Transcript Vasu - Varhaiskasvatus
Helsingin vasuprosessi 2004 - 2011 Toimintaympäristö ja lähtökohdat Rakenteet Kehkeytyvä prosessi Prosessin arviointi ja tulevaisuus Mitä opimme Varhaiskasvatuksesta Prosessista ja sen johtamisesta Seppo Sarras Kehittämiskonsultti, Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011
Toimintaympäristö vasuprosessin alkaessa Helsingissä 2004
• • • • • • • Päiväkoteja noin 300 Lapsia noin 20 000, joista 1 500 perhepäivähoidossa Henkilöstöä 5 000, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä noin 3 300 Alueorganisaatiosta oli juuri siirrytty elämänkaariorganisaatioon – Päivähoito eheytyi alueellisten sosiaalikeskusten toimistoista yhdeksi päivähoidon vastuualueeksi Päivähoidon organisaatiota ja johtamisen rakennetta uudistettiin voimakkaasti koko prosessin ajan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet oli julkaistu 2003 Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma oli valmistunut 2002 Seppo Sarras 2011
Päivähoidon toimintakenttä yksityisen ja julkisen kosketuspinnassa
Yksityinen
Kaverit
Koti ja vanhemmat Lapset
Sisarukset Isovanhemmat Media Varhaiskasvatussuunnitelmat luodaan tätä kosketuspintaa varten Järjestöt AP- ja IP- toiminta Seurakunnat
Päivähoitopalvelut Pph, päiväkoti, leikkipuisto Varhaiskasvatus, esiopetus ja avoin toiminta Julkinen
Perusopetus
Helsingin vasuprosessin lähtökohdat
•
Vasuperusteet 2003 esitteli uuden varhaiskasvatusmaailman
– Aikaisemmin varhaiskasvatusta ja esiopetusta oli määritelty ja selitetty substantiivein; tavoitteet, menetelmät, sisällöt, toteutus, erityinen tuki – Nyt vasuperusteissa nostetaan esiin lasten toiminta; leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen • Varhaiskasvatusta kuvataan nyt verbein Seppo Sarras 2011
Helsingin vasuprosessin lähtökohdat
• • •
Kasvatuskumppanuus edellyttää uudenlaista lapsen vasu-käsitystä
– Normatiivisesta lapsen vasusta narratiiviseen lapsen vasuun
Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa on normaalia
– Halusimme päästä eroon erityislapsi-puheesta
Helsingin varhaiskasvatus on monikulttuurista
– Tavoitteena on monikulttuurinen kompetenssi – S2-opetus on monimuotoista lasten toimintaa, jossa vahvistuvat myös lasten ”sadat kielet” Seppo Sarras 2011
Vasu-ohjausryhmän antama tehtävän määrittely 2004 Helsingin vasu luodaan niin, että jo itse prosessi ohjaa henkilöstön toimintaa ammatillisen tietoisuuden kohottamiseen, kasvatuskumppanuuteen ja tulevaisuuteen tähtäävän lapsikeskeisen ja perustaltaan yhdenmukaisen varhaiskasvatuksen kehittymiseen.
– Tähtäin on siis muutoksen ja kehityksen hallinnassa Seppo Sarras 2011
Oppimisen ja kehittämisen kolme silmukkaa, Argyris ja Schön 1996, mukaillen SS 2004 Arvot ja lähtökohdat uudistuvat, uusia toiminnan tapoja, transforma tiivinen oppiminen Toimintaa kehitetään, säännöt muuttuvat, reflektiivinen oppiminen Toimintaa ja hyviä käytäntöjä ylläpidetään, uusintava oppiminen Tavoite jäsentyy, tulos paranee koulutus reflektio arviointi ja muutos Seppo Sarras 2011
Kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma
Ympäristötekijät - yhdenmukaistuvat toiminnan perusteet - kehittämisen rakenteet - kehittyvä kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutus - hoidon kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden määrittely - kehittyvä osaaminen ja ammatillisuus - arviointi ja dokumentointi - toimintakulttuurin muutos Karikot Organisaatio Kehkeytyvät osiot Kehkeytyvät osiot Kehkeytyvät osiot dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki dokumentointi, konsultin tuki suunnittelu, konsultin tuki Resurssit Yhteys aikaisempiin Helsingin esiopetuksen ops 2002 - vanhempien osallistuminen - lasten toiminta ja osallisuus - hiljainen tieto suunnitelmiin Seppo Sarras 2010 Strategiset johtopäätökset, tuloskortti
Sosv:n lapsuuden strategia Laatukäsikirjat, Päivähoidon arki esiopetuksen ops:t, yksiköiden aikaisemmat varhaiskasvatus suunnitelmat.
Varhaiskasvatus suunnitelman perusteet Vanhemmat Vasu-ohjausryhmä Päivähoidon johtaja Päivähoidon johtoryhmä
Helsingin vasu-organisaatio 2004
Varhaiskasvatuksen yksiköt ja toimijat, vasuparit, työryhmät, vanhemmat Kolmekymmentä vasuohjaajaa Alueellinen vasutyön ohjaus ja tukeminen Vasu – koulutus Vasu –prosessikoulutus ohjaajille Alueellinen ja yksikköjen koulutus Vasu konsultti 4 alueryhmää: Vasu-ohjaajat, päivähoitoalueen päälliköt ja konsultti Vasuprosessin seuranta Vasu-materiaalin tuottaminen Yksiköiden uudet varhais kasvatuksen suunnitelmat Helsingin varhais kasvatuksen suunnitelma Prosessien tuki Varhaiskasvatus päällikkö Toiminnan ja johtamisen tukiyksikkö / kehittämiskonsultti Seppo Sarras 2004/2011
Vasut kirjoitustehtävänä
• Lait ja asetukset • • Linjaukset ja tavoitteet Varhaiskasvatus suunnitelman
Lakitekstejä, linjauksia ja perusteita siteeraten kirjoitetaan yhteenveto olemassa olevien ja tunnettujen asiakirjojen sisällöstä; yksinkertainen kirjoitustehtävä
perusteet • Strategia • Organisaatio • Varhaiskasvatuksen suunnitelmat Seppo Sarras 2011
Vasuprosessi oppimis- ja kehittämistehtävänä
• • • Lait ja asetukset Linjaukset ja
Lakitekstejä, linjauksia
tavoitteet Varhaiskasvatus suunnitelman
olevien ja tunnettujen
tulkinta merkityksenanto
kirjoitustehtävä
• Strategia
Uudet perspektiivit
• Organisaatio
Vasujen kirjoittaminen
• Varhaiskasvatuksen
Oppiminen
suunnitelmat perusteet Seppo Sarras 2011
Vasuprosessin tarkoituksena on ohjata ja tukea henkilöstön omaa ammatillista kasvua ja edistää osaamisen eri puolia
Päiväkodin ja pph:n henkilöstö lapset ja vanhemmat
Toimintaa pohdiskelua kirjoitusta
Konsultti kommentoi ja ohjaa
Tällaisia olemme Näin työskentelemme Seppo Sarras 2006 Tällaisia teidän pitäisi olla.
Näin pitäisi työskennellä Toimitaan niin kuin ennenkin
Vasuprosessin tarkoituksena on ohjata ja tukea henkilöstön omaa ammatillista kasvua ja edistää osaamisen eri puolia Kehittyvää toimintaa Tietoisempi vasu
Päiväkodin ja pph:n henkilöstö Lapset ja vanhemmat
Toimintaa pohdiskelua kirjoitusta
Konsultti kommentoi ja ohjaa
Tällaisia olemme, näin työskentelemme Toteaminen, tämä meillä on Mitä siitä voi tulla Seppo Sarras 2006
Vasuprosessin tavoitteet
Opetuskeskeisestä orientaatiosta Ammatillisesta ekspertti-orientaatiosta Varhaiskasvatusmaailmaan - hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen - lapsille ominaisiin toiminnan tapoihin - lapsilähtöisyyteen Kasvatuskumppanuuteen Tulosten arvioinnista Seppo Sarras 2005/2010 Osaamisen kehittämiseen
Opetuskeskeisestä orientaatiosta vasumaailman toimintaorientaatioon
Helsingin varhaiskasvatukseen oli kotiutunut sisältölähtöinen suunnittelutyyli.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Vasuprosessin aikana yleistyi näkemys siitä, että suunnittelun kohteena voisikin toiminnan suunnitelmissa oli etukäteen olla lasten toiminta, johon voidaan organisoida ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista sisältöä.
päätetty läpikäytävät sisällöt tavoitteineen ja menetelmineen. Lasten toiminta sopeutettiin sisällölliseen ohjelmaan Vasuperusteiden sisällölliset orientaatiot tulkitaan kasvattajien orientaatioperustan kuvaukseksi eikä niinkään opetettavien ja opeteltavien asioiden luetteloksi.
Seppo Sarras 2011
Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus
Hoito ja huolenpito
Keskinäisen luottamuksen rakentaminen Perustarpeista huolehtiminen Terveys, virkeys ja toimintakyky
Kasvatus ja kasvaminen
Itseksi kasvaminen, Sosiaalinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus -itsenäiseksi kasvaminen, -toiset huomioon ottavaksi kasvaminen
Opetus ja oppiminen
Ongelmanratkaisuun orientoituminen Oppimisen välineisiin ja menetelmiin tutustuminen ja harjaantuminen Ympäristöön ja elämän eri puoliin tutustuminen Kulttuuriin kiinnittyminen - sivistyminen Lasten leikkiminen, liikkuminen, taiteileminen ja tutkiminen sosv/phva/sj/ss/2006
Huomio on lasten toiminnassa: Lapset leikkivät, liikkuvat, taiteilevat, tutkivat ja osallistuvat arjen puuhiin
Johtopäätökset havainnoinnista ja dokumentoinnista: Varhaiskasvattajat vaikuttavat lasten toiminnan sisältöön organisoimalla lasten toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitä kutsutaan sisällölliseksi orientoitumiseksi.
Siinä he perehtyvät omiin kykyihinsä ja intresseihinsä, käsittelevät, harjoittelevat ja omaksuvat varhaiskasvatuksen ja elämän sisältöjä Seppo Sarras 2008/2011
Ammatillisesta ekspertti-orientaatiosta kasvatuskumppanuuteen, lapsen vasu
Jokaisella perheellä on omat kysymyksensä, joihin kasvattajat vastaavat Kaikille vanhemmille esitetyt samat mallikysymykset Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma muodostui vanhempien vastausten perusteella Lapsen vasu ei ole lapsen kehittämissuunnitelma, vaan lapsen varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma.
Suunnitelma laadittiin syksyllä sovittuna päivänä ja sen toteutuminen arvioitiin keväällä sovittuna päivänä Lapsen vasua arvioidaan jatkuvasti ja siihen voidaan tehdä tarpeelliseksi katsottuja muutoksia milloin vain.
Seppo Sarras 2011
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Vanhempien näkökulma
• vanhempien kanssa keskustellaan lapsen päivähoitoon
ja varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista, toiveista, tavoitteista ja epäselvistä, ehkä pelottavistakin asioista Lasten näkökulma
• lasten kanssa haastellaan lapsen toiveista ja odotuksista • lasten toimintaa havainnoidaan, dokumentoidaan ja arvioidaan • lasten käsityksiä omasta varhaiskasvatuksestaan kartoitetaan leikkien, pelien ja satujen välityksellä
Ammatillinen näkökulma
• lasten ja vanhempien näkökulmista saadun tiedon perusteella
suunnitellaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatus yleisen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa
Seppo Sarras 2008
ALOITUS KESKUSTELU Tuen tarve saattaa tulla esiin jo päivä hoitoon haettaessa.
Päivähoitopaikkaan tutustumisen jakson aikana vaihdetaan turvallisen päivähoidon aloittamiseen tarvittavat tiedot Vanhempien huoli saattaa tulla esille.
Siihen reagoidaan.
Lapsen vasuprosessi Helsingissä LAPSEEN TUTUSTUMISEN AIKA, N. 2KK LAPSEN VASU KESKUSTELU N. 2KK: KULUTTUA ALOITUKSESTA Kuunnellaan lasta ja vanhempia.
Tutustutaan lapseen, kuunnellaan, leikitään, haastellaan.
Kysellään vanhempien toiveita ja tarpeita.
Tämä on lapsen vasun valmistelua.
Tuodaan keskusteluun ammatillinen näkökulma: Miten voin ammatillisesti vastata vanhempien ja lasten toiveisiin ja tarpeisiin.
Tässä kehkeytyy varsinainen Lapsen vasun sisältö Kasvattajien huoli saattaa viritä.
Varhaiskasvatukselli sen tukemisen osuus voidaan aloittaa.
Mahdollisesti tarvittavista tukitoimista sovitaan viimeistään tässä.
Seppo Sarras 2008
ARVIOINTI Lapsen vasua arvioidaan jatkuvasti ja tarvittaessa muutetaan suunnitelmaa: Olemmeko suunnitelleet oikeita asioita.
Tarvitseeko lapsi tukea jossain asiassa.
Tuntuuko suunnitelma Toteutuvan Tukemisen tapaa ja vaikuttavuutta arvioidaan ja tehdään tarvittavat muutokset.
Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Erityinen tukeminen:
varhaiskasvatuksellista tukemista ja erityispedagogista osaamista kohdennetaan yksilöllisesti
Varhaiskasvatuksellisen tukemisen
tehostaminen: Varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelee ja kohdentaa tukemista yksilöllisesti
Varhaiskasvatuksen perustyöhön kuuluu lasten yleinen tukeminen
Varhaiskasvatushenkilöstö tarjoaa tukensa lapsille ja perheille heti kun tuen tarve ilmenee.
Toimintaympäristöä kehitetään jatkuvasti lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi Erityis lasten tarhan opettajien palvelut Osaavan henkilöstön toiminta Muut tuki palvelut Seppo Sarras 2011
Varhaiskasvatuksen arviointi
Erilaisia mittareita vaikuttavuuden, tuottavuuden ja laadun arviointia varten Lasten kehityksen ja oppimisen Tuottavuuden tarkasteluun myös varhaiskasvatuksen näkökulma Varhaiskasvatuksen arvioinnin painopiste siirtyy arviointiin erilaisia säännöllisesti käytettäviä testejä lapsen arvioinnista lapsen varhaiskasvatuksen arviointiin, pedagogiseen dokumentointiin Seppo Sarras 2011
Varhaiskasvatuksen arviointi
• •
Arviointitiedon keräämistä havainnoimalla ja dokumentoimalla on leimannut tieteellisen tutkimuksen perinne
– Lapsikäsitys, lapsen näkeminen tulevana – Kehityspsykologinen näkökulma
Vasumaailmassa lapsi nähdään olevana, oman kulttuurinsa toimijana
– Pedagoginen näkökulma – Miten vaikutan lapsen elämään varhaiskasvatuksen piirissä
Henkilöstön osallisuus ja yhteistyö
Lapset, lasten hyvän kasvun edellytykset Lapset, lasten hyvän kasvun edellytykset Organisaatiolähtöinen yhteistyön malli Kukin suorittaa oman tehtävänsä perustehtävän liepeillä Seppo Sarras 2010 Lapsiläheinen yhteistyön malli Kaikkien työpanos kohdistuu perustehtävään tilanteen edellyttämällä tavalla
Vasuprosessin arviointi
•
Vuoden 2009 aikana Helsingin vasuprosessi arvioitiin reflektiivisin menetelmin 32:ssa kokopäiväisessä arviointiseminaarissa
– Arviointiin osallistuivat päivähoitoalueiden päälliköt ja yksiköiden esimiehet omissa seminaareissaan ja hoito-ja kasvatushenkilöstö omissa seminaareissaan – Arviointiprosessin veti kehittämiskonsulttimme Pirjo-Leena Malassu Seppo Sarras 2010
Kevät 2009
Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue Ph-alue
Kahdeksan alueellista keskenään samansisältöistä vasu-prosessin arviointiseminaaria päivähoitoalueen päälliköille ja yksiköiden esimiehille Tavoitteena on hahmottaa vasuprosessin nykytilanne ja visioida sen lähitulevaisuus Helsingissä
• mitä on saatu aikaan • mihin suuntaan prosessia pitää ohjata • minkälaista tukea tarvitaan vasupedagogiikan
johtamiseen ja vasuprosessin etenemisen varmistamiseen päivähoitoyksiköiden ja toimipisteiden tasolla
Seppo Sarras 2009
Teemat Teemat Teemat Teemat Teemat Teemat Teemat Teemat
Aloitus 19.8.09
Ryhmä 1 h&k henkilöstön Edustajat Aloitus 20.8.09
Ryhmä 2 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 24.8.09
Ryhmä 3 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 26.8.09
Ryhmä 4 h&k henkilöstön edustajat Syksyllä 2009 3 x 8 alueellista kehittämisseminaaria, joilla reflektoidaan kevään arviointiseminaarien ja studia generalia tilaisuuksien materiaalin pohjalta varhaiskasvatuksen arjen tilannetta.
Tarkoituksena on hahmottaa varhaiskasvatuksen kehittämisen konkretiaa vasu-maailmassa.
Aloitus 31.8.09
Ryhmä 5 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 4.9.09
Ryhmä 6 h&k henkilöstön edustajat Aloitus 9.9.09
Ryhmä 7 h&k henkilöstön
Seppo Sarras 2009
edustajat Aloitus 11.9.09
Ryhmä 8 h&k henkilöstön edustajat
Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset
•
Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa
– Mistä tiedät – Entäs jos – Kenen kanssa
Kieli, kommunikaatio, vuorovaikutus
KOGNITIIVISET PROSESSIT: Kysymykset, ratkaisut ja perustelut
Vanhempien osallisuus toiminta ja oppiminen Henkilöstön toiminta ja oppiminen ammattikasvattajina Lasten osallisuus, kasvaminen, kehittyminen ja oppiminen Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Sisällöllinen orientaatioperusta
Leikki minen Liikku minen Taiteile -minen SOSIAALISET PROSESSIT: Lasten ja aikuisten tuottama sosiaalinen elämä Tutki minen
Lasten tuottamat sisällöt
LUOVAT PROSESSIT: -Entäs jos, tahto ja tunne Seppo Sarras 2010
Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset
• •
Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa Hedelmällisten prosessien edellytyksenä on lasten osallisuus
– Missä määrin lapset voivat vaikuttaa omaan toimintaansa
Lapsille ominaiset toiminnan tavat, johon lapset ryhtyvät yleensä aina ja mieluiten, ellei heitä estetä
Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen
Seppo Sarras 2010 Päiväkodille ominainen toiminnan tapa säätelee ja rajoittaa lasten toimintaa Vasut Toimintasuunnitelma Kuukausisuunnitelma Viikkosuunnitelma Tuokiosuunnitelma Päivärytmi Tilajako Toimintatuokio Lauluhetki Aamupala, lounas, välipala Lepohetki Ulkoilu Vapaa leikki
Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset
• • •
Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa Hedelmällisten prosessien edellytyksenä on lasten osallisuus Monikulttuurinen varhaiskasvatus on paljon enemmän ja muuta kuin S2-opetusta
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen kolme tasoa Monikulttuurinen – interkulttuurinen - transkulttuurinen
Helsingin varhaiskasva tuksessa monikulttuu risuus tarkoittaa näitä kaikkia tasoja
• • • • Ensimmäisen vaiheen monikulttuurisuus koostuu eri etnisten ryhmien saarekkeista eikä siihen välttämättä kuulu kulttuurien välistä vuorovaikutusta Interkulttuurisuus-termillä korostetaan vuorovaikutusta kulttuurien välillä Interkulttuurisessa kompetenssissa korostuu ajatus paitsi tietoisuudesta ja herkkyydestä, myös taidoista ja halusta toimia erilaisissa kulttuurien kohtaamisen tilanteissa Transkulttuurisuus varhaiskasvatuksessa merkitsee eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden arvojen, uskomusten ja käyttäytymismallien ymmärrystä ja ylittämistä. (kulturaalinen kommunikaatio) SS 2010
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen syventyminen, kulttuurisen kompetenssin kasvu
Arvot A haa!
Kolmannella silmukalla arvioidaan perus olettamusten arvolähtökohtia
Transkulttuurisuuden silmukka
Ensimmäisellä kehittämissilmukalla pyritään parempiin tuloksiin ja toimintaan kehittämällä tai säätämällä vakiintuneita hyviä käytäntöjä
Monikulttuuri suuden silmukka Esim. S2 -lto:n perustyö
Perus oletta mukset muuttuvat A haa!
Toiminta ja hyvät käytännöt muuttuvat A haa!
Tulokset paranevat ja muuttuvat Toisessa kehittämissilmukassa tarkastellaan ja arvioidaan perusolettamuksia, siitä avautuu uusia merkitysperspektiivejä, mikä omalta osaltaan altistaa oppimiselle, muuttaa käytäntöjä ja saattaa tuottaa parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa toimintaa SS 2010
Mitä opimme vasu-prosessista
• • • Koko henkilöstön osallistuminen oli raskasta, mutta välttämätöntä – Haaste johtamiselle • Miten varhaiskasvatukseen liittyvät merkitykset avautuvat koko henkilöstölle – Organisaation oppiminen Vanhempien osallisuus prosessissa on vaikea tehtävä – Haaste kasvatuskumppanuudelle Vasu ei ole koskaan valmis – Vasut tehdään tätä päivää peilaten tulevaisuutta varten – Vasut uusiutuvat jatkuvasti Seppo Sarras 2011
Ratkaisevat valinnat
• • • Vasutyö otettiin heti osaksi strategian kehittämistä – Vasupuhe ja strategiapuhe ovat yleensä eri maailmoista Hajautettu johtaminen – Päivähoitoalueiden ja toimipisteiden vasuprosessit saivat edetä jokseenkin itsenäisesti päivähoitoalueen päälliköiden ja yksikköjen esimiesten johdolla ja kehittämiskonsultin tukemana – Yksiköiden esimiehet ja päivähoitoalueen päälliköt joutuvat henkilökohtaisesti paneutumaan vasumaailman problematiikkaan ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen – Johtamisen pedagogiikka, pedagoginen johtaminen Oppimisen tulokulma kehittämiseen – Vasuprosessi ei ole ensisijaisesti kirjoitustehtävä, vaan henkilöstön oppimisen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen prosessi – – Oppiva organisaatio Kehkeytyvyyden periaate Seppo Sarras 2011
Oppimisen tyypit ja vasuprosessi (Antti Kauppia, 2004, soveltaen SS 2011) Taannutta va ja säilyttävä oppiminen Ei-oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppijat vastustavat oppimista tai kieltäytyvät siitä Muutosvastarinta Uusintava oppiminen kuvaa prosessia, jossa opitaan tekemään paremmin sitä on aina tehty Osaamisen ylläpito, kehittämisen ensimmäinen silmukka Suostuttelu Motivointi Työnohjaus Normaali täydennys koulutus Kehittävä ja syventävä oppiminen Reflektiivinen oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppija aktiivisesti havainnoi ympäristöään ja kytkee tekemiään havaintoja osaksi omia ajattelumallejaan, kehitysideoita Osaamisen arviointi, muutosmotivaatio, kehittämisen toinen silmukka Uudistava oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppimisessa korostuu uuden tiedon luominen ja uusien käytäntöjen yleistyminen ja vakiintuminen Toiminnan ja osaa misen kehittämi nen, uudet toimintatavat, kehittämisen kolmas silmukka Vasu prosessi, koulutus, keskustelu kirjoittami nen Vasu prosessin arviointi ja syventämi nen
2011 2010 2009 2008 2007 2006 2004-2005 Vasu-prosessin eteneminen Vasuprosessin jatkamista ja kehittämistä tukevat syventävät koulutus-, keskustelu- ja arviointitilaisuudet Vasuprosessin johtamista tukevat koulutukset Studia generalia –tilaisuudet, Vasu-raportti ja Vasu-työkirja Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämissuunnitelma Päivähoitoalueen päälliköt ja ph-yksiköiden esimiehet arvioivat vasu-prosessin merkityksen, tulokset ja tulevaisuuden haasteet Ph-yksiköiden hoito- ja kasvatushenkilöstö arvioi vasu-prosessin tulevaisuuden kuvan ja luonnostelee osaamisen ja kehittämisen suunnitelmaa Toimipisteiden vasuja valmistuu yhä enemmän Lapsen vasu –prosessit käynnistyvät kaikissa toimipisteissä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma vahvistetaan päivähoitojaostossa Toimipisteiden vasuja alkaa valmistua Lapsen vasu pilotti päättyy, keskitetty lapsen vasu-koulutus alkaa Helsinki-vasun ensimmäinen luonnos, toimipisteiden vasujen luonnoksia Dialogi Helsinki-vasun ja toimipiste-vasujen kirjoittamisen välillä kehkeytyy Keskustelu Helsingin lapsen vasu –tulkinnasta, lapsen vasu-pilotti alkaa Vasu-ohjaajien koulutusprosessi, vasu-ohjausryhmä, studia-generalia tilaisuudet Helsinki-vasun kehitysversiot, toimipisteiden vasujen valmistelu
Varhaiskasvatuksen johtaminen
• • • Vasutyö on pysyvä ja olennainen osa varhaiskasvatuksen johtamista – Vasutyö tarkoittaa paitsi varhaiskasvatussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä myös ja varsinkin varhaiskasvatuksen arkityön arvioimista ja kehittämistä Johtamisen vaikutuksesta varhaiskasvatus tuottaa enemmän ja parempaa – Mitä varhaiskasvatus tuottaa Johtamista ei kannata jakaa toisistaan erilliseen hallinnolliseen ja pedagogiseen johtamiseen – Johtaminen opettaa aina jotain – Varhaiskasvatus kehittyy ja laatu paranee vain oppimisen tuloksena
Koonti Varhaiskasvatus on lasten toiminnan organisoimista Leikin motivaatio saa lapset toimimaan Leikkiminen on parasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta Leikkiminen on mukana myös liikkumisessa, taiteilemisessa ja tutkimisessa Kasvatuskumppanuudessa vanhemmilla on ensimmäinen puheenvuoro Lapsen tukeminen kuuluu asiaan varhaiskasvatuksessa Myös maahanmuuttajataustaisella lapsella on sata kieltä, niitä pitää vaalia Arviointi kohdistuu lapsen varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatuksen johtaminen on vasutyön johtamista Johtaminen opettaa aina jotain Kiitoksia kuulijoille Seppo Sarras [email protected]