Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

download report

Transcript Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Heikelintien päiväkodin
varhaiskasvatussuunnitelma
SISÄLLYSLUETTELO
1. Varhaiskasvatus Heikelintien päiväkodissa
2. Hyvän elämän eväät: Heikelintien päiväkodin arvot
3. Yhteistyö perheiden kanssa
3.1 Päivähoidon aloitus
3.2 Kasvatuskumppanuus
4.Varhaiskasvatuksen toteuttaminen
4.1 Päiväkoti kasvatusympäristönä
4.2 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa
4.3 Lapselle ominainen tapa toimia
4.4 Varhaiskasvatuksen sisällöt
4.5 Heikelintien päiväkodin pedagogiset painotukset
5. Monikulttuurisuus
6. Verkostoyhteistyö
7. Heikelintien päiväkodin kasvatustoiminnan arviointi ja kehittäminen
Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Tämä on Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelma perustuu
valtakunnalliseen THL:n julkaisemaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä
Kauniaisten
kaupungin omaan Varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämän varhaiskasvatussuunnitelman
tekemisessä ovat olleet mukana koko Heikelintien päiväkodin henkilökunta ja se on
laadittu vuoden 2013 aikana.
Heikelintien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma on syntynyt päivittäisen toiminnan
ohella; elämisen, kokemusten ja oppimisen tuloksena. Suunnitelma kuvaa päiväkotimme
arkea ja tapaamme toimia. Elävä varhaiskasvatussuunnitelma on jatkuvasti kehittyvä ja
syvenevä. Sen pohjalta teemme suunnitelmia ja arvioimme toimintaamme. Jokainen
päiväkodin kasvattaja on sitoutunut toimimaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman
mukaisesti.
Lapsi elää tässä ja nyt. Jokainen hetki ja tapahtuma ovat hänelle tärkeitä ja
merkityksellisiä. Lapselle oleellisia eivät ole yksittäiset tiedot ja taidot, vaan kokonaisuus.
Päiväkodin arkiset sattumukset ja juhlalliset hetket tukevat hänen haluansa kasvaa,
kehittyä ja oppia, sitä haluamme Heikelintiellä korostaa.
Kauniaisissa joulukuussa 2013
1. Varhaiskasvatus Heikelintien päiväkodissa
Heikelintien päiväkoti on perustettu vuonna 1966. Se sijaitsee Kauniaisissa, Gallträskjärven läheisyydessä ja luonnon ympäröimänä, 1900-luvun alussa rakennetussa
huvilassa.
Tarjoamme hoitoa, kasvatusta ja opetusta n. 35 (1-6-v.) lapselle. Päiväkodissa toimii 24-vuotiaiden lasten ryhmä; Majavat ja 5-6-vuotiaiden lasten ryhmä; Oravat.
Ryhmäperhepäiväkoti Hippiäisissä lapset ovat 1-5-vuotiaita.
Kaikissa ryhmissämme työskentelee koulutettu henkilökunta: lastentarhanopettajia,
lastenhoitajia, perhepäivähoitajia ja tarvittaessa ryhmäavustaja. Näiden lisäksi on
hallinnollinen johtaja, keittiötyöntekijä sekä laitosapulainen.
Päiväkodissamme lasta tuetaan, ohjataan ja kasvatetaan niin, että hänestä kasvaa
itseensä luottava, virheiden tekemistä pelkäämätön, kokeileva yksilö, joka arvostaa
itseään ja muita. Yksilö, joka uskaltaa ottaa vastuuta, mutta osaa antaa vastuuta myös
muille ja joka päätöksiä tehdessään ottaa huomioon kanssaihmisensä ja päätöksensä
vaikutuksen elinympäristöönsä.
Lapsi oppii asioita tekemällä ja kokeilemalla, kaikkia hallussaan olevia mahdollisuuksia ja
aisteja hyväksikäyttäen, kyselemällä ja leikkimällä.
Vanhempia tuetaan ja autetaan heidän kasvatustyössään. Jatkuva ja avoin
keskusteluyhteys vanhempien ja henkilökunnan kesken on hyvä perusta toimivalle
yhteistyölle. Perheen ja lapsen toiveet ja tarpeet otetaan huomioon, erityisesti lapsen
aloittaessa päiväkodissa.
Tärkeimpiä kasvatusperiaatteitamme ovat ILO, HUUMORI JA LÄMPÖ
3.Yhteistyö perheiden kanssa
3.1 Päivähoidon aloitus
Turvallisen, hyvän ja pitkäkestoisen kiintymyssuhteen luominen on erittäin tärkeää.
Päivähoito pystyy paremmin tukemaan vanhempien ja lapsen välistä suhdetta ja sen
jatkuvuutta, kun päivähoidon työntekijät ymmärtävät, mitä päivähoidon aloitus merkitsee
pienelle lapselle ja vanhemmille, ja miten he ovat vielä toisistaan kehityksellisesti
riippuvaisia. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on panostaa
päivähoidon aloitusvaiheeseen. Isompien lasten kohdalla huomioidaan samoja
periaatteita, kunkin lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.
Päivähoidon alkaessa lapselle nimetään omahoitaja. Pienelle lapselle on tärkeää, että
hän saa päiväkodista oman aikuisen, johon voi turvautua pitkin päivää ja päivästä
toiseen. Omahoitajan ja muiden kasvattajien kiinteä suhde lapseen ja hänen
vanhempiinsa auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Omahoitaja
vastaa ensisijaisesti lapsen ja perheen tutustuttamisesta hoitopaikkaan. Erityisesti
tutustumisvaiheessa omahoitaja toimii mahdollisimman paljon lapsen kanssa, ja
jatkossakin hänellä on päävastuu yhteistyöstä perheen kanssa. Omahoitaja välittää
tiiminsä muille jäsenille kokemustaan siitä, miten juuri tämän lapsen kanssa on hyvä
toimia.
Pieni lapsi pystyy pitämään vanhemmat mielessään vain hetken. Omahoitaja kannattelee
lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta hoitopäivän aikana Käytössä voi olla
myös erilaiset muistukkeet (valokuvat, vanhemmilta tuoksuva vaate, pehmolelut jne.) ja
jotta lapsen stressitaso laskee mukana voi olla lohdukkeita (esim. tutti, rätti jne.)
3.2 Kasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus on päiväkodin ja vanhempien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä, jossa
on yhteinen päämäärä; Toimia lapsen parhaaksi.
Haluamme luoda lämpimän, avoimen ja luotettavan asiakassuhteen perheisiin, joka
mahdollistaa molemminpuolisen, turvallisen keskusteluilmapiirin niin
kasvatuskeskusteluissa kuin arjessakin.
Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien
kanssa keskustellen syyskaudella, ja sitä arvioidaan ja tarkennetaan kevätkaudella. Lapsen
varhaiskasvatussuunnitelma on pohjana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmalle.
Yhteistyömuotoja:
4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen
4.1 Päiväkoti kasvatusympäristönä
Päiväkodissa on kolme ryhmää. Yläkerrassa toimii ryhmäperhepäiväkoti Hippiäiset 1-5vuotiaille lapsille. Alakerrassa on kaksi ryhmää, Oravat ja Majavat 3-6-vuotiaille lapsille.
Ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Yhdessäolo näkyy mm. laulu- ja
leikkihetkissä, ulkoilussa sekä päiväkodin yhteisissä tapahtumissa.
Oppimisympäristö on järjestetty niin, että tilat innostavat lasta toimimaan ja leikkimään.
Leikkivälineet on lasten saatavilla, ja leluja ja pelejä vaihdellaan säännöllisin väliajoin.
Yhteiset pelisäännöt ja selkeät rajat luovat turvallisen kasvuympäristön. Näihin sitoutuvat
sekä päiväkodin lapset että aikuiset.
Lapsi oppii mallista. Kun aikuinen uskaltaa kokeilla virheitä pelkäämättä, niin lapsikin
rohkaistuu samaan. Epäonnistuminen sallitaan ja koetaan eteenpäin vievänä voimana, –
uudelleen yrittämiseen kannustetaan. On hedelmällistä myös oppia nauramaan itselleen.
Lasta arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on, jolloin hänkin oppii arvostamaan
erilaisuutta. Aikuinen kantaa vastuuta ja antaa lapselle vastuuta pieninä annoksina.
Ryhmässä opetellaan taitoja mm. leikin kautta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
4.2 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa
Kieli on vuorovaikutuksen perusväline. Kielen avulla lapsi oppii ilmaisemaan itseään ja
käsittelemään tunteitaan. Kieli toimii perustana kaikelle oppimiselle, ajattelulle ja
sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Leikeillä ja saduilla on tärkeä tehtävä lapsen kielen
kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle.
Päiväkodin arjessa lasten kielen kehitystä ja sanavarastoa tuetaan päivittäisillä luku - ja
satuhetkillä. Käytämme toiminnassamme paljon myös loruja, riimejä ja lauluja, jotka
tukevat lasta äidinkielen oppimisessa.
Päivittäisissä toiminnoissa lapsia rohkaistaan ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan
myös kielellisesti. Lapsia rohkaistaan käyttämään mielikuvitustaan ja kertomaan itse
omia tarinoitaan mm. sadutuksen muodossa, jota tehdään säännöllisin väliajoin.
Teemme myös tutustumiskäyntejä lähikirjastoon ja sitä kautta tutustutamme lapsia
kirjojen maailmaan.
Päivittäisissä toimintarutiineissa käytämme tarvittaessa kuvia ja viittomia tukemaan
kielenkehitystä. Suun motoriikkaan tutustumme suujumpassa.
”Kerro minulle tarina omin sanoin. Minä kirjoitan sen puhtaaksi juuri niin kuin sinä
sen minulle kerrot”
”Olipa kerran prinsessa. Se asui linnassa yksin. Sillä oli koira. Ne syö. Koira syö
koiranruokaa ja prinsessa syö prinsessaruokaa. Ne menee nukkumaan. Koiralla on
sellainen pikku patja, mikä on pyöreä. Prinsessan huone on siellä ylhäällä. Se nukkuu
omassa sängyssä. Sillä on peittokin päällä. Loppu. ”
”Olipa kerran prinsessa. Ja hän oli koko elämän kaunein prinsessa ja hänellä oli niin
paljon kimalteita hameessaan. Ja hän oli tanssinut niin paljon, että väsyisi kohta. Mutta
hänpä sanoi kaikille kaupunkilaisille, että hän ei koskaan väsy. Ja sitten hän ei sanonut
mitään vaan hänpä nukahti. Ja sitten se heräsi ja näki prinssin ja sitten se näki prinssin
takana ilkeän kuningattaren. Mutta sitten se kuningatar antoi sille myrkkyomenan ja
prinsessa kuoli satavuotiaaseen uneen.”
(Tarinat on 4-vuotiaiden Majavien sadutuksia)
4.3 Lapselle ominainen tapa toimia
Leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella.
Kun toiminta on lapselle mieluista, se vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja itsetuntoaan.
Tutkiminen
Lapsella on luontainen halu ihmetellä, kysellä ja tunnustella. Tutkiessaan lapsi tyydyttää
uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympäristöönsä. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen
kokemukset vahvistavat lapsen oppimisen iloa.
Arjessa annamme aikaa lasten ihmettelyihin ja pohdintoihin. Myös aikuiset pysähtyvät
kuuntelemaan ja keskustelemaan lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Yhdessä
tutkimme mm. vuodenaikojen vaihtelua, sään muutoksia sekä muita luonnon ilmiöitä.
4.4 Varhaiskasvatuksen sisällöt
Lapset ovat luonnostaan aktiivisia oppimaan ollessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä
kanssa. Lapset oppivat leikkimällä ja tekemällä itse. Varhaiskasvatuksen sisältöjen
tarkoituksena on
valmiuksien hankkiminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy ymmärtämään ympäröivän
maailman monimuotoisia ilmiöitä. Sisällöt valitaan ja muokataan aina tilannekohtaisesti
lapsen kehitystaso huomioon ottaen. Sisällöt ja aiheet liitetään lasten lähiympäristöön,
arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin, jotta lapset voivat itse tehdä asioista havaintoja.
Varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavista
asiakokonaisuuksista:
4.5 Heikelintien päiväkodin pedagogiset painotukset
Taidekasvatus ja luova toiminta
Päiväkodin taidekasvatus ja luova toiminta sisältävät musiikkia, kuvataidetta,
kädentaitoja sekä ilmaisutaitoja. Taidekasvatus ja luova toiminta ovat lapselle keino
käsitellä ympäröivää maa¬ilmaa ja omia tunteitaan. Taidekasvatuksen avulla lapsi
harjoittelee itseilmaisua, ajattelutaitoja ja mielikuvituksen käyttöä. Hyvä taiteellinen
toiminta tuottaa onnistumisen elämyksiä, iloa, keskittynyttä ja pitkäjänteistä toimintaa,
innostusta, luovuutta sekä yhteisiä elämyksiä.
Heikelintien päiväkodissa lasten kanssa lauletaan ja soitetaan, liikutaan musiikin tahtiin
ja opetellaan kuuntelemaan musiikkia. Musiikkikasvatusta toteutetaan sekä omissa
ryhmissä että yhteisillä lauluhetkillä. Yhteisellä koko talon lauluhetkellä korostuu musiikin
tuottaminen ja kokeminen yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa.
Toimintakauden aikana vaalimme perinteitä ja tuomme lapsille tutuksi myös kalenterin
juhlapyhät.
Kuvataiteissa sekä kädentöissä lasta rohkaistaan omaperäiseen ilmaisuun ja omiin
ratkaisuihin työn loppuunsaattamiseen. Lapset saavat harjoitella eri materiaalien ja
tekniikoiden käyttöä monipuolisesti. Oppimisympäristö on innostava ja välineet on lasten
saatavilla. Ohjatun työskentelyn ohella lapsilla on mahdollisuus piirtää, maalata ja
muovailla myös vapaan toiminnan aikaan. Aikuinen ohjaa lasta välineiden oikeaan
käyttöön ja niiden huoltamiseen. Lasten työt laitetaan kauniisti esille. Kuvataiteessa
pyrimme ekologisuuteen; käytämme mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaalia.
Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielipiteitään monin
tavoin. Ilmaisukasvatuksen toimintamuotoja ovat mm. retket teatteri esityksiin sekä
konsertteihin, lasten mielikuvitus– ja roolileikit, lasten omat esitykset jne. Joulujuhlaan ja
kevätjuhlaan valmistamme yhdessä lasten kanssa esityksiä, jossa yhdistyvät luovan
toiminnan ja taiteen eri muodot.
Luonto ja ympäristö
Ympäristökasvatuksen tavoitteena on luontoarvojen ja luonnon kunnioittaminen ja
ekologisesti kestävän kehityksen vaaliminen. Tarkoitus on oppia näkemään itsensä
ympäristöön vaikuttavana ihmisenä, jolla on vastuu ympäristöstään ja teoistaan.
Haluamme tarjota lapsille luontokokemuksia. Lapsi, joka nauttii luonnosta ja tuntee sen
läheiseksi, haluaa myös toimia luonnon puolesta. Heikelintien päiväkodin sijainti
Gallträsk-järven ja metsän läheisyydessä mahdollistaa monipuolisen retkeilyn lähialueilla.
Syksyisin ja keväisin käymme viikoittain metsämörri-retkillä leikkimässä, tutkimassa ja
liikkumassa lähimetsässä. Mörri-toiminta on lapselle elämyksellinen tapa tutustua
luonnon ihmeisiin. Metsämörri on satuhahmo ja luonnon kunnioittamisen vertauskuva.
Retket sisältävät leikkiä ja evästauon ja kestävät kerralla noin kaksi tuntia. Toiminta
lähtee lapsen omista kokemuksista, tutkimisenhalusta ja uteliaisuudesta.
Päiväkodin oma luonnonläheinen piha antaa lapselle virikkeitä kekseliäisyydelle ja
luovuudelle
Kestävän kehityksen päämäärinä on mahdollistaa terveelliset, turvalliset ja
oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville.
Päiväkodissa kestävän kehityksen huomioiminen tarkoittaa kaverista huolehtimista,
lähiympäristön tutkimista ja ekologisten arkikäytäntöjen oppimista. Kestävä kehitys on
päiväkodin arjessa ja toiminnassa olennaisesti näkyvissä mm. seuraavilla osa-alueilla:
- otamme kaverin leikkiin mukaan
- autamme kavereita ja luontoa
- muistamme kierrättää jätteet
- emme revi tai katko puiden oksia
- emme jätä roskia luontoon
- käytämme askartelussa kierrätysmateriaaleja
Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys
Liikunnan avulla lapsi harjoittelee karkeamotorisia perustaitoja. Lapsi saa liikkua
päivittäin, joko ohjatusti tai omaehtoisesti. Ilmapiiri on kannustava ja myönteinen, jolloin
lapsi innostuu kohtaamaan uusia liikunnallisia haasteita, sekä uskaltaa kokeilla omia
rajojaan. Kokemisen kautta lapsi oppii luottamaan omaan kehoonsa. Hän oppii
käsittelemään ja ilmaisemaan erilaisia tunteita ja elämyksiä. Positiiviset kokemukset
auttavat lasta hyvän itsetunnon rakentamisessa. Ympäristö on liikkumiseen innostava ja
välineistöä on myös lasten saatavilla. Lapsi oppii omien saavutustensa lisäksi
iloitsemaan myös toisten lasten saavutuksista ja oppii reilun pelin hengen, sekä
kestämään pettymyksiä. Lapsi oppii ryhmässä toimimisen taitoja ja noudattamaan
sääntöjä.
Ulkoilut aamu – ja iltapäivisin mahdollistavat perusliikuntataitojen harjoittelun sekä
vapaan ja luovan liikkumisen. Syksyisin, keväisin ja kesäisin liikumme paljon luonnossa,
sekä pelaamme pihalla erilaisia pallopelejä. Talvella käymme Saharan kentällä
luistelemassa ja hiihdon alkeita harjoitellaan Gallträskin laduilla muutamia kertoja talven
aikana. Sisäliikuntakauden aikana isommat lapset käyvät palloiluhallilla liikkumassa ja
pienempien liikuntatuokiot järjestetään päiväkodilla.
Liikuntakasvatuksen tavoitteena on, että lapsi oppii liikkumaan monipuolisesti sekä oppii
tuntemaan kehon osat ja kehon toiminnan. Lapsen motoriset perustaidot kehittyvät
olennaisesti 2-7 ikävuosien välillä. Huomioimme sen tarjoamalla lapsille monipuolista
liikuntakasvatusta.
Päiväkodin tehtävänä on edistää ja ohjata lapsen fyysistä ja psyykkistä kasvua ja
kehitystä. Terveyttä vaalitaan jokapäiväisissä arkipäivän tilanteissa aikuisen ohjaamana
ja lapsen ikätaso huomioiden. Lasta ohjataan siten, että liikunnasta, terveellisestä
ruokavaliosta ja henkilökohtaisesta hygieniasta tulee luonteva osa elämää.
5. Monikulttuurisuus
Monikulttuuristen lasten päivähoidossa huomioidaan lasten tasavertainen osallistuminen.
Lähtökohtana on kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö, jossa tuetaan lasta ja hänen
perhettään ymmärtäen heidän arvojaan ja uskontoaan. Yhteistyössä perheen kanssa
käytämme tarvittaessa tulkkiapua. Vanhempien tehtävä on huolehtia heidän oman
kielensä ja kulttuurinsa säilyttämisestä perheen lapsille.
Monikulttuurisen lapsen sopeutumista lapsiryhmään edistetään turvallisilla aikuisilla sekä
rauhallisella ja oppimista edistävällä ympäristöllä. Lasta rohkaistaan vuorovaikutukseen
toisten lasten kanssa, jolloin samalla tuetaan myös suomen kielen oppimista ja
lapsiryhmään kuulumista.
Lapsiryhmässä keskustellaan erilaisuudesta. Erilaisuuden hyväksymistä opetellaan
kirjojen, leikkien ja musiikin avulla.
6. Verkostoyhteistyö
Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti lasta ja perhettä
palvelevan verkoston kanssa. Tavoitteena on kaikkien lasten hyvinvointi sekä
varhaiskasvatuksen monipuolisuus. Yhteistyön tavoitteena on myös tunnistaa
varhaisessa vaiheessa lapsen vahvuudet kasvun, kehityksen ja oppimisen alueella tai
mahdollinen muu erityisen tuen tarve ja luoda moniammatillisessa yhteistyössä yhteinen
toimintastrategia lapsen ja perheen tukemisessa.
Neuvolat:
Lapsen kokonaisvaltaista kehitystä seurataan neuvolatarkastuksissa. Yhteistyö
päiväkotien ja neuvolan välillä on tiiveimmillään yhteistyönä tehtävässä laajassa 4vuotistarkastuksessa. Lisäksi neuvolan kanssa yhteistyössä kehitetään tarvittaessa
ennalta ehkäiseviä tuen menetelmiä.
Erityistyöntekijät:
Kiertävä erityislastentarhanopettaja vierailee ja konsultoi tarvittaessa päiväkodissamme.
Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa mm. puheterapeutin tai perheneuvolan kanssa,
jotka yhteistyössä päivähoidon henkilökunnan kanssa tukevat lapsen arkea.
Seurakunta:
Osallistumme kirkollisten pyhien aikana (joulu ja pääsiäinen) seurakunnan järjestämiin
tapahtumiin. Otamme toiminnassamme huomioon myös eri uskontoon kuuluvat lapset ja
perheiden toiveet osallistumisesta seurakunnan järjestämään toimintaan.
Liikunta – ja kulttuuritoimi
Päiväkotimme 5-6-vuotiaat käyttävät säännöllisesti läheisen palloiluhallin liikuntasalia.
Esikoululaiset osallistuvat Kauniaisten maksuttomaan uimaopetukseen. Osallistumme
vuosittain erilaisiin kulttuuritapahtumiin kuten teatteriesityksiin ja konsertteihin yms.
Muut päiväkodit:
Vierailemme satunnaisesti lähialueen päiväkodeissa ja järjestämme yhteisiä tapahtumia
ja retkiä.
Koulut:
Esi – ja alkuopetuksen verkoston kokoukset, jossa sovitaan yhteistyöstä koulun kanssa
lukuvuoden aikana. Oppilashuoltotyöryhmän kokoukset (moniammatillinen)
7. Heikelintien päiväkodin kasvatustoiminnan arviointi ja kehittäminen
Heikelintien päiväkodin toimintaa ja laatua arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Jokaisen
työntekijän oman työn jatkuva arvioiminen on kaiken lähtökohtana. Tiimien ja koko
päiväkodin toimintaa arvioidaan kaksi kertaa vuodessa. Lapsilta ja vanhemmilta arjessa
saatu palaute ohjaa työtämme päivittäin. Lasten osallisuus huomioidaan lasten
haastatteluin, joista saamme ajatuksia lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin ja
oppimissuunnitelmiin. Vanhempia kannustetaan vastaamaan
asiakastyytyväisyyskyselyihin, joista saamme arvokasta tietoa perheiden toiveista.