Transcript 76§_hypa-seutuyhteistyö

Seutuyhteistyö hyvinvointipalveluissa
Katsaus hyvinvointipalveluiden seutuyhteistyöhankkeisiin
sekä seutuyhteistyön ympäristöön
Toni K. Laine
kehittämispäällikkö, hyvinvointipalvelut
Kunta
Asukasluku
Suomi
5426674
Pirkanmaa
496568
Tampere
217421
Nokia
32354
Ylöjärvi
31515
Kangasala
30126
Lempäälä
21440
Pirkkala
18128
Orivesi
9571
Vesilahti
4437
Kasvu 2030
+90000 asukasta
Kehittämishaasteena ja
rikkautena erilaiset alueet.
Tiivis kaupunkialue ja laajat
maaseutumaiset alueet
monimutkaistavat
palvelusuunnittelua
Palveluyhteistyöajattelu
Väestö lisääntyy,
palvelutarpeet lisääntyvät,
valinnanvapaus kasvaa
Ahtautta, investointitarpeita,
tarpeita tehostaa
palveluverkon käyttöä,
lainsäädännön muutoksia
Yhteistyöhankkeet ja
vertaisyhteistyö
•
•
•
•
•
•
•
Keskeisen tärkeää on uusien
asuinalueiden sekä
rakentuvien alueiden
palvelunkäyttäjien
segmentointi
Ennakoitintiedon
tuottaminen saattaa
kuitenkin olla vaikeaa
Alueiden elinkaari on
otettava suunnittelussa
huomioon
Kunnat kehittävät jo
yhteistuumin esimerkiksi
päiväkotihankkeita ja niihin
liittyviä palveluseteleitä
Kehitettävää jatkossa
erityisesti
terveyspalveluissa
Joukkoliikenneväylien
kehitys on nivottava yhteen
palveluverkkosuunnittelun
kanssa
Ongelmana erityisesti
kuntakohtaisten
palveluverkkosuunnitelmien
nopea vanhentuminen,
mikäli väestönkasvu jatkuu
voimakkaana.
Palveluyhteistyön tavoitteita
2030
• Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan
• Kuntien raja-alueilla palvelut järjestetään yhteistyönä
• Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti
• Lähipalveluissa tärkeää on hyvä saavutettavuus, alueellisissa ja
keskitetyissä palveluissa kustannustehokkuus ja hyvät
kulkuyhteydet
• Yhteistyötä toteutetaan sopimusperusteisesti ja alueellisina
kokonaisuuksina
• Palveluissa luodaan yhteisiä periaatteita ja läpinäkyviä seudullisia
käytäntöjä
• Palveluissa edistetään monituottajamallia
• Suuret ylikunnalliset hankkeet suunnitellaan, sijoitetaan ja
toteutetaan yhteistyössä
Seutustrategia 2020
Yhteistyön päämääränä on tarjota
asiakkaiden tarpeiden mukaiset ja
kustannustehokkaat palvelut sekä
mahdollistaa valinnanvapaus asioimisessa.
• Tehdään toiminnallista yhteistyötä ja
rakenteisiin menevää yhteistyötä
• Edistetään kuntalaisten valinnanvapautta ja
vapaan palveluiden käytön toteutumista yli
kuntarajan
• Syvennetään varhaiskasvatuksen ja
opetuspalvelujen yhteistyötä
• Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujen
yhteistyötä
• Käytetään palveluverkkoa tehokkaasti ja
huomioidaan naapuri investoinneissa
Toiminnan painopisteet 2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmä
Palveluverkon seudulliset pääperiaatteet
Tavoite: Palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet on laadittu ja hyväksytty sovellettavaksi rakennesuunnitelman
uudistamisessa.
Työssä laaditaan seudulliset periaatteet palveluverkkoyhteistyön tukemiseksi. Työllä toteutetaan MAL-aiesopimusta.
Perusterveydenhuollon tuotteistus
Tavoite: Perusterveydenhuollon palvelujen tuotehinnat ovat valmistuneet käyttöönotettavaksi vuoden 2014 alusta.
Työssä rakennetaan yhteiset laskentaperusteet, joiden avulla kunnat määrittelevät kuntalaskutusta palvelevat
tuotehinnat.
Suun terveydenhuollon seudullisen organisoinnin jatkoselvitys
Tavoite: Jatkoselvitys suun terveydenhuollon seutuyhteistyön organisoinnista on valmistunut kehyskuntien, pl.
Orivesi, toimesta. Tampere osallistuu vertailuvaiheeseen.
Työssä ennakoidaan uudistuksen asiakas-, talous-, henkilöstö- sekä palvelujärjestelmävaikutuksia sekä toteutetaan
mahdollisesti uuden organisaation rakentamisselvitys.
Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja sen seuranta
Tavoite: Seurantajärjestelmä on luotu, resursoitu ja seurannan toteuttaminen on käynnissä.
Työssä laaditaan PSHP:n jäsenkuntien ja PSHP:n kanssa kuntien ja sairaanhoitopiirin käsittelyyn seurantaraportointi.
Työryhmän kokoonpano
Kuosmanen Taru
Virta Kari
Ahvenainen Jari
Hakari Kari
Päivärinta Eeva
Salkoaho Tuukka
Harju Raija
Nieminen Raimo
Halme Eeva
Peurala Tuija
Paavilainen Paula
Partanen Pirkko
Nieminen Raimo T.
Auvinen Kari
Smolander Pirjo
tilaajapäällikkö
perusturvajohtaja
tilaajapäällikkö
kehitysjohtaja
tilaajapäällikkö
yhteyspäällikkö
sosiaali- ja terveysjohtaja
sosiaali- ja terveysjohtaja
perusturvajohtaja
vt. sosiaali- ja terveysjohtaja
perusturvajohtaja
sosiaali- ja terveysjohtaja
Pääluottamusmies
talousjohtaja
tietohallintokoordinaattori
Tampere, pj.
Ylöjärvi, vpj.
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Kangasala
Lempäälä
Nokia
Orivesi
Pirkkala
Vesilahti
henkilöstön edustaja, Tampere
Lempäälä
Tampere
Toiminnan painopisteet 2013
Sivistyspalvelujen työryhmä
Seudullinen opetussuunnitelma
Tavoite: Uusien opetussuunnitelmien laadinta on organisoitu seudullisesti ja työ etenee
kansallisen aikataulun mukaan kuntien yhteistyönä.
Työssä valmistellaan siirtymistä yhteiseen seudulliseen opetussuunnitelmaan vuoden 2016
syksyllä.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö
Tavoite: Toisen asteen koulutusmuotojen yhteistyömalli on valmistunut, käsitelty kunnissa ja
otettu käyttöön.
Työllä jatketaan toisen asteen koulutuksen kehittämistyötä kaupunkiseudulla.
Päivähoidon seudullinen vapaan hakeutuminen
Tavoite: Suunnitelma vapaasta hakeutumisesta päivähoitoon on laadittu sekä hyväksytty
seutuhallituksessa ja kunnissa vuonna 2013.
Työssä laajennetaan nykyistä rajattua sopimuskäytäntöä vuoden 2014 kevään
päivähoitohaussa.
Työryhmän kokoonpano
Valkamo Markku
Lehtinen Nina
Kuosmanen Taru
Kivekäs Pekka
Suonio Jorma
Kanerva Veli-Matti
Salkoaho Tuukka
Savisaari Lauri
Pajukoski Leena
Erkkilä Tuomas
Pikka Pauliina
Kivinen Tiina
Hursti Matti
Kurikka Liisa
Saarinen Seppo
Jussila Katja
sivistysjohtaja
sivistysjohtaja
tilaajapäällikkö
tilaajapäällikkö
tuotantojohtaja
kehittämispäällikkö
yhteyspäällikkö
tilaajapäällikkö
sivistystoimenjohtaja
koulutoimenjohtaja
kasvatus- ja opetusjohtaja
sivistysjohtaja
sivistysjohtaja
pääluottamusmies
talousjohtaja
tietohallintokoordinaattori
Pirkkala, pj.
Lempäälä, vpj.
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Kangasala
Nokia
Orivesi
Vesilahti
Ylöjärvi
henkilöstön edustaja, Nokia
Kangasala
Tampere
Palveluyhteistyön tuloksia
•Sivistyspalvelujen seudullinen
kehittämisohjelma
•Seutukirjastoselvitys
•Toisen asteen koulutuksen kokoaminen,
Tredun perustaminen
•Koulujen yhteiset työ- ja loma-ajat
•Opetushenkilöstön seudullinen
täydennyskoulutus (Osaava)
•Kansainvälisen koulun (FISTA) suunnittelu
•Seutuopistojen kokoaminen
•Sopimus perusopetuksen kustannusten
korvauksista
•Sopimus päivähoidon joustoista yli
kuntarajojen
•Mahdollisuus hakea päivähoitopaikkaa
seudulta, oman kotikunnan ulkopuolelta
2014 keväällä
•Päivähoidon seudullinen kehittämisohjelma
•Päivähoidon kustannuslaskenta
•Yksityisen päivähoidon kehittämisyksikkö
(YPKK)
•Palveluseteliyhteistyö (osa kunnista)
Esisuunnittelussa mm.
•
Seudullinen kasvatuksen ja opetuksen
kehittämiskeskus
SIVISTYSTYÖRYHMÄ
Sisältää kolme alatyöryhmää, jotka ratkovat
toimialakysymyksiä ja myös operatiivisia kysymyksiä
(viranhaltijayhteistyö)
Sivistystyöryhmä
Tuloksia mm.
Varhaiskasvatus
Opetus
Vapaa-aika
Johtanut yhteisiin organisaatioihin,
sopimuksiin tai muihin tuloksiin
•Työterveyshuollon seutuselvitys
•Erikoishoivapalvelujen seudullinen
hankintamalli
•Sopimusohjausmenettelyn kehittämishanke
yhdessä PSHP:n kanssa
•Esiselvitys sähköisestä palvelukartasta
•Sosiaali- ja terveyspalvelujen seudullinen
kehittämisohjelma
•Suunnitelma kehitysvammaisten asumisen
kehittämisestä
•Suun terveydenhuollon seutuselvitys
(jatkuu edelleen)
•Ympäristöterveydenhuollon seutuselvitys
•Terveydenhuollon alueellisen
järjestämissuunnitelman seurannan
organisointi ja seurantavastuu koko
Pirkanmaan osalta
•Perusterveydenhuollon seudullinen
tuotteistus 2014 rajojen avautumista
silmälläpitäen
•Lisäksi osallistutaan erityisryhmien
asumisen kehittämistyöhön
•Aiemmin toteutettu mm.
perusterveydenhuollon, perusopetuksen ja
päivähoidon seudullinen
palveluverkkoselvitys
SOTE-TYÖRYHMÄ
Sote-työryhmä
Tuloksia mm.
Terveydenhuollon
järjestämissuunitelman
seurantaryhmä
Tulevaisuudessa
ympäristöterveydenhuolto?
Johtanut yhteisiin organisaatioihin,
sopimuksiin tai muihin tuloksiin
•
Yhteistyön ympäristö
•
•
•
•
•
•
Onnistumisia on kerääntynyt merkittävästi erityisesti
sivistystoimialalle, ryhmä myös arvioi itsensä erittäin
tärkeäksi ja yhteistyön toimivaksi
Sote -toimialalla ollaan tehty merkittävää tietotyötä ja
yhteistyö lähentää toimijoita. Suun terveydenhuollon
jatkoselvityksen osalta odotetaan rakenteellista
yhteistyötä.
Kunnat haluavat pitää sote-palvelut tiiviimmin omissa
näpeissään, yhteistyö sisällöllisempää
Kokonaiskehittämistä vaikeuttaa merkittävästi jatkuva
soten tuotanto- ja järjestämisrakenteiden epäselvyys
Varhaiskasvatuksessa yhteistyö koetaan erittäin
tärkeäksi, mutta työryhmän luonne on hyvin
operatiivinen. Keskeisin hanke on päivähoidon
seutuhakeutumisen mahdollistaminen.
Tiukka talousraami edellyttää työryhmäjäseniltä paljon
asioita tehtäväksi oman työn ohella, mikä toisinaan
hidastaa etenemistä
Eroavuutena muihin seututyöryhmiin myös
asiantuntijasihteerin rooli (hypa-toimialalla pitäisi olla
yhtä aikaa erikoishammaslääkäri, lääkäri,
sosiaalityöntekijä, rehtori ja lastentarhanopettaja),
mikä lisää seuturyhmien jäsenten avuntarvetta
valmisteluasioissa.
Lähiaikojen ja tulevaisuuden ratkottavia
ongelmia
• Sotepalveluiden järjestämisen ja
tuotannon rakennekysymykset
• Raja-alueiden
palvelusuunnitteluyhteistyön
tiivistäminen entisestään
• 2014 perusterveydenhuollon
rajojen avautuminen, mikä on
asiakasvolyymi?
• Sivistyspalveluiden hankeviidakon
tuominen yhden hallinnan alle
• Palveluverkon sovittaminen
yhtäältä kasvuun, toisaalta
tiivistäminen harvemmin asutuilla
seuduilla
nk. lähipalvelujen turvaaminen
Mitä/mikä on lähipalvelu?
Palveluverkkosuunnittelun
ja palvelukäsitteiden
monimutkaisuus
kaupunkiseuduilla
Seudulla palveluverkkoa ei voida
tarkastella pelkästään yksittäisten
kuntien näkökulmasta, koska
muuttoliike ja asiointi- sekä
työmatkaliike ei seuraa kuntarajoja
Verkkoa ei kuitenkaan voida tarkastella
kaupunkiseudulla myöskään
maantieteellisesti, esim. päiväkoti on
0,5 km säteellä, koska se on
todennäköisesti ääriään myöten
täynnä.
Lisäksi retorisesti esimerkiksi
terveyspalveluita pidetään usein
lähipalveluina ja ne luokitellaan
samoin kuin esim. lähes joka arkipäivä
käytettävät varhaiskasvatuspalvelut,
vaikka niiden käyttöfrekvenssi on
huomattavasti alhaisempi
Myös kotona tarjottava hoivapalvelu
on selkeästi lähipalvelu, mutta se
koskettaa vain murto-osaa väestöstä.
Pitäisikö lähipalvelu -käsite purkaa
osiin?
…jatkuu
Onko terveyskeskuslääkäri lähipalvelu?
Esimerkiksi 2010 suomalainen on käynyt
lääkärissä 1,5 kertaa vuodessa.
Mahdollisia ratkaisuja:
• Uudet palvelumuodot
ja –mallit (mobiili,
sähköinen, omahoidon
ohjeistus)
• Palvelurakenteen
muutos
• Ennaltaehkäisevien
avopalveluiden
lisääminen, helposti
saavutettavat
hyvinvointipisteet
• Monituottajuus
• Valinnanvapaus
• Palveluverkon
uudistaminen
• Hyvinvointikeskukset
Lähteet: THL
(Stakes) tilastot,
Oulun kaupunki
Yhteenveto
• Seutuyhteistyö on
hyvinvointipalveluissa eri
vauhdissa työryhmittäin.
• Merkittäviä tuloksia on saatu
aikaan vaikeissa olosuhteissa,
joissa tulevaisuus on varsin
epäselvä.
• Sivistyspalveluiden ja
varhaiskasvatuspalveluiden
osalta yhteistyö on jo erittäin
pitkällä, sote -yhteistyö edennyt
varovaisemmin.
• Kaupunkiseudun
elinvoimaselvitys tuottanee
ratkaisuvaihtoehtoja myös
hyvinvointipalveluiden
uudenlaiseen organisointiin.
Kiitos!