Transcript 5 - Suomen Merimies

syyskuu
5
Nº / 2011
merimies
sjömannen
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
Siniristilippu
on sisävesikuljetuksissa
harvinainen näky
s. 4
väylänhoito
edustajakokous
osa huoltovarmuutta
lähestyy
Kongress 2012
Tidtabell
Nya lagen
1
om sjöarbetsavtal
4
pääkirjoitus:
8
Edustajakokous lähestyy:
Asetu ehdolle vaaleissa!
sisältö:
4 Vuoksen vesistöllä
8 Väylänhoito on
osa huoltovarmuutta
11 Väylämaksun
nostoaikeet puhuttavat
14 Edustajakokous
lähestyy!
16 Työttömyyskassa
19 Uusi
merityösopimuslaki
voimaan
tiedottaa
Suomen Merimies-Unionin
edustajakokous
pidetään 10.–11. toukokuuta 2012
Helsingissä kuljetusliittojen
Hakaniemi-salissa.
18 Tutkimus
matkustaja-alusten
turvallisuudesta
Nº 5/2011
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS
ILMOITUKSET • ANNONSER
MERIMIES – SJÖMANNEN
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011
VAIHDE / VÄXEL
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tidningen utkommer åtta gånger om året.
+358 (0)9 615 2020
TILAUSHINNAT (2011)
TELEFAX
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
6
7
8
+358 (0)9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected] / fö[email protected]
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska > kommunikation >
Sjömannen > mediakort
14
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
26.9.
31.10.
28.11.
14.10.
18.11.
16.12.
Merimies-Unionin 23. edustajakokouksen valmistelut ovat käynnistyneet.
Edustajakokousvaalien ehdokasasettelu alkaa 1.10.2011 ja päättyy 15.11.2011.
Asettumalla ehdolle vaaleissa sinulla
on paras vaikuttamisen paikka!
Vaaleissa jokainen Unionin jäsen voi
vaikuttaa liiton toimintaan ja tulevaisuuden linjanvetoihin. Kokousedustajat ja kokouksessa valittava liiton johto
ja hallitus päättävät muun muassa
näistä asioista seuraavan neljän vuoden aikana.
Valta ei ole jossain kaukana, vaan
jokaisella jäsenellä on mahdollisuus
vaikuttaa. Jokainen tuntee varmasti
jonkun oman osastonsa ehdokkaan
joko omalta työpaikaltaan tai osaston
toiminnasta. Kokousedustajia valitaan
jäsenmäärien mukaisessa suhteessa.
Eri sopimusaloja edustavat ihmiset
päättävät yhdessä Unionin asioista, koko
jäsenistön etu aina lähtökohtanaan.
Neljän vuoden välein
pidettävä edustajakokous
on liiton korkein päättävä
elin, jossa linjataan
suuntaviivat liiton
seuraavan nelivuotiskauden
toiminnalle.
Asettumalla ehdolle
edustajakokousvaaleissa,
voit olla tekemässä
päätöksiä merenkulkijoiden
tulevaisuudesta!
Ehdokasasettelu työpaikoilla
sekä osastoissa 1.10.–15.11.2011.
Äänestä, valta on sinulla!
Turha purnaus on usein vain tekosyy sille,
ettei viitsi äänestää, vaikka äänestyskuori
kannetaan postin mukana jokaiselle kotiosoitteeseen. Valta on juuri sinulla, ei
joillakin muilla tai jossakin kaukana. Jos
jätät äänestämättä, päättäjät karkaavat
kauas ja purnausta ja jupinaa on helppo
jatkaa. Äänestäminen on tehty kaikille jäsenille mahdollisimman helpoksi. Käytä
sinulle liiton jäsenenä kuuluvaa valtaa!
(Lisätietoa edustajakokouksesta
sivuilla 14–15 ja 34–35.)
Päin puuta!
Parkko puskee otsa mustana tukkipuuta pitkin Saimaata
Suomalaisten alusten
osuus sisävesikuljetuksissa
on laskenut dramaattisesti
kuluneen kymmenen
vuoden aikana. Rahteja on
menetetty ulkomaalaisilla
aluksille, jotka hoitavat
nykyisin suurimman osan
tavarankuljetuksista muun
muassa Vuoksen vesistön
alueella.
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
4
S
aaren takaa esiin tupsahtaa esiin
jättimäinen tukkikuorma. Puskuhinaaja Parkko kuljettaa suurta
työntöproomua kohti Vuoksen
satamaa Imatralla. Siniristilippu alkaa olla
nykyisin harvinainen näky kotimaan vesiliikenteen tavarankuljetuksissa.
”Kuljetukset ovat vilkastuneet Vuoksella
viimeisten vuosien aikana. Ajoa on ollut hyvin”, kippari Markku Rautiainen kalkuloi.
Mukavuuslippulaivoja Saimaalla
Parkko on noutanut Imatralle saapuvan mäntykuitupuukuorman Maaningan
Ahkiolahdesta, Kuopion pohjoispuolelta.
Matka Imatralle Vuoksen vesistöä pitkin
kesti 1,5 vuorokautta. Lastia on tarkoitus
alkaa purkaa Tainionkoskella välittömästi,
mutta satamassa hinaajaa on vastassa yllätys, kun siellä puretaankin parhaillaan jo
kahta muuta alusta.
”Nyt meni aikataulut uusiksi”, Parkon
miehistö manaa.
Toisen purussa olevan laivan kotipaikaksi on merkitty Delfzul ja sen ahterissa liehuu Hollannin lippu. Nimet vain paranevat, kun tavaa viereisen nimen. Ahterissa
lukee: Adamas. Laivan kotikonnuksi on
merkitty niinkin eksoottinen paikka kuin
St John’s. Tangossa liehuva värikäs lippu
osoittautuu Antigua Barbudan lipuksi ja
St John’s on tämän Karibialla sijaitsevan
saarivaltion pääkaupunki, ei ihan lähivesiltä
siis. Alus on siis selvä mukavuuslippulaiva.
Parkko on nimetty Parkonniemessä sijaitsevan entisen UPM:n tilan
mukaan. Imatralle alus ajaa pääsääntöisesti mäntytukkeja ja kuitupuuta. Puskuhinaaja työntää edessään irrallista työntöproomua,
johon kuorma lastataan satamassa olevan nosturin avulla. Puskemisen hyöty hinaukseen nähden on proomun helpompi ohjattavuus ja
työntöteho. Alus kulkee noin kahdeksan solmun vauhdilla.
Kansikorjausmies- ja koneharjoittelija Joni Pulliainen (vas.),
perämies Heikki Vänttinen, päällikkö Markku Rautiainen ja
yt-kansikorjausmies Paavo Miettinen.
Emäntää kaivataan takaisin
Parkko oli vuoteen 2010 saakka
UPM:n omistuksessa ja se palveli lähinnä Lappeenrannan Kaukaan
tehtaan puutoimituksia. Viime kesänä hinaajan osti kajaanilainen
Fin-Terpuu Oy, jonka myötä aluksen liikennöintireitti laajeni. UPM:n
aikaan Parkolla oli vielä oma kokki,
mutta omistajavaihdoksen yhteydessä hänet vähennettiin aluksen
miehityksestä. Se kyllä harmittaa
miehistöä.
”Kyllä näkyy, että emäntää ei
enää ole, kun laitamme ruoat itse.
Emäntää kyllä kaivataan; hän oli
luonteeltaan perfektionisti ja laiva pysyi tosi siistinä”, miehet muistelevat
UPM:n aikaa.
Parkko aloitti ajon tänä vuonna kiirastorstain aattona. Liikennöintiä jatketaan yleensä marraskuulle saakka,
niin pitkään kuin säät sallivat. Viime
vuonna alus liikennöin Varkauden ja
Joensuun väliä, mutta nyt lasteja viedään pitkin Saimaata. Puuta kuljetetaan paperitehtaiden lisäksi sahoille.
Parkon puskeman työntöproomun
kyytiin mahtuu lähes jopa 2 000 kiintokuutiometriä puuta, mikä vastaa
noin 40 rekkakuormallista puutavaraa!
5
Sisävesiliikenteen
kuljetukset
menetetty
ulkomaalaisille
aluksille
Viime vuonna (2010) suomalaisilla
aluksilla hoidettiin enää vain noin
37 prosenttia kotimaan vesiliikenteen tavarakuljetuksista. Sen sijaan
EU:ssa rekisteröityjen alusten osuus
sisävesiliikenteen kuljetuksistamme
oli tuolloin 45 prosenttia ja EU:n ulkopuolelle merkittyjen alusten osuus
noin 17 prosenttia kuljetuksista.
Suomen sisävesillä tapaa nykyisin usein muun muassa seuraavia
lippuja: Gibraltar, Hollanti, Kypros,
Panama ja Venäjä – muista niin
sanotuista mukavuuslippualuksista
puhumattakaan.
Tiesitkö?
räätälöity
työehtosopimus
Merimies-Unioni neuvottelee päätyöehtosopimukset (esimerkiksi
ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus jne.) työnantajajärjestö Suomen Varustamot ry:n kanssa. Tämän
lisäksi Unioni neuvottelee erillisiä
työehtosopimuksia suoraan yksittäisten varustamoiden kanssa ja laatii tarvittaessa suoraan myös laivakohtaisia
tes:sejä. Myös Fin-Terpuu Oy:llä on
”ikioma” työehtosopimus.
Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka laskee Vuoksen
kautta Laatokkaan. Vesistö ulottuu aina Kuopioon ja Joensuuhun
saakka ja kun mukaan lasketaan latvareitit päästään aina Iisalmeen
ja Nurmekseen saakka.
Veteen syntynyt
”Vuoksi on tavallaan tehtaan satama, jossa
paperilastit lastataan aina ennen puutavaran purkua, jos ne sattuvat satamaan samaan aikaan”, Parkon miehistö selostaa.
Stora Enson tehtaalle tavaraa tuodaan
myös rekoilla ja junilla, joten puunkuori
lentää ja nosturinkauhat heiluvat tiuhaan
eri puolilla satamaa. Lasteja puretaan vain
päivisin ja Parkon purku siirtyy eteenpäin
vuorokaudella. Miehistöllä olisi edessä
huomenna vaihtopäivä ja vapaat.
”Jos olisi tiennyt tämän, olisi voitu jäädä
kyydistä pois jo Savonlinnassa”, messissä
puistellaan päitä aikataulujen siirtymiselle.
Puskuhinaajalla on neljän hengen miehistö, johon kuuluu päällikkö, perämies ja
kaksi yt-kansimiestä. Vaihtoporukka mukaan lukien miesvahvuudesta neljä asuu
Savonlinnassa, jossa useimmiten myös
vaihdetaan. Törnin pituus on normaalisti
pari viikkoa ja vapailla ollaan viikon verran.
Hinaajalla ajetaan 6:6-vahtia: kuusi tuntia
töitä, kuusi lepoa.
”Missäs sitä ollaan? Imatralla?”, perämies Heikki Vänttinen on juuri herännyt ja
tihruilee byssan venttiilistä ulos.
Maisemat vaihtuvat Saimaalla seilatessa
tiuhaan, kun Parkko puksuttaa eteenpäin.
Työtahti on tiukka, mutta on jobissa myös
oma hohtonsa.
”Olen syntynyt veteen; Karvion kanavan
varteen. Välillä sitä on miettinyt, että jotain
muuta, mutta aina sitä on itsensä täältä löytänyt”, Vänttinen hymähtää.
Vesiteissä hyödyntämätöntä
potentiaalia
Vänttinen aloitti työt Saimaalla 13-vuotiaana tukinuitossa, jolloin järvet ja rannat olivat täynnään puita. Vesiteitä hyödynnettiin
kuljetuksissa paljon, mutta sitten touhu
tyssäsi kuin patoseinään ja suurin osa kuljetuksista siirtyi kumipyörille.
”Kaippa se on kapitalismi, mikä tyrehdytti uittopuuhat. Tavaran pitää liikkua nopeammin, eikä ole aikaa siirtää puita ensin
maista rannalle ja lojuttaa puita järvessä
kuten aikoinaan”, Vänttinen ja kansikorjausmies Paavo Miettinen pohtivat tukinuiton hiipumista.
Viime vuosina uitto on tosin osoittanut
pieniä elpymisen merkkejä. Vesitiet ovat
kaikista edullisin ja ympäristöystävällisin
kuljetusmuoto. Uiva tukki ei rasita luontoa
eikä teitä, joten vesiteiden käytön lisäys kannattaisi ottaa ehdottoman vakavasti, miehet
tuumivat.
>
Vielä kymmenen vuotta sitten suurin
osa Suomen sisävesillä tapahtuvista
kuljetuksista hoidettiin suomalaisilla
laivoilla. Vuonna 2001 kotimaisten
alusten osuus kotimaan vesiliikenteen tavarankuljetuksista (sisältää
myös rannikkoliikenteen) oli noin
70 prosenttia, vuonna 2002 vastaava luku oli 90 prosenttia ja vuonna
2003 vielä lähes 80 prosenttia.
Kun on varttunut toinen jalka Saimaassa, sen kauneus on syöpynyt
lähtemättömästi sydämeen. Perämies Heikki Vänttinen on omien
sanojensa mukaan ”veteen syntynyt” ja nähnyt vuosien varrella
Vuoksen vesistön puunkuljetusliikenteen nousut ja laskut.
YT-kansikorjausmies Paavo Miettinen on viettänyt kaikki suvensa sisävesillä jo vuodesta -77
lähtien. Parkolla hänellä alkaa 14. seilauskesä.
Pitkänlinjan konkari pitää sisävesien näkymistä
Merimies-Unionin toiminnassa tärkeänä.
>
Parkko ei löydä Vuoksen satamasta vapaana
olevaa laituripaikkaa. Kansikorjausmies- ja
koneharjoittelija Joni Pulliainen irrottaa köydet
ja hinaajan on suunnattava satama-alueen ulkopuolella sijaitsevalla kuorimolle väliaikaislaituriin.
Lue myös Nettijuttu Parkolta viime vuodelta,
jossa käsitellään Vuoksen vesistön liikennettä:
www.smu.fi > Nettijutut > arkisto > vuosi 2010
> Puskuhinaaja Parkko seilaa Vuoksen vesistöllä
Lisää kuvia Parkolta:
www.smu.fi > Nettijutut > Parkko Vuoksen vesistöllä
6
7
Väylänhoitaja Reijo Nikkanen kiipeää 10-metriseen reunamerkkiin, joka huojuu keskellä
merta. Ylhäällä reunamerkissä työkalujen on pysyttävä tuulesta huolimatta kourassa.
Väylämiehet –
vesirakentamisen
monitaiturit
Väylänhoitajan työ on jatkuvaa luonnon voimia vastaan taistelua, sillä korjattava kohde
sijaitsee usein vaikealla paikalla kulkea. Juha Kuronen ja Reijo Nikkanen tikkaiden kanssa
matkalla kohti töyräällä sijaitsevaa linjataulua.
Väylänhoitaja Reijo Nikkanen korjaa jäiden särkemää lyhtyä Helsingin edustalla. Työssä
avustavat kesätyöntekijät Milla Hirvenoja ja Samu Kuronen.
Merimies, rakennusmies, maalari, muurari, sähkömies ja
kirvesmies. Väylämiehet ovat vesistönhoidon monitaitureita,
joiden on hallittava töissään useita taitoja. Väylänhoitajilta
vaaditaan myös periksiantamattomuutta ja rohkeutta:
korkein linjataulu, jota Meritaidon väylänhoitajat kiipeävät, on
45 metriä korkea. Uskaltaisitko itse kavuta?
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
A
urinko helottaa taivaalta,
tuulee etelästä. On juuri sellainen päivä, kun maakravut
astuvat laivaan ja ihastelevat
merimiehen työn ihanuutta, oi, tätä kesän
lämpöä ja luonnon kauneutta!
”Tulisivat tänne marraskuussa, kun tuulee ja kiipeät reunamerkkiä korjaamaan.
Ympärilläsi on pimeys, raivoava meri ja
räntä piiskaa päin kasvoja”, Meritaidon väylänhoitoalus Meritaito 1310:n päällikkö Juha
Kuronen nikkaa silmää.
Merimies-Unioniin kuuluvat väylänhoitajat ja väylämestarit, eli tutummin
väylämiehet, ylläpitävät ja huoltavat Suomen vesiväyliä. Kartoille merkittyjä yleisiä
vesiväyliä on yhteensä noin 19 500 km.
Perusväylänpitoon kuuluu väylien hoito ja
kunnossapitoruoppaukset. Suurin työllistäjä ovat merenkulun turvalaitteet, eli merimerkit, joita on väylien varrella yli 33 000.
Ne tarkastetaan ja huolletaan säännöllisin
väliajoin. Väylänhoitajat saavat ilmoituksia
vioittuneista merenkulun turvalaitteista
myös suoraan aluksilta.
Katso lisää kuvia:
www.smu.fi > Nettijutut > Väylämiehet - vesirakentamisen monitaiturit
Vaikea jäätalvi siirteli poijuja ja
viittoja paljon paikoiltaan
Viime jäätalven jälkeen väylänhoitajilla on
pitänyt kiirettä. Merimerkkejä jäi talvella
paljon jään alle ja ne vaurioituivat. Jäät siirtävät poijuja ja viittoja myös kauaksi paikoiltaan. Liikenneviraston palvelutavoitteen
mukaan merenkulun turvalaitteet olisi asetettava takaisin paikoilleen kahden viikon
kuluessa jäiden lähdöstä kyseisellä alueella.
Meritaito
on Suomen valtion omistama vesialueiden ylläpitoon ja kehittämiseen erikoistunut
yritys. Meritaidon toiminta alkoi vuoden 2010 alussa, kun entisen Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto yhtiöitettiin omaksi yhtiökseen.
Meritaito on erikoistunut vesiväylien hoitoon, kanavien käyttöön ja kunnossapitoon, merenmittaukseen, öljyntorjuntaan, vesirakentamiseen, vesiväylien suunnitteluun sekä muoviputki viittojen ja -poijujen valmistamiseen. Vuoden 2011 alusta
suuret väylänhoitoalukset (mm. Seili, Letto, Oili 1, jne.) siirtyivät Arctia Shippingiltä
Meritaidolle, minkä ansiosta yhtiö pystyy huoltamaan nyt monipuolisesti ja keskitetysti myös suuremmat väylänhoitokohteet.
Väylänhoitajien työalueet ovat laajoja. Väylämiehet tekevät töitä maanantaista perjantaihin ja
viikon aikana töitä voidaan tehdä useassa eri kaupungeissa. Reppureissarin työ vaatii kovaa kanttia.
Työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, mutta usein sille voi tulla mittaa jopa 10- tai 12-tuntia.
8
9
Aimo
Myräkk
Väylänhoitaja Reijo Nikkanen tarkistaa sektoriloiston lampun toiminnan.
Väylänhoitaja Ralf Niemi pohjatutkimustöissä Kalasataman
edustalla Helsingissä. Meritaidon henkilöstö on erikoistunut
Vesimaksua vedet silmissä
tekemään monenlaisia väyläurakoita.
Etenkin viime talvena urakka oli haastava – ja
jopa mahdotonta toteuttaa aikataulussa yhä
pienemmäksi käyneillä resursseilla.
Enemmän töitä,
vähemmän tekijöitä
Meritaidon henkilöstö on vähentynyt merkittävästi vuosien varrella. Esimerkiksi
eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu
uusia osaajia. Vaativaan ammattiin tarvittaisiin kuitenkin nopeasti uusia tekijöitä
kasvamaan, sillä väylämiesten keski-ikä on
korkea. Vaikka väylämiesten määrä on vähentynyt, työn määrä ja palvelunopeusvaateet ovat kasvaneet. Suomenlahdella sijaitsi
aiemmin useita väylänhoitoasemia, nyt niitä on enää jäljellä vain muutamia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että väylämiesten
on huolehdittava pienemmillä resursseilla
laajemmista alueista kuin aiemmin. Merialueilla kauppamerenkulun väylät ovat erityisen haastavia: siellä merimerkit on saatava kuntoon ja paikoilleen mahdollisimman
pian, jotta suuret kauppalaivat tai tankkerit
eivät ajaudu väyliltä ulos.
mutta ne voivat helposti venähtää 12-tuntisiksikin”, toteaa Suomen väyliä jo 34 vuotta
huoltanut väylänhoitaja Reijo Nikkanen.
Olkoonpa korjattava merenkulun turvalaite millainen tai missä tahansa, väylämiehen on huolehdittava sen toiminnasta.
Haastavimmat merimerkit huoltaa ja korjata seisovat keskellä aavaa merta. Tuulessa
huojuvaan ”tikun” nokkaan, eli reunamerkkiin kapuaminen vaatii rohkeutta. Aivan
pääkkö ei kuitenkaan auta olla, vaan jokainen työkohde vaatii aina arvion siitä, voidaanko sitä kyseissä olosuhteissa huoltaa.
”Joskus sitä on pitänyt kyllä kerran - kaksi
miettiä, uskaltaako sitä kavuta kymmeniä
metrejä korkeaan reunamerkkiin, kun on
ollut oikea myräkkä päällä”, Kuronen ja
Nikkanen katsovat toisiinsa.
Kustannustehokkuuden
seuraukset huolestuttavat
Työturvallisuuteen panostaminen on vaativissa oloissa työskenteleville väylämiehille
elinehto: jos hutiloidaan, voi olla ”laaki ja
vainaa”. Meritaidon väylämiehet kertovat
suhtautuvansa työturvallisuuteen vakavuudella ja kertovat olevansa huolestuneita
alalla esiintyvistä työturvallisuuspuutteista,
joita on ollut viime aikoina yhä enemmän
havaittavissa. Turvallisuuspuutteet ovat
heidän mielestään seurausta alan kilpailutuksesta.
Liikennevirasto avasi alan kilpailulle vajaan pari vuotta sitten ja nyt väylänhoidossa
on useita toimijoita, joiden kaluston kunto
ja henkilökunnan ammattitaito ovat vaihtelevan tasoisia. Kilpailu urakoista on kiristynyt ja väylänhoitoon käytettävissä olevat
rahalliset resurssit ovat vastaavasti vähentyneet vuosi vuodelta. Samaan aikaan merenkulun turvalaitteiden määrä on jatkuvasti
kasvanut väylien turvallisuusvaatimusten
myötä. Meritaidon väylämiehet ovatkin
huolissaan siitä, että jatkuva kustannustehokkuuden etsintä voi alkaa näkyä ennemmin tai myöhemmin Suomen vesiväylien
kunnossa ja aiheuttaa pahimmillaan jopa
onnettomuuksia.
”Kuin tikun nokassa kiikkuisi”
Väylänhoitajien työkohteet sijaitsevat usein
vaikeissa paikoissa saapua, kuten karikoilla, matalilla väylien reunoilla ja jylhillä
saarilla. Tuuli, pimeys ja sade – muodossa
tai toisessa – ovat enemmän sääntö kuin
poikkeus väylänhoitajan ammatissa. Kelin
mukaan on arvioitava, voiko paikkaan kyseisellä hetkellä rantautua.
”Työ on jatkuvaa luonnonoloja vastaan
taistelemista. Työpäivän pituus on 8 tuntia,
10
ä
Väylänhoito on osa huoltovarmuutta
Meritaidon väylänhoitajilla on vesiväylien hoidosta vuosikymmenten kokemus.
Alusliikenteen turvallinen kulku Suomen aluevesillä on heidän mielestään huoltovarmuusasia. Ammatissa tärkeintä on ennakoiva työ: merenkulun turvalaite
pyritään huoltamaan ennen kuin siinä ilmenee vikaa. Vesiväylät ovat maanteiden
lailla osa Suomen perusinfraa ja ainoastaan hyvin huolletut väylät takaavat turvallisen seilaamisen Suomen merialueille ja sisävesillä.
Kesä se on mennyt mukavasti. Hyviä purjehdusilmoja on pidellyt.
Mikäs siinä on ollut ollessa, vaan onpa tullut yksi asia Aimon mieleen. Ja saihan se vahvistuksenkin merimiesuutisten kautta, joita
suomalaisille laivoille vielä tulee.
Halutaan taas väylämaksua nostaa ja peräti toistakymmentä prosenttia! On ahneella sellainen loppu, jonka kaikki tietävät. Vaan mitenkäs se vaikuttaa ja mihin.
Aimo sattuu tuntemaan muutamia tyyppejä, jotka tavalla tai toisella tekevät töitä maahan tulevien turistien kanssa. Joitain entisiä
seilauskavereita, jotka maihin jäätyään ovat menneet töihin yrityksiin, joissa järjestetään turistien riemuksi vaikkapa kiertoajeluita
Helsingissä ja muualla. Aimo tuntee myös sellaisia, jotka myyvät
ulkomaalaisille turisteille kaikenlaista elääkseen. Ja sen verran on
tullut meriä kynnettyä, että on tullut tuttuja luotseja, satamaväkeä ja
muita alan ammattilaisia. Sieltä tietoa riittää. Viesti on kaikilla sama.
Vähentynyt on - nimittäin laivaliikenne Suomeen. Hii-o-hoi!
Tämähän on paha juttu, ei vain merenkulun, vaan koko kansantalouden kannalta. Isot laivat kiertävät Helsingin ja menevät naapuriin, jossa väylämaksut ovat kohtuullista luokkaa. Miksi tulla kalliiseen kaupunkiin? Ja mihin tämä kaikki vaikuttaa?
Ensinnäkin, kun eivät laivat tule, ei tule niitä kovia väylämaksujakaan. Sen pitäisi lieneä olla selvää. Kun ei kiinnity kaijaan paatti,
ei tarvitse tehdä kiertoajeluita, eivätkä pirssit saa kyytejä satamasta.
Ei kerro historiaa matkailijalle Helsinki-opas. Toki säästyy polttoainetta eikä ilma pilaannu, mutta paljon jää rahaa tulematta. Semmoinen turisti, joka katsoo Helsingin mereltä, ei paljoakaan tori- tai
hallikauppiaita rikastuta. Ei tule tiliä Stockmannille olemattomasta
ostajasta. Ei mene ravintolaan tulematon turisti. Kuinkahan paljon
oikein jää rahaa saamatta siksi, että muutama monen tuhannen
matkustajan risteilyalus kiertää Helsingin kaukaa?
Hii-o-hoi! Sanoo Aimo. Sitä täytyy jäädä paljon!
Jos nyt vielä korotetaan täysin järjettömästi väylämaksuja, niin
mitäs sitten tapahtuu? Menevätkö laivat muualle, vaikkapa Pietariin, josta rahti tuodaan joko junalla tai rekoilla Suomeen? Kyllä uusi
hallitus osaa, tuumii Aimo. Taitaa olla niin, että Suomen lipun alla
on enää noin 100 laivaa ja merimiehiä seitsemäntuhatta. Taitaa olla
liian pieni sakki, jotta hallitus kiinnostuisi. Nyt pitäisi kuitenkin hieman pohtia, mitä tässä oikein tehdään ja mihin kaikki vaikuttaa.
Mutta kyllähän hölmöilyn jalo taito osataan Suomessa, ja on
osattu jo kauan.
Aimo Myräkkä
Merellä
Perinteinen jäänmurtaja
soveltuu moniin työtehtäviin:
Jäänmurtaja Kontio
saattohinaajan testiajossa
Jäänmurtaja Kontio on ympäri vuoden öljyntorjuntavalmiudessa –
aluksella päivystettiin 24/7 myös kesäkuukausina. Viime kesänä
jäänsärkijä teki aivan uudenlaisen aluevaltauksen.
Teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Rauno Mutka
J
äänmurtaja Kontio avusti uutta,
isoa saattohinaajaa sen testiajossa
Muugan edustalla Virossa heinäkuussa.
”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun perinteistä jäänmurtajaa käytettiin uuden laivan testiajossa”, Kontiota operaation aikana
kipparoinut Timo Jeskanen kertoo.
Dir-niminen saattohinaaja rakennettiin
Pietarin telakalla Nevajoella. Venäjän lipun
alla seilaava alus avustaa jatkossa Primorskin öljysatamaan seilaavia suuria öljytankkereita. Jäänmurtaja Kontion suorittaman
luokituslaitoksen edellyttämän testiajon aikana uuden laivan meri- ja hinausominaisuuksia testattiin monin eri tavoin.
”Hinaaja kiinnitettiin vahvoilla köysillä jäänmurtajaan kiinni. Sitten nostimme
vauhtia vähitellen ylöspäin; ensin kuuteen
ja sitten kahdeksaan solmuun ja niin edelleen, jolloin pystyimme testaamaan hinaajan oman vetovoiman”, Jeskanen selostaa.
”Perinteinen jäänmurtaja soveltuu testiajoon hyvin. Jäänmurtajiamme voi hyödyntää siis monenlaisiin työtehtäviin myös
perinteisen jäänmurtokauden ulkopuolella”, Arctia Icebreaking Oy:n operatiivinen
päällikkö Hannu Ylärinne muistuttaa.
LAADUKASTA TYÖTÄ
Viime talven ennätyksellisen kova jäätalvi
laittoi monien jäänmurtajien koneet lujille ja kesän aikana niitä rassattiin valmiiksi
ensi talven koitoksia varten. Jäänmurtajat
avustivat jäistä satoja laivoja viime talvena.
Kotimaisen jäänmurtokaluston tulee olla
kunnossa, joten aluksista pidetään hyvää
huolta. Ahkeran miehistön ansiosta suomalaiset jäänmurtajat ovat säilyneet erityisen
hyvässä kunnossa. Esimerkiksi vanhin jäänmurtajamme, Voima, on jo 57 vuotta vanha!
Mikäli alusta ei olisi huollettu ja hoidettu
näin hyvin kuin tähän saakka, siitä tuskin
olisi enää jäänmurrossa avustamaan.
Helteillä koneiden rassausta
Kesähelteillä jäänmurtajilla urakoitiin hikihatussa ja murtajiin tehtiin huoltoja, kuten
suuria koneremontteja, joita ei voi tehdä
talvisin jäänmurtokauden aikana. Konehuollot ja alusten muut huoltotyöt ovat työläitä ja pitkiä urakoita, joissa tarvitaan paljon henkilökuntaa. Jäänmurtajien miehistö
teki jäänmurtajiin kesän aikana niin paljon
huoltotöitä kuin vain Euroopan Merenkulun turvallisuusvirasto EMSA:n valmiuden
lomassa oli mahdollista. Suurista ponnisteluista huolimatta monia suurempia huoltotöitä jäi miehistön mukaan valitettavasti
myös tekemättä, koska murtajilla ei ole kesäisin riittävästi henkilökuntaa. Riittämättömät resurssit tuottivat ongelmia myös viime talvena, kun kaikki jäänmurtajat olivat
yhtä aikaa ajossa pitkän aikaa ja aluksilla
esiintyi henkilökuntapulaa.
Jäänmurtaja soveltuu
testiajoon hyvin
Kontion suorittama ensimmäinen uuden
aluksen testiajo sujui hyvin ja vastaavia
työkeikkoja tehdään jäänmurtajalla mielellään, jos niitä on tarjolla.
Lue aikaisempi juttu: www.smu.fi > Merimies 6/2010
J/m Kontio valmiustilassa öljyntorjuntaan 24/7
Euroopan Merenkulun turvallisuusvirasto EMSA vuokrasi
jäänmurtaja Kontion öljyntorjuntatehtäviin pohjoiselle
Itämerelle kolmeksi vuodeksi 24.7.2010 alkaen.
12
Jäänmurtajilla hihat heiluivat helteilläkin. Pääluottamusmies Rauno
Mutka puhdisti jäänmurtaja Urhon
öljytankkia. Viime talvena alus sai
kolhuja yläkanteen ja nyt se oli korjattava. Yläkannella ei voinut kuitenkaan
hitsata räjähdysvaaran vuoksi ennen
kuin polttoainetankki oli puhdistettu
ja pesty. Suureen ja pimeään tankkiin
puhallettiin ensin ilmaa ja se saatiin
kaasusta vapaaksi, minkä jälkeen
tankki voitiin pestä painepesurilla.
Jäänmurtaja Kontio testiajoi
Dir-saattohinaajaa Muugan edustalla
heinäkuun alussa.
13
Edus
taja
kok
ous
2012
Suomen Merimies-Unionin
Edustajakokous
10.–11. toukokuuta 2012
Merimies-Unionin
edustajakokouksen
valmistelut käynnistyvät
Edustajakokous 2012
aikataulu
Edustajakokous on liiton korkein päättävä elin,
joka luo suuntaviivat seuraavan nelivuotiskauden toiminnalle. Edustajakokous valitsee
myös liiton johtohenkilöt, hallituksen ja valtuuston yhteisistä asioista päättämään.
- Ehdokasasettelu käynnistyy
työpaikoilla sekä ammattiosastoissa
1.10.–15.11.2011
Unionin sääntöjen mukaan kukin jäsenyhdistys
muodostaa oman vaalipiirinsä, josta kokousedustajat valitaan jäsenmäärän mukaisessa
suhteessa. Kustakin vaalipiiristä valitaan yksi
edustaja kutakin alkavaa 200 jäsentä kohti,
kuitenkin vähintään yksi edustaja.
- Kiertokirje EK 1/11 liikkeelle 1.9.2011
- Ehdokasasettelupöytäkirjojen
ja suostumusten viimeinen
palautuspäivä 30.11.2011
- Hallitus vahvistaa ehdokasluettelot
14.12.2011
- Vaalimateriaalin toimituspäivä
16.1.2012
- Äänestysaika 19.1.–16.3.2012
Edustajakokouksen ehdokasasettelu alkaa
1.10.2011 ja päättyy 15.11.2011. Ehdokkaat
edustajakokousvaalia varten asetetaan jäsenkokouksissa, jotka on järjestettävä ehdokasasetteluaikana ammattiosastoissa ja/tai työpaikoilla. Kokouksiin voivat osallistua
ainoastaan Merimies-Unionin jäsenet.
Ilmoitus Suomen Merimies-Unionin
23. edustajakokouksesta
Suomen Merimies-Unionin hallitus päätti 18.8.2011, että Suomen MerimiesUnionin varsinainen edustajakokous pidetään 10.–11. toukokuuta 2012 Helsingissä
kuljetusliittojen Hakaniemi-salissa, osoitteessa John Stenbergin ranta 6.
Edustajakokousehdokkaiksi voidaan nimetä
vain sellaisia Unionin jäseniä, jotka ovat liittyneet ennen 1.4.2011 ja joiden jäsenyys on
kunnossa. Ehdokkaaksi nimeäminen
edellyttää asianomaisen kirjallista suostumusta.
Unionin hallitus asettaa ehdokkaat vaalilistoille joulukuussa, ja varsinainen
äänestysaika on 19.1.–16.3.2012.
- Ääntenlaskenta 19.3.2012
- Jäsenyhdistysten ja henkilöjäsenten
aloitteiden ja sääntömuutosesitysten
viimeinen toimittamispäivä 9.3.2012
- Hallitus toteaa äänestystuloksen
20.3.2012
- Kutsu edustajille edustajakokoukseen
21.–22.3.2012
- Hallitus päättää lausunnoistaan
edustajakokoukselle 17.4.2012
- Kokousmateriaalin toimitus
edustajille 20.4.2012
- EDUSTAJAKOKOUS 10.–11.5.2012
Kokouksessa käsitellään Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n sääntöjen 12 §:n
tarkoittamat asiat sekä mahdolliset sääntömuutosehdotukset.
Helsingissä 18. elokuuta 2011
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry
Hallitus
kuva: Pentti Holappa
14
15
aa
:
tt
ed
o
ti
yy
sk
as
sa
m
tö
Ty
öt
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Käyntiosoite:
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki
Postiosoite:
PL 65, 00531 Helsinki
Puhelinpäivystys
p. (09) 613 111
ma–pe klo 9.00–12.00
Faksi: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
asiakaspalvelu avoinna:
Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)
Työttömyysturva työskenneltäessä
toisen EU-lipun alla purjehtivalla aluksella
Kuinka toimia, jos asut Suomessa, mutta vastaanotat yli kolme kuukautta kestävän työn tai
teet muutoin pysyvästi esimerkiksi ns. pätkätöitä Ruotsin lipun alla olevalla aluksella?
Muista pitää huolta
työttömyysturvastasi,
jos työskentelet toisen
EU-maan lipun alla
olevalla aluksella!
Työttömyysturvan säilyminen
edellyttää, että olet ollut
työttömyyskassan jäsen,
eli vakuutettu siinä maassa,
minkä maan lippua laiva kantaa.
Artikkelissa on lisäksi ohjeita siitä, jos muutat toiseen EU-maahan. Ruotsissa, Tanskassa ja
Suomessa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutus. Näissä maissa
sinun tulee huolehtia itse vakuuttamisesta ja hakea työttömyyskassan jäsenyyttä. Muissa kuin
mainituissa EU-maissa olet vakuutettu työnteon kautta (pakollinen työttömyysvakuutus).
Kuinka toimia, jos teet työtä Ruotsin
lipun alla purjehtivalla aluksella, mutta asut Suomessa?
Kuinka toimia, jos jäät työttömäksi
Ruotsin lipun alla purjehtivalta alukselta,
mutta asut edelleen Suomessa?
Menettele seuraavasti, jotta säilytät oikeuden
ansiopäivärahaan työttömyystilanteessa Suomessa, eli siis asuinmaassasi:
Alus on ruotsalainen, jos se kantaa Ruotsin
lippua. Jos olet siis työssä Ruotsin lipun alla
olevalla aluksella, mutta asut Suomessa, sinun
tulee:
Jos jäät työttömäksi esimerkiksi vuoden kestävän palvelussuhteen jälkeen ja olet jäsen,
eli vakuutettu ruotsalaisessa työttömyyskassassa, sinun tulee menetellä seuraavasti:
1. Hae jäsenyyttä ruotsalaisesta työttömyyskassasta, vaikket muuttaisi Ruotsiin. Työttömyysturvan säilyminen edellyttää, että olet ollut
työttömyyskassan jäsen, eli vakuutettu siinä
maassa, minkä maan lipun alla laiva purjehtii.
2. Ota välittömästi myös yhteyttä Suomen
Merimies-Unionin jäsenrekisteriin. Sinulle
postitetaan liittymislomake, jotta voit välittömästi hakea Suomen Merimies-Unionin ja
Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenyyttä. Jäsenyys pitää siirtää Suomeen viimeistään
8 viikon kuluessa siitä, kun työ Ruotsin lipun
alla olevalla aluksella päättyi, muutoin menetät
oikeutesi työttömyysturvaan.
2. Siirrä jäsenyytesi välittömästi. Sinun tulee
itse hoitaa vakuuttaminen oikeassa maassa. Ruotsin merimiesliiton (SEKO Sjöfolk)
kotisivuilta: www.seko.se, kohdasta A-kassan
löydät tarvittavat yhteystiedot ja muuta tietoa.
Kassan nimi on A-kassan för Service och
Kommunikation. Kysy tarvittaessa lisätietoa
suoraan Ruotsin merimiesliiton työttömyyskassalta.
Ellet hoida jäsenyyttäsi kuntoon, voi käydä
niin, ettet voi saada työttömyysetuutta
työttömyystilanteessa.
3. Ilmoita Suomen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin kirjallisesti, että olet siirtänyt jäsenyytesi Ruotsiin. Ilmoituksen voit laatia esimerkiksi seuraavaan muotoon: Minä, nimi, osoite,
henkilötunnus, olen vakuuttanut itseni Ruotsin
SEKO:ssa 19.9.2011 lukien ja eroan Suomen
Merimies-Unionista ja Kuljetusalan Työttömyyskassasta. Allekirjoitus ja päiväys.
16
1. Työn päätyttyä ilmoittaudu Suomessa työ- ja
elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
3. Sen jälkeen, kun olet hoitanut jäsenyytesi
kuntoon Suomessa ja kun haet Kuljetusalan
Työttömyyskassalta päivärahaa, työttömyyskassa pyytää Ruotsista (SEKO) U002-lomakkeen,
jolla todistat vakuutuskautesi Ruotsissa.
4. Työsi päätyttyä Ruotsin lipun alla olevalla
aluksella, sinun tulee itse toimittaa SEKO:n
työttömyyskassalle työnantajasi täyttämä
Arbetsgivarintyg. Se on ainoa lomake, jonka
ruotsalainen työttömyyskassa hyväksyy. Työnantajasi edustaja löytää lomakkeen osoitteesta
www.seko.se/akassan. Ellei lomaketta toimiteta SEKO:n kassalle täytettynä, he eivät kirjoita
vakuutuskausistasi U002-lomaketta ja toimita
sitä Kuljetusalan Työttömyyskassalle. Kuljetusalan Työttömyyskassa ei voi hoitaa puolestasi
tätä työnantajatodistusasiaa.
Laita kuntosi remonttiin –
tai huollata samalla
vaikka koko perhe!
SAL:n peruskuntoremontit
Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä
16.–21.10.2011
179 € (529 €)
Hakuaika päättyy 30.9.2011
Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti
2.–7.10.2011
105 € (455 €)
Hakuaika päättyy 30.9.2011
Kuinka toimia, jos muutat toiseen
EU-maahan ja purjehdit kyseisen maan lipun alla olevalla aluksella
Kuortaneen Urheiluopisto
5. Ensimmäisen etuushakemuksen tarvittavine
liitteineen voit toimittaa Kuljetusalan Työttömyyskassalle sen jälkeen, kun olet ollut vähintään 2 viikkoa työttömänä työnhakijana työ- ja
elinkeinotoimistossa. Palkkatodistuksen työstä kirjoittaa ko. varustamon palkkakonttori
(tulee olla täytettynä Suomen lomakkeelle) ja
se sinun tulee itse pyytää ja toimittaa kassalle
hakemuksen liitteenä.
Jos esimerkiksi muutat Ruotsiin tai Tanskaan ja purjehdit
asuinmaasi lipun alla olevalla aluksella, sinun on haettava
työttömyyskassan jäsenyyttä asuinmaassasi eli työskentelymaassasi, jotta työttömyysvakuutuksesi on kunnossa
ulkomailla asumisen ja työskentelyn aikana ja jotta voit tarvittaessa siirtää vakuutuskautesi Suomeen tänne palatessasi. Sinun tulee toimittaa eroilmoitus Suomen MerimiesUnionin jäsenrekisteriin, kun olet saanut hyväksymisen
jäsenyydestä paikalliselta työttömyyskassalta.
SAL:n perhekuntoloma
Päiväraha-asiasi käsittelyaikaan vaikuttaa siis
se, kuinka itse hoidat jäsenyys- ja vakuutusasiasi kuntoon ja esimerkiksi se, kuinka huolellisesti täytät hakemuksen ja toimitatko jo sen
liitteenä kaikki tarvittavat tiedot ja se, kuinka
nopeasti Kuljetusalan Työttömyyskassa saa
Ruotsin työttömyyskassasta U002-lomakkeen,
jolla vakuutuskaudet todistetaan. Kun kaikki
edellytykset on tutkittu, kruunuissa maksettu
palkka muutetaan Kuljetusalan Työttömyyskassalla euromääräiseksi Euroopan Unionin vahvistaman muuntokurssin mukaan.
Jos muutat Suomeen takaisin viiden vuoden kuluessa, olet
Pohjoismaisen työttömyysvakuutussopimuksen perusteella ns. paluumuuttaja, joka voi lukea hyväkseen sen, ettei
paluumuuttotilanteessa aseteta Suomen lainsäädännössä
tarkoitettua 4 viikon työssäolovelvoitetta ennen etuuden
maksamista, mikäli muutoin täytät etuuden saamisen ehdot. Tällöin etuutesi määrä määrätään siitä palkasta, mitä
sait, kun olit vakuutettuna muussa Pohjoismaassa.
Jos olet aikeissa
muuttaa ulkomaille,
ota yhteyttä
työttömyyskassaan
saadaksesi tarvittaessa
ohjeistusta.
23.–28.10.2011
149 € (499 €)
Hakuaika päättyy 30.9.2011
Härmän kuntokeskus, Ylihärmä
9.–14.10.2011
110 € (440 €) aikuinen,
25 € (190 €) 6–16-v. lapsi
Hakuaika päättyy 30.9.2011
Lisätietoja Arja Merikalliolta / Suomen Merimies-Unioni,
s-posti: [email protected], puh. (09) 6152 0259.
Postita hakemus osoitteella: Suomen Merimies-Unioni ry,
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.
Jos lähtemisestä palaamiseen on yli viisi vuotta, ennen
etuuden maksamista Suomesta edellytetään vähintään
neljän viikon kassan jäsenyys- ja työskentelyaikaa Suomessa. Tällöin etuuden määrä määrätään Suomessa tehdystä
työstä, kun oikeus on syntynyt.
Muista hakea välittömästi Suomen Merimies-Unionin ja
Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenyyttä, kun muutat
takaisin Suomeen, ettei työttömyysturvan osalta tule menetyksiä. Menettelytavat muutoin Suomeen palatessa ovat
samat kuin edellä 1–5 kohdissa on mainittu.
Maritta Toivonen,
Kuljetusalan Työttömyyskassa
17
Uusi
merityösopimuslaki
Matkustaja-alusliikenteen
turvallisuudessa
paljon kehitettävää
Kotimaan matkustaja-alusliikenteen turvallisuus on ollut otsikoissa kuluneen kesän aikana. Ajankohtaisesta aiheesta on valmistunut
nyt myös tutkimus: Onnettomuustutkinnan
vaikuttavuus kotimaan matkustaja-alusliikenteen turvallisuuteen. Tutkimuksen on
laatinut Risto Lappalainen opinnäytetyönään
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun hallinnon koulutusohjelmaan (ylempi
AMK).
Lappalaisen raportti kertoo selvin sanoin, ettei kaikki vielä ole kunnossa kotimaan
matkustaja-alusliikenteen turvallisuudessa.
Opinnäytetyö päivittää tilannetta aiheesta,
josta tehtiin ensimmäinen turvallisuusselvitys vuonna 2004. Tämä turvallisuusselvitys,
Kotimaan matkustaja-alusliikenteen turvallisuus, ilmestyi vuonna 2006. Samalla
Lappalainen tutki, miten edellisen turvallisuusselvityksen yhteydessä annettuja suosituksia on noudatettu.
"Koska vakavilta henkilövahingoilta ja
suuronnettomuuksilta on onnettomuustilanteissa vältytty, varustamoissa uskotaan
turvallisuusasioiden olevan kunnossa – näin
ei kuitenkaan ole; useimmissa tutkituissa
seitsemässätoista onnettomuus- tai poikkeamatilanteessa löytyi huomautettavaa turvallisuusasioiden hoidosta aluksilla", Lappalainen summaa.
Lappalaisen selvityksen perusteella osassa
kotimaan matkustaja-alusliikenteen varustamoista vallitsevat turvallisuusasenteet, miehistön koulutus, opastus ja perehdytys eivät
tue suotuisaa turvallisuusilmapiiriä. Samoin
liikennöinnin ohjeistukseen, koulutukseen,
valvontaan ja yleiseen turvallisuuteen ei ole
edelleenkään kiinnitetty riittävästi huomiota.
Aivan toivottamana hän ei
tilannetta kuitenkaan näe.
voimaan
"Turvallisuuskulttuuri on kyllä olemassa,
mutta se on vaihtelevaa ja siltä puuttuu yhteisen vähimmäistason määrittävät ohjeet. Alan
turvallisuuden hallintaan kaivataan lisää opastusta, ohjausta ja viranomaisen valvontaa."
Turvallisuuskulttuuri
on kyllä olemassa,
mutta se on vaihtelevaa
ja siltä puuttuu
yhteisen vähimmäistason
Luottamusmiesten
täydennyskurssi
11.–12.10. 2011, Helsinki
määrittävät ohjeet."
Varustamoiden asenteet
heijastuvat työntekijöihin
Ongelmana on myös se, että osassa kotimaan
matkustaja-alusliikenteen varustamoista ei
haluta tunnistaa vaara- ja poikkeamatilanteita
riskitekijöiksi. Haastatelluista varustamojen
edustajista osa selkeästi vähätteli todellisia,
itselle tapahtuneita vaaratilanteita.
"Näiden varustamojen negatiiviset asenteet turvallisuutta kohtaan vaikuttavat myös
yksittäisten työntekijöiden näkemyksiin", Lappalainen kertoo.
Pakollinen
turvallisuussuunnitelma
Tutkimuksen perusteella päädyttiin uudistamaan turvallisuussuositusta. Uuden suosituksen mukaan yksinkertaisempi turvallisuussuunnitelma tulisi säätää pakolliseksi kaikille
kotimaan matkustaja-alusliikenteen aluksille.
Lisäksi Liikenteen turvallisuusviraston tulisi
voida antaa alusturvallisuuslain perusteella
tarvittavia määräyksiä turvallisuusjohtamisesta.
Lappalaisen opinnäytetyö Onnettomuustutkinnan vaikuttavuus kotimaan matkustajaalusliikenteen turvallisuuteen on julkaistu
Onnettomuustutkintakeskuksen julkaisusarjassa.
Luottamusmiesten täydennyskurssilla
käydään lävitse liiton ajankohtaisia
asioita sekä tulevaa TES-kierrosta.
Lisäksi kuullaan luennot työkyvyn
arvioinnista vakuutuslääketieteessä
sekä ay-liikkeen ajankohtaisista
asioista EU:ssa.
Kurssi pidetään Kuljetusliittojen Hakaniemisalissa, majoitus on Hakaniemen
Hotelli Cumuluksessa.
koonnut: Juhani Artto
1.8.2011
Merityölainsäädäntö uudistui. Merimieslain
korvaava merityösopimuslaki (756/2011)
tuli voimaan 1.8.2011. Uudistuksen taustalla on ILO:ssa vuonna 2006 hyväksytty merityötä koskeva yleissopimus, jolla uudistettiin 37 ILO:n aikaisempaa yleissopimusta ja
vahvistettiin merityötä koskevat kansainväliset vähimmäisvaatimukset. Lisäksi uudessa
merityösopimuslaissa on otettu huomioon
vuonna 2001 voimaantulleen työsopimuslain
säännökset.
Kokonaisuudistus on valmisteltu työ- ja
elinkeinoministeriön yhteydessä toimivassa
merimiesasiain neuvottelukunnassa, jossa
ovat edustettuina mainitun ministeriön lisäksi merenkulkualan työntekijä- ja työnantajajärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö sekä
liikenne- ja viestintäministeriö.
Uudistuksen myötä työnantajan sairaanhoitokustannusten maksamisvelvollisuus
laajentuu merimieslain mukaisesta 42 päivästä 112 päivään. Työnantajan sairaanhoitokustannusten korvausvelvollisuus rajoittuu
kuitenkin vain siihen osaan kustannuksia,
joka normaalisti jää sairastuneen maksettavaksi julkisista varoista maksettujen korvausten jälkeen.
Myös työntekijöiden kotimatkaoikeudet
laajentuvat. Työntekijän kotimatkaoikeus ei
enää rajoitu EU:n alueelle, vaan kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenmukaisesti näiden
kotipaikasta tai kansalaisuudesta riippumatta.
Merimieslakiin sisältyvä mahdollisuus
myöntää ulkomaalaiselle työnantajalle poikkeuslupa, jolla tämä vapautetaan velvollisuudesta noudattaa suomalaisia työsuhteen
ehtoja, poistuu uuden merityösopimuslain
voimaantulon myötä.
Työsuhteen vähimmäisehdot määräytyvät
ensisijassa työehtosopimuslain nojalla työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan.
Uudessa laissa merenkulun työehtosopimukset on saatettu työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamismenettelyn piiriin.
18
Ruotsissa harkitaan
aseistettujen vartijoiden
palkkaamista aluksille
Ruotsissa selvitetään paraikaa, pitäisikö
vaarallisilla alueilla operoiville aluksille palkata aseistettuja vartijoita. Selvitystyötä tehdään maan hallituksen toimeksiannosta.
Heinäkuun lopulla kysymys tuli entistä
ajankohtaisemmaksi, kun kymmenkunta
merirosvoa hyökkäsi ruotsalaiselle tankkialukselle Länsi-Afrikassa sijaitsevan Beninin
pääkaupungin Cotonoun rannikkovesillä.
Rosvot pakenivat tyhjin käsin alukselta tajuttuaan, että Beninin laivaston laiva on
lähestymässä heidän valtaamaansa alusta.
Tankkerin henkilöstö piilotteli lukittujen ovien takana ja selvisi välikohtauksesta vahingoittumattomana.
Wisby Ship Management -varustamon
turvallisuuspäällikkö Jonas Engström totesi
uutistoimisto TT:n haastattelussa, että vuosi sitten hän vastusti jyrkästi aseistettujen
vartijoiden palkkaamista laivoille. Enää suhtautuminen ei ole yhtä selvä, hän myönsi.
Ilmoittautumiset:
Liittosihteeri Kenneth Bondas
[email protected]
puh. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245
Olli Kauranen jatkaa Neste Oil Shippingin pääluottamusmiehenä,
varapääluottamusmieheksi Jani Santala
Tilaa kurssilomake Bondasilta tai
tulosta Unionin kotisivulta:
www.smu.fi > koulutus
> luottamusmieskoulutus
15.6.2011 suoritetun Neste Oil Shippingin
Suomen Merimies-Unionin pää- ja varapääluottamusmiesvaalien tuloksena Olli Kauranen jatkaa pääluottamusmiehenä ja varapää-
Huom!
Kun olet täyttänyt lomakkeen osaltasi,
anna se sen jälkeen työnantajan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Palauta
huolellisesti täytetty lomake Unioniin
vasta sen jälkeen.
Kurssilomakkeen postitusosoite:
Kenneth Bondas
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI
luottamusmiehenä toimii Jani Santala.
Luottamusmiehien uusi toimikausi on
1.8.2011–31.7.2013.
ss
Verko
a:
Työelämän verkko-opisto
julkaisi työelämäsanaston
www.tyoelamasanasto.fi
Pasi Pitkälä ESL Shippingin pääluottamusmieheksi
Pasi Pitkälä, 45, valittiin kesällä ESL Shippingin pääluottamusmieheksi kaudelle 1.7.2011 30.6.2013. Varustamolla ei aiemmin ole ollut
pääluottamusmiestä. M/s Pasilan kokkistujuna työskentelevä Pitkälä on tätä ennen toiminut laivaluottamusmiehenä. M/s Eiralle valittiin laivaluottamusmieheksi Petriina Törni.
Syksyn mittaa Pitkälä aikoo kiertää varustamon alukset ja käydä esittäytymässä porukoille. Lisäksi olisi tarkoitus valituttaa luottamusmiehet niihin laivoihin, joissa heitä ei vielä ole.
”Tarkoitus on parantaa sekä laivojen välistä yhteydenpitoa että kontakteja laivoilta konttoriin päin”, Pitkälä kertoo.
julkaisusarjassa:
www.onnettomuustutkinta.fi > vesiliikenne
> teematutkinnat > S1/2009M Onnettomuustutkinnan vaikuttavuus kotimaan matkustajaalusliikenteen turvallisuuteen
an
Maailm
meriltä
Mika Ojalasta Viking Linen pääluottamusmies
Mika Ojala aloittaa Viking Linen pääluottamusmiehenä 1.10.2011 alkaen. Varapääluotta-
musmiehenä toimii Timo Purho. Luottamusmiesten toimikausi on 1.10.2011–30.9.2013.
Sivusto kokoaa yhteen työelämässä tarvittavat käsitteet ja avaa niiden merkitykset niin
ay-toiminnan, edunvalvonnan, järjestötoiminnan, talouden, aikuiskoulutuksen kuin
sosiaaliturvankin kannalta.
Käyttäjät voivat olla itsekin mukana kehittämässä työelämäsanastoa ehdottamalla siihen uusia, puuttuvia termejä verkkolomakkeen avulla.
Työelämän verkko-opisto on vuonna 2007
perustettu SAK:n, sen jäsenliittojen, ay-liikkeen opistojen sekä TSL:n ja KSL:n opintokeskusten yhteinen sisäänkäynti työelämän
verkko-opiskelun maailmaan: verkkokursseihin ja verkkotuettuihin opintoihin.
19
Puolikas Kolehmainen
Ledare:
Tämä saattue ei mene Muurmanskiin, vaan Porkkalasta avoveteen.
nä
Vanhat skö
rit muistele
innehåll:
e
22 Kongressen närmar sig:
Kandidera i valet!
26
30 Hauru, Saikkonen ja Sihvonen paistattelevat hetken kevätauringossa.
Jallo Malmi poseeraa kapselin päällä. Vielä
1960-luvulla käytössä oli virkapuvut, joka
vuodenajalle oli tietysti omat vaatteet.
Jäänmurtaja Voiman pitkä talvi 1965–1966
Talvi 1965–1966 oli erityisen pitkä. Itämeri jäätyi kokonaan ja
Haminakin oli suljettuna pari viikkoa helmikuun alussa.
J/m Voima suuntasi avustustöihin Kotka-Hamina väylälle. Matruusi Jallo Malmi ikuisti murtokauden filmille. Pitkään talveen
mahtui monenlaisia avustustehtäviä ja hinauksia.
”Eräskin saksalaisalus olisi uponnut ilman apuamme, hinasimme sen turvaan ja saimme palkkioksemme jotakin vettä väkevämpää”, Malmi muistelee.
Vapaavahdilla ennätti levätä, pelata canastaa ja pyydystää jopa
hylkeitä. Voima palasi Helsinkiin vasta puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 1966.
Lue lisää ja katso Jallo Malmin valokuvat
vuosilta 1965–1967:
Förberedelserna för Sjömans-Unionens 23:e
kongress har inletts. Kandidatnomineringen
till kongressen börjar den 1.10.2011 och slutar
den 15.11.2011. Genom att kandidera i valet
har du den bästa möjligheten att påverka!
I valet kan varje medlem i Unionen påverka förbundets verksamhet och riktlinjer för
framtiden. Kongressrepresentanterna samt
förbundsledningen och förbundsstyrelsen
som väljs under kongressen, beslutar bland
annat om dessa frågor under den kommande
fyraårsperioden.
Makten finns inte någonstans långt borta,
utan varje medlem har möjlighet att påverka. Alla känner säkert någon av kandidaterna på ens egen avdelning antingen från
den egna arbetsplatsen eller via avdelningens
verksamhet. Kongressrepresentanterna väljs
i relation till antalet medlemmar. Personer
som representerar olika avtalsbranscher beslutar gemensamt i Unionens angelägenheter och utgår alltid från hela medlemskårens
intressen.
www.smu.fi > viestintä > vanhat skönärit muistee
Tuleva merimies
Jallo Malmi (vasemmalla)
serkkupoikansa kanssa
J/m Voiman etukannen
tykkijalustan päällä.
Genom att kandidera i
kongressvalet kan du komma
att fatta beslut om sjöfartens
framtid! Kandidatnominering
på arbetsplatserna och på
avdelningarna 1.10.-15.11.2011.
32 36 Parkko forslar timmer
längs Saimen
Farledsskötsel är
en del av
försörjningsberedskapen
Isbrytaren Kontio
testkörde en bogserbåt
Arbetslöshetskassan
informerar
Säkerheten inom
passagerarfartygstrafiken
Rösta, du har makten!
Onödigt klagande är ofta bara en ursäkt för
att man inte orkar rösta fast röstningskuvertet delas ut per post till allas hemadresser.
Det är just du som har makten, inte någon
annan, och den är heller inte någonstans
långt borta. Om du låter bli att rösta betyder
det att beslutsfattarna är långt borta och det
är lätt att fortsätta klaga och kritisera. Röstningen har gjorts så enkel som möjligt för alla
medlemmar. Utnyttja den makt du har som
medlem i förbundet!
(Mer om kongressen
på sidorna 14–15 och 34–35.)
Kongressen hålls vart
fjärde år och är förbundets
högsta beslutande organ
som drar upp riktlinjer för
förbundets verksamhet
under den kommande
fyraårsperioden.
Valtteri Malmi
20
Jallo Malmin entinen laiva Malla.
21
Ta i trä!
Parkko forslar
timmer längs Saimen
De finländska fartygens andel av insjötransporterna har minskat drastiskt under de
gångna tio åren. Frakterna har förlorats till utländska fartyg som nuförtiden sköter om
största delen av varutransporterna bland annat på vattnen i Vuoksen-området.
text och bilder: Saana Lamminsivu
B
akom en ö dyker först en jättestor timmerlast upp. Skjutbogserbåten Parkko fraktar en
stor skjutpråm mot Vuoksens
hamn i Imatra. Den blåvita korsflaggan
börjar bli en ovanlig syn i den inhemska
sjötrafikens transportkedja.
”Transporterna har ökat på Vuoksen
under de senaste åren. Det har varit bra
med körningar”, berättar skeppare Markku
Rautiainen.
Bekvämlighetsflaggade
fartyg på Saimen
Parkko har fört en last med tallmassaved till
Imatra från Ahkiolahti i Maninga, norr om
Kuopio. Resan till Imatra genom Vuoksens
sjösystem tog 1,5 dygn. Det är meningen att
lasten ska lossas omedelbart i Tainionkoski,
men i hamnen väntar en överraskning på
bogserbåten. Där lossas som bäst redan två
andra fartyg.
”Nu måste vi gör om tidtabellerna”, säger besättningen på Parkko.
Ett av fartygen som lossas har Delfzul
märkt som hemort och i aktern vajar Hollands flagga. Namnen blir bara bättre när
man läser på fartyget brevid. I aktern står
det: Adamas. Fartyget är märkt med ett så
exotiskt ställe som St John’s. Den färggranna flaggan som vajar i stången visar sig vara
Antigua Barbudas flagga, och St John’s är
huvudstad i denna östat som ligger i Karibien, den kommer inte från de närmaste
vattnen alltså. Fartyget är helt klart bekvämlighetsflaggat.
Född i vattnet
”Vuoksen är på sätt och vis fabrikens
hamn, där papperslasterna alltid lastas inn-
an trävarorna lossas, om de råkar komma
till hamnen samtidigt”, förklarar Parkkos
besättning.
Till Stora Ensos fabrik kommer varor
även med långtradare och tåg, så det flyger
bark och kranskoporna svajar tätt runt omkring i hamnen. Lasterna lossas bara dagtid
och Parkko får vänta ett dygn på att lossas.
I morgon skulle besättningen haft bytesdag
och ledigt.
”Om man skulle ha vetat det här skulle
man hoppat av redan i Nyslott”. I mässen
skakar man på huvudet åt att tidtabellerna
ändras.
Skjutbogserbåten har en besättning på
fyra man, och till den hör befälhavare, styrman och två at-däckskarlar. Om man räknar med bytesgänget är det fyra i manskapet som bor i Nyslott, och det är också där
bytena oftast sker. En törn är vanligtvis ett
par veckor lång och man är ledig i en vecka.
Bogserbåten kör i 6:6-skift: sex timmar arbete, sex timmar vila.
”Var är vi? I Imatra?” Styrman Heikki
Vänttinen har just vaknat och tittar ut genom kabyssens ventil.
Landskapet växlar snabbt när man seglar på Saimen och Parkko tuffar fram. Arbetstakten är hård, men jobbet har också
sin charm.
”Jag är född i vattnet; vid Karvio kanal.
Ibland har man tänkt att man borde göra
någonting annat, men det är alltid här jag
hittar mig själv”, småler Vänttinen.
Vattenvägarna har
outnyttjad potential
Som 13-åring började Vänttinen arbeta med
timmerflottning på Saimen, då sjöarna och
stränderna var fulla av trä. Man utnyttjade
Vuoksens sjösystem, som Finlands största, går ner via Vuoksen till
22
Läs fjolårets Webtext om Parkko, där tar man upp trafiken på Vuoksens sjösystem (på finska):
Ladoga. Sjösystemet sträcker sig ända till Kuopio och Joensuu och
www.smu.fi > Nettijutut > arkisto > vuosi 2010 > Puskuhinaaja Parkko seilaa Vuoksen vesistöllä
om man räknar med toppstråten tar man sig ända till Idensalmi och
Mer bilder från Parkko: www.smu.fi > Nettijutut > Parkko Vuoksen vesistöllä
Nurmes.
Visste du det här?
Ett alldeles eget
arbetsavtal
Sjömans-Unionen förhandlar om huvudavtal (till exempel utrikesfartens passagerarfartygsavtal osv.) med arbetsgivarorganisationen Rederierna i Finland rf.
Dessutom förhandlar Unionen om olika
kollektivavtal direkt med enskilda rederier
och gör vid behov även upp fartygsspecifika kollektivavtal. Fin-Terpuu Oy har också
ett ”alldeles eget” kollektivavtal.
23
Vill ha
tillbaka husmor
Fram till år 2010 ägdes Parkko av UPM och
den betjänade främst Kaukas fabrik i Villmanstrand med träleveranser. Förra sommaren köptes bogserbåten av Fin-Terpuu Oy
från Kajana, och det innebar att fartyget
fick en mera omfattande trafikeringsrutt. På
UPM:s tid hade Parkko en egen kock, men
i samband med ägarbytet drogs tjänsten
bort. Det harmar besättningen.
”När vi lagar vår egen mat syns det att
det inte finns någon husmor längre. Vi saknar husmor; hon var perfektionist till naturen och höll båten välstädad”, minns männen från UPM:s tid.
I år inledde Parkko arbetet på skärtorsdagens afton. Man brukar fortsätta trafikera till
november, så länge vädret tillåter. I fjol trafikerade fartyget mellan Varkaus och Joensuu,
men nu tar man lasterna längs Saimen. Timmer transporteras till pappersfabriker och
sågverk. På Parkkos skjutpråm ryms nästan
2 000 fastkubikmeter timmer, vilket motsvarar cirka 40 långtradarlass med virke!
vattenvägarna mycket för transport, men
sedan kom man av liksom av sig och största delen av transporterna började skötas på
land.
”Det var väl kapitalismen som stoppade
flottningen. Varorna måste komma fram
snabbare, och man har inte tid att först
flytta timmret från land till stranden och
vräka ner det i sjön som man gjorde förr”,
funderar Vänttinen och däcksreparatör
Paavo Miettinen om den falnande timmerflottningen.
De senaste åren har flottningen visat
små tecken på att återupplivas. Vattenvägarna är den allra förmånligaste och miljövänligaste transportformen. Timmer som
ligger i vattnet belastar varken naturen eller
vägarna, så männen menar att det skulle
löna sig att allvarligt fundera på att använda
vattenvägarna mer.
Skeppare Markku Rautiainen (vänster), däcksreparatör- och maskinpraktikant Joni Pulliainen,
at-däckreparatör Paavo Miettinen och styrman
Heikki Vänttinen.
AT-däckreparatör Paavo Miettinen har tillbringat
alla sina somrar på insjövattnen sedan år -77.
Det är 14:e sommaren han seglar på Parkko.
Veteranen tycker att Sjömans-Unionens verksamhet är viktig ur ett insjöperspektiv..
Insjötrafikens transporter
förlorade till utländska fartyg
Upp till för tio år sedan sköttes den
största delen av transporterna på Finlands inre vattenvägar av finländska fartyg. År 2001 var de inhemska fartygens
andel av den inhemska sjötrafikens varutransporter (inklusive kusttrafik) cirka
70 procent, år 2002 var motsvarande tal
90 procent och år 2003 var den nästan
80 procent.
På tio år har den inhemska sjötrafikens varutransporter under finländsk
flagg rasat.
24
I fjol (2010) skötte finländska fartyg
bara om cirka 37 procent av den inhemska sjötrafikens varutransporter. Istället
var de EU-registrerade fartygens andel
av sjötrafiken då 45 procent och fartyg
utanför EU hade en andel på cirka 17
procent av transporterna.
På Finlands inre vattenvägar stöter
man nuförtiden på följande flaggor:
Gibraltar, Holland, Cypern, Panama och
Ryssland – förutom att tala om så kal�lade bekvämlighetsflaggade fartyg.
Parkko hittar ingen ledig kajplats i Imatra, det finns skralt
med sådana i Vuoksen. Besättningen styr bogserbåten till
avbarkningsanläggningen som ligger på hamnområdet.
Styrman Heikki Vänttinen och däcksreparatör- och
maskinpraktikant Joni Pulliainen.
25
25
Meritaito
Farledsskötarna är
multimästare inom
vattenbyggnad
Sjöman, byggare, målare,
murare, elektriker och
snickare. Farledsskötarna
är multimästare när
det gäller skötsel av
vattendrag och måste ha
många olika färdigheter.
Farledsskötarna måste
också vara ihärdiga och
modiga: den högsta
linjetavlan som Meritaitos
farledsskötare klättrar
upp på är 45 meter hög.
Skulle du våga?
text och bilder: Saana Lamminsivu
Farledsskötsel är
en del av försörjningsberedskapen
Meritaitos farledsskötare har årtionden
av erfarenhet från skötsel av vattenfarleder. De anser att en säker framkomst
för fartygstrafiken i finska vatten ingår i
försörjningsberedskapen. Den viktigaste
delen av yrket är att vara förutspående:
man försöker ta hand om sjöfartens
säkerhetsanordningar innan det uppstår
fel. Vattenfarlederna är precis som landsvägarna en del av Finlands grundinfrastruktur, och endast välskötta farleder
tryggar en säker färd till Finska havsområden och vattendrag.
26
S
olen strålar och det blåser från
söder. Det är precis en sådan dag
då landkrabbor går ombord och
beundrar sjömännens arbete –
åh, denna sommarvärme och den vackra
naturen!
”De borde komma hit i november, när
det blåser och man ska klättra upp och laga
kantmärken. Man omges av mörker, det
rasande havet och regn som piskar mot
ansiktet”, säger Juha Kuronen, befälhavare
på Meritaitos farledsskötselfartyg Meritaito
1310, med en blink.
Farledsskötarna och farledsmästarna tillhör Sjömans-Unionen och underhåller och
sköter de finska vattenlederna. Det finns
totalt cirka 19 500 km allmänna vattenleder utmärkta på kartan. De grundläggande
uppgifterna vid farledsskötsel är skötsel
av farleder och underhållsmuddring. Den
största delen av arbetet läggs på sjöfartens
säkerhetsanordningar, d.v.s. sjömärken,
som det finns över 33 000 av längs lederna.
De kontrolleras och underhålls regelbundet. Farledsskötarna får även meddelanden
om skadade säkerhetsanordningar direkt
från fartygen.
Den svåra isvintern flyttade
bojar och märken
Efter den förra isvintern har farledsskötarna haft mycket att göra. Många sjömärken
hamnade under isen och skadades. Isen
flyttade också bojar långt från sina platser.
Trafikverkets servicemål är att säkerhetsanordningarna ska föras tillbaka till sina platser inom två veckor efter att isen lämnat
området i fråga. Det innebar ett tufft arbete
framför allt i vintras, och till och med omöjligt att utföra inom rätt tid med de allt färre
resurser man hade att tillgå.
Mer arbete, färre som utför det
Meritaitos personal har minskat avsevärt
genom åren. Personal som har gått i pension har till exempel inte ersatts med ny.
Det behövs emellertid nya krafter till detta
krävande yrke, då farledsskötarnas genomsnittsålder är hög. Även om antalet farledsskötare har minskat har mängden arbete
och kraven på snabb service ökat. Tidigare
låg det flera farledsskötselstationer i Finska
viken, men nu finns det bara ett fåtal kvar.
Det innebär i praktiken att farledsskötarna
måste sköta ett större område än tidigare
med färre resurser. Handelssjöfartens farleder i havsområdena är ofta extra utmanande: sjömärkena måste göras i ordning
och läggas på plats så snart som möjligt för
att de stora handelsfartygen eller tankfartygen inte ska driva utanför farleden.
är ett statligt finskt företag som är specialiserat på
underhåll och utveckling av vattenområden. Meritaito
inledde sin verksamhet i början av 2010, då gamla
Sjöfartsverkets interna produktion gjordes om till ett
eget bolag.
Meritaito är specialiserat på skötsel av vattenfarleder, användning och underhåll av kanaler, havsmätning, oljebekämpning, vattenbyggnad, planering av
vattenfarleder samt tillverkning av märken och bojar
av plaströr. De stora farledsskötselfartygen som förut
ingick i Arctia Shipping (bl.a. Seili, Letto, Oili 1 m.m.)
övergick i början av 2011 till Meritaito, vilket innebär
att bolaget nu kan sköta även större farledsobjekt på
ett mångsidigt och fokuserat sätt.
Farledsskötare Reijo Nikkanen lagar en lykta som hamnade
under isen i vintras och har träffats av en fartygspropeller.
”Som att hänga längst
ut på en pinne”
Farledsskötarnas uppdrag ligger ofta på
svårtillgängliga platser, som på grynnor,
låga farledskanter och ödsliga öar. Vind,
mörker och regn – i en eller annan form
– är mer regel än undantag i farledsskötarens yrke. Vädret får avgöra om det går att
landstiga just då.
”Arbetet är en ständig kamp mot naturen. Arbetsdagen är 8 timmar, men kan lätt
bli 12 timmar lång”, konstaterar farledsskötare Reijo Nikkanen, som har skött Finlands farleder i hela 34 år.
Vilken typ av säkerhetsanordning det
än är som ska repareras eller var den än är
måste farledsskötarna se till att den fungerar. De svåraste sjömärkena att underhålla och reparera ligger mitt i det öppna
havet. Att klättra upp i toppen av en ”pinne”, d.v.s. ett kantmärke, som vajar i vinden
Mer bilder:
www.smu.fi > Nettijutut > Väylämiehet - vesirakentamisen monitaiturit
27
Aimo
Myräkk
ä
Meritaito undersöker havsbotten utanför Fiskhamnen i Helsingfors.
kräver mod. Däremot är det ingen idé att
vara överdrivet envis. Inför varje enskilt
uppdrag gäller det istället att bedöma om
det går att sköta i de rådande förhållandena.
”Ibland har vi varit tvungna att tänka till
både en och två gånger för att se om vi vågar klättra upp i ett tiotal meter högt kantmärke när det har varit ett riktigt ruskväder”, säger Kuronen och Nikkanen och ser
på varandra.
Följderna av
kostnadseffektivitet oroar
Arbetssäkerheten är ett levnadsvillkor
för farledsskötare som arbetar i krävande
förhållanden: slarvar man kan det bli ”ett
skott, en träff”. Meritaitos farledsskötare
berättar att de tar arbetssäkerheten på allvar
och att de är bekymrade över bristerna på
arbetssäkerhet i branschen, som har blivit
allt tydligare den senaste tiden. De anser att
säkerhetsbristerna är en följd av konkurrensutsättningen i branschen.
Trafikverket öppnade upp branschen för
konkurrens för knappt två år sedan och nu
finns det flera aktörer inom farledsskötsel
med varierande skick på sin utrustning och
personalens kunskaper. Konkurrensen om
uppdrag har hårdnat och de ekonomiska
resurserna för farledsskötsel har också
minskat från år till år. Samtidigt har antalet
säkerhetsanordningar inom sjöfarten ökat
kontinuerligt i takt med säkerhetskraven
på farlederna. Meritaitos farledsskötare är
oroliga för att det ständiga sökandet efter
kostnadseffektivitet förr eller senare kan
komma att synas i skicket på Finlands vattenfarleder och i värsta fall orsaka olyckor.
<
Farledsskötare Reijo Nikkanen kontrollerar om en lampa fungerar i en sektorfyr.
Farledsskötare och kapten Juha Kuronen i ett speciellt underhållsobjekt: Sveaborgs
fyr! Kuronen sätter stort värde på detta gamla, historiska objekt. ”Om man bara hade
mer tid och resurser att ta hand om detta för Finlands historia viktiga objekt, som
är unikt och så gammalt att det är svårt att få tag på nya reservdelar, som dessutom
kostar en förmögenhet.
Vattenavgift med tårar i ögonen
Sommaren har gått bra. Bra seglingsväder har det varit. Inget mer
med det, men Aimo har kommit att tänka på en sak. Och nog fick
Aimo det bekräftat genom sjömansnyheterna, som fortfarande kommer till finska fartyg.
Man vill höja farledavgiften igen och t.o.m. med ett tjugotal procent! Alla vet ju vart girighet leder. Men vad kommer det att leda till?
Aimo råkar känna några typer som på ett eller annat sätt arbetar med turister som kommer hit. En del gamla seglingskamrater
som efter att ha gått i land har börjat på företag som till exempel
anordnar sightseeingturer i Helsingfors och på andra ställen för att
glädja turister. Aimo känner också sådana som säljer allt möjligt till
utländska turister. Och Aimo har varit tillräckligt mycket till havs för
att hinna lära känna lotsar, hamnpersonal och annat branschfolk.
Där får man veta mycket. Budskapet är detsamma överallt. Minskat
har den – fartygstrafiken till Finland. Hi-ohoj!
Det är ju illa, inte bara för sjöfarten, utan för hela nationalekonomin. Stora fartyg seglar förbi Helsingfors och åker till grannen, där
farledsavgifterna är rimliga. Varför åka till en dyr stad? Och vad leder
allt detta till?
Först och främst till detta: kommer det inga fartyg blir det inte
heller några höga farledsavgifter. Det borde vara självklart. Om man
inte förlägger båten behöver man inte åka på några sightseeingturer
och taxibilarna får inga körningar från hamnen. Helsingfors-guiden
berättar inte sin historia för turisterna. Visst sparar man bränsle och
luften förstörs inte, men det blir mycket pengar som aldrig kommer
in. Torg- eller saluhallshandlarna blir inte rika på turister som ser
Helsingfors från havet. Stockmann får inte in några pengar på köp
som aldrig görs. En turist som aldrig kommer hit går inte på restaurang. Hur mycket pengar går man egentligen miste om för att ett
fartyg med några tusen passagerare åker runt Helsingfors?
Hi-ohoj! Säger Aimo. Det måste vara mycket!
Om man dessutom lägger en fullständigt absurd ränta på farledsavgifterna, vad händer då? Kommer fartygen att åka någon
annanstans, t.ex. till St Petersburg, varifrån frakten förs till Finland
med tåg eller lastbil? Nog kan den nya regeringen, funderar Aimo.
Det är nog så att det bara finns omkring 100 fartyg och 7 000 sjömän under finsk flagg. Det är för lite för att regeringen ska visa något
intresse. Nu gäller det dock att fundera lite på vad man ska göra och
vart allt leder till.
Men visst kan man den ädla konsten att dumma sig i Finland,
och har kunnat det länge.
Aimo Myräkkä
Till havs
28
En traditionell isbrytare kan användas
till många olika uppgifter:
Isbrytaren Kontio
testkörde en bogserbåt
Isbrytaren Kontio har oljebekämpningsberedskap året om och hade även jour dygnet
om under sommarmånaderna. Den gångna sommaren erövrade Kontio även
ett helt nytt område.
Isbrytaren Kontio testkör bogserbåten Dir utanför Muuga i början av juli.
text: Saana Lamminsivu bilder: Rauno Mutka
D
en gångna sommaren isbrytaren Kontio hjälpte
en ny, stor bogserbåt med
testkörningarna utanför
Muuga i Estland i juli.
”Det var första gången som en traditionell isbrytare användes vid testkörningen av
ett nytt fartyg”, berättar Timo Jeskanen, som
var kapten på Kontio under operationen.
Isbrytaren lämpade sig
för testkörningen
Bogserbåten Dir byggdes på St Petersburgs
varv vid floden Neva. Fartyget seglar under
rysk flagg och kommer i fortsättningen att
hjälpa stora oljetankers som ankommer
oljehamnen i Primorsk. Under isbrytaren
Kontios testkörning, ett krav från klassificeringsinstitutet, testades det nya fartygets
sjö- och bogseringsegenskaper på flera
olika sätt.
”Bogseraren fästes i isbrytaren med
kraftiga rep. Därefter ökade vi farten bit för
bit, först till sex knop, sedan till åtta och så
vidare för att kunna testa bogserarens egen
dragkraft”, förklarar Jeskanen.
Kontios första testkörning av det nya fartyget gick bra, och isbrytaren gör vid behov
gärna fler liknande uppdrag.
30
”Våra isbrytare kan användas till många
olika uppgifter även utanför den traditionella isbrytningssäsongen”, fastställer
Hannu Ylärinne, operativt befäl på Arctia
Icebreaking Oy.
Isbrytarna underhålls
i sommarvärmen
Rekordkalla isvinter satte flera isbrytningsmaskiner på hårt prov, och under sommaren gjordes de i ordning för den kommande vinterns prövningar. Isbrytarna hjälpte
hundratals fartyg ur isen i vintras. Den inhemska isbrytningsutrustningen måste
vara i ordning, så därför tar man väl hand
om fartygen. Tack vare den flitiga besättningen har de finska isbrytarna hållit sig i
mycket bra skick. Vår äldsta isbrytare, Voima, är till exempel redan 57 år! Om man
inte hade underhållit och tagit hand om
fartyget så väl skulle det knappast vara till
någon större hjälp vid isbrytning.
I sommarvärmen svettades man på isbrytarna med underhållsarbete som stora
maskinrenoveringar som inte kan utföras
på vintern under isbrytningssäsongen.
Maskinunderhållen och de övriga underhållsarbetena på fartygen är tunga och
långvariga och kräver mycket personal. Besättningen på isbrytarna utförde så mycket
underhållsarbete under sommaren som det
bara gick mellan beredskapsuppdragen för
Europeiska sjösäkerhetsbyrån EMSA. Trots
en enorm insats fanns det flera stora underhållsarbeten som de tyvärr inte hann med,
eftersom isbrytarna inte har tillräckligt
med personal på sommaren. Otillräckliga
resurser orsakade även problem i vintras,
då alla isbrytare var ute på långa uppdrag
samtidigt och hade brist på personal.
Läs den tidigare artikeln:
www.smu.fi > Sjömannen 6/2010
Isbrytaren Kontio – i beredskap för oljebekämpning 24/7
Europeiska sjösäkerhetsbyrån EMSA har hyrt in isbrytaren
Kontio för oljebekämpningsuppdrag på norra Östersjön i
tre år framöver från och med 24 juli 2010.
31
:
M
ERAR
FOR
IN
SS
AN
AR
BE
T
SLÖ
SH
ET
SKA
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Kom ihåg att sköta om ditt
utkomstskydd om du arbetar
på ett fartyg under ett annat
EU-lands flagg!
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Besöksadress:
Telefonjour
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
tel. (09) 613 111
mån–fre kl 9.00–12.00
fax:(09) 6131 1333
Postadress:
PB 65, 00531 Helsingfors
Arbetslöshetskassans
kundtjänst är öppen:
Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)
Arbete på fartyg under annat EU-lands flagg och
utkomstskydd för arbetslösa
Vad du ska göra om du flyttar till ett
annat EU-land och seglar på ett fartyg under det landets flagg
Hur ska du göra om du bor i Finland men tar emot ett arbete som räcker över tre månader
eller permanent gör sk. snuttjobb på fartyg som seglar under svensk flagg?
Artikeln innehåller dessutom instruktioner för om du flyttar till ett annat EU-land. I Sverige, Danmark och Finland sköts
arbetslöshetsförsäkringen av frivilliga arbetslöshetskassor. I dessa länder ska du själv sköta om försäkringen och ansöka om
medlemskap i arbetslöshetskassan. I övriga EU-länder är du försäkrad via arbetet (obligatorisk arbetslöshetsförsäkring).
Hur ska du göra om du arbetar på
ett fartyg som seglar under svensk flagg, men bor i Finland?
Hur ska du göra om du blir arbetslös
från ett fartyg som seglar under svensk
flagg, men fortfarande bor i Finland?
Gå till väga på följande sätt för att behålla
rätten till inkomstrelaterad dagpenning om du
blir arbetslös i Finland, alltså i landet du bor:
Fartyget är svenskt om det bär Sveriges flagga.
Om du alltså arbetar på ett fartyg med svensk
flagg, men bor i Finland, ska du:
Om du blir arbetslös efter ett tjänsteförhållande
som till exempel räckt ett år och du är medlem,
alltså försäkrad i den svenska arbetslöshetskassan, ska du gå till väga på följande sätt:
1. Ansöka om medlemskap i den svenska arbetslöshetskassan, även om du inte ska flytta
till Sverige. För att få behålla utkomstskyddet
förutsätts det att du varit medlem i arbetslöshetskassan, alltså varit försäkrad i det land
vars flagg fartyget seglar under.
2. För över ditt medlemskap omedelbart. Det
är du själv som ska sköta om att du är försäkrad i rätt land. På Sveriges sjömansförbunds
(SEKO Sjöfolk) hemsidor: www.seko.se under
punkten A-kassan hittar du kontaktuppgifter
och andra uppgifter du behöver. Kassan heter
A-kassan för Service och Kommunikation. Fråga
vid behov om tilläggsinformation direkt av Sveriges sjömansförbunds arbetslöshetskassa.
Om du inte sköter om ditt medlemskap kan
det hända att du inte får arbetslöshetsförmåner om du blir arbetslös.
3. Meddela Finlands Sjömans-Union att du
överfört ditt medlemskap till Sverige. Anmälan
ska skickas skriftligen till Sjömans-Unionens
medlemsregister. Du kan till exempel utforma
anmälan på följande sätt: ”Jag, namn, adress,
personsignum, har försäkrat mig i Sveriges
SEKO från och med 19.9.2011 och jag lämnar
Finlands Sjömans-Union och Transportbranschens Arbetslöshetskassa. Underskrift
och datum.”
32
1. Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på
arbets- och näringsbyrån i Finland då arbetet
upphör.
2. Ta även omedelbart kontakt med Finlands
Sjömans-Unions medlemsregister. Du får en anslutningsblankett på posten, så att du omedelbart kan ansöka om medlemskap i Finlands
Sjömans-Union och Transportbranschens
Arbetslöshetskassa. Medlemskapet måste flyttas över till Finland senast 8 veckor efter det att
arbetet på ett fartyg under svensk flagg upphört,
annars förlorar du din rätt till utkomstskydd.
3. Efter att du skött om ditt medlemskap i
Finland och du ansöker om dagpenning hos
Transportbranschens Arbetslöshetskassa, ber
arbetslöshetskassan om en U002-blankett
från Sverige (SEKO), med vilken du påvisar din
försäkringsperiod i Sverige.
4. Då ditt arbete på ett fartyg under svensk
flagg upphör, ska du själv leverera ett Arbetsgivarintyg från din arbetsgivare till SEKO:s
arbetslöshetskassa. Det är den enda blankett
som den svenska arbetslöshetskassan godkänner. Din arbetsgivares ombud hittar blanketten på adressen www.seko.se/akassan. Om
blanketten inte levereras till SEKO:s kassa ifylld,
skriver de inte en U002-blankett för din försäkringsperiod och levererar den till Transportbranschens Arbetslöshetskassa. Transportbranschens Arbetslöshetskassa kan inte sköta om
arbetsgivarintygsärendet åt dig.
För att få behålla
utkomstskyddet förutsätts
det att du har varit medlem
i arbetslöshetskassan, att du
alltså varit försäkrad i det
land vars flagga fartyget bär.
5. Den första förmånsansökan med de bilagor
som krävs, kan du skicka till Transportbranschens
Arbetslöshetkassa efter att du har varit arbetslös arbetssökande i minst 2 veckor vid arbetsoch näringsbyrån.
Ett löneintyg för arbetet skriver ifrågavarande
rederis lönekontor ut (ska vara ifyllt på Finlands blankett) och den måste du själv begära
och skicka till kassan som bilaga till ansökan.
Handläggningstiden för ditt dagpenningärende
påverkas alltså av hur du själv sköter om dina
medlems- och försäkringsärenden och till
exempel av hur noggrant du fyller i ansökan
och om du skickar med bilagorna med alla
uppgifter som behövs, samt av hur snabbt
Transportbranschens Arbetslöshetskassa får
U002-blanketten som styrker försäkringsperioderna av den svenska arbetslöshetskassan. När
alla förutsättningarna granskats, omvandlar
Transportbranschens Arbetslöshetskassa lönen
som betalats ut i kronor till euro enligt den
omräkningskurs som fastställts av Europeiska
Unionen.
Om du har för avsikt
att flytta utomlands,
kontakta vid behov
arbetslöshetskassan
för att få anvisningar.
Om du till exempel flyttar till Sverige eller Danmark och seglar under det lands flagga som
du bor i, måste du ansöka om medlemskap i
arbetslöshetskassan i landet du bor i, alltså landet du arbetar i, så att din arbetslöshetsförsäkring är i skick under tiden du bor och arbetar i
utlandet och så att du vid behov kan flytta över
din försäkringsperiod till Finland när du återvänder hit. Du ska skicka en utträdesanmälan
till Finlands Sjömans-Unions medlemsregister
när du godkänts som medlem i den lokala
arbetslöshetskassan.
Om du flyttar tillbaka till Finland inom fem år,
är du enligt de nordiska ländernas avtal om
arbetslöshetsförsäkringar en sk. återvandrare
som kan räkna till godo att man i en återvandringssituation inte tillämpar den 4 veckor långa
arbetsplikt som avses i Finlands lagstiftning
innan förmånen betalas ut, förutsatt att du i
övrigt uppfyller villkoren för att få förmåner. I så
fall bestäms storleken på din förmån utgående
från den lön du fick då du var försäkrad i ett
annat nordiskt land.
Om det har gått över fem år från det att du åkt
till dess att du återvänder, förutsätts en minst
fyra veckor lång medlemskaps- och arbetstid i
Finland innan förmåner betalas ut från Finland.
I så fall bestäms förmånens storlek av arbetet
som utförts i Finland, när man har fått rätt till
förmån.
Kom ihåg att omedelbart ansöka om medlemskap i Finlands Sjömans-Union och Transportbranschens Arbetslöshetskassa då du flyttar
tillbaka till Finland, så att det inte blir några
förluster för utkomstskyddets del. Annars är
tillvägagångssätten desamma när man återvänder till Finland som de som nämns i punkterna
1–5 ovan.
Maritta Toivonen,
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
Oletko sinä tarinaniskijä
tai innokas kuvaaja
Kasautuuko pöytälaatikkoosi kirjoituksia, jotka saattaisivat kiinnostaa myös muita? Kirjoitatko mielelläsi tarinoita tai kertomuksia? Tai kenties oletkin todellinen mielipidevaikuttaja.
Merimies-lehden toimitusta kiinnostavat myös merenkulkuun
liittyvät valokuvat. Jos kameraasi on tallentunut ehta otos, nyt
sinulla on hyvä mahdollisuus julkaista se Unionin medioissa.
Lähetä juttu tai kuva sähköpostitse: [email protected]
tai postitse: Saana Lamminsivu, Suomen Merimies-Unioni,
John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINK
Anna kuulua, lähetä juttuja tai kuvia,
äläkä turhaan kainostele!
Alster och fotografier
från våra medlemmar
Är du en historieberättare eller en entusiastisk fotograf?
Är din skrivbordslåda fylld med alster som kanske även intresserar andra? Tycker du om att skriva historier och berättelser?
Eller kanske du är expert på att påverka andras åsikter.
Sjömannens redaktion är även intresserad av fotografier med
sjöfartsmotiv. Nu har du möjlighet att publicera dina fotografier i Unionens medier om du fångat äkta sjöfartsstämning
med din kamera.
Skicka historier per e-post [email protected]
eller per post: Saana Lamminsivu, Finlands Sjömans-Union,
John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors.
Ta mod till dig och skicka oss
dina alster eller fotografier!
33
Kon
finlands sjömans-Unions
kongress
den 10–11 maj 2012
Meddelande om Finlands Sjömans-Unions
23. kongress
Finlands Sjömans-Unions styrelse beslöt den 18 augusti 2011 att Sjömans-Unionens
ordinarie kongress hålls den 10–11 maj 2012 i Helsingfors i transportförbundens
Hagnässal, adress John Stenbergs strand 6.
Förberedelserna för
Sjömans-Unionens
kongress inleds
Kongressen är förbundets högsta beslutande
organ och drar upp riktlinjerna för verksamheten den kommande fyraårsperioden. Kongressen utser också förbundets ledning, styrelse
och fullmäktige som fattar beslut i gemensamma frågor.
Enligt Unionens stadgar bildar varje medlemsförening sin egen valkrets, ur vilken man väljer
kongressrepresentanter i relation till antalet
medlemmar. Från varje valkrets väljs en representant per 200 medlemmar, dock minst en
representant.
ss
2012
Kongress 2012
Tidtabell
- Cirkuläret EK 1/11 skickas ut
den 1.9.2011
- Kandidatnomineringen börjar på
arbetsplatserna och fackavdelningarna
den 1.10.–15.11.2011
- Kandidatnomineringsprotokoll och
medgivanden skickas in senast
den 30.11.2011
- Styrelsen fastställer kandidatlistan
den 14.12.2011
- Leverans av valmaterial 16.1.2012
- Röstperiod 19.1.–16.3.2012
Kandidatnomineringen till kongressen börjar
den 1.10.2011 och slutar den 15.11.2011. Kandidaterna till kongressvalet nomineras på ett
medlemsmöte som skall anordnas på fackavdelningarna och/eller arbetsplatserna under
kandidatnomineringen. Endast SjömansUnionens medlemmar får delta i mötena.
- Rösträkning 19.3.2012
Endast medlemmar som har anslutit sig till
förbundet senast den 1.4.2011 och som har ett
giltigt medlemskap får nomineras till kongresskandidat. Kandidatutnämning kräver ett skriftligt medgivande från vederbörande.
- Kallelse till kongressen skickas ut till
representanterna den 21–22.3.2012
Unionens styrelse sätter upp kandidaterna på
vallistorna i december och den ordinarie röstperioden är 19.1.–16.3.2012.
gre
- Sista inlämningsdag på förslag till
motioner samt förslag till
stadgeändringar från personmedlemmar
och medlemsföreningar är den 9.3.2012
- Styrelsen fastställer röstresultatet
den 20.3.2012
- Styrelsen beslutar om sina utlåtanden
för kongressen den 17.4.2012
- Kongressmaterial skickas till
representanterna den 20.4.2012
- KONGRESS 10–11.5.2012
Vid kongressen behandlas ärenden som avses i § 12 av Finlands Sjömans-Unions
stadgar samt eventuella förslag till stadgeändringar.
Helsingfors den 18 augusti 2011
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU rf
Styrelsen
34
bild: Pentti Holappa
35
Mycket att förbättra när det gäller
säkerheten inom passagerarfartygstrafiken
Säkerheten inom den inhemska passagerarfartygstrafiken har
prytt rubrikerna under den gångna sommaren. Nu har det även
gjorts en undersökning om detta aktuella ämne: Inverkan på
säkerheten inom den inhemska
passagerarfartygstrafiken av
undersökning av olyckor. Undersökningen har gjorts av Risto
Lappalainen som lärdomsprov
i programmet för sjöfartsförvaltning på Kymmenedalens yrkeshögskola (allmänt AMK).
Lappalainens rapport visar
tydligt att allt ännu inte är som
det ska när det gäller säkerheten
inom den inhemska passagerarfartygstrafiken. Lärdomsprovet
är en uppdatering av ämnet som
det första gången gjordes en säkerhetsrapport om år 2004. Denna säkerhetsrapport, Säkerheten
inom den inhemska passagerarfartygstrafiken, publicerades år
2006. Samtidigt undersökte Lappalainen hur rekommendationerna som gavs i samband med den
föregående säkerhetsrapporten
har följts.
”Eftersom man har undvikit
allvarliga personskador och storolyckor vid olyckstillfällen tror rederierna att säkerhetsfrågorna är i
ordning. Så är det dock inte: i fle-
ra av sjutton undersökta olycksfall eller undantagsfall hittade
man saker att anmärka på vad
gäller skötseln av säkerhetsfrågor
på fartygen”, sammanfattar Lappalainen.
Baserat på Lappalainens utredning stödjer den rådande säkerhetsattityden, besättningens
utbildning, vägledning och fördjupning hos en del av den inhemska passagerarfartygstrafikens rederier inte en gynnsam
säkerhetsmiljö. Dessutom har
man fortfarande inte fäst tillräckligt med uppmärksamhet på
anvisning av trafikeringen, utbildning, övervakning eller den
allmänna säkerheten.
Däremot anser han inte läget
vara helt hopplöst.
”Visst finns det en säkerhetskultur, men den är varierande och
saknar anvisningar som fastställer en gemensam lägstanivå. Mer
handledning, styrning och myndighetsövervakning krävs för att
hantera säkerheten inom branschen.”
Rederiernas attityd
återspeglas på de
anställda
Problemet är också att en del av
den inhemska passagerarfartygs-
trafikens rederier inte vill erkänna
farliga situationer och undantagssituationer som riskfaktorer. En
del av de intervjuade representanterna för rederierna förringade
tydligt verkliga farliga situationer
som de själva utsatts för.
”Den negativa inställningen
till säkerhet hos dessa rederier
påverkar också den enskilda
arbetarens åsikter”, berättar Lappalainen.
Obligatorisk
säkerhetsplan
Baserat på undersökningen har
man valt att förnya säkerhetsrekommendationen. Enligt den nya
rekommendationen ska en enklare säkerhetsplan bli obligatorisk
för alla fartyg i den inhemska passagerarfartygstrafiken. Dessutom
ska Trafiksäkerhetsverket kunna
ge nödvändiga bestämmelser om
säkerhetsledning baserat på fartygssäkerhetslagen.
Lappalainens lärdomsprov Inverkan på säkerheten inom den inhemska passagerarfartygstrafiken
av undersökning av olyckor har
publicerats i en publikationsserie
utgiven av Centralen för undersökning av olyckor.
Pasi Pitkälä, 45, valdes i sommar
till ESL Shippings huvudförtroendeman för perioden 1.7.2011–30.6.2013.
Rederiet har inte haft någon huvudförtroendeman tidigare. Pitkälä, som
arbetar som kocksteward på M/s
Pasila, har tidigare fungerat som fartygsförtroendeman. Petriina Törni
valdes till förtroendeman på M/s Eira.
Under hösten tänker Pitkälä åka
runt till rederiets fartyg och presentera sig. Dessutom är det meningen att
det ska väljas förtroendemän på de
fartyg där det inte finns några sådana
ännu.
”Syftet är att förbättra både kontakten mellan fartygen och kontakten mellan fartygen och kontoren”,
berättar Pitkälä.
Olli Kauranen fortsätter
som huvudförtroendeman
för Neste Oil Shipping,
Jani Santala vice
huvudförtroendeman
Resultatet av Neste Oil Shippings
huvud- och vice huvudförtroendemannaval för Finlands SjömansUnion, som genomfördes 15.6.2011,
blev att Olli Kauranen fortsätter
som huvudförtroendeman och Jani
Santala fungerar som vice huvudförtroendeman.
Förtroendemännens nya verksamhetsperiod är 1.8.2011–31.7.2013.
Mika Ojala
huvudförtroendeman
på Viking Line
Mika Ojala börjar som huvudförtroendeman på Viking Line den
1 oktober 2011. Timo Purho fungerar
som vice huvudförtroendeman. Förtroendemännens ämbetsperiod är
1.10.2011–30.9.2013.
36
Nya lagen om sjöarbetsavtal
trädde i kraft den 1 augusti 2011
Pasi Pitkälä blev
ESL Shippings
huvudförtroendeman
Kompletteringskurs
för förtroendemän
11–12.10.2011, Helsingfors
På förtroendemännens kompletteringskurs behandlas
förbundets aktuella frågor samt kommande kollektivavtals
förhandlingar. Vi får dessutom höra om utvärdering av
arbetsförmågan inom försäkringsmedicinsk vetenskap
samt fackets aktuella frågor i Eu.
Föreläsningarna hålls i Transportförbundens Hagnäshallen
och övernattning sker på hotell Cumulus i Hagnäs.
Anmälningar:
Kenneth Bondas
[email protected]
tel. (09) 615 20254 eller 040 456 0245
Beställa ansökningsblanketten från Bondas
eller via webbsidan:
www.smu.fi > på svenska > utbildning
> förtroendemannautbildning
OBS! När du har fyllt i din del av ansökningen skall du be
din arbetsgivare godkänna den (skriva under) och efter det
returnera kursansökningen.
Postadress för kursblanketten:
Kenneth Bondas
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 HELSINGFORS
Lagstiftningen om sjöarbete reviderades. Lagen om sjöarbetsavatal (756/2011), som ersätter
sjömanslagen, trädde i kraft den
1 augusti 2011.
Bakgrunden till reformen är
att ILO 2006 antog en konvention om arbete till sjöss genom
vilken reformerades 37 tidigare
ILO-konventioner och fastställdes internationella minimikrav
för arbete i sjöfartssektorn. Dessutom beaktas i den nya lagen om
sjöarbetsavtal bestämmelserna
i arbetsavtalslagen, som trädde i
kraft år 2001.
Totalrevideringen har beretts
vid delegationen för sjömansärenden som finns i anslutning
till arbets- och näringsministeriet.
Utöver det nämnda ministeriet ingick i delegationen företrädare för
sjöfartssektorns arbetstagar- och
arbetsgivarorganisationer, socialoch hälsovårdsministeriet samt
kommunikationsministeriet.
I och med revideringen utvidgas arbetsgivarens skyldighet att
betala kostnader för sjukvård från
nuvarande 42 dagar till 112 dagar.
Arbetsgivarens skyldighet att er-
sammanstält av: Juhani Artto
sätta sjukvårdskostnader begränsas dock bara till den del av kostnaderna som i normala fall ska
betalas av den arbetstagare som
blivit sjuk, efter de ersättningar
som betalas av offentliga medel.
Även arbetstagarnas rätt till
hemresor utvidgas. Arbetstagarnas rätt till hemresor begränsas
inte längre till EU-området, utan
alla arbetstagare behandlas jämlikt oberoende av hemort eller
medborgarskap. I och med att den nya lagen
om sjöarbetsavtal träder i kraft,
slopas den i sjömanslagen ingående möjligheten att bevilja utländska arbetsgivare tillstånd till
undantag som befriar från skyldigheten att iaktta finska anställningsvillkor.
Minimianställningsvillkoren
bestäms i första hand enligt det
kollektivavtal som är bindande för
arbetsgivaren med stöd av lagen
om kollektivavtal. I den nya lagen
omfattas sjöfartens kollektivavtal
av förfarandet för fastställande av
kollektivavtals allmänt bindande
verkan.
ä
Från v
hav
rldens
I Sverige överväger man att anställa
beväpnade väktare på fartyg
I Sverige utreds det som bäst
om man på fartyg som opererar
i farliga områden borde anställa
beväpnade väktare. Utredningen
görs på uppdrag av landets regering. I slutet av juli blev frågan
ännu aktuellare, när ett tiotal
pirater attackerade ett svenskt
tankfartyg i Benins huvudstad
Cotonous kustvatten i Västafrika. Piraterna flydde tomhänta
när de insåg att ett fartyg från
Benins flotta närmade sig farty-
get de tagit kontrollen över. Personalen på tankern gömde sig
bakom låsta dörrar och klarade
sig oskadda. Wisby Ship Management –
rederiets säkerhetschef Jonas
Engström konstaterade i en
intervju som nyhetsbyrån TT
gjort, att han för ett år sedan
starkt motsatte sig att man skulle anställa beväpnade vakter på
fartygen. Han medgav att han
inte är riktigt lika säker på sin inställning längre.
37
Mitä teet taivaalla kuu?
Kerro, mitä teet äänetön kuu?
Nouset illalla ja kuljet
tähyilet autioita maita,
ja laskeudut sitten.
(Giacomo Leopardi)
Syvästi kaivaten
äiti Vaili
sisarukset perheineen
sisarusten lapset perheineen
sukulaiset ja ystävät
Siunaus on toimitettu Kiimingin
kirkossa 9.7.2011.
Talousapulainen
Marja-Liisa (Ötökkä) Niiranen
s. 11.8.1948 Asikkala
k. 2.7.2011 Helsinki
Lämpimästi muistaen
entiset seilauskaverit
KIITOS / TACK
ISO KIITOS Tallink Siljalle ja M/s Silja
Europan työkavereille muistamisesta
täyttäessäni 50 vuotta.
Sakke Mattila
Kiitos M/t Jurmon henkilökunnalle
ja Neste Oilille 50-vuotispäivieni
huomioimisesta.
Jari Tammi
Suuret kiitokset M/s Eiran porukalle
syntymäpäiviemme muistamisesta.
Pia ja Hans Sundman
5&0
Olen varmaan syntynyt ”onnellisten”
tähtien alla… onhan minulla TEIDÄT
työkavereina M/s Gabriellalla! KIITOS!
Sinikka ”Sinttu” Eklund
Pääluottamusmies Olli Kauranen ja
varapääluottamusmies Jani Santala
kiittävät Neste Oil Shippingin SMU:n
jäseniä saamastaan luottamuksesta.
Edunvalvonta jatkuu kiivaana.
38
Lämmin kiitos M/t Suulan henkilökunnalle sekä Neste Shipping
-varustamolle muistamisestani
merkkipäivänäni.
Harri Saarela
Sisä-Suomen osasto (001)
ELÄKKEELLE /
PENSIONERING
Pikkujoulut
Aika: la 19.11.2011
Paikka: Wanha Kasino, Kylpylaitoksentie 4, Savonlinna
Ohjelma alkaa ruokailulla klo 16, konsertti on klo 19
Savonlinnasalissa. Pitkänmatkalaisia avustetaan majoituskustannuksissa.
Ilmoittautumiset 31.10. mennessä Seppo Immoselle
p. 050 368 2298 tai Paavo Auviselle p. 040 506 9468.
Tervetuloa jäsenet ja eläkeläiset!
Sydämellinen kiitos M/s Isabellan hotelliosastolle ja rekkakuskeille muistamisesta jäädessäni
eläkkeelle.
Mukavaa syksyä!
Raija Kytösaho
Kiitos teille työkaverit ihanista
läksiäisjuhlista, lahjoista ja kaikista onnentoivotuksista jäädessäni
eläkkeelle M/s Gabriellalta.
Marja-Liisa Sipiläinen
Kiitos Nesteen konttorihenkilöstölle sekä laivaporukoille jäädessäni 1.6. viettämään eläkepäiviä.
Kepeitä tuulia niin entisille, nykyisille kuin tulevillekin merenkulkijoille.
Pentti ”Hämis” Hämäläinen
Lämmin kiitos M/s Amorellan
upealle henkilökunnalle.
”Elämän kauneimmat muistot
ovat hetkiä, joihin ei ollut käsikirjoitusta.”
Halauksin ”Messiäiskä”
Arja Aaltonen
KULTAMERKIT /
GULDSMÄRKEN
Jouko Ahde
Rainer Koivisto
Sari Koskela
Sirkka-Liisa Märsylä
Harri Pohjalainen
Syyskokous
Aika: la 19.11.2011 klo 12
Paikka: Hotelli Pietari Kylliäinen, Olavinkatu 15, Savonlinna
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Kaikki jäsenet, tervetuloa!
Lounais-Suomen osasto (006)
Iloinen possujuhla
Aika: pe 23.9.2011 klo 19 alkaen
Paikka: Uittamon tanssipaviljonki, Rykmentintie 29, Turku
Luvassa tanssia orkesterin tahdissa, parillaporsasta ja salaattia, karaokea, arpajaiset sekä mukavaa yhdessäoloa.
Liput: Marja Vyyryläinen p. 050 559 0582, Maarit Salminen
p. 050 559 0580. Lipun hinta, 10 euroa, maksetaan osaston
jäsenille kuittia vastaan takaisin.
Järjestäjät: JHL Turun Yhteisjärjestö ja SAK:n Turun Seudun
paikallisjärjestö.
Etelä-Suomen osasto (009)
Syyskokous
Aika: ti 15.11.2011 klo 12.00
Paikka: osaston toimisto, Linnankatu 13, 00160 Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Tervetuloa!
hallitus
Laivan viihdeammattilaiset (011)
Hyvät viihdeammattilaiset, syyskokouksen aika lähestyy!
Tänä syksynä kokous järjestetään Riiassa tai
muussa vastaavassa kaupungissa 20.–22.10.2011.
Kokouksessa käsitellään viralliset syyskokousasiat sekä tulevat
tapahtumat. Kohde varmistuu, kun sitovat ilmoittautumiset ovat
tulleet. Hinta 200–250 € / hlö kohteesta riippuen. Toteutuneesta matkasta korvataan jäsenille osa takaisin. Korvattava osuus
riippuu osallistujamäärästä. Matkalle mukaantulo edellyttää myös
kokoukseen osallistumista!
Sitovat ilmoittautumiset 26.9.2011 mennessä Ninalle
[email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkemmat
ohjeet maksun suorittamisesta.
Kaikki jäsenet, tervetuloa mukaan! Avecit ovat tervetulleita
omakustannehintaan.
Syyskokous
Aika: pe 28.10.2011 klo 18
Paikka: Osaston toimisto, Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.
Osasto tarjoaa illallisen. Vaikuttaminen kannattaa sittenkin!
Jäsenet – tervetuloa!
hallitus
Pikkujoulut tulossa!
Aika: la 26.11.2011 klo 19
Paikka: Ravintola Strampen (sisäsatama), Rantakatu 6, Vaasa
Maksu (35 euroa/jäsen ja 45 euroa/avec) suoritetaan osaston
tilille NORDEA 152830-123690 viite ”pikkujoulu”.
Paikkoja on rajoitetusti – jälki-ilmoittautumisia ei oteta!
Varaukset viimeistään 14.11. mennessä:
Kaisa Kuusisto p. 050 557 5331.
Tervetuloa!
1. Kuka on kirjoittanut romaanin ”Meren saari”,
jonka ruotsinkielinen alkuperäisteos on ”Vid havet”?
a) Tove Jansson
b) Sally Salminen
c) Jörn Donner
2. Kuka on levyttänyt kappaleen ”Yksinäinen merimies”?
a) Eino Grön
b) Dingo
c) Topi Sorsakoski
3. Minä vuonna pidettiin ensimmäiset Kotkan Meripäivät?
a) 1952
b) 1962
c) 1972
4. Superfast Ferries alkoi liikennöidä Rostockin ja Hangon välillä
17.5.2001. Minkä maalainen varustamo oli alkujaan?
a) Virolainen
b) Italialainen
c) Kreikkalainen
5. Suomalainen rahtilaiva upposi 10.10.1973 Porin ulkopuolella
lastin siirryttyä kovassa myrskyssä. Aluksen päällikkö hukkui
turmassa. Mikä laiva oli kyseessä?
a) M/s Clio
b) M/s Corona
c) M/s Ceres
6. Minne Suomen ensimmäinen perustettu sukelluskohde,
kuunari Koivisto, upotettiin neljä vuotta sitten?
a) Hailuodon edustalle Perämeren syvyyksiin
b) Pyhtään edustalle Suomenlahden syvyyksiin
c) Luvian edustalle Selkämeren syvyyksiin
Länsi-Suomen osasto (008)
Ulkoilu- ja talkoohenkiset päivät
Aika: 8.–9.10.2011 aloitus klo 12
Paikka: Liiton mökki Raippaluodossa (Meriluoto)
Kiva ulkoilla ja tavata tuttuja ruokailun merkeissä.
Ilmoittautumiset 5.10. mennessä Karille
p. 0400 418 511 tai [email protected].
Majoitusmahdollisuus ilmoittautumisjärjestyksessä!
Töitä piisaa kaikille, joten tervetuloa sankoin joukoin!
Koonnut: Pekka Mantere
Ystävälleni
Pieni mehiläinen
kulki metsän laitaa
yksinäinen olo mulla
suru tuli paitaan
eipä ole mulla enää
yhtään ystävää
ne lensi kaikki yhtä aikaa
sinne etelään
tyhjäksi jäi pihapiiri
ikävä istui rintaan
takaisin ne toisin kaikki
vaikka mihin hintaan
niin vilpitöntä ystävyyttä
et saa mistään muusta
kun pikkulintu puussa kykkii
pullan muru suussa
se syötyänsä onnellisna
lentoon pyrähtää
ja tahtois laulaa
mulle laulun
tänne minä jään
Marjatta 2011
7. Katamaraani aloitti liikenteen Haminan ja Viipurin välillä
vuoden 2011 elokuussa, monien viivästysten jälkeen.
Minkä niminen alus on?
a) M/s Orion
b) M/s Namdalingen
c) M/s Julia
8. Minkä niminen matkustajalaiva liikennöi Kokkolan ja
Skellefteån välillä 1960-luvun loppupuolella?
a) M/s Folkliner
b) M/s Polar Express
c) S/s Coccolita
9. Kuka on nykyisen hallituksen liikenneministeri?
a) Anu Vehviläinen
b) Merja Kyllönen
c) Krista Kiuru
10. Suomen Meripelastusseura on valtakunnallinen
vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten
keskusjärjestö. Kuinka monta pelastusalusta heillä on
käytössään?
a) 80
b) 120
c) 150
Oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3b, 4c, 5c, 6c, 7b, 8c, 9b ja 10c
IN MEMORIAM
Rakkaamme
Maria (Rimbula) Briitta Elisabet
Jämsä
s. 18.8.1955 Kiiminki
k. 29.9.2010 Helsinki, Terhokoti
Pekan
pähkinät
AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT /
AVDELNINGARNA INFORMERAR
39
Kilp
ailu
Tävling
Merimies-lehden
kilpailuun tuli tällä
kertaa 69 vastausta. Lähes kaikki vastaajat tiesivät, että Royal Line
-varustamo sijaitsee Helsingissä. Unionin
liittosihteeri Kenneth Bondas arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajaksi Ulla
Keski-Laturin Harjavallasta.
Denna gång kom det in 69 svar i tidningen
Sjömannens tävling. Nästan alla som svarade visste att Royal Line-rederiet ligger i
Helsingfors. Unionens förbundssekreterare
Kenneth Bondas drog lott bland dem som
deltog i tävlingen och vann gjorde Ulla KeskiLaturi från Harjavalta.
Mikä on Suomen Merimies-Unionin
korkein päättävä elin?
Vilket är det högsta beslutande organet
för Finlands Sjömans-Union?
Valitse yksi vaihtoehto:
1) Hallitus
Välj ett alternativ:
1) Styrelsen
2) Valtuusto
2) Fullmäktige
3) Edustajakokous
3) Kongressen
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.
Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä
nro 6/2011.
Bland alla som svarar rätt på frågan
lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala.
Namnet på vinnaren publiceras i numret
6/2011 av tidningen Sjömannen.
Osallistu kilpailuun
22.9.2011 mennessä:
Du kan delta i tävlingen senast
den 22.9.2011 på följande sätt:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden
kilpailu
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan
vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite,
puhelinnumero).
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Skicka svaret till adressen:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
Puheenjohtaja / Ordförande
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Simo Zitting
Anja Uusitalo
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected]
fö[email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
TELEFAX
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Postiosoite
Postadress
Asiakaspalvelu
Kundtjänst
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
+358 (0) 9 615 20 227
PL 65, 00531 Helsinki
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso
Helsinki
PB 65, 00531 Helsingfors
Broholmsgatan 3–5, gatuplan
Helsingfors
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
Puhelinpäivystys
Telefonjour
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
Faksi: (09) 6131 1333
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Fax: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
sähköinen palvelu
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
www.akt.fi/fi/kuljetusalan_
tyottomyyskassa
40
www.akt.fi/se/arbetsloshetskassan
Toimitsija, Ahvenanmaa
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Ombudsman, Åland
Kenneth Bondas
Henrik Lagerberg (09) 615 20 254 / 040 456 0245
(018) 199 20 /0400 478 884
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Tetta Härkönen
Taloudenhoitaja / Ekonom
(09) 615 20 252 / 040 455 9834
Mikko Tuominen
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Hallinnon sihteeri /
administrationens sekreterare
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Sari Helenius
Stiina Raitio
(09) 6152 0225 / 040 450 6768
(09) 615 20 219
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Klaus Lust
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
Kirjanpitäjä / Bokförare
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Toimitsija / Ombudsman
Carita Ojala
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Toimittaja / Journalist
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Toimitsija / Ombudsman
Satu Silta
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Tiina Kytölä
(09) 615 20 257
Toimitsija / Ombudsman
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Kenneth Bengts
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Katja Gräsbeck
(09) 615 20210 / 045 7730 1021
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Essi Voutilainen
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076
(hoitovapaalla / vårdledig)
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin
varaukset Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings
stugans bokningar från kontoret
i Åbo