Transcript Taide nuorten hyvinvoinnin tukena

Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Taide nuorten hyvinvoinnin tukena
TaT Mirja Hiltunen
Taiteiden tiedekunta, kuvataidekasvatus
kuva: Sanna Ahola, Elina Koivula
Hyvinvointi
• Kulttuuritoiminnalla ja taiteella on vaikutuksia
hyvinvointiin ja terveyteen
• Tutkimuksia lääketieteen, hoitotieteen,
yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteiden,
kulttuurintutkimuksen, taiteen ja
taidekasvatuksen alalta
• Yhteys terveyteen, hyvinvointiin ja
elämänlaatuun ja eliniän odotteeseen
• Yhteys sosiaaliseen pääomaan ja
luottamukseen
•
(Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010)
Hyvinvointi
• Ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja
emotionaalista hyvää oloa
• Syntyy ihmisen itsensä, läheisten,
lähiympäristön ja palvelujärjestelmän toiminnan
sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena
• Terveys, toimintakyky, toimijuus, asuminen,
elinympäristö, toimeentulo, ihmissuhteet,
yhteisöllisyys, mielekäs tekeminen, osallisuus,
peruskulttuurin turvallisuus
• Sekä objektiivisesti mitattavaa että subjektiivisia
arvostuksia ja kokemuksia
(Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010)
Hyvinvointi
• Terveys = henkilön fyysinen, psyykkinen ja
sosiaalinen tasapaino suhteessa hänen
oman elämänsä päämääriin
LKT, dosentti Markku T. Hyyppä
Hyvinvointi
• ” (yhteisö)taide on usein jonkinlaista
venyttelyä ja siedätyshoitoa: ihminen pyrkii
siinä laajentamaan kokemustensa ja
näkemystensä intensiteettiä ja
monimuotoisuutta, löytämään ja
sietämään uusia puolia itsessään ja
muissa”
taiteilija, TaT Teemu Mäki
Yhteisöllinen taidekasvatus
voimaharjoittelua ja voimaantumista
Kommunikaatiota
Toiminnallisia tiloja
Osallistumista / osallistamista
Tekemistä / toimintaa
Havaintoja / kokemuksia / taitoja
Merkityksien antamista / luomista
Vaikuttamista
taidetta, jota tehdään yhteisön ehdoilla, yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten
Yhteisöllinen taidekasvatus nuorten
hyvinvoinnin tukena
• Kuvataidekasvatus on
toteuttanut vuosittain
useita pohjoisissa
ympäristöissä
tapahtuvia hankkeita
• Osa niistä on vuosia
jatkunutta yhteistyötä eri
tahojen kanssa.
• Esimerkiksi Tunturin
taidepaja on projekti,
johon taidekasvatuksen
laitos on osallistunut
vuodesta 1997 lähtien.
• Nykytaiteellinen toiminta
• Yhteisöllisyys ja
sosiokulttuurinen
konteksti
• Alueellinen identiteetti
• Ympäristön estettisyys ja
arvot
• Monitieteinen näkökulma
• Yhteistyö
• Dokumentointi
• Evaluointi
• Projekteissa on
tutkittu pohjoista
maisemaa, yhteisöjä
ja elinkeinoja
taidekasvattajien,
taiteilijoiden, koulujen,
museoiden ja eri
alojen tutkijoiden
yhteistyönä
• Sosiaalisesti uudistava, monikulttuurinen
taidekasvatus (Efland, Freedman, Stuhr)
• Kokemuksellinen taideoppiminen, tekemällä
oppiminen (Dewey,Kolb,Sava,Räsänen)
• Radikaali kasvatus, kriittinen pedagogiikka,
(McLaren&Giroux, Suoranta, Aittola&Suoranta)
• Sosiaalipedagogiikka, sosiokulttuurinen
innostaminen ( Freire, Kurki)
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Ranua
Rovaniemi
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Rovaniemi
Ranua
Mari Korsulainen, Ulpu Riikonen Viena Rissanen
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Rovaniemi
Ranua
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Rovaniemi
Ranua
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Rovaniemi
Ranua
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Ranua
Rovaniemi
Niklas Pajusalo
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Ranua
Rovaniemi
The Anchors of Youth Well-Being in Lapland
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Ranua
Rovaniemi
Henriikka Kolari, Siiri Räisänen and Lotta Linnamaa
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Rovaniemi
Ranua
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Rovaniemi
Ranua
The Anchors of Youth Well-Being in Lapland
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Rovaniemi
Ranua
The Anchors of Youth Well-Being in Lapland
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Rovaniemi
Ranua
Nuorten ympyrät -seinäteos
kierrätysmateriaaleista
Inari+
Ivalo
Kemijärvi
Kolari
Ranua
Rovaniemi
Sanna Ahola, Elina Koivula
Sanna Ahola, Elina Koivula
Nuorten ympyrät
Sanna Ahola, Elina Koivula
• Taide on toiminut nuorten identiteetin rakentajana mm.
voimauttavan valo- ja videokuvauksen parissa
• yhteisen tilan tai paikan kunnostaminen on tukenut
yhteenkuuluvuudentunnetta ja lisännyt yhteisön tilojen tai
paikkojen viihtyisyyttä
• teoksien toteuttamisessa monenlaiset taidot ovat
pääsevät esille
• Näyttelyt, julkistamistilaisuudet ja julkisiuus vahvistavat
nuorten yhteisöllisyyttä ja prosessissa syntyneitä
onnistumisen kokemuksia
Osallistuminen taiteen tekemiseen saa ihmiset
voimaan paremmin ja tuntemaan itsensä
onnellisemmaksi ja terveemmäksi
(Matarasso 1997)
Kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuminen
vahvistaa autonomisuuden ja oman elämän
hallinnan tunnetta, hyvinvointia, terveellisiä
elämäntapoja ja työtyytyväisyyttä (Kilroy 2007)
Kulttuurin harrastaminen luonteeltaan sosiaalisena
toimintana pidentää elinikää (Hyyppä ym. 2006; 2007)
Taide ja hyvinvointi
• Taide elämyksenä, merkityksinä ja
taidenautintona
• Yhteys hyvään koettuun terveyteen, työkykyyn ja
hyvän elämän kokemuksiin, yhteys fyysiseen
terveyteen ja kuntoutumiseen
• Yhteisöllisyyden syntyminen, verkostot jotka
auttavat hallitsemaan elämää paremmin
• Taiteen ja rakennetun ympäristön, muotoilun
merkitys viihtyisämmän elinpiirin luomisessa
(Liikanen Hanna-Liisa 2010, 65)
Taide nuorten hyvinvoinnin tukena
Taideteokset, tapahtumat, muotoilu ja
rakennettu ympäristö tai luonnon antamat
esteettiset kokemukset - antavat tietoa paitsi
omista tunteistamme, myös välittävät toisten
tunteita
Ne ovat itseymmärryksen välineitä ja
mahdollistavat empatian
• Taiteessa opitaan tekemiseen keskittyen
• Taide voi antaa kokemuksia onnistumisesta ja
kehittymisestä
• Taitojen oppiminen vaatii toistoa ja aikaa – se
mahdollistaa taitojen ja oman ilmaisun
kehittymisen
• Tällainen kokemus edistää yksilön eheytymistä
ja viihtymistä omassa ympäristössään ja
yhteisössään
• Taide voi ehkäistä syrjäytymistä, vahvistaa
elämänhallintaa ja tukea nuoren kasvuprosessia
Yhteisöllinen taidekasvatus
voimaharjoittelua ja voimaantumista
JA HAUSKAA SELLAISTA
•
Bardy, M. & al. (toim.) (2007) Taide keskellä elämää. Helsinki: Nykytaiteen museo Kiasman julkaisuja 106.
•
Hyyppä, M & Liikanen, H-L. (2005) Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita.
•
Liikanen, H-L (2010) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia: ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Helsinki:
Opetusministeriö 2010:1.
•
•
Mäki, T. (2007) Yhteisötaide - tapausesimerkki Be Your Enemy. Teoksessa Bardy, M. & al. (toim): Taide keskellä
elämää. Helsinki: Nykytaiteen museo Kiasman julkaisuja 106, 232-241.
Art Community and Environment Project Archive. [Online] Available at: http://ace.ulaplang.fi/ )
•
Liikanen H-L. (toim.) (2010) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia.
•
Hiltunen, M. 2009. Yhteisöllinen taidekasvatus. Performatiivisesti pohjoisissa sosiokulttuurisissa ympäristöissä. Acta
Universitatis Lapponiensis 160, Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
•
Jokela, T. 2008a. Collaboratory Project-Based Studies in Art Teacher Education: An Environmental Perspective, in
Art, Community and Environment: Educational Perspectives, edited by G. Coutts and T. Jokela. Bristol: Intellect
Books, 217–240
•
.Kester, G. H., Conversation Pieces: Community and Communication in Modern Art. Berkeley and Los Angeles,
University of California Press, 2004.
•
Matarasso, F., Use or Ornament? The Social Impact of Participation in the Arts. Comedia. London, 1997.