Transcript 8 - Suomen Merimies

marraskuu
Nº 7/ 2011
merimies
sjömannen
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
Jäänmurron kilpailutilanne on vääristynyt
Monitoimimurtaja
Botnica jäi ilman
jäänmurtosopimusta
ONTUVAA KULKEMISTA
ELÄKÖITYMISAALTO
BOTNICA BLEV UTAN
SVAVELDIREKTIVET
Vuosaaressa
edessä merenkulussa
isbrytaravtal
orättvist
1
pääkirjoitus:
Jobissa:
Matkanjohtajana
Suomen ainoalla
työllisyys turvattava
risteilijällä
12
8
Merkitse kalenteriisi
Jouluglögit!
Kulkemisongelmat
Vuosaaren satamassa
jatkuvat.
Helsinki
ma 12.12.2011
klo 13.00–15.00
sisältö:
Turku:
ma 12.12.2011
klo 12.00–15.00
4 Mitä tekee
8 Epäkohtia
6 Botnican
12 Matkanjohtajana
IMO?
hyytävä tilanne
nousussa
15 Europarlamentaarikko:
Suomen ainoalla
risteilijällä
Rikkidirektiivi
on epäreilu
Nº7/2011
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS
ILMOITUKSET • ANNONSER
MERIMIES – SJÖMANNEN
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011
VAIHDE / VÄXEL
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tidningen utkommer åtta gånger om året.
+358 (0)9 615 2020
TILAUSHINNAT (2011)
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
8
TELEFAX
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected] / fö[email protected]
Suomen kauppalaivaston kehitys on ollut 2000-luvulla taantuva. Vuosina 2002–2006 ulkomaanliikenteessä olleiden kauppa-alusten lukumäärä laski 129
aluksesta 114 alukseen eikä Suomeen liputettu uudisrakennuksia.
Vuosina 2002–2006 alusten miehistö vähentyi
1272 henkilötyövuotta ja myöhemmin suurten matkustaja-alusten ulosliputukset vähensivät henkilötyövuosia yli 500 lisää. Selvää on, että varaa ei ole menettää enää yhtäkään alusta eikä merenkulun työpaikkaa.
Loppusyksy koetteli suomalaista merenkulkua
olan takaa. Merenkulun kestouhka, rikkidirektiivin voimaantulo ja päästörajan lasku 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 alkaen ei ole jättänyt rauhaan. Arvion mukaan
rikkidirektiivi voi merkitä jopa 1,2 miljardin euron lisäkustannusta suomalaiselle ulkomaankaupalle.
14 Työtapaturmat
Vuosaaressa
Kannen kuvassa:
Yt-matruusi Toni Lahdenmäki ja Pursimies Leo Westman monitoimimurtajan kannella.
+358 (0)9 615 20 227
Suomalaisten merimiesten
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska > kommunikation >
Sjömannen > mediakort
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
28.11.
16.12.
Todellinen helpotuksen huokaus
koettiin 10. marraskuuta,
kun saatiin viesti, että liikenneja viestintäministeriön
hallinnonalalle hallitusohjelmassa
kaavaillut 20 miljoonan euron
säästöt on päätetty kohdistaa
uudelleen.
Lokakuussa pöytään tuotiin myös esitys väylämaksujen korottamisesta. Hallitus esittää väylämaksuihin
12 prosentin korotusta, jolloin väylämaksut kasvaisivat 8,6 miljoonaa euroa ja tulokertymäksi muodostuisi yhteensä 80,6 miljoonaa euroa. Suurin kustannuspaine kohdistuu kotimaisiin aluksiin, jotka
liikennöivät satamiimme säännöllisimmin. Ne pystyvät kulkemaan vahvoissakin jäissä itsenäisesti, toisin
kuin useimmat ulkomaanlipun alla kulkevat alukset,
jotka tarvitsevat jäissä jäänmurtaja-avustusta. Kotimaisilta laivoilta kerätyillä väylämaksuilla kustannetaan näin ollen ulkolaisten laivojen avustamista.
Vakavin kotimaiseen merenkulkuun kohdistunut
uhka loppukesän ja syksyn aikana on ollut liikenne- ja
viestintäministeriön hallinnonalalle hallitusohjelmassa kaavailtu 20 miljoonan euron säästö, jonka vaikutus suomalaisiin varustamoihin olisi ollut toteutuessaan dramaattinen. Todellinen helpotuksen huokaus
koettiin 10. marraskuuta, kun saatiin viesti, että 20
miljoonan euron säästöt on päätetty kohdistaa uudelleen. Säästökohteet selvitetään helmi-maaliskuussa
käytäviin seuraaviin kehysneuvotteluihin mennessä.
Maan hallituksen päätös säästöjen kohdentamisesta uudelleen edellytti, että merenkulun alalle saadaan aikaan keskusjärjestöjen raamisopimuksen mukainen työehtosopimusratkaisu. Merimies-Unioni ja
Suomen Varustamot päättivätkin aloittaa niin sanottuun raamisopimuksen soveltamiseen liittyvät työehtosopimusneuvottelut välittömästi.
Raamisopimuksen
kattavuutta
arvioidaan
24.11.2011 mennessä, jolloin ammattiliittojen on annettava vastaus siitä, ovatko ne mukana raamissa vai
eivät. Mikäli raamisopimuksesta tulee riittävän kattava, maan hallitus sitoutuu omasta puolestaan sovittuihin toimenpiteisiin sekä antaa tarvittavat esitykset
eduskunnalle.
Teksti: Saana Lamminsivu, Ilpo Minkkinen kuva: Schutterstock
IMO:n rakenne
IMO:n työ
Kansainvälinen
merenkulkujärjestö IMO
hallinnoi merenkulun
turvallisuusasioita
K
ansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on Yhdistyneiden
Kansakuntien (YK) alainen
organisaatio, jonka tehtävä
on turvata ja kehittää merenkulun turvallisuutta. IMO pyrkii myös ehkäisemään
merien saastumista. Suomalaisille merimiehille IMO on erityisesti tunnettu siitä,
että merenkulkijoilta vaaditaan kansainvälisessä liikenteessä STCW-yleissopimuksen
mukaiset pätevyyskirjat ja koulutuksen on
täytettävä STCW-vaatimukset ennen kuin
aluksessa voi työskennellä.
Viime aikoina IMO on tullut erityisen
tutuksi täällä Itämeren perukoilla rikkidirektiivistä. Rikkidirektiiviä alettiin valmistella alun perin juuri Kansainvälisen merenkulkujärjestön toimesta. IMO esittää,
että laivojen polttoaineen rikkipitoisuus
pudotetaan Itämerellä 0,1 prosenttiin vuo-
teen 2015 mennessä, kun esimerkiksi Välimerellä sallitaan polttoaineille 4,5 prosentin pitoisuus vielä vuoteen 2020 saakka.
Esitys ei ilahduta Suomen vientiteollisuutta
ja rahtiliikenteen varustamoita nousevien
kustannusten vuoksi.
Mukavuuslippuvaltiot
vallankahvassa
IMO perustettiin Genevesssä vuonna 1948,
jolloin järjestö tunnettiin vielä lyhenteellä
IMCO (Inter-Governmental Maritime Consultative Organization). Nykyinen nimi International Maritime Organization, eli IMO
otettiin käyttöön vuonna 1982. IMO laatii
ja hyväksyy kansainvälisiä määräyksiä ja
sääntöjä turvallisen sekä tehokkaan meriliikenteen ja puhtaiden merien takaamiseksi.
IMO:lla on tällä hetkellä 170 jäsentä,
jotka edustavat valtioita yleensä kunkin
IMO tekee laajaa yhteistyötä eri toimijoiden
ja järjestöjen kanssa ja kuulee heitä. Merenkulkijoita edustaa IMO:ssa Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio (ITF)
ja IFSMA (laivanpäälliköiden kv. yhdistys).
ITF:n pysyvä edustaja IMO:ssa on Björn Erik
Kristoffersen Norjasta.
4
valtion merenkulkuviranomaisen kautta.
Merenkulun erityispiirteenä on syytä kiinnittää huomiota sellaisiin jäsenvaltioihin
(flag states), kuten Liberia, Marshallinsaaret, Antigua & Barbuda, Cookinsaaret jne.
Näihin maihin, eli mukavuuslippuvaltioihin, laivoja rekisteröidään, jotta saadaan
kustannuksia, eli merimiesten palkkoja, alhaisemmiksi. Lisäksi voidaan vielä mahdollisesti liikennöidä vanhoilla ja alikuntoisilla
aluksilla, koska näissä maissa viranomaisvalvonta on olematonta. Näitä merenkulun merkittäviä lippuvaltioita edustavatkin
sitten IMO:n kokouksissa yleensä sujuvaa
englantia puhuvat herrasmiehet tai ladyt,
joiden koti tosin on huomattavasti lähempänä Lontoon päämajaa kuin se lippuvaltio,
jota he edustavat.
Lontoon keskustoimistossa työskentelee
noin 300 henkeä, jotka edustavat yli 50 eri
kansallisuutta. IMO:n pääsihteeri Efthimios
Mitropoulos saapuu Kreikasta. Pääsihteeri
vaihtuu ensi vuoden alusta ja uutena pääsihteerinä jatkaa Koji Sekimizu Japanista.
IMO laatii ja hyväksyy kansainvälisiä sopimuksia (Convention) ja säännöstöjä
(Protocol), joita IMO:n jäsenvaltioiden
tulee noudattaa. Tämän lisäksi Kansainvälinen merenkulkujärjestö laatii paljon
ohjeistuksia (Guidelines) ja suosituksia
(Recommendations), joita suositellaan
otettavaksi käyttöön jäsenvaltioissa.
Säännöt (Codes) kuuluvat myös
IMO:n perustyökaluihin. Ne ovat usein
yleiskokouksen hyväksymiä päätöksiä,
joita jäsenvaltioiden suositellaan nou-
Yleiskokous
dattavan. Säännöt laaditaan usein siten,
että niistä voidaan säätää myöhemmässä vaiheessa pakollisia. Esimerkki säännöistä: the International Safaty Management (ISM) Code.
Jotkut säännöt tosin on säädetty heti
siten, että jäsenvaltion on oman lainsäädännön implementoinnin kautta otettava ne käyttöön yhteisesti sovitun ajankohdan jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi
STCW code ja ISPS Code.
IMO merimiesten arjessa
Merimiesten työtä koskettavia IMO:n sopimuksia ja
määräyksiä ovat muun muassa:
• SOLAS-yleissopimus, International Convention for the Safety of Life at Sea, eli
kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä
IMO:n korkein päättävä elin, joka koostuu kaikista jäsenvaltioista. Kokoontuu säännöllisesti kahden vuoden välein.
Neuvosto
Vastaa hallitusta ja kokoontuu kaksi kertaa vuodessa sekä
tarpeen vaatiessa. Valitaan jokaisen yleiskokouksen yhteydessä ja toimii kaksivuotiskauden ajan. Neuvosto valvoo
ja ohjaa IMO:n työtä.
Neuvosto koostuu 40 jäsenestä, jotka yleiskokous valitsee keskuudestaan. Neuvoston jäsenet valitaan kolmen
eri kategorian perusteella. Kategorioissa painavat esimerkiksi lippuvaltion laivaston koko ja alueella harjoitettavan
kauppamerenkulun laajuus/määrä. Näin ollen neuvoston
jäsenvaltioiden joukossa edustettuina ovat muun muassa
Panama, Kiina, Venäjä, Filippiinit sekä Malta.
Komiteat
IMO:n työssä tärkeitä toimielimiä ovat komiteat,
joita on yhteensä viisi kappaletta:
• merenkulun turvallisuuskomitea,
Maritime Safety Committee (MSC)
• STCW, The International Convention on Standards
of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers, eli
kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja
vahdinpitoa koskeva yleissopimus
• meriympäristön suojelukomitea,
Marine Environment Protection Committee (MEPC)
• ISM, International Safety Management Code, eli
kansainvälistä turvallisuusjohtamista koskevat säännöt
• teknisen yhteistyön komitea,
Technical Co-operation (TCC) ja
• ISPS, The International Ship and Port Facility Security Code, eli
alusten ja satama-alueiden kansainvälinen turvasäännöstö
• komitea koskien ns. fasiliteetteja eli
helpottaa paperityötä merenkulussa,
Facilitation Committee (FAL)
• MARPOL, International Convention for the Prevention of Pollution from Ships,
eli kansainvälinen yleissopimus alusten aiheuttaman meren
pilaantumisen ehkäisemisestä
Suomen Merimies-Unionin toimitsija/ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen osallistuu
vuosittain Suomen delegaatiossa MSC- ja STW-alakomitean kokouksiin.
Näkökanta IMO:n toimintaan
IMO:n tärkeät kokoukset pidetään niin
sanotussa suuressa salissa. Jokaisella
valtiolla on yleisistunnoissa yksi ääni.
Tämän lisäksi IMO:n kokouksissa on
läsnä myös erilaisia järjestöjä, jotka voivat hakea vuosittain perustellusti joko
kokousten neuvonantajiksi tai seuraajiksi, mutta heillä ei ole äänioikeutta.
Muun muassa Euroopan unioni ja Afrikan unioni ovat läsnä kokouksissa, mutta niillä ei ole äänioikeutta.
EU:n rooli näkyy nykyisin IMO:n työskentelyssä siten, että EU:n jäsenvaltioiden
edustajilla on ennen IMO:n merkittävimpiä kokouksia koordinaatiokokoukset, joissa määritellään EU:n yhteinen
linja tärkeimpiin kokouksen asialistalla oleviin asioihin. Tästä EU:n yhteisestä linjasta ei sitten pienillä mailla, kuten Suomella, ole mahdollisuutta esittää
omaa eriävää kantaa isossa salissa ns.
plenarissa, eli täysistunnossa.
• laillisuus-/lakiasiain komitea,
Legal Committee (LEG)
Alakomiteat
Tämän lisäksi on useita alakomiteoita, jotka tukevat pääkomiteoiden työtä. Alakomiteoissa tehtävä työ on ennen
kaikkea tärkeää ruohonjuuritason työtä, jossa käsitellään
paljon käytännön merenkulkua koskevia kysymyksiä. Tässä tärkeimpiä niistä, jotka ovat merenkulun turvallisuuden ja meriympäristön suojelun alakomiteoita:
• nestemäiset tavarat ja kaasut,
Bulk Liquids and Gases (BLG)
• vaarallisten tavaroiden kuljetus ja
kiinteät lastit sekä konttikuljetukset,
Carriage of Dangerous Goods, solid Cargoes
and Containers (DSC)
• paloturvallisuus, Fire Protection (FP)
• lippuvaltion oman lainsäädännön muuttaminen
yleissopimusten mukaisiksi,
Flag State Implementation (FSI)
• vahdinpitoa ja koulutusta koskevat normit,
Standards of Training and Wathckeeping (STW)
5
Liikennevirasto teki
jäänmurtosopimuksia
monitoimimurtaja
Botnica
jäi ilman sopimusta
Jäänmurron kilpailutilanne on vääristynyt. Monitoimimurtajat on saatava
merenkulun tukien piiriin kuten muutkin alukset.
Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Saana Lamminsivu, Pentti Holappa
L
iikennevirasto allekirjoitti lokakuun lopussa Arctia Offshore
Oy:n kanssa sopimuksen monitoimimurtajien Fennica ja Nordica käytöstä Suomen jäänmurrossa. Liikennevirasto sopi samalla myös siitä, että
jäänmurrossa käytetään Alfons Håkans
-varustamon Zeus-alusta sekä siitä, että
jäänmurtoon hankitaan tarvittaessa lisäkalustoa Ruotsista. Sen sijaan suomalainen
Zeus on suomalaisen
merenkulun tukijärjestelmän
piirissä, minkä vuoksi sen
monitoimimurtaja Botnica jäi sopimuksen
ulkopuolelle.
Syyksi siihen, että monitoimimurtaja
Botnicaa ei kelpuutettu mukaan lisäjäänmurtosopimukseen ja siihen, että se on
syrjäytetty Zeus-aluksella ja mahdollisella
ruotsalaisella murtajalla, on ilmoitettu Botnican korkea kustannustaso. Sanomatta on
kuitenkin jätetty se, että Zeus on suomalaisen merenkulun tukijärjestelmän piirissä,
minkä vuoksi sen työvoimakustannustaso
on huomattavasti alhaisempi kuin tukien ulkopuolella olevan Botnican. Myös ruotsalainen murtajakalusto on ulkomailla toimiessaan ruotsalaisen tukijärjestelmän piirissä.
työvoimakustannustaso on
huomattavasti alhaisempi kuin
tukien ulkopuolella olevan
Botnican. Myös ruotsalainen
murtajakalusto on ulkomailla
toimiessaan ruotsalaisen
tukijärjestelmän piirissä.
Monitoimimurtajat on saatava
merenkulun tukien piiriin
Suomen Merimies-Unioni on jo usean vuoden ajan vaatinut merenkulun tukien ulottamista suurimman osan vuotta ulkomailla
liikennöiviin ja kansainvälisessä kilpailussa
oleviin monitoimimurtajiin. Se, että monitoimimurtajat eivät ole merenkulun tukien
piirissä, tarkoittaa sitä, että niiden työvoi-
makustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin kilpailijoilla, joihin sovelletaan joko suomalaista tai muun EU-valtion
tukijärjestelmää.
Vastikään solmittu lisäjäänmurtoa koskeva sopimus, jossa Botnica on syrjäytetty
suomalaisella tukijärjestelmien piirissä olevalla aluksella, osoittaa, että aluksella, joka
ei ole tuen piirissä, ei ole mahdollisuuksia
menestyä edes kotimaisessa kilpailussa.
Suomen Merimies-Unioni edellyttää
maan hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimiin merenkulun tukien ulottamiseksi
myös monitoimimurtajiin. Tämä kasvattaa vuotuisia tukimenoja vain noin
4 miljoonalla eurolla, mutta takaa sen,
että monitoimimurtajat pysyvät Suomen
lipun alla ja sen, että ne ovat kilpailukykyisiä niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Pysyminen Suomen
lipun alla turvaa myös sen, että monitoimimurtajilla työskentelevät noin 150 suomalaista erikoiskoulutettua merenkulkijaa säilyttävät työpaikkansa sekä sen, että
jäänmurron osaaminen ei häviä Suomesta.
Botnican korvaaminen
toisella murtajalla
hyytää
Merimies-Unionin Arctia Shippingin pääluottamusmies Rauno Mutka on huolestunut
Botnican jäämisestä ilman sopimusta.
”Ei ole todellakaan mikään hyvä asia. Botnicalle olisi ollut talvella kyllä aivan varmasti
töitä Suomenlahden ja Selkämeren jäänmurrossa.”
Mutka palauttaa mieliin muun muassa viime talven, jolloin kaikki murtajat olivat ajossa.
”Botnicaa on kutsuttu aina hädän hetkellä
huutaen apuun, kun muistelemme menneitä
jäätalvia”, Mutka muistuttaa.
Yt-matruusi Toni Lahdenmäki ja Pursimies Leo Westman monitoimimurtajan kannella.
6
7
3
Teksti: Saana Lamminsivu
Väylämaksujen korotusesitys
Epäkohtaa
Ruisleipärahasto &
ontuvaa kulkemista Vuosaaressa
Merimiesten kulkemisongelmat Vuosaaren satamassa jatkuvat:
nyt myös parkkipaikoista tehtiin maksullisia.
hallatyö suomalaiselle
merenkululle
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen väylämaksujen
korottamisesta 5. lokakuuta.
Teksti: Saana Lamminsivu KUVA: Pentti Holappa
1. Parkkipaikasta maksullinen
Entisten ilmaisten autoparkkipaikkojen muuttuminen
maksulliseksi herättää ärtymystä Vuosaaresta seilaavien merimiesten keskuudessa.
”Aluksellemme saapui kuukausi sitten kirje, jossa
kerrottiin, että merihenkilöstön parkkipaikat muuttuvat maksullisiksi 1. marraskuuta”, M/s Finnstarin luottamusmies Jori Mikkola kertoo.
Merimiesten käytössä Vuosaaressa on ollut yksi halli, jossa on noin 90 autopaikkaa. Hallin omistaa Finn-
lines, joka pulittaa merimiehiltä autopaikasta jatkossa 50
euron kuukausivuokraa.
”Törnin pituus voi olla kolmekin viikkoa, jona aikana
voimme käydä Vuosaaressa pari - kolmekin kertaa viikossa”, Mikkola muistuttaa.
Autolla pääsee liikkumaan Vuosaaresta moniin paikkoihin ympäri pääkaupunkiseutua, etenkin kun sataman kuljetuksissa ilmenee edelleen ongelmia.
2. Vuosaaren kuljetukset toimiviksi
Merimies-Unioni, muut merenkulun työmarkkinajärjestöt ja Merimiespalvelutoimisto ovat vaatineet jo useampaan otteeseen parannusta Vuosaaren satamassa
kulkemiseen. ILO:n merityösopimuksen mukaan merimiehillä tulee olla mahdollisuus päästä käyttämään
maissa olevia palveluja (free access to shore).
Vuosaaressa merimiesten kuljetuksia laivan ja terminaalin välillä hoitaa FL Port Services Oy. Yhtiö on
osa Finnlines-konsernia, joten kuljetus on varustamon
miehistölle ilmaista. Ulkopuolisilta kuljetuksesta peritään 20 euroa. Kaikki varustajat eivät suostu kustantamaan matkaa, joten etenkin satamaan saapuvat ul-
komaalaiset merimiehet ihailevat Vuosaarta palveluineen
useasti vain laivan venttiilin takaa.
FL Port Services hoitaa Vuosaaressa myös alusten kiinnityksiä ja irrotuksia, mistä johtuen kuljetusta laivan ja terminaalin välillä voi joutua odottamaan pitkän aikaa.
”Jos pojat ovat avustamassa ensin satamaan saapuvia ja
sieltä lähteviä aluksia, kuljetuksen saapuminen voi kestää.”
Terminaaliin päästyä joutuu odottamaan vielä bussia,
jolla pääsee pois satamasta.
”Kahden tunnin päivävapaan aikana ehtii tehdä edestakaisen matkan Vuosaaren metroasemalle”, Mikkola kuvailee toiviotaivalta.
3. Ruisleipärahasto
M/s Finnstarin miehistö pisti pystyyn ruisleipärahaston, kun suomalainen peruselintarvike, ruisleipä, korvattiin saksalaisella vehnäsellä.
”Meillä on peltipurkki, johon kaikki vapaaehtoiset
voivat heittää roponsa. Suomen päästyämme joku kipaisee sitten kauppaan ja hakee kunnon ohrasta.”
Kaikki lähti liikkeelle työnantajan aloitteesta: provianttia alettiin ostaa Saksan päästä, koska se on siellä
tunnetusti edullisempaa.
”Ensimmäinen korvaustuote oli jogurtti, jonka
tilalle tuli ”ämpäri jogurtti ja hillopurkki. Sen jälkeen kajottiin maitoon.”
”Saksalaisella ruoalla toki elää, mutta kyse on periaatteesta: maksamme ruoastamme verotusarvon, joten toivomme
saavamme rahallemme vastinetta. Vääryys on, jos varustamo
laittaa välistä omaan liivintaskuunsa.”
”Hyvä ruoka tuottaa ihmisille mielihyvää ja antaa puhtia
töihin!”, Mikkola muistuttaa myös ruoan psykologisista vaikutuksista ja toivoo varustamolta vastaantuloa joidenkin elintarvikkeiden hankinnassa.
V
äylämaksuihin esitetään 12
prosentin korotusta. Väylämaksuihin tulisi lisäystä 8,6
miljoonaa euroa ja tulokertymäksi muodostuisi 80,3 miljoonaa euroa
71,7 miljoonan euron sijasta.
Maksukorotukset esitetään kohdennettavaksi tasaisesti kaikkiin maksuluokkiin.
Esityksen mukaan muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta.
Virkamiestyönä
valmisteltu esitys
– merenkulkujärjestöjä
ei kuultu
Esitys väylämaksujen korottamisesta saapui merenkulkujärjestöille puskan takaa.
Niin varustajat kuin Suomen MerimiesUnioni vastustavat väylämaksujen korotusesitystä. Yleensä uutta lakiesitystä
valmisteltaessa sidosryhmät – kuten merenkulkujärjestöt – otetaan mukaan väylämaksulain muutosta koskevaan työhön.
Nyt väylämaksulain muutosesitys valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeriössä
virkamiestyönä vaalien mentyä ilman aikaisemmin toteutettua selvitystyötä korotuksen vaikutuksista.
Lakiesityksen mukaan väylämaksujen
korotustarpeen taustalla on tavoite kattaa
jäänmurron ja väylänpidon kustannukset
väylämaksuilla. Erityisesti jäänmurron
kustannukset ovat nousseet kahden kovan
talven vuoksi ja väylämaksun kertymä jäi
ennakoitua vähäisemmäksi.
Suomalaiset maksavat
ulkomaalaisten laivojen
jäistä avustamisen
Merenkulkujärjestöissä hallituksen esitystä
väylämaksujen korottamisesta on seurattu
sekavin tuntein. Väylämaksujen korotuksesta raskaimmin joutuvat maksamaan
suomalaiset varustamot. Kotimaisten ja ulkomaalaisten kauppa-alusten välille onkin
kasvanut syvä lähtökohtainen railo, jossa
Suomi maksaa ja muita avustetaan.
Kotimaisten alusten rakentaminen ja
ylläpito on kallista. Suurin osa laivoistamme pystyy seilaamaan vahvoissakin jäissä
itsenäisesti, mikä nostaa myös niiden polttoainekuluja. Sen sijaan Suomeen saapuvia
ulkomaan lipun alla olevia aluksia on lähes
poikkeuksetta avustettava jo heikoissakin
jääolosuhteissa. Monet aluksista jopa sammuttavat koneensa, kun jäänmurtaja kiskoo
niitä kohti satamaa. Ulkomaalaiset laivat säästävät
siis polttoainekuluissa ja
suomalaiset alukset toimivat käytännössä niiden jäistäavustamisen maksajina.
SMU: väylämaksutyöryhmä
perustettava
Merimies-Unionin mielestä hallituksen
esitys väylämaksujen korottamisesta on
hätäisesti valmisteltu. Merimies-Unioni
onkin ehdottanut erillisen väylämaksutyöryhmän perustamista. Työryhmän kokoonpanossa tulisi ottaa huomioon elinkeinon
ja alan toimijoiden riittävä edustus ja sen
toimeksiannon tulisi sisältää ainakin väylämaksujen suuruuteen ja perusteisiin ja
väylämaksuilla katettaviin kustannuksiin,
kuten väylänhoitoon sekä jäänmurtotoimintaan liittyvät kysymykset.
Liikenneministeri: väylämaksujärjestelmän kriteerit
tarkasteltava uudelleen
Eduskunta keskusteli hallituksen väylämaksuesityksestä 18. lokakuuta. Käydyissä puheenvuoroissa nousi myös ilmi, että
suomalaista merenkulkua uhkaa väylämaksun lisäksi myös monet muut paineet,
kuten rikkidirektiivin mahdollinen voimaantulo vuonna 2015.
Liikenneministeri Merja
Kyllönen kannatti väylämaksujärjestelmän kokonaisvaltaista
tarkastelua: ”Allekirjoittaneena ministerinä pidän erittäin
tärkeänä sitä, että koko
väylämaksujärjestelmän
kriteerit tarkastellaan
uudelleen ja uudistetaan
kokonaisvaltaisesti.”
9
8
9
Jäänmurtajilla työskentelee paljon
vuonna 1950-luvun puolivälissä
Kirja on kunnianosoitus suomalaisille
syntyneitä, Pepe ja Jallu laskevat.
jäänmurron ammattilaisille: murtajien
Pepe jää eläkkeelle ensi vuoden
miehistöille, jäänmurtajia suunnitelleille
alusta 2012 ja Jallu vuotta myö-
insinööreille ja telakoiden osaajille",
hemmin 2013.
toteavat Ari Turunen & Petja Partanen
tietokirjansa saatetekstissä.
Hyvinvointilomat ry/
Perhelomat ry:n
lomat 2012
Monille jäänmurtaja toimi kotina,
eikä heillä ollut toista osoitetta.
Postikorttiin kirjoitettiin siis: ’jään-
Raakaa voimaa
murtaja Urho’.
suomalaisen
jäänmurtamisen tarina
Raakaa voimaa kertoo vetävästi ja upein kuvin
jäänmurtamisen tarinan. Teos esittelee komeat
murtajat sekä niihin liittyvien keksintöjen historian.
Urhon
Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan
liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma
ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa:
loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset
maksavat itse.
"kummisedät"
Jäänmurtajilla ja monissa muissa varustamoissa on tiedossa lähivuosina suuri
eläköitymisaalto, kun 1950-luvun puolivälissä syntyneet ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Eläkeläisten erityisviikot
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
P
ehr-Erik Nurmio, eli alias Pepe,
karkasi merille heti rippikoulusta päästyään.
”Äiti iloitsi merille lähdöstä,
merikarhu-isä ei niinkään.”
Kulkupelin Pepe keksi Kemiön saaren
polkupyöräliikkeestä. Sitten vaan liikettä
niveliin! Kemiön kivikot karisivat taakse,
kun hän survoi pyörään vauhtia. Ensimmäinen pysähdys oli jäänmurtaja Murtaja,
jossa hurahti kaksi vuotta. Tuona aikana
kypsyi ajatus kokin ammatista. Koululaiva
Suomen Joutsenella 1975–1977 Pepe törmäsi
myös tulevaan työtoveriinsa Veikko ”Jallu”
Jokiseen. Myöhemmin miehet päätyivät
jäänmurtajavarustamoon töihin, Pepe ensimmäisen kerran vuonna 1972 ja Jallu
1987.
Presidentti Urho Kekkosen mukaan nimetty jäänmurtaja Urho laskettiin vesille
1975. Pepe ja Jallu kuuluivat kalustoon jo
tuossa vaiheessa.
”Ajat olivat toiset: Syötiin peltilautasilta
ja -mukeista raskasta ruokaa, silliä ja muusia. Kiinankaalin tulo tiesi pakollista keven10
10
Hyvinvointilomat ry/Perhelomat ry ja Suomen
Merimies-Unioni järjestävät yhteistyössä ohjattuja
lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään
lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin
30 km:n etäisyydellä Joensuusta.
www.lomakeskushuhmari.com
(eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen)
nystä ruokavalioon”, Urhon ”kummisedät”
muistelevat.
Alusten miehitysmäärä oli aivan eri
luokkaa kuin tänä päivänä.
”Murtajilla työskenteli tuolloin vielä jopa
45 henkeä. Talousosastollakin oli kymmenen ihmistä töissä.”
Talouspuolen työntekijöistä kaikki olivat
naisia. Pepe oli ensimmäinen kokelas, joka
uskalsi koettaa onneaan hamevaltakunnassa. Emäntä oli – sanotaanko: tuima. Pelin
henki tehtiin Pepelle heti selväksi:
”Se mitä tapahtuu keittiössä, pysyy keittiössä”, emäntä painoi ohjeen Pepen päähän.
Ruoanvalmistuksen salat opeteltiin
samassa kurinalaisuudessa: jos makkarakastike ei ollut emännän mielestä laadun
mukaista, kattila ja onneton kokkioppilas
saivat kyytiä, nauraa Pepe menneille makeasti jälkikäteen.
Kotipaikka: ’jäänmurtaja Urho’
Vuorottelu tuli merille vasta vuonna 1979.
Tätä ennen jäänmurtajilla kolisteltiin yhtä
soittoa kuusi kuukautta.
”Maihin ei ajateltukaan mennä”, Pepe ja
Jallu veistelevät.
Monille jäänmurtaja toimi kotina, eikä
heillä ollut toista osoitetta. Postikorttiin
kirjoitettiin siis: ’jäänmurtaja Urho’. Pitkät
törnit ja eristäytyminen muusta maailmasta jättivät miehistöön jälkensä.
”Niillä, jotka asuivat keulassa oli pahinta, jos jäissä rynkytettiin kuukausikaupalla.”
Vapaan koitettua merimies astui laivasta
ulkomaailmaan aroin, pelokkain askelin.
Kadulla kiersi mieluummin kulmien kautta kuin asteli torin halki.
”Maihin tultua pelkäsi ihmisiä”, miehet
myöntävät.
Nuorena sitä kuitenkin jaksoi ja törnistä toipumista nopeuttivat kummasti taskun pohjalla kuumottavat setelit. Vapaalle
päästyä nautittiin vapauden riemuista ja
iloista kunnon merimiehen lailla eikä KotiKemiöön menty enää pyörällä polkemalla,
vaan taksilla, milläs muulla!
Loman nimi
Loma-aika
Hinta / henkilö
Pilkkiviikko 19.–24.3.2012 110 euroa
Hyvän olon viikko 12.–17.11.2012 90 euroa
Hakuaika päättyy
16.1.2012
10.9.2012
alle 16-v.
ilmaiseksi
Työttömien erityisviikot
(työttömille ja heidän perheenjäsenilleen)
Loman nimi
Loma-aika
Hinta / henkilö
Hakuaika päättyy
Plussaa elämään 30.4.–5.5.2012 62,50 euroa 27.2.2012
Plussaa elämään 1.–6.10.2012 62,50 euroa 29.6.2012
"Nyt jään paksuus on noin metri. Tuuli uivertaa 20 metriä sekunnissa.
Alus pyörähtää ruoripotkuriensa ansoista akselinsa ympäri kevyesti ja
etsii valonheittimillään jo jäätynyttä väylää. Kaikki tapahtuu helpon
oloisesti ja varmasti. Ketterän liikkuvuuden ja väännön takaavat
potkureiden 15 megawatin voima, joka vastaa pientä voimalaitosta.
Samalla määrällä energiaa pärjäisi 10 000 kotia vuoden."
Kirjan hinta Merimies-Unionin jäsenille
33 e + postikulut 3,90 e
Kirjan voi tilata Atena-kustantamon kotisivuilta:
www.atena.fi (kampanjakoodi tilaussivulle: Merimiesunioni)
alle 16-v.
ilmaiseksi
Pienten lasten erityisviikot
(liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille)
Loman nimi
Loma-aika
Hinta / henkilö
Hakuaika päättyy
Vekaraviikko 11.–16.6.2012 110 euroa
2.4.2012
Lisätiedot ja hakemuslomakkeet:
Arja Merikallio / SMU ry
p. (09) 6152 0259
[email protected] tai www.perhelomat.fi.
Hakemusten palautusosoite:
Suomen Merimies-Unioni / Arja Merikallio
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI.
11
Risteilyjen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Matkoille lähdetään yhä useammin
oppimaan ja kuulemaan paikallisista asioista, historiasta ja nähtävyyksistä.
Elämysmatkan oppaana toimii matkanjohtaja.
Teksti: Markku Jalonen Kuva: Markku Jalonen Kartta: Kristina Cruises Oy
O
sa maailman suurista risteilyvarustamoista seilaa samoja reittejä pitkin, toiset taas
vaihtelevat niitä suurestikin.
Suomalaisen Kristina Cruises -varustamon
alukset, aiemmin M/s Kristina Regina ja 2010
syksystä alkaen M/s Kristina Katarina, vierailevat vuosittain noin 25 maassa ja 85–90
satamassa. Vuoden 2011 syksyyn mennessä varustamon laivat ovat kiertäneet maailmalla yhteensä jo 223 eri satamassa.
Monipuoliset risteilyreitit ovat haastavia
koko aluksen miehistölle, mutta erityisesti
matkanjohtajalle, jolle lähes kaikki satamat
ovat tuttuja. Kysytäänpä siis mitä tahansa
mistä tahansa kohteesta, niin aina jotain tiedon jyvää heruu. Pitkä tietotaival on kuitenkin vaellettu varustamon risteilyliikenteen
alkuajoista tähän päivään pääsemiseksi.
”Laiva ja palmu samaan kuvaan”
Matkatulkkiopas
Huippuvuorilta
Aqabaan
Kristina Cruises -varustamo on risteillyt
laajalla alueella kartalta risteilykohteita
tutkittaessa.
Pohjoisin kohde ovat olleet Huippuvuoret, jossa keula on tökätty samaan jäätikköön, joka yltää aina pohjoisnavalle asti.
Siellä on ongittu Magdalena vuonosta
jäävuoren palasia matkustajien viskilaseihin. Grönlannissa on pyydetty turskaa ja
monneja. Varustamon eteläisin kohde on
puolestaan Länsi-Afrikka, jossa on ajettu
Kap Verden, Gambian ja Senegalin väliä,
missä ongittiin lentokaloja ilmasta. Läntisin kohde oli pitkään Kypros, mutta Punainenmeri, josta tultiin kipin kapin pois
tammikuussa 2011, reissun myötä Aqaba
jäi läntisimmäksi.
12
M/s Kristina Reginan ensimmäinen reissu Malagaan on jäänyt ikimuistoiseksi.
Tarkkaa tietoa siitä, mihin oikein oltiin
menossa ei ollut, vaan idea oli saada pitkälti ”laiva ja palmut” samaan kuvaan”. Olin
vieraillut kaupungissa toki aiemmin, mutta
muistikuvat olivat unohtuneet ajan kuluessa. Risteilymatkustajille informaatiota
matkakohteesta välitettiin piirtoheittimen
ja kehnohkon karttakalvon kautta mutumenetelmällä: ”tässä on varmaan kirkko ja
tuossa kai pääkatu.” Jälkikäteen muutamat
pioneerimatkustajat sanoivat, että kyllähän
sinä hyvin puhuit, mutta en ihan kaikkea
ymmärtänyt. No, kaikkea ei ymmärtänyt
itse puhujakaan.
Varustamon risteilyosaaminen on kehittynyt huikeasti vuosien varrella. Vuonna
2010 alusten matkustajien tarpeisiin on laadittu laajoja tietoiskuja jo yli 110 matkakohteesta. Tämän lisäksi tarjolla on runsaasti
muutakin tietoa kohteista, kuten kirjallisuutta, karttoja sekä ehkä päällimmäisenä
matkaoppaan itse hankkimaa tietoa.
Vihannesvaraston vahdilla
konepyssy kourassa
Risteilymatkustajat ovat pohjattoman uteliaita ja haluavat nähdä sekä kokea paljon.
Toisinaan esiintyy tilanteita, joissa matkustaja saattaa hämmästyä, jos opas/tulkki/
matkanjohtaja/merimies ei tiedäkään, mikä
kasvi niityllä kukkii. Perinteisen lomamatkan oppaat ovat kohteissaan usein vuosikausia, jotkut jopa naimisissa paikallisten
kanssa. Retket ovat samat viikosta toiseen,
ja niinpä monet yksityiskohdat tulevat tutuiksi. Risteilyaluksen matkanjohtaja sen sijaan seilaa joka päivä eri satamaan ja hänen
päästään pitää löytyä tietoa, ei vain yhden
saaren yksityiskohdista, vaan jopa yli 200:n
eri kohteen tiedosto, joten aivojen muistitilaa on löydyttävä ainakin 512 megabittiä!
Kaikkea ei voi pitää päässään: jokaisella retkellä on mukana myös paikallisopas,
joka kertoo nähtävyyksistä ja muista asioista matkanjohtajalle, joka puolestaan kääntää ne suomeksi matkustajille. Näin opastuksesta saadaan sekä ”reaaliaikainen”, että
vuorovaikutteinen ja retkeläisillä on mahdollisuus tehdä oppaalle myös kysymyksiä
päivän aikana. Paikalliseen ei ole kuitenkaan aina luottamista ja hänen kielitaitonsakin saattaa olla joskus ”niin ja näin”, joten sekaannuksia saattaa tulla. Kaikkea
tarjottua tietoa ei voi myöskään aina uskoa. Esimerkkinä voidaan pitää libyalaista
opasta, joka vankilan ohi ajettaessa täysin
pokerinaamalla kysyttäessä ilmoitti, että kyseessä oleva rakennus on vihannesvarasto,
jossa on tomaatteja sekä persikoita. Villejä
vihanneksia, joita pitää konepyssy kädessä
vahtia, jotteivät hypi kuusimetristen piikkilanka-aitojen yli! Usko tai älä.
Jalosen kuvia lisää webissä:
www.smu.fi > merimiesammatit >
muut ammatit
Laitavihmainen retkukka
Matkaoppaan työssä myös kielikommelluksien oikominen on arkea. Paremmin
paikallista kieltä haasteleva opas selosti retkeläisille silmiään räpäyttämättä, että lehmät tuottavat Islannissa viisi tonnia lihaa
vuodessa! Oppaan tarkoituksena oli tietysti
sanoa maitoa (milk), mutta hän äänsikin
lihaa (meat) – you now tis vite ting? Yes.
Melkoista vääntämistä joskus touhu siis on
ja esimerkkikin on helpoimmasta päästä.
Matkaoppaalle varman tiedon välittäminen
on kuitenkin kunnia-asia.
Odotukset matkaopasta kohtaan ovat siis
suuret ja toisinaan hänen on oltava kuin
kävelevä tietosanakirja. Paikallisliikenteen
aikataulujen lisäksi on oltava vielä hortonomikin ja tunnistettava, onko tämä nuokkukäenkaali vai laitavihmainen retkukka – ja
auta armias, jollet tiedä! Aikojen saatossa
varustamon matkanjohtajien ydinjoukolle
onkin kasvanut eräänlainen ”kakkosmuisti”. Mikäli hänet herätetään keskellä yötä ja
kysytään, kuinka korkea on Etna, niin kyllä
se sieltä tulee - ainakin likiarvo.
Tiedonkeruuta sirpaleista
Matkanjohtajan työ ei suinkaan ole pelkkää
paikallisoppaan puheen ymmärtämistä ja
kääntämistä. Kohteeseen tutustuminen
ennakkoon on hyödyllistä ja tärkeää. Työ alkaa usein jo kotona, jossa tulevista työkohteista haetaan tietoa niin internetistä kuin
kirjoista ja esitteistä. Suurin työ on uusissa
kohteissa ja varsinkin niissä, jotka eivät ole
matkakohteena vielä tunnettuja. Tällaisia
ovat muun muassa eksoottinen Libya, jonne ei ikävä kyllä vähään aikaan mennä sekä
kauan suljettuna ollut Albania. Matkanjohtajien työ on siis tiedonjyvien etsimistä ja
yhteenkeräämistä usein hyvinkin vähäisistä lähteistä. ”Mistähän maasta löytyvät
esimerkiksi Durres ja Koper?” Matkustajat
ovatkin olleet monesti ihmeissään, kun
upouuden vierailupaikan kohdeinfo on ollut tarkkaa, vaikka ”ette ole vielä koskaan
aiemmin käyneet täällä”. Vierailun myötä
oma tietämys vahvistuu ja paikan päältä saa
taltioitua kuvia ja uutta lisätietoa sekä kohdeluetteloon uuden paikkakunnan.
13
aa
:
tt
ed
o
ti
yy
sk
as
sa
m
tö
Ty
öt
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Käyntiosoite:
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki
Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki
Puhelinpäivystys
p. (09) 613 111
ma–pe klo 9.00–12.00
Faksi: (09) 6131 1333
Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa
Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna:
Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)
Testamentti
Työttömyyskassa tiedottaa 12.10.2011: Jatkohakemusten maksupäivät
Postin kautta kassalle saapuneiden kokonaan työttömien ja lomautettujen jatkohakemukset neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolta ovat jatkossa maksussa
perjantaisin ja tiistaisin. Työttömyyskassalle maanantaina ja tiistaina saapuneet
jatkohakemukset maksetaan saman viikon perjantaina. Keskiviikkona, torstaina ja
perjantaina kassalle saapuneet hakemukset maksetaan seuraavan viikon tiistaina.
Verkkopalvelun, mobiilipalvelun ja puhelinkassan kautta saapuneet jatkohakemukset ovat maksussa nopeimmillaan kahdessa päivässä.
Usein kysyttyä:
1. Olen työttömyyskassan jäsen ja ollut Kelan
maksamalla sairauspäivärahalla pian 300
päivän ajan. Oikeuteni sairauspäivärahaan
päättyy 31.10.2011. Miten minun tulee toimia
tästä eteenpäin?
• Ilmoittaudu työnhakijaksi työ- ja
elinkeinotoimistoon viimeistään 1.11.2011.
• Toimita ensimmäinen hakemus kassaan
kahdelta ensimmäiseltä työttömyysviikolta.
• Toimita myös palkkatodistus vähintään
34 viikolta ennen siirtymistä Kelan
sairauspäivärahalle.
• Laita työkyvyttömyyseläkehakemus vireille.
• Mikäli sinulla on voimassa oleva työ suhde, kassa tarvitsee työnantajan todis tuksen siitä, ettei työnantajallasi ole tarjota
hakijan työkyvyn mukaista työtä.
• Jos olet välittömästi ennen Kelan sairaus päivärahalle siirtymistä saanut kassalta
päivärahaa, sinun ei tarvitse toimittaa
aiempia tietoja uudelleen.
2. Kuinka paljon minulla on vielä jäljellä maksupäiviä?
Maksetut päivät näkyvät maksuilmoituksissa, jotka tulevat kotiin jokaisen maksatuksen
yhteydessä.
Voit tarkastaa päivät myös Kuljetusalan
työttömyyskassan verkkopalvelussa:
www.kuljetusalantk.fi tai soittamalla 24 h/vrk
toimivaan puhelinkassaan p. (09) 613 111.
14
Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna
oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä
puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään
kuuluvissa oikeudellisissa asioissa.
Jäsenille palvelu on ilmainen.
3. Maksan itse jäsenmaksuni ja tarvitsen viitesiirtoja jäsenmaksun maksamista varten,
mistä saan niitä?
Kaikissa jäsenmaksuihin ja jäsenyyteen
liittyvissä asioissa ota yhteyttä MerimiesUnionin jäsenrekisteriin: Tiina Kytölä,
p. (09) 6152 0257 / [email protected]
4. Mistä tuloista jäsenmaksua maksetaan?
Jäsenmaksu maksetaan kaikesta veronalaisesta ansiotulosta ja työttömyyskassan maksamista etuuksista. Muista sosiaalietuuksista ei makseta jäsenmaksua.
5. Olen syntynyt vuonna 1952 ja minulle on
pian maksettu ansiopäivärahaa 500 päivältä. Miten toimin tästä eteenpäin?
Jos vuosina 1950–1954 syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, hänelle voidaan maksaa
500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän
täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on,
että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään
5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Jos
yllämainitut edellytykset täyttyvät, voit jatkaa
hakemuksen täyttämistä entiseen tapaan.
6. Olen syntynyt vuonna 1949 ja minulle on
kohta maksettu ansiopäivärahaa 500 päivältä. Miten toimin?
Vuonna 1949 tai aiemmin syntyneillä on oikeus lisäpäiviin sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika tulee
täyteen. Tämän jälkeen on mahdollisuus
hakea työttömyyseläkettä. Kun lisäpäivät on
maksettu loppuun, kassa kirjoittaa todistuksen työttömyyseläkkeen hakemista varten ja
postittaa sen hakijan kotiosoitteeseen.
Huom! Jäsenyyttäsi tai jäsenrekisteriä koskevissa asioissa ota yhteyttä Merimies-Unionin jäsenrekisteriin! Tiina Kytölä, p. (09) 6152 0257 / [email protected]
7. Mistä saan todistuksen työttömyyseläkettä varten?
Työttömyyskassa lähettää todistuksen automaattisesti, jos jäsen on ansiopäivärahan
piirissä siinä vaiheessa, kun todistus voidaan kirjoittaa.
8. Kuinka usein seitsemän päivän omavastuu otetaan?
Seitsemän päivän omavastuu otetaan aina,
kun hakijalle tulee 34 viikkoa työssäoloa
täyteen edellisen määrityksen ja 500 päivän
laskurin nollauksen jälkeen.
9. Normaali verokortti vai muutosverokortti?
Verohallinnon päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien pidätysprosenttia korotetaan
2 prosenttiyksiköllä alkuperäisestä, mutta
ennakonpidätys normaalilla verokortilla on
aina vähintään 20 prosenttia. Mikäli sinulle
maksetaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, veroprosenttiasi korotetaan 4 prosenttiyksikköä.
Ota selvää omasta verotoimistostasi,
kannattaisiko sinun toimittaa työttömyyskassaan muutosverokortti etuutta varten.
Työttömyysetuutta varten annettuun muutosverokorttiin ei tehdä korotuksia tai alennuksia, vaan prosentti on juuri se, jonka
veroviranomainen on sinulle laskenut.
10. Miksi kassa pyytää selvitystä ajan-
käytöstä, vaikka minulla on 3 kk:n karenssi?
Kassa tarvitsee katkottoman selvityksen
työssäoloehdon seurantaa varten. Jos olet
ollut työssä karenssin aikana, lähetä kassalle
myös palkkatodistus.
järjestön hyväksi
V
aikka testamenttaaminen saattaakin monesta tuntua varsin
kaukaiselta ajatukselta, kannattaa asialle uhrata ajatus jos
toinenkin. Monta kertaa tämä miettiminen
saattaa kaatua siihen, ettei testamenttausta
pohtivalle tule mieleen kenelle omaisuutensa määräisi kuolemansa jälkeen. Saattaa
jopa olla, että lähipiirissä ei enää ole henkilöitä, joille omaisuus voitaisiin tai haluttaisiin testamentata. Tällaisessa tilanteessa
hyvänä vaihtoehtona on testamentata omaisuus esimerkiksi jonkun hyväntekeväisyysjärjestön tai muun yleishyödyllisen yhteisön hyväksi. Erikoispiirteenä järjestölle
testamentatessa on se, etteivät yleishyödylliset yhteisöt maksa perintöveroa saamastaan testamentista. Toisin sanoen kaikki se
omaisuus, minkä perittävä on määrännyt
yhteisön hyväksi, menee täysimääräisenä
yhteisön käyttöön.
Mitä omaisuudelle tapahtuu
jos siitä ei ole määrätty
testamentilla?
On syytä pitää mielessä, että ilman testamenttia saattaa perittävän omaisuus päätyä
yllättäviinkin käsiin.
Jos testamenttausta pohtivalla henkilöllä
on lakimääräisiä perillisiä, siirtyy omaisuus
perittävän kuoltua näille perillisille ilman
testamenttiakin automaattisesti. Tämän
perittävä voi estää tekemällä testamentin
omaisuudestaan muille kuin lakimääräisille perillisilleen. Testamentista huolimattakin on perittävän lapsilla eli rintaperillisillä aina oikeus lakiosaan perittävän
omaisuudesta. Lakiosa on puolet perittävän
omaisuudesta. Perittävä saa määrätä tes-
tamentilla koko omaisuudestaan, mutta
mikäli rintaperillinen vaatii lakiosaansa,
on hänellä oikeus saada se. Muilla lakimääräisillä perillisillä kuin perittävän lapsilla
tai heidän perillisillään suoraan alenevassa
polvessa ei ole oikeutta vaatia lakiosaa perittävän omaisuudesta.
Jos perittävällä ei ole lainkaan lakimääräisiä perillisiä, eikä perittävä ole tehnyt
testamenttia, siirtyy perittävän omaisuus
valtiolle. Erityisesti tässä tapauksessa on
järkevää miettiä jo etukäteen kohde, minne
haluaa omaisuutensa siirtyvän kuolemansa
jälkeen. Mikäli perittävällä ei ole lakimääräisiä perillisiä lainkaan saa hän luonnollisesti määrätä koko omaisuudestaan.
Mitä tulee ottaa huomioon
testamenttia tehdessä?
Tärkeimmät seikat testamenttia tehdessä
liittyvät muotovaatimuksiin. Jotta testamentti olisi pätevä, on testamentin tekijän
oltava 18-vuotias ja oikeustoimikelpoinen.
Tätä nuorempikin voi testamentin tehdä
jos on avioliitossa tai kun hänellä on omalla
työllä ansaittua omaisuutta. Testamentin pätevyyteen liittyy myös tiukka vaatimus testamentin kirjallisesta muodosta. Ainoastaan
hätätilanteissa voidaan joustaa kirjallisuusvaatimuksesta. Jos testamentin tekijä on esimerkiksi niin vaikeasti sairastunut, ettei kirjallista testamenttia
ehditä laatia, voidaan testamenttaus
tehdä suullisesti. Vaatimus siitä, että
testamentin allekirjoitustilaisuudessa tulee olla yhtäaikaisesti läsnä
kaksi esteetöntä todistajaa, pätee sekä
normaalin kirjallisen testamentin tekoon että hätätestamenttiin.
Bützow Helsinki p. (09) 431 531
Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944
Tampere p. (03) 3138 2800
Turku p. (02) 274 2000
Toinen tärkeä seikka liittyy testamentin
sisältöön. Varsinkin testamentattaessa yhteisölle, on tärkeää, että yhteisö yksilöidään
testamentissa tarpeeksi yksityiskohtaisesti.
Ongelmatilanne syntyy, jos perittävän perintöä jaettaessa ei pystytä määrittelemään
mitä yhteisöä perittävä on tarkalleen tarkoittanut. Siksi testamenttiin onkin syytä
kirjoittaa selvästi testamentinsaajan koko
nimi ja mielellään yhteisötunnus.
Testamentintekijän on myös syytä varautua siihen, että yhteisöä, jolle testamentintekijä on testamentannut omaisuutensa
joko osaksi tai kokonaan, ei ole enää olemassa testamentintekijän kuollessa. Tähän
tilanteeseen voidaan varautua esimerkiksi
laittamalla testamenttiin ns. toissijaismääräys. Käytännössä näin: Mikäli Järjestöä A
ei ole olemassa kuoltuani, määrään A:lle
testamentatun omaisuuteni B:lle.
Tuuli Vapaavuori
lakimies
Asianajotoimisto Bützow Oy
15
Lukukoossi
Kirjan taikaa
lukuloossissa!
Kustaa III ja suuri merisota
ehdolla vuoden 2011
Tieto-Finlandiaksi!
John Nurmisen Säätiön joulukuussa
2010 ilmestynyt Kustaa III ja suuri merisota - Taistelut Suomenlahdella on valittu
vuoden 2011 Tieto-Finlandia -palkintoehdokkaaksi.
Jaakonsaari:
Rikkidirektiivi epäreilu
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari pitää Itämeren rikkidirektiiviä epäreiluna. Jaakonsaaren mukaan EU:n komission esitys
merenkulun rikkipäästöjen vähentämisestä
on ylimitoitettu ja asettaa valtiot epäreiluun
kilpailuasemaan.
Merenkulun polttoaineen rikkipäästöjen
vähentäminen tapahtuisi pohjoisen merenkulussa liian nopeasti. Pohjois-Suomen teollisuuden kuljetuskustannusten on arvioitu
kasvavan jopa puolella aiempaan verrattuna.
Mikäli merenkulkuun kajotaan, vaarana on
kuljetusten siirtyminen maanteille.
Asiasta uutisoi YLE Oulu 4.11.
Tarjoamme perinteiseen tapaan jäsenillemme
jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla. Pannu on
kuumana maanantaina 12.12.2011 klo 13.00–15.00
osoitteessa John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.
Ammattiosastojen puheenjohtajien tapaaminen
Merimies-Unionin ammattiosastot ovat pitäneet osastojen puheenjohtaja- ja sihteeripalaverin vuosittain. Tällä kertaa järjestelyvuoro
oli Lounais-Suomen osastolla, joten kokouspaikkakunnaksi valikoitui Turku.
24.–25. syyskuuta järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin merenkulun ajankohtaisista asioista sekä tulevasta edustajakokouksesta. Lisäksi ideoitiin merenkulkijoiden
seuraavaa virkistyspäivää, joka on tarkoitus
pitää vuoden 2012 syksyllä.
Lue lisää:
SMU.fi
Tervetuloa jouluglögille maanantaina
12.12.2011 klo 12–15 Turun toimistolle,
Maariankatu 6 b 5. krs.
Vuoden 2012 lehtietu
palkansaajalehdistä
Liity!
Suomen Merimies-Unioni
Facebookissa
Löydät hakusanalla:
Suomen Merimies-Unioni
> Viestintä > Nettijutut > Ammattiosas-
Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden
ilmestymiskertojen mukaan.
Lehtietu vuodelle 2012 on SAK:n suosituksen mukainen, eli 25 euroa valtakunnallisille palkansaajalehdille, joita
ovat Uutispäivä Demari ja Kansan Uutiset. Muille 2–3 kertaa viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille lehtietu on 15 euroa.
tojen puheenjohtajien tapaaminen
Kuva: Minna Kiiski
Palkansaajien
työtapaturmien
määrä nousi
Luottamusmieskoulutus vuonna 2012
6,5 prosenttia vuonna 2010
Risto Isomäen
uusi pamfletti
haastaa öljypalmun kriitikot
Risto Isomäen kirjoittama Into-pamfletti Öljypalmukysymys esittää, että trooppisten sademetsien ja turvemaiden ulkopuolella tapahtuva öljypalmujen viljely
voi olla paras ja
ekologisin tapa
tuottaa biopolttoainetta tulevaisuuden autoille,
laivoille ja lentokoneille.
Suomen Merimies-Unioni järjestää
luottamusmiehiksi valituille omaa
luottamusmieskoulutusta.
Kurssit on tarkoitettu kaikille
luottamustehtävissä oleville.
Palkansaajille sattui vuoden 2010 aikana
124 208 työtapaturmaa. Näistä 104 788 sattui
työpaikoilla ja 19 420 työn ja kodin välisellä
matkalla. Palkansaajien työtapaturmien määrä nousi 6,5 prosenttia vuodesta 2009.
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVO)
tilastoi työtapaturmat sekä niiden syyt ja seuraukset työtapaturmien torjuntatyön edistämiseksi.
Kursseille hakeminen
Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, jonka saat luottamusmiehiltä,
Merimies-Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta:
www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus
Lue lisää:
www.tvl.fi
SASK 25 vuotta
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. Järjestö täytti marraskuussa 25
vuotta, jonka kunniaksi julkaistiin historiikki:
Työtätekevältä toiselle – Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus 1986–2011.
Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan
joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja
eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä
seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta.
Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies
tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain
niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä
tuttaviaan. Työttömät ja eläkeläiset voivat lähettää
tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen.
Lähetä terveiset mieluiten sähköpostitse
[email protected]
tai postitse
Kurssit
12.–16.3.2012 17.–18.4.2012 21.–25.5.2012 10.–14.9.2012 9.–10.10.2012 Luottamusmiesten peruskurssi
Luottamusmiesten täydennyskurssi /
Kompletteringskurs för förtroendemän
Luottamusmiesten jatkokurssi 1
Luottamusmiesten jatkokurssi 2
Luottamusmiesten täydennyskurssi /
Kompletteringskurs för förtroendemän
Historiikista enemmän
Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta:
lukuloossissa:
Liittosihteeri Kenneth Bondas
p. (09) 6152 0254 / 040 456 0245
s-posti: [email protected]
SMU.fi > Viestintä > Lukuloossi
Lähetä jouluterveiset
mitä pikimmiten lehteen
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset
on hyvä lähettää mitä pikimmiten.
Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten,
että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja
etunimi toisessa.
Lue lisää:
www.smu.fi >viestintä > Lukuloossi
16
17
kuvat: Neste Oil Oyj
Liikennepoliittista selontekoa
valmistellaan
laajalla yhteistyöllä
Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut liikennepoliittisen selonteon valmistelun. Selonteolla hallitus linjaa
liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpideohjelman vuoden
2022 loppuun.
Tavoitteena on, että selonteko annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2012.
Selonteon valmistelussa kiinnitetään
erityistä huomiota kansalaisten ja sidosryhmien kuulemiseen sekä valmistelun avoimuuteen. Selonteosta on avattu
kansalaiskeskustelu Otakantaa.fi-kansalaisfoorumilla.
MIMIC minimoi öljyn
merikuljetusten riskejä
Suomalaiset öljytankkerit
Stena Poseidon & Palva
seilasivat Koillisväylää pitkin
Kaukoitään
Neste Oil Shippingin öljytankkerit Stena Poseidon ja Palva seilasivat Koillisväylää pitkin
Kaukoitään elo–syyskuussa. Vaativalla reitillä on kulkenut tänä vuonna vain muutama
laiva mukaan lukien Neste Oilin alukset.
Neste Oilin etuna Koillisväylällä liikennöinnissä ovat laaja-alainen osaaminen ja
pitkä kokemus vaativista jääolosuhteista
sekä yksi maailman suurimmista jäävahvistetuista laivastoista. Varustamon Uikku-tankkeri liikennöi reitillä vuonna 1997
ensimmäisenä länsimaisena kauppaaluksena. Koillisväylän hyödyntäminen
18
vähentää merkittävästi laivojen polttoaineen
kulutusta ja merikuljetusten päästöjä lyhyemmän reitin ansiosta.
Lähde: Neste Oil Oyj
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotkassa, on käynnistetty öljyn merikuljetusten riskejä
minimoiva hankekokonaisuus MIMIC
– Minimizing risks of maritime oil
transport by holistic safety strategies.
Hankkeen tavoitteena on vähentää riskejä kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita kehittämällä sekä luoda toimiva
riski- ja päätösanalyysityökalu.
Itämeren ja Suomenlahden öljykuljetusten ennustetaan lisääntyvän entisestään. Öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä niistä mahdollisesti koituvien
haittojen minimoimiseksi rajalliset resurssit on suunnattava mahdollisimman
kustannustehokkaasti. Työkalun pohjalta pyritään antamaan toimenpidesuosituksia merenkulun kokonaisvaltaisen
turvallisuusstrategian kehittämiseksi siten, että onnettomuusriskiä voidaan pienentää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien resurssien avulla.
Ledare:
Sysselsättningen för finska sjömän
måste tryggas
Utvecklingen av den finska handelsflottan
har varit på tillbakagång under 2000-talet.
Under 2002–2006 minskade antalet handelsfartyg i utrikesfart från 129 till 114, och
inga nybyggnationer flaggades in i Finland.
Under 2002–2006 minskade besättningen på fartygen med 1 272 personalarbetsår.
Senare utflaggningen av stora passagerarfartyg gjorde att antalet personalarbetsår sjönk
med drygt 500 till. Det är tydligt att man inte
har råd att mista ett enda fartyg eller en enda
arbetsplats till havs till.
På senhösten genomgick den finska sjöfarten en riktig prövning. Det ständiga hotet
mot sjöfarten, d.v.s. ikraftträdandet av svaveldirektivet och sänkningen av utsläppsgränsen till 0,1 procent från och med år 2015,
har inte gett någon ro. Enligt en bedömning
kan svaveldirektivet innebära merkostnader
på hela 1,2 miljarder euro för den finska utrikeshandeln.
I oktober presenterades dessutom ett
förslag om en höjning av farledsavgifterna.
Regeringen föreslår en höjning av farledsavgifterna med 12 procent, varmed farledsavgifterna skulle öka med 8,6 miljoner euro och
intäkterna skulle uppgå till sammanlagt 80,6
miljoner euro. Det största kostnadstrycket
riktas mot inhemska fartyg, som trafikerar
våra hamnar mer regelbundet. De kan ta sig
fram på egen hand även i kraftig is, till skillnad från de flesta fartyg under utländsk flagg
som behöver hjälp av isbrytare. Farledsavgifterna från inhemska fartyg används därmed
för att bekosta hjälpen till utländska fartyg.
Det allvarligaste hotet mot den inhemska
sjöfarten under sensommaren och hösten
var besparingarna på 20 miljoner som enligt regeringsprogrammet skulle beröra kommunikationsministeriets förvaltningsområde
och som skulle ha en dramatisk effekt på de
finska rederierna om den genomförs. Därför
innehåll:
20 kunde man dra en lättnadens suck den 10 november när det meddelades att besparingarna på 20 miljoner euro skall omriktas. Vart de
ska riktas fastställs i tid till nästa ramförhandling i februari-mars.
Regeringens beslut att rikta om besparingarna förutsatte att en kollektivavtalslösning enligt centralorganisationernas ramavtal nås för sjöfartssektorn. Sjömans-Unionen
och Rederierna i Finland beslutade att omedelbart inleda kollektivavtalsförhandlingar i
anknytning till den så kallade tillämpningen
av ramavtalet.
Ramavtalets omfattning ska utvärderas
fram till den 24 november 2011, då fackförbunden ska svara på huruvida de ska vara
med i ramavtalet eller inte. Om ramavtalet
blir tillräckligt omfattande förbinder sig regeringen att för egen del vidta avtalade åtgärder och lägga fram nödvändiga propositioner till riksdagen.
25
Internationella
sjöfartsorganisationen
IMO
FSU föreslår:
en särsild arbetsgrupp
för farledsavgifter
26 Arbetslöshetskassan:
spalten vanliga frågor
28 29 Välkommen
på julglögg!
Europarlamentariker
Jaakonsaari:
Svaveldirektivet orättvist
Leo Westman
19
Internationella
sjöfartsorganisationen IMO
administrerar sjöfartens
säkerhetsfrågor
I
Bekvämlighetsflaggande
stater vid makten
IMO grundades i Genève år 1948, då
organisationen ännu var känd under för20
kortningen IMCO (Inter-Governmental
Maritime Consultative Organization). Det
nuvarande namnet International Maritime
Organization, eller IMO togs i bruk år 1982.
IMO gör upp och godkänner internationella
bestämmelser och regler för att garantera
säker och effektiv sjötrafik och rena hav.
IMO har som bäst 170 medlemmar
som representeras av stater via varje stats
sjöfartsmyndighet. Ett särdrag hos sjöfarten är att man har skäl att notera sådana
betydande medlemsstater (flag states): Liberia, Marshallöarna, Antigua & Barbuda,
Cooköarna osv. I dessa länder, dvs. bekvämlighetsflaggstater, registreras fartyg för att
dra ner på kostnader såsom sjömännens
löner. Dessutom kan man möjligen trafikera med gamla och undermåliga fartyg,
eftersom dessa länder saknar myndighetsövervakning. Dessa flaggstater som är betydande för sjöfarten representeras sedan på
IMO:s möten av gentlemän och damer som
oftast talar flytande engelska och vars hem
egentligen är mycket närmare högkvarteret
i London än den flaggstat som de representerar.
IMO gör upp och godkänner internationella avtal (Convention) och regelverk
(Protocol) som IMO:s medlemsstater
ska följa. Dessutom gör Internationella sjöfartsorganisationen upp många
anvisningar (Guidelines) och rekommendationer (Recommendations), som
man rekommenderar medlemsstaterna
att ta ibruk.
Stagar (Codes) hör också till IMO:s
basverktyg. De är ofta beslut som godkänts av generalförsamlingen och som
man rekommenderar medlemsstaterna att följa. Stadgarna görs ofta upp så
att man i ett senare skede kan göra dem
obligatoriska. Exempel på stadgar: the
International Safety Management (ISM)
Code. En del stadgar har stiftats genast
så att medlemsstaterna via implementeringen av den egna lagstiftningen måste ta dem ibruk efter den överenskomna tidpunkten. Exempel på sådana är
STCW och ISPS Code.
Rådet
De av IMO:s avtal och bestämmelser som rör sjömännens arbete bland annat är:
Kommittéer
• Det allmänna avtalet SOLAS, International Convention for the Safety of Life at Sea,
dvs ett internationellt allmänt avtal för att trygga människoliv till sjöss
Viktiga organ i IMO:s arbete är kommittéerna,
som sammanlagt är fem stycken:
• marina säkerhetskommittén,
Maritime Safety Committee (MSC)
• ISPS, The International Ship and Port Facility Security Code,
dvs fartygens och hamnområdenas internationella säkerhetsregelverk
I centralkontoret i London arbetar cirka
300 personer som representerar över
50 olika nationaliteter. IMO:s generalsekreterare Efthimios Mitropoulos
kommer från Grekland. Genearalsekreteraren byts ut i början av nästa år och
som ny generalsekreterare fortsätter
Koji Sekimizu från Japan.
IMO:s högsta beslytande organ som består av alla medlemsstater. Sammanträder regelbundet med två års mellanrum.
IMO i sjömännens vardag
• ISM, International Safety Management Code,
dvs stadgar om internationell säkerhetsledning
IMO har ett omfattande samarbete
med olika aktörer och organisationer
och hör dem. Sjöfararna representeras
av ITF (Internationella transportarbetarefederationen) och IFSMA (fartygsbefälhavarnas internationella förening)
i IMO. ITF:s ordinarie representant i
IMO är Björn Erik Kristoffersen från
Norge.
Generalförsamlingen
Motsvarar en styrelse och sammanträder två gånger om
året samt vid behov. Väljs i samband med varje generalförsamling och verkar under en tvåårsperiod. Rådet övervakar
och leder IMO:s arbete.
Rådet består av 40 medlemmar som generalförsamlingen väljer internt. Rådets medlemmar väljs på basen
av tre olika kategorier. I kategoriseringen väger till exempel
storleken på flaggstatens flotta in, liksom omfattningen/
antalet verksamma handelsfartyg i området. Således finns
bland andra Panama, Kina, Ryssland, Filippinerna och
Malta bland de representerade medlemsstaterna i rådet.
• STCW, The International Convention on Standards of Training,
Certification and Watchkeeping for Seafarers,
dvs ett allmänt avtal angående internationell utbildning
av sjöfarare, kompetensjournaler och vakthållning
Text: Saana Lamminsivu, Ilpo Minkkinen bild: Schutterstock
nternationella sjöfartsorganisationen
IMO är en organisation underställd
Förenta Nationerna (FN), vars uppgift
är att säkra och utveckla sjöfartens säkerhet. IMO strävar också till att förebygga
nedsmutsningen av haven. För finländska
sjömän är IMO speciellt känd för att man
kräver sjöfarare i internationell trafik på
kompetensjournaler enligt det allmänna
avtalet STCW och utbildningen måste uppfylla STCW-kraven innan man får arbeta
på fartyg. På senaste tiden har IMO blivit
speciellt känd här i Östersjöns avkrokar
för svaveldirektivet. Arbetet med svaveldirektivet påbörjades just på Internationella
sjöfartsorganisationens uppdrag. IMO föreslår att svavelhalten i fartygens bränslen
sänks till 0,1 procent på Östersjön innan
år 2015, då man till exempel på Medelhavet tillåter en halt på 4,5 procent ända fram
till år 2020. Förslaget glädjer inte Finlands
exportindustri och frakttrafikens rederier
eftersom det innebär höjda kostnader.
IMO:s uppbyggnad
IMO:s arbete
• MARPOL, International Convention for the Prevention of Pollution from Ships,
dvs ett internationellt allmänt avtal för att förebygga den förorening
som fartygen orsakar
Finlands Sjömans-Unions ombudsman/ITF-inspektör Ilpo Minkkinen deltar i allmänhet årligen i Finlands delegation på MSC och STW underkommittéens möten.
Synpunkt på IMO:s verksamhet
IMO:s viktiga möten hålls i en så kal�lad stor sal. Varje stat har en röst i generalförsamlingen. Dessutom är det
många olika organisationer närvarande
på IMO:s möten som årligen på goda
grunder antingen kan ansöka om att bli
rådgivare eller anhängare för mötena,
men de har ingen rösträtt. Bland annat
Europeiska unionen och Afrikanska unionen är närvarande på mötena, men de
har ingen rösträtt.
EU:s roll syns nuförtiden i IMO:s arbete
genom att EU:s medlemsstater innan viktigare IMO-möten håller koordinationsmöten där man fastställer EU:s gemensamma linjer för de viktigaste frågorna
på mötets föredragningslista. Små länder, som Finland, har sedan inte möjlighet att presentera egna avvikande inställningar till EU:s gemensamma linje
i den stora salen, den sk. plenaren eller
plenarsammanträdet.
• skyddskommittén för marin miljö,
Marine Environment Protection Committee (MEPC)
• lagkommittén, Legal Committee (LEG)
• kommittéen för tekniskt samarbete,
Technical Co-operation (TCC)
• kommittéen för sk. faciliteter dvs underlättningar
för pappersarbetet inom sjöfarten,
Facilitation Committee (FAL)
Underkommittéer
Utöver det finns det flera underkommittéer som stöder
huvudkommittéernas arbete. Underkommittéernas arbete
är framför allt viktigt gräsrotsarbete, där man behandlar
många praktiska frågor som gäller sjöfarten. Här är de
viktigaste av dem, som är underkommittéer till marina
säkerheten och skyddet för marina miljön:
• flytande gaser och ämnen i bulk,
Bulk Liquids and Gases (BLG)
• förpackat farligt gods och transport
av fasta bulkvaror samt containertransporter,
Carriage of Dangerous Goods, solid Cargoes
and Containers (DSC)
• brandskydd, Fire Protection (FP)
• ändring av flaggstaternas egna lagstiftning
enligt de allmänna avtalen,
Flag State Implementation (FSI)
• normer gällande vakthållning och utbildning normit,
Standards of Training and Wathckeeping (STW)
21
men minnesbilderna hade bleknat med tiden. Kryssningspassagerarna fick information om resmålet via overhead och en dålig
karta på transparang samt gissningar: ”här
finns det nog nån kyrka och det där är väl
huvudgatan.” I efterhand sa några av pionjärpassagerarna att du pratade bra men jag
förstod inte riktigt allt. Nå, jag förstod inte
allt jag sa själv heller.
Efter att ha besökt hundratals hamnar
och städer har rederiets kryssningskunskap utvecklats rejält under åren. År 2010
har man sammanställt omfattande Power
Point-presentationer för passagerarnas behov för redan över 110 resmål. Dessutom
har man stora mängder annan information om resmålen, såsom litteratur, kartor,
tillgång till lokalguide samt kanske främst
reseguidens egna fakta – han eller hon känner till och med till resmålets fåglar och
växter ganska väl.
e
d
ui
g
olk
t
Rese
Från Svalbard
till Aqaba
Rederiet Kristina Cruises har kryssat på
ett vitt område på kartan och upptäckt
kryssningsmål.
Det nordligaste har varit Svalbard, där fören körde fast i ismassan som sträcker sig
ända till nordpolen. Där har man i fjorden
Magdalena fiskat upp isbergsbitar till passagerarnas wiskeyglas. På Grönland har
man fått torsk och mal. Det sydligaste
resmålet rederiet åkt till är Västafrika, där
man åkt mellan Kap Verde, Gambia och
Senegal, där man metade flygfisk i luften.
Det västligaste resmålet var länge Cypern,
men i och med resan till Röda havet, som
vi med nöd och näppe tog oss ifrån i januari 2011, blev Aqaba det västligaste.
22
Kryssningar har blivit populärare för varje år. Allt fler åker
på resor för att lära sig och höra om lokala saker, historia
och sevärdheter. Som guide för upplevelseresan fungerar
reseledaren.
Text och BILDER: Markku Jalonen
E
n del av världens största kryssningsrederier seglar på samma
rutter, andra varierar dem väldigt. Det finländska rederiet
Kristina Cruises fartyg, tidigare M/s Kristina
Regina och från och med hösten 2010 M/s
Kristina Katarina, besöker årligen cirka 25
länder och 85–90 hamnar.
Hösten 2011 har rederiets fartyg seglat
runt i världen i sammanlagt 223 hamnar.
De mångsidiga kryssningsrutterna är en
utmaning för hela fartygets besättning,
men speciellt för reseledaren. I rederiet arbetar reseledare som känner till nästan alla
hamnarna. Man kan alltså fråga vad som
helst om vilket resmål som helst och får
alltid någont svar, fast det kan vara svårt att
tro. Det har ändå varit en lång kunskapsväg
från det att man började med kryssningstrafiken till att komma dit man är idag.
”Fartyg och palm på samma bild”
M/s Kristina Reginas första resa till Malaga i början av förra årtusendet har blivit
oförglömlig. Man hade ingen klar idé om
vart man egentligen skulle, idén var i stort
sett att få ”fartyget och palmer” på samma
bild. Jag hade nog varit i staden tidigare,
Grönsakslager vaktas
med maskingevär
Kryssningspassageraren stiger ombord för
att uppleva och se saker, och har också en
bottenlös nyfikenhet. Ibland uppstår situationer där passagerare kan bli förvånade
om guiden/tolken/reseledaren/sjömannen
inte vet vilken växt man precis passerade
för fem minuter sedan. De traditionella
guiderna för semesterresorna har ofta varit på resmålet flera år, vissa är till och med
gifta med någon ur lokalbefolkningen. Utflykterna är exakt de samma varje vecka, så
man lär känna byggnaderna, minnesmärkena, växtligheten och annan information.
Om man är guide på ett solsemestermål
känner man till allt om ”den ön, den utflykten”, vilket också är naturligt, men hur är
det med en reseledare som reser till olika
hamnar varje dag? Reseledaren måste i sitt
huvud kunna hitta mappen med information om inte bara en ö utan om 223 olika
resmål, så lagringsutrymmet i hjärnan
måste vara åtminstone 512 megabit!
Det är klart att man inte kan hålla allt
i huvudet: på varje utflykt följer det också
med en lokal guide som berättar om sevärdheterna och andra saker för reseledaren,
som å sin sida översätter till finska åt passagerarna. På så sätt får man både guidning i
”realtid” samt växelverkande guidning
där besökarna har möjlighet att fråga
guiden om saker under dagen. Det
är inte alltid man litar på lokalbefolkningen och deras språkkunskaper kan
det ibland vara ”lite si och så” med,
så det kan uppstå missförstånd. Man
kan heller inte tro på all information
man får. Som exempel kan man ta en
guide från Libyen som när man körde
förbi ett fängelse med pokeransikte
meddelade att byggnaden är ett grönsakslager för tomater och persikor.
Det måste vara vilda grönsaker som
måste vaktas med maskingevär så att
de inte hoppar över de sex meter höga
taggtrådsstängslen! Tro det eller ej.
Fjunbladig lapsblomma
För reseguiden är det också vardag att reda
ut språkliga missöden. En guide som var
bättre på det lokala språket räknade utan
att blinka upp för resenärerna att korna på
Island producerar fem ton kött om året!
Guiden menade förstås mjölk (milk) men
sa kött (meat) – you now tis vite ting? Yes.
Ibland blir det alltså en hel del förvrängningar och exemplet är ett av de enklare.
För reseguiderna är det dock en äresak att
förmedla korrekt information, fast någon
kryssningsgäst kan tro annat.
Det som hände i Sardiniens huvudstad
Cagliari för några år sedan är kanske ett av
de bästa exemplen på de utmaningar jag
har mött under min karriär som reseguide.
På vår fritid irrade jag omkring i staden med
fartygets dragspelare, tills vi till slut hittade
den rätta vägen och hållplatserna tillbaka.
Längs vägen skrev vi upp bussarna och
deras tidtabeller, biljettpriserna och var man
kan köpa dem. Vi lade också på minnet hur
många hållplatser det var till gamla stan.
När vi kom till fartyget var det en dam
som kom och frågade just om den rutten, så
jag berättade gladeligen allt för henne och
tänkte mig att jag skulle få ett stort tack för
den fina guidningen, men så blev det inte.
På eftermiddagen kom samma kvinna och
snäste att bussen inte alls går med 8 minuters mellanrum, utan med 10 och i samma
andetag fick jag höra att min information
var som gripen ur luften.
Mera bilder:
www.smu.fi > merimiesammatit
> muut ammatit > matkanjohtaja
Förväntningarna på reseguiden är alltså
stora. Förutom busstidtabeller och spårvagnsnummer ska man känna till växter
också: är det här roschkål eller en fjunbladig lapsblomma och nåde dig om du inte
vet det! Med tiden har rederiets kärntrupp
av reseledare fått ett slags ”andra minne”.
Om man väcker dem mitt i natten och
frågar hur hög Etna är får man veta det –
åtminstone uppskattningsvis.
Datainsamling av fragment
Reseledarens arbete är inte alls bara att förstå vad den lokala guiden säger och kunna
översätta det. Det är nyttigt och viktigt att
lära känna resmålet på förhand. Arbetet
börjar ofta redan hemma där man söker
information om kommande arbetsresmål
på internet, i böcker och broschyrer. Det
största arbetet är nya resmål och speciellt
de som inte är kända som resmål ännu.
Sådana är bland annat det exotiska Libyen,
som man tyvärr inte kommer att besöka på
ett tag, samt det länge stängda Albanien.
Reseledarnas jobb är alltså att hitta och
sammanställa information ur ofta väldigt få
källor. ”I vilket land hittar man till exempel
Durres och Koper?” Passagerarna har ofta
varit förundrade över att man haft noggrann information om ett helt nytt resmål,
även om ”ni aldrig varit här innan”. Vid besöket ökar också den egna kunskapen och
på plats får man bilder och annan information samt en ny ort i resmålskatalogen.
23
Text och bild: Saana Lamminsivu
Trafikverket tecknade isbrytningsavtal
kombiisbrytaren Botnica blev utan avtal
Konkurrenssituationen för isbrytning är förvrängd. Kombiisbrytarna
måste få samma sjöfartsstöd som andra fartyg.
Text och bild: Saana Lamminsivu
I
början av oktober tecknade trafikverket ett avtal med Arctia Offshore Oy
för användning av kombiisbrytarna
Fennica och Nordica i den finska isbrytningen. Trafikverket beslutade samtidigt att använda rederiet Alfons Håkans
fartyg Zeus vid isbrytningen och att man
vid behov ska hämta extrautrustning för
isbrytning från Sverige. Däremot hamnar
den finska kombiisbrytaren Botnica utanför avtalet.
Orsaken till att kombiisbrytaren Botnica
inte godkändes i extraisbrytningsavtalet
och att den har trängts undan av Zeus och
eventuella svenska isbrytare är enligt uppgift Botnicas höga kostnadsnivå. Det man
däremot inte har sagt är att Zeus omfattas
av den finska sjöfartens stödsystem, varför
dess arbetskraftskostnader blir avsevärt
mycket lägre än Botnicas, som inte får något stöd. Den svenska isbrytningsutrustningen omfattas också av det svenska stödsystemet då den opererar utomlands.
Kombiisbrytarna måste omfattas
av sjöfartsstödet
Finlands Sjömans-Union har i flera års tid
krävt att stöden till sjöfarten ska utvidgas
till isbrytare som större delen av året trafikerar utomlands och i internationell konkurrens. Att kombiisbrytarna inte omfattas
av stöden till sjöfarten innebär att deras
arbetskraftskostnader blir betydligt mycket
högre än hos konkurrenterna som omfattas
av det finska stödsystemet eller ett stödsystem i ett annat EU-land.
Det nyligen tecknade avtalet om extraisbrytare, där Botnica har trängts undan av
fartyg som omfattas av det finska stödsystemet, visar att ett fartyg som inte får stöd
inte har möjlighet att lyckas ens i den inhemska konkurrensen.
Finlands Sjömans-Unionen kräver att
landets regering vidtar omedelbara åtgärder
för att utvidga stöden så att de även omfattar kombiisbrytare. Det skulle bara öka de
årliga stödutgifterna med cirka fyra miljoner euro, men skulle garantera att kombiisbrytarna stannar kvar under finsk flagg och
att de är konkurrenskraftiga både på den
inhemska och internationella marknaden.
Att behålla dem under finsk flagg gör också
att de cirka 150 specialutbildade sjömän
som arbetar på kombiisbrytarna behåller
sina arbetsplatser och att kunskaperna om
isbrytning inte försvinner från Finland.
Skrämmande att
ersätta Botnica
med en annan
isbrytare
Rauno Mutka, Sjömans-Unionens huvudförtroendeman på Arctia Shipping,
är bekymrad över att Botnica blir utan
avtal.
”Det är verkligen inte bra. Botnica
skulle garanterat ha fått arbete i vinter
med isbrytningen på Finska viken och
i Bottenhavet.”
Mutka tänker tillbaka på bland annat förra vintern, då alla isbrytare var
i trafik.
”Man har alltid kallat på Botnicas
hjälp i nödens stund om man tänker tillbaka på gångna vintrar”, säger Mutka.
<
Toni Lahdenmäki och Leo Westman.
Förslaget på höjning
av farledsavgifter
en björntjänst för den finska sjöfarten
Regeringen överlämnade sitt förslag om att höja
farledsavgifterna till riksdagen den 5 oktober.
F
örslaget föreslår en höjning av
farledsavgifterna med 12 procent. Inkomsterna av farledsavgifterna beräknas öka med 8,6
miljoner euro. Inflödet uppgår då till 80,3
miljoner euro i stället för 71,7 miljoner
euro. Enligt förslaget ska höjningen fördelas jämnt mellan de olika avgiftsklasserna
och beräknas träda i kraft i början av 2012.
Förslaget togs fram av tjänstemän – sjöfartsorganisationerna
hördes inte
Förslaget att höja farledsavgifterna kom
helt oväntat för sjöfartsorganisationerna.
Såväl rederier som Finlands Sjömans-Union motsätter sig förslaget att höja farledsavgifterna. När ett nytt lagförslag tas fram
brukar intressenter – som sjöfartsorganisationerna – inkluderas i reformarbetet när
det gäller lagen om farledsavgifter. Nu togs
förslaget fram av tjänstemännen på Kommunikationsministeriet efter ett val som
genomfördes utan någon föregående utredning av höjningens effekter.
Enligt lagförslaget motiveras höjningen
med behovet av att täcka kostnaderna för
isbrytning och farledshållning med farledsavgifter. Särskilt kostnaderna för isbrytning
har stigit på grund av två stränga vintrar i
rad medan inkomsterna från farledsavgifter har varit mindre än väntat.
Det är dyrt att bygga och underhålla inhemska fartyg. En stor del av våra fartyg
kan segla själv även under svåra isförhållanden, vilket även ökar deras bränslekostnader. Däremot behöver fartyg under
utländsk flagg som kommer till Finland
nästan utan undantag hjälp redan under
lättare isförhållanden. Flera av fartygen
stänger till och med av sina maskiner när
isbrytaren drar dem mot hamnen. Utländska fartyg sparar alltså in på bränslekostnaderna och finska fartyg betalar i praktiken
för att hjälpa dem genom isen.
FSU: En särskild arbetsgrupp
skulle tillsättas
Trafikministern:
Farledsavgiftssystemets
kriterier ska granskas på nytt
Riksdagen diskuterade regeringens förslag på farledsavgifter den 18 oktober. Då
framgick det även att den finska sjöfarten
inte bara hotas av farledsavgifterna, utan
även av flera andra saker, som ett eventuellt
ikraftträdande av svaveldirektivet år 2015.
Trafikminister Merja Kyllönen stöttade
en övergripande granskning av systemet
med farledsavgifter: ”För mig som minister
är det ytterst viktigt att kriterierna för hela
systemet med farledsavgifter granskas på
nytt och förnyas helt.”
Sjömans-Union anser att regeringens förslag på höjda farledsavgifter har hastats
fram. Sjömans-Unionen har föreslagit att
en särskild arbetsgrupp för farledsavgifter
ska tillsättas. Vid sammansättningen av
arbetsgruppen ska näringslivet och branschens aktörer vara tillräckligt representerade och arbetsgruppen ska minst ta upp
frågor i anknytning till farledsavgifternas
storlek och grunder samt kostnader som
täcks med farledsavgifter, som farledshållning och isbrytning.
Utländska fartyg får hjälp
genom isen på de finska
fartygens bekostnad
Sjöfartsorganisationerna har följt regeringens förslag på höjda farledsavgifter med
blandade känslor. I värsta fall får finska rederier betala för de höjda farledsavgifterna.
Det har vuxit fram en djup principiell klyfta
mellan inhemska och utländska handelsfartyg, där Finland betalar och andra får hjälp.
25
24
25
AR
:
RM
ER
FO
IN
AN
AR
BE
T
SL
Ö
SH
ET
SK
ASS
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE
PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Besöksadress:
Telefonjour
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
tel. (09) 613 111
mån–fre kl 9.00–12.00
fax:(09) 6131 1333
Postadress:
PB 65, 00531 Helsingfors
Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)
Testamente
Arbetslöshetskassan informerar 12.10.2011:
Betalningsdagar för fortsatta ansökan
Fortsatta ansökan för som har kommit via post betalas ut på fredag eller på tisdag.
Ansökan som har kommit till kassan på måndag eller tisdag betalas ut på fredag i samma
vecka. Ansökan som har kommit till kassan på onsdag, torsdag eller fredag betalas ut på
tisdag i nästa veckan. Gäller endast ansökan för fyra veckor eller för en månad och om
medlemmen har varit helt arbetslös eller permitterad under hela ansökningsperioden.
Fortsatta ansökan som har kommit via nätet, mobilservice eller telefonkassa betalas ut
inom 2–3 dagar.
Spalten
Vanliga
frågor
1. Jag är medlem i arbetslöshetskassan och har fått sjukdagpenning från FPA i snart 300 dagar. Min rätt till sjukdagpenning upphör den 31 oktober 2011. Vad ska jag göra efter det?
• Anmäl dig som arbetssökande på arbets och näringscentralen senast den 1 novem ber 2011.
• Skicka in din första ansökan till kassan för
de första två veckorna som du är arbetslös.
• Skicka även in ett löneintyg för minst
34 veckor innan du började uppbära
sjukdagpenning från FPA.
• Ansök om invaliditetspension.
• Om du har ett giltigt anställningsförhål lande behöver kassan ett intyg från arbets givaren som visar att de inte kan erbjuda
något arbete som motsvarar den sökandes
arbetsförmåga.
• Om du har fått dagpenning från kassan
direkt innan du började uppbära sjukdag penning från FPA behöver du inte skicka
in de tidigare uppgifterna igen.
2. Hur många utbetalningsdagar har jag kvar?
Antalet utbetalda dagar syns på utbetalningsmeddelandet som du får hem i samband med
varje utbetalning.
Du kan även se hur många dagar du har kvar
på Transportbranschens arbetslöshetskassa
hemsida www.kuljetusalantk.fi/se eller genom
att ringa telefonkassan som har öppet dygnet
runt på tfn. (09) 613 111.
26
Sjömans-Unionens medlemmar har som
medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning på
Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden som
rör privatlivet. Tjänsten är gratis för medlemmar.
Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen:
3. Jag betalar själv min medlemsavgift och
behöver referensöverföringsnummer för att
betala medlemsavgiften – var får jag det?
Kontakta Sjömans-Unionens medlemsregister i
allt som har med medlemsavgifter och medlemskap att göra: Tiina Kytölä, tfn (09) 6152 0257
och e-post: [email protected].
4. På vilka inkomster betalas medlemsavgiften?
Medlemsavgiften betalas på alla skattepliktiga
förvärvsinkomster och förmåner som utbetalas av arbetslöshetskassan. Medlemsavgiften
betalas inte på övriga sociala förmåner.
5. Jag är född år 1952 och har snart fått inkomstrelaterad dagpenning i 500 dagar. Vad
ska jag göra efter det?
Om en person som är född mellan 1950–1954
fyller 59 år innan maxtiden på 500 dagar
uppfylls kan han utöver de 500 dagarna få
inkomstrelaterad dagpenning till och med
slutet av den kalendermånad då han fyller 65
år. Förutsättningen är dessutom att personen
har arbetat i minst fem år under de senaste
20 åren. Om ovannämnda förutsättningar
uppfylls kan du fortsätta att fylla i ansökan
som tidigare.
6. Jag är född år 1949 och har snart fått inkomstrelaterad dagpenning i 500 dagar. Vad
ska jag göra?
Personer födda 1949 eller tidigare har rätt till
tilläggsdagar till och med slutet av den månad
då maxtiden på 500 dagar uppfylls. Därefter
kan de ansöka om arbetslöshetspension. När
alla tilläggsdagar har betalats ut skriver kassan
ett intyg för ansökan om arbetslöshetspension
och skickar det till den sökandes hemadress.
OBS! Kontakta Sjömans-Unionens
medlemsregister om du har frågor
som rör ditt medlemskap eller medlemsregistret!
Tiina Kytölä, tfn (09) 6152 0257 och
e-post: [email protected]
7. Var får jag ett intyg för arbetslöshetspension?
Arbetslöshetskassan skickar intyget automatiskt om medlemmen omfattas av inkomstrelaterad dagpenning när intyget kan skrivas.
8. Hur ofta tas självrisktiden på sju dagar ut?
Självrisktiden på sju dagar tas alltid ut när
den sökande har uppfyllt arbetsvillkoret på 34
veckor efter den föregående bestämningen
och efter att nedräkningen av 500 dagar har
nollställts.
9. Normalt skattekort eller ändringsskattekort?
Enligt ett beslut från skatteförvaltningen höjs
innehållningen av arbetslöshetsförmåner med
två procentenheter från den ursprungliga, men
förskottsinnehållningen med normalt skattekort är alltid minst 20 procent. Om du får en
förhöjd förtjänstdel eller omställningsskyddets
förtjänstdel höjs beskattningen med fyra procentenheter.
Hör med din skattebyrå om du behöver skicka ett ändringsskattekort för förmåner till arbetslöshetskassan.
Inga höjningar eller sänkningar görs på ändringsskattekort för arbetslöshetsförmåner, utan
innehållningsprocenten är den som skattemyndigheten har beräknat åt dig.
10. Varför vill kassan ha en utredning av vad jag har gjort under tiden trots att jag har tre månaders karens?
Kassan behöver en oavbruten utredning för
att kunna se om villkoret för tid i arbete uppfylls.
Om du har arbetat under karenstiden ska du
även skicka in ett löneintyg till kassan.
till förmån för en organisation
Ä
ven om testamentering kan
kännas avlägset, lönar det sig
att ägna det en tanke. Många
gånger faller det på att den
som funderar på att göra upp ett testamente inte kommer på vem han eller hon
vill testamentera sin egendom åt efter sin
död. Det kan till och med hända att det inte
längre finns personer i den närmaste kretsen som man kan eller vill testamentera sin
egendom åt. I sådana fall är det ett bra alternativ att till exempel testamentera egendomen till en välgörenhetsorganisation eller
något annat som är allmännyttigt för samhället. Det som är speciellt när man testamenterar till en organisation är att allmännyttiga organisationer inte betalar arvsskatt
för mottaget testamente. Med andra ord är
det så att all egendom som man beslutit
donera till förmån för en organisation går
oavkortad till organisationens användning.
Vad händer med egendomen
om man inte gjort upp ett
testamente?
Det är skäl att tänka på att egendomen kan
hamna i överraskande händer om det inte
finns ett testamente.
Om den som funderar på att göra ett
testamente har lagliga arvingar, överförs
egendomen då arvlåtaren avlider automatiskt till dessa arvingar även utan testamente. Detta kan arvlåtaren hindra genom
att göra upp ett testamente över sin egendom till förmån för andra än sina lagliga
arvingar. Trots testamentet har arvlåtarens
barn, bröstarvingarna, alltid rätt till sin laglott av arvlåtarens egendom. Laglotten är
hälften av arvlåtarens egendom. Arvlåtaren
får i sitt testamente bestämma över hela sin
egendom, men om en bröstarvinge kräver
sin laglott har han eller hon rätt att få den.
Andra lagliga arvingar än arvlåtarens barn
eller deras arvingar i rakt nedstigande led
har inte rätt att kräva laglott på egendomen.
Om arvlåtaren överhuvudtaget inte
har lagliga arvingar och arvlåtaren inte
har gjort upp ett testamente, överförs arvlåtarens egendom till staten. Speciellt i det
här fallet är det klokt att redan på förhand
fundera ut vart man vill att ens egendom
ska gå efter att man avlidit. Om arvlåtaren
inte har några lagliga arvingar alls får han
eller hon naturligtvis bestämma över hela
sin egendom.
Vad bör man ta i beaktande när
man gör upp ett testamente?
Något av det viktigaste när man gör upp ett
testamente är formkraven. För att testamentet ska vara giltigt måste personen som gör
upp testamentet vara 18 år och äga rättshandlingsförmåga. En yngre person kan göra upp
ett testamente om han eller hon är gift eller
förtjänat egendom genom eget arbete. Till
testamentets giltighet hör också strikta krav
på testamentets skriftliga form. Endast i nödsituationer kan man ge efter på formkraven.
Om personen som gjort upp testamentet
till exempel är svårt sjuk, så att man
inte hinner göra upp ett skriftligt testamente, kan testamenteringen göras
muntligen. Kravet på att det måste
finnas två ojäviga vittnen närvarande
samtidigt när testamentet undertecknas gäller både när ett normalt skriftligt testamente och ett nödtestamente
görs upp.
Även testamentets innehåll är viktigt. Speciellt när man testamenterar till
Bützow tel.
Helsingfors (09) 431 531
Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944
Tammerfors (03) 3138 2800
Åbo (02) 274 2000
en organisation är det viktigt att man specificerar organisationen tillräckligt detaljerat
i testamentet. Det uppstår en problemsituation om man inte kan avgöra exakt vilken
organisation arvlåtaren har menat när arvlåtarens arv ska delas. Därför är det skäl att
klart skriva testamenttagarens hela namn
och gärna organisationsnummer.
Det är även skäl för testamentgivaren att
vara beredd på att organisationen som han
eller hon testamenterat hela eller delar av
sin egendom till kanske inte finns längre
när testamentgivaren avlider. I sådant fall
kan man vara beredd till exempel genom
att göra ett s.k. andrahandsförordnande. I
praktiken så här: Om Organisation A inte
existerar då jag avlider, överförs min egendom som testamenterats åt A till B.
Tuuli Vapaavuori
jurist
Advokatbyrå Bützow Oy
27
Såsom under tidigare år bjuder vi våra medlemmar
på julglögg på Unionens kontor i Helsingfors,
John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors.
Pannan är varm måndagen den 12.12.2011 kl. 13.00–15.00.
Välkommen!
Välkommen på julglögg måndagen den
12.12.2011 kl. 12.00–15.00 på Unionens
kontor, Mariegatan 6 b, 5 vån.
Förtroendemannautbildning 2012
Finlands Sjömans-Union ordnar särskild
förtroendemannautbildning åt de som valts
till förtroendemän. Kurserna är till för alla som
sysslar med förtroendemannauppgifter.
Kursansökningen
Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får du från
förtroendemän, från Sjömans-Unionens kontorer eller
på Unionens hemsidor:
www.smu.fi > på svenska > utbildning
> förtroendemannautbildning
Kurser
12–16.3.2012 Luottamusmiesten peruskurssi
17–18.4.2012 Luottamusmiesten täydennyskurssi /
Kompletteringskurs för förtroendemän
21–25.5.2012 Luottamusmiesten jatkokurssi 1
10–14.9.2012 Luottamusmiesten jatkokurssi 2
9–10.10.2012 Luottamusmiesten täydennyskurssi /
Kompletteringskurs för förtroendemän
Vidare uppgifter om förbundets
utbildningsverksamhet ges av
Kenneth Bondas, tel. 040 456 0245,
e-post: [email protected] eller
Henrik Lagerberg, tel. 0400 478 884,
e-post: [email protected],
(som ansvarar för den svenskspråkiga utbildningen).
28
Sjömans-Unionen
är nu i Facebook!
Du kan söka gruppen
i Facebooks sökfunktion:
Finlands Sjömans-Union.
2012 års tidningsförmån
på löntagartidningar
Unionens medlemmar beviljas tidningsförmån för prenumerationer på löntagartidningar. Storleken på förmånen beror på hur
ofta tidningen utkommer.
Tidningsförmånen för år 2012 följer FFC:s rekommendationer och är 25 euro för rikstäckande löntagartidningar, 15 euro för löntagartidningar som utkommer minst 2–3 gånger i veckan i pappersformat.
3
Skicka din julhälsning
till tidningen
så fort som möjligt
I decembernumret av Sjömannen publiceras
julhälsningar, som är gratis för Unionens
medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare
som hör till befälsförbunden och som vill skicka
hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan
kostnad.
Fackavdelningens eller arbetsplatsens
förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje
arbetsplats ihop namnet på dem som vill skicka
hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar
kan skicka sina hälsningar direkt till Sjömannens
redaktion.
Skicka helst namnen per e-post
[email protected]
eller per post
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors.
Med hänsyn till tidningens tidtabell
rekommenderar vi att hälsningarna skickas så fort
som möjligt.
Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format eller
som Excel-tabell där efternamnet står i den första
kolumnen och förnamnet i den andra.
Jaakonsaari:
Svaveldirektivet orättvist
Europarlamentariker Liisa Jaakonsaari
tycker att svaveldirektivet för Östersjön
är orättvist. Enligt Jaakonsaari är EUkomissionens förslag att sänka svavelutsläppen för väl tilltaget och placerar
staterna i ett orättvist konkurrensläge.
Minskningen av svavelutsläppen från
sjöfartens bränslen skulle ske för snabbt
i den nordliga sjöfarten. Man har uppskattat att transportkostnaderna för
Norra Finlands industri kommer att växa
med upp till hälften jämfört med tidigare. Om sjöfarten berörs finns det en risk
för att transporterna istället sker på land.
YLE Oulu rapporterade om saken 4.11.
Trafikpolitisk
redogörelse förbereds
med brett samarbete
Kommunikationsministeriet har påbörjat förberedelserna för en trafikpolitisk
redogörelse. Med redogörelsen drar styrelsen upp linjerna för trafikpolitikens
målsättningar på lång sikt och ett åtgärdsprogram till slutet av år 2022.
Målsättningen är att redogörelsen
lämnas till riksdagen i april 2012. I förberedelsen av redogörelsen fäster man speciellt uppmärksamhet på det medborgarna och referensgrupperna säger samt i att
ha en öppen redogörelse. Redogörelsen
har öppnats för medborgardiskussion på
medborgarforumet: Dinasikt.fi.
Text: Saana Lamminsivu
missförhålla
nden
Rågbrödsfonden och
haltande transport i Nordsjö
Sjömännens problem att ta sig fram i Nordsjö hamn fortsätter:
nu är till och med parkeringsplatserna avgiftsbelagda.
1. Avgiftsbelagda parkeringsplatser
Att de tidigare avgiftsfria bilparkeringsplatserna nu blivit avgiftsbelagda väcker irritation bland sjömännen som seglar från
Nordsjö.
”För en månad fick fartyget ett brev där
man berättade att sjöpersonalens parkeringsplatser blir avgiftsbelagda den 1 november”, berättar Jori Mikkola, förtroendeman på M/s Finnstar.
Sjömännen har haft tillgång till ett parkeringshus med 90 platser i Nordsjö. Hu-
set ägs av Finnlines, som i fortsättningen
kommer att debitera sjömännen 50 euro i
månaden för en parkeringsplats.
”Ett skift kan vara tre veckor långt, och
under den tiden kan vi åka in i Nordsjö ett
par–tre gånger i veckan”, påminner Mikkola.
Med bil kan man ta sig från Nordsjö till
flera olika platser i huvudstadsregionen,
framför allt då det fortfarande är problem
med transporterna i hamnen.
2. Få ordning på transporterna i Nordsjö
Sjömans-Unionen, sjöfartens övriga arbetsmarknadsorganisationer och Sjömansservicebyrån har flera gånger krävt förbättringar i transporterna i Nordsjö. Enligt
ILO:s konvention om arbete till sjöss ska
sjömännen ha möjlighet att utnyttja tjänster på land (free access to shore).
I Nordsjö sköter FL Port Services Oy
transporterna av sjömän mellan fartyget
och terminalen. Bolaget ingår i koncernen
Finnlines, vars transporter är gratis för rederiets besättning. Externa transporter kostar 20 euro. Alla redare går inte med på att
bekosta resan, varmed framför allt utländska sjömän som anländer till hamnen ofta
bara får beundra Nordsjö och dess tjänster
från fartyget.
FL Port Services sköter även fastsättningen och lossningen i Nordsjö, varför man kan
bli tvungen att vänta länge på transporten
mellan fartyget och terminalen.
”Om killarna först hjälper fartyg som anländer till och lämnar hamnen kan det ta
lång tid innan transporten kommer.”
Efter att ha kommit till terminalen måste de dessutom vänta på bussen som tar
dem från hamnen.
”Under en två timmar lång dagsledighet
hinner man åka fram och tillbaka till Nordsjös tunnelbanestation”, beskriver Mikkola.
3. Rågbrödsfonden
Besättningen på M/s Finnstar bildade en
rågbrödsfond när rågbrödet, det finska
baslivsmedlet, ersattes med tyskt vetebröd.
”Vi har en plåtburk som alla frivilliga
kan lägga en slant i. När vi kommit till Finland sticker någon till affären och köper ett
ordentligt rågbröd.”
Allt började med ett initiativ från arbetsgivaren: de började köpa proviant från Tyskland eftersom det som bekant är billigare.
”Det första man bytte ut var yoghurten,
som ersattes av ”hinkyoghurt” och en burk
sylt. Därefter var det mjölkens tur.”
”Visst klarar man sig på tysk mat, men
det handlar om principer: vi betalar ett
taxeringsvärde på vår mat och vill därför ha
valuta för våra pengar. Det är orättvist om
rederiet lägger mellanskillnaden i sin egen
flytvästficka.”
”Bra mat gör att man mår bra och orkar
arbeta!”, säger Mikkola om matens psykologiska effekter och efterfrågar någon slags
kompromiss från rederiet när det gäller inköp av vissa livsmedel.
29
KIITOS / TACK
Emeritus matruusi
Matti ”Masa” Martikainen
Kiitos M/s Finnkraftin henkilökunnalle,
M/S Finnmaidin seilauskavereille,
Masalle sekä SMU:n Sisä-Suomen
osastolle muistamisesta täyttäessäni
50 vuotta.
Seppo Heiskari
Martikainen menehtyi
6.9.2011
sairastettuaan pitkään.
Masan viimeiseksi laivaksi jäi
M/s Isabella ja hänen viimeiset
vahdit kuluivat M/s Estonian pelastustöissä sekä laivan huollossa
telakalla. Eläkkeellä hän ehti olla
17 vuotta.
Kaipaamaan jäivät
puoliso Sirkku ja pojat
Alpo Antero Houni
s. 16.7.1933 Ylämaa
k. 6.10.2011 Kotka
Houni kuoli erittäin vaikean
sairauden murtamana.
Alpoa jäivät kaipaamaan
tytär ja tyttären perhe
lähiomaiset
merimiestoverit ja tuttavat
Kevyet mullat haudallesi.
Emäntä
Hilkka Helena Joskitt
s. 15.11.1940 Sulkava
k. 7.10.2011 Sulkava
Niin kaunis on maa,
niin korkea taivas.
Merimies
Kalle Aukusti Kontio
syntynyt 30.3.1939
Kalle on purjehtinut kotisatamaan
Ylivieskan Heikkilän hautausmaalle
28.10.2011.
Hei kaikki Msv fennicalaiset. Ylläri oli
melkoinen, pasmat meni ihan sekaisin.
Mä olen aina tienny, et Fennican henkilökunta on ROCK!
Myötäisiä tuulia kaikille ja
kiitos muistamisesta.
Olette mun mielessä aina.
Anja Sipilä
Kiitokset syntymäpäiväni muistamisesta M/s Hjördiksen porukalle,
Markolle ja Oy Langh Shipille.
Kauko Ojala
Lämpimät kiitokset M/s Estradenin
henkilökunnalle ja varustamolle
täyttäessämme pyöreitä vuosia!
Lissu ja Teuski
ELÄKKEELLE /
PENSIONERING
Kiitokset Tallink Siljalle ja M/s Silja
Serenaden koneporukalle muistamisesta eläkkeelle pääsyn johdosta.
Jari Martinkauppi
Kiitokset J/m Kontion henkilökunnalle
ja kaikille työkavereille upeista
vuosista.
Jäät murrettu ja koneet huollettu.
Markku Luoma
Tack till M/s Silja Europas arbetskamrater och Tallink Silja rederi för
ihågkomsten när jag blev pensionär.
Kiitoksia M/s Silja Europan työkavereille ja Tallink Silja -varustamolle
muistamisesta jäädessäni eläkkeelle.
Rune Pada
Kiitos M/s Silja Europan henkilökunnalle muistamisestani jäädessäni
eläkkeelle.
Matti Lahti
Kun nousee purjeet purren
ja köydet irrotetaan,
sua ystävä armas surren
tänne jäämme kaipaamaan.
KULTAMERKIT /
GULDSMÄRKEN
Kallea kaivaten
Hanna ja Paavo Penjala perheineen
Esa Rismala
Monica Björkqvist
AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT /
AVDELNINGARNA INFORMERAR
änesi on kaunis, rakas.
)
Pekan
pähkinät
Koonnut: Pekka Mantere
Sisä-Suomen osasto (001)
Virkistysviikonloppu
Aika: 3.–5.2.2012
Paikka: Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi
Osasto järjestää jäsenilleen virkistysviikonlopun, joten
luvassa on liikuntaa, rentoutumista sekä mukavaa yhdessäoloa, pyrimme myös järjestämään teatteri-illan Kuopioon.
Paikkoja on rajoitetusti (30).
Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.1.2012 mennessä:
Paavo Auvinen p. 040 506 9468 tai
Seppo Immonen p. 050 368 2298.
1. Timo Pusa (1951–1996) oli kirjailija, joka kirjoitti rannikko-
kaupungin asukkaiden sekä merimiesten elämästä. Mistä kaupungista hän oli kotoisin?
a) Oulusta
b) Turusta
c) Kotkasta
2. Keripukki oli pitkän linjan purjelaivojen merimiehiä entisaikaan vaivannut vitamiinin puutoksen aiheuttama tauti. Minkä vitamiinin?
a) D-vitamiinin
b) C-vitamiinin
c) B-vitamiinin
Ålands avdelning (005)
Höstmöte
Datum: 28.11.2011 kl. 14.00
Plats: Fackets hus, Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Stadgeenliga förhandlingar.
Välkomna!
OBS! Styrelsemöte kl.13.00.
Itäkustin osasto (007)
Jouluglögit
Aika: ma 19.12.2011 klo 11–15
Paikka: Kotkan konttori, Puutarhakatu 12, 48100 Kotka
Tervetuloa Itäkustin osaston tarjoamille
jouluglögeille Kotkaan!
Länsi-Suomen osasto (008)
Joulukahvit merieläkeläisille
Aika: torstai 15.12.2011 klo 12.30
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Huom. Muista ilmoittaa Karille osallistumisestasi
[email protected] tai p. 0400 418 511.
Tervetuloa!
hallitus
Väylänhoitoammattiosasto (012)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: la 3.12.2011 kello 14.00
Paikka: Suomen Merimies-Unionin toimisto,
John Stenbergin ranta 6 (2. krs.), Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Osaston jäsenet – Tervetuloa!
3. Mikä on Järvi-Suomen eteläisin satama?
Lokin poika
Sinä itkit niin
veit sydämmein
En saanut sua kii
lensit korkeuksiin
Sinä kaartelit kauniisti
mökkini yli
Vie lentosi kauaksi
maailman syliin
Marjatta 2011
Minä näin että hyvästit
heittää jo voit
niin surullisena
sun äänesi soi
Kiitos
jos olen ansainnut
kiitokset nää
Sitä toivon et jälleen
sun keväällä nään
a) Hämeenlinna
b) Lahti
c) Lappeenranta
4. Missä maassa ovat maailman suurimmat telakat?
a) Etelä-Koreassa
b) Japanissa
c) Kiinassa
5. Kiinan suuri kanaali eli Keisarinkanava on pisin ihmisen rakentama vesireitti maailmassa. Kuinka pitkä ja leveä se on?
a) 1800 km pitkä ja 40 m leveä
b) 2100 km pitkä ja 45 m leveä
c) 2300 km pitkä ja 48 m leveä
6. Mikä yhtye on levyttänyt kappaleen "Merimiehen vaimo"?
a) Metro-tytöt
b) PMMP
c) Ultra Bra
7. Kuka on Suomen Merivoimien nykyinen komentaja?
a) Markus Aarnio
b) Timo Ståhlhammar
c) Veli-Jukka Pennala
8. Missä Kaknäsin merimiesklubi sijaitsee?
a) Tukholmassa
b) Maarianhaminassa
c) Göteborgissa
9. Mikä on Suomen Merivoimien lippulaiva?
a) Miinalaiva Hämeenmaa
b) Miinalaiva Uusimaa
c) Miinalaiva Pohjanmaa
10. Vuosina 1926–1966 toimi Helsingissä kokki- ja stuerttikoulu? Kenen ylläpitämä se oli?
a) Helsingin kaupungin
b) Suomen Merimieslähetysseuran
c) Varustamoyhdistyksen
Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3b, 4a, 5a, 6b, 7c, 8a, 9c ja 10b
IN MEMORIAM
Kuva: Helena Buda (Ä
31
Viikon
kuva
Julkaisemme Merimies-lehdessä Unionin kotisivujen Viikon kuva -palstalle saamiamme valokuvia. Sakari Sipilän ottamassa kuvassa on Ouraluodon luotsitupa Merikarvialla.
Viimekertaiseen Merimies-lehden kilpailuun saatiin huikeat 73 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa Juha Forsman
M/s Marjatalta.
I tidningen Sjömannen publicerar vi de fotografier vi fått in
till Veckans bild-spalten på Unionens hemsida. På Sakari
Sipiläs bild ser man Ouraluoto lotsstuga i Sastmola.
I tidningen Sjömannens förra tävling fick vi in hela 73
svar. Vinnaren den här gången blev Juha Forsman från
M/s Marjatta.
Kuinka monessa satamassa Kristina Cruisesin laivat ovat ennättäneet vierailla vuoden 2011 syksyyn mennessä?
Hur många hamnar hade Kristina Cruises fartyg hunnit besöka fram till slutet av hösten 2011?
Valitse yksi vaihtoehto:
1) yli 100:ssa
Välj ett alternativ:
1) över 100
2) yli 200:ssa
2) över 200
3) yli 300:ssa
3) över 300
Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.
Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä
nro 8/2011.
Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala.
Namnet på vinnaren publiceras i numret
8/2011 av tidningen Sjömannen.
Osallistu kilpailuun 2.12.2011 mennessä:
Du kan delta i tävlingen senast den 2.12.2011 på följande sätt:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan
vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero).
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Skicka svaret till adressen:
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
Puheenjohtaja / Ordförande
Sihteeri / Sekreterare
Simo Zitting
Anja Uusitalo
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected]
fö[email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
TELEFAX
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
Postiosoite
Postadress
Asiakaspalvelu
Kundtjänst
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
Puhelinpäivystys
Telefonjour
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
+358 (0) 9 615 20 227
PL 65, 00531 Helsinki
Siltasaarenkatu 3–5,
katutaso Helsinki
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
PB 65, 00531 Helsingfors
Broholmsgatan 3–5,
gatuplan Helsingfors
Faksi: (09) 6131 1333
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Fax: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
sähköinen palvelu
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
www.kuljetusalantk.fi
32
www.kuljetusalantk.fi/se
Toimitsija, Ahvenanmaa
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Ombudsman, Åland
Kenneth Bondas
Henrik Lagerberg (09) 615 20 254 / 040 456 0245
(018) 199 20 /0400 478 884
Hallinnon sihteeri /
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
administrationens sekreterare
Taloudenhoitaja / Ekonom
Sari Helenius
Mikko Tuominen
(09) 6152 0225 / 040 450 6768
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Sihteeri / Sekreterare
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Tetta Härkönen
Stiina Raitio
(09) 615 20 252 / 040 455 9834
(09) 615 20 219
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Kirjanpitäjä / Bokförare
Klaus Lust
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
(09) 615 20 220
Toimitsija / Ombudsman
Toimittaja / Journalist
Carita Ojala
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Toimitsija / Ombudsman
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Satu Silta
Tiina Kytölä
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
(09) 615 20 257
Toimitsija / Ombudsman
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör
Arja Merikallio
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 259
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Katja Gräsbeck
Simo Nurmi
(09) 615 20210 / 045 7730 1021
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Kenneth Bengts
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Kilp
Tävling
ailu
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin
varaukset Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo