Transcript Sanna Parrila 2011 - Varhaiskasvatus

Sanna Parrila 2011
MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA
TYÖHYVINVOINNIN HAASTEET
VARHAISKASVATUSMESSUT 2011
7.10. 2011
KT, Kehitysjohtaja Sanna Parrila, Ediva Oy
[email protected]
www.ediva.fi
Sanna Parrila 2011
TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN YLEISKUVA
ENNEN (ad n.1980-luvulle):
Pitkät vakiintuneen toiminnan/kasvun vaiheet, lyhyet, ohimenevät muutosvaiheet
NYT (n. 1990-luvulta alk.):
Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
MITÄ VARHAISKASVATUKSESSA TAPAHTUU?
- taustalla yleiset megatrendit
- taloudellisen perustan kyseenalaistuminen
- yksityinen palvelutuotanto kasvaa
- kuntaliitokset, seutukunnat, palvelualueet…
- tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttö yleistyy
- työvoima ja asiakunta kansainvälistyy
- pulaa osaavasta työvoimasta
- asiakkaiden tarpeet, toiveet, asema ja käyttäytyminen muuttuvat
- projekteja, projekteja, projekteja…
- muuta?
MEGATRENDIT
talouden
muutokset

uusi
tietotekniikka

ihmisten
tarpeiden
muutokset
muutos jäsentyy joukoksi uusia, joskus eri suuntiin vieviä haasteita ja
toteutettavia asioita…
…onko kenelläkään kokonaiskäsitystä siitä, mistä mihin ollaan menossa
ja miksi?
Sanna Parrila 2011
MEGATRENDIT
PAIKALLINEN
TYÖPAIKKATASO
talouden
muutokset

uusi
tietoteknologia

ihmisten
tarpeiden
muutokset
YKSITTÄISEN
TYÖNTEKIJÄN
SILMIN ARJESSA
kiire, työmäärän
lisääntyminen
Keskeneräiset
palvelukonseptien
muutokset
työpaikoilla
päällekkäisiä töitä,
vastustusta,
epäselvyyttä,
ristiriitoja, uuden
opettelua,
yksittäisten
muutosten syitä
on vaikea nähdä,
punaisen langan
hukkuminen…
TYÖHYVINVOINTI
ON KOETUKSELLA!
(Lähde: mukaillen Verve)
Sanna Parrila 2011
MITÄ TULISI TEHDÄ?
MITEN HENKILÖSTÖN
TYÖHYVINVOINTIA VOI TUKEA?
Sanna Parrila 2011
TYÖHYVINVOINTIA KEHITETÄÄN TYÖTÄ
KEHITTÄMÄLLÄ.
KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA ON
MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN JA
NÄKYVÄKSI TEKEMINEN.
HENKILÖSTÖÄ TÄYTYY TUKEA SIIRTYMÄÄN
SELVIYTYMISOPPIMISESTA KEHITTÄVÄÄN
OPPIMISEEN.
Sanna Parrila 2011
MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN –
PALVELUKONSEPTIN YTIMEN KIRKASTAMINEN
1. Kenelle (asiakkaalle), mihin asiakkaan
tarpeeseen ja mitä palvelua tuotetaan?
= PALVELUN YDINTARKOITUS
2. Miten tuote tai palvelu kyetään tuottamaan
tehokkaasti ja kannattavasti? (sisällöllinen
laatu, taloudellinen kannattavuus)
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
Toimintakonsepti toiminnan teorian käsittein
2.
Miten tuote tai palvelu tuotetaan tehokkaasti ja
kannattavasti
”tuote- ja palveluPRIMAARIRISTIRIITA
kokonaisuuden
käyttöarvolupaus asiakkaalle”
TUOTTEEN TAI PALVELUN
KÄYTTÖARVO ASIAKKAALLE
- hyöty
”ansaintalogiikka eli miten voittoa
tuotetaan”
TUOTTEEN TAI PALVELUN
VAIHTOARVO ASIAKKAALLE
JA TUOTTAJALLE
- kustannus, hinta
Jokainen menestyvä / toimiva
toimintakonsepti on
ratkaisu/idea, jolla tätä ristiriitaa
voidaan väliaikaisesti hallita
kunnes asiakkaan tarpeet
muuttuvat tai toiminnan
taloudellinen perusta muuttuu
Jolloin ratkaisu eli
toimintakonsepti täytyy uudistaa
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
Miksi palvelukonseptit muuttuvat?
- asiakkaat tai asiakkaiden tarpeet muuttuvat
- palvelujen määrällinen tarve lisääntyy
- toiminnan taloudellinen perusta muuttuu
- tulee uusia tuotannon/palvelun keinoja
•
(Lähde: Verve)
HUOM! palvelua ei ole koskaan olemassa ilman asiakasta ja
palvelun kysyntää => kun asiakkaan tarpeet ja kysyntä
muuttuvat, myös palvelun on muututtava
PALVELUKONSEPTIEN KEHITYKSEN KAAVA
kysynnän muutos
jatkuvasti
kehittyviä
palveluja!
kysynnän muutos
laadukkaampia
palveluja!
palvelun sisällön jatkuva
muuttaminen
Asiakaskohtaistetut palvelut
monipuolisten ja joustavien
palvelukokonaisuuksien rakentaminen ja
koordinointi
yksilöllisempiä
palveluja!
kysynnän muutos
Yhteiskehittelypalvelut?
Laatupalvelut
palveluprosessien jatkuva yhteistoiminnallinen
parantaminen
kysynnän muutos
enemmän
palveluja!
Vakiopalvelut
yhtenäiset työmenetelmät, toimenkuvat,
koulutus
Käsityömäiset palvelut
perinne, kokemus, sisällön
vaihtelu tekijöiden mukaan
(Mäkitalo & Parrila 2006, mukaillen Victor & Boynton 1998)
kysynnän muutos
kokonaan uusia
palveluja
Sanna Parrila 2011
TALOUDELLISUUS,
TUOTTAVUUS
- KÄYTTÖPROSENTTIEN SEURANTA
- HLÖSTÖRESURSSIEN TIUKENTAMINEN
- TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN…
SUUNNITTELUTYÖ
KONSEPTIN MUUTOS
– TYÖAJAN UUSJAKO
JA YHTEENSOVITUS
VERKOSTOTYÖ
TYÖ LASTEN
KANSSA
RYHMÄMUOTOINEN
PÄIVÄHOITO
(Parrila ja Alila 2011, Ahonen 2011 )
YKSILÖLÄHTÖINEN
VARHAISKASVATUS
Sanna Parrila 2011
TALOUDELLISUUS,
TUOTTAVUUS
- KÄYTTÖPROSENTTIEN SEURANTA
- HLÖSTÖRESURSSIEN TIUKENTAMINEN
- TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN …
sairauspoissaolot
tietokonetyön ongelmat
vaativat vanhemmat
 arjen
improvisointi,
selviytymisoppiminen
erityislapset
RYHMÄMUOTOINEN
PÄIVÄHOITO
(Parrila ja Alila 2011, Ahonen 2011 )
YKSILÖLÄHTÖINEN
VARHAISKASVATUS
Sanna Parrila 2011
TYYPILLISIÄ TULKINTOJA PÄIVÄHOITOTYÖN ONGELMISTA
• ”LIIAN VÄHÄN RESURSSEJA!”
• ”esimies ei tiedä mitään meidän arjesta…”
• ”hankalia lapsia…”
• ”vaikeita vanhempia…”
• ”liian pienet tilat…”
• ”ei ole riittävästi aikaa suunnitella…”
HÄIRIÖIDEN YKSILÖLLISTÄMINEN, ULKOISTAMINEN, SYYLLISTEN ETSIMINEN
JOSTAKIN MUUALTA.
HARVOIN HUOMIO OMAN YKSIKÖN YHTEISEEN TOIMINTATAPAAN!
HÄIRIÖT TULISI NÄHDÄ MUUTOSTARPEIDEN OSOITTAJINA!!
Häiriöiden käsittely työyhteisössä
JÄRJESTELMÄTASO
Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee
TYÖ/ASIA EI SUJU
ODOTUSTEN MUKAAN
- häiriö
- tiedonkulun katkos
- erimielisyys
HAVAHTUMINEN
- tunnetila: kiihtymys,
ärtymys
”Mistä tämä ongelma
kertoo?” ”Miksi tämä ei
suju ja mitä pitäisi
muuttaa?
HÄIRIÖN
ASETTAMINEN
YHTEYKSIINSÄ
JÄRJESTELMÄSSÄ,
TILANTEEN/SYIDEN
ERITTELY
SYYTTÄMINEN
YLEISTÄMINEN
JÄRJESTELMÄN
MUUTTAMINEN
YKSIPUOLINEN
RATKAISU
- yritys muuttaa
toisia
HENKILÖRISTIRIITA,
ASENTEENMUODOSTUS,
VUOROVAIKUTUKSEN
VAIKEUTUMINEN
”KENEN SYY TÄMÄ
Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa
YKSILÖTASO
ON…?!!!!”
(LÄHDE: J. Virkkunen 1995, muokattu)
Sanna Parrila 2011
Toimintajärjestelmämalli toiminnan muutoksen jäsentäjänä
(Engeström 1987)
TYÖTOIMINTA MUUTTUVANA KOKONAISUUTENA: ENNEN – NYT – TULEVAA
(TYÖ)VÄLINEET
- osaaminen, työmenetelmät, -välineet
ja toimintamallit joiden avulla toimitaan
kohteen kanssa halutun tuloksen
saavuttamiseksi
TEKIJÄ
Yksilö tai ryhmä,
jonka näkökulmasta
asiaa tarkastellaan
SÄÄNNÖT
tärkeimmät toimintaa
ohjaavat säännöt,
ohjeet normit,
kirjoittamattomat
säännöt, budjetti
Kehitysristiriita: toiminnan
osatekijät eivät ole
tasapainossa keskenään,
esim. nykyisillä menetelmillä
ei pystytä hallitsemaan työn
kohdetta / saamaan
halutunlaisia tuloksia
KOHDE
Ihmisten, esineiden tai
ilmiöiden kokonaisuus, johon
toiminnalla pyritään
vaikuttamaan
TULOS
Muutoksia/
vaikutuksia, joita
tavoitellaan tai
saadaan aikaan
toiminnan avulla
Kehitysristiriita: työaika ei
TYÖNJAKO
YHTEISÖ
riitä kaikista työtehtävistä
Samaa kohdetta Kohteen käsittelyyn
selviämiseen, tehdään vääriä
liittyvien
tehtävien
asioita
käsittelevät
ihmiset/ tahot jakoa yhteisön jäsenten
tai eri tahojen kesken
Sanna Parrila 2011
KONSEPTIN MUUTOS
– TYÖAJAN UUSJAKO JA
YHTEENSOVITUS
SUUNNITTELU-TYÖ
VERKOSTOTYÖ
MUUTOS EDELLYTTÄÄ
VARHAISKASVATUSTOIMINNAN JA AMMATILLISUUDEN
UUDELLEEN JÄSENTÄMISTÄ
TYÖ LASTEN
KANSSA
RYHMÄMUOTOINEN
PÄIVÄHOITO
YKSILÖLÄHTÖINEN
VARHAISKASVATUS
YHTEISÖLLINEN JA YKSILÖLLINEN OPPIMISPROSESSI:
- mitä on yksilölähtöinen varhaiskasvatus?
- mistä vanhasta on luovuttava jotta uusi mahdollistuu?
(mukaillen Heli Ahonen 2011)
Sanna Parrila 2011
HENKILÖKOHTAINEN
AMMATILLINEN
KEHITYS
YHTEISÖLLISEN
TYÖTOIMINNAN
KEHITYS
työn muutos ja ammatillinen kehitys osuvat yksiin: muuttuneesta työn sisällöstä
kyetään muodostamaan
henkilökohtaisesti tärkeä työn
mieli.
työn muutos ja ammatillinen kehitys alkavat erkaantua toisistaan: uuden työn sisältö, uudet
asiakkaat, uusi työnjako,
tms. ja vanha työn mieli
joutuvat ristiriitaan:
ammatillinen kriisi
muuttuneesta työn sisällöstä löytyy uusi mielekkyyden(väsymistä, turhautumista)
lähde: ammatillinen uudistuminen omassa työssä!
työn muutos ja yksilön
ammatillinen kehitys erkaantuvat:
uusi mielekkyyden lähde uudesta
työstä/muusta toiminnasta.
innostuminen, voimaantuminen,
motivoituminen
(Lähde: Verve)
KOHDEHYVINVOINTI MÄÄRITTÄÄ TYÖHYVINTIA
Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella (mieli) antaa
voimia vaikka työtä olisi paljonkin (kohtuus!) kun taas epäonnistuminen
uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen.
VÄLINEISTÖ
Yhteinen työn
kohde ja
tarkoitus
Tulos
onnistuminen
onnistuminen
työntekijä
Työn
henkilökohtainen
mieli
(jokin osa yhteisestä
työn kohteesta)
YHTEISÖ
Lähde: Mäkitalo 2005
 hyvinvointi,
voimia
epäonnistuminen  pahoinvointi,
epäonnistuminen
väsyminen
tavallisesti ei välittömässä
tietoisuudessa
välittömästi
tietoisuudessa
(emootiot)
Sanna Parrila 2011
MITEN VOI KÄYDÄ TYÖN MIELELLE KONSEPTIMUUTOKSESSA
YKSILÖLÄHTÖINEN
VARHAISKASVATUS
RYHMÄMUOTOINEN PÄIVÄHOITO
- vanhempien työssäkäynnin
mahdollistaminen, ohjatut tuokiot
Aiempi yhteinen
työn kohde ja
tarkoitus
- jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen
edistäminen arjen kaikissa tilanteissa
Uusi yhteinen työn
kohde ja tarkoitus
Tulos
onnistuminen
onnistuminen
 hyvinvointi,
voimia
työntekijä
Työn
henkilökohtainen
mieli
epäonnistuminen
epäonnistuminen  pahoinvointi,
Väsyminen
(vanhasta työn
kohteesta)
”tykkään suunnitella ja
ohjata lapsiryhmälle
erilaista toimintaa, saan
hyödyntää omia
vahvuuksia…”
En jaksa tätä…
”kaikki aika menee
perushoitoon…koskaan ei
ehdi toteuttaa, mitä on
suunnitellut, ei tämä ole sitä
työtä mihin minut on
koulutettu…”
AMMATILLISEN KEHITYKSEN SYKLI
- kohdehyvinvoinnin uudistumisen syklinä
UUSI TARVETILA
T
6. UUDEN VAKIINNUTTAMINEN:
Y
Osaamisen vahvistaminen ja opitun
Ö
H
käyttäminen itsenäisemmin ja uusissa
Y
yhteyksissä uuden kohteen suhteen,
V
uusien mahdollisuuksien avautuminen
I
N
V
T 5. UUDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN:
I Uuden toiminnan kohdetta vastaavien
K
O
H
E
N
E
E
T
Y
Ö
H
Y
V
I
2. UUSIEN VAIHTOEHTOJEN ETSIMINEN: Tarttuminen
N
tarjolla oleviin uusiin ammatillisiin haasteisiin, uusien
V
T
kiinnostuksen kohteiden hakeminen
I
1.TARVETILA: Nykyisen työn kohteen motivoiva
voima hiipuu tai kohde häviää alta
 Epämääräinen tyytymätön olo, turhautumista,
väsymistä
3. VALINTATILANNE
valmiuksien (välineiden) haltuunotto ja
Valintatilanne uuden haaste(id)en ja
uusien yhteistyösuhteiden luominen
nykyisen toiminnan kohteen välillä
liiallisen innostumisen vaara,
 epätietoisuus
yhteentörmäykset vanhoihin
työtapoihin
4. UUDELLEEN SUUNTAUTUMINEN:
Uuden työ mielen ja tarkoituksen löytyminen: Uuden
toiminnan kohteen valitseminen ja vanhan hylkääminen
 innostuminen, luopuminen
TARVE + UUSI KOHDE = MOTIIVI (”voimalaitos”)
(Koistinen, Virkkunen, Ylisuvanti 1994; muokattu Verve Consulting)
H
E
I
K
K
E
N
E
E
Sanna Parrila 2011
Työhyvinvointia edistetään auttamalla henkilöstöä pääsemään
ammatillisessa kehityksessä eteenpäin => esim.
kehityskeskusteluissa olisi tärkeää avata työn muutosta ja
kunkin henkilön sijoittumista muutokseen => mikä turhauttaa ja
uuvuttaa arjessa, mistä saa voimia, onko löytänyt uusia
osaamisen haasteita ja innostuksen kohteita jne.
Kehittyminen edellyttää nykyisestä tietoiseksi tulemista!
Sanna Parrila 2011
NYKYINEN KONSEPTIEN MURROS JA YHTEISKUNNAN
KEHITYS  VIRITTÄÄ MONENLAISTA OPPIMISTA:
* PINTAOPPIMISTA:
uuden haltuunoton tulvaa, yksittäisiä koulutuksia, erilaisia projekteja 
opittua ei ehditä sisäistää kun siirrytään jo uuteen
* SELVIYTYMISOPPIMISTA:
työn hallinnan ahdinkotilanteet, toiminnan häiriöt  yksittäisiä
tilannekohtaisia ratkaisuja, tulipalojen sammuttamista, epävirallisten keinojen
ja käytäntöjen muodostumista hankalista tilanteista selviytymiseen
JA TOIVON MUKAAN MYÖS…
* KEHITTÄVÄÄ OPPIMISTA:
henkilökohtainen ja yhteisöllinen pysähtyminen pohtimaan laajemmin
arjen ahdinkotilanteiden syitä  syvemmän ymmärryksen muodostaminen
toiminnasta, meneillään olevasta muutoksesta ja toiminnan
kehittämistarpeista
(mukaillen Heli Ahonen 2011)
Sanna Parrila 2011
ESIMIESTYÖN KESKEINEN KYSYMYS: MILLAISTA OPPIMISTA
JOHDETAAN, MILLAISEEN OPPIMISEEN KANNUSTETAAN?
- yksittäisten koulutusten mahdollistamista ja tarjoamista?
- improvisointikyvyn ja selviytymisoppimisen palkitsemista ja ”tulipalojen”
sammuttelua?
- kehittävän oppimisen mahdollistamista ja rohkaisua?
MITEN JOHTO VOI TUKEA KEHITYSTÄ
PINTA- JA SELVIYTYMISOPPIMISESTA => KEHITTÄVÄÄN OPPIMISEEN?
ONKO VARHAISKASVATUKSEN ARJESSA TILAA MUULLE OPPIMISELLE KUIN
SELVIYTYMISOPPIMISELLE?
Sanna Parrila 2011
TIIVISTYS: TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TYÖN KEHITTÄMINEN
1.
Omaa työtä koskeva oppimisprosessi: työyhteisö tutkimaan ja kehittämään omaa
työtään (henkilöstö, esimies, johto).
2.
Lähtökohdaksi arkityöstä koottu ”peili”: arjen realiteettien kohtaaminen, häiriöt
toiminnassa kertovat kehitystarpeista ja kehittämisen paikoista.
3.
Rakenteellinen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin
ongelmina – ei yksilöllisinä vikoina tai sattumina.
4.
Muutoksen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin kehityksen
/ muutoksen keskeneräisyytenä – mistä vanhasta tulisi luopua jotta uusi
mahdollistuu?
5.
Yksilöllinen näkökulma: meneillään oleva toimintakonseptin muutos ja yksilöiden
ammatillinen kehitys saatetaan tietoiseen vuoropuheluun keskenään.
(KOHDEHYVINVOINTI)
6.
Edetään kehittävien kokeilujen avulla: yhteisen toiminnan kokeilut &
henkilökohtaiset ammatilliset kehittymistehtävät limitetään pitkäjänteiseksi
kehittämistyöksi.
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
AJANKOHTAISTA EDIVASSA
• UUSI JULKAISU ”Lapsen arki ja vuorovaikutus
varhaiskasvatuksessa” ilmestynyt elokuussa 2011
• Hinta 38 € (+ toimituskulut)
• TILAUKSET: sähköinen tilauslomake www.ediva.fi
• LAPSEN ARKI JA VUOROVAIKUTUS VARHAISKASVATUKSESSA –
seminaari Helsingissä ke 30.11.11
• Seminaaritila: SLK-talo, Auditorio, Rautatieläisenkatu 5
• Hinta 120 € (+ alv. 23%), sis. lounaan ja kahdet kahvit
• Seminaarin asiantuntijoina kuusi väitöstutkijaa
• ILMOITTAUTUMINEN: www.ediva.fi (18.11.11 mennessä)
KIITOS!
ANTOISIA HETKIÄ OMAN TYÖN TUTKIMISEN JA
KEHITTÄMISEN PARISSA!
Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi…
Sanna Parrila
Kirsi Alila
[email protected] [email protected]
040 - 504 3678
050 - 403 2827