Transcript Rahaa on - käytetään sitä viisaasti.

RAHAA ON –
KÄYTETÄÄN SITÄ VIISAASTI
Talous tutuksi 2012, Timo Silvola, FK
1
RAHAN KÄSITTEESTÄ
Vaihdon väline.
Arvon mitta.
Kirjanpidon yksikkö.
Rahatalous vs. luontaistalous.
Globaalin reaalitalouden arvo oli ennen finanssikriisiä
noin 50000 mrd. dollaria (tuotannon arvo/pörssiarvot).*
Globaalin johdannaistalouden arvo oli ennen finanssikriisiä
yli 470000 mrd. dollaria.*
*historiantutkija Niall Ferguson/UK
2
RAHAN KÄSITTEESTÄ
Raha on rakas asia ja sillä on monta lempinimeä:
fyrkka
fyffe
nappula
paalu
pätäkkä
kahiseva
hillo
… ja monta sitä koskevaa sanontaa:
• ”Rahalla saa ja hevosella pääsee”.
• ”Raha ei tee onnelliseksi – mutta kummasti se helpottaa”.
• ”Rahalla ei saa rakkautta”.
• ”Raha ratkaisee”.
3
RAHAN HISTORIASTA SUOMESSA
Tavaravaihdannasta siirryttiin arvometallien ja
arvometallilevyjen/kolikkojen käyttöön jo antiikin ajalla
ns. sivistyneessä Euroopassa.
Suomessa ja Pohjois-Euroopassa käytettiin turkiksia rahana varsin
pitkään.
Silti ensimmäiset kotimaiset kolikot tehtiin jo 1000-luvulla.
Turun rahapaja perustettiin 1400-luvulla.
Paperiraha tuli käyttöön Ruotsissa 1661 toisena maailmassa.
Suomen markka 1860.
EMU-sopimus (euron kurssi) 1999.
Suomen fyysisestä markasta luopuminen 2002.
4
LUENNOITSIJAN KUNNIANHIMOINEN TAVOITE
Kuvata rahatalouden rajoittuneisuutta.
Havainnollistaa niitä asioita, joita rahatalous ei mittaa tai mittaa
puutteellisesti tai väärin.
Avata ajattelua siitä, kuinka rahaa käytetään ohjaamaan
ajatteluamme
… ja osoittaa, että rahaa tai ainakin sen sisältöä, eli taloudellista
suorituskykyä on Suomessa runsaasti, mutta ei toki tuhlattavaksi
… sekä kuvata järkevää mallia yhteiskunnan ja
yksilön resurssien yhdistämiseksi molempien eduksi.
5
TÄRKEITÄ RAHA-AJATTELUN ANKKUREITA
Arvo
Vaihdanta
Mittaaminen
6
ARVOSTA
”Arvo on käsitys tavoiteltavasta ja haluttavasta fyysisestä tai
abstraktista objektista tai asiantilasta. Arvoja tutkivat mm.
antropologia, psykologia, sosiaalipsykologia, yhteiskuntatieteet ja
filosofiassa etiikan haara nimeltä arvoteoria eli aksiologia”.*
* Wikipedia
7
KANSAINVÄLISEN ARVOTUTKIMUKSEN TOP 1
• Jerusalemin heprealaisen yliopiston professori Shalom H. Schwartz ja
hänen keskeisin tutkimuksensa ”Kultturiset arvo-orientaatiot”.
=> 1980-luvulla alkanut ja edelleen jatkuva tutkimus 77 maailman maan
kulttuurillisten arvojen sisällöstä, niiden ryhmittelystä ja eri maiden
arvojen ryhmittymisestä sekä suhteesta toisiinsa.
* Saatavana suomeksi/Limor Oy 2011
8
SCHWARTZIN ARVOTEORIAN SISÄLLÖSTÄ
Kaikkien yhteiskuntien on ratkaistava kaikkina aikoina:
1. Kuinka määritellään henkilön ja ryhmän välisten suhteiden ja
rajojen luonne?
2. Kuinka taataan, että ihmiset käyttäytyvät vastuullisella,
yhteiskuntarakenteita ylläpitävällä tavalla?
3. Kuinka säädellään tapaa, jolla ihmiset käsittelevät inhimillisiä ja
luonnon tarjoamia resursseja?
9
SCHWARTZIN ARVOTEORIAN SISÄLLÖSTÄ
Kansallisten arvojen eroavuutta muiden kansojen arvoista voidaan kuvata
seitsemällä eri arvolla:
1. Harmonia
2. Juurtuneisuus
3. Hierarkia
4. Hallinta
5. Tunneautonomia
6. Älyllinen autonomia ja
7. Tasa-arvo.
• Nämä seitsemän arvoa ryhmittyvät tyypillisesti kolmella erilaisella tavalla,
jotka muodostavat yhteiskunnan arvopohjaisen rakenteen, eli esimerkiksi:
•
Mikä on demokratian taso kussakin yhteiskunnassa?
•
Kuinka suuri on kansalaisten luottamus viranomaisiin ja toisiinsa?
•
Mikä on korruption ja rikollisuuden määrä yhteiskunnassa?
•
Kuinka paljon panostetaan julkista rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin
sekä eläkkeisiin?
•
Kuinka tasainen on tulonjako ja kuinka korkea on hyvin toimeentulevien
verotus?
10
CULTURAL DIMENSIONS: PROTOTYPICAL STRUCTURE
Ideal Individual / Group
Relationship
People: role players
embedded in groups
HARMONY
Unity with Nature
World at Peace
EMBEDDEDNESS
Social Order, Obedience
Respect for Tradition
EGALITARIANISM
Social Justice
Equality
HIERARCHY
Authority
Humble
INTELLECTUAL
AUTONOMY
Broadmindedness
Curiosity
Individuals independent actors
11
MASTERY
AFFECTIVE
AUTONOMY
Pleasure
Exciting Life
Ambition
Daring
Map of 77 National Groups on Seven Cultural Orientations
EGYPT
CAMEROON
EMBEDDEDNESS
ETHIOPIA
YEMEN
HARMONY
SENEGAL
LATVIA
SLOVAKIA
SLOVENIA
GEORGIA
NIGERIA
FIJI
BOSNIA HZ
PHILIPPINES
CYPRUS
ESTONIA
HUNGARY
Gr
BOLIVIA
MALAYSIA
INDONESIA
GHANA
POLAND
MEXICO
S AFRICA
SINGAPORE
CHILE
UGANDA
ROMANIA
NEPAL
VENEZUELA
IRAN
SERBIA TURKEYMACEDONIA
ARGENTINA
NAMIBIA
PERU
BRAZIL
ISRAEL
RUSSIA
ARABS
COSTA
BULGARIA
JORDAN
RICA
UKRAINE TAIWAN
CZECH REP
EGALITARIANISM
SWITZERLAND FR
SPAIN
ITALY
FINLAND
NORWAY
BELGIUM
SWEDEN
GERMANY DENMARK
AUSTRIA
W
GERMANY E CANADA
FR
PORTUGAL
NETHERLANDS
GREECE
FRANCE
INTELLECTUAL
AUTONOMY
AUSTRALIA
IRELAND
NEW UK
ZEALAND
CANADA
ENG
AFFECTIVE
AUTONOMY
12
CROATIA HONG KONG
JAPAN
ISRAEL
JEWS
INDIA
ZIMBABWE
S KOREA
USA
MASTERY
THAILAND
HIERARCHY
CHINA
CULTURAL MAP OF WORLD
REGIONS
EMBEDDEDNESS
HARMONY
order, obedience
fitting in, no change
EGALITARIANISM
Muslim
East-Central &
Baltic Europe
justice
Prot/Cath
South
&
South
East
Asia
West
Latin
America
Europe
Middle
East &
SubSaharan
Africa
INTELLECTUAL
AUTONOMY curiosity
English
Speaking
HIERARCHY
authority
AFFECTIVE
13
AUTONOMY
pleasure
MASTERY
ambition, change
MITEN KANSAINVÄLINEN ARVOTUTKIMUS LIITTYY
RAHAAN?
Erittäin paljon ja enemmän kuin mikään muu inhimillinen asia, koska:
Kansalliset arvomme luovat pelisäännöt politiikalle, taloudelle ja
sosiaaliturvalle sekä määrittelevät kansallisesti sen, mikä osa
toimeentulostamme on yhteiskunnan ja mikä osa yksilön vastuulla.
Kansalliset arvomme määrittelevät myös sen, millaisia
kansainvälisiä sopimuksia voimme tehdä, millaisissa
kansainvälisissä yhteenliittymissä voimme olla mukana ja mikä on
kansainvälisen yhteistyömme sisältö ja liikkumavara.
14
SUOMEN KANSALLISET ARVOT
Tasa-arvo
Harmonia ja
Älyllinen autonomia.
Näistä kaksi ensimmäistä ovat pääarvomme ja kolmas luonteeltaan
täydentävä arvo.
Vahvuutemme ja heikkoutemme on konformistisuus (yksilön
mukautuminen enemmistön mielipiteeseen, arvoihin tai käyttäytymiseen).
Kuulumme pohjoismaiseen/Pohjois-Eurooppalaiseen ”luterilaiseen”
arvoalueeseen.
Selkeimmät arvoalueet EU:n sisällä ovat meidän arvoalueemme lisäksi
Välimeren alueen ”roomalaiskatolinen” arvoalue sekä UK-vetoinen
angloeurooppalainen arvoalue. Neljäntenä eurooppalaisena arvoalueena
on ”kreikkalaiskatolinen” itäisen Keski-Euroopan alue.
15
YKSILÖTEHTÄVÄ
Mieti, miten Euroopan/EU:n jakautuminen neljään eri arvoalueeseen
näkyy ja vaikuttaa EU-yhteistyössä?
Pohjois-Eurooppa
Välimeren alue
Anglo-Eurooppa
Itäinen Keski-Eurooppa
Miten tässä näkyy Euroopan eri maiden historian muokkaama
poliittinen, sosiaalinen, henkinen ja taloudellinen perimä?
16
ETELÄ-EUROOPAN MAAT RAHOITTIVAT VUOTEEN 2010
ASTI ALIJÄÄMÄNSÄ MM. SAKSALAISTEN JA
RANSKALAISTEN PANKKIEN RAHOITUKSELLA
Pohjoisista
ylijäämämaista
virtasi yksityistä
lainarahoitusta
Etelä-Eurooppaan
Pohjoiset
ylijäämät
kasvoivat, kun
valuuttakurssit
eivät päässeet
vahvistumaan
17
Pohjoisesta
saadulla
lainarahoituksella
ostettiin pohjoisen
tuotteita
Etelä-Euroopan
alijäämät katettiin
pohjoisesta
saadulla
lainarahoituksella
Alijäämät
syvenivät, kun
kilpailukyvyltään
heikompien
maiden valuuttakurssi ei joustanut
VUONNA 2010 PUHJENNEEN VELKAKRIISIN JÄLKEEN
YKSITYISEN RAHAN SUUNTA ON KÄÄNTYNYT
ETELÄSTÄ POHJOISEEN
Pohjoisiin pankkeihin
virrannut
ennätykselliset
määrät likviditeettiä,
jotka talletetaan
kunkin maan
kansalliseen
keskuspankkiin
Pohjoiset vahvat maat
sijoittajien
”turvasatama”
Etelän maat
riippuvaisia
keskuspankkirahoituksesta
18
TARGET-järjestelmä
tasapainottaa
ylijäämät ja alijäämät
euroalueen sisällä
Tallettajat nostavat
säästöjään, yksityiset
sijoittajat eivät enää
osta ongelmamaiden
bondeja
EUROOPAN KESKUSPANKIN PITKÄAIKAISTA
LTRO-RAHAA OVAT NOSTANEET LÄHINNÄ
ETELÄ-EUROOPAN MAAT
Mrd. €, keskuspankkien lainat luottolaitoksille
19
KUN TAAS ”TURVASATAMAPANKIT”
MM. SUOMESSA TALLETTAVAT YLIMÄÄRÄISIÄ
VAROJA KESKUSPANKKIIN…
Mrd. EUR
20
…JA NÄIN SYNTYY EUROJÄRJESTELMÄN SISÄLLE
EPÄTASAPAINOJA, KUN NS. TARGET2-JÄRJESTELMÄ
TASAA YLI- JA ALIJÄÄMÄT EUROMAIDEN VÄLILLÄ
Mrd. EUR, eurojärjestelmän sisäiset nettosaamiset
21
EKP:N LAINAAMA RAHA EI VÄLITY
REAALITALOUTEEN, VAAN JÄÄ
PANKKIJÄRJESTELMÄÄN – INVESTOINNIT PUUTTUVAT
Eurojärjestelmän ylimääräinen likviditeetti*, Mrd. EUR
22
*Sekkitilit - vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot
TYÖN TULOKSEN JAKAMISESTA YHTEISKUNNAN
JA YKSILÖN KESKEN
Tarve aineellisen pääoman (raha) ja inhimillisen pääoman
(työ/osaaminen) yhdistämiseen.
Riittävät kannusteet molemmille investointien tekemiseksi ja
tuottavan työn tekemiseksi.
Neljän kestävyyden yhteensovittamisen tarve:
poliittinen,
sosiaalinen,
taloudellinen ja
ekologinen kestävyys.
”Yhteiskunnan ja yksilön liitto”, ”hyvinvointikumppanuus”
Public-Private-Partnership (PPP) -vastuunjako hyvinvoinnin
järjestämisessä. => Julkisen palvelun palvelulupaukset sekä
verotuksen taso ja verotuksen ja tulonsiirtojen kohdistuminen.
23
IHANTEELLINEN VEROJÄRJESTELMÄ
Laaja veropohja ja matala verokanta.
Helppo valvoa, kohtelee tulonsaajia ja tulonlähteitä tasapuolisesti.
On vaikea rakentaa avoimessa taloudessa, sillä verotettavat menevät
sinne, missä juuri heille olennaista asiaa tai tuloa ei veroteta lainkaan
tai verokanta on merkittävästi alempi  veropohja rapautuu
Usein parhaaksi vaihtoehdoksi jää kapeampi veropohja ja
korkeammat verokannat.
24
VEROTUKSEN PITÄÄ OLLA OIKEUDENMUKAISTA
Verovaroin kustannettavien
palveluiden ja tulonsiirtojen on oltava
kestäviä ja kansalaisten laajan
enemmistön mielestä perusteltuja.
Samassa asemassa olevan ihmisen
pitää maksaa samoista tuloista
saman verran veroa.
Verojärjestelmän pitää olla niin
yksinkertainen, että
oikeudenmukaisuus on näkyvää.
25
KANSANTALOUDEN MITTAREISTA
Bruttokansantuote BKT
Kansantalouden tilinpidon keskeinen mittari.
Kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa.
Tuotannon arvoa vastaavan tulon mittarina BKT on myös kotimaisen
tulonmuodostuksen mitta.
Mittaa taloudellista kasvua, tunnistaa taloudellisen taantuman ja
taloudellisen laman.
Rajoitteita:
• ”Sotatalouden mittari” - BKT ei mittaa:
• Palkatonta kotityötä ja muuta rahatalouden ulkopuolella tehtävää
työtä.
• Luonnon ilmaishyödykkeitä eikä luonnon saastumista tai kulumista.
• Omaisuuden arvonmenetyksiä.
• Tulonjakoa
• Varallisuutta
• Eikä erottele hyödyllistä ja haitallista tuotantoa
• Sisältää julkisen palvelutuotannon kustannuksina – ei tuotoksena.
26
JULKISESTA TALOUDESTA
BKT oli 192 mrd. € vuonna 2011.
VM:n budjettiesitys vuodelle 2013 on 54 mrd. euroa sisältäen 6,6 mrd.
euron velalla katettavan alijäämän.
Kuntien menot vuonna 2010 olivat 35 mrd. euroa.
Lakisääteisen työeläketurvan menot olivat 20 mrd. euroa vuonna
2011.
Ongelmia:
• Vanhushuoltosuhteen muutos lisää erittäin voimakkaasti
yhteiskunnan menoja ja vähentää tehdyn työn määrää.
• Kansainvälinen talouskriisi on velkaannuttanut valtiota muutamassa
vuodessa 30 mrd. € lisää ja heikentänyt elinkeinotoiminnan
investointi-, työllistämis- ja tuloksentekomahdollisuuksia.
• Kunnat eivät tulevaisuudessa pysty vastaamaan täysimääräisesti
palvelulupauksestaan.
27
HYVINVOINNIN RAHOITUKSEN KOLME
ELEMENTTIÄ
Kokonaiseläketurva
Yksityinen
varallisuus ja
oma
tukiverkosto
28
Julkiset
palvelut
KULUTUS, ANSIOTULOT JA LAKISÄÄTEISET
BRUTTOELÄKKEET ASUKASTA KOHTI IÄN MUKAAN 2004
Lähde: Risto Vaittinen/ETK ja Reijo Vanne/TELA)
26 v
29
61 v
JULKISTEN MENOJEN LISÄÄNTYMINEN JOHTUU
VÄESTÖN IKÄÄNTYMISESTÄ (THL/HUJANEN 2008)
30
SUOMESSA OMINAISTA
Asunto-omaisuuden (omassa vakituisessa käytössä olevat asunnot ja
vapaa-ajan asunnot) sekä maaomaisuuden – etenkin
metsäomaisuuden suhteellisen suuri määrä.
79 %:lla eläkkeelle siirtyvistä on oma maksettu asunto.
Joka viidennellä taloudella on vapaa-ajan asunto.
Yli 800000 metsänomistajaa, joiden keski-ikä on yli 60 vuotta.
Erittäin suuri riippuvuus lakisääteisistä järjestelmistä, koska esim.
eläketurvan kustannuksista 96 % ja terveydenhuollon kustannuksista
73 % on lakisääteisten järjestelmien menoa. Ikääntyneiden hoiva
kuuluu periaatteessa kokonaan yhteiskunnan vastuulle.
31
HAVAINTO
Taloudellinen hyvinvointimme on lähes 10-kertaistunut 1950-luvun
alkuun verrattuna. (Lähde: Olli Kangas/Kela)
32
YKSITYISTALOUKSIEN OMAISUUDEN
JAKAUTUMINEN IKÄKOHORTEITTAIN
33
KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARAT
34
Lähteet: Tilastokeskus ja Finanssialan Keskusliitto
KOTITALOUKSIEN VELKAANTUMISASTE EUROOPASSA
2010
35
TOINEN HAVAINTO
• Vanhoilla on varat,
nuorilla on velat.
36
NYKYISET SÄÄSTÖ- JA SIJOITUSKOHTEET
Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?
% vastaajista (n=2393 vuonna 2012)
Tilisäästäjiä:
o eniten yli 60-vuotiaissa
Sijoitusrahastoja:
o eniten 35-39 -vuotiailla
o kasvua 25-28 -vuotiailla
o laskua 40-44 ja 50-59 vuotiailla
Pörssiosakkeita:
o etenkin 60-64 -vuotiailla
Vapaaehtoisia
eläkevakuutuksia:
o 35-39 ja 45-49 vuotiailla eniten
Naiset >< miehet
o Naiset tilisäästäjiä
o Miehillä osakkeita
PS-tuotteita:
o 2 %:lla (kuten v. 2011)
37
MIHIN ASIOIHIN TAI TARKOITUKSEEN AIKOO KÄYTTÄÄ
SÄÄSTÖJÄ TAI SIJOITUKSIA
Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?
% niistä, joilla säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa
(n=1620 vuonna 2012)
Vararahastoksi tai
pahan päivän varalle:
o pikkulapsiperheet
o lainaa omaavat
Eläkeaikoja varten:
o 35-39 ja 50-59 -vuotiaat
o pariskunnat, joiden
lapset muuttaneet kotoa
Kulutustavaroiden
hankkimiseksi:
o alle 18-vuotiaat
o yksin elävät
Asunnon hankintaa
varten:
o alle 29-vuotiaat
38
KULUTTAJIEN ODOTUKSET TALOUDEN KEHITYKSESTÄ
Saldoluku
39
HYVINVOINNIN OMAN RAHOITUKSEN
VAIHTOEHTOJA
Tulorahoitus
Etukäteissäästäminen
Säästäminen perinteiseen tapaan ”pahan päivän” tai ”vanhuuden”
varalle (vs. ns. mental accounting).
Sidottu säästäminen ja vakuuttaminen (PS-tilit, yksilöllinen
eläkevakuutus, työsuhteeseen perustuva lisäeläketurva).
Omaisuuden realisointi (omassa käytössä oleva asunto,
sijoitusasunto, metsävarallisuus, vapaa-ajan asunto).
Omaisuuden hyödyntäminen käänteisellä asuntolainalla tai
kertamaksuisella eläkevakuutuksella.
Vapaaehtoinen hoivavakuutus.
40
JOHTOPÄÄTÖKSET
• Kansalliset arvot määrittelevät kunkin yhteiskunnan politiikan ja talouden
rakenteen ja pelisäännöt.
• Arvot määrittelevät myös sen, millaisessa kansainvälisessä yhteistyössä
kukin yhteiskunta voi olla mukana.
• Suomessa tasa-arvoon ja harmoniaan pohjautuva hyvinvointiyhteiskunta
on ottanut vastatakseen liian suuren osan kansalaisten hyvinvoinnista.
Yhteiskunnan suorituskyky ei riitä julkisista palvelulupauksista
vastaamiseen.
• Hyvinvointi rakennetaan työllä, jolloin oleellista on sen tuottavuus.
• Meillä ei suuren julkisen talouden palvelulupauksen takia ole varaa
sopeuttaa sosiaalista malliamme yleiseksi EU-malliksi esimerkiksi
liittovaltiomallin tai edes eurobondien kautta, koska se romuttaisi ns.
sosiaalisen mallimme.
• Talouden mittarit ovat vajavaisia. Esimerkiksi BKT ei ota huomioon itselle
tai muille tehdyn maksuttoman työn merkitystä ja julkinen talous on
BKT:ssä kustannusperusteisena – ei tuotantonsa arvon mukaisena.
• Suomi on vaurastunut merkittävästi sotien jälkeen. Aineellinen
elintasomme on 10-kertaistunut.
41
JOHTOPÄÄTÖKSET, JATKUU
• Suomalaiset ovat valmiita
• sekä korkean veroasteen säilyttämiseen kohtuullisten julkisten
palveluiden turvaamiseksi että
• ottamaan lisää omaa vastuuta oman ja läheistensä hyvinvoinnin
rahoittamisesta.
• Sukuun ja perheeseen liittyvät turvaverkot ovat harventuneet, mutta
olemme oppimassa uusia yhteisöllisyyden malleja nopeasti
urbanisoituneessa Suomessa.
• Erityisesti monilla iäkkäillä on kertyneeseen omaisuuteen perustuvaa
maksukykyä rahoittaa omia lisääntyviä hyvinvointitarpeitaan.
• => Olemme jo aikaa sitten siirtyneet hyvinvointivaltiosta
hyvinvointiyhteiskuntaan. Nyt on kyettävä uudistamaan
hyvinvointiyhteiskunta määrittelemällä yhteiskunnan vastuu ja
kansalaisen oma vastuu nykyistä paremmin arvojemme mukaisesti ja
selkeästi.
42