Hyve-mallin esittely

Helsingin, Espoon , Vantaan ja Kauniaisen Katse-lapseen hankkeen tutkimuspäiväkotien ja – neuvoloiden työntekijöille Helsinki 11.1.2012

Erityisasiantuntija Terhi Tuominiemi-Lilja

Mikä on Hyve-malli?

• Hyve-malli koostuu päivähoidossa käytävästä 4 vuotiaan lapsen varhaiskasvatuskeskustelusta (vasu) ja neuvolan laajasta terveystarkastuksesta, joka sisältää neuvolaterveydenhoitajan sekä neuvolalääkärin tarkastuksen.

– – – Päivähoidon ja neuvolan yhteinen kutsukirje vanhemmille Strukturoitu varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-v Tiedonsiirtolomake päivähoidon ja neuvolan välille

Miksi malli kehitettiin?

• • • Neuvola-asetus: laajat terveystarkastukset Tutkimustieto: Selvät oppimisen ongelmat koulun alkuvaiheessa ovat riittävän hyvin ennakoitavissa jo 4-vuotiaana.

Hyve -mallin mukainen 4-vuotiaille tehtävä tarkastus tulee korvaamaan aikaisemmin neuvolan ja päivähoidon yhteistyössä tekemät 3- ja 5-vuotistarkastukset.

Kehittämistyön lähtökohdat

– – – – Perheen asiantuntijuus ja osallisuus; kasvatuskumppanuus Hyödynnetään jo käytössä olevaa vakiintunutta työmuotoa; Varhaiskasvatuskeskustelu – – – Ammatillinen erityisosaaminen Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen: Pedagoginen havainnointi + Lene – Pitkäaikainen vuorovaikutussuhde lapseen ja perheeseen; luottamus Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu ja tiedonsiirto päivähoidon, neuvolan ja perheen välillä lapsen parhaaksi Voimavarojen yhdistäminen Vapaaehtoisuus

Hankeorganisaatio

Ohjausryhmä:

Päivähoidon johtaja (Phva) Oppilashuollon päällikkö (Opev) Neuvolatyön päällikkö (Terke) Päivähoitoalueen päällikkö (Ruotsinkielinen, opev) Henkilöstön edustaja (Terke) Hanketyöntekijät (Terke / phva) Kehittämiskonsultti (Phva)

Projektiryhmä:

Hanketyöntekijät (Terke / phva) Varhaiskasvatuksen ja neuvolatyön edustajat Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta Henkilöstön edustaja (Terke)

Käytettävät lomakkeet

• Päivähoidon ja neuvolan yhteinen kutsukirje vanhemmille • Strukturoitu varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-v • Tiedonsiirtolomake päivähoidon ja neuvolan välille -Effica

Ph /”Havainnointi ja pedagoginen tuki” vanhempien ja päivähoidon laadullisia arvioita

1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki 2. Tarkkaavaisuus motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen 3. Kielellinen kehitys : Erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taidon laadullinen arviointi suhteessa suomenkielisessä toiminnassa vietettyyn aikaan sekä vanhempien arvio lapsen äidinkielen taidosta.

4. Motoriset taidot ja omatoimisuus 5. Perheen esiin tuomat asiat (sisaruksen syntymä, avioero, muutto tmv.), mitkä vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Neuvola/ Lene Seula=työväline, osa laajempaa lapsen kokonaistilanteen arviointia, joka sisältää muut havainnot arviointitilanteessa, tiedonkeruun vanhemmilta, hoitopaikasta, esikoulusta, tiedot aiemmasta kehityskulusta, riskitekijöistä jne. → arvioinnin luotettavuus paranee

• • • • • • • • • • •

Vuorovaikutus Leikki Tarkkaavaisuus Puheen tuottaminen /puheen ymmärtäminen Kuullun hahmottaminen Karkeamotoriikka

Silmä-käsi yhteistyö

Omatoimisuus

Näköhavainto Kuulohavainto Poikkeavat liikkeet

Perhe /Vanhemmat /Lapsi HYVE –mallin prosessi

Nelivuotiaan lapsen perhe Nelivuotiaan lapsen perhe

Päivähoito

Vanhemmat kutsutaan n.2kk ennen lapsen 4 v syntymäpäivää lapsen vasu-keskusteluun Jaettava materiaali: Kutsu 4 vuotistarkastukseen sekä keskustelurunko vasu-keskusteluun Ohjataan valmistautumaan vasu keskusteluun ja pidetään vasu keskustelu. Kirjaus Effica järjestelmään Lähetetään tiedonsiirtolomake vanhempien luvalla neuvolaan

Neuvola Terveydenhoitaja

Antaa perheelle neuvola-ajan ja ohjaa vastaamaan AUDIT kyselyyn Valmistautuu lapsen laajaan terveystarkastukseen ja perheen kohtaamiseen päivähoidosta saamansa yhteenvedon avulla Tekee lapsen laajaan terveystarkastuksen Kirjaa tiedonsiirtolomakkeeseen palautteen päivähoitoa varten Raportointi lääkärille

Neuvola Lääkäri

Valmistautuu lapsen laajaan terveystarkastukseen ja perheen kohtaamiseen terveydenhoitajalta ja päivähoidosta saamansa palautteen ja yhteenvedon avulla Tekee lapsen laajaan terveystarkastuksen Ohjaa tarvittavat tukitoimenpiteet lapselle ja perheelle

lievä huoli/ selvä huoli

ohjauksen periaattein Kirjaa tiedonsiirtolomakkeeseen palautteen päivähoitoa varten Pyytää huoltajan allekirjoituksen tiedonsiirtolomakkeeseen

Erikoistyöntekijät/ Erikoissairaanhoito Varhainen tuki ja kotipalvelu/ Perheneuvola

Saa palautteen neuvolasta Kirjaa sovitut toimintatavat lapsen vasuun , mikäli se vaikuttaa lapsen varhaiskasvatustyöhön Keskustelee vanhempien kanssa neuvolan palautteesta Lähettää palautteen vanhempien luvalla päivähoitoon Tarvittaessa puhelinyhteydenotto päivähoitoon Ei huolta Lievä huoli Selvä huoli

Hyve –mallin vahvuudet

• • • •

Päivähoito:

Keskustelurungon sisältö on helppo ja selkeä Keskustellaan lapsen kehityksestä kokonaisvaltaisesti Ajankäyttö (osa lapsen vasu keskustelua) Varhaisempi puuttuminen (5v → 4v) • • • •

Terveydenhoitajat:

Etukäteen saatuna auttaa valmistautumisessa Vahvistaa omaa näkemystä Lapsen persoona tulee paremmin esiin tekstistä Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla lapsilla päivähoidon näkemys tärkeä

• • •

Hyve-mallin vahvuudet molempien näkökulmasta

Helpottaa puheeksi ottamista Moniammatillinen yhteystyö tulee näkyväksi myös vanhemmille Lapsen kehitystä tarkastellaan monipuolisesti koko perhe huomioiden

Pilotointi Vantaa

• Pähkinärinteen ja Kanniston neuvolan alueet (15.4-.15.5.2011) • Vantaa aikaisempi vasu-keskustelu on ollut melko strukturoitu, joten henkilökunta ei kokenut muutosta isona • Keskustelurunko ja tiedonsiirto toimivat keskustelun avaajina ja näin helpottaa merkittävästi puheeksi ottamista. • Terveydenhoitajat kokivat saaneensa paljon apua ja ajansäästöä.

Pilotointi Vantaa

• • • • • • Sanottua:

”Monipuolinen näkemys lapsesta, kokonaistilanne esillä, sitouttaa vanhempia” ”Tieto siitä, miten lapsella päivähoidossa sujuu, on tärkeää.

Auttaa tekemään päätöksen esim. jatkolähetteen tarpeesta” (L) ”Antaa tukea omille havainnoille” ”Ohjasi keskustelua paremmin ongelma-alueisiin” ”Kirjoitettu teksti parempi, kuin rasti ruutuun”

• • •

Katse Lapseen-hankkeen tavoitteet ja työskentely

Yhteistyö tutkimuspäiväkoti- ja neuvola parikeissa Tiedonsiirron sisällön kehittäminen päivähoidon ja neuvolan välillä – Huolen vyöhykkeet?

– Hyvinvointi indikaattorit?

Perhetukiryhmän/ kuntoutustukiryhmän mallintaminen

Espoon tutkimusneuvolat

• Kalajärven neuvola (Juvanpuiston lastentalo) Ohjaaja: Arja Erma • Saunalahden neuvola (Päiväkoti Saunalahti) Ohjaaja: Seija Kärkkäinen • Mankkaan neuvola (Päiväkoti Seilimäki) Ohjaaja: Tuula Svahn • Kilonpuiston neuvola (Kilonpuiston lastentalo) Leppävaaran neuvola (Päiväkoti Rinkeli) Ohjaaja: Piia Niemi-Mustonen

Helsingin tutkimusneuvolat

Kontulan neuvola

Ohjaaja: Raija Saavalainen-Kourula (Anni Mäkinen)?

Yhteyshenkilö: Nina Berndtson

Vuosaaren neuvola

Ohjaaja: Raija Saavalainen-Kourula Yhteyshenkilö: Helena Lamberg

Kannelmäki-Malminkartano

Ohjaaja: Aulikki Komi Yhteyshenkilö: Tarja Sallanko

Malmin neuvola

Ohjaaja: Kirsi Otronen Yhteyshenkilö: Mirja Luukko