Transcript henkilostolehti_2012_1.pdf

LEDARE
PÄÄKIRJOITUS
Förändringar
Muutoksia
Regeringen Katainen I har en kommunKuntauudistus kuuluu Kataisen ykköshalreform som en av de viktigaste strategiska
lituksen hallitusohjelman tärkeimpiin straåtgärderna i sitt regeringsprogram. Behovet
tegisiin toimenpiteisiin. Uudistuksen tarve
av en reform är uppenbar. Vi står infor stora
on ilmeinen. Olemme suurten haasteiden
utmaningar. Hittills har vi haft en god deedessä. Tähän saakka väestöllinen huolmografisk försörjningsbalans. Hittills har
tosuhteemme on ollut hyvä. Jokaista sataa
det för varje 100 personer i arbetsför ålder
työikäistä kohden on ollut huollettavana
funnits ca 50 personer utanför arbetskrafn. 50 työvoimaan kuulumatonta henkilöä.
ten att försörja. Denna siffra kommer år
Vuonna 2030 tuo luku nousee yli 70:een.
2030 att stiga till över 70. Samtidigt går vi
Samanaikaisesti kuljemme talouskriisin jäli finanskrisens kölvatten in i en period med
kimainingeissa kohti alhaisen talouskasvun
lägre ekonomisk tillväxt, vilket ökar på svåkautta, mikä lisää haasteen vaativuutta.
righetsgraden i utmaningen.
Tämä on kuntarakenneuudistuksen
Detta är bakgrunden till kommuntausta. Meidän tulisi selvittää, millainen on
strukturreformen. Vi borde se till med
se kuntarakenne, jolla voimme käydä käsikvilken kommunstruktur vi kan tackla de
si edessä oleviin haasteisiin ja jonka rahkeet
utmaningar som ligger framför och som
riittävät myös elinkeinopolitiikkaan ja kesamtidigt har muskler till näringspolitik
hittämisasioihin. Valitettavasti keskustelu
och utvecklingsfrågor. Tyvärr har debatten
on Suomessa taantunut kissanhännänvei Finland retarderat till en pajkastning om
doksi nykyisten kuntarajojen olemassaolosde nuvarande kommungränsernas vara elta. Nykyisiä asetelmia puolustetaan, mutta
ler inte vara. Man ser och försvarar vad man
strateginen tulevaisuusanalyysi loistaa poishar idag men en strategisk framtidsanalys Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen
saolollaan.
lyser helt med sin frånvaro.
Samanaikaisesti
kuntauudistuksen
Samtidigt med kommunreformen kommer också social- och
kans­sa uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuolto ja valtionosuusjärjestelmä. Kuin kermana muutoskakussa on uuden kunhälsovården och statsandelssystemet att reformeras. Som grädde
talain laatiminen, joka on juuri alkamassa. Lain on määrä tulla
på förändringsmoset börjar arbetet nu på att få till stånd en ny
voimaan vuonna 2017.
kommunallag, som enligt planerna skall träda i kraft år 2017.
Koskaan nykyaikana kunnissa ei ole ollut tapetilla yhtä paljon
Lika många förändringar för kommunerna har aldrig i momuutoksia samanaikaisesti. Tätä kirjoittaessani (toukokuun alusdern tid varit på tapeten samtidigt. I skrivande stund (början av
sa) kunnat ovat antaneet lausuntonsa kuntauudistuksesta ja halmaj) har kommunerna gett sina utlåtanden kring kommunreforlitus käy parhaillaan läpi kuntien ehdotuksia. Toukokuun aikana
men och regeringen håller på att gå igenom kommunernas förodotetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön esitystä sosiaalislag. Inom maj månad väntas också ett förslag från social- och
ja terveydenhuollon järjestämistavasta tulevaisuudessa.
hälsovårdsministeriet hur social- och hälsovården skall organiToisin sanoen - päätökset, jotka Pietarsaaren seudulla lähiseras i framtiden.
aikoina tehdään (tai jätetään tekemättä - myös tekemättä jätetyt
Med andra ord – de beslut vi tar i Jakobstadsregionen (eller
inte tar - också beslut man inte tar är beslut) den närmaste tiden
päätökset ovat päätöksiä), heijastuvat asukkaidemme elämään
kommer att prägla livet för våra invånare långt in på 2050-talet.
pitkälle 2050-luvulle. Kaikkien osapuolten tulisi nyt luopua lyNu borde alla parter glömma det kortsiktiga perspektivet och se
hytnäköisyydestä ja katsoa, mitä päätöksiä tarvitaan, jotta voimvilka beslut som behövs för att vi skall kunna ge över en blomstme jättää lapsillemme ja lastenlapsillemme kukoistavan ja elinrande och livskraftig region till våra barn och barnbarn. Det är
voimaisen seudun. On liian helppoa mennä sieltä, missä aita on
allt för enkelt att gå där ribban är lägst och låta nästa generation
matalin ja antaa seuraavan sukupolven kärsiä seuraukset. Sitähän
emme sentään halua, vai kuinka?
ta smällen. Det vill vi ju ändå inte – eller?
Edessämme on siis työntäyteinen vuosi. Olen kuitenkin täyDet är med andra ord ett arbetsdrygt år som väntar. Men jag
sin vakuuttunut siitä, että osaava henkilöstömme ja kaupungin
är fullständigt övertygad att våra duktiga medarbetare och förluottamushenkilöt tulevat vastaamaan haasteisiin tavalla, jonka
troendevalda i Staden kommer att svara på utmaningarna på ett
ansiosta lapsemme voivat katsoa 2030-luvulla ylpeinä vuoteen
sätt som gör att våra barn på 2030-talet kan se tillbaka på 2012
med stolthet och bygga vidare på de kloka beslut som gjordes då.
2012 ja jatkaa tuolloin tehtyjen viisaiden päätösten pohjalta.
Lopuksi haluan toivottaa kaikille työntekijöille ja luottamusSlutligen vill jag tillönska alla anställda och förtroendevalda
henkilöille perheineen oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää!
med familjer en riktigt skön och avkopplande sommar!
Mikael Jakobsson
kaupunginjohtaja
Mikael Jakobsson
stadsdirektör
STADEN/KAUPUNKI 1/2012
Utgivare/Julkaisija:
Personalbyrån, Henkilöstötoimisto
Pärm/Kansi: Pirjo Salonen
Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala
Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Anita Eriksson, Pia Nyman,
Lis -Marie Vikman
Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Marjo Luokkala, Gun Österbacka,
Christina Sundqvist
Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs
-2-
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA
Utveckling av stadens löneuträkning
Kaupungin palkanlaskennan kehittämistyö
Personalsektionen beslöt i september 2011 genomföra ett utredningsarbete gällande stadens löneuträkning. För ändamålet engagerades som konsult Fcg Finnish Consulting Group.
Målsättning för utredningen var att
• Utreda dimensionering av personresurserna samt arbetsfördelningen, översyn av befattningsbeskrivningarna,
• utreda huruvida löneprogrammet utnyttjas ändamålsenligt,
• utreda hur placerar sig löneräkningsprogrammet i jämförelse
med andra alternativ,
• utreda konsekvenser av löneräkningens centralisering, t.ex
harmonisering av arbetsmetoder,
• ge förslag på hur löneräkningen kan utvecklas.
Henkilöstöjaosto päätti syyskuussa 2011 teettää kaupungin palkanlaskennasta selvitystyön. Tarkoitukseen palkattiin konsultiksi
Fcg Finnish Consulting Group.
Selvityksen tavoitteena oli
• selvittää henkilöstömäärän mitoitus sekä työnjako ja tarkistaa
toimenkuvaukset
• selvittää, käytetäänkö palkkaohjelmaa tarkoituksenmukaisesti
• selvittää, miten palkanlaskentaohjelma vertautuu muihin
vaihtoehtoihin
• selvittää palkanlaskennan keskittämisen, esim. työmenetelmien yhtenäistämisen, vaikutukset
• tehdä ehdotuksia palkanlaskennan kehittämisestä.
Utredningsarbetet som har skett i nära kontakt mellan Fcg och
en arbetsgrupp vid personalbyrån samt stadens löneräknare har
slutförts i februari 2012. Som resultat av konsultrapporten vidtas
följande åtgärder:
• Göra studiebesök för att stifta bekantskap med andra löneuträkningsmodeller,
• Närmare framtidsplan i samråd med Abilita gällande utvecklingen av löneräkningen i staden,
• Utveckla ett rationellt kommunikationssystem mellan arbetsledare och löneräkningen (elektroniskt arbetsbord),
• Uppgöra anvisningar samt utbilda förmän och övriga involverade gällande lönefunktionen,
Utveckla arbetsfördelningen samt utveckling av arbetssätten
inom löneräkningen
Fcg:n ja henkilöstötoimiston työryhmän sekä kaupungin palkanlaskijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä tehty selvitystyö valmistui helmikuussa 2012. Konsulttiselvityksen tuloksena ryhdytään
seuraaviin toimenpiteisiin:
• tehdään opintokäyntejä muihin palkanlaskentamalleihin tutustumiseksi
• laaditaan tarkemmat tulevaisuudensuunnitelmat Abilitan kanssa yhteistuumin kaupungin palkanlaskennan kehittämiseksi
• kehitetään järkevä viestintämalli työnjohtajien ja palkanlaskennan välille (sähköinen työpöytä)
• laatia ohjeet ja kouluttaa esimiehiä ja muita asianosaisia palkanlaskentatoimintoon
• laaditaan ohjeet ja koulutetaan esimiehiä ja muita asianomaisia palkkatoiminnosta
• kehitetään työnjakoa ja palkanlaskennan työtapoja.
Rune Wiik
personaldirektör
Rune Wiik
henkilöstöjohtaja
Pitkät sairauslomat – lainsäädäntö muuttuu
Långa sjukledigheter – lagstiftningen ändras
Työterveyshuoltolaki ja sairausvakuutuslaki muuttuvat
1.6.2012. Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa
työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen
mahdollisuuksista. Työnantajan tulee selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä sekä mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.
Työpaikoille lähetetään lisätietoja asiasta.
Lagen om företagshälsovård och sjukförsäkringslagen ändras
den 1 juni 2012. För att få sjukdagpenning efter 90 sjukdagpenningsdagar krävs ett utlåtande av företagsläkaren om arbetstagarens återstående arbetsförmåga och möjligheter att
fortsätta arbetet. Arbetstagaren skall tillsammans med arbetsgivaren och företagshälsovården utreda arbetstagarens möjligheter att fortsätta i arbetet och vilka eventuella stödåtgärder
som behövs.
Närmare anvisningar kommer att skickas till arbetsplatserna.
-3-
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA
KVTES:n piiriin kuuluvien viran- ja toimenhaltijoiden tehtävien vaativuuden arviointiprosessi on käynnistynyt Pietarsaaren
kaupungissa
Processen med att bedöma uppgifternas svårighetsgrad har inletts i staden Jakobstad och gäller alla tjänsteinnehavare och befattningshavare som omfattas av AKTA.
TVA (tehtävien vaativuuden arviointi) prosessi KVTES: n piiriin
kuuluvien virkojen ja toimien osalta on käynnistynyt Pietarsaaren kaupungissa helmikuussa esimiehille pidetyllä koulutuksella.
Arviointityöryhmään kuuluisivat henkilöstöjohtajan ja -päällikön lisäksi hoitotyön päällikkö Lis-Marie Vikman, sosiaalihuollon päällikkö Carola Lindèn, vs. vanhushuollon päällikkö Pirjo
Knif, taloussihteeri Gunilla Höglund, siivoustyön johtaja Annika
Stenvik sekä pääluottamusmiehet, Ann-Sofie Larsson (KTN),
Kim Yli-Pelkola (TEHY), Kimmo Kuisma vara Sirkka Kettunen
(JUKO), Sixten Fagernäs (JYTY), Marie-Louise Holmbäck (SUPER), Maria Holmstedt – Lehtinen (JHL). Työryhmän puheenjohtajana toimii henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman.
Arbetsvärderingsprocessen, som gäller alla tjänster och befattningar som omfattas av AKTA, inleddes i februari med ett utbildningstillfälle för förmännen. Till arbetsvärderingsgruppen
hör, förutom personaldirektören och personalchefen, chefen
för vårdarbetet Lis-Marie Vikman, chefen för socialomsorgen
Carola Lindén, vik. chefen för äldreomsorgen Pirjo Knif, ekonomisekreterare Gunilla Höglund, städarbetsledare Annika Stenvik
samt huvudförtroendemännen Ann-Sofie Larsson (FKT), Kim
Yli-Pelkola (TEHY), Kimmo Kuisma, ersättare Sirkka Kettunen
(JUKO), Sixten Fagernäs (JYTY), Marie-Louise Holmbäck (SUPER), Maria Holmstedt – Lehtinen (JHL). Personalchef Päivi
Stenman fungerar som ordförande för arbetsgruppen.
Työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran 23.3.2012.
Ulkoisen ohjaajan avustama arviointityöryhmä on tehnyt alustavan suunnitelman TVA arviointijärjestelmästä ja prosessista.
TVA prosessia varten on laadittu oma työn vaativuuden arviointiopas. Henkilökunnalle järjestettyjen tiedotustilaisuuksien
jälkeen työstetään tehtävien kuvauksia kesän aikana ja lopullisia
kuvauksia alkusyksystä. Arviointityöryhmä käy läpi kuvaukset
ja määrittelee osavaativuustekijöittäin työn vaativuuden tasot
syksyn 2012 aikana. Tavoitteena on, että lopulliset arvioinnit
valmistuvat tammikuun 2013 aikana.
Arbetsgruppen samlades första gången 23.3.2012. Med hjälp av
en utomstående handledare har arbetsvärderingsgruppen utarbetat en preliminär plan för arbetsvärderingssystemet och -processen. En egen arbetsvärderingsguide har utarbetats för arbetsvärderingsprocessen. Efter informationstillfällen för personalen
ska uppgiftsbeskrivningar utformas under sommaren och de
slutliga beskrivningarna behandlas i början av hösten. Arbetsvärderingsgruppen går igenom beskrivningarna och bestämmer de
olika kravnivåerna för varje delfaktor under hösten 2012. Målet
är att de slutliga värderingarna ska vara färdiga i januari 2013.
TVA-arviointityöryhmän puheenjohtaja
Päivi Stenman
Arbetsvärderingsgruppens ordförande
Päivi Stenman
Ur staden Jakobstads personalrapport:
Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista:
31.12.2011 hade staden Jakobstad 2 768 anställda i huvudsyssla (50-100 % arbetstid), medan 173 anställda arbetade 10-49
%. Här kommer lite statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten som du hittar under www.jakobstad.fi/personalbyrån/
personalrapport.
31.12.2011 oli Pietarsaaren kaupungilla 2 768 päätoimista työntekijää (50-100 % työaika) ja 173:llä työntekijällä oli 10-49 %
työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy henkilöstöraportista osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti
De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro
Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt:
Jakobstad/
Pietarsaari
Medelåldern/keski-ikä
45,9 år/v.
Andel kvinnor/ Naisten osuus
84,9 %
Antal arbetsplatsmåltider/
Työpaikka-aterioita
Motionstillfällen subventionerade med kuponger
Kupongeilla subventoituja liikuntatilaisuuksia
2010
tumörer, kasvaimet
blodtryck,
verenpaine
skador,vammat*
stöd‐ o.
rörelseorgan,
tuki‐ ja liikuntaelin
mentala störningar,
mielenterv.
graviditet, raskaus
34 814
SOCIAL & HÄLSOV. /
SOSIAALI & TERVEYS
353
2011
andnigsorgan,
hengityselim
190 442
Antal anställda verksvis/ Työntekijät virastoittain
185
0,35
0,3
0,25
0,2
0,15
0,1
0,05
0
Hela landet /Koko Suomi
(kom.anställda/
kuntatyöntekijät)
45,5 år/v
79 %
733
BILDNINGSTJÄNSTER /
SIVISTYS
1677
TEKNISKA TJÄNSTER /
TEKNIIKKA
ÖVRIGA / MUUT
-4-
Några tips inför anställning av
sommarjobbare
Vinkkejä kesätyöntekijöiden
palkkaamiseen
(gäller främst förmännen)
(koskee lähinnä esimiehiä)
I sommar anställs inom staden Jakobstad ca 80 unga sommarjobbare och ca 220 vikarier. För många är det här den första
kontakten med arbetslivet och det är därför mycket viktigt att de
känner sig välkomna och tas emot sakligt och professionellt. Den
här sommarmånaden och erfarenheten från det första jobbet
kan kanske för hela livet påverka sommarjobbarnas inställning
till kommunen som arbetsplats. Med en bra inskolning sker även
färre misstag och olycksfall.
Nya saker vad gäller arbetarskydd har tillkommit och det kan
vara bra att repetera tidigare bestämmelser. Här några aktuella
tips:
Pietarsaaren kaupunki palkkaa tänä kesänä n. 80 nuorta kesätyöntekijää ja n. 220 si­jais­ta. Monille kyseessä on ensimmäinen
kosketus työelämään, joten on erit­täin tär­keää, et­tä työntekijät
tuntevat olevansa tervetulleita ja saavat asiallisen ja am­
mat­
timaisen vas­taan­oton. Tällä kesäkuukaudella ja ensimmäisestä
työpaikasta saa­duil­la kokemuksilla saat­taa olla elinikäinen vaikutus kesätyöntekijöiden käsitykseen kun­nasta työnantajana. Li­
säksi hyvän perehdyttämisen johdosta va­hinkoja ja tapaturmia
sattuu vä­hem­män.
Työ­­suojeluun on tullut uusia huomioon otettavia asioita ja aikaisempienkin määräysten ker­­taa­minen saat­­taa olla hyödyksi. Tässä
muutamia ajankohtaisia vinkkejä:
1. Vid anställning av unga arbetstagare (<18 år) skall arbetsuppgiften anpassas till den ungas fysiska och psykiska prestationsförmåga. Arbetsintroduktion och tillsyn över arbetet skall ägnas
särskild uppmärksamhet.
2. Gräsklippning är en av de vanligaste sommarjobben för unga.
Man måste använda tåförstärkta skyddsskor och hörselskydd vid
gräsklippning. Traktorkörkort krävs när man med sittgräsklippare korsar väg. Skyddsglasögon vid trimning. Obs! Regionförvaltningsverket har skärpt övervakningen.
3. Är det risk för att sommarjobbaren, inom parkarbeten, städning vid sjukhuset eller på annan arbetsplats, ofrivilligt kommer i kontakt med nålar? Vet han/hon hur man skyddar sig mot
nålstick? Att man genast måste rapportera ifall det ändå sker ett
misstag?
4. Finns eventuellt andra risker? Används kemikalier? Kom då
ihåg skyddsinformationsbladen. Vilken skyddsutrustning och
vilka försiktighetsåtgärder bör vidtas?
Var finns förstahjälpskåpet? Var nödutgångarna?
5. Har arbetstagaren förstått säkerhetsanvisningarna? Kontrollera med frågor!
6. Vet de till vem de kan vända sig om du inte är på plats?
7. Vet sommarjobbaren vad som är arbetsplatsens målsättning
och konkreta uppgift? Känner de till tystnadsplikten och arbetsplatsens övriga spelregler? Ex. vet han/hon hur man skall meddela om sjukfrånvaro och eventuella olycksfall?
8. Känner arbetstagaren till sin skyldighet att informera om
eventuella brister i säkerheten som han/hon observerar?
Bemöter du och dina arbetskamrater praktikanterna/sommarjobbarna så att de rekommenderar arbetsplatsen för sina kamrater och så att de gärna själva återkommer som tillsvidareanställda?
Birgitta Blomqvist
arbetarskyddschef
Lagstiftningen: Lagen om unga arbetstagare (998/1993), Arbetsministeriets beslut om lätta arbeten lämpliga för unga (1431/1993),
Social- och hälsovårdsministeriets förteckning över arbeten som är
farliga för unga arbetstagare (302/2007)
1. Nuoria työntekijöitä (<18 vuotta) palkattaessa työtehtävät
tulee sovittaa nuoren fyy­sisen ja psyykkisen suorituskyvyn mukaisiksi. Työhön perehdyttämiseen ja työn val­vontaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.
2. Ruohonleikkuu on nuorten yleisimpiä kesätöitä. Ruohoa
leikattaessa on käy­tet­tä­vä varvassuojuksella varustettuja suojajalkineita ja kuulosuojaimia. Tien ylit­tä­mi­seen päältäajettavalla
ruohonleikkurilla vaaditaan traktorikortti. Trim­
mattaessa on
käy­tettävä suojalaseja. Huom! Aluehallintovirasto on tiu­ken­ta­
nut valvontaa.
3. Onko kesätyöntekijällä riski joutua tahtomattaan kosketuksiin neulojen kans­sa puis­totöissä, sairaalasiivouksessa tai muussa
työpaikassa? Tietääkö hän, mi­ten neu­lanpistolta suojaudutaan ja
että mahdollisesta vahingosta tulee ra­por­toida vä­lit­­tömästi?
4. Onko muita mahdollisia riskejä? Käytetäänkö kemikaaleja?
Muista siinä ta­pauk­ses­sa käyttöturvallisuustiedotteet. Millaista
suojavarustusta ja mitä varo­toi­men­pi­tei­tä tarvitaan?
Missä on ensiapukaappi? Missä hätäuloskäytävät?
5. Onko työntekijä ymmärtänyt turvallisuusohjeet? Tarkista tekemällä kysy­myk­siä!
6. Tietääkö työntekijä, kenen puoleen hän voi kääntyä, ellet sinä
ole pai­kal­la?
7. Tunteeko kesätyöntekijä työpaikan tavoitteet ja konkreettisen
tehtävän? On­ko hän tietoinen salassapitovelvollisuudesta ja työpaikan muista säännöistä? Tie­tää­kö hän esi­merkiksi, miten sairauspoissaolosta ja mahdollisista tapaturmista il­moi­te­­taan?
8. Onko työntekijä tietoinen velvollisuudestaan ilmoittaa mahdollisesti ha­vait­se­mis­taan turvallisuuspuutteista?
Kohteletteko sinä ja työtoverisi harjoittelijoita/kesätyöntekijöitä
siten, et­tä he suo­sittelevat työpaikkaa tovereilleen ja että he palaavat mie­lel­lään takaisin va­ki­naisiksi työntekijöiksi?
Birgitta Blomqvist
työsuojelupäällikkö
Lainsäädäntö: Laki nuorista työntekijöistä (998/1993), Työministeriön päätös nuo­ril­le so­­pivista kevyistä töistä (1431/1993), Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työn­­­tekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007)
-5-
Stadens IT-verksamhet:
It-avdelningen och Databyrån
IT-tjänsterna för staden Jakobstad sköts av två olika enheter.
Själva IT-avdelningen har sex anställda för tillfället och har hand
om cirka 1700 av stadens datorer. Avdelningen som hör under
”Centralen för tekniska tjänster”, har funnits i Jakobstad sedan år
2000, med Jaakko Kaivosoja som IT-chef.
Vid fusionen 2010 flyttades också Malmskas tekniska IT-personal på tre personer över till stadens IT-avdelning, som år 2011
valdes till årets arbetsteam med motiveringen:
IT-avdelningen hanterade den stora fusionen för två år sedan på
ett förträffligt sätt. Teamet har visat förmåga att ta sig an ofantligt
stora utmaningar och kunnat ta prioriteringsbeslut i de till synes
oändliga arbetsuppgifterna. Vi, datorernas användare, är fulla av
beundran att alla system fungerar varje dag nästan klanderfritt.
Vi får, oberoende av vårt datakunnande, ett respektfullt bemötande av IT-personalen.
Att beställa och ta i bruk nya maskiner, planera och sköta kontakten med olika leverantörer, byta eller reparera gamla maskiner, se till att kapaciteten räcker – allt det hör till IT-personalens
ansvarsområde.
- Vi skaffar fram till exempel bokföringsprogram, men svarar
inte för innehållet, det gör sedan programvaruleverantören. Vi
ser bara till att allt fungerar tekniskt sett. Skolningen sköts av datoransvariga avdelningsvis, förutom den som görs av programvaruleverantören, berättar Jaakko Kaivosoja.
Databyrån handhar mjukvaran inom social och
hälsovårdsverket
IT-avdelningen arbetar i nära samarbete med Databyrån, som
hör under social- och hälsovårdsverket. Databyrån, tidigare
”Malmska datastöd”, består av datakoordinator/förman Carita
Södö, samt fem datastödspersoner. Deras chef är chefsläkare PiaMaria Sjöström.
- Vi brukar säga att vi jobbar där vården och pengarna möts, säger Carita Södö som har jobbat som datakoordinator sedan hvc
och sjukhuset fusionerades år 2005 och före det många år inom
vårdarbetet.
- På fältet borde tiden gå åt till att sköta sjuka patienter, inte till att
sitta länge vid datorn. Vårt jobb är att se till att det blir lättare på
fältet - göra programmen så smidiga som möjligt, med automatiska förval så att läkare och personal inte ska behöva söka länge
i långa register.
Inom social och hälsovårdsverket sköter IT-avdelningen datorer
och övrig hårdvara, medan Databyrån arbetar med mjukvara.
Jaakko Kaivosoja
Foto: Pirjo Salonen
Databyrån upprätthåller patientdatasystemet Effica, handleder,
administrerar användarrättigheter, kontrollerar besöksregistreringar, handhar kommunfaktureringar, producerar rapporter
för myndigheter och ledningen, upprätthåller social- och hälsovårdsverkets portal och intranet samt agerar datastöd via helpdesk-telefonen 1762.
- Stefan Häggkvist från IT-avdelningen koordinerar IT-tekniska
frågor, till exempel anskaffningen av nya datorer, serverunderhåll
och nätverk. Databyrån och IT-avdelningen samarbetar också
kring olika utvecklingsprojekt - vi är väldigt beroende av varandra, påpekar Södö.
- Funkar inte datorn, finns det inte mycket vi kan göra med
mjukvaran. Om hårdvaran strejkar, sänder vi ärendet vidare till
IT-avdelningen.
Databyrån, som fysiskt finns i ett av de gula trähusen på Malmskas
område, har också en skolningsklass.
- Vi skolar till exempel nya läkare och sekreterare, men personalen på avdelningarna handleder också varandra. Användarrättigheterna fås av oss. Vi gör också anvisningar för personalen om
dataprogrammens funktioner.
Nya projekt på gång är till exempel nya intra, de elektroniska recepten, nytt patientfaktureringssystem för munhälsovården samt
”Avohilmo” – besöksregistrering inom primärhälsovården. Samtidigt pågår också arbetet med att sammanföra Nykarleby och
Jakobstads ”Effica”- databaser.
- Allt detta borde ske inom detta år, berättar datakoordinator Carita Södö från Databyrån.
Text: Ulla Linder
IT-avdelningen:
Jaakko Kaivosoja Stefan Häggkvist
Nina Gustafsson
Markus Åbb
Pelle Asplund
Mika Övermark
Nykarleby IT-avdelning
Gunnevi Överfors
Pia Jakobsson
Markus Åbb
Foto: Pirjo Salonen
-6-
Databyrån (fd Malmska datastöd):
Carita Södö
Sari Gäddnäs
Ann-May Hallbäck
Gun Österbacka
Birgitta Högkvist
Anette Allén
Kaupungin IT-toiminta:
IT-osasto ja ATK-toimisto
Pietarsaaren kaupungin IT-palveluja hoidetaan kahdessa eri yksikössä. Varsinaisella IT-osastolla on tätä nykyä kuusi työntekijää, jotka huolehtivat kaupungin noin 1700 tietokoneesta. Teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen kuuluva osasto on toiminut
vuodesta 2000 ja IT-päällikkönä työskentelee Jaakko Kaivosoja.
Vuoden 2010 fuusion yhteydessä myös Malmin kolmihenkinen
tekninen IT-henkilöstö liitettiin kaupungin IT-osastoon, joka
valittiin vuonna 2011 vuoden työtiimiksi seuraavin perusteluin:
IT-osasto hoiti kahden vuoden takaisen suuren fuusion erinomaisesti. Tiimi on osoittanut voivansa vastata valtaviin haasteisiin ja osannut tehdä priorisointipäätöksiä loputtomilta vaikuttavissa työtehtävissä.
Me tietokoneiden käyttäjät ihastelemme sitä, että kaikki järjestelmät toimivat joka päivä liki moitteettomasti. IT-henkilöstö
suhtautuu meihin kunnioittavasti tietotekniikkataidoistamme
riippumatta.
IT-henkilöstön vastuualueeseen kuuluu uusien koneiden tilaaminen ja käyttöönotto, suunnittelu ja yhteydenpito eri tavarantoimittajiin, vanhojen koneiden vaihto ja korjaaminen sekä kapasiteetin riittävyydestä huolehtiminen.
Hankimme esimerkiksi kirjanpito-ohjelmia, mutta emme vastaa
niiden sisällöstä, vaan se on ohjelmistotoimittajan asia. Huolehdimme vain siitä, että kaikki toimii teknisesti. Koulutuksesta
huolehtivat tietokonevastaavat osastoittain lukuun ottamatta ohjelmistotoimittajan järjestämää koulutusta, kertoo Jaakko Kaivosoja.
kuntalaskutusta, tuottaa raportteja viranomaisille ja johdolle,
ylläpitää sosiaali- ja terveysviraston portaalia ja intranetiä sekä
toimii tietotukena help desk -puhelinnumeron 1762 kautta.
Stefan Häggkvist IT-osastolta koordinoi IT-teknisiä asioita, esimerkiksi uusien tietokoneiden hankintaa, palvelinten ylläpitoa ja
verkkoa. ATK-toimisto ja IT-osasto tekevät lisäksi yhteistyötä eri
kehittämishankkeissa – olemme hyvin riippuvaisia toisistamme,
Södö toteaa.
Ellei tietokone toimi, ei ohjelmistolle voi tehdä paljonkaan. Jos
laitteisto reistailee, lähetämme asian IT-osastolle.
Yhdessä Malmin alueen keltaisista puutaloista sijaitsevassa ATKtoimistossa on myös koulutusluokka.
Koulutamme esimerkiksi uusia lääkäreitä ja sihteereitä, mutta
osastojen työntekijät ohjaavat myös toisiaan. Käyttäjäoikeudet
saa meiltä. Lisäksi laadimme henkilöstölle ohjeita ohjelmien toiminnasta.
Meneillään on uusia hankkeita, esimerkiksi uusi intranet, sähköiset reseptit, suun terveydenhuollon uusi potilaslaskutusjärjestelmä sekä AvoHILMO eli perusterveyshuollon käyntien kirjaaminen. Lisäksi meneillään on Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren
Effica-tietokantojen yhdistäminen.
Kaiken tämän tulisi toteutua tämän vuoden aikana, kertoo ATKkoordinaattori Carita Södö ATK-toimistosta.
Teksti: Ulla Linder
IT-osasto:
Jaakko Kaivosoja Stefan Häggkvist
Nina Gustafsson
Markus Åbb
Pelle Asplund
Mika Övermark
ATK-toimisto
(entinen Malmin tietotuki)
Carita Södö
Sari Gäddnäs
Ann-May Hallbäck
Gun Österbacka
Birgitta Högkvist
Anette Allén
ATK-toimisto huolehtii sosiaali- ja terveysviraston
ohjelmistosta
IT-osasto toimii tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston
alaisuuteen kuuluvan ATK-toimiston kanssa. ATK-toimistossa
Uudenkaarlepyyn IT-osasto
eli entisessä Malmin tietotuessa työskentelevät ATK-koordinaattori/esimies Carita Södö sekä viisi tietotukihenkilöä. Heidän esiGunnevi Överfors
miehensä on johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström.
Pia Jakobsson
Tapaamme sanoa, että teemme työtä siellä, missä hoito ja raha
kohtaavat, sanoo Carita
Södö, joka on työskennellyt
ATK-koordinaattorina siitä
saakka, kun terveyskeskus ja
sairaala yhdistyivät vuonna
2005, ja sitä ennen monta
vuotta hoitotyössä.
Kentällä aika pitäisi voida
käyttää sairaiden potilaiden
hoitamiseen eikä pitkälliseen
tietokoneen äärellä istumiseen. Meidän tehtävänämme
on helpottaa kentän työtä
– tehdä ohjelmat mahdollisimman saumattomiksi automaattisin esivalinnoin, jotta
lääkärien ja muun henkilöstön ei tarvitse hakea tietoja
kauan pitkistä rekistereistä.
Sosiaali- ja terveysvirastossa
IT-osasto hoitaa tietokoneet
ja muun laitteiston, kun taas
ATK-toimisto huolehtii ohjelmistosta. ATK-toimisto ylläpitää potilastietojärjestelmä
Efficaa sekä opastaa, hallinÖvre raden från vä: Birgitta Högkvist, Anette Allén och Gun Österbacka.
noi käyttäjäoikeuksia, valvoo
Nedre raden från vä: Sari Gäddnäs, Carita Södö och Ann-May Hallbäck
käyntien kirjaamista, hoitaa
Foto: Thordis Kronholm
-7-
Ny direktör för social- och
hälsovårdsverket
Tvåspråkiga Pia Vähäkangas från Karleby fick en rätt intensiv
start på sin tjänst som direktör för social- och hälsovårdsverket
efter Pehr Lövs pensionering.
- Det har varit rätt mycket den här första månaden, eftersom
vårdstrategin - med modeller för den sociala omsorgen - ska
presenteras nu i april. Den baserar sig på ett års arbete, berättar
Pia Vähäkangas som hann jobba sida vid sida med den tidigare
direktören i två veckors tid.
- Vi har diskuterat på allmän nivå och har ganska samma tankegångar om till exempel ledarskapsmodeller. Ett stort plus är att
Pelle har delegerat mycket uppgifter till omsorgs- och enhetscheferna. De har haft möjlighet att bestämma och göra beslut, vilket
har fungerat bra.
Vårdsamarbetet i nejden har hunnit fungera i två år och till exempel organisationsstrukturen är ganska klar.
– Pelle har jobbat mycket med den och jag har en bra bas att
bygga på. Ännu kvarstår en intern harmonisering av löner och
uppgifter. Ingenting blir förstås färdigt, det sker en utveckling
hela tiden.
Huvudintresse äldrevård
Vård av hög kvalitet, oberoende av nivå, är en hjärtesak för Vähäkangas, som anser att det betyder att man måste man specialisera
sig. Vähäkangas är själv doktor i vårdvetenskap från Uleåborgs
universitet.
- Jag är i grunden sjukskötare och doktorerade inom hälsoadministration, men mitt huvudintresse är äldrevård. Jag började
inom special sjukvården, fortsatte inom primärhälso- och äldrevården och har bland annat varit chef för två åldringshem för
femton år sedan. Jag har studerat på finska, men är student från
Karleby svenska gymnasium.
Under de senaste tio åren har hon jobbat med olika projekt inom
utvecklingen av äldrevård - de senaste tre åren med ett projekt
vid Karleby universitetscenter i samarbete med Uleåborg om rehabiliterande vård och ledarskap. Hon har fungerat som utbildare och kände rätt bra till äldreomsorgen här i nejden innan
hon började.
Carina Wärn fick Årets guldhjärta
Socialbyrån i Jakobstad införde år 2008 traditionen att årligen
dela ut utmärkelsen Guldhjärta åt en anställd som sköter sitt arbete ”med hjärtat” och ger service utöver det vanliga för kundernas, arbetskamraternas och arbetsplatsens bästa. Social- och
hälsovårdsverkets ledningsgrupp har fört traditionen vidare och
från år 2011 ges utmärkelsen till ett resultatområde per år. År
2011 stod hälso- och sjukvården i tur att dela ut Årets guldhjärta.
Bland de inlämnade förslagen valdes avdelningssekreteraren
inom tandvården, Carina Wärn, att få utmärkelsen.
Carina har arbetat som sekreterare inom tandvården i många år
och är ofta den första person man har kontakt med vid tidsbeställning och anmälning. Hon är alltid lika glad och tjänstvillig
och ger ett gott första intryck av tandvården. Redan att se hennes
soliga ansikte i anmälningsluckan eller höra hennes glada röst
gör en på gott humör.
- Jag har kört runt
mycket då jag konsulterat i kommuner,
och har samarbetat
med både vårdare
och politiker, bland
annat inom kasteprojektet ”Äldrecentrum Österbotten”.
Dessutom har jag
släkt i Jakobstad och
mamma från Lepplax, så kulturen i nejden är också bekant.
Den nya social– och
Foto: Pirjo Salonen
hälsovårdsdirektören har redan en klar
bild över vad hon vill
fokusera på.
- Inom åldringsvården vill jag implementera det rehabiliterande
arbetssättet i hela vårdkedjan, det är en central sak för mig, säger
Vähäkangas och tillägger:
- Jag är också intresserad av utvecklingsarbete och vill lyssna på
andra människors åsikter. Ett problem som finns över hela Finland, inte bara här, är att utvärderingen varit bristfällig. Mera utvärdering behövs av vårdresultaten, speciellt inom äldrevården
- både från klienternas och från personalens synvinkel.
De närmaste månaderna kommer hon att satsa på att lära känna
personalen.
- När vi har vårdstrategin klar har jag tänkt börja bekanta mig
med enheterna – helt konkret fara till ort och ställe på besök.
Malmska och Nykarleby hvc har jag redan besökt, men senast
till hösten hoppas jag ha gått igenom alla enheter. Jag anser det
viktigt att lära känna personalen och se hur de jobbar. En stor och
positiv sak här är att man kan prata endera finska eller svenska. I
Karleby är arbetsspråket finska, konstaterar Pia Vähäkangas och
tillägger:
- Jag anser att det överlag finns en positiv anda här. Själv har
jag blivit bra bemött och ledningsgruppen har stött mig på ett
positivt sätt.
Text: Ulla Linder
För Carina är ingenting omöjlig, problem är till för att lösas. Också när det är bråttom och det inte finns tillräckligt med tandläkartider att ge ut, försöker hon bemöta kunderna så de blir nöjda.
Hon förlorar inte sitt tålamod och sitt ljusa sinnelag vid arbetstoppar och intensivare arbetsperioder.
Carina kommer överens med alla och försöker se saker från den
ljusa sidan. Hon föreslogs att få Årets guldhjärta av sina medarbetare inom tandvården.
När du nästa gång besöker Marja tandklinik eller beställer tid
till tandvården blir du övertygad om att rätt person utvald att få
guldhjärtat. När du hör Carinas glada röst eller ser hennes glada
ansikte blir du på gott humör!
Grattis till Carina Wärn!
-8-
Sosiaali- ja terveysvirastolle
uusi johtaja
Kokkolasta kotoisin oleva kaksikielinen Pia Vähäkangas sai ripeän alun viralleen sosiaali- ja terveysviraston johtajana Pehr Lövin
eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Tämän ensimmäisen kuukauden aikana työtä on ollut varsin paljon, sillä sosiaalihuollon mallit sisältävä hoitostrategia esitellään
nyt huhtikuussa. Strategia perustuu vuoden mittaiseen työhön,
kertoo Pia Vähäkangas, joka ehti työskennellä kahden viikon
ajan rinnakkain entisen johtajan kanssa.
Olemme käyneet keskusteluja yleisellä tasolla, ja meillä on melko
samanlainen ajattelutapa esimerkiksi johtamismallien suhteen.
Suurena plussana on se, että Pelle on delegoinut paljon tehtäviä
toiminta-alojen ja yksikköjen päälliköille. Heillä on ollut mahdollisuus tehdä päätöksiä, mikä on toiminut hyvin.
Seudun hoitoyhteistyö on ehtinyt toimia kaksi vuotta ja esimerkiksi organisaatiorakenne on jokseenkin selvä.
Pelle on tehnyt paljon työtä asian parissa, joten minulla on hyvä
perusta, jolta jatkaa. Vielä on jäljellä palkkojen ja tehtävien sisäinen harmonisointi. Mikään ei tietenkään tule koskaan valmiiksi,
vaan kehitystä tapahtuu koko ajan.
Pääasiallisena kiinnostuksen kohteena vanhushuolto
Laadukas hoito joka hoitoportaassa on sydämen asia Vähäkankaalle, joka katsoo, että tuo tavoite edellyttää erikoistumista. Vähäkangas itse on Oulun yliopistossa väitellyt hoitotieteen tohtori.
Alun perin olen sairaanhoitaja ja väittelin terveydenhuollon hallinnosta, mutta pääasiallinen kiinnostuksen kohteeni on vanhushuolto. Aloitin erikoissairaanhoidossa, jatkoin perusterveydenhuollossa ja vanhushuollossa ja olen muun muassa toiminut
kahden vanhainkodin johtajana viisitoista vuotta sitten. Opiskelukieleni oli suomi, mutta pääsin ylioppilaaksi Kokkolan ruotsinkielisestä lukiosta.
Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Pia Vähäkangas
on työskennellyt erilaisissa vanhushuollon kehittämishankkeissa – viimeisimmät kolme vuotta Kokkolan yliopistokeskuksen ja
Oulun yhteistyöhankkeessa, joka liittyi kuntouttavaan hoitoon ja
johtamiseen. Hän on toiminut kouluttajana ja tunsi seudun vanhushuollon varsin hyvin ennen sosiaali- ja terveysjohtajan työn
aloittamista.
Carina Wärn sai vuoden Kultaisen
sydämen
Pietarsaaren sosiaalitoimisto aloitti vuonna 2008 perinteen, jossa
myönnetään vuosittain Kultainen sydän -tunnustus työntekijälle,
joka tekee työtään ”sydämellä” ja tarjoaa tavanomaista enemmän
palvelua asiakkaiden, työtovereiden ja työpaikan parhaaksi. Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä on jatkanut perinnettä ja
vuodesta 2011 lukien tunnustus myönnetään yhdelle tulosalueelle vuotta kohden. Vuonna 2011 oli terveydenhuollon vuoro
jakaa vuoden Kultainen sydän.
Ehdotetuista henkilöistä huomionosoituksen saajaksi valittiin
hammashuollon osastonsihteeri Carina Wärn.
Carina on työskennellyt hammashuollon sihteerinä useita vuosia
ja on usein ensimmäinen henkilö, johon asiakas on yhteydessä
aikaa varatessaan ja ilmoittautuessaan. Hän on aina yhtä iloinen
ja palvelualtis ja antaa hyvän ensivaikutelman hammashuollosta.
Jo hänen aurinkoisten kasvojensa näkeminen ilmoittautumistiskillä tai hänen iloinen äänensä saa muut hyvälle tuulelle.
Olen kiertänyt paljon eri kunnissa konsultoimassa ja tehnyt
yhteistyötä sekä hoitotahojen että poliitikkojen kanssa, muun
muassa Pohjanmaan vanhustyön kehittämisyksikön Kaste-hankkeessa. Lisäksi minulla on sukua Pietarsaaressa ja äitini on kotoisin Lepplaxista, joten myös seudun kulttuuri on minulle tuttu.
Uudella sosiaali- ja terveysjohtajalla on jo selkeä kuva siitä, mihin hän haluaa keskittyä.
Vanhushuollossa haluan ottaa käyttöön kuntouttavan työskentelytavan koko hoitoketjussa, se on minulle keskeinen asia, Vähäkangas sanoo ja lisää:
Olen kiinnostunut myös kehittämistyöstä ja haluan kuunnella
muiden mielipiteitä. Eräänä ongelmana, ei pelkästään täällä vaan
koko Suomessa, on arvioinnin puutteellisuus. Etenkin vanhushuollossa tarvitaan enemmän hoitotulosten arviointia sekä asiakkaan että henkilöstön näkökulmasta.
Lähikuukausina Vähäkangas käyttää aikaa henkilöstöön tutustumiseen.
Hoitostrategian valmistuttua aion tutustua yksikköihin – käydä
aivan konkreettisesti paikan päällä. Malmilla ja Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksessa olen jo käynyt, mutta syksyyn mennessä olen toivottavasti käynyt läpi kaikki yksiköt. Mielestäni on tärkeää oppia tuntemaan henkilöstö ja nähdä sen työskentelytavat.
Eräs iso ja myönteinen asia on, että täällä voi puhua joko suomea
tai ruotsia. Kokkolassa työkielenä on suomi, toteaa Pia Vähäkangas ja lisää:
Mielestäni täällä on ylipäätäänkin myönteinen henki. Minut on
otettu hyvin vastaan ja johtoryhmä on tukenut minua hyvällä tavalla.
Teksti: Ulla Linder
Carinalle ei mikään ole mahdotonta, ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Myös kiireisinä aikoina, jolloin hammaslääkäriaikoja ei ole
riittävästi, hän pyrkii kohtelemaan asiakkaita siten, että he ovat
tyytyväisiä. Hän ei menetä kärsivällisyyttään eikä valoisaa mieltään työhuippujen ja tiiviimpien työjaksojen aikanakaan.
Carina tulee toimeen kaikkien kanssa ja pyrkii näkemään asioiden valoisan puolen. Kultaisen
sydämen saajaksi häntä ehdottivat työtoverit hammashuollossa.
Ensi kerralla Marjan hammashoitolassa käydessäsi tai tilatessasi aikaa hammashuoltoon
tulet vakuuttuneeksi siitä, että
Kultainen sydän meni oikealle
henkilölle. Tulet hyvälle tuulelle kuullessasi Carinan pirteän äänen tai nähdessäsi hänen
iloiset kasvonsa!
Onnittelut Carina Wärnille!
-9-
Ventilationen är den
vanligaste orsaken
till problem med
inomhusluften
Staden Jakobstad har tillsatt en grupp för inomhusluft.
Det är meningen att gruppen ska behandla mer omfattande problem i arbetsmiljön som beror på inomhusluften i de byggnader där stadens anställda arbetar.
– Gruppen tillsattes för att göra arbetsfördelningen
klarare. Tidigare har vi inte haft ett enhetligt förfaringssätt, berättar Leif Karlström som är viceordförande för inneluftsgruppen.
Gruppen har verkat ungefär ett halvt år och har redan
nu visat sig vara nödvändig.
– De största problemen har vi för närvarande på
brandverket och i Länsinummi skola, säger Karlström.
Karlström förklarar att inneluftsgruppen behandlar
mer omfattande ärenden. Ett sådant är t.ex. en arbetsmiljö, där arbetstagarna redan har symtom eller är
mycket bekymrade över inomhusluftens kvalitet. Om
problemet är av den storleksordningen att det behövs
provtagning, tar inneluftsgruppen i allmänhet upp
ärendet till behandling.
Problem med inomhusluften är mycket vanliga. Karlström berättar att det på den senaste tiden har kommit in fler anmälningar än någonsin under hans tid i
tjänsten. Leif Karlström är hälsoinspektör inom miljöhälsovården och biträdande arbetarskyddschef i Jakobstad.
Ventilationen orsakar mest problem. Det finns också
mycket fuktskador, och det beror enligt Karlström på
att skadorna inte har reparerats genast när de har observerats.
– Om det syns fuktfläckar i taket, om det är mögel i
duschutrymmena eller om det droppar vatten inomhus, måste man genast göra något. Att dölja fel under
ett nytt lager målfärg är bara en kosmetisk åtgärd som
inte på något sätt löser problemet. Ju längre fukten får
finnas i konstruktionerna, desto större och värre blir
problemet, säger han.
Och ju längre man väntar med att vidta reparationsåtFoto: Marjo Luokkala
gärder, desto dyrare blir reparationen.
Av de problem med inomhusluften som anmälts beror
nästan 80 procent på ventilationen. I synnerhet i gamla offentliga Typiska tecken på problem med inomhusluften är synliga skador
byggnader finns det ofta en maskinell toppventilator som suger som fuktfläckar, färgförändringar på ytmaterial, konstruktioner
ut den dåliga luften, men det kommer inte in någon frisk luft i som sväller, ytbeläggning som lossnar, stark kalkbildning, mögelstället. Det här leder naturligtvis till problem: arbetstagarna har tillväxt. Om luften är dålig, lönar det sig att kontrollera golvbeläggningen och fogarna och se efter om fönster och andra ytor är
symtom som huvudvärk, trötthet och känner sig hängiga.
– Då är det på sin plats med en ordentlig vädring. Öppna bara fuktiga. Unken luft och en konstig lukt vittnar också om problem
med inomhusluften.
fönstren en stund, så som man gjorde förr, påpekar Karlström.
Om det finns en färdigt inställd maskinell ventilation i utrymme- Om man har problem med inomhusluften på en arbetsplats, ska
na, borde man inte alls öppna fönstren. Om det är dålig luft i de man först underrätta den egna förmannen. Ifall problemet är
omfattande och det finns sådana som har symtom bland de anhär utrymmena, beror felet vanligtvis på ventilationsaggregaten.
– En koldioxidmätare är ett bra instrument när man mäter pro- ställda, fyller förmannen i anmälningsblanketten och sänder den
blem med inomhusluften. Väldigt ofta är koldioxidhalten för till ordföranden för arbetsgruppen för inomhusluft (Rune Haghög, i synnerhet i klassrum eller på daghem i de rum där barnen ström) och till sekreteraren (Leif Karlström). Blanketten sänds
också till stadens arbetarskyddsfullmäktig.
sover, säger Karlström.
Koldioxidhalten ökar när människor andas, ju mindre utrymme Arbetsgruppen för inomhusluft besöker arbetsplatsen vid behov,
och ju fler människor, desto högre är koldioxidhalten. En sådan tar prover och inlämnar ett förslag till åtgärder till sektionen för
luft är inte hälsovådlig, men den får oss att må dåligt, bli trötta, interna stödtjänster, som bestämmer om fortsatta åtgärder.
Marjo Luokkala
få huvudvärk och är helt klart en faktor som påverkar trivseln i
arbetet.
- 10 -
Ilmastointi tyypillisin syy
sisäilmaongelmiin
Pietarsaaren kaupunki on perustanut sisäilmaryhmän. Sen tarkoituksena on ottaa käsiteltäväkseen laajempia sisäilmasta johtuvia työympäristöön liittyviä ongelmia niissä rakennuksissa,
missä kaupungin työntekijät työskentelevät.
– Ryhmä perustettiin selkeyttämään työnjakoa . Aikaisemmin
meillä ei ole ollut yhtenäistä toimintatapaa, kertoo sisäilmaryhmän varapuheenjohjaja Leif Karlström.
Ryhmä on toiminut noin puolen vuoden ajan ja jo nyt osoittautunut tarpeelliseksi.
– Isoimpia ongelmia tällä hetkellä ovat palolaitos ja Länsinummen koulu, Karlström sanoo.
Karlström sanoo, että sisäilmaryhmässä otetaan käsiteltäväksi
laajempia asioita. Tällainen on esimerkiksi työympäristö, jossa
työntekijöillä jo on oireita tai suuri huoli sisäilman laadusta. Yleensä, jos ongelma on sitä mittaluokkaa, että
tarvitaan näytteidenottoa , sisäilmatyöryhmä ottaa sen
käsiteltäväkseen.
Sisäilmaongelmat ovat hyvin yleisiä. Karlström kertoo, että ilmoituksia on viime aikoina tullut enemmän
kuin koskaan aikaisemmin hänen työuransa aikana.
Leif Karlström on ympäristöterveydenhuollon terveystarkastaja ja avustava työsuojelupäällikkö Pietarsaaren kaupungissa.
Eniten ongelmia aiheuttaa ilmastointi. Kosteusvaurioitakin on paljon ja se on Karlströmin mukaan seuraus siitä, että vaurioita ei ole heti niiden ilmaannuttua
korjattu.
– Jos katonrajassa näkyy kosteutta, suihkutiloissa on
hometta tai vettä tiputtaa sisätiloihin, jotain pitää tehdä heti. Vikojen piilottaminen uuden maalin alle on
vain kosmeettinen asia eikä auta ongelman ratkaisussa
yhtään. Mitä kauemmin kosteus saa rakenteissa muhia, sitä laajemmaksi ja pahemmaksi ongelma kasvaa,
hän sanoo.
Ja mitä kauemmin korjaustoimenpiteitä odotellaan,
sitä kalliimmaksi korjaaminen myös tulee.
Ilmoitetuista sisäilmaongelmista lähes 80 prosenttia
johtuu ilmastoinnista. Usein varsinkin vanhoissa julkisissa rakennuksissa on koneellinen huippuimuri,
joka vie huonon ilman pois, mutta ei tuo raitista ilmaa
tilalle. Tämä tuo luonnollisesti ongelmia: työntekijät
oireilevat päänsäryllä, väsymisellä ja vetämättömällä
ololla.
– Kunnon tuuletus on tällöin kohdillaan. Ikkunat vain
hetkeksi auki, niinkuin ennenvanhaan tehtiin, Karlström huomauttaa.
Jos tiloissa on säädelty koneellinen ilmanvaihto ikkunoita ei saisi avata lainkaan. Ja jos ilma on näissä tiloissa huono, vika useimmiten johtuu koneista.
– Hiilidioksidimittari on hyvä työväline sisäilmaongelmia mitattaessa. Hyvin usein on etenkin luokkahuoneissa tai vaikka päiväkodeissa lasten päiväunihuoneessa liian suuri hiilidioksidipitoisuus, Karlström
sanoo.
Hiilidioksidipitoisuus kasvaa ihmisten hengityksen
myötä, mitä pienempi tila ja mitä enemmän ihmisiä,
sitä korkeampi pitoisuus on. Tällainen ilma ei ole terveydelle vaarallista, mutta se hankaloittaa oloa, väsyttää, aiheuttaa päänsärkyä ja on selvä työviihtyvyyteen
vaikuttava seikka.
Tyypillisiä merkkejä sisäilman ongelmista ovat näkyvät vauriot kuten kosteusläiskät, pintamateriaalien värimuutokset, rakenteiden turpoaminen, pinnotteiden
irtoaminen, voimakas kalkkikerrostuma, homekasvu. Jos ilma
on huono, kannattaa katsastaa lattiapinnotteiden ja saumausten
kunto ja ikkunoiden ja muiden pintojen kosteus. Sisäilmaongelmasta kielii myös ummehtunut ilma ja outo haju.
Työpaikkojen sisäilmaongelmista pitää ensin ilmoittaa omalle
esimiehelle. Jos ongelma on laaja ja työyhteisössä oirehtivia työntekijöitä, esimies täyttää ilmoituslomakkeen sisäilmaryhmän
puheenjohtajalle (Rune Hagström) ja sihteerille (Leif karlström).
Lomake lähtee myös työsuojeluvaltuutetuille.
Sisäilmaryhmä käy tarvittaessa työpaikalla, ottaa näytteet ja tekee
toimenpide-ehdotuksen sisäisten tukipalvelujen jaostolle jatkotoimenpiteitä varten.
Marjo Luokkala
- 11 -
Sosiaali- ja terveysvirasto ja
Concordia Lääkäripäivillä
Social- och hälsovårdsverket och
Concordia på Läkardagarna
Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto osallistui Helsingissä
9.-12.1.2012 järjestetyille Lääkäripäiville yhdessä Concordian kanssa ja teki tunnetuksi
konseptia Täällä asuu laatu.
Tavoitteena oli luoda myönteinen kuva seudustamme ja
sosiaali- ja terveysvirastosta
työnantajana. Messut oli suunnattu lääkäreille, proviisoreille,
farmaseuteille ja lääketieteen
kandidaateille. Messuilla oli
8828 kävijää.
Sosiaali- ja terveysvirasto aloitti
suunnittelun Concordian kanssa ja alkukesästä 2011. Vara- Anita Eriksson, Pia Nyman & Pehr Löv
simme 24 m2:n messuosaston Foto: Mia Gustafsson
ja meillä oli onni saada paikka,
joka sijaitsi strategisesti lähellä luentosaleja. Osasto somistettiin
turkistuotteilla ja sovimme käyttävämme päivien aikana Noolanin
asuja edustaaksemme seutua sopivalla tavalla. Lisäksi mukana oli
Dennis Rönngård viihdyttämässä messuvieraita. Myös uuden tähden huomattiin syttyneen, kun Concordian Ola Smedlund lauloi
yhdessä Denniksen kanssa. Esiintyjät saivat yleisöltä lämpimät
aplodit ja me muut saimme kuulla useita spontaaneja kommentteja, kuten esimerkiksi, että meillä oli niin houkutteleva ja mukava
osasto ja että vierailijat arvostivat suuresti sitä, että olimme tuoneet
Lääkäripäiville myös kulttuuria.
Päivien aikana jaoimme noin 1 000 vesipulloa, joihin oli painettu
teksti ”Täällä asuu laatu - Pietarsaaren seutu”, sekä eri esitteitä ja
1 000 sosiaali- ja terveysviraston logolla varustettua appelsiininkuorijaa. Appelsiininkuorijat toimivat lisäksi mainioina ”keskustelun avaajina”.
Terveydenhuolto on osallistunut lääkäripäiville muutaman kerran
aikaisemminkin. Huomattava muutos entiseen oli se, että nuoret
lääketieteen opiskelijat ovat nyt kiinnostuneita ruotsin kielestä ja
todella haluavat oppia sitä. Sen vuoksi täydensimme päivien aikana osastomme kuvaruudulla ollutta esittelyä tekstillä ”opi ruotsia
kanssamme”. Monet nuorimmista kävijöistä eivät tunteneet Pietarsaarta eivätkä tienneet, missä se sijaitsee. Tulevia messuja/Lääkäripäiviä varten aiomme varustautua Suomen kartalla, johon Pietarsaari on merkitty selvästi.
Päivien aikana esillä oli mahdollisesti kiinnostuneita varten vieraskirja, johon sekä valmiit lääkärit että kandidaatit saivat merkitä yhteystietonsa. Saldona oli 120 nimeä ja lähetimme henkilöille
kiitoskirjeet käynnistä osastollamme. Lisäksi toivotimme heidät
tervetulleiksi työskentelemään organisaatiossamme tai ainakin
käymään kaupungissamme.
Lääkäripäiville osallistuminen oli monella tapaa myönteinen kokemus. Voidaan todeta, että osallistuminen on kantanut hedelmää.
Johtavan lääkärin mukaan lääketieteen opiskelijat ja lääkärit ovat
ottaneet kevättalven aikana yhteyttä ja hakeneet Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta niin kesätöitä kuin pitempiaikaisempaakin työtä.
Meillä jotka työskentelimme messuosastolla viisi päivää osaston
pystytyspäivä sunnuntai mukaan luettuna, oli torstaina Lääkäripäivien päättyessä särkevät ja turvonneet jalat. Pakkasimme tavaramme kuitenkin erittäin tyytyväisinä siitä, että saimme olla mukana,
aina suunnitteluvaiheesta saakka. Jos onnistuimme hankkimaan
virastoomme lääkäreitä, niin tokihan kaikki oli vaivan arvoista!
Social- och hälsovårdsverket i
Jakobstad deltog i Läkardagarna i Helsingfors 9–12.1.2012
tillsammans med Concordia
och lyfte fram konceptet Här
bor kvaliteten. Syftet var att
skapa en positiv bild av regionen och social- och hälsovårdsverket som arbetsgivare.
Mässan riktade sig till läkare,
provisorer, farmaceuter och
medicinekandidater. Mässan
besöktes av 8828 deltagare.
Social- och hälsovårdsverket
inledde planeringen med Concordia redan på försommaren
2011. En monter på 24 m2 bokades och vi hade turen att få
en plats strategiskt placerad intill föreläsningssalarna. Montern stylades med pälsprodukter och
vi kom överens om att bära Noolan kläder under dagarna för att
representera regionen på ett riktigt sätt. Dennis Rönngård fanns
också på plats och underhöll besökarna. En ny stjärna upptäcktes också i Ola Smedlund från Concordia som sjöng tillsammans
med Dennis. Musikanterna fick motta varma applåder och vi andra fick många spontana kommentarer, som t.ex. att vi hade en så
inbjudande och trevlig monter och att det uppskattades stort att
vi dessutom tagit med kulturen till Läkardagarna.
Under dagarna delade vi ut ca 1 000 vattenflaskor med trycket
”Här bor kvaliteten” – Jakobstads-regionen, olika broschyrer
och 1 000 apelsinskalare med social- och hälsovårdsverkets logo.
Apelsinskalarna fungerade dessutom ypperligt som ”diskussionsöppnare”.
Hälso- och sjukvården har ett par gånger tidigare deltagit i läkardagarna. En märkbar förändring från tidigare var att unga
medicinestuderande nu är intresserade och verkligen vill lära
sig svenska. Vi kompletterade därför under dagarnas gång presentationen på bildskärmen i vår monter med, ”opi ruotsia kanssamme”. Många av de yngre besökarna kände inte till Jakobstad
eller var staden är belägen. Med tanke på kommande mässor/
läkardagar skall vi utrusta oss med en Finlandskarta som tydligt
visar var Jakobstad finns.
Under dagarna fanns en gästbok framlagd där potentiella intresserade, både färdiga läkare och kandidater fick skriva sina kontaktuppgifter. Saldot blev 120 namn till vilka vi sände tackbrev
för att de besökt oss under Läkardagarna. Vi önskade dem också
välkomna att arbeta hos oss eller att åtminstone besöka vår stad.
Att delta i Läkardagarna var positivt på många olika sätt. Man
kan konstatera att deltagandet i dagarna har burit frukt. Enligt
chefsläkaren har medicinestuderande och läkare under vårvintern tagit kontakt och sökt såväl sommarjobb som arbete för
längre perioder vid Jakobstads social- och hälsovårdsverk.
Vi som arbetade i montern 5 dagar inklusive söndagen, då montern skulle iordningsställas, hade värkande och svullna fötter då
Läkardagarna avslutades på torsdag. Men vi packade ihop, synnerligen nöjda över att vi haft förmånen att få vara med, ända
från planeringsskedet. Om vi lyckades rekrytera läkare till vårt
verk – så visst var det mödan värt!
Anita Eriksson ja Pia Nyman
- 12 -
Anita Eriksson och Pia Nyman
Avdelningarna 6-8 vid Malmska
enheten
Malmin yksikön osastot 6-8
Vid Malmska enheten påbörjades renoveringen av avdelning 6 i
maj 2011 och blev klar till Luciadagen. Som bäst renoveras avdelning 7 och till sist står avdelning 8 i tur – allt ska vara klart till
december i år. Före renoveringen fanns 40 patientplatser, efter
renoveringen 30 plus fem tilläggsplatser.
Bristen på toaletter och duschutrymmen var det största problemet före renoveringen. Endast fem rum hade toalett, resten av
klienterna fick köa till toaletterna i korridorerna.
- Vi hade tidigare fem fyrapersoners rum. Nu minskade rumsstorleken, men det var nödvändigt. Det är viktigt att det inte är
så många patienter i samma rum, konstaterar överskötare Teija
Svenfelt.
- Toaletten är en stor hjälp både för patienter och vårdare. Det
har varit olika olyckstillbud med köandet till korridortoaletterna
tidigare. Nu finns också möjligheten att duscha i WC - man behöver inte åka långa vägar för att göra det.
Dagsalen har förminskats och delvis
omvandlats till ett patientrum, medan ett
patientrum förvandlats
till mindre dagsal, därifrån man också kan gå
ut i terapiträdgården.
- En nyhet är två special isoleringsrum på
avdelning 6. De kan vid
behov betjäna hela huset. Rummen har eget
ventilationssystem med
undertryck och en dörr
ut, så att patienten kan
vistas ute trots smittosam sjukdom, berättar
Nina Nyqvist och Teija Svenfelt
Svenfelt.
Foto: Thordis Krohnholm
Avdelning 8 med 28
patienter har flyttats till
Östanlid för tiden som renoveringen pågår. På avdelning 6 var
man tvungen att riva upp golvet för att alla rör skulle bytas ut.
Arbetet på de andra våningarna borde gå något snabbare, eftersom rören letts upp till de följande våningarna och golven inte
behöver rivas där. Ett sprinklersystem samt ett nytt fungerande
patientalarmsystem – Miratel - har också installerats.
- I det ingår överfalls- och demensalarm. Flera funktioner kan
kopplas till det vartefter, förklarar Svenfelt.
I änden av byggnaden byggs en ny hiss, samt utrymmen för
smutstvätt och skräphantering. Byggnaden, som är från 1988,
har förutom lite underhåll inte tidigare renoverats. De gamla hissarna ska bytas ut i höst, efter att den nya hissen finns på plats.
Personalköket har förstorats och kansliet ändrats så att där också
finns en lugnare del för dokumentation. Ett kansli för läkare har
uppstått, liksom ett medicinrum.
Färgerna på avdelningarna är grått och beige.
- Vi var trötta på pastellfärgerna och ville ha samma färgskala
som på avdelning 3, som vi tycker är lugn och harmonisk. De
uppvikbara stolarna i korridorerna utgör färgklickar, liksom
konstutställningarna, som vi ska fortsätta med bara renoveringarna blir klara, berättar överskötare Teija Svenfelt.
Text: Ulla Linder
Malmin yksikön osasto 6:n peruskorjaus aloitettiin toukokuussa 2011 ja valmistui Lucian päiväksi. Parhaillaan peruskorjataan
osastoa 7 ja viimeisenä vuorossa on osasto 8 – kaiken on määrä olla valmiina tämän vuoden joulukuuhun mennessä. Ennen
peruskorjausta osastolla oli 40 potilaspaikkaa, peruskorjauksen
jälkeen 30 paikkaa ja viisi lisäpaikkaa.
Ennen peruskorjausta suurimpana ongelmana oli vessojen ja
suihkutilojen puute. Vain viidessä huoneessa oli vessa, muut asiakkaat saivat jonottaa käytävillä oleviin vessoihin.
Aikaisemmin meillä oli viisi neljän hengen huonetta. Nyt huonekoko pieneni, mutta se oli välttämätöntä. On tärkeää, että samassa huoneessa ei ole kovin monta potilasta, toteaa ylihoitaja
Teija Svenfelt.
Vessasta on suuri apu sekä potilaille että hoitajille. Aikaisemmin
käytävän vessoihin jonotettaessa on syntynyt erilaisia vaaratilanteita. Nyt on lisäksi mahdollista käydä suihkussa WC-tiloissa,
enää ei tarvitse kulkea pitkää matkaa suihkutiloihin.
Päiväsalia on pienennetty ja osa siitä on
muutettu potilashuoneeksi, kun taas yksi
potilashuone on muutettu pienemmäksi päiväsaliksi, josta pääsee
myös ulos terapiapuutarhaan.
Uutuutena on kaksi
erikoiseristyshuonetta
osastolla 6. Ne voivat
tarvittaessa
palvella
koko taloa. Huoneissa
on oma alipaineellinen
ilmanvaihtojärjestelmä
ja ulko-ovi, jotta potilas voi oleskella ulkona
tarttuvasta sairaudestaan huolimatta, Svenfelt kertoo.
Osasto 8, jolla on 28
paikkaa, on siirretty
peruskorjauksen ajaksi Östanlidiin. Osastolla 6 jouduttiin purkamaan lattia, koska kaikki putket vaihdettiin. Muilla osastoilla
työn pitäisi sujua hieman nopeammin, koska putket on johdettu ylempiin kerroksiin, eikä lattioita tarvitse purkaa. Lisäksi on
asennettu sprinklerijärjestelmä ja uusi toimiva potilashälytinjärjestelmä, Miratel.
Siihen sisältyy päällekarkaus- ja dementiahälytys. Järjestelmään
voidaan liittää useita toimintoja, Svenfelt selittää.
Rakennuksen päähän rakennetaan uusi hissi sekä tilat likapyykille ja jätteidenkäsittelylle. Vuodelta 1988 peräisin olevaa rakennusta ei ole kunnostettu aikaisemmin pieniä kunnossapitotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Vanhat hissit vaihdetaan syksyllä,
kun uusi hissi on paikoillaan. Henkilöstön keittiötä on laajennettu ja kansliaa muutettu siten, että siellä on myös rauhallisempi
soppi dokumentointia varten. Lisäksi on rakennettu lääkärinkanslia ja lääkehuone.
Osaston väreinä ovat harmaa ja beige.
Olimme kyllästyneet pastellisävyihin ja halusimme saman värimaailman kuin osastolla 3. Se on mielestämme rauhallinen
ja harmoninen. Väripilkkuina ovat käytävien kokoontaitettavat
tuolit ja taidenäyttelyt, joita jatkamme, kunhan vain peruskorjaus valmistuu, kertoo ylihoitaja Teija Svenfelt.
Teksti: Ulla Linder
- 13 -
Hagalunds renovering
När Nykarleby gick med i social- och hälsovårdsverket, stod man
redan mitt i planeringen av renoveringen av Hagalunds pensionärscenter. Arbetet inleddes hösten 2010 och blev i princip klart
i mars 2012.
- Det finns ännu småsaker att göra - plocka fram tavlor och annat löst, samt justera syre och luft, så byggtiden pågår ännu ett år
framåt. Men vi ska ha invigning före hösten, berättar föreståndare Gunilla Fleen.
Hagalund firar också trettioårsjubileum i år. Byggnaden stod klar
i mars 1982, men invigdes officiellt först ett år senare. Samma
arkitekt som planerat huset från början, Alf Kangasniemi, har
också nu planerat renoveringen.
Klienterna har varit tvungna att flytta i olika repriser och antalet
har lite minskats under tiden.
- Avdelning 9 vid hvc (tidigare bäddavdelningen) har istället känt
av ett större tryck. Nu har vi 54 platser, varav fyra är intervallplatser, berättar Fleen.
Mest akut var avsaknaden av ett sprinklersystem samt saneringen
av ventilationssystemet, men också nya säkerhetskrav som tillkommit, till exempel kravet på ett låsbart medicinrum. En spaljé
och dörr har ökat säkerheten vid trappan.
- I patientrummen har dörrarna breddats, liksom toaletterna, så
man lättare kan röra sig i rullstol. Säkerheten och ergonomin har
förbättras i och med att sängar kan rullas ut ur rummen. Patienterna har fått nya bord och stolar och takliftar har installerats i
fem rum.
En rörsanering har gjorts och wc och duschrummen har samtidigt fått golvvärme. Köket har fått nya grytor och lite förstorat,
och till exempel grönsakshanteringen har blivit avdelad. Eftersom avfallshanteringen också måste avskiljas, togs ett patientrum
i bruk för det. I källaren har bassängen avlägsnats och utrymmet
blivit ett dagcenter för äldre och Lillhagas klienter.
En ytrenovering har också ägt rum - nya golvmattor, målade väggar, tak och fönsterkarmar. Från tidigare har de fyra avdelningarna haft namn som till exempel ”Blåsippan” och ”Gullvivan”
- för avdelning C som nu är demensavdelning. Arkitekten har
försökt följa färgsättningen enligt namnen. Innergårdarna har
också sett över och dränerats.
- Vi har fått gångbanor och glasveranda på två avdelningar, så
man till och med kan komma ut med säng. Men nästan genast
efter att det blev stenlagt kom snön, så vi har inte kunnat njuta av
utevistelser ännu, konstaterar föreståndare Gunilla Fleen.
- 14 -
Text och foto: Ulla Linder
Hakalehdon peruskorjaus
Hakalehdon eläkeläiskeskuksen suunnittelu oli täydessä vauhdissa jo Uudenkaarlepyyn liit­tyessä sosiaali- ja terveysvirastoon.
Työt aloitettiin syksyllä 2010 ja tulivat lähes valmiiksi maa­
liskuussa 2012.
- Vielä on pikkuasioita tehtävänä, taulujen ja muiden tavaroiden esille laittamista, se­kä hapen ja ilman säätö, joten rakennusaika kestää vielä vuoden. Vihkiäiset pi­de­tään kuitenkin ennen
syksyä, kertoo johtaja Gunilla Fleen.
Hakalehto viettää tänä vuonna myös 30-vuotisjuhlaansa. Rakennus valmistui maalis­kuus­sa 1982, mutta vihittiin virallisesti käyttöön vasta vuotta myöhemmin. Peruskorjauksen on suun­nit­el­
lut Alf Kangasniemi, sama arkkitehti joka alun perin suunnitteli
talon.
Asiakkaat ovat joutuneet muuttamaan useaan kertaan ja heidän
määränsä on vähentynyt hie­man rakennusaikana.
- Terveyskeskuksen osastoon 9 (entinen vuodeosasto) on puolestaan kohdistunut suu­rempi paine. Nyt meillä on 54 paikkaa,
joista neljä on jaksohoitopaikkoja, Fleen ker­too.
Kipeimmin Hakalehto kaipasi sprinklerijärjestelmää ja ilmanvaihtojärjestelmän sanee­raus­ta, mutta myös uusia turvallisuusvaatimuksia on tullut, esimerkiksi vaatimus lukittavasta lää­
kehuoneesta. Portaikon turvallisuutta ovat lisänneet säleikkö ja
ovi.
- Potilashuoneiden ja vessojen ovia on levennetty, jotta pyörätuolilla liikkuminen olisi hel­pompaa. Turvallisuus ja ergonomia
ovat parantuneet, koska kaikki sängyt voi­daan työntää ulos huoneista. Potilaat ovat saaneet uudet pöydät ja tuolit ja viiteen huoneeseen on asennettu kattohissit.
Talossa on tehty putkisaneeraus ja samalla vessoihin ja suihkutiloihin on asennettu lattialämpö. Keittiöön on saatu uudet padat
ja sitä on laajennettu hieman. Esimerkiksi vihannesten käsittelyä
varten on oma työskentelytilansa. Koska myös jätteet on käsiteltävä erillisissä tiloissa, otettiin sitä varten käyt­töön yksi potilashuone. Kellarista on poistettu uima-allas ja tilasta on tullut vanhusten ja Lillhagan asiakkaiden päiväkeskus.
Lisäksi on kunnostettu pintoja – on asennettu uudet lattiamatot,
ja seinät, katot ja ikkunanpuitteet on maa­lat­tu. Neljän osaston
nimiin lukeutuu esimerkiksi Sinivuokko, ja ny­kyi­sin dementiaosastona toimivan osasto C:n nimenä on Kevätesikko. Ark­ki­tehti
on pyr­ki­nyt noudattamaan nimien mukaista väritystä. Myös sisäpihat on kunnostettu ja ojitettu.
- Olemme saaneet kävelytiet ja kahdelle osastolle lasiverannan,
joten ulos pääsee jo­pa sängyn kanssa. Melkein heti kiveämisen
jälkeen tuli kuitenkin lumi, joten vielä em­­me ole päässeet nauttimaan ulkoilusta, toteaa johtaja Gunilla Fleen.
- 15 -
Teksti ja kuva: Ulla Linder
Koncernförvaltningen under
samma tak
Konsernihallinto saman katon alle
MTHA eli Malmin terveydenhuoltoalue oli suuri työnantaja, jolla
oli noin tuhat työntekijää ja oma organisaatio omine palkanlaskiMHSO var en stor arbetsgivare med ungefär tusen anställda och joineen, kirjanpitäjineen ja hallintoineen. Sosiaali- ja terveydenegen organisation med egna löneräknare, bokförare och admi- huollon yhteistoimintaan siirryttäessä hallinto yhdistettiin Pienistration. I samband med social- och hälsovårdssamarbetet tarsaaren kaupungin hallintoon. Syksyllä 2011 ja keväällä 2012
slogs förvaltningarna samman med staden Jakobstad. Under on ollut aika koota taloushallinnon ja palkanlaskennan henkihösten 2011 och våren 2012 har det varit dags att också fysiskt löstö fyysisestikin samaan paikkaan kaupungintalon toiseen kersammanföra ekonomiförvaltningens och löneräkningens an- rokseen. Kaiken tulisi olla paikoillaan vappuun mennessä.
ställda till andra våningen i stadshuset. Före första maj borde alla Eniten tämä on vaikuttanut rahatoimistoon ja henkilöstöosasfinnas på plats.
toon, kertoo kaupunginkamreeri Marlene Bygg- Mest har drätselkontoret och personal avdelmästar ja jatkaa:
ningen påverkats, berättar stadskamrer Marlene
Uskon, että järjestelyn johdosta tehokkuus paraByggmästar och fortsätter:
nee ja työn järjestely on helpompaa, kun kaikki
- Jag tror det leder till ökad effektivitet och det blir
ovat samassa paikassa. Meidän täytyy kuitenkin
lättare att organisera arbetet då alla finns på sammyös luoda uusi työyhteisö – tänne meille tulee
ma ställe. Men det är också en ny gemenskap som
yhdeksän henkilöä lisää, mutta tunnemme toiska skapas - för oss innebär det att nio personer
semme jo ennestään.
kommer till, men vi känner varandra från förr.
Tiloissa ei ole tarvittu suuria kunnostustöitä, mutta käyttöön on otettu esimerkiksi eräitä arkistoNågon stor renovering har inte behövts, men vissa
na toimineita ikkunallisia huoneita ja vanhasta
rum, som till exempel har fungerat som arkiv men
kahvihuoneesta on tehty kaksi toimistohuonetta.
har fönster, har tagits i bruk och ett gammalt kaffeHaittana on se, että jotkut ovat joutuneet muuttarum har gjorts om till två kontor. Nackdelen är att
maan pois aikaisemmista työhuoneistaan.
vissa har varit tvungna att flytta från sina tidigare Ulla Manninen
Heissä on monia, jotka ovat työskennelleet täällä
arbetsrum.
jo pitkään, joten muutokset voivat tuntua vähän
Foto: Pirjo Salonen
- Det handlar om många som redan jobbat länge,
hankalilta ja pieniä ”kulttuurien” yhteentörmäykså förändringar kan vara lite jobbiga och det kan
siä saattaa syntyä, kun erilaisia tapoja sovitetaan
bli små ”kultur”krockar då olika vanor ska jämkas
yhteen. Meidän pitää kuitenkin luopua me ja he
samman. Men vi ska komma bort från ”vi och de”
-ajattelusta ja työskennellä kaikkien yhdessä, huooch i stället jobba alla tillsammans, påpekar persomauttaa henkilöstöjohtaja Rune Wiik.
nalchef Rune Wiik.
Yhdistyminen on järkevää. Tavoitteenamme on
- Det är rationellt och klokt med en samordning.
kilpailukykyisyys. Olemme koko seudun suurin
Vår målsättning är att vi ska vara konkurrenskraftyönantaja ja hallinnoitavana on suuri ja kallis ortiga. Vi är den största arbetsgivaren i hela nejden
ganisaatio.
och har en stor och dyr organisation att förvalta.
Palkanlaskijat Alholminkadulla
Löneräknarna vid Alholmsgatan
Kotipalvelu on muuttanut uuteen SeniorikeskukHemservice har flyttat till det nya senior centret i Marlene Byggmästar
seen entiseen Sokoksen taloon ja tehneet siten tiföre detta Sokos huset och berett rum för löneräk- Foto: Pirjo Salonen
laa palkanlaskijoille sosiaalitoimiston ja henkilösnarna i flygeln mellan socialen och personalbyrån.
tötoimiston väliseen siipeen.
- För personalen från Malmska kan det vara lite
Malmin henkilöstön saattaa olla hieman vaikea
svårt att hitta oss. Snabbast kommer man in via dörren bredvid löytää meitä. Nopeimmin tänne pääsee lounasravintola Endivon
Endivo-lunchrestaurangen och tar trappan upp, förklarar le- viereisestä ovesta portaita ylös, selittää johtava palkanlaskija Ulla
dande löneräknare Ulla-Britt Manninen, som flyttat för tredje Manninen, joka muutti nyt kolmannen kerran sen jälkeen, kun
gången sen hon började 1977.
aloitti työnsä vuonna 1977.
- Jag började på Östanlid, sen kom fusionen med Malmska och Aloitin Östanlidissa, sitten tuli fuusio Malmin kanssa ja vuonna
år 2005 med hvc. Sedan mars 2011 finns jag här i stadshuset. Jag 2005 terveyskeskuksen kanssa. Täällä kaupungintalossa olen oltror det blir lättare när vi finns på samma ställe - det blir nog bra lut maaliskuusta 2011 alkaen. Uskon, että työtä helpottaa se, että
här.
olemme samassa paikassa – kyllä tämä hyvin alkaa sujua.
Malmilta kaupungintalon tiloihin on siirtynyt viisi palkanlaskijaa
Fem löneräknare har flyttat från Malmska och två är i skrivande ja tätä kirjoitettaessa Uudestakaarlepyystä on tulossa vielä kaksi.
stund ännu på kommande från Nykarleby. Löneräknare Lisbet Palkanlaskija Lisbet Stenroosilla tulee tänä keväänä täyteen 21
Stenroos har i vår jobbat 21 år i Jakobstad.
vuotta Pietarsaaren kaupungin palveluksessa.
- Det är klart att jag lite spjärnade emot flytten först – vi har haft Totta kai hankasin vähän muuttoa vastaan aluksi – meillä on olförändringar ungefär vart femte år, bytt program i flera omgång- lut muutoksia noin viiden vuoden välein, ohjelma on vaihtunut
ar och det har varit fusioner., Arbetsmängden har ökat. Det har moneen kertaan ja on ollut fuusioita. Työmäärä on lisääntynyt.
kommit personal till från Pedersöre och Larsmo, men inte extra Pedersörestä ja Luodosta on tullut henkilöstöä, mutta ei lisää pallöneräknare, berättar Stenroos.
kanlaskijoita, Stenroos kertoo.
- Men flytten gick bättre än jag hade trott. Man anpassar sig och Muutto sujui kuitenkin paremmin kuin olin luullut. Siihen sodet var lättare att flytta då vi var flera på en gång som gjorde det. peutuu ja oli helpompi muuttaa, kun muuttajia oli monta kerHär finns sånt som är bättre och sånt jag saknar från Malmska, ralla. On asioita, jotka ovat paremmin täällä, ja joitakin asioita
som till exempel utsikten, säger Stenroos och skrattar då hon kas- kaipaan Malmilta. Esimerkiksi näköalaa, Stenroos nauraa luotar en blick genom fönstret på den nya utsikten – en dammig dessaan silmäyksen ikkunasta näkyvään uuteen maisemaan –
pölyiseen talonseinään.
husvägg.
Teksti: Ulla Linder
Text: Ulla Linder
- 16 -
HUVUDFÖRTROENDEMÄN
PÄÄLUOTTAMUSMIEHET 2012-2013
Fackförbund
Ammattiliitto
avtalsbranch
sopimusala
namn
nimi
telefon
puhelin
besöksadress
käyntiosoite
tid
aika
TEHY
Tehyprotokollet
Tehypöytäkirja
Leena Asplund
Kim Yli-Pelkola
050-559 7794
Malmska Malmi
gula paviljongen
tisdagar/tiistaisin
fredagar/perjantaisin
SUPER
Akta/ Kvtes
Miisu Holmbäck
786 3429
044-785 1693
Storgatan 4
Isokatu 4
KTN/FKT
Akta/ Kvtes,TS
786 3730
Ann-Sofie Larsson 044-785 1730
JYTY
Akta/Kvtes,TS
Sixten Fagernäs
044-514 7283
JUKO/FOSU
Akta/Kvtes, TS
Ukta/Ovtes
Ralph Rönnqvist
044-785 1604
Storgatan 4
Isokatu 4
JUKO/FOSU
Läkta/LS
Kimmo Kuisma
050-3210 193
Malmska/Malmi
HVC/terveyskeskus
JHL
Akta/Kvtes, TS
Maria HolmstedtLehtinen
786 3269
044-298 4101
Storgatan 4
Isokatu 4
JHL
Tim-Aka/Ttes
Kari Viinikka
786 3269
044-558 7253
TYHY-FÖRMÅNERNA – FÖR VEM?
vardagar/arkisin kl 8-16
vardagar/arkisin kl 8-16
Storgatan 4
Isokatu 4
vardagar/arkisin kl 12-16
Vardagar/arkisin kl 8-16
må/ma och/ja to kl 8-16
ti och/ja on/ke kl 12-16
fredagar/perjantaisin kl 7-14
TYHY-EDUT - KENELLE?
TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt
på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på
kupongen.
Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans
på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast
om du kan betala hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser.
Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall
du är
1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig
2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v
3. säsonganställd, under anställningstiden
4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid
5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån.
Men inte om du är anställd av annan firma!
Köpmansgatan 8
Kauppiaankatu 8
tisdagar/tiistaisin kl 12-16
TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi kuponkiin, mutta muis­ta merkitä työpaikkasi kuponkiin
itse. Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita
mielellään kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja työväenopiston kursseihin ainoastaan silloin kun voit
maksaa koko kurssimaksun niillä. HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit.
Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet:
1.
2.
3.
4.
5.
äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla
tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v
sesonkityöntekijä, työssäoloaikana
sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta
lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta
Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä!
Vinnarna i motionkampanjen - Kuntotempauksen voittajat
Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen 1.1 – 30.4.2012
Onnittelemme kuntotempauksen 1.1. – 30.4.2012 voittajia:
1. Ansiktsbehandling/Kasvohoito: Nancy Lindfors
2. Fotvård/Jalkahoito, 2 st/kpl: Marita Järn & Ulla Sten
3. Kolgrill/Hiiligrilli: Agneta Sjöblom
4. Hängmatta/Riippumatto, 2 st/kpl:
Kaija Niittyniemi& Margita Rajahalme
5. Strandmatta/Rantamatto, 2 st/kpl:
Pamela Lundberg & Eija Ylisaari-Salminen
6. Piltavla/Tikkataulu, 2 st/kpl:
Gunilla Hiltunen & Gunilla Björklund
En ny motionskampanj har börjat 1.5.2012 – Uusi kuntotempaus on alkanut
Utlottas: Massage, biobiljetter + små vinster
Arvotaan: Hieronta, elokuvalippuja + pikku palkintoja
- 17 -
Arbetsplatsen: Jakobstads vatten
Vattenverket i Jakobstad har varit verksamt sedan 1928, men
fungerar som ett kommunalt affärsverk sedan 2003 med Markku
Kaksonen som vd. Verksamheten är uppdelad på administration, planering, ledningsnätet, Åminne vattenverk och Ahlheda
reningsverk.
förbrukning dagtid, men tornet gör att trycket hålls jämnt i ledningsnätet, som är cirka 200 kilometer långt, berättar Carlstedt
och tillägger:
- Det är vi som ser till att Jakobstadsborna har vatten i kranen - vi
bygger och underhåller vattenledningarna och mätarna.
På innergården av Storgatan 4 hittar man i källarutrymmena dem
som har hand om ledningsnätet – sex montörer, en nätverksingenjör, en hjälpkarl och rörmästare Gunder Carlstedt. Mesta av
tiden tillbringas ute på fältet och tur är det, för de små och slitna
rummen är inte imponerande.
- De är från 60-talet och då fanns till exempel inga sociala utrymmen, de har byggts till efteråt. Men som bäst byggs det nytt vid
gamla depån vid Staffansnäs, vi får flytta om cirka ett år, säger
Carlstedt, som jobbat för Jakobstads vatten sen 1979.
- Jag var först femton år på planeringen och flyttade sen till underhållet.
Tidigare användes järn- och stålrör som höll mellan tjugo och
åttio år, de nya är av plast.
- Vi började med plaströr på åttiotalet, så vi vet ännu inte så noga
hur länge de håller.
Vatten i kranen åt Jakobstadsborna
I början kom vattnet till Jakobstadborna från Sandåsen, men sedan 1950-talet från Esse ås nedre lopp. Nära åmynningen finns
Åminne vattenverk, som tillverkar och renar vattnet. Därifrån
pumpas det mesta av vattnet bland annat via lågvattencisternen i
Peders, med 1500 kubiks kapacitet.
- Vattentornet hör också till oss, men håller på att förlora sin
betydelse. De 500 kubik som finns där räcker till två timmars
Jakobstad Vatten har över 5100 abonnenter och handhar allt vatten, också regnvattnet. Både arbetsmetoder och material har förbättrats och blivit mer kostnadseffektiva genom åren.
- Generellt har arbetet blivit stressigare och det är viktigt att hålla
kostnaderna nere, men det är billigare att reparera en läcka nu
- vi har bättre maskiner och metoder. Till exempel har olika rördelar utvecklats, påpekar Carlstedt och fortsätter:
- Nya montörer som börjar jobba här har ofta med sig nya idéer.
”Så här har vi gjort det i tjugo år och det fungerar bra” är inte
ett tänkesätt som fungerar mera. Å andra sidan finns det många
konster och knep som det tar några år att lära sig.
Läckor och planerat arbete
Vi tar en tur till Kyrkostrand där en tomtledning läcker.
- Det här är ett typiskt ”bonusarbete” – överraskande och kommer inte alltid vid lämplig tidpunkt, säger Carlstedt och kikar ner
i kratern vid sidan av gatan. En sugbil håller rent från vattnet som
rinner ner och en grävmaskin står redo bredvid. Två montörer
och en lastbil med förare finns också på plats.
- Ett liknande arbete tar oftast en till två dagar, beroende på om
det finns träd och annat i vägen. Huvudledningen kan vi för det
mesta reparera under åtta timmar. Av erfarenhet ser vi i allmänhet var vi ska ner, men ibland kan vattnet ha rört sig via kablar,
då måste vi gräva längre efter läckan. I fjol hade vi 44 läckor på
huvudlinjen och fem på tomtlinjer.
Vattenkonsumtionen följs noga upp.
- Vi har självavläsning på mätarna, men gör stickprov vart fjärde
år. Vid faktureringen hålls koll på avvikelser och kontroller görs
vid behov. Det kan vara en läcka eller fel på mätaren, men det kan
också handla om skilsmässa eller duschande tonåringar.
Arbetet görs dagtid, men dejour finns dygnet runt.
- Det går inte att planera arbetet helt och hållet. Till exempel måste ett nybygge skjutas upp om läckor uppstår. Vi har aggressiv
mark på vissa ställen i Jakobstad - gammal sjöbotten som fräter
sönder rören, men de värsta ställena börjar vara sanerade vid det
här laget.
Som bäst förnyas rören i en stadsdel i gången.
- Vi håller nu på med Östermalm. Men det kommer att ta en
tid, eftersom vi inte kan göra så mycket under vintermånaderna,
berättar rörmästare Gunder Carlstedt.
Text: Ulla Linder
Foto: Pirjo Salonen
- 18 -
- Me huolehdimme siitä, että pietarsaarelaisten hanoista tulee
vettä – me rakennamme ja huollamme vesijohdot ja mittarit.
Aikaisemmin käytettiin rauta- ja teräsputkia, jotka kestivät 20-80
vuotta. Uudet putket ovat muovia.
Muoviputkien käyttö aloitettiin 80-luvulla, joten vielä ei tiedetä
kovin tarkkaan, kauanko ne kestävät.
Pietarsaaren Vedellä on yli 5 100 tilaaja-asiakasta ja se huolehtii
myös sadevesistä. Sekä työmenetelmät ja materiaalit että niiden
kustannustehokkuus on parantunut vuosien varrella.
Yleisesti ottaen työ on käynyt stressaavammaksi ja on tärkeää pitää kustannukset alhaisina, mutta nykyään vuodon korjaaminen
on halvempaa, koska meillä on paremmat koneet ja menetelmät.
Esimerkiksi eri putkenosat ovat kehittyneet, Carlstedt huomauttaa ja jatkaa:
Uusilla asentajilla on usein tuoreita ideoita. ”Näin täällä on tehty 20 vuotta ja hyvin toimii” -tyyppinen ajattelutapa ei enää käy.
Toisaalta on useita konsteja ja kikkoja, joiden opetteluun menee
muutama vuosi.
Gunder Carlstedt
Työpaikka:
Pietarsaaren Vesi
Pietarsaaren vesilaitos on ollut toiminnassa vuodesta 1928, mutta
vuodesta 2003 se on toiminut kunnallisena liikelaitoksena, jonka
toimitusjohtaja on Markku Kaksonen. Toiminta on jaettu hallintoon, suunnitteluun, johtoverkkoon, Åminnen vesilaitokseen ja
Alhedan puhdistamoon.
Isokatu 4:n sisäpihan kellaritiloista löytyvät johtoverkosta vastaavat henkilöt – kuusi asentajaa, verkostoinsinööri, aputyöntekijä
ja putkimestari Gunder Carlstedt. Suurin osa ajasta vietetään
onneksi kentällä, sillä pienet ja kuluneet huoneet eivät tee järin
suurta vaikutusta.
Tilat ovat peräisin 60-luvulta, jolloin ei esimerkiksi ollut sosiaalitiloja, vaan ne on rakennettu jälkeenpäin. Parhaillaan rakennetaan kuitenkin uusia tiloja Tapaninniemen vanhalle varikolle.
Pääsemme muuttamaan noin vuoden kuluttua, kertoo Carlstedt,
joka on työskennellyt Pietarsaaren Veden palveluksessa vuodesta
1979.
Olin ensin 15 vuotta suunnittelupuolella ja siirryin sitten kunnossapitoon.
Vuotojen korjaamista ja suunnitelmallista työtä
Lähdemme käymään Kirkkorannalla, jossa on vuotava tonttijohto.
Tämä on tyypillistä lisätyötä – se tulee yllätyksenä eikä osu aina
sopivaan ajankohtaan, Carlstedt sanoo ja tähyilee kadun reunassa olevaan monttuun. Imuauto kerää alas valuvan veden ja kaivinkone on vieressä valmiina odottamassa. Lisäksi paikalla on
kaksi asentajaa ja kuorma-auto kuljettajineen.
Tämänkaltainen työ kestää yleensä yhdestä kahteen päivään
riippuen siitä, onko edessä puita ja muuta. Pääjohdon saamme
tavallisesti korjatuksi kahdeksassa tunnissa. Yleensä näemme
kokemuksesta, mistä kohdasta pitää kaivaa, mutta toisinaan vesi
on saattanut liikkua kaapeleita pitkin ja silloin vuotokohtaa on
etsittävä kauemmin. Viime vuonna päälinjalla oli 44 vuotoa ja
tonttilinjoilla viisi.
Vedenkulutusta seurataan tarkasti.
Meillä on käytössä itseluenta, mutta teemme pistokokeita joka
neljäs vuosi. Laskutuksessa seurataan poikkeamia ja tarvittaessa
tehdään tarkastuksia. Kyseessä saattaa olla vuoto tai mittarivika,
mutta syynä voi olla myös avioero tai nuorison suihkun käyttö.
Työt tehdään päiväsaikaan, mutta päivystys on ympärivuorokautinen.
Tätä työtä ei voi täysin suunnitella. Esimerkiksi uudisrakentamista on lykättävä, jos ilmenee vuotoja. Pietarsaaressa on paikoin
aggressiivista maaperää – vanhaa merenpohjaa, joka syövyttää
putket rikki, mutta pahimmat paikat on nyt saneerattu.
Putkia uusitaan parhaillaan kaupunginosa kerrallaan.
Olemme nyt Itänummella. Työ vie kuitenkin vielä jonkin aikaa,
koska talvikuukausina ei voi tehdä kovinkaan paljon, kertoo putkimestari Gunder Carlstedt.
Vettä pietarsaarelaisten hanoihin
Aluksi pietarsaarelaisten vesi tuli Sandåsenilta, mutta 1950-luvulta lähtien se on otettu Ähtävänjoen alajuoksulta. Lähellä jokisuuta sijaitsee Åminnen vesilaitos, joka valmistaa ja puhdistaa
vettä. Sieltä suurin osa vedestä pumpataan muun muassa Pedersin alavesisäiliön kautta 1500 kuution kapasiteetilla.
- Vesitornikin kuuluu meille, mutta se on menettämässä merkityksensä. Sen 500 kuutiota riittävät päiväsaikaan kahden tunnin
kulutukseen, mutta torni pitää lähes 200 kilometriä pitkän johtoverkon paineen tasaisena, Carlstedt kertoo ja lisää:
- 19 -
Teksti: Ulla Linder
Kuvat Pirjo Salonen
Allt fler har
problem med dofter
Överkänslighet för dofter är ett växande problem. Enligt en undersökning som staden Jakobstad utfört har ca 30 % av stadens
anställda fått något slags symtom av dofter.
De vanligaste symtomen är huvudvärk, andningssvårigheter
och rinnande ögon. Det är mest kvinnor som har besvär med
dofter. Besvären blir vanligare med tilltagande ålder.
Juha Jaakkola, överläkare i lungsjukdomar vid Jakobstads sjukhus, berättar att överkänslighet för dofter är ett problem som
ökar på samma sätt som allergierna. Överkänslighet för dofter
är likväl inte en allergi och inte heller någon annan känd fysiologisk reaktion. Därför är det omöjligt att mäta överkänslighet
för dofter och svårt att ställa diagnos. Även om man inte vet vad
överkänslighet för dofter beror på, tror Jaakkola att en orsak är
densamma som för allergier: överdriven renlighet.
– Om man inte som barn kommer i kontakt med de vanligaste
bakterierna i naturen, fungerar inte immunsystemet som det
borde. Det här kan sedan orsaka allergier och senare också göra
att man lättare blir överkänslig för dofter, säger han.
De lukter som ger mest besvär är alldeles klart de som orsakas
av mögel eller sporer. Gatudamm och t.ex. ammoniakdamm i
svinhus är också skadliga för hälsan. Bland kosmetiska ämnen
orsakar mysk symtom oftare än andra.
– I värsta fall kan en alltför stor exponering för dofter orsaka
astma, berättar Jaakkola.
Med överkänslighet för dofter avses fysiska symtom som orsakas av olika dofter, t.ex. irriterade slemhinnor i ögon och näsa,
andningsbesvär, huvudvärk, illamående, yrsel och tryck över
bröstet.
– Största delen av dem som är överkänsliga för dofter lär sig att
leva med sin krämpa genom att välja oparfymerade tvättmedel och kosmetika samt genom att undvika extrema situationer,
som att vistas i tobaksrök. Symtomen varierar likväl mycket i
styrka från en person till en annan, säger Jaakkola.
I värsta fall kan överkänslighet för dofter bli ett så svårt problem att den t.o.m. utgör ett hot mot arbetsförmågan. Symtomen kan vara så kraftiga att de begränsar den överkänsligas liv
och leder till isolering. Starka dofter besvärar inte enbart dem
som är överkänsliga för dofter, utan också de flesta astma- och
migränpatienter samt många som lider av allergiska ögon- och
nässymtom.
– Överkänsligheten för dofter är starkare på vintern än på sommaren. Det här kan bero på torr luft, kyla eller brist på ljus, men
någon entydig förklaring har vi inte, berättar Juha Jaakkola.
Parfym orsakar inte bara symtom på doftöverkänslighet utan
också beröringsallergi för 2-3 % av finländarna. Allergin tar sig
uttryck i eksem på de ställen där man har applicerat den parfymerade produkten.
Det finns inget selektivt läkemedel mot doftöverkänslighet.
Antihistamin kan vara till hjälp för en del av dem som lider av
den här åkomman. Det enda säkra sättet att undvika symtom är
att undvika starka dofter och parfymerade produkter. Eftersom
dagens samhälle är fullt av olika dofter, behöver de överkänsliga hjälp av sina medmänniskor: på arbetsplatser och sjukhus
ska man undvika parfym, hårspray och rakvatten. Det lönar sig
också att välja oparfymerade rengöringsmedel. Blommor ska
man inte heller ta med sig överallt.
Marjo Luokkala
Foto: Marjo Luokkala
Tuoksuista tehty kysely
Kooste kyselyvastauksista on lähetetty tammikuussa työpaikoille.
32 % työntekijöistä on vastannut, että tuoksut vaivaavat
heitä toisinaan työpaikalla.
N. 200 työntekijää arvelee, että vaivat johtuvat työtovereiden käyttämistä tuoksuista (hajuvedestä, hiuslakasta, partavedestä yms.).
Kyselyä on käsitelty myös työpaikkakokouksissa, kehittämisryhmissä ja yhteistoimintaryhmässä.
Yhteistoimintaryhmän päätös:
- seuraavassa henkilöstölehdessä annetaan tietoa tuoksuista (miel. lääkäri tiedottaa)
- henkilöstöä kehotetaan vähentämään ”tuoksukuormitusta” olemalla käyttämättä aerosoleja, hiussuihkeita ja suihkemuotoisia deodorantteja tms. sekä välttämään voimakkaasti tuoksuvien hajuvesien, deodoranttien ja partavesien
käyttöä
- esim. hoitolaitoksissa voidaan käyttää erityistoimenpiteitä, potilastiedotteita jne., mutta ne eivät koske muita yksiköitä
- uusille työntekijöille tiedotetaan asiasta.
KUNNIOITA TYÖTOVEREITASI!
- 20 -
Tuoksut aiheuttavat
ongelmia yhä
useammalle
Enkäten angående dofter
En sammanställning av enkätsvaren har i januari skickats
till arbetsplatserna.
32 % av arbetstagarna har svarat att de ibland besväras av
dofter på sin arbetsplats.
Ca 200 anställda tror att deras besvär beror av arbetskamraternas dofter (parfym, hårspray, rakvatten o likn.)
Enkäten har även behandlats på arbetsplatsmöten, i utvecklingsgrupperna och i samarbetsgruppen.
Samarbetsgruppens beslut:
- information om dofter i nästa personaltidning, gärna av
läkare
- personalen uppmanas minska ”doftbelastningen” genom
att inte använda aerosoler, hårspray och deodoranter mm
i sprayform samt undvika starkt doftande parfymer, deodoranter och rakvatten
- t.ex. inom vården kan finnas specifika åtgärder, information till patienter mm, som man kan vidta men som inte
berör övriga enheter.
- informera nyanställda
RESPEKTERA DINA ARBETSKAMRATER!
Tuoksuyliherkkyys on kasvava ongelma. Pietarsaaren kaupungin tekemän tutkimuksen mukaan kaupungin työntekijöistä
noin 30 % on saanut jonkinlaisia oireita tuoksuista.
Yleisimmät oireet ovat päänsärky, hengitysvaikeudet ja vuotavat silmät. Useimmiten tuoksut haittaavat naisia. Vaiva yleistyy
iän myötä.
Keuhkotautien ylilääkäri Juha Jaakkola Pietarsaaren sairaalasta kertoo, että tuoksuyliherkkyys on samalla lailla kasvava
ongelma kuin allergiat. Tuoksuyliherkkyys ei kuitenkaan ole
allergiaa eikä mikään muukaan tunnettu fysiologinen reaktio.
Siksi tuoksuyliherkkyyttä on mahdoton mitata ja vaikea diagnosoida. Vaikka tuoksuyliherkkyyden syytä ei tunneta, Jaakkola arvelee yhden syyn olevan sama kuin allergioissa; liiallinen
puhtaus.
– Jos lapsena ei ole tekemisissä tavallisten luonnon pöpöjen
kanssa, immuunijärjestelmä ei toimi niinkuin sen pitäisi. Tämä
voi sitten aiheuttaa allergioita ja myöhemmin altistaa myös
tuoksuyliherkkyydelle, hän sanoo.
Selkeästi haitallisimpia tuoksuja ovat ne, joiden aiheuttaja on
esimerkiksi home tai itiöt. Katupöly ja esimerkiksi sikaloiden
ammoniakkipöly ovat myös terveydelle haitallista. Kosmeettisista aineista myski aiheuttaa oireita useammin kuin muut.
– Pahimmillaan liiallinen altistuminen tuoksuille voi aiheuttaa
astmaa, Jaakkola kertoo.
Tuoksuyliherkkyydellä tarkoitetaan erilaisten tuoksujen aiheuttamia fyysisiä oireita kuten silmien ja nenän limakalvojen ärtymistä, hengitysoireita, päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja
ahdistusta.
– Valtaosa tuoksuyliherkistä oppii elämään vaivan kanssa valitsemalla hajusteettomia pesuaineita ja kosmetiikkatuotteita
sekä välttämällä ääritilanteita, kuten tupakansavussa seisoskelua. Oireiden voimakkuus kuitenkin vaihtelee paljon yksilöstä
toiseen, Jaakkola sanoo.
Pahimmillaan tuoksuyliherkkyys voi muodostua niin hankalaksi ongelmaksi, että se uhkaa jopa työkykyä. Oireet voivat
olla niin voimakkaita, että ne rajoittavat tuoksuyliherkän elämää ja johtavat eristäytymiseen. Tuoksuyliherkkien lisäksi
voimakkaat tuoksut haittaavat useimpia astma- ja migreenipotilaita sekä monia allergisista silmä- ja nuhaoireista kärsiviä.
– Tuoksuyliherkkyys on voimakkaampaa talvella kuin kesällä. Syynä saattaa olla ilman kuivuus, kylmyys tai valon
puute, mutta tarkkaa tietoa ei tästä ole, Juha Jaakkola kertoo.
Tuoksuyliherkkyysoireiden lisäksi hajusteet aiheuttavat kosketusallergiaa 2-3 %:lle suomalaisista. Se näkyy ihottumana paikoissa, joihin hajustettua tuotetta on laitettu.
Täsmälääkettä vaivaan ei ole. Osalle vaivasta kärsiviä voi antihistamiinista olla apua. Ainoa varma keino välttää oireita on
välttää voimakkaita tuoksuja ja hajustettuja tuotteita. Koska
nyky-yhteiskunta on pullollaan erilaisia tuoksuja, tarvitaan tähän kanssaihmisten apua: työpaikoilla ja sairaaloissa vältetään
hajuvesiä, hiuslakkoja ja partavesiä. Siivousaineissa kannattaa
suosia hajusteettomia tuotteita. Kukkiakaan ei kannata ihan
joka paikkaan tuoda.
Marjo Luokkala
- 21 -
Flyktingmottagningen i nejden
De fem kommunerna i nejden: Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby,
Larsmo och Kronoby, har förbundit sig att ta emot 50 kvotflyktingar per år. I september 2010 kom de första kvotflyktingarna på
länge - 36 personer från Burma. Samtidigt anställdes Ann-Britt
Kronqvist som flyktingsocialarbetare - från januari 2011 som koordinator - samt en flyktinghandledare, Marjukka Pariyar.
Sedan våren 2010 finns det en arbetsgrupp för mottagandet av
kvotflyktingar med Gun Kapténs som ordförande. I den ingår representanter från kommunerna och olika sektorer, till exempel
dagvården, bildningssektorn och hälsovården. Flyktingkoordinatorn fungerar som sekreterare, ansvarar för mottagningen och
informerar om vad som är på gång på fältet.
Val och mottagande
Inrikesministeriet får information om vem som fått flyktingstatus av UNHCR – FN:s flyktingorgan. Från Finland åker en kommitté med representanter från bland annat migrationsverket, en
flyktingförläggning och säkerhetspolisen för att intervjua flyktingfamiljerna. När NMT-centralerna hittat en mottagande kommun, vilket kan ta flera år, hjälper internationella Röda Korset till
med bland annat transfers på flygfälten.
Väl framme i Finland tar Röda korset emot vid flygplatsen och
hjälper till på de mottagande orterna, bland med att ställa i ordning lägenheterna och att ordna vänfamiljkurser.
- Vi handlar centralt och tar offerter. Det vi köper är köksbord
och stolar, sängar och textilier till dem samt basutrustning för
köket. De får också mat i kylskåpet för två måltider. Vi köper
ingenting för vardagsrummet, inga möbler, mattor eller gardiner
– Röda korset brukar samla in resten som behövs, förklarar AnnBritt Kronqvist.
I maj och juni 2011 anlände en grupp med 79 afghaner från Iran.
Charlotte Gore anställdes då som handledare och nyligen har
också Daniel Huhtamäki flyttat över till avdelningen för flyktingmottagande.
- Eftersom det fanns afghaner i staden som kunde hjälpa oss med
tolkning, beslöt arbetsgruppen ta emot flyktingar från Afghanistan, berättar Kronqvist och fortsätter:
- Några av familjerna anlände tre veckor tidigare än planerat.
Det blev en utmaning att få allt klart i tid. Men slutet av maj och
början av juni är en bra tid att anlända, då hinner vi på sommaren sköta om allt det praktiska med bland annat magistratsbesök
och hälsoundersökningar och de nyanlända har tid att lära känna
omgivningarna och sina vänfamiljer.
Till hösten börjar alla sin språkundervisning - de vuxna och barnen får två terminer språkundervisning, i Nykarleby på Kristliga
Folkhögskolan, i Jakobstad på YA. Barnen är i egna grupper i
skolorna på orterna där de bor. I den burmesiska gruppen fanns
många små barn, de afghanska familjerna har fler tonåringar.
- De är väldigt duktiga på att lära sig språk och har förhoppningar
om vidare utbildning. Det är ett problem här i trakten att det inte
finns något kvällsgymnasium där de unga kunde studera vidare.
I vår anländer femtio afghaner - två familjer till varje kommun,
förutom Kronoby, som inte tar emot denna gång
- I Jakobstad hoppas vi hitta privata bostäder och därigenom
motarbeta segregation. De nyanlända ska bli en del av det finländska samhället och då är det bra att bo bland andra ortsbor,
påpekar Kronqvist.
via europeiska flyktingfonden med tre tyngdpunkter: information efter ankomsten, språkprogram och integration genom föreningsverksamhet.
Flyktingarna får samma stöd som övriga finländare, det vill säga
utkomststöd, barn- och bostadsbidrag.
- Samma hjälp som en finländsk familj i en svår situation skulle
få, påpekar Kronqvist och tillägger:
- Alla kommuner som tar emot kvotflyktingar har stor nytta av
det. Det kostar inget för dem, staten står för alla kostnaderna
under tre år, med andra ord allt utkomststöd, tolkkostnader och
kalkylerade ersättningar för löner och administrativa kostnader.
Under det fjärde året betalas enbart de kalkylerade ersättningarna.
”Här bor kvaliteten” är slogan för nejden och Ann-Britt Kronqvist kan inte annat än hålla med - hon vill ge en eloge till regionen.
- Jag är så glad över människorna här i trakten. Flyktingarna har
blivit bra bemötta och det finns inget rasistiskt våld i Jakobstadsregionen, enligt både polisen och flyktingarna själva. Kanske beror det på tvåspråkigheten och kontakten till Sverige - det är inte
konstigt med invandring för oss. En annan sak kan vara frikyrkorna, därifrån många vänfamiljer kommer, berättar flyktingkoordinatorn och tillägger:
- Alla arbetsgivare som tar praktikanter är också guld värda. Det
är samhället som integrerar, inte vi. Integrationen sker i kontakten med människorna som bor här.
Hjälp och integration
Flyktingarna är mycket sjukare än finländarna i genomsnitt.
- Vår hälsa följs upp från att vi är små, men i till exempel Afghanistan är medellivslängden 45 år, vilket säger ganska mycket,
konstaterar Kronqvist.
Social- och hälsovården vill utveckla vårdkedjor för flyktingarna
och hoppas få medel till en projektanställning för en hälsovårdare som kan fungera som koordinator för de flyktingar som
behöver specialsjukvård. Under planering finns också ett projekt
- 22 -
Text: Ulla Linder
Kvotflykting: En person som FN:s flyktingorganisation
UNHCR har beviljat flyktingstatus och som vidarebosätts i till
exempel Finland. De har permanent uppehållstillstånd när de
anländer till Finland och den kommun som tar emot dem. De
har valts ut av finska myndigheter genom noggranna intervjuer och undersökningar.
Asylsökande: En person som ber om skydd och uppehållstillstånd i ett främmande land. I Finland söks asyl hos gränsmyndigheterna eller vid närmaste polisstation. Myndigheterna
skickar personen till en flyktingförläggning, där den sökande
bor så länge myndigheterna behandlar dennes ansökan om
uppehållstillstånd. Beslutet kan ta länge. Om beslutet är negativt, har den sökande rätt att överklaga. Resultatet kan ändå bli
avslag och utvisning.
Övrig invandring: arbetskraftsinvandring, familjeåterförening, utländska studeranden, giftermål med finsk medborgare.
marilaisten ryhmässä oli paljon pieniä lapsia, afgaaniperheissä taas
on enemmän teini-ikäisiä.
He oppivat kieliä todella hyvin ja toivoisivat saavansa lisää opetusta.
Seudun ongelmana on iltalukion puute.
Tänä keväänä saapuu viisikymmentä afgaania – kaksi perhettä joka
kuntaan lukuun ottamatta Kruunupyytä, joka ei vastaanota pakolaisia tällä kertaa.
-Pietarsaaresta toivomme löytävämme yksityisiä asuntoja, jotta
voisimme torjua eristymistä. Saapuneiden pakolaisten on tarkoitus
tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa, joten heidän on hyvä asua
muiden paikkakuntalaisten keskuudessa, Kronqvist huomauttaa.
Foto: Pirjo Salonen
Seudun pakolaisvastaanotto
Seudun viisi kuntaa Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy,
Luoto ja Kruunupyy ovat sitoutuneet vastaanottamaan 50 kiintiöpakolaista vuosittain. Syyskuussa 2010 saapuivat ensimmäiset
kiintiöpakolaiset pitkiin aikoihin – 36 henkilöä Myanmarista eli
entisestä Burmasta. Samaan aikaan palkattiin pakolaissosiaalityöntekijä Ann-Britt Kronqvist, joka on toiminut tammikuusta 2011 alkaen koordinaattorina, sekä pakolaisohjaaja Marjukka Pariyar.
Keväällä 2010 perustettiin kiintiöpakolaisten vastaanottoa valmisteleva työryhmä, jonka puheenjohtaja on Gun Kapténs. Työryhmään
kuuluu edustajia kuntien eri toimialoilta, esimerkiksi päivähoidosta, sivistystoimesta ja terveydenhuollosta. Pakolaiskoordinaattori
toimii sihteerinä, on vastuussa vastaanotosta ja tiedottaa kentän
ajankohtaisista asioista.
Valitseminen ja vastaanottaminen
Sisäasiainministeriö saa tiedon henkilöistä, joille UNHCR eli YK:n
pakolaisjärjestö on myöntänyt pakolaisaseman. Suomesta matkustaa muun muassa Maahanmuuttoviraston, vastaanottokeskusten
ja suojelupoliisin edustajista koostuva toimikunta haastattelemaan
pakolaisperheitä. Kun ELY-keskukset ovat löytäneet sopivan vastaanottokunnan, mihin saattaa mennä vuosia, auttaa kansainvälinen Punainen Risti muun muassa jatkoyhteyksissä lentokentillä.
Perillä Suomessa Punainen Risti vastaanottaa pakolaiset lentokentällä ja auttaa heitä vastaanottopaikkakunnilla muun muassa asuntojen kuntoon laittamisessa sekä järjestää ystäväperhekursseja.
Teemme hankinnat keskitetysti ja pyydämme tarjouksia. Ostamme
keittiönpöydän ja tuolit, sängyt ja vuodevaatteet sekä keittiön perusvarustuksen. Lisäksi jääkaappiin hankitaan ruokaa kahta ateriaa
varten. Olohuoneeseen emme osta mitään, ei huonekaluja, mattoja
eikä verhoja – Punainen Risti tapaa kerätä loput tarvittavat tavarat,
Ann-Britt Kronqvist selittää.
Touko- ja kesäkuussa 2011 saapui 79 afgaanipakolaisen ryhmä Iranista. Charlotte Gore palkattiin tuolloin ohjaajaksi ja hiljattain myös
Daniel Huhtamäki on siirtynyt pakolaisten vastaanotto-osastolle.
Koska kaupungissa oli ennestään afgaaneja, jotka voivat auttaa tulkkauksessa, päätti työryhmä vastaanottaa pakolaisia Afganistanista,
kertoo Kronqvist ja jatkaa: Muutamat perheistä saapuivat kolme
viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Oli haasteellista saada kaikki
ajoissa valmiiksi. Toukokuun loppu ja kesäkuun alku ovat kuitenkin hyvää saapumisaikaa. Ehdimme hoitaa kesän aikana kaikki
käytännön asiat, kuten maistraatissa käynnit ja terveystarkastukset,
ja tulokkailla on aikaa tutustua ympäristöön ja ystäväperheisiin.
Syksyllä kaikki pakolaiset aloittavat kieliopinnot – aikuiset ja lapset
saavat kahden lukukauden ajan kieltenopetusta, Uudessakaarlepyyssä kristillisessä kansanopistossa ja Pietarsaaressa YA:ssa. Lapset ovat omissa ryhmissään asuinpaikkakuntiensa kouluissa. Myan-
Apua ja kotouttamista
Pakolaiset sairastavat paljon enemmän kuin suomalaiset keskimäärin.
Suomalaisten terveydentilaa seurataan lapsuudesta saakka, mutta
esimerkiksi Afganistanissa keskimääräinen elinikä on 45 vuotta,
mikä kertoo aika paljon, Kronqvist toteaa.
Sosiaali- ja terveydenhuolto haluaa kehittää pakolaisten hoitoketjuja ja toivoo saavansa varoja hankkeeseen, jossa palkataan terveydenhoitaja toimimaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevien pakolaisten
koordinaattorina. Lisäksi suunnitteilla on Euroopan pakolaisrahaston rahoittama hanke, jolla on kolme painopistettä: saapumisen
jälkeen järjestettävä tiedotus, kieliohjelma ja kotouttaminen yhdistystoiminnan avulla.
Pakolaiset saavat samat tuet kuin muut suomalaiset, toisin sanoen
toimeentulotuen, lapsilisän ja asumistuen.
Saman avun kuin suomalainen perhe saisi vaikeassa tilanteessa,
Kronqvist huomauttaa ja lisää:
Kaikki kiintiöpakolaisia vastaanottavat kunnat hyötyvät siitä suuresti. Se ei maksa kunnille mitään. Valtio vastaa kaikista kustannuksista kolmen vuoden ajan, toisin sanoen toimeentulotuesta, tulkkauskustannuksista ja palkkojen ja hallinnollisten kustannusten
laskennallisista korvauksista. Neljäntenä vuonna maksetaan vain
laskennalliset korvaukset.
Seudun mainoslauseena on ”Täällä asuu laatu”, eikä Ann-Britt
Kronqvist voi olla yhtymättä tuohon lauseeseen. Hän haluaa antaa
tunnustusta seudulle.
Olen niin iloinen tämän seudun ihmisistä. Pakolaiset on otettu
hyvin vastaan ja sekä poliisin että pakolaisten itsensä mukaan Pietarsaaren seudulla ei ole rasistista väkivaltaa. Ehkä se johtuu kaksikielisyydestä ja yhteyksistä Ruotsiin, maahanmuutto ei ole täällä
mikään kummallinen asia. Toisena vaikuttavana tekijänä saattavat
olla vapaakirkot, joiden piiristä moni ystäväperhe tulee, pakolaiskoordinaattori kertoo ja lisää:
Myös kaikki harjoittelijoita ottavat työnantajat ovat kullanarvoisia.
Yhteiskunta kotouttaa, emme me. Maahanmuuttajat kotoutuvat ollessaan tekemisissä täkäläisten ihmisten kanssa.
- 23 -
Teksti: Ulla Linder
Kiintiöpakolainen: henkilö, jolla on YK:n pakolaisjärjestön
UNHCR:n myöntämä pakolaisasema ja joka asutetaan esimerkiksi Suomeen. Kiintiöpakolaisilla on pysyvä oleskelulupa
saapuessaan Suomeen ja vastaanottavaan kuntaan. Suomalaiset viranomaiset ovat valinneet heidät huolellisten haastattelujen ja selvitysten perusteella.
Turvapaikanhakija: henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Suomessa turvapaikkaa haetaan rajaviranomaisilta tai lähimmältä poliisiasemalta. Viranomaiset
lähettävät henkilön vastaanottokeskukseen, jossa hakija asuu
sillä aikaa, kun viranomaiset käsittelevät hänen turvapaikkahakemuksensa. Päätöksen saaminen saattaa kestää kauan. Jos
päätös on kielteinen, hakijalla on oikeus valittaa. Tuloksena
saattaa kuitenkin olla valituksen hylkääminen ja maasta karkottaminen.
Muu maahanmuutto: työvoiman maahanmuutto, perheiden
yhdistäminen, ulkomaalaiset opiskelijat, Suomen kansalaisen
kanssa solmittu avioliitto.
Kuva: Stenmanin albumi
Valpas ja lempeä Tiibetinspanieli
on vienyt Päivin sydämen
Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanin
kodista löytyy kaksi kaunista Tiibetinspanielia, tipsua. Kodin
pienet kaunottaret Cindy ja Bella ovat rotunsa erinomaisia edustajia. Ne ovat hyväluonteisia, uteliaita, terveitä ja valppaita.
Tiibetinspanielia käytettiin aikoinaan luostareissa vahtikoirina.
Mainintoja tuosta virkeästä pitkäkarvaisesta koirasta löytyy jo
200-luvulta, eli noin 2000 vuoden takaa.
Ne lepäsivät muureilla ja pitivät silmällä ympäristöään. Jos seudulle tuli vieras, tekivät ne välittömästi hälytyksen luostarin
munkeille ja alhaalla oleville isommille mastiffeille. Tuo valppaus
on periytynyt näihin päiviin asti. Edelleen ne viihtyvät korkeilla
paikoilla tai asettuvat ikkunan edustalle, josta voivat pitää silmällä reviiriään.
– Meillä on takapihalla aidattu alue ja siellä ne hakeutuvat aina
korkeimmille kohdille. Varsinkin talvella ne viihtyvät lumikasojen päällä, Päivi kertoo.
Toinen ikivanha taito on takatassuilla pysyminen. Tarina kertoo,
että pienten koirien pyhä tehtävä oli rukousmyllyn pyörittäminen etutassuilaan. Tämä taito on jäänyt geeniperimään, sillä yhä
vielä useimmat tiibetinspanielit ovat taitavia takatassuilla seisojia, kuten myös hyviä tasapainottelijoita epätasaisella alustalla.
Päivi Stenmanin mies Per-Ole on perehtynyt Tiibetinspanielin
historiaan, joka on osoittautunut hyvin mielenkiintoiseksi. Paitsi,
että koiraa pidettiin luostareissa, oli se muutenkin yleinen temppelikoira ja ylhäisön suosiossa. Eurooppaan tuo pieni koira tuli
1900-luvun alussa, ensin Englantiin. Suomeen koira tuli vuonna
1964.
– Tipsun nimi on kiinaksi Onnen tuojaa. Entisaikoina sen uskottiin pitävän pahat henget poissa, mies sanoo.
Päivi ja Per-Ole saivat ensimmäisen Tipsunsa 1990-luvun alussa.
Päivi kertoo, että Emma oli rakas seurakoira, kaunis ja kiltti. Sen
kanssa ei käyty näyttelyissä.
– Cindyn ja Bellan myötä innostuimme näyttelyistä. Ja täytyy
sanoa, että se on täydellisesti oma ihmeellinen maailmansa, Päivi
nauraa.
Palkintoja on kertynyt jo todella suuri määrä. Tällä hetkellä arvokkain on 5-vuotiaan Bellan saama muotovalioruusuke. 3-vuotiaalta Cindyltä se vielä puuttuu, mutta tuleva kesä saattaa suoda
sen Cindyllekin.
Näyttelyissä käyminen on muutakin kuin kilpailua. Siellä tutustuu samanhenkisiin ihmisiin. Se on hyvin sosiaalista tekemistä.
Saa nähdä uusia paikkoja Suomessa ja ulkomailla. Kaikkinensa
se on tuonut valtavasti uutta sisältöä elämään, pariskunta sanoo.
Hotelliyöpyminen koiran kanssa ei ole aina itsestäänselvyys.
On hotelleja, joissa ei siedetä minkäänlaisia eläimiä ja sitten vastapainoksi hotelleja, joissa on koiralle jopa oma peti, Päivi nauraa.
Cindy ja Bella ovat seurakoiria, jotka nauttivat näyttelyistä. Ne
pitävät siitä, kun saavat olla kehässä ja nauttivat ihastelusta. Pakolla niitä ei näyttelyyn viedä.
Päivi Stenman kertoo, että Tipsu on terve rotu ja ihanteellinen
kaupunkikoira. Karvaa siitä lähtee kerran tai pari vuodessa, mutta ahkera harjaaminen auttaa.
Ulkoiltaessakin tutustuu aivan uusiin ihmisiin. Kontakteja syntyy helpommin kuin ilman koiraa ulkoiltaessa. Harva tulee juttusille, jos olet vain yksiksesi lenkillä. Kun on koira mukana, aina
on joku, joka sanoo muutaman sanan, Päivi sanoo.
- 24 -
Marjo Luokkala
Kuva: Marjo Luokkala
Den pigga och tillgivna tibetanska
spanieln har vunnit Päivis hjärta
Hemma hos Päivi Stenman, som är personalchef på social- och
hälsovårdsverket, finns två vackra tibetanska spanielhundar. De
två skönheterna Cindy och Bella är utmärkta representanter för
sin ras. De är godlynta, nyfikna, friska och vaksamma.
Tibetansk spaniel, i vardagligt tal tibbe, användes förr som vakthundar i kloster. De här pigga, långhåriga hundarna omnämns
redan på 200-talet, dvs. för ca 2000 år sedan.
De vilade på murarna och höll ett vakande öga på omgivningen.
Om en främling närmade sig, larmade de omedelbart klostrets
munkar och de större mastifferna nere på marken. Den här vaksamheten har nedärvts ända till vår tid. Tibbar trivs fortsättningsvis på höga ställen eller sätter sig framför fönstret, där de
kan hålla ett öga på sitt revir.
Vi har en inhägnad på bakgården och där söker de sig alltid till de
högsta punkterna. På vintern trivs de i synnerhet på snödrivorna,
berättar Päivi.
En annan urgammal konst är att stå på baktassarna. Enligt sägnen hade de små hundarna en helig uppgift: att dra bönekvarnen
med framtassarna. Den här färdigheten har bevarats i arvsmassan, för än i dag är de flesta tibetanska spanielar duktiga på att stå
på baktassarna och på att balansera på ett ojämnt underlag.
Päivi Stenmans man, Per-Ole, har fördjupat sig i rasens historia,
som har visat sig vara mycket intressant. Förutom att hundarna
förekom i kloster, var de också annars vanliga tempelhundar och
populära bland adeln. Till Europa kom den här lilla hunden i
början av 1900-talet, först till England. Till Finland kom tibetansk spaniel år 1964.
– Den tibetanska spanielns kinesiska namn betyder lyckobringare. Förr i världen trodde man att hunden höll de onda andarna
borta, säger Per-Ole .
Makarna Stenman fick sin första tibbe i början av 1990-talet. Päivi berättar att Emma var en kär sällskapshund, vacker och snäll.
Med henne deltog de inte i några utställningar.
– I och med Cindy och Bella blev vi intresserade av utställningar,
och jag måste nog säga att det är en helt egen, förunderlig värld,
skrattar Päivi.
Hemma hos Stenmans finns redan en stor samling priser. Det
värdefullaste priset hittills är en championrosett, som femåriga
Bella har fått. Treåriga Cindy saknar ännu den här utmärkelsen,
men inkommande sommar har Cindy också möjlighet att få en
likadan rosett.
Utställningar är inte bara tävlingar. Man blir bekant med andra
som har samma intresse. Det är mycket sociala tillställningar.
Man får se nya platser i Finland och utomlands. Allt som allt har
det här intresset gett oss väldigt mycket nytt innehåll i livet, säger
paret.
Det är ingen självklarhet att man kan övernatta på hotell med en
hund.
Det finns hotell där man inte tillåter några som helst djur och
sedan som motvikt hotell, där hunden t.o.m. får en egen säng,
skrattar Päivi.
Cindy och Bella är sällskapshundar som njuter av utställningarna. De tycker om att vara i ringen och njuter av att bli beundrade.
Vi tvingar dem inte till utställningarna.
Päivi Stenman berättar att tibetansk spaniel är en frisk ras och
en idealisk stadshund. Den tappar hår en eller ett par gånger om
året, men flitig borstning hjälper.
När man går ut med hunden blir man bekant med alldeles nya
människor. Det är lättare att ta kontakt än när man motionerar
utan hund. Det är få som kommer fram och pratar om man är ute
och går för sig själv. När man har hunden med är det alltid någon
som vill byta några ord, säger Päivi.
Marjo Luokkala
- 25 -
Resursskolan stöder barnet och familjen
Ibland kan det vara en utmaning för ett barn att anpassa sig till
en normal skolvardag. En skolelev kan möta sådant som han eller
hon av en eller annan orsak inte är mogen för. Det här kan ta sig
många olika uttryck: ilska, gråtmildhet eller en tendens att dra
sig undan.
Resursskolan i Jakobstad arbetar för att hjälpa de här barnen och
är ett stöd både för barnen och deras familjer. Resursskolan är
tvåspråkig och har sex platser. Personalen utgör ett team som är
sammansatt av olika yrkesgrupper och som är i skolan alltid då
eleverna är där.
Alla har sin egen roll. Specialklasslärare Sari Forslund ansvarar för
lektionerna, familjearbetare Marjo Sumell håller kontakt med familjen och fungerar vid behov som länk till olika instanser som
familjen behöver kontakt med, specialungdomsledare Sari Honkaniemi ansvarar för olika aktiviteter och är med när ett barn återgår
till sin vanliga skola. Psykiatriska sjukskötaren Sirkka-Liisa Widjeskog lyssnar på barnen, fungerar som terapeut och hjälp, t.ex. om
det handlar om ett barn som återvänder från sjukhusskola eller
eventuellt är på väg dit. Rektor Liisa Svart håller i tyglarna.
Det är inte meningen att resursskolan ska vara en skola där ett
barn klarar av hela sin läroplikt. Resursskolan är en möjlighet
bland olika stödformer och den har visat sig fungera.
– Här behandlas varje barn som en individ och åt varje barn
skräddarsys en skoldag som är lämplig för just honom eller henne. Lektionerna kan vara 15 minuter eller 45 minuter beroende
på barnet. I allmänhet hålls lektionerna 8– 13, och efter det har vi
sedan annan verksamhet, berättar Sari Forslund.
I resursskolan finns ett klassrum som är avsett endast för studier.
Dessutom finns det ett rum där man kan lugna ner sig, barnen har
gett rummet det poetiska namnet Svanen. Svanen är ett litet, tomt
rum, där det bara finns en boxningssäck, för att barnen ska få utlopp för de värsta aggressionerna. Hålan är en plats dit man kan gå
för att studera eller pyssla, om man vill ha en lugnare studiemiljö.
I resursskolan följer man barnens egna läroböcker och försöker
iaktta läroplanen, så att barnen inte halkar efter sina klasskamrater.
Sirkka-Liisa Widjeskog påpekar att i resursskolan försöker man
stöda barnens självförtroende och underlätta vägen tillbaka till
den normala skolan.
Marjo Sumell säger att resursskolan har möjlighet att stöda familjen.
– Utmaningarna i den egna skolan har redan länge varit för stora. För de flesta är det en stor lättnad att få komma hit. Familjen
kan lugna ner sig och hämta andan och barnen vet att här är de
garanterat i goda händer, säger hon.
Eleverna tillbringar olika långa perioder i resursskolan. För en
del kan det vara tillräckligt med fyra veckor, medan andra behöver några månader. Barnen återvänder aldrig till sin egen skola
utan uppföljning.
– Återgången till den egna skolan får ta den tid som barnet behöver. I allmänhet gör vi så, att jag först följer med barnet till skolan
en timme eller ett par och småningom ökar vi antalet timmar.
När barnet är redo att fungera på egen hand i sin vanliga skola,
får barnet vara där först en dag och småningom helt och hållet,
berättar Sari Honkaniemi.
Återanpassningen till den egna skolan är mycket individuell.
– Dagens skolelever är vana vid olika specialarrangemang. Ingen
tycker det är konstigt när barn berättar att de har gått i terapi eller
har varit några timmar i resursskolan. Det här är alldeles naturligt, berättar Liisa Svart.
Resursskolan började som ett experiment år 2010. För närvarande fungerar den ett år i taget.
- 26 -
Text: Marjo Luokkala
Foto: Pirjo Saloen
Resurssikoulu tukee lasta ja
perhettä
Lapselle sopeutuminen normaaliin kouluarkeen voi joskus olla
haasteellista. Koululainen voi kohdata sellaisia asioita, joihin
hän ei syystä tai toisesta ole valmis. Tämä voi purkautua monin
eri tavoin: raivona, itkuisuutena tai vaikkapa syrjäänhakeutumisena.
Pietarsaaressa toimiva Resurssikoulu tekee työtä näiden lasten
auttamiseksi ja on lapsen sekä perheen tukena. Kuusipaikkaisen
ja kaksikielisen resurssikoulun henkilöstössä on eri ammattiryhmistä koostuva tiimi, joka on paikalla aina silloin kun koululaisetkin.
Kaikilla on oma roolinsa. Erityisluokan opettaja Sari Forslund
vastaa oppitunneista, perhetyöntekijä Marjo Sumell pitää yhteyttä perheeseen ja toimii tarvittaessa linkkinä erilaisiin perheen
tarvitsemiin tahoihin, erityisnuoriso-ohjaaja Sari Honkaniemi
vastaa toiminnallisuudesta ja on lapsen mukana hänen siirtyessään takaisin normaalikouluun. Psykiatrinen sairaanhoitaja
Sirkka-Liisa Widjeskog on kuuntelija, terapeutti ja apuna, jos
kyseessä on esimerkiksi sairaalakoulusta palaava tai sinne mahdollisesti menevä lapsi. Ohjakset ovat rehtorilla Liisa Svartilla.
Resurssikoulun tarkoitus ei ole olla koulu, jossa lapsi opiskelee
koko oppivelvollisuutensa ajan. Se on yksi mahdollisuus eri tukimuotojen joukossa ja se on havaittu toimivaksi.
– Jokainen lapsi otetaan täällä yksilönä ja jokaiselle räätälöidään
hänelle sopiva koulupäivä. Tunnit voivat olla 15 minuuttia tai 45
minuuttia riippuen lapsesta. Yleensä tunnit ovat klo 8-13 välillä
ja sen jälkeen on sitten muuta toimintaa, kertoo Sari Forslund.
Resurssikoulussa on luokkahuone, joka on tarkoitettu vain opiskelua varten. Lisäksi löytyy rauhoittumishuone, jonka lapset ovat
nimenneet kauniisti Joutseneksi. Joutsen on pieni autio huone,
josta löytyy vain nyrkkeilysäkki suurimpien aggressioiden purka-
mista varten. Kolo on paikka,
johon voi mennä opiskelemaan tai askartelemaan, jos
haluaa rauhallisemman opiskeluympäristön.
Resurssikoulussa opiskellaan
lapsen omien oppikirjojen
mukaisesti ja pyritään seuraamaan opetussuunnitelmaa, jotta lapsi ei jäisi muista
jälkeen.
Sirkka-Liisa Widjeskog huomauttaa että resurssikoulussa pyritään tukemaan
jokaisen lapsen itsetuntoa
ja tekemään polku takaisin
normaalikouluun mahdollisimman helpoiksi.
Marjo Sumell sanoo, että
resurssikoululla on mahdollisuus tukea perhettä.
– Omassa koulussa haasteita on voinut olla jo pitkään.
Useimmille tänne pääseminen on suuri helpotus. Perhe
voi rauhoittua ja vetää henkeä ja lapsi tietää, että täällä
hän on takuuvarmasti hyvissä käsissä, hän sanoo.
Resurssikoulussa opiskellaan
eripituisissa jaksoissa. Jollekin voi riittää neljän viikon
jakso, toinen vaatii muutaman kuukauden jakson. Lapsi ei koskaan palaa takaisin
omaan kouluunsa ilman jatkoseurantaa.
–
Siirtyminen
takaisin
omaan kouluun kestää sen ajan, minkä lapsi milloinkin vaatii.
Yleensä toimimme niin, että menen lapsen kanssa ensin tunniksi
tai pariksi hänen omaan kouluun ja vähitellen tunteja lisätään.
Kun lapsi on valmis toimimaan omassa koulussaan yksin, hän
saa jäädä sinne ensin päiväksi ja vähitellen kokonaan, kertoo Sari
Honkaniemi.
Sopeutuminen takaisin omaan kouluun on hyvin yksilöllistä.
– Nykypäivän koululaiset ovat tottuneet erilaisiin erityisjärjestelyihin. Kukaan ei kummastele, kun lapsi kertoo käyneensä terapiassa tai hän on ollut muutaman tunnin resurssikoulussa. Suhtautuminen on hyvin luonnollista, Liisa Svart kertoo.
Resurssikoulu alkoi kokeiluna vuonna 2010. Tällä hetkellä se toimii aina vuoden kerrallaan.
Teksti: Marjo Luokkala
Kuvat: Pirjo Salonen
- 27 -
Vandring längs Utterleden i
Lappfors
Vaeltelua Saukonkierroksella
Lappforsissa
Deltagarantalet slår gång på gång nytt rekord, när ivriga vandrare
bekantar sig med olika vandringsleder under ledning av Mattias
Kanckos. Den här gången var vi över 70 personer på vårvandringen som gick längs en 10 km runda i Lappfors! Vädret gynnade deltagarna och alla väntar nu ivrigt på höstvandringen. Då
(20.9) är det meningen att vi ska gå en ny 10 km runda och utforska ett annat avsnitt av Utterleden. Utterleden kommer när
den är färdig att vara 50 km lång, så det finns nya avsnitt att vandra också i fortsättningen!
Tiina Höylä-Männistö,
personalföreningens sekreterare
Ennätykset osanottajamäärissä ropisee kerta kerran jälkeen, kun
innokkaat vaeltajat tutustuvat vaellusreitteihin Mattias Kanckoksen johdolla. Tämän kevään vaelluksella kiersimme 10 km:n reitin Lappforsissa yli 70 hengen voimin! Ilma suosi osallistujia ja
kaikki odottavat innolla syksyn vaellusta. Tuolloin (20.9.) tarkoituksen on kiertää uusi 10 km:n reitti samaisella Saukonkierroksella. Saukonkierros tulee valmistuttuaan olemaan 50 km pitkä,
joten taivallettavaa riittää vielä jatkossakin!
Tiina Höylä-Männistö,
henkilöstöyhdistyksen sihteeri
HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA
PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET
KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA
SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER
Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi
alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi.
Tarkemmat tiedot tapahtumista saat työpaikallesi sähköpostitse.
Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året.
Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i din
kalender. Noggrannare information om aktiviteterna får du via
e-post direkt till din arbetsplats.
* Matka Tampereen asuntomessuille
24.7.2012
*Kesämatka Valamon luostariin
10.-12.8.2012
* Kesäjuhla/VPK:n kenttä
15.8.2012
* Syysvaellusilta 20.9.2012
* Ikea/Haaparanta & Tornio
27.10.2012
* Ikea/Haaparanta & Tornio
21.11.2012 * Tampereen matka
8.-9.12.2012
Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! Huomioi, että olemme aktiivisia myös kesällä!
Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla!
*Resa till bostadsmässan i Tammerfors 24.7.2012
*Sommarresa till Valamo kloster
10-12.8.2012
*Sommarfest/FBK:s plan15.8.2012
*Höstvandringskväll20.9.2012
*Ikea/Haparanda & Torneå
27.10.2012
*Ikea/Haparanda & Torneå
21.11.2012
*Tammerforsresa8-9.12.2012
Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i
verksamheten! Observera att vi är aktiva under sommaren också!
Kom också ihåg att besöka personalföreningens motionslådor!
- 28 -
Luleå
Fredag eftermiddag 27.4 åkte 38 resenärer med Svanbäcksbuss
från ett regnigt Nykarleby/Jakobstad med siktet inställt på Luleå i
norra Sverige. Vi skulle nämligen lördagen 28.4 besöka Arcushallens stora fyndmarknad (loppis).
Lite fakta om fyndmarknaden: Loppiset började i liten skala hösten 1992, och har sedan dess bara vuxit sig större. Försäljarna
kan numera räknas upp till ca 350 st och besökarna 3000-4000 st.
Fyndmarknaden pågår endast 2 ggr/år - sista lördagen i April och
Oktober kl. 10-17.00. Inträdet kostar 40 kr.
Perjantai-iltapäivänä 27.4. lähti sateisesta Uudestakaarlepyystä/
Pietarsaaresta matkaan Svanbäckin bussilla 38 henkilöä määränpäänään Pohjois-Ruotsin Luulaja. Olimme nimittäin menossa
Arcus-hallin suureen kirpputoritapahtumaan lauantaina.
Yövyimme Luulajan Scandic-hotellissa ja hyvien yöunien ja tukevan aamiaisen jälkeen kuljettajamme Kalle Lasén vei meidät
urheiluhalli Arcukseen. Saimme jonottaa satojen muiden kanssa
siihen saakka, kunnes järjestäjät avasivat portit klo 10.00. Sisällä hallissa tungeksivat innokkaat myyjät ja ostajat. Kirppikseltä
saattoi löytää mitä vain, esimerkiksi posliinia, leluja, vaatteita,
huonekaluja ym. Klo 14.00 halukkailla oli mahdollisuus lähteä
bussilla Luulajan keskustaan ostoksille tai vain kuljeskelemaan
kauniissa ja lämpimässä kevätsäässä. Klo 16.00 bussi haki loput
matkalaisista kirppikseltä ja kotimatka saattoi alkaa. Useimmat
vakuuttivat matkan olleen mielenkiintoinen ja elämyksellinen ja
he totesivat osallistuvansa samanlaiselle matkalle mielellään uudemman kerran.
Hieman tietoja kirppiksestä: Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin pienimuotoisena syksyllä 1992 ja siitä lähtien se on laajentunut jatkuvasti. Myyjiä on nykyään n. 350 ja kävijöitä 3000–4000.
Kirppis järjestetään vain kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun viimeisenä lauantaina klo 10.00 – 17.00. Pääsymaksu on
40 kruunua.
Mer info finns på: www.arcusfyndmarknad.se
Lisätietoja osoitteesta www.arcusfyndmarknad.se
Vi övernattade på Scandic hotell i Luleå och efter en god natts
sömn och stadig frukost körde chauffören Kalle Lasén oss in till
Arcus idrottshall. Vi fick stå i kö med hundratals andra, innan
arrangörerna öppnade portarna kl. 10.00. Väl inne i hallen var
det full trängsel med hugade försäljare och köpare. Man kunde
fynda vad som helst, såsom porslin, leksaker, kläder, möbler osv.
Kl. 14.00 kunde de som ville åka in med bussen till Luleå centrum för att shoppa eller bara strosa omkring i det vackra och
varma vårvädret. Kl. 16.00 hämtade bussen resten av resenärerna
från loppiset och resan hemåt kunde starta. En intressant och
upplevelserik resa kunde de flesta intyga att det varit och skulle
gärna delta flera gånger.
Christina Löfgren / personalföreningen
Christina Löfgren / henkilöstöyhdistys
- 29 -
Månadens bild
Fotoklubben Malms medlemmar har under tiden september
2011 – april 2012 visat följande bilder som månadens bild i social- och hälsovårdsverkets portal.
Kuukauden kuva
Valokuvakerho Malmin jäsenet ovat esitelleet kuviaan sosiaali- ja
terveysviraston portaalissa syyskuu 2011 - huhtikuu 2012.
Februari 2012: Hans Jungar – Sommaridyll
Mars 2012: Ann-Maj Wenelius - Höstdykning
- 30 -
April 2012: Gunnevi Överfors – Bådan
September - oktober 2011: Ann-Mari Hjulfors-Nygård – Höst i stan
- 31 -
Onko osoite oikea?
Kaupungin entisten työntekijöiden
(eläkeläisten) osoitteita varten ei ole
automaattista seurantaa. Toivomme että
ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki –
lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen.
Korjatkaa virhe soittamalla numeroon
786 3285 (Rita Forsbacka).
Är adressen rätt?
Vi har ingen automatisk uppföljning på
stadens tidigare anställdas (pensionärer)
adresser. Därför önskar vi att ni meddelar
ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel
adress. Korrigera felaktigheten genom att
ringa 786 3285 (Rita Forsbacka).
- 32 -