Transcript lintuviidan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2009-2010

LINTUVIIDAN PÄIVÄKODIN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2014-2015
SISÄLLYS
JOHDANTO
ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS
Päiväkotimme arvot
☺ turvallisuus
☺ leikki
☺ yhteisöllisyys
☺ suvaitsevaisuus
☺ lapsilähtöisyys
YHTEISÖLLISYYS JA PIENRYHMÄTOIMINTA OSANA PÄIVÄKOTIMME ARKEA
LAPSILLE OMINAINEN TAPA TOIMIA
☺ leikkiminen
☺ liikkuminen
☺ taiteellinen kokeminen ja ilmaisu
☺ tutkiminen
ELÄMÄÄ ARJESSA
SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
☺ esteettinen
☺ eettinen
☺ uskonnollis-katsomuksellinen
☺ historiallis-yhteiskunnallinen
☺ matemaattinen
☺ luonnontieteellinen
KASVATUSKUMPPANUUS
ERITYISEN TUEN TARVE
MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA
SUOMI TOISENA KIELENÄ
YHTEISTYÖTAHOT
ARVIOINTI, HAVAINNOINTI, DOKUMENTOINTI
JOHDANTO
Lintuviidan päiväkoti sijaitsee Seinäjoella Kasperitalon yhteydessä. Päiväkodissa toimii 1-5vuotiaiden ryhmä ja kaksi eskariryhmää:
 1-5- vuotiaat (Peippola-Pääskylä-Pöllölä tiloissa)
 Aamupäivä- ja iltapäiväeskarit (Palokärkien tiloissa)
Päiväkodin aukioloaika on 6.30-17.00(tarvittaessa 6.00-18.00). Päiväkodin kanssa samassa
talossa toimivat koulu, neuvola, hammashoitola sekä seurakunnan kerho. Yhteistyötahojamme
ovat erityistyöntekijät mm. puheterapeutti, kiertävä erityislastentarhanopettaja,
sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, perheneuvola, oppilaitokset sekä
lähikoulut.
Päiväkodin yhteydessä toimii hallinnollisesti myös Kasperin leikkitoiminta. Leikkitoiminnan
tilat sijaitsevat Lintuviidan päiväkodin läheisyydessä, Kasperin asuinalueella. Lintuviidan
päiväkoti toimii alueemme perhepäivähoidon varapaikkana sekä yhteistyöpäiväkotina
Pajuluoman päiväkodin kanssa. Loma-aikoina olemme auki vuorotellen. Toimimme myös
tilapäishoitopaikkana.
Talomme moniammatilliseen henkilökuntaan kuuluvat aluejohtaja, päiväkodin vastuuopettaja,
päiväkodinopettajat (7), lastenhoitajat (7), päiväkotihuoltajat (2½), opiskelijat eri
oppilaitoksista ja harjoittelijat.
ARVOT
TOIMINTA-AJATUS
TURVALLISUUS
Järjestämme lasten toimintaympäristön
turvalliseksi sekä sisällä että ulkona.
Välitämme ja olemme aidosti läsnä lasta
varten.
Keskeinen toimintamuotomme on leikki. Sille
on järjestetty tilaa, aikaa ja välineitä niin
ulkona kuin sisälläkin.
LEIKKI
Pyrimme järjestämään lasten leikeille paljon
aikaa ja mahdollisuuksia.
YHTEISÖLLISYYS
Pyrimme kasvattamaan lapsia
yhteisöllisyyteen. Jokainen lapsi ja
aikuinen on tärkeä osa yhteisöämme:
yhdessä olemme me!
SUVAITSEVAISUUS
Kasvatamme lasta suvaitsemaan,
kunnioittamaan ja ymmärtämään
erilaisuutta.
LAPSILÄHTÖISYYS
Annamme lapselle mahdollisuuden omiin pieniin
valintoihin päivän aikana. Kuuntelemme
lasta aidosti.
Pyrimme tarjoamaan lapsille virikkeellisen
ympäristön, missä jokaisella on
mahdollisuus ilmaista itseään.
Haluamme oppia tuntemaan lapset
yksilöllisesti; tällöin osaamme kannustaa
lasta yhdessä vanhempien kanssa oikeaan
suuntaan.
YHTEISÖLLISYYS JA PIENRYHMÄTOIMINTA OSANA
PÄIVÄKOTIMME ARKEA
Päiväkoti toimii yhteisöllisesti. Kaikille yhteisiä hetkiä ovat maanantaisin
aamukokoontuminen, ulkoilu, teemalliset lauluhetket, erilaiset juhlat ja projektit ja
ruokailu salissamme. Yhteisöllisyys näkyy päiväkodissamme niin, että kaikki auttavat
toisiaan ja lapset leikkivät toistensa kanssa, iästä riippumatta.
Koko talon käytössä on yhteisten leikkitilojen lisäksi ateljee, kirjasto, nukkari ja paja,
joka sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Pajaa käytämme yhtenä pienryhmätilana.
Olemme jakaneet leikkihuoneet eri teemojen mukaan. Vastuullisuus kuuluu
yhteisöllisyyteen ja on tärkeä osa arkeamme.
Toimintamme perustuu päivän aikana toimiviin erilaisiin pienryhmiin. Kasvattajat
suunnittelevat ja toteuttavat pienryhmätoimintaa omien vahvuuksien ja lasten ideoiden
pohjalta huomioiden koko talon yhteiset linjaukset ja sisällölliset orientaatiot.
Pienryhmiä muodostuu päivän aikana myös lasten omien pienten valintojen kautta, esim.
leikkipaikkojen ja leikkikavereiden kautta.
Ulkoilu, syöminen, päiväunille meno ja isompien lasten satuhetket tapahtuvat liukuvasti
lapsen omaan tahtiin. Lapsilla ei ole kiire!
LAPSILLE OMINAINEN TAPA TOIMIA
Lapset oppivat uutta kokonaisvaltaisesti
arjen erilaisissa tilanteissa leikkimällä,
liikkumalla, tutkimalla ja ilmaisemalla.
Lapset elävät hetkessä; he ovat
kiinnostuneita juuri sillä hetkellä
ympärillään olevista asioista ja
tapahtumista.
Pyrimme tarttumaan näihin lasta juuri sillä
hetkellä kiinnostaviin asioihin arjen
puuhissa sekä suunnittelemme toimintaa
huomioiden lasten ideat ja kiinnostuksen
kohteet.
Lapsen käsitys omasta itsestään vahvistuu
ja usko omaan osaamiseen lisääntyy, kun
lapsi leikissä ja arjen toiminnassa saa
mahdollisuuden tuoda esille tunteitaan ja
ajatuksiaan.
LEIKKIMINEN
Leikkiminen on lapselle tärkeä ja ominainen tapa toimia ja
oppia. Luomme leikeille turvallisen ilmapiirin ja mieluisan
leikkiympäristön. Olemme rakentaneet taloon erilaisia
leikkinurkkia ja –huoneita: mm. auto-, koti- ja kauppa- ja
roolileikeille on omat paikkansa.
Tarjoamme lapsille mahdollisuuden leikkiin pitkin päivää:
lapset, jotka eivät nuku päiväunia, saavat valita ulkoleikin
ajankohdaksi joko ennen tai jälkeen ruokailun.
Havainnoimalla, dokumentoimalla ja olemalla läsnä lapsen
leikeissä, saamme tärkeää tietoa hänen kehityksestään ja
mahdollisesta tuen tarpeestaan.
LIIKKUMINEN
Liikkumisen merkitys lapsen kasvussa ja
kehityksessä on suuri ja sen vaikutukset
näkyvät niin lapsen sosiaalisissa kuin
motorisissakin taidoissa, itsetunnossa ja
jaksamisessa. Koska lapsi on luontaisesti
hyvin toimelias, pidämme tärkeänä
ympäristöä, jossa liikkuminen on sallittua
ja suotavaa.
Meillä on poikkeuksellisen hyvät
mahdollisuudet liikkumiseen sekä sisällä
että ulkona. Päiväkodista löytyy
jumppahuone sekä pääsemme
mahdollisuuksien mukaan naapurissamme
sijaitsevan koulun jumppa- ja judosaliin.
Lähellämme sijaitsevat Hallilanvuori,
Rastipuiston sekä Ketturämäkön kenttä,
jotka ovat käytettävissämme.
Luontoretket kuuluvat arkeemme
säännöllisesti. Metsässä ja sen
monipuolisessa maastossa lapsi löytää
itselleen sopivia haasteita sekä kokee
jännitystä ja liikkumisen riemua.
TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU
Haluamme tarjota lapselle mahdollisuuden
ilmaista itseään eri keinoin; musiikin,
roolileikkien, kädentaitojen, draaman ja
kirjallisuuden kautta.
Annamme lapsen kädenjäljen näkyä
ympäristössämme ja arvostamme lasten töitä
juuri sellaisina kuin ne ovat. Tarjoamme lapsille
erilaisia materiaaleja, tiloja ja välineitä, jotka
mahdollistavat itsensä ilmaisemisen myös
muina, kuin ohjattuina aikoina.
Talossamme on kaikkien yhteinen ateljee, joka
on jatkuvassa käytössä ja siellä on aina
materiaalia lasten ulottuvilla. Yhteinen
kirjasto tarjoaa mahdollisuuden uppoutua
sadun ja mielikuvituksen maailmaan rauhassa.
Musiikkitilamme tarjoaa mahdollisuuden
musiikillisille hetkille ja inspiraatioille.
TUTKIMINEN
Lapsi käyttää kaikkia aistejaan ja koko
kehoaan tutkiessaan ympäristöä ja
ihmetellen arjen pieniä asioita. Kannustamme
lasta ottamaan itse asioista selvää ja
kokeilemaan omia mahdollisuuksiaan. Itse
yrittämällä, joskus erehtymällä ja
oivaltamalla lapsi voi kokea oppimisen iloa.
Yhdessä lapsen kanssa saamme hämmästellä
elämän ilmiöitä eri näkökulmista.
ELÄMÄÄ ARJESSA
LEPO
RUOKAILU
PUHTAUS
LAPSI
ULKOILU
PUKEMINEN
Arjen pieniä, mutta tärkeitä hetkiä ovat jokapäiväiset perushoitotilanteet.
Tarjoamme lapselle turvallisen kasvuympäristön, jossa lapsi kasvaa ja opettelee elämän
taitoja aikuisen tuella.
ELÄMÄÄ ARJESSA
PUKEMINEN

Kannustamme lapsia omatoimiseen pukeutumiseen ja riisuutumiseen. Joustavien
siirtymätilanteiden ansiosta lapsilla on eteistilassa aina tilaa harjoitella pukeutumista aikuisen
avustuksella. Vanhemmat huolehtivat lapsilleen tarpeellisen määrän nimikoituja säänmukaisia
vaatteita sekä varavaatteita.
RUOKAILU

Ruokailut tapahtuvat porrastetusti. Lapset voivat valita paikan, jossa syövät. Ruokailussa
ohjaamme lasta hyviin pöytätapoihin ja kannustamme maistamaan kaikkia ruokia. Tuemme
lapsen omatoimisuutta ohjaamalla lasta viemään omat astiat niille varattuun kärryyn.
Ruokailemme lasten kanssa samoissa pöydissä huolehtien ruokarauhasta sekä autamme
tarvittaessa. Eskarit ruokailevat koulun ruokasalissa.
LEPO

Päiväunille siirrytään Pöllölän tiloihin ruokailusta joustavasti ja lapsen rytmiä kunnioittaen.
Vanhempien kanssa yhdessä mietitään, nukkuuko lapsi päiväunet päiväkodissa. Uniajat kirjataan
ylös vanhempien nähtäväksi. Lapsen yksilöllisyys ja omat tottumukset otetaan huomioon
päiväunilla (unikaveri, tutti, silittelyt).
ULKOILU

Päiväkodissa ulkoilemme päivittäin. Päiväkodista tehdään paljon retkiä lähiympäristöön
(metsäretket, luistelu/hiihto).
SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Orientaatio tarkoittaa suuntautumis- ja
suhtautumistapaa erilaisiin ilmiöihin ja
asioihin. Eri orientaatioiden kautta lapsi saa
valmiuksia, joiden avulla hän pystyy
ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän
maailman ilmiöitä ja oppimaan uutta.
Orientaatioiden sisällöistä päivänkotimme
toiminnassa painottuvat luonto ja erilaiset
projektit.
Kaikille orientaatioille on ominaista:
♦ toiminnallisuus ja leikinomaisuus
♦ lapsen aktiivinen rooli
♦ eri ikä- ja kehitystasojen
huomioiminen
♦ monipuoliset toimintatavat
♦ ryhmä- ja yksilötyöskentelyjen
vuorottelu
♦ vuorovaikutuskokemukset
♦ onnistumisen ja epäonnistumisen
kokemukset
♦ lapsen kannustaminen ja oppimisen ilo
♦ kaikenlaisten tunteiden ilmaisun
harjoittelu
ESTEETTINEN ORIENTAATIO
Tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia
omakohtaisiin, monipuolisiin taideelämyksiin tuemme lapsen itsetunnon
kehitystä. Lapsi saa onnistumisen
elämyksiä tekemällä, tuntemalla,
kuulemalla ja näkemällä. Luovuuden
ilmaisemisessa ei ole oikeaa tai väärää
tapaa toimia, vaan se ruokkii lapsen kaikkia
aisteja. Samalla se vahvistaa lapsen
tunnetta siitä, että minä olen hyvä ja minä
osaan!







draama
kädentaidot
musiikki
sadut ja tarinat
taidenäyttelyt
luontokokemukset
paikalliset nähtävyydet
EETTINEN ORIENTAATIO
Arjessa tulee eteen usein tilanteita,
joissa pohdimme esim. hyvän ja pahan,
oikean ja väärän, totuuden ja valheen,
elämän ja kuoleman kysymyksiä.
Tarjoamme lapsen pohdinnoille turvallisen
ja hyväksyvän ilmapiirin. Vältämme
antamasta lapselle valmiita vastauksia.
Tuemme lapsen kasvua niin, että hän voisi
arvostaa itseään ja kunnioittaa toisia.





leikki
keskustelut lapsen kanssa
sadutus
taiteen eri muodot
yhteistyö eri tahojen kanssa
USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO
Uskontokasvatuksessa lähtökohtamme on perheen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen
persoonallisuuden kehitykseen kuuluu uskonnollinen pohdinta; tässä pohdinnassa olemme
lapsen tukena yhdessä vanhempien kanssa.



lasten kysymysten huomioiminen ja keskustelu arjen eri tilanteissa
kirkkovuoden juhlat ja tapahtumat
yhteistyö seurakunnan kanssa
HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN
ORIENTAATIO
Omiin juuriinsa lapsi tutustuu mm.
vanhempiensa ja isovanhempiensa kautta.
Hoitopaikkaan tuodut valokuvat omasta
perheestä ja niistä toisille kertominen
auttavat lasta rakentamaan kuvaa itsestä
osana ympäristöä. Näin lapset myös
oppivat hyväksymään erilaisuutta.




minä ja perheeni
yhdessä elämisen taidot
suomalainen kansanperinne
kasvunkansiot
MATEMAATTINEN ORIENTAATIO
Ohjaamme lasta havainnoimaan ja
tutkimaan ympäristöään arkipäivän
luonnollisissa tilanteissa. Tätä kautta
matemaattiset käsitteet tulevat
luonnollisella tavalla tutuiksi ja lapsen
päättely ja ongelmanratkaisukyky
kehittyvät.





värien, koon, muotojen vertailu
lukumäärät, numerot
aikakäsitteet
oman kehon ja tilan hahmottaminen
avaruudellinen hahmottaminen
LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO
Lapsen kiinnostus ja arvostus luontoon
kasvaa liikkumalla, leikkimällä,
retkeilemällä ja lähiympäristöä tutkimalla.
Pidämme tärkeänä luonnon tarjoamia
mahdollisuuksia. Metsäretket ovat
säännöllinen osa toimintaamme.
Talvikuukausina retkeilemme
satunnaisemmin. Lapset, jotka eivät nuku
päiväunia, tekevät pitkiä metsäretkiä,
jolloin myös ruokailut tapahtuvat
luonnossa (n. klo 10.30-14.30). Lapset,
jotka nukkuvat päiväunet retkeilevät
lyhyillä metsäretkillä (n. klo. 9.00-11.00)







vuodenaikojen seuraaminen
eläinten, luonnonmateriaalien ja kasvien
tutkiminen
luonnon ilmiöihin tutustuminen
luonnon kunnioittaminen
metsäretket
luonnonmateriaalien hyödyntäminen
ekologisten periaatteiden toteuttaminen
KASVATUSKUMPPANUUS
Ennen hoidon aloittamista sovimme perheen
kanssa hoitopaikkaan tutustumisesta. Hoidon
aloittamisen yhteydessä varaamme aikaa
ajatusten vaihtoon ja hoitoon liittyviin
kysymyksiin. Jokaiselle lapselle nimetään pian
hoidon alettua omahoitaja. Lapsi voi tulla
vanhempien kanssa tutustumaan päiväkotiin
useampanakin päivänä vanhempien toiveiden
mukaan. Päiväkodissamme on aina vanhemmille
avoimet ovet.
Vaihdamme vanhempien kanssa päivittäin
kuulumisia, jolloin voimme yhdessä parhaalla
mahdollisella tavalla huomioida lapsen yksilölliset
tarpeet.
Pyrimme luomaan vanhempiin avoimen
keskusteluyhteyden. Teemme jokaiselle lapselle
yhdessä vanhempien kanssa oman
varhaiskasvatussuunnitelman (vasu), johon
kirjaamme ylös yhdessä sovitut käytännöt.
Näiden henkilökohtaisten vasujen pohjalta
tehdään koko ryhmän yhteinen vasu, jossa on
koostettuna pääkohdat yksilövasuista.
Yhteistyötä perheiden kanssa tapahtuu
myös kotiin menevän kuukausitiedotteen,
erilaisten juhlien ja tapahtumien kautta.
ERITYISEN TUEN TARVE
Lapsi voi tarvita erityistä tukea hyvin monenlaisista
syistä; eri kehityksen osa-alueilla ja/tai lapsen
elinympäristöön liittyvistä tekijöistä johtuen.
Vanhempien, päivähoidon kasvatushenkilöstön ja
tarvittaessa muiden yhteistyötahojen yhteiset
havainnot lapsesta määrittelevät lapsen erityisen tuen
tarpeen.
Tarvittaessa lapselle laaditaan vasua täydentämään
erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevan lapsen
toimintasuunnitelma tai esiopetusikäiselle lapselle
henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma, joita tarkistetaan kahdesti vuodessa.
Lapsen arkea voidaan tukea erilaisin apuvälinein, kuvin,
viittomin.
Alueellamme työskentelee päivähoidon kiertävä
erityislastentarhanopettaja. Muita
yhteistyökumppaneitamme ovat puheterapeutti,
sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti,
perheneuvola, oppilaitokset sekä lähikoulut.
MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA
Kasvatamme lasta kunnioittamaan ja
ymmärtämään erilaisuutta. Erilaisuus on
rikkautta!
Maahanmuuttaja on kahden kulttuurin
kansalainen. Monikulttuuriset lapset
elävätkin usean kulttuurien välimaastossa.
Lintuviidan päiväkodissa otetaan huomioon
lasten kulttuuriset erot. Perheen
kulttuuria kunnioitetaan ja vanhempien
toiveet otetaan huomioon koskien mm.
ruokailuja, juhlia, uskontoa ja arvoja.
Tarvittaessa lapselle järjestetään
vaihtoehtoista toimintaa.
Tarvittaessa on mahdollisuus käyttää
tulkkipalvelua.
SUOMI TOISENA KIELENÄ
Oman äidinkielen osaaminen tukee uuden
kielen oppimista. Tavoitteenamme on
lapsen kaksikielisyyden kehittäminen.
Lapsi saa suomenkielen mallin päiväkodin
arjessa vuorovaikutussuhteissa muiden
lasten ja aikuisten kanssa. Lapsi oppii
parhaiten leikin ja toiminnallisuuden
kautta.
Arkea helpotetaan kuvittamalla puhetta ja
toimintaa. Kieltä opetellessa otetaan
huomioon eri osa-alueet: kuullun
ymmärtäminen, puheen tuottaminen,
luetun ymmärtäminen, kielen rakenne sekä
lukemis- ja kirjoittamisvalmiudet.
Lintuviidan päiväkodissa toteutetaan
halinalle- ja kilikerhoja. Kerhossa
opetellaan kieltä monipuolisesti mm. kuvien,
äänien ja liikunnan kautta. Tuokiot
noudattavat samaa rakennetta, sillä
toistuvuus on tärkeää oppimisen kannalta.
ARVIOINTI, HAVAINNOINTI JA
DOKUMENTOINTI
Arviointi
Kehittyäksemme työssämme tarvitsemme jatkuvaa palautetta lapsilta, vanhemmilta ja
työtovereiltamme. Asiakaskyselyt tietyin väliajoin antavat meille tietoa ja suuntaviivoja
tulevaan. Kehityskeskustelut esimiehen kanssa, päivittäinen itsearviointi, eri työtiimien
arviointikeskustelut sekä työillat auttavat työn suunnittelussa.
Havainnointi
Lapsen havainnointi arkipäivässä on tärkeää, jotta opimme tuntemaan lapsen ja hänen
yksilölliset tarpeensa ja toiveensa. Lapsen leikkejä ja tekemisiä kirjataan ylös, jolloin saadaan
kirjattua tietoa lapsen kehityksestä. Kerromme hakutilanteissa vanhemmille lapsen päivän
kulusta.
Dokumentointi
Lapsen omaan kasvunkansioon tallennamme yhdessä lapsen kanssa lapselle merkityksellisiä
asioita hoidon ajalta. Pyrimme tallentamaan kasvunkansioon lapsen yksilöllisen kehityksen
kaaren. Valokuvat, piirustukset, tehtävät, monenlaiset muistot retkistä jne. löytyvät omasta
kansiosta.
Puh katsoi kahta käpälää.
Hän tiesi, että toinen niistä oli oikea
ja että kun oli päättänyt kumpi oli oikea,
silloin toinen oli vasen,
mutta hän ei koskaan muistanut miten
alku meni.
- Nalle Puh -