Transcript ohjaus neuvolassa adoptio- ja sijaisperheille sekä uusperheille

MONINAISET PERHEET LAPSEN
KASVUALUSTANA
Varhaiskasvatus 2011,
7.10.2011, Helsinki
Sanna Mäkipää,
terveydenhoitaja, TtM,
kouluttaja
Tmi Capacitas Familia
www.capacitasfamilia.fi
NYKYTILANNE
 Varhaiskasvatuksessa kohdataan entistä
monimuotoisempia perheitä, mm.:
 Adoptioperheet ja sijaisperheet
 Uusperheet
 Sateenkaariperheet
 Yhden vanhemman perheet (erot, leskeytyminen,
yksinhuoltajuus valintana)
 Monikkoperheet
 Kahden kulttuurin perheet
NYKYTILANNE
 Ajattelun lähtökohtana yleensä perinteinen ydinperhe:
isä, äiti ja heidän biologiset lapsensa
 Saattaa synnyttää ristiriitoja sekä vaikeuttaa lasten ja
perheiden tarpeiden ymmärtämistä ja asiakaslähtöisen
palvelun tarjoamista
 Asenteiden muuttuminen on hidasta
 Ammattilaisten omat asenteet ja ajatukset: oman työn
arvo- ja tietopohjan refleksiivinen tarkastelu (Vasu 2005)
 Työyhteisön yhteinen keskustelu
YDINPERHEIDEAALI
(Moderni perhekäsitys, Nätkin 2003)
 Perhe muodostuu kahden eri sukupuolta olevan vanhemman
heteroseksuaaliselle parisuhteelle
 Lapset ovat tästä suhteesta syntyneitä (biologinen vanhemmuus)
 Perhe asuu yhdessä
 Oman äidin antama hoiva on merkittävää
 Aineellinen vauraus ja hyvinvointi tavoitteina
 Lapsuus nähdään erillisenä elämänvaiheena
 Lapsen etu on kaiken tarkastelun lähtökohta
 Asiantuntijavalta ja oikea tieto ovat merkittävässä roolissa
 Vahva taustavaikuttaja (riskit, ”paha äitipuoli”, oma äiti vs. muu
äiti, sukupuolen merkitys, kulttuurin merkitys jne.)
www.osteoporoosiliitto.fi
YDINPERHEIDEAALISTA ”POIKKEAVAT”
PERHEET






Miten perhe määritellään?
Riskiperhe?
Perheen tarpeiden ymmärtäminen?
Asiakaslähtöinen palvelu?
Runsaasti kyseenalaistamisen kokemuksia
Suurempi kynnys keskustella omasta elämäntilanteesta
ja siihen liittyvistä asioista
 Perheen yksilöllisyys, omat määritelmät ja niistä lähtevät
palvelut
 Keskiössä:
 Vanhemmuuden tukeminen
 Joissain perhemuodoissa lapsen (aiempien)
kasvuolosuhteiden vaikutuksen huomioiminen
kokonaiskehitykseen vaikuttavana tekijänä
MONIMUOTOISET PERHEET
VARHAISKASVATUKSESSA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Adoptioperheet (vrt. sijaisperheet): Adoptioperheet ry
Kahden kulttuurin perheet: Familia Club / Duo-projekti
Monikkoperheet: Monikkoperheet ry
Yhden vanhemman perheet: Yhden vanhemman
perheiden liitto ry
Nuorten leskien perheet: Suomen nuoret lesket ry
Sateenkaariperheet: Sateenkaariperheet ry
Uusperheet: Suomen Uusperheellisten Liitto ry
(Käpy: KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry: luento lapsen
surusta tässä luentosalissa klo 11.30)
ADOPTIOPERHEET JA
VARHAISKASVATUS
 Opas ”Adoptiolapsi
päivähoidossa”, 2007
”Adoptivbarnet i
dagvården” 2008,
Adoptioperheet ry
 Perustietoa erityisesti
päivähoidon henkilöstölle,
mutta myös muille
toimijoille
ADOPTIOPERHEET JA
VARHAISKASVATUS
 Kaikilla lapsilla on traumatausta ja
kiintymyssuhteeseen liittyviä haasteita
 Usein myös kehityksellisiä viiveitä ja palapelimäinen,
yksilöllinen kehitysprofiili
 Hyvä ja turvallinen päivähoidon aloitus: hidas tahti,
oma hoitaja, kotikäynti, aloituskeskustelu
 Lapsiryhmässä toimiminen: kieli, traumataustan
vaikutus, leikki, ryhmätilanteet, rangaistukset
 Samanlaisuus ja erilaisuus, identiteetti, rasismi
KAHDEN KULTTUURIN PERHEET JA
VARHAISKASVATUS
 Opas ”Rakkautta ja
vanhemmuutta kahden
kulttuurin perheessä”
 Parisuhteen eri vaiheet
rakastumisesta rakkauteen
 Elämä kulttuurien keskellä
 Kuinka kolmas kulttuuri
luodaan
 Lapsen syntymän ja
vanhemmuuden vaikutus
vanhempien elämään ja
parisuhteeseen
 Vinkkejä kaksikulttuurisen
lapsen identiteetin ja
kaksikielisyyden tukemiseksi
KAHDEN KULTTUURIN PERHEET JA
VARHAISKASVATUS
 Molempien kulttuurien huomioiminen päivähoidossa
mahdollisuuksien mukaan
 Kielenkehitys kaksikielisellä lapsella
 Päiväkodissa voidaan opetella muutama sana lapsen
toista kieltä, esim. tervehdykset, kiitos jne. Pienetkin
asiat ovat lapselle tärkeitä.
 Lapselle on tärkeää voida olla ylpeä molemmista
kulttuureistaan ja kielistään: identiteetin tasapainoinen
kehitys
 Samanlaisuus ja erilaisuus, identiteetti, rasismi
 Musiikki, kirjat
 Kaksikielisyys ja –kulttuurisuus on suuri voimavara
tämän päivän maailmassa
MONIKKOPERHEET JA
VARHAISKASVATUS
 Päivähoito on
monikkoperheelle erityisen
tärkeä palvelu
 Yhdessä ja erikseen - näin
tuen kaksos- ja
kolmoslapsen kasvua -opas
 Suunnattu varhaiskasvatuksen
henkilökunnalle ja
monikkovanhemmille
 Oppaassa on oma osa siitä,
miten tukea kaksosia ja
kolmosia päivähoidossa
MONIKKOPERHEET JA
VARHAISKASVATUS
 Vanhemmat kokevat haasteellisimpana vaiheena vauvaja pikkulapsivaiheen: perushoito ja kiintymyksen
rakentuminen
 Vanhempien sisarusten päivähoito vanhempien
jaksamisen tukena
 Perhe voi toivoa hoitajaa kotiin, mikäli lapsiluku omasta
takaa riittävä tai ryhmään tulisi täydennystä toisesta
perheestä
 Yksilöllisyyden ja erillisyyden tukeminen: keinot
arjen pieniä keinoja (Yhdessä ja erikseen –opas)
 Monikkolapset saattavat hyötyä enemmän päiväkodista
kuin perhepäivähoidosta (enemmän mahdollisuuksia
eriyttämiseen arjen tilanteissa)
 Sijoittaminen eri ryhmiin on joskus paikallaan (enemmän
koulussa)
YKSINHUOLTAJIEN PERHEET
VARHAISKASVATUKSESSA
 Lapsen hoitamisen ja työssä käymisen yhdistäminen
erityisen vaativaa yksinhuoltajille
 Yksinhuoltajien hoivaongelmia kartoittaneessa
selvityksessä (Kröger) mukana olleista yksinhuoltajista
joka toisella julkisen sektorin hoivapalvelut eivät
kattaneet koko työssäoloaikaa (hoivaköyhiä perheitä)
 Peräti neljäsosan kohdalla voitiin puhua hoivakriisistä,
jossa julkiset hoivapalvelut vastasivat lapsen hoivasta
hyvin niukasti tai ei lainkaan
 Lähes kaikki iltaisin, öisin ja viikonloppuisin
työskentelevät tarvitsivat sosiaalisen verkostonsa tukea
voidakseen ylipäätään käydä töissä
 Haasteet lapsen hoidon järjestämisessä kasvavat
entisestään kouluiässä
LESKEYTYNEET PERHEET JA
VARHAISKASVATUS
 Toisen vanhemman kuolema on sekä nuorelle leskelle
että lapselle kriisitilanne
 Elämä on rakennettava uudelleen yhden aikuisen
varassa
 Vanhemman suruprosessi
 Lapsen suru ja sen käsittely päivähoidossa: valmius
keskustella ja olla lapsen tukena
 Lapsen suruprosessin tunnistaminen ja ymmärtäminen
on puutteellista ammattihenkilöstön parissa
 Lastenkirjat yhtenä työstämisen välineenä päivähoidossa
 Tutkimusvinkkejä yhdistyksen sivuilta
 Vanhemman tukeminen mahdollisuuksien mukaan
SATEENKAARIPERHEET JA
VARHAISKASVATUS
 Hyvä kasvatuskumppanuus on tärkeää
 Luottamuksellisuus aikuisten välisissä suhteissa: sen
olemassa olo tai puute heijastuu myös lapseen
 Moninaisuudesta keskustelu
 Lapsen perhemuodosta keskustelu, sen esillä pito esim.
lastenkirjojen avulla
 Lapsen tukena oleminen keskusteluissa toisten lasten
kanssa (edellyttää vanhempien ja ammattilaisten hyvää
keskusteluyhteyttä)
 Lapsen todellisuus ja identiteetti sekä niiden tukeminen
 Lapsen mahdolliset erityistarpeet vs. perheiden
”onnistumisen pakko”
 Kirja: ”Sateenkaariperheet ja hyvinvointi”, 2008
SATEENKAARIPERHEET JA
VARHAISKASVATUS
Kysymyksiä kasvatuskumppanuuskeskustelua varten
 Kertokaa perheestänne. Keitä kaikkia siihen kuuluu?
 Mitä nimityksiä lapsenne käyttää perheenjäsenistänne (etunimet, isä tai
iskä, Petra-äiti tai Maija-äiti jne.)?
 Kuinka avoimesti puhutte perheestänne? Kuinka avoimesti ja millä tavalla
haluatte meidän puhuvan perheestänne esimerkiksi toisten lasten ja
vanhempien kuullen?
 Miten vanhemmuus on perheessänne jaettu? Ovatko molemmat tai kaikki
aikuiset yhtä lailla lapsen vanhempia ja vastuussa lapsesta? Vai onko joku
aikuisista ns. ensisijainen vanhempi, jonka kanssa mm. päivähoitoon tai
kouluun liittyvät keskustelut tulisi hoitaa?
 Kuinka teidän perheessänne on puhuttu siitä, miten lapset ovat saaneet
alkunsa tai tulleet perheeseenne? Miten haluatte meidän käsittelevän asiaa
lasten kanssa?
 Onko teillä toiveita siitä, miten voisimme käsitellä sateenkaariperheisiin
liittyviä aiheita lasten kanssa? Onko joillakin hyllyssään
sateenkaariperheistä kertovia satukirjoja ja muuta materiaalia, mistä voisi
olla hyötyä?
UUSPERHEET JA VARHAISKASVATUS
 Lapselle uusi perhetilanne on erilainen kuin aikuiselle,
joka valitsee
 Sosiaaliset ja fyysiset muutokset lapsen elämässä >
oman reviirin muuttuminen ja tilan jakaminen uusien
ihmisten kanssa
 Lapsen ympärille muodostuu laaja ja monimuotoinen
sosiaalinen verkosto
 Uusperheen vanhemmuus, säännöt ja tavat ovat
perheen sisäisiä asioita: omat määritelmät
UUSPERHEET JA VARHAISKASVATUS
 Lapsi määrittelee itse oman perheensä, siihen kuuluvat
jäsenet ja sen, millä nimillä heitä kutsutaan (RitalaKoskinen)
 Sosiaalinen vanhemmuus: äiti- ja isäpuolet arjen
tärkeinä ihmisinä
 Lapsella on tarve saada emotionaalista tukea ja
ymmärrystä sekä hyväksyntää ympäristöstä, mm.
päivähoidosta
 Perheen kasvuvaiheet ja siihen liittyvä työstäminen ja
kipuilu > usein tarvetta ulkopuoliselle tuelle
 ”Ihanuusperhe” –kirja
LOPUKSI
Hyvä muistaa:
 Moninaisuus on rikkautta
 Avoimuus ja hyvä yhteistyö ovat tärkeitä
 Perheet kuuluvat yhteen tai useampaan viiteryhmään,
mutta ovat kuitenkin aina yksilöllisiä
 Erilaiset perhemuodot sisältävät paljon yksityiskohtia ja
huomioitavia asioita, joten tervetuloa keskustelemaan ja
kuulemaan lisää Monimuotoisten perheiden
näyttelyosastolle
 Myös lisäkoulutusta monimuotoisista perheistä on
saatavilla, kysy lisää Capacitas Familia / Sanna
Mäkipää, [email protected] tai 050
3483397
KIITOS!
“The fact of getting and
having children is not
primarily about individuals,
but about relatedness;
about mutuality,
responsibility, belonging
and affection”
(Howell 1999)