Transcript Tekniikka, taustaa ja vaikutteet - Matskut

Johdatus Spinozan
filosofiaan
Teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto
3. 9. – 16. 10. 2014
FT Markku Roinila
Baruch Spinoza (1632-1677)
Kurssin tarkoitus
• Kurssilla pyritään antamaan johdatus Spinozan sekä teoreettiseen että käytännölliseen filosofiaan.
• Pääosassa on Spinozan postyymi pääteos Etiikka, mutta käsittelen myös Spinozan varhaisempia tekstejä
kuten mm. Teologis-poliittista tutkielmaa ja varhaista tietoteoreettista tekstiä Tutkielma ymmärryksen kirkastamisesta.
• Keskeisessä osassa ovat Spinozan monistinen metafysiikka (Etiikka, I osa) ja toisaalta hyvän elämän
saavuttaminen, jota Spinoza käsittelee laajasti Etiikan osissa III-V.
• Koska kyseessä on johdantokurssi, Spinoza asetetaan ajan kontekstiin ja esityksessä tähdätään
ymmärrettävyyteen. Tarkoitus on myös lukea otteita filosofin omista teksteistä ja keskustella niistä. Annan
kerran viikossa pienen lukutehtävän muutamilla kysymyksillä ryyditettynä ja voimme sitten keskustella
tekstistä seuraavan viikon luennon alussa. Lukeminen ei ole pakollista, mutta antaa paremman tuntuman
Spinozan filosofiaan ja auttaa ymmärtämään käsiteltäviä asioita.
• Mikäli kurssi innostaa teitä lukemaan ainakin Spinozan Etiikan, tunnen onnistumisen iloa.
Teknisiä asioita
• Kurssin tunnus on 406239, sopii ainakin kohtaan Fte210d (klassikkoteokset, sopivuudesta
käytännöllisen filosofian opintoihin tai syventäviin opintoihin voi neuvotella, eiköhän onnistu)
• Luennoista saa 3 opintopistettä ja ne voi suorittaa joko luentokuulustelulla (16. 10.) tai
kirjoittamalla kymmensivuisen esseen jostakin Spinozan filosofian erityiskysymyksestä tai
sopimuksen mukaan. Kurssisuoritukseen kuuluu teos Edwin Curley: Behind the Geometrical
Method (Princeton University Press, 1988), joka on erikseen saatavissa kurssin Moodle-sivulta
vain tätä kurssia varten. Luentokuulustelussa on yksi kysymys teoksesta. Jos kirjoittaa esseen,
teosta ei tarvitse lukea, mutta siitä on hyötyä myös esseen kirjoituksessa.
• Kaikki luennot ovat osoitteessa Metsätalo (U40), sali 4
• 2 opintopistettä lisää voi saada tenttimällä tiedekuntatentissä teoksen Steven Nadler: Spinoza’s
Ethics: An Introduction (saatavina myös e-kirjana Helkan kautta).
Moodle
• Jaan oheiskirjan ja oheislukemiston Moodle-alustalla, johon toivon kaikkien kirjautuvan.
Katso rekisteröitymiseen ohjeet täältä:
http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=94582333
• Kurssin Moodle-osion osoite on https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=13775
• Moodle-osiossa voi myös keskustella ja kysyä Spinozan filosofiasta luentojen ulkopuolella.
• Mikäli rekisteröitymisen kanssa tulee ongelmia tai tulee muita kysymyksiä mieleen, minut
tavoittaa osoitteesta [email protected]
Alustava aikataulu
3. 9. (ke) 12-14 Käytännön asiat; Varhaisen modernin filosofian konteksti
4. 9. (to) 12-14 Spinozan elämä & Spinozan varhaiset teokset
10. 9. Etiikan tarkoitus ja rakenne; substanssi ja sen luonne
11. 9. Determinismi
17. 9. Jumala ja attribuutit
18. 9. Mielen ja ruumiin suhde
24. 9. Spinozan käsitys tiedosta
25. 9. Affektit ja niiden merkitys
1. 10. Erilaisia affekteja ja niiden ilmenemistapoja
2. 10. Affektit, täydellistyminen ja hyvä elämä
8. 10. Viisaus ja vapaus
9. 10. Spinozan Poliittinen tutkielma ja Spinozan jälkivaikutus
15. 10. Loppukeskustelu: Spinozan filosofian vahvuudet ja heikkoudet
16. 10. Loppukuulustelu
Spinozan filosofian taustaa
• Spinoza kuuluu aikakauteen filosofian historiassa, jota kutsutaan yleisesti varhaismoderniksi
filosofiaksi. On eri näkemyksiä sen pituudesta – joidenkin mukaan varhaismoderni filosofian
ulottuu 1500-luvun alusta 1700-luvun loppuun, mutta yleisemmän näkemyksen mukaan se
alkaa Descartesista 1600-luvun alkupuolella ja päättyy Christian Wolffiin Euroopan
mantereella ja David Humeen Britanniassa.
• Tähän aikakauteen liittyy monia suuria muutoksia. Modernin, kokeellisen luonnontieteen
nousu, löytöretket, kirjapainotaito, protestantismin nousu muuttivat eurooppalaisen
maailman maailman.
• Keskiajalla filosofiaa tehtiin yliopistoissa ja sitä kutsuttiin koulujen filosofiaksi (skolastiikka).
Varhaismodernina aikana omaperäisintä filosofiaa tehtiin yliopistojen ulkopuolella – filosofit
toimivat opettajina, kirkonmiehinä, lääkäreinä, kirjastonhoitajina, diplomaatteina,
neuvonantajina. Näin he pääsivät toimimaan kirkon vaikutusvallan ulkopuolella halutessaan.
Varhaismodernit filosofit
• Oikealla olevan kuva on vähän epäortodoksinen –
yleensä tärkeimmiksi varhaismoderniksi
filosofeiksi mielletään Descartes, Gassendi,
Arnauld, Malebranche, Bayle, Spinoza, Leibniz,
Wolff, Hobbes, Boyle, Locke, Berkeley,
Shaftesbury, Hutcheson, Smith, Hume.
Harvemmin Immanuel Kant. Montaignea taas
kaikki eivät pidä varsinaisesti filosofina.
• Yhteistä varhaismoderneille filosofeille oli se, että
he ajattelivat tekevänsä jotakin muuta kuin filosofit
ennen heitä – jotakin, joka ei perustunut
auktoriteettiin. Silti he jatkoivat omalla tavallaan
keskiajan filosofian perintöä monin tavoin
vaikkeivat aina olleet tästä tietoisia.
Uusia ajatuksia
• Uusi lähestymistapa todellisuuteen ja tietoon
• Erottelu ilmiöiden ja todellisuuden välillä
• Descartes: Filosofian periaatteet (XLVI, Teokset III, s. 122)
”Oletamme siis, jos sopii, että kaikki tuo aine, josta tämä näkyvä maailma koostuu,
oli alussa Jumalan keskenään mahdollisimman samankaltaisiin hiukkasiin jakama.
Nämä hiukkaset olivat melko pieniä tai keskikokoisia verrattuna kaikkiin niihin,
joista taivaat ja tähdet nyt koostuvat. Oletamme myös, että näillä oli kaiken kaikkiaan
itsessään yhtä paljon liikettä kuin maailmassa nykyisin tavataan. Ja oletamme, että ne
olivat samalla tavalla liikkeessä kukin oman keskuksensa ympäri toisistaan irrallaan,
niin että ne muodostivat virtailevan kappaleen, jollaisena taivasta pidämme.”
Rationalismi vs. empirismi
• Tavoitetaanko todellisuus järjen vai kokemuksen kautta?
• Järjen merkitystä korostivat rationalistit: Descartes, Arnauld, Malebranche, Spinoza,
Leibniz ja Wolff (tieto perustuu järkeen tai logiikkaan, matematiikka on tieteen
paradigma, oikea tieto on varmaa – kokemus ei tuota varmaa tietoa)
• Kokemuksen merkitystä painottivat empiristit: Bacon, Hobbes, Locke, Berkeley,
Smith ja Hume (tieto perustuu tietoon ja kokeisiin, tieteen malli on kokeellinen
tiede, kokemus ei tuota varmaa tietoa muuten kuin poikkeustapauksissa)
• Lisätietoja ja ulottuvuudet nykyfilosofiaan:
http://plato.stanford.edu/entries/rationalism-empiricism/
Spinozan rationalismi
• Spinoza vei rationalismin pisimmälle
• Riippumattomuus itsensä elättävänä linssinhiojana
• Spinozan tinkimättömyys ajatuksissaan. Bertrand Russell
on pitänyt Spinozaa filosofin ihannemallina.
• Spinozan järjestelmän looginen johdonmukaisuus on
järjen juhlaa, nojatuolifilosofiaa par exellence,
malliesimerkkinä Etiikan ensimmäinen osa – pitää
kuitenkin huomata, että saman teoksen kolme viimeistä
osaa ovat luonteeltaan lähinnä käytännöllisiä.
Tiedon varmuus
• Descartes: matematiikka on tieteen perusta
– kaikki fysiikka perustuu mitattaviin
ominaisuuksiin; kuvittelukyky voi auttaa
matematiikassa
• Leibniz: tieteen perusta on matematiikan
lisäksi logiikka, analyysi joka on Jumalassa
ääretön; sallii vain todennäköisen päättelyn
• Spinoza: Descartes on liian lepsu –
ymmärrys ja kuvittelu on erotettava
toisistaan; tarkan deduktion vaatimus
• Päättelyn pitää johtaa loogisiin
lopputuloksiin – Descartes jätti päätelmät
puoliväliin
• Spinoza on siis johdonmukaisempi
rationalisti kuin Descartes: kaikkia asioita
maailmassa on tarkasteltava kuin
geometrian ongelmia – hän on Descartesia
radikaalimpi ajattelija vaikka aloitti
kartesiolaisena
Geometrinen esitysmuoto
• Spinoza ihailu Euklideen geometriaa täysin aukottomana
esitysmuotona ja halusi pääteokseensa seurata sen mallia,
jotta jossitteluille ei jää varaa: päättelyketjun kaikki askeleet
ovat selvästi esillä ja johtopäätös on selvä ja tarkka idea;
ero skolastikkojen hämäriin erotteluhin on selvä
• Geometrisen esitysmuodon neutraalisuus; vain rivien
välissä voi lukea mielipiteitä tai huumoria – tämä koskee
jopa Spinozan kirjeenvaihtoa
• Tarkoitus on keskittää ajatukset Jumalaan ja ongelmiin, ei
kielellä koreiluun. Epäolennaisen hylkääminen tekee
meidät vapaiksi ja onnellisiksi.
Spinozan filosofian vaikeus
• Spinoza ei ole helppo filosofia ja Etiikan lukeminen voi turhauttaa – varsinkin kun sen
•
•
•
•
vaikein osa, metafysiikka, on heti ensimmäisessä kirjassa.
Geometriseen esitystapaan pitää tottua, mutta siitä on myös hyötyä – perustelut löytyvät
helposti
Toisaalta seassa on myös vähemmän muodollisia osioita
Etiikka on vaikea tavallaan myös siksi, että se sisältää kokonaisen elämänohjelman –
Spinozan mukaan todellisen filosofian päämäärä on oikean hyvän löytäminen ja ilman tätä
ihmisen onnellisuus on mahdotonta. Siten pääteos Etiikka on nimensä mukainen –
käytännöllinen käsikirja onnellisuuteen.
Tosin kiistelty sellainen – se voitiin julkaista vasta tekijän kuoleman jälkeen