Transcript OPETUSHALLINNON PERUSTEET, 1 op

OPETUSHALLINNON PERUSTEET
(2 op)
2012
Opintokokonaisuuden tavoite
• Julkishallintoon liittyvän julkisoikeuden perusteiden,
yleis- ja kunnallishallinnon, henkilöstöhallinnon ja
opetusalan hallintoon liittyvän lainsäädännön
perusteiden hallitseminen
• Esim. Opettajan oikeudet ja velvollisuudet
opetustyössä (mm. oikeudellinen vastuu
opetustoimessa)
• Kts. www.oph.fi Opetushallinnon tutkinnon
tutkintovaatimukset Määräys
8.12.2010(49/011/2010)
Opintojakson suorittaminen ja aikataulu
• Suoritustapa:
• Luennot ja kirjallinen harjoitustyö
• Harjoituksiin osallistuminen ja / arvioitava
harjoitustyö huhti-toukokuu 2012
• Arviointi = hyväksytty/ hylätty
Opetushallinnon perusteet säädökset
(Yleishallinto)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Yleishallinto:
-- Suomen perustuslaki (731/99); 16, 83, 89, 106-107, 118, 123 j 125 §
-- Kuntalaki (365/95): luvut 1-5,7 ja10-12
-- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86)
-- Hallintolaki (434/2003)
-- Hallintolainkäyttölaki (585/96)
-- Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
-- Laki sähköisistä allekirjoituksista (14/2003)
-- Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/30)
-- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/99)
-- Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
-- Rikoslaki (19.12.1889); luvut 21, 27-28, 33,35, 38, 40 ja 50
-- Pakkokeinolaki (450/87) 1 luvun 1 ja 3 §, 4 luvun 1 § ja 5 luku
-- Laki lähestymiskiellosta (898/98)
-- Vahingonkorvauslaki (412/74)
-- Huumausainelaki (1289/93)
-- Henkilötietolaki (523/99)
-- Kielilaki (423/2003)
-- Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
-- Lastensuojelulaki (683/83) 40 §
-- Laki holhoustoimesta (442/99) 1-14, 23-25, 29 ja 34 §
-- Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) 1, 3-7 ja 9 §
Säädökset… (henkilöstöhallinto)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
-- Valtion virkamieslaki (750/94)
-- Valtion virkamiesasetus (971/94)
-- Valtion virkaehtosopimuslaki (664/70)
-- Kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/70)
-- Työehtosopimuslaki (436/46)
-- Työsopimuslaki (55/2001)
-- Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/01)
-- Kuntalaki (365/95) luku 6
-- Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)
-- Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
(504/2002)
Keskeiset käsiteltävät aihealueet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Julkisoikeuden perusteet, yleis- ja kunnallishallinto, opetusalan hallinto, henkilöstöhallinto:
mm.
Oikeus opetukseen, opetuksen ja koulutuksen tavoitteet
Valtion opetushallintoviranomaiset sekä kunnan opetustoimen hallinto/ koulun ja
oppilaitoksen hallintoelimet (kunta/ valtion ja yksityisen järjestämä koulutus) Koulujen ja
oppilaitosten virat ja toimet
Koulujen ja oppilaitosten henkilöstö/ virkasuhteen ja työsuhteen vertailua, kunnallinen
viranhaltija
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset
Viranomaisten toiminnasta/ Hallintolaki
Hyvä hallinto
Julkisuus- ja salassapitovelvollisuus sekä yksityisyyden suojasta
Koulutuksen hallintojärjestelmä
Oikeudelliset vastuukysymykset
Muutoksenhaku opetustoimessa: oikaisuvaatimus, kunnallisvalitus, hallintovalitus,
muutoksenhaku eräisiin oppilaan ja opiskelijan suoritusten arviointiin
Ylimääräinen muutoksenhaku, hallintoriita-asia ja muu hallintolainkäyttöasia, hallintokantelu
Opetushallinnon perusteetopintojakso, lähdekirjallisuutta
•
•
•
•
•
•
-- Arajärvi P – Aalto-Setälä M; Opetuslainsäädännön käsikirja 2004
-- Mäenpää, Olli: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita, Helsinki 2008 tai
uudempi
-- Suopohja, H – Liusvaara L: Oikeudellinen vastuu opetustoimessa .5 uudistettu
painos Mediator Legis Oy 2009
-- Frösen, K. Artikkelit Euroopan Unionin toimielimet ja päätöksenteko sekä
Eurooppa-oikeus, Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Hallinnon kehittämiskeskus,
-- Harjula, H – Prättälä, K: Kuntalaki, Tausta ja tulkinnat uusin painos, Talentum
-- Vehkamäki, P – Tamminen-Dahlman A; Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa,
Opetushallitus 2004
-- Lahtinen M.- Lankinen, T – Penttilä A – Suhonen A; Koulutuksen lainsäädäntö
käytännössä, Tietosanoma WSOY Juva 2009 tai uudempi
Yleistä oikeudesta
Suomen oikeusjärjestys
• Oikeusjärjestys = sääntöjen kokonaisuus
• Sääntöjä soveltava viranomainen= tuomioistuinlaitos
• Tuomioiden täytäntöönpanosta vastaava viranomainen =
ulosottolaitos
Suomen oikeusjärjestys on ns. romaanisgermaaninen
oikeusjärjestys; (käytössä myös useissa muissa Euroopan
maissa) kirjoitettu oikeus, eduskunnan säätämiin lakeihin
sisältyvät säännökset
Muita oikeusjärjestyksiä
• Anglosaksinen oikeusjärjestys (Isossa-Britanniassa ja
brittiläistä alkuperää olevissa valtioissa; PohjoisAmerikassa, vallitsee common law- oikeusjärjestys)
• Common law = syntynyt ja kehittynyt suurimmalta
osaltaan yksittäisten tuomioistuinratkaisujen eli
ennakkopäätösten pohjalta
Muita oikeusjärjestyksiä…
• Uskonnolliset oikeusjärjestykset = oikeussubjektin
käyttäytymistä ohjaavien normien perustana on jokin
uskonto ja siihen liittyvät käyttäytymissäännöt
• Esim. koraani = pyhä kirja ja lakikirja, myös
hindulaisuudella on merkittävä asema
oikeusjärjestyksessä
Muita oikeusjärjestyksiä…
• Kaukoidän oikeusjärjestykset = ihmisten ajattelutapa
erilainen kuin länsimaisen ihmisen, sovinnollisuus ja
kunnia ovat tärkeitä arvoja ja ne ohjaavat ihmisten
käytöstä mahdollisimman pitkälle  oikeudenkäyntiin
turvautumista pidetään halveksittavana ja osoituksena
siitä, että sovintoon ei ole päästy (mieluummin
luovutaan itselle kuuluvista eduista kuin turvaudutaan
oikeudenkäyntiin)
Kaukoidän oikeusjärjestykset…
• Lainsäädännön merkitys vähäistä
• Myöskään uskonnolla ei ole uskonnollisten
oikeusjärjestysten tarkoittamaa merkitystä, esim.
buddhalaisuus ja kungfutselaisuus ovat suuressa
määrin ihmisen perusluonnetta ohjaavia
elämänkatsomuksia kuin yksittäisiä sovellettavissa
olevia säännöksiä sisältäviä uskontoja
Oikeuslähteet ja oikeusnormit
• Oikeuslähde
-- kirjoitettu oikeus
-- oikeuskäytäntö
-- yritysten väliset
kauppatavat
-- oikeustiede
• Oikeusnormi
-- yksittäinen säännös
-- yksittäinen
ennakkopäätös
-- yksittäinen kauppatapa
-- yksittäisen
oikeusnormin
tulkintaohje
Kirjoitettu oikeus
• Suomen oikeusjärjestys perustuu ensisijaisesti
kirjoitettuun oikeuteen ja tuomioistuinten,
ratkaisukäytännössä on tärkeimmässä asemassa
kansallinen lainsäädäntö
• EU vaikuttaa myös Suomen oikeusjärjestykseen samoin
kuin Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (Suomi
ratifioinut vuonna 1990)
Kirjoitetun oikeuden velvoittavuus ristiriitatilanteessa
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus
EY:n primäärioikeus eli perustamissopimukset
Suomen perustuslaki
EY:n sekundäärioikeus (asetukset, direktiivit)
Suomen laki (tavallinen)
Valtioneuvoston ja presidentin asetukset
Valtioneuvoston päätökset
Ministeriöiden ja keskusvirastojen päätökset
Kunnan johtosäännöt ja –järjestysmääräykset
Kirjoitettu oikeus…
• Kansallinen perustuslaki ei saa olla ristiriidassa Euroopan
neuvoston ihmisoikeussopimuksen kanssa (sis. ihmisten
perusoikeudet ja kieltää mm. ihmisten epäinhimillisen ja
halventavan kohtelun ja toisaalta kuolemanrangaistuksen
käytön)
• Kansallinen laki ei saa olla ristiriidassa EY:n primäärioikeuden
kanssa
Ristiriidat pyritään eliminoimaan jo lakeja säädettäessä
Kirjoitettu laki…
• Eurooppa-oikeus (juontaa juurensa jo ennen Euroopan
unionia eli Euroopan yhteisön aikaan) vielä nykyisinkin
puhutaan EY- oikeudesta, vaikka yhteisö toimii Euroopan
unioni- nimellä
• Kansallinen laki = Suomen ns. tavalliset lait; yksittäiset lait
sisältävät säännöksiä eli pykäliä
• Perustuslaki = ydinsisältö vallankäytön säännöksiä ja toisaalta
ihmisten perusoikeuksia, joita ei saa rikkoa vallankäytöllä
• Tavallisten lakien ollessa ristiriidassa keskenään syrjäyttää
erityissäännös yleisluonteisemman säännöksen
• Tosiseikasto = käytännön ratkaisutilanteessa selvitetään
tapahtumien kulku
• Oikeustosiseikasto = pyritään löytämään yksittäisestä laista
tapahtumien kulkuun sopiva kuvaus
Kirjoitettu laki…
• www.finlex.fi (kansallinen kirjoitettu oikeus, oikeuskäytäntö ja
lakien esitöistä hallituksen esitykset)
• Oikeuskäytäntö = kirjoitettu oikeus voi olla joskus
tulkinnanvaraista ja tällöin lain tulkinta jää lain soveltajan eli
tuomioistuimen tehtäväksi (Korkein oikeus, hovioikeus,
erityistuomioistuimena esim. markkinaoikeus)
• Lain esityöt = toimii myös oikeuslähteenä mm. perustelujen
osalta
• Kauppatapa = sopijapuoli voi vedota muodostuneeseen
kauppatapaan
• Yleiset sopimusehdot = eri aloilla, merkittävässä asemassa
• Oikeustiede = sisältää oikeuskirjallisuuden ja muun
oikeudellisen tutkimuksen  ongelmana lainsäädäntö
muuttuu koko ajan
Oikeudenalat
• Yksityisoikeus
Kahden yksityishenkilön,
kahden yksityisen
yrityksen tai yksityisen
yrityksen ja
yksityishenkilön väliset
suhteet
-- velvoiteoikeus
-- kauppaoikeus
-- työoikeus
-- perhe- ja perintöoikeus
Suomen Laki I ja III
• Julkisoikeus
Julkisyhteisön ja
yksityisen yrityksen tai
julkisyhteisön ja
yksityishenkilön välisiä
suhteita koskevat
säännökset
-- prosessioikeus
-- rikosoikeus
-- hallinto-oikeus
-- vero-oikeus
Suomen Laki II
Pakottavat ja tahdonvaltaiset säännökset
(kirjoitettu oikeus)
• Pakottavat säännökset = koskevat seikkoja, joista ei
voida sopia toisin sen osapuolen vahingoksi, jonka
suojaksi säännös on tarkoitettu / laissa ilmaistaan
yleensä: ”muu sopimus on mitätön”
• Pakottavalla säännöksellä suojataan yleensä ns.
heikompaa osapuolta (työsopimuslaki,
kuluttajansuojalaki)
• Tahdonvaltaiset säännökset = koskevat
oikeussuhteita, joissa pakottaville lainsäännöksille ei
ole katsottu olevan tarvetta, esim. liikesuhteet/ laissa
ilmaistaan yleensä: ”jos toisin ei ole sovittu”
Oikeussubjektit
• Sitä, jolla oikeusjärjestyksen mukaan voi olla
oikeuksia ja velvollisuuksia, kutsutaan
oikeussubjektiksi
• Oikeussubjektit:
-- luonnolliset henkilöt
-- oikeushenkilöt
Luonnollinen henkilö ja
oikeuskelpoisuus
• Luonnollinen henkilö = ihminen; jokaisella luonnollisella
henkilöllä voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia (voi omistaa
jotakin ja esim. tästä omistamisesta johtuen voi seurata
velvoitteita esim. yhtiövastikkeen maksu/ asunto-osakkeiden
omistus)
• Oikeuskelpoisuus = alkaa syntymästä (lapsi saavuttaa
oikeuskelpoisuuden syntyessään elävänä) ja lakkaa, kun
henkilö kuolee (oikeudet ja niihin liittyvät velvoitteet siirtyvät
hänen oikeudenomistajilleen eli perillisille tai
testamenttimääräysten perusteella testamentinsaajille)
• Huom. Velat eivät periydy, jos noudatetaan perintökaaren
säännöksiä eli ylivelkainen kuolinpesä haetaan konkurssiin
eikä pesään ”ryhdytä”
Luonnollinen henkilö ja
oikeustoimikelpoisuus
• Oikeustoimikelpoisuus = henkilön oikeus päättää
itsenäisesti tekemistään oikeustoimista
• Oikeustoimen pätevyyden edellytys on henkilön
oikeustoimikelpoisuus
• Luonnollisen henkilön oikeustoimikelpoisuus alkaa
pääsääntöisesti 18-vuotiaana ja päättyy henkilön
kuollessa
• Tuomioistuimen vajaavaltaiseksi julistama henkilö ei
ole oikeustoimikelpoinen (säännökset holhouslaissa)
• Vähämerkitykselliset oikeustoimet ovat sallittuja
myös alle 18 vuotiaan tekeminä
Luonnollisen henkilön oikeudellinen vastuunalaisuus
• Rikosoikeudellinen vastuu = alkaa henkilön täytettyä 15
vuotta
• Alle 15- vuotiaan tekemät rikokset kuuluvat
lastensuojeluviranomaiselle (voi ryhtyä esim.
huostaanottotoimenpiteisiin)
• Alle 18-vuotiaat tuomitaan normaalia lievempiin
rangaistuksiin
• Siviilioikeudellinen vastuunalaisuus = henkilön
vahingonkorvausoikeudellista vastuuta, joka alkaa
täysimääräisenä 18-vuotiaana, mutta myös tätä nuorempi
joutuu korvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta sen
osan, mikä harkitaan kohtuulliseksi, kun otetaan huomioon
hänen ikä, teon laatu, osapuolten varallisuusolot ja muut
olosuhteet
Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus
• Yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt
-- yhtiöt, yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat
. Julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä
-- valtio, kunnat, Suomen ev.lut.kirkko ja kansaneläkelaitos
Oikeussubjekteina oikeushenkilöiden oikeuskelpoisuus ja
oikeustoimikelpoisuus alkaa oikeushenkilön synnyttyä ja
päättyy sen lakattua (syntymishetki määräytyy sen mukaan,
minkälaisesta oikeushenkilöstä on kysymys)
Lapsen oikeustoimikelpoisuuteen liittyviä
kysymyksiä
• 1) Voiko vanhempi vaatia myyjää purkamaan
kaupan, jonka alaikäinen lapsi on tehnyt ilman
lupaa?
• 2) 17- vuotias on solminut sopimuksen
kuntokeskuksen kanssa, voiko sopimusta
purkaa?
• 3) Tuleeko vanhemman korvata lapsensa
aiheuttama vahinko kaupassa?
Lapsen oikeustoimikelpoisuuteen liittyviä
kysymyksiä…
• 4) Voiko vanhempi perua alaikäisen lapsensa
tilaamat tuotteet postimyynnistä. Voiko hän
perua tilaukset maksutta?
Alaikäisen korvausvastuusta
. 5) 12- vuotiaat tytöt sytyttivät koulun
palamaan. Vahingon määräksi arvioitiin 1
milj.euroa. Vastaavatko vanhemmat tästä
vahingosta?
5. Alaikäisen korvausvastuusta
• Tuusulan Vaunukankaan koulun palon vahingoiksi on
arvioitu yli miljoona euroa. Kaksi 12-vuotiasta tyttöä on
tunnustanut sytyttäneensä palon. Tytöt kertoivat poliisin
kuulusteluissa pudottaneensa ilotulitteen koulunsa
seinustalla olevaan paperinkeräysastiaan ja panneensa
kannen kiinni. Tuli levisi roskalaatikosta nopeasti koulun
seinustaa pitkin katolle ja sytytti katon palamaan.
Sammutustöissä oli paikalla 25 pelastusyksikköä ja n. 80
palomiestä.
Tuli levisi roskalaatikosta nopeasti koulun seinustaa pitkin
katolle ja sytytti katon palamaan.
Lastensuojelusta
•
•
•
•
•
Lainsäädäntö
Lastensuojelun käsikirjan sisältö pohjautuu 1.1.2008 voimaan tulleeseen
lastensuojelulakiin ja muihin lastensuojelutyössä huomiotavaksi tuleviin lakeihin.
Laki lastensuojelulain muuttamisesta 88/2010 tuli voimaan 1.3.2010.
Lastensuojelulakiin tulleet muutokset on korostettu lastensuojelulaki tekstiin.
Lastensuojelulaki
Lastensuojelulaki 417/2007
Laki lastensuojelulain muuttamisesta 88/2010
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 59/2006 vp
HE Eduskunnalle lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE Eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain, vankeuslain 4 ja 20 luvun sekä
tutkintavankeuslain 2 luvun 5 §:n muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 49/2009 vp
Lastensuojelusta…
•
•
•
Lastensuojelutyössä huomioitavat muut lait
Muita lastensuojelutyössä tarvittavia lakeja on linkitetty suoraan Finlexiin. Näiden
linkkien kautta pääsee suoraan lakiin.
Asetus lasten päivähoidosta (239/1973)
Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja
nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)
Asetus valtion koulukodeista (769/1978)
Elatusturvalaki (671/1998)
Elatusturva-asetus (672/1998)
Hallintolaki (434/2003)
Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
Hallinto-oikeuslaki (430/1999)
Henkilötietolaki (523/1999)
Lastensuojelusta…
Isyyslaki (700/1975)
Kansanterveyslaki (66/1972)
Kotikuntalaki (201/1994)
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007)
Laki lapseksiottamisesta (153/1985)
Laki lapsen elatuksesta (704/1975)
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983)
Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996)
Laki lapsen päivähoidosta (36/1973)
Laki lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004)
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
Laki lähestymiskiellosta (898/1998)
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)
Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004)
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992)
Lastensuojelusta
Laki toimeentulotuesta (1412/1997)
Laki tutkintavankeuslain 2 luvun 5 §:n muuttamisesta 90/2010
Laki vankeuslain 4 ja 20 luvun muuttamisesta 89/2010
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Mielenterveyslaki (1116/1990)
Nuorisolaki (2006/72)
Perhehoitajalaki (312/1992)
Perusopetuslaki (628/1998)
Perustuslaki (731/1999)
Poliisilaki (493/1995)
Päihdehuoltolaki (41/1986)
Rikoslaki (39/1889)
Lastensuojelusta
Sosiaalihuoltolaki (710/1982)
Sosiaalihuoltoasetus (607/1983)
Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
(608/2005)
Vankeuslaki (767/2005)
Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettu laki (603/1996)
Yleissopimus lapsen oikeuksista (60/1991)
•
•
Lait linkkinä Finlexiin
Sosiaalihuoltolaki
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Hallintolaki
Perhehoitajalaki
Laki tutkintavankeuslain 2 luvun 5 §:n muuttamisesta 90/2010
Laki vankeuslain 4 ja 20 luvun muuttamisesta 89/2010
Markkinoinnista oppilaitoksissa
• koulu ei ole markkinointikanava
• Vanhemmilla on lastensa kasvattajina oikeus
päättää, minkälaisen markkinoinnin kohteeksi
heidän lapsensa joutuvat -> alaikäiselle ei saa
jakaa markkinointimateriaalia (esim.
mainoksia, tuotenäytteitä tai mainoslahjoja
koulujen ja oppilaitosten kautta tai järjestää
markkinointitilaisuuksia ilman vanhempien
suostumusta)
Markkinoinnista…
• Jos opetuksessa käytetään yritysten tai yhteisöjen
materiaalia, opettajien tehtävänä on huolehtia
opetuksen tasapuolisuudesta sekä lisäksi
oppilaita tulee ohjata suhtautumaan saamiinsa
tietoihin kriittisesti ja asettamaan ne oikeisiin
yhteyksiin
• Sopimattomana markkinointina pidetään sellaista
oppilaitosten käyttöön tuotettua oppimateriaalia,
jossa on mainoksia tai piilomainontaa
Markkinoinnista…
• Opettajan velvollisuutena on kertoa
koulutuksen järjestäjälle ja materiaalin
julkaisijalle havaitessaan sopimatonta
markkinointia em. materiaalissa
• Vanhempien oikeus päättää alaikäisiin
lapsiinsa kohdistuvasta markkinoinnista
koskee myös välipala-automaatteja:
automaatin ulkoasu ei saa sisältää
tuotemarkkinointia
Markkinoinnista…
• Suositeltavaa on, että ainakaan alle 15
vuotiaiden käytettävissä ei olisi automaatteja,
joilla ostokset maksetaan matkapuhelimella
• Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ylipäänsä tulisi
myydä makeita, rasvaisia tai suolaisia
välipalatuotteita tai sokeroituja juomia, koska
ne ovat ristiriidassa oppilaitoksille kuuluvan
terveyskasvatuksen kanssa
Tapahtumamarkkinointiin
osallistuminen
• Jos oppilaat osallistuvat tilaisuuksiin, joissa
esiintyy esim. tapahtumamarkkinointia tai
kaupallisiin kilpailuihin tai muihin vastaaviin,
tulisi oppilaille selittää, mistä on kysymys
lisäksi oppilaiden vanhemmilta olisi
suositeltavaa saa tilaisuuteen osallistumislupa
Myyntitoiminta kouluissa
• Oppilas tarvitsee huoltajan suostumuksen
esim. Luokkasormuksen, t-paitojen ja muiden
vastaavien tuotteiden ostamiseen
• Alaikäinen ei voi tehdä tilauksia tai ostoksia
ilman vanhemman lupaa
• Selkeintä on, että myyntitarjoukset tehdään
suoraan huoltajille
Valokuvaus kouluissa ja päiväkodeissa
• Pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
• Millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon
oppilaiden valokuvauksessa?
• Pohdi valokuvien palauttamiseen ja tilauksen
peruuttamiseen liittyviä kysymyksiä.
• Voiko alaikäinen tilata itseään koskevat
valokuvat?
Valokuvaus kouluissa ja päiväkodissa
•
•
•
•
•
•
Valokuvauksesta ennakkoilmoitus kotiin
Koulu tekee sopimuksen valokuvaamon kanssa kuvauksesta ja kuvalajitelmista
(joissakin kouluissa asiasta päättää rehtori ja opettajat yhdessä, joissakin kouluissa
myös vanhemmilla esim. koulun johtokunnan tai vanhempainiltojen kautta on
mahdollisuus vaikuttaa kuvalajitelman sisältöön)
Suositeltavaa on, että koululaisten vanhemmilla olisi mahdollisuus ilmaista
mielipiteensä kuvalajitelman sisällöstä
Toimintaperiaatteet ovat samat valokuvattaessa päiväkotilapsia
Tieto vanhemmille kuvalajitelman sisällöstä olisi suositeltavaa olla nähtävänä
päiväkodissa ennen kuvausta
HUOM! Markkinointimenetelmä, jossa kuluttajalle toimitetaan tuote ilman tilausta
ja jossa kuluttajalta edellytetään toimenpiteitä, jottei hän tulisi sidotuksi kauppaan,
on kuluttajasuojalain vastainen (KLS 2:10§)
Valokuvaus kouluissa….
• Peruuttamisoikeus
• Kuvien palauttamiselle varatun ajan oltava
riittävän pitkä
• Alle 14 päivän palauttamisaika kuvien
vastaanottamisesta on KSL:n vastainen
(kauppa tulkitaan etämyynniksi, koska
valokuvaamo ottaa itse aktiivisesti yhteyttä
kuluttajaan)
Valokuvaus kouluissa…
• Etämyynnin erityissäännökset koskevat myös palvelujen etämyyntiä
• Vahvistus, joka sisältää mm. tiedot ja ohjeet peruutusoikeuden
käyttämisestä, tulee toimittaa yhdessä valokuvien kanssa
• Myös suullinen peruuttamisilmoitus on pätevä
• Peruuttamisoikeutta ei voi rajata esim. edellyttämällä kuluttajalta
euromääräistä omavastuuta tuotteen hinnasta
• Kuvien palauttamisaika alkaa vasta sen jälkeen, kun vanhemmat ovat
saaneet kuvat nähtäväkseen
• Peruuttamisoikeus koskee kaikkia kuvia, myös kaveri- ja passikuvia
Valokuvaus kouluissa….
• Mainonnan kansainvälisten perussäännösten
mukaan ”mainoksessa ei saa käyttää hyväksi lasten
luontaista herkkäuskoisuutta tai kokemattomuutta
eikä panna koetukselle heidän kuuliaisuuttaan”
• Itsestään selvää on, että koulun tulee huolehtia siitä,
että lapsi ei tunne olevansa eriarvoisessa asemassa
muiden luokkatovereiden kanssa
• Samaa periaatetta on sovellettava vastaavasti
päiväkodeissa
Valokuvaus kouluissa…
• Kuvat toimitettava suljetussa kuoressa ja on
huolehdittava siitä, etteivät lapset aukaise
kuoria etukäteen (jo lukemaan oppineita
lapsia varten voi esim. kuoren päällä olla
teksti: ”saa avata vasta vanhempien kanssa”
• Kuvien palautusoikeus tasapainottaa
myyntimenetelmää (vanhemmat voivat
palauttaa kaikki kuvat)
Valokuvaus kouluissa…
• Alaikäisen tilaukseen holhoojan allekirjoitus!
• Vaikka 15-vuotias saa päättää omalla työllään
hankkimistaan varoista, kuluttaja-asiamiehen
ratkaisukäytännön mukaisesti tilauksessa on oltava
holhoojan allekirjoitus
• Valokuvaaja voi toimittaa kuvia myös postitse
oppilaan kotiin, tällöin kirje tulee lähettää
vanhempien nimellä (lapset eivät tällöin joudu
toimimaan välittäjänä kaupankäynnissä)
Tekijänoikeudesta
• Tekijänoikeuslain 1 §:
• Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen,
on tekijänoikeus teokseen
• Tekijänoikeus suojaa: kirjailijaa, säveltäjää,
kuvataitelijaa (maalaustaide, kuvanveisto,
valokuvaus, tekstiilitaide jne.)
• Lähioikeudet suojaavat: esittävää taiteilijaa,
äänitteen valmistajaa, elokuvan tuottajaa, radio- ja
tv- yritystä, tietokantaa, valokuvaajan suoja,
uutissuoja
Teos
• Kirjallinen tai taiteellinen teos:
• Kaunokirjallinen tai selittävä kirjallinen tai
suullinen esitys
• Näyttämö- tai elokuvateos
• Valokuvateos
• Muu kuvataiteen teos
• Taidekäsityön tai –teollisuuden tuote
• Muulla tavoin ilmenevä teos
Teoksen luonne
•
•
•
•
•
•
•
•
Teoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen
Tekijänoikeus ei suojaa:
- ajatuksia, ideoita tai aiheita
- menetelmiä
- periaatteita
- tieteellisiä löytöjä ja teorioita
- tutkimustuloksia ja tietoja
Tekijänoikeuden suoja arvioidaan tapauskohtaisesti
Opettajan oikeudesta oppimateriaaliin
• Oikeudet ovat lähtökohtaisesti opettajalla
(teos ja valokuva)
• Oikeudet oppimateriaaliin eivät siirry
työnantajalle, paitsi jos niiden siirrosta on
sopimus opettajan ja työnantajan välillä (
esim. työsopimuksessa tai muussa erillisessä
sopimuksessa, myös ns. hiljainen sopimus on
mahdollinen)
Opettajan oikeudesta oppimateriaaliin
• Pohdittavaa: kuuluuko opetuksen valmistelu ja
oppimateriaalin tuottaminen opettajan työhön
• Opiskelijalla yksin tekijänoikeus, jos opettajan osuus
lähinnä pedagoginen
• Jos ohjaajan osuus luova ja omaperäinen, tulee
kyseeseen ns. yhteisteos, josta osapuolet määräävät
yhteisesti
• Teosten käytöstä kannattaa aina sopia etukäteen
Opettajan oikeudesta oppimateriaaliin
• Jos oppimateriaalin luominen ei ole opettajan
työtehtävä, tekijänoikeus jää opettajalle ja
työnantajalla on oikeus vain sopimuksen
kautta oppimateriaaliin
Plagiointi
•
•
•
•
Pohtikaa:
Mitä tarkoitetaan plagioinnilla?
Mistä plagiointi johtuu yleisesti?
Voiko opettaa ottaa valokopion työkirjasta,
josta painos on loppuunmyyty?
Plagiointi
• Plagioinnilla tarkoitetaan yleisesti toisen
tekstin, ajatusten tai ideoiden luvatonta
kopiointia
• Opiskelussa tahallinen plagiointi ilmenee
yleensä joko toisen opiskelijan
oppimistehtävävastauksen tai sen osan
kopiointina tai tekstin kopiointina suoraan
lähdemateriaalista (esim. kirjallisuus, internet,
opinnäytetyö)
Plagiointi
• Plagioinniksi katsotaan myös alkuperäisen
tekstin toistaminen oppimistehtävässä sen
sanamuotoa tai sanajärjestystä muuttamalla
• Tahallinen plagiointi
• -- erittäin tuomittava tieteellisen vilpin muoto,
josta on aina seuraamuksia siihen
syyllistyneelle
Plagiointi
• Opiskelukirjoittamisessa ilmenevä plagiointi
on useimmiten tahatonta ja johtuu siitä, että
opiskelija ei hallitse ja osaa tieteellisen
kirjoittamisen periaatteita
• Ohjeita on saatavana esim. Kopiraittitekijänoikeusopas
Työkirjan valokopiointi
• Opetusministeriön hankkima valokopiointilupa ei
koske työ- ja harjoituskirjoja. Niitä saa kopioida
opetusta varten vain, jos on hankkinut erikseen
luvan kirjan kustantajalta ja tekijöiltä.
• Työ- ja harjoituskirjat ovat kopioinnille erityisen
haavoittuvaa aineistoa, eivätkä kustantajat ja tekijät
ole tästä syystä halunneet sallia niiden kopiointia.
Tarvittavan luvan saamiseksi kannattaa ottaa yhteyttä
kustantajaan. (Kopiraitti)
Oikeushenkilön vastuunalaisuus
• Oikeushenkilö on vastuussa mm. sopimusten
täyttämisestä ja voi olla vastuussa myös työntekijänsä
tuottamukseen tai tahallisuuteen perustuvista
vahingoista (= ns. isännän vastuu)
• Rikoslaissa (9. luku) säädetään oikeushenkilön
rangaistusvastuusta esim. markkinointirikoksesta tai
ympäristörikoksesta, josta voidaan määrätä
oikeushenkilölle yhteisösakko (yhteisösakon suuruus
määräytyy menettelyn moitittavuuden ja yhteisön
taloudellisen aseman perusteella)
Tuomioistuimet
• Yleiset tuomioistuimet
-- korkein oikeus (KKO)
-- hovioikeus (HO)
-- käräjäoikeus (KäO) ratkaisee asioita
ensimmäisenä oikeusasteena
merioikeus
Hallintotuomioistuimet
•
•
•
•
•
Korkein hallinto-oikeus (KHO)
Hallinto-oikeus (HAO)
Viranomaiset
Mikä on hallinto-oikeus?
Tuomioistuimet on Suomessa jaettu kahteen päälinjaan:
yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin.
Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja
kahdeksan hallinto-oikeutta. Ne on nimetty
sijaintipaikkakuntiensa mukaan Helsingin, Hämeenlinnan,
Kouvolan, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan
hallinto-oikeuksiksi. Ahvenanmaalla toimii oma
hallintotuomioistuin.
Hallinto-oikeus
• Kukin hallinto-oikeus käsittelee
hallintolainkäyttöasiat yhden tai useamman
maakunnan alueella. Eräiden asiaryhmien
oikeuskäsittely on kuitenkin keskitetty vain
yhteen hallinto-oikeuteen. Esimerkiksi
arvonlisäveroasiat ja turvapaikka-asiat
käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa ja
ympäristönsuojelulain sekä vesilain mukaiset
asiat Vaasan hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeus
• Hallinto-oikeus käsittelee yksityisten ihmisten ja
yhteisöjen valituksia viranomaisten
hallintoasioissa tekemistä päätöksistä. Hallintooikeuksiin valitetaan muun muassa:
• veroasioista,
• sosiaali- ja terveydenhuoltoasioista, kuten
toimeentulotukeen, vammaisten tukemiseen,
lastensuojeluun sekä mielenterveyskysymyksiin
liittyvistä päätöksistä,
Hallinto-oikeus
• ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioista, kuten
ympäristö- ja rakennuslupiin liittyvistä päätöksistä,
• kuntien itsehallintoon kuuluvista asioista,
• elinkeinon harjoittamiseen liittyvistä viranomaisten
päätöksistä,
• erilaisista viranomaisten päättämistä maksuista kuten
pysäköintivirhemaksuista, joukkoliikenteen
tarkastusmaksuista ja jätemaksuista.
• Useissa asioissa valituksen saa tehdä suoraan hallintooikeudelle. Veroasioissa, kunnallisasioissa ja monissa
sosiaaliasioissa on viranomaisen ratkaisuun tyytymättömän
kuitenkin ensin haettava asianomaiselta viranomaiselta
päätöksen oikaisemista. Vasta oikaisumenettelyssä tehdystä
päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Erityistuomioistuimet
• Markkinaoikeus (MAO)
• Työtuomioistuin (TyöTi)
• Vakuutusoikeus (VakO)
• Valtakunnanoikeus
• Sotaoikeus
Erityistuomioistuimet
• Erityistuomioistuimia ovat muut kuin yleiset ja
hallintotuomioistuimet;
-- markkinaoikeus (liiketoiminnassa merkittävä)
-- työtuomioistuin (työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat riidat)
-- vakuutusoikeus (tapaturmavakuutuksiin sekä työ- ja virka- ja
kansaneläkkeisiin liittyvät asiat)
-- valtakunnanoikeus (syyte valtioneuvoston jäsentä (=ministeriä)
vastaan
-- sotaoikeus (sota-aikana sotilasrikokset)
-- merioikeus (käräjäoikeuden erityiskokoonpano, käsitellään
merenkulkuun liittyviä asioita)
EU:n vaikutus Suomen
oikeusjärjestykseen
• Suomi liittynyt EU:n jäseneksi vuonna 1995
• Kaikkien jäsenmaiden tulee ottaa huomioon
kansallisella tasolla EY:n perustamissopimukset, EU:n
toimielinten perustamissopimuksiin perustuvan
lainsäädäntövaltansa perusteella antamat asetukset,
direktiivit ja päätökset sekä EY- tuomioistuimen
oikeuskäytäntö
EU:n vaikutus…
• EU:n lähtökohta ja perustamissopimuksista tärkein on
Rooman sopimus (allekirjoitettu Roomassa v. 1957) ja jonka
keskeisin sisältö on ja tavoite on ns. neljän vapauden periaate
= tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voivat liikkua vapaasti
maasta toiseen
• Euroopan unioni on syntynyt Maastrichtin sopimuksella
vuonna 1993 (Euroopan unionin lainsäädäntövalta perustuu
ennen Maastrichtin sopimusta tehtyihin
perustamissopimuksiin  vieläkin puhutaan Euroopan
yhteisön (EY) oikeudesta
• Perustamissopimukset tarkoittavat primäärioikeutta ja ne
menevät velvoittavuudessaan jäsenvaltioittensa kansallisen
lainsäädännön edelle = kansallisella tasolla ei voida säätää
lakeja, jotka olisivat ristiriidassa perustamissopimusten kanssa
EU:n vaikutus…
• EY:n sekundäärioikeudella tarkoitetaan: asetuksia, direktiivejä
ja päätöksiä, suosituksia ja lausuntoja sekä EYtuomioistuimen oikeuskäytäntöä
• Asetus= sovelletaan kuten Suomen lakia
• Direktiivi= lainsäädäntöohje
• Päätös= yksittäistapauksia varten ja sitovia siinä
oikeussuhteessa
• Suositukset ja lausunnot = ei sitovaa vaikutusta (pyritään
yhdenmukaistamaan jäsenmaiden lainsäädäntöä
vapaaehtoisuuteen perustuen)
Sääntöjen avulla määritellään:
• Mitä täytyy tehdä (esim. kiinteistön kauppa:
pitää tehdä määrämuodossa)
• Mitä saa tehdä tai mihin on oikeus sekä (esim.
vuokranantajalla on oikeus suorittaa
huoneistossa kiireellisiä korjaustoimenpiteitä)
• Mitä ei saa tehdä (rikosoikeus)
Säädökset… (taloushallinto)
•
•
•
•
-- Laki valtion talousarviosta (423/88)
-- Kuntalaki (365/95) luvut 8 ja 9
-- Kuntien valtionosuuslaki (1147/96)
-- Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
(635/98)
• -- Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
(806/98)
• -- Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen
opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/97)
Säädökset… (Opetusalan hallinto)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
-- Asetus opetusministeriöstä (162/97)
-- Laki opetushallituksesta (182/91)
-- Asetus opetushallituksesta (183/91); 1-12- §
-- Perusopetuslaki (628/98)
-- Perusopetusasetus (852/98)
-- Lukiolaki (629/98)
-- Lukioasetus (810/98)
-- Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98)
-- Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/98)
-- Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/98)
-- Laki vapaasta sivistystyöstä (632/98)
-- Asetus vapaasta sivistystyöstä ((805/98)
-- Laki taiteen perusopetuksesta (633/98)
-- Asetus taiteen perusopetuksesta (813/98)
-- Laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/98)
-- Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/98)
-- Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/98)
-- Laki Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta (1597/92)
-- Ylioppilastutkintoasetus (1000/94)
Ihmisoikeussopimukset ja koulutus
• Kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittävät myös koulutuksellisia
oikeuksia ja velvoitteita
• Suomi on ratifioinut yli 40 ihmisoikeussopimusta (keskeisimpiä
koulutukseen liittyviä sopimuksia ovat taloudellisia, sosiaalisia ja
sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen TTS- sopimus (YK) (SopS
6/1976). Sopimuksella on useita yhtymäkohtia PL 16 §:n säännöksiin:
oikeus saada opetusta, opetuksen sisältö, alkeisopetuksen pakollisuus ja
maksuttomuus, alkeisopetuksen koulutuksen tekemisestä
mahdollisimman yleisesti saavutettavaksi ja asteittaisesta maksuttomasta
opetuksesta, korkeamman opetuksen tekemisestä mahdolliseksi kaikille
kyvykkyyden perusteella ja sen asteittaisesta maksuttomuudesta,
vanhempien ja holhoojien oikeudesta valita lapselle muitakin kuin
julkisten viranomaisten perustamia kouluja sekä sen turvaamisesta, että
yksityisillä tai järjestöillä on oikeus perustaa ja johtaa opetuslaitoksia
• Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kv. yleissopimus
• Syrjinnän vastustamista opetuksen alalla koskeva yleissopimus ym.
Oikeus opetukseen, opetuksen ja koulutuksen
tavoitteet ja laajuus
• Perustuslain (16 §) mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan
perusopetukseen (oikeus koskee jokaista Suomen valtion
lainkäyttöpiirissä olevaa henkilöä, myös aikuista)
• Perusopetuksesta voidaan erottaa vain erittäin painavista syistä
(esim. muiden oikeus vaarantuu tai häiriintyy)
• Oppivelvollisuus = velvollisuus omaksua tietty oppimäärä
• Perustuslain 6 § säätelee lasten tasa-arvoisuutta sekä sukupuolten
tasa-arvoa
• Yhdenvertaisuuslaki säätelee yleisesti yhdenvertaisuutta sekä laki
naisten ja miesten tasa-arvosta sukupuolten välistä tasa-arvoa
Perustuslaki 16 §
• ”Jokaisella on oikeus maksuttomaan
perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta
säädetään lailla…”
• Oikeustapauksia
Korkein oikeus katsoi, että vaikka laissa ei
säädetäkään nimenomaisesti oppilaan
oikeudesta henkilökohtaiseen
koulunkäyntiavustajaan, lain tarkoituksen
Oikeustapauksia…
• toteutuminen edellyttää, että haettaessa
tällaista avustajaa, kunta selvittää riittävästi
ao. oppilaan yksilölliset tarpeet avustajan
saamiselle sitä silmällä pitäen, että opetus
tulee järjestetyksi oppilaan edellytysten
mukaisesti. (28.2.2000/394 KHO 2000:13)
• Peruskoulun 3. luokan oppilaalla, jolla on
ADHD- oireyhtymä ja lieväasteinen älyllinen
Oikeustapauksia…
• kehitysvamma, oli oikeus saada
henkilökohtainen avustaja, vaikka hänen
käymällään seitsemän oppilaan erityisluokalla
oli kaksi luokkakohtaista avustajaa
(31.10.2006/2875/KHO 2006:79)
• Kunta oli osoittanut muun ohella dysfasiaa
sairastavalle oppilaalle oppilaspaikan
erityisluokassa, jossa oli luokkakohtainen
koulunkäyntiavustaja. Vanhemmat olivat
Oikeustapauksia…
• kuitenkin valinneet lapselleen lähikoulun,
missä lapsi sai osa-aikaista erityisopetusta ja
tukiopetutusta. Korkein hallinto-oikeus katsoi
kunnan täyttäneen velvollisuutensa
perusopetuslain mukaisesti ja kunnan voineen
hylätä henkilökohtaista avustajaa koskevan
hakemuksen (31.10.2006/2877 KHO 2006:80)
Oikeudellisesta vastuusta
• Oikeudellisen vastuun syntyminen edellyttää
normin vastaista tekoa, selvää virhettä tai
laiminlyöntiä taikka muuta selvästi moitittavaa
menettelyä
• Oikeudellisen vastuun syntyminen ilmenee
vastuutapahtumana
• Oikeudellinen vastuu voidaan määrittää vasta
jälkikäteen vastuutapahtuman satuttua
Oikeudellisesta vastuusta…
• Vahingonkorvausvastuu voi perustua myös
virheeseen tai laiminlyöntiin, joka ei sisällä
rikosta
• Rikosperusteinen vastuu synnyttää
rangaistusseuraamuksen ja
vahingonkorvausvastuun
Opetuksen ja koulutuksen tavoitteet…
•
•
•
•
•
•
•
•
Opetuksen tavoitteena (Perusopetuslain 2 §) on tukea oppilaiden kasvua
ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa
heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on
osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Opetuksen tavoitteena on yksilön eri ulottuvuuksien kehittäminen
(persoonallisuuden kehittäminen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
kunnioittaminen ym.)
Unescon sopimuksen 5 artiklan mukaan: sopimusvaltioiden on pyrittävä siihen,
että opetuksella voitaisiin täydellisesti kehittää ihmisen persoonallisuutta ja
vahvistaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista
perusopetuksen laajuus yhdeksän vuotta, perusopetuksen yleinen esiopetus ja
lisäopetus kestää yhden vuoden
Lukiokoulutus, LL 1§ määrittelee lukion perusopetuksen oppimäärään
perustuvaksi ja yleissivistäväksi opetukseksi  yliopisto, ammattikorkeakoulu
(myös ammatillinen koulutus)
Ammatillisen koulutuksen perustana ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot,
ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot)
Ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkintoina suoritettavat ammatilliset
perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot)
Taiteen perusopetusta järjestetään ensisijaisesti osana muuta koulutusta
Valtion opetushallintoviranomaiset
Valtion opetushallinnon keskushallintoon kuuluu:
-- valtioneuvosto
-- opetusministeriö sekä sen toimialaan kuuluva
opetushallitus
-- muut virastot ja laitokset, toimielimet ja yhteisöt
-- opetusministeriö on yksi valtioneuvoston
organisaatioon kuuluva ministeriö
-- opetusministeriön tehtäviä mm.
Valtioneuvosto päättää
• Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
(asetus)
• Lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
tuntijaosta (asetus)
• Ammatillisen koulutuksen yleisistä valtakunnallisista
tavoitteista sekä yleisistä opinnoista ja niiden laajuudesta
(asetus)
• Koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen
kehittämissuunnitelmasta
• Opetustoimen valtionosuuksien perusteina käytettävistä
keskimääräisistä yksikköhinnoista (asetus)
• Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämisluvan
myöntämisestä yksityiselle opetuksen järjestäjälle ja luvan
peruuttamisesta
Opetusministeriö päättää
• Ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista ja niiden laajuudesta (asetus)
• Opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa
koulutuksessa (asetus)
• Oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista
perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa
sekä ylioppilastutkinnossa (asetus)
• Luvan myöntämisestä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja
ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen, lupaan tehtävistä
muutoksista ja luvan peruuttamisesta
• Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen, lukiokoulutuksen ja
ammatillisen koulutuksen järjestämisestä valtion oppilaitoksessa
• Muutoksesta esi- ja perusopetuksen järjestämislupaan
• Tutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona
• Luvan myöntämisestä yhteisen opetussuunnitelman laatimiseen
perusopetusta ja lukiokoulutusta varten ym.
Opetushallitus päättää
• Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen, lukiokoulutuksen ja
ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteista
• Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomien tutkintojen
perusteista
• Oppilasarviointia koskevista tarkemmista määräyksistä ja
todistuksiin merkittävistä tiedoista perusopetuksessa,
lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa
• Opettajan kelpoisuuden tuottavista riittäviksi katsottavista
opinnoista vieraskielisessä opetuksessa, ulkomailla
järjestettävässä opetuksessa, steinerpedagogiikkaan
perustuvassa opetuksessa ja montessoripedagogiikkaan
perustuvassa esiopetuksessa sekä steinerpedagogiikkaan
perustuvaa perusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävän
koulun tai oppilaitoksen rehtorin kelpoisuuden tuottavista
riittäviksi katsottavista opinnoista ym.
Aluehallintovirasto
• Valtion aluehallinnon uudet virastot, aluehallintovirastot (AVI) sekä
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) aloittivat toimintansa
1.1.2010.
Aluehallintovirastot hoitavat seuraavia ent. lääninhallituksen tehtäviä:
peruspalvelujen arviointi, sosiaalihuoltoon, terveydenhuoltoon ja
ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät tehtävät, opetustoimen tehtäviä,
kuluttaja- ja kilpailuasiat, pelastustoimi sekä poikkeusoloihin
varautuminen.
http://www.avi.fi
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat seuraavia
ent. lääninhallituksen tehtäviä: koulutukseen ja osaamiseen,
rakennerahastoasioihin, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimeen,
oppilaitosrakentamiseen ja kansainvälisiin asioihin liittyviä
tehtäviä sekä liikennehallinnon tehtävät.
http://www.ely-keskus.fi
Lääninhallitusten sivistysosastoilla hoidetut EAKR-tehtävät
siirtyivät maakuntien liittoihin.
Kunnallinen kouluhallinto
• Kuntalain 17 §:n mukaisia toimielimiä ovat: kunnanvaltuusto,
kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot
sekä toimikunnat (opetuslautakunta)
• Kuntalain 81 §:n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa
käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa
käyttää perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema
toimielin
• Kuntayhtymällä voi olla myös muita perussopimuksen
mukaisia toimielimiä
• Yhtymäkokous pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa
(yhtymäkokousedustajan valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus
tai valtuuston päättämä muu kunnan toimielin)
Koulut
• Valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annettu
laki
• Valtion ja yksityisen koulutuksen järjestäjän tulee asettaa
koulutuksen hallintoa varten johtokunta (johtokuntaan tulee kuulua
vähintään 3 jäsentä)
• Valtion oppilaitoksen rehtorin nimeää oppilaitoksen johtokunta
(rehtorin tehtävistä määrätään johtosäännössä)
• Opettajakunta
• Muu henkilökunta
• Oppilaat ja opiskelijat
Opetustoimen rahoitus
• Koulutuksen rahoitusjärjestelmä kattaa käyttökustannuksiin ja
perustamishankkeisiin myönnettävän lakisääteisen ja harkinnanvaraisen
rahoituksen
• Rahoitusta voidaan myöntää ja maksaa kunnalle, usean kunnan yhdessä
perustamalle kuntayhtymälle sekä rekisteröidylle yhteisölle ja säätiölle
• Rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
mukaisesti opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan
tulon perusteella = valtionosuuden peruste
• Jos koulutuksen järjestäjä järjestää sekä perusopetusta, lukiokoulutusta
että ammatillista peruskoulutusta, valtionosuuden peruste saadaan
laskemalla yhteen mainittujen koulutusmuotojen opiskelijamäärien ja
koulutusmuodoille erikseen määrättyjen yksikköhintojen tulot
• Kuntayhtymä ja yksityinen koulutuksen järjestäjä saavat valtiolta
rahoituksena em. valtionosuuden perusteen
Henkilöstö
• Jokaisella koululla ja oppilaitoksella tulee olla toiminnasta vastaava
rehtori
• Kunnan opetustoimen hallinto perustuu pääosin kuntalakiin
• Opetushenkilöstö on pääsääntöisesti oppilaitoksen ylläpitäjän
mukaan virkasuhteessa valtioon tai kuntaan taikka
työsopimussuhteessa yksityiseen työnantajaan
• Kunnan järjestämässä opetuksessa ja koulutuksessa kunta voi
päättää otetaanko rehtori ja opettajat virkasuhteeseen vai
työsopimussuhteeseen
• Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa
(perustuslain 2:3 §:n mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua
lakiin)
Virka- ja työsuhteen eroja
•
•
•
•
•
•
•
Virkasuhteen luonne on julkisoikeudellinen ja työsuhteen yksityisoikeudellinen
Virkasuhteessa käytetään julkista valtaa, työsuhteessa ei
Virkasuhde syntyy työnantajan yksipuolisella päätöksellä; kirjallinen virkamääräys,
työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen
Virkasuhteessa työnantaja määrää viranhaltijan tehtävistä ja velvollisuuksista,
työsuhteessa työtehtävistä sovitaan osapuolten välisellä sopimuksella
Palvelusuhteen määräaikaisuuden perusteena on virkasuhteessa: tehtävän luonne,
sijaisuus, harjoittelu, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoito,
harjoittelu, muu näihin rinnastettava syy, muut erityissäännökset tai oma pyyntö,
työsopimussuhteessa työsuhteen määräaikaisuudelta edellytetään perusteltua
syytä; työn luonne, sijaisuus, harjoittelu, muu näihin rinnastettava seikka, muu
yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perustelut syy, palvelujen
kysynnän vakiintumattomuus tai oma pyyntö
Sekä virkasuhteessa että työsuhteessa on ns. ketjutuskielto
Seurauksena perusteen vastaisesta määräaikaisuudesta on virkasuhteessa korvaus
6-24 kk:n palkka ja työsuhteessa toistaiseksi voimassa oleva sopimus
Virka- ja työsuhteen eroja…
• Virkasuhde voi päättyä määräajan päättymisen johdosta, vakinaisen
palaaminen virantoimitukseen (eräissä tapauksissa), irtisanomiseen
tai purkuun, työsuhteessa työsuhde voi päättyä määräajan
päättymisen johdosta, työsuhteen purkamiseen, purkautumiseen
(poikkeuksia; -5 vuotta pitempi määräaikainen työsopimus voidaan
erikseen sopia irtisanomisehdoista)
• Virkasuhteessa koeaika, max. 6 kk, alle vuoden määräaikaisessa
virkasuhteessa max. Puolet virkasuhteen kestosta (työnantaja
määrää), työsuhteessa koeaika max. 4 kk (koulutus 6 kk) ta:n ja tt:n
sopimus, alle 8 kk:n määräaikainen sopimus, max. puolet
sopimuksen kestosta
Virka- ja työsuhteen eroja…
•
•
•
•
•
Virkasuhteessa muun työn tekemiseen vaaditaan sivutoimilupa, työnantaja voi
peruuttaa kun syytä on (esteellisyys, vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen,
muutoin haittaa tehtävien asianmukaista hoitamista ja on kilpailevaa toimintaa),
sivutoimi-ilmoituksen osalta työnantaja voi kieltää edellä mainituilla perusteilla,
työsuhteessa työantaja voi kieltää kilpailevan työsopimuksen
(kilpailukieltosopimus: työsuhteen päättymisen jälkeen)
Irtisanomisperusteet virkasuhteessa: asiallinen ja painava syy, virkasuhteessa
olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti sekä
viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen,
työsuhteessa: asiallinen ja painava syy, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien
velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti sekä työntekijän henkilöön
liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen
Virkasuhteessa virkasuhteen purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä,
työsuhteessa myös erittäin painava syy
Virkasuhteessa henkilö voidaan siirtää toiseen virkaa/ tehtävään työnantajan
yksipuolisella määräyksellä, työsuhteessa tarvitaan suostumus, tilapäisesti (max. 8
viikkoa) irtisanomisperuste
Virkasuhdetta koskevat riidat käsitellään hallintotuomioistuimessa, työsuhdetta
koskevat riidat yleisessä tuomioistuimessa (käräjäoikeus)
Harjoituksia
• Millaiset tehtävät opettajan työssä ovat ns.
julkisen vallan käyttämistä?
• Miksi päiväkodin johtajan tulee olla
virkasuhteessa?
• Milloin lastentarhanopettajan tulee olla
virkasuhteessa?
• Mikä on peruskriteeri sille, että viranhaltija
tulee ottaa toistaiseksi olevaan virkasuhteen?
Opetustoimen henkilöstön
kelpoisuusvaatimukset
• Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
annettu asetus (rehtorilta ja opettajilta vaadittava
koulutus ja opinnot/= ns. erityiset
kelpoisuusvaatimukset)
• Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättävät
koulutuksen järjestäjät
• Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat
samat sekä virka- että työsopimussuhteiselle
henkilöstölle eikä koulutuksen järjestäjän
organisaatiomuodolla ole myöskään merkitystä
Yleiset kelpoisuusvaatimukset
• Perustuslain 125 §:n mukaan lailla voidaan säätää,
että määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin
voidaan nimittää vain Suomen kansalainen
(kansalaisuusvaatimusta ei ole ellei siitä
nimenomaisesti säädetä lailla), kunnan palvelukseen
otettaville ei ole säädetty kansalaisuusvaatimuksia
• Virkasuhteeseen voidaan ottaa 18 vuotta täyttänyt
henkilö (julkisen vallan käyttäminen edellyttää täysiikäisyyttä)
• Työkyky voi olla yksi nimitysperusteen osatekijä
Rehtorin kelpoisuusvaatimukset
• Ylempi korkeakoulututkinto
• Asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus
• Riittävä työkokemus opettajan tehtävissä sekä
opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen
tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston
järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla
tavalla hankittu opetushallinnon tuntemus
Luokanopettajan kelpoisuus
•
Asetuksen 4 §/ vaihtoehdot
1)
Kasvatustieteen maisterin tutkinto, vähintään 60 opintopisteen tai
vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa
opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä
vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset
opettajan pedagogiset opinnot
Kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen
mukainen kandidaatin tutkinto, peruskoulussa opetettavien aineiden ja
aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 35 opintoviikon
laajuiset opettajan pedagogiset opinnot
Aineenopettajan kelpoisuus ja mainitut peruskoulussa opetettavien
aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot
Pohjoismaissa suoritettu peruskoulun luokanopettajan tutkinto
2)
3)
4)
Aineenopettajan kelpoisuus
• Ylempi korkeakoulututkinto
• Kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen
laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan
aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan
kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot, taikka kussakin
opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat
opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut
perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35
opintoviikkoa sekä
• Vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset
opettajan pedagogiset opinnot
Oppilaanohjaajan kelpoisuus
• 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja
yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19
§:n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatustieteellisen alan
tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2
momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot
• 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja
opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin
mukaisen koulutuksen tai
• 3) jolla on asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty yleinen
kelpoisuus antaa opinto-ohjausta ammatillisessa koulutuksessa
Esiopetusta antavan opettajan
kelpoisuus
• Henkilö, jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
annetun asetuksen mukainen kelpoisuus luokanopettajaksi
• Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on
kelpoinen antamaan myös henkilö, joka suorittanut soveltuvan
kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai
erillisinä yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19
§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen
alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä
tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat
opinnot tai lastentarhanopettajan tutkinnon. Yliopistojen tutkinnoista
annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa
tarkoitetut opinnot ovat varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen
ammatillisia valmiuksia antavia vähintään 60 opintopisteen laajuisia
opintoja
Erityisopetusta antavan opettajan
kelpoisuus
• Perusopetuslain 17:1 ja 2 §:t.
• Osa-aikaista erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö,
• 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on
opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa
asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on
tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut erityisopettajan
opinnot tai
• 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja
opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin
mukaisen erityisopettajien koulutuksen
Erityisopetusta antavan opettajan
kelpoisuus…
• Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille on kelpoinen antamaan
henkilö,
• 1) jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa
asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on
suorittanut erityisopettajan opinnot
• 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja
opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen
erityisopettajien koulutuksen sekä peruskoulussa opetettavien aineiden ja
aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot tai
• 3) jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta annetun
asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on
suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien
monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot
Lukio / kelpoisuusvaatimukset
•
•
•
•
Aineenopettaja, asetuksen 10 §;
Henkilö, joka on suorittanut
-- ylemmän korkeakoulututkinnon
-- yhdessä opetettavassa aineessa vähintään 120 opintopisteen laajuiset
aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka
ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa
tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, ja kussakin muussa
opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset
aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka
ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen
rinnastettavassa kokonaisuudessa sekä
• -- vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan
pedagogiset opinnot
Opinto-ohjaajan kelpoisuus, kielitaito,
ammatillinen koulutus
• Opinto-ohjaus/ asetuksen 11 §
• Kielitaitovaatimus asetuksen 12 §
• Ammatillinen koulutus; laki ammatillisesta
koulutuksesta annetun lain 15 b §:n 3 momentti
• Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus;
asetuksen 13:1 §
• Yleisten opintojen opettajan kelpoisuus; asetuksen 14
§
Hyvän hallinnon perusteet
• Perustuslain 2 §:n 3 momentti sisältää hallinnon
lakisidonnaisuuden vaatimuksen. Sen mukaan kaikessa
julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
• Keskeinen hallinnossa noudatettavaa menettelyä sääntelevä
laki on hallintolaki
• Hallintolain 2 luvussa säädetään:
• Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluu:
• -- oikeusperiaatteet
• -- palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus
• -- neuvonta
• -- hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisten yhteistyö
Hyvän hallinnon perusteet täytyy ottaa huomioon kaikessa
julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyvässä toiminnassa
Hallinnon perusperiaatteet
•
Yhdenvertaisuuden periaate
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä
asettaa eriarvoiseen asemaan:
-
Iän
Sukupuolen
Alkuperän
Kielen
Uskonnon
Vakaumuksen
Mielipiteen
Vammaisuuden
Terveydentilan
Muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
Tasa-arvolaki estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä edistää miesten ja
naisten välistä tasa-arvoa
Hallinnon perusperiaatteet…
• Tarkoitussidonnaisuuden periaate (opettajan harkintavalta tulee
perustua opettajan virka-asemaan ja se ei ole henkilön omaa valtaa)
• Suhteellisuusperiaate (toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa
siihen, mitä niillä tavoitellaan)
• Objektiviteettiperiaate (mitkään epäasialliset syyt eivät saa
vaikuttaa virkamiehen toimien tasapuolisuuteen, virkatoimien tulee
olla puolueettomia)
• Opetustoimessa tulee muistaa jääviyssäännös (= estää henkilöä
ratkaisemasta tai käsittelemästä asiaa, jonka suhteen hän on
esteellinen)
Julkisuus ja salassapito
• Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaki 1999
• Julkisuuden keskeinen merkityssisältö on perustuslain 12 §:n 2 momentin
mukaan jokaiselle kuuluva oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta tai
tallenteesta ellei sen julkisuutta ole ”välttämättömien syiden vuoksi lailla
erikseen rajoitettu”
• Julkisuusperusoikeus sääntelee asiakirja- ja tallennejulkisuuden sisältöä
samoin kuin sen rajoittamisen yleisiä perusteita
• Oikeus saada tieto tarkoittaa vastaavasti viranomaisen velvollisuutta
toteuttaa julkisuusperiaatetta
• Yksilön perusoikeuksien alueella julkisuusperiaatteen kanssa tulee
huomioida erityisesti yksityisyyden ja yksityiselämän suoja, sillä
perustuslain 10:1 §:n mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu ja
osaltaan tähän perustuen yksityiselämää koskevat tiedot onkin
julkisuuslaissa säädetty salassa pidettäviksi
• Perustuslain 10:2§ säännös luottamuksellisen viestin suojasta voi joiltain
osin vaikuttaa julkisuuden toteuttamiseen samoin kuin henkilötietojen
suoja kuuluu myös perusoikeuksiin (henkilötietolaki)
Harjoituksia, julkisuus, salassapito
• 1) Mitä tietoja oppilaasta ja hänen
perheestään opettaja voi kysyä?
• 2) Keiden opiskelijoiden henkilötietoja
opettaja voi nähdä?
• 3) Mitä edellytyksiä oppilasrekisteriin
sisältyvien henkilötietojen viemiselle koulun
kotisivuille asetetaan?
Harjoituksia, julkisuus, salassapito..
• 1) Voiko oppilaitos lähettää
valmennuskursseja järjestävän yksityisen
firman esitemateriaalin oppilaitoksen hakijalle
pääsykoekokeisiin lähetettävän kutsun
mukana?
• 2) Ketkä voivat osallistua käsittelemään
oppilaan henkilökohtaista opetuksen
järjestämistä koskevaa suunnitelmaa ja miten
suunnitelmaa tulee käsitellä (opetusta
annetaan erityisopetuksena)
Harjoituksia, julkisuus, salassapito..
• 1) Terveystietojen kysyminen leirikouluun
osallistuvalta?
• 2) Henkilötietojen käsittely opiskelijoiden
läsnäolon kirjaamisessa.
• 3) Oppilaskortin henkilötietojen
luovuttaminen?
Julkisuus ja salassapito…
• Salassapidon perusteet:
• Salassapidon perusteista säädettävä lailla (salassapitovelvoite ei voi
perustua pelkästään sitä koskevaan viranomaisen määräykseen eikä
salassapidon perusteen määrittelyä voida lailla delegoida päätettäväksi
asetuksella, kunnallisella säännöllä tai viranomaisen määräyksellä
• Keskeiset salassapitoperusteet on määritelty julkisuuslain 24 §:1 §:ssä
(32 perustetta) tämän lisäksi erityislaeissa voi olla muita
salassapitoperusteita
• Julkisuuslaissa yleiset salassapitoperusteet voidaan jakaa kolmeen
pääasialliseen ryhmään:
• 1) yksityistä intressiä suojaavat salassapitoperusteet
• 2) yleistä intressiä suojaavat salassapitoperusteet (rikosten ehkäiseminen,
selvittäminen ja syytteeseen saattaminen, viranomaisvalvonta)
• 3) julkisyhteisön omaa intressiä suojaavat salassapitoperusteet
Tietosuoja
• Tietosuojan osalta keskeiset säädökset ovat
henkilötietolaki ja laki yksityisyyden suojasta
työelämässä sekä laki yksityisyyden suojasta
televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta
• (koululainsäädäntöön sisältyy lisäksi joitakin
erillissäädöksiä)
Oppilaitos viranomaistehtävien
hoitajana
• Opetustointa koskevia viranomaistehtäviä hoidetaan
sekä kunnan keskushallinnossa että oppilaitoksissa
• Koulutoimen osalta kunnan viranomaisia ovat
kunnanhallitus, opetustoimen hallinnosta vastaava
lautakunta sekä koulujen johtokunnat, viranhaltijoista
viranomaisia ovat sivistystoimenjohtaja ja rehtori, jos
heillä on itsenäistä toimivaltaa (esim. delegoinnin
nojalla)
• Valtion oppilaitos on viranomainen
Oppilaiden yhteystietojen
luovuttaminen (luokkatoverit)
• Vanhemmilta pyydetään ne yhteystiedot, jotka he suostuvat
antamaan
• Oppilaiden tietoja voidaan luovuttaa tavanomaisiin yksityisiin
tarkoituksiin (esim. luokkakokousta varten), yhteystiedot voidaan
luovuttaa elleivät ne ole salassa pidettäviä (esim. salaiset
puhelinnumerot)
• Koulu voi luovuttaa opiskelemaan valittujen tai oppilaitoksesta
valmistuneiden nimet lehdessä julkaisemista varten
(toimituksellinen tarkoitus: tiedot annetaan uutisen aineistoksi tai
taustaksi, ei julkaistavaksi sellaisenaan)
Oppilaiden henkilötietojen
luovuttaminen toisiin kouluihin
• Oppilas siirtyy perusopetuslain mukaisen opetuksen piirissä (esi-, perus- ja
lisäopetuksessa) saman kunnan sisällä koulusta toiseen, kyseessä ei ole
tietojen luovutus, tarpeelliset tiedot voidaan tällöin siirtää koulusta
toiseen, koska saman kunnan oppivelvollisista ylläpidetty henkilörekisteri
muodostaa yhden kokonaisuuden
• Salassa pidettäviä tietoja voidaan siirtää vain siinä määrin kuin tiedot ovat
välttämättömiä opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi
• Jos tietoja pyytää toisen kunnan peruskoulu (toisen oppilaitoksen
toiminnan tarpeet), tarvitaan suostumus, salassa pidettävien tietojen
luovutus on mahdollista vain huoltajan suostumuksella
• Saman kunnan lukiosta toiseen siirtyvän oppilaan tietoja voidaan samoin
siirtää uuteen lukioon
Oppilaiden henkilötietojen
luovuttaminen…
• Viimeisellä luokalla peruskoulussa olevan oppilaan tietoja voi
koulukuraattori keskustella hänen ja hänen vanhempansa kanssa uudessa
koulussa tarvittavista valmiuksista ja tässä yhteydessä tarvittaessa
suositella tukitoimia
• Oppilaalle voidaan tarjota jo etukäteen tilaisuus ilmoittaa halusta saada
tukiopetusta tai oppilashuollon palveluita heti hänen aloittaessaan
uudessa koulussa (voidaan estää syrjäytymistä)
• Oppilaan julkisia henkilötietoja voidaan luovuttaa siinä määrin kuin ne
ovat tarpeellisia vastaanottavassa koulussa sen järjestäessä opetusta
(uuden koulun ja sinne siirtyneen oppilaan välille on syntynyt
henkilötietojen käsittelyperuste = asiayhteys)
• Oppilaan salassa pidettäviä tietoja ei voi luovuttaa ilman kirjallista
suostumusta
• Oppilaan koulun henkilörekisteriin sisältyvien henkilötietojen vieminen
koulun kotisivuille edellyttää oppilaan tai hänen huoltajansa yksiselitteistä
suostumusta, alle 15 vuotiaan oppilaan vanhemmat ratkaisevat, voiko
heidän lapsensa henkilötietoja viedä koulun kotisivuille
Yksityiselämän ja yksityisyyden suoja
• Jokaisen yksityiselämä on suojattu (perustuslain
10:1§)
• Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perheelämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa
kunnioitusta (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8
artikla ja vastaavan sisältöinen suoja myös EU:n
perusoikeuskirjan 7 artikla; jokaisella on oikeus siihen,
että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä
viestejään kunnioitetaan)
Yksityiselämän ja yksityisyyden suoja…
• Yksityisyyttä ja henkilökohtaisia oloja koskevien tietojen suojaamista
määrittelevät salassapitoperusteet koskevat useita erilaisia
yksityiselämään ja henkilökohtaiseen toimintaan liittyviä seikkoja
• Lähinnä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja ovat: tiedot mm.
henkilön toiminnasta kodin ja perheen piirissä, taloudellisesta asemasta ja
terveydestä, poliittisesta vakaumuksesta ja saaduista tuomioista
• Yksityisyyden suojan piiriin kuuluvat tiedot henkilön perhe-elämästä,
elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista ja muista niihin verrattavista
henkilökohtaisista oloista sekä seksuaalisesta käyttäytymisestä ja
suuntautumisesta (JulkL 24.1 § ja 25 ja 32 kohta)
• Salassa pidettäviä tietoja ovat henkilön poliittisesta vakaumuksesta,
yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä ja osallistumisesta
yhdistystoimintaan
• Yksityisyyteen, elintapoihin ja henkilökohtaisiin oloihin liittyvien tietojen
salassapitovelvollisuus on määritelty ehdottamaksi, tieto tulee pitää
salassa riippumatta siitä, aiheutuisiko sen antamisesta haitallisia tai
vahingollisia seurauksia
Yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia
asioita
• Tiedot henkilön terveydentilasta, hoidosta ja huollosta  asiakirjat, jotka
sisältävät tietoja henkilön terveydentilasta tai hänen saamastaan
terveyden- ja sosiaalihuollon palvelusta (JulkL 24.1 §:n 25 kohta) ovat
salassa pidettäviä asiakirjoja
• Terveys- ja hoitotietojen salassapidon keskeinen perustelu yksityiselämän
suojan ohella on luottamuksellisuuden vaatimus, joka on toimivan hoitoja huoltosuhteen keskeinen edellytys
• Tiedot, jotka kuvaavat henkilön taloudellista asemaa, kuuluvat yleensä
yksityiselämään ja ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä: asiakirjat,
jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista ja kokonaisvarallisuudesta,
tuen tai etuuden perustana olevasta tuloista ja varallisuudesta tai jotka
muuten kuvaavat henkilön taloudellista asemaaa (JulkL24.1. §:n 23
kohta)
• Salassapito koskee myös erilaisten etuuksien (esimerkiksi lapsilisä) ja
tukien (esim. toimeentulotuki) käsittelyn yhteydessä saatuja tietoja
henkilön tuloista ja varallisuudesta.
Yksityiselämän elämän suojan piiriin…
• Yleensä tiedot henkilön palkkatuloista ovat salassa pidettäviä,
mutta julkishallinnon palveluksessa olevien henkilöiden
palkkatiedot ovat kuitenkin nimikirjalain (1989) 7 §:n mukaan
julkisia; julkisuus koskee palkan kokonaismäärää, sen perusteita ja
palkkauksen osia.
• Eläketietojen julkisuutta määrittelee eläkelainsäädäntö, jonka
mukaan eläkettä koskevat tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä
• Verotustietojen julkisuus määräytyy pääosin verotustietojen
julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1999) mukaan, jonka
mukaan verotustiedot ovat yleensä salassa pidettäviä, julkisia ovat
kuitenkin mm. verotettavaa tuloa ja veroa koskevat tiedot
Yksityiselämän suojan piiriin…
• Henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia koskevat tiedot ovat salassa
pidettäviä (JulkL 24 §.1§:n 29 kohta)
• -- tällaisia tietoja ovat mm. henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä,
soveltuvuuskokeesta ja sen tuloksesta sekä työntekijän valintaa tai
palkkauksen perustetta varten tehdystä yksilökohtaisesta arvioinnista
samoin kuin arviointitiedot, jotka koskevat asevelvollisen sijoittamista. Em.
tiedot sisältävät yleensä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja
henkilön ominaisuuksista ja persoonallisuudesta
• Henkilötietojen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti
henkilötietolaissa, jonka 3 §:1:n kohdan mukaan henkilötietoja ovat
kaikenlaiset luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai
elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai
hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä
koskeviksi
• Henkilötietojen julkisuutta ja salassapitoa ei kuitenkaan arvioida
henkilötietolain vaan julkisuuslain nojalla (HetiL 8.4 §; JulkL 16.3 §)
salassa pidettäviä ovat siten mm. yksityisyyttä ja henkilökohtaisia oloja
sekä terveyttä koskevat henkilötiedot
• Useat henkilötietoja sisältävät rekisterit on säädetty salassa pidettäviksi
Yksityiselämän suojaa…
• Pakolaista sekä turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa
koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä tieto voidaan kuitenkin
antaa, jos on ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna
pakolaisen, hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta (JulkL 24.1.
§:n 24 kohta)
• Hallintokantelua koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä ennen
asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian
selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan
vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle (olettamana on näin ollen
hallintokantelun julkisuus)
Yksityisyyden suoja…
• Tutkimus ja opetus
• -- opinnäytetyön ja tieteellisen tutkimuksen suunnitelma sekä
niiden perusaineisto samoin kuin teknistä tai muuta
kehittämistyötä koskevat ja niiden arviointia koskevat
asiakirjat ovat yleensä julkisia (ne on kuitenkin pidettävä
salassa, jos tiedon antaminen aiheuttaa haittaa tutkimuksen
tekemiselle, arvioinnille, hyödyntämiselle, tutkijalle tai
toimeksiantajalle)
• Valmistunut tieteellinen tutkimus on salassa pidettävä vain
siltä osin kuin siihen sisältyy salassa pidettävä tieto, esim.
liike- tai ammattisalaisuus
• Oppilaan koesuoritukset sekä hänen henkilökohtaisten
ominaisuuksiensa sanallista arvostelua koskevat tiedot ovat
salassa pidettäviä (30 kohta), salassapito koskee myös pääsyja muuta koetta sekä testiä, jos tiedon antaminen vaarantaisi
sen toteutumisen tai käyttämisen (22 kohta)
Salassapitoaika
• Yleinen salassapitoaika on 25 vuotta (JulkL 31 §)
• Yksityiselämän suojaamiseksi salassa pidettävän asiakirjan
salassapitoaika on kuitenkin 50 vuotta sen henkilön
kuolemasta, jota asiakirja koskee (=asiakirjat, jotka sisältävät
terveystietoja tai tietoja yksityiselämästä), valtioneuvosto voi
pidentää näitä määräaikoja enintään 30 vuodella, jos on
ilmeistä, että asiakirjan tuleminen julkiseksi aiheuttaisi
määräajan päätyttyäkin merkittävää haittaa niille eduille,
jodien suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty
• Valtioneuvosto voi myös peruuttaa tekemänsä
pidennyspäätöksen
• Erityissäännöksen nojalla verotusasiakirjojen salassapitoaika
on 50 vuotta (lasketaan asiakirjaan merkitystä päivämäärästä
tai, jollei asiakirjassa ole päivämäärää, verotuksen tai veron
kohteena olevan verokauden päättymistä seuraavan vuoden
alusta) laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 24
§
Tiedon antaminen salassa pidettävästä
asiakirjasta
• Kun asiakirja on salassa pidettävä, siitä ei yleensä saa antaa tietoa
sivulliselle
• Salassa pidettäviä tietoja koskee myös vaitiolovelvollisuus ja
hyväksikäyttökielto
• Julkisuuslaissa erikseen määritellyin edellytyksin salassa pidettävästä
asiakirjasta voidaan kuitenkin antaa tieto sivulliselle
• Tiedon saaminen asiakirjan salassa pidettävästä sisällöstä on mahdollista
vain laissa erikseen säädettyjen edellytysten perusteella
• Julkisuuslain 26 §:ssä määritellyt yleiset poikkeamisperusteet ovat laissa
erikseen säädetty poikkeamismahdollisuus ja asianosaisen suostumus, jos
salassapito on säädetty tämän etujen suojaamiseksi
• Salassapidosta voidaan poiketa (erityisin edellytyksin) myös viranomaisen
yksittäistapauksessa antaman luvan perusteella, lisäksi asianosaisen
tiedonsaantioikeuden toteuttaminen merkitsee poikkeamista
salassapidosta
• Salassapitovelvoitteesta poikkeaminen on yleensä mahdollista vain
yksittäistapauksessa
Oikeusturvasta
• Koulutuksen lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on
varmistaa koulutuksellisten perusoikeuksien
toteutuminen sekä riittävä yhdenvertaisuus maan eri
osissa sekä eri kouluissa ja oppilaitoksissa
• Lainsäädäntöön sisältyvät ns. jälkikäteiset
oikeussuojakeinot ovat mahdollisuus valittaa oppilaan
tai opiskelijan asemaan vaikuttavista päätöksistä ja
mahdollisuus pyytää oppilasarvioinnin uusimista ja
oikaisua
Muutoksenhaku
• Koulutusta koskevissa laeissa (perusopetuslaki, lukiolaki, ammatillisesta
koulutuksesta annettu laki ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu
laki) säädetään muutoksenhausta eräisiin nimettyä oppilasta ja opiskelijaa
koskeviin koulutuksen järjestäjien päätöksiin sekä eräisiin koulutuksen
rahoitusta koskeviin päätöksiin (muutoksenhakusäännökset koskevat sekä
kuntien, kuntayhtymien, yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden samoin kuin
valtion oppilaitosten tekemiä päätöksiä)
• Hallintolainkäyttölain ja kuntalain yleisten muutoksenhakusäännösten
perusteella muutosta voidaan hakea myös muihin kuin edellä todettuihin
päätöksiin (muutosta voi hallintolainkäyttölain perusteella hakea myös
valtion opetushallintoviranomaisten tekemiin päätöksiin)
• Hallintolainkäyttölakia ei ilman nimenomaista säännöstä sovelleta
muutoksen hakemiseen yksityisten koulutuksen järjestäjien päätöksiin,
rajoittuu muutoksenhaku yksityisten koulutuksen järjestäjien osalta vain
koulutusta koskevien lakien muutoksenhakusäännöksissä mainittuihin
asioihin  valittaa ei voi esim. opettajan ottamisesta yksityisen koulun
palvelukseen
Valitus oppilasta koskevasta
päätöksestä
• Kuka vastaa koulutuksen oikeusturvaan
liittyvistä asioista?
• Koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen
vastuu oppilaiden ja opetushenkilöstön
oikeusturvan toteutumisesta. Oppilaiden
oikeuksista ja velvollisuuksista sekä
muutoksenhausta oppilasasioissa on säädetty
koululaeissa. Henkilöstön oikeudellinen asema
määräytyy oppilaiden ja viranhaltijan
oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien lakien
Aluehallintovirasto (AVI)
• Aluehallintovirasto (AVI) voi sille tehdyn
kantelun perusteella tutkia, onko esim. kunta
koulutusta järjestäessään toiminut voimassa
olevien lakien perusteella. Myös kunnalliset
viranomaiset voivat tutkia alaistensa
viranhaltijoiden toimintaa kantelun
perusteella.
Aluehallintovirasto (AVI)
• Kouluasioissa voi tehdä valituksen aluehallintovirastoon tai hallintooikeuteen. Aluehallintovirasto käsittelee asiat, joissa valituksen kohteena
olevaa päätöstä tarkastellaan sekä oikeudelliselta että pedagogiselta
kannalta. Hallinto-oikeuteen valitetaan asioissa, jotka koskevat yksilön
oikeuksiin liittyvää oikeudellista tulkintaa. Asioista, jotka eivät koske
yksittäistä oppilasta, haetaan muutosta kuntalain mukaisessa
järjestyksessä: ensin oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle kunnalliselle
viranomaiselle, jonka päätöksestä vasta voi valittaa hallinto-oikeuteen.
• Linkkejä lisätietoon:
• Aluehallintovirastot
• Kunnat
Oppilaaksiottopäätöksinä ei pidetä:
• Päätöstä
• -- koulupiiristä
• -- oppilaaksiottoalueesta tai muista yleisistä
koulunmääräytymisperusteista (em.
päätöksiin voi hakea muutosta kuntalain
mukaan)
Lähteet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Opetuslainsäädännön käsikirja 2004 (Arajärvi-Aalto-Setälä)
Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet (2008) (Mäenpää)
Oikeudellinen vastuu opetustoimessa (2009)
(Suopohja-Liusvaara)
Kuntalaki (2007) (Harjula-Prättälä)
Valta ja vahinko 2008 (Hakalehto-Wainio)
Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä 2004 (Lahtinen-LankinenPenttilä-Sulonen)
Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa 2004 (Vehkamäki-TamminenDahlman)
Virkamiesoikeuden perusteet 2006 (Koskinen-Kulla)
Hallintomenettelyn perusteet 2008 (Kulla)
Tekijänoikeuden loukkaus, Katariina Sorvari 2007
Mainonnan kansainväliset säännöt