Transcript Peremmälle! - Perinnerakentaminen

Ulko­maalaus
Utomhusmålning
lisäeristäminen
tilläggsisolering
märkätilat
VÅTUTRYMMEN
lämmittäminen
UPPVÄRMNING
sisäpinnat
INOMHUSYTOR
Ilmanvaihto
VENTILATION
Peremmälle!
Ihana koti kunnostetussa vanhassa talossa
Kom in!
Underbart hem i renoverat gammalt hus
Pihapiiri
GÅRDSMILJÖ
sisällys
Innehåll
Vesikatto on sääsuoja
4
Yttertak ger skydd
Perustukset paikan mukaan
6
HUSETS GRUND ANEFTER PLATS
Hirsirunko
8
Stockstomme
Rakennusten ulkomaalaus
10
Utomhusmålning
Talon silmät
12
Husets ögon
Vanhan rakennuksen lisäeristäminen
14
TILLÄGGSISOLERING AV GAMLA HUS
Perinteiset sisäpinnat
16
TRADITIONELLA YTOR INOMHUS
Viimeinen hetki ­vaalia vanhaa!
18
Byggnadsvård i sista stund!
Lämmittäminen
20
UPPVÄRMNInG
Perinteisen hirsitalon ilmanvaihto
22
Ventilation i traditionella stockhus
Vesi ja viemäri
24
Vatten och avlopp
Sähköä kauniisti
26
Elektricitet VACKERT
Märkätila
28
Våtutrymmen
Vanha pihamiljöö
30
GAMMAL GÅRDSMILJÖ
Vanhan ajan kasvit
32
Gammeldagsväxter
SILMU ry
35
SILMU rf
Ovet
36
Dörrar
LISÄÄ TIETOA
MERA KUNSKAP
Yleisiä ohjeita | Allmänna råd
● Yrsa Cronhjort et al.: Vanhan talon historia
ja hoito, Rakennusperintöä Turunmaan
saaristossa
● Maire Heikkinen et al.: Talo kautta aikojen –
Kiinteän sisustuksen historia
● Panu Kaila: Talotohtori
● Riikka Koskinen: Kartanoita ja porvariskoteja
● Riikka Koskinen: Säätyläiskoti Suomessa
● Anette Ringbom: Rakennusapteekin käsikirja
● Hannu Rinne: Perinnemestarin remonttikirja
● Risto Vuolle-Apiala: Hirsitalon kunnostaminen
● Yrsa Cronhjort et al.: Att förstå ett gammalt
hus, vårt Åboländska byggnadsarv
● Göran Gudmundsson: Byggnadsvård i
praktiken I–IV
● Gysinge centrum för Byggnadsvård: Gysinges
Handbok
● Anette Ringbom: Byggnadsapotekets
handbok
● Sören Thurell: Vårda och renovera trähus
● www. gysinge.nu
● www.nba.fi, Museoviraston korjauskortisto ● www.perinnemestari.fi
● perinnerakentaminen.fi / byggnadsvard.fi
● www.rakennusperinto.fi / www.byggnadsarv.fi
● www.trkk.fi
● www.tuuma.net
Näistä paikoista löydät lisää ohjeita
ja rakennusosia vanhaan taloon
Här hittar du mera råd och
byggnads­tillbehör för gamla hus
Lisäeristäminen | tilläggsisolering
● Kati Lahtinen: Viri ja valkee – Vanhan
rakennuksen lämpö- ja energiatalous
● Göran Gudmundsson: Byggnadsvård i
praktiken II – Värmen i gamla hus
Ikkunat | Fönster
● Juulia Mikkola ja Netta Böök: Ikkunakirja
● Alf och Eva Stenbacka: Renovera, restaurera
och underhålla gamla fönster
Ulkomaalaaminen | Utomhusmålning
● Panu Kaila: Kevät toi maalarin, perinteinen
ulko­maalaus
● Panu Kaila: Maalari maalasi taloa –
Julkisivuvärityksen historia
Pihapiiri ı GÅRDSMILJÖ
● Eeva Ruoff: Vanhoja suomalaisia puutarhoja
● Maunu Häyrynen et al.: Hortus Fennicus
● Ranja Hautamäki: Portti puutarhaan,
historiallisten puutarhojen inventointiopas
● Maria Flink: Historiska trädgårdar
● Christina Ilminge: Bevara och sköta en
gammal ­trädgård
● Puutarhataiteen seura,
www.gardenartsociety.fi
Kansikuva: Mommolan kartano, Pärmbild: Mommola gård, www.mommolankartano.fi. Kuva / Bild B. B-Robertz
Yhdistykset | Föreningar
Curatio
Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry,
Byggnadsvårdsförening i Åboland rf,
Parainen (Pargas)
Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys,
Rantasalmi
Rakennuskulttuuritalo Toivo, Pori (Björneborg)
Rakennusperinteen Ystävät ry, Turku (Åbo)
Yritykset | Företag
Domus Classica, Hämeenlinna (Tavastehus)
Haminan rakennuspuoti, Hamina (Fredrikshamn)
Kymin palokärki, Sannainen (Sannäs)
Metsänkylän navetta, Hämeenlinna (Tavastehus)
Perinnerakentamisen keskus Antiikkiverstas,
Halikko
Porvoon Wanha Rautakauppa, Porvoo (Borgå)
Rakennusapteekki, Pinjainen (Billnäs)
Roseborg, Ruotsinpyhtää (Strömfors)
Salon rakennusvaraosa, Salo
Tamminaula, Nousiainen
Tampereen Rakennuskulttuurikeskus, Tampere
(Tammerfors)
Tampereen rakennustori, Tampere (Tammerfors)
Varaosapankki, Pori (Björneborg)
Wanhan Wallankumous, Turku (Åbo)
3
Hyvä lukija!
Vanhan talon kunnostaminen vaatii tietoa, taitoa ja asennetta. Tämä julkaisu on tarkoitettu
vanhojen rakennusten ystäville, sekä sellaisille taloista vastaaville henkilöille, joilla ei ole
perusteellisia tietoja perinteisistä rakennusmenetelmistä ja niihin sopivista korjaustavoista.
Peremmälle! on Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry:n Rakennusperinteen vaaliminen
-hankkeen kokoaman tiedon yhteenveto, sadonkorjuu ja samalla uusien siementen kylvö
perinnerakentamisen tulevaisuuteen.
Kysymykseen, kannattaako vanhaa ränsistynyttä taloa korjata, on monta vastausta.
Laajemmin ajatellen vanhan kunnostaminen on ekologista, ympäristöystävällistä ja
ylipäätänsä kestävää kehitystä. Vaalimalla vanhaa kunnioitetaan edellisten sukupolvien
työtä ja ollaan omalta osaltaan vaalimassa rakennusperintöä. Lopulta rakennus siirretään
hyvässä kunnossa eteenpäin seuraavalle vastuulliselle ylläpitäjälle.
Vanhassa talossa on oma tunnelmansa, rakennuksella on sielu, ja sen vanhat materiaalit
vanhenevat arvokkaasti. Ei tarvitse kuitenkaan asua kuin museossa: vanhaa rakennusta voi
modernisoida rakennuksen ehdoilla siten, että alkuperäinen säilyy uusien kerrosten rinnalla
tai alla. Vaikeinta korjausrakentamisessa on löytää oikeat tavat rakentaa terveellisesti
nykyajan materiaaliviidakossa ja löytää osaavat ammattilaiset. Rakennusperinteen vaaliminen
-hankkeen yksi osa onkin ollut luoda tietoportaali perinnerakentaminen.fi / byggnadsvard.fi,
josta löytää lisää tietoa alasta ja osaajista.
Kiitos kaikille tahoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän lehden julkaisun. Näillä
tiedoilla pelastetaan moni vanha rakennus historiasta tulevaisuuteen!
Bästa läsare!
För att renovera ett gammalt hus krävs kunskap, hantverk och attityd. Denna skrift
tillägnas vänner av gamla byggnader, samt till personer som sköter om gamla fastigheter,
som inte har ingående kännedom om traditionella byggnadssätt och för det passande
renoveringsmetoder. Kom in! är en sammanfattning och skörd av Landsbygdens
utvecklingsförening SILMU rf:s projekt om Byggnadsvård, samt en nysådd av kunskapsfrön
för traditionell vård av byggnader för framtiden.
Till frågan, om det lönar sig att renovera ett förfallet hus, finns många svar. Med ett
större perspektiv är renovering av gammalt ekologiskt, miljövänligt och överlag hållbar
utveckling. Genom att värna om gammalt, högaktas tidigare generationers arbete, där vi för
vår del värnar om vårt byggnadsarv. Slutligen ges byggnaden vidare i gott skick till följande
ansvariga förvaltare.
Ett gammalt hus har sin egen stämning, byggnaden har en själ och dess gamla material
åldras med värdighet. Man behöver ändå inte bo som i ett museum; en gammal byggnad
kan moderniseras på husets villkor, så att det ursprungliga bevaras intill eller under nya
lager. Det svåra med att renovera är, att hitta rätt sätt att bygga utgående från vår material­
djungel och att hitta kunnig professionell hjälp. Projektet för Byggnadsvård har därför
skapat en kunskapsportal byggnadsvard.fi / perinnerakentaminen.fi där man hittar information
om branschen och yrkesfolk.
Tack till alla berörda, som har möjliggjort att denna tidning har kunnat förverkligas. Med
denna kunskap räddas många gamla historiska hus för framtiden!
4
Vesikatto on sääsuoja
V
esikatto on rakennuksen tärkein
suoja säätä vastaan, se on siis syytä
pitää kunnossa ja huoltaa ajoissa.
Vuosittaiset tarkastukset ja puhdistukset
antavat hyvän kuvan kattosi kunnosta.
Säännöllistä huoltoa on pitää kate, kourut
ja rännit puhtaina roskista ja sammaleesta.
Perinteiset, yhä käytössä olevat katteet ovat
huopa (kolmiorimalla), savitiili ja pelti,
joka voidaan saumata koneella tai käsin.
●Kate katon mukaan
Loiville katoille sopii parhaiten huopa­
kate, tiili ainoastaan jyrkemmille katoille.
Raoistaan vuotava tiili vaatii toimiakseen
aluskatteen. Tiili on peltiä ja huopaa painavampaa, mikä tulee ottaa huomioon katon
rakenteissa. Peltikatteen minimikaltevuus
on 1:10 eli noin 6 astetta. Paksu lumikerros
ja ohut eristyskerros voivat johtaa peltikaton
lämpenemiseen, minkä seurauksena katon
pinnassa oleva lumi sulaa ja voi aiheuttaa
loivilla katoilla saumojen kautta vesi­vuotoa.
Peltiä uusiessasi tulee sen alla käyttää
aluskatetta, vaikka vanhoissa ullakollisissa
taloissa niitä ei ole käytetty. Pelti taipuu
moniin erikoisiin kattomuotoihin helposti.
On kate mikä tahansa, vintillä on oltava
riittävä tuuletustila. Avoin ullakkotila on
mitä mainioin, siellä riittää kuivattavaa
ilmaa, ja sieltä on helppo tarkistaa katon eri
rakenteiden kunto.
●Sadevedet talteen
Nykyään katon rakenteisiin liittyy olennaisena osana sadeveden poisto erilaisin kouruin
ja syöksytorvin.
Peltikatteissa, ja joskus huopakatteissakin, on käytetty ns. jalkaränniä, joka on
muotoiltu katolle räystään päälle.
Aikoinaan talot rakennettiin mieluusti
mäen nyppylälle ja sorapohjalle, joka imee
hyvin vettä ja pitää rakennuksen ympärystän
Yttertak ger skydd
Y
ttertaket är det viktigaste skyddet
mot väder och vind, det är alltså
skäl att ha taket i skick och under­
hålla det i god tid. Vid de årliga gransk­
ningarna och rengörningarna ser du bra
skicket på ditt tak. Regelbundet underhåll
är att hålla takytan, rännor och rör rena
från skräp och mossa. Traditionella, täck­
material som ännu används är filt (med
ribba), lerpannor och plåt som är falsade
maskinellt eller för hand.
●Täckmaterial anefter tak
För tak med liten lutning passar det bäst
med tak av filt, tegel används för brantare
tak. Tegel läcker vanligen vid fogarna och
kräver undertak för att fungera. Tegel väger
mera än plåt och filt, vilket man bör beakta
med tanke på takets konstruktioner. Minimilutning för plåttak är 1:10 eller 6 grader. Om
snötäcket är tjockt på tak med tunn isolering, kan det leda till uppvärmning av plåten
och smältvatten kan läcka in via fogarna på
lågsluttande tak. När man förnyar plåttaket
bör man använda undertak, trots att man
inte förr gjorde så på gamla hus med öppen
vind. Plåt lämpar sig väl för tak med speciel­
la formationer.
Vad man än använder för täckmaterial,
bör det vara tillräckligt utrymme på vinden
för ventilering. Öppen vind är bäst, för där är
den upptorkande luftvolymen tillräcklig och
där är det även lätt att kontrollera skicket på
takkonstruktionerna.
●Att ta till vara regnvatten
En viktig del av takkonstruktionernas funktion är att leda bort regnvatten via tak- och
kuivana. Näillä paikoilla ei välttämättä ole
koskaan ollut erillisiä sadeveden poistojärjestelmiä, vaan sadevesi on tippunut
räystäältä suoraan maahan imeytyen siihen
ilman mitään ongelmia.
Kaava-alueilla sadevedet johdetaan
usein kunnan sadevesiviemäriverkkoon.
Näistä kannattaa kysellä kunnasta lisä­
tietoa. Haja-asutusalueella on rakennus­
paikan haltijan mietittävä, mihin vedet
johtaa aiheuttamatta kuitenkaan niistä
naapureille haittaa.
●Turvaa katolle
Mikäli uusit talosi katteen, tulee sinne
nykymääräysten mukaan asentaa myös
lapetikkaat ja kulkusillat piipuille pääsyä
varten sekä kiinteät seinätikkaat. Tämä
helpottaa ja tekee turvalliseksi jokavuotiset
huoltotoimenpiteet.
Pia Rajala on vanhoihin rakennuksiin hurahtanut rakennusmestari Roseborg Oy:stä.
Pia Rajala är byggmästare
från Roseborg Ab som har
förälskat sig i gamla hus.
stuprännor. Fotrännor, som de kallas har
använts på plåttak och ibland på filttak och
är en formation vid takkanten.
Förr byggdes husen uppe på en kulle och
på vattengenomsläpplig grusmark där marken hölls torr kring huset. På sådana platser
har inte nödvändigtvis behövts något skilt
dräneringssystem, utan regnvattnet har runnit rakt ner från takkanten och sugits direkt
in i marken utan några problem.
På planeområden leds regnvattnet
oftast direkt till kommunens regnvattennätverk. Om detta lönar det sig att fråga
mera av kommunen. På glesbygdsområdet
bör byggnadsplatsens innehavare fundera
hur vattnet skall ledas, utan att förorsaka
olägenheter för grannarna.
●Säkerhet på taket
Ifall du förnyar taket, måste du enligt nutida
säkerhetsförordningar installera fasta väggoch takstegar till skorstenen. Detta underlättar och tryggar säkerheten för de årliga
underhållsarbetena.
5
1. Vastaladottua pärekattoa, jolla kamman nostinlaudat ja räystäsohjuri ovat
vielä katolla. Vanhat päre-, paanu- ja lautakatot ovat palomääräysten myötä
hävinneet varsinkin kaupunkikuvasta, joskin päre on kokenut uuden tulemisen lähinnä ulkorakennusten katteena.
1. Nysatt pärttak, där kammens lyftbräder och riktbräder ännu är kvar. Gamla
pärt, spån- och brädtak har p.g.a. brandskyddsföreskrifterna försvunnit i
synnerhet i stadsmiljöer, även om pärtor har kommit igen, närmast som
takmaterial till gårdsbyggnader.
2. Kolmiorimakattoa Strömforsin ruukissa. Yläosassa on uutta metrin levyis­
tä kattohuopaa. Alemmassa lappeessa on vaakaan naulattu alushuopa,
­jonka päälle tulee puiset rimat ja päällyshuopa. Leveää huopaa saa edelleen,
kunhan tilaa sitä ajoissa rautakauppaan.
2. Tak med trekantsribbor vid Strömfors bruk. Den övre delen har en meter
bred ny takfilt. På den nedre delen finns underfilt som spikats vågrätt och
där det ovanpå satts träribbor och ytterfilt. Bred takfilt säljs fortfarande bara
man beställer den i tid från järnhandeln.
3. 1-kouruinen vanha tiilikate näyttää huonohkolta, mutta toimii edelleen,
koska aluskatteena on vanha päre- tai liistekatto. Tiilikatto ei ole koskaan
täysin vedenpitävä, vaan vaatii aluskatteen.
3. Enkupiga gamla tegelpannor ser inte så bra ut, men fungerar fortfarande,
eftersom det finns gammalt pärttak under tegeltaket. Tegeltaket är aldrig
helt vattentätt och behöver undertak.
4. Perinteisen saumatun peltikaton tekijöitä löytyy edelleen. Tässä Rakennuspelti Jokinen Ky:n Petri Jokinen tekemässä Loviisalaiseen taloon uutta
vesikattoa.
4. Plåtslagare som gör traditionellt falsat plåttak hittas fortfarande. Här gör
Petri Jokinen från Rakennuspelti Jokinen Ky nytt vattentak på ett hus i Lovisa.
1
2
3
4
6
Perustukset
paikan mukaan
1. Perustukset korjataan pienissä osissa, jottei koko rakennus romahda.
T
alot on läpi historian sijoitettu hyville rakennuspaikoille,
jotka ovat luonnostaan kuivia, aurinkoisia ja riittävän
tuulisia. Perustusten tärkeä tehtävä on myös suojata talo
maaperän kosteudelta. Mitä korkeampi perustus ja parempi tuu­
letus talon alla, sitä kuivempana talokin pysyy.
●Kaikki alkaa maaperästä
Kun rakentamista on tiivistetty kaupunkien
kaavoituksessa, rakennuspaikkoja ei ole
enää sovitettu yhteen hyvien rakennuspaikkojen kanssa, vaan tontteja on lohkottu
muilla perusteilla. Huonon rakennus­
paikan takia olosuhteet talon perustuksille
saattavat olla epäedulliset. Kun maaperä on
syvää savea, tontti märkä ja ilmansuunnat
epäedulliset, ovat edellytykset rakennuksen
hyvän kunnon ylläpitämiseksi huonot.
Perinteinen luonnonkiviperustuskaan
ei toimi huonolla maalla toivotulla tavalla.
Sekä perustuksissa että rakennuksessa voi
olla halkeamia tai rakennus voi vajota.
Perustusten kunnon takia on – vanhaan
hyvään tapaan – poistettava rakennuksen
lähellä olevat puut, huolehdittava pintamaan kuivuudesta ja puhdistettava katon
vesijärjestelmät.
●Katto ja perustukset
tuuletettava
Talon perustukset, katon kunto ja sen
rakenneratkaisut sekä maaperän laatu ovat
keskeisiä talon säilymisen kannalta. Rakennuksen muut osat, jotka ovat näiden välissä,
voivat yleensä odottaa korjaamista pitkään
ilman että rakennus vaurioituisi merkittävästi. Muistakaa, että vintti ja perustukset vaativat tuulettumista! Paremman lämpimyyden
takia taloa tulee tiivistää vetoa vastaan lattiarakenteen alla, seinissä ja yläpohjassa, ei
tukkimalla katon tai perustusten tuuletusta.
Talo ei vajoa, maa nousee
Usein ollaan huolissaan siitä, että talo vajoaa,
mutta usein kyse onkin siitä, että maan pinta
nousee talon ympärillä. Vuosikymmenten aikana kukkapenkki ja tuulen heittämät maatuvat
lehden nostavat maan pintaa niin paljon, että
matala kivijalka voi peittyä lähes kokonaan.
Samalla vuorilaudoituksen alapää on altis
roiskevedelle ja seinustalla olevat kasvit vielä
lisäävät seinän kosteusrasitusta.
Jotta talo voisi hyvin, on maata poistettava.
Seinänvieruskasvit on siirrettävä muualle tai
niiden kasvua on jatkossa hillittävä. Kaivinkoneella on kaavittava maata alkuperäiseen
tasoon asti, joskus jopa 40 senttimetriä.
●Saa olla vähän vino
1
2
3
Perustuksia korjattaessa on muistettava,
että rakennus joka ei enää liiku, on turvallinen, vaikka olisikin vähän vino. Jos perustusten liikkuminen edelleen jatkuu, voivat
muutokset olla hyvin pieniä kymmenenkin
vuoden aikana.
Talo, jonka perustusten alla on puupaaluja, saa edelleen seisoa ”vedessä”,
koska kuivuessaan puupaalut lahoavat ja
talo vajoaa merkittävästi. Talon alla oleva
savikerros saattaa olla niin syvä, että nykyaikainen paaluttaminen perustusten alle on
liian kallista talon arvoon nähden. Silloin
jonkinlainen saven päälle tehty ”uiva laatta”
saattaa olla järkevä. Toimenpiteissä on
yleensä edettävä varovasti, pienissä osissa,
uusia vahinkoja aiheuttamatta.
●Seuraa talon liikettä
Kun suunnitellaan kallistuneen talon
korjaustoimenpiteitä, on mahdollista,
että rakennus on jo lakannut liikkumasta.
Tämän takia talon nykytilaa tulisi seurata
ja kartoittaa (kuvilla ja numerotiedoilla)
ennen laajamittaisia uusia toimenpiteitä.
Seurannan aikana – ennen mahdollista
uutta salaojitusta – pitää rakennuksen
suuntaan valuva pintavesi ja katolta tuleva
sadevesi kuitenkin johtaa muualle.
Tove Hagman on Porvoossa
toimiva arkkitehti, jolla on
pitkä kokemus korjaus- ja
lisärakentamisen suunnittelussa. Hän on toiminut erilaisissa
luottamustehtävissä edistämässä vanhan
rakennuskannan säilyttämistä. Hän asuu
melkein 130 vuotta vanhassa talossa.
2. Talo voi olla osittain tai mieluiten kokonaan pilareiden päällä.
Jos maaperä on kalliota, ratkaisu on turvallinen ja hyvin tuulettuva.
3. Erinomainen esimerkki kunnossa olevista perustuksista, jossa kivet
lepäävät tukevasti toistensa päällä ilman kivien välissä olevaa laastia.
4. Luonnonkivistä ladottu perustus voi olla yhtä lailla kestävä ja pitkä­
ikäinen. Kasvillisuus on poistettava talon ja perustusten ympäriltä ja
pidettävä maaperä kuivana.
7
1. Då grunden repareras är det viktigt att fördela arbetet, så att inte
hela byggnaden utsätts för risk att rasa.
Husets grund
anefter plats
H
us har genom historien byggts på bra byggnadsplatser,
som av naturen varit torra, soliga och tillräckligt lufti­
ga. Husgrundens viktiga uppgift, förutom att stötta, är
att skydda huset från markfukten. Ju högre sockel med god luft­
växling under huset, desto torrare hålls även huset.
●Allt börjar från jordmånen
4
Då byggandet har blivit tätare i och med
städernas planläggning, har byggnadsplatserna inte längre anpassats efter lämpligt
byggnadsläge, utan tomterna har styckats
av annan orsak. En dålig byggnadsplats
ger ofördelaktiga omständigheter för
husets grund. Då jordmånen består av djup
lera, tomten är fuktig och med olämpliga
väderstreck, är förutsättningarna svårare att
hålla byggnaden i gott skick. En traditionell
husgrund av natursten fungerar inte på dålig
mark på önskat sätt. Både husgrunden och
byggnaden kan få sprickor eller kan börja
sjunka. För att hålla husgrunden i skick – på
gammalt gott vis – bör träd för nära huset
avlägsnas, marken hållas torr och takets
regnvattensystem putsas.
●Husgrund och tak
bör ha luftväxling
Husets grund, takets skick och dess byggnadssätt samt kvalitén på jordmånen är
viktiga med tanke på bevarande av huset.
Övriga delar på byggnaden, som finns
emellan, kan vanligtvis vänta längre utan att
byggnaden tar nämnvärd skada. Kom ihåg,
att vinden och husgrunden behöver luftväxling. För en bättre värmehushållning bör
huset tätas mot drag under golvkonstruktionerna, väggarna och övre bjälklagret,
utan att täppa till luftväxling i taket eller vid
husgrunden.
SJUNKER HUSET ELLER STIGER MARKEN?
Man är ofta orolig, att huset sjunker, men ofta
är det fråga om att markytan stiger kring huset.
Under årtionden kan blombänken och omkringflygande löv som förmultnar, höja marknivån
så mycket, att en låg sockel kan täckas in helt
och hållet. Samtidigt är nedre delen av brädfodringen utsatt för stänk av regnvatten och
växtlighet intill väggen ökar ännu ytterligare
fuktutsättningen.
Jorden bör tas bort vid huset för att undvika
skador. Växterna intill väggen måste flyttas
bort eller så måste tillväxten tuktas i fortsättningen. Marken bör putsas med grävmaskin till
ursprunglig nivå, ibland upptill 40 centimeter.
●Får vara lite snett
Då man reparerar husgrunden, bör man
minnas att byggnaden, som inte längre rör
på sig är trygg, även om den är lite sned. Om
grunden ännu rör på sig, kan förändringarna
vara mycket obetydliga även i tiotals år.
Hus, vars grund står på träpålar, får fortsättningsvis ’stå i vattnet’. För om pålarna
torkar, börjar de murkna och huset sjunker
märkbart. Lerlagret under huset kan vara
så djupt, att pålning på modernt vis under
grunden blir för dyrt i förhållande till husets
värde. Då kan en ’bärande platta’ på lerskiktet vara förnuftigt. Åtgärderna bör göras
försiktigt i små etapper, för att undvika nya
skador.
●Följ med hur huset rör på sig
2. Huset kan delvis eller helst helt stå på pelare. Om grunden är berg,
är detta en mycket säker lösning, där vädringen fungerar.
3. Grunden är i skick och det är en utmärkt lösning, då stenarna ligger
stadigt på varandra, även utan murbruk (kallmurad grund).
4. Även en löst lagt grund av natursten kan vara stadig och hålla länge.
Det är viktigt att ta bort växtlighet kring husgrunden samt hålla platsen
torr.
Då man planerar renovering av ett hus som
lutar, är det möjligt, att byggnaden redan har
upphört att röra på sig. Därför bör man följa med husets nuläge och kartlägga (med
bild och sifferuppgifter) före nya mera
storskaliga åtgärder. Under uppföljningen –
före möjlig ny dränering – bör ytvattnet som
rinner mot huset och regnvattnet från taket
ledas någon annanstans.
Tove Hagman är ­arkitekt
från Borgå med lång
erfarenhet av planering av
reparations- och tilläggsbyggande. Hon har också genom sina
förtroende­uppdrag verkat för bevarandet
av gamla bygganader och bor själv i ett
nästan 130 år gammalt hus.
1. Hirsikorjauksen ajaksi
kehikkoa nostetaan
vauriokohdan yläpuolelta
esimerkiksi tunkeilla.
2. Laajakin hirsitalon
korjaustyö on yleensä
mielekästä, sillä hirsirunko
on kestävä ja pitkäikäinen
ja sen vaatima ylläpito
ymmärrettävää ja yksin­
kertaista.
Kuvat / Bilder 1–2 Livady
8
3. Savilaasti tehdään savesta, hiekasta ja kuidusta,
joka voi olla hevosen­
lantaa, olkea, sahanpurua
tai sanomalehtisilppua.
Savikerroksen paksuus on
yhdestä viiteen sentti­
metriä. Joustava ja hengit­
tävä savirappaus pysäyttää
tehokkaasti vedon.
4. Alimman hirren jatko­
liitoksena käytetään vetoa
kestävää vinoa hammas­
lapaa. Muualla riittää
yleensä suora tappiliitos.
Hirren pinnassa oleva vaurio voidaan korjata puulla
poskipaikkauksena.
1. Under tiden skadan repareras lyfts stockstommen
t.ex. med en domkraft.
2. Även en omfattande
­reparation av en stock­
byggnad är oftast meningsfull, för stockstommen är
hållbar och långlivad samt
underhållet är begripligt
och enkelt.
1
2
4
3. Lerbruket görs av lera,
sand och fiber, som kan
vara hästgödsel, halm,
sågspån eller tidningsremsor. Tjockleken på lerskiktet
är mellan ett till fem
centimeter. Rappning med
lera är elastiskt, andas och
förhindrar drag.
4. Då man skarvar den
nedersta stocken används
s.k. Z blixtskarv som tål
påfrestning. På andra
ställen räcker det med
vinkelskarv med tappar. En
skada som inte går djupt
in i stocken, kan repareras
med enkel lappning.
3
9
Hirsirunko
H
irsirungon vauriot aiheuttaa
lähes aina vesi. Korjaustyössä
poistetaan ensin vaurion syy ja
huolehditaan siitä, että rakenteet pääsevät
kuivumaan. Vaurioiden todellinen laa­
juus paljastuu usein vasta vaurioituneita
­rakenteita purettaessa. Hirsirakenteen
korjaaminen edellyttää kehikon ­toiminnan,
kuormien jakautumisen ja hirsiseinän
laskeutumisen, ymmärrystä. Rakenteen
toimintatapa tulee säilyttää ennallaan sekä
rakenteellisesti että kosteusteknisesti.
●Kastuvat ja kuivuvat
rakenteet
Perinteiset rakenteet kestävät hyvin sen,
että niihin pääsee joskus vettä, sillä materiaalit sitovat kosteutta ja pääsevät kuivumaan, ennen kuin lahosienet tai homeet
●Tiivis muttei liian lämmin
ehtivät aiheuttaa vaurioita.
Myös korjaustyössä käytettävien materiaalien tulee olla samalla tavalla kastuvia
ja kuivuvia eli hengittäviä. Eristykseen ja
tiivistykseen käytetään vain perinteisiä materiaaleja tai niiden kanssa yhteen sopivia
tuotteita, kuten puukuitulevyjä.
Ulkoseiniä ja ylä- ja alapohjaa ei saa eristää
liiaksi, sillä ne pysyvät kuivina vain, jos niillä
on riittävä lämmönläpäisykyky. Rakenteet
tulee kuitenkin tehdä ilmatiiviiksi, jotta vältytään lämpöhukalta, vedolta ja kosteuden
tiivistymiseltä.
Uuden talon hirret tilkitään esimerkiksi
pellavakuidulla. Kuivuttuaan laskeutuneen
ja vanhan kehikon tiiviyttä voidaan lisätä
huokoisella puukuitulevyllä. Erinomainen,
vaikkakin nykyään vähemmän käytetty,
hirsiseinän tiivistyskeino on sisäpuolinen
savirappaus.
Yläpohjan ja hirsiseinän liitoksen
tiivistäminen paperoimalla vaatii erityistä
huolellisuutta. Perinteisesti paras ratkaisu
on ollut laipiolautojen ja seinän välisen raon
tiivistäminen yläpuolelta savilaastilla.
●Toimintaperiaatteen
säilyttäminen
Hirsitalon hirret on varattu toistensa päälle
ja sidottu kehäksi nurkkaliitoksilla. Lisäksi hirret on yleensä kiinnitetty toisiinsa
vaarnoilla ja aukkojen pielissä karoilla.
Kehikkoon kuuluu myös vastakkaisia
seiniä toisiinsa liittäviä sidehirsiä. Ohje­
nuorana korjaamisessa on, että hirsikehikon
toiminta­periaatetta ei muuteta.
Tavallisimmin joudutaan vaihtamaan
alimmat hirret eli kengittämään talo. Jotta
hirsiä päästään vaihtamaan, on rakennusta
nostettava. Ennen nostamista poistetaan
paikoiltaan ikkunat ja ovet, ja nostamisen
aikana huolehditaan siitä, ettei savupiippuja
vaurioiteta.
Vain toisesta päästään vaurioitunutta
hirttä ei tarvitse vaihtaa kokonaan, vaan
siihen voidaan tehdä jatkos.
Livadyssä työskentelevä arkkitehti ja
restaurointimestari Marko Huttunen
tekee perinteisten rakennusten korjaus- ja
muutossuunnittelua sekä restaurointikirvestöitä. Samalla hän kirjoittaa
tietokirjaa Suomen talon­
poikainen rakennusoppi.
/
Kuva
d
Bil
Arkitekt och restaureringsmästare Marko Huttunen
Ol
li H
arbetar vid Livady. Gör renoveelas
vuo
rings- och ändringsplaner samt
timmerarbeten i restaureringsbranschen. Samtidigt skriver han faktaboken
Suomen talonpoikainen rakennusoppi.
Stockstomme
O
rsaken till skador på timmerstom­
men är så gott som alltid vatten.
Vid reparation avlägsnas först
orsaken till skadan och man bör se till att
konstruktionerna får torka. Storleken på
skadan framkommer först då man rivit
det som är skadat. Att reparera en timmer­
konstruktion förutsätter att man förstår
stommens funktion, viktfördelningen och
hur en timmervägg sätter sig. Konstruk­
tionens ursprungliga funktion bör bevaras
såväl byggnadsmässigt som fukttekniskt.
●Våta och torra
konstruktioner
Traditionella konstruktioner tål bra att ibland
bli våta, eftersom materialen binder fukt
och torkar innan rötsvamp och mögel hinner
orsaka skada.
Även material som används vid reparationsarbeten, skall på samma sätt tåla
fukt och kunna torka, det vill säga andas.
För isolering och tätning används endast
traditionella material som passar ihop, t.ex.
träfiberskivor.
●Bevara funktionstekniken
Stockarna i ett timmerhus sitter ihop av sig
själv med hjälp av de huggna knutarna. Med
knuttimring binds stockarna så att byggnaden bildar en stomme. Vidare är stockarna
vid stockvarven vanligen fastsatta med dymlingar och vid dörr- eller fönsteröppningar
med gåtar. Till timmerstommen hör också
bindestockar som förenar motsatta väggar.
Som regel vid reparationer är, att funktionstekniken för konstruktionen inte ändras.
Vanligtvis är det de nedersta stocklagren
som måste bytas ut eller således skos huset.
För att kunna byta ut stockar måste byggnaden lyftas. Före man lyfter huset, måste
fönster och dörrar tas bort. Medan huset
lyfts, bör man se till att inte skada skorstenen. En stock som har skada i ena ändan
behöver inte bytas i sin helhet. Det räcker
att man skarvar där det behövs.
●Tät men inte för tätt
Ytterväggar, golv och mellanbjälklag bör
inte isoleras för mycket, eftersom de hålls
torra endast om tillräckligt med värme kan
strömma igenom. Konstruktioner skall ändå
byggas lufttäta för att undvika värmeförlust,
drag och kondens.
Stockarna i ett nytt hus tätas med t.ex.
linfiber. Efter att stommen har torkat och
satt sig, kan den ytterligare tätas med
porösa träfiberskivor. Ett utmärkt, men i dag
sällan använt sätt att täta stockväggen, är
att rappa med lera inomhus. Att täta fogen
mellan stockvägg och mellanbjälklag med
papper kräver extra noggrannhet. Den traditionellt bästa lösningen av skarven mellan
väggen och mellanbjälklag uppifrån har varit
lerklining.
10
1. Rumasti hilseilevää vanhaa
maalipintaa.
2. Huolellinen kaavinta on
edellytys uusien maali­
kerrosten pysymiselle.
3. Huolellisesti kaavitut
pinnat on pohjamaalattu ja
maalattu kahdesti pellava­
öljymaalilla.
4. Julkisivupintojen maalaus­
työ on aikaa vievää, sillä
rakennuksen pinnat käydään
läpi viiteen kertaan. Pohjatöinä ovat pesu ja kaavinta,
joiden jälkeen tehdään
pohjamaalaus, välimaalaus ja
valmiiksimaalaus.
1
2
3
4
5. Alkydimaalien muodostama kova kalvo hilseilee
vanhetessaan lastuina.
6. Muovisideaine on joustava,
ja sen tarttuminen perustuu
tarrautumiseen. Jos alusta on
puutteellisesti puhdistettu,
irtoaa maalikalvo helposti
joustavina riekaleina.
7. Pellavaöljymaali kuluu vähitellen liituuntumalla. Hyvin
vanha pellavaöljymaalipinta
muistuttaa keittomaalia.
1. Fult flagande gammalt
färgskikt.
2. Omsorgsfull skrapning är
en förutsättning för att nytt
färgskikt skall hållas på ytan.
3. Efter omsorgsfull skrapning grundmålas ytorna och
målas därefter två gånger
med linoljefärg.
4. Målning av fasadytor är
tidskrävande, eftersom ytan
gås igenom fem gånger.
Först tvätt, sedan skrapning,
därefter följer grundmålning,
mellanstrykning och slutlig
målning.
5. Alkydfärgens hårda
färgskikt lossnar som hårda
flagor när den åldras.
6. Plastfärgens bindämne
är elastiskt som baserar
sig på att den klibbar fast i
underlaget. Om underlaget är
bristfälligt rengjort, lossnar
färgskiktet lätt i långa flagor.
7. Linoljefärgen slits småningom genom att krita av sig.
Mycket gammal linoljefärg
påminner om slamfärg.
5
6
7
11
Rakennusten ulkomaalaus
R
akennuksen julkisivupintojen
maalikerros on tärkeä osa raken­
nuksen ulkoasua. Kun maalikalvo
vanhenee, näyttää koko rakennus kulahta­
neelta, vaikka runko ja pintamateriaalit
olisivat täysin terveitä. Julkisivujen maali­
kerrosten huollossa voi noudattaa samaa
periaatetta kuin puuveneiden huollossa:
mieluummin vähän ja useammin kuin
­harvoin ja kaikki kerralla.
●Valitse oikea maali
Ellei julkisivulaudoituksen alla ole tuuletusrakoa, rakenteista pois pyrkivä kosteus voi
pysähtyä huonosti hengittävään maali­
kalvoon. Maalikalvon alle tiivistyvä kosteus
voi vaurioittaa pintamateriaaleja ja pahimmassa tapauksessa rakennuksen runkoa.
Rakennuksen säilymisen kannalta ei
siis ole yhdentekevää, millä maalilla se
maalataan. Etenkin vanhempien rakennusten rakenteet edellyttävät hengittäviä eli
kosteut­ta läpäiseviä maaleja.
Modernit muovi- ja alkydisideaineisiin
perustuvat maalit haittaavat rakenteissa liikkuvan kosteuden haihtumista ja vanhenevat
usein rumasti hilseilemällä. Perinteiset
pellava­öljymaalit ovat hengittäviä ja vanhe­
nevat kauniisti kulumalla.
●Perinteiset maalit
Rakennukseen, jonka julkisivulaudoituksen
alla ei ole tuuletusrakoa, sopivat parhaiten
hengittävät maalit. Sellaisia ovat aidot
pellavaöljymaalit, petrooliöljymaalit sekä
keittomaalit kuten punamulta.
Perinteisten öljymaalien sideaineena
toimiva keitetty pellavaöljy eli vernissa kykenee sitomaan itseensä kosteutta. Tämän
ansiosta alustan kosteus pääsee haihtumaan koko maalipinnan alalta.
Keittomaalit eivät muodosta minkään­
laista kosteuden kulkua estävää kalvoa.
●Rakennuksen
huoltomaalaustyöt
Huoltovapaata maalia ei ole olemassa.
Kaikki maalipinnat vanhenevat ja edellyttä-
Utomhusmålning
M
ålfärgen utgör en viktig del av
byggnadens utseende.
När färgskikten åldras, kan
hela byggnaden se sjabbig ut, fast stommen
och ytmaterialen skulle vara helt friska.
Vid skötsel av fasadernas målfärgsskikt,
­lönar det sig att tillämpa samma princip
som vid träbåtsvård: hellre mindre och
oftare än sällan och allt på en gång.
●Välj rätt färg
Fukt som rör sig i konstruktionerna kan
stanna under ett målfärgsskikt som andas
dåligt, om ingen luftspalt finns under
brädfodringen. Fukten som samlas under
färgskiktet, kan skada ytmaterialet och i
värsta fall byggnadens stomme.
Det är alltså inte likgiltigt med vilken
färgtyp man målar byggnaden. I synnerhet
äldre byggnaders konstruktioner kräver
målfärg som andas, dvs. hindrar inte fukt att
tränga igenom.
Moderna färger som baserar sig på plastoch alkydbindämnen förhindrar avdunstning
av fukt. De åldras också ofta fult genom att
flaga. Traditionella linoljefärger andas, och
åldras vackert genom att långsamt slitas
bort.
●Traditionella
målfärger
För en byggnad som saknar luftspalt under
brädfodringen, lämpar sig bäst traditionella
färger som andas. Sådana är äkta linolje-,
petroleumolje- och slamfärger, såsom rödmyllefärg.
Som bindämne i den traditionella linoljefärgen används kokt linolja vilken binder
och avger fukt. På grund av detta kan fukt
avdunsta från hela ytan.
Slamfärgen bildar ingen hinna alls som
skulle förhindra fukt från att avdunsta.
vät jossakin vaiheessa huoltotoimenpiteitä.
Maalityypin valinnalla voi vaikuttaa odotettavissa olevien huoltoöiden määrään.
Nykyaikaiset maalit kestävät hyvin kulutusta, mutta vanhetessaan maalikalvo irtoaa
alustasta hilseilemällä, ja huoltotoimenpiteet ovat usein työläitä.
Huoltomaalaustyöt sisältävät aina kolme
vaihetta:
•Likaiset pinnat pestään. Hilseilevä maali
ja heikosti kiinni olevat maalikerrokset poistetaan kaapimalla
• Puupuhtaat pinnat pohjustetaan maalin
valmistajan ohjeen mukaan
•Maalaustyöt tehdään maalin valmistajan
ohjeen mukaan
Pohjatyöt ovat maalaustöiden tärkein
(joskin tylsin ja raskain) osa, joten ne täytyy
tehdä erityisen huolellisesti. Mikään maali ei
pysy irtonaisen vanhan maalin päällä.
Teppo Ruohtula on vanhempien rakennusten erilaisiin pintakäsittelytöihin
erikoistuneen porvoolaisen
maalausliike Uustaas Oy:n
perustaja sekä omistaja.
Teppo Ruohtula är
grundande ägare av måleri­
företaget Uustaas Ab i Borgå,
som har specialiserat sig på
olika ytbehandlingsarbeten av äldre
byggnader.
●Underhållsmålning
Det finns ingen underhållsfri målfärg. Alla
ytor åldras och kräver i något skede underhållsåtgärder. Den valda färgtypen inverkar
mycket på de kommande arbetena.
Moderna färger är väldigt tåliga och
hållbara, men när färgen åldras lossnar den
oftast i flagor och underhållsarbetena är
arbetsdryga.
Målningsarbetet innehåller alltid tre
arbetsskeden:
• Smutsiga ytor tvättas, flagande och löst
sittande färg avlägsnas genom skrapning
• Trärena ytor grundas enligt målfärgstillverkarens instruktioner
• Målningsarbetet görs enligt målfärgstillverkarens instruktioner
Grundarbetet utgör det viktigaste skedet
i målningsarbetet (fast det är också det
mest tråkiga och tyngsta), så det lönar sig
att utföra dem väl. Ingen målfärg hålls på
underlag som sitter dåligt fast.
12
Talon silmät
2. Ikkunaruudut ovat vanhaa puhallettua lasia. Lasit irrotetaan ennen
muita kunnostustoimia. Kittilamppu on paras väline kivikovan kitin
pehmittämiseen.
M
aali hilseilee, kitti lohkeaa, puuosat ovat harmaan­
tuneet ja helat ruostuneet. Onko nyt ikkunaremontin
aika? Usein remontti tarkoittaa ikkunoiden vaihta­
mista uusiin. Useissa 1900-luvun alun taloissa on yhä alkuperäi­
set ikkunat, joilla on ikää satakunta vuotta. Aikoinaan ikkunat
tehtiin kestämään: puuaines valittiin huolella, vain tiheäsyinen ja
luonnon itsensä kyllästämä, pihkainen puu kelpasi.
●Vaali vanhaa
3. Vanha kitti ja maali on poistettu. Helat on puhdistettu ja maalattu
ruostesuojamaalilla. Ruuvien kannat odottavat vielä maalausta. Tarvittavat puukorjaukset on tehty, ja pellavaöljykitillä kitatut lasit ovat entisillä
paikoillaan.
4. Ikkuna on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Pellavaöljymaali
ulottuu pari millimetriä lasin päälle, jolloin sadevesi ei pääse valumaan
kitin alle, niin kauan kun maalipinta on ehjä.
Mistä löydät tekijän?
Ikkunaentisöijien yhdistyksen kotisivut:
www.ikkunaentisoijat.com
Vanhat ikkunat ovat sopusoinnussa vanhan
rakennuksen muiden osien kanssa, siksi
niiden kunnosta kannattaa huolehtia. Jos
ikkunat ovat päässeet hyvin huonoon
kuntoon, on edessä perusteellinen korjaus.
Varsinkin erikoisempien puitteiden korjaaminen on kannattavaa.
prosenttia, mutta vanhatkin ikkunat voi
tiivistää. Tärkeintä on, että sisäikkuna on
tiivis. Perinteinen eristystapa toimii edelleen: puitteen ja karmin väliset raot tilkitään
kangassuikaleilla ja liitoskohdan päälle liimataan rullassa myytävää liimapaperia. Jos
karmissa ei ole huullosta sisäpuitteelle, voi
karmiin ruuvata kapean listan, johon tiiviste
kiinnitetään. Myös karmin ja seinän välinen
rako on tilkittävä.
Sisä- ja ulkopuitteiden lasien etäisyys
toisistaan vaikuttaa sekä lämpö- että
ääni­eristykseen. Mitä suurempi väli, sitä
parempi eristys. Äänet kuuluvat vaimeammin, jos ulko- ja sisäpuitteeseen valitaan
eripaksuista lasia.
●Monenlaista lasia
Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1681. Vanha
puhallettu lasi oli vain 1,8–2,2 millimetriä
paksua. Vanhimmissa ikkunoissa oli useita
pieniä ruutuja, koska suurempia ruutuja
opittiin puhaltamaan vasta myöhemmin. Puhallettua lasia seurasi vetolasi, jota valmistettiin valssaamalla 1950-luvulle. Myös se oli
hieman epätasaista. Laakalasin valmistus
alkoi Lahden lasitehtaalla vuonna 1927. Jos
ikkunoiden eläväpintainen lasi vaihdetaan
laakalasiksi, talo menettää paljon tunnelmastaan.
Kuusiruutuiset ikkunat olivat kesto­
suosikkeja aina 1900-luvulle asti. Tupla­
ikkunat ulko- ja sisäpuitteineen yleistyivät
1800-luvun loppupuolella.
Talon iästä kertovat myös ikkunoiden
helat: kulmaraudat, saranat ja erilaiset
haat. Aivan varmaa iänmääritys ei ole, sillä
kalliita heloja käytettiin uudelleen uusissa
rakennuksissa. Helat voivat siis olla taloa
vanhempia.
●Huolla, vältyt korjaamasta
Pyyhkäise ikkunoita pestessäsi puitteen
pintaa ja katso, jääkö sormiisi irtonaista
pigmenttiä. Pigmentti on jäänyt puitteen
pinnalle öljyn imeydyttyä puuhun. Ota pala
vaahtomuovia ja kasta se pellavaöljyvahaan.
Levitä vahaa kaikille puupinnoille. Kun korvaat puuttuvan öljyn, maalaamistarve siirtyy
kauemmas tulevaisuuteen.
●Huurua ja jääkukkia
Ikkunaentisöijä Hannele
Seppinen on valmistunut
Yrkeshögskolan Sydvästin
aL
au
kurssilta 2002. Hänen yritykra Ii
salo
sensä Porvoon ikkunaentisöinti /
Borgå fönsterhantverk toimii pääkaupunkiseudulla ja Itä-Uudellamaalla. Opettajana
eripituisilla ikkunaentisöintikursseilla.
v
Ku
Huurtuvatko ikkunasi? Kun lämmin ilma
karkaa ikkunoiden väliin, se tiivistyy
ulkolasin sisäpinnalle. Ikkunoiden osuus
rakennuksen lämpöhukasta on 10–20
1. Ikkunoiden kunto näyttää usein huonommalta kuin se on. Tässäkin
puitteen maali ja kitti ovat lohduttoman näköiset. Helat ovat ruosteessa
ja osittain irronneet.
1
3
13
Husets ögon
1. Fönstren ser ofta ut att vara i sämre skick än vad de är. Det här fönstret
behöver kitt och målfärg. Beslagen är rostiga och sitter delvis löst.
2. Glasrutorna är handblåsta. Glasen tas bort före bågen skall renoveras.
Här har man nytta av en kittlampa som mjukar upp det stenhårda kittet.
M
ålfärgen flagar, kittet spricker, virket är grått och
beslagen rostiga. Är det dags för fönsterrenovering?
I stället för att renovera, byts fönstren ofta ut. Det
finns dock flera skäl att bevara de gamla fönstren. Förr tillverka­
des fönster som skulle hålla länge. Virket valdes omsorgsfullt, det
skulle vara tätvuxet virke med mycket kåda.
●Värna gammalt
Gamla fönster och gamla byggnader bildar
tillsammans en harmonisk helhet. Även om
fönstren är i mycket dåligt skick kan de räddas med grundlig renovering. Det lönar sig
att renovera fönster, i synnerhet sådana som
inte är helt vanliga till form eller storlek.
●Olika glastyper
Finlands första glasfabrik grundades i
Nystad år 1681. Det gamla blåsta glaset var
endast 1,8–2,2 millimeter tjockt. De äldsta
fönstren hade många små rutor, först senare
lärde glasblåsarna att blåsa större rutor.
Följande steg efter blåst glas var draget glas
som tillverkades med valsar. Också valsat
glas, som producerades ända till 1950-talet,
var litet ojämnt. Maskinell tillverkning av
planglas kom i gång i Lahtis glasfabrik år
1927. Om fönsterglas med levande yta byts
ut mot planglas, försvinner en stor del av
husets stämning.
Fönster med sex rutor var populära ända
till 1900-talet. Dubbla fönster med inneroch ytterbågar blev vanliga mot slutet av
1800-talet.
Fönsterbeslagen, hörn- och gångjärn,
handvarpor och stormhakar berättar om
husets ålder. Helt pålitlig är åldersbestämningen inte eftersom beslagen var dyra och
återanvändes i nyare byggnader. Beslagen
kan därför vara äldre än huset.
2
4
Var hittar jag yrkesfolk?
Fönsterhantverkarna rf:
www.fönsterhantverkarna.com
ditionella sättet att isolera fungerar också
i dag: springor mellan karm och båge tätas
med tygremsor och sedan limmas klisterpapper som säljs rullvis. Om karmen inte
har en fals för innerbågen, kan man skruva
en smal list på karmen och på den sätta
en tätningslist. Även springor mellan karm
och vägg måste tätas till.
Avståndet mellan glasen på inner- och
ytterbågar påverkar både värme- och
ljudisoleringen. Ju större avstånd desto
bättre isolerar bågarna. Olika tjocka glas i
ytter- och innerbågen dämpar ljud.
●Mera underhåll,
mindre renovering
När du tvättar fönster, stryk med handen
över bågen. Fick du pigment på fingrarna?
Då har pigmentet blivit kvar på ytan
medan oljan sugits in i virket. Ta en skumgummibit och doppa den i linoljevax. Stryk
vax på alla träytor då och då, vilket gör att
fönstren inte behöver målas så ofta.
●Imma och isblommor
3. Kittfärg och målfärg har skrapats bort. Beslagen är rengjorda och
målade. Skruvskallarna väntar ännu på rostskyddsfärg. Trälagningarna
är klara. Glasrutorna sitter på plats, kittade med äkta linoljekitt.
4. Fönstret ser helt annorlunda ut nu. Linoljefärgen sträcker sig ca två
millimeter ut på glaset och regvattnet kommer inte under kittet så länge
som färgytan är hel.
Fönsterhantverkare
­ annele Seppinen blev
H
färdig från Yrkeshögskolan
d
La
Sydvästs fönsterkurs 2002.
ura
Iisalo
Företag Borgå fönsterhantverk
/ Porvoon ikkunaentisöinti. Verksam i
huvud­stadsregionen och östra Nyland.
Kurslärare i fönsterrenovering.
l
Bi
Blir dina fönster immiga? När varm luft rymmer mellan fönstren bildas kondens på insidan av ytterrutan. Fönstren står för 10–20
procent av värmesvinnet i byggnaderna,
men även gamla fönster kan tätas. Det viktigaste är att innerfönstren är täta. Det tra-
14
Vanhan rakennuksen
lisäeristäminen
V
anhan talon lisäeristämiseen ohjaavat vaatimus energia­
tehokkuudesta, säästötoiveet lämmityskuluissa ja koke­
mus kylmästä talosta. Eristäminen vaatii kuitenkin
harkintaa. On ymmärrettävä rakennuksen toimintaperiaate sekä
siihen sopivat materiaalit, jotta ei tehdä pahimmillaan asumis­
terveyttä vaarantavia riskirakenteita. On monta tapaa säästää
energiakuluissa, ja väärin tehty lisäeristäminen voi jopa laskea
talon arvoa.
Hengittävää ja höyrynsulkuista rakennetta ei
voi lisäeristää samoin ohjein. Ennen 1960-lukua pientalot rakennettiin hengittäviksi,
mikä tarkoittaa sisäilman kosteuden pääsyä
kulkemaan rakenteiden läpi. Kosteuden
lisäksi rakenne tasaa sisäilman hiilidioksidia
ja muita kaasuja. Hengittävän rakenteen
lisäeristäminen on tehtävä maltilla, koska
kasvattamalla eristevahvuutta liika kosteus
voi tiivistyä rakenteiden sisään.
●Villaa vintille
Lisäeristämisestä on eniten hyötyä ylä­
pohjassa, missä eristys on usein alun
perinkin riittämätön. Eristettä on myös riskittömämpi lisätä ylös kuin seiniin, kunhan
huolehditaan riittävästä tuulettumisesta.
Lattian tai seinien lisäeristäminen ei useinkaan maksa itseään takaisin, ja rakennuksen arkkitehtoninen arvo laskee ulkoasun
muuttuessa. Toki jos rakenteet ovat jo
jostain muusta syystä auki, on maltillinen
lisäeristäminen mielekästä.
Eristevahvuutta merkittävämpi vaikutus
lämpötalouteen on ilmatiiviydellä. Veto
heikentää sekä asumismukavuutta että kuljettaa tehokkaasti lämpöä pois. Ilmatiiviyttä
voi parantaa tilkitsemällä etenkin rakennuksen liitoskohtia: ikkunoita sekä lattian
ja katon liitoksia. Vanhankaan talon ei ole
tarkoitus olla vetoisa.
2. Hengittävät eristeet toimivat ilman muoveja, kuten tämä 100 vuotta
vanha rakenne. Vanhoja kuivia eristeitä ei tarvitse poistaa, vaan päälle
voidaan tarvittaessa lisätä uutta hengittävää eristettä.
3. Kierrätetystä sanomalehdestä valmistettu puhallettava puukuitueriste
toimii kosteusteknisesti samalla tavalla kuin perinteiset eristeet.
●Materiaalit
Hengittävästä rakenteesta ei ole syytä
luopua, mutta se edellyttää oikeiden
materiaalien käyttöä – jo ulkoseinän väärä
maalityyppi tai tapetin muovipohjainen
liisteri häiritsevät hengittävyyttä. Sopivia
eristeitä ovat mm. puru, pellavaeriste,
huokoinen puukuitulevy ja puukuituvilla.
Näitä voidaan lisätä vanhojen eristeiden
päälle ilman höyrynsulkumuoveja. Liitoskohtien tiivistämiseen käyvät esimerkiksi
liisteröity voimapaperi, makulatuuri tai jopa
sanomalehti. Tilkkeeksi rakoihin voi lisätä
pellavarivettä.
●Vaihtoehtoja
Maltilliseen energialaskuun on mahdollista
päästä myös muilla keinoin. Eniten tähän
vaikuttavat asumistottumukset. Esimerkiksi
seinien lisäeristämistä vastaava säästö on
saatavissa vaikkapa perheen suihkussakäyntitottumuksia tarkistamalla. On myös
hyvä tiedostaa vanhan talon realiteetit
– aitoa vanhaa tunnelmaa, matalaenergiataloa, + 24 °C sisälämpötilaa ja rakenteiltaan
tervettä taloa on vaikea saada mahtumaan
samaan yhtälöön.
1
2
Kati Lahtisen, FM, rakennuskonservaattori (amk) ja
yrittäjä, kirja Viri ja valkee –
Vanhan rakennuksen lämpö- ja
energiatalous on perusteellinen
tietopaketti lisäeristämisestä.
Kuvat 1–2 Kati Lahtinen
●Tunnista talosi
toimintaperiaate
1. Hengittäviin rakenteisiin sopivia eristeitä ovat muun muassa olki,
sammal, pellava, sahanpuru-kutterinlastu sekä huokoinen puukuitulevy.
15
Tilläggsisolering
av gamla hus
T
illäggsisolering av gamla hus påverkas av krav om ener­
gieffektivitet, förhoppning om inbesparningar av värme­
kostnader och erfarenhet av kalla hus. Isolering kräver
dock omdöme. Man måste förstå principen hur byggnaden fun­
gerar och ha kännedom om passande material, för att undvika
riskkonstruktioner som i värsta fall kan vara farliga för boende­
hälsan. Det finns många sätt att spara energikostnader, men en
fel gjord tilläggsisolering kan leda till värdeminskning av huset.
1. Isoleringsmaterial som passar till konstruktioner som andas är bl.a.
halm, mossa, lin, såg- och kutterspån samt porös träfiberskiva.
2. Isoleringsmaterial som andas, fungerar utan plast, som i den här
100-år gamla konstruktionen. Man behöver inte avlägsna gammalt isoleringsmaterial, vid behov kan man fylla på med nytt material som andas.
3. Blås- och sprutbar träfiberisolering, som är gjord av återanvända
tidningar, fungerar fukttekniskt på samma sätt som traditionella isoleringsmaterial.
●Lär känna husets
funktionsprincip
3
●Material
Man kan inte isolera konstruktioner som
skall vara andningsbara på samma sätt som
fuktisolerande. Före 1960-talet byggde man
hus som andades, vilket betyder att fukten i
inomhusluften kan ta sig ut genom konstruktionerna. Förutom fukten jämnar också
konstruktionerna ut inneluftens koldioxid
och övriga gaser. En konstruktion som
andas skall tilläggsisoleras med eftertanke,
eftersom fukt kondenseras inne i konstruktionerna om isoleringsskiktet görs för tjockt.
Det finns inga skäl att ta bort en konstruktion som andas, men det kräver användning
av rätt material - redan fel sorts målfärg på
fasaden eller plastbaserad tapetklister stör
andningen. Lämplig isoleringsmaterial är
bl.a. spån, lin, porös träfiberskiva och träfiberull. Dessa kan läggas ovanpå de gamla
isoleringsmaterialen utan ångspärr av plast.
För tätning av fogar passar t.ex. kraftpapper
med klister, makulatur eller t.o.m. tidningspapper. Som drev mellan stockarna kan man
använda lin.
●Ull på vinden
●Alternativ
Tilläggsisoleringen gör mest nytta i mellanbjälklagret, där isoleringen är oftast från
början otillräcklig. Det är också mera riskfritt
att öka isoleringen uppåt än i väggarna, bara
man har tillräcklig genomvädring. Tilläggsisolering av golv eller väggar är oftast olönsam och byggnadens arkitektoniska värde
minskar om husets utseende förändras. I fall
konstruktionerna öppnas för andra ändamål
är det bra att lite tilläggsisolera. Lufttätheten har större betydelse för värmehushållningen än tjockleken på isoleringsskiktet.
Drag minskar boendekomforten och ökar
kännbart värmeförlusten. Man kan minska
drag genom att täta huset, i synnerhet vid
fogarna vid fönster, golv och tak. Det är inte
meningen att gamla hus skall vara dragiga.
Det finns också andra sätt att få en måttlig
energifaktura. Detta beror mest på boendevanorna. Samma nytta som man får av
tilläggsisolering av väggar, kan man uppnå
med att familjen ser över sina duschvanor.
Det är också bra att vara medveten om
realiteterna med gamla hus. Det är svårt att
kombinera äkta gammal stämning, lågenergihus, +24 °C inomhustemperatur och hus
med friska konstruktioner.
Bilder 1–2 Kati Lahtinen
Kati Lahtinen, FM, byggnadskonservator (YHS) och
företagare. Hennes bok Viri
ja valkee – Vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous är ett
grundligt paket med kunskap om tilläggs­
isolering.
16
Perinteiset
sisäpinnat
1. Huoneen kaikki pinnat on maalattu pellavaöljymaalilla. Kalkkikiveä
jäljittelevä lattia on maalattu imitaatiomaalauksena pellavaöljymaalilla,
värisävynä on käytetty vihreää umbraa.
2. Maalaamisella voidaan synnyttää monenlaisia illuusioita. Seinän
rintapaneeli on maalattu, ei puusta tehty. Lattiassa on yksivärinen pohja,
jonka päälle on maalattu kehys. Lattian viimeistelee roiskemaalaus.
P
erinnerakennuksen ylläpidon tärkein asia on, että taloa
kunnostetaan samoilla materiaaleilla, joilla se on alun
perin rakennettu. Tämän ansiosta rakenteet pysyvät hen­
gittävinä ja talon henki säilyy. Nykyaikaisten muovia sisältävien
pintamateriaalien käyttäminen voi aiheuttaa jopa lahovaurioita.
Koska puu ja pellavaöljy ovat luonnontuotteita, ne sopivat erinomaisesti yhteen. Aito
hengittävä pellavaöljymaali toimii erinomaisesti sekä sisällä että ulkona, sillä voi
maalata julkisivun lisäksi sisällä listat, ovet,
ikkunat, lattiat jne. Pellavaöljymaali sopii
myös pelti- ja metallipinnoille.
Perinnemaali ei ole synteettisen kemian­
teollisuuden tuote vaan ekologisesti
kestävää maalia, jonka pigmentit pitävät
värisävynsä auringonvalossa paremmin kuin
synteettiset pastat. Luonnosta saadut väriaineet ovat pehmeitä ja sopivat hämmästyttävän hyvin toisiinsa, vaikka huoneessa
yhdisteltäisiin runsaastikin eri sävyjä.
●Pinkopahvi pitää pintansa
Pinkopahvittaminen oli seinä- ja katto­
pintojen yleisin pintakäsittely sadan vuoden
ajan aina 1950-luvulle asti. Sotien jälkeen se
leimautui pula-ajan materiaaliksi, ja vaurastumisen myötä pinkopahvin käyttö loppui.
Tänä päivänä pinkopahvi on noussut uuteen
suosioon ekologisena ja pitkäkestoisena
hengittävänä pintamateriaalina.
Pinkopahvi kiristyy, koska se kostutetaan
ennen kiinnittämistä. Kuivuessaan pinta kutistuu tasaiseksi. Seiniin käytettävän pahvin
paksuus on noin puoli millimetriä, kattoihin
on ohuempaakin.
Maalarimestari, rakennuskonservaattori ja huonekalu­
entisöijä Wilma Patomäen
Perinnerakentamisen keskus
Antiikkiverstas (www.antiikkiverstas.com) myy perinteisissä remonteissa
tarvittavia materiaaleja. Wilman uusin
aluevaltauksensa on Halikossa toimivan
myymälän yhteydessä toimiva perinnemaalitehdas.
Pinkopahvin päälle ei saa kiinnittää
tapettia, jossa on lakkaus. Oikeastaan vain
aito paperitapetti sopii pinkopahvin päälle.
Kun kaksi päällekkäistä paperia elää samalla tavalla, ne pysyvät toisissaan kiinni.
Ennen 1800-luvun puoltaväliä, kun ei
vielä osattu tehdä rullapaperia, seinäpaperi
valmistettiin käsin pellavalumpusta arkkeina. Seinistä tuli näin tasaisen ruudullisia.
Sama koristeellinen vaikutelma saadaan
tapetoimalla alusta harmaapaperitapetilla,
jota saa ostaa arkkeina.
●Älä hio lattiaa
Lattian hiomista on vältettävä, se tuhoaa
kovan ja kestävän pinnan. Samalla menetetään lattian patinoitunut ulkonäkö. Jos teet
lattian uudesta puusta, älä hio silloinkaan,
vaan anna pinnan olla hieman elävä. Mahdolliset suuret epätasaisuudet voi höylätä
pois käsihöylällä.
Lattioiden öljyäminen ei ole kovinkaan
vanha tapa, mutta oikeanlaisella lattiaöljyllä
tehtynä se on varteenotettava vaihtoehto –
erityisesti lakkauksen sijaan.
Maalatut lattiat olivat yleisiä jo 1700luvulla. Lattia maalataan ohuesti korkeatasoisella pellavaöljymaalilla, joka vanhenee kauniisti ja antaa kulutusta kestävän
pinnan. Kaikki puulattiat voidaan
maalata, mutta maalaus sopii
erityisesti vanhoille kuluneille, lustottuneille ja
läikikkäille pinnoille, joita ei voi pelastaa muilla
pintakäsittelyillä.
1
2
Kuvat 1–3 Wilma Patomäki
●Pellavaöljymaali
sopii kaikkeen
4
3. Laudoitetun seinän päälle on liimattu harmaita
lumppupaperiarkkeja. Tämä on esittelyseinä, jossa
paperiarkkeihin on maalattu pohjaväriksi neljä
erilaista värikenttää. Kuvio on maalattu kahdella eri
sabluunalla: valkoisella ja punaisella.
4. Pinkopahvi voidaan kiinnittää lähes minkä tahansa pinnan päälle,
kunhan vuodat saa naulattua reunoista kiinni alustaan. Asennettaessa
hieman kostea vuota kiristyy kuivuessaan. Pinkopahvi voidaan maalata
tempera-, liitu- tai pellavaöljymaalilla. Pinkopahvitetut seinät voi maalata tai tapetoida.
17
Traditionella
ytor inomhus
1. Alla ytor i rummet har målats med linoljefärg. Golvet som liknar
kalksten har målats som imitationsmålning med linoljefärg, kulören är
grön umbra.
2. Med målning kan man skapa många sorters illusioner. Bröst­panelen
på väggen är målad, inte gjord av trä. Golvets bottenmålning är
enfärgad, på vilken man målat en inramning. Golvet har avslutningsvis
stänkmålats.
D
et viktigaste vid renovering av en traditionell b­ yggnad
är att använda samma material som användes
­ursprungligen då det byggdes. På detta sätt hålls
­konstruktionernas andningsförmåga och husets själ bevaras.
­Användning av moderna ytmaterial som innehåller plast kan
orsaka till och med rötskador.
●Linoljefärg passar till allt
Eftersom trä och linolja är naturprodukter,
passar de utmärkt ihop. Äkta linoljefärg som
andas fungerar perfekt både ute och inne,
med den kan man måla förutom fasaden
också lister, dörrar, fönster, golv osv. inomhus. Linoljefärg passar också på plåt- och
metallytor.
Traditionell färg är inte en syntetisk
kemi-industriell produkt utan en ekologiskt
hållbar målfärg, vars pigment håller färgen
bättre än syntetisk pasta. Färgämnen som
härstammar från naturen är mjuka och passar förvånansvärt bra ihop med varandra,
också om man i ett rum skulle kombinera
många olika färgnyanser.
3
Bilder 1–3 Wilma Patomäki
●Spännpapp håller sig kvar
3. På en brädvägg har man limmat gråa ark av lumppapper. Detta är en
utställningsvägg, där man har målat på pappersarken fyra olika färgytor
som grundfärg. Mönstret är målat med två olika schabloner: vit och röd.
4. Spännpapp kan fästas på nästan vilken yta som helst, bara man kan
spika fast spännpappsvåderna i kanten på underlaget. Våden som är
fuktig, när den monteras, krymper då den torkar. Väggar med spännpapp
kan målas med tempera-, krit- och linoljefärg eller tapetseras.
Spännpapp var det mest vanliga ytmaterialet för väggar och tak under hundra års tid
ända till 1950-talet. Efter kriget började man
betrakta det som material från nödåren och
efter att välståndet ökade, slutade användningen av spännpapp. Nu har det igen blivit
populärt att använda spännpapp som ett
ekologiskt och långvarigt ytmaterial som
andas.
Spännpapp spänns åt, eftersom det fuktas före fastsättningen. När det torkar krymper ytan och blir jämn. Till väggar används
spännpapp som är ca en halv millimeter
tjockt, till tak finns även tunnare.
Man skall inte klistra tapet som är
lackad på spännpapp. Egentligen är det
endast äkta papperstapet som passar på
spännpapp. Då två lager papper rör sig
på samma sätt på varandra, hålls de fast i
varandra.
Före mitten av 1800-talet, då man inte
ännu kunde tillverka rullpapper, tillverkades
väggpapper som ark av bomullslump för
hand. På så sätt fick väggarna ett jämnt
rutmönster. Samma dekorativa intryck kan
skapas genom att tapetsera underlaget med
gråpapperstapet som finns att köpa arkvis.
●Slipa inte golvet
Man skall undvika att slipa golvet, det
förstör den hårda och hållbara ytan. Samtidigt går man miste om golvets patinerade
utseende. Om du lägger golv av nytt virke,
slipa det inte då heller, utan låt ytan vara lite
levande. Eventuella stora ojämnheter kan
hyvlas bort med handhyvel.
Att olja golv är inte en gammal metod,
men gör man det med rätt sorts golvolja,
är det ett beaktningsvärt sätt att behandla
golv – i synnerhet i stället för lackat golv.
Målade golv var vanliga redan på
1700-talet. Golvet målas tunt med högklassig linoljefärg som åldras vackert och ger
en slitstark yta. Alla trägolv kan målas, men
linoljefärg passar speciellt för gamla slitna
golv med spår av årsringar och fläckiga golv
som inte kan räddas med annan ytbehandling.
Målarmästare, byggnads­
konservator och möbel­
restaurerare Wilma Pato­
mäki har Byggnads­vårdscenter
Antikverkstaden (www.antiikki­
verstas.com) där hon säljer traditionella
material. Hennes senaste områdeserövring
är en målfärgsfabrik som ligger invid
­affären i Halikko.
Kuva / Bild Niclas Warius
18
19
Viimeinen hetki ­
vaalia vanhaa!
Byggnadsvård i sista stund!
Muuttaminen vanhaan taloon voi olla alku uudelle Att flytta in i ett gammalt hus kan betyda början på ett nytt
elämälle. Perinteisestä rakentamisesta voi, ja kannattaa,
liv. Man kan lära sig så mycket av traditionellt byggande.
oppia. Jo se, että talo on pystyssä satojen vuosien
Det lönar sig. Redan det faktum att huset står kvar efter
jälkeen, on todiste tästä. Mutta oppiminen vaatii aikaa ja
flere hundra år är ett bevis på det. Men det tar tid och
kärsivällisyyttä. Palkkana on tietoisuus siitä, että kun
kräver tålamod. Som belöning får man en medvetenhet om
katselemme taaksepäin, katselemmekin eteenpäin.
att man egentligen ser framåt då man tittar tillbaka.
K
Vi har väldigt få bevarade gamla hus i Finland och därför är varendaste ett så
värdefullt. Därför är det också önskvärt att varje köpare av ett äldre hus skulle
vara intresserad av byggnadsvård, att vårda och bevara sitt hus. Mångens
dröm är att bygga ett nytt hus helt enligt sina egna behov. Men om man köper
ett gammalt hus borde man allra först sätta sig ned och komma ihåg allt det
man först blev förtjust i. Faran är nämligen att man börjar applicera en massa
idéer som hör hemma i nyare hus. Det leder till att alla parter förlorar: ägaren,
huset och i synnerhet kulturarvet.
Endast det som blir kvar blir bevarat. Man får aldrig tillbaka det som rivs
eller förstörs. Det samma gäller gamla höghuslägenheter.
Ifall man inte ger sig själv och huset tid är det här något som man kanske
aldrig förstår. Det är först då
man blir bekant med huset
Minneslista:
som man börjar förstå dess
1.Vad vill jag egentligen ha?
väsen. Då får man ett histoNytt eller gammalt?
riskt perspektiv och först då
2.Bekanta dig med ditt hus, helst under
börjar man göra rätta beslut.
olika årstider och ljusförhållanden.
Då har man funnit husets
3.Planera renovering utgående från
själ.
huset, inte bara dig själv.
Det här är så viktigt just
4.Skynda långsamt.
för att vi har så få gamla
5.Gör själv enligt din kunskap och
hus kvar. Därför blir de mer
skicklighet. Anlita en sakkunnig.
värdefulla än vi kanske
6.Kom ihåg, att ditt hus är unikt och
kunde tänka oss. Under tidivärdefullt. Njut av det!
gare årtionden hette husens
värsta fiende rivning. Idag
stavas det översanering. Det
är något man bör undvika in i det sista för då har man förstört de patinerade
ursprungliga detaljerna och landat i ett nybygge. Så skall det inte få gå.
Jag vill poängtera det viktigaste: skynda långsamt, bekanta dig med huset
och dess historia, tänk mer på huset än på dig själv, lyssna till experter och
förstå att det du har tur att äga är en del av vår gemensamma historia. Du är
bara en länk i husets långa historia.
Eftersom ditt hus redan är antikt lönar det sig att inför de nödvändiga renoveringarna ha den franske konstnären Bernard Buffets ord i minnet: Allt här i
världen blir en dag antikt!
Låt oss alltså hålla ribban högt. Låt oss göra god byggnadsvård och njuta
av färden. Då får man också i framtiden njuta av ett rikt byggnadsbestånd.
oska meillä Suomessa on niin vähän vanhoja rakennuksia, ovat ne harvat
jäljelle jääneet vieläkin arvokkaampia. Tämän takia olisi suotavaa, että
jokainen, joka hankkii itselleen vanhan talon, olisi myös kiinnostunut sen
vaalimisesta ja säilyttämisestä. Monen unelmana on suunnitella itselleen
­aivan uusi talo omien tarpeittensa mukaan. Mutta jos hankkiikin vanhan,
aikaa nähneen talon, tulisi pysähtyä miettimään, minkä takia siihen aluksi
ihastui. Vaarana on, että vanhaan taloon alkaa huomaamatta soveltaa uuden
talon ajatuksia. Tässä tapauksessa kaikki häviävät: asukas, talo ja varsinkin
kulttuuriperintö.
Tämä on tärkeää, sillä vain se mikä jää jäljelle myös säilyy. Se, mikä tulee
purettua tai hävitettyä, sitä ei koskaan saada takaisin. Tämä pätee myös
vanhoihin kerrostaloasuntoihin.
Usein tätä eroa ei ymmärrä, mikäli ei anna itselleen eikä talolleen mahdollisuutta. Vasta taloon tutustuttuaan voi sitä alkaa hitaasti ymmärtämään. Silloin myös sen oikea olemus on löydettävissä. Silloin alkaa asioihin kehkeytyä
historiallinen näkökulma, ja vasta silloin alkaa syntyä enemmän oikeita kuin
vääriä päätöksiä. Silloin on myös talon sielu löytynyt.
Näin soisi tapahtuvan yhä useammin. Varsinkin juuri sen takia, että meillä
on niin vähän vanhoja taloja jäljellä. Jokainen niistä on arvokkaampi kuin voisi
olettaakaan. Aikaisempina vuosikymmeninä vanhojen talojen pahin uhka
oli purkaminen, nyt se on niiden ylisaneeraus. Tämä tulisi pitää mielessä.
Muutoin lopputuloksena voi olla viehättävien vanhojen piirteiden tuhoaminen
uudisrakennuksen tieltä. Tätä tulisi kaikin voimin välttää.
Toistaisin tärkeimmät: etene hitaasti, tutustu taloon ja sen historiaan, mieti
enemmän taloa kuin itseäsi, kuuntele asiantuntijoita ja ymmärrä, että sinulla
on käsissäsi osa maamme historiaa. Sinä olet vain osa talon historiaa.
Koska talosi on jo antiikkia, niin sen välttämättömän entistämisen ja
­uudistamisen osalta olisi hyvä muistaa ranskalaisen taiteilijan Bernard
Buffet’n sanat: Kaikki tässä maailmassa muuttuu jonain päivänä antiikiksi!
Pidetään siis rima
korkealla. Kunnostetaan
hyvin ja nautitaan matkasta!
Muistilista:
Silloin myös tulevaisuudessa
1.Mitä oikeastaan haluat?
saadaan nauttia rikkaasta
Vanhaa vai uutta?
rakennusperinnöstä.
2.Tutustu hankkimaasi taloon,
mieluiten eri vuodenaikoina ja
eri valo-olosuhteissa.
3.Suunnittele kunnostaminen talon
lähtökohdista, ei ainoastaan omia
päämääriäsi varten.
4.Etene hitaasti.
5.Tee itse tietojesi ja taitojesi mukaan,
­muuten ota yhteyttä asiantuntijaan.
6.Muista, että talosi on ainutlaatuinen
ja arvokas. Nauti siitä!
Pia Maria Montonen on ekonomi ja taide­­
historioitsija, jonka sydän taiteen ohella
sykkii vanhojen talojen puolesta. Hän
rakastaa sisustamista, puutarhan­hoitoa,
ikonimaalausta ja ikuista keramiikkaa.
Pia Maria Montonen är ekonom och
konsthistoriker. Gamla hus står hennes
hjärta nära. Hon älskar inredning, trädgårdsskötsel, ikonmåleri och den eviga
keramiken.
20
1. Savilaastilla muurattu perinteinen
kaakeli­uuni voidaan purkaa ja koota uudes­
taan samoilla tiilillä ja kuppikaakeleilla.
Muurarilta menee työhön pari viikkoa.
Normaalissa käytössä olevan uunin savukanavat kestävät useita kymmeniä vuosia.
Uunia ei saa lämmittää liian kuumaksi, se
murtaa savilaastin.
2. Säännöllisessä käytössä olevat tulisijat
nuohotaan kerran vuodessa, vapaa-ajanasuntojen tulisijat kahden vuoden välein.
Nuohoaminen parantaa lämmön siirtymistä, sillä noki toimii eristeenä. Nuohooja
tarkistaa myös tulisijojen turvallisuuden.
4. Vanhaan taloon sopivat mustat rauta­
putket ja metallipatterit. Lämpö pattereihin
tulee yhä harvemmin öljystä, joka on korvattu pannuhuoneessa hakkeella, pelletillä
tai maalämmöllä.
3. Puun polttamisesta syntyy hiukkas­
päästöjä, jos liekki ei ole tarpeeksi kuuma.
Kun tuli sytytetään kasan päältä, palamis­
kohta saavuttaa nopeasti niin suuren
lämpö­tilan, että savukaasuissa ei ole
juurikaan epäpuhtauksia.
1
2
1. Kakelugn murad traditionellt med lerbruk
kan återuppbyggas med samma tegel och
koppkakel. För en murare tar det ett par
veckor. Rökkanalerna i en ugn i normal
användning håller många tiotals år. Ugnen
får inte upphettas för mycket, det spräcker
lerbruket.
2. Eldstäder som används regelbundet
sotas en gång per år, i fritidsbostäder vart
annat år. Sotningen hjälper värmens framfart, då sot fungerar som isolering. Sotaren
granskar även eldstädernas säkerhet.
3
3. Vid vedeldning uppstår partikelutsläpp,
om lågan inte är tillräckligt het. När elden
tänds uppifrån vedhögen, blir eldlågan så
snabbt het, att rökgaserna inte innehåller
några föroreningar alls.
4
4. I gamla hus passar svarta järnrör och
värme­element av metall. Radiatorerna
värms upp mer sällan med olja, som
ersatts i pannrummet av flis, pellets eller
jordvärme.
21
Lämmittäminen
O
nko polttopuu yhä edelleen järke­
vä lämmitysmuoto? Onko klapeil­
la lämmittäminen edullista?
Voiko vanhan kaakeliuunin kunnostaa, jos
se ei vedä tai lämmitä? Vastaus kaikkiin
on ­kyllä. Ei voi silti sanoa, mikä on ainoa
oikea tai paras lämmitystapa, se riippuu
talosta ja asukkaasta.
rakosista suoraan piippuun. Nuohooja
voi käynnillään antaa arvion tulipesän ja
savukanavien kunnosta. Pienet vauriot voi
korjata uunia purkamatta.
●Polta puhtaasti
Puilla lämmittäminen on hiilineutraalia. Kun
puu kaadetaan metsästä, sen paikalle alkaa
kasvaa uusi puu, joka sitoo itseensä saman
määrän hiiltä, joka polttaessa vapautuu
ilmakehään. Kun käytetään kuivia klapeja
ja palaminen saa oikean määrän ilmaa,
­polttamisesta ei synny juurikaan hiukkaspäästöjä.
●Huolla tulisijaa
●Lämmitysjärjestelmän
uusiminen
Lämpöä varaava uuni, joissa savukanavat
kiertävät uunin sisällä, keksittiin vasta
1700-luvun lopulla. Uunin tasainen lämmitysteho perustuu suureen massaan, joka
kuumenee hitaasti ja vastaavasti luovuttaa
lämpöä hitaasti. Uunia ei saa lämmittää liian
kuumaksi; lämpö tulee uunin läpi vasta jonkin aikaa sen jälkeen, kun pellit on suljettu.
Jos savukanavat ovat hapertuneet, savu
ei kierrä uunin sisällä ja lämmin ilma karkaa
Oikea lämmitysjärjestelmä on asukkaan
valinta: jos on aikaa ja metsää, voi suositella
puu-uunien lämmittämistä. Ostopuillakin
saa melko edullista energiaa. Kiireinen ja
mukavuudenhaluinen nykyihminen hankkii
taloonsa mielellään sähköpatterit. Ne ovat
kätevät ja hyvällä suunnittelulla ne saa
sijoitettua kauniisti, mutta sähkö on kallista.
Kompromissina voidaan tehdä peruslämpö
sähköllä ja uunit otetaan avuksi pakkasilla.
Uppvärmning
Ä
r vedeldning fortfarande ett vettigt
uppvärmningssätt? Är det för­
månligt att elda med vedklabbar?
Kan man renovera en gammal kakelugn,
om den inte drar eller värmer? Svaret till
allt är ja. Man kan ändå inte säga, vilket
är det bästa uppvärmningssättet, det beror
på huset och invånarna.
●Sköt om eldstaden
Spisar som magasinerar värme, där rökkanalerna cirkulerar inne i ugnen, uppfanns
först på 1700-talets slut. Ugnens jämna
uppvärmningseffekt baserar sig på den
stora massan, som upphettas och avger
värmen långsamt. Spisen får inte upphettas
för mycket, eftersom den avger värmen först
efter en tid, när spjällen har stängts. Om rökkanalerna har vittrat, cirkulerar
inte röken i spisen och värme rymmer ut
via springorna rakt ut till skorstenen.
Mindre reparationer kan göras utan att riva
ugnen.
●Ren förbränning
Att elda med ved är kolneutralt. När trädet
fälls i skogen, växer där ett nytt igen, som
binder samma mängder kol, som det frigörs
tillbaks till atmosfären. När man använder
torra klabbar och förbränningen får tillräckligt med luft, uppstår nästan inga partikelutsläpp.
●Att förnya
uppvärmningssystemet
Det rätta uppvärmningssystemet är invånarens val: om man har tid och skog, kan man
rekommendera vedeldning. Det är ännu
förmånlig energi med köpt ved.
En jäktad och bekväm nutidsmänniska
skaffar gärna elradiatorer till sitt hus. De är
behändiga och med god planering kan det
göras snyggt, men el är dyrt. En kompromiss
är att ha grundvärmen med el, och vid hård
kyla tas spisarna till hjälp. Kuinka lämmittää?
Lämmön voi ”valmistaa” monella eri tavalla, ja
sitä voi jakaa huoneisiin monella eri tavalla. Eri
lämmitysmuotoja, niiden perustamis- ja käyttökustannuksia voi vertailla Motivan-laskurin
avulla, www.motiva.fi.
●Keskuslämmitys
Keskuslämmityksessä on kaksi erillistä
järjestelmää: lämpö tehdään lämmitys­
kattilassa, josta se jaetaan huoneisiin. Vielä
parikymmentä vuotta sitten lähes jokaisessa
talossa oli öljykattila, mutta yhä useammin
se korvataan maalämpöpumpulla, joka tekee osan lämmöstä ilmaiseksi. Valurautaiset
lämpöpatterit ja -putket kestävät vuosi­
kymmeniä, monen kattilan iän.
Lattialämmitys ei toimi hyvin vanhassa
talossa. On ylipäätään riski kuljettaa vettä
piilossa. Lattialämmityksen ideakaan ei toimi, koska lämpö ei siirry paksujen lankkujen
läpi. Ikkunatkin pysyvät paremmin kuivina,
jos niiden alla on patterit, joista nousee
lämmintä ilmaa ylös.
Hannu Rinteen Perinnemestarin klapi­
kirja kertoo kaiken puilla lämmittämisestä:
kuinka puut kaadetaan, varastoidaan
ja käytetään. Omaa taloaan hän
lämmittää klapeilla ja pelletillä.
Hannu Rinne, som skrivit
boken Perinne­mestarin klapikirja
berättar allt om vedeldning: hur
träden fälls, förvaras och används.
Det egna huset värms upp med ved
och pellets.
●Centralvärme
Centraluppvärmningen har två olika system:
värmen blir till i en värmepanna, varifrån
den sprids ut till rummen. Ännu för tjugo år
sedan fanns det i så gott som varje hus en
oljepanna, men allt oftare har den bytts ut
till jordvärmepump, där en del av värmen
är gratis. Värmeelement och rör av gjutjärn
håller i årtionden, många gånger längre än
pannan.
Golvvärme fungerar inte i ett gammalt
hus. Det är överhuvudtaget en risk att dra
vattenrör i gömman. Golvvärmens idé fungerar inte heller i ett gammalt hus, eftersom
värmen inte kommer igenom de tjocka
plankorna. Fönstren hålls bättre torra, om
de har ett värmeelement under sig , varifrån
värmen stiger uppåt.
Hur värmer man?
Värmen kan ’tillverkas’ på många olika sätt
och kan distribueras till rummen på många
sätt. Olika värmesystem, installations- och
brukskostnader kan jämföras med hjälp av
Motiva-kalkylator, www.motiva.fi.
22
Perinteisen hirsitalon
ilmanvaihto
1. Kun korvausilma saadaan huoneen yläosasta räppänästä ja vastaavasti ilma poistuu huoneen alaosasta tulipesän kautta, saadaan
asuntoon puhdas, hajuton ja terveellinen sisäilma.
H
elposti ajatellaan, että ilmanvaihdon suunnittelu liit­
tyy vain moderneihin rakennuksiin. Vanhassa talossa
on kuitenkin hienoviritteinen ilmanvaihto­järjestelmä,
jonka osia ovat esimerkiksi uunit ja seinäräppänät. Jos uunit on
purettu ja räppänät tukittu, on syytä huolestua talon ja asuk­
kaiden terveydestä. Onneksi ilmanvaihto on yleensä helposti
korjattavissa. Perinteisen ilmanvaihdon toimintaperiaate on
­yksin­kertainen ymmärtää, koska se perustuu luonnonlakeihin,
ei sähköllä toimiviin laitteisiin.
Perinteisen hirsitalon ilmanvaihto on painovoimainen. Uunien palamisilman tarpeesta
syntyvä veto huolehtii poistoilmanvaihdosta, ja korvausilma tulee ikkunarakojen ja rakennuksen vaipan epätiiviyskohtien kautta.
1800-luvun lopulta lähtien ovat yleistyneet
erilliset tulo- ja poistoilmakanavat.
●Vedon parantaminen
Painovoimainen ilmanvaihto on toimiva,
edullinen ja luonnollinen ratkaisu hirsi­
rakennuksessa. Mikään määräys ei vaadi,
että ilmanvaihto pitäisi uusia koneelliseksi
edes laajan peruskorjauksen yhteydessä.
Muuratut hormit ovat hyvä perusta poisto­
ilmanvaihdolle, sillä niiden veto on luonnostaan riittävä. Piipun päälle on syytä asentaa
sadekatos, joka pitää hormit kuivina.
Hormien vetoa voidaan parantaa helposti ja
edullisesti asentamalla hormien yläpäähän
­tuulihattu, jonka toiminta perustuu tuulen
synnyttämään alipaineeseen. Märkätilan
kohdalla voidaan harkita sähköistä ­puhallinta, jos riittävää vetoa ei muuten synny.
Koneen vai luonnon voimin?
Niin kerros- kuin pientaloissakin ilmanvaihto
oli harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta
painovoimainen 1950-luvulle asti. Koneellinen poisto yleistyi erityisesti kerrostaloissa
1960-luvulta eteenpäin. Nykyisin pientaloihinkin rakennetaan yleensä koneellinen ilmanvaihto varustettuna lämmön talteenotolla. Miksi pullikoida suuntausta vastaan? Koneellinen
ilmanvaihto lisää sähkönkulutusta sen lisäksi,
että järjestelmän rakentaminen ja huoltaminen
aiheuttaa tuntuvia kustannuksia. Perinteinen
järjestelmä hyvin huollettuna ja oikein käytet­
tynä sopii vanhaan taloon ja huolehtii niin
rakennuksen kuin asukkaidenkin terveydestä.
●Rakennuksen tiivistäminen
Ikkunoita ja ulkovaippaa tiivistettäessä on
varmistettava riittävä ja hallittu korvaus­
ilman saanti. Mahdolliset tukitut räppänät
kunnostetaan ja uusia rakennetaan huoneisiin, joissa niitä ei ole. Huonetilan luonnol­
listen painesuhteiden takia ilma pyrkii
tunkeutumaan sisään huonetilan alaosasta,
tyypillisesti seinän ja lattian liitoksesta.
Vaarana on alapohjan ja maaperän epäpuhtauksien ja kosteuden kulkeutuminen
huonetilaan, mikä johtaa sisäilmaongelmiin.
1
3
●Ilmalämpöpumppu
Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää
turval­lisesti lämmittämiseen ja kesä­
aikaiseen viilentämiseen hirsitalossa,
jossa ei ole höyryn­sulkua. Perinteinen
huonejako, korkeat huoneet ja kynnykset tosin haittaavat ilmankiertoa, minkä
vuoksi ilmalämpö­pumppu ei yleensä ole
tarkoituksenmukainen vanhassa talossa.
Ulkoyksikön sijoittaminen on usein ongelma
niin ulkonäön kuin melunkin takia. Uunien
lämmittäminen on ilmalämpöpumppua
parempi lämmityksen tukimuoto – ilma vaihtuu ja hyötyliikunta on taattu klapisavotan
merkeissä.
Kirjoittaja Pekka Saatsi on
arkkitehti, joka on omassa
toimistossaan yhdessä
Emilia Saatsin kanssa erikoistunut vanhojen rakennusten ja
ympäristöjen restaurointiin. Hän opettaa
Tampereen teknillisessä yliopistossa
arkkitehtuurin historiaa ja perinteisiä
rakennustapoja. Työn alla on väitöskirja
perinteisen hirsitalon korjaamisesta.
Kuvat Pekka Saatsi
●Uuni ja hormit
vaihtavat ilmaa
2. Poistoilmanvaihto toimii tehokkaammin muurattujen kuin kevyt­
rakenteisten hormien kautta, etenkin kun hormit ovat lämpimät.
3. Vanhoissa uuneissa on usein kaksi päällekkäistä peltiä. Tähti­
venttiilistä johtaa hormi näiden peltien väliin ja siitä suoraan savu­
piippuun kiertämättä poskikanavien kautta. Kesäaikana kannattaa siis
sulkea alempi ja avata ylempi pelti sekä kiertää tähtiventtiili auki. Näin
hormissa käy ainakin pieni veto, joka vaihtaa ilmaa ja pitää hormin kuivana. Tähtiventtiiliä käytetään myös tehostettuun ilmanpoistoon uunin
lämmittämisen jälkeen.
4. Piipunhattu suojaa piippua kosteudelta. Sateisena kesänä piipun
alapää voi olla läpimärkä. Harvoin käytetyn tulisijan päällä oleva piippu
voi rapautua talvella, kun kostea piippu vuoroin jäätyy ja sulaa.
23
Ventilation
i traditionella stockhus
1. När ersättande luft kommer in via övre ventilen och strömmar ut nere i
rummet via eldstaden, får man till bostaden ren, luktfri och frisk inomhusluft.
2. Utgående luftväxling fungerar effektivare i murade än j lättkonstruerade
rökkanaler, i synnerhet när de är varma.
M
an tar lätt för givet, att planering av ventilationen
hör bara till moderna byggnader. I ett gammalt hus
finns det ändå en finjusterbar luftkonditionering,
bestående av bland annat ugnar och väggventiler. Om ugnarna
är rivna och ventilerna igentäppta, är det skäl för invånarna att
bekymra sig om husets och sin egen hälsa. Till all tur kan genom­
draget lätt korrigeras. Den traditionella ventileringens funktions­
princip är enkel att förstå, för det grundar sig på naturens lagar,
inte på apparatur som behöver elektricitet.
●Ventilation genom
ugnar och rökkanaler
Det traditionella timmerhusets ventilation
fungerar med självdrag. Draget som behövs
vid eldning i spisen sköter om avluftsflödet,
och ersättande luft kommer in via otäta
fönster- och andra springor i byggnaden.
Från slutet av 1800-talet har skilda till- och
frånluftskanaler blivit mera allmänna.
2
4
●Förbättring av draget
Bilder Pekka Saatsi
Självdragsflödet är ett fungerande, förmånligt och en naturlig lösning i stockbyggnader.
Inga bestämmelser fordrar att luftväxlingen
måste förnyas till maskinellt system, inte
ens vid större grundreparationer. Murade
kanaler är en god förutsättning till avluftsflödet, för draget i dem är i sig redan tillräckligt.
Ett regnskydd som håller rökkanalerna torra
är skäl att placera på pipan. Det går lätt och
förmånligt att förbättra draget i skorstenen
genom att placera i ändan på rökkanalerna
en vinddriven snurra, vars funktion baserar
sig på undertryck som skapas genom vinddraget. I våtutrymmen kan man överväga att
använda en eldriven fläkt, om man inte får
tillräckligt med luftväxling.
3. I gamla spisar finns oftast dubbla spjäll. En kanal leder från stjärn­
ventilen mellan dessa spjäll och vidare direkt till skorstenen utan att
cirkulera via sidokanalerna. Under sommaren lönar det sig att hålla nedre
spjället stängt och det övre spjället öppet tillsammans med öppnad
stjärnventil. Då drar det lite i rökkanalen som växlar luften och håller
pipan torr. Stjärnventilen används också för att effektivera den utgående
luften efter att spisen värmts upp.
4. Piphatten skyddar mot fukt. Under regniga somrar kan nedersta delen
av pipan vara genomvåt. Det är sällan som en skorsten till en spis i användning vittrar sönder under vintern, då en fuktig skorsten turvis fryser
och tinar upp.
Med hjälp av maskiner eller
på naturligt sätt?
Såväl i hög- som småhus var det luftkonditionering, förutom några undantag, med själv­
tryck ända till 1950-talet. Maskinell frånlufts­
cirkulation blev allmän speciellt i höghus från
och med 1960-talet. Nuförtiden installeras
vanligen i småhus maskinell luftkonditionering som tar tillvara värmen. Varför streta
motströms? Maskinell luftkonditionering ökar
energiförbrukningen och därtill, ytterligare
kännbara kostnader för installationer och
underhåll. Den traditionella metoden passar
i gamla hus, väl skött och rätt använd, vilken
gynnar såväl husets som invånarnas mående.
●Isolering av byggnaden
Vid tätning av fönster och väggar bör
man försäkra tillgången till tillräcklig och
justerbar ersättande luft. Möjliga täppta
ventilluckor tas i bruk och nya görs i rum där
det inte finns. I naturliga tryckförhållanden
i rummet strävar ny luft att strömma in via
rummets nedre del, främst via fogar mellan
väggar och golv. Faran är att oföroreningar
från husbotten och marken, samt fukt kan
komma in i rummen, något som kan leda till
inomhusluftproblem.
●Luftvärmepumpar
Luftvärmepumpar kan användas tryggt för
uppvärmning och nedkylning under sommaren i timmerhus där det inte finns ångspärr
i konstruktionerna. Traditionell rumsfördelning, höga rum och trösklar hindrar
luftcirkulationen, därför är luftvärmepumpar
inte ändamålsenliga i ett gammalt hus.
Placeringen av utomhusenheten är ofta problematisk på grund av apparatens utseende
och oljud. Som extra uppvärmning är eld i
spisen bättre än en luftvärmepump – luften
cirkulerar och vedarbete ger garanterat nyttig motion.
Skribenten Pekka Saatsi
är arkitekt, som har via
egen byrå tillsammans med
Emilia Saatsi specialiserat sig
på restaurering av gamla hus och
omgivningar. Han undervisar i Tammerfors
tekniska högskola i arkitekturhistoria och
traditionella byggnadssätt. Under arbete
har han en avhandling om att reparera
traditionella timmerhus.
24
Vesi ja viemäri
V
anhat valurautaviemärit ja kupa­
riset kylmävesijohdot tulevat
käyttöikänsä päähän olosuhteista
riippuen noin 50 vuodessa ja kupariset
lämminvesijohdot 30 vuodessa. Mikäli
talos­sasi on tämän ikäinen tai vielä van­
hempi putkisto, ne on hyvä ainakin tarkis­
taa. Mikäli vesimittari pyörii, vaikkei vettä
valuteta, on vesijohdossa vuoto. Viemäri­
vuotoja on vaikeampi havaita, koska
ne vuotavat pienellä paineella. Haju tai
kosteus­vaurio linjan lähellä auttaa löytä­
mään mahdollisen vuodon.
●Ei vettä ilman viemäriä
Ensimmäiset vesijohdot ja viemäröinnit
tulivat Helsinkiin 1800-luvun lopulla, viimeisimmät maaseudulle niinkin myöhään kuin
1970-luvulla. Tänä päivänä on vaikea kuvitella normaalia arkielämää ilman vesijohtoa
ja viemäröintiä. Niiden toteutus vaatii aina
rakennusluvan sekä suunnitelman jäteveden
käsittelystä. Putkien tulo taloon ja niiden
kulku rakenteissa on suunniteltava huolella, jottei vesijohto tai viemäri jää kylmään
tilaan, jossa on jäätymisvaara.
Pahimmat virheet vesijohtojen asennuksissa on tehty tuomalla vesijohto taloon
puurakenteen läpi eristämättä, jolloin putken pintaan kondensoituva vesi on aiheuttanut lahovaurioita putken ympäristössä.
●Vesijohdot pintaan
Vesijohdot vedetään vanhan talon sisätiloissa mieluiten pinta-asennuksena. Asennustyötä helpottaa ja vuotoriskit vähenevät, jos
vesipisteet ja lämminvesivaraaja sijoitetaan keskitetysti lähelle toisiaan. Samalla
Vatten och avlopp
B
rukslängden för gamla gjutjärns­
avlopp och kallvattenledningar av
koppar brukar vara slut efter ca 50
år och varmvattenledningarna av koppar
efter ca 30 år, beroende på olika omständig­
heter. Ifall du har så gamla eller äldre rör i
ditt hus, är det åtminstone skäl att kontrol­
lera dem. Om vattenmätaren snurrar, trots
att man inte har vattnet att rinna, är det
läckage i vattenledningen. Läckage i av­
loppsrören är svårare att upptäcka, eftersom
läckaget har mindre tryck. Lukt eller fukt­
skada intill avloppslinjen hjälper att hitta
möjliga läckage.
●Inget vatten utan avlopp
De första vattenledningarna och avloppen
kom till Helsingfors på slutet av 1800-talet,
så sent som på 1970-talet kom de sista till
landsbygden. I dag är det svårt att föreställa
sig ett normalt vardagsliv utan rinnande
vatten och avlopp. Nyinstallationer kräver
alltid byggnadslov, samt planering av behandlingen av avloppsvattnet. Indragning av
rör i huset och i bjälklagret bör planeras omsorgsfullt, så att inte vattenledningen eller
avloppet dras genom något kallt utrymme
som leder till att rören fryser.
Att dra rören rakt igenom husets träkonstruktioner utan att isolera, hör till de värsta
felen vid installeringen av vattenledningar,
följden kan bli rötskada av kondensvattnet
på rörens yta.
●Vattenledningar på ytan
Vattenledningar inomhus bör helst göras
som ytinstallation. Installationsarbetet
underlättas och eventuella risker för läckage
minskar, om vattenposter och varmvatten-
varjellaan huoneiden vanhoja mittasuhteita
ja tuodaan selvästi ilmi, että putket on jälkiasennettu. Seinien roilotuksissa menetetään
aina vanhaa, ja putkilinjojen koteloinnit
­eivät kuulu vanhaan taloon. Tässäkin asiassa on hyvä muistaa, että ihminen sopeutuu
yllättävän hyvin pieniin hankaluuksiin:
vessaa ei ole pakko olla molemmissa päissä
taloa.
●Verkostot ja jätevesi
Kunnilla on kaava-alueilla omat vesi­
johto- ja viemäriverkkonsa, joihin liityt­
täessä on käännyttävä kunnan vesihuollon
puoleen. Haja-asutusalueilla saattaa olla
vesi- ja viemäriosuuskuntia, joiden toiminta-­
alueella näihin on liityttävä. Näiden lisäksi
on kiinteistöjä, joiden tulee järjestää oma
jäteveden käsittely; puhdistamistarpeesta
ja -tavasta antaa ohjeita oman kunnan
ympäristönsuojelu- tai rakennusvalvonta­
viranomainen.
Pia Rajala on vanhoihin rakennuksiin hurahtanut rakennusmestari Roseborg Oy:stä.
Pia Rajala är byggmästare
från Roseborg Ab som har
förälskat sig i gamla hus.
beredaren placeras centralt nära varandra.
Samtidigt bevaras de gamla rummens
proportioner och det visas tydligt, att man
har lagt dit rören senare. Fäller man in vattenledningar i rörslitsar i väggen förlorar
man alltid det gamla. Inkapsling av rör hör
inte heller till gamla hus. Det gäller även här
att människan anpassar sig överraskande
bra till mindre olägenheter: det behöver inte
vara toaletter i bägge ändorna av huset.
●Nätverk och avloppsvatten
Kommunerna har på planeområden sina
egna vatten- och avloppsnät. Vill man
ansluta sig till dem skall man kontakta kommunens vattenförsörjning. På glesbygden
kan finnas vatten- och avloppsandelslag
till vilka man bör ansluta sig om man är
inom deras verksamhetsområde. Ytterligare
finns det fastigheter som måste ordna eget
system för behandlingen av avloppsvattnet;
direktiv för reningsbehovet och -sättet fås
från kommunens naturskydds- och byggnadsinspektionsmyndigheter.
25
1
1. Pinta-asennetut patteri- ja
vesijohdot ovat turvalliset,
koska mahdolliset vuodot
huomaa heti. Johdot voi maalata seinän väriin sopiviksi.
2. Useiden valmistajien
mallistoissa on retrohenkisiä
vesi­kalusteita. Amme on
talon kannalta hyvä pesupaikka, koska vesi ohjataan
suoraan viemäriin.
3. Vuonna 1889 rakennettuun
taloon on tuotu nykyaikainen
talotekniikka. Allaskaappi on
ahdas, mutta lopulta liitännät
on saatu mahtumaan hanan
lisäksi tiski- ja pyykki­
koneelle.
4. Valurautainen viemäriputki
on näkyvillä, mutta painavan
valmistusmateriaalin takia se
on äänetön.
2
3
4
1. Ytinstallerade radiatoroch vattenrör är trygga, då
möjliga läckage upptäcks
genast. Rören kan målas, så
de passar ihop med väggen.
2. De flesta tillverkarna av
badrumsmöbler har produkter i retrostil. Badkaret är
med tanke på huset en bra
tvättplats, för att vattnet leds
direkt till avloppet.
3. Till huset som är byggt
år 1889 har satts modern
husteknik. Tvättställskåpet
är trångt, men förutom
koppling­arna för kranarna
har man ytterligare fått rum
för disk- och tvättmaskin.
4. Avloppsrör av gjutjärn är
synligt, men på grund av det
durabla tillverkningsmaterialet är det ljudlöst.
26
Sähköä kauniisti
V
anhan talon sähköt voivat olla teholtaan alimitoitetut:
sulake kärähtää, jos paahtaa leipää samalla kun pyykin­
pesukone on päällä. Arkea voi hankaloittaa sekin, että
pistorasioita on liian vähän. Kolmas syy aloittaa sähköremontti
on asennusten vaarallisuus; siihen viittaavat vilkkuvat valot ja
rätisevät kytkimet. Sähköasennusten kunnostaminen edellyttää
huolellista suunnittelua, jotta vanhan talon tyyli säilyy ehjänä –
kaikkea ei tarvitse uusia.
●Turvallisuus
Sähköiskuun voi kuolla ja talo voi palaa huonojen – vanhojen tai uusien – asennusten
takia. Korjaustarpeen osaa arvioida sähkömies, joka voi myös mitata sähkön laadun.
Joskus kunnostamiseksi riittää ruuvien
kiristäminen, joskus on vaihdettava kaikki
johdot ja kalusteet.
1. Talon alkuperäinen valokytkin on edelleen käytössä. Remontin yhteydessä se puhdistettiin, ja uudelleen asennettaessa sen taakse laitettiin
muovilevy, koska avonaista rasiaa ei nykyään saa asentaa palavalle
pinnalle. Saman näköisiä uustuotannossa olevia kytkimiä saa perinnerautakaupoista.
2. Metallipintaista johtoa ei saa nykyään käyttää, mutta sähkömieheltä
saa metallijohtoa, jonka päällä on suojamuovi. Tällaisella jäykällä johdolla saa linjakkaan tyylikkäät asennukset. Uudet asennukset tehdään
maadoitettuna, mutta vanhaa maadoittamatonta järjestelmää saa
edelleen käyttää.
Vanhoja sähkökalusteita
•Kunnosta omat vanhat sähkökalusteet
•Renova-sarja
•Perinnerautakaupoista saa kunnostettuja
vanhoja, aitoja vanhoja ja uustuotannossa
olevia sähkökalusteita
Mitä sähkötöitä saa tehdä itse
•www.tukes.fi
●Johdot
Sähköistyksen suurin riski on vanhoissa johdoissa, erityisesti niiden hapertuvissa eristeissä. Niin kauan kun asennuksiin ei koske,
ne kestävät, mutta pistorasian siirtäminen
tai kattolampun vaihtaminen voivat saada
aikaan ketjureaktion, jonka takia johto on
uusittava jakorasialle saakka.
Hiirien hampaisiin voivat joutua myös
uudet muovijohdot, jotka on asennettu
eristeisiin ilman suojaputkea.
Remontin yhteydessä johtojen vetäminen
on teknisesti helppoa, mutta vaikeutena on
säilyttää vanhan talon tunnelma; aikoinaan
huoneessa on ollut yksi kattolamppu ja pari
pistorasiaa. Pistorasioita tarvitaan nykyään
runsaasti, ja johtojen tuominen niille vaatii
hyvää suunnittelua. Jos asunnossa tehdään
muutakin remonttia, putkitukset voidaan
viedä talon alle, lattioiden sisään, jalka­
listojen taakse tai vintille.
Toisaalta johtoja ei ole pakko piilottaa.
Vanhaan taloon sopivat kangasjohdot, jotka
kulkevat posliinisten puolien varassa. Metallilla vahvistetun muovipintaisen johdon
päälle voi tapetoida, sekin on vanha tapa.
●Kalusteet
Vuosikymmeniä vanhat jakorasiat, pisto­
rasiat ja valokytkimet voivat toimia edelleen
hyvin. Niissä on käytetty rautaa, bakeliittia
ja posliinia, jotka eivät heikkene vuosien
saatossa tai pala. Ikivanhat pistorasiat on
muutettava maadoitetuiksi, mutta useimmat
kytkimet ovat edelleen käyttökelpoisia.
Uustuotannon ansiosta voit hankkia taloosi
sen rakentamisaikaan sopivat sähkökalusteet. Retrokalusteissa on rasiat myös antennille, datayhteyksille ja himmentimille.
1
3
●Suunnittele itse
Sähkötöitä ei saa tehdä itse, mutta suunnitella saa. Piirrä talosi pohja ja merkitse, mitä
sähkökalusteita haluat minnekin. Kaikkia
nykyajan kotkotuksia ei tarvita, jokaisella
nurkalla ei tarvitse olla liiketunnistimella
syttyvää valoa. Kun suunnitelmasi on valmis,
keskustele siitä sähköasentajan kanssa.
Hän voi sen jälkeen antaa arvion tarvikkeiden ja työn hinnasta.
Perinnemestari Hannu
Rinne. Hänen vanhoja taloja
käsittelevät korjauskirjansa
antavat yksinkertaisia ja maalaisjärkisiä ohjeita. ”Vanhan talon
korjaaminen ei ole vaikeaa, mutta pitää
tietää mitä tekee.”
3. Vanhoissa kytkimissä on yleensä paikka kahdelle sähköjohdolle,
joilla saa ohjattua yhtä valaisinta. Nykyaikaisessa asennuksessa on mukana maadoitusjohto. Kytkimelle voi tulla kolme johtoa, ja siitä jatkaa
valaisimelle kolme johtoa. Uustuotannossa oleviin retrokytkimiin saa
nykyaikaisen johdotuksen.
4. Perinteinen ulkovalo kunnostetun piharakennuksen oven päällä antaa
lämpimän valon. Vanhanaikainen estetiikka on usein vähäeleistä.
27
Elektricitet vackert
1. Husets ursprungliga avbrytare är fortfarande i bruk. I samband med
renoveringen rengjordes den och på baksidan placerades en plastskiva,
eftersom det numera inte är tillåtet att montera en öppen dosa på en
brandfarlig yta. Likadana nytillverkade avbrytare säljs i byggnadsvårdsaffärer.
2. Ledningar med metallyta är inte längre tillåtna, men via elektrikerna
får man ledningar överdragna med skyddsplast. Med sådana styva
ledningar skapas stiliga raka installationer. Nya installationer skall vara
jordade, men det gamla icke-jordade systemet får fortfarande användas.
E
lektriciteten i ett gammalt hus kan ha för låg effekt:
säkringen går, om man rostar bröd samtidigt som tvätt­
maskinen är på. Vardagen kan också bli besvärlig om det
inte finns tillräckligt många eluttag. Tredje orsaken att renovera
elsystemet är gamla farliga installationer, om lamporna blinkar
och strömbrytarna sprakar. Renovering av elnätet i gamla hus
kräver noggrann planering, för att stilmässigt passa in i helheten
– allt behöver inte bytas ut.
●Säkerhet
Man kan dö av elstöt och huset kan börja
brinna på grund av dåliga - gamla eller nya
- installationer. En elektriker kan uppskatta
renoveringsbehovet, som även kan mäta
mängden el. Ibland räcker det med att dra åt
lösa skruvar, ibland måste alla ledningar och
installationer bytas ut.
Gammal elutrustning
• Renovera gammalt
• Renova-serien
• I affärer för byggnadsvård finns renoverade
gamla, orginala gamla och nytillverkade
eltillbehör
Vilka elarbeten får man göra själv
• www.tukes.fi
●Elkablar
Den största risken vid elektrifieringen är
gamla ledningar och speciellt isoleringsmaterialet i dem som kan smulas sönder. Så
länge man inte rör elinstalleringen, håller
den. Redan en flyttning av eluttag eller
utbyte av taklampa, kan förorsaka en kedjereaktion, där hela ledningen måste bytas
ut ända till fördelningsdosan. Möss kan
även bita sönder nya ledningar av plast som
installerats i isoleringen utan skyddsrör.
Det är tekniskt lätt att dra elledningar i
samband med renoveringen, men svårigheten är att bevara stämningen av ett gammalt hus; förr fanns det en taklampa och
ett par eluttag per rum. I dag behövs det
många eluttag och det krävs god planering
att dra ledningarna till alla uttag. Om huset
renoveras kan el-rören placeras under huset,
i golvet, bakom fotlisterna eller på vinden.
Å andra sidan är man inte tvungen att
gömma ledningarna. I gamla hus passar bra
tygbeklädda tvinnade elledningar, isolatorer
och kopplingsdosor av porslin. En metallförstärkt ledning med plastyta kan lämnas
under tapeten, som man ofta gjorde förr.
2
4
●Elarmatur
3. I gamla avbrytare finns vanligen plats för två ledningar som styr en
lampa. I moderna installeringar finns ytterligare en tredje jordledning.
Det kan komma tre ledningar till avbrytaren och tre ledningar fortsätter
till lampan. I de nyproducerade retroavbrytarna är antalet ledningar
enligt dagens krav.
4. En traditionell utomhuslampa ovanför dörren till den renoverade gårdsbyggnaden ger ett varmt ljus. Gammaldags estetik är ofta
okonstlad.
Gamla fördelningsdosor, eluttag och
avbrytare kan ännu vara helt användbara.
Vid tillverkningen har använts järn, bakelit
och porslin som inte försämras med tiden
eller brinner. Urgamla eluttag bör ändras till
jordade, men de flesta avbrytarna kan återanvändas. Tack vare nyproduktion kan du
skaffa elarmatur som motsvarar tiden då ditt
hus byggdes. Retro-elarmatur har också dosor för antenner, data- och dimmersystem.
●Planera själv
Det är förbjudet att utföra elarbeten på egen
hand, men inget hindrar att planera själv.
Rita bottenplanen på ditt hus och märk
ut elarmaturen, vilka och var, du behöver.
Alla moderna attiraljer behövs inte, varje
husknut behöver inte ha lampor med rörelsedetektorer. När du har planerat färdigt, se
på ritningen tillsammans med en elektriker.
Han kan sedan uppskatta kostnaderna för
material och arbete.
Traditionsmästare Hannu
Rinne. I hans böcker om renovering av gamla hus finns
enkla råd med bondförnuft.
”Att renovera gamla hus är inte
svårt, men man måste veta vad man gör.”
28
Märkätila
M
1. Kivikontti voidaan toteuttaa maanvaraisesti tai vahvistetun puu­
palkiston päälle.
ärkätilalla tarkoitetaan huonetta, jonka lattia joutuu
tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja
jonka seinäpinnoille voi roiskua vettä. Kylpyhuone,
sauna ja pesuhuone ovat märkätiloja, WC, keittiö ja kodin­
hoitohuone eivät ole. Perinteinen märkätila oli erillinen sauna­
rakennus. Pientalojen sisään ei rakennettu märkätiloja, ennen
kuin sodan jälkeen yleistyi tapa tehdä peseytymis- ja aputilat
betonirakenteiseen kellariin.
Märkätilarakentamista säätelee Rakenta­
mismääräyskokoelman osa C2, jossa
annetaan määräyksiä mm. vedeneristeistä.
Museoviraston korjauskortissa KK25 annetaan märkätilan rakentamisesta luotettavat
ohjeet seuraavassa esitetyin tarkennuksin.
Molemmat ohjeet löytyvät netistä. Pelkkä
kaavamainen ohjeiden seuraaminen ei riitä,
koska tilanteet ja rakennukset ovat yksilöllisiä. Märkätilan rakentaminen vaatii aina
rakennusluvan. Suunnittelussa kannattaa
käyttää vanhan talon rakennustavan ymmär­
tävää ammattilaista. Ilman lupaa ei pidä
ryhtyä rakentamaan, eikä kosteusvahingon
sattuessa vakuutuskaan korvaa luvatonta
rakentamista.
●Märkätilarakenteiden
­periaatteita
Suihku pitäisi aina sijoittaa altaalliseen suihkukaappiin. Ilmaan tulee kosteutta myös
pyykinkuivauksesta. Kosteuden poistamiseksi riittävä ilmanvaihto on välttämätön.
Korvausilma märkätilaan otetaan muista
huonetiloista, ja ilma voidaan poistaa
vanhan, muuratun hormin kautta – kylpyhuoneessa voi jopa olla tulisija. Tarvittaessa
käytetään poistopuhallinta, vaikka rakennuksen ilmanvaihto olisi muuten paino­
voimainen.
Märkätilaan pitäisi aina asentaa lattialämmitys. Lämmitys lisää käyttömukavuutta
ja nopeuttaa pintojen kuivumista.
Huolettomin tapa on toteuttaa märkätila höyrytiiviinä kivirakenteisena ”konttina” – myös puutalossa. Rakennuslevyihin
perustuvia, vesieristettyjä seinä-, katto- ja
lattiarakenteita ei voi suositella. Levy­
rakenteiden ongelmana ovat saumat, joiden
liikkuminen rikkoo vesieristeen. Jos pinnat
on laatoitettu, vaurio etenee katseilta piilossa. Olennaista on, että kontti on itsessään
3–4. Koska märkätila on vanhassa talossa uusi – ja ajoittain uusittava –
ratkaisu, voi se ilmeeltään olla luontevasti moderni.
jäykkä. Seinät ja katto tuetaan kiinteästi
lattiana toimivan teräsbetonilaatan varaan,
ei ympäröiviin rakenteisiin.
Kevyemmässä ratkaisussa betonilattia
reunuksineen muodostaa vesitiiviin altaan,
ja seinät ja katto tehdään hengittävinä.
Määräysten mukaan seinissä pitää olla
vedeneristys, mutta vanhan rakennuksen
korjaus- ja muutostyössä määräyksiä voidaan soveltaa jonkin verran.
1
●Ilmarako
Uusissa ja vanhoissa ohjeissa luotetaan
yleensä ilmarakoon märkätilakontin ja
hirsiseinän välissä. Rakoon on tarkoitus
syntyä vetoa, joka kuljettaa kosteuden pois
uuden ja vanhan rakenteen välistä. Kun uusi
kiviseinä on kauttaaltaan vesieristetty, ei
rakoon pitäisi päästä kosteutta. Hyöty on
näin ollen kyseenalainen. Raosta saattaa
sen sijaan olla haittaa: syntyvä veto viilentää
hirsi­seinää, mikä lisää kondensoitumisriskiä. Ilma­rakoa ei pitäisi toteuttaa, vaan
vanhan ja uuden rakenteen välinen rako tulisi täyttää lämpöä johtavalla aineella kuten
hiekalla tai savella. Näin sisätilan ”hukkalämpö” pitää hirren kuivana. Mahdollinen,
joskin epätodennäköinen, kosteus pääsee
siirtymään hengittävässä rakenteessa
ulospäin.
Kirjoittaja Pekka Saatsi on
arkkitehti, joka on omassa
toimistossaan yhdessä
Emilia Saatsin kanssa erikoistunut vanhojen rakennusten ja
ympäristöjen restaurointiin. Hän opettaa
Tampereen teknillisessä yliopistossa
arkkitehtuurin historiaa ja perinteisiä
rakennustapoja. Työn alla on väitöskirja
perinteisen hirsitalon korjaamisesta.
2
Kuvat Pekka Saatsi
●Märkätilan säädökset ja
luvanvaraisuus
2. Puu, jonka hengittävyyttä ei ole pilattu tiiviillä pinnoitteilla, sitoo
itseensä kosteutta ja luovuttaa sen turvallisesti. Huolellisella detaljoinnilla varmistetaan, että seiniä pitkin hetkellisesti valuva vesi ei pääse
altaan taakse.
29
Våtutrymmen
M
1. Stenkabinen kan förverkligas som jordfast eller på förstärkta
­träbjälkar.
ed våtutrymmen menas rum, vars golv på grund av
användningsändamålet är avsedda att utsättas för
fukt och väggytorna bör tåla vattenstänk. Badrum,
bastu och tvättrum är våtutrymmen men det är inte WC, kök och
hjälpkök. Det traditionella våtutrymmet var förr i en skild bas­
tubyggnad. I småhus byggde man inte våtutrymmen förrän efter
krigstiden, då det blev allmänt med skilda tvättrum och hjälpkök
i källarutrymmet av betong.
2. Trä, vars andningsförmåga inte har förstörts med för tätt ytskikt,
binder ocgh avger fukten på ett tryggt sätt. Med noggrann detaljering
försäkras, att fukt som tillfälligt rinner längs väggen inte slipper bakom
bassängen.
3–4. Eftersom våtutrymmet i ett gammalt hus är nytt – och med tiden
måste förnyas – kan lösningen utseendemässigt vara modern.
●Regler och tillstånd
för våtutrymmen
Föreskrifter om att bygga våtutrymmen
finns i Byggbestämmelsesamlingens del
C2, där man ger råd om bl.a. fuktisolering. I museiverkets renoveringskartotek KK25 ges
trovärdiga råd om byggandet av våtutrymmen med följande precisering. Bägge råden
hittas på nätet. Att bara schematiskt följa
råden räcker inte, då situationerna och
byggnaderna är olika. Att bygga våtutrymmen kräver alltid byggnadslov. Vid planeringen lönar det sig att använda sådan professionell hjälp som förstår sig på byggsätt
från förr. Utan lov skall man inte börja bygga
och vid eventuell fuktskada ersätter då inte
heller försäkringen. 3
4
Bilder Pekka Saatsi
●Principer för att bygga
våtutrymmen
Duschen borde alltid placeras i ett duschskåp med kar. Fukt i luften kommer även
från tvätt på tork. För att avlägsna fukten
är det viktigt med den utgående luftcirkulationen. Tilläggsluften tas från de övriga
rummen och luften kan ledas bort via en murad kanal – man kan till och med ha eldstad
i badrummet. Vid behov kan man ha fläkt,
trots att byggnadens luftväxling baserar sig
på självdrag.
I våtutrymmen borde alltid installeras
golvvärme. Det höjer användarkomforten
och påskyndar även upptorkningen av
utrymmet.
Minst bekymmer är att bygga våtutrymmet som en ångtät ”kabin” av sten – även
i ett trähus. Fuktisolerade, så kallade
fukttäta byggnadsskivor för vägg-, tak- och
golvkonstruktioner, kan inte rekommenderas. Problemet med skivkonstruktionerna
är fogarna, som rör på sig vilket söndrar
fuktisoleringen. Om ytorna är kaklade kan
fuktskadans framfart ske utom synhåll. Det
är viktigt att kabinen i sig själv är kompakt.
Väggar och tak monteras tätt intill en stålbetongplatta som fungerar som golv, inte till
omgivande konstruktioner.
En lättare konstruktion är ett kantförsett
betonggolv som då blir en vattentät bassäng, där väggar och tak görs av material
som andas. Enligt direktiven bör väggar vara
fuktisolerade, men i renoverings- och ändringsarbeten av gamla hus kan direktiven
kringgås i någon mån.
●Luftspringa
I ny och gammal rådgivning har man vanligtvis luftspringa mellan våtutrymmeskabinen
och stockväggen. Avsikten är att det uppstår
luftdrag i springan, vilket leder bort fukten
mellan den nya och gamla konstruktionen.
När en ny stenvägg är helt igenom fuktisolerad, borde det inte komma fukt i springan.
Nyttan är således ifrågasatt. Springan kan
å andra sidan vara till skada: draget som
uppstår kyler ner stockväggen, vilket ökar
risken för kondens. Man bör inte bygga med
luftspringa, utan springan mellan den gamla
och nya konstruktionen tätas med värmeisolerande material av sand eller lera. På
detta sätt håller ’spillvärmen’ stockarna torra
inomhus. Möjligt, fast osannolikt, är att fukt
kommer ut genom konstruktionen.
Skribenten Pekka Saatsi
är arkitekt, som har via den
egna byrån tillsammans med
Emilia Saatsi specialiserat sig
på restaurering av gamla hus och
omgivningar. Han undervisar om arkitekturens historia och traditionella byggnadssätt i Tammerfors tekniska högskola.
Under arbete har han en avhandling om att
reparera traditionella timmerhus.
30
V
anhan talon ympärillä on lähes aina piha, joka kertoo
omalta osaltaan paikan hengestä. Puutarha on talon
jatke: siinäkin on huoneita, joilla on lattiat, seinät ja
katot. Kasvien avulla luodaan tunnetiloja: perspektiivinäkymiä,
yllätyksiä tai juhlavuutta. Vanhassa villiintyneessä puutarhassa
ei ehkä näe heti entistä huonejakoa, mutta kujanteista, aidoista,
pensas- ja lehtimajoista tai kukkapenkeistä voi löytyä jäänteitä.
Pihan kunnostamisessa edetään samalla
tavalla kuin vanhan talon entisöimisessä.
Ensimmäiseksi selvitetään pihan käytön
tarpeet. Esteettiset lähtökohdat pihan
muutoksia varten saadaan kartoittamalla
ja dokumentoimalla historiaa. Kasvillisuus­
kartoitus tehdään muutaman kerran
kasvukauden aikana, mieluiten muutaman
vuoden välein, jotta puutarha opitaan tuntemaan paremmin.
Maata muokattaessa voivat vanhat
lepotilassa olevat siemenet alkaa itää. Myös
vanhoja rakenteita kuten kivimuureja, porrastuksia ja käytäviä voi tulla esiin. Käytävät
voivat näkyä nurmikossa myös pieninä
kohoumina tai ruohon kasvu on niiden kohdalla vähän heikompaa. Maan kerrostumat
ovat tärkeä informaationlähde, joten vanhaa
multaa ei saa viedä pois.
Pihan kunnostamistyössä huomioidaan
myös sellaiset tekniset asiat, joiden avulla
rakennukset pysyvät kunnossa: maa ei saa
kallistua taloon päin eikä liian lähellä raken­
nuksia saa olla isoja puita tai haitallista
kasvillisuutta.
●Miten pysyä tyylissä
Puutarha ja pihan rakennukset muodostavat
tyylillisen kokonaisuuden, jonka yhdenmukaisuus tulee huomioida uudistuksia
teh­täessä. Koska historiallista tunnetta on
vaikea luoda jälkikäteen, on kunnostamisessa pyrittävä säilyttämään vanhaa niin paljon
kuin mahdollista. Vanhat rosoiset puut,
villiintyneet pensaat ja sammaleiset kivet
ovat hitaasti syntyneitä arvokkaita osia
Hyviä neuvoja:
Liperi (Levisticum officinale ) istutettiin ennen
seinustojen viereen rottia ja hiiriä vastaan.
1
3
Kasvillisuutta
•Hyötykasviyhdistys ry (hyotykasviyhdistys.fi)
•Maatiainen ry (www.maatiainen.fi)
•Isoäidin Kasvit Oy (www.isoaidinkasvit.fi)
•Exotic Garden (www.exoticgarden.fi)
puutarhan arkkitehtuurissa, siksi muutoksetkin on tehtävä hitaasti. Kun kunnostuksessa käytetyt kasvit ja rakennelmat ovat
sidoksissa talon ja puutarhan historiaan,
pihassa säilyy oikea tunnelma.
1. Gamla Mariebergin kartanon karoliiniläistyylisten asuinrakennusten
pihan sisääntulonäkymä n. vuodelta 1880, jossa pari-istutuksina portin
kohdalla on lehtikuuset näkyvissä.
●Vanha puutarha 2000-luvulla
2. Pihan sisääntulonäkymä vuodelta 2011, jossa lehtikuuset ovat kasvaneet niin isoiksi, että ovat liian lähellä talon rakenteita.
Puutarhan käyttötarkoitus on muuttunut
ajan saatossa. Usein hyötypuutarha on
pienentynyt ja hyötypuutarha on pienentynyt ja ongelmana voi olla sen korvaavan
käyttömuodon tai kevyemmän hoitotavan
löytäminen. Yksi tapa on esimerkiksi istuttaa viljelypenkkeihin niittykasvillisuutta ja
hoitaa hiekkakäytävät nurmikkona, mutta
samanlaisena geometrisena muotona kuin
aikaisemmin.
Muutostöissä on huolehdittava siitä, että
modernit materiaalit ja kasvit sulautuvat
kokonaisuuteen ja vanhaan ympäristöön.
Kääpiömännyt, matalat hopeanväriset havuja punalehtiset kasvit eivät ole tyypillisiä
vanhanaikaisessa puutarhassa.
Joillakin kulttuurisesti merkittävillä alueil­
la pihankin muutokset voivat edellyttää
viranomaislupaa.
Suunnitteluhortonomi
Barbro Bergman-Robertz
on erikoistunut vanhoihin
kulttuurihistoriallisiin piha­
ympäristöihin oman suunnittelu­
toimiston kautta sekä on koordinoinut
SILMU ry:n Rakennusperinnehanketta.
3. Pelkistetty luonnos pihasuunnitelmasta (2013). Uusvanha hedelmätarha 1950-luvulta säästettiin, eli uusi suunnitelma sisältää historiallisia
kerrostumia eri vuosikausilta.
4. Pihan sisääntulonäkymä vuodelta 2014. Päärakennus on kunnostettu
ja puutarhan vanhat pensaat on harvennettu, säilytettävät kasvit on
istutettu takaisin kaivantojen jälkeen, pinnankallistukset korjattu ja
pintavedet on ohjattu pois seinustoilta.
5. Vanhat omenapuut ja punainen säleaita kuuluvat vanhaan pihapiiriin.
Punainen säleaita valkoisella kolmiolla on jäänne barokin aika­kaudelta.
Punainen väri on kauniimpi vuoden ympäri verrattuna valkoiseen, kylmään väriin, jossa levä näkyy helpommin.
6. Varsinkin puiden ikä kertoo ajan kulumisesta ja antaa historiallisen
vaikutelman. Isot vanhat puut voi madaltaa kauniisti turvallisuuden
vuoksi, ja näin niiden voi antaa kasvaa loppuun asti arvokkaasti.
5
Kuvat 2–6 B. B-Robertz
●Vanhan puutarhan
kunnostaminen
Gamla Marieberg, arkisto / arkiv.
Vanha
pihamiljöö
31
Gammal
gårdsmiljö
E
tt gammalt hus är oftast inramat av en gård, som för sin
del förmedlar platsens känsla. Trädgården är en förläng­
ning av huset med uterum: som har golv, väggar och tak.
Rumskänsla skapas med växter: som rymd, perspektiv, överrask­
ning eller högtidlighet. I en gammal förvildad trädgård upptäcker
man inte alltid forna rumsindelningar, men det kan finnas spår
av alléer, häckar, bersåer, lövsalar eller blomsterrabatter.
2
4
●Att rusta upp
en gamma trädgård
Lika som vid renovering av gamla hus åtgärdas upprustningen av gården, där man först
klargör användningsbehovet. Före gården ändras om, klargörs det estetiska utgångsläget genom kartläggning och
historisk dokumentation. Växtinventeringen
görs några gånger under växtsäsongen,
helst under flera år för att lära känna trädgården bättre.
Vid uppluckring av marken kan forna
vilande frön börja växa, även gamla anläggningar kan komma fram, som stenmurar,
trappor och gångar. Forna vägar i gräsmattan upptäcks som små nivåskillnader i
marken eller att gräset växer lite sämre där.
Markens jordlager är en viktig informationskälla och får inte forslas bort.
Vid upprustningen av gården uppmärksammas först sådana tekniska fel som kan
skada husets konstruktioner: som marklutning, för stora träd eller planteringar för nära
huset.
1. Infartsvyn till gårdsplanen vid Gamla Marieberg gårds bostadshus,
byggda i karolinsk stil, från 1880-talet, där de parvist planterade
­lärkträden syns vid porten.
2. Infartsvy mot gården från år 2011, där de parvist planterade lärkträden
har vuxit till sig och kommit för nära husets konstruktioner.
3. Förenklad skiss över gårdsplaneringen. Den nygamla fruktträdgården
från 1950-talet bevarades och således innehåller den nya planen historiska lager från olika tidevarv.
4. Infartsvy mot gården år 2014 efter renoveringen. De gamla buskarna
har gallrats, bevarade växter som flyttats undan grävarbetena har planterats tillbaka till forna platser, marklutningen intill husen har korrigerats och ytvattnet leds bort från husväggarna.
5. Gamla äppelträd och rött spjälstaket hör till gammal trädgårdsmiljö.
Röda spjälstaket med vit triangel i toppen är ett arv från barockens
tidevarv. Röd färg är vackrare året om jämfört med kalla vita staket där
algbeläggningen syns bättre!
●Hur bevara stilen
Trädgården och gårdens byggnader bildar
en stilmässig helhet som bör beaktas vid
förnyelseåtgärderna. Historisk känsla är
svår att skapa i efterhand, så det som finns
kvar är väl värt att bevara. Gamla skrovliga
träd, buskar och mossiga stenar är värdefulla inslag, därför är det viktigt att skynda
långsamt med förändringarna. Med inslag av
växtlighet och konstruktioner, som påminner om gårdens forna historia, skapas den
rätta stämningen!
6. Speciellt trädens ålder ger tidssperspektiv och historisk känsla. Stora
gamla träd kan beskäras vackert, även för säkerhetens skull och de kan
då åldras värdigt till livets slut.
Bilder 2–6 B. B-Robertz
6
Goda råd:
Libbsticka (Levisticum officinale ) planterades
förr intill husväggen mot råttor och möss.
Växtlighet
•Nyttoväxtföreningen rf (hyotykasviyhdistys.fi)
•Det lantliga kulturarvet rf (www.maatiainen.fi)
•Isoäidin Kasvit Oy (www.isoaidinkasvit.fi)
•Exotic Garden (www.exoticgarden.fi)
●En gammal trädgård
på 2000-talet
Användningen av trädgårdarna har ändrats
med tiden, nyttoträdgårdarna har minskats och problemet kan vara ersättande
användningsform eller behov av lägre
skötselintensitet. Ett sätt är att t.ex. ersätta
odlingsbäddarna med ängsblommor och
sköta sandgångarna som gräsmatta som
motsvarar den forna geometriska formen.
Man bör se upp med moderna material
och växter, så att de smälter väl in i helheten
och den gamla miljön. Dvärgtallar, låga silverfärgade barr- och rödbladiga växter anses
inte höra till gamla trädgårdar.
Åtgärder kräver oftast myndighetslov i
historiska miljöer som även kan gälla gårdsområdet.
Planeringshortonom
­ arbro Bergman-Robertz
B
har som specialintresse
gamla kulturhistoriska miljöer
via egen planeringsbyrå, samt har
fungerat som koordinator för SILMU rf:s
Byggnadsvårdsprojekts förverkligande.
32
Vanhan ajan
kasvit
P
uutarhaa voi hoitaa ja kunnostaa samassa hengessä kuin
vanhaa rakennustakin. Monet vanhat puut ja pensaat
voivat sinnitellä jopa vuosikymmeniä unohdettuina,
mutta hoitamalla niistä saa pihan kaunistuksen ja historiallisen
muistuman.
Puutarhan kunnostaminen kannattaa aloittaa selvittämällä, mitä monivuotisia vanhoja
kasveja sieltä löytyy. Villiintynyt vanha puutarha voi osoittautua kasvien aarreaitaksi.
Aloittelijakin voi hyvin harjaantua kasvi­
kartoitukseen käyttämällä määritysoppaita,
ja monet kasvintuntijat auttavat mielellään
tunnistamisessa.
Kasvikartoituksessa puutarhan kasvillisuus tunnistetaan, luetteloidaan ja kasvien
sijainti merkitään karttapohjalle. Kartoituskohteeksi voi valita jonkin kasviryhmän, kuten puut ja pensaat, tai koko kasvillisuuden.
Kartoitettaessa huomioidaan myös kasvien
kunto, erityisesti puiden kuntotutkimus
on tärkeää turvallisuuden ja uudistamisen
takia. Puutarhan ja sen kasvien historiasta
voi saada tietoa erilaisista dokumenteista
ja haastattelemalla sukulaisia, naapureita,
entisiä omistajia tai muita alueen ihmisiä.
Vanhoista valokuvista voi tunnistaa kasveja
ja ajoittaa monivuotisten kasvien ikää.
●Hanki vanhoja kasveja
Puutarhan kasvimateriaalia on mahdollista myös ennallistaa. Moderneja lajikkeita
voi vaihtaa vanhoihin hyviksi havaittuihin
kasveihin eli perinnekasveihin, jotka ovat
pitkän ajan kuluessa sopeutuneet paikallisiin oloihin. Kasvien tulisi edustaa lajiltaan
tai lajikkeiltaan samaa aikakautta kuin
rakennukset.
Kestävimmät kasvit levisivät aikoinaan kartanoista lähipihoihin siemeninä,
sipuleina, juurivesoina ja rönsytaimina.
Näitä perinne­kasveja voi saada vanhaan
puutarhaan etsimällä niitä lähiseudulta,
kuten paikkakunnan vanhojen pihojen
omistajilta. Kasvit leviävät naapurilta toisel­
le ja sukulaisten kesken laajemmallekin.
Niitä voi hankkia myös hyvin varustetuista
taimi­myymälöistä ja niihin erikoistuneista
siemenliikkeistä sekä yhdistyksistä.
Vinkkejä vanhojen kasvien
valintaan ja hoitoon
Museopuutarha-kirjassa kerrotaan, kuinka
vanhoja kasveja hoidetaan, mitä tietoja ja taitoja tarvitaan, kun kunnostetaan vanhaa puutarhaa tai suunnitellaan ja rakennetaan uutta.
Lisäksi opastetaan, millaisia vanhoja kasveja
kannattaa vaalia ja valita ja mitä tietoja niistä
on hyvä kerätä. Kirja sopii myös historiallisten
puutarhojen uudistamista suunnitteleville ja
kotipuutarhureille. (Heinonen, M. et al. 2014.
Museopuutarha: perustaminen ja hoito. MTT Kasvu 23. 91 s.)
●1700-luvun kasveja
Jos halutaan kokeilla 1700-luvun tyyliin
kasvierikoisuuksia, niin tutkimusmatkailija
Pehr Kalmin Pohjois-Amerikan matkalta
(1747–1751) Suomeen tuomat siemenet ja
kasvit tarjoavat hyvän lähtökohdan. Kalm
jakoi kasveja kokeiltavaksi, ja yksi Amerikan
siementen saaja oli Carl Fredrik Nordenskiöld Mäntsälän Alikartanosta. Nordenskiöld kirjasi viljelykokemuksia vuosina
1751 ja 1752. Hän sai esimerkiksi kurpitsan
menestymään ja jakoi siemeniä ympäristön
kartanoihin.
Monet kasvien nimet ovat vaihtuneet
1700-luvulta nykypäiviin tultaessa. Niinpä
Kalmin ja Nordenskiöldin kuvaamien kasvien
määritys on hankalaa. Kalm kuvailee kasveja
seikkaperäisesti matkakertomuksissaan, ja
näitä voi hyödyntää kasvitunnistuksessa.
Tärkeä apu tarkistettaessa, mistä kasvista
oikeasti on kysymys, ovat Kalmin kokoamat herbaarionäytteet. Näitä näytteitä on
säilynyt mm. Ruotsissa Uppsalan Evoluutio­
museossa, jossa säilytetään Kalmin vuonna
1754 kuningatar Lovisa Ulrikalle lahjoittamaa herbaariokokoelmaa.
Kalmin Amerikan kasvien siemeniä voi
yrittää tilata kotimaisten erikoistaimistojen
(mm. Vakka-Taimi), nettitaimistojen (mm.
Exotic Garden), kasvitieteellisten puutarhojen ja arboretumien (mm. Mustila) kautta. Kuva Kari Uotila / Muuritutkimus ky
●Tutki puutarhan kasveja
Pukkilan kartanon päärakennus ja kalmilainen puutarha Kaarinassa.
Geenivaratutkija Maarit Heinonen (MTT)
­pohtii työssään perinnekasvien arvoa ja
­edistää niiden käyttöä.
Museopuutarhuri Aaja Peura (English Garden
Design) työskentelee historiallisten puutarha­
kasvien parissa.
Kielentutkija Maria Lehtonen työskentelee
Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimituksessa
Kotimaisten kielten keskuksessa.
Forskare av genetiska resurser M
­ aarit Heino­
nen (MTT) begrundar i sitt arbete om de traditionella växternas värde och deras användning.
Museiträdgårdsmästare Aaja Peura (Garden
­Design) arbetar med historiska trädgårdsväxter.
Språkforskare Maria Lehtonen arbetar i
redaktionen för Ordbok över äldre finskt skriftspråk på Institutet för de inhemska språken.
33
Gammeldagsväxter
P
å samma sätt som man engagerar sig i att renovera gam­
la hus, rustas också gamla trädgårdar upp. Många träd
och buskar klarar sig länge, till och med årtionden, utan
vård. De kan omvandlas till vackra blickfång, som en historisk
påminnelse.
Pukkila herrgård i St Karins med trädgård i kalmsk stil.
Alikartanolla kokeiltuja Amerikan kasveja:
På Frugård försöksodlade Amerikaväxter:
andromeda (Kalmia) kalmiaKalmia
intiaanihamppu
indianhampaApocynum cannabinum
kurpitsoja
pumpor Cucurbita
Jerseyn tee
Jersey téCaenothos americanus
savikka
mållaChenopodium
collinsonia
collisoniaCollisonia canadensis
maissi
majs
Zea mays
mustamulperi
svart mullbärMorus nigra
vahapuu (suomyrtti) talgbusk (pors)Myrica cerifera (Myrica gale)
mäntyjä
tall
Pinus
luumu
plommon
Prunus
virna
vickerTephrosia virgiania
(Vicia americana)
viiniköynnös
vinranka
Vitis
amerikanselja amerikafläderSambucus canadensis
(kanadanselja)
(kanadafläder)
kolmioka
korstörneGleditsia
villikaura
vildhavre
Zizania aquatica
(luultavasti intiaaniriisi) (troligtvis indianris) villi-indigo
vild indigo
Baptisia tinctoria
(määritys Martti Blåfield, Aaja Peuran ja Maria Lehtosen tarkennus)
(växtbestämningen Martti Blåfield, granskning Aaja Peura och Maria Lehtonen)
Bild Kari Uotila / Muuritutkimus ky
●Undersök växter När man renoverar en trädgård börjar man
med att undersöka, vilka fleråriga gamla
växter man hittar. Särskilt en gammal förvildad trädgård kan visa sig vara en skattkammare av gammeldagsväxter. En nybörjare
kan också lära sig känna igen växter genom
att använda identifieringsguider och många
växtkännare hjälper gärna till.
Vid kartläggningen identifieras, katalogiseras och kartläggs trädgårdens växter som
prickas in på kartan. Man kan välja någon
enskild växtgrupp vid karteringen t.ex. träd,
buskar eller alla växter. Vid inventeringen
uppmärksammas också växternas skick och
speciellt viktigt är att granska trädens tillstånd med tanke på säkerhet och förnyelse.
Uppgifter om trädgårdens historia och
växter kan man söka via olika dokument, genom att intervjua släktingar, grannar, forna
ägare eller andra från nejden. På gamla
fotografier kan man känna igen vissa växter
och på så sätt uppskatta ålder.
●Använd gamla växter
Trädgårdens forna växtsorter kan återplanteras. Moderna växtsorter kan bytas
ut till gamla goda beprövade traditionella
växter, som har anpassat sig under långa
tider i trakten. Växterna borde representera
samma tidsperiod som byggnaderna.
De mest tåliga växterna har förr spridits
från herrgårdar till närbelägna gårdar genom
frön, lökar, rotskott och utlöpare. Dessa
gammeldagsväxter kan man skaffa till trädgården genom att leta i närområdet eller genom att fråga gårdsägare på orten. Växterna
sprids lätt via grannar och släktingar längre
bort. Växter kan även skaffas i välförsedda
plantbutiker, specialiserade fröbutiker och
via föreningar.
Tips om val och skötsel
av gamla växter
I boken om museiträdgårdar Museopuutarha
finns information om skötsel av gamla växter
och annat man bör veta, när man rustar upp en
gammal trädgård eller planerar och anlägger
en ny. Ytterligare berättas om hur det lönar sig
att bevara och välja växter mm. Boken passar
bl.a. för dem som planerar att förnya historiska
trädgårdar. (Heinonen, M. et al. 2014. Museopuutarha: perustaminen ja hoito. MTT Kasvu
23. 91 s.)
●1700-talsväxter
Om man vill försöka på speciella växter från
1700-talet, så är ett bra tema växter och frön
som naturforskaren Pehr Kalm hämtade till
Finland från sin resa till Nordamerika (1747–
1751). Kalm delade ut växter till försök och
en som fick av fröna från Amerika var Carl
Fredrik Nordenskiöld från Frugård i Mäntsälä. Han bokförde sina odlingserfarenheter
under åren 1751 och 1752. Han lyckades
odla upp fröna av pumpa och delade vidare
frön till övriga herrgårdar i nejden.
Många växtnamn har bytts ut sedan
1700-talet, så identifieringen av växterna
som Kalm och Nordenskiöld beskrev är svår.
Kalm beskriver detaljerat växterna i sina
reseberättelser och de kan användas vid
växtidentifieringen. Viktig hjälp vid granskningen av vilken växt det är fråga om, är
Kalms herbariesamlingar. Dessa har sparats
bl.a. i Uppsala Evolutionsmuseet. Där finns
Kalms herbariesamling som han donerade
till drottning Lovisa Ulrika år 1754.
Frön av Kalms Amerika-växter kan man
försöka beställa från inhemska fröspecialister (bl.a. Vakka-Taimi), plantskolor med
nätförsäljning (bl.a. Exotic Garden) eller
botaniska trädgårdar och arboretum (bl. a
Mustila).
V
D
anhan talon ja pihan kunnostaja
jatkaa vuosisataista käsityötaitoa
ja perinnettä. Uutta ei tarvitse
keksiä, vanhojen mestareiden työt ovat
loistavia esikuvia.
Kuvat / Bilder B. B-Robertz
en som rustar upp gamla hus och
gårdar, uppehåller och för vidare
månghundraåriga hantverks­
traditioner. Man behöver inte uppfinna
något nytt, de gamla mästarnas arbete är
utmärkta förebilder.
35
Loviisa, Kuggomin koulu
– uusi tuleva rakennus­
perinnekeskus
Lovisa, Kuggom skola,
kommande nytt traditionscentrum
Yleishyödyllisiä investointi­
hankkeita – rakennus­
perinteen säilyttäminen
Allmännyttiga investerings­
projekt – byggnadsvård
Mäntsälän Pitäjäntupa –
kulttuurin ja perinteiden
vaaliminen
Mäntsälä Sockenstuga –
bevarande av kultur och
traditioner
Lapinjärvi, Kotiseutumuseo
Kycklings – luonto- ja ympäristöhankkeita, viihtyisän ja
elävän maaseudun puolesta
Lappträsk, Kycklings hem­
bygdsgård – projekt om
natur och miljö, för en trivsam
och levande landsbyggd
Ikkunaremontteja ­perinteisin
menetelmin ja oikea­
oppisesti
Fönsterrenoveringar på
traditionellt sätt med rätta
metoder
Rakennus­perinteen
­vaaliminen
Traditionell
byggnadsvård
SILMU ry
Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry
Vuonna 2007 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on
parantaa maaseudun vetovoimaa ja asukkaiden elinoloja. Yhdistys tukee paikallisia toimijoita toteuttamalla
sekä rahoittamalla erilaisia hankkeita. SILMU ry toimii
Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Mäntsälän, Myrskylän,
Pornaisten, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kuntien alueella. Yhdistyksen myöntämällä Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. pienten yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja sekä yleishyödyllisten toimijoiden
koulutus-, kehittämis- ja investointitoimenpiteitä.
Leader-toiminta on paikallisen asiantuntemuksen ja
osaamisen hyödyntämistä alueen kehittämistyössä. Eteenpäin alueen tarve edellä
SILMU on myöntänyt Leader-rahoitusta useille yleishyödyllisille investointihankkeille, joissa kunnostetaan
vanhoja rakennuksia. Yhdistyksen hallituksessa virisi
keskustelua kunnostustoimenpiteiden oikeaoppisuudesta ja toiveena hankkeiden toteuttajille oli, että vanhoja
rakennuksia kunnostettaessa käytettäisiin perinteisiä
materiaaleja sekä menetelmiä. Tämän seurauksena
hanketoteuttajat kyselivät henkilökunnalta tietoa
asiantuntijoista, jotka osaavat neuvoa kunnostamisessa.
Yhteydenottojen ansiosta tunnistimme alueen tarpeet ja
suunnittelutyö rakennusperinnehanketta varten alkoi.
Rakennusperinnehanke
Hanke toteutettiin vuosina 2012–2014. Sen tavoitteena
oli lisätä perinnerakentamisen osaamista sekä yhteistyötä alan toimijoiden välillä, välittää tietoa ja helpottaa
tiedon löytämistä perinnerakentamisesta, kannustaa
opiskeluun ja yrittäjyyteen sekä pitää maaseutu elävänä
ja viihtyisänä. Hankkeen aikana järjestettiin koulutusta,
työnäytöksiä, teemaseminaareja, opintomatkoja ja infotilaisuuksia sekä tarjottiin neuvontapalvelua. Hankkeen
kotisivuille kerättiin tietoa alan yrityksistä ja muista
toimijoista, linkkejä kiinnostaviin kohteisiin, alaa koskevia artikkeleita sekä tiedotetiin tapahtumista. Hankkeen
aikana selvitettiin myös toiminnan jatkuvuus hankkeen
päätyttyä. Hanke päättyy 2014 ja Perinnekeskus Kuggom
jatkaa sivujen yllläpitoa, perinnerakentaminen.fi.
SILMU ry, Veckjärventie 1, 06150 PORVOO
silmu.info
Leader SILMU myös Facebookissa
SILMU rf
Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf
Föreningen som är grundad år 2007, har som målsättning att gynna landsbygdens möjligheter och dragningskraft, genom att stöda lokala aktörer, förverkliga samt
finansiera olika projekt. SILMU rf:s verksamhetsområde
är Askola, Borgnäs, Borgå, Lappträsk, Lovisa, Mäntsälä,
Mörskom, Pukkila och Sibbo. Föreningen stöder verksamheter med beviljad Leader-finansiering: grundandet
av småföretag, utveckling och investering samt för
allmännyttiga aktörer skolnings-, utvecklings- och investeringsåtgärder. Leader-verksamheten utnyttjar befintlig lokalexpertis
och ­sakkunskap för utvecklingsarbetet i regionen.
UTVECKLING UTGÅENDE från nejdens behov
SILMU har beviljat Leader-finansiering för många allmännyttiga investeringsprojekt för renovering av gamla
byggnader. Föreningens styrelse började begrunda över
rätta renoveringsåtgärder. En önskan till projektaktörerna var, att vid renovering av gamla byggnader skulle det
användas traditionella material och metoder. Som följd
av detta uppstod frågor om sakkunniga rådgivare för
renoveringarna. Förfrågningarna ledde till planering av
ett nytt byggnadsvårdsprojekt. Byggnadsvårdsprojektet
Projektet förverkligades under åren 2012–2014. Målsättningen var att öka kunskap om traditionell byggnadsvård
samt samarbete med branschens aktörer, förmedla
kunskap och information om byggnadsvård, uppmuntra
till skolning och företagsamhet samt hålla landsbygden
levande och trivsam. Under projektet ordnades skolning,
arbetsuppvisningar, temaföreläsningar, studieresor och
informationstillfällen samt erbjöds rådgivningstjänster.
Under projektet gjordes en hemsida där det samlades
uppgifter om branschens företagare och andra aktörer,
länkar till intressanta objekt, byggnadsvårdsartiklar
samt information om evenemang inom branschen.
Under projektet utreddes även hur verksamheten kunde
fortsätta i regionen efter projektets slut. Projektet tar
slut i december och Traditions­centrum Kuggom tar över
hemsidan byggnadsvard.fi.
SILMU rf, Veckjärvivägen 1, 06150 BORGÅ
silmu.info
Leader SILMU även på Facebook.
Katso Ovet seuraavalla sivulla / Se Dörrar på nästa sida >
EJFLU
Peremmälle!
Kom in!
Julkaisija: SILMU ry:n Rakennus­
perinteen vaaliminen -hanke
Utgivare: SILMU rf:s projekt om
­Byggnadsvård
Päätoimittaja: Barbro Bergman-Robertz
Huvudredaktör: Barbro BergmanRobertz
Toimitussihteeri: Hannu Rinne
Ulkoasu ja taitto: Atelier GraGra
Rinne&RInne
Paino: Painotalo tt-urex, Porvoo, 2014
Redaktionssekreterare: Hannu Rinne
Design och layout: Atelier GraGra
Rinne&Rinne
Tryck: Painotalo tt-urex, Borgå, 2014.
Julkaisu jaetaan SILMU ry:n toimintaalueella ja sähköisessä muodossa sivuilla
silmu.info ja perinnerakentaminen.fi
Publikationen distribueras inom
SILMU rf:s verksamhetsområde och utges även i elektroniskt format på sidorna
silmu.info och byggnadsvard.fi
Niklas Grönroos on koulutettu puuveneveistäjä ja puuseppä. Hän on yksi Perinnekeskus
Kuggomin aloitteentekijöistä ja jatkaa
rakennusperinteen vaaliminen
-hankkeen kehittämistä.
Niklas Grönroos är utbildad
träbåtsbyggare och snickare.
Han är en av initiativtagarna till
Traditions­centrum Kuggom och
fortsätter att utveckla byggnadsvårdprojektet.
Ovet Dörrar
O
letko tullut ajatelleeksi, että talosi toivottaa sinut
tervetulleeksi joka kerta, kun tulet kotiin. Kun ovi on
auki, se aivan kuin haluaa ottaa sinut syleilyynsä.
H
ar du någonsin tänkt på, att ditt hus välkomnar dig
genom att hälsa på dig varje gång du kommer hem.
Står dörren öppen, så är den som en välkomnande gest
som vill ta dig i sin famn.
Ytterdörren
Taloon saapuva vieras kohtaa ensimmäisenä ulko-oven, siksi se on
usein yksi rakennuksen hienoimmin tehdyistä yksityiskohdista.
Ulko-oven tekemiseen on käytetty
aikaa ja vaivaa, joka näkyy värityksessä, vuorilaudoituksessa ja jopa
erilaisissa kehysrakennelmissa
oven ympärillä. Koska ulko-ovella
on suuri merkitys talon ulkonäölle,
on vanha ovi pyrittävä säilyttämään. Jos ovi on rakenteellisesti
niin huonossa kunnossa, että
se täytyy vaihtaa, on pyrittävä
hankkimaan tilalle samantyylinen
ovi. Uuden puuoven valmistamisessa on kiinnitettävä erityistä
huomiota puun korkeaan laatuun,
muuten oven toimivuuden kanssa
tulee ennemmin tai myöhemmin
ongelmia. Vaikeinta on yhdistää
oven vanha ulkonäkö ja modernit
ominaisuudet – se on periaatteessa mahdotonta. On valittava ne
ominaisuudet, jotka ovat itselle
tärkeitä.
Ytterdörren är det första en gäst
kommer i kontakt med och därför
har ytterdörren ofta varit det finaste på ett hus. Man satsade lite extra på ytterdörren, vilket ofta kan
ses på dess utseende, färgsättning, foderbräden och även på att
göra dekorativa inramningar runt
dörren. Ytterdörren har en mycket
stor betydelse för husets utseende
och därför lönar det sig att bevara
en gammal dörr ifall det är möjligt.
Måste man byta ut dörren av tekniska skäl, så bör man sträva till
att ersätta den med en tillverkad
och stilenlig. Det viktigaste med
en nytillverkad trädörr är att virket
är av hög kvalitet, annars har man
fort problem med funktionen och
tätheten. Det svåraste är om man
vill ha en gammal dörr med moderna egenskaper – det är så gott
som omöjligt. Då måste man själv
avgöra vad man prioriterar.
Kuva / Bild Tage Lindberg
Ulko-ovi
Kuva / Bild Hannele Seppinen
Innerdörren
Sisäovi
Sisäovet kertovat paljon talon iästä. Useimmat sisäovet ovat peili­
ovia siitä yksinkertaisesta syystä,
että kehärakenne pitää oven
elämisen mahdollisimman pienenä
ilmankosteuden vaihdellessa.
Kuva / Bild Patrik Hellsten
Peiliovissa on monia yksityis­
kohtia, jotka auttavat iän määrit­
telemisessä. Vanhemmat ovet
olivat matalampia ja leveämpiä
kuin uudemmat. Parhaiten oven
ikää voi arvioida peilien muodosta ja siitä kuinka ne sijoittuvat
kehykseen. 1800-luvun puolivälin
jälkeen ovien valmistuminen siirtyi
puusepänverstaille, mikä mahdollisti suuremmat vaihtelut peilien
muotoilussa ja listojen profiileissa.
Jos talon alkuperäiset ovet on
jossain vaiheessa vaihdettu
uudempiin, on todennäköistä,
että vanhat ovet on siirretty
ulko­rakennukseen tai varastoon,
mutta useimmiten ilman karmia.
Kun karmi puuttuu, puuttuvat
myös saranoiden vastakappaleet.
Mutta ei tarvitse vaipua epä­
toivoon: taitava puuseppä tekee
ovelle kuin ovelle uudet karmit, ja
uustuotannosta löytää nykyään
melko helposti vanhan tyyppiset
saranat. Haluaako kierrätetyt
vanhat saranat vai uustuotetut, on
paljolti oma arvovalinta – mikäli ei
asu museossa.
Muut kuvat / Övriga bilder B. B-Robertz
Niin kuin monessa muussakin
puusepäntyössä, turhamaisuus
on vienyt muotia eteenpäin. Uudet
mallit löytyvät rikkaista kaupunki­
taloista, kun taas vanhat mallit
voivat elää pitkään maaseudulla.
Innerdörrar berättar mycket om
husets ålder. Oftast är innerdörrar
spegeldörrar av den enkla orsaken
att den lösningen minimerar dörrens rörelse vid fuktvariationer.
Det är många detaljer på en mellandörr som hjälper vid åldersbestämningen. Äldre dörrar var
lägre och bredare än nyare. Den
mest synliga åldersindikatorn är
fyllningarnas eller speglarnas form
och hur de är placerade i ramen.
Från mitten av 1800-talet började
dörrarna tillverkas på snickeri­
fabriker som möjliggjorde mycket
större variationer i utformandet av
speglar och listprofiler.
Precis som med alla snickeriarbeten, så är det oftast människan fåfänga som fört modet framåt. Nya
modeller användes först hos mera
förmögna husägare i städerna,
medan äldre modeller förekommer
längre på landsbygden.
Om de ursprungliga dörrarna i
huset har bytts ut mot modernare,
så brukar originaldörrarna ofta
finnas kvar i något uthus eller
förråd, men då oftast utan karm. Är
karmen borta, så brukar ofta också
gångjärnens motstycken vara
försvunna. Ge inte upp – en skicklig snickare kan tillverka en ny
karm till vilken dörr som helst och
nyproducerade gångjärn i gammal
still finns det gott om idag. Då
det gäller frågan, ifall man skall
använda sig av återanvända eller
nyproducerade beslag i gammal
stil. Då är det främst frågan om att
man själv skall leva med sitt beslut
– om man inte bor i ett museum
förstås.