Transcript Havainnoista hyvinvointiin -näkökulmia lapsen kehityksen

”Havainnoista hyvinvointiin näkökulmia lapsen kehityksen
tukemiseen päivähoidon ja
neuvolan toiminnassa”
Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi
lapsen osallisuuden näkökulmasta
16.11.2012
Kati Rintakorpi
[email protected]
Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella
Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä
ilmaiseminen ja kokeminen…
Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä
itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan.
Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös
ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan.
Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä
havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten maailmaan.”
(VASU 2005)
tutkitaan, tutustutaan, harjaannutaan, kohdataan:
elämyksellisyys ja kokemuksellisuus
KR 2012
Päiväkoti kasvatusympäristönä
Päiväkodissa sekoittuvat mm.
– lasten erilaiset suhtautumistavat, temperamentit, vahvuudet ja
vaikeudet vuorovaikutuksessa ja oppimisessa
– lasten erilaiset kotikulttuurit ja vanhempien näkemykset siitä, mikä on
”oikea” tapa kasvattaa
– varhaiskasvattajien ja muun henkilökunnan erilaiset koulutukset,
kasvatusnäkemykset, temperamentit, pedagogiset ja vuorovaikutukseen
liittyvät vahvuudet ja heikkoudet, työkokemuksen pituus ja laatu,
elämänkokemukset, arvot ja asenteet
– tilojen, materiaalien ja rahan käytön mahdollisuudet tai esteet
KR 2012
”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”
Mikä on tärkeää?
Ihmisenä kasvaminen ja elämästä nauttiminen
vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa?
Mikä on tulevaisuus?
Tulevaisuus tehdään ja tuotetaan.
Me teemme tulevaisuutta nyt.
Mitä ominaisuuksia, tietoja ja taitoja tulevaisuudessa elävä tarvitsee?
Kykyä rakastaa, nauttia, luoda.
Kykyä elää yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä.
Kykyä selvittää ja oppia asioita, joita ei entuudestaan tiedä tai osaa.
Kykyä suhtautua itseensä ja maailmaan luottavaisesti:
”Asioilla on taipumus järjestyä.”
KR 2012
Pedagoginen dokumentointi
tekee lapsen näkyväksi
• työväline, jonka avulla pyritään luomaan
reflektiivistä, vuorovaikutteista ja
demokraattista pedagogiikkaa
– konstruktivistinen ja sosiokulttuurinen
oppimisympäristö
– osallisuus
– ”rikas lapsi ja kuunteleva aikuinen”
Pedagoginen dokumentointi
tekee varhaiskasvatuksen näkyväksi
Kun oppimisen
ilmiöt, tapahtumat, tunnelmat, pulmat,
oivallukset, ristiriidat ja kohtaamiset
muutetaan näkymättömästä näkyviksi, voidaan
niitä jälkikäteen
tarkastella, muistella ja arvioida
yksin ja yhdessä
ja oppia, hoksata ja havaita aina jotakin uutta!
Lapsen oikeuksien sopimuksen
kolme ulottuvuutta
Protection
Participation
Provision
Oikeus suojeluun
Oikeus osallistua ja
tulla kuulluksi
Oikeus saada
osansa
yhteiskunnan
aineellisesta
hyvästä
 Lapsella tulee yleisen huolenpidon, terveydenhuollon
ja koulutuksen ohella olla oikeus nauttia yhteiskuntansa
kulttuurisista saavutuksista ja olla mukana kulttuurin
luomisessa. (Onnismaa 2012)
Tiedonsiirto
• Miksi tietoa kerätään?
• Miksi tietoa siirretään?
 Tiedon kerääminen ja siirtäminen ei ole toiminnan
kärki, ei se syy, miksi varhaiskasvatusta toteutetaan.
 ”The wholeness approach”: lapsen elämä on
kokonaisuus, jossa eri osien pitäisi olla vuoropuhelussa
keskenään TAVOITTEENA lapsen kokonaisvaltainen
hyvinvointi.
Havainnoinnin ja dokumentoinnin tavoitteena on
muodostaa leveä ja vilkasliikenteinen silta lapsen
eri ympäristöjen välille.
Esim. koti-päiväkoti-koti
Kuva: http://www.flickr.com/photos/58324417@N03
Vuorovaikutusta
tapahtuu lapsen eri
elämänpiirien sisällä.
Bronfenbennerin
ekologinen
systeemiteoria 1979
Dokumentointi (nuolet)
tuo vuorovaikutuksen
lapsen eri elämänpiirien
välille.
Dokumentointi
mahdollistaa
koko
yhteiskunnan
osallisuuden
lapsia koskevaan
keskusteluun.
Ajatuksia oppimisesta
-Sitoutunut ihminen oppii parhaiten.
-minkälainen oppimisympäristö saa lapsen
sitoutumaan?
Ks. ”Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella”
-Oppiminen on ennen kaikkea sosiaalinen ilmiö.
-Oppiminen on lapsen toimintaa leikillisissä ja luovissa
ympäristöissä. (Kronqvist & Kumpulainen 2011)
Lapset aktiivisina toimijoina
- Lapset ovat itsenäisiä toimijoita eivätkä
ainoastaan toimenpiteiden tai kasvatuksen
kohteita. (Kronqvist & Kumpulainen 2011)




minäkuvan rakentuminen
kyseenalaistaminen, vastustaminen, uusien ajatusten luominen, luovuus
pystyvyyden ja toimijuuden tunne
vastuullisuus
tasapainoiset & hyvinvoivat lapset
> > aktiiviset kansalaiset
Millaista varhaiskasvatusta?
MAHDOLLISUUKSIEN VK-YMPÄRISTÖ (Reunamo 2007)
Tutkitaan
Aikuiset tutkivat:
Mitä lapset ajattelevat?
Mitä lapset tuntevat?
Miten prosessit rakentuvat?
Miten vuorovaikutus toimii?
Miten kasvattaja toimii?
Miten lapset vaikuttavat?
Miten vasu / EOPS todentuu?
Lapset tutkivat:
Mitä mikäkin on?
Mikä on asioiden merkitys?
Millainen minä olen?
Mihin minä kuulun?
Miten asioita voi selvittää?
Miten asioita voi tehdä?
Miten opin?
Havainnointi
Pedagoginen dokumentointi
Millaista varhaiskasvatusta?
MAHDOLLISUUKSIEN VK-YMPÄRISTÖ (Reunamo 2007)
Tapahtuu
Jaetaan yhteinen arki.
Toiminta muotoutuu aikuisten ja lasten yhteisenä rakennelmana.
Kysytään ja etsitään vastauksia, tutkitaan.
Tehdään.
Ihmetellään.
Keskustellaan & väitellään.
Sitoudutaan.
Kuljetaan.
Onnistutaan ja epäonnistutaan.
Rakastetaan ja vihataan.
Tehdään yhteistyötä.
Opitaan elämää & opitaan oppimista.
Opitaan vuorovaikutusta.
Opitaan itselle merkityksellisiä asioita.
Vanhemmat tempautuvat mukaan.
Käytetään maailmaa oppimisympäristönä.
Havainnointi
• näkeminen
• kuunteleminen
• tunnelman aistiminen
Dokumentointi
Havaintojen
– kirjaaminen
– kuvaaminen
– videoiminen
– äänittäminen
– piirtäminen
Toiminnan
– tallettaminen (esim. skannaaminen, kuvaaminen)
– ”tulosten” esille laittaminen
Pedagoginen dokumentointi
• Havaintojen ja dokumenttien pedagogista
käsittelyä
– lapsen ajatusten, tunteiden, haasteiden,
vahvuuksien, tietojen, taitojen, ”ominaislaadun”
selvittäminen
• oppimisen organisoimiseksi
• oppimisympäristön järjestämiseksi
• toimijuuden mahdollistamiseksi
YHTEISTYÖSSÄ lapsen,
kollegoiden & vanhempien kanssa.
Pedagoginen dokumentointi
• Projektikansiot (prosessin eteneminen:
valokuvat ja tekstit)
• Seinätaulut / prosessin kulku näkyviin
fyysisessä oppimisympäristössä (valokuvat +
tekstit)
• Kasvun kansiot / portfoliot (digitaalisuus?)
• Powerpoint –koosteet
• Videot
• Äänitteet
• Näyttelyt
• jne.
Pedagoginen dokumentointi vaatii
• muuttuvaa käsitystä oppimisesta ja sen tavoitteista
• painopisteen muuttamista aikuislähtöisyydestä lapsilähtöisyyteen
 intoa astua yhdessä lasten kanssa tutkimusmatkoille, joiden reitit ja
aarteet eivät ole ennalta tiedossa
 Mitä asioita lasten oikeasti pitäisi oppia?
 Miten niitä opitaan? (ks. Vasu ja Eops)
• lasten potentiaalin tunnistamista ja tunnustamista
• uskallusta ja halua avata varhaiskasvatus ulkopuolisten katseille
• yhteisön yhteistyötä
• aikaa, keskustelua ja rauhoittumista
• uusien työskentelytapojen opettelua