Transcript Ajankohtaista koulutuspolitiikasta

Koulutuspoliittiset ajankohtaisasiat
Mika Tammilehto
Rakennepoliittinen ohjelma
•
•
•
•
•
•
•
Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden
rakennemuutos ja heikko kilpailukyky
Kilpailukyvyn heikkenemisessä ei kyse pelkästään suhteellisesta
kustannustasosta vaan myös kyvystä sopeutua globaalitalouden ja
teknologian muutoksiin
– tarvitaan parempaa sopeutumiskykyä ja inhimillisten voimavarojen
täysimääräistä hyödyntämistä
– edellyttää osaamistason kohottamista
Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään
jatkuneesta kasvuvajeesta
VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta.
Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen
verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä
Suomen kokonaistuotanto jää vuonna 2013 karkeasti 5 % matalammaksi kuin
vuonna 2007
Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat
etuudet ja palvelut
Rakennepoliittinen ohjelma
toisen asteen koulutuksessa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Nuorisotakuu: joustavoitetaan opintopolkuja, kehitetään tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja
säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa
Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan; HE kevät 2014, voimaan
1.8.2015
Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan
Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt käyttöön kesällä 2014
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus
käyttöön 1.8.2015, HE syksyllä 2014
Toteutetaan toisen asteen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen
Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: toteutetaan tutkintojärjestelmän ja
rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä
Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään
Lukion rahoitusperusteet ja lukion digitalisointi; HE 2014, voimaan 1.1.2015, sähköinen yotutkinto 2019
Oppisopimuskoulutusta kehitetään aiemmin linjauksin
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen
rahoitusuudistus
• Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä
uudistetaan siten, että se
– muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden.
– tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen
lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista
• Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan
ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta.
• Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen
järjestäjille.
• He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen
4
Tavoitteita
•
•
•
•
Lyhentää opiskeluaikoja
Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut
Vähentää päällekkäistä koulutusta
Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin
koulutusvaihtoehtoihin
• Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä
tarvittavan osaamisen hankkimista
• Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen
5
Oppilaitosmuotoinen
peruskoulutus
Suorituksiin perustuva rahoitus
Tutkinnot
Tutkinnon osat
Vaikuttavuusrahoitus
Työllistyminen, jatko-opinnot
Opiskelija/työelämäpalaute
Perusrahoitus-ulottuvuus
A. Vakausosio
Oppis.
peruskoulutus
Oppis.
lisäkoulutus
Oppilaitosmuotoinen
lisäkoulutus
määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot,
kohdejoukon ominaisuudet = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan
koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti
xx %
xx %
yy %
yy %
xx
xx
x
x
x
x
xxx
xxx
määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot,
kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon
suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan
koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti
xx %
xx %
xx
xx
x
x
yy %
yy %
x
x
määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot,
kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon
suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan
koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti
xx %
xx %
yy %
yy %
x
x
x?
x?
opiskelijat, erityisopetus,
majoitettavat, vailla tutkintoa
olevat
B. Lisäosio
esim. vaikeimmin vammaisten
erityisopetus, valmentavat
koulutkset
6
Uusi rahoitusjärjestelmä
•
koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja
lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella:
perusrahoitus, suorituksiin perustuva rahoitus sekä vaikuttavuusrahoitus
– koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden
suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen
– perusrahoitus toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta ja siinä
otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen
perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon
•
•
•
•
rahoituksen kustannuspohjasta luovutaan ja siirrytään talousarvion varaiseen
rahoitukseen
kustannustason muutokset otetaan huomioon indeksillä
alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen
järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa
erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat
otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa
Luonnos lukiokoulutuksen
rahoitusjärjestelmäksi
Uudistuksen tavoitteena on:
• tehostaa koulujärjestelmän toimivuutta ja rakennepoliittista
kehittämistä sekä vahvistaa nykyistä paremmin koulutuspoliittisen
ohjauksen,
• turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo
ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä,
• turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä
rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä,
• on ylläpitäjäneutraali
• lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen
säädetyssä tavoiteajassa,
Luonnos lukiokoulutuksen
rahoitusjärjestelmäksi…
• kannustaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja
nopeuttaa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin siirtymistä,
• ottaa huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet,
• parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa
joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa
huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä
toiselle,
• yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa tehostaa toimintoja ja
tuottaa säästöjä tilojen, laitteistojen ja henkilöstön käytössä,
• kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan ja laadun kehittämiseen
sekä
Vaikuttavuusrahoitus
- jatko-opintoihin sijoittuminen
(€/ jatko-opintoihin sijoittunut opiskelija)
Suoritusrahoitus
- hyväksytysti suoritetut ylioppilasututkinnot
(€/ tutkinto)
Perusrahoituksen perusosa
Perusrahoituksen lisäosa
- suoritetut opiskelijavuodet
(€/opiskelijavuosi)
- syrjäisyyskorotus (syrjäisyysluku)
- lukion aineopinnot (€/ kurssi)
- lukiokoulutukseen valmistava koulutus
(€/ opiskelija)
- erityisen koulutustehtävän korotus (€/
opiskelija)
- majoituskorotus (€/ majoitettu opiskelija)
- koulutuskuvain (työttömyysaste,
koulutustaustakerroin, vieraskielisyys) €/
opiskelija
- strategiaraha (€/ opiskelija)
Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen
kehittäminen
•
•
•
Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan
työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja
koulutustarpeisiin
Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin
ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus
voidaan turvata
Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien
11
Prosessit ja aikataulut
Toisen asteen rakenne
• Suuntaviivat ja pol. linjaukset 24/2014
• Mahd. muutokset
toimintalainsäädäntöön 4-8/2014,
voimaan 1/2015
• Aluekierros sy/2014
• OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta
1/2015
• Hakemukset 8/2015
• Päätökset 1-3/2016
VST rakenne ja rahoitus
• Suuntaviivat ja pol. linjaukset
6/2014
• Aluekierros sy/2014
• Työryhmän ehdotus 12/2014
• OKM:n kirje ylläp.lupien
hakemisesta 1/2015
• Mahd. muutokset lainsäädäntöön
2-8/2015
• Ylläpitämislupahakemukset 8/2015
• Rahoitusjärjestelmän muutokset
voimaan 1/2016
• Päätökset 1-3/2016
12
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko
Kokonaisopiskelijamäärä
Koulutuksen
järjestäjien
lukumäärä
yli 5000
7
45 918
5,40 %
31,00 %
4001-5000
4
18 055
3,10 %
12,20 %
3001-4000
5
16 225
3,80 %
10,90 %
2001-3000
12
29 135
9,20 %
19,70 %
1001-2000
13
18 245
10,00 %
12,30 %
501-1000
14
10 745
10,80 %
7,20 %
alle 500
76
9 887
57,70 %
6,70 %
Yhteensä
131
148 210
100,00 %
100,00 %
Opiskelijamäärä
Osuus
koulutuksen
järjestäjistä
Osuus opiskelijoista
Ammatillisten tutkintojen kehittäminen
• Tutkintojen osaamisperusteinen määrittely tavoitteena selkeä ja
työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot.
• Aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen
hyväksilukua lisätään.
• Keskeiset ehdotukset:
– Ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot)
määritellään osaamisperusteisesti.
– Selkeämpi tutkintorakenne: vain yksi tutkintorakenneasetus.
– Tutkintojärjestelmän reagointikykyä parannetaan: uusiin ja muuttuviin
osaamisvaatimuksiin vastataan jatkossa pääsääntöisesti uudistamalla tutkintojen
osia, ei aina luomalla uusia tutkintoja
Ammatillisten tutkintojen kehittäminen
• Keskeiset ehdotukset (jatkoa):
– Tutkinnon perusteita selkeytetään siten, että perusteissa määrätään vain
suoraan tutkintoon liittyvät asiat. Muut Opetushallituksen määräykset
annetaan erikseen.
– OPH päättäisi jatkossa tutkintonimikkeistä. Ministeriö päättää edelleen
kaikkien tutkintojen nimet sekä perustutkintojen osaamisalat.
– Osaamispisteet: aikaan perustuvien opintoviikkojen asemesta otetaan
käyttöön ECVET-suosituksen mukaiset osaamispisteet, jotka edistävät
aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
• HE annettu, uudistus voimaan 1.8.2015
VALMA = valmistavien koulutusten
selkiyttäminen
• Uudistuksella yhdistetään kaikki ammatillisen koulutuksen valmistavat
koulutukset sekä kotitalousopetus
– Poikkeuksena vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden
valmentava koulutus, joka säilyy erillisenä ja järjestetään vain
erityisoppilaitoksissa tai rajatun erityistehtävän saaneiden
koulutuksen järjestäjien toimesta.
• Koulutus on modulaarinen ja sen kokonaislaajuus n. 20-40 ov.
• Valma-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun vasta
päättäneille nuorille.
• Tavoitteena on tukea jatko-opintoihin siirtymistä ja ehkäisee
keskeyttämisiä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja parantaa
koulutuksen läpäisyä.
• Hallituksen esitys syksyllä 2014. Uudistus voimaan 1.8.2015 lukien
Opintopolku.fi palvelu – koulutuksen
hakeutumisen uudet välineet
• Avattu 2.9.2013
• Syksy 2013: Ammatillisen koulutuksen yhteishaku (+ uudet
ammatillisen koulutuksen valintaperusteet)
• Kesä 2014 : perusopetuksen jälkeisen nivelvaiheen koulutuksen
hakupalvelut ( ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistava koulutus, kymppiluokka,
maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmentava)
• Aikuiskoulutuksen hakupalvelut käyttöön vuoden 2014 aikana ja
samanaikaisesti toteutetaan ePerusteiden käyttöönotto.
• Korkeakoulujen sähköinen haku käyttöön syksyn 2014 haussa.
• Lopullisessa laajuudessaan Opintopolku.fi-palvelu on vuoden 2015
aikana.
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus
• Tavoitteena on
– työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen
vahvistaminen
– monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua
koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä
– lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta,
– kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja
– kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä joustavasti
yhdistäviä malleja.
– parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa sen
käyttömahdollisuuksia
– vahvistaa työelämäyhteistyötä.
• Toimenpiteet kohdennetaan alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä
tutkintoa oleville nuorille.