Transcript Albatrossi 1/2012 - Merimieseläkekassa

Kansanedustaja Kari Rajamäki lupaa myötäK
tuulta suomalaiselle kauppamerenkululle
MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI
|
Riksdagsledamot Kari Rajamäki utlovar förliga
vindar för den finska handelssjöfarten s. 4
SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING
Kauko Komulaiselle
moottoripyörä on elämäntapa
|
1/2012
s. 12
För Kauko Komullainen
är motorcykeln ettt
levnadssätt
Albatrossi | Albatrossen
1
Sisältö ı Innehåll
6 Den finländska sjöfartens särposition
bör framhävas mera på EU-nivå
Suomi on saari. Teollisuuden kilpailukyky, osaamisen säilyminen ja Suomen lipulla oleva tonnisto
ovat pienelle maallemme elintärkeitä.
KUVA | FOTO: SDP
4 Suomen merenkulun erityisasema
EU:ssa enemmän esille
Finland är en östat. Industrins konkurrenskraft,
bevarandet av vår know-how och det under
finsk flagg seglande tonnaget är livsviktiga.
4
8 Meriseminaari kuivalla maalla
10 Sjöseminariet på torra land
Merenkulun asiantuntijat kokoontuivat
perinteiseen tapaamiseen Finlandia-talolle.
Sjöfartens beslutsfattare, riksdagsledamöter
och tjänstemän på Finlandiahuset.
12 Moottoripyörällä
mantereet tutuiksi
14 Med motorcykel kors och tvärs
över kontinenterna
Kotkalainen stuertti Kauko Komulainen jäi
vanhuuseläkkeelle 56-vuotiaana kesällä 2006.
Eläkepäivistä aika moni on kulunut moottoripyörän satulassa.
8
Kotkabördiga stuerten Kauko Komulainen gick
sommaren 2006 i ålderspension som 56-åring.
Av pensionärsdagarna har rätt många tillbringats
i motorcykelsadeln.
16 Ansaitulle vanhuuseläkkeelle
45 vuoden seilauksella
18 På intjänad ålderspension
efter att ha seglat i 45 år
II konemestari Juhani Ratilainen jäi keväällä 2011
ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 seilausvuoden
jälkeen ro-ro alus M/V Norqueenilta palveltuaan
sillä peräti 31 vuotta.
II maskinmästare Juhani Ratilainen går våren 2012
på intjänad ålderspension efter att ha seglat i 45 år.
I pension går han från ro-rofartyget M/V Norqueen
efter att ha tjänstgjort ombord på detta i hela 31 år.
Vakiot
11 Pärjätään | Ylilääkärin terveiset
19 Michaela vastaa | Tietoa eläkkeistä
20 Tilastot | Suomalainen merenkulkija 2011
21 Sijoitukset | Kaksijakoinen vuosi 2011
22 Lyhyesti
12
22
Ordinarie
11 Vi klarar oss | Hälsningar från överläkaren
19 Michaela svarar | Info om pensionerna
20 Statistik | Den finländska sjöfararen 2011
21 Investering | Tudelat år 2011
22 Smånytt
albatrossen
albatrossi
Päätoimittaja | Huvudredaktör
Helena Jaatinen
helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi
helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi
Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare
Marina Paulaharju
marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi
marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi
Käyntiosoite | Besöksadress
Uudenmaankatu 16 A
Nylandsgatan 16 A
Postiosoite | Postadress
PL 327, 00121 Helsinki
PB 327, 00121 Helsingfors
22
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Puhelin | Telefon 010 633 990
Telefax 010 633 9938
Sähköposti | E-post
etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi
förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi
Osoitteenmuutokset | adressförändringarna
info@merimieselakekassa.fi
info@sjomanspensionskassan.fi
www.merimieselakekassa.fi
www.sjomanspensionskassan.fi
Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet
Helena Jaatinen, Henrik Lilius,
Pekka Karppanen, Marina Paulaharju
ISSN-L 1796-8216
ISSN 1796-8216 (painettu)
ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu)
Painos | Upplaga 16 700
Nro | Nr
2/2012
ilmestyy | utges
vko/vecka 39
Kannen kuva | Pärmbild
Kauko Komulainen
Ulkoasu | Layout
Nymandesign Oy
Painopaikka |
Tryckeri
Libris Oy, Helsinki
Pääkirjoitus ı Ledaren
Suomalaisen merenkulun tulevaisuus vaakalaudalla
Den finländska sjöfartens framtid är i vågskålen
”SUOMI ON SAARI”, on vanha ja käytössä kulunut sanonta.
ATT ”FINLAND ÄR EN Ö” är ett gammalt och utslitet talesätt.
Ja kuitenkin se mitä suurimmassa määrin pitää paikkansa.
Suurin osa viennistämme ja tuonnistamme suuntautuu
läntiseen Eurooppaan päin. Toki meillä suuren Venäjän
naapurina on tietynlainen erityisasema, jota emme ehkä
ole pystyneet täysimääräisesti hyödyntämään. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki vaatiikin suomalaisia tuomaan
EU-yhteyksissä esille Suomelle tärkeitä kansallisia etuja ja
korostamaan maantieteellisen asemamme merkitystä.
Och ändå äger det i högsta grad sin riktighet. Största delen
av vår export och import är inriktad på västra Europa. Givetvis har vi som granne till stora Ryssland en viss särställning
som vi kanske inte har förstått att utnyttja riktigt helt. Därför fordrar ju ordföranden för statsutskottets trafiksektion,
riksdagsledamot Kari Rajamäki, att Finland i EU-sammanhang ska föra fram för landet viktiga nationella fördelar och
understryka den betydelse vår geografiska position har.
EFTER EN UTDRAGEN behandling fick vi till slut ett positivt
PITKÄLLISEN KÄSITTELYN jälkeen saatiin lopulta EU-
komissiosta myönteinen vastaus uudelle tonnistoverolainsäädännölle; maaliskuun alussa voimaan tullut laki
täyttää suurelta osin varustamoelinkeinon sille asettamat
odotukset. Se on merkittävä edistysaskel merenkulun edellytysten parantamisessa. Varustamoilla on nyt erinomaiset
mahdollisuudet tonniston uusimiseen. Ja voisiko alusten
määrä jopa lisääntyä?
TÄMÄ EI kuitenkaan yksin riitä. Merenkulun strategian
valmistelu on tarkoitus aloittaa liikennepoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen. Elinkeinon tulevaisuus riippuu
kuitenkin strategioista ja hyvistä tarkoituksista huolimatta
suurelta osin siitä, miten valtion merenkulkuun kohdistuvat säästötavoitteet
aiotaan tulevina vuosina toteuttaa.
Vastauksia pitäisi saada jo tämän
lehden ilmestymiseen mennessä.
Jaksan uskoa, että säästöjä ei tehdä
pohtimatta niiden kokonaisvaikutuksia merenkulkuelinkeinolle ja Suomen teollisuudelle. Voisivatko oikein
kohdistetut toimenpiteet
olla joissakin tapauksissa
myös omiaan parantamaan merenkulun
toimintaedellytyksiä,
vaikka ne säästävät
kustannuksia? o
svar av EU-kommissionen på den nya lagstiftningen för
tonnagebeskattningen. Lagen, som trädde i kraft i början av
mars, fyller i stort sett de förväntningar rederinäringen ställde på den. Lagen är ett viktigt steg framåt för förbättrande av
förutsättningarna för sjöfartens verksamhet. Rederierna har
nu utmärkta möjligheter att förnya sitt tonnage. Kan antalet
fartyg rentav utökas?
ENBART DETTA räcker dock inte. Efter att den trafikpolitiska
redogörelsen färdigställts är det meningen att inleda beredningen av en sjöfartsstrategi. Näringens framtid beror trots
allt på strategier och oaktat alla goda avsikter på hur staten
under de kommande åren har för avsikt att verkställa sina till
sjöfarten fokuserade sparmål. Svar bör erhållas redan fram
till dess denna tidning utkommer. Min förhoppning är att
sparåtgärder inte genomförs utan att överväga vilka helhetsverkningar de kan ha på sjöfartsnäringen och industrin i vår
land. Kan måhända rätt inriktade åtgärder i vissa fall också
vara ägnade att förbättra sjöfartens verksamhetsförutsättningar trots att de sparar in kostnader? o
”Jaksan uskoa, että säästöjä ei
tehdä pohtimatta niiden kokonaisvaikutuksia merenkulkuelinkeinolle
ja Suomen teollisuudelle.
Min förhoppning är att sparåtgärder
inte genomförs utan att överväga vilka
helhetsverkningar de kan ha på sjöfartsnäringen och industrin i vår land.”
Helena Jaatinen
Toimitusjohtaja | Verkställande direktör
Albatrossi | Albatrossen
3
Haastattelu ı
Kansanedustaja Kari Rajamäki
Suomen merenkulun
erityisasema EU:ssa
enemmän esille
Pohjoinen ulottuvuutemme, rajamme Venäjään ja riippuvuutemme
merikuljetuksista tekevät Suomesta Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen saarivaltion. Teollisuuden kilpailukyky, osaamisen säilyminen ja
Suomen lipulla oleva tonnisto ovat pienelle Suomelle elintärkeää.
Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju
KANSANEDUSTAJA ja valtiovarainvalio-
kunnan liikennejaoston puheenjohtaja
Kari Rajamäen mielestä EU-komission
papereihin pitäisi saada Suomelle
tärkeitä merenkulun linjauksia sekä
sitouttaa EU näkemään yhteiset strategiset etumme.
”Teollisuuden toimintaedellytysten
varmistaminen on edellytys Suomen
kansalliselle selviytymiselle. Se on meidän pelastusrengas”, Rajamäki toteaa.
Hän harmittelee sitä, ettei riittävän
ajoissa ole havahduttu miettimään
keinoja ja tehty strategiaa, joilla estettäisiin mm. savupiipputeollisuuden
katoaminen Suomesta.
Suomalaiset ovat liian kolkkapoikamaisia – luotetaan liikaa asioiden
hoituvan itsestään. Toisaalta ollaan
menty ilman selkeää strategiaa ja
poliittista ohjausta niin EU-tason kuin
kansainvälisten järjestöjen kokouksiin.
Yhtenä esimerkkinä tästä on IMOn
rikkipäätös. Suomi on rikkiasiassa ajelehtinut tilanteeseen, jossa päätöksen
vaikutukset muodostuvat elinkeinolle
ja teollisuudelle katastrofaaliseksi.
”Nyt viimeistään meidän suomalaisten on ryhdyttävä pitämään ääntä ja
tuotava esiin kansainvälisillä foorumeilla Suomelle tärkeitä kansallisia
asioita sekä erityisasemaa”, hän jatkaa.
Suomen EU-liittymissopimukseen olisi
aikanaan pitänyt neuvotella erityis-
44
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
ehtoja poikkeuksellisen ulottuvuuden
vaikutuksista maallemme sekä erityisrahoitusta infran kehittämiseen.
Muun muassa Irlanti onnistui
saarivaltiona saamaan erityisrahoitusta
infran kuten satamien ja lentokenttien
rakentamiseen. ”Nyt tässä Suomen
tilanteessa on tehtävä kaikki mahdollinen. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan”,
Rajamäki lausuu.
”Komission papereihin
täytyisi saada Suomelle
tärkeitä merkintöja ja
Suomen on osattava
puhua itsensä myös
niiden keskiöön.”
IMON RIKKIPÄÄTÖKSEN kansallinen
aikataulu ja täytäntöönpano on
arvioitava uudelleen ja huolehdittava
siitä, että jatkossa tällaisia virheitä ei
pääse tapahtumaan. Kaikista Itämeren
rannikon valtioista Suomelle aiheutuu
päätöksestä kaikkein raskain vaikutus. Noin 80 prosenttia viennistä ja
tuonnista kulkee meriteitse Itämerellä.
”Rikkipäätös oli omaan polvilumpioon
ampumista”, jyrähtää Rajamäki.
Ympäristö- ja ekologiset näkökulmat
ovat ymmärrettäviä ja kannatettavia,
mutta Suomella ei ole varaa menettää lisää teollisuutta. ”Ei näin vihreä
voi kukaan olla, ettei ajattele samalla
Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuutta” hän toteaa. Toisaalta hän toteaa,
että ”rikkimääräyksistä voi tulla uusia
markkina-alueita suomalaiselle rikkipesureita kehittävälle teollisuudelle. Mutta
nyt suunniteltu aikataulu on merenkulkuelinkeinolle aivan liian kireä.”
EUROOPAN LAAJUISEN liikenneverkon
(TEN-T) rakentamishanke sai vauhtia
Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna
2009. Ruotsi on sen jälkeen lähtenyt
voimakkaasti kehittämään omaa liikenneverkkoaan tähtäimenä päästä keskeiseen asemaan pohjoisena maana. Suomen pitää nyt viimeistään tuoda esille
Venäjän ja yhteisen rajamme tuomat
mahdollisuudet kehitettäessä Euroopan
pohjoisten alueiden logistiikkaa.
Mahdollisuuksia tarjoavat Suomen
luonnonvarat, Koillisväylä ja Barentsin meri, Aasian ja Kiinan kasvavat
markkina-asemat sekä yhteistyö Venäjän kanssa. Reitti pohjoisille merille
täytyy korvamerkitä Suomen kautta ja
lähteä rakentamaan osin EU-rahoituksella raideliikennettä sekä kehittämään
satamiamme. Liikenneverkon reititystä
Suomen kautta tukee myös talvimerenkulun osaaminen.
Komission papereihin täytyisi saada
Kari Rajamäki | Kansanedustaja 1983 – | Pohjois-Savon vaalipiiri | Valtiovarainvaliokunnan
Liikennejaoston pj. | Syntynyt 15.10.1948 | Kotikunta Varkaus | Puolue SDP |
Koulutus Hallintotieteiden maisteri | Perhe Naimisissa, neljä lasta.
Suomelle tärkeitä merkintöja ja Suomen
on osattava puhua itsensä myös niiden
keskiöön. Venäjän naapurimaana Suomella on maantieteellisesti ja myös Eurooppatasolla strateginen asema. ”Miksi emme
hyödyntäisi tätä”, hän toteaa. Lisäksi
Rajamäki korostaa tiiviin yhteistyön merkitystä kansallisella tasolla eri toimijoiden
kesken.” Emme saa antaa Ruotsille tässä
asiassa etusijaa”, Rajamäki sanoo ja jatkaa,
että ”Suomella on hyvät mahdollisuudet,
jos tahtotilaa vaan löytyy ”.
MAAMME HISTORIASSA on perinteisesti
lähdetty takamaastosta neuvottelemaan
taskurahoista. Rajamäki korostaa, että nyt
pitää uskaltaa olla etunojassa ja rohkeasti
tuoda rohkeasti esille Suomen strateginen
asema ja sen mukanaan tuomat edut
koko Euroopalle.
Liikennepoliittinen selonteko ja
liikenneministeri Merja Kyllösen logistiikkaseminaarissa esille tuoma merenkulun strategia ovat Suomelle nyt entistä
tärkeämpiä. Liikennepoliittinen selonteko
on lähdössä lausuntokierrokselle ja se
annettaneen Eduskunnalle huhtikuussa
2012. Merenkulun strategian valmistelu
on ministerin mukaan käynnistymässä.
Maaliskuussa voimaan tullut uusi
tonnistoverolainsäädäntö tuo Suomen
merenkululle uusia mahdollisuuksia. Nopea voimaansaattaminen pitkään kestäneen EU-hyväksymiskäsittelyn jälkeen on
malliesimerkki merkittävästä kansallisesta
teosta Suomen lipun pelastamiseksi. Tonnistoverolaki tuo entistä paremmat mahdollisuudet tonniston uusiutumiseen, se
parantaa kansainvälistä kilpailukykyämmee sekä turvaa
tu vaa merenkulun
e e ku u osaamisen
osaa se
säilymisen Suomessa. Kuudessatoista
muussa EUn jäsenvaltiossa on oma merenkulun tukijärjestelmänsä. Oli jo aika
saada Suomelle aidosti kilpailukykyinen
tonnistoverolainsäädäntö. ”Uskomme sen
tuovan Suomen lipulle lisää tonnistoa”,
Rajamäki summaa eduskunnan käsittelyä.
sitä, että nykyisen järjestelmän
rjestelmän epäkohtia
muutetaan siten, ettää otettaisiin paremmin huomioon alusten
en jäissä liikkumisen
ominaisuudet. Lisäksi
si sen pitäisi kannustaa
rakentamaan Suomen
n lipulle uusia aluksia,
jotka pärjäävät talviolosuhteissa
losuhteissa ilman
jäänmurtoapua. Lisäksi
ksi hän toteaa, ettei
jokiproomujen hinaaminen
aminen jäissä kansallisella panostuksella ole
le Suomen etu.
Merenkulun tukiin
n kohdistuviin valtiontalouden säästötavoitteisiin
avoitteisiin Rajamäki
ei halua ottaa kantaa.
a. Niitä valmistellaan
eri työryhmissä. Hän
n kuitenkin toteaa
lopuksi, että hänestä
ä ei ole tarkoituksenmukaista pienentää
elinkeinon mahdollisuuksia
suuksia
nyt, kun on luotu uusia
usia
toimintaedellytyksiä Suomen
merenkululle toimia kansainvälisillä erittäin kilpailluilla
ailluilla
markkinoilla.
”KAIKKI NYT hartiavoimin
oimin
n
tehtävä työ, edesauttaa
taa
Suomea selviytymään
n
myös tulevaisuudessa”,
a”
”,
Rajamäki summaa. M
Meerenkululla on merkittävä
ttävä
asema ja sen avulla myös
suomalainen teollisuus
uus
voi menestyä ja voida
a
paremmin. ”Toivottaavasti saamme nähdä
ä
yhä useammassa
suomalaisen varustamon aluksessa
Suomen lipun.
Silloin täyttyy myös
oma huoltovarmuusvelvoitteemuusve vo tteeem
me.” o >
NYKYINEN väylämaksujärjestelmä
mä kaipaa
valtiovarainvaliokunnan
myös valtiovarainvaliokun
ainvaliokunnan liikennejaoston ja Rajamäen
Raj
mukaan uudistamista. Jaosto on pitänyt tärkeänä
mist
Albatrossi | Albatrossen
5
Intervju ı
Riksdagsledamot Kari Rajamäki
Den finländska sjöfartens särposition
bör framhävas mera på EU-nivå
Vår nordliga dimension och gränsen mot Ryssland samt vårt beroende av
sjötrans-porter gör Finland till en enligt europeisk måttstock exceptionell östat.
Industrins konkurrenskraft, bevarandet av vår know-how och det under
finsk flagg seglande tonnaget är livsviktigt för lilla Finland.
föranden för statsutskottets trafiksektion Kari Rajamäkis åsikt bör sjöfartens
för Finland viktiga riktlinjer fås noterade i EU-kommissionens handlingar
samt EU fås att förbinda sig vid våra
gemensamma strategiska fördelar.
”Säkerställandet av industrins
verksamhetsförutsättningar är en
förutsättning för att Finland ska klara
sig nationellt. Det är vår frälsarkrans”,
konstaterar Kari Rajamäki. Han förargar sig över att vi inte vaknat i tid för
att fundera på lösningar och utarbeta
en strategi som bl.a. skulle förhindra
skorstensindustrin från att försvinna
från vårt land. Finländarna är alltför
vargungelika – de litar för mycket på att
sakerna reder sig av sig själv. Å andra
sidan har vi deltagit i såväl möten på
EU-nivå som internationella organisationers möten utan klar strategi och
politisk styrning. Ett exempel på det
här är IMOs svavelbeslut. Finland har i
svavelfrågan drivits in i en situation där
följderna av beslutet blir katastrofala
för näring och industri.
”Senast nu bör vi finländare börja
föra liv och vid internationella forum
föra fram för vårt land viktiga nationella frågor och särställning”, fortsätter han. I tiden borde det också ha
förhandlats om särvillkor i Finlands
EU-anslutningsfördrag med hänsyn till
verkningarna av vårt lands exceptionella geografiska utsträckning samt särfinansiering för utveckling av infrastrukturen. Bl.a. Irland lyckades som östat
få särfinansiering för utveckling av sin
infra, t.ex. för byggande av hamnar och
flygfält. ”I den situation Finland är just
nu gäller det att vara aktiv. Framförallt
66
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
inte bli liggande i elden”, säger Rajamäki.
DEN NATIONELLA TIDTABELLEN och
verkställigheten av IMOs svavelbeslut
bör bestämmas på nytt och framöver
bör det sörjas för att dylika missar inte
sker. Av alla kuststater vid Östersjön
drabbas Finland allra hårdast av beslutet. Omkring 80 % av vår export och
import rör sig sjövägen över Östersjön.
”Svavelbeslutet var som att skjuta sig i
egen knäskål”, dundrar Rajamäki.
Miljö- och ekologiska synpunkter är
förståeliga och värda att understödas
men Finland har inte råd att förlora
ytterligare industri. ”Så grön kan ingen
vara att personen ifråga inte samtidigt tänker på välfärdsstaten Finlands
framtid” konstaterar Rajamäki. Å
andra sidan fastslår han att ”svavelbestämmelserna kan föra med sig nya
Euroopan komission ehdotus Suomen ydinverkoksi |
Europeiska kommissionens förslag till kärnnätverk i Finland
Rautatieverkko | Järnvägsnät
Tieverkko | Vägnät
Satama | Hamn
Lentokenttä | Flygfält
Yhteydet naapurimaihin |
Förbindelser med
grannländer
Kemi
Tornio Torneå
Oulu Uleåborg
Kokkola Karleby
LÄHDE: LIIKENNEVIRASTO | KÄLLA: TRAFIKVERKET
ENLIGT RIKSDAGSLEDAMOTEN och ord-
Jyväskylä
Itämeren
moottoritie
Östersjöns
motorväg
Tampere Tammerfors
Turku Åbo
Lahti Lahtis Kouvola
Vainikkala
Hamina–Kotka
Fredrikshamn
Helsinki Helsingfors
Vaalimaa
marknadområden för den finländska
industri som utvecklar svavelskrubbrar.
Men den nu planerade tidtabellen är
alldeles för stram för sjöfartsnäringen.”
UNDER SVERIGES ordförandeperiod
2009 blev det fart på byggprojektet
”Det transeuropeiska transportnätet
(TEN-T). Därefter började Sverige kraftigt utveckla sitt eget transportnätverk
i syfte att uppnå en central position
bland de nordiska länderna. Senast nu
måste Finland lyfta fram de möjligheter den gemensamma gränsen med
Ryssland erbjuder vid utveckling av
logistiken i Europas nordliga regioner.
Möjligheter erbjuder bl.a. naturresurserna i Finland, Nordostpasagen och
Barentshav, de växande marknaderna
i Asien och Kina samt samarbetet med
Ryssland. Leden till de nordliga haven
bör öronmärkas via Finland och bygge
av ett spårnätverk, delvis med EUfinansiering, inledas. Ytterligare bör
utveckling av våra hamnar inledas. En
uppläggning av trafiknätverket via Finland stöder även de finländska sjöfararnas know-how inom vintersjöfarten.
För Finland betydelsefulla noteringar bör nu fås införda i kommissionens dokument och Finland bör nu
kunna plädera för
att komma in i
kärnan av dessa.
Med Ryssland
som grannland
har Finland en
såväl geografiskt som på
europeisk nivå
strategisk
position.
”Varför
skulle vi
inte utnyttja detta”, konstaterar han.
Därtill understryker Rajamäki vikten
av ett nära samarbete på nationell nivå
mellan olika aktörer.” Vi får inte ge
Sverige förtur i den här frågan”, säger
Rajamäki och fortsätter med att konstatera ”Finland har nu goda möjligheter om det bara finns vilja”.
UNDER VÅRT LANDS historia man
traditionellt utgått från utmarkerna för
att förhandla om fickpengar. Rajamäki
understryker att det nu gäller att våga
vara framåt och oförväget föra fram
Finlands strategiska position och de
fördelar denna för med sig för hela
Europa.
Den trafikpolitiska redogörelsen och
sjöfartens strategi, som presenterades
av trafikminister Merja Kyllönen på
logistikseminariet, är nu viktigare än
någonsin för Finland. Den trafikpolitiska redogörelsen är på väg ut på
remiss och torde ges riksdagen i april
2012. Beredningen av strategin för
sjöfarten håller enligt ministern på att
komma igång.
Den nya lagtiftningen om tonnagebeskattningen som trädde i kraft i
mars för med sig nya möjligheter för
Finlands sjöfart. Det snabba sättandet
i kraft efter den långdragna behandlingen i EU för godkännande är ett
föredömligt exempel på en betydelsefull nationell gärning för att rädda
den finska flaggen. Tonnageskattelagen
medför bättre möjligheter än tidigare för förnyelse av tonnaget, den
förbättrar vår internationella konkurrenskraft samt tryggar bevarandet
av sjöfartens know-how i Finland.16
andra medlemsstater i EU har egna
stödsystem för sjöfarten. Det var
på tiden att Finland fick en genuint
konkurrenskraftig beskattningslagstiftning för tonnaget. ”Vi är övertygade
om att den för med sig mera tonnage
under finsk flagg”, summerar Rajamäki
behandlingen i riksdagen.
OCKSÅ DET NUVARANDE systemet för
farledsavgifter kräver förnyelse enligt statsutskottets trafiksektion och
Rajamäki. Sektionen har hållit för
viktigt att olägenheterna i det nuvarande systemet ändras så att fartygens
egenskaper vid gång i is beaktas bättre.
Ytterligare borde systemet sporra till
byggande av nya fartyg under finsk
flagg som klarar sig i vinterförhållanden utan hjälp av isbrytare. Därtill
konstaterar han att bogsering av flodpråmar i is med nationella insatser inte
är någon fördel för Finland.
RAJAMÄKI VILL INTE ta ställning till
statsfinansernas sparmål för sjöfarten.
De bereds i olika arbetsgrupper. Han
konstaterar dock till slut att det enligt
honom inte är ändamålsenligt att
minska näringens möjligheter nu när
det har skapats nya förutsättningar för
den finska sjöfarten att fungera på en
internationell marknad där konkurrensen är ytterst hård.
Till slut summerar riksdagsledamot
Kari Rajamäki: ”Allt det arbete som nu
satsas hjälper Finland att klara sig även
i framtiden”. Sjöfarten har en viktig
position och med dess hjälp kan också
den finska industrin vara framgångsrik
och må bättre. ”Förhoppningsvis får
vi se en finsk flagg på allt fler finska
rederiers fartyg. Då fylls också vår egen
skyldighet att stå för underhållssäkerhet”. o >
Kari Rajamäki | Riksdagsledamot
1983 – | Norra Savolax valdistrikt |
Ordf. för statsutskottets trafiksektion
Född 15.10.1948 | Hemkommun
Varkaus | Parti SDP | Utbildning
Förvaltningsmagister | Familj Gift,
fyra barn. o
|
Albatrossi | Albatrossen
7
Tapahtumat ı
Merenkulun seminaari 8.2.2012
Merenkulun asiantuntijat Finlandia-talolla
Meriseminaari
kuivalla maalla
Kiirettä on kaikkialla. Kesti aikansa, ennen kuin kuudenkymmenen henkilön
kalenterista löytyi sopiva ajankohta. Keskeisellä paikalla sijaitseva Finlandia-talo
sopi hyvin seminaarin pitopaikaksi. Kansanedustajien ja merenkulkuihmisten
lisäksi paikalla oli virkamiehiä ministeriöistä ja eduskunnan valiokunnista.
Teksti ja kuvat Text och foto Pekka Karppanen
SUOMALAISESSA merenkulussa on
tuskin koskaan ollut seesteistä aikaa,
mutta 2010-luvulla on tapahtunut lievää positiivista kehitystä. Eikä vähiten
sen vuoksi, että kaikki veneessä olijat
ovat alkaneet meloa samaan suuntaan.
Järjestöjen yhteisymmärrys ja valtiovallan vastaantulo ovat alkaneet näkyä
tonniston keski-iän nuorentumisessa
ja työpaikkojen laskun pysähtymisessä.
Uudistettu tonnistoverolaki ja
työehtosopimukset, sekä miehistötuet ilmentävät merenkulkupolitiikan
pitkäjänteisyyttä. Suomen merenkulun
kilpailuasema on parantunut. Suomen
Varustamot Ry:n puheenjohtaja Thomas Franck ja Suomen Merimiesunioni
ry:n puheenjohtaja Simo Zitting olivat
samoilla linjoilla.
telmät toimivat ja kapasiteettia riittää
niiden asentamiseen kaikkiin, tai edes
uudisrakennuslaivoihin.
Seminaariväessä herätti keskustelua
valmisteilla oleva rikkidirektiivi. Edustaja Kari Rajamäki puolusti voimakkaasti elinkeinon kantaa voimaantulon
liian nopeasta aikataulusta. Suomen
teollisuuden kilpailukyky heikkenisi,
jos rikkidirektiivi rajoittuisi alkuperäisen suunnitelman mukaan. Suomalaisia työpaikkoja katoaisi ja merenkulku
kärsisi muiden kuljetusmuotojen
kustannuksella.
Ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenneja viestintäministeriöstä muistutti, että
valtiontaloudella on kovat säästöpaineet. Merenkulun tukiin on kiinnitetty
huomiota kohteita etsittäessä.
Tummia pilviä taivaalla
Kauppa-alusten
energiatehokkuusindeksi
Suomalaisvarustamot ovat varsin ennakkoluulottomasti lähteneet tekemään
pioneerityötä ympäristönsuojelun eteen.
Laivoihin asennetaan painolastivesien
ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä.
Uusia polttoaineratkaisuja kehitetään.
Kestää kuitenkin aikansa, että järjes-
88
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Kansainvälisen merenkulkujärjestön
IMO:n energiatehokkuusindeksi EEDI
tulee pakolliseksi vuoden 2013 alusta
uusille kontti-, kuivabulk-, tankki- ja
matkustaja-aluksille. Tarkoitus on
konetehoja pienentämällä vähentää
päästöjä. Toimitusjohtaja Olof Widen
Suomen Varustamot Ry: stä tähdensi, että Suomen talviset olosuhteet
vaativat laivoilta suurta konetehoa.
Kuljetuksia hoidetaan paljon roro- ja
ropax- aluksilla.
Talviolosuhteet pitää huomioida
myös maan huoltovarmuutta suunniteltaessa. Toimitusjohtaja Ilkka
Kananen Huoltovarmuuskeskuksesta
huomautti kotimaisen tonniston merkityksestä yhteiskunnan kuljetusten
turvaamiseksi poikkeusoloissa.
Arktisen merenkulun
osaamista
Teknologiateollisuuden puheenvuoron
käytti toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Hän tähdensi toimivan jäänmurron
tärkeyttä ja kehotti tilaamaan uuden
murtajan kotimaiselta telakalta. Olemassa olevaa huippuosaamista saadaan
näin ylläpidettyä ja kehitettyä. Hän
vastusti voimakkaasti rikkidirektiiviä,
joka maksaisi Suomelle jopa 12000 –
24000 työpaikkaa.
Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi
Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta
Merenkulussa on tapahtunut käänne myönteisempään suuntaan aivan viime vuosina järjestöjen ja valtiovallan yhteistyön ansiosta, Simo
Zitting totesi. | Tack vare samarbetet
mellan organisationerna och statsmakten har det under de allra
senaste åren skett en vändning
i en gynnsammare riktning
inom sjöfarten, konstaterade
Simo Zitting.
Seminaariin osallistui kansanedustajia,
merenkulkualan vaikuttajia sekä virkamiehiä
ministeriöistä ja valiokunnista. | I seminariet
deltog riksdagsledamöter, sjöfartsbranschens
påverkare samt tjänstemän från ministerier
och utskott.
MEPAn toimitusjohtaja Martti Karlsson toimi
seminaarin puheenjohtajana yhdessä MEKin
toimitusjohtajan, Helena Jaatisen kanssa. |
SSBs vd Martti Karlsson fungerade tillsammans med SPKs vd Helena Jaatinen som
seminariets introduktörer.
kehotti elinkeinoa olemaan valppaana Koillisväylän ja muiden arktisten
vesien hyödyntämisessä. Hereillä on
oltukin. Nesteen tankkerit purjehtivat
Muurmanskista Kiinaan ja Arctian
kaksi monitoimimurtajaa on rahdattu
Alaskan vesille.
Hernesniemi totesi merenkulkijoiden ikärakenteen olevan terve, nuoria
on sopivasti. Hänen mukaansa kou-
Ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenne- ja viestintäministeriöstä
muistutti, että valtiontaloudella on kovat säästöpaineet. |
Överdirektör Minna Kivimäki från kommunikationsministeriet påpekade att de råder ett hårt spartryck
på statsfinanserna.
lutusta olisi järkeistettävä toimintoja
yhdistelemällä. Hänellä oli myös keino
jäänmurtajakaluston uudistamiseen.
”Myydään monitoimimurtajat ja
offshore -liiketoiminta. Saaduilla rahoilla kustannetaan uusia murtajia.”
Seminaarin loppukeskustelun veti ja
päätössanat lausui hallituksen puheenjohtaja Kari Välimäki Merimieseläkekassasta. o >
TILAISUUDEN ISÄNTINÄ toimivat
Merimiespalvelutoimisto ja Merimieseläkekassa. MEPA:n hallituksen
puheenjohtaja Esa Lonka avasi
seminaarin. Toimitusjohtajat Martti
Karlsson (MEPA) ja Helena Jaatinen
(MEK) toimivat puheenjohtajina. o
Albatrossi | Albatrossen
9
Evenemang ı
Sjöfartseminariet 8.2.2012
Sjöfartens beslutsfattare, riksdagsledamöter
och tjänstemän på Finlandiahuset
Det traditionella seminariet
hölls nu på torra land
Bråttom, bråttom överallt. Det tog sin tid innan det hittades en lämplig tidpunkt i
sextio personers kalendrar. Det centralt belägna Finlandiahuset lämpade sig utmärkt
som plats för seminariet. Utöver riksdagsledamöter och sjöfartsmänniskor fanns
det tjänstemän från ministerier och riksdagens utskott på plats.
MEPAn hallituksen puheenjohtaja,
valtakunnansovittelija Esa Lonka
piti seminaarin avauspuheen. |
Ordföranden för SSBs styrelse,
riksförlikningsman Esa Lonka höll
seminariets öppningsanförande.
INOM DEN FINLÄNDSKA sjöfarten har
det knappast någonsin funnits lugna
tider men under 2010-talet har det
skett en svagt positiv utveckling. Och
inte minst för att alla som finns med
i båten har börjat ro åt samma håll.
Organisationernas samförstånd och
statsmaktens tillmötesgående har börjat ses i form av en sänkt medelålder
för tonnaget och av att den sjunkande
trenden för antalet arbetsplatser avstannat.
Den reviderade tonnageskattelagen
och kollektivavtalen samt manskapsstöden är uttryck för en långsiktig
sjöfartspolitik. Den finländska sjöfartens konkurrensläge har förbättrrats.
Ordföranden för Rederierna i Finland
rf Thomas Franck och ordföranden för
Finlands Sjömans-Union FS-U rf Simo
Zitting var på samma linje.
Mörka moln på himlen
De finländska rederierna har rätt fördomsfritt inlett ett pionjärarbete som
10
10
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
gagnar miljöskyddet. På fartygen installeras reningssystem för barlastvattnet
och avgaserna. Nya bränslelösningar
utvecklas. Det tar dock sin tid innan
systemen fungerar och kapaciteten
räcker för att installera dessa system i
alla fartyg för att inte tala om nybyggen.
Svaveldirektivet, som är under
beredning, väckte livlig debatt bland
seminariedeltagarna. Riksdagsledamoten Kari Rajamäki försvarade kraftigt
näringens ståndpunkt att ikraftträdandet sker med en alltför snabb tidtabell.
Den finländska industrins konkurrenskraft skulle försvagas om svaveldirektivet träder i kraft enligt den ursprungliga tidsplanen. Finska arbetsplatser
skulle försvinna och sjöfarten skulle
lida på bekostnad av andra transportformer.
Överdirektör Minna Kivimäki från
kommunikationsministeriet påpekade
att de råder ett hårt spartryck på statsfinanserna. Vid sökandet efter objekt
har uppmärksamhet fästs vid sjöfartens
stöd.
Handelsfartygens index för
energieffekten
Från början av 2013 blir den internationella sjöfararorganisationen IMO:s
index för energieffekten EEDI obligatoriskt för nya container-, torrbulk-,
tank- och passagerarfartyg. Avsikten är
att genom sänkning av maskineffekten
minska utsläppen. Rederierna i Finland
rf:s vd Olof Widen framhöll att förhållandena vintertid i Finland kräver stor
maskineffekt av fartygen. Transporterna sköts i stor utsträckning av roro-och
ropaxfartyg.
Förhållandena vintertid bör beaktas även vid planering av vårt lands
försörjningssäkerhet. Vd Ilkka Kananen
från Försörjningsberedskapscentralen
underströk det inhemska tonnagets
betydelse för tryggandet av samhällets
transporter under exceptionella förhållanden.
Pärjätään ı Vi klarar oss
Pärjät
Know-how om
arktisk sjöfart
Teknologiindustrins anförande
hölls av vd Jorma Turunen. Han
underströk vikten av fungerande
isbrytning och rekommenderade
att vid beställning av nya isbrytare göra det av ett inhemskt varv.
På så sätt kan vi upprätthålla och
utveckla existerande toppkunnande. Han motsatte sig starkt
svaveldirektivet. Det skulle kosta
Finland upp till 12000 – 24000
arbetsplatser.
Forskningsdirektör Hannu
Hernesniemi vid Näringslivets
forskningsinstitut (ETLA) uppmanade näringen att vara på alerten
när det gäller att utnyttja Nordostpasagen och andra arktiska
vatten. Det har också några aktörer varit. Nestes tankfartyg seglar
från Murmansk till Kina och
Arctias två multipurposeisbrytare
har fraktats till Alaskas vatten.
Hernesniemi konstaterade
att sjöfararnas åldersstruktur är
sund, antalet ungdomar är lämpligt. Enligt honom kunde utbildningen rationaliseras genom att
sammanslå funktioner. Han har
också en lösning för förnyandet
av isbrytarmaterielet.
”Sälj multipurposeisbrytarna och
offshore-affärsverksamheten. Sedan kan nya isbrytare finansieras
med de erhållna pengarna.”
Seminariets slutdiskussion
leddes och avslutningsorden
uttalades av ordföranden för
Sjömanspensionskassans styrelse
Kari Välimäki. o
SOM VÄRDAR för begivenheten
fungerade Sjömansservicebyrån
(SSB) och Sjömanspensionskassan (SPK). Ordföranden för SSBs
styrelse Esa Lonka öppnade
seminariet. Verkställande direktörerna Martti Karlsson (SSB)
och Helena Jaatinen (SPK)
fungerade som seminariets
ordförande. o
Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian
erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala
är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist.
Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin.
Hyvinvointia työssä
Välmående i arbetet
ON PALJON PERUSTEITA, joiden nojalla
DET FINNS MÅNGA orsaker som stöder tan-
ihmisen tulisi käyttää työntekoon osa koko
ajan pidentyvästä eliniästään. Jotta tämä
olisi kohtuullista merenkulkualan kaltaisessa fyysisestikin vaativassa työssä, olisi eläkeikäkeskusteluun liitettävä pohdinta siitä,
miten pärjäämistä voitaisiin edistää. Tässä
ja vuoden muissa Albatrosseissa nostan
esiin tähän liittyviä keskeisiä asioita.
ken att människan ska använda en del av sin
allt längre livslängd för arbete. För att detta
ska vara rimligt också i ett fysiskt krävande
arbete av det slag sjöfartsbranschen erbjuder
bör till den här diskussionen om pensionsåldern även fogas ett begrundande av hur avklarandet av den längre arbetskarriären kunde
främjas. I det här och årets övriga nummer av
Albatrossen kommer jag att ta upp till detta
knutna centrala frågor.
KUKIN MEISTÄ voi vaikuttaa omaan työssä
jaksamiseensa merkittävästi. Vain osa
vakavista sairauksista on sellaisia, että ne
voivat iskeä elämäntavoista riippumatta.
Tällaisia ovat mm. monet syöpäsairaudet, mutta näiden osuus ennenaikaisissa
työkyvyttömyyseläkkeissä on vähäinen.
Suuria eläkkeelle vieviä sairausryhmiä ovat
masennus, tuki- ja liikuntaelinvaivat ja
aivoverenkierron häiriöt. Niiden syntyyn
henkilö itse voi vaikuttaa, vaikka toki vain
osaksi. Tukielinongelmia voidaan ainakin
osaksi hallita hyvällä fyysisellä kunnolla ja
pysymällä normaalipainoisena. Aivoverenkierron sairaudet liittyvät usein korkeaan
verenpaineeseen (ylipaino ja alkoholi
pahentavat) ja tupakointiin. Masennuksen
syyt ovat moninaiset, mutta selvää on,
että alkoholin suurkulutus on masennusta
pahentava tekijä.
KAIKKIEN MERENKULKIJOIDEN elämän-
tapoja ei voine sanoa esimerkillisiksi. Laiva
työpaikkana vaikeuttaa edellä mainittujen
riskitekijöiden hallintaa, ja paljon riippuu
itse kunkin merihenkilön omasta motivaatiosta kehon ja mielen huoltamiseen.
Työnantaja voi toki edistää kuntoilua ja
terveellistä ravitsemusta, työterveyshuolto
voi hoitaa sairauksia. Terveellisten elämäntapojen noudattamisessa ja erityisesti alkoholin ja tupakoinnin rajoittamisessa peiliin
katsominen on ensisijainen toimenpide. o
ENVAR AV OSS kan i hög grad påverka sitt eget
orkande i arbetet. Bara en del av de allvarligare sjukdomarna är sådana att de kan slå
till oberoende av levnadsvanor. Av det slaget
är bl.a. många former av cancer men dessas
andel av orsakerna till förtida invalidpensioner
är obetydlig. Stora grupper av sjukdomar som
kan leda till pension är depression, muskuloskeletala sjukdomar och störningar i hjärnans
blodcirkulation. På uppkomsten av dessa
kan envar själv inverka om också bara till en
del. En del av problem med stödorganen kan
åtminstone delvis fås under kontroll genom
god fysisk kondition och genom att hålla normalvikt. Sjukdomar i samband med störningar
i hjärnans blodcirkulation har ofta samband
med högt blodtryck (övervikt och alkohol förvärrar) och rökning. Orsakerna till depression
är mångahanda men klart är att storkonsumtion av alkohol är en förvärrande faktor.
ALLA SJÖFARARES levnadsvanor torde inte
kunna sägas vara exemplariska. Fartyget som
arbetsplats försvårar kontrollen över ovannämnda riskfaktorer och mycket beror på respektive
sjöfarares egen motivation till vård av sin egen
kropp och själ. Arbetsgivaren kan givetvis främja
kondition och sund kost och företagshälsovården kan sköta sjukdomar. Men när det gäller
iakttagande av sunda levnadsvanor och särskilt
begränsning av alkohol och rökning är den
primära åtgärden att se sig i spegeln. o
Albatrossi | Albatrossen
11
Työ ja harrastus ı
Matkalla maailmalla
Stuertti Kauko Komulaisen tarinat
Moottoripyörällä
mantereet tutuiksi
Laivan työyhteisön hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi
esimiestyö ja koko porukan fiilis tehdä yhdessä töitä, summaa
kotkalainen stuertti Kauko Komulainen. Kauko jäi vanhuuseläkkeelle
56-vuotiaana kesällä 2006 seilattuaan 415 meripalvelukuukautta.
Teksti Text Marina Paulaharju | Kuvat Foto Kaukon ja Marjatan kotialbumi | Kaukos och Marjattas album
”KUN OLI SE MAHDOLLISUUS ja siltä
tuntui, jäin pois», Kauko Komulainen
kertoo. Lokakuussa 2007 hän palasi
takaisin merille töihin – mutta sijaisena. Näin hänellä oli myös paremmat
mahdollisuudet moottoripyöräreissuihin, joita hän on avosiippansa Marjatan kanssa tehnyt jo useita. Viimeisin
reissu oli Uuteen Seelantiin ja seuraavaksi mennään taas Amerikkaa
valloittamaan.
Tilapäinen työnteko vanhuuseläkkeellä on ihan mukavaa. Siitä saa
ylimääräistä rahaa – moottoripyöräreissuihin ja eläkettäkin kertyy lisää, vaikka lisäyksen eläkkeeseen saakin vasta
täytettyään 68 vuotta.” hän summaa.
Kauko lähti aikanaan merille 19-vuotiaana konemestarin uran kiilto silmissä.
”Minun ja Suomen kauppalaivaston
onneksi konejobeja ei silloin ollut ja
näin päädyin laivakeittiöön töihin hän
muistelee. Kaukon ensimmäinen pesti
suuntautui ”byssakallena” Amerikkaan
vanhan Finnsailorin kanssa. Sen jälkeen on seilattu kaikki valtameret sekä
nähty lukuisia satamia, kaupunkeja,
maita ja mantereita. Finnpolariksen
kanssa Kauko teki kolme matkaa jopa
Antartikselle.
12
Albatrossi | Albatrossen
INNOSTUS MOOTTORIPYÖRIIN alkoi jo
nuorena miehenä mutta kaverin moottoripyöräonnettomuus vakuutti Kaukon isän harrastuksen vaarallisuudesta.
Isä kielsi moottoripyörän hankinnan.
Asia jäi kuitenkin Kaukolle kytemään.
Täytettyään 50 vuotta vuonna 1999
hän hankki ensimmäisen oman moottoripyörän. ”Kai se oli osaltaan tätä
merenkulkijan niin sanottua laitostumista”, Kauko toteaa. Muutamilla
seilauskavereilla oli moottoripyörät ja
he innostivat minuakin hankkimaan
sellaisen.
Ensimmäisen Custom-mallisen
moottoripyörän ajaminen kotiin oli
jännittävä hetki. Marjatta, Kaukon
avosiippa ajoi autolla perässä ja huolehti siitä, ettei kukaan pääse väliin.
Jännittävä ensimmäinen ajo sujui hyvin ja siitä lähtien Marjatta on voinut
luottaa Kaukon ajotaitoihin. Vuosien
mittaan pyörien moottoritilavuudet
ovat ensimmäisestä kasvaneet. Nykyisin Kauko ja Marjatta ajavat 2 300
kuutioisella Triumph Rocketilla. ”Pyörä
on madallettu, jotta tällainen ”persjalkainen” mies pystyy sitä ajamaan”, hän
kertoo. Rocket on maailman suurin
tehdasvalmisteinen moottoripyörä -
pyörien kuninkuusluokkaa. Vaikka
pyörässä on valtavasti voimaa, sitä on
n
helppo käsitellä. Pyörän mataluus ja
alhainen painopiste tekevät ajonautinnosta huippuhienon.
KOTIMAASSA ja muualla Euroopassa
Kauko ja Marjatta ovat ajelleet useita
kesiä. Moottoripyörä korvaa kesäisin
henkilöauton. ”Ajamme vuodessa
20 000–27 000 km. Päiväetappimme
pyrimme pitämään 400–600 kilometrissä, mutta joskus voi mennä tuhatkin
kilometriä rikki. Silloin pitää kyllä
välillä pysähtyä huilaamaan,” Marjatta
ja Kauko kertovat. Eräänkin kerran
Marjatta on vahtinut tien poskessa
huilaavaa Kaukoa ja moottoripyörää
tavaroineen. ”Joskus on vaan otettava
pienet nokkaunet, jotta jaksaa jatkaa
määränpäähän, Kauko toteaa.
Valtamerten yli toiselle mantereelle moottoripyöräreissuun Kauko
ja Marjatta suuntasivat ensimmäistä
kertaa vuonna 2008. Klassikkoreitti
Route 66 Chicagosta Los Angelesiin
oman moottoripyöräkerhon porukassa
innosti heitä uusiin reissuihin. Mutta
ajo kahdestaan kiinnosti enemmän
kuin porukassa ajaminen. ”Kun ajaa
Chigaco
jautti pyörän vauriot, palautti pyörän
Cancuniin ja lensi perässä kotiin.
Meksikon reissusta toivottuaan
Kaukoa alkoi kutkuttaa tutun matkajärjestäjän Uuden Seelannin reissu.
Vakuutusrahat olivat tulleet tilille
ja seilauksiakin oli ollut sopivasti
tarjolla, joten matkarahat näyttivät
kertyvän kokoon. Marjatan jalkakin
oli tervehtynyt hyvin ja näin Kauko
ja Marjatta ilmoittautuivat reissulle
mukaan. Kaukon mielissä siinsi myös
seilausmuistot 80-luvulta tästä erittäin
upeasta maasta. Tammikuussa 2011
matkaan siis lähdettiin. Matkareitti
meni Hongkongin kautta menomatkalla ja paluumatkan he tekivät Rio de
Janeiron kautta. Siellä he huilasivat ja
Kauko muisteli menneitä: mm. Florida
baari oli paikallaan Praca Maualla.
”Maapallo tuli samalla kierrettyä”,
muistelee Kauko.
ama
USS Alab
porukassa,
k
haasteeksi
h t k i muodostuu
d t porukan pysyminen yhdessä. Kaupunkien
liikennevalot, ruuhkat ja erilaiset käännökset jakavat ajoporukan helposti, he
toteavat.
Talvella 2008–2009 Kauko suunnitteli ensimmäistä omaa Meksikon
reissua, mutta matka meni puihin kun
H1N1 eli sikainfluenssa-aalto pyyhkäisi
yli maapallon. Ensimmäiset hälyttävät
uutiset taudin leviämisestä tulivat juuri
Meksikosta. Matkavaraukset piti perua
ja miettiä uutta kohdetta. Mantereen
yli piti päästä ja niin Kauko ja Marjatta
suuntasivat Meksikon sijaan Amerikan
etelävaltioiden alueelle syvään etelään.
Matkallaan Miamista New Orleansiin
he kiersivät monet musiikin mekat
Graceland
mukaan lukien Elvis Presleyn Gracelandin ja syntymäkodin Tupelossa.
MEKSIKOON Kauko ja Marjatta pääsivät
sitten kesällä 2010. Siellä sattui yhteenajo pakettiauton kanssa ja pyörän
kaatuminen ja onnettomuus katkaisi
Marjatalta sääriluun. Se on Kaukon
mukaan ainut reissuilla sattunut onnettomuus. Sitäkin he pitävät enemmän kokemuksena kuin harmituksena.
Onnettomuus sattui pienessä kylässä
Tyynenmeren rannikolla ja vertaansa
vailla olevan ystävällisen paikallisväestön sekä vakuutusyhtiön SOS-palvelun
avustuksella Marjatta saatiin onnellisesti Acapulcon kautta koti-Suomeen
toipumaan. Kauko jäi Meksikoon, kor-
PARISKUNNAN Amerikan valloitus jatkuu tulevana kesänä, kun he suuntaavat uuteen reissuun. Matkan valmistelut ovat jo pitkällä: uudet ajopuvut ja
kypärät on hankittu sekä lentoliput ja
moottoripyörä varattu. Tutut merimiessäkit otetaan tällekin reissulle mukaan.
Ne on niin helppo sitoa pyörän taakse
eikä tavaraa ole liikaa. Reissulla he
viipyvät reilu pari kuukautta ja eräänä
kohteena on tällä kertaa maailman
suurin moottoripyörätapahtuma
Sturgisissa South Dakotassa elokuussa.
”Ajamme New Yorkista suurten järvien
ympäri Los Angelesiin, josta lennämme Honoluluun. Havaijilla ajelemme
moottoripyörällä kolme päivää. Kotiin
lennämme Pekingin kautta. Siellä tyydymme ihailemaan nähtävyyksiä ihan
jalkamiehinä”, Kauko kertoo seuraavasta reissusta.
Kauko ja Marjatta ottavat reissuiltaan paljon kuvia sekä pitävät
matkapäiväkirjaa. Matkoilla mukana
on videokamera, sanelin ja tavallinen
kamera. Matkakertomuksia kuvineen
on julkaistu netissä osoitteessa www.
moottoripyora.org _matkailu_matkakertomukset_kotkan-ja-marjatan[kohde]-reissu toisten harrastajien
iloksi ja hyödyksi. Sieltä he myös ovat
löytäneet vinkkejä uusista kohteista. o
Albatrossi | Albatrossen
13
Arbete och fritidsintressen ı
Resor ute i världen
Med motorcykel kors och tvärs
över kontinenterna
Arbetsgemenskapens välbefinnande på fartyget påverkas avsevärt av
förmansarbetet och av hela gängets känsla för att arbeta tillsammans,
summerar Kotkabördige stuerten Kauko Komulainen. Kauko gick sommaren
2006 i ålderspension som 56-åring efter att ha seglat i 415 sjötjänstmånader.
Grand Can
yon
Tahko
Mississippi
“NÄR DEN MÖJLIGHETEN fanns och det
kändes bra så hoppade jag av”, berättar
han. I oktober 2007 återvände han till
arbetet på sjön – men som vikarie. Så
här hade han också bättre möjligheter att bege sig ut på motorcykelresor
tillsammans med sin sambo Marjatta.
Redan tidigare hade de gjort flera
sådana resor. Den senaste gick till Nya
Zeeland och målet för följande färd är
att på nytt erövra Amerika.”
” Att som pensionär jobba tillfälligt
14
Albatrossi | Albatrossen
känns riktigt bra. Det ger extra prassell
för motorcykelfärderna och det får ju
också pensionen att växa, fast det tillskottet till pensionen får man ju först
efter att ha fyllt 68”, sammanfattar
han. Kauko gick i tiden till sjöss som
19-åring med en karriär som maskinmästare hägrande för ögonen. ”Till
min och Finlands handelsflottas lycka
fanns det inte maskinjobb den tiden
och så hamnade jag på jobb i fartygsköket”, kommer han ihåg. Kaukos första
hyra
förde
som ”b
”bysskalle”
h
fö
ö d honom
h
k ll ” till
Amerika ombord på gamla Finnsailor.
Efter det har han seglat på alla världshav och sett otaliga hamnar, städer,
länder och kontinenter. Med Finnpolaris gjorde Kauko t.o.m. tre resor till
Antarktis.
INTRESSET FÖR MOTORCYKLAR vaknade
redan som ung men en kamrats motorcykelolycka övertygade Kaukos far om
intressets riskfylldhet. Fadern förbjöd
Kauko att skaffa sig en motorcykel.
Tanken grodde dock inom Kauko.
Efter att han fyllt 50 år skaffade han
1999 sin första egna motorcykel. ”Till
saken kanhända också bidrog den här
så kallade institutionaliseringen som
sjöfarare råkar ut för”, konstaterar
Kauko.”Men några av hans seglarkamrater hade motorcyklar och de uppmuntrade mig att också skaffa en sån”.
Hemkörandet av den första motorcykeln av modell Custom var ett
spännande ögonblick. Kaukos sambo
Marjatta följde efter med bil och sörjde
för att ingen kilade in emellan dem.
Den spännande första turen förlöpte
bra och efter det har Marjatta litat
på Kaukos körskicklighet. Sedan den
första motorcykeln har cyklarnas motorvolym under årens lopp ökat. Idag
kör Kauko och Marjatta med en 2300
kubiks Triumph Rocket. ”Cykeln har
gjorts lägre så att en sån här kortbent
gubbe ska kunna köra den”, berättar
Kauko. Rocket är världens största fabrikstillverkade motorcykel – cyklarnas
kungsklass. Trots att den har enorma
krafter är den lätt att manövrera.
Cykelns låghet och låga tyngdpunkt ger
en toppenfin körnjutning.
Under många somrar har Kauko
och Marjatta åkt omkring såväl i vårt
eget land som i det övriga Europa.
Motorcykeln ersätter sommartid
personbilen. ”Vi kör årligen 20 000 –
27 000 km. Dagsetappen försöker vi
hålla vid 400–600 km men det händer
ibland att tusen kilometer överskrids.
Då måste vi nog stanna för att vila,”
berättar Marjatta och Kauko. En gång
har det t.o.m. hänt att Marjatta vaktat
den invid vägen vilande Kauko och den
parkerade motorcykeln med all utrustning. ”Ibland är det bara så att man
måste ta sig en liten tupplur för att
orka fortsätta ända till dagsetappens
mål”, konstaterar Kauko.
Första gången Kauko och Marjatta
styrde motorcykelfärden över oceaner
till en annan kontinent var 2008. Den
klassiska leden Route 66 från Chicago till Los Angeles tillsammans med
gänget från den egna motorcykelklubben inspirerade dem till nya färder.
Men körandet på tumanhand var mera
intressant än att färdas med gänget.
”När man kör som ett gäng blir det en
utmaning att hålla ihop gänget. Trafikljusen i städerna, rusningstiderna och
olika vändningar splittrar lätt gänget”,
konstaterar de.
VINTERN 2008–2009 planerade Kauko
den första egna färden till Mexico men
färden torkade in när H1N1, dvs vågen
av svininfluensa svepte över jorden.
De första alarmerande nyheterna om
sjukdomens spridning kom just från
Mexico. Reserveringarna för resan
måste avbokas och nytt resemål planeras. Avsikten var att färdas tvärs över
kontinenten och det resulterade i att
Kauko och Marjatta istället för att åka
till Mexico åkte till de amerikanska
sydstaterna djupt i södern. På sin färd
från Miami till New Orleans besökte
de månget musikens mecka inklusive
Elvis Presleys Graceland och födelsehemmet i Tupelo.
Mexico
Till Mexico kunde Kauko och Marjatta sedan åka sommaren 2010. Där
inträffade en kollision med en paketbil,
motorcykeln välte och vid olyckan bröt
Marjatta ett skenben. Enligt Kauko är
det enda gången det inträffat en olycka
på någon av deras färder. Och den
gången anser de vara mera en erfarenhet än ett förargelsemoment. Olyckan
inträffade i en liten by vid Stillahavskusten och med hjälp av en vänlig
lokalbefolkning utan like och försäkringsbolagets SOS-tjänst kunde Marjatta via Acapulco resa hem till Finland
för att återhämta sig. Kauko stannade
i Mexico, lät reparera motorcykelns
skador, återställde den till Cancun och
flög sedan också han hem.
När Kauko återhämtat sig efter
Mexicoresan började en Nya Zeelandresa som ordnades av en bekant
researrangör fresta Kauko. Försäkringspengarna hade landat på kontot
och även seglatser hade erbjudits i
lämplig omfattning, så det verkade som
om tillräckligt med resepengar skulle
samlas. Marjattas ben hade tillfrisknat
tillfredsställande och så kunde Kauko
och Marjatta anmäla sig till resan. I
Kaukos tankar hägrade också minnen
från seglatser på 80-talet till detta
synnerligen storslagna land. I januari
2011 anträddes så resan. Utresan gick
via Hongkong och returen förde dem
via Rio de Janeiro. Där vilade de och
Kauko återkallade gångna dagar i minnet, bl.a. Florida-baren fanns ännu på
plats i Praca Maua. ”Samtidigt rundade
vi jorden”, minns Kauko.
PARETS ERÖVRING av Amerika fortsätter inkommande sommar när de beger
sig på en ny resa. Förberedelserna
för resan är redan långt komna: nya
kördräkter och hjälmar har anskaffats
samt flygbiljetter och motorcykel reserverats. De bekanta sjömanssäckarna
tas med också på den här resan. De
är lätta att binda baktill på cykeln och
det kommer inte för mycket utrustning med. På färden stannar de drygt
två månader. Den här gången är ett
av målen världens största motorcykelevenemang i South Dakota i augusti.
”Från New York kör vi runt de stora
sjöarna till Los Angeles, därefter flyger
vi till Honolulu. På Hawaii kör vi runt
med motorcykel i tre dagar. Hem flyger
vi via Peking. Där nöjer vi oss med att
beundra sevärdheter till fots”, berättar
Kauko om följande resa.
Kauko och Marjatta tar mycket
foton på sina resor och för resedagbok.
Med sig på resorna har de videokamera, diktafon och vanlig kamera.
Reseberättelser med foton har de
publicerat på nätet på adressen www.
moottoripyora.org_matkailu_matkakertomukset_kotkan-ja-marjatan[resemål]-reissu andra resenärer till
glädje och nytta. Där har de också
själva hittat tips om nya resemål. o
Albatrossi | Albatrossen
15
Merenkulun tervaskannot ı
II konemestari Juhani Ratilainen
Ansaitulle vanhuuseläkkeelle
45 vuoden
seilauksella
”Aluksen koneen sielua pitää ymmärtää ja käydä välillä myös konehuoneen
puolella”, II konemestari Juhani Ratilainen ohjeistaa nuorempia. Hän jää
keväällä 2011 ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 seilausvuoden jälkeen.
Koko meriuransa hän on työskennellyt Bore-varustamolla. Eläkkeelle hän
siirtyy ro-ro alus M/V Norqueenilta, palveltuaan sillä peräti 31 vuotta.
Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju
PITKÄ MERIPALVELU alkoi 15-vuotiaana
kun Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva
Juhani Ratilainen jutteli merellä työskentelevien serkkujensa kanssa. Serkut
saivat Juhanin houkuteltua merelle
töihin. Ensimmäiset pestit olivat messipoikana ja salonkivillenä. Konehuoneeseen hän siirtyi 1965.
Moottoripuoli ja koneet ovat aina
kiinnostaneet Juhania. Hän päätti
pätevöityä merityössä konepuolelle
ja hankkikin pätevyyskirjan II konemestariksi 70-luvun alussa käymällä
kurssimuotoisen alikonemestarin
koulutuksen. Siihen aikaan hankittiin
praktiikkaa myös telakkatyöstä ja tämä
vaihe vei Juhani hetkeksi töihin Turun
telakalle. Se jäi Juhanin ainoaksi maapuolen työksi.
Ainut, mitä Juhani harmittelee niiltä
ajoilta on, ettei hän jatkanut opiskeluja
ja pätevöitynyt I konemestariksi. Tietoa
ja taitoa olisi ollut jatko-opintoihinkin
mutta työ merellä veti pidemmän
korren. ”Kannustan nuoria mestareita
16
Albatrossi | Albatrossen
jatkamaan opintoja ja hankkimaan
mahdollisimman laajan pätevyyden –
silloin ei ole lasikattoa tiellä.”
”KONEHUONEESSA tapahtuu seilauksen
aikana paljon, joten mestareiden pitää
koneensa tuntea. Nuorten, uransa alkutaipaleella olevien pitäisi käydä myös
”ropaamassa” koneita ja niiden muttereita, venttiileitä ja muita tärkeitä osia.
Kaikki elämä ei ole tietokoneissa ja
niiden ohjaimissa vaikka toki valvonta tapahtuukin valtaosaltaan myös
vanhoissa laivoissa nykyään päätteillä”,
hän muistuttaa.
Vanhempia laivoja, joiden tekniikka on aivan erilaista kuin uusien, on
vielä pitkään vesillä vaikka uusia korvaavia tulee koko ajan myös Suomen
lipulle. Seilauksen aikana tehdään
koneille ja laitteille pienempiä korjauksia ja säätöjä. Laivan päältä löytyy
aina varaosina mm. laakereita, mäntiä
ja sylintereitä.
MERIELÄMÄ OLI ennen oli aika hurjaa
aikaa. Juhani muistelee pestiään 80-luvulla kuivarahtialuksessa, joka kuljetti
Afrikkaan käytettyjä romuautoja ja
muuta kappaletavaraa. Takaisin tuotiin
kaakaota ja tukkeja mutta usein osin
tyhjänäkin. Pari vuotta yhteen mittaan
siinä hurahti mutta ”mitäs poikamies
nyt silloin olisi muuta tehnyt” hän
naurahtaa. Aina tuon tuosta oli salamatkustajiakin mukana ja niitä sitten
pudotettiin seuraavassa satamassa pois.
Ne olivat aikoja ne, muistelee Ratilainen.
Muutokset laivayhteisöissä ovat
myös olleet vuosien aikana väistämättömiä. Enää ei ole erillisiä päällystö- ja
miehistömessejä. Kaikilla on oma ”yksiö ilman keittomahdollisuutta”, jossa
voi vapaa-aikana levätä. Henkilöstön
määrä on pienentynyt ja työtahti on
kiristynyt. Nykytekniikan avulla voi
pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin.
Vapaa-ajan viettäminen laivayhteisössä on myös saanut uusia ulottuvuuk-
sia. Turvallisuusmääräyksin suljetut
satamat ja nopeat lastausajat satamissa asettavat omat rajoituksensa
poistua laivasta, summaa Juhani
lopuksi ja toteaa, ”että monessa
suhteessa on menty eteenpäin mutta
nostalgia merityöstä on samalla
kadonnut”.
VIIMEISET seilausvuodet Juhanin laiva
Norqueen on ollut linjaliikenteessä
Belgian Zeebrücken ja Englannin
Tilburyn välillä. Yöllä seilataan ja
päivällä lastataan. Neljän viikon vuorottelujaksoissa työskennellään, sitten lennetään Lontoosta Kuopioon ja
edelleen taksilla Rantasalmella. Siellä
odottaa oma koti järven rannalla
sekä veneily- ja kalastusharrastukset. ”Mukavaahan on aina
kotiin tulla ja puuhaa riittää,
jos ei muuten niin vanhaa
mersua ”roplaten”. o >
”Kannustan nuoria
mestareita jatkamaan
opintoja ja hankkimaan
mahdollisimman laajan
pätevyyden – silloin ei ole
lasikattoa tiellä.
Jag uppmuntrar unga
mästare att fortsätta studierna och skaffa sig en
så bred kompetens som
möjigt – då finns det inte
något glastak i vägen.”
Albatrossi | Albatrossen
17
Sjöfartens krutgubbar ı
II maskinmästare Juhani Ratilainen
På intjänad ålderspension
efter att ha seglat i 45 år
”Det är viktigt att förstå maskinens själ och emellanåt ta en sväng i maskinrummet”,
säger II maskinmästare Juhani Ratilainen som ett välmenande råd till yngre kolleger.
Han går våren 2012 på intjänad ålderspension efter att ha seglat i 45 år. Under hela
sin sjökarriär har han arbetat på rederiet Bore. I pension går han från ro-rofartyget
M/V Norqueen efter att ha tjänstgjort ombord på detta i hela 31 år.
DEN LÅNGVARIGA sjötjänsten inleddes
som 15-åring efter att från Norra Karelen bördiga Juhani Ratilainen pratat
med sina kusiner som jobbade på
sjön. Kusinerna lyckades locka också
Juhani ut på sjön. De första hyrorna
var jobb som mässpojke och salongsville. Till maskinrummet flyttade han
1965. Motorer och maskiner har alltid
intresserat Juhani. Han beslöt sig för
att skaffa kompetens i sjöarbete på
maskinsidan och genomgick i början
av 70-talet i kursform en utbildning
till undermaskinmästare varefter han
erhöll kompetensbrev som II maskinmästare. Den tiden hörde det till att
också praktisera på varv och det här
skedet förde Juhani för en kortare tid
till varvet i Åbo. Det blev Juhanis enda
arbete på landbacken.
Det enda som förargar Juhani från
de där tiderna är att han inte fortsatte
studierna och fick kompetens som I
maskinmästare. Kunskaper och färdigheter skulle ha funnits också för de
fortsatta studierna men arbetet på sjön
drog det längre strået. ”Därför uppmuntrar jag unga mästare att fortsätta
studierna och skaffa sig en så bred
kompetens som möjigt – då finns det
inte något glastak i vägen.”
”I MASKINRUMMET händer det mycket
under seglatsen. Därför ska mästarna
känna sina maskiner. Ungdomar i
början av sin yrkeskarriär borde också
ge sig tid att titta in i maskinrummet
och ”pilla” på maskinerna och dessas
muttrar, ventiler och andra viktiga
delar. Allt liv hänger inte på datorer
18
18
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
och dessas manöverdon även om övervakningen nuförtiden också på gamla
fartyg för det mesta sker med terminaler”, påpekar han.
Äldre fartyg, som har en helt
annan teknik än de nya, kommer
det ännu att finnas länge av
på vattnen trots att det hela
tiden kommer nya ersättande
även under finsk flagg. Under
den tid fartyget seglar görs
det mindra reparationer och
justeringar på maskiner och
anordningar. På fartyget finns
det alltid reservdelar, bl.a. lager,
kolvar och cylindrar.
LIVET PÅ HAVET var tidigare
en ganska vild tid.
Juhani drar sig till
minnes en hyra
på 80-talet på
ett torrlastfartyg
som transporterade
begagnade
skrotbilar
och annat styckegods till Afrika. På
returen hämtade vi kakao och timmer
men seglade ofta tilbaka delvis tomma.
Ett par år försvann där i ett nafs, ”men
vad annat skulle nu en
ungkarl ha gjort då”,
skrattar han. Nu
och då fanns det en
fripassagerare med
och dessa droppades sedan av i
följande hamn.
Det var tider det,
minns Juhani.
Juhani täytti eläkehakemuksensa
Merimieseläkekassan toimistossa ja sai
samalla vastauksia eläkekysymyksiin. |
Juhani fyllde i sin pensionsansökan på
Sjömanspensionskassans kontor och
fick samtidigt svar på sina frågor om
pensionen.
Michaela vastaa ı Michaela svarar
Under årens lopp har även förändringar i fartygsgemenskaperna
varit oundvikliga. Numera finns det
inte mera separata mässar för befäl
och manskap. Alla har en egen ”etta
utan kokmöjligheter” där det går att
vila under fritiden. Personalen har
blivit mindre och arbetstakten högre.
Med hjälp av dagens teknik kan
kontakt upprätthållas med anhöriga
och vänner. Även tillbringandet av
fritiden i fartygsgemenskapen har
fått nya dimensioner. Med säkerhetsbetämmelser slutna hamnar och
snabba lastnings- och lossningstider
i hamnarna sätter sina begränsningar på möjligheterna att avlägsna sig
från fartyget, summerar Juhani till
slut och konstaterar ”att det i många
avseenden har skett framsteg men
sjöarbetets nostalgi har samtidigt
försvunnit”.
UNDER JUHANIS sista seglingsår har
hans fartyg Norqueen gått i linjetrafik mellan Zeebrücken i Belgien och
Tilbury i England. Det seglas på nätterna och lastas på dagarna. Arbetet
sker i fyra veckors alterneringsperioder, sedan flyger Juhani från London
till Kuopio och reser vidare med taxi
till Rantasalmi. Där väntar det egna
hemmet vid stranden av en sjö samt
båt- och fiskeintresset. ”Visst är det
alltid lika trevligt att komma hem
och pyssel finns det tillräckligt av,
om inte annat så ”pillrar” jag på min
gamla mersa”. o
Åland
Maritime Day
26.4.2012
Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät
ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus
”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen elake@merimieselakekassa.fi.
Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor
om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS
(märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen
pension@sjomanspensionskassan.fi.
Kysymys: Voinko työskennellä
vanhuuseläkkeen ohella? Vaikuttaako työskentely vanhuuseläkkeen ohella pienentävästi
Merimieseläkekassan maksamaan
vanhuuseläkkeeseeni?
Fråga: Kan jag arbeta vid sidan
av min ålderspension? Inverkar
arbete vid sidan om ålderspensionen minskande på den ålderspension som utbetalas av Sjömanspensionskassan?
Vastaus: Vanhuuseläkkeellä ollessa voit
tehdä ansiotyötä. Vanhuuseläkkeen ja
varhennetun vanhuuseläkkeen aikana
ansaitut tulot eivät vähennä eläkettä. o
Svar: Som ålderspensionär kan du utföra
förvärvsarbete. Inkomster som förtjänas
efter ålderspensionering eller förtida
ålderspensionering minskar inte pensionen. o
K: Pidätetäänkö palkastani
eläkemaksu vaikka jo saan
vanhuuseläkettä?
V: Kyllä. Työeläkemaksu pidätetään
työntekijän palkasta 68 vuoden iän
täyttämiskuukauden loppuun asti. Tämä
koskee myös eläkkeellä olevaa työntekijää. Vanhuuseläkkeen ohella ansaituista
palkoista karttuu uutta eläkettä, jonka saa
hakemuksesta 68-vuotiaana. o
K: Minkä ikäisenä voin saada
vanhuuseläkkeen jos olen jo
työkyvyttömyyseläkkeellä?
V: Työkyvyttömyyseläkkeellä, joissa eläketapahtuma (työkyvyttömyyden alkaminen)
on 1.1.2006 tai sen jälkeen, vanhuuseläkeikä on 63 vuotta. Jos työkyvyttömyys on
alkanut ennen vuotta 2006, vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Työkyvyttömyyseläke
muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi vanhuuseläkeikäsi täyttämiskuukautta
seuraavan kuukauden alusta. o
F: Innehålls pensionsavgift av
min lön fastän jag redan är på
ålderspension?
S: Ja. Arbetspensionsavgift innehålls av arbetstagarens lön fram till utgången av den
månad arbetstagaren fyller 68 år. Det här
gäller också för redan pensionerad arbetstagare. Genom de löner som erhålls vid sidan
av pension en intjänas ny pension, som på
ansökan erhålls efter fyllda 68 år. o
F: I vilken ålder kan jag få
ålderspension om jag redan
är på invalidpension?
S: Invalidpension där pensionsfallet (arbetsoförmågans början) är 1.1.2006 eller
senare har en ålderspensionsålder på 63
år. Ifall arbetsoförmågan har börjat före år
2006 är pensionsåldern 65 år. Invalidpensionen ändras automatiskt till ålderspension från ingången av månaden närmast
efter att du uppnått pensionsåldern. o
Tule ja kysy merimieseläkkeestäsi!
Kom och fråga om din sjömanspension!
MERIMIESELÄKEKASSAN eläkeratkaisijat ovat Ahvenanmaan
SJÖMANSPENSIONSKASSANS pensionshandläggare finns på
plats på Ålands sjöfartsmässa torsdagen den 26.4.2012 kl. 9.00
– 16.00 och svarar då på frågor om sjömanspensionen. Det går
även att boka tid för personlig pensionsrådgivning. Genom att
boka tid på förhand per e-post eller telefon (michaela.bjorklund@
sjomanspensionskassan.fi eller tfn 010 633 9966) säkerställer du
att du får svar på dina frågor. o
Plats: Alandica kultur och kongress,
Strandgatan 29 B, Mariehamn, Åland
merenkulun messuilla torstaina 26.4.2012 klo 9.00 – 16.00
vastaamassa merimieseläkettä koskeviin kysymyksiin. Yksilöllistä eläkeneuvontaa varten voi myös varata ajan. Varaamalla
ajan etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse (michaela.
bjorklund@merimieselakekassa.fi tai puh. 010 633 9966)
varmistat, että saat vastaukset kysymyksiisi. o
Paikka: Alandica kultur och kongress,
Strandgatan 29 B, Maarianhamina, Ahvenanmaa
Albatrossi | Albatrossen
19
Tilastot ı Statistik
Til
Koonnut aktuaari | Sammanställt aktuarie Kimmo Karppinen
Suomalainen merenkulkija ja eläkeläinen 2011
Den finländska sjöfararen och pensionären 2011
ELÄKEKASSAN TOIMINTAPIIRIIN kuului vuonna 2011 noin 7560
merenkulkijaa ja noin 8750 eläkkeensaajaa. Henkilötyövuosia
tehtiin noin 5400. Vakuutettujen merenkulkijoiden määrä pysyi
kutakuinkin samana kuin edellisenä vuonna, mutta eläkeläisten
määrä jatkoi kasvuaan.
Suomalaisten varustamoiden vuonna 2011 työllistämistä 7560
merenkulkijasta kolmannes on naisia (2400) ja kaksi kolmannesta
miehiä (5160). Päällystöön kuului noin 1750 merenkulkijaa, joista
naisia kuitenkin vain 56.
Eniten suomalaisia merenkulkijoita työllistivät matkustajavarustamot, joiden palveluksessa oli vajaa 4400 merenkulkijaa.
Kuivarahti- ja säiliövarustamoissa työskenteli noin 2650 merenkulkijaa, ja suomalaisilla jäänmurtajilla seilasi noin 400 merimiestä ja –naista. Suurimmat suomalaiset meriliikenteen työnantajat
olivat matkustajaliikenteessä toimivat Viking Line ja Tallink Silja.
Muita suuria työllistäjiä olivat Neste Shipping, Finnlines, Bore ja
Arctia Shipping. Kaikkiaan vuonna 2011 Merimieseläkekassan
piiriin kuuluvia merenkulkijoita työskenteli 151 eri aluksella 45
työnantajan palveluksessa. o
SJÖMANSPENSIONSKASSANS verksamhetsområde omfattade
2011 omkring 7560 sjöfarare och omkring 8750 pensionärer. Under året utfördes ca 5400 årsverken. Antalet försäkrade sjöfarare
höll sig i stort sett på samma nivå som året innan medan antalet
pensionärer fortsatte att öka.
Av de 7560 sjöfarare som sysselsattes av finländska rederier
2011 är en tredjedel kvinnor (2400) och två tredjedelar män
(5160). Till befälet hör omkring 1750 sjöfarare. Av dem är dock
bara 56 kvinnor.
Mest sysselsattes finländska sjöfarare av passagerarrederierna.
I dessas tjänst var knappa 4400 sjöfarare. Torrlast- och tankrederierna sysselsatte omkring 2650 sjöfarare och på finländska
isbrytare seglade kring 400 sjömän och -kvinnor. De största
arbetsgivarna inom den finländska sjötrafiken var Viking Line och
Tallink Silja som arbetade inom passagerartrafiken. Andra stora arbetsgivare var Neste Shipping, Finnlines, Bore och Arctia Shipping.
Under 2011 arbetade de sjöfarare som omfattades av Sjömanspensionskassans verksamhet totalt på 151 olika fartyg i 45 olika
arbetsgivares tjänst. o
Henkilöiden jakautuminen eri alusluokkiin, % | Sjöfararna fördelade på olika fartygsklasser, %
Sukupuoli
Kön
Matkustaja
Passagerar
Kuivarahti
Torrlast
Säiliö
Tank
Jäänmurtaja
Isbrytare
Muu
Övriga
Yhteensä
Totalt
Miehet | Män
Naiset | Kvinnor
Yhteensä | Totalt
45
85
58
35
9
28
10
3
8
6
2
5
4
1
2
100
100
100
Keskimääräiset maksussa olevat eläkkeet |
Genomsnittliga betalbara pensioner
Eläkelaji/lukumäärä
Pensionsslag /antal
Kaikki |
Alla
Vanhuuseläke |
Ålderspension
Työkyvyttömyyseläke |
Invalidpension
Perhe-eläke |
Familjepension
Osa-aikaeläke |
Deltidspension
20
20
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Keskiarvo
Genomsnitt
Mediaani 50 %
Median 50 %
8 750
1 280
1 210
5 796
1 460
1 490
1 352
1 240
1 390
1 487
650
590
102
920
900
SUOMALAISEN MERENKULKIJAN keski-ikä
vuonna 2011 oli 42,1 vuotta. Merenkulkija
ansaitsi keskimäärin 3800 euroa kuukaudessa. Naisten keskimääräinen kuukausipalkka
oli vajaa 3200 euroa ja miesten 4100 euroa.
Päällystön keskimääräinen kuukausiansio oli
noin 5100 euroa
Suomalainen merenkulkija jäi vuonna 2011
eläkkeelle keskimäärin 58,7-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 61,4 vuoden
iässä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle kymmenen
vuotta nuorempana, 51,5-vuotiaana.
Merimieseläkekassa maksoi vuonna 2011
eläkkeitä reilut 131 miljoonaa euroa 8750
merenkulkijalle. Eläkkeitä koskevia päätöksiä
tehtiin vuoden aikana vajaa 800 kappaletta. o
Sijoitukset ı Investering
Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen |
Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering
Keskimääräiset iät |
Genomsnittlig ålder
Ammattiryhmä
Yrkesgrupp
Miehistö | Manskap
• Miehet | Män
• Naiset | Kvinnor
• Kaikki | Alla
Päällystö | Befäl
• Miehet | Män
• Naiset | Kvinnor
• Kaikki | Alla
Kaikki | Alla
• Miehet | Män
• Naiset | Kvinnor
• Kaikki | Alla
Keskiarvo
Medeltal
41,0
42,4
41,6
44,1
33,5
43,8
42,1
42,2
42,1
Keskikuukausipalkat |
Medelmånadslöner
Ammattiryhmä
Yrkesgrupp
Miehistö | Manskap
• Miehet | Män
• Naiset | Kvinnor
• Kaikki | Alla
Päällystö | Befäl
• Miehet | Män
• Naiset | Kvinnor
• Kaikki | Alla
Kaikki | Alla
• Miehet | Män
• Naiset | Kvinnor
• Kaikki | Alla
Keskiarvo
Medeltal
3 480
3 170
3 360
5 120
4 000
5 090
4 060
3 190
3 800
DEN FINLÄNDSKA SJÖFARARENS medelålder var 2011 42,1 år. I genomsnitt tjänade
sjöfararen 3800 euro per månad. Kvnnornas genomsnittliga månadslön uppgick till
knappt 3200 euro och männens till 4100
euro. Befälets genomsnittliga månadsinkomst uppgick till omkring 5100 euro.
Den finländska sjöfararen gick 2011 i
pension i genomsnitt som 58,7-åring. Ålderspensionerad blev sjöfararen i genomsnitt
som 61,4-åring och invalidpensionerad i
genomsnitt 10 år yngre som 51,5-åring.
Sjömanspensionskassaan betalade under
2011 ut pensioner för drygt 131 miljoner
euro åt 8750 sjöfarare. Under året fatttades
knappa 800 pensionsbeslut. o
Kaksijakoinen vuosi 2011
Tudelat år 2011
VUOSI 2011 OLI Merimieseläkekassan
sijoitustoiminnalle kaksijakoinen. Vuoden
ensimmäinen puolisko sujui melko hyvin,
mutta toisella puoliskolla osakkeiden
tuotto putosi negatiiviseksi. Pörssinoteerattujen osakkeiden koko vuoden tuotto
jäi -14,5 prosenttiin. Toisaalta eläkekassan
kaikkien muiden sijoituslajien tuotot olivat
positiiviset ja odotusten mukaiset. Koko
sijoitussalkun tuotto oli -2,0 prosenttia,
joka työeläkeyhtiöihin verrattuna oli
toiseksi paras tulos. Pidemmällä aikavälillä Merimieseläkekassa on menestynyt
yhtiöihin verrattuna hyvin. Eri aikajaksoilla
laskettuna eläkekassan saavuttama tuotto
on joko paras tai toiseksi paras.
MERIMIESELÄKEKASSAN vakavarai-
suus on pysynyt erinomaisena. Vuoden
2011 lopussa vakavaraisuusaste oli 36,1
prosenttia. Parhaimman työeläkeyhtiön
vakavaraisuus oli vajaat 25 prosenttia ja
heikoimman alle 16 prosenttia.
ELÄKEKASSA on jo usean vuoden aikana
muuttanut sijoitussalkkunsa rakennetta
vähentämällä joukkolainojen osuutta.
Perusteena on ollut varsin alhaiseksi pudonnut korkotaso, joka ei nykyisellään
riitä edes inflaation kattamiseen. Lisäksi
aiemmin turvaavina pidetyt valtioiden
lainat ovat muuttuneet selvästi riskipitoiseksi. Eläkekassa on painottanut sijoituksissaan reaaliomaisuutta eli sijoittanut
kiinteistöihin ja infrastruktuuriin. Näistä
sijoituksista odotetaan kohtuullista tuottoa, joka lisäksi antaa suojaa inflaatiota
vastaan. Toinen painopiste eläkekassan
sijoituksissa on ollut yritystoiminta.
Nämä sijoitukset tehdään noteerattuihin
osakkeisiin, pääomarahastoihin ja yrityslainoihin. o
FÖR SJÖMANSPENSIONSKASSANS placeringsverksamhet var 2011 tudelat. Det
första halvåret förlöpte relativt bra men
under det andra halvåret föll aktiernas avkastning och blev negativ. För de börsnoterade aktiernas del stannade avkastningen för hela året på -14,5 %. Å andra sidan
var avkastningen för alla andra placeringsklassers del positiv och sammanföll med
förväntningarna. Avkastningen för hela
placeringsportföljen uppgick till -2,0 %,
vilket jämfört med arbetspensionsbolagen
var det nästbästa resultatet. Beräknat på
en längre period har Sjömanspensionskassan i jämförelse med bolagen klarat sig
bra. Beräknat på olika långa tidsperioder är
den av pensionskassan uppnådda avkastningen antingen bäst eller nästbäst.
SJÖMANSPENSIONSKASSANS solvens har
hållit sig på en utmärkt nivå. Vid utgången
av 2011 uppgick solvensnivån till 36,1 %.
Det bästa arbetspensionsbolagets solvensnivå låg på knappa 25 % medan den
svagaste nivån underskred 16 %.
PENSIONSKASSAN har redan under ett
flertal år omstrukturerat placeringsportföljen genom att minska andelen massskuldebrev. Orsaken har varit att räntan
för dessa sjunkit till en så låg nivå att
den inte mera ens räcker till för att täcka
inflationen. Dessutom har de tidigare som
säkra ansedda statliga lånen förändrats
och blivit klart riskfyllda. Pensionskassan
har för sina placeringars del nu prioriterat
realtillgångar, dvs placerat i fastigheter
och infrastruktur. För dessa placeringars
del förväntas en rimlig avkastning som
därtill ger skydd mot inflationen. Företagsverksamhet har varit ett annat prioriterat
område bland pensionskassans placeringar.
De här placeringarna sker i noterade aktier,
kapitalfonder och företagslån. o
Albatrossi | Albatrossen
21
Lyhyesti ı Smånytt
Lyhy
M/S Viking Grace
– seuraa rakentamista
Merenkulun teemapalkinto 2012
VIKING LINEN uudisrakennus sai helmikuussa 2012 nimen M/S Viking Grace. Aluksen
nimikilpailuun tuli yli 23000 ehdotusta.
Nimi kuvaa valitsijaraadin mukaan hyvin
uutta alusta, joka edustaa tyyliä, designia ja
tunnelmaa.
Tämän uuden ympäristöystävällisen
aluksen rakentamisen vaiheita voi seurata aluksen omilta verkkosivulta www.
vikinggrace.com. Sivuston ydin muodostuu
asiantuntijoiden ja projektiryhmän blogeista
ja kuvamateriaalista. Alus aloittaa liikennöinnin tammikuussa 2013 reitillä TurkuAhvenanmaa-Tukholma. o
MERENKULUN TEEMAPALKINTO on tänä vuonna myönnetty Merimiespalvelutoi-
Laivalehden uudet
kotisivut avautuneet
SUOMEN Laivahistoriallinen yhdistyksen
ja ja sen julkaiseman LAIVA-lehden uudet
kotisivut ovat auenneet. Yhdistys kerää historiallista tietoa ja aineistoa suomalaisesta
vesiliikenteestä. Käy tutustumassa sivuihin
osoitteessa: www.slhy-laiva.fi ja www.
laivalehti.fi. o
on astunut voimaan 1.3.2012. Lakia voidaan
soveltaa jo vuoden 2011 verotukseen.
Tonnistoverolain edellytykset täyttävä
varustamoyhtiö voi valita lastin ja matkustajien kuljettamisen ja siihen läheisesti
liittyvän toiminnan osalta tuloverotuksen
sijasta tonnistoverotuksen. Tonnistoverotus
määräytyy alusten nettovetoisuuden perusteella. Varustamoyhtiön on sitouduttava
järjestelmään koko tonnistoverokaudeksi,
jonka pituus on 10 vuotta. Lisätietoa tonnistoverolaista www.vero.fi. o
Merenkulun strategiatyö käyntiin
LIIKENNEMINISTERI Merja Kyllönen
on käynnistänyt merenkulun strategian
valmistelutyön. Ministerin mukaan strategiassa on muiden muassa otettava kantaa
väylämaksujärjestelmään, jäänmurtojärjestelmään, satamapolitiikkaan sekä siihen,
miten sopeudutaan laivaliikenteen kiristyviin rikkipäästörajoituksiin. Valmistelutyöhön pyydetään myös muita ministeriöitä
mukaan ja kuullaan laajasti alan toimijoita
ja elinkeinoelämää. o
22
Albatrossi | Albatrossen
KUVA | FOTO: MARINA PAULAHARJU
Uusi tonnistoverolaki voimaan
KAUAN ODOTETTU uusi tonnistoverolaki
Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju
mistolle (MEPA). Palkinnosta päätti raati, johon kuuluvat Viking Line Abp, Tallink
Silja Oy, Suomen Varustamot ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Palkinto jaettiin merenkulun teemapäivässä
21.3.2012 M/S Mariellalla.
Raadin perustelu yksimieliselle valinnalle on,
että MEPA on pitkään, liki
neljänkymmenen vuoden
ajan tehnyt aktiivisesti työtä
merimiesten hyvinvoinnin
edistämiseksi. MEPAlla
on myös merkittävä rooli
maamme merenkulun eri
osapuolten yhteistyön kehittäjänä. Raati haluaa tunnustuksellaan lisäksi kiinnittää
huomiota siihen, että MEPAn
tärkeä toiminta jatkuisi ja sen
rahoitus olisi turvattu.
Kiitospuheenvuorossaan
toimitusjohtaja Martti
Karlsson (kuvassa) kiitti
huomionosoituksesta ja
puolestaan kiitti hyviä
yhteistyökumppaneitaan
Merimieseläkekassaa ja
Suomen Merimieskirkkoa.
Onnittelut MEPAlle! o
Sjöfartens temapris 2012
SJÖFARTENS TEMAPRIS har innevarande år beviljats Sjömansservicebyrån (SSB).
Beslutet om priset fattades av en jury till vilken hör Viking Line Abp, Tallink Silja
Oy Ab, Rederierna i Finland rf, Finlands Sjömans-Union FS-U rf, Finlands Skeppsbefälsförbund rf, Finlands maskinbefälsförbund rf och Sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral inom Åbo universitet. Priset utdelades ombord på
M/S Mariella sjöfartens temadag 21.3.2012.
Juryns enhälliga motivering av valet är att SSB under en nära fyrtio år lång tid
utfört ett aktivt arbete för främjande av sjömännens välbefinnande. SSB har även
en viktig roll som utvecklare av samarbetet mellan parterna inom vårt lands sjöfart. Genom att visa sin erkänsla önskar juryn därtill fästa uppmärksamheten vid
att det viktiga arbete SSB utför ska fortsätta och byråns finansiering tryggas.
I sitt tacktal tackade vd Martti Karlsson (på fotot) för uppvaktningen och
tackade för sin del sina goda samarbetspartner Sjömanspensionskassan och Finlands Sjömanskyrka.
Vi önskar SSB lycka till! o
Merimieseläkekassa 2011
KATSAUS Merimieseläkekassan
Tidskriften Laivas
nya hemsidor öppnades
FINLANDS SKEPPSHISTORISKA förenings
och den av föreningen publicerade tidskriften LAIVAs nya hemsidor har öppnats. Föreningen samlar historisk information och
material som har anknytning till finländsk
sjötrafik. Bekanta dig med sidorna på
adressen: www.slhy-laiva.fi och www.
laivalehti.fi o
Den nya tonnageskattelagen
trädde i kraft
DEN LÄNGE FÖRVÄNTADE nya tonnageskattelagen har trätt i kraft den
1.3.2012. Lagen kan tillämpas redan vid
beskattningen av 2011.
Rederibolag som fyller förutsättningarna kan istället för inkomstbeskattning
välja tonnagebeskattning för transport av
last eller passagerare eller nära anknuten
annan verksamhet. Tonnageskatten fastställs utgående från fartygens nettodräktighet. Rederibolaget ska binda sig vid
systemet för hela tonnageskattperioden
som är tio år lång. Ytterligare info om tonnageskatten på adressen www.skatt.fi. o
M/S Viking Grace
– följ upp bygget
VIKING LINES nybygge fick i februari
2012 namnet M/S Viking Grace. Vid fartygets namntävling gavs över 23000 förslag.
Namnet ger enligt valjuryn en bra bild av
det nya fartyget som representerar stil,
design och stämning.
Byggandet av det nya miljövänliga
fartyget kan följas upp steg för steg på
fartygets egen webbsajt: www.vikinggrace.com. Sakkunnigas och projektgruppens
blogginlägg och bildmaterial utgör sajtens
kärna. Fartyget inleder trafik i januari
2013 på rutten Åbo-Åland -Stockholm. o
toimintavuoteen 2011 julkaistaan
erillisenä liitteenä tämän lehden
välissä. Tarkemmat tilinpäätöstiedot
on julkaistu verkkosivuilla osoitteessa www.merimieselakekassa.fi
osiossa ”Yleistä”. o
Sjömanspensionskassan 2011
EN ÖVERSIKT över Sjömanspen-
sionskassans verksamhetsår 2011
publiceras som en särskild bilaga
till detta nummer av Albatrossen.
Detaljerade bokslutsuppgifter har
publicerats på nätet under adressen
www.sjomanspensionskassan.fi i
delen ”Allmänt”. o
Sjöfartens strategiarbete inleds
TRAFIKMINISTER Merja Kyllönen har
startat beredningsarbetet för en strategi
för sjöfarten. Enligt ministern ska det i
strategin bl.a. tas ställning till systemet
med farledsavgifter, isbrytarsystemet,
hamnpolitiken samt till frågan om hur
anpassningen till de strängare begränsningarna av svavelutsläpp i fartygstrafiken
ska ske. Även andra ministerier ombeds
delta i beredningsarbetet. Aktörer och
näringslivet i branschen kommer att höras
i omfattande utsträckning. o
TEN-T liikenneverkko
Transportnätet TEN-T
EU:N LIIKENNEMINISTERIT ovat hyväksyneet yleisnäkemyksen Euroopan
laajuisen liikenneverkon (TEN-T)
suuntaviivoista ministerineuvoston
kokouksessaan 22.3.2012. Suomen ja
muidenkin jäsenmaiden esittämien
huolien johdosta komission alkuperäisen ehdotuksen liikenneverkkoa koskevia teknisiä vaatimuksia ja verkon toteuttamiseen liittyvien määräaikojen
sitovuutta kevennettiin merkittävästi.
Näin ollen toteuttamiskustannukset
eivät olisi yhtä suuret kuin alkuperäisen komission ehdotuksen.
Komissio antoi ehdotuksen Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoista lokakuussa 2011. Liikenneverkko jakautuu kattavaan verkkoon ja
ydinverkkoon. Kattava verkko sisältää
liikenneverkkojen laajan peruskerroksen. Ydinverkkoon sisältyy valtaväyliä
ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat
elintärkeitä liikenteen sisämarkkinoilla sekä EU:n ja kolmansien maiden
välillä.
Suomen osalta ydinverkkoon kuuluvat Pohjolan kolmio (E18 ja TurkuVainikkala -rata), merten moottoritiet
(meriyhteydet Itämeren maiden
välillä) ja Rail Baltica (Helsinki-Tallinna-Varsova -liikennekäytävä) sekä
Botnian käytävä (Helsinki-Tornio -rata,
valtatie 4 Helsinki-Jyväskylä-Kemi).
(Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö) o
EU:S TRAFIKMINISTRAR har god-
känt helhetsynen på riktlinjerna för
det transeuropeiska transportnätet
(TEN-T) vid ministerrådets möte den
22.3.2012. På grund av den oro Finland och en del andra medlemsländer
framfört har kommissionen avsevärt
mildrat de tekniska krav som framfördes i det ursprungliga förslaget gällande transportnätet och bundenheten
vid utsatta tidsfrister för verkställandet av nätet. Sålunda blir kostnaderna
för verkställandet inte lika stora som i
kommissionens ursprungliga förslag.
Kommissionen gav sitt förslag till
riktlinjer för det transeuropeiska transportnätet i oktober 2011. Transportnätet är uppdelat på ett täckande nät
och ett kärnnät. I det täckande nätet
ingår ett omfattande fysiskt skikt
av transportnät. Kärnnätet omfattar huvudleder och trafikkorsninggar,
Dessa är livsviktiga för trafiken på den
interna marknaden samt för trafiken
mellan EU och tredje länder.
I kärnnätet ingår för Finlands del
den Nordiska triangeln (E18 och ÅboVainikkala-banan), havets motorvägar
(sjöförbindelserna mellan Östersjöländerna) och Rail Baltica (HelsingforsTallinn-Warszawa-trafikleden) samt
Botniakorridoren (Helsingfors-Torneåbanan, huvudväg 4 HelsingforsJyväskylä-Kemi). (Källa: Kommunikationsministeriet). o
Albatrossi | Albatrossen
23
Kesä- ja syyslomille Ylläkselle!
Fira sommar- och höstsemester i Ylläs!
MERIMIESELÄKEKASSAN viihtyisä
lomamökki Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana kesä- ja syyskauden lomaviikoiksi.
Varattavana on viikot 19–48.
Varaustoiveet 2.5.2012 mennessä,
mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia
varausten peruutuksia voi tiedustella
senkin jälkeen MEKistä.
Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät
verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi.
Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti
merimieseläkelain piiriin kuuluville
aktiivimerenkulkijalle ja eläkkeensaajille. o
Reserveringar av stugan per e-post
yllas@sjomanspensionskassan.fi
eller per telefon 010 633 990.
KUVA | FOTO: THINKSTOCK
Mökkivaraukset sähköpostitse
yllas@merimieselakekassa.fi tai
puhelimitse 010 633 990.
SJÖMANSPENSIONSKASSANS trivsamma semesterstuga vid Ylläs sjö i
Fjällappland kan hyras för semesterveckor under sommar- och höstsesongen.
Veckor 19–48 kan reserveras.
Bokningsförfrågningar senast den
2.5.2012 men förfrågningar om lediga
veckor eller eventuella återbud av
reserveringar kan göras också därpå
hos SPK.
Uppgifter om stugans läge,
utrustningsnivå samt hyror kan
hittas på vår webbtjänst www.
sjomanspensionskassan.fi.
Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare
och pensionärer som omfattas av
sjömanspensionslagen. o
Hyvää lomaa!
Trevlig semester!
24
Albatrossi | Albatrossen
Sähköposti yllas@merimieselakekassa.fi | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi
E-post yllas@sjomanspensionskassan.fi | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi