Transcript Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto

Mitä tiedämme
suomalaislasten liikkumisesta
tutkimustulosten perusteella
Koonneet:
Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen
Jyväskylän yliopisto
Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit:

STRIP, [Varhaislapsuudessa alkanut sydän ja verisuonitautien ehkäisyprojekti] Turun yliopiston
sydäntutkimuskeskus (johtaja prof. Olli Simell, tutkijoina mm. Katja Pahkala, Arja Sääkslahti)

PANIC [Lasten ravitsemus ja liikunta] Itä-Suomen yliopisto (johtaja prof. Timo Lakka,
tutkijoina mm. Eero Haapala, Eeva-Kaarina Lampinen)

LATE [Lasten terveysseurantatutkimus], Terveyden –ja hyvinvoinnin laitos

Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010, Suomen Gallup

Laps Suomen (2001-2005), (johtaja prof. Heimo Nupponen, tutkijoina mm. runsaasti
graduntekijöitä)

Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja
päiväkodissa, (johtaja prof. Marita Poskiparta, tutkijoina Anne Soini, Anette Mehtälä ja useita
graduntekijöitä)

In Pact (Arkiliikunta –tutkimus), johtaja prof. Taija Juutinen, tutkijana Arto Laukkanen)

Liikkuva koulu, LIKES –tutkimuskeskus, johtaja Tuija Tammelin, LIKES tutkimusryhmä
Tiedoksi menossa olevia hankkeita: ETANA ja Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta pyydetty
kooste lasten ja nuorten liikunnasta ( Päivi Berg)
Katse kolme -vuotiaisiin

Fyysisen aktiivisuuden
määrä alkaa urautua
ja elämäntapa löytyä
(Yang 1997)

Fyysinen inaktiivisuus
on pysyvämpää kuin
fyysinen aktiivisuus.
(mm. Yang 1997; Malina ym. 2003)
Kolme –vuotiaiden liikkumisen määrästä

VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET (2005):
vähintään 2 h reipasta liikuntaa joka päivä

3-vuotiailla ulkoleikit ovat yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto.
(STRIP; Laps Suomen)

Ulkoleikin määrällä mitattuna 88% :lla 3- vuotiaista suositeltu päivittäisen
liikunnan määrä täyttyi. 12 % lapsista liikkui alle suositusten. (LATE)

Poikien fyysinen aktiivisuus on intensiteetiltään kuormittavampaa kuin
tyttöjen. (Laps Suomen; STRIP)

Ulkoleikit ovat sisäleikkejä vauhdikkaampia ja kuormittavampia.
(Laps Suomen;
STRIP)

Arkipäivien ja viikonloppujen fyysisen aktiivisuuden määrässä on eroja.
Suomen)
(Laps
Mittausmenetelmällä on suuri merkitys!
Liikunnan määrä lapsilla eri
menetelmillä mitattuna:


LATE-tutkimuksessa (2010) tulos perustuu vanhempien kyselyyn:

88% kolme -vuotiaista ulkoili tai liikkui päivittäin 2 h

12 % kolme -vuotiaista liikkui arkisin alle 2h
Laps Suomen –tutkimuksessa (2010) tulos perustuu vanhempien täyttämään
ajankäyttöpäiväkirjaan:

40% 3-vuotiaista liikkui arkisin vähintään 2h/päivä

50% 3-vuotiaista liikkui viikonloppuisin vähintään 2h/päivässä
Sääkslahti 14.11.2012
Liikunnan määrä eri mittareilla
mitattuna


Soini ym. (2012) tutkimuksessa oli menetelmänä kiihtyvyysmittari:

3-vuotiailla keskimäärin 10,6 tuntia erittäin kevyttä toimintaa

67 min. kevyttä liikkumista

keskimäärin 58 min. vähintään keskiraskaaseen liikkumiseen. (~MVPA)

Sukupuolten välillä ei eroja,

arki- ja viikonlopun päivien kesken ei ollut eroja
Vuodenaika vaikuttaa hieman fyysisen aktiivisuuden määrään ja muotoon.
(STRIP; Suomalaisten ja hollantilaisten …; Soini ym. 2012)
=> Kukaan lapsista ei täyttänyt Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005)
tavoitetta liikkua reippaasti kaksi tuntia päivittäin.
Sääkslahti 14.11.2012
Tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti;
Oltava selvillä, puhutaanko:
- kokonaisaktiivisuudesta?
- arkipäivistä? (päiväkodissa, koulussa vai kotona?)
- viikonlopuista?
- mistä vuodenajoista?
- harrastusten/ harrastamisen määrästä?
- ja vielä: millä tavalla mitattuna?
Päiväkodissa

Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa suurin osa päiväkotipäivästä on
fyysisesti inaktiivista vapaata leikkiä. 59% havainnoidusta ajasta vietetään
istuen tai seisten. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten…)

Päiväkotipäivän aikana 3-4 -vuotiaiden yleisimmät toiminnot ovat ulkoleikit
(70 minuuttia) ja sisäleikit (60 minuuttia). (Laps Suomen)

Vapaa leikki on ohjattuja leikkejä kuormittavampaa. (Laps Suomen; Suomalaisten ja
hollantilaisten…)

Omaehtoista leikkiä on 71 % ja ohjattua toimintaa 29 %.
Sukupuolten välillä ei ole eroja omaehtoisen ja ohjatun liikunnan määrässä.
61% vapaasta leikistä ja 76% ohjatusta toiminnasta on intensiteetiltään
erittäin kevyttä fyysistä aktiivisuutta. (Suomalaisten ja hollantilaisten…)

Kaikissa päiväkodeissa ei ole joka viikko ohjattua liikuntaa (Laps Suomen)
Päivähoidon henkilökunnan rooli

Henkilöstö antaa harvoin suullista kannustusta lasten aktiivisuuden
lisäämiseksi (90 % havainnoinneista ei minkäänlaista kehotusta),
vaikka aktiivisuuden intensiteetti oli korkeampi kannustetuissa kuin
kannustamattomissa tilanteissa.
(Suomalaisten ja hollantilaisten…)
Kotona ja ”vapaa-ajalla”

Kotona 3-4 -vuotiaiden yleisimmät toiminnot olivat ulkoleikit (70
minuuttia) ja sisäleikit (60 minuuttia) (Laps Suomen)
Liikuntaharrastukset:

Kaikista kolme -vuotiaista 25% osallistuu harrastuksiin kerran viikossa,
ja 12% 2–3 kertaa viikossa. (LATE)
Yhteiskunnallinen muutos epäsuorasti nähtävissä:

1990-luvun alkupuolella kerättyyn aineistoon verrattuna (STRIP) 2000luvulla kerättyyn aineistoon (Laps Suomen) ulkona liikkumisen ja
leikkimisen määrä on vähentynyt ja sisäleikin määrä on lisääntynyt.
Lapsen kasvaessa
Yksilöiden väliset
erot alkavat näkyä
Kolmesta kuuteen ikävuosina fyysinen
aktiivisuus muuttuu:

Ulkoleikkien ja vauhdikkaiden leikkien määrä kasvaa. (STRIP; Laps Suomen)

3- 6 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien kokonaisaktiivisuus lisääntyi
kahden vuoden aikana noin yhden tunnin päivää kohden (Laps Suomen; STRIP)

Kyselytutkimusten perustella 6 % viisivuotiaista ja 10 % ensimmäisen
luokan oppilaista liikkui arkisin alle suositusten eli alle kaksi tuntia
päivässä. (LATE)

Liikuntaa kertyi 3-6-vuotiailla päiväkodissa 1 h 39 min,
kotona arkipäivisin 1 h 28 min ja
kotona viikonloppuisin 2 h 17 min päivässä. (Laps Suomen)
Suuria trendejä




Iän myötä liikunta päiväkodissa väheni, mutta liikunta kotona arkisin
ja viikonloppuisin lisääntyi neljän vuoden iästä alkaen. (Laps Suomen)
Päiväkodissa 93 % 3-6- vuotiaista liikkui yli tunnin päivässä. Vähintään
kaksi tuntia liikkuvia oli 16 %. Vastaavat osuudet päiväkodin
ulkopuolella tapahtuvassa arkiliikunnassa olivat 69 % ja 20 %.
Viikonloppuna yli tunnin päivässä liikkui 94 %, yli 2 tuntia 49 % ja yli 3
tuntia 12 % 3-6-vuotiaista. (Laps Suomen)
Poikien ja tyttöjen välillä ei ollut eroa päiväkotiliikunnassa,
sen sijaan vapaan leikin aikana sekä päiväkodissa että
viikonloppuisin kotona sukupuolten välillä on eroja (Laps Suomen)
Objektiivisilla mittareilla mitattuna tytöt viettivät tilastollisesti
poikia enemmän aikaa paikallaan (tytöt 90%, pojat 88%) ja pojilla
vastaavasti oli merkitsevästi enemmän sekä kevyttä, keskiraskasta
että reipasta fyysistä aktiivisuutta. Reipasta liikkumista pojilla oli
keskimäärin 28 minuuttia/pv ja tytöillä 22 minuuttia/pv. (Suomalaisten ja
hollantilaisten…)
Yksilöiden väliset erot tulevat näkyviin

Yksilöiden väliset erot ovat suuria: vähiten liikkuvat lapset liikkuvat
vain 1/3 osaa eniten liikkuvien määrästä. (STRIP)

Liikuntamäärät vaihtelivat vuodenaikojen mukaan. Syksyllä ja
talvella liikuttiin vähemmän kuin kesällä ja keväällä. Pojat olivat
tyttöjä aktiivisempia kaikkina vuodenaikoina paitsi kesällä, jolloin
pojat ja tytöt liikkuvat päiväkodissa yhtä paljon. (Laps Suomen)

Kiinnostuksen kohteet alkavat eriytyä ja fyysisesti aktiiviset
toiminnat alkavat suuntautua kiinnostuksen mukaisesti (Toiminnat
alkavat eriytyä tyttöjen ja poikien välillä (esim. naruhyppely vs.
jalkapallo). Pojat käyttivät tietokoneella enemmän aikaa kuin tytöt)
(Laps Suomen)

Autolla tai muulla fyysisesti passiivisella tavalla kulkee päiväkotiin
57 % 3-6-vuotiaista. (Laps Suomen)
Asioihin on mahdollista
vaikuttaa
Interventioilla pystytään lisäämään fyysisen
aktiivisuuden kokonaismäärää
(STRIP; Suomalaisten ja hollantilasten…)
Lasten harrastuksista

Viisivuotiaista 24% harrastaa liikuntaa kerran viikossa ja lähes kolmannes 2–3
kertaa viikossa.

3–6-vuotiaista lapsista 87 % harrastaa urheilua ja liikuntaa
(osuus oli kasvanut lähes 30 %:lla 15 vuoden aikana)

Suurin osa (74 %) 3–6-vuotiaista lapsista harjoittelee noin kerran viikossa
urheiluseurassa

Suosituimmat 3–6-vuotiaiden lasten urheiluseuroissa harrastamat (vähintään
kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan) lajit ovat SVoLi lajit, jalkapallo ja yleisurheilu

3–18-vuotiailla tytöillä suosituimpia lajeja ovat voimistelulajit, ratsastus,
tanssi ja taitoluistelu, pojilla puolestaan jalkapallo, jääkiekko ja salibandy

Vanhemmat vievät enemmän poikia varsinaisiin liikunta-paikkoihin kuin
tyttöjä.
(Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2011)
Koulun aloitus on nivelkohta lapsen
elämässä

7-8 –vuotiailla kokonaisaktiivisuuden määrän lisääntyminen
pysähtyy (Laps Suomen; InPact; PANIC)
ja kääntyy vähitellen laskuun. (Liikkuva koulu – väliraportti)

Ensimmäisen luokan oppilaat ulkoilevat, leikkivät ulkona ja
harrastavat liikuntaa enemmän viikonloppuisin kuin arkisin.
Ensimmäisen luokan oppilaista 5 % liikkuu viikonloppuisin alle kaksi
tuntia päivässä.
Tarvitaanko jo paniikkinappulaa?

Koulunsa juuri aloittaneista lähes 70 % tytöistä ja yli 50 % pojista liikkuu
vähemmän kuin suositellun vähimmäisajan kaksi tuntia päivässä

Yli 50 % pojista ja lähes 40 % tytöistä viettää viikonloppuisin television ja
tietokoneen ääressä istuen yli suositellun enimmäisajan kaksi tuntia
päivässä.

Arkipäivisin vain 20 % pojista ja 10 % tytöistä ylittää viihdemediaan
käytetyn ajan suosituksen

Ensimmäisellä luokalla ylipainoisia tyttöjä on n. 15 % ja poikia n. 11 %
Kahta vuotta myöhemmin ylipainoisia tyttöjä on n. 18 % ja poikia n. 17 % .
(PANIC)
Muutkin hyvinvointiin liittyvät asiat
näyttäisivät olevan hukassa:

Säännöllinen ruokailurytmi, johon kuuluu päivittäin kaikki kolme
pääateriaa eli aamupala, lounas ja päivällinen, toteutuu vain alle
50 % lapsista

Yli kolmannes koulunsa aloittavista lapsista nukkuu alle 10 tuntia
yössä eli terveyden kannalta liian vähän

Lyhyt yöuni on yhteydessä vähäiseen liikuntaan, liialliseen
television ja tietokoneen ääressä istumiseen, epäterveelliseen
ravitsemukseen, huonoon verenkiertoelimistön kuntoon ja
lisääntyneeseen kehon rasvapitoisuuteen

Kehon rasvapitoisuuden suuri määrä on yhteydessä heikkoon
motoriseen suorituskykyyn
(PANIC)
Tarvitsemme voimaa yhteistyöstä, jotta
lapsemme eivät tipahda liikkumattomuuden
suohon