Transcript tästä! - Pomoväst

JULKINEN TIEDOTE
HANKE
LANDE
@
2/2011
Huoletta tuoretta - Närande närmat
Itä- ja Länsi Uudenmaan kylät:
- Pitkäpää
- Kerkkoo
- Degerby
- Veikkola
Kylätoimintaa...
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Pääkirjoitus
/ Ledare
HANKE
LANDE
@
Suomessa
ei ole kyliä!
I Finland
finns inga byar!
J
O
os ulkopuolinen tutkisi, lakejamme lukemalla, miten meidän demokratia toimii, hän uskoisi, että kyliä ei ole edes
olemassa. Meillä on hallitus, eduskunta,
ministeriö jne., alueelliset viranomaiset ja paikallisella tasolla kunnat. Lisäksi ovat olemassa
kansalaiset (joskus yhdistettynä perheeseen).
Kaikilla näillä tasoilla on omat velvoitteet, oikeudet ja toimivallat. Mutta laki ei tunne kyliä
tässä yhteydessä.
Tämä on hyvin outoa sillä ensiksikin, kylät
ovat todellisuudessa olemassa.
Toiseksi se on kummallista siitä syystä että
valtiolla on samanaikaisesti odotuksia että kylät ja muut kolmannen sektorin osapuolet osallistuvat hyvinvoinnin varmistamiseen ja palveluiden tuottamiseen kun julkisia varoja ei ole.
Kolmanneksi puhutan usein sosiaalisesta pääomasta. Vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että se on tärkeä kehittämisresurssi. Lienee
selvää, että sosiaalista pääomaa hallinnoidaan
paikallisyhteiskunnassa - kylässä. Sitä tasoa
joka omistaa suurimman osan tästä tärkeästä
sosiaalisesta pääomasta, kummallista kyllä ei
ole edes olemassa!
Neljänneksi on ihmeellistä miten hidasta
viestintä joskus on. Ferdinand Tönnies julkaisi jo vuonna 1887 kirjan nimeltä Gemeinschaft
und Gesellschaft. Hän osoittaa, että on olemassa kaksi perustavaa laatua olevaa tapaa jolla ihmiset tekevät yhteistyötä. Gesellschaft sisältää
suurin piirtein yhteiskunnan ja markkinat, jotka Suomessa ovat sekä hyvät että ylikehittyneet. Gemeinschaft merkitsee suurin piirtein
yhteisöllisyyttä, mutta tämä osa inhimillisestä vuorivaikutuksesta puuttuu melkein kokonaan, toisin sanoen Gemeinschaft -perhe on
huomioitu mutta Gemeinschaft- kylä puuttuu.
Nyt olisi aika asettaa vaatimuksia lainsäädännölle ja demokratialle yhteiskunnassamme.
Eikö lainsäädännön tulisi heijastaa todellisuutta, toisin sanoen kylät tulisi tunnustaa yhteiskunnallisena tasona?
Valtion asettaessa vaatimuksia yhteiskuntatasolle, tulisi valtion tunnustaa että taso on olemassa subjektina. Toisin sanoen tällä tasolla on
myös oikeus saada äänensä kuuluviin.
Suomen valtio ja sen kunnat ovat suurten haasteiden edessä. Kreikan tauti voi levitä myös tänne ja kunnat voivat olla niitä jotka ensimmäisenä saavat tartunnan. Kun talous
on kriisiissä, joudutaan turvautumaan sosiaaliseen pääomaan. Kyseessä ei ole verkostojen
rakentaminen vaihtamalla käyntikortteja liikelounaalla vaan kyse on siitä, että huolehdimme toisistamme tavalla josta olemme vieraantuneet pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa.
Meillä ei todennäköisesti ole vaihtoehtoja pidimmepä kehityssuunnasta tai emme. Mikäli
haluamme hyvän yhteiskunnan, tulee meidän
rakentaa se alhaalta ylöspäin yhteistyössä muiden tasojen kanssa uusvanhalla ja kestävällä tavalla.
Lähidemokratiaa varten
tarvitaan kansalaisliike.
Nyt käynnistämme sen.
Tule mukaan!
m en främling skulle undersöka
hur vår demokrati fungerar genom
att läsa våra lagar så skulle han/hon
tro att det inte finns några byar. Det
finns regering, riksdag, ministerier osv. , regionala myndigheter och på lokal nivå kommuner. Och så finns det medborgare (i bland
hopparade till familjer). Alla dessa nivåer har
sina skyldigheter, rättigheter och befogenheter.
Men lagen känner här inga byar.
Det här är mycket märkvärdigt, för det första
eftersom byar finns i verkligheten.
För det andra är det märkvärdigt eftersom
staten samtidigt har förväntningar på att byar
och andra delar av tredje sektorn skall vara
med och trygga välfärden, producera tjänster
när det offentliga inte har resurser till det.
För det tredje talar man ofta om socialt kapital. Det råder en stor enighet om att det är
en viktig utvecklingsresurs. Det är också klart
att det sociala kapitalet framförallt förvaltas
i lokalsamhället - i byn. Den nivå som är den
största ägaren av detta viktiga sociala kapital
finns konstigt nog inte!
För det fjärde är det konstigt hur långsamt
kommunikationen flyter ibland. Redan 1887
publicerade Ferdinand Tönnies en bok som
hette Gemeinschaft und Gesellschaft. Han visar att det finns två grundläggande sätt på vilka
vi människor samverkar. Gesellschaft omfattar
ungefär samhället och marknaden, det finns
både väl- och överutvecklat i Finland. Gemeinschaft betyder ungefär gemenskap, men den
delen av den mänskliga samverkan har man
nästan missat, d.v.s. man har observerat Gemeinschaftet familjen - men Gemeinschaftet
byn saknas.
Det skulle nu vara dags att ställa krav på lagstiftningen och demokratin i vårt samhälle.
Om det inte är för mycket begärt så borde lagstiftningen börja avspegla verkligheten
d.v.s. byarna borde erkännas som en samhällsnivå.
När staten ställer krav på en samhällsnivå så
borde staten erkänna att den nivån finns som
subjekt, d.v.s. att den nivån har rätt att också få
sin röst hörd.
Staten Finland och dess kommuner står inför stora utmaningar. Den grekiska sjukan kan
sprida sig också hit, kommunerna kan vara de
som först smittas. När det finansiella kapitalet krisar måste man ta till det sociala kapitalet.
Det kommer inte att handla om att skapa nätverk genom att byta visitkort under en affärslunch, det handlar om att ta hand om varandra på ett sätt som vi har vant oss av med i den
nordiska välfärdsstaten. Vi har knappast något
alternativ, vad vi än tycker om utvecklingen.
Skall vi ha det goda samhället så måste vi bygga upp det nerifrån, men i samarbete med andra nivåer; på ett nygammalt och hållbart sätt.
Länsi-Uudenmaan kylät...............................................................s. 3
Västnylands byar .........................................................................s. 3
Itä-Uudenmaan kylät ..................................................................s. 3
Östra Nylands byar .....................................................................s. 3
Pitkäpää ....................................................................................s. 4
Kerkkoo ........................................................................................... s. 5
Degerby ......................................................................................s. 6
Veikkola ......................................................................................s. 7
Närmat i Västnyland ...................................................................s. 8
Huoletta tuoretta / Närande närmat ...........................................s. 9
Lokaali ........................................................................................s. 9
Bredband i Västnyland ..............................................................s. 10
Leader-retki ..............................................................................s. 10
Voimistuvat kylät .......................................................................s. 10
Leader ..................................................................................... s. 11
SILMU ry .................................................................................. s. 12
Pomoväst rf .............................................................................. s. 12
HANKE
LANDE
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011
Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
@
Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry
Veckjärventie 1, 06150 Porvoo
Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf
Veckjärvivägen 1, 06150 Borgå
- Gina Forsström
- Tiina Kurki
- Heli Mutanen
För detta behövs en
medborgarrörelse för lokal demokrati.
Nu startar vi den.
Kom med!
Peter Backa
Peter Backa
Sisällys
/ Innehåll
Pomoväst rf
Formansallén 2, 10600 Ekenäs
maaseuturahasto
EJFLU
Pomoväst ry
Ajurinpuisto 2, 10600 Tammisaari
019 241 3921
- Gunilla Wasström
- Merja Kekkonen
- Nancy Kaunisranta
Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo
2
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti
dotusleht 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Västnylands Byar
L
evande byagemenskap heter projektet genom vilket Västnylands Byar vill hitta
modeller för att öka närdemokratin samt
arbeta för att stöda en hållbar utveckling i regionen. Bakgrunden till projektet är ett behov
av att få ut information om framtidsvisioner då
det gäller markanvändning, trafik och service
för huvudstadsregionens periferiområden.
Inom ramen för projektet har en enkät
gjorts, i samarbete med Hämeen ammattikorkeakoulu, för att ta reda på de nyländska byarnas behov, önskemål, förväntningar och hotbilder då det gäller deras boningsområden. De
centrala frågorna i undersökningen var hur invånarna upplever det att bo och leva på metropol-landsbygden idag och vilka önskemål de
har beträffande utvecklingen fram till år 2025.
Drygt 600 personer svarade på enkäten och av
deras svar kan man konstatera att landsbygdsinvånarna önskar att metropolpolitiken skulle
förverkligas så att landsbygden tas i beaktande som en central del av hela områdets utveckling. Man önskar även att landsbygd och stad
inte skulle ses som varandras motsatser utan
som områden som kompletterar varandra. Företagsamheten på landsbygden bör främjas, i
all synnerhet turism, närmat samt förnybar energi är branscher som man anser att i framtiden kan ge möjligheter till sysselsättning av
lokalbefolkningen. Mera information om undersökningen fås av föreningens verksamhetsledare och byaombud Pirkko Kaskinen.
För att främja uppgörandet av byaplaner håller man inom projektet på att utveckla ett nytt
Länsi-Uudenmaan
L
Kylät
redskap, en kortpacke för planering av en hållbar utveckling. Idén har tagits från Wales och
man håller nu på med att göra en finländsk
version av korten. Västnylands Byar letar efter
byaföreningar som är villiga att testa den nya
metoden, testningen kan utföras under våren
2012.
I början av nästa år inleds även arbetet med
att göra upp ett lokalt program för landsbygden
i Nyland. Detta görs i samarbete med Leadergrupperna och övriga landsbygdsutvecklare i
regionen. Den undersökning som gjorts kommer att ligga som grund för programarbetet.
En annan undersökning som är under arbete gäller framtidens bya-aktör. Pirjo Sjögren
undersöker hur frivilligarbetet fungerar nu och
hur man ska få nya människor och även ungdomar engagerade och aktiverade i frivilligarbetet inom byaföreningar och lokalt utvecklingsarbete i framtiden.
För en hållbar utveckling och en fungerande
närdemokrati behöver vi aktiva byaföreningar
som vet vad invånarna vill och som är beredda
att jobba för det.
Gunilla Wasström
K
ylät välittää-hankkeen avulla Länsi-Uudenmaan kylät ry haluaa löytää malleja
lähidemokratian lisäämiseen sekä tehdä
työtä edistääkseen kestävää kehitystä alueella.
Hankkeen taustalla on tarve tiedottaa pääkaupunkiseudun reuna-alueita koskevista tulevaisuuden visioista, jotka koskevat maankäyttöä,
liikennettä ja palveluita.
Hankkeen puitteissa on tehty kysely yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään uusmaalaisten kylien tarpeita, toivomuksia, odotuksia
ja uhkakuvia. Keskeisinä kysymyksinä olivat
miten asukkaat kokevat metropolimaaseudulla asumisen ja elämisen tällä hetkellä ja minkälaisia toivomuksia heillä on koskien alueen kehittämistä ajanjaksolla aina vuoteen 2025 asti.
Runsaat 600 henkilöä vastasi kyselyyn ja vastauksien perusteella voidaan todeta maaseudun
asukkaiden toivovan, että metropolipolitiikka
toteutuisi siten, että maaseutu otetaan huomioon keskeisenä osana koko alueen kehittämisessä. Toivotaan myös ettei maaseutua ja kaupunkia nähtäisi toistensa vastakohtina vaan
alueina, jotka täydentävät toisiaan. Yrittämistä
maaseudulla on edistettävä, ja erityisesti matkailu, lähiruoka ja uusiutuva energia ovat aloja,
joiden katsotaan antavan mahdollisuuksia paikallisasukkaiden työllistymiseen tulevaisuudessa. Lisää tietoa kyselystä antaa yhdistyksen
toiminnanjohtaja ja kyläasiamies Pirkko Kaskinen.
Jotta edistettäisiin kyläsuunnitelmien tekemistä, on hankkeessa suunnitteilla työtä hel-
pottava työkalu, korttipakka, jonka avulla voidaan suunnitella kestävää kehitystä. Idea on
Walesista peräisin ja nyt on suomalainen versio korteista työn alla. Länsi-Uudenmaan kylät ry etsii kyläyhdistyksiä, jotka ovat halukkaita kokeilemaan uutta metodia, kokeilu voidaan
tehdä keväällä 2012.
Ensi vuoden alussa aloitetaan myös Uudenmaan maaseudun paikalliskehittämisohjelman
tekoa. Työhön osallistuvat alueen Leader-ryhmät ja muut maaseudunkehittäjät. Tehty kysely
tulee toimimaan ohjelmatyön perustana.
Toinen työn alla oleva tutkimus koskee tulevaisuuden kylätoimijaa. Pirjo Sjögren tutkii,
miten vapaaehtoistyö toimii nyt ja miten voitaisiin tulevaisuudessa saada uudet ihmiset ja
myös nuoret kiinnostumaan ja aktivoitumaan
kyläyhdistysten vapaaehtoistyöhön ja paikalliseen kehittämistyöhön.
Kestävää kehitystä ja toimivaa lähidemokratiaa varten tarvitsemme aktiivisia kyläyhdistyksiä, jotka tietävät mitä asukkaat haluavat ja
jotka ovat valmiita tekemään työtä sen eteen.
Gunilla Wasström
Itä-Uudenmaan Kylät ry
y
Östra Nylands Byar rf
A
D
lueen maakunnallinen kylien yhteenliittymä Itä-Uudenmaan Kylät ry
vietti viime vuonna kymmenvuotisjuhlavuottaan monipuolisissa merkeissä. Kymmenen vuotta voi kuulostaa lyhyeltä ajalta yhdistykselle, mutta paljon on saatu aikaan ja
toiminta on lisääntynyt merkittävissä määrin.
2000-luvun alussa kylätoiminnan uutta tulemista ryhdyttiin herättelemään valtakunnallisesti. Suomen kylätoiminta ry (SYTY)
nosti profiiliaan ja kehotti alueita ryhtymään
toimiin kylätoiminnan tukemiseksi. Taustalla
oli ajatus siitä, että kylätoiminta ei ole pelkkää
harrastus- ja iltamaperinnettä vaan vakavasti
otettavaa maaseudun kehittämistä ja tarvittaessa jopa elinkeinotoimintaa kylän elinvoiman
ylläpitämiseksi. SYTY oli oikeassa. Kuntaliitosten ja rakennemuutosten myötä koko maaseutu on joutunut altavastaajaksi monen palvelun
suhteen. Niin on käynyt myös meidän alueellamme. Itä-Uusimaa on lakannut olemasta itsenäinen maakunta ja moni kunta on liittynyt
naapuriinsa paremman tulevaisuuden toivossa.
Kylätasolla muutokset ovat pieniä. Kautta aikain kylät ovat olleet itsenäisiä suhteessa omaan toimintaansa. Tämä on tarkoittanut
myös vastuuta oman kyläyhteisön hyvinvoinnista. Se on ollut myös pontimena toiminnan
kehittämiselle. Kylien eroavaisuudet niin meillä kuin muualla ovat suuria. On kyliä, joissa ei ole edes toimivaa kyläyhdistystä ja toisissa harjoitetaan liiketoimintaa kyläyhdistyksen
nimissä. Jälkimmäiset ovat ajassa kiinni. Kyläyhdistyksen perustehtävä ei näinä päivinä
ole iltamaperinteen ylläpitäminen vaan kylän
elinolosuhteisiin vaikuttaminen eri tavoin. Kylät pidetään elävinä kylän ja kunnan yhteistyöllä ja vahvojen toimijoiden myötävaikutuksella.
Itä-Uudenmaan Kylät ry on työntekijöidensä avulla kymmenen toimintavuotensa aikana
laatinut kymmeniä kyläsuunnitelmia ja kotisivuja, lobannut, järjestänyt keskustelutilaisuuksia, seminaareja, markkinoita ja palavereita, istunut tuhansissa kyläkokouksissa, kirjoittanut
hankkeita ja kannanottoja, vaatimuksia ja lausuntoja, taistellut kyläkoulujen ja kyläkauppojen, lähipalveluiden ja oman maakuntaliiton
puolesta. Itä-Uudenmaan Kylät ry:llä on vahva
tuntuma alueen ruohonjuuritason elämään ja
kylien toimijoihin. Viimeisten muutaman vuoden aikana yhdistyksen toiminta on moninkertaistunut satunnaisesta työntekijästä kahteen palkattuun työntekijään.
Takaiskuja ei ole voitu välttää. Suurin ja kaunein yhteistyökumppanimme, Itä-Uudenmaan
maakuntaliitto, liitettiin Uudenmaan maakuntaliittoon vuodenvaihteessa. Se loi merkittävän loven alueelliseen kehittämiseen sekä käytännön tasolla että taloudellisesti. Uudenmaan
liitto on linjannut, että kylien kehittäminen ei
kuulu rahoitettaviin toimintoihin, mistä syystä Itä-Uudenmaan liiton myöntämä hankerahoitus lakkasi vuodevaihteessa. Tämän johdosta yhdistys joutuu uudelleen arvioimaan
toiminnan laajuutta ja priorisoimaan tiettyjä
toimintoja. Kyläasiamies Kim Malmsin vetämä
kyläsuunnitteluhanke jatkuu vuoden 2012 keväälle ja toiminnanjohtaja Mia Aitokari siirtynee osittain uusiin tehtäviin.
Itä-Uudenmaan Kylät ry on ottanut vakavasti kehotuksen alueen elinkeinollisesta kehittämisestä. Mielenkiintoista yhteistyötä on
virinnyt alueellisen lähiruokahankkeen suunnittelussa yhdessä Loviisan kaupungin kanssa. Maaseutua ja kyliä kehitetään monin eri
tavoin, mutta tärkeintä on, että kylät itse aktivoituvat ja ryhtyvät toimeen sekä ilmaisevat
oman tahtonsa ja omat tarpeensa. Valitettava
tosiasia on, että kukaan ei tule tyrkyttämään
uusia palveluita kyliin. Omalla aktiivisuudella ja positiivisella otteella saadaan paljon aikaiseksi - myös eläviä itäuusmaalaisia kyliä.
Mia Aitokari
toiminnanjohtaja
(lomautettuna syyskuusta joulukuuhun 2011)
Itä-Uudenmaan Kylät ry
en regionala byasammanslutningen
Östra Nylands Byar rf firade sitt tioårsjubileum i fjol i mångsidiga tecken.
Tio år kan låta som en kort tid i en förenings
historia, men mycket har man fått till stånd
och verksamheten har ökat betydligt.
I början av 2000-talet började man väcka den
slumrande byaverksamheten nationellt. Finlands byaverksamhet rf (SYTY) lyfte sin profil
och uppmanade regionerna att verka för byarnas bästa. Baktanken var, att byaverksamheten
inte enbart är traditionell hobbyverksamhet
och kvällsfester utom seriös landsbygdsutveckling och vid behov även näringsidkande verksamhet. SYTY hade rätt. Genom kommunsammanslagningar och strukturreformer har
hela landsbygden fått lida med tanke på servicenivån. Så även i vår region. Östra Nylands
självständiga landskap har slutat existera och
mången kommun har sammanslagits med sin
granne i väntan på bättre tider.
På byanivån är förändringarna obetydliga. I
alla tider har byarna varit självständiga i förhållande till sin egen verksamhet. Detta har
också betytt ansvar för den egna byns välbefinnande och har sporrat till utveckling av samarbetsformer. Byarna är sinsemellan olika både
här och på andra håll i landet. Å ena sidan
finns det byar som inte ens har en fungerande
byaförening, å andra sidan finns det byar som
idkar näringar i byaföreningens namn. De sistnämnda lever i tiden. Idag är byaföreningens
basfunktion inte att upprätthålla de traditionella byafesterna. Föreningarna ska kunna påverka byns levnadsförhållanden på olika sätt.
Byarna hålls levande med hjälp av byns och
kommunens samarbete och med stöd av starka aktörer i byn.
Östra Nylands Byar rf har med hjälp av sina
anställda under de tio verksamhetsåren gjort
upp tiotals byaplaner och hemsidor, lobbat,
arrangerat diskussionstillfällen, seminarier,
marknader och möten, suttit på tusentals byamöten, skrivit projekt och ställningstaganden, krav och utlåtanden, kämpat för byskolor,
bybutiker, närservice och det egna landskapsförbundet. Östra Nylands Byar rf känner gräsrotsaktörerna och livet i området. Under de
senaste några åren har föreningen måndubblat sin verksamhet från en sporadiskt anställd
byaombudsman till två anställda.
Motgångar har föreningen inte kunnat undvika. Vår största och mest betydelsefulla samarbetspartner, Östra Nylands förbund, sammanslogs med Nylands landskapsförbund
i årsskiftet. Det medförde både en ansenlig
praktisk och ekonomisk svacka i den regionala utvecklingen. Till Nylands förbunds linjedragningar hör att byautveckling inte skall
understödas med landskapsutvecklingsfinansieringen, vilket ledde till att den av Östra Nylands förbund beviljade projektfinansieringen
drogs in i årsskiftet. På grund av detta måste föreningen omvärdera verksamhetens vidd
och prioritera vissa funktioner. Byaplaneringsprojektet som leds av byaombudsmannen Kim
Malms, fortsätter till våren 2012 och verksamhetsledaren Mia Aitokari övergår delvis till andra uppgifter.
Östra Nylands Byar rf har seriöst beaktat
uppmaningen att delta i den lokala näringsutvecklingen. Ett intressant samarbete har uppstått med Lovisa stad då planeringsprocessen
för det regionala närmatsprojektet har pågått.
Landsbygden och byarna utvecklas på många
olika sätt, men viktigast är att byarna själv aktiverar sig och tar itu med olika åtgärder samt
uttrycker sin egen vilja och sina behov. Ingen
kommer att knacka på dörren för att erbjuda
ny service. Med hjälp av egen aktivitet och ett
positivt grepp kan man få mycket till stånd även levande östnyländska byar.
Mia Aitokari
verksamhetsledare
(permitterad från september till december 2011)
Östra Nylands Byar rf
3
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Pitkäpää
– talkoohengellä yhteiseksi hyväksi
Rantaan rakennettiin myös yhdistykselle oma
hirsitalo, jossa kyläyhdistys ja muut alueen
seurat kokoontuvat.
Pitkäpään kylä sijaitsee Loviisassa Pernajan
kaupunginosassa. Etäisyys Loviisan keskustaan
on noin 10 km. Pernajan historian mukaan Pitkäpään
kylä oli olemassa jo vuonna 1473, jolloin Lappnoriin
vedettiin Sarvilahden ja Pitkäpään kylän välinen raja.
Kylässä asui silloin seitsemän maanviljelijää. Pitkäpään
kylän lopulliset rajat vahvistuivat vuonna 1665.
V
ielä vuonna 2007 kylänraitilla toisiamme vastaan tultaessa kyllä morjenstettiin, mutta suurin osa kyläläisistä ja mökkiläisistä ei edes tuntenut
toisiaan eikä ollut missään tekemisissä toistensa kanssa. Kylä oli tähän asti nukkunut “Ruususen unta”.
ALKUSYSÄYS
Kylään muutti vuonna 2007 Pernajan uusi
kanttori Rita Bergman joka aloitti ostamansa talon perusteellisen kunnostamisen. Saatuaan sen valmiiksi hän toimitti jokaiseen
Pitkäpääläiseen postilaatikkoon kutsun tupaantuliaisiin. Tämä hämmästytti kylän väkeä, koska tällaiseen ei ollut totuttu. Kutsuun
vastasi kuitenkin suuri osa kyläläisistä ja mökkiläisistä. Tutustuttiin ja tietenkin tapaamisessa myös keskusteltiin kovasti kylän asioista ja lopputuloksena olikin, että Pitkäpäähän
perustettiin kyläyhdistys juuri ennen joulua
2007. Kylän tapahtumat ja asioiden järjestelyt
tapahtuvat nykyään pääsääntöisesti yhdistyksen kautta. Kylässä on 50 vakituista asukasta
ja toistasataa mökkiläistä. Yhdistyksen jäsenmäärä on kuitenkin pitkälti yli sadan. Kyläyhdistyksen perustamisen jälkeen on kylä herännyt elämään, melkein kaikki tuntevat toisensa
ja käyvät eri tapahtumissa sekä osallistuvat jatkuvasti talkoisiin ym. odottaen ja kysellen aina
seuraavia tapahtumia. Olemme myös saaneet
kesämökkiläiset mukaan samaan “perheeseen”.
Ennen oli “me kyläläiset ja ne mökkiläiset”.
Mielestäni viimeiset, vajaan neljän vuoden
tapahtumat kylässämme ovat esimerkki siitä,
4
että pienikin kylä saa tavattoman paljon halutessaan aikaiseksi. Koska tulimme kuntaliitoksessa osaksi uutta Loviisan kaupunkia,
häviämme helposti isoon organisaatioon. Tarkoituksemme olikin saada kylästämme ehjä,
toimiva kokonaisuus, jossa kaikilla olisi hyvä
olla. Tällaista kokonaisuutta on paljon helpompi tuoda esille ja sen etuja valvoa sitten eri
yhteyksissä. Ennenhän lähes jokainen Pernajassa tiesi missä on Pitkäpää, kuntafuusion jälkeisessä Suur-Loviisassa hyvin harva.
Itä-Uudenmaan Vuoden Kylä 2010 -kilpailussa voitimme Vuoden Kylä -tittelin. Vaikka
isoilla kylillä on paljon paremmat mahdollisuudet ja resurssit toteuttaa ”isoja” ja näyttäviä
asioita (kyläkoulupelastukset ym.), oli voittomme mielestäni loistava osoitus siitä, mitä sisukkuudella ja ennakkoluulottomalla ajattelulla
itseensä luottaen saadaan aikaiseksi. Olemmehan tästä eri ikärakenteiden ja kyläläisten/
mökkiläisten sekasotkusta saaneet samaan hiileen puhaltavan kokonaisuuden, joka nyt nauttii työnsä tuloksista. Voittomme toi kylällemme mukanaan myös paljon julkisuutta.
LEADER -RAHOITUKSELLA
SAAVUTETTU KOKONAISUUS
Käynnistimme vuonna 2009 ns. kylänrantaprojektimme, johon saimme LEADER -rahoitusta SILMU ry:ltä. Tämä suurelta osin mahdollisti kaiken tekemämme.
Kylän yhteiselle ranta-alueelle tehtiin rantasuunnitelma, joka on nyt talkoilla toteutettu. Rantaan rakennettiin myös yhdistykselle
oma hirsitalo, jossa kyläyhdistys ja muut alu-
een seurat kokoontuvat, jossa pidetään juhlia ja
jossa kylään suunnitteilla olevat harrastuspiirit
(keramiikka, taide, kuoro jne.) tulevat toimimaan. Rannassa olevat vanhat kalastajien verkkovajat on saatu kyläyhdistyksen omistukseen
ja niitä on korjattu. Pelkästään kylätalon rakentamiseen ja sen ympäristön kunnostamiseen
käytettiin yli 1000 talkootuntia.
Kyläyhdistyksen ensimmäisiin tehtäviin
kuului myös selvittää kyläläisten tarpeet ja halukkuus kunnalliseen vesi- ja viemärihankkeeseen. Kylään perustettiinkin vesi- ja viemäriosuuskunta ja vesi- ja viemärijärjestelmä
valmistui pääosiltaan viime jouluksi. Mukana
vesiosuuskunnassa on 55 kiinteistöä.
JOKAVUOTISIA TAPAHTUMIA
ovat mm. keväinen Lappnor Rund -pyöräilytapahtuma. Vappujuhla järjestettiin tänä vuonna
ensimmäisen kerran. Juhannuksen aaton aattona pidetään Juhannusmarkkinat, joissa kylän asukkaat myyvät valmistamiaan tuotteita ja tavaroita ja paikalla on lisäksi parturi ja
buffet. Juhannusaattona pidetään Juhannusjuhlat tansseineen, Juhannusaamuna Pernajan
seurakunta on jo kolmena juhannuksena järjestänyt Pernajan Juhannusjumalanpalveluksen Pitkäpään rannassa. Kesän päättäjäisjuhlat
ovat aina syksyllä. Kylässä on järjestetty myös
jo neljänä jouluna joulujuhla. Kyläyhdistys on
ollut mukana ennen joulua Loviisassa järjestettävillä joulumarkkinoilla myymässä kyläläisten
tekemiä tuotteita. Samassa yhteydessä tuodaan
Pitkäpään kylää ja sen tarjontaa esille. Teatterimatkojakin kyläläisille järjestetään.
Kylässä ilmestyy oma julkaisu, Pippibladet. Lehdessä on kuvia talkoista ja tapahtumista kylässä, siellä tiedotetaan asioista ja tapahtumista sekä lisäksi lehdessä on mm. myydään
/ ostetaan palsta. Kyläyhdistyksen jäsenillä on
myös oma jäsenkortti josta on hyötyä Loviisan
liikkeissä asioidessa.
Kyläsuunnitelma, jossa mm. kylätalkkari,
oma kesäkauppa sekä kylän monipalvelupiste/
keskus, on myös tehty.
Pitkäpään kylän historiasta tehdään myös
tutkimusta ja vanhoja valokuvia ja karttoja kerätään tarkoituksena saada mahdollisimman
tarkka kuvaus kylän tapahtumista aikojen saatossa.
MUKANA ITÄ-UUDENMAAN KYLISSÄ
Pitkäpään kyläyhdistys ry. on jäsenenä ItäUudenmaan kylät ry:ssä ja kyläyhdistyksen
puheenjohtaja on myös Itukylät ry:n hallituksessa. Tätä kautta saamme tietoa myös kylätoiminnasta laajemmin ja voimme paremmin
olla vaikuttamassa erittäin tärkeäksi kokemaamme kylien tulevaisuuteen sekä yhteistyöhön. Itä-Uudenmaan kylät ry:n kautta pääsemme myös osallistumaan erilaisiin tapahtumiin
ja verkottumisen kautta vaikuttamaan moneen
eri tahoon.
Kari Markkula
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Kerkkoo
Kerkkoon kansanpuvut
Kerkkoon kylä sijaitsee Porvoossa kymmenisen
kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen,
Porvoonjokilaakson kansallismaisemassa.
Asukkaita Kerkkoon kylässä on n. 800. Kylän
palveluita käyttävät ja yhteiseen toimintaan
osallistuvat myös naapurikylien asukkaat.
TAUSTAA
Kerkkoon kylä tunnetaan erityisesti useista kivikautisista asuinpaikoista, 1900-luvun vilkkaasta urheiluvälineteollisuudesta sekä tämän
päivän aktiivisesta yhdistys- ja yritystoiminnasta. Kerkkoo valittiin Vuoden Itä-Uusmaalaiseksi kyläksi vuonna 2005.
Kerkkoossa toimii useita eri yhdistyksiä sekä
yrityksiä. Kylän seurat tekevät oman toimintansa ohella paljon yhteistyötä sekä keskenään
että tarpeen mukaan myös muiden toimijoiden
kanssa. Kylässä toimivia eri alojen ammattilaisia ja yrityksiä työllistetään yhteisissä hankkeissa: esimerkiksi maisemanhoitohankkeissa konetyöt on ostettu paikallisilta yrittäjiltä. Kylän
seurat työllistävät myös suoraan ihmisiä: Kerkkoon nuorisoseura on palkannut oman seuratyöntekijän, Kerkkoon Urheilijoilla on osa-aikainen latuverkostosta huolehtiva henkilö sekä
Kerkkoon koulun vanhempainyhdistyksellä on
työssä kolme iltapäiväkerho-ohjaajaa.
Tärkeitä varainhankintakeinoja, joilla yhdistysten toimintaa sekä erilaisia hankkeita rahoitetaan, ovat erilaisten tapahtumien järjestäminen. Varainhankinta tehdään talkootyönä,
jolloin on tärkeää, että mukana on useita ihmisiä, ettei muutaman henkilön työmäärä kasva
liian suureksi. Kerkkoon kylän asukkaat ovat
kuitenkin osallistuneet erilaisiin yhteisiin talkoisiin hyvin, sillä on tiedetty oman työn parantavan elämisen laatua. Lisäksi paikalliset
yritykset sekä erilaiset säätiöt ja yhdistykset
ovat tukeneet kylän toimintaa apurahoin ja
lahjoituksin.
Kerkkoossa kiinnitetään erityistä huomiota
tapahtumien avoimuuteen: siihen, että kaikki
ovat tervetulleita mukaan toimintaan sekä tapahtumista tiedottamiseen. Jo kymmenkunta vuotta on julkaistu Kerkkoon kylätiedotetta, jossa kylän yhdistykset ja muut kylällä
toimivat tahot kertovat kolme kertaa vuodessa tulevien kuukausien toiminnastaan ja tapahtumistaan. Lisäksi tiedotteessa julkaistaan
esimerkiksi kaupungin tiedotteita ajankohtaisista asioista. Tiedotteen painosmäärä on 500
kpl ja se jaetaan kaikkiin kylän postilaatikoihin
Kerkkoon kylällä on omat internet-sivut
osoitteessa www.kerkkoo.fi. Ne on toteutettu yhdessä Itä-Uudenmaan kylät ry.:n kanssa.
Sieltä löytyy yleistä tietoa kylästä, tarkemmat
esittelyt yhdistyksistä sekä ajankohtaisia asioita. Kylän asioista keskustellaan erityisesti Facebookissa Pro Kerkkoo-ryhmässä.
Jokainen kylän yhdistys suunnittelee itse
oman toimintansa seuran toimialan ja jäsenten
kiinnostusten kohteiden ja ideoiden perusteella. Pitkäjänteisempää näkökulmaa kylän kehittämiseen on tuonut kyläsuunnitelman tekeminen. Ensimmäinen kyläsuunnitelma valmistui
vuonna 2004 ja siinä painotettiin erityisesti erilaisia kylän ympäristöön liittyviä kehittämishankkeita. Kyläsuunnitelma päivitettiin
keväällä 2011. Päivityksessä keskeiseksi aihepiiriksi nousivat kylän palvelut.
TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA
Kerkkoon kylän yhdistysten toiminnassa on
pyritty huomioimaan kylän eri-ikäiset asukkaat ja heidän erilaiset kiinnostuksen kohteensa. Toiminta järjestetään enimmäkseen talkoovoimin ja se on pääosin maksutonta. On
tärkeää, että omassa kylässä kodin lähellä on
tarjolla maksuttomia harrastuksia: ne tarjoavat
mahdollisuuden osallistua harrastuksiin erityisesti silloin, jos kuljetustarve tai korkea osallistumismaksu ovat este.
Osa toiminnasta on säännöllistä, esimerkiksi talvisin kerran viikossa kokoontuvan harrastuspiirin toimintaa, ja osa satunnaista, esimerkiksi toistuvasti kerran vuodessa järjestettävä
tapahtuma.
Kerkkoon nuorisoseura järjestää
joka maanantai nuorisoseurantalolla musiikkiliikunta- ja kansantanssikerhoja. Ryhmiä on peräti kuusi eri-ikäisille lapsille. Pienimpien
lasten kanssa vanhemmat osallistuvat myös toimintaan. Kerhot
esiintyvät aktiivisesti ja osallistuvat
myös valtakunnallisiin ja pohjoismaisiin tapahtumiin. Kesällä 2011
Kerkkoon nuorisoseuran kansantanssiryhmät matkasivat Barnlektapahtumaan Tanskaan. Lisäksi
nuorisoseura järjestää säännöllisesti esimerkiksi lavatanssikursseja.
Kerkkoon Urheilijoilla on erilaisia urheiluryhmiä. Kesäkaudella urheilukentällä harjoitellaan yleisurheilulajeja ja kisaillaan leikkimielisesti sarjakilpailuissa, maastojuostaan
sekä pelataan jalkapalloa. Talvikaudella on
jumppa- ja sählyryhmiä lapsille, nuorille ja aikuisille sekä sulkapalloa ja lentopalloa niiden
pelaamisesta kiinnostuneille.
Lisäksi kylällä on nuorisokahvila kerran
kuukaudessa ja koko perheen saunavuoro joka
toinen viikko ulkoilumajalla. Lukupiiri kokoontuu kirjastossa kerran kuukaudessa.
Kylän yhdistysten perinteisesti vuosittain
järjestämiä tapahtumia ovat esimerkiksi talvitapahtuma pulkkamäkineen, pääsiäisen aikaan
järjestettävä vaellusretki makkaranpaistoineen
Kirkkokivelle, syysmarkkinat sekä kylän yhteiset pikkujoulut.
Kylän yhdistysten lisäksi myös mm. Porvoon
kansalaisopisto järjestää Kerkkoossa harrastustoimintaa sekä Porvoon suomalainen seurakunta lapsille kerhotoimintaa ja tapahtumia.
Edellä kuvattu toiminta on jatkunut useiden
vuosien ajan. Lisäksi kylällä on kokeiltu myös
muita tapahtumia satunnaisesti. Esimerkki
tällaisesta on elokuussa 2010 järjestetty Kerkkoon kulttuuriviikko, jonka kylän eri yhdistykset (kyläyhdistys, nuorisoseura, urheilijat ja
koulun vanhempainyhdistys) järjestivät yhdessä kylän asukkaiden ja yritysten kanssa.
Kerkkoon kulttuuriviikon kantava ajatus oli
järjestää viikon ajan joka päivä jokin kulttuuritapahtuma omalla kylällä. Viikko – joka suunnittelun aikana venyi yhdeksäksi päiväksi – sisälsi mm. taidenäyttelyitä, lasten konsertin,
liikuntatapahtuman, historia-illan, tanssit, kirjallisuusillan, elokuvaillan, kuutamoillallisen,
koko perheen Taiteiden illan sekä lasten maaseutukisat. Kulttuuriviikon tapahtumissa kävi
yhteensä yli 1600 henkeä.
YHTEISEN KYLÄMAISEMAN HOITOA
Kylän eri seurojen ja asukkaiden välisenä yhteisenä toimintana Kerkkoossa on kunnostettu yhteistä ympäristöä ja pyritty lisäämään sen
viihtyisyyttä.
Jokavuotisina toimenpiteinä on ollut jo useiden vuosien ajan kanoottirannan hoito sekä
kukkapellon istutus. Lisäksi on osallistuttu
Suomi siistiksi! – kampanjaan ja siivottu talven
aikana kertyneitä roskia kyläteiden varsilta talkoovoimin.
Kanoottirannalla on laituri ja sinne on rakennettu aikanaan talkoilla uimakoppi vaatteiden vaihtoa varten. Uiminen tapahtuu kuitenkin omalla vastuulla, sillä kanoottiranta ei ole
virallinen uimapaikka. Kyläyhdistys huolehtii
alueen siisteydestä keräämällä tarvittaessa roskat alueelta sekä hankkimalla hiekkaa rannalle. Kylän keskustassa päätien varrella olevalle joutomaalle puolestaan kylvetään joka vuosi
kukkapelto ohikulkijoiden iloksi. Joinain vuosina pellolla on ollut myös hernettä kyläläisten
vapaasti poimittavaksi.
Vuonna 2005 aloitettiin laajempi kolmivuotinen maisemanhoitohanke. Silloin mm. kai-
n myös kunkun
unKylän yhteisiä rakennuksia on
nostettu talkoilla. Kerkkoon nuorisoseurantalo Toivola maalattiin talkoilla kesällä 2008. Talkootyön hyvästä onnistumisesta innostuneena
Kerkkoon koulun ruokalarakennus maalattiin niin ikään talkoilla syksyllä 2010 ja koulun
päärakennus sisältä ja ulkoa keväällä 2011. Samalla koulun pihalle hankittiin uusia pihaleikkivälineitä (jalkapallomaalit, kiipeilyteline, karuselli ja linnunpesäkeinu).
OMAN KYLÄN HISTORIAA
vettiin kylän upeat vanhat kiviaidat esiin talvisin kertyneen hiekoitushiekan alta, korvattiin
koulun vanha huonokuntoinen koivukujanne
tammilla, kunnostettiin koulun ja nuorisoseurantalon sireenipensasaidat sekä istutettiin kylämaisemaan uusia koristepuita mm. päätien
varrelle. Samalla hankittiin koulun pihalle uusia leikkivälineitä (kiipeilyteline, keinulauta ja
karuselli).
Kerkkoolaiset nuoret kokoontuivat aiemmin
usein tienvarsien bussipysäkeille skeittaamaan
rullalaudoillaan. Tästä aiheutui usein vaaratilanteita autojen ja muun liikenteen kanssa.
Asia nähtiin tarpeelliseksi korjata ennen kuin
vakavampia onnettomuuksia tapahtuu. Kyläläiset rakennuttivat nuorille oman skeittipaikan jätevedenpuhdistamon viereen vuonna
2005. Temppuihin tarvittavat rampit ja telineet
löytyivät ylimääräisinä kaupungin varastosta.
Skeittipaikan toimintamahdollisuuksia laajennettiin, kun sinne hankittiin myös katukoristelineet vuonna 2008.
Porvoon kaupungin keskustan ja Kerkkoon
kylän väliä kuljetaan pääasiassa pitkin Suomenkyläntietä. Kevyenliikenteenväylä ulottuu
kaupungin keskustasta vain matkan puoleen
väliin. Kylässämme pidettiin kuitenkin tarpeellisena saada kevyenliikenteenväylä, jota pitkin
voisi kulkea turvallisesti Kerkkoosta Porvooseen ja päinvastoin turvallisesti ilman autoliikennettä samalla reitillä.
Kerkkoon ja Porvoon välillä lyhin reitti on
metsien kautta kulkeva vanha kirkkotie, joka
Suomenkyläntien rakentamisen jälkeen on
jäänyt paljolti pois käytöstä, kutistunut poluksi ja kasvanut jonkin verran umpeen. Polkua on vuosina 2010–2011 kunnostettu kävellen ja pyörällä kuljettavaksi vapaa-ajanreitiksi:
maaperää on tasoitettu, märkiä kohtia on kunnostettu ajamalla niihin hiekkaa sekä esteenä
olevaa vesaikkoa ja oksistoa on raivattu pois.
Lisäksi polkua on jatkettu Kerkkoon kylän keskustasta kylän ulkoilumajalle asti. Tälle osuudelle vedetään talvisin myös latureitti.
Maisemanhoitoa
Kylähistoriikkia kirjoitettaessa tutkittiin monenlaisia tietolähteitä ja arkistoja. Esimerkiksi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta
löytyi 1800-luvun lopulta peräisin olevia Kerkkoo-aiheisia käsikirjoituksia. Ylioppilas J. E.
Tuomala oli kerännyt ja kirjoittanut muistiin
satoja sananparsia, arvoituksia, runoja ja tarinoita kotikylästään Kerkkoosta. Kyläyhdistys
toimitti osan aineistosta kirjaksi nimeltä Vuodenkierto Kerkkoon kylässä, joka julkaistiin
tänä vuonna (2011). Kirjassa esitellään kylän
suullista perimätietoa ja vuodenkiertoon liittyviä paikallisia uskomuksia, enteitä ja taikoja.
Kerkkoon kylän talot ja maisemat valokuvattiin 1920-luvulla ja niistä koottiin kansio
nimeltä Kerkkoon Nuorisoseuran Kotiseutukuvasto I. Valokuvat muutettiin sähköiseen
muotoon ja koottiin kaikkien saataville CD-levyksi vuonna 2006.
Kansallismuseon arkistosta puolestaan löytyi
toistakymmentä kerkkoolaista naisten, miesten
ja lasten vaatetta. Vaatteet oli annettu pantiksi 1800-luvun pulavuosina eikä niiden omistaja Manda Aaltonen ollut pystynyt lunastamaan
panttiaan takaisin. Vanhojen vaatteiden materiaaleja, värejä, sidoksia ja leikkauksia käytettiin
mallina kun kudottiin kankaat ja ommeltiin ne
vaatteiksi. Näin syntyi Kerkkoon kansanpuku.
Pukuun kuuluu myös koru, jonka mallina on
ollut samalta ajalta peräisin oleva kerkkoolaiselle Amanda Vuorelle kuulunut koru.
AJANKOHTAISIA ASIOITA
JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMIA
Kerkkoon kyläsuunnitelma päivitettiin keväällä 2011. Siinä kylän kehittämiskohteiksi valittiin nuorison työllistäminen sekä kylän palveluiden kehittäminen.
Nuorison työllistämiseksi Kerkkoon nuorisoseura käynnisti ensimmäistä kertaa kesän
2011 ajaksi ns. JOBI-torin, jossa 14 vuotta täyttäneille nuorille välitettiin pieniä työtehtäviä
kuten ruohonleikkuuta, puiden pinoamista,
matonpesua, koiran ulkoilutusta jne. Työnantajina toimivat kyläläiset, jotka maksoivat nuorille pienen palkan.
Kylän palveluiden kehittämisessä viime aikoina keskeisiä asioita ovat olleet kirjaston säilyttäminen kylällä, kylän yhteisten tilojen tehokkaampi käyttö sekä kauppapalvelut.
Tiukat taloudelliset ajat tuntuvat myös Kerkkoon kylässä. Kerkkoon kirjastoa on uhannut
lakkauttaminen, sillä se on toiminut vuokratiloissa joista on kaupungille aiheutunut ylimääräisiä kuluja. Kylästä onnistuttiin kuitenkin löytämään kirjastolle uusi edullisempi tila, jolloin
palvelu pystyttiin säilyttämään. Kyläläiset hoitivat kirjaston muuton uusiin tiloihin talkoilla.
Kylässä toimivan seurakunnan päiväkerhon
ongelmana on ollut tilan ahtaus ja kerhon välittömässä läheisyydessä olevan leikkialueen
puute. Koululla puolestaan oli yksi tyhjä luokkahuone. Kerho pääsi muuttamaan sinne, jolloin koulun tilankäyttö tehostui ja seurakunta sai kerhotoimintaansa paremmin soveltuvan
ympäristön.
Tulevaisuudessa ajankohtaisin hanke on kylän kauppapalveluiden järjestäminen. Kevääseen 2011 saakka Kerkkoossa on toiminut kyläkauppa vuokratiloissa kylän keskustassa.
Kauppatoimintaa on kuitenkin vaikeaa saada
kannattavaksi vuokratiloissa ja yhden henkilön voimavarat ovat vähäiset kaupan jokapäiväiseen pyörittämiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Ratkaisuksi asiaan on Kerkkoossa
mietitty osuuskunnan perustamista, jolloin
osuuskunta pyörittäisi kauppaa. Sitä kautta iso
joukko ihmisiä sitoutuisi käyttämään kauppapalveluja ja he halutessaan voisivat osallistua
toiminnan kehittämiseen. Kauppatilat pyrittäisiin saamaan kylän yhdistyksen omistukseen,
jolloin vuokratuoton pitäisi kattaa vain juoksevat kulut ja kauppatoiminta olisi siten mahdollista saada kannattavaksi.
Piritta Simola
5
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
y
b
r
e
g
De
O
ch det hände sig en vinterdag år
1997 att byarådet i Degerby, Ingå,
bestämde sig för att göra något av
sitt områdes synnerligen speciella närhistoria. Ett museum ville man starta, ett
aktivt museum med berättelser om människorna som tvingades bli pusselbitar i den stora
folkvandringen efter andra världskriget. Men
samtidigt ett museum som kunde inspirera till
nya landsbygdsnäringar.
Knappt hade man fått klart vad man ville
så öppnade sig nya möjligheter. POMO-programmet, finansierat med inhemska medel
och en motsvarighet till EU:s Leader-program,
hade inletts och Västnyland fick sin aktionsgrupp i föreningen Pomoväst. Tack vare ett av
de första POMO-stöden kunde president Mauno Koivisto inviga museet Degerby Igor fredagen den 13 juni 1997.
Byarådet hade från början målsättningen
alldeles klar: På sikt måste verksamheten generera egna inkomster för att överleva. Med inkomsterna från en bokutgivning gick det riktigt bra några år och museet hann arbeta in
I projektet Degerby Vidgar Vyerna ingick bygget av en kopia av den berömda Kabanovvägen. Här är det Åke Lindfors och Svante
Lindroth som bygger.
Projekten som fick
ett bestående värde
sig som ett kunskapscenter på temat vad som hände då Porkalaområdet med
delar av Kyrkslätt och Sjundeå och nästan hela Degerby var utarrenderat till Sovjet 1944-1956.
År 2001 togs beslutet att
flytta över till den fastighet som en gång fungerat
som Degerby självständiga kommuns kommunhus.
När museet flyttats över till
nyrenoverade utrymmen
var det dags för nästa projekt, nu med sikte på byaverksamhet. Leader-projektet Degerby höjer profilen
startade den 1 januari 2003
med en projektsekreterare
som bland annat producerade en byatidning i samarbete med eleverna i Degerby skola och startade en
specialodling med bland
annat bovete, råg, spelt,
havre och ärter.
Medan det här projektet
ännu pågick startade projektet Degerby Vidgar Vyerna som gav ett fungerande byakontor, en trespråkig
hemsida på domänen www.
degerby.fi med bl.a. eveneJulmarknaden i Degerby har också fortsatt efter projekttiden och samlar mycket folk. Helena Lindroth serverar
mangskalender och förenhär risgrynsgröt ur fältkök.
ingsregister. Innan det här
projektet var slutfört genomfördes också projektet
Två Parenteser på temat samarbete med Front- upptagna som vi är med vår växande museimuseet i Lappvik och museet Kanonerna vid verksamhet som kanske aldrig blivit av utan
Torp i Ingå. Ett projekt som resulterade i ge- det första projektet och som vi haft möjlighet
mensamma broschyrer för alla tre museerna att utveckla jämsides med de följande projekoch dessutom planering av ett 40-tal olika vy- ten. Men planer finns det förstås, både för byn
kortsmotiv.
och för museet. Bara vi hinner.
Marknadsföringen av Igor-museet har skötts
effektivt via en hel rad Interreg-, Leader- och
andra projekt i takorganisationen Porkala PaText och foto: Lena Selén
rentesen rf:s regi.
Exakt hur mycket pengar som tillförts Degerby via projekten är därför svårt att beräkna,
men enbart Degerby höjer profilen och DegerTack vare projektet Degerby Höjer
by Vidgar vyerna gav drygt 40 000 euro i reda
profilen återupptogs forneldsfesterLeader-pengar, plus nästan lika mycket i stöd
na sista lördagen i augusti. I år fifrån fonder och organisationer. Pengar som
rades den i keldjursparken och gav
annars inte kommit byn till del och som i utnärmare 200 Degerbybor och andra
delning bland annat fortsatt gett tillgång till ett
chansen att bekanta sig med varanuppskattat mötesrum, ökad information och
dra och med mer och mindre exotismångsidiga evenemang.
ka djur, till exempel en boaorm.
Projektstöd har vi inte sökt på ett tag, fullt
Igormuseets nya golv i form av en karta över Finska viken prövas här av en av sommarens många besökargrupper – som sedan handlade i byakontorets butik och bekantade sig med verksamheten där.
6
Påskbrasan i Degerby var en tradition som slocknat men som tändes igen
tack vare projekten.
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Veikkola
on mukana
metropolin menossa
Veikkola-kirja
Veikkola-pelin julkistus.
G
eometrian mukaan kaksi samansuuntaista suoraa - eivät koskaan
kohtaa. Kirkkonummen lävistävän
suoran Länsiväylän varrella ovat
Tapiola, Karjaa , Tammisaari ja Hanko. Veikkolaa halkoo Turunväylä. Sen varrella ovat
Veikkolan lisäksi Leppävaara, Espoon keskus,
Vihti ja Lohja. Veikkolan eristää muusta Kirkkonummesta alkuaan täysin ruotsinkielinen
maaseutu. Ehkä juuri eristyneisyys teki Veikkolasta aktiivisen kylän. Kun kirkonkylän palvelut ovat kaukana, on pidettävä puolensa.
Turunväylän varressa
Veikkolan 1960-luvun kaavassa oli jo 7000 asukasta. Sen sijaan vanhojen kaava-alueiden kunnallistekniikka on ollut pahasti myöhässä
- valmista tuli yli 40 vuotta myöhemmin. Turunväylän kylä on odottanut melusuojausta
40 vuotta, jollei pian tule valmista suunnitelmat menevät uusiksi. Espoo – Salo oikorata on
suunnitteilla.
Juna Veikkolaan!
Veikkolan koulu oli valmistuttuaan pieni. Viime vuonna se oli maan suurin. Uudessa
Vuorenmäen koulussa on jo ensi vuonna liikaa
oppilaita. Hyvinvointikeskusta odotettiin, mutta terveysaseman säilymisestäkin on tapeltava.
Tärkein tehtävä
Veikkolan kyläyhdistys perustettiin Välipuron
vapaarannassa 22.7. 1951 vakituisten asukkaiden ja kesävieraiden yhdyssiteeksi. Siihen aikaan Veikkolassa asui ympäri vuoden pari sataa asukasta . Nyt kylässä on yli 5000 ja koko
Pohjois-Kirkkonummella 8600 asukasta. Tarvontie rakentaminen 60- luvun lopulla toi pääkaupungin likelle. Töissä käynti Helsingissä
yleistyi ja asukasluku lähti nopeaan kasvuun.
Veikkola- henki ei olisi näin vahva, eikä kyläyhdistys olisi elänyt näin pitkään, jollei se
olisi joutunut aina vaatimaan tasavertaisesti samaa kuin muut kuntalaiset saavat. Veikkolan Kyläyhdistyksen tärkein tehtävä on ajaa
asukkaiden asioita kunnan ja valtion hallin-
nossa. Kunnallisvaaleissa kampanjoidaan pohjoiskirkkonummelaisten ehdokkaiden puolesta ja ylipäätään innostetaan väkeä uurnille. Työ
on tuottanut tulosta - alueelta on valittu viime vaaleissa suhteessa enemmän valtuutettuja
kuin muualta.
Viime talvena kunta oli strategiallaan viemässä läpi lääkäri- ja laboratoriopalvelut yli
25 kilometrin päähän kunnan keskustaan. Kyläyhdistyksen yleisötilaisuus täytti koulun salin
ääriään myöten. Suunnitelma torjuttiin.
Kanavat ja talkoot
ke: kylätalo ja sinne piika. Oma talo otettiin käyttöön, piika on lähtenyt muihin hommiin. Samana vuonna yhdistys tuli toiseksi
valtakunnallisessa Vuoden kylä–kilpailussa.
Ensimmäinen kyläsuunnitelma valmistui. Hiljainen Haavanlehti-palkinto tuli työstä meluntorjunnan hyväksi. Yhdistys on hankkinut skeittirampin ja frisbeegolf-radan. Vanha
rantasauna keskellä kylää korjattiin avantouimareiden käyttöön. Kyläyhdistys ja muut 40
kylän yhdistystä ovat saaneet talkoilla paljon
sellaista aikaan, mihin muualla kunnassa käytetään verovaroja.
Raija Kari
Vuonna 2002 pohjoiskirkkonummelaisten oma
lehti Kylänraitti alkoi ilmestyä säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja hanketyön käynnistyessä haettiin avustusta Veikkola-verkon
käynnistämiseen. Hankalasta alusta huolimatta verkko on yhä ylhäällä. Lisäksi yhteyttä kyläläisiin pidetään säännöllisillä sähköpostikirjeillä.
Vuonna 2006 yhdistyksellä oli uusi han-
MISSÄ LÄÄKÄRI
PALVELEE
VEIKKOLALAISIA?
-
Kirkkonummen keskustassa?
Espoossa?
Nummelassa?
vai sittenkin Veikkolassa?
Veikkolan Kyläyhdistys
Veikkolan
kyläsuunnitelma
2008
KYLÄKOKOUS
KE 12.1 2011
KLO 18.30 – 21.00
VEIKKOLAN KOULULLA
Avaus Raija Kari,
kyläyhdistyksen puheenjohtaja
Juonto Pirkko Kaskinen,
Länsi-Uudenmaan kyläasiamies
Veikkolan terveyspalvelut
tulevaisuudessa
18.45 Liisa Ståhle, Kirkkonummen
kunnan peruspalvelujohtaja
19.15 Espoon ja Vihdin edustajien puheenvuorot
19.35 Vaihtoehtojen pohtimista ryhmissä
20.30 Keskustelu vaihtoehdoista, tuloksena kyläkyselyn kysymykset
21.00 Tilaisuuden päätös ja jatkotoimista sopiminen
Kyläsuunnitelman tarkistuksen aikataulu: Valtuutettujen kysely 3.12. 2010 Kyläraitti-lehdessä, 1. kyläkokous 12.1.,
kyläkysely Kyläraitti-lehdessä ma 7.3., 2. kyläkokous ke 16.3.2011 aiheena kaavoitus- ja kunnallistekniikka,
kyläkyselyn vastaukset 23.5.2011 Kyläraitti-lehdessä.
LOA!
TERVETU
Veikkolan Kyläyhdistys
7
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Närmat
i Västnyland
N
ärproducerad mat är ett mycket aktuellt tema på många håll nuförtiden, inte minst i Västnyland. Ett
flertal projekt som tangerar närproducerad mat är på gång och matmarknader
samt andra evenemang med anknytning till
mat ordnas och besöks flitigt.
Slow Food Västnyland har via Pomoväst fått
finansiering för projektet Smaka på Västnyland. Projektets mål var att ordna en matmarknad för att uppmärksamma all livsmedelsproduktion i västra Nyland samt att därigenom
förbättra konsumenters möjligheter att hitta
lokalt producerade produkter. Målet var även
att starta en matmarknadstradition. Inom ramen för projektet har man byggt upp ett stort
nätverk av matproducenter i regionen och den
första stora matmarknaden ordnades hösten
2010 på Mangs gård i Ingå. Ett av målen i projektet var att utveckla ett koncept för matmarknaden och detta kunde man sedan använda
sig av då det var dags för föreningens andra
matmarknad, denna gång utan hjälp av projektpengar men med desto större talkoanda.
Marknaden ordnades i Fiskars och besökarantalet var över all förväntan, uppskattningsvis
12.000 – 15.000 personer besökte marknaden
under det första veckoslutet i oktober. Besökarna var mycket nöjda med det stora utbudet
av produkter samt även programmet som bjöd
på föreläsningar av ett flertal experter inom
8
området. Nästa år kommer matmarknaden att
ordnas på Westerby Gård i Ingå.
Ett annat projekt, som också finansieras via
Pomoväst, är föreningen Gastro Nostra Raseborgs Culinary Raseborg. Målet med det projektet är att lyfta regionens närproducerade produkter och skapa smakupplevelser som
kan mäta sig nationellt och internationellt. Ett
annat mål är att höja kvaliteten på servicen i
Västnyland. Bland de konkreta åtgärderna i
projektet kan nämnas införandet av två nationella matevenemang i Västnyland under lågsäsong, Skogens Fest och Fiskens Fest. Skogens
Fest kommer att ordnas vid Novia i Ekenäs den 22 oktober och kommer att bjuda på
alla de delikatesser som skogen har att erbjuda, såsom vilt, bär och svamp. Det finländska
kocklandslaget kommer att vara på plats och
bl.a. lära besökarna hur man gör sin egen korv.
I mars nästa år går Fiskens Fest av stapeln i
Ekenäs. Också då deltar kocklandslaget och visar besökarna hur man på ett enkelt sätt kan
tillreda goda fiskrätter.
En röd tråd i Pomovästs utvecklingsprogram
är välmående. Vad passar då inte bättre än att
man börjar med sig själv, ser till att man äter
bra mat och tar hand om sig själv och sin hälsa.
Då den enskilda individen mår bra, mår också
samhället bra.
Gunilla Wasström
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Itä-Uudenmaan lähiruokahanke
”huoletta tuoretta – närande närmat”
L
ähiruoka – teeman kehittely omana
hankkeena on ajankohtaista myös itäisellä Uudellamaalla. Hankkeen pohjaksi on Itä-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) laadittu selvitys
alueen lähiruokatuotannon kapasiteetista ja
alan kehittämistarpeista. Selvityksen hyödyntämiseksi Itä-Uudenmaan Kylät ry valmisteli alueellisen lähiruokahankkeen, jonka hallinnoijaksi esitettiin Loviisan kaupunkia.
Loviisan elinkeino- ja kehittämisjaosto on
päättänyt käynnistää hankkeen esitetyllä tavalla. Hankkeelle, joka kestää 30.9.2013 saakka,
on haettu SILMU ry:ltä rahoitusta ja yhdistyk-
sen hallitus on puoltanut avustuksen myöntämistä. Kyseessä on Itä-Uudenmaan KOKO
-alueen (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila) kehittämishanke nimeltä ”Huoletta tuoretta – Närande närmat”. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä alalla toimivien
tuottajien välillä, luoda uusia toimivia malleja
lähiruoan saatavuuden edistämiseksi, parantaa
logistiikkaa ja tuotantoa sekä informoida tuottajia ja kuluttajia. Hanke liittyy sekä SILMU
ry:n että alueen kaupunkien ja kuntien elinkeinostrategioihin.
Hankkeen aikana järjestetään koulutusta,
seminaareja, markkinoita ja luodaan yhdessä
tuottajien, jalostajien, jälleenmyyjien, suurkeittiöiden ja ravintolaportaan kanssa uusia paikallisia lähiruokasovelluksia. Hanke on kaksikielinen.
Loviisan kaupungille hankkeen isännöinti
sopii hyvin. Vuoden 2011 alussa hyväksytyssä
Loviisanseudun elinkeino-ohjelmassa on toimenpiteinä mm. lähiruokabrändin kehittäminen ja yhteisen myyntipisteen avaaminen lähiruokatuotteille. Myös Loviisan kaupungin
johdolla valmistuneessa Vihreä Moottoritie –
esiselvityshankkeessa on selvitetty maaseudun
mahdollisuuksiin liittyen lähiruokatuotteiden
tarjonnan kehittämistä seudulla.
Hankkeen toteuttamisen ajaksi Loviisan
kaupunki palkkaa määräajaksi osa-aikaisen
(80 %) henkilön lähiruokakoordinaattoriksi
ja hanke käynnistetään mahdollisuuksien mukaan jo lokakuun 2011 aikana. Koordinaattorin työpisteenä tulee olemaan Loviisan maaseutuyksikkö Liljendalin kunnantalolla.
Diktare Heli Laaksonen berättade om hur hon
upplever livet på landet och sedan fick vi njuta av fin musikunderhållning av deltagare från
Vihtijärvi. Festtalet hölls av riksdagsledamot
Mikaela Nylander och sedan kom dagens höjdpunkt då Årets By 2011 offentliggjordes.
Det var även denna gång en by i grannskapet, nämligen Teijo-området i Salo som blev
vald till Årets By. Området består egentligen
av fyra byar; Mutainen, Kirjakkala, Teijo och
Mathildedal, som tillsammans bildat en byaförening. De fast bosatta i området är cirka 700,
därtill kommer fritidsborna som också är aktivt med i utvecklingsarbetet. Också i Teijoområdet har byaplaneringen en viktig roll för
utvecklingsarbetet. För att dela på uppgifterna
har man i området bildat olika team som ansvarar för olika frågor, t.ex. ett team för boendemiljön, ett serviceteam, ett kyrkteam och
ett bastuteam. Läs mera om byaföreningens
verksamhet på deras hemsida. (www.teijo.fi)
Hedersomnämnande fick byarna Hauhon
Wanha Raitti (Tavastehus) och Hokka (Kangasniemi). Antero Lehikoinen från Joensuu
blev utsedd till Årets landsbygdsaktör. Dessutom utsågs Ritva Kämäräinen (Rantasalmi),
Veikko Kokkonen (Parikkala) och Pertti Lehtinen (Pinsiö) till Byaverksamhetens vägvisare 2011.
Risto Nieminen
Lokaali
De lokala aktörernas nationella festseminarium, Lokaali, hölls på Kisakeskus i Pojo i början av september. Seminariet samlade cirka 150
personer från hela landet och lördagen inleddes
med en rundtur i Västnyland. Deltagarna besökte först Vihtijärvi, som valts till Årets By år
2010. Byn är belägen i Vichtis och där bor cirka
500 personer. Ända sedan år 2004 har man systematiskt gjort upp byaplaner för byn och förverkligat flera utvecklingsprojekt genom att ta
vara på den projektfinansiering som finns att
få. Man har satsat mycket på de unga, en stor
ekonomisk risk togs t.ex. då byaföreningen
köpte skolbyggnaden och reparerade denna
för att skolverksamheten skulle kunna fortsät-
ta i byn. Mera om byns aktiva verksamhet hittar man på deras hemsidor. (www.vihtijarvi.fi)
Rundturen gick vidare på slingriga vägar genom västnyländska byar till Fiskars. Många av
besökarna besökte Fiskars för första gången och
de var djupt imponerade av den livskraft byn visar. Kvällen avslutades på Kisakeskus med musik kring lägerelden och en god middag.
På söndagen fick vi lyssna till en intressant
paneldiskussion under temat ”Byar i planeringslärans korseld”. Åsikterna då det gäller
planeringsfrågor var delade då landskapsdirektör Ossi Savolainen, regionplansdirektör
Riitta Murto-Laitinen, professor Eero Uusitalo och landsbygdsforskare Juha Kuisma möttes.
Gunilla Wasström
9
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Retkikuulumisia
Leader – tutustumisretki 29.9. keräsi 16 maaseudun kehittämisestä kiinnostunutta toimijaa. Mukana oli hanketoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä, hanketoteuttajia, kyläasiamies
sekä toimintaryhmien henkilöstöä. Retkikohteiden välillä saimme kuulla Pohjois-Kymen
Kasvu ry:n hankevetäjän Leena Borgin värikkäitä tarinoita ajomatkan varrella olevista nähtävyyksistä sekä Leader -rahoituksella toteutetuista kohteista.
Ensimmäinen tutustumiskohde oli Benjamin Maatilatori Kausalassa, joka on kuuluisa mittavasta lihatiskistään ja lähialueella tuotetuista laadukkaista tuotteistaan. Maatilatorin
yrittäjän Eila Eerolan esittelyn jälkeen matkalaiset saivat tehdä rauhassa ostoksia ja moni
osallistuja pakkasikin täyden säkillisen tuotteita minibussiin. Maatilatorin kassakone kilisi iloisesti myös paikallisten asiakkaiden ostoksien tahdissa ja torin ovi kävi tiuhaan tahtiin.
Kausalasta jatkoimme innokkaasti matkaa
Vuolenkoskelle, joka tunnetaan erittäin aktiivisena kylänä. Vuolenkoski sijaitsee PohjoisIitissä, vain 12 kilometrin päässä Vierumäen
urheiluopistosta. Kylältä löytyy mm. talkoil-
la rakennettu kevyen liikenteen väylä valaistuksineen, vilkas kesätori, kylän oma kehittämisyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy, lapsirikas
kyläkoulu sekä valtakunnan kymmenes ” Virallinen kylähullu” Seppo Lehtinen. Retkibussi
pysähtyi Vuolenkosken myllyn pihaan ja retkeläiset pääsivät kurkistamaan myllyn laitteistoa
sekä tekemään taatusti tuoreita jauho-ostoksia.
Myllyltä matka jatkui kävellen kesätorille, joka
on Vuolenkosken värikkäiden kesätapahtumien sydän. Kesällä joka lauantaiset kesätorit
keräävät alueen pullolleen asiakkaita ja tuotteiden myynti alkaa tasan kello 10.00, jolloin
myyntikello kilahtaa. Torilla on myyjiä laajasti elintarvikkeista käsitöihin asti ja leipäkauppiaan kesän 2011 ennätysmyynti oli tuotteiden
loppuminen kahdeksassa minuutissa. Kesätorilta retkiseurue nousi bussin kyytiin ja teki
pienen kierroksen kylän uudella asuntoalueella, jossa oli rivitalotyömaan lisäksi kaavoitettuna omakotitalotontteja. Matka jatkui Vuolenkosken Maamiesseurantalolle, joka oli saanut
edellisellä ohjelmakaudella Leader – rahoitusta
(yleishyödyllinen investointi) Pohjois-Kymen
Kasvu ry:ltä. Vuolenkosken Maa- ja kotitalo-
usnaiset olivat loihtineet matkalaisille herkullisen keittolounaan, joka nautittiin samalla kun
kuunneltiin Omakylä Vuolenkoski Oy:n toimitusjohtaja Janne Koukosen kylän toiminnan
esittelyä.
Vuolenkoskelta jatkoimme matkaa Vihtijärvelle, joka tunnetaan mm. Suomen Kylätoiminta ry:n myöntämästä Vuoden kylä
2010 – maininnasta. Vihtijärvi sijaitsee Uudenmaan ja Hämeen rajalla ja Helsingin keskustaan on matkaa 50 kilometriä. Tutustuimme kyläyhdistyksen toimintaan ja sen
toteuttamiin hankkeisiin sekä joimme kahvit toscapiirakan kera kyläkoulun tiloissa. Kylällä toimii monia aktiivisia yhdistyksiä, joista tärkeimpiä ovat varmasti itse kyläyhdistys,
VPK, Martat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Urheiluseura Vihtijärven Uhka. Vihtijärven kyläyhdistys on toteuttanut yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa menestyksellä
monia yleishyödyllisiä investointi- ja kehittämishankkeita. Kylän asukkaat ovat olleet puhaltamassa yhteen hiileen ja tukemassa sekä
rahallisesti että talkoillen koulu- ja kylätalon
kunnostusta. Vihtijärven kyläyhdistyksellä on
äskettäin Ykkösakseli ry:n Leader – tuella remontoidut loisteliaat tilat kyläkoulun yläkerrassa ja alakerran koulutiloja vuokraa Vihdin
kunta vuoteen 2019 asti. Kylälle on palkattu
kyläkoordinaattori, joka toimii samalla kylätalon emäntänä järjestäen talon käyttövuorot
ja kiinteistön huollon. Koordinaattori toimii
myös kylän yhdistysten ja asukkaiden palveluksessa avustaen tilaisuuksien ja hankkeiden
suunnittelussa sekä toteuttamisessa. Kävimme retken lopuksi tutustumassa myös Vihtijärven kappeliin joka sijaitsee kävelymatkan päässä kylätalolta.
Seuraavaa, ensi vuonna toteutettavaa Leader - tutustumisretkeä retkeä odotellessa voitte käydä ihailemassa kohteiden tämän hetken
kuulumisia:
http://users.kymp.net/bmt-iitti/
http://www.vuolenkoski.fi/
http://www.vihtijarvi.fi/
på området. Pomoväst samarbetar med detta
projekt och byaföreningar o.dyl. kan ta kontakt med Pomovästs verksamhetsledare för att
komma överens om att ordna ett infotillfälle i
just er by.
Då det gäller finansiering så kan man få bidrag för ett planeringsprojekt via Pomoväst och
Leaderprogrammet, själva investeringen stöds
inte. I vissa fall finns det dock möjlighet att få
hushållsavdrag för en del av kostnaderna, dvs.
för det installationsarbete som utförs i din bostad eller på ditt gårdsområde.
I Bromarv-Tenala området i Raseborg är
planeringen och byggandet av fibernät i full
gång. Där har byborna själva aktivt tagit initiativet till att få det optiska fibernätet utbyggt
till alla hem. För att planera och marknadsföra projektet har de beviljats Leader-bidrag från
Pomoväst.
Ta också du kontakt så bokar vi in ett infotillfälle i er by!
Heli Mutanen
SILMU ry:n hankeneuvoja
Bredband i Västnyland
”En bredbandsanslutning är lika viktig för dagens hem som värme, el och ett fungerande
vattenledningsnät.” Så börjar texten i Kommunikationsministeriets infoblad om bredband.
Och det är säkert sant. Alla nya elektroniska tjänster kräver snabba förbindelser, det kan
handla om internettjänster, TV, telefonitjänster, säkerhetstjänster, vård- och omsorgstjänster eller distansarbete och utbildningstjänster.
Då det gäller hastighet och funktionssäkerhet
är det fast fiberoptisk anslutning som gäller.
Frågorna är dock många. Hur skall just jag
kunna få en snabb förbindelse till mitt hem
och vad kostar det? I tättbebyggda områden
sköter ofta de stora operatörerna om att man
kan koppla in sig på ett fibernät, men hur är
det på glesbygden? Vilka möjligheter finns det
och hur ser lösningen ut i just min by? Och till
vad behöver jag en snabb förbindelse? Vad är
optisk fiber egentligen? Kunde man kombinera
det här med vattenförsörjningsnätverket? Eller
bilda ett mera omfattande fibernät-andelslag
tillsammans med några andra mindre vattenandelslag?
Svaret på dina frågor kan du få genom att
boka tid för ett infotillfälle för byborna i din
by. Sadan megan maakunta är ett projekt genom vilket man kan få hjälp och råd av experter
Gunilla Wasström
18.–19.11.2011
18.–19.11.2011
Café Cabriole, Piispankatu 30 (2. krs juhlasali), 06100 Porvoo
TILAISUUDEN LUENTOJEN AIHEITA:
Perjantai 18.11. klo 11.00–18.00
x
x
x
x
Voimistuvat kylät -tilaisuus tarjoaa
eväitä kuntien, kylien ja yhdistysten
toimijoille sekä tietoa maaseudun
palveluiden järjestämisestä muuttuvalla kuntakentällä.
Lähipalveluiden turvaamiseksi on
rakennettava uusia, joustavia tapoja
toimia kuntien ja kylän välillä
1.2011
10
Kunta-kylä yhteistyö
Löytyykö kylänraitilta laajakaistaa?
Katoavatko kylät kartalta?
Nuoren kyläläisen elämän laatu
maaseudulla
Lauantai 19.11. klo 9.00–14.00
x
x
x
x
Kolmas sektori maaseutukunnissa
Sopimusperusteinen palvelutoiminta
Kylätoiminnan kasvava vastuu
Seurakunta mukana kyläläisen
arjessa
Tarkempi ohjelma löytyy internetistä osoitteessa:
www.silmu.info
Lisätietoja ja ilmoittautumiset 14.11.2011 mennessä:
Heli Mutanen puh. 040 569 0068 tai [email protected] Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
Leader pähkinänkuoressa
Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi.
Leaderin kantavia ajatuksia ovat:
• Alhaalta ylöspäin -periaate eli hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista on tavallisilla ihmisillä, jotka ovat
kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Kuka tahansa voi tulla toimintaan mukaan
• Uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu, jonka tavoitteena on maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja työpaikkojen luominen
• Resurssien kokoaminen verkostoitumalla pienten toimijoiden kesken sekä yhteistyö yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa
• Erityisesti naisten ja nuorten työmahdollisuuksien ja elinolosuhteiden parantaminen
• Kestävä kehitys
• Kansainvälistyminen ja alueiden välinen yhteistyö
Mitä Leader-toimintaryhmät ovat?
Leader-toimintaryhmä on
• yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä
• rahoittaa yleishyödyllisiä hankkeita ja mikroyritysten kehittämis- ja investointitoimenpiteitä
• neuvoo myös hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa
• tiedottaa tuista, paikallisesta maaseudun kehittämissuunnitelmastaan ja rahoittamistaan
hankkeista
• Suomessa toimii kaikkiaan 56 toimintaryhmää
Leader i ett nötskal
Leader är ett verksamhetssätt, som präglas av lokal förankring;
grupperna utvecklar landsbygden utgående från initiativ som
invånarna tar.
De bärande tankarna i Leader är:
• Nerifrån upp-principen (bottom up); vanliga människor är de
främsta experterna i frågor som rör deras hemtrakt. De både bereder
projekten och beslutar vilka projekt som skall finansieras. Vem som
helst kan komma med i verksamheten
• Att pröva nya verksamhetssätt och metoder, vars mål är att utveckla näringarna på landsbygden och skapa arbetstillfällen
• Att sammanföra resurser genom att små aktörer bildar nätverk samt genom samarbete
mellan företag, organisationer och den offentliga sektorn
• Att förbättra arbetsmöjligheterna och levnadsförhållandena speciellt för kvinnor och unga
• Hållbar utveckling
• Internationalisering samt samarbete mellan landsbygdsområden
Vad är Leader-aktionsgrupperna?
En Leader-aktionsgrupp
• är en förening, som uppmuntrar landsbygdsinvånare att utveckla sin egen hembygd, att
öka trivseln där samt skapa nya arbetsplatser och företag
• finansierar allmännyttiga projekt samt mikroföretags utvecklings- och investeringsåtgärder.
• ger råd åt sökanden vid beredning av ansökningar samt vid förverkligande av projekt
• informerar om stöd, om det lokala landsbygdsutvecklingsprogrammet samt om finansierade projekt
• I Finland finns totalt 56 aktionsgrupper
Paikallinen Leader-ohjelma
Suomen jokaisella Leader-toimintaryhmällä on oma paikallinen Leader-ohjelma, joka saa
rahoituksensa EU:n maatalousrahastosta, valtiolta ja oman toiminta-alueensa kunnilta.
SILMU ry:n ja Pomoväst ry:n alueille on laadittu omat Leader-ohjelmat joissa on huomioitu alueen tarpeet ja erityispiirteet. Voit tutustua SILMUn kehittämisohjelmaan
www.silmu.info ja Pomovästin kehittämisohjelmaan www.pomovast.fi.
Det lokala Leader-programmet
Varje Leader-aktionsgrupp i Finland har ett eget lokalt Leader-program, som finansieras av
EU:s jordbruksfond, staten och det egna verksamhetsområdets kommuner.
För SILMU rf:s och Pomoväst rf:s områden har man gjort upp egna Leader-program, i
vilka man beaktat de behov och specialdrag som finns i respektive område. Du kan bekanta
dig med SILMUs utvecklingsprogram på www.silmu.info och Pomovästs utvecklingsprogram på www.pomovast.fi.
Leader-toimintaryhmän kautta haettavat hanketuet
Projektstöd som söks via en Leader-aktionsgrupp
Hakijana näissä yleishyödyllisissä hankkeissa voivat olla mm. yhdistykset, säätiöt, kunnat
ja muut yksityis- tai julkisoikeudelliset yhteisöt. Tärkeää on, että hankkeiden tulokset hyödyttävät mahdollisimman monia alueen asukkaita. Jokaisessa hankkeessa tarvitaan myös
ns. yksityistä rahoitusta. Rahan lisäksi myös perinteinen, fyysinen talkootyö voi olla osana
yksityistä rahoitusta.
Tuen suuruus riippuu ELY-keskuksen ja Leader-toimintaryhmien kehittämissuunnitelmissaan tekemistä alueellisista painotuksista ja linjauksista.
Sökande i dessa allmännyttiga projekt kan vara t.ex. föreningar, stiftelser, kommuner och
övriga privat- eller offentligrättsliga samfund. Det viktiga är att projektens resultat gagnar
så många av områdets invånare som möjligt. I varje projekt behövs också s.k. privat finansiering. Även traditionellt, fysiskt talkoarbete kan vara en del av den privata finansieringen.
Stödets storlek är beroende av de lokala prioriteringar och linjedragningar som ELY-centralen och Leader-aktionsgrupperna har gjort i sina utvecklingsprogram.
Yleishyödyllinen kehittämishanke
• Hanke voi olla esimerkiksi kylä- ja asukastoiminnan kehittämistä, uusien palveluiden
suunnittelua ja toteutusta, kylän viihtyvyyden lisäämistä esim. järjestämällä kulttuuritai liikuntatapahtumia. Myös kylän kehittämis- ja maisemanhoitosuunnitelmien laadintaan voi saada tukea
• Tuen määrä enintään 90 %
Yleishyödyllinen investointihanke
• Hankkeen avulla voidaan esim. rakentaa, korjata tai laajentaa kyläyhteisön yhteisiä rakennuksia, rakentaa tai kunnostaa virkistysalueita tai hankkia yhteisiä koneita ja laitteita. Hankkeella voidaan toteuttaa kylän kehittämis- ja maisemanhoitosuunnitelmien toteutus, patikkareitistö tai näkötorni
• Tuen määrä enintään 75 %
Elinkeinojen kehittämishanke
• Hankkeen avulla voidaan monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa esim. markkinoimalla aluetta yhteisesti kansainvälisille markkinoille. Hankkeen tarkoituksena ei ole
hyödyttää yksittäistä yrittäjää vaan toimialaa
• Tuen määrä enintään 90 %
Koulutus- ja tiedonvälityshanke
• Koulutushankkeessa tuetaan ammattimaista koulutusta, joka kestää vähintään 20 oppituntia. Tiedonvälityshankkeen avulla voidaan mm. toteuttaa tiedotuskampanjoita, joilla
edistetään mm. ympäristötietoutta
• Tuen määrä enintään 90 %
Leader-toimintaryhmän kautta haettavat yritystuet
Hakijana näissä yritystuissa voivat olla alle kymmenen henkilöä työllistävät mikroyritykset, joiden liikevaihto tai taseen loppusumma ei ylitä 2 miljoonaa euroa. Yritysmuoto voi
olla luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.
Yrityksen kehittämistuki
• Kehittämistukea myönnetään yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavien asiantuntijapalveluiden ja suunnittelutyön hankkimiseen
• Tuen määrä enintään 50 %
• Tukea voi saada myös yrityksen toimintaedellytysten selvittämiseen ennen yritystoiminnan aloittamista. Tuen määrä tuolloin on 90 % enintään 3000 euron kustannuksista
Yrityksen investointituki
• Investointitukea myönnetään yritystoiminnassa tarvittavien toimitilojen rakentamiseen,
hankkimiseen, koneiden ja laitteiden ostamiseen tai erilaisiin käyttöomaisuuden muutos- ja parannustöihin
• Tuen määrä enintään 20 %
Yrityksen käynnistystuki
• Aloittava tai toimintaansa laajentava yritys voi saada käynnistystukea palkatessaan ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän. Tukea voidaan myöntää enintään yhden henkilön
kahden vuoden palkkaan, kahden työntekijän yhden vuoden palkkaan tai neljän työntekijän puolen vuoden palkkaan
• Työsuhteen on oltava jatkuva ja käsitettävä vähintään 25 viikkotyötuntia. Yrittäjän
omaan palkkaan ei voi saada tukea
• Tuen määrä enintään 50 %
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä omaan
Leader-toimistoosi SILMUun tai Pomovästiin!
Allmännyttigt utvecklingsprojekt
• Inom ramen för ett allmännyttigt projekt kan man t.ex. utveckla bya- och invånarverksamhet, planera och förverkliga nya tjänster, öka byns trivsel t.ex. genom att ordna kultur- och motionsevenemang. Man kan också få stöd för att göra upp byautvecklings- och
landskapsskötselplaner
• Stödbeloppet är högst 90 %
Allmännyttigt investeringsprojekt
• Inom ramen för ett allmännyttigt investeringsprojekt kan man t.ex. uppföra, reparera eller bygga ut byns gemensamma byggnader, bygga eller renovera rekreationsområden eller skaffa gemensamma maskiner och anordningar. Med hjälp av projektet kan man förverkliga genomförandet av utvecklings- och landskapsvårdsplaner för byn, byggande av
ett nätverk av vandringsleder eller ett utsiktstorn
• Stödbeloppet är högst 75 %
Näringsinriktat utvecklingsprojekt
• Med hjälp av ett näringsinriktat utvecklingsprojekt kan man bidra till en mångsidigare
näringsverksamhet på landsbygden, t.ex. genom att tillsammans marknadsföra området
på den internationella marknaden. Syftet med projektet är inte att gagna en enskild företagare utan en bransch
• Stödbeloppet är högst 90 %
Utbildnings- och informationsförmedlingsprojekt
• Inom ramen för utbildningsprojekt stöds yrkesinriktad utbildning, som varar minst 20
lektioner. Med hjälp av informationsförmedlingsprojekt kan man t.ex. förverkliga informationskampanjer som ökar kännedomen om bl.a. miljön
• Stödbeloppet är högst 90 %
Företagsstöd som söks via en Leader-aktionsgrupp
Sökande i dessa företagsprojekt kan vara mikroföretag som sysselsätter färre än tio personer och
vars omsättning eller balansens slutsumma inte överstiger två miljoner euro. Företagsformen kan
vara en fysisk person, ett öppet bolag, ett kommanditbolag, ett aktiebolag eller ett andelslag.
Utvecklingsstöd för företag
• Utvecklingsstöd beviljas för anskaffande av tjänster från sakkunniga och planeringsarbete som avviker från företagets sedvanliga verksamhet
• Stödbeloppet är högst 50 %
• Stöd kan beviljas också för undersökning av verksamhetsbetingelserna innan företaget
startas. Då kan stödet som mest utgöra 90 % av en kostnad på högst 3000 euro
Investeringsstöd för företag
• Investeringsstöd kan beviljas för byggande eller anskaffande av verksamhetslokaler, köp
av maskiner och anordningar samt för olika arbeten genom vilka anläggningstillgångar
ändras eller förbättras
• Stödbeloppet är högst 20 %
Startstöd för företag
• Ett företag, som inleder eller utvidgar sin verksamhet, kan få startstöd när de anställer sin
första utomstående arbetstagare. Stöd kan beviljas högst för en persons lön för två år, två
personers lön för ett år eller fyra personers lön för ett halvt år
• Arbetsförhållandet bör vara fortlöpande och omfatta minst 25 timmar/vecka. Stöd beviljas inte för företagarens egen lön
• Stödbeloppet är högst 50 %
Om du blev intresserad, ta kontakt med
ditt eget Leader-kontor SILMU eller Pomoväst!
11
Maaseudun kehittämis- ja tiedotuslehti 2011 - Infoblad om landsbygdsutveckling 2011
BRA PROJEKTIDÉER EFTERLYSES!
Har du en idé, som du önskar förverkliga inom de närmaste åren men saknar finansiering?
Skriv ner idén på en A4 samt skicka den till den lokala Leader-gruppen senast 30.11.2011.
HYVÄT HANKEIDEAT HAUSSA!
Onko teillä idea jonka haluaisitte toteuttaa lähivuosina mutta rahoitus puuttuu? Kirjoittakaa
idea yhdelle A4 sivulle ja lähettäkää se paikalliselle Leader-ryhmälle viimeistään 30.11.2011.
Ifall ni verkar i Hangö, Ingå, Kyrkslätt,
Raseborg eller Sjundeå lämnar ni er idé till
Pomoväst rf Formansallén 2,
10600 EKENÄS eller per e-post till
[email protected].
Du kan också fylla i idéblanketten elektroniskt på www.pomovast.fi.
Mikäli toimitte Hangossa, Inkoossa,
Kirkkonummella, Raaseporissa tai Siuntiossa
jätätte ideaehdotuksen Pomoväst rf:lle,
Ajurinpuisto 2, 10600 TAMMISAARI tai
sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Ideahakulomakkeen voi myös täyttää sähköisesti
Pomoväst rf:n kotisivuilla www.pomovast.fi.
Ifall ni verkar i f.d. Artsjö, Askola, Borgnäs,
Borgå, Lappträsk, Lovisa, Mäntsälä, Mörskom,
Pukkila eller Sibbo lämnar ni er idé till SILMU rf,
Veckjärvivägen 1, 06150 BORGÅ eller per e-post
till [email protected].
Du kan också fylla i idéblanketten
elektroniskt på www.silmu.info.
Mikäli toimitte ent. Artjärven alueella, Askolassa,
Lapinjärvellä, Loviisassa, Myrskylässä, Mäntsälässä, Pornaisissa, Porvoossa, Pukkilassa tai Sipoossa
jätätte ideaehdotuksen SILMU ry:lle,
Veckjärventie 1, 06150 PORVOO tai sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Ideahakulomakkeen voi täyttää myös sähköisesti
SILMU ry:n kotisivuilla www.silmu.info.
De uppgifter vi behöver i detta skede är namn och kontaktuppgifter, projektidén (vad vill
ni göra och varför), vem skall göra detta, på vilket sätt och när samt en uppskattning av
projektets kostnader.
Alla förslag är med då Leader-grupperna väljer de idéer som kan vidarearbetas till projekt
och därefter möjligen beviljas Leader-finansiering. Leader-finansiering kan beviljas till
mikroföretag på landsbygden i form av utvecklingsstöd, investeringsstöd eller startstöd
(företaget anställer sin första utomstående arbetstagare) samt till föreningar och andra
registrerade sammanslutningar i form av projektstöd. Mera information om Leader-stöden
och stödförfarandet hittar du på föregående sida, Leader-gruppernas hemsidor eller genom
att ringa eller meila till personalen. Kontaktuppgifterna finns längst ner på denna sida.
Tässä vaiheessa tarvitaan seuraavat tiedot: yhteyshenkilön nimi, hankeidea (mitä haluatte
tehdä ja miksi), kuka tekee, miten ja milloin tehdään sekä arvio hankkeen kustannuksista.
Kaikki jätetyt ehdotukset käsitellään Leader-ryhmissä ja niistä valitaan ne ideat, jotka on
mahdollista valmistella hankkeiksi ja joille mahdollisesti voidaan myöntää Leader-rahoitusta.
Leader-rahoitusta voidaan myöntää maaseudun mikroyrityksille kehittämistukena,
investointitukena tai käynnistystukena (ensimmäisen ulkopuolisen henkilön palkkaaminen
yritykseen) sekä yhdistyksille ja muille rekisteröidyille yhteenliittymille hanketukena.
Lisätietoja Leader-tuesta löytyy edelliseltä sivulta, Leader-ryhmien kotisivuilta tai soittamalla
henkilökunnalle. Yhteystiedot paikallisiin Leader-ryhmiin löytyvät sivun alalaidasta.
Pomoväst rf
Pomoväst ry
Formansallén 2,
10600 Ekenäs
019 2413 921
www.pomovast.fi
Ajurinpuisto 2,
10600 Tammisaari
019 2413 921
www.pomovast.fi
- Gunilla Wasström, verksamhetsledare
- Merja Kekkonen, projektrådgivare
- Nancy Kaunisranta, projektsekreterare
- Gunilla Wasström, toiminnanjohtaja
- Merja Kekkonen, hankeneuvoja
- Nancy Kaunisranta, hankesihteeri
Landsbygdens
utvecklingsförening SILMU rf
Maaseudun
kehittämisyhdistys SILMU ry
www.silmu.info
www.silmu.info
SILMUryonmuuttanutuusiintiloihin.
UusiosoiteonVeckjärventie1,06150PORVOO.
Toimistonavajaisiavietetään24.11.2011klo14–18.
Tervetuloakeskustelemaanmeneilläänolevistahankkeista,uusista
hankeideoistataimuistaajankohtaisistaasioista.
***************************************************
SILMUrfharflyttatininyautrymmen.
Veckjärventie 1, 06150 Porvoo
Veckjärvivägen 1, 06150 Borgå
Hallintopäällikkö / Förvaltningschef Gina Forsström, gsm 041 442 6602
– kokonaisvastuu toiminnasta ja toiminnan kehittäminen, tukihakemusten vastaanottaminen,
tarkastus ja esittely hallitukselle, ohjelmien toteutuksen seuranta sekä sidosryhmäyhteistyö.
– helhetsansvar och utveckling av verksamheten, mottagning och granskning av stödansökningar samt presentation av dessa till styrelsen, uppföljning av programmen och samarbete med
intressegrupperna.
Toimistopäällikkö / Kanslichef Tiina Kurki, gsm 040 359 4166
– maksuhakemusten vastaanotto ja tarkistaminen, yhdistyksen sihteerinä ja rahastonhoitajana
toimiminen, kirjanpito sekä hankkeiden toteutuksen seuranta.
– mottagning och granskning av betalningsansökningar, föreningens sekreterar- och kassörsuppdrag, bokföring och uppföljning av projekten.
VårnyaadressärVeckjärvivägen1,06150BORGÅ.
Öppnandeavkontoretfiras24.11.2011kl.14Ǧ18.
Välkommenattdiskuterapågåendeprojekt,nyaprojektidéereller
övrigaaktuellasaker.
12
Loviisan maaseututoimipiste, Bäckasinkuja 1 A, 07880 Liljendal
Lovisa landsbygdsenhet, Bäckasgränd 1 A, 07880 Liljendal
Hankeneuvoja / Projektrådgivare Heli Mutanen, gsm 040 569 0068
– hankeneuvonta ja ohjeistus hankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, hakijoiden avustaminen maksatuksen laadinnassa ja muu tarvittava opastus hankkeen aikana.
– projektrådgivning i planerings- och förberedningsskedet, stöda sökanden vid utarbetande av betalningsansökningar samt ge övrig rådgivning under projektets gång.