Kohti osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa

Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos

16.04.2011

• Kiusaaminen on arkipäivää myös päiväkodissa (MLL 12.4.2011) • “Suuttunut oppilas uhkaili opettajaa linkkuveitsellä” (Aamulehti, 26.08.2010) • “Perushäly tappoi työrauhan” (Opettaja-Lehti 05.11.2010) • “Vantaan kouluissa joka kuukausi tuhat väkivaltatilannetta” (HS, 14.11.2010) • “Häiriöitä aiheuttavia oppilaita aikaisempaa enemmän kouluissa” (Keski-Uusimaa 17.11.2010) • Työelämän ulkopuolella lähes 60 000 nuorta (Opettaja-lehti 15.04.2011)

• Miksi osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa?

• Mitä on osallistava oppiminen ja pedagogiikka?

• Mitkä asiat säätelevät osallisuutta?

• Miten toteuttaa osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa?

Miksi osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa?

•

Jatkuvasti muuttuvat toiminta- ja elinympäristöt haastavat lasten psykologisen hyvinvoinnin

• Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että yhä useammilta nuorilta ja yhä pienemmiltä lapsilta näyttäisi puuttuvan pystyvyyden ja toimijuuden tunne, ja yhä useampia uhkaa jopa syrjäytyminen

• Aikaisempi tutkimus lasten psykologisesta hyvinvoinnista on kohdistunut pääsääntöisesti riskitekijöiden kartoittamiseen • Enemmän huomioita ennaltaehkäisyyn lasten psykologisessa hyvinvoinnissa: ihmissuhteet, pedagogiikka, yhteisöt

•

Kohtaavatko lasten informaali ja formaali elämä riittävästi?

• Monesti kasvatusinstituutioiden arki (ja opetus) eivät kohtaa lasten maailmojen moninaisuutta (Resnick, 1987; Kumpulainen, Krokfors, Lipponen, Tissari, Hilppö, & Rajala, 2010; Vitikka, 2009)

•

Tarjoaako päiväkoti sellaisia vuorovaikutusmalleja, jotka 1) tukevat lapsia oppimaan osallistuviksi kansalaisiksi ja 2) tarjoavat (työ)elämässä tarvittavia vuorovaikutuksen tapoja

(Mercer & Littleton, 2007; Arvaja, 2005).

•

Kasvattako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja vastuulliseen toimijuuteen tai aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen?

(Suutarinen, 2006; Vrt. Rainio, 2010; Engle & Conant, 2002) •

Lasten Oikeuksien julistus

• Lasten asteittain syvenevä osallistuminen • Jos lapsilla on oikeus olla osa ‘sosiaalista elämää’ tulee heillä olla oikeus ilmaista mielipiteensä heitä koskevissa asioissa • Lapsuus on itsessään merkittävä elämänvaihe ei valmistumista johonkin tulevaan (beeing not becoming)

Tarvitaan osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa?

Mitä on osallistava oppiminen ja pedagogiikka?

• Oppimista ja pedagogiikkaa, joka tukee lasten

toimijuuden, pystyvyyden ja resilienssin

kehittymistä • Oppimista ja pedagogiikkaa, joka mahdollistaa

vaikuttamisen

: osallistumisen päätöksen tekoon sekä toimintaan • Oppimista ja pedagogiikkaa, joka luo tunteen

yhteisöön kuulumisesta ja sitoutumisesta

Toimijuus

• Pyrkimys tarkoituksellisesti muuttaa sosiaalisia suhteita, käytäntöjä ja fyysistä ympäristöä • Aktiivisuus, aloitteisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat • Vastustaminen, itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen (uuden luominen)

• Yksilön tai ryhmän tunne siitä, että minä tai me teemme asioita, vaikutamme niihin, ne eivät vain tapahdu minulle tai meille • Avun antaminen ja avun pyytäminen • Vastuullisuus (kuka on vastuussa ja kenelle) • Toimijuus synnyttää pystyvyyden tunnetta • Normatiivinen toimijuus vs. aito toimijuus

Resilienssi

• Sitkeys, sinnikkyys • Process of active coping and maintaining positive expectations) • Buffers against circumstances that normally overwhelm a person’s coping capacity)

Pystyvyys

• Yksilön kokemus omista kyvyistään suunnitella ja toteuttaa erilaisia suorituksia/asioita (Bandura, 1982; 1997)

Mitkä asiat säätelevät osallisuutta?

• Päiväkodissa opitaan muutakin kuin “tietämään” • Päiväkodissa opitaan myös toimimaan sitoumusten ja eri tilanteiden vaatimusten mukaan, tekemään aloitteita, vastustamaan, ottamaan ja antamaan apua, tietämään ja tuntemaan kuka on

• Kuka on eniten äänessä formaaleissa opetus/oppimistilanteissa?

• Kuka tekee toimintaan liittyvät aloitteet ja päätökset?

• Kenen pitäisi olla/tehdä? Miksi? Miksi ei?

• Millaiseen vuorovaikutukseen lapsilla oikeus ja mahdollisuus osallistua?

• Mikä on vuorovaikutuksen suunta: vertikaalinen vai horisontaalinen, kahdenvälinen vai monenvälinen?

• Kuinka aloitteellisesti lapset voivat toimia päiväkodissa?

• Mistä ja kenelle lapset ovat vastuussa?

• Keneltä ja miten päiväkodissa saadaan/haetaan arvostusta? • Mitä tarkoittaa kasvaa eskarilaisesta koululaiseksi ja olla koululainen?

• Osallistujaroolit/positiot: opettaja, lapsi (mitä muita rooleja) • Positiot sisältävät oikeuksia ja velvollisuuksia (vuorovaikutuksessa)

• Vuorovaikutuksessa lapset asetetaan erilaisiin positioihin (asemiin) • Lapsi voidaan asettaa (opettaja, toiset lapset) tai hän voi positioida itsensä

passiiviseksi vastaanottajaksi

, joka toimii vain suhteessa esim. opettajan aloitteisiin • Lapsi voi myös ottaa (tai hänet voidaan asettaa/hänelle voidaan antaa)

aktiivinen positio

, jossa hän tuo esille omia mielipiteitään ja rakentaa tietoa yhdessä muiden kanssa

• Opettaja määrittää kuka saa puhua, milloin ja mitä • IRE: initiation - reply - evaluation • Lapset saavat puhua pyydettyään vuoron • Mikä on päiväkodissa tärkein kriteeri tulla huomatuksi (koulussa se on halu työskennellä ja saada hyviä numeroita)?

• Millainen käsitys lapselle muodostuu itsestään ja toisista lapsista toimijoina ja osallisina?

• Osallisuus on suhteessa identiteettiin: käsitys itsestään toimijana, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia ja jonka ajatuksia, tunteita, mielipiteitä, tietoja ja taitoja muut arvostavat tai eivät arvosta

• Mitä ovat ne tilanteet päiväkodissa, joissa pätevät muunlaiset kuin edellä kuvatut ‘vuorovaikutus/osallisuussäännöt’?

Kohti osallistavaa oppimista ja pedagogiikka

• Lasten ikä esteenä osallisuudelle • Kiire, työn organisointi, taitojen puute

• Vähän tietoa osallisuuden rakentumisesta • Osallisuuttaa luodaan vuorovaikutuksessa: rajataan tai edistetään • Osallistava toimintakultuuri tulisi näkyä muutoksina opettaja-lapsi suhteissa • Vuorovaikutuksesta voidaan päätellä millaista oppimista ja ajattelua arvostetaan

AGENTS

(Kumpulainen, Järvelä & Lipponen, 2010-2013) • Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa • Lapset osallisina ja kanssatutkijoina

• Positiointi: Subjekti (tekijä, toimija) vs. kohde • Aloitteet huomataan ja niillä on aidosti vaikutusta siihen, mitä ja miten asioita tehdään (vastuullisuus) • Ideoiden ja kontribuutioiden tunnistaminen ja tunnustaminen

• Lapset tarvitsevat kokemuksia toistensa opettamisesta ja toisilta oppimisesta: vertaisryhmä on voimavara • Kaveripiireissä ja kotona lapset kokevat voivansa vaikuttaa asioihin • Mihin lapset voivat vaikuttaa päiväkodissa?

• Osallisuus on taito!

• Se ei ole toiminnan edellytys vaan toiminnan tulos!!

• Oppimisen Sillat: kohti osallistavia oppimisympäristöjä • http://helda.helsinki.fi:80//handle/10138/1562 8