Transcript Sanna Parrila 2011 ESIMIESTYÖ - Varhaiskasvatus

Sanna Parrila 2011
MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA
TYÖHYVINVOINNIN HAASTEET
VARHAISKASVATUKSEN JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN
VALTAKUNNALLINEN SEMINAARI
10.6. 2011
KT, Kehitysjohtaja Sanna Parrila, Ediva Oy
[email protected]
www.ediva.fi
Sanna Parrila 2011
TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN YLEISKUVA
ENNEN (ad n.1980-luvulle):
Pitkät vakiintuneen toiminnan/kasvun vaiheet, lyhyet, ohimenevät muutosvaiheet
NYT (n. 1990-luvulta alk.):
Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
KAKSIJAKOINEN TYÖELÄMÄNKUVA
Kiire on lisääntynyt ja työn
vaatimukset ovat kasvaneet
Henkisen hyvinvoinnin
ongelmat ovat lisääntyneet
Työn ja vapaa-ajan raja on
hämärtynyt
Työ on haasteellisempaa
Työ tarjoaa
oppimismahdollisuuksia
Etenemis- ja
kehittymismahdollisuuksia on
enemmän
Työ on vaihtelevaa
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
MITÄ VARHAISKASVATUKSESSA TAPAHTUU?
- taustalla yleiset megatrendit
- taloudellisen perustan kyseenalaistuminen
- yksityinen palvelutuotanto kasvaa
- hallinnonalamuutos, kuntaliitokset, seutukunnat, palvelualueet…
- tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttö yleistyy
- työvoima ja asiakunta kansainvälistyy
- pulaa osaavasta työvoimasta
- asiakkaiden tarpeet, toiveet, asema ja käyttäytyminen muuttuvat
- projekteja, projekteja, projekteja…
- muuta?
MEGATRENDIT
talouden
muutokset

uusi
tietotekniikka

ihmisten
tarpeiden
muutokset
muutos jäsentyy joukoksi uusia, joskus eri suuntiin vieviä haasteita ja
toteutettavia asioita…
…onko kenelläkään kokonaiskäsitystä siitä, mistä mihin ollaan menossa
ja miksi?
Sanna Parrila 2011
MUUTOSTEN MERKIT TYÖPAIKOILLA
Näkyy:
- työnteon arjessa: työmäärän lisääntyminen, kiire, tuotannon /
palvelun häiriöt, epäselvyydet, ristiriidat, vastustus,
turhautuminen, päällekkäiset työt
- työntekijän päässä: muutoskaaos
- puheissa: yksittäisten muutosten syitä ja keskinäistä yhteyttä
vaikea nähdä
=> työhyvinvointi on koetuksella
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
MITÄ TULISI TEHDÄ?
MITEN HENKILÖSTÖN
TYÖHYVINVOINTIA VOI TUKEA?
Sanna Parrila 2011
TYÖHYVINVOINTIA KEHITETÄÄN TYÖTÄ
KEHITTÄMÄLLÄ.
KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA ON
MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN JA
NÄKYVÄKSI TEKEMINEN.
HENKILÖSTÖÄ TÄYTYY TUKEA SIIRTYMÄÄN
SELVIYTYMISOPPIMISESTA KEHITTÄVÄÄN
OPPIMISEEN.
Sanna Parrila 2011
MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN –
PALVELUKONSEPTIN YTIMEN KIRKASTAMINEN
1. Kenelle (asiakkaalle), mihin asiakkaan
tarpeeseen ja mitä tuotetta tai palvelua
tuotetaan?
= PALVELUN YDINTARKOITUS
2. Miten tuote tai palvelu kyetään tuottamaan
tehokkaasti ja kannattavasti? (sisällöllinen
laatu, taloudellinen kannattavuus)
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
Toimintakonsepti toiminnan teorian käsittein
2.
Miten tuote tai palvelu tuotetaan tehokkaasti ja
kannattavasti
”tuote- ja palveluPRIMAARIRISTIRIITA
kokonaisuuden
käyttöarvolupaus asiakkaalle”
TUOTTEEN TAI PALVELUN
KÄYTTÖARVO ASIAKKAALLE
- hyöty
”ansaintalogiikka eli miten voittoa
tuotetaan”
TUOTTEEN TAI PALVELUN
VAIHTOARVO ASIAKKAALLE
JA TUOTTAJALLE
- kustannus, hinta
Jokainen menestyvä / toimiva
toimintakonsepti on
ratkaisu/idea, jolla tätä ristiriitaa
voidaan väliaikaisesti hallita
kunnes asiakkaan tarpeet
muuttuvat tai toiminnan
taloudellinen perusta muuttuu
Jolloin ratkaisu eli
toimintakonsepti täytyy uudistaa
(Lähde: Verve)
Sanna Parrila 2011
TALOUDELLISUUS,
TUOTTAVUUS
- RYHMÄKOKOJEN KASVU
- HLÖSTÖRESURSSIEN
VÄHENTÄMINEN
- TUKIPALVELUJEN
ULKOISTAMINEN
SUUNNITTELUTYÖ
KONSEPTIN MUUTOS
– TYÖAJAN UUSJAKO
JA YHTEENSOVITUS
VERKOSTOTYÖ
TYÖ LASTEN
KANSSA
RYHMÄMUOTOINEN
PÄIVÄHOITO
(mukaillen Heli Ahonen 2011)
YKSILÖLÄHTÖINEN
VARHAISKASVATUS
Sanna Parrila 2011
TALOUDELLISUUS,
TUOTTAVUUS
- RYHMÄKOKOJEN KASVU
- HLÖSTÖRESURSSIEN
VÄHENTÄMINEN
- TUKIPALVELUJEN
ULKOISTAMINEN
sairauspoissaolot
tietokonetyön ongelmat
 arjen
improvisointi,
selviytymisoppiminen
vaativat vanhemmat
erityislapset
RYHMÄMUOTOINEN
PÄIVÄHOITO
(mukaillen Heli Ahonen 2011)
YKSILÖLÄHTÖINEN
VARHAISKASVATUS
Sanna Parrila 2011
TYYPILLISIÄ TULKINTOJA PÄIVÄHOITOTYÖN ONGELMISTA
• ”LIIAN VÄHÄN RESURSSEJA!”
• ”esimies ei tiedä mitään meidän arjesta…”
• ”hankalia lapsia…”
• ”vaikeita vanhempia…”
• ”liian pienet tilat…”
• ”ei ole riittävästi aikaa suunnitella…”
HÄIRIÖIDEN YKSILÖLLISTÄMINEN, ULKOISTAMINEN, SYYLLISTEN ETSIMINEN
JOSTAKIN MUUALTA.
HARVOIN HUOMIO OMAN YKSIKÖN YHTEISEEN TOIMINTATAPAAN!
HÄIRIÖT TULISI NÄHDÄ MUUTOSTARPEIDEN OSOITTAJINA!!
Häiriöiden käsittely työyhteisössä
JÄRJESTELMÄTASO
Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee
TYÖ/ASIA EI SUJU
ODOTUSTEN MUKAAN
- häiriö
- tiedonkulun katkos
- erimielisyys
HAVAHTUMINEN
- tunnetila: kiihtymys,
ärtymys
”Mistä tämä ongelma
kertoo?” ”Miksi tämä ei
suju ja mitä pitäisi
muuttaa?
HÄIRIÖN
ASETTAMINEN
YHTEYKSIINSÄ
JÄRJESTELMÄSSÄ,
TILANTEEN/SYIDEN
ERITTELY
SYYTTÄMINEN
YLEISTÄMINEN
JÄRJESTELMÄN
MUUTTAMINEN
YKSIPUOLINEN
RATKAISU
- yritys muuttaa
toisia
HENKILÖRISTIRIITA,
ASENTEENMUODOSTUS,
VUOROVAIKUTUKSEN
VAIKEUTUMINEN
”KENEN SYY TÄMÄ
Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa
YKSILÖTASO
ON…?!!!!”
(LÄHDE: J. Virkkunen 1995, muokattu)
Sanna Parrila 2011
Toimintajärjestelmämalli toiminnan muutoksen jäsentäjänä
(Engeström 1987)
(TYÖ)VÄLINEET
Käsitteellisiä malleja, toimintaohjeita ja
työkaluja, joiden avulla
- hankitaan tietoa kohteesta
- tutkitaan ja arvioidaan kohteen tilaa
- käsitellään tai muutetaan kohdetta
tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi
TEKIJÄ
Yksilö tai ryhmä,
jonka näkökulmasta
asiaa tarkastellaan
SÄÄNNÖT
tärkeimmät toimintaa
ohjaavat säännöt,
ohjeet normit,
kirjoittamattomat
säännöt, budjetti
Kehitysristiriita: toiminnan
osatekijät eivät ole
tasapainossa keskenään,
esim. nykyisillä menetelmillä
ei pystytä hallitsemaan työn
kohdetta / saamaan
halutunlaisia tuloksia
KOHDE
Ihmisten, esineiden tai
ilmiöiden kokonaisuus, johon
toiminnalla pyritään
vaikuttamaan
TULOS
Muutoksia/
vaikutuksia, joita
tavoitellaan tai
saadaan aikaan
toiminnan avulla
Kehitysristiriita: työaika ei
TYÖNJAKO
YHTEISÖ
riitä kaikista työtehtävistä
Samaa kohdetta Kohteen käsittelyyn
selviämiseen, tehdään vääriä
liittyvien
tehtävien
asioita
käsittelevät
ihmiset/ tahot jakoa yhteisön jäsenten
tai eri tahojen kesken
Sanna Parrila 2011
SUUNNITTELU-TYÖ
VERKOSTOTYÖ
MUUTOS EDELLYTTÄÄ
VARHAISKASVATUSTOIMINNAN JA AMMATILLISUUDEN
UUDELLEEN JÄSENTÄMISTÄ
TYÖ LASTEN
KANSSA
RYHMÄMUOTOINEN
PÄIVÄHOITO
YKSILÖLÄHTÖINEN
VARHAISKASVATUS
YHTEISÖLLINEN JA YKSILÖLLINEN OPPIMISPROSESSI:
- mitä on yksilölähtöinen varhaiskasvatus?
- mistä vahasta on luovuttava jotta uusi mahdollistuu?
(mukaillen Heli Ahonen 2011)
Sanna Parrila 2011
NYKYINEN KONSEPTIEN MURROS JA YHTEISKUNNAN
KEHITYS  VIRITTÄÄ MONENLAISTA OPPIMISTA:
* PINTAOPPIMISTA:
uuden haltuunoton tulvaa, yksittäisiä koulutuksia, erilaisia projekteja 
opittua ei ehditä sisäistää kun siirrytään jo uuteen
* SELVIYTYMISOPPIMISTA:
työn hallinnan ahdinkotilanteet, toiminnan häiriöt  yksittäisiä
tilannekohtaisia ratkaisuja, tulipalojen sammuttamista, epävirallisten keinojen
ja käytäntöjen muodostumista hankalista tilanteista selviytymiseen
JA TOIVON MUKAAN MYÖS…
* KEHITTÄVÄÄ OPPIMISTA:
henkilökohtainen ja yhteisöllinen pysähtyminen pohtimaan laajemmin
arjen ahdinkotilanteiden syitä  syvemmän ymmärryksen muodostaminen
toiminnasta, meneillään olevasta muutoksesta ja toiminnan
kehittämistarpeista
(mukaillen Heli Ahonen 2011)
Sanna Parrila 2011
ESIMIESTYÖ: VASTUU OMASTA JA TOISTEN OPPIMISESTA MILLAISTA OPPIMISTA JOHDETAAN, MILLAISEEN OPPIMISEEN
KANNUSTETAAN?
- koulutusmahdollisuuksien tarjoamista ja jatkuvaan opiskeluun
kannustamista?
- improvisointikyvyn ja selviytymisoppimisen palkitsemista ja ”tulipalojen”
sammuttelua?
- kehittävän oppimisen mahdollistamista ja rohkaisua?
MITEN JOHTO VOI TUKEA KEHITYSTÄ
SELVIYTYMISOPPIMISESTA  KEHITTÄVÄÄN OPPIMISEEN?
ONKO VARHAISKASVATUKSEN ARJESSA TILAA MUULLE
OPPIMISELLE KUIN SELVIYTYMISOPPIMISELLE?
KOHDEHYVINVOINTI MÄÄRITTÄÄ TYÖHYVINTIA
Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella (mieli) antaa
voimia vaikka työtä olisi paljonkin (kohtuus!) kun taas epäonnistuminen
uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen.
VÄLINEISTÖ
Yhteinen työn
kohde ja
tarkoitus
Tulos
onnistuminen
onnistuminen
työntekijä
Työn
henkilökohtainen
mieli
(jokin osa yhteisestä
työn kohteesta)
YHTEISÖ
Lähde: Mäkitalo 2005
 hyvinvointi,
voimia
epäonnistuminen  pahoinvointi,
epäonnistuminen
väsyminen
tavallisesti ei välittömässä
tietoisuudessa
välittömästi
tietoisuudessa
(emootiot)
Muutosta johdetaan tukemalla työidentiteetin kehitystä eteenpäin, esim.
kehityskeskusteluissa => missä työidentiteetin vaiheessa kukin työyhteisön jäsen on, miten
tuetaan eteenpäin?
1. SELVIYTYMISOPPIMINEN
5. TÄYDENTÄVÄ OPPIMINEN
Vakiintunut työidentiteetti,
”Tämä on minun hommani”
Työidentiteetin hämärtyminen,
”Miten jaksan taas huomenna
tätä?”
2. ETSIVÄ OPPIMINEN
Etäisyyden otto työidentiteettiin, ”Mikä mieli tässä on?
Onko tämä lainkaan sitä työtä
jota haluan tehdä? Onko jotain
ratkaisua?”
4. KEHITTÄVÄ OPPIMINEN
Kehittämiseen suuntautunut,
monipuolistuva työidentiteetti,
”Jatkuva oppiminen on parasta
tässä työssä, yksikään päivä ei
ole samanlainen…”
3. TYÖIDENTITEETIN KÄÄNNE
(1) ”Jäänkö, vaihdanko?”
(2) Askel irti opitun työidentiteetin turvallisuudesta, ”Mitä olen
mennyt tekemään…”
(3) Hoippuva työidentiteetti, ”Kuka oikein olen…”
(mukaillen Heli Ahonen 2011)
Sanna Parrila 2011
TIIVISTYS: TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TYÖN KEHITTÄMINEN
1.
Omaa työtä koskeva oppimisprosessi: työyhteisö tutkimaan ja kehittämään omaa
työtään (henkilöstö, esimies, johto).
2.
Lähtökohdaksi arkityöstä koottu ”peili”: arjen realiteettien kohtaaminen, häiriöt
toiminnassa kertovat kehitystarpeista ja kehittämisen paikoista.
3.
Rakenteellinen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin
ongelmina – ei yksilöllisinä vikoina tai sattumina.
4.
Muutoksen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin kehityksen
/ muutoksen keskeneräisyytenä – mistä vanhasta tulisi luopua jotta uusi
mahdollistuu?
5.
Yksilöllinen näkökulma: meneillään oleva toimintakonseptin muutos ja yksilöiden
ammatillinen kehitys saatetaan tietoiseen vuoropuheluun keskenään.
(KOHDEHYVINVOINTI)
6.
Edetään kehittävien kokeilujen avulla: yhteisen toiminnan kokeilut &
henkilökohtaiset ammatilliset kehittymistehtävät limitetään pitkäjänteiseksi
kehittämistyöksi.
(Lähde: Verve)
KIITOS!
AURINKOISTA JA
RENTOUTTAVAA KESÄÄ
KAIKILLE!
Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi…
Sanna Parrila
Kirsi Alila
[email protected] [email protected]
040 - 504 3678
050 - 403 2827