Transcript Luennot , syksy 2014

INFORMAATIOAIKAKAUDEN
TALOUSTIEDE
LAPPEENRANTA 2. – 4.9.2014
Prof. KTT Kalevi Kyläheiko
School of Business
Lappeenranta University of Technology
University of Bremen, Germany
Kirjallisuus:
•1. Luentomoniste; jaetaan Nopan kautta kurssille ilmoittautuneille.
•2. Ståhle et al. (2002). Epävarmuus hallintaan, WSOY, sivut 17-80.
3. Gordon R. J. (2010): Is US. Economic growth over ? Policy Insight, No.
63, September 2012, löytyy Nopasta
•4. Pohjola, M. Kriisistä hitaan talouskasvun aikaan, KTA 3/2011, löytyy
Nopasta
5. Pohjola, M. Kasvukauden tilinpäätös, KTA 3/2011, löytyy Nopasta
6. Abdulrahman & Teece, D. J. Towards the (Strategic) Management of
Intellectual Property, California Management Review, Number 4; Sumer
2013, löytyy Nopasta
Tenttiin tulee 1-2 kysymystä luennoista sekä Ståhlen kirjan Kyläheikon
osuudesta ja 1-2 kysymystä artikkeleista, yhteensä aina 3 ja kukin arvostellaan
pistein 0-34 p. Kysymyslista annetaan ennen kurssin loppua Noppa-sivustolla.
“Technology changes.
Economic laws do not.”
Information Rules
Carl Shapiro and Hal Varian (1999), Information
Rules: A Strategic Guide to the Network
Economy
Harvard Business School Press,
Cambridge, USA.
John Maynard Keynes 1930 ” Economic
Perspectives for Our Grandchildren”:
Tavoitteena yltäkylläisyyden yhteiskunta + lyhyt työaika (koska vapaaaika on hyödyke)!
5 op
Optimistisin
arvio 2%:n vuotuinen elintason kasvu 70 vuoden aikana,
metodi
=>noin NELINKERTAINEN TULOTASO lähtötilaan verrattuna.
25 op,
opinnot
Keynes
aliarvioi
teknologisen kehityksen ja korkoa korolle logiikan
voiman. Ison Britannian elintaso nousi KUUSINKERTAISEKSI periodilla
1930-2000.
30 op,
gradu
Suomessa 14-kertainen tulotaso per capita sekä palkkatyön osuuden
tippuminen alle puoleen elinikäisestä ajasta viimeksi kuluneen sadan
vuoden aikana! Eliniänodote kasvoi lisäksi merkittävästi!
TAUSTALLA TEKNOLOGINEN KEHITYS LAAJASTI
TULKITTUNA!
Kalevi Kyläheiko
“KORKOA KOROLLE”-LOGIIKASTA
• Miten nopeasti alkupanos kaksinkertaistuu?
Peruslaskusääntö on: jaa 72 kasvuprosentilla. Ao.
taulukko havainnollistaa:
CHINA
1% 2% 3% 6% 8% 10% 20%
125
%
18v 9v
6v
3v
2.2v 1.7v
1v
150
%
35v 17v 12v 6v
4.5v 3.5v
1,7 v
200
%
70v 35v 23v 12v 9v
7v
3.5 v
Jos esim. 6 %:n kasvuvauhti (Viro), niin 2x 12 v, 4 x 24 v ja 8 x 36 v.
Three Lectures on Economic Efficiency and Growth,
Professor Thorvaldur
Gylfason
Growing apart
Country B: 2% a year
GNP per capita
 Investment
 Productivity
 Institutions
Threefold growth
difference after
60 years
 Policy
Country A: 0.4% a year
0
60
Years
ICT
Yleiskäyttöiset innovaatiot
”General Purpose Technologies”
Sähkö
Kiina!
Höyry
Tieteellinen kehitys, teknologia ja hyvinvointi
Lähde: Economist 21.9.2001
Lähde: Matti Pohjolan luennot 2013, Aalto
x
x
x
Mistä on kyse taloudellisessa kasvussa?
• Talouskasvu = henkeä kohti lasketun kiinteähintaisen
bruttokansantuotteen kehitys yli ajan. Mittareina
taloudelliselle kasvulle joko BKT:n määrä tai elintaso
eli BKT per capita.
• Miksi talous on kasvanut vasta viimeisen 250 vuoden
aikana, vaikka maatalousyhteiskuntia on ollut jo
12.000 vuotta ja esim. Kiinassa oli 900-1200-luvuilla jo
kaikki kasvun edellytykset olemassa?
• Miksi kasvu on ollut niin voimakasta viimeisen 200
vuoden aikana? Globaali elintaso 9-kertaistui 1900luvun aikana, vaikka väkiluku 10-kertaistui?
• Miksi taloudellinen kasvu on ollut hyvin eritahtista ja
elintasoerot ovat kasvaneet n. 30-kertaisiksi, vaikkakin
viimeisen 20 vuoden aikana Kiinan ja Intian kasvu on
tasoittanut kehitystä?
Lähde: Matti Pohjolan luennot 2013, Aalto
MIKÄ SELITTÄÄ TALOUDELLISTA KASVUA?
Tuotantofunktioselityksessä tuotosta (= tavaroita ja
palveluksia) saadaan aikaan yhdistämällä työtä, raakaaineita ja pääomaa (fyysistä ja henkistä) vallitsevan
teknologian puitteissa
Perinteinen tuotantofunktioselitys :
• Q = F ( K, H, L, R), missä
• Q=tuotos, K=pääomapanos, H = henkinen pääoma
L=työpanos ja R= muut panostekijät, erit. uusiutuvat ja
uusiutumattomat raaka-aineet
• F on ulkoapäin annettu teknologia eli tapa yhdistää
panokset tuotokseksi
• Teknologia tarkoittaa tällöin ”reseptiä”, jonka mukaisesti
panoksia yhdistellään (vrt. kakun leipominen)
• Ekstensiivinen kasvu = lisää sama perussokerikakkua
samalla reseptillä.
• Intensiivinen kasvu = uusia parempia modifikaatioita uusilla
resepteillä
Tippa solowilaista kasvuteoriaa
•
•
•
•
Robert Solow, taloustieteen nobelisti 1987,
1924 -,
Q(t) = A*F[K(t), H(t), L(t)], missä Q(t) = tuotos
per aikayksikkö, A = teknologian taso, K(t) =
aineellinen ja H(t) aineeton
eli inhimillinen

pääoma ja L(t) työpanos per aikayksikkö.
Jaetaan puolittain L(t):llä, jotta päästään per
capita-tasolle
Q(t)/L(t) = A*F[K(t)/L(t), H(t)/L(t), 1], merkitään
per capita suureet pienillä kirjainsymboleilla eli
q = A*F(k, h)
Elintaso q = A*F(k,h) siis kasvaa kolmesta syystä:
(i) kun pääomaintensiteetti k kasvaa eli investoidaan
enemmän koneisiin ja laitteisiin (vähenevät rajatuotot),
(ii) kun investoidaan enemmän koulutukseen (h), kasvu on
kuitenkin hidastuvaa (vähenevät rajatuotot)
(iii)kun teknologian taso paranee eli A kasvaa (=tekninen
kehitys). Mistä tämä muutos tulee, se jää mallissa
selittämättä, however.
• Inhimillisen pääoman kasvu on vähenevien
rajatuottojen alaista, mutta tiedon kasvu (A) ei ole,
koska tieto on ei-kilpaileva (non-rival) hyödyke, jonka
arvo ei laske käytettäessä, vrt. yhteenlasku tai
Pythagoraan lause.
• q:n kasvu on suurelta osin myös laadullista eikä
määrällistä. Tämän hetken hyödykekorimme koostuu
80 %:sti eri tavaroista ja palveluista kuin 1930-luvulla
puhumattakaan esim. autoiksi (tai puhelimiksi)
kutsuttujen hyödykkeiden tai esim. sairaaloissa
suoritettavien operaatioiden laatueroista.
Tuottavuuden kasvun selitys Solowin mallissa
q = tuotos per capita
A1 f(k,h)
q2
Tekninen kehitys = ”manna from
heaven”
A0 f(k,h)
q1
q0
k kasvaa
k0
k1
k = K/L (tai h=H/L)
pääomaintensiteetti
Next we will divide output per worker into consumption and investment per worker y
= c+i = c + sf(k) = c + sy  c = y – i = y – sy = (1-s)y, when s = savings ratio or
marginal property to save
Output per worker equals the sum of consumption per worker and gross
investment per worker i.e. y = c + i = c + sf(k) = c + sy; c = y – sy = (1-s)y
Slide 3
Mankiw:Macroeconomics, 4/e © by Worth Publishers, Inc.
A part of gross investment per worker (i) will be used as depreciations (d ),
the rest is net investment per worker. i.e. net accumulation of k
Slide 4
Mankiw:Macroeconomics, 4/e © by Worth Publishers, Inc.
Now we can introduce the so-called steady state equilibrium, where net savings
are zero and the economy does not grow any more due to diminishing returns of k
k* does not change, when d k = sf(k) = sy = i = gross savings is gross
investment = depreciation = steady state (net Mankiw:Macroeconomics,
investment = 0)4/e © by Worth Publishers, Inc.
Slide 5
Solow’s lesson 1: An increase in net savings can help to overcome the steady state but
only temporarily, towards a new steady state! How to maximize the consumption
per worker?
Slide 7
Mankiw:Macroeconomics, 4/e © by Worth Publishers, Inc.
Slide 15
Mankiw:Macroeconomics, 4/e © by Worth Publishers, Inc.
Graphically: find such a savings rate that
creates maximal distance between two lines
The ‘golden rule’ is
the ‘optimal’ saving
rate (sGold) that
maximises
consumption per
worker.
The Golden Rule can take place iff when s = s* so that y* = c* + i*
Mankiw:Macroeconomics, 4/e © by Worth Publishers, Inc.
The insights of the Solow growth model:
• Output per worker and capital per worker converge to
particular steady state values in the long run
• Once this steady state has been reached, technological
progress is the only factor that can further increase the
output per worker (and hence per capita income)
• Countries that are structurally identical converge to the
same level of wealth in the long run.
– Savings rate (+)
– Technological development (+)
– Population growth rate (-)
– Depreciation rate of physical capital (-)
www.lut.fi
PERINTEINEN KASVUMALLI SELITYKSENÄ
• Perinteisessä kasvumallissa per capita tuotoksen
kasvua voitiin lisätä joko kasvattamalla fyysistä
pääomaa työtuntia kohti (pääomaintensiteettiä) eli
lisäämällä säästämisastetta tai parantamalla
työntekijöiden koulutustasoa eli lisäämällä inhimillistä
pääomaa
• Muuttumattoman teknologian puitteissa kehitys
törmäisi väheneviin rajatuottoihin eli siihen, että
koneiden ja laitteiden tai koulutuksen tai taitojen
lisääminen aiheutti aina vain pienemmän lisätuotoksen
kasvun => tasapaino eli seisetila. Ristiriidassa empirian
kanssa!
• Mikä ratkaisuksi? Luonnollisesti teknologisen tiedon
kasvattaminen, jotta K:stä ja H:sta saadaan enemmän
irti.
• Kolmas tapa lisätä taloudellista
kasvua oli siis muuttaa ”reseptiä” eli
yhdistää panoksia toisiinsa uudella
nerokkaammalla tavalla eli kehittää
Schumpeterin ”uusia kombinaatioita”
• Kasvuerojen selittäjäksi jäi ”Solowin
residuaali” eli se, mitä ei panosten
määrän lisäyksillä voitu selittää eli
teknologinen muutos!
• Joseph A. Schumpeter (1883 – 1950),
itävaltalainen ekonomisti, joka korosti
yrittäjyyttä ja ”luovaa tuhoa”
talouden evolutionaarisen kasvun
keskeisinä moottoreina!
Ongelmaksi tuli se, että
1. empiirisesti panostekijöiden määrällinen
lisäys ei selittänyt paljoakaan tuotoksen
kasvusta (vrt. Suomi 1992-94, jolloin sekä K
että L alenivat, mutta q kasvoi, Solowin
residuaali selitti yli 100 % kasvusta).
2. teoreettisesti kasvuteorialla ei ollut
tarjottavanaan selitystä tekniselle
kehitykselle osana yritysten rationaalista
voiton maksimointia. Se tuli kuin ”mannaa
taivaalta”, eksogeenisesti.
UUSI KASVUTEORIA
• Paul Romer, Stanford, s. 1955 • 1980-luvun puolivälissä syntyi endogeenisen
kasvun teoria, jossa pääomapanos jaettiin
aineelliseen fyysiseen pääomaan ja aineettomaan
pääomaan, jossa keskeisenä elementtinä oli
tietopääoma eli uudet ideat, joita voi monistaa,
jakaa ja käyttää ilman, että ne siitä sinällään
kuluvat.
• Kasvu riippui nyt yritysten omista toimenpiteistä
eli kyvystä synnyttää uusia, tuotannollista
tehokkuutta parantavia ideoita ”uusia
kombinaatioita”.
Paul Romer endogeenisesta kasvusta:
• “Economic growth occurs whenever people take resources and rearrange
them in ways that are more valuable. A useful metaphor for production in an
economy comes from the kitchen. To create valuable final products, we mix
inexpensive ingredients together according to a recipe. The cooking one can
do is limited by the supply of ingredients, and most cooking in the
economy produces undesirable side effects. If economic growth could be
achieved only by doing more and more of the same kind of cooking, we
would eventually run out of raw materials and suffer from unacceptable
levels of pollution and nuisance.
• History teaches us, however, that economic growth springs from better
recipes, not just from more cooking. New recipes generally produce fewer
unpleasant side effects and generate more economic value per unit of raw
material.
• Every generation has perceived the limits to growth that finite resources and
undesirable side effects would pose if no new recipes or ideas were
discovered. And every generation has underestimated the potential for
finding new recipes and ideas. We consistently fail to grasp how many
ideas remain to be discovered. Possibilities do not add up. They
multiply.”
Uusi kasvuteoria
TAUSTALLA:
 panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen uusien
ideoiden synnyttämiseksi
 kyky hyödyntää olemassa olevia tietovarantoja
(esimerkiksi tutkimustieto)
 kyky hyödyntää muiden kehittämiä ideoita joko
kopioimalla tai modifioimalla eli yhdistämällä omaan
tietopääomaan
 tiedon erityislaatuiset ominaisuudet eli se, että tietoa on
helppo siirtää ja monistaa eikä se kulu käytettäessä =>
tiedon ylivuodot ”it is in the air”
 kannustinjärjestelmät
 kilpailu hyödyke-, tuotannontekijä- ja ideamarkkinoilla
H
Yrittäjyys
K, L
Kannustin
omittavuusongelmaan
Lähde: Matti Pohjolan luennot 2013, Aalto
Uuden kasvuteorian kautta yritysten ja sitä kautta myös
kansantalouksien kasvupotentiaali tuli riippuvaiseksi niiden omista
taloudellisista valinnoista (yrittäjyys, innovaatiojärjestelmät,
kilpailu, kannustimet) eli kyvystä kasvattaa tietopääomaa (kasvu siis
endogenisoitiin). Tiedolla saattoi olla edelleen myös kansantalouden
tasolla ”learning by doing ” vaikutuksia.
Laajasti tulkittu pääoma (fyysinen ja aineeton) ei enää ollut
vähenevien rajatuottojen lain alaista ja oli siis täysin mahdollista,
että niin yritysten kuin kansantalouksienkin välillä saattoi olla yhtä
hyvin niin kasvueroja lisääviä (divergoivia) kuin niitä supistavia
(konvergoivia) prosesseja. Tässä pelkistetty vastaus kasvun
eritahtisuuteen ja eriarvoisuuteen (vrt. Suomi, Argentiina, Uganda ja
Etelä-Korea, Pohjois-Korea periodilla 1930-2000). Avainasemassa
yleiskäyttöisen teknologian (höyryvoima, sähkö ja ICT) luonti ja
omaksuminen!
Harrodin kasvumalli
•
Lähtökohtana pääomakannan muutos eli bruttoinvestoinnit, joiden on oltava ex post
kokonaissäästämisen tasolla eli:
• (1) ΔK = Kt - Kt-1 + d Kt-1 = It = St,,
missä ΔK = I = bruttoinvestoinnit, d = poistokerroin ja S = bruttosäästäminen, joka
taas jakautuu yksityiseen ja julkiseen säästämiseen (S = SP + SG).
• Pitkällä aikavälillä säästämisaste eli säästöjen osuus kansantulosta (s = S/Y) asettaa
rajat fyysisen pääomakannan kasvulle ja samalla tavoin myös
koulutusinvestoinneille eli:
(2) s = S /Y = I/Y,
Kytketään ehto (2) talouden kansantulon kasvuvauhtiin.
(3) g= (Yt – Yt-1)/Yt = ΔY/ Yt .
Kertomalla ja jakamalla ehdon (2) oikea puoli kansantulon muutoksella ΔY
saadaan:
(4) s = I/ ΔY * ΔY / Y eli ΔK/ ΔY * ΔY / Y, josta
(5) s = v* g ,
missä v = rajapääomakerroin (ΔK/ ΔY) ja g = talouden kasvuvauhti (ΔY / Y) .
Ehdosta (5) saadaan ratkaisemalla g Harrodin
kuuluisa kasvuyhtälö eli:
(6) g = s/v
v = rajapääomakerroin =pääoman rajatuottavuuden
käänteisluku eli mitä parempi pääoman tuottavuus, sitä
alhaisempi v ja korkeampi g ceteris paribus.
(6) g = s/v
Empirian valossa v on ollut melko vakaa (vrt. kuitenkin Piketty), vaikkakin
yleiskäyttöinen teknologia vaikuttaa myös pääoman rajatuottavuuteen ja sitä
kautta alentaa pääomakerrointa eli v:tä ja lisää näin kasvuvauhtia g.
Normaalin taloudellisen kehityksen oloissa säästämisaste kuitenkin ensi sijaisesti
määrittää pitkän aikavälin talouden kasvuvauhdin.
Näinä aikoina, kun lähes kaikki tuntuvat olevan velkaelvytyksen kannattajia
hinnalla millä hyvänsä, on yo. ehto syytä pitää tiukasti mielessä.
On hyvä muistaa, että säästämisaste s sisältää myös julkisen säästämisen (Sg),
mikä taas on muotoa: Sg = T – G – Tr , missä T = verotulot, G = julkinen kysyntä
ja Tr = tulonsiirrot.
Julkisen budjettialijäämän kasvattaminen siis supistaa aina myös tulevaisuuden
kasvupotentiaalia, ellei teknologisen kehityksen kautta saada v:tä eli
rajapääomakerrointa vastaavasti laskemaan fyysisen tai inhimillisen pääoman
tuoton kasvun myötä .
Paradox of thrift: taantuman oloissa lyhyellä aikavälillä
kulutus luo kasvua keynesiläisen kerroinmekanismin kautta,
mutta pitkällä aikavälillä syödään tulevan kasvun edellytyksiä,
koska julkinen velka syrjäyttää yksityisiä investointeja ja nostaa
korkotasoa (mikä taas alentaa yksityisiä investointeja).
Muotiekonomisti Pikettyn (”Capital in the
Twenty First Century”) teesit
Perusyhtälöt:
(1) K/Y = s/g, (yksityisen pääoman suhde kansantuloon eli pääomakerroin),
josta korollaarina uutta varallisuutta muodostuu säästämällä eli: gK = sY
(2) P/Y = r * K/Y eli pääomatulojen (P) kansantulo-osuus on pääoman tuottoaste (r) *
pääomakerroin. Korollaari: P/Y = r*s/g
(3) Jos r > g ja s= vakio niin P/Y ja K/Y eli pääomakerroin kasvaa, ellei koko
erotusta r - g käytetä kulutukseen eli kuponginleikkaajat, koroillaaneläjät ja
suuromaisuuksien perijät kasvattavat Pikettyn mukaan osuuttaan. Siksi hänen
mukaansa tarvitaan perintöveroa, globaalia varallisuusveroa sekä omaisuuden
myyntiveroa.
(4) Pikettyn mukaan työn tuottavuus (Y/L) on ollut 150 vuotta melko vakaa (ei pidä
kyllä paikkaansa!) ja kasvuvauhti on vaihdellut työvoiman tarjonnan funktiona.
(5) Pikettyn laskelmien mukaan pääomakerroin laski maailmansotien pääomakannan
tuhon, inflaation ja teknologisen kehityksen myötä 1930-1970-periodilla (K/Y
laski 700 => 300 prosenttiin). Kun samalla säästämisaste nousi (s = S/Y = 10 %),
saavutti talouden kasvuvauhti korkean tason (g=s/v> 3 %).1980-luvulta alkaen g
on laskenut erityisesti länsimaissa koska työn tarjonta ja tuottavuus alas => K/Y
on jälleen noussut 500 %:n tasolle ja s on laskenut. Näin ollaan tultu tilanteeseen,
Piketty ja ”r>g”-teesi
• Ongelmia analyysissä:
• Unohtaa, kuten esikuvansa Marx, teknisen kehityksen työn tuottavuutta
kasvattavan vaikutuksen, se on kasvattanut ja voi kasvattaa jatkossakin
merkittävästi g:tä (ja erityisesti per capita tulotasoa). 2000-2010 oli
maailmantalouden nopein vuosikymmen!
• Pääomakannan tuoton (r) laskeminen on Pikettyllä myös ongelmallista.
• Teoreettinen ongelma: K(r) ja silloin ei voi olla:
• Käytännöllinen ongelma: data puuttuu muualta kuin Ranskasta, siinäkin
ongelmallisia kohtia paljon
• Piketty unohtaa poistot kokonaan. Kun ne otetaan huomioon, hänen
käyttämänsä r laskee rajusti, Piketty puhuu bruttotuotosta, kun pitäisi puhua
pääoman nettotuotosta poistojen jälkeen
• Piketty unohtaa vähenevien rajatuottojen lain, joka pätee fyysiseen
pääomaan ainakin, vaikkakaan ei tietopääomaan yleensä
• Korollaari: suuri osa havaitusta 1%:n rikkaimman väestön osan tulojen ja
varallisuuden kasvusta liittyy inhimillisen pääoman korvaukseen (”economics
of superstars”) ja rajuun skaalautuvuuteen eli monistettavuuteen.
Palkkojen ja sotu-maksujen osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä
eli ns. palkkasuhteen kehitys
Funktionaalinen tulonjako yritystoiminnassa, lähde PTL
2014-1. Paradoksi: lama on hyvä asia, jos tavoitteena
palkkasuhteen maksimointi!!!
EVOLUTIONAARINEN TALOUSTIEDE
KASVUN SELITTÄJÄNÄ
 Toisaalla ns. evolutionaarinen taloustiede (Nelson
and Winter) analysoi ja selvitti mekanismeja, millä
tavalla yritykset ”todella” kehittivät uusia ideoita tai
schumpeteriläisiä ”uusia kombinaatioita” ja
muuttivat niitä kaupallisesti hyödynnettäviksi ja
ekstravoittoa tuottaviksi innovaatioiksi.
Dick Nelson 1930 -
Sid Winter 1934 – ,Wiipuri Prize
2008, Lappeenranta
Avainasemassa oli evoluutioteoriasta tuttu kolmiyhteys:
”variaatio – retentio – selektio”, jonka tulkinta taloudellisessa
kontekstissa oli pelkistetysti seuraavanlainen:
 Variaatiota eli muuntelua synnyttivät yrittäjät tietoisilla
toimenpiteillään, joilla oli niin aiottuja kuin ei-aiottuja
taloudellisia seurauksia => yrittäjyys ja kannustimet
 Retentiosta eli olemassaolevan rakenteen säilyttämisestä tai
kerrannaistamisesta vastasivat yritykset, jotka uusinsivat
(replikoivat) osittain tai kokonaan organisaatiorakenteissaan
olevia rutiineja ja kyvykkyyksiä => oppiminen ja
organisaatiokulttuuri
 Selektiosta eli kulloiseen markkinatilanteeseen sopivimpien
yritysten ja kyvykkyyksien valinnasta vastasivat ensi sijaisesti
markkinat sekä muut taloudellista toimintaa säätelevät
instituutiot, kuten esimerkiksi viranomaissäätely, lainsäädäntö
jne. => kilpailu.
MIKA MALIRANTA, 2003- 2007 ETLA:n kirjoitukset taustalla
Kansantalouden
tuottavuuskasvu
Yritysten
tuottavuuden kasvu
Muuntelu
Mikrorakenteiden
muutos
Henkilöstökoulutus,
työelämän
kehittäminen
T&k, innovaatiot
10-60 %
Kannustimet
Valikoituminen
Kilpailu
”Luovan tuhon” prosessi taustalla
• Kilpailun kannustinvaikutus yritystasolla
•
•
•
•
yrittäjyys eli kyky nähdä toisin (”variaatiot”)
T&K-panostus, innovaatiot ja kopiointi
henkilöstökoulutus ja oppiminen
rutiinit ja olemassaolevan rakenteen säilyttäminen eli
organisaatiomuisti (”retentio” eli
”kerrannaistuminen”)
• Mikrorakenteen muutos toimialatasolla
• kilpailu ja valintaympäristö (”selektio”)
• mikrorakenne muuttuu, kun tuottavammat jäävät
jäljelle
• T&K ja innovaatiot mukana täälläkin
”Luovan tuhon empiriaa Suomesta”
• T&K (2-5 v. viive) ja altistuminen kansainväliselle
kilpailulle (1-2 v. viive) kiihdyttää toimialan
tuottavuuskasvua luovan tuhon kautta (”valikointi”)
• Kilpailu avainasemassa teknologian eturintamalla
oltaessa ja rakennemurroksessa
• Alkoi 80-luvun lopulla, huipentui 90-luvun
alkupuolella laman ansiosta
• Tuottavuuden ”kumpumalli”, huippu vuonna 95
(4.2 %), nyt mennään alaspäin
tuottavuuskehityksessä, koska luova tuho on pitkälti
ohi ainakin toistaiseksi elleivät palvelut johda
samaan (vrt. Pohjolan artikkeli oheislukemistona)
MISTÄ TALOUDELLINEN KASVU SIIS
NYKYNÄKEMYKSEN MUKAAN RIIPPUU?
• työpanoksesta, jonka tuottavuutta voidaan
kouluttamalla sekä pääomapanosta lisäämällä
kasvattaa, ongelmana vähenevät rajatuotot
• fyysisestä pääomapanoksesta, joka niin ikään on
vähenevien rajatuottojen alaista
• aineettomasta pääomasta, joka koostuu niin
tietopääomasta, erilaisista aineettomista oikeuksista
(patentit, tekijänoikeudet jne.) kuin kyvystä oppia
uutta. Mahdollistaa positiiviset skaalatuotot sekä
tiedon ulkoisvaikutukset. Tiedon rahastamisen vaikeus!
• kannustinmekanismeista
• instituutioista (KILPAILU: hyödykemarkkinoilla
omistusoikeus ja elinkeinovapaus, tiedemarkkinoilla
”isyysoikeus” ja tiedon nopea julkistaminen, harmaa
vyöhyke välillä).
Innovation & competitive advantage
• Innovation centered analysis of competitiveness emphasizes
microeconomic sources of economic growth
• Joseph Schumpeter, Theory of Economic Development (1912) and
Capitalism, Socialism, and Democracy (1943):
Innovation and entrepreneurship are the central drivers of
economic change and growth (in capitalism)
• Business dynamics and qualitative change: new products, new
processes, new sources of supply, creation of new markets, new
ways of organizing business, etc. ->innovation
• Adequate conceptualization of the risk and uncertainty (Knightian
radical uncertainty) involved in innovation and entrepreneurship is
necessary to understand economic change
• Entrepreneur as a hero – somebody who recognizes and utilizes
opportunities others do not identify, sees in a different way, generate
“new combinations”
Schumpeter – foundations of theory
• Joseph Schumpeter, Theory of Economic Development (1912) and
Capitalism, Socialism, and Democracy (1943):
Mark I (1912): Entrepreneur with the “vision” & risk attitude &
pro-activiness as an innovator and driver of economic growth,
temporary monopolies
• Mark II (1943): The large firm with large R&D investment as the
innovator and driver of economic growth, almost permanent monopolies
• Technological change as discontinuous evolutionary process,
punctuated by innovations and activities of
•
entrepreneurs and firms => creative destruction
•
through new ideas and market competition.
The classic definition of innovation by Schumpeter
(1912/1934):
“carrying out of new combinations”:
1) Launching a good, which is new to consumers, or one of increased quality
than was available in the past
2) Methods of production (processes), which are new to a particular branch
of industry. They are not necessarily based on new scientific discoveries
and may have, for example, already been used in other industrial sectors
3) The opening of new markets
4) The use of new sources of supply
5) New forms of competition, which lead to the re-structuring of an industry
i.e. carrying out of the new organization of an industry, like the creation or
breach of a monopoly position => creative destruction as an evolutionary
process
•In addition, generating new business models
Invention, Innovation, Diffusion
(Schumpeterian trilogy)
• Invention: creation of an idea to do or make
something new (profitability not yet verified)
• Innovation: new product/ process/business model that
is commercially valuable
• Diffusion: the spread of a new invention/innovation
throughout society.
Process innovation in perfectly competitive market
Price (p)
Now technological change is good for the customers!
Initial consumer
surplus
Consumer’s willingness to pay (wtp)
MC1=AC1
P1
P2
MC2=AC2
demand curve
Q1
Q2
quantity (Q)
Greenhalgh, C and Rogers, M (2010) “Innovation, Intellectual Property and Economic
Growth”, Princeton University Press
Process innovation, good mainly for a
monopoly, Schumpeter’s later view
Price (p)
Greenhalgh, C and Rogers, M (2010)
“Innovation, Intellectual Property and Economic Growth”,
Princeton University Press
P3
P4
MC1=AC1
MC2=AC2
demand curve
Q3 Q4
quantity (Q)
marginal revenue (MR)
A product innovation represented by a shift in
existing demand curve in monopoly case
Price (p)
Greenhalgh, C and Rogers, M (2010)
“Innovation, Intellectual Property and Economic Growth”
Princeton University Press
pnew
pold
B
Dnew
A
Dold
qold qnew
A shift from A to B, both the
producer and customers profit from
the innovation, even if the price
Increases. Look at the consumer’s
surpluses.
MC=AC
Quantity (q)
GLOBALISAATIO KIIHTYY
Megatrendit:
(1)MARKKINOIDEN JA KILPAILUN
MAAILMANLAAJUISTUMINEN
(2) TEKNOLOGINEN KEHITYS RATKAISEE
(3) YRITYSTOIMINNAN
KANSAINVÄLISTYMINEN
(4) SUORIEN INVESTOINTIEN MERKITYS
KASVAA
Megatrendit:
(1) MARKKINOIDEN JA KILPAILUN
MAAILMANLAAJUISTUMINEN
• tavara-, palvelu-, työ - & pääomamarkkinat
• osin tarkoituksellista (”deregulaatio”), osin tahatonta (itteknologia)
• kilpailu kovenee ja tuottajien monopolivoima heikkenee 
kuluttajat hyötyvät!
• pääoma siirtyy sinne, missä tuotto on korkein
• ratkaiseva ohjauskriteeri on
panostuottavuus/panoskorvaus, lisäksi tietenkin
institutionaaliset puitteet (luottamus, korruptio,
sopimukset)
• toiminnot voidaan standardisoida ja monistaa minne
tahansa, standardit, liiketoimintamallit, kumppanuudet
• transaktio- eli liiketoimikustanukset laskevat
• tuotteita differentioimalla eli brändejä luomalla
mahdollisuus saavuttaa hinnoitteluvoimaa
BRICCOUNTRIES
www.lut.fi
Maailmantalouden uusjako
Aasian osuus maailman teollisuustuotannosta pian puolet
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 44.
(2) TEKNOLOGINEN KEHITYS
• selittää vähintään 95% hyvinvoinnin kasvusta
tuottavuuden kasvun katalysaattorina
• pääomat allokoituvat sinne, missä on kaupallistettavissa
olevia ideoita eli innovaatioita, ei vain resursseja
• innovaatiot yhä enemmän tieteeseen ja erityisosaamiseen
nojautuvia
• tiedon positiiviset ulkoisvaikutukset jyräävät
• economies of scale and scope  ydinosaaminen
• verkostoitumista selittävät markkinoiden käytön
transaktiokustannukset, suurten hierarkioiden johtamis- ja
hallintakustannukset, osaamisen erikoistuminen sekä
riskien jako suurten kiinteiden uponneiden kustannusten
kattamiseksi
• techno
+
logy
+
laatu = innovaatio


yritysspesifinen
”tacit knowledge”
tiedon positiiviset
ulkoisvaikutukset
Kiinassa jo USA:ta enemmän tutkijoita (1 000
henkilötyövuotta)
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 48.
(3) YRITYSTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN
• yhdentymiskehitys kiihtyy ja toivottavasti laajenee
• päätösvalta enenevästi suuryrityksille ja niiden kanssa
verkostoituneille
• pääomaliikkeiden kontrollointi vaikeaa ja
hyvinvointivaikutuksiltaan kallista (vrt. säännöstelyn
hinta yleensä mikroteorian valossa)
• pitkällä aikavälillä yrityksen (ja kansakunnan) pelastaa
vain innovatiivisuus ja tuotannollinen tehokkuus
• makrotalouspolitiikan tehtäväksi jää toimivien
institutionaalisten rakenteiden luominen
(kilpailupolitiikka, koulutus- ja teknologiapolitiikka,
investointipolitiikka, ympäristöpolitiikka, stabiili
raha- ja finanssipolitiikka)
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 15.
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 16.
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 16.
PC-valmistuksen arvoketjujen maantieteen kehitys
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 74.
Pajarinen ym. Sivu 75.
Matkapuhelinten valmistuksen arvoketjujen maantieteen kehitys
Hinta 548 e
Nokia N95
Verottoman
vähittäishinnan
jakautuminen
arvonlisäyksen
perusteella
Pajarinen, Rouvinen,
Ylä-Anttila: Missä arvo
syntyy? Suomi globaalissa
kilpailussa. Taloustieto
(ETLA B 247).
Sivu 14.
N95:tä tehtiin Salossa (sininen) & Pekingissä (violetti)
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 79.
Tarjonnan & kysynnän maantiede huomioiden yli tuotteen
elinkaaren N95 jalostusarvosta 39 % jäi Suomeen (vihreä)
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 79.
Lähde . Prof. Pohjolan luentomateriaali 2013
(4) SUORIEN INVESTOINTIEN MERKITYS
KASVAA
• taustalla hiljaisen tiedon (”tacit knowledgen”)
vaikea siirrettävyys ja yleisen, usein tieteellisen
(”generic”) tiedon huono suojattavuus, jos vain on
omaksumiskykyä (”absorptiokykyä”) 
R & D –tietoa ei voi eikä uskalla luovuttaa
markkinoiden välitettäväksi. Väistämätön
kansainvälistyminen!
ONGELMIA GLOBALISAATIOKEHITYKSEEN TOKI LIITTYY:
Markkinat eivät toimi tehokkaasti silloin, kun esiintyy:
(i) Ulkoisvaikutuksia: ne taloudellisen toiminnan seuraukset,
jotka kohdistuvat muuhun kuin tuottajaan tai kuluttajaan
eli kolmanteen osapuoleen.
(ii) Yrityksillä on monopolivoimaa: yritykset pystyvät kilpailun
puutteen vuoksi hinnoittelemaan tuotteen hinnan yli sen
tuotantokustannusten.
(iii) Informaatio on epätäydellistä ja/tai asymmetristä,
erinomaisena esimerkiksi finanssikriisin taustalla olevat
moraalikato ja haitallisen valikoitumisen ongelmat
VÄITE: globalisaation ongelmat liittyvät juuri
negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin (saastuminen, korruptio,
lapsityövoiman käyttö jne.) sekä kilpailun esteisiin niin
kansainvälisillä kuin kansallisilla markkinoilla.
RATKAISUT:
(i) Ilman kunnollista ympäristöpolitiikkaa omistusoikeus
ympäristöön on saastuttajalla. Omistusoikeudet on
saatettava kuntoon, globaalissa yhteydessä globaalein
sopimuksin. Paljon on tehtävissä vähentämällä
korruptiota ja määrittelemällä institutionaaliset
perusoikeudet kuntoon(vrt. Venäjä). Vika ei aina ole
monikansallisten yritysten.
(ii) positiivisten ulkoisvaikutusten hyöty on niinikään
toteutettava globaalein sopimuksin ja esim. tutkimusta ja
tuotekehitystä on kyettävä tukemaan myös globaalisti.
Tärkeä on rakentaa immateriaalioikeudet kannustavasti
(pakollinen lisenssiointi jne.) ja oikeudenmukaisesti.
RATKAISUT:
(iii) markkinavoiman käyttöön liittyvät loukkaukset on
otettava mukaan WTO:n asialistalle siten, että luodaan
kansainvälinen ylikansallinen kilpailulakisäännöstö, jolla
voidaan säädellä sitä, että yrityksiä kohdellaan
tasapuolisesti eikä markkinavoiman liiallista käyttöä
sallita (paljon tehtävää ja paljon vastustusta).
(iv) rahoitusmarkkinoiden kannustinjärjestelmien
muuttaminen informaation epätäydellisyyden ja
asymmetrian riskien poistamiseksi, julkisen vallan roolin
tai pelkän säätelyn itseisarvoinen lisääminen ei auta!
Tarvitaan siis globaalia poliittista ohjausjärjestelmää
säätelemään ulkoisvaikutuksia.
Kansalaisten perusoikeudet, perustoimeentuloturva,
demokratia sekä kuluttajaliikkeet ovat keskeisiä tässä
prosessissa.
ONKO KASVULLA SIIS RAJOJA
TIETOTALOUDESSA?
• väestön kasvun asettamat rajat => koulutus, väestöpolitiikka
• ympäristön asettamat rajat => globaali ympäristöpolitiikka
• materiaalisen kasvun rajat ovat tietenkin rajallisissa resursseissa =>
reseptejä ja kasvun sisältöä muutettava
• tuottavuuden kautta saavutettavalle uuden arvon kasvulle ei sen sijaan
välttämättä ole rajoja, aina voidaan kehittää uusia kombinaatioita, joilla
olemassa olevista resursseista saadaan jotain paljon arvokkaampaa so.
ihmisten tarpeita paremmin tyydyttävää.
• teknologia voi tehdä ihmeitä, kunhan ideoiden annetaan syntyä ja levitä
(hiekasta puolijohteita, homeesta antibiootteja, materiaalitekniikka,
fuusioenergia, vetymoottorit?)
• Samaan suuntaan toimii hintamekanismi (niukkuus ja substituutit
• Myös väestön vanheneminen siirtää kulutusta pois materiaalisesta
kulutuksesta kohti sosiaali- ja terveyspalveluja ja säästää luonnonvaroja,
samoin vaikuttaa immateriaalisten viihdepalvelujen raju kysynnän kasvu
• Ilman taloudellista kasvua ei kuitenkaan ole mahdollista lisätä myöskään
palvelutuotantoa => hyvinvointipalveluiden alasajo ja raju
tulonjakotaistelu olisi seurauksena
• Johtaako materiaalinen kasvu sitten
onnellisuuteen ja/tai tyytyväisyyteen?
Easterlin paradoksi
•
•
•
•
•
•
•
viime vuosina epäilyksiä (Layard etc.), tulojen vähenevät rajahyödyt, adaptaatio
ja suhteellisen position ensisijaisuus onnellisuuden kriteerinä ongelmina.
Onnellisuus /very happy), tyytyväisyys (very happy, happy, pretty happy)
Tuottavuuden ja elintason kasvu ei sinällään riitä onnellisuuden luojaksi, mutta se
on uskoakseni välttämätön ehto
Esimerkiksi tuottavuuden nousun kautta välillisesti syntynyt eliniänodotteen
merkittävä nousu uskoakseni korreloi positiivisesti hyvinvoinnin kasvun kanssa.
Materiaalisen elintason laskuun kytkeytyy myös jotenkin onnellisuudenkin
vähenemisen kokemuksia. Onnellisuus ja BKT korreloivat myös syklisesti
positiivisesti.
Stevenson & Wolfers (2008) Journal of Legal Studies: laaja-aineisto 1945-, selvä
positiivinen kytkentä subjektiivisen hyvinvointikokemuksen ja BKT:n per capita
välillä kaikissa tutkituissa maissa, uudempi AER, May 2013 ja Brookings Institute
working paper April, 2013.
Ei havaintoa mistään saturaatiosta, varakkaimmissa maissa onnellisuuden tunne
vahvistui, samoin kävi kansakunnan sisällä tulojen kasvaessa
Lisäksi he osoittivat, että absoluuttinen per capita tulotaso on tärkeämpi
onnellisuuden tuoja kuin suhteellinen tulotaso, joka sekin toki vaikutti
onnellisuuden tunteeseen.
Onnellisuus (very happy) on kuitenkin hyvin subjektiivinen ja
suhteellinen kokemus; siihen tarvitaan joku määrä – tavallisesti
työllä hankittuja – tuloja ja kulutusmahdollisuuksia, mutta se ei yksin
riitä, mutta jos mukaan myös happy and pretty happy eli ehkä
tyytyväisyys, tilanne muuttuu!
Hyvinvointi ja tulotaso:
• Taloustiede välttää hyvinvoinnin käsitteen vaikeuden olettamalla,
että ihmiset tavoittelevat parastaan ja samalla voidaan päätellä, että
heidän omat valintansa ja pyrkimyksensä osoittavat, mitä he pitävät
hyvinvointia edistävänä
• Koska ihmiset haluavat kuluttaa ja siihen tarvitaan tuloja (ja työtä),
päättelee taloustiede, että tulotason nousuun liittyy myös
hyvinvoinnin nousua: se ei kuitenkaan väitä, että BKT suoranaisesti
mittaisi hyvinvointia
• Kansakunnan kulutus koostuu yksityisestä (2012: 85 mrd. €) ja
julkisesta kulutuksesta (2012: 36 mrd. €)
Lähde: Deaton, ‖Income, health and well-being around the world‖, Journal of
Economic Perspectives 2008
Stevenson-Wolfers : Subjective well-being and income, AER May 2013
Stevenson-Wolfers : Subjective well-being and income, AER May 2013
Stevenson-Wolfers : Subjective well-being and income, AER May 2013
U.S. Happiness trends by Education
0.3
U.S. trends by education
0.2
College
grad
0.1
Some
college
0.0
-0.1
High
school grad
-0.2
<High
school
-0.3
-0.4
1970
Stevenson
& Wolfers,1975
Economic Growth and
1980
1985
80
1990
1995
2000
2005
2010
KEINOT SELVIYTYÄ:
• KANNUSTIMET KUNTOON!
• TUOTTAVUUS YLÖS!
• TULONJAKO KANNUSTAVAKSI JA
OIKEUDENMUKAISEKSI
(=kansalaispalkka)!
VANHAN TALOUDEN
LAINALAISUUDET ELÄVÄT
UUDESSA TALOUDESSAKIN
Economics of Information Age:
Prof. Kalevi Kyläheiko
Lappeenranta University of Technology
School of Business
LSB
TEKNINEN KEHITYS JA
MARKKINATALOUS?
HINTA (p)
T = Tarjonta, taustalla
tuotantokustannukset
T0
T1
p0
p1
K0
q0
q1
Kysyntä,
taustalla maksuhalukkuus
MÄÄRÄ (q)
Teknisen kehityksen siunauksellisuus eli tuottavuuden ensisijaisuus,
enemmän halvemmalla ja useimmiten parempilaatuisena.
Yrittäjyys = kykyä nähdä toisin (”uudet kombinaatiot”)
Miksi markkinat epäonnistuvat?
1. Kilpailun epätäydellisyys
2. Informaation epätäydellisyys ja
asymmetrinen jako (moral hazard, adverse
selection)
3. Positiiviset ja negatiiviset ulkoisvaikutukset
4. Epäsuotuisat tulonjakovaikutukset vs.
tehokas kannustinjärjestelmä(kakun koko
vs. kakunjako)
5. Julkishyödykkeiden tuotanto ja allokaatio
6. Resurssien vajaakäyttö rakenne- ja
suhdanneongelmana (työttömyys vs.
inflaatio)
7. Dynaaminen tehokkuus vs. staattinen
tehokkuus
Miksi epätäydellinen kilpailu pyrkii
syntymään ja miksi se on staattisessa
katsannossa aina haitallista?
Kuluttajien ylijäämä supistuu
enemmän kuin tuottajien ylijäämä
kasvaa!
Luonnollinen monopoli uuden talouden
erityisongelmana aineettomiin
resursseihin liittyvien
markkinaepätäydellisyyksien vuoksi!
EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU eli
MITEN MONOPOLI KUPPAA KULUTTAJAA
HINTA (p)
T0
pm
p0
K0
MÄÄRÄ (q)
qm
q0
Tuottajat rajoittavat tarjontaa ja saavat monopolivoittoa.
Kuluttajat ovat maksumiehinä.
Alalle käytetään liian vähän resursseja.
PATENTIN TMS. HAITALLINEN
HYVINVOINTIVAIKUTUS
tarjonta
A
B
C
D
E
F
kysyntä
Q2
Q1
Q
Mitä ovat positiiviset ja negatiiviset
ulkoisvaikutukset?
• vaikutukset kohdistuvat ostajan ja tottajan lisäksi
kolmanteen osapuoleen
• positiiviset ulkoisvaikutukset: esim. tutkimustieto,
tuotetaan liian vähän ja alalle käytetään liian vähän
resursseja.
• yhteiskunnallinen rajatuotto> liiketaloudellinen
rajatuotto
• ratkaisuna: liiketaloudellisen tuoton kasvattaminen,
riskien jako, subventiot, monopolioikeus eli patentit,
tiedon tuotannon sosialisointi eli yliopistot!
MITÄ UUSI TALOUS MUUTTAA?
1 Uusi ”perverssi kustannusrakenne” (alenevat
yksikkökustannukset), mikä altistaa
luonnollisille monopoleille. => Kilpailun
epätäydellisyys ja ”first mover’s advantages”
2 Hinnoittelu ei voi enää perustua
rajakustannuksiin vaan kuluttajien
maksuhalukkuuteen. Differointistrategiat ja
markkinasegmentointi!
3 Informaation epätäydellisyys ja asymmetrinen
jako säilyy, mutta rakenne muuttuu.
MITÄ UUSI TALOUS MUUTTAA?
4. Epäsuotuisat tulonjakovaikutukset (kakun
koko riippuu entistä enemmän oikeista
kannustimista, kun yksilökohtainen
tuottavuuserot kasvat). Tuloerojen on
kasvettava tai työttömyys kasvaa!
5. Resurssien vajaakäyttö rakenneongelmana
saa globaalit mittasuhteet.
6. Systeemikilpailu (vero- ja
sosiaaliturvakilpailu) asettaa rajat julkisen
sektorin kasvulle ja haasteet tehokkuudelle!
7. Dynaaminen tehokkuus vs. staattinen
tehokkuus kärjistyy eli tuottavuus on jatkossa
kaikki kaikessa!
8. Positiiviset ja negatiiviset ulkoisvaikutukset
saavat poliittisesti globaalit mittasuhteet!
(WTO)
Miksi informaatiohyödykkeet vaativat
uuden ansaintalogiikan?
• Informaatiohyödykkeet ovat kokemushyödykkeitä,
joiden suhteen ihmisten maksuhalukkuus
(“willingness to pay”) vaihtelee suuresti.
• Informaatiohyödykkeiden kustannusrakenteet ovat
perverssejä (suuret uponneet kiinteät kustannukset
ja nollaa lähestyvät rajakustannukset)
• Informaatiohyödykkeisiin liittyy merkittäviä
tarjonta- ja kysyntäpuolen ulkoisvaikutuksia
(economies of scale and scope and network
externalities)
PERINTEINEN MARKKINATALOUS
HINTA (p)
T = Tarjonta, taustalla
tuotantokustannukset
T0
T1
p0
p1
K0
q0
q1
Kysyntä,
taustalla maksuhalukkuus
MÄÄRÄ (q)
Teknisen kehityksen siunauksellisuus eli tuottavuuden ensisijaisuus,
enemmän halvemmalla ja useimmiten parempilaatuisena.
Yrittäjyys = kykyä nähdä toisin (”uudet kombinaatiot”)
VERKOSTOULKOISVAIKUTUKSET
(NETWORK EXTERNALITIES)



mitä enemmän käyttäjiä, sitä arvokkaampi hyödyke on eli maksuhalukkuus
(wtp) on (alkuvaiheessa) kasvava
lopussa jäljelle jäävät vain ne, joita hyödyke ei paljoakaan kiinnosta (wtp → 0)
alalla vallitsevat suurtuotannon edut (laskeva ATC= yksikkökustannuskäyrä eli
TC/q))
P, ATC
•
P0
•
P1
•
CM
CM = critical mass
ATC
Demand
q
q0
TUOTTAVUUDEN TÄRKEYDESTÄ
JA TUOTTAVUUSKÄSITTEISTÄ:
• TYÖN TUOTTAVUUS: tuotos/panos = Q/h,
kun Q = tuotoksen arvo ja h=työtunnit
• KOKONAISTUOTTAVUUS (TFP): se osa
tuotoksen kasvusta, jota ei voida selittää työja pääomapanoksen kasvulla eli ”aito”
tekninen kehitys, mikä voi tulla joko tuote-,
prosessi- tai organisatorisesta innovaatiosta.
TUOTTAVUUDEN KEHITYS PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ:USA
Lähde: Economist 21.9.2001
Mutta nyt:
Tuottavuus laskussa: BKT/työtunnit
Productivity fall in Europe
MITÄ KAUTTA TUOTTAVUUS
VAIKUTTAA? (Matti Pohjola KTA 3/2007)
Primäärilähde on yleiskäyttöinen teknologia (”general
purpose” technology), höyry, sähkö, transistori, mobiilit
ratkaisut, internet)
KANAVAT:
•
Työn tuottavuus kasvaa uusien tuotteiden valmistuksessa
(sähkömoottorit, tietokoneet, matkapuhelimet),
tuotantofunktiossa A kasvaa.
•
Uutta teknologiaa sisältävää pääomaa (liukuhihnat,
tietokoneet, matkapuhelimet) käytetään hyväksi muilla
toimialoilla, tuotantofunktiossa K/L kasvaa, vähenevät
rajatuotot.
•
Yritykset ja muut yhteisöt muuttavat toimintatapojaan,
organisaatioitaan ja instituutioitaan (sähköinen
liiketoiminta, tietotyön ulkoistus internetiin),
tuotantofunktiossa jälleen A kasvaa (periaatteessa rajatta).
Lähde; Prof. Pohjolan luennot 2013
Onko ICT:ssä kyse mullistavasta
teknologiasta?
USA:n keskimääräinen tuottavuuden nousu nyt
ja edellisen teknologiamurroksen aikana:
Työn tuott. Kokonaistuott.
SÄHKÖ
1909-1919
1919-1929
2.1
2.3
1.3
2.0
IT-MURROS
1985-1995
1995-2000
1.4
2.9
0.5
1.5
JOTAIN ON SIIS ILMASSA!
UUSI TALOUS JA TUOTTAVUUS
ITC-sektorin tuottavuuden kasvua lisäävä vaikutus
Mooren laki: laskentakapasiteetti tuplaantuu 1½
vuodessa (1975 => 1999 1/66000), tietokoneiden
kapasiteetti on koneiden määrä x laskentateho (nyt
arviolta 4.5 mrd. kertaa suurempi kuin 1963)=>
ICT:llä korvataan muuta pääomaa, työtä sekä
energiaa. Informaation käsittelykustannukset
laskeneet 100 vuoden aikana 10 exp12-osaan, kun
esimerkiksi valaistuskustannukset ovat sähkön
kautta laskeneet vain 3000-osaan.
Maailmanhistorian suurin suhteellisten hintojen
muutos!
Lähde. Prof. Pohjolan luennot, 2013.
Entä sitten Suomi?
• Suomen teollisuuden tuottavuus oli vuoteen
2007 asti maailman korkeimmalla tasolla
ylittäen jopa kauan kärjessä olleet Yhdysvallat
(vuonna 1990 olimme vielä 20 % jäljessä)
• Paradoksi on siinä, että materiaalinen
elintasomme eli BKT per capita oli
teollisuusmaiden kansantalousvertailussa vasta
16. sijalla samoin kuin koko kansantalouden
tuottavuus (15.). Nyt tulossa alaspäin.
• UNDP: YK:n hyvinvointi-indeksillä Suomi
11/170 (elintaso, koulutus + terveys)
• Missä vika?
Suomen teollisuuden tuottavuus oli maailman kärkeä
(arvonlisäys työtuntia kohti teollisuudessa) vuoteen 2008
EUR (FI 2004)/h, log. ast.
50
40
30
20
10
1975
1980
1990
2000
Finland
EURO12
Germany
Sweden
* NACE D
Sources: SBS, (KLEMS), ETLAn calculations.
2010
USA
Lähde: Nelavainen-Maliranta 2009
Suomenkin ongelma: tuottavuuden kasvu hidastuu
Työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) keskimääräinen
kasvuvauhti, %
5.0
4.5
4.0
3.5
3.0
2.5
2.0
1.5
1.0
0.5
0.0
1950-60
1960-70
1970-80
1980-90
1990-00
2000-10
Mistä tuottavuudessa on kyse elintasomielessä?
(Matti Pohjola)
BKT : väestö = BKT : työtunnit x työtunnit : väestö
Q/P = Q/h x h/P = Q/h x h/L x L/P
Näistä materiaalista elintasoa eli (Q/P) selittävistä tekijöistä
ensimmäinen (Q/h) mittaa työn tuottavuutta, joka voi kasvaa
rajatta teknisen kehityksen myötä, jälkimmäinen taas asukasta
kohti tehdyn työn määrää (h/P), joka taas ei voi (eikä ole
syytäkään) kasvaa rajatta.
Se voidaan vielä jakaa työllisten keskimäärin tekemään
tuntimäärään (h/L) sekä työllisyysasteeseen (L/P).
Edellinen on viime vuosikymmeninä laskenut, kun työtä on
korvattu vapaa-ajalla. Jälkimmäinen romahti laman aikana ja on
sen jälkeen jonkin verran noussut. Sitä toki voidaan jonkin
verran edelleen kohottaa.
Elintason (bkt/asukas) kasvun osatekijät (M. Pohjola, 2010)
bkt/asukas = bkt/työtunnit  työtunnit/asukas
Vuosina
1950-2009:
7.5
7.0
6.5
— elintaso on
kasvanut 5,3kertaiseksi
6.0
5.5
5.0
— työn tuottavuus
on kasvanut 6,7kertaiseksi
4.5
4.0
3.5
3.0
— työn määrä
asukasta kohden on
vähentynyt 22 %
2.5
2.0
1.5
1.0
0.5
1950
1960
1970
1980
BKT asukasta kohden
tehdyt työtunnit asukasta kohden
1990
2000
2010
BKT tehtyä työtuntia kohden
Tuottavuudessakin Suomi on keskimääräistä tasoa:
Suhteellinen elintaso ja sen osatekijät OECD-maissa vuonna
2001 (Yhdysvallat = 100) Lähde: Matti Pohjola
120
Belgia
BKT työtuntia kohti
(Yhdysvallat = 100)
Norja
Yhdysvallat
100
EU
80
OECD
Suomi
Japani
BKT/asukas
= 71 % USA:n
tasosta
60
Korea
40
Turkki
20
40
60
80
100
120
Työtunnit asukasta kohti (Yhdysvallat = 100)
140
Kuvion tulkintaa
• Paraabelin yläpuolella olevissa maissa elintaso eli
BKT/asukas on Suomea korkeampi ja alapuolella
matalampi
• Yhdysvallat asettaa korkeimman elintason standardin,
sen molemmat indeksi ovat tasolla 100
• Esimerkiksi Norja ja Belgia ovat elintasoltaan
korkeammalla tasolla, koska niissä tuottavuus on
Suomea korkeampi (110 vs. 80), vaikka työaika onkin
lyhyempi (70 vs. 80).
• Japani taas on samalla elintasolla, koska tuottavuus on
alhaisempi, mutta lisätyöaika kompensoi sen.
Lähde: prof. Pohjolan luennot 2013
Lähde: Prof. Pohjolan luennot 2013
Lähde. Prof. Pohjolan luennot 2013
Lähde. Prof. Pohjolan luennot 2013
Lähde. Prof. Pohjolan luennot 2013
Lähde: prof. Pohjolan luennot 2013
Mitä sitten voisi tehdä, jotta elintaso Suomessa nousisi?
• Tuottavuutta olisi nostettava tai kokonaistyöaikaa lisättävä,
mikä onnistuisi työllisyysastetta nostamalla (nyt 69 %, ennen
lamaa vielä 74%) eli rakenteellista työttömyyttä vähentämällä.
Auttaa hieman, mutta kertaluonteisesti! Vaikka 100.000 uutta
työpaikkaa, niin vain 4 %:n kasvusysäys!
• Avain on kuitenkin jatkuva tuottavuuden nosto koko
kansantaloudessa. Teollisuuden tuottavuus on hyvällä tolalla
(vaikkakin vain harvoilla toimialoilla), mutta koko talouden
tuottavuus vain EU:n keskitasoa eli jossakin ollaan tosi
alhaisella tasolla. Kumulatiivinen korkoa korolle vaikutus! 0.5
% pa ohittaa yo. vaikutuksen alle kuudessa vuodessa!
• Suljettu sektori, erit. palvelut ja julkinen sektori ovat ongelman
lähteitä. Myös siellä olisi toteutettava ”luovan tuhon” prosessi,
kuten teollisuudessa 1980-luvun puolivälistä lähtien.
• Alhainen tuottavuus selittää myös sen, miksi menestymme
huonosti eurooppalaisessa palkkatasovertailussa. Palkat
seuraavat pitkällä aikavälillä tuottavuutta.
Prof. Pohjolan luennot 2013
Lähde: Prof. Pohjolan luennot 2013
Työn tuottavuuden keskikasvu teollisuudessa,
rakentamisessa ja yksityisissä palveluissa
Keskimääräinen vuosikasvu Suomessa 1995-2005, %
Tietoliikennevälineet
Posti- ja teleliikenne
Sähkötekniset tuotteet ja instrumentit
Koko teollisuus
Elintarviketeollisuus
Massa- ja paperiteollisuus
Sahateollisuus ja puutuotteet
Ajoneuvokauppa ja huolto
Vähittäiskauppa (ei ajoneuvot)
Kemikaalit ja -tuotteet
Tukkukauppa
Kuljetus ja varastointi
Perusmetallit ja metalllituotteeet
Tekstiiliteollisuus
Painaminen
Kulkuneuvojen valmistus
Rahoitustoiminta
Konepajateollisuus
Rakentaminen
Liike-elämän palvelut
Muut yksityiset palvelut
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 %
Lähde: EU KLEMS Database 2008
DM 31348 ja 196759
04-2008 Copyright © Tekes
Työn tuottavuus yksityisissä palveluissa
Suomessa ja Yhdysvalloissa
Keskimääräinen vuosikasvu 2000-2004
Kauppa
Kuljetus,
varastointi ja
tietoliikenne
Tietojenkäsittelypalvelut
Majoitus- ja
ravitsemistoiminta
Vuokraus ja
tutkimuspalvelut,
liike-elämän
palvelut
-1
0
1
2
3
4
5
6
Lähde: SBS ja EU KLEMS Database 2008, ETLAn laskelmat
7%
DM 31348 ja 196759
05-2008 Copyright © Tekes
UUSI TALOUS & UUDET KANNUSTIMET
Myös Suomessa ja Skandinaviassa palkkasuhde
(palkat/kansantulo) on laskenut sen seurauksena, että tuposopimukset tehdään yli koko kansantalouden ja luova tuho
on aiheuttanut merkittävää muutosta alhaisen
tuottavuuden yritysrakenteesta korkeamman tuottavuuden
yritysrakenteeseen. ECONOMICS OF SUPER STARS!
Yritystoiminnan parantunut kannattavuus takaa kyvyn
investoida uuteen inhimilliseen pääomaan, mikä taas
merkitsee palkkasuhteen laskua ja HYVÄ NIIN!
Kyse ei ole sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta, vaan
välttämättömästä rakennemuutoksesta, joka mahdollistaa
työpaikkojen säilymisen myös Suomessa. Pelkkä
osaamiseen panostaminen ei jatkossa riitä, koska muutkin
tekevät niin. Pitää olla maailman paras ainakin jossakin.
Palkkojen ja sotu-maksujen osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä
eli ns. palkkasuhteen kehitys
Funktionaalinen tulonjako yritystoiminnassa, lähde PTL
2014-1. Paradoksi: lama on hyvä asia, jos tavoitteena
palkkasuhteen maksimointi!!!
Economics of Superstars
“Somebody said to me, ‘But the Beatles
were ant materialistic.’ That’s a huge myth.
John and I literally used to sit down and
say, ‘Now, let’s write a swimming pool.’”
Paul McCartney
Taustalla vapaa-ajan kysynnän kasvu varallisuuden myötä
• Sekä vapaa-aikatunnit että vapaa-aikaaktiviteettien laatu parantuu varallisuuden kasvun
funktiona
• Vapaa-ajan kysyntä on ”ylellisyyshyödyke”, jonka
kysynnän tulojousto reilusti yli 1 eli se kasvaa siis
ylisuhteisesti tuloihin nähden
• Vapaa-aikahyödykkeiden hinta kasvaa siksi
suhteellisen nopeasti (eli ylittää yleisen
hintaindeksin selvästi). Kyllästymispiste vielä
kaukana.
• Vapaa-ajan kasvu: 1870: 1.5h, 1900: 2.5 h
1950: 4 h; 2000: 6 h ja 2050: 8 h eli kasvua
n. ½ h /10 vuotta
The Economics of Superstars
• Sherwin Rosen (AER 1981) kehitti teoreettisen mallin
selittämään, miksi “relatively small numbers of people earn
enormous amounts of money and seem to dominate the fields
in which they engage.”
•
•
•
•
KYSYNTÄ: Jos olet menossa harvinaisen ja vaikean sydänvian vuoksi
kirurgille, olet valmis maksamaan paljon enemmän kaikista
parhaimmalle kuin toiseksi parhaalle, puhumattakaan ”ihan ok”- tyypille.
Sama logiikka pätee muiden superstarien kohdalla.
Ovat siis epätäydellisiä substituutteja toisilleen  Konveksit eli enenevästi
kasvavat tuottofunktiot seurauksena eli kaksi kertaa “paremmalle”
maksetaan paljon enemmän kuin kaksi kertaa enemmän!
TARJONTA:
Markkinoiden koko on median laajenemisen ja globalisaation myötä
kasvanut rajusti. Skaalautuminen moninkertaistaa efektin.
Moderni teknologia esim. stadionkonserteissa on toki halventunut, mutta
edelleen isot kiinteät kustannukset. Suosii superartisteja, jotka saavat
suurilla katsojaluvuilla yksikkökustannukset alas ja sitä kautta
huippuinfran toteutetuksi (vrt. Rolling Stones, U2).
Apply to Rock & Roll (Krueger 2005)
• Superstars are known to a
broader audience because of
concentrated media technology
• Improved technology
differentiates the best from the
rest and permits bigger audience
• Demand to hear the very best is
higher
• Rewards for the best rise more
than average. And how was it?
Prices are Growing Faster at the Top (Stadium ticket prices)
Price of the 90th, 50th, and 10th Percentile - All Artists
80
10 %
60
40
50 %
20
90 %
0
1981
1986
1991
year
1996
2001 2003
The Top A r t i st s a r e Ge t t i ng a La r ge r S ha r e of Tot a l Ti c k e t R e v e nue
100%
E ver ybody E l se
84%
80%
60%
T op 2-5 P er cent
62%
56%
40%
26%
20%
T op 1 P er cent
0%
1982
1983 1984
1985 1986
1987 1988
1989 1990
1991 1992
1993 1994
Y ear
Source: Calculated by Alan Krueger based on Pollstar data.
1995 1996
1997 1998
1999 2000
2001 2002
2003
Musiikkibisneksen uusi liiketoimintamalli, vrt.
konsertit vs, kappalemyynti=> economics of
superstars
Lähde: Brynjolfsson & Saunders, MIT Sloan Management Review, Fall 2009,
lainattu Pohjolan luennoista.
Kohti uutta Pop/Rock- liiketoimimallia eli
uutta ansaintalogiikkaa
• Uusi ansaintalogiikka toteutuu kahdella tavalla:
• (i) levitä biisit halvalla, mutta globaalisti verkkojen kautta tai
jaa suoraan mobiililaitteilla biisipohjalta (skaalautuminen)
• (ii) luo tunnettuutta ja brändiä biiseillä ja rahasta
konserttien kautta (Céline Dionilla jo 90 % ja Springsteenillä
80% bruttotuloista tulee täältä).
• Vielä 80-luvulla Springsteenin tuloista 80 % tuli levymyynnistä ja
konsertit olivat vain niiden promootioita, nyt päinvastoin
• Rolling Stones: 1960-luvulla 95 % tuloista levymyynnistä, nyt 95
% konserttikiertueista ja oheismyynnistä
• Vahvistaa pieniä independent levyfirmoja ja tuntemattomia
artisteja, mutta haittaa superstareja suoranaisen myynnin osalta,
mutta TUNNETTUUS ja AINUTLAATUISUUS vahvistuu eli
BRÄNDI kovenee eli tulot siirtyvätkin konserttipuolelle, vrt.
Radiohead (maksa mitä haluat).
There’s A Long Way to Go to Catch the Super Bowl!
450
400
350
Price
300
250
200
150
Superbowl
100
Concerts
50
0
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
Tulonjakoerot ilmentävät tuottavuuserojen kasvua
Vähän koulutettujen reaalitulot jopa
laskevat
ONKO SUOMEN KANSANTALOUDELLA
MAHDOLLISUUKSIA?
1. Tuottavuuskehitys saatava yli koko kansantalouden digitalisaation avulla
läpäisyperiaatteella
2. Julkisen sektorin ja yksityisten palvelujen tuottavuuskehitys ollut
katastrofaalista!
3. Suomesta on siis taas tehtävä johtava tietoyhteiskunta. Julkisen sektorin
digitalisaatio avainasemassa.
4. Osaamista Suomessa on ICT-boomin jäljiltä, tilanne paljon parempi kuin
sata vuotta sitten
5. Tarvitaan voimakkaampia yrittäjyyskannustimia! (väärät tyypit
valikoituvat yrittäjiksi, ei kasvuyrityksiä)
6. Kilpailun puute osaltaan ylläpitää illuusiota lintukodosta, jota ei ole!
7. Rakennepolitiikkaa, erityisesti teknologia- ja tiedepolitiikkaa
suhdannepolitiikan sijaan! Kasvun painopiste digitaalisiin ja muihin
palveluihin (verkkokauppa, Amazon)
8. Verokiila osaltaan estää palvelusektorin kehittymisen
9. Metsäteollisuuden uusi tulevaisuus on (jos on) biotekniikassa (sellu ja
energia), puutuotteissa ja matkailussa, ei paperissa
10.Kestävyysvaje
suuri ongelma jatkossa
Kalevi
Kyläheiko
11.Rakennetyöttömyys, ei julkinen velka ongelmana
MISTÄ TIETOYHTEISKUNNAN
TEKNOLOGIA- (tai)
INNOVAATIOPOLITIIKASSA
ON KYSE?
Tietohyödykkeelle on tyypillistä, että
• Ei-kilpailullisia tai rajattomasti laajennettavissa (jos
käytän Pythagoraan lausetta, myös sinä voit käyttää sitä,
verkossa jaettava ohjelmisto tai elokuva), lisätuotannon
rajakustannukset lähenevät siis nollaa. Kilpailun paine vie
kohti nollahintaa, ei kannustimia tuottaa.
• Usein vaikeasti tai ei ollenkaan poissuljettavissa (ei
suojattavissa olleet matemaattiset algoritmit tai kemian
kaavat), usein vain tekijänoikeuksin suojattuja
(taideteokset) eikä patentteja, siksi helposti kopioitavissa
vrt. piraattituotteet, KaZaA, Napster. Tekijänoikeus
suojaa vain idean ilmaisun, ei itse ideaa. Siksi
pyritäänkin saattamaan fyysiseen muotoon oli sitten kyse
kännykästä tai pilleristä.
• Läpinäkymättömiä eli kokemushyödykkeitä (Arrowin
dilemma), joiden arvo tiedetään vasta kun on koettu
HYÖDYKELUOKITTELU
KÄYTTÄJÄT
SULJETTAVISSA
POIS
EI
MAHDOLLISTA
SULKEA POIS
KILPAILEVA
RAJATTOMASTI
LAAJENNETTAVISSA
Yksityishyödykkeet
- auto
- viinilasillinen
- terveyspalvelut
Yksityiskäytön
komedia (Comedy of
anti-commons)
TV-lähetys kaapelilla
Kemiallinen kaava
alkuperäislääkkeessä
T&K-toiminta, tragedy of
anti-commons (open source)
Klubihyödykkeet
Lampaat
yhteislaitumilla
Kalat järvissä
Yhteiskäytön
tragedia!
UUSI
TAISTELUKENTTÄ
-Geenit, algoritmit, ohjelmistot
Perustutkimus
Julkinen hallinto
Turvallisuus Julkishyödyke
Yhteiskäytön komedia
Milloin markkinat toimivat?
• Markkinat toimivat hyvin, kun hyvin määriteltyjen
omistusoikeuksien lisäksi hyödykkeet ovat
luonteeltaan kilpailullisia, poissuljettavissa olevia
sekä ”läpinäkyviä”
• Kilpailullisuus: yhden käyttäjän käyttö sulkee
muiden käytön pois (vrt. olut)
• Poissuljettavissa oleva: omistaja voi estää muiden
käytön omistusoikeuden nojalla
• Läpinäkyvyys merkitsee taas sitä, että kuluttaja
tietää selkeästi, mitä hän on ostamassa sopimuksen
nojalla
MARKKINAT EPÄONNISTUVAT,
• Kun tuotteet ovat äärettömästi
laajennettavissa, vaikeasti tai ei lainkaan
poissuljettavissa sekä ns. kokemushyödykkeitä
• Markkinaepäonnistuminen johtaa siihen, että
yrittäjillä ei ole kannustinta tuottaa riittävästi
näitä tietohyödykkeitä, joilla on kuitenkin
suuri yhteiskunnallinen tuottoarvo!
• Mikä neuvoksi?
Rahastamis- tai omittavuusongelma
• kyse on siitä, että miten saadaan yritykset tuottamaan
tietohyödykkeitä, vaikka niillä on huonot edellytykset rahastaa
ideoistaan eli omia voitot itselleen
• ongelman esittivät ja osin ratkaisivat jo 1960-luvun vaihteessa
Dick Nelson (1959) ja nobelisti Kenneth Arrow(1961)
3P’s: PATRONAGE, PROCUREMENT, PROPERTY
• Teknologiapolitiikka: keskeisenä perusteluna tiedon
positiiviset ulkoisvaikutukset (Nelson 1959; Arrow 1962)
•
KT = LT + 
•
KT = tiedon tuottama kansantaloudellinen tuotto,
•
LT = yrittäjän saama liiketaloudellinen tuotto
KEINOINA:
(1) tuottaa tieto julkisen sektorin tutkimuksella
(perustutkimus yliopistoissa; variaation puute ja
monitorointiongelma). (Patronage)
(2) subventoida joko suorin tukiaisin (R&D tuet) tai riskejä
vähentämällä (rahoitus- ja verotusedut) (Procurement).
(3) lisätä liiketaloudellisia tuottoja yrittäjän
monopolivoimaa kasvattamalla (patentit, copyrightit,
liikesalaisuudet, tavaramerkit, rojaltit; hitaan diffuusion ja
monopolivoiman aiheuttamat ongelmat) (Property).
Patents: (vrt. oheislukemistona oleva Teecen artikkeli IPstrategioista)
•
•
•
•
Give its owner the right to sue for infringement if
anyone tries to make, sell, offer, or import an invention
that is patented in a country
Invention must be a patentable subject matter (technical
thing), must have utility, novelty, and non-obviousness
Patents expire after some time, usually 20 years
Very important: Must be disclosed, better than trade
secrets
Arguments for/against the patents:
For:
1. Compensation for creating a new value-creating idea: Inventors do something good
for society and should therefore be rewarded
2. An incentive to innovate: Patents create incentives to innovate, this is good for the
society, since it creates economic progress . A promise of a future monopoly profit
results in (risky) investments into R&D
3. An incentive to disclose secrets: Sharing of knowledge is
essential for scientific and technological progress. Without patent
protection, inventors have no incentive to reveal their findings to the public because
they would be immediately copied by rivals. Patents help avoid the dangers of trade
secrets.
Against:
4. Monopoly distortions: Patents create net social welfare losses by giving its holders
the monopoly right (for 20 years) , P> MC = ATC, too little resources will be allocated
into the production of monopoly products. (Aids-drugs!)
5. Patent rights slow down the diffusion of new ideas thus discouraging technical
progress
6. Patent pools are even more dangerous!
Kuvioesitys r&d-tuista ja niiden perusteltavuudesta
epätäydellisten riskirahoitusmarkkinoiden oloissa
• Ideana: pääoman rajatehokkuuskäyrät eli rajatuottokäyrät, joista
liiketaloudellinen (BR) kulkee kansantaloudellisen (BR) alapuolella,
koska tiedolla on positiivisia ulkoisvaikutuksia.
• Pääoman rajakustannuskäyrä (ro) tehokkailla pääomamarkkinoilla on
Modiglian-Miller-teoreeman mukaisesti horisontaalinen eli tehokkaat
pääomamarkkinat takaavat rahoituskustannusten pysymisen vakiona
• pääoman rajakustannuskäyrä (r*) on tehottomilla pääomamarkkinoilla
investointien määrän funktiona kasvava, koska epätäydelliset
markkinat eivät jaa riskiä tehokkaasti
• Leikkauspiste ilman R&D-tukea toimittaessa (IBro) jää alhaisemmalle
tasolle kuin subventoituna ISro (R&D-tuet ja korkosubventio) eli
yhteiskunta allokoi liian vähän resursseja ko. toimintaan.
• Jos mukaan oetaan epätäydelliset pääomamarkkinat
markkinaepäonnistuminen kasvaa tasolle IBr*-ilman subventiota ja
ISr* ilman pääomamarkkinoidne tehostumista.
• Erotus ISro – IBr* = markkinaepäonnistumisten summa.
SR, BR, r
r*
0
r
BR
IsI r
0
0
IBIr* IsIr* IBI r
SR
Rahoitus- ja informaatiohyödykemarkkinoiden epäonnistuminen
Miksi markkinat epäonnistuvat?
• Myös tietämykseen nojaavissa investoinneissa pätee vähenevien
rajatuottojen laki
• Yhteiskunnallinen tai kansantaloudellinen tuotto (SMR = social
marginal rate of return) laskee kuitenkin hitaammin kuin
liiketaloudellinen tuotto (BMR = business marginal rate of return)
• Juuri tämä ero demonstroi tietoon liittyvää markkinaepäonnistumista
• Tehokkailla pääomamarkkinoilla pääoman rajakustannus (MC) on
horisontaalinen, mutta valitettavasti tietoon liittyvät venture capitalmarkkinat toimivat ainakin pienyritysten osalta ja erityisesti pienessä
Suomessa epätäydellisesti eli investointien (ja riskien) kasvaessa myös
MC käytä kääntyy nousuun => tehottomien pääomamarkkinoiden
aiheuttama markkinaepäonnistuminen
• Yhdessä yo. markkinaepäonnistumiset osoittavat, että vapaaksi jätetty
markkinatalous allokoi liian vähän resursseja tietoinvestointeihin.
Siksi tarvitaan korjaavia toimenpiteitä eli
teknologiapolitiikka, jonka perusteista seuraavaksi
enemmän.
ESIMERKKI TEKNOLOGIAPOLITIIKAN PERUSTEISTA
Informaatioaikakauden taloustiede, prof. Kyläheiko
Tarkastellaan ohjelmistoja tuottavaa taloutta, jossa kysyntäkäyrä on muotoa P = 1-q
A1: Täydellisen kilpailun tapaus, jossa kilpailun paine
ajaa tekijänoikeutta tai patenttia vailla olevan
ohjelmiston hinnan tasolle P=MC=0
P (1000e)
1(000)
Tasapainossa (0,1) kuluttajan ylijäämäksi (CS) saadaan:
CS = 1*1 = ½
2
eli
1000*1000 = 500 000e
2
CS
1(000)
Tuottajan ylijäämäksi (PS) taas saadaan:
PS = R – C = P * q – C = 0*1000 – 0 = 0
q (1000 yks.)
(R=tuotot)
Kokonaishyvinvoinniksi (total surplus) saadaan siten
TS = CS + PS = ½ eli 500 000e
A2: Entä jos yksi tuottaja saavuttaa tekijänoikeuden/patentin turvin
monopoliaseman markkinoilla. Näin voi käydä myös hiljaisen tiedon ansiosta.
Monopolin voiton maksimointi toteutuu, kun
Max Π (q) = R(q) – C(q) = P*q – C = (1-q)q = q-q²
Välttämätön ehto maksimille
dΠ(q) = 1- 2q = 0 <=>
q = ½ eli 500 yks.
dq
P = 1 – ½ = ½ eli 500e
½
Π( ½ ) = ½ - ( ½ )² = ¼
(eli 1000 * 1000 =250 000e )
4
Riittävä ehto: d²Π(q) = -2 < 0, maksimi.
dq²
CS
PS
DWL
½
1
CS = ½ * ½ = 1/8 (eli 1000 000 : 8 = 125 000e )
2
kuluttaja siis häviää 500 000- 125 000 = 375 000e
PS = ½ * ½ = ¼
tuottajat voittavat monopolin ansioista 250 000e
(eli 1000 000 : 4 = 250 000e)
Entä yhteiskunta? Kokonaishyvinvoinniksi saadaan:
TS = 1/8 + ¼ = 3/8 eli 375 000e
Yhteiskunnan hyvinvointitappioksi (dead weight loss): DWL = ½ - 3/8 = 1/8 eli 125 000e
Entä realistisempi tapaus, jossa ohjelmistoa ei ole alussa olemassa, vaan se on
rakennettava R&D-investoinnilla I ? Millä kannustimilla tämä yhteiskunnallista
hyvinvointia 500 000 eurolla lisäävä ohjelmisto saadaan markkinoille?
B1: Täydellinen kilpailu:
Markkinoilletulon kannustin on se, että PS > 0 eli R – I > 0 eli R > I.
Ei onnistu, koska P = MC = 0 eli R = 0.
Markkinat siis epäonnistuvat
B2: Entä tekijänoikeuden/patentin omaava monopoli?
PS = R – I > 0 eli R > I eli ¼ > I
eli I < ¼ tai I < 250 000e.
Jos siis 0 < I < 250 000e, niin markkinoille.
B3: Entä jos I > ¼ (250 000e) eli tuote ei tule markkinoille automaattisesti?
Kuluttajan ylijäämä monopolitilanteessa kannattaa ottaa huomioon
ja antaa maksimissaan sen verran subventiota.
PS + CS = R – I + CS > 0 eli R + CS > I eli I < ¼ + 1/8 = 3/8 eli
I < 375 000e
B4: Yhteiskunnan kokonaishyvinvointi on kuitenkin vielä suurempi
eli maksimissaan suuruudeltaan täydellisen kilpailun CS = ½ = 500 000e
Kannattaa siis tuottaa, jos
PS + CS + DWL – I > 0 eli ¼ + 1/8 + ¼ > I eli
I < ½ (=500 000e).
Jos siis 3/8 < I < ½ , niin valtion kannattaa tuottaa ohjelmisto yliopistossa tai
tutkimuslaitoksessa ja jakaa se ilmaiseksi.
YHTEENVETO:
Jos
Jos
Jos
Jos
I = 0 , niin ohjelmisto tulee aina markkinoille.
0 < I < ¼ , niin monopoli tuo ohjelmiston markkinoille, jos suojattavuus on vahvaa.
¼ < I < 3/8 , niin monopoli tuo markkinoille, jos subventoidaan.
3/8 < I < ½ , niin valtio tuo itse markkinoille.
Ongelmia todellisuudessa on toki monia:
(i)
(ii)
(iii)
(iv)
Miten tuottaja tunnistaa kysyntäkäyränsä eli ostajien maksuhalukkuuden?
Miten tuottaja suojaa tietämyksensä raudanlujalla tavalla?
Miten tuottaja ennakoi R&D-investoinnin tason ja tuotekehitysriskit?
Miten rahoittaja (esim. TEKES) tunnistaa kuluttajan ylijäämän suuruuden
eikä subventoi liikaa tai liian vähän?
NORMAALIHYÖDYKKEIDEN MARKKINAT
INSTITUUTIOT
Niukat resurssit ja
kuluttajien mieltymykset
Omistusoikeus,
yrittäjänvapaus
kilpailu
Hyvinvoinnin ja
voiton maksimointi
KANNUSTINJÄRJESTELMÄ
Resurssien niukkuus ja kuluttajien mieltymysten muutokset
kanavoituvat systeemin kysynnän ja tarjonnan kautta ja
perinteiset kilpailupolitiikan keinot toimivat rajoitteina.
TIETEEN MARKKINAT
TIEDEINSTITUUTIOT
Isyysoikeuden
osoittaminen referoiduin
julkaisuin
Tutkijoiden ideat ja
kumuloitunut tieto
Tieteellinen maine
ja meritoituminen
KANNUSTIMET
Riittävätkö kannustimet tieteellisten tulosten markkinaarvon kasvaessa (bio- ja materiaalitieteet esimerkkeinä)?
TIEDEPOLITIIKAN UUSI HAASTE
• Riittävätkö nämä kannustimet enää, kun
tieteen ideoiden ”markkina-arvo” kasvaa
(vrt. Dolly-lammas, bio- ja
materiaalitekniikka) ja perinteinen jaottelu
luonnonmukaisen ja artefaktin välillä näyttää
patenttitoimistoissa unohtuvan (algoritmit)?
• Hintana voi olla tieteen tulosten hidastunut
diffuusio, tieteen stagnaatio ja vähitellen
myös teknisen kehityksen hidastuminen ja
sitä kautta tuottavuuden ja materiaalisen
elintason kasvun hidastuminen.
TIETEEN TASAVALTA
TEKNOLOGIAN
KUNINGASKUNTA
Peruskysymys
vastattavaksi
Onko totta? Onko päättely
valiidia ja intersubjektiivista?
Onko idea hyödyllinen ja
kannattava?
Lopullinen tavoite
Totuuden tai
totuudenkaltaisuuden
tavoittelu
Kuluttajien tarpeiden
tyydyttäminen
Operatiivinen tavoite
Maksimoi tieteellinen maineesi.
Maksimoi tietopääomasi
odotettu nettotuotto?
Miten päästä
tavoitteeseen?
Käytä vertaisarviointia!
Julkaise!
Käytä juridisesti tai hiljaisella
tiedolla luotua
monopolivoimaa! Salaa!
Perusnormit
Avoin kommunikaatio,
alkuperäisyys, avoimuus,
vapaa pääsy ideoiden
markkinoille, organisoitu
skeptisyys
Hyödyllisyys, voitontavoittelu,
tiedon suojattavuus, salaisuus.
Omistusoikeus!
Miten rahoitetaan?
Pääosin julkisin verovaroin
Markkinaepätäydellisyyksiä
hyödyntäen, jotta saadaan
katetuksi ensimmäisen kopion
uponneet kustannukset
Palkkiosysteemi
Tieteellisellä uralla eteneminen
Markkinaepätäydellisyyksiin
palautuvat ekstravoitot.
Voittaja vie kaiken.
Miksi tieto on erityislaatuinen hyödyke?
+ tietoa voidaan hyödyntää ilman, että se kuluu käytössä ja sitä
+
+
-
voidaan jakaa vaikka yli koko ihmiskunnan ilman, että sen
käyttöarvo alenee => positiiviset ulkoisvaikutukset ei-kilpailullisen
luonteen vuoksi (ääretön laajennettavuus) => kokonaistaloudelliset
hyödyt suuria (Pythagoraan teoreema, yhteenlasku, antibiootit)
tiedolla on positiivisia kysynnän verkostovaikutuksia => mitä
enemmän käyttäjiä, sitä arvokkaammaksi tieto saattaa tulla =>
kasvavat rajatuotot (vrt. tietoverkot); ei fyysisiä
kapasiteettirajoitteita. Ensimmäisen toimijan edut ovat vahvoja!
tiedon kertyminen on kumulatiivista ja polkuriippuvaista =>
mahdollistaa oppimisen ja ydinkyvykkyyksien kehittämisen
tiedon luontiin liittyy suuri epävarmuus ja suuret riskit =>
verkostoituminen riskien jakamiseksi
uuden tiedon luonti edellyttää usein suuria uponneita
kustannuksia (”first copy costs”), joita ei saa takaisin (vrt.
alkuperäislääke, ohjelmisto tai elokuva)
Miksi tieto on erityislaatuinen hyödyke?
-
olemassa olevaa kodifioitua tietoa on helppo monistaa, jakaa ja
siirtää => tuotannon rajakustannukset lähenevät nollaa. Miten
hinnoitella kilpailuoloissa, kun kiinteät kustannukset on
katettava? KANNUSTINONGELMA
- Hinnoittelun on perustuttava kuluttajien maksuhalukkuuden
tuntemiseen? Ongelmana tiedon kokemushyödykeluonne? Miten
määrität tiedon arvon, ellet tiedä mitä saat? Jos tiedät sen arvon,
ei kannata maksaa! Maistiaiset ja lukkiuttaminen suurin
siirtymäkustannuksin!
- Helppo kopioitavuus merkitsee huonoa suojattavuutta ja siten
vaikeaa rahastettavuutta => ei liiketaloudellisia kannustimia
tuottaa
- Suojattavuutta voidaan lisätä joko liittämällä tietoon vaikeasti
siirrettäviä läpinäkymättömiä hiljaiseen tietoon nojaavia
yritysspesifisiä elementtejä ja/tai käyttämällä juridisia keinoja
(patentit, tekijänoikeudet, yrityssalaisuudet) => tavoitteena
monopolivoima ja kuluttajan kuppaaminen!
nettohyvinvointitappiota ja tiedon hidasta leviämistä!
TIETÄMYSKATEGORIAT
HILJAINEN TIETO
YLEINEN TIETO
KODIFIOITU TIETO
Upotettuna
(i) koko organisaatioon
(ii) tiimeihin tai
(iii) yksilöihin
Hyödynnettävissä, jos
absorptiokykyä
(esim. tieteellinen tieto)
-vaikea siirtää
-kohtuullisen helppo siirtää
-helppo siirtää
-helppo suojata
-polkuriippuvaista &
yritysspesifistä
-kumulatiivisen oppimisen
lähde
-kohtuullisen vaikea suojata
-vaikea suojata
(ellei patentteja tms.)
YRITYKSEN SISÄISET
OPPIMISPROSESSIT
(i) monistaminen (replikointi)
(ii) osittainen monistaminen
eli jalostaminen
(iii) uudet radikaalit
oivallukset
UUDEN TIEDON
LUOMINEN
YHDISTÄMÄLLÄ
TIETOLÄHTEITÄ
YRITYKSEN ULKOPUOLISET
TIEDONHANKINNAN
PROSESSIT
(iv) tiedonsiirto
Prof. Kalevi Kyläheiko
LUT/Kauppatieteet
Miten tuotteet sitten voidaan hinnoitella,
kun rajakustannukset eivät toimi?
Rajakustannushinnoittelu ei käy, mutta uponneet
kiinteät kustannukset on katettava.
On siis käytettävä kysyntä-tarjonta-kehikon toista
puolta eli kuluttajien maksuhalukkuutta!
Avainasemaan nousee potentiaalisten kuluttajien
preferenssien tunnistaminen ja niihin iskeminen (vrt.
lentoyhtiöt, jotka differentioivat istuinten hinnat
maksuhalukkuuden mukaan tavoitteena täyskapasiteetti
maksimiarvolla, ajan vaihtoehtoiskustannus!)
Opettele segmentoimaan:
• Myy huippuhinnalla huipputuote heavy
usereille (korkea wtp). Esimerkkeinä
Reutersin pörssiuutiset, kirjakauppiaat,
elokuvatuottajat, ohjelmistotuottajat).
• Myy alennetulla hinnalla
“huononnettua” tuotetta tai palvelua
suurille, tuotteesta kiinnostuneille
massoille (alhainen wtp).
• Jaa ilmaiseksi lopuille maistiasia, jotta
saisit uusia heavy usereita jatkossa!
(nolla wtp).
PROBLEM OF PRICING
INFORMATION GOODS
Main methods of pricing are: (Shapiro-Varian,p. 39)
 Personalized pricing: sell to each customers at
a different price
 Group pricing: set different prices for different
customer groups (airline companies)
 Versioning: offer varieties of products and let
the customers choose amongst them according
to their needs (revealed through the
willingness to pay)
Logic of Pricing
• Quicken example
– 1 million wtp $60, 2 million wtp $20?
– Demand curve (next slide)
– Assumes only one price
• Price discrimination gives $100 million
– Problems
• How do you know wtp?
• How do you prevent arbitrage?
Information Rules
29
Spring 98
Demand Curve
Price
(Dollars)
$60
$4
0
$20
1
Information Rules
2
3
30
Quantity (Millions)
Spring 98
PROBLEM OF PRICING
INFORMATION GOODS
(2) Group pricing
In many cases it is easier to focus on groups instead of
individuals, since (Shapiro-Varian, p. 44)
 there are different elasticities of demand among different
groups
 it is cheaper to lock-in groups than individuals (think
about Microsoft and Windows. When the majority of
people in the working place is using Windows, there are
no many options open for the minority as well).
Price Sensitivity
• International pricing
–
–
US edition textbook: $70
Indian edition textbook: $5
• Problems raised by Internet
–
Localization as solution
Information Rules
36
Spring 98
PROBLEM OF PRICING
INFORMATION GOODS
(3) Versioning
 Different people value different characteristics
differently. This opens up perspctives for successful
versioning.
 Offer versions tailored for different customers and let
them reveal their preferences through self-selection
 Identify first the most important value-creating
dimensions/characteristics of your information
product
 Identify the customers, which regard some
characteristics as valuable and design your product
line in a way which distinquishes between different
customers
Reduce Dispersion i.e. Bundle!
•
•
•
•
Example: price separate or together
Mark: $120 for WP, $100 for spreadsheet
Noah: $100 for WP, $120 for spreadsheet
Profits
– Without bundling: $400
– With bundling: $440
Information Rules
58
Spring 98
Reduce Dispersion:
Price separate or together?
Word Processor
Spreadsheet
Mark Ketting
$120
$100
Noah Count
$100
$120
Profits: With Bundling: $440
Information Rules
59
Without: $400
Spring 98
KILPAILUETUA ETSIMÄSSÄ:
Katsaus taloustiedeperusteisiin strategisen
johtamisen taustateorioihin
Johdatus taloustieteelliseen
strategianäkemykseen
• Strategiatutkimuksen keskeisin kysymys:
Miten kilpailuetu saavutetaan ja
säilytetään?
eli
Miksi toiset yritykset menestyvät
paremmin kuin toiset?
Johdatus taloustieteelliseen
strategianäkemykseen
Keskeisiä käsitteitä:
– (kestävä) kilpailuetu
• yrityksellä on (kestävä) kilpailuetu kun se menestyy (jatkuvasti)
kilpailijoitaan paremmin samalla toimialalla
• toimialan keskiarvon ylittävät tuotot
– resurssit
• aineelliset ja aineettomat tuotannontekijät
• laajassa mielessä ymmärrettynä kaikki ne tekijät, joita yritys
toimiakseen tarvitsee
• suppeassa mielessä ymmärrettynä lähinnä periaatteessa
tuotannontekijämarkkinoilta ostettavissa olevat raaka-aineet, laitteet
ja työpanokset (vrt. tuotantofunktioselitys)
– kyvykkyydet
• yritys- tai yksikkötason ominaisuus, yhdistelmä rakenteita, tietoa ja
prosesseja, kollektiivinen rutiinikasauma
• Staattiset (uusintavat) ja dynaamiset (uuttaluovat) kyvykkyydet
Ari Jantunen
STRATEGIAEKSTRAVOITTOJEN (RENTS)
TYYPIT:

Ricardolainen niukkuuteen perustuva voitto perustuu
harvinaisiin ja vaikeasti kopioitaviin, arvoa luoviin resursseihin
sekä niitä yhdistäviin ja uusia resursseja luoviin kyvykkyyksiin.
· Monopolivoitto perustuu toimialan rakenteeseen.
Tämä tarkoittaa erilaisia alalletulon esteitä, joiden seurauksena
tuotantoa voidaan tietoisesti rajoittaa ja tuotteiden hinta asettaa
rajakustannukset ylittävälle tasolle.
· Schumpeterilainen innovaatiovoitto palautuu yrittäjän
kykyyn kehittää ”uusia yhdistelmiä” olemassa olevista
kyvykkyyksistä (uudet liiketoimintamallit), tuotantoprosesseista
(prosessi-innovaatiot) tai tuotteista (tuoteinnovaatiot)
TALOUSTEOREETTISET
TAUSTALINJAT
STRATEGIATUTKIMUS
TOTEUTTAMISTAPA
STRATEGIANÄKEMYS
1
Bainin (1939) ja Masonin
ideoima rakennetoimintatapa-suorituskyky
-paradigma monopolien
vastaisen taistelun välineenä
Porterin (1980) viiden
voiman malli ulkoapäin
tulevista kilpailutekijöistä
Miten asemoimme
yrityksen niin,
että monopolivoitto
maksimoituu?
2
Chamberlinin ja Robinsonin
epätäydellisen kilpailun
malli 1930-luvulla
Penrosen näkemys yrittäjäja manageriaalisten
resurssien keskeisyydestä
kasvun selittäjänä
Rumeltin (1984) ja
Wernerfeltin (1984)
resurssiperusteinen
näkemys yrityksen toiminnan
organisoinnista sisältäpäin
Miten rakennamme
kilpailuedun
hyödyntämällä arvokkaita,
harvinaisia, vaikeasti
kopioitavia resursseja?
3
Coase (1937): Miksi yrityksiä
on olemassa?
Williamson (1975):
Liiketoimikustannusten
lähteet
Chandler (1962):
Strategia määrää
organisaatiorakenteen!
Teecen (1984)
transaktiokustannusmalli
fuusioiden ja verkostoitumisen
selittäjänä
Teknologinen muutos mukaan
analyysiin
Miten yrityksen rajat tulisi
tehokkaasti määrätä osana
yritysstrategiaa?
Nelsonin ja Winterin (1982)
evolutionaarinen yrityksen
teoria, rutiinit ja
Miten muuntelun, valinnan
ja rakenteiden säilyttämisen
mekanismit selittävät
kilpailuedun ylläpitämistä
muuttuvissa oloissa?
4
5
Schumpeter (1912, 1942):
Yrittäjät "luovan tuhon"
airueina ja katalysaattoreina.
Hayek (1937, 1945): Tiedon,
yrittäjyyden ja vapaiden
markkinoiden kolmiyhteys
Campbell:
kulttuurievoluution perusideat
Ks. ylläolevat
taustatekijät
2&4
uudistumiskyky
Kogutin, Zanderin (1992) ja
Grantin (1996)
tietämysperusteinen
strategianäkemys tiedon
ensisijaisuudesta
avainresurssina
Dynaamisten
kyvykkyyksien
teoria
Miten tiedon jalostuminen,
suojaaminen, hankinta ja
siirtäminen ylläpitävät
kilpailuetua?
Prof. Kyläheiko
LUT/Kauppatieteet
Two main schools of strategy research
1) Industrial organization economics-based
explanations (firm-external factors as explainers)
2) Resource-based view of the firm, incl. dynamic
capability view of the firm (firm-internal factors as
explainers)
Ari Jantunen
172
7.4.2010
Porterian monopoly-based extra profits
Schumpeterian extra profit or
quasi rent
Peteraf
(1993)
174
Industrial organization (IO) economics
• SCP paradigm used as an anti-trust measure against
the monopoly firms
– Structure: industry concentration, entry barriers
etc.
– Conduct: strategies and behavior of the firm
– Performance: growth, profitability, innovativeness
• Bain & Mason (in the 1930s and 50s), Michael Porter
• industry structure i.e. the degree of competition
determines profitability
Ari Jantunen
7.4.2010
Toimialan taloustiede (Industrial Organization
Economics) ja porterilainen näkemys
• Bain & Mason
• Structure – (conduct) – performance
• toimialan rakenne määrittää yrityksen positiointitoimenpiteiden
kautta kannattavuuden
• julkisen vallan tehtävänä on estää haitallisten monopolien synty
• Porterilainen näkemys
• miten reagoidaan parhaiten ulkoisen ympäristön haasteisiin niin,
että saadaan monopolivoimaa
• toimialan kilpailullisuus, mahdollisuus monopolivoittoihin
• Lähde: Ari Jantunen, LUT 2007
Michael E. Porter (s.1947 -)
• maailman menestynein strategiaguru
•”kilpailuetu”, ”arvoketju”, ”5 voiman malli”
Porterin viisi kilpailuvoimaa
HORISONTAALINEN TASO:
1. Uudet alalletulijat
2. Alalla jo olevat kilpailijat
3. Korvaavat tuotteet
Porterin viisi kilpailuvoimaa
VERTIKAALINEN TASO
• Panostekijöiden ostajat ja kuluttajat
• Alihankkijat (erit. kriittiset
panostekijät, joilla monopolivoimaa)
• ARVOKETJUN IDEA!
Competitive forces à la Michael Porter
Source: Porter, M. (2008), The Five Competitive Forces
that Shape Strategy, Harvard Business Review, Jan 2008
Ari Jantunen
7.4.2010
Porterin viisi kilpailuvoimaa
Perusstrategiat:
1.
Kustannusjohtajuus: economies of scale
and scope
2. Tuotteiden erilaistaminen: ostajat
koukkuun alhaisella kysynnän
hintajoustolla
3. Fokusointi: arvoketjun kapea segmentti
Porterin ongelmat:
•
•
•
•
•
•
staattinen silmänräpäyskuva
yritys on ’black box’, joka reagoi kuin Pavlovin
koira ärsykkeisiin
yritysjohdolle ei jää aktiivista
toimintamahdollisuutta
resurssiperusta jää huomiotta samoin kuin muut
yrityksensisäiset tekijät
ei vahvaa empiiristä evidenssiä sille, että
toimialan rakenne todella olisi keskeisin tai edes
keskeinen kannattavuuden selittäjä
intraindustrial (toimialan sisäiset)
kannattavuuserot usein suurempia kuin
interindustrial (toimialojen väliset) erot
Toimialan rakenne vai yritysspesifit tekijät
kannattavuuden selittäjänä
Kannattavuuden vaihtelun selittäjät
• empiiristä evidenssiä:
Rumelt 1991
McGahan & Porter
1997
Mauri & Michaels
1998
Hawawini et al. 2003
Toimiala
Yritys
Vuosi
Toimiala/
vuosi
8%
47 %
n/a
8%
19 %
36 %
2%
n/a
6%
(6 %)
37 %
(25 %)
n/a
n/a
8%
36 %
1%
3%
Lähde: Ari Jantunen, LUT 2007
Resurssiperusteinen näkemys
(Resource-based view, RBV)
•
kilpailuetua synnyttävien tekijöiden
etsinnässä huomio yrityksen
ulkopuolisista tekijöistä sisäisiin tekijöihin
•
yritysten ja niiden resurssiperustan
heterogeenisuus, polkuriippuvuus aj
yritysspesifisyys
•
tuotannontekijämarkkinoiden
epätäydellisyys mahdollistaa
tuotannontekijöiden tuottavuuseroihin
pohjautuvat ricardolaiset voitot
• Lähde: Ari Jantunen, LUT 2007
RBV:n kehittäjät
• Wernerfelt (1984), duaalimalli
resurssiperustan tai tuotesfäärin
välillä, niukkuushinnat eroavat
vain, jos kilpailu on epätäydellistä,
muuten ei synny ricardolaisia
rentejä
• Barney (1986 yritysspesifisyys ja
vaikea matkittavuus , 1991
kuuluisat VRIN-attribuutit)
• Rumelt 1984 (isolaatiomekanismit)
• taustalla taloustieteen ”much cited
but little read” grand old lady
Edith Penrose (1914-1996), jonka
”The Theory of the Growth of the
Firm” 1959 avasi yritys-black
boxin
RESURSSIPERUSTEINEN NÄKEMYS PYSYVÄSTÄ
KILPAILUEDUSTA (SCA = sustainable competitive advantage)
Kilpailuetu palautuu yrityksen sisäisiin, polkuriippuviin
ja yritysspesifisiin attribuutteihin (VRIN)
Arvokas (Valuable)
Harvinainen (Rare)
Ei-imitoitavissa oleva (Inimitable)
Ei-korvattavissa oleva (Non-substitutable)
Yritysspespifiset ainutlaatuiset kyvykkyydet
Lisäksi menestyvän yrityksen on kyettävä reagoimaan ympäristön
muutoksiin (heikot signaalit) ja muuttamaan olemassaolevia
rutiineita ja kyvykkyyksiään) sekä suojaamaan että jakamaan
tietoaan => DYNAAMISET KYVYKKYYDET.
VRIN –ATTRIBUUTIT TARKEMMIN
• Valuable = resurssin tulee olla sellainen, että sillä voidaan
realisoida avautuvia tuottomahdollisuuksia
• Rare = resurssin tulee olla niukkoja ja epätasaisesti jakautuneita
yli kilpailijoiden resurssiperustojen, vain sitä kautta ne voivat
luoda arvoa (Ricardo), vrt. Räikkönen vs. siivooja
• Inimitable = resurssien tulee olla sellaisia, että kilpailijat eivät
kykyne niitä helposti monistamaan esim. ns. kausaalisen
epämääräisyyden vuoksi ts. siksi, että kilpailijat eivät näe
yrityksen menestyksen ja resurssiperustan välistä yhteyttä
• Nonsubstitutable = resurssia ei voi helposti korvata toisella
resurssilla
• Tällaiset resurssit luovat tuotannontekijämarkkinoille
epätäydellisyyksiä niin ex ante kuin ex post.
• Triviaalissa muodossa vain tautologia: erilaisista resursseista
syntyy erilaista menestymistä. Avain on siinä, että millä tavoin?
RESURSSIPERUSTA
FYYSISET
RESURSSIT
aineelliset
panokset
rahoitusresurssit
varastot
ORGANISATORISET
RESURSSIT
tietovaranto
immateriaalioikeudet
maine
yrityskulttuuri
rutiinit ja
kyvykkyydet
INHIMILLISET
RESURSSIT
taidot
motivaatio
yrittäjyys
managerismi
KILPAILUEDUN KRITEERITSUODATTIMINA
-niukkuus
-vaikea jäljiteltävyys
-vaikea korvattavuus
-vaikea siirrettävyys
Hyvä
onni
Staattiset ja dynaamiset
(ydin)kyvykkyydet
Prof. Kalevi Kyläheiko
KESTÄVÄ KILPAILUETU
LUT/ Kauppatieteet
Path dependency
History
Existing resources
Slack resources
Additional resources
to be created
Proactive
strategy
Set of market
imperfection
opportunities
to be seized
and exploited!
Additional resources
to be acquired
History
History
SCA
Growth
RBV:n teoreettisia ja metodologisia ongelmia
1.
2.
3.
4.
(Lockett, Thompson and Morgenstern 2009)
RBV:n staattinen röntgenkuvaluonne ja tautologinen selitys
teorian hypoteesien testattavuus edellyttäisi niiden spesifiointia ja
avainresurssien identifiointia, mutta ongelmaksi muodostaa
kausaalinen epämääräisyys eli juuri avainresurssit ja kyvykkyydet
(esim. kyky oppia markkinoilta tai luoda uusia kombinaatioita)
eivät ole täsmennettävissä
miten edetä empiiriseen testaukseen, jos resurssit ovat aidosti
heterogeenisiä elleivät peräti ainutlaatuisia?
Empiirisessä analyysissä edellytettävien kausaaliketjujen
identifiointi ei yleensä onnistu esim. monimutkaisuuden vuoksi ja
silloin teoreettisesta selityksestä (”kausaalinen epämääräisyys”)
tulee empiirinen ongelma. Myös kausaliteetin suunta on
ongelmallinen esim. Nokian menestys ja korkea R&D-panostus,
kumpi on muna, kumpi on kana.
ULKOISTAAKO VAI EI? Transaktiokustannusteoria
yrityksen rajojen määrittäjänä
Strategian kannalta avainasemassa ovat yrityksen rajat
(boundaries of the firm)
Usein tarvitaan verkostoitumista, jotta päästään mukaan
järjestelmiin ja standardeihin, joiden käyttöön liittyy (i)
suuria vaihto- tai siirtymiskustannuksia ja (ii) suuria
kysynnän skaalaetuja eli verkostoitumisetuja
Moderni taloustiede analysoi yritysten verkostoitumisstrategioita käyttäen hyväksi ns. transaktio- eli
liiketoimikustannusteoriaa sekä sen modifikaatioita ja
laajennuksia (ks. Blomqvist & Kyläheiko- artikkeli
IJPE).
TRANSAKTIOKUSTANNUS-JA
TRANSAKTIOHYÖTYAJATTELU:
lyhyt oppimäärä
Lähtökohtana “MAKE OR BUY”-ongelma:
Päätössääntö: Yrityksen kannattaa tehdä tietty toiminto itse, jos
siitä syntyvä omakustannushinta (IC = internal cost) <
markkinoilta hankittavan palvelun hinta (EP = external price)
eli
1. PÄÄTÖSSÄÄNTÖ:
Tee itse, jos IC < EP.
Osta markkinoilta, jos IC > EP.
Näin meistä toimii jokainen!
Nobelisti Ronald Coase (1910 -)
havaitsi jo 1937, että markkinoiden
käyttö ei kuitenkaan ole ilmaista
(neuvottelu-, sopimis-, informaation
hankinta-, sopijapuolten
luotettavuuden arviointi etckustannukset) => TRANSAKTIO- eli
LIIKETOIMIKUSTANNUKSET (TC).
Myös oman organisaation käyttö
aiheuttaa kontrollointi-, valvonta-,
johtamis-,mittaamis- etc. kustannuksia
eli MANAGEMENTKUSTANNUKSIA (MC).
COASELAINEN 2. PÄÄTÖSSÄÄNTÖ:
Tee itse, jos EP + TC > IC + MC
Osta markkinoilta, jos EP +TC<IC+MC
Huom. intuitionvastainen tulos.
Tee itse, vaikka EP<IC, jos TC>>MC!
Nobelisti Coasen keskeisin pointti!
Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä, koska SEKÄ
markkinoiden ETTÄ oman sisäisen
yritysorganisaation eli hierarkian käyttöön liittyy
myös merkittäviä HYÖTYJÄ, joita kutsumme:
(a)
TRANSAKTIOHYÖDYIKSI eli TRANSACTION
BENEFITS (TB)
1. Suurtuotannon etujen hyödyntäminen
erikoistumalla
2. Mahdollisuus hyödyntää laajaa kilpailevaa
täydentäviä tuottajajoukkoa =>variaatiota (tärkeää
ei-vakiintuneilla markkinoilla)
3. Markkinoilla toimivilla ovat usein paremmat
kannustimet innovoida kuin suuryrityksen sisällä
(“high-powered incentives”)
4. Laajan tietovarannon hyödyntämismahdollisuus
esim. verkostoitumalla.
(b) YRITYKSEN OMAN ORGANISAATION KÄYTTÖÖN
LIITTYVÄT HYÖDYT ELI MANAGEMENT BENEFITS
(MB):
1. Kumulatiivisen osaamisen hyödyntäminen
2. Monopoliaseman ja strategisen vallan hyödyntäminen
suhteessa muihin täydentävien tekijöiden tuottajiin niin
panos- kuin lopputuotemarkkinoilla. Mitä suurempia, sitä
enemmän monopolivoimaa.
3. LAAJENNETTU PÄÄTÖSSÄÄNTÖ:
Tee itse, joss
EP + TC - TB > IC +MC-MB
Osta markkinoilta, joss
EP +TC – TB < IC + MC – MB
Seuraavaksi meidän on kysyttävä TC-, MC- TB- ja
MB-määrittäjiä, jotta voimme operationalisoida yo.
ehdon yrityksen strategiaa helpottavaksi. Sitä ennen
kuitenkin peruskuviohahmotus porterilaisittain.
Prof. Kalevi Kyläheiko
LUT/Kauppatieteet
BYROKRATIAHYÖDYT
-synergiahyödyt
-monopolivoima
-kumulatiivinen oppiminen
SISÄISET RUTIINIT & KYVYKKYYDET
Staattiset
- monistavia
Dynaamiset
- uutta luovia
BYROKRATIA( TUOTANTOKUSTANNUKSET )+ KUSTANNUKSET
-valvonta- ja
koordinaatiokustannukset
°
°
AKTIVITEETIT (TRANSAKTIOT)
HANKINNAT
A1
TUTKIMUS JA
TUOTEKEHITYS
A2
TUOTANTO
A3
LOGISTIIKKA
RAHOITUS
A4, A5
(PORTERILAINEN ARVOKETJU)
Staattiset
Dynaamiset
ULKOPUOLISET RUTIINIT & KYVYKKYYDET
MARKKINOINTI
&
HUOLTO
A6, A7
Kustannukset
minimoiva
+
Hyödyt
maksimoiva
strategiaoptio
TRANSAKTIOKUSTANNUKSET
-epävarmuus
-opportunismi
-resurssispesifisyys
°
°
TRANSAKTIOHYÖDYT
-skaalaedut
-muuntelu
-joustavuus
-pääsy tietämysmarkkinoille
Entä mitkä ovat transaktiokustannusten
määrittäjät?
• jotta pääsemme kohti selittävää
teoriaa yrityksen olemassaolon
syistä ja yrityksen rajoista,
tarvitsemme teorian siitä, mistä
liiketoimikustannukset johtuvat
(vaikka niitä ei voikaan mitata)
• tähän kysymykseen vastasi
ensimmäisenä Univ. of California
Berkeleyn ekonomisti ja tuore 2009
nobelisti, prof. Oliver Williamson (s.
1932 - ).
Oliver Williamsonin esittämät
TRANSAKTIOKUSTANNUSTEN MÄÄRITTÄJÄT:
1) Markkina- ja teknologiaepävarmuus, mitä enemmän, sitä
enemmän TC ja sitä hierarkisempi hallintarakenne.
2) Riippuvuus sellaisista erityisinvestoinneista, joilla ei ole
paljonkaan arvoa tai käyttöä muussa tarkoituksessa (“asset
specificity”, for one purpose only investments).
3) Muiden osapuolten opportunismin vaara.
4) Informaation epätasainen (asymmetrinen) jakautuminen
osapuolten kesken, mitä epätasaisempi, sitä suuremmat TC.
5) Mahdollisten liiketoimintaosapuolten vähäinen määrä
1), 2) & 3) synnyttävät yhdessä ns. HOLD UP-ONGELMAN eli
koukkuunjäämisongelman! (Esimerkkinä N-L:n kauppa 198285 ja ICT-ala nykyään alihankkijoiden näkökulmasta, Perlos)
David Teecen tietämyksen luonteeseen
liittyvät TC-määrittäjät:
6) Uusien ideoiden ja tietämyksen luonne (autonomiset vs.
systeemiset). Mitä autonomisempi, sitä alhaisemmat TC:t
eli sitä preferoitavampi on markkinaratkaisu ja kääntäen.
7) Ideoihin liittyvän tiedon suojattavuuden helppous
(“appropriability regime”). Suojattavuus saavutetaan joko
juridisin keinoin (patentit, copyrightit) tai hiljaisella
tiedolla. Mitä helpommin suojattavissa olevaa, sitä
alhaisemmat TC:t ja kääntäen.
8) Täydentävien osaamistekijöiden markkinoiden
kilpailullisuus (“complementary assets or capabilities”).
Mitä kilpailullisemmat markkinat, sitä alhaisemmat TC:t.
GOVERNANCE PENDULUM
TC low
TC high
MC high
MC low
TB high
TB low
Continuum of partnership options
Market
option
Co-operation
A3
A2
A1
Firm
A4
A1
A3
...
Joint ventures
A2
A4
Firm
Hierarchy option
A1
A2
A3
A4
Firm
Activities and the boundary of the firm
MARKKINARATKAISU ELI OUTSOURCING
ON SUOTAVA VAIHTOEHTO, JOS:
1) asset specificity-vaara on pieni
2) markkina- ja teknologiaepävarmuus on vähäistä
3) opportunismin vaaraa ei ole (trust on vahvaa!)
4) vaihtoehtoisia toimittajia on paljon
5) tietämys on “tacit”-luonteista eli suojattua yritysspesifisen
luonteensa vuoksi tai sitten patentin tms. tukemaa
6) erityisosaaminen on luonteeltaan autonomista eikä mullista
koko systeemiä
7) täydentävien osaamistekijöiden omistajilla ei ole
strategisesti keskeistä asemaa
8) alalla on suuria erikoistumiseen perustuvia mittakaavaetuja
(economies of scale)
9) ala on niin uusi, että ei ole vielä selkeitä standardeja, joten
on hyödynnettävä variaatioetuja
10) tarvitaan high-powered kannustimia
INTEGROITU RATKAISU (INSOURCING TAI
FUUSIOITUMINEN) ON HYVÄ OPTIO, KUN:
1) epävarmuus on suurta
2) asset specificity-ongelma on merkittävää
3) opportunismin vaara on olemassa (“no trust”)
4) täydentävien osaamistekijöiden omistajat ovat vahvoilla ja
vievät leijonanosan
5) tietämys ei ole hyvin suojattavissa
6) alalla on merkittäviä synergiaetuja (“economies of scope”)
7) kumulatiivinen osaaminen on avainasemassa
8) on mahdollisuuksia hyödyntää strategisia monopoliasemia
suhteessa täydentävien osaamistekijöiden tuottajiin
VERKOSTOITUMINEN (networking) TULEE
KYSEESEEN, KUN:
1) esiintyy samanaikaisesti molempia yllämainittuja tekijöitä
eli pro-market ja pro-hierarchy (esim. suurtuotannon
etuja, opportunismin vaaraa, vaikeasti suojattavaa tietämystä)
2) on olemassa riittävästi luottamusta synnyttäviä ja
ylläpitäviä mekanismeja osapuolten välillä
3) toiminta edellyttää suuria kiinteitä uponneita
kustannuksia ja siihen sisältyy suuria riskejä.
Myös verkostoitumisella on monia muotoja löyhästä
yhteistyöstä tiiviiseen joint ventureen asti!
TRANSAKTIOKUSTANNUSESIMERKKI:
 1)
Yhteistyökandidaattien mahdollinen opportunismi: Mitä opportunistisimpia
yhteistyöosapuolten arvellaan olevan, sitä parempi on pyrkiä tiukkaan verkostoon tai fuusioon.
• 2)
Strategisesti merkittävien täydentävien resurssien ja kyvykkyyksien asema
arvoketjussa. Tässä on kyse siitä, kuinka riippuvainen yritys on sellaisista erityiskyvykkyyksistä ja
resursseista, joita se ei kykene helposti tai lainkaan korvaamaan. Pieneltä innovatiiviselta yritykseltä
puuttuvat usein mm. ostoihin, jakeluteihin, markkinointiin ja myyntiin liittyvät toiminnot.
• 3) Ydintietämyksen suojaamisen tehokkuus. Mitä suojatumpaa yrityksen erityisosaaminen
on, sitä paremmin se voi käyttää hyväksi markkinoiden tehokkuutta lisääviä ominaisuuksia ilman
vaaraa, että yhteistyökumppani tai kilpailija kopioi osaamisen. Suojattavuutta voi tiukentaa
hyödyntämällä joko hiljaista tietämystä tai biotekniikka-alalla usein vahvoja patentteja.
Täy dentävät
kyvy kky ydet eivät
strategisia
Merkittävi ä
strategisesti
Tietämy kse n
suojattav uus
vahvaa (patentit,
tacit)
Käytä
markkinoita!
Verkostoidu!
Suojattav uus
hei kkoa
Verkostoidu!
Tiivis joint
venture tai
integraatio!
Analyy sii n vo idaan sitten l isätä
esim. opportunis min uhka. Mitä
suurempi se o n, sit ä suuremmat TC:t
MIKSI RUTIINIT JA KYVYKKYYDET OVAT AVAINASEMASSA
EVOLUTIONAARISESSA STRATEGIANÄKEMYKSESSÄ?
1) Rutiinit koostuvat yksilöiden omaksumista taidoista, kyvyistä ja
tavoista (TACIT KNOWLEDGE). Ne myös muodostavat pohjan
kollektiivisempien kyvykkyyksien synnylle.
2) Rutiinit ovat yksilöjen tapa ratkaista niitä ongelmia, joita syntyy, kun
rajoitetusti rationaaliset päätöksentekijät toimivat monimutkaisissa ja
epävarmoissa olosuhteissa. Rutiinit muodostavat säännöllisen, vakaan ja
pysyvän perustan organisaation toiminnalle. Näin ne myös lisäävät
päätöksenteon ennakoitavuutta. (RETENTIO ELI UUSINTAMINEN ELI
MONISTAMINEN)
3) Rutiinit synnyttävät väistämättä organisatorista kitkaa ja ns.
polkuriippuvuutta. Organisaatiot osaavat vain sitä, mitä siellä olevat
rutiinit jo sisältävät. Aiemmat valinnat määrittävät nykyisyyttä ja
rajoittavat tulevaisuuden valintahorisonttia. Jos ympäristön paineet tai
yritysjohdon päätökset edellyttävät yritykseltä sellaista, mihin sillä ei ole
sopivia kyvykkyyksiä, on melko turha toivoa, että radikaali käännös
onnistuisi. Siksi onkin tärkeää, että organisaatiorakenne ja yrityksen
strateginen tavoitteenasettelu (optiot) ovat sopusoinnussa keskenään.
4)
Rutiinit toimivat organisatorisina muisteina, joihin organisaatiossa
kumulatiivisen oppimisen tuloksena syntynyt hiljainen tieto upotetaan.
Juuri näin ne luovat strategisia palomuureja (”SUOJAUS”).
5) Rutiinit toimivat myös yrityksen (usein julkilausumattomia) arvoja
uusintavina mekanismeina. Se mahdollistaa organisaatiokulttuurin
synnyn ja vähentää yrityksen sisäisiä hallinnointi- ja
valvontakustannuksia.
6) Rutiinit (ja kyvykkyydet niiden kasautumina) toimivat välineinä,
joiden kautta valintamekanismi useimmiten toimii (”SELEKTIO”).
7) Rutiinit toimivat teknologisen (ja muunkin) tiedon suodattimina ja
levittäjinä. Niiden kautta soveliaimmat (eivät välttämättä parhaat)
käytännöt leviävät yhteiskunnassa käyttökelpoisten rutiinien
laajentuessa ja vähemmän soveliaiden supistuessa ja kuihtuessa
vähitellen pois (”VARIAATIO”).
Dynaamisten kyvykkyyksien teoria
• keskeinen kehittäjä on meidän
kunniatohtorimme,
kunniaprofessorimme ja
Wiipuri-palkinnon
ensimmäinen saaja prof.
David Teece (s. 1948 -) Univ.
of California Berkeleystä:
Dynamic capability view of
the firm
GOAL: Sustainable competitive advantage in global markets
LUCK
REPLICATION
PARTIAL
- path-dependent & - idiosyncratic
CREATION OF
NEW
KNOWLEDGE
Routines
Habits, skills, assets
Knowledge Base
- from tacit to codified
Resources
- financial, physical, human, technological,
organizational, cultural
Firm Boundary
INTEGRATION of different knowledge bases
TRANSFER of different knowledge bases
EXTERNAL CAPABILITIES AND RESOURCES
SELECTION
ENVIRONMENTS
(Markets/non-markets)
Capabilities
PARTIAL
Core capabilities
SEARCH
PROCESSES
- performance characteristics of services/products
REPLICATION
LEARNING
Technological artifacts
Dynaamisten kyvykkyyksien teoria
• Yrityksen kilpailuetu perustuu
dynaamisten kyvykkyyksien teorian
mukaan
– kykyyn tunnistaa uusia mahdollisuuksia ja
hyödyntää niitä. Uusien mahdollisuuksien
hyödyntäminen pohjautuu kykyyn muokata
tietoa, osaamista ja täydentäviä resursseja ja
teknologioita siten, että niiden avulla
saadaan tuotettua tavaroita ja palveluita
jotka vastaavat markkinoiden muuttuvia
tarpeita.
• Lähde: Ari Jantunen, LUT 2007
Dynamic capability view
extra
profits
”sustainable” competitive
advantage in changing operating
environments
new
innovations
1
2
3
4
t
Ari Jantunen
Prof. Ari Jantunen, LUT
7.4.2010
CLASSES OF DYNAMIC CAPABILITIES
(1)
(3)
(2)
Teece, SMJ, 2007
Copyright 2008 D.J. Teece
Lähtökohtana aineettomat, useimmiten
tietoon liittyvät resurssit
1.
Teknologinen “know-how”
2.
Immateriaalinen omaisuus (“Intellectual property”)
3.
Liike-elämän prosesseihin liittyvä know-how “mitä resursseja
rekombinaatioita käytetään ja kuinka?”
4.
Asiakassuhteet
5.
Tutkimus- ja tuotekehityssuhteet partnereiden kanssa
6.
Maine luottamuksen lähteenä
7.
Brändi
Näitä ei löydy taseesta eikä niille usein löydy myös
markkinahintaa, koska markkinat ovat epätäydelliset tai
niitä ei ole.
EPÄTÄYDELLISEN KILPAILUN KAUTTA
LUOTUJEN EROTUSVOITTOJEN SÄILYTTÄMINEN
AJASSA ON STRATEGIAN AVAINONGELMA
• Juuri tietämysresurssit voivat luoda suuren
”pysyvän” ekstravoittovirran, koska markkinat
ovat epätäydellisiä ja niitä on vaikea monistaa
(“kausaalinen epämääräisyys”)
• Ekstravoittojen pysyvyys taas riippuu ensi
sijaisesti:
– Resurssien kulumisnopeudesta
– Matkimisen helppoudesta ja kustannuksista eli ns.
omittavuusvyöhykkeen ”appropriability regime”
luonteesta
Löysiä
Monistettavuus (replikoitavuus)
Tiukkoja
Intellektuaaliseen pääomaan
liittyvät omistusoikeudet
(mm. patentit)
OMITTAVUUSVYÖHYKKEEN
(“appropriability regime”) IDEA: taustalla
isolaatiomekanismit ja kilpailuetu (SCA)
Helppoa
Vaikeaa
SCA Heikko
SCA Kohtuullinen
SCA Kohtuullinen
SCA Vahva
Copyright 2008 D.J. Teece
MIKSI NÄMÄ “KNOW-HOW” MARKKINAT EIVÄT
TOIMI KUTEN HYÖDYKEMARKKINAT?
• Vaihdanta on monimutkaista, koska
– Omistusoikeudet usein huonosti määriteltyjä
– Odotettu hyöty epävarma ja epäselvä
– Vähän ostajia ja myyjiä eli ”ohuet” markkinat
– Korkeat transaktiokustannukset
• Tuloksena markkinoiden epätäydellisyys ja mahdollisuus
hankkia ekstraprofitia.
• Kyse on markkinaepäonnistumisten hyödyntämisestä
• Jos ”know-how”-markkinat toimisivat tehokkaasti, ei
tarvittaisi dynaamisia kyvykkyyksiäkään, joilla minimoidaan
tavallaan dynaamisia transaktiokustannuksia
MITEN DYNAAMISET KYVYKKYYDET
TULEVAT KUVAAN MUKAAN?
• Vaikka olisikin onnistuttu luomaan “vahva
omittavuusvyöhyke” ja ekstraprofitia syntyisi tällä hetkellä,
on yrityksen kyettävä aistimaan ulkoisen ympäristön
(preferenssit, teknologiat ja institutionaaliset muutokset, kuten
viranomaisten säätelyjärjestelmät) muutossignaalit ja
mukautettava resurssi- ja kyvykkyysvarantonsa uusiin
olosuhteisiin uusia investointeja tekemällä
• Tarvitaan yrittäjämäistä johtajuutta, jotta pystytään
orkestroimaan monet toisiinsa kytkeytyvät resurssivarannot
ja mukauttamaan ne uusiin olosuhteisiin tavalla, joka luo arvoa
sekä kuluttajalle että yritykselle => dynaamiset kyvykkyydet
liittyvät juuri tähän. On luotava strategisten optioiden
portfolio ja valittava sieltä ne, joihin SCA voidaan ehkä
perustaa.
RESOURCES AND DYNAMIC CAPABILITIES
PARADIGM SHIFT IN THE MILITARY
Old Approach
New Approach
 “Balance sheet” view of assets and
capabilities
 Heavy emphasis on soft assets
which assist in orchestrating
deployment and redeployment
 Little emphasis on “orchestration”
as the key success factor
 Rapid deployment and equipping
forces.
Copyright 2008 D.J. Teece
WEALTH CAPTURE IN THE GLOBAL
ECONOMY
Wealth flows to:
Examples
Those that can innovate
inside the paradigm
Intel, Nokia
Those that have patented technology
needed to practice well accepted
(standardized) technology
Those that create hard to imitate
high performance business models
Those that can orchestrate assets
and find new combinations
Copyright 2008 D.J. Teece
Qualcom
Rambus
Dell Computer
WallMart
Apple
Strategiasynteesi à la Lappeenranta approach
• Tavoitteena sekä toimintaympäristön (Porter) ja yrityksen
sisäisten voimavarojen (RBV & DCV) vakavasti ottaminen
empiirisessä strategia-analyysissa
• interaktiovaikutukset: miten toimintaympäristön
ominaispiirteet (esim. toimialan kilpailullisuus,
teknologinen epävarmuus, ympäristön turbulenssi) ja
yrityksen sisäiset tekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja
vaikuttavat yhdessä kannattavuuteen
– strateginen ’fit’ ympäristön kilpailutekijöiden
(”opportunities and threats”) ja sisäisen organisaation
(”strengths and weaknesses”) välillä
– yrittäjyys-, innovaatio- ja markkinaorientaatio
selittäjinä
Ari Jantunen
221
SUOJATTAVUUS
-hiljainen tieto
-juridiset keinot
JAETTAVUUS
ULKOINEN YMPÄRISTÖ
kilpailijat, kuluttajat,
ostajat, alihankkijat,
instituutiot
STRATEGINEN
PALOMUURI
SIGNAALIEN
TUNNISTAMINEN
JA ENNAKOINTI
AJOITUS
- Open source model
STANDARDIT
FUUSIOT
KESTÄVÄ
TOIMIALAN
KYSYNTÄ- JA
TARJONTA
-kriittinen massa
-suurtuotannon
edut
-synergiaedut
-ensimmäisen
toimijan etu
KILPAILUETU
ORGANISAATIO
DYNAAMISET ydinkyvykkyydet
TÄYDENTÄVÄT
KYVYKKYYDET niukkoja sekä vaikeasti
RESURSSIT JA
korvattavia ja
KYVYKKYYDET
kopioitavia
-avoimet optiot
KOUKKUUNTIETOPÄÄOMA
-riippuvuuden
JÄÄMISONGELMA OMAKSUMISKYKY hiljainen tieto
luomat riskit
UUDISTUMISKYKY
OPPIMISKYKY tieteellinen tieto
kodifioitu tieto
Prof. Kalevi Kyläheiko
LUT/School of Business
TENTTIKYSYMYKSET
Informaatioaikakauden taloustiede 2014
Tenttiin tulee 3 kysymystä, joista 1-2
oheisartikkeleista ja 1-2 luennoista +
Ståhle et. al. kirjasta.
GORDON: Is US economic growth over?
1. Mitkä ovat Gordonin artikkelin kuusi keskeistä havaintoa
koskien USA:n kasvukehitystä? Lyhyet perustelut
kullekin.
2. Esittele Gordonin idea superpitkän aikavälin kehityksestä
välillä 1300-2100, miten voi luonnehtia toteutunutta
kehitystä ja mikä on Gordonin hypoteesista
tulevaisuudesta?
3. Mitkä suuret innovaatiot liittyvät teollisen
vallankumouksen toiseen vaiheeseen ja mikä on
tyypillistä niiden vaikutukselle talouskehitykselle?
4. Mitä Gordon tarkoittaa toisella ja kolmannella teollisella
vallankumouksella ja mitä niiden vertailu keskenään
paljastaa?
5. Mikä on Gordonin käsitys tulevaisuuden
innovaatiopotentiaalista ja miten hän perustelee
näkemyksensä? Minkälaista vastatuulta (mainitse ainakin
neljä kuudesta esitetystä) hän odottaa USA:n kohtaavan?
Pohjolan artikkeli :
”Kriisistä hitaan kasvun aikaan”-artikkeli KTA 3/2011
1.
Miten Pohjola ennakoi työn tuottavuuden ja työtuntien kehittymistä
luentojen per capita tulotason perusyhtälön puitteissa. Mikä on hänen
ennusteensa Suomen elintason kasvuvauhdiksi 2020-luvulle. Miten tätä
heikkoa kehitystä voidaan parantaa Pohjolan mukaan?
Kasvukauden tilinpäätös KTA 3/2011
1.
Suomen elintaso ja hyvinvointi kansainvälisessä. Mitä tapahtuu
verrattaessa maita vapa-ajan ja tulonjaon sekä elintason osalta?
2.
Miten toimialoittaiset tuottavuuskontribuutiot ovat kehittyneet ja mikä
on ollut rakennemuutoksen rooli kehityksessä? Entä miten tuottavuuden
lähteet (rakennemuutos, kokonaistuottavuus, pääomaintensiteetti ja
työpanos) ovat kontribuoineet tuottavuuskehitykseen?
3.
Mikä on olut kokonaistuottavuudella mitatun teknologisen kehityksen
vaikutus työn tuottavuuteen 1980-luvulta lähtien ja miten se näyttäisi
kehittyvän?
4.
Ketkä ovat hyötyneet eniten Suomen tuottavuuskehityksestä? Miten
sukupuoli ja koulutus ovat vaikuttaneet?
Teecen et co. Artikkeli, CMR, 2013, 15-30
1.
2.
3.
4.
5.
Miten globaali maailmantalous on Teecen mukaan muuttunut
aineettomien oikeuksien hallinnan näkökulmasta?
Mitä Teece tarkoittaa ”Profiting from Innovation”-kehikolla, entä
”Dynamic Capabilities”-kehikolla ja miten ne kytkeytyvät toisiinsa?
Mitä tarkoitetaan Teecen mukaan liiketoimintamallilla (business model)
ja miten siihen perustuvaa kilpailuetua voidaan suojella ?
Mitä tarkoitetaan omittavuusalueella (appropriability regime) ja miten
niitä rakennetaan eri toimialoilla?
Pilkington esimerkkinä siitä, miten IPRiä koordinoimalla voidaan
saavuttaa tehokas suojaus.
KYLÄHEIKON LUENTO-OSUUDEN KYSYMYKSET :
1. Miten perinteisessä kasvumallissa selitetään per capita tuotoksen kasvua
(määrittäjät esiin ja kuvioesitys mukaan) ja miksi se päätyy seisetilaan eli steady
state –tasapainoon? Miten Solowin residuaali auttaa yhtäältä taloudellisen
kasvun selityksessä, mutta aiheuttaa toisaalta teoreettisen ja empiirisen
ongelman?
2. Mitä arvokasta lisänäkökulmaa evoluutioteoriasta lähtökohtansa ammentava
evolutionaarinen taloustiede on tuonut kasvuselitykseen? Mitkä kolme keskeistä
mekanismia ovat taustalla ja miten ne liittyvät taloudelliseen kehitykseen?
Miten Schumpeterin ”luovan tuhon” idea liittyy tähän selitykseen?
3. Mika Malirannan esittämä syy-seuraus-kuvio kansantalouden
tuottavuuskehityksen taustatekijöistä. Miten Suomen kehitystä 1980-2005 voi
tällä ”luovan tuhon” mallilla selittää?
4. Esittele innovaatiotutkimuksen pioneerin Schumpeterin perusteoriat (Mark I ja
Mark II) lyhyesti. Mitä innovaatiot ovat Schumpeterin mukaan ja miten hän ne
luokittelee?
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Harrodin kasvumallin perusidea perusyhtälön kautta esitettynä ja lyhyesti
tulkittuna. Mitä vaaroja nykyisin niin suosittuun velkaelvytykseen
sisältyy tästä näkökulmasta?
Mitkä ovat globalisaation neljä megatrendiä? Lyhyt kuvaus kustakin.
Mikä on ns. Easterlinin paradoksi? Mikä on talouskasvun ja
onnellisuuden ja talouskasvun ja tyytyväisyyden suhde suhde uusimman
tutkimuksen (Layard yhtäältä, Stevenson-Wolfers toisaalta) mukaan?
Miksi informaatiohyödykkeet edellyttävät uutta ansaintalogiikkaa ja
miten markkinarakenne muuttuu perinteiseen teolliseen yhteiskuntaan
verrattuna?
Miten tuottavuus vaikuttaa elintasoon luennoilla esitetyn perusyhtälön
kautta? Selitä per capita tuotoksen muodostumista kolmella keskeisellä
määrittäjällä ja kuvaile lyhyesti niihin sisältyviä mahdollisuuksia tehostaa
taloudellista kasvua. Mitä tulisi tehdä, jotta suomalaisten elintaso per
capita nousisi? Hyödynnä myös pohjolan artikkleita.
Määrittele tietohyödykkeen ominaisuudet ja rakenna sitten nelikenttä
”kilpailullisuus – ei-kilpailullisuus” ja ”poissuljettavuus – eipoissuljettavuus”- kriteerien varaan.
11. Milloin markkinat toimivat hyvin ja milloin ne epäonnistuvat hyödykkeiden
ominaisuuksien funktiona? Miten tästä epäonnistumisesta nousee
teknologiapolitiikan vaatimus? Mistä onnistuneessa teknologiapolitiikassa on kyse
ja mitkä ovat keinot eli ”3P”:n viesti?
12. Kuvioesitys r&d-tuista ja niiden perusteltavuudesta epätäydellisten
riskirahoitusmarkkinoiden oloissa. Kerro peruskäsitteet ja niiden tulkinta ja näytä
kuvion avulla, miten ensin syntyy tiedon luonteeseen liittyvä
markkinaepäonnistuminen ja miten epätäydelliset pääomamarkkinat pahentavat
tilannetta.
13. Tarkastele, miten käy, jos kysyntäkäyrä on muotoa P= 1-Q, kun P= 1000e ja Q=
1000 yksikköä, ja uuden ohjelmiston investointikustannukset ovat 0. Kuinka suuria
ovat täydellisen kilpailun oloissa kuluttajan ja tuottajan ylijäämät? Entä, mitkä
ovat kuluttajan ja tuottajan ylijäämät silloin, kun tuottajalla on monopoli patentin
ja hän maksimoi voittonsa? Miten suuri on yhteiskunnan hyvinvointitappio tällöin?
14.
Tieteen tasavallan ja teknologian kuningaskunnat erot tavoitteenasettelun, keinojen,
normien, rahoituksen ja kannustimien osalta
15.
Analysoi verkostoulkoisvaikutusta kuvioesityksenä tapauksessa, jossa uusi operaattori
pyrkii vakiintuneelle kypsälle alalle (luennoilla ja Ståhle et al. -kirjassa esimerkkinä
Soneran Quam Saksan markkinoilla 2000-luvun alussa). Mitä ns. kaksikäsitteinen
(vakaa ja ei-vakaa) tasapaino ja ensimmäisen toimijan etu tarkoittavat tässä yhteydessä
eli mikä on kriittisen massan saavuttamisen merkitys?
16.
Esitä luentoslideissa esitettyjä esimerkkejä mukaillen, miksi (a) kannattaa pyrkiä
segmentoimaan markkinat kuluttajien maksuhalukkuuden erojen mukaisesti. Miten
tällä tavalla voidaan kasvattaa tuottajan ylijäämää informaatiohyödykkeiden
tapauksessa (kuvioesitys)?
(b) Millä tavalla informaatiohyödykkeiden
koplaaminen tai niputtaminen MS:n Windows-paketin tapaan kasvattaa tuottajan
ylijäämää silloin, kun kuluttajien preferenssit merkittävästi eroavat? Esimerkkinä
henkilöt A ja B, joiden preferenssit eroavat taulukkolaskentaohjelman ja
tekstinkäsittelyohjelman haluttavuuden suhteen.
17. Mitkä ovat ekstravoittojen perustyypit ja mihin ne
perustuvat? Mitä tarkoitetaan ekstravoitoilla ja miten ne
säilytetään? (lisätäydennystä tähän ja kaikkiin seuraaviin
kysymyksiin saa kirjasta Ståhle et al.) .
18. Toimialan taloustieteen perusidea ja sen kytkeytyminen
porterilaisen näkemyksen peruslogiikkaan, Porterin
avainstrategiat ja perusongelmat.
19. Kilpailuedun lähteet resurssiperusteisessa näkemyksessä.
Lyhyt kuvaus kunkin attribuutin merkityksestä. Voiko
näihin tekijöihin perustuva kilpailuetu olla kestävää? Jos
voi, niin millä perusteella se voisi sitä olla?
20.
21.
22.
23.
Empiirisessä tutkimuksessa havaitaan, että tietyllä korkean teknologian
alalla yritysten välillä on suuria tuottoeroja. Mikä olisi Porterin selitys
tuottoeroille? Entä resurssiperusteinen selitys tuottoeroille? Mihin tarvitaan
dynaamisten kyvykkyyksien teoriaa, jos jälkimmäistä vastausta halutaan
vielä syventää?
Mikä oli nobelisti Coasen vastaus klassiseen kysymykseen ”miksi yrityksiä
on olemassa”? Mitä tarkoittavat transaktiokustannukset ja managementkustannukset? Miten tämän kysymyksen valossa kannattaa yrityksen rajat
määrätä?
Mitkä ovat transaktiokustannusten keskeiset määrittäjät Oliver
Williamsonin mukaan? Mitä tarkoittaa ”hold-up”-ongelma? Esimerkki
tästä ongelmasta. Hahmottele ratkaisukeinoja selvitä ongelmasta.
Milloin markkinaratkaisu eli ulkoistaminen tai vaihtoehtoisesti pitkälle viety
integrointi on perusteltua (mainitse vähintään 6 edellytystä)? Mikä taas on
tyypillistä verkostoitumisratkaisulle (vihje: Williamsonin käyttämä ilmaus
”hybrid” eli sekasikiö)?
24.
25.
26.
27.
Tarkastele nelikenttämallin avulla, miten yritysjohdon kannattaisi
valita markkinaratkaisun ja hierarkian väliltä, jos kriteereinä olisivat
mitkä tahansa kaksi Williamsonin ja Teecen mainitsemista
kriteereistä. Ohje: Tenttikysymyksessä on kriteereitä aina vain kaksi,
joten selviät nelikentällä. Kytke kriteerit niihin liittyviin
transaktiokustannuksiin ja valitse markkinat silloin, kun ne
minimoituvat ja päinvastoin.
Mitä käyttäytymisoletuksia evolutionaariseen näkemykseen liittyy?
Mikä rooli rutiineilla on evolutionaarisessa näkemyksessä? Rutiinien
tehtävät yritysorganisaation toiminnassa ja kilpailuedun
säilyttämisessä.
(a) Mitä ovat dynaamiset kyvykkyydet?
(b) Mihin kilpailuetu perustuu dynaamisten kyvykkyyksien teorian
mukaan? Hyödynnä kuvioesitystä luentokalvoista ja Ståhle et al.kirjaa.
Miksi know-how-markkinat eivät toimi kuten hyödykemarkkinat ja
miten omittavuusvyöhyke (appropriability regime) liittyy niihin
kilpailuedun lähteenä? Miten dynaamiset kyvykkyydet tulevat kuvioon
mukaan? Entä käsitteet sensing, seizing ja managing threats?