Transcript 3 - Suomen Merimies

TO u KO K u u
3
Nº / 2010
MERIMIES
SJÖMANNEN
suoMeN MeriMies uNioNi sMu rY // FiNlaNds sJöMaNs uNioN Fsu rF
NESTE SHIPPINGIN LUOTTAMUSMIEHET
uudistuKsia
koulutuksessa
vuorotteluvapaa
kutsuu?
BASTUN
saknas
ALTERNERINGSLEDIG?
sisältö:
7
Työntekijöiden ääntä
ei ole kuunneltu nyt
Neste Shippingissä
8
Ohjeita
vuorotteluvapaalle
jäämiseen
9 Norjan merimiehet
sosiaalisen polkumyynnin
uhreja
10 Luottamusmiesten
vinkkejä
lle
Kesätyöntekijä
s. 16
täydennyskurssilla
paljon uusia kasvoja
8
12 Merimies-Unioni
Ohjeita
jäämiseen
vuorotteluvapaalle
nettiviestintä tehostui
13 SuperFast-aluksille
neuvottelulos
13 Saimaan kanavasta
lopullisia päätöksiä
toukokuussa
15 Rikkipäätös uhkaa
kotimaista merenkulkua
M
TYÖUUPU
US – MITE
TAA?
N TUNNIS
SINULLA ON OIKEUS VAPAA-AIKAAN
– MYÖS LOMALLA!
YS
LU/TERVE
YOSUOJE
T
I/
.F
U
M
WWW.S
/
:
Pääkirjoitus
Nº 3/2010
MERIMIES
SJÖMANNEN
suomen Merimies-unioni sMu ry
Finlands sjöman-union Fsu rf
päätoiMittaJa • CheFredaKtör
Simo Zitting
isellä
nin perinte
io
n
-U
s
ie
Merim
a Naantalissa
täydennyskurssill
luottamusmiesten
voja.
luottamusmieskas
a
si
uu
n
ljo
pa
na
oli tänä vuon
toiMittaJa, tiedottaJa •
redaKtör, iNForMatör
,
ta
On hienoa
asioiden hoidos
tä
et yhteisten
!
ollaan kiinnostuneita
Saana Lamminsivu
ulKoasu, taitto • laYout
Rohkea Ruusu
kannen kuva: Pentti Holappa
toiMitus
John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki
puh. (09) 615 2020
redaKtioN
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
tel. (09) 615 2020
paiNo
Art Print Oy 2010
ISSN 0355-872X
ilMoituKset / aNNoNser
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tidningen utkommer åtta gånger om året.
tilaushiNNat vuodelle 2010
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
ilMoitushiNNat / aNNoNspris
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti
www.smu.fi > på svenska > kommunikation >
Sjömannen > mediakort
MERIMIES SJÖMANNEN
ILMESTYMISAIKATAuLu/TIDTABELLEN 2010
no aineisto toimituksessa
material i redaktion
ilmestyminen
utges
4
5
6
7
8
28.6.
10.9.
8.10.
12.11.
17.12.
27.5.
16.8.
20.9.
18.10.
22.11.
POSTI JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki
POST OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
vAIHDE / vÄXEL
+358 (0)9 615 2020
TELEFAX
+358 (0)9 615 20 227
Puolin ja toisin
Tässä lehdessä Viking Linen uusi toimitusjohtaja, Mikael Backman, valottaa
yhtiön lähiajan suunnitelmia. Backman
aloitti Suomen suurimman matkustajalaivavarustamon toimitusjohtajana tämän vuoden helmikuussa.
Backman on työskennellyt koko työuransa eri varustamoissa. Takaisin kotimaahan hän saapui Royal Caribbean
Cruisesilta. Toimitusjohtajan mukaan
laivoilla tehtävät työt ja ammatit eivät
eroa merkittävästi toisistaan eri valtioiden ja varustamojen välillä. Sen sijaan
kotimainen luottamusmiesjärjestelmä
on hänelle aivan uutta, sillä vastaavaa ei
löydy esimerkiksi Yhdysvalloista.
Merimies-lehdelle antamassaan haastattelussa Backman kertoo suomalaisen
luottamusmieskulttuurin yllättäneen hänet positiivisesti: ”On hyvä olla olemassa ihmisiä, eli luottamusmiehiä, jotka
ymmärtävät asioita kumminkin puolin”.
Backmanin mukaan yhteistyö luottamusmiesten ja Unionin kanssa onkin
lähtenyt erittäin hyvin käyntiin ja hän toivoo sille hyvää jatkoa.
Pohjoismainen luottamusmiesjärjestelmämme on maailman mittakaavassa
ainutlaatuinen ja hyvin toimiva. Valitettavan usein kuitenkin unohdamme, että
luottamusmieskulttuuri ei ole syntynyt
itsestään, vaan sen luomisen taustalle
on vuosikymmenten työ. Ilman toimivaa
luottamusmiesverkostoa moni asia jäisi työpaikalla valvomatta ja hoitamatta.
Yhteys työntekijöiden, työnantajien ja liiton välillä ei välttämättä toimisi tai siinä
esiintyisi pahoja katkoksia tai puutteita.
Onkin hienoa, että luottamusmiesjärjestelmä saa arvostusta työntekijöiden lisäksi myös työnantajapuolelta. Ilman luottamusmiehiä olisimme puolin
ja toisin pulassa.
KOTISIvuT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E ADRESS
etunimi.sukunimi@smu.fi
förnamn.tillnamn@smu.fi
3
N
este Shippingin tankkereille tuttuja ovat
muun muassa Itämeren, Atlantin, Välimeren ja jopa arktiksen alueen vedet.
Vuonna 2007 liikenteensä aloittaneet M/t
Stena Poseidon ja sen sisaralus M/t Palva
liikennöivät säännöllisesti Yhdysvaltoihin.
Atlantin ylitys kestää parisen viikkoa. Määränpääsatamia rapakon takana ovat muun
muassa Houston, Beaumont, Port Arhur,
Philadelphia, New York ja muut itärannikot
kaupungit.
4
”Jenkit ovat kyllä ihmeissään, kun näkevät viisi naista aluksen kannella”, Palvan
naiset nauravat päivähuoneessa.
Suomalaisille naispuoliset miehistön
jäsenet eivät ole ihme, eikä mikään, mutta muualla maailmassa naismerenkulkijat
voivat olla eksoottisempi näky. Palvan yhden vuoron miehistöstä kokkistuju, kokki,
toinen perämies/matruusi, matruusi ja
moottorimies ovat kaikki naisia.
”Eipä täällä laivalla tule tätä naiskysymystä sen kummemmin pohdittua. Töitä
tehdään, siihen kuluu kaikki aika”, tuumi-
vat käytävällä vastaan tulevat toinen perämies Tiina Ruhanen ja moottorimies Saila
Piippo, joka painuu vauhdilla alas konehuoneeseen.
Aikaa koneen rassaukseen ei ole rajattomasti, sillä monet työt voidaan hoitaa vain
satamassa olon aikana. Palva on saapunut
juuri Porvooseen, Kilpilahden satamaan
Englannista. Kilpilahdessa alus on noin neljä päivää, jonka aikana vanha lasti puretaan
ja uusi otetaan kyytiin. Sen jälkeen suunta
kohti Amsterdamia ja siitä matka jatkuu
edelleen kohti Yhdysvaltojen itärannikkoa.
Neste Shippingin M/t Palva seilaa
muun muassa Yhdysvaltoihin
Rotterdam, Amsterdam, Philadelphia, Houston: Neste
Shipping Oy:n tankkerit kuljettavat öljytuotteita
Eurooppaan ja esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolle.
Yksi niistä on vuonna 2007 liikenteensä aloittanut M/t
Palva. Laivan tilat ovat toimivat, mutta yksi olennainen
asia alukselta tosin vielä puuttuu: se halvattu sauna!
TEKSTI: Saana Lamminsivu Kuvat: Saana Lamminsivu, Turo Ihalainen
Tämä on tehdas
Neste Shipping Oy:n pääluottamusmies Olli
Kauranen ja Merimies-Unionin toimitsija/
ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen ovat tulleet vierailulle Palvalle Porvooseen. Miehet kiertävät
miehistön kanssa aluksen eri osastoilla ja tarkastavat, että tilat ovat kunnossa. Kokkistuju
Jenni Lempiäinen johdattaa seurueen byssasta laivan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsevat
provianttivarastot.
”Provianttia pitää olla reilusti varastossa,
kun lähdetään Atlanttia halkomaan. Tämä on
tällainen tehdas”, Lempiäinen vetää varaston
oven auki.
Silmien eteen aukeavat suuret kivennäisvesipullovuoret. Ei pääse jano yllättämään – eikä
kramppi. Merityössä ja laivaelämässä on otettava huomioon monia asioita, joita maissa ei
tule pohdittua. Kivennäisvedestä saa tarvittavia mineraaleja monta viikkoa kestävän törnin
aikana. Aikoinaan suolatasapainoa ylläpidettiin
kuumissa olosuhteissa tablettien avulla.
”Suolatabletteja ei enää suositella nykypäivänä käytettäväksi, ne voivat vahingoittaa munuaisia”, laivalla kokkistujuna toiminut Kauranen selostaa laivaruokailussa tapahtuneita
muutoksia.
Viime vuosi yhtiön
työturvallisuushistorian paras
Minkkinen haastattelee matruuseja Palvan
kannella. Laitteet tuntuvat olevan kunnossa.
Esimerkiksi köydet vaihdetaan aina kokonaan
uusiin, eikä niitä pleissata, eli tehdä jatkoksia.
Suurissa tankkilaivoissa köysien tulee kestää
takuuvarmasti. Räjähdysherkkää lastia – ja
ihmishenkeä – ei voi vaarantaa turvallisuudesta
tinkimällä.
Neste Oilissa työturvallisuuteen panostetaan
vahvasti. Viime vuosi oli yhtiön työturvallisuustuloksissa kaikkien aikojen paras. Toimitsija
Minkkinen ja pääluottamusmies Kauranen ovat
myös tyytyväisiä Palvan kuntoon ja työturvallisuusasioihin, eivätkä löydä sieltä mitään sen
suurempaa huomautettavaa.
”Kaikki tuntuu olevan suht hyvin kunnossa”,
miehet ja miehistö yhdessä pohtivat.
5
Toimitsija/ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen, sähkömies Turo
Ihalainen ja pääluottamusmies Olli Kauranen Palvan ”saunassa”.
Kokkistuju Jenni Lempiäinen
Toinen perämies Tiina Ruhanen ja moottorimies Saila Piippo
Kippari Pentti Teräsvirta ja kokki Niina Karhu sen todistavat: Palvan
käytäviltä on turha haeskella totisia kalkkilaivan kapteeneita.
tarkkaiLe työympäriStöSi deSiBeLejä
Keittiötyöympäristössä piilee monia vaaroja, jos
työtiloissa tai -välineissä esiintyy puutteita. Pääluottamusmies Olli Kauranen tarkastaa Palvan
byssan. Hellan kansi ”kremppasi” aikansa, mutta nyt se on saatu jo onneksi korjattua, kokkistuju
Jenni Lempiäinen ja Niina Karhu selostavat.
”Palovammat ja liukastumisriskit ovat bys6
san suurimmat vaarat”, pääluottamusmies
Kauranen vahvistaa.
Työergonomiaan ja työympäristön toimivuuteen tulee kiinnittää kokonaisvaltaisesti
huomiota. Monesti ei ajatella, että esimerkiksi työympäristön melutaso on yksi työviihtyvyyteen ja työnteon sujuvuuteen vah-
vasti vaikuttavista tekijöistä. Palvan byssan
liestituuletin päästää ilmoille aikamoiset
desipelit, kun kun imuri hurahtaa käyntiin.
Ja pakastin byssasta puuttuu tällä hetkellä kokonaan. Nyt se sijaitsee alakerran varastossa, josta kylmätavarat on nyt joka
kerta erikseen portaita pitkin kannettava.
paLVaLta puuttuu
”Se HaLVattu Sauna”
Pitkän työpäivän jälkeen sauna olisi paikallaan, mutta Palvalta ei löydy tällä
hetkellä saunaa lainkaan.
”Kyllä tänne pitää ehdottomasti – ja vähän äkkiä – sauna saada”, kuuluu jokaisen miehistön jäsenen huulilta.
Aluksen saunatilat ovat tällä hetkellä vasta rakentamisasteella. Hopeiset
foliopaperit tyhjän huoneen seinillä eivät mieltä paljon lämmitä, saati tuulen ja lumisateen keskellä kylmettynyttä kehoa.
remmiä kauLan ympäriLLä
kiriStetään jatkuVaSti
Vaikka asiat tuntuvat olevan melko
hyvällä tolalla tankkilaiva Palvalla, samaa ei voi täysin allekirjoittaa Neste Shipping -varustamon
nykymenosta. Merimies-Unionin
keväisellä luottamusmiesten täydennyskurssilla mukana olleet luottamusmiehet kertovat, että remmiä
kaulan ympärillä kiristetään aluksilla jatkuvasti.
”Työnantaja on tuonut esiin näkökannan, että meidän tulisi tehdä
pidempiä työjaksoja, vaikka törnin
pituus on jo nyt keskimäärin kuutisen viikkoa”, Jani Santala kertoo.
pikaVuoroa
SuomenLaHdeLLa
Nesteen tankkerit ajavat säännöllisesti Venäjän satamiin, kuten
Koivistoon (Primorsk). Suomenlahden edestakainen sahaus on
raskasta ja lepoajat ovat lyhyitä
sekä epäsäännöllisiä.
”Primorsk-Porvoo-Naantali -linja on ongelmallisin. Laiturista laituriin ajo kestää noin 12 tuntia. Venäjän puolella kannella pitää olla
kahden miehen vahdissa, mikä
kuormittaa porukkaa”, Santala kuvailee työn luonnetta.
Epäsäännöllinen työrytmi syö
niin sanotusti miestä. Satamassaoloajat on vedetty nykypäivänä
minimiin, sillä vain liikkeellä oleva
laiva tuo rahaa.
”Kaikki on aikataulutettu tarkkaan, vauhti on kieltämättä kireä”,
kertoo puolestaan Aulis-puskijalla
työskentelevä Markku Jalonen.
enemmän unta,
Suuremmat mieHiStöt
Luottamusmiesten
täydennyskurssilla puhuttiin työssäjaksamisesta. Riittävä lepo ja uni ovat terveen elämän perusta. Merityössä
työ- ja leporytmin jaksottaisuus ja
laivojen tiukentuneet aikataulut
ovat asioita, joita parantamalla
sairaspoissaoloja voitaisiin varmasti vähentää ja ihmisten väsymistä estää.
”Joidenkin tankkereiden nykyistä miehitysmäärää ei voi kehua.
Eri maat joissa vierailemme, kuten Venäjä, vaativat omat erityisjärjestelynsä ja miehistöä pitäisi
olla aluksilla nykyistä enemmän.”
Neste Shippingin M/t Masteran
liikennöintiaikatauluja väljennettiin Primorsk-Porvoo välillä jokin
aika sitten. Santalan mielestä aikataulumuutos paransi miehistön
työssäjaksamista. Työtä henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi on
varustamossa kuitenkin vielä paljon jäljellä. Tämänhetkinen tilanne näyttää siltä, että monissa käytännöissä otetaan takapakkia, jos
liekaa vain jatkuvasti kiristetään
eikä miehistöjen ääntä kuunnella.
UUDISTUKSIA
merenkulkualan
koulutukseen
o
petushallituksen määräyksenä annettavat merenkulkualan perustutkinnon
perusteet toimivat pohjana korjaajien,
laivasähköasentajien, vahtiperämiesten
ja vahtikonemestarien koulutukselle toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Alan oppilaitokset
laativat omat opetussuunnitelmansa tutkinnon perusteiden pohjalta.
Merenkulkualan perustutkinnon uudistettuja perusteita noudatetaan 1.8.2010 jälkeen alkavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa.
Suurimmat päivitykset liittyvät sähkökäytön koulutusohjelmaan. Laivasähköasentajien koulutus tulee vastaamaan entistä paremmin merillä työskentelyn osaamisvaatimuksia ja mahdollistaa sähköalan työskentelyn
myös maapuolella. Suomen Merimies-Unioni SMU ry
on osallistunut merenkulkualan perustutkinnon perusteiden uudistamistyöhön.
tyvät
äivitykset liit
p
t
a
m
m
ri
u
Su
.
sähkökäytön koulutusohjelmaan
Merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan kansainväliseen STCW-yleis- sopimukseen
hyväksytään tulevana kesänä laajoja muutoksia, joiden
vuoksi merenkulkualan perustutkinnon perusteisiin tehdään vuonna 2011 lisää uudistuksia. Ne tulevat voimaan
alustavan arvion mukaan vuonna 2012. STCW-yleissopimukseen tulee täysin uusina koulutus- ja pätevyysvaatimuksina matruusi (able seafarer deck), konemies (able
seafarer engine), sähkömies (electro-technical rating) ja
sähkömestari (electro-technical officer).
Uudet koulutusvaatimukset on sisällytettävä merenkulkualan perustutkinnon perusteisiin ja merenkulkualan koulutukseen Suomessa. Lähinnä tämä tarkoittaa
matruusin ja konemiehen koulutusvaatimusten huomioon ottamista korjaajien koulutuksessa sekä sähkömiehen ja sähkömestarin koulutusvaatimusten huomioon ottamista laivasähköasentajien koulutuksessa.
Merenkulkualan perustutkinnon perusteiden uudistamiseen voi tutustua Opetushallituksen nettisivuilla
www.oph.fi kohdassa Koulutus ja tutkinnot, Ammattikoulutus, Ammatillisten perustutkintojen tarkistaminen, Tutkintojen tarkistaminen aloittain.
Opetusneuvos Markku Karkama, Opetushallitus
7
Harkitsetko
vuorotteluvapaata?
Vuorotteluvapaajärjestelmästä
tuli pysyvä tämän vuoden alusta
Vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työssä olevan jaksamista.
Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden
saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta.
TEKSTI: Saana Lamminsivu
V
uorotteluvapaalaissa ei ole säädetty rajoituksia vuorotteluvapaan käytölle, joten vuorotteluvapaa-ajan
voi käyttää haluamallaan tavalla. Moni käyttääkin vuorotteluvapaata esimerkiksi opiskeluun tai matkustamiseen. Mikäli teet vuorotteluvapaan aikana kuitenkin töitä tai harjoitat
yritystoimintaa, vaikuttaa se oikeuteen saada
vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaan
hakemisen ehdot
Sinulla on mahdollisuus hakea
vuorotteluvapaata, jos
1) olet kokoaikainen työntekijä tai
2) työaikasi on yli 75 prosenttia alalla
sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän
työajasta ja
3) sinulla on eläkevakuutettua työssäoloaikaa
vähintään 10 vuotta ennen vuorottelu vapaan alkamista (työssäoloedellytys) ja
4) työsuhde samaan työnantajaan on
kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään
13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan
alkamista.
Vuorotteluvapaasopimus
Vuorotteluvapaasta tehdään työnantajan
kanssa kirjallinen sopimus. Työnantaja on
velvollinen palkkaamaan vuorotteluvapaasi
ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömänä työntekijänä olevan henkilön/henkilöt,
joiden työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän säännöllisen työajan
pituinen.
8
Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti
vähintään 90 kalenteripäivää. ”Täyspitkä”
vuorotteluvapaa on yhteensä enintään 359
kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi myös
jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin
jaksoihin. Jaksottamisesta on kuitenkin sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan
aloittamista. Vuorotteluvapaa tulee pitää
kokonaisuudessaan kahden vuoden aikana
sen aloittamisesta.
Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorottelukorvauksen määrä on 70 prosenttia* siitä työttömyyspäivärahasta, johon
sinulla olisi työttömäksi jäädessäsi (ja mikäli
sinulla olisi oikeus saada työttömyyspäivärahaa). Vuorottelukorvausta laskettaessa ei
oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Vuorottelukorvauksen
suuruus lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneistä vähintään 52 viikon aikaisista palkkatuloistasi. Vuorottelukorvaus on työttömyyskassan maksamien muidenkin etujen tavoin
ennakonpidätyksen alaista ansiotuloa.
*(Huom! Vuorottelukorvauksen suuruus on
80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla
on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan
hakemista.)
Hakeminen ja maksaminen
Vuorottelusopimuslomake: Saatavissa työhallinnon kotisivuilta: www.mol.fi
Työntekijä:
1) Vuorotteluvapaan saamisen edellytyksenä
olevaa 10 vuoden työssäoloaikaa todiste taan työrekisteriotteella, jonka voit
pyytää Eläketurvakeskuksesta tai kuntien ja
valtion palveluksessa olevien osalta
Kuntien Eläkevakuutuksesta tai Valtion konttorista. Työhistoriatiedot on syytä
selvittää heti aluksi, että sinulla on
vuorotteluvapaaseen oikeuttava
10 vuoden työssäoloaika olemassa!
2) Toimita työ- ja elinkeinotoimistoon
palkkatodistus vapaata edeltäneeltä
vähintään 52 viikolta. (Palkkatodistuksen
voi toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon
esim. yhtä aikaa työnantajan kanssa teke mäsi vuorottelusopimuksen kanssa, jonka
hänen tulee sinne toimittaa.)
3) Vuorottelukorvaushakemuksen saat
työ- ja elinkeinotoimistosta, työttömyys kassasta tai Työttömyyskassojen yhteis järjestön kotisivuilta: www.tyj.fi.
Liitä vuorottelukorvaushakemuksen
yhteyteen alkuperäinen palkkatodistuk sesi ja työrekisteriote.
Vuorotteluvapaakorvausta voit anoa edellä
mainituilla dokumenteilla MerimiesUnionin työttömyyskassasta, mikäli olet
sen jäsen. Työttömyyskassasta saat tarvittaessa myös tarkempia neuvoja vuorottelukorvaushakemuksen täyttämiseen.
4) Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon
työttömyyskassalle, joka puolestaan antaa
vuorottelukorvauksesta kirjallisen päätök sen. Vuorottelukorvaus maksetaan neljän
kalenteriviikon (kuukausi) jaksoissa jälki käteen. Vuorottelukorvaukseen ei liity
omavastuuaikaa. (Ensimmäisen hake muksen jälkeen ei toimiteta jatkohake muksia kuten ansiopäivärahassa.) Vuorot telukorvausta on haettava kolmen kuu kauden kuluessa sen alkamisesta.
maailman
ä
merilt
koonnut: juHani artto
norjassa palkankorotuksia, sosiaalista polkumyyntiä ja
nettopalkkajärjestelmä
työnantaja:
Toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon
työntekijän kanssa tekemän vuorottelusopimuksen ja luotettavan selvityksen
(esim. työsopimus) työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi.
Norjassa merimiesten palkkoja ja lisiä on
korotettu taannehtivasti 1. tammikuuta lähtien. Ratkaisusta syntyi huhtikuun puolivälissä yhteisymmärrys sovittelijan esityksestä. Sovintoesityksen mukaan osapuolet
kehittävät yhdessä palkkatietojen tilastointia lokakuuhun 2011 mennessä.
Ostovoiman tason ylläpitävä sopimus ei
kuitenkaan takaa kaikille norjalaisille merimiehille asiallista toimeentuloa. Se johtuu
eräiden yritysten päätöksistä vähitellen korvata norjalaista työvoimaa matalapalkkamaiden merimiehillä.
Hiljattain Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF käsitteli ongelmaa ja lupasi
tukea norjalaisia merimiehiä kamppailussa
sosiaalista polkumyyntiä vastaan. Sitä ilmenee ennen muuta meriliikenteessä, joka liittyy Norjan merellä sijaitsevien öljy- ja kaasukenttien hyödyntämiseen.
”Tuntuu uskomattomalta, että Norja sallii toisen luokan työehtoja, palkkoja ja työsuhdeturvaa kansallisesti elintärkeällä alalla.
Niin on kuitenkin vähä vähältä tapahtumassa”, ITF:n off-shore työryhmän puheenjohtaja Norrie McVicar toteaa. Norjalaisten
aloitteesta hän on kutsunut työryhmän käsittelemään asiaa. ITF on valmis osallistumaan
kiistan ratkomiseen välittäjänä.
Norjalaisten merimiesten asemaan työmarkkinoilla vaikuttaa merkittävästi myös
nettopalkkajärjestelmä. Työryhmä luovutti
maaliskuun lopulla sitä koskevan raportin
teollisuus- ja kauppaministeri Trond Giskelle. Raportissa ehdotetaan, että valtio käyttäisi vuosittain merimiesten työllisyyden
hyväksi 1,75 miljardia Norjan kruunua (220
miljoonaa euroa). Edun piirissä olisi 11 500
työntekijää ja noin 430 Norjassa rekisteröityä alusta.
Raportissa todetaan, että nettopalkkajärjestelmän tarkoituksena on vahvistaa norjalaista merenkulkua ja varmistaa alan ammattilaisten osaaminen ja saanti. Lisäksi se
parantaa varustamoiden kilpailukykyä.
australian kauppalaiVasto on puolittunut
tämä artikkeli käsittelee
VuorotteluVapaan
pääpiirteitä. tutustu
VuorotteluVapaalakiin
tarkemmin ja Huomioi
Australiassa merenkulun ammattilaisten ammattiliitto MUA kampanjoi maansa
kauppalaivaston nostamiseksi uuteen nousuun. Kauppalaivasto on puolittunut kymmenessä vuodessa.
”Merimiesten työpaikkoja menetetään
ja muiden maiden rekistereissä olevat
alukset valtaavat rannikkoliikenteen markkinoita”, MUA arvostelee. Liitto muistuttaa, että moni rannikkoliikenteen markkinoilla operoiva ulkomainen alus toimii
”häpeälipun” alla eli kuuluu alan kansainvälisistä normeista piittaamattomiin mukavuuslippulaivoihin.
Kampanjoijat pyrkivät vaikuttamaan vallassa olevan työväenpuolueen kansanedustajiin paikallisella tasolla. Kukin ammattiosasto lähestyy oman alueensa kansanedustajaa.
Näin kasvatetaan painetta liikenneministeriä
ja muita ministereitä kohtaan, kun he lähiaikoina käsittelevät laaja-alaista merenkulun
kehittämisen suunnitelmaa.
maHdolliset poikkeukset
ja tarkennukset, mikäli
Harkitset sen Hakemista!
nettiadressi merirosVojen panttiVankien Vapauttamiseksi
Vireillä on hanke, jonka tavoitteena on koota
puoli miljoonaa allekirjoitusta nettiadressiin
merirosvouden aiheuttamien ongelmien ratkomiseksi. Adressissa vaaditaan hallituksia
ja YK:ta tehostamaan toimintaansa merirosvojen kaappaamien alusten ja niiden miehistöjen vapauttamiseksi.
Lisäksi adressissa perätään kansainväliseltä yhteisöltä lisätoimia Somalian taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen parantamiseksi. Adressista päätti maaliskuussa Kuljetustyöläisten kansainvälisen liiton ITF:n
reilujen käytäntöjen komitea. Puolen miljoonan nimen tavoitteeseen on tarkoitus yltää
Maailman merenkulun päivään 23. syyskuuta mennessä.
”Merimiehet riskeeraavat henkensä kuljettaessaan tavaroita halki alueiden, jotka
muuttuvat yhä vaarallisemmiksi. Tilanne
ei muutu paremmaksi ilman mittavia ponnistuksia Somalian ja sen väestön hyväksi
ja ilman lujia toimia merirosvoja vastaan”,
ITF:n merenkulun koordinaattori perustelee
järjestönsä aloitetta.
9
Tänä keväänä Naantalissa järjestettyjen ”täykkäreiden” tuhdein – mutta samalla toisaalta
mielenkiintoisin – osio oli paikalla olleiden luottamusmiesten mukaan käynnissä olevan merimieslain uudistus, josta Merimies-Unionin puheenjohtaja simo Zitting esitteli kuulijoille päälinjat.
unionin luottamusmiehet:
tUHtIA
mutta todella tarpeellista tietoa
l
ain valmistelutyö on vielä kesken, mutta kun se aikanaan valmistuu, siitä tullaan pitämään
luottamusmiehille oma erillinen
koulutuksensa. Saattaakin olla, että jopa
kokonainen täydennyskurssi on valjastettava lain läpikäyntiin, sillä valtavaa kokonaisuutta ei ole mahdollista opiskella yhdessä
tai kahdessa tunnissa.
mepa – paLjon muutakin kuin
kirjoja ja Videoita!
Merimiespalvelutoimiston (MEPA) toimitusjohtaja Martti Karlsson esitteli täykkä-
reillä Unionin luottamusmiehille toimiston palveluita, jolloin moni vanhempikin
konkari joutui toteamaan saavansa uutta
tietoa MEPAn palveluista. Ei ole myöskään
mitenkään tavatonta, että MEPAn, Merimies-Unionin ja Merimieseläkekassan
(MEK) lyhenteet ja asiat menevät helposti
sekaisin, kun merimiehet usein asioivat
näiden eri toimijoiden kanssa.
MEPA onkin merimiehille pääsääntöisesti tuttu laivoille toimittamastaan
katso lisää kuVia luottamusmiesten täydennysk
urssilta:
WWW.smu.Fi> koulutus > luottamusmiesten täyde
nnyskurssi 13.–14.4.2010
LuottamuSHenkiLönä työpaikan kriiSiSSä
SAK on julkaissut uuden, itseopiskeluun
ja tukimateriaaliksi tarkoitetun verkkoaineiston Luottamushenkilönä työpaikan kriisissä.
Aineiston avulla pyritään tukemaan kriisin keskelle joutuvia luottamushenkilöitä löytämään parhaat
mahdolliset selviytymiskeinot kriisissä
olevalle työpaikalle. Aineisto keskittyy nii10
lehti-, kirja- ja elokuvatarjonnasta, mutta
se edustaa vain jäävuoren huippua MEPAn
tarjoamista palveluista. Merimiespalvelutoimisto järjestää merimiehille myös esimerkiksi erilaisia harrastekursseja ja koulutuksia (muun muassa kielet, kädentaidot ja
tietotekniikka) sekä tarjoaa mahdollisuuksia
liikuntaan. Mepalla on myös omia majoja,
joita merimiehet voivat vuokrata käyttöönsä.
Tutustu MEPAan palveluihin paremmin
osoitteessa: www.mepa.fi.
hin työpaikkakriiseihin, joihin liittyy tuotannollisista tai taloudellisista syistä johtuvia
työpaikkamenetyksiä tai lomautuksia.
Luottamushenkilönä työpaikan kriisissä
-aineisto löytyy verkosta osoitteesta www.
tyopaikankriisi.fi ja se on osa SAK:n ja yhteistyökumppaneiden ylläpitämää Työelämän
verkko-opistoa, joka sijaitsee osoitteessa
www.tyoelamanverkko-opisto.fi.
VOIMA
tieto
Uusia kasvoja
Luottamusmiesten täydennyskurssi
järjestettiin tällä kertaa
Naantalissa. Kaksipäiväiseen
koulutukseen osallistui yli 50
luottamusmiestä eri varustamoista.
Tällä kertaa järjestetyillä
YHTENÄISYYS
täykkäreillä oli paikan päällä
myös monia ensimmäistä kertaa
koulutukseen osallistuneita.
tahto
11
WWW.MERIMIESKUVIA.NET
Uusi ja upea merimiesvalokuvasivusto on avattu!
Regulu
ksen p
oruk
-Huru- kaa
Ukk o
Kattavalla sivustolla tapaat vanhoja merimiehiä, laivoja ja satamia ja voit lähettää
myös omia vanhoja valokuviasi arkistoon.
Berny
–Timo Haipus
ms Aleksi,
Cap Vincent, Portugal
Julkaise merikuviasi
Merimies-Unionin
Flickr-ryhmässä
Flickr-valokuvasivustolla voit julkaista
omia meri- ja laiva-aiheisia valokuviasi.
Sivustolta löytyy tällä hetkellä valokuvia
muun muassa eri varustamoiden laivoista.
Merimies-Unionin
Flickr-sivuston
löydät osoitteesta: www.flickr.com. Kun
saavut sivuston etusivulle, paina alkuunsa vain ”search”-nappia. Eteesi aukeaa
sivu, josta on haettavissa valokuvia
(photos), ryhmiä (groups) tai ihmisiä
(people).
Valitse välilehti groups ja kirjoita hakukenttään: merimies-unioni ja paina
tämän jälkeen search,-nappia, minkä
jälkeen päädyt Merimies-Unionin Flickrryhmän sivuille.
Mikäli et onnistu löytämään ko. ryhmää, Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi on löydettävissä myös suora linkki Unionin Flickr-sivustolle.
linjakaste
Riitta Kukkonen
lue lisää siVustosta:
WWW.smu.Fi > Viestintä > merenkulkusiVustot WeBissä
12
Merimies-Unioni
on nyt FACEBOOKISSA
Merimies-Unioni on nyt Facebookissa.
Voit hakea ryhmän Facebookin hakutoiminnolla: ’Suomen Merimies-Unioni’.
Merimies-Unionin facebook-sivuilla käsitellään merenkulun ajankohtaisia asioita.
Ryhmä on ns. suljettu ryhmä, mutta voit
liittyä siihen painamalla liity/join painiketta (ylläpitäjät hyväksyvät liittymisesi
ryhmään), jonka jälkeen pääset osallistumaan keskusteluun.
Merimies-Unionin
Facebook-ryhmään liittyäksesi sinulla tulee olla Facebookissa oma henkilökohtainen profiili
luotuna. Fecebook löytyy Internetistä
osoitteella: www.facebook.com
Merimies-Unioni löytyy
myös TWITTERISTÄ
Sivu löytyy Internetistä osoitteella:
www.twitter.com.
Eteesi avautuu Twitterin etusivu. Logon vieressä on harmaa hakukenttä.
Kirjoita siihen merimiesunioni. Paina tämän jälkeen ”search”-nappia. Tämän jälkeen näkyviin pitäisi ilmestyä MerimiesUnionin uutiset.
Twitter on pikatiedotuskanava lyhyille uutisille, kuten liiton ajankohtaisille asioille ja työryhmille, joista emme
välttämättä uutisoi toisaalla. Näin ollen
twitterissä kannattaa olla ilman muuta
”kuulolla”.
Voit luoda Twitteriin myös itsellesi
oman tilin, jolloin uutisten seuranta
helpottuu ja pystyt osallistumaan keskusteluun!
ITF:n merijaosto:
Merirosvouksesta on tehtävä loppu
Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden
liitto ITF:n merijaosto kokoontui Berliinissä 17. maaliskuuta. Kokouksessa lanseerattiin kampanja Time to beat piracy,
jolla painostetaan eri maiden hallituksia
tarjoamaan resursseja merirosvouksen
lopettamiseksi. Kampanjan aikana kerätään maailmanlaajuista nimilistaa, joka
on tarkoitus luovuttaa maiden hallituksille Maailman merenkulun päivänä ensi
syksynä 23. syyskuuta.
Merimies-Unionista ITF:n merijaoston kokouksessa paikan päällä olivat puheenjohtaja Simo Zitting, liittosihteeri
Kenneth Bondas ja ITF-koordinaattori
Simo Nurmi. Berliinissä kokoontui Fair
Practices committee, jossa käsiteltiin
muun muassa työntekijöiden työolosuhteisiin, palkkaukseen, työehtoihin ja
mukavuuslippukampanjaan liittyviä kysymyksiä.
Superfast-alusten palkoista neuvottelutulos:
alukset palasivat liikenteeseen huhtikuun lopussa
Suomen Merimies-Unioni ja Tallink
Grupp ovat sopineet Superfast-aluksilla
noudatettavista palkoista. M/s Superfast
VII ja M/s Superfast VIII -alukset palasivat Suomi-Saksa-liikenteeseen huhtikuun lopulla.
Alukset ovat Viron lipun alla ja niillä
työskentelevä miehistö on pääosin virolaista. Nyt sovitut palkat vastaavat
tasoltaan Suomen lipun alla olevien ja
samalla reitillä liikennöivien alusten työvoimakustannuksia.
Uudistu SAL:n
kuntoremontissa
SIUNTION HYVINVOINTIKESKUS
Peruskuntoremontti
16.–21.8.2010, täysihoito
oma osuus hinnasta 175 € (kokonaishinta 525 €)
Hakuaika päättyy 14.6.2010
SANTASPORT, LAPIN URHEILUOPISTO
Energiaa ulkoliikunnasta
5.–10.9.2010, täysihoito
oma osuus hinnasta 105 € (kokonaishinta 455 €)
Hakuaika päättyy 14.6.2010
Perhelomat
KYLPYLÄHOTELLI SANI – KALAJOKI
Tarja Rännäli valittiin kolmannelle kaudelle
Finnlinesin pääluottamusmieheksi
Finnlines Oyj:n alusten pääluottamusmiehenä jatkaa Tarja Rännäli. Rännälin
vastaehdokas käydyissä pääluottamusmiesvaaleissa oli Tapani Alatalo.
Pääluottamusmiesvaalit käytiin 16.2.–
25.3.2010 postivaalina. Rännälin kolmas kausi pääluottamusmiehenä alkaa
16.5.2010 ja päättyy 15.5.2012.
Saimaan kanavan vuokrasopimus
on valmis allekirjoitettavaksi
Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välillä tehty Saimaan kanavan vuokrasopimus on tarkoitus allekirjoittaa toukokuun lopulla Lappeenrannassa.
Sopimuksella turvataan Saimaan
kanavan liikennöinti seuraavaksi 50:ksi
vuodeksi. Uusi sopimus on laadittu niin,
että siihen on sisällytetty aikaisemmin
erillissopimuksin säädetyt, kuten luotsausta, jäänmurtoa ja matkailua koskevat asiat.
Vuokraan kuuluu kiinteä perusosa,
joka ensimmäisen 10 vuotta on 1,22
miljoonaa euroa vuodessa sekä aluksen
bruttovetoisuuden perusteella laskettava
muuttuva vuokra.
Uuden sopimuksen myötä liikennöintioikeus laajenee niin, että myös
kolmansien maiden matkustaja-alukset
voivat liikennöidä kanavalla. Myös matkailuelinkeinon ja huviveneilyn mahdollisuuksia kanavalla on uudessa sopimuksessa pyritty huomioimaan aikaisempaa
paremmin.
2.–7.8.2010, täysihoito
oma osuus hinnasta aikuinen 79 € (409 € ) ja
lapset 6–16v. 29 € (194 €)
Hakuaika päättyy 14.6.2010
Tulosta HAKUKAAVAKE SAL:n sivuilta www.salry.net
tai tilaa SMU:sta Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 tai
[email protected].
UNIONIN KOTISIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄ
LOMIA SEKÄ LOMAKUVAUKSIA:
WWW.SMU.FI >JÄSENYYS > JÄSENEDUT
> LOMAT
LOMAHAKEMUSTEN PALAUTUSOSOITE:
Arja Merikallio
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI
Aimo
Myräkk
ä
Suomi on saari
On sitä ollut aiemminkin puhetta, että merenkulku Suomenmaassa on erittäin merkittävää. Ei siitä mihinkään pääse. Ja kun merenkulku on tärkeää, ovat merimiehet niin
ikää tärkeitä. Nyt se on nähty.
Kun luonto kerran yskäisee, niin jopa se
vaikuttaa ympäri maapallon. Tulivuori purkautuu Islannissa ja lähes koko maailma
seisoo – paitsi merenkulku. Niin jäivät lentokoneet maan kamaralle ja miljoonat jumiin joka puolelle. Ei tulla pois, ennen kuin
tuhka lakkaa leijaamasta. Ei ainakaan ilmojen halki. Hii-o-hoi!, tuumii Aimo. Vaan pysähtyikö laivaliikenne Islantiin? Ei.
Siellä vaan täkkärit joutuvat ehkä enempi
”spoolaamaan” kantta, josko sekin on kokemuksesta parempi tehdä harjoin ja luudin.
Saattaa pölyä laskeutua muutaman sentin
verran, mutta merta silti kynnetään. Edelleen päästään laivalla vaikka mille mantereelle, mutta kun ei enää laivalle pääse paitsi
junalla. Tulee pitkiä risteilyjä monelle varustamolle. Ei saa alta entisiä matkustajia pois,
vaikka toisaalta ei tule uusiakaan… Viikon
risteilyt taitavat venyä vähintään kymmenpäiväisiksi. Ei kun jotain viihdykettä matkustajille keksimään.
nissa
autuu Islan
rk
u
p
ri
o
u
v
Tuli
a seisoo
ko maailm
o
k
s
e
h
lä
ja
nkulku.
– paitsi mere
Saattaapa olla, että tulivuorenpurkaus
tuo myös onnea! Onhan se tiedetty, että vulkaanisissa maissa vaaroista huolimatta eri-
14
laiset kasvit ja puut menestyvät. Ei pelkkää
vaaraa, vaan myös hyötyä.
Ei ole aikoihin luettu, että Ruotsin laivat
olisivat täynnä. Vaan nyt ovat! Lipuista jopa
tapellaan ja viimeinenkin vuodesija on nyt
käytössä. Tämä on ylen harvinaista. Eipä
ole kauaa siitä, kun Aimo kirjoitti ”Sillinkin”
mahdottomista veloista ja kovista ajoista.
Hii-o-hoi!
Nytpä saattaa olla uuden nousun paikka
ja riemun raikkahin aika. Kaikki kalikat täynnä ja väkeä aivan jonoksi asti. Purkautukoon
vaan, saattavat nyt Virossa pohtia. Ja jos käy
niin, kuten on arveltu, ettei ihan vähään aikaan tuhkan tulo lopu, saattaa tiliotteeseen
tulla melkoinen +merkkinen piikki tälle vuodelle. Ei tarvitse enää lähetellä kotiin kirjeitä, että tule paattiin puoli-ilmaiseksi, äläkä
maksa muutenkaan paljoa. Nyt pannaan
erikoistarjoukset jäihin ja rahat pois matkalaisilta. Alkaa myös ahvenanmaalaisille komea nousukausi. Punakylkiset kunniaan ja
purkit täyteen!
Ja koska laivat kulkevat, ei tule pula
myöskään banaaneista tai muista tuotteista. Puodit pysyvät kuosissa. Kauppalaivasto on edelleen iskussaan. Elintarvikehuolto
pelaa, mutta lentorahti on maassa. Mutta
onhan se jo kauan tiedetty, että Suomi on
eräässä mielessä saari. Laivoja maa tarvitsee, ei niinkään lentokoneita. Pitkä rannikko
ja harvaan asuttu.
Odotellaan nyt tovi tai sitten pitkä aika.
Sen määrää nyt tulivuori. Onhan se ikävää,
kun ei lomalle pääse kaukomaihin, mutta ei
meillä hätää ole niin kauan kun on laivoja
sekä merimiehiä.
Eläköön kauppa ja merenkulku!, sanoo
Aimo Myräkkä.
Kansainvälisen
merenkulkujärjestö IMO:n
päätös sallia Itämerellä vain
0,1 prosenttisen polttoaineen
käyttö vuodesta 2015 alkaen
on Viking Linen toimitusjohtaja
Mikael Backmanin mukaan
kotimaisen merenkulun ja
merimiehen ykkösuhka.
TEKSTI: Saana Lamminsivu
V
uosi 2015 tulee vastaan liian
pian ja pistää koko Suomen
ulkomaaniikenteen vaikeaan
tilanteeseen”, Backman toteaa.
Varustamot etsivät tällä hetkellä kuumeisesti keinoja laivojen rikkipäästöjen
vähentämiseksi.
”Esimerikiksi rikkipesureista on puhuttu paljon. Kyseiset laitteet ovat teollisuuskäyttöön suunniteltuja ja laivoihin liian
suuria. Aluksiin pitäisi rakentaa erikoistankkeja ja maissa jätteen vastaanotto on
ratkaisematta.”
NYKYISILLÄ POLTTOAINEHINNOILLA
EDESSÄ KARVAAT VUODET
Jos tekniikkaa ei saada kuntoon vuoteen
2015 mennessä, varustamoiden on siirryttävä käyttämään kallimpaa polttoainetta.
Suomen Varustamot ry:n laskelmien mukaan lisäkustannus Suomen lipun alla kulkeville aluksille olisi 300 miljoonaa euroa
vuodessa vuoden 2008 hintojen perusteella laskettuna.
”Jos nykyistä tavoiteaikataulua vuodesta
2015 ei voida myöhentää, meillä kaikilla
on edessä vaikeita vuosia”, Backman vahvistaa.
EU-KOMISSIO IMO:N LINJOILLA?
EU-komissio laatii parhaillaan esitystä rikkidirektiivin muuttamiseksi IMO:n päätöksen mukaiseksi. Mikäli esitys menee
läpi, varustamot pelkäävät kotimaan kuljetusten siirtyvän Venäjän satamiin. Toisin
kuin muut Itämeren valtiot, Venäjä pystyy
VIKING LINEN TOIMITUSJOHTAJA MIKAEL BACKMAN:
Rikkipäätös on
ykkösuhka
ajamaan halvalla, 4,5 prosenttisella bunkkerilla, koska se ei ole ratifioinut MARPOLsopimusta.
Kilpailuvääristymän häviäjiä ovat Suomi ja muut Itämeren EU-valtiot. Suomen
Varustamot toivovat valtiolta nopeita otteita vaikean tilanteen korjaamiseksi. Myös
EU:ssa on otettava järki käteen.
TARJOUSKILPAILU KAHDESTA
UUDESTA LAIVASTA
Viking Linen Viking ADCC-matkustajalaivan tilaus Espanjan telakalta jouduttiin
perumaan viivästymisen vuoksi. Sen sijaan
viime syksynä varustamo lähetti tarjouspyyntöjä eri telakoille kahden uuden laivan
rakentamisesta.
Viking Line suunnittelee käyttävänsä
uusissa laivoissa polttoaineena nesteytettyä maakaasua, eli LNG:tä, mutta sitä ei ole
toistaiseksi saatavilla Suomen satamissa.
”Lehdissä kirjoitellaan paljon, että uudet
laivat on jo tilattu, mutta se ei pidä paikkaansa. Selvitämme nyt eri vaihtoehtoja, ja
hintoja, sekä tutkimme ennen kaikkea, miten satamatekniikka saataisiin toimimaan”,
Backman painottaa.
Varustamo on lähestynyt kirjeitse Maarianhaminen ja Turun satamia, jotta ne
varustaisivat satamatekniikkaansa vastaanottamaan kaksi uudenlaista laivaa.
”Mikäli satamaproblematiikkaa ei kyetä
ratkaisemaan, aluksetkin voivat jäädä tilaamatta”, toimitusjohtaja toteaa.
Uusien laivojen olisi tarkoitus korvata
Turku–Tukholma linjalla ajavat M/s Amorella ja M/s Isabella.
”Yhden laivan rakentaminen kestää noin
2–3,5 vuotta, eli ensimmäinen laiva voisi
olla liikenteessä aikaisintaan vuonna 2013.”
PIETARINLINJA SELVITYKSEN ALLA
Viking Line on tällä hetkellä mukana myös
eräässä kymenlaaksolaisessa EU-projektissa, jossa selvitetään yhteistyötä ja liikkumismahdollisuuksia Kronstadin ja muutaman muun Venäjän kaupungin välillä,
Backman kertoo.
”Meidän on tarkoitus nyt ainakin kerran
tutkia, mitkä olisivat Venäjän risteilyiden
toteuttamismahdollisuudet viisumivapauden myötä.”
Venäjälle ei olla menossa kuitenkaan
jäniksen selässä, vaan selvitystyö etenee
”EU-projektivauhtia”. Backmanin mielestä
Pietari on lähinnä kesäristeilykohde.
”Ja joulusesonki sekä alkuvuoden juhlapäivät Venäjällä voisivat kiinnostaa ihmisiä.”
Matkan varrella on kuitenkin vielä monta
mutkaa myös matkustajan näkökulmasta.
”Vaikka viisumivapaus poistettiin, matkustajien on liikuttava Pietarissa esimerkiksi ryhmissä, eli sinne ei ole mitenkään
helppoa mennä.”
Vast’ikään Pietarista Helsinkiin risteilyt
aloittaneelle venäläisyhtiölle Viking Linen
toimitusjohtaja toivoo hyvää menestystä.
”On mielenkiintoista nähdä, miten paikallinen yritys onnistuu hankkeessa. Toivottavasti he onnistuisivat, niin saataisiin
hieman lisäliikennettä jokaiseen suuntaan
Itämerellä.”
VIKING LINEN TOIMITUSJOHTAJA
ARVOSTAA SUOMALAISTA
LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄÄ
Suomen suurin matkustajalaivavarustamo,
Viking Line, sai tämän vuoden helmikuussa
uuden toimitusjohtajan, Mikael Backmanin
(44). Backman on työskennellyt koko ikänsä varustamoalalla, viimeksi Royal Caribbean
Cruisesilla ja sitä ennen esimerkiksi Silja Linella.
POSITIIVINEN YLLÄTYS
Backmanin mielestä ihmisten työtehtävissä ja
eri ammattiryhmissä ei ole kovin suuria eroja
kotimaisten ja ulkomaisten varustamoiden
välillä. Sen sijaan suomalainen luottamusmiesjärjestelmä on Viking Linen tuoreelle toimitusjohtajalle melko uusi tuttavuus.
”Jenkkilässä ei ole olemassa vastaavaa
järjestelmää. Olen kyllä positiivisesti yllättynyt kotimaassa käymistäni keskusteluista ja
kanssakäymisistä luottamusmiesten kanssa”,
Backman kuvailee ensi kokemuksiaan yhteistyöstä luottamusmiesten kanssa.
Toimitusjohtaja tunnustaa ja arvostaa näin
ollen kotimaista luottamusmiesjärjestelmää.
”On hyvä, että on olemassa ihmisiä, eli
luottamusmiehiä, jotka ymmärtävät asioiden
molemmat puolet. Nyt kun olen tutustunut
kotimaiseen luottamusmiesjärjestelmään ja
yhteistyö on selvää, niin luottamusmiesten
ja Merimies-Unionin kanssa käymämme keskustelut ovat olleet erittäin hyviä”, Backman
kiittelee hyvin alkanutta yhteistyötä ja kokee
näin ollen nykyisen luottamusmiesverkoston
toimivuuden jatkossakin tärkeäksi.
SUOMI KIIREHTII SELVITYKSIÄ LAIVOJEN MATALARIKKISEN POLTTOAINEEN SAATAVUUDESTA
Liikenne- viestintäministeriöltä saapui heti
haastattelun jälkeen, huhtikuun viimeisenä
päivänä, tiedote, jossa Suomen todetaan kiirehtivän selvityksiä laivojen matalarikkisen
polttoaineen saatavuudesta:
”Suomi tukee Kansainvälisen meren-
kulkujärjestön (IMO) tavoitteita siirtyä laivojen matalarikkiseen polttoaineeseen vuonna 2015. Suomi haluaa kuitenkin, että EUkomissio selvittää matalarikkisen polttoaineen saatavuuden hyvissä ajoin ennen uusien rikkipitoisuusvaatimusten voimaantuloa.
Suomen linjauksesta päätti 30. huhtikuuta
kokoontunut EU-ministerivaliokunta. Ahvenanmaa haluaa lisäksi korostaa, että tulevat
päätökset eivät saa vaikuttaa kielteisesti merikuljetuksista riippuvaisten saarialueiden tarpeisiin.”
TIEDOTE ON LUETTAVISSA KOKONAISUUDESSAAN OSOITTEESSA: WWW.SMU.FI > VIESTINTÄ > UUTISET
15
ALLEKIRJOITA UNIONIN JÄSENEKSILIITTYMISHAKEMUS HETI
TYÖSUHTEEN ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ! JOS JÄISIT TYÖTTÖMÄKSI,
JÄSENHAKEMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÄIVÄLLÄ JA SEN UNIONIIN
SAAPUMISPÄIVÄLLÄ ON MERKITYSTÄ SIIHEN, MISTÄ ALKAEN ALAT
KERRYTTÄÄ JÄSENYYS- JA TYÖSSÄOLOEHTOA.
Suomen Merimies-Unioni on ammattiliitto, joka auttaa
sinua työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin
jäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa jo
heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien.
T
yypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat
merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen piirissä. Myös
pienellä
sisämaajärvellä
kesätyötä tekevä vesibussin kansimies on
merimies.
PALJONKO
PALKKAA?
Tiedätkö, paljonko
sinun kuuluu saada
palkkaa? Peruspalkan lisäksi merityössä saattaa kertyä
erityisiä lisiä, minkä
tähden palkkakuitista on tärkeää tarkistaa, että sinulle on maksettu kaikki mitä kuuluukin.
Merimies-Unioni neuvottelee työehtosopimuksesi
(tes) työnantajan kanssa,
jossa määritellään muun
muassa palkkasi vähimmäistaso, työajat, vuosiloma
ja muita työsuhteesi ehtoja.
Vesillä tehtävä työ on usein
vuorotyötä, joten esimerkiksi
työ- ja lepoaikojen noudattaminen on tärkeää.
OPISKELIJAN EDUT
Kesätöiden jälkeen koulun penkille palattuasi olet jäsenmaksuista vapautettu, jos sinulla
ei ole ansiotuloja. Muista ilmoittaa asiasta
Unionin jäsenrekisteriin. Opiskelijana olet
oikeutettu kaikkiin jäsenetuihin. Saat esimerkiksi alennusta vakuutuksista, voit vuokrata
Merimies-Unionin mökkejä käyttöösi ja saat
ilmaiseksi Merimies-lehden kotiisi.
Unionin jäseneduista löydät tarkempaa
tietoa: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut
APUA TYÖTTÖMYYDEN
KOHDATESSA
Miksi Merimies-Unionin jäseneksi kannattaa
liittyä, vaikka olisit vain piipahtamassa merillä kesätöissä ja opiskelet toiselle kuin merenkulkualalle?
Allekirjoittamalla Merimies-Unionin liittymislomakkeen liityt samalla myös MerimiesUnionin työttömyyskassan jäseneksi ja aloitat ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja
työssäoloehdon kerryttämisen jo kesätyöaikanasi.
Jos esimerkiksi opiskelet ja jäisit työttömäksi opiskelujesi päättymisen jälkeen,
Merimies-Unionin työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu saamaan ansiopäivärahaa,
jos jäsenyysehtosi ja työssäoloehtosi täyttyvät. Työttömyyskassan maksama
ansiopäiväraha on suuruudeltaan huomattavasti korkeampi kuin niin sanottu normaali
peruspäiväraha. Vaikeina taloudellisina aikoina työttömyyteen varautuminen onkin
aina järkevää.
KUINKA LIITTYÄ?
Jäseneksi voit liittyä:
1) Unionin kotisivuilla: www.smu.fi
liittymishakemuksen täyttämällä.
2) Jäseneksiliittymislomakkeita voi
tilata Unionin jäsenrekisteristä:
[email protected] tai soittamalla
Unionin vaihteeseen: (09) 615 2020.
3) Tämän lisäksi lomakkeita voi kysyä
suoraan työnantajalta tai Unionin
luottamusmiehiltä laivoilta.
Ledare:
ringskurs
omplette
itionella k
ns trad
s-Unione
n
a
m
jö
S
På
i Nådendal
för förtroendemän
demän.
l del nya förtroen
he
en
år
i
t
de
s
fann
Det är bra
serade av
att de är intres
r!
gemensamma frågo
Både här och där
I det här numret kastar Viking Lines nya VD
Mikael Backman ljus över bolagets planer för
den närmsta framtiden. Backman började sitt
arbete som VD på Finlands största passagerarfartygsrederi i februari i år.
Backman har arbetat på olika rederier i
hela sitt yrkesverksamma liv. Innan han kom
tillbaka till Finland arbetade han på Royal Caribbean Cruises. Enligt VD:n finns det inga
större skillnader mellan arbetsuppgifterna
och yrkena på fartyg i olika länder och rederier. Det finska förtroendemannasystemet är
däremot helt nytt för honom. Något liknande
finns inte i t.ex. USA.
I sin intervju med tidningen Sjömannen
berättar Backman att han var positivt överraskad av den finska förtroendemannakulturen: ”Det är bra att det finns människor,
d.v.s. förtroendemän, som ser båda sidorna
av saken.” Enligt Backman har samarbetet
med förtroendemännen och Unionen fått en
oerhört bra start och han hoppas att det fortsätter lika bra.
Vårt nordiska förtroendemannasystem
är världsunikt och fungerar bra. Alltför ofta
glömmer vi däremot att förtroendemannakulturen inte har uppstått av sig självt, utan att
det ligger årtionden av arbete bakom. Utan
ett fungerande förtroendemannanätverk
skulle mycket på arbetsplatserna varken övervakas eller skötas. Kontakten mellan personalen, arbetsgivarna och förbundet skulle inte
nödvändigtvis ha fungerat, eller så hade det
kanske funnits stora störningar eller brister.
Det är bra att förtroendemannasystemet
uppskattas av inte bara personalen, utan även
av arbetsgivarsidan. Utan förtroendemännen
skulle vi hamna i knipa både här och där.
INNEHÅLL:
18
På vägen till Houston
21
Reformer utbildningen
inom sjöfarten
22
Förtroendemännens
kompletteringskursen
i Nådendal
24
Sommarjobbare
– Sjömans-Unionen hjälper!
26
Stopp för sjöröveriet
27
Publicera din havsbild
28
Viking Lines VD:
Svavelbeslutet utgör
den främsta hotet
,
n
o
t
s
u
o
H ör ni oss ?
h
F
ör Neste Shippings
tankfartyg är bland annat Östersjön, Atlanten, Medelhavet och till
och med arktiska vatten bekanta. M/t Stena
Poseidon som togs i trafik år 2007 och dess
systerfartyg M/t Stena Poseidon trafikerar
regelbundet till USA. Resan över Atlanten
tar ett par veckor. Destinationshamnar på
andra sidan pölen är med mera Houston,
Beaumont, Port Arhur, Philadelphia, New
York och andra städer på östkusten.
”Jänkarna höll på att tappa hakan när de
18
såg fem kvinnor på däck”, skrattar kvinnorna ombord på Palva i dagrummet.
För finländare är det inget konstigt med
kvinnliga besättningsmän, men på annat
håll i världen kan kvinnliga sjömän vara en
mer exotisk syn. Under ett skift på Palva
var kockstuerten, kocken, andre styrman/
matrosen, matrosen och motormannen
alla kvinnor.
”Inte funderar vi ombord på fartyget
desto mera på den här kvinnofrågan. Vi
arbetar och all tid går åt till det”, funderar
andre styrman Tiina Ruhanen, som kom-
mer mot mig i korridoren, och motorman
Saila Piippo, som har bråttom ner till
maskinrummet.
Tiden att mecka med maskineriet är begränsad, eftersom en stor del av arbetet endast kan utföras när fartyget står i hamnen.
Palva har precis anlänt till Sjöldvik hamn i
Borgå från England. Fartyget står i Sköldvik
hamn i ungefär fyra dagar, under vilka den
gamla lasten lossas och ny last tas ombord.
Efter detta beger sig fartyget av mot Amsterdam och därifrån vidare till den amerikanska östkusten.
NESTE SHIPPINGS M/T PALVA SEGLAR
BLAND ANNAT TILL USA
Rotterdam, Amsterdam, Philadelphia, Houston: Neste
Shipping Oy:s tankfartyg producerar oljeprodukter
till Europa och exempelvis till den amerikanska
östkusten. Ett av dessa tankfartyg är M/t Palva,
som togs i trafik år 2007. Fartyget har fungerande
utrymmen, men saknar dock fortfarande i väsentlig
detalj: den där förbaskade bastun!
TEXT: Saana Lamminsivu BILDER: Saana Lamminsivu, Turo Ihalainen
DET HÄR ÄR EN FABRIK
Neste Shipping Oy:s huvudförtroendeman
Olli Kauranen och Sjömans-Unionens ombudsman/ITF-inspektör Ilpo Minkkinen har
kommit till Borgå för att göra att besök ombord på Palva. Männen går runt på fartygets
olika avdelningar med personalen och kontrollerar att utrymmena är som de ska. Kockstuert
Jenni Lempiäinen leder sällskapet från kabyssen till andra våningen på fartyget, där proviantförråden finns.
”Det måste finnas ordentligt med proviant
i förrådet när man reser över Atlanten. Det
här är en sån här fabrik”, säger Lempiäinen
och drar upp dörren till förrådet.
Jag står framför stora berg av flaskor med
mineralvatten. Här blir man inte törstig – eller får kramp. När man arbetar till sjöss ombord på en båt måste man beakta många saker, som man inte funderar över på land. Från
mineralvatten får besättningen nödvändiga
mineraler under flera veckor långa arbetsturer. Tidigare upprätthölls saltbalansen med
tabletter när det var varmt.
”Numera rekommenderas inte salttabletter,
eftersom de kan skada njurarna”, redogör Kauranen, som arbetat som kockstuert till sjöss,
om förändringarna i fartygsbespisningen.
FJOLÅRET DET BÄSTA I BOLAGETS
ARBETSSÄKERHETSHISTORIA
Minkkinen intervjuar matroser på Palvas
däck. Utrustningen verkar fungera som den
ska. Repen byts exempelvis alltid ut till helt
nya och skarvas aldrig. På stora tankfartyg
måste repen garanterat hålla. Man kan inte
riskera en explosiv last – eller människoliv
– genom att pruta på säkerheten.
Inom Neste Oil lägger man ner mycket tid
och energi på arbetssäkerheten. Förra året
uppnådde bolaget sitt hittills bästa resultat i
fråga om arbetssäkerhet. Ombudsman Minkkinen och huvudförtroendeman Kauranen är
även nöjda med Parvas skick och arbetssäkerhetsaspekter och hittar inga större saker att
anmärka på.
”Allt verkar vara i relativt gott skick”, funderar männen och besättningen tillsammans.
19
n
H ör ni oss ?
h
I förordningen om besättningens bostadsutrymmen ombord
på fartyg stadgas att det bör finnas två bastur i varje fartyg av
Palvas storlek (över 1600 ton).
Kocken Niina Karhu
Kockstuert Jenni Lempiäinen och huvudförtroendeman
Andre styrman Tiina Ruhanen och motorman Saila Piippo.
Olli Kauranen undersöker tillsammans Palvas köksutrymmen.
HÅLL KOLL PÅ DECIBELEN I DIN ARBETSMILJÖ
Många faror lurar i köksmiljön om det förekommer brister i arbetsutrymmen eller i
arbetsredskap. Huvudförtroendeman Olli
Kauranen granskar Palvas kabyss. Spislocket
”bråkade” en tid, men nu fungerar det lyckligtvis som det ska igen, redogör kockstuert
Jenni Lempiäinen och Niina Karhu”.
20
”Brännskador och risk för halkskador är
de största farorna i kabyssen”, bekräftar huvudförtroendeman Kauranen.
Övergripande uppmärksamhet bör fästas
vid en fungerande arbetsergonomi och arbetsmiljö. Ofta tänker man inte på att exempelvis
bullernivån i arbetsmiljön är en faktor som har
stor inverkan på hur personalen trivs i arbetet
och på hur arbetet förflyter. Spisfläkten i Palvas
kabyss för ett himla oljud när sugen kommer
igång. Och för tillfället saknas frys i kabyssen.
Frysen finns för tillfället i förrådet på nedre våningen, varifrån personalen varje gång måste
bära kylvaror uppför trapporna.
PALVA SAKNAR ”DEN DÄR
FÖRBASKADE BASTUN”
Efter en lång arbetsdag skulle det sitta bra med bastu, vilket dock saknas ombord på Palva för tillfället.
”Vi måste absolut – och så snabbt som möjligt – få hit en bastu”,
anser alla besättningsmän.
Fartygets bastuutrymme är för tillfället i byggskedet. Foliepapper i
silver på väggarna i ett tomt rum gör ingen varm om hjärtat eller värmer upp en kall kropp som kylts ner av vind och snö.
REMMEN KRING HALSEN
DRAS ÅT HELA TIDEN
Även om saker och ting verkar vara helt i sin ordning ombord på
tankfartyget Palva, kan man inte säga det samma om rederiet Neste Shippings verksamhet i nuläget. Förtroendemännen som under
våren deltog i Sjömans-Unionens kompletteringskurs för förtroendemän berättar att remmen kring halsen dras åt hela tiden ombord på fartygen.
”Arbetsgivaren har framfört att vi borde göra längre arbetsperioder, trots att längden på en törn redan är ungefär sex veckor i
genomsnitt”, berättar Jani Santala.
SNABBTUR PÅ FINSKA VIKEN
Nestes tankfartyg kör regelbundet till hamnar i Ryssland, exempelvis till Koivisto (Primorsk). Det är tungt att ständigt åka fram
och tillbaka över Finska viken och vilotiderna är korta och oregelbundna.
”Linjen Primorsk-Borgå-Nådendal medför mest problem. Det
tar ungefär 12 timmar att köra från kaj till kaj. På ryska sidan måste
två män stå vakt på däck, vilket är belastande för besättningen”,
beskriver Santala.
Den oregelbundna arbetsrytmen tar så att säga kål på besättningen. Tiden i hamnen har skurits ner till ett minimum, eftersom
fartyget bara drar in pengar när det är i trafik.
”Allting ska passas in i tidtabellen och farten är verkligen hög”,
säger Markku Jalonen, som arbetar ombord på Aulis.
MER SÖMN, STÖRRE BESÄTTNING
Under kompletteringskursen för förtroendemän pratades det
om arbetsförmåga. Tillräckligt med vila och sömn utgör grunden
för ett frisk liv. Det skulle säkert gå att minska sjukfrånvaron och
tröttheten hos besättningen om man skulle ta itu med den periodvisa arbets- och vilorytmen samt med de allt mer tuffare tidtabellerna ombord på fartygen.
”Man kan inte skryta med storleken på besättningen ombord
på vissa tankfartyg. Olika länder som vi besöker, exempelvis
Ryssland, kräver sina egna specialarrangemang och det borde
finnas en större personal ombord på fartygen än i nuläget.”
Trafikeringstidtabellerna för Neste Shippings M/t Mastera
koncentrerades till linjen Primorsk-Borgå för en tid sedan. Enligt Santala förbättrades besättningens arbetsförmåga i och med
ändringen. Rederiet har dock ännu mycket arbete med att förbättra besättningens välbefinnande. I nuläget ser rederiet ut att
gå bakåt beträffande viss praxis om man bara drar åt remmen
hela tiden och inte lyssnar på besättningen.
REFORMER
i utbildningen
inom sjöfart
Grunderna för grundexamen inom sjöfart som fastställs
av utbildningsstyrelsen fungerar som ett underlag för utbildning av reparatörer, fartygselektriker, vaktstyrman och
vaktmaskinmästare inom yrkesinriktad grundutbildning
på andra stadiet. Läroinstituten inom sektorn upprättar
egna undervisningsplaner utifrån grunderna för examen.
De reformerade grunderna för grundexamen inom sjöfart ska följas inom yrkesinriktad grundutbildning och vid
yrkesprov som påbörjas efter den 1 augusti 2010. De största
reformerna har gjorts inom utbildningsprogrammet för
elanvändning. Utbildningen av fartygselektriker ska i ännu
högre grad motsvara kraven på kunskap om arbete till havs
och möjliggöra elarbete även på land. Finlands SjömansUnion FSU rf har deltagit i reformen av grunderna för
grundexamen inom sjöfart.
Den kommande sommaren kommer man att godkänna
omfattande revisioner i den internationella STCW-konventionen som rör sjömäns utbildning, behörighetsbrev och
formerna
mmet
De största re utbildningsprogra
inom
har gjorts
ning.
för elanvänd
vakthållning och som innebär att ytterligare reformer i
grunderna för grundexamen inom sjöfart kommer att göras under 2011. Enligt en preliminär bedömning kommer
de att träda i kraft år 2012. STCW-konventionen kommer
att innehålla helt nya utbildnings- och kompetenskrav för
matroser (able seafarer deck), maskinmän (able seafarer
engine), elektriker (electro-technical rating) och elmästare
(electro-technical officer).
De nya utbildningskraven ska inkluderas i grunderna
för grundexamen inom sjöfart och utbildning inom sjöfart
i Finland. Det innebär främst att utbildningskraven för matroser och maskinmän ska beaktas i utbildningen av reparatörer och att utbildningskraven för elektriker och elmästare ska beaktas i utbildningen av fartygselektriker.
Läs mer om reformen av grunderna för grundexamen
inom sjöfart på Utbildningsstyrelsen hemsida www.oph.fi.
Utbildningsråd Markku Karkama, Utbildningsstyrelsen
21
Unionens förtroendemän:
MÄNGDER
av viktig information
Den mest innehållsrika – men också mest intressanta – delen av kompletteringskursen som i år
anordnades i Nådendal var enligt de deltagande förtroendemännen den pågående förnyelsen
av sjömanslagen, som Sjömans-Unionens ordförande Simo Zitting presenterade huvuddragen i.
TEXT: Saana Lamminsivu BILDER: Saana Lamminsivu
F
örberedelserna av lagen pågår
fortfarande, men när den väl
blir färdig kommer man att anordna en separat utbildning för
förtroendemännen. Det kan mycket väl bli
så att man får lägga en hel kompletteringskurs på att gå igenom lagen, eftersom man
inte kan gå igenom den enorma helheten
på en eller två timmar.
SSB – MYCKET MER ÄN BARA BÖCKER
OCH VIDEOR!
Sjömansservicebyråns (SSB) verkställande
direktör Martti Karlsson presenterade by-
NYA ANSIKTEN
Kompletteringskursen för förtroendemän anordnades den här gången i Nådendal. Över 50 förtroendemän från olika rederier deltog i den två
dagar långa utbildningen. Den här gången deltog
dessutom många förtroendemän i kursen för första gången.
22
råns tjänster för Unionens förtroendemän
på kompletteringskursen. Många gamla veteraner fick också ny information om SSB:s
tjänster.
Det är inte heller helt ovanligt att man
blandar ihop förkortningarna för SSB, Sjömans-Unionens och Sjömanspensionskas-
FÖRTROENDEPERSON VID
KRISER PÅ ARBETSPLATSEN
SE FLER BILDER FRÅN FÖRTROENDEMÄNNENS KOMPLETTERINGSKURS:
www.smu.fi > koulutus > Luottamusmiesten täydennyskurssi 13–14.4.2010
FFC har publicerat ett nytt nätmaterial avsett för självstudier och som stödmaterial, Förtroendeperson vid kriser på arbetsplatsen.
Materialet ska hjälpa förtroendepersoner som hamnat mitt i en kris att hitta bästa möjliga sätt för en arbetsplats i kris att ta sig igenom den. Materialet fokuserar
på kriser där arbetsplatsen har förlorat arbetsplatser eller fått permittera personal av produktionsmässiga eller
ekonomiska skäl.
Materialet Förtroendeperson vid kriser på arbetsplatsen finns på nätet på www.tyopaikankriisi.fi och är en del
av Työelämän verkko-opisto (Webbinstitutet för arbetslivet) som skapats av FFC:s och dess samarbetspartners
och som finns på www.tyoelamanverkko-opisto.fi.
san (SPK), eftersom sjömän ofta har med
alla tre att göra.
Sjömän känner huvudsakligen till SSB
för deras tidnings-, bok- och bioutbud på
fartygen, men det är bara en bråkdel av allt
som SSB har att erbjuda. Sjömansservicebyrån anordnas också t.ex. hobbykurser
och utbildningar för sjömän (bland annat språk, hantverk och datateknik) samt
erbjuder motionsmöjligheter. SSB har
också egna stugor som sjömän kan hyra.
Läs mer om SSB:s tjänster på: www.mepa.fi.
23
FYLL I UNIONENS MEDLEMSANSLUTNINGSANSÖKAN GENAST DÅ
DU BÖRJAT DIN ANSTÄLLNING! OM DU SKULLE BLI ARBETSLÖS HAR
DATUMET DÅ DU UNDERTECKNADE MEDLEMSANSÖKNINGEN OCH
DATUMET DÅ DEN ANLÄNDE TILL UNIONEN BETYDELSE FR.O.M. NÄR
DU BÖRJAR INFÖRTJÄNA PÅ MEDLEMS- OCH ARBETSVILLKORET.
FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälper
dig i arbetslivets olika skeden. Genom att gå med i SjömansUnionen får du hjälp och råd så snart du börjar din anställning.
T
ypiska sommarjobb är
t.ex. på vattenbussar.
Dessa fartyg omfattas
av lagstiftningen för arbete
till havs och branschens
kollektivavtal. En däcksman som sommarjobbar
på en liten vattenbuss på
en insjö är också sjöman.
HUR STOR SKA
LÖNEN VARA?
Vet du hur mycket
du ska ha i lön? Utöver grundlönen kan
man få olika tillägg
vid arbete till havs.
Därför är det viktigt
att du kontrollera
din lönespecifikation för att vara säker på att du fått
det du ska ha.
Sjömans-Unionen förhandlar om ditt
kollektivavtal med arbetsgivaren. I kollektivavtalet
fastställer man bland annat
miniminivån på din lön,
arbetstider, semester och
andra anställningsvillkor.
Arbete på vatten utförs ofta
i skift, så därför är det viktigt
att man följer till exempel arbets- och vilotiderna.
STUDENTFÖRMÅNER
När du återgår till studierna efter
sommarjobbet är du befriad från medlemsavgiften om du inte har någon förvärvsinkomst. Kom ihåg att meddela Unionens
medlemsregister. Som student är du berättigad till alla medlemsförmåner. Du får till exempel rabatt på försäkringar, kan hyra en av
Sjömans-Unionens stugor och får tidningen
Sjömannen gratis.
Mer information om Unionens medlemsförmåner finns på: www.smu.fi > på
svenska > medlemskap > medlemsförmåner
HJÄLP VID ARBETSLÖSHET
Varför lönar sig det att gå med i SjömansUnionen om man bara sommarjobbar till
havs och studerar inom ett annat område
än sjömansbranschen?
Genom att underteckna SjömansUnionens ansökningsblankett ansluter du
dig samtidigt också till Finlands SjömansUnions arbetslöshetskassa och du börjar
införtjäna på medlems- och arbetsvillkoret,
som krävs för att erhålla inkomstrelaterad
dagpenning.
Om du till exempel studerar och blir
arbetslös efter dina studier har du som
medlem i Finlands Sjömans-Unions arbetslöshetskassa rätt till inkomstrelaterad
dagpenning om du uppfyller medlemsoch arbetsvillkoret. Den inkomstrelaterade
dagpenning som arbetslöshetskassan betalar är mycket
större än grunddagpenningen. I svåra ekonomiska
tider är det alltid klokt att
förbereda sig inför eventuell arbetslöshet.
HUR GÅR JAG MED?
Du kan bli medlem genom att:
1) fylla i anslutningsblanketten på Unionens hemsida: www.smu.fi
2) beställa medlemsanslutningsblanketter från Unionens medlemsregister på
[email protected] eller ringa Unionens
växel på (09) 615 2020.
3) Dessutom kan du be din arbetsgivare
eller Unionens förtroendemän på fartygen om blanketter.
fyLL i unionens meDLemsansLutningsansökan genast Då
Du börjat Din anstäLLning! om Du skuLLe bLi arbetsLös har
Datumet Då Du unDertecknaDe meDLemsansökningen och
Datumet Då Den anLänDe tiLL unionen betyDeLse fr.o.m. när
Du börjar införtjäna på meDLems- och arbetsviLLkoret.
FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälper
dig i arbetslivets olika skeden. Genom att gå med i SjömansUnionen får du hjälp och råd så snart du börjar din anställning.
t
ypiska sommarjobb är
t.ex. på vattenbussar.
Dessa fartyg omfattas
av lagstiftningen för arbete
till havs och branschens
kollektivavtal. En däcksman som sommarjobbar
på en liten vattenbuss på
en insjö är också sjöman.
hur stor ska
Lönen vara?
Vet du hur mycket
du ska ha i lön? Utöver grundlönen kan
man få olika tillägg
vid arbete till havs.
Därför är det viktigt
att du kontrollera
din lönespecifikation för att vara säker på att du fått
det du ska ha.
Sjömans-Unionen förhandlar om ditt
kollektivavtal med arbetsgivaren. I kollektivavtalet
fastställer man bland annat
miniminivån på din lön,
arbetstider, semester och
andra anställningsvillkor.
Arbete på vatten utförs ofta
i skift, så därför är det viktigt
att man följer till exempel arbets- och vilotiderna.
studentförmÅner
När du återgår till studierna efter
sommarjobbet är du befriad från medlemsavgiften om du inte har någon förvärvsinkomst. Kom ihåg att meddela Unionens
medlemsregister. Som student är du berättigad till alla medlemsförmåner. Du får till exempel rabatt på försäkringar, kan hyra en av
Sjömans-Unionens stugor och får tidningen
Sjömannen gratis.
Mer information om Unionens medlemsförmåner finns på: www.smu.fi > på
svenska > medlemskap > medlemsförmåner
hJälP Vid arbetslöshet
Varför lönar sig det att gå med i SjömansUnionen om man bara sommarjobbar till
havs och studerar inom ett annat område
än sjömansbranschen?
Genom att underteckna SjömansUnionens ansökningsblankett ansluter du
dig samtidigt också till Finlands SjömansUnions arbetslöshetskassa och du börjar
införtjäna på medlems- och arbetsvillkoret,
som krävs för att erhålla inkomstrelaterad
dagpenning.
Om du till exempel studerar och blir
arbetslös efter dina studier har du som
medlem i Finlands Sjömans-Unions arbetslöshetskassa rätt till inkomstrelaterad
dagpenning om du uppfyller medlemsoch arbetsvillkoret. Den inkomstrelaterade
dagpenning som arbetslöshetskassan betalar är mycket
större än grunddagpenningen. I svåra ekonomiska
tider är det alltid klokt att
förbereda sig inför eventuell arbetslöshet.
hur gÅr Jag med?
du kan bli medlem genom att:
1) fylla i anslutningsblanketten på Unionens hemsida: www.smu.fi
2) beställa medlemsanslutningsblanketter från Unionens medlemsregister på
[email protected] eller ringa Unionens
växel på (09) 615 2020.
3) Dessutom kan du be din arbetsgivare
eller Unionens förtroendemän på fartygen om blanketter.
Arbetsgivare:
Funderar du på att vara
alterneringsledig?
Överlämnar ett avtal om alterneringsledighet som tecknats med den anställda
samt en pålitlig utredning (t.ex. arbetsavtal) om avlönande av en arbetslös under
ledigheten till arbets- och näringsbyrån.
Alterneringsledighetssystemet gjordes permanent i början av året
Anställd:
Syftet med alterneringsledighet är att främja arbetstagarnas
arbetshälsa. Samtidigt ger den en arbetslös arbetssökande
möjlighet att få arbetserfarenhet genom ett tidsbundet arbete.
TExt: Saana Lamminsivu
L
agen om alterneringsledighet har
inga begränsningar för hur man använder alterneringsledigheten, vilket
innebär att man kan använda tiden man är
alterneringsledig precis som man vill. Många
använder sin alterneringsledighet till t.ex. studier eller resor. Om du arbetar eller driver företag under alterneringsledigheten påverkar det
emellertid rätten att få alterneringsersättning.
Villkor för ansökan
om alterneringsledighet
Du kan ansöka om alterneringsledighet om
1) du är heltidsanställd eller
2) din arbetstid överstiger 75 procent av arbetstiden för heltidsanställda i branschen och
3) du har minst 10 års pensionsberättigad
arbetshistoria före alterneringsledighetens
början (villkor om tid i arbete) och
4) du har varit anställd hos samma arbetsgivare utan avbrott i minst 13 månader före
alterneringsledighetens början.
Avtal om alterneringsledighet
Ett skriftligt avtal om alterneringsledighet
tecknas med arbetsgivaren. Under alterneringsledigheten är arbetsgivaren skyldig att
rekrytera en arbetslös arbetssökande från
arbets- och näringsbyrån. Vikariens arbetstid
ska vara minst lika lång som den regelbundna arbetstiden för den alterneringslediga.
alltid avtalas i alterneringsledighetsavtalet
innan ledigheten inleds. Alterneringsledigheten ska tas ut i sin helhet inom två år från
ledighetens början.
Storlek
på alterneringsersättning
Alterneringsersättningen är 70 procent* av
den arbetslöshetsdagpenning som arbetstagaren skulle ha rätt till om han eller hon blev
arbetslös (och om han eller hon har rätt till
arbetslöshetsdagpenning). Vid uträkningen
av ersättningen beaktas inte barnförhöjningar enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Storleken på alterneringsersättningen
beräknas utifrån löneinkomsterna under
minst 52 veckor före alterneringsledigheten.
Liksom övriga förmåner som utbetalas av
arbetslöshetskassan är alterneringsersättningen en förvärvsinkomst som underkastas
förskottsinnehållning.
*(OBS! Alterneringsersättningen är 80 procent av dagpenningen om den alterneringslediga har minst 25 års pensionsberättigad
arbetshistoria innan ledigheten börjar.)
Ansökan och utbetalning
Alterneringsavtalsformulär: Finns på arbetsoch näringsbyråns hemsida: www.mol.fi
Alterneringsledighetens längd
Den här artikeln tar upp huvud-
Alterneringsledigheten varar i minst 90
kalenderdagar utan avbrott. En ”hel” alterneringsledighet är sammanlagt högst 359
kalenderdagar. Alterneringsledigheten kan
också delas in i minst 90 dagar långa perioder. Om periodisering av ledigheten skall
dragen i alterneringsledighet.
Titta närmare på lagen om
alterneringsledighet och notera
eventuella undantag och preciseringar om du funderar på att
söka alterneringsledighet!
1) Villkoret på tio år i arbete som krävs
för att få alterneringsledighet intygas
med ett registerutdrag, som kan
beställas från Pensionsskyddscentralen.
Personer som varit i kommunal eller
statlig tjänst kan beställa ett sådant
utdrag från Kommunernas pensions försäkring eller Statskontoret. Se till att
reda ut din arbetshistoria med en
gång så att du säkert har den tio års
arbetshistoria som krävs för att få
alterneringsledighet!
2) Skicka löneintyg från minst 52 veckor
före ledigheten till arbets- och närings byrån. (Löneintyget kan skickas till
arbets- och näringsbyrån t.ex. sam tidigt med alterneringsavtalet som du
tecknat med din arbetsgivare och
som denne ska skicka dit).
3) Ansökan om alterneringsersättning
fås från arbets- och näringsbyrån,
arbetslöshetskassan eller Arbetslös hetskassans samorganisations hem sida: www.tyj.fi. Bifoga ditt löneintyg i
original och arbetsregisterutdraget
med din ansökan om alterneringser sättning.
Du kan ansöka om alterneringsersätt ning med ovan nämnda dokument
hos Sjömans-Unionens arbetslöshets kassa, om du är medlem där. Arbets löshetskassan kan också hjälpa dig
fylla i ansökan om alterneringsersätt ning.
4) Arbets- och näringsbyrån lämnar
ett utlåtande till arbetslöshets kassan, som i sin tur lämnar ett skrift ligt beslut om alterneringsersättning.
Alterneringsersättningen betalas ut i
fyra kalenderveckors(månads)perioder
i efterskott. Det finns ingen karenstid
för alterneringsersättningen. (Efter
den första ansökan skickas inga yt
terliga ansökningar in som vid in komstrelaterad dagpenning.) Ansökan
om alterneringsersättning ska göras
inom tre månader efter ledighetens
början.
25
ITF:s sjöfartssektion:
Vi måste sätta STOPP FÖR SJÖRÖVERIET
Internationella
Transportarbetarefederationen ITF:s sjöfartssektion sammankom i Berlin den 17 mars. Under
mötet lanserades kampanjen Time to
beat piracy, som uppmanar regeringar i
olika länder att stå till tjänst med resurser för att få stopp på sjöröveriet. Under
kampanjens gång insamlas även namn
på en global lista, som ska överlämnas
till ländernas regeringar under Internationella sjöfartsdagen den 23 september
nästa höst.
Från Sjömans-Unionen deltog ordförande Simo Zitting, förbundssekreterare
Kenneth Bondas och ITF-koordinator
Simo Nurmi i mötet. I Berlin sammankom Fair Practices committee, där man
behandlade frågor som rör bl.a. arbetstagarnas arbetsförhållanden, löner och
arbetsvillkor samt kampanjen mot bekvämlighetsflagg.
Kolla sjökortet och nn den bästa vägen ut till havs.
Sjömans-Unionen är nu
I FACEBOOK
Sjömans-Unionen är nu i Facebook. Du
kan söka gruppen i Facebooks sökfunktion: ’Finlands Sjömans-Union’. På Sjömans-Unions Facebook-sida behandlas
aktuella saker som har med sjöfarten att
göra. Det är en s.k. sluten grupp, som
du kan ansluta dig till genom att trycka
på liity/join knappen (moderatorn godkänner dig till gruppen), varefter du kan
delta i diskussionen.
Du måste ha en egen Facebook-profil
för att kunna ansluta dig till gruppen.
www.facebook.com
nde fot...
t på resa
Halva åre
Halva året le
dig...
Och det får du dessutom betalt för.
Upp och hoppa och ut till sjöss,
så tar du dig fram i livet!
sportal
krytering
re
h
c
o
s
tbildning hen har öppnats
EN NY u
sc
fartsbran
jö
s
inom
Utbildnings- och rekryteringspo
rtal
inom sjö
fartsbran
schen
26
Arrendeavtalet
för Saima kanal
klart för undertecknande
Avsikten är att arrendeavtalet som gjorts
upp mellan republiken Finland och Ryska Federationen undertecknas i slutet av
maj i Villmanstrand.
Genom avtalet tryggas trafikeringen
på Saima kanal under de kommande 50
åren. Det nya avtalet innehåller ärenden
som tidigare stadgats i separata avtal, så
som lotsning, isbrytning och turism.
I arrendet ingår en fast basandel, som
under de första 10 åren uppgår till 1,22
miljoner euro i året samt ett rörligt arrende, som beräknas utifrån fartygens
bruttodräktighet.
I och med det nya avtalet utvidgas
trafikeringsrätten så att även passagerarfartyg från tredje länder får trafikera på
kanalen. I det nya avtalet har man strävat
efter att bättre än tidigare beakta möjligheterna till turism och trafikering med
fritidsbåtar på kanalen.
Publicera din havsbild
i Sjömans-Unionens
Flickr-grupp
Förhandlingsresultat rörande lönerna för personalen
på Superfast-fartygen
– fartygen återupptog trafiken i slutet av april
På fotosidan Flickr kan du lägga ut egna
foton med havs- och fartygstema. Där
finns för närvarande foton på bland annat olika rederiers fartyg.
Sjömans-Unionens Flickr-sida finns
på www.flickr.com. När du kommer till
förstasidan behöver du först bara trycka
på ”search”. Då öppnas en sida där
man kan söka foton (photos), grupper
(groups) eller människor (people).
Välj Groups, skriv merimies-unioni i
sökfältet och tryck på ”search”. Då kommer du till Sjömans-Unionens Flickrgrupp.
Om du inte hittar gruppen finns det en
direktlänk till Unionens Flickr-sida på Sjömans-Unionens hemsida www.smu.fi.
Finlands Sjömans-Union och Tallink Grupp
har enats om lönerna för personalen på Superfast-fartygen. M/s Superfast VII och M/s
Superfast VIII återupptog trafiken mellan Finland och Tyskland i slutet av april.
Sjömans-Unionen
finns nu PÅ TWITTER
Sidan finns på Internet på:
www.twitter.com.
Tarja Rännäli valdes till huvudförtroendeman
på Finnlines för en tredje period
Tarja Rännäli fortsätter som huvudförtroendeman på Finnlines Oyj:s fartyg. Rännälis
motkandidat i huvudförtroendemannavalet
var Tapani Alatalo.
Huvudförtroendemannavalet hölls i form
av ett postval den 16.2–25.3.2010.
WWW.MERIMIESKUVIA.NET
en ny och fantastisk fotosiDa
meD sjömansbiLDer har öppnat!
Först kommer du till Twitters förstasida. Intill loggan finns ett grått sökfält. Skriv in merimiesunioni.
Tryck på ”search”. Därefter
borde du se nyheter från Sjömans-Unionen.
Twitter är en snabbinformationskanal avsedd för
korta nyheter som aktuella
frågor i förbundet, och för
arbetsgrupper som vi inte
omedelbart informerar om
på annat håll. Därför lönar
det sig att alltid hålla ett öga
på Twitter.
Du kan även skapa ett
eget konto på Twitter, så att
du lättare kan följa nyheterna och även delta i diskussionerna!
Fartygen seglar under estnisk flagg och beställningen är huvudsakligen estnisk. De nya
lönerna motsvarar arbetskraftskostnaderna
för fartyg under finsk flagg på samma rutt.
På web-platsen möter du gamla sjömän,
fartyg och hamnar, dessutom kan du skicka
in dina egna foton till fotoarkivet.
Rännälis tredje period som huvudförtroendeman börjar den 16.5.2010 och upphör
den 15.5.2012.
Aimo
Myräkk
ä
Finland är en ö
Det har kommit på tal även tidigare att sjöfarten är väldigt viktig för Finland. Detta är
ett faktum. och när sjöfarten är viktig är
även sjömännen viktiga. vi har sett det nu.
när naturen ryter till får det effekter
runtom i världen. en vulkan får ett utbrott
på island och nästan hela världen står stilla – förutom sjöfarten. Flygplanen har inte
kunnat lyfta och miljontals människor har
blivit strandsatta. och det går inte att komma bort innan askan försvinner. Åtminstone inte genom luften. Hej och hå, funderar
Aimo. men stannade fartygstrafiken till island? nej.
å Islandja
ett utbrott p lla
r
få
n
a
lk
u
v
En
n står sti
hela världe
n
ta
s
ä
n
h
oc
öfarten.
– förutom sj
Däcksmännen blir kanske tvungna att
spola av däcket mer, även om det är bättra att göra detta med sopborste och kvast.
några centimeter damm kan lägga sig på
däcket, men havet kan ändå korsas. Det går
fortfarande att resa till valfri kontinent med
fartyg, men numera behöver man ta tåget
för att komma till fartyget. Det blir långa
kryssningar för många rederier. man får
inte de tidigare resenärerna av båten, men
å andra sidan kommer det inga nya heller.
kryssningar som tidigare tagit en vecka bli
åtminstone tio dagar långa. Det blir att försöka underhålla resenärerna på något sätt.
Det är möjligt att vulkanutbrottet även
för med sig tur! Det är ju allmänt känt att
olika växter och träd klarar sig bra i vulkaniska länder trots farorna. inte enbart fara,
utan även nytta.
28
Det är länge sedan man läst att Sverigebåtarna varit fulla. men nu är de det! Folk
slåss till och med om biljetterna och även
den sista bäddplatsen används. Detta är
väldigt ovanligt. Det är ju inte länge sedan
som Aimo skrev om Silja Lines oöverkomliga skulder och tuffa tider. Hej och hå!
nu kan det vara dags för en ny uppgång och
en fröjdefull tid. Alla klabbar är fulla och det
bildas till och med köer. Fortsätt spruta ut
aska bara, tänker de säkert i estland. och
om det går som man har förutspått att vulkanen fortsätter spruta ut aska under en
längre tid, kan kontoutdraget för detta år
prydas med ett ordenligt plus. nu behöver
man inte längre skicka hem brev om att det
är halvgratis att åka på kryssning och att
man inte behöver betala mycket annars heller. nu tas specialerbjudandena bort och resenärerna töms på pengar. Detta blir även
starten på en fin högkonjunktur för ålänningarna. All heder åt viking Line, nu är det
bara att fylla burkarna!
och eftersom fartygen går blir det inte
heller brist på bananer eller andra produkter. Butikerna kan hålla öppet. Handelsflottan är ännu slagkraftig. Livsmedelsförsörjningen fungerar, men flygfrakten finns
kvar på marken. men det har man ju känt
till länge att Finland i visst avseende är en
ö. vårt land behöver fartyg i större utsträckning än flygplan. en lång kust och glest bebyggt. nu väntar vi en stund eller en längre
tid. Det avgör vulkanen. Det är nog tråkigt
när man inte slipper på semester till fjärran
länder, men vi är okej så länge som vi har
fartyg och sjömän.
Länge leve handeln och sjöfarten!, säger
Aimo myräkkä
Internationella
sjöfartsorganisationen IMO:s
beslut att endast tillåta
användning av bränsle med 0,1
procent svavel på Östersjön
från och med 2015 utgör
enligt Viking Lines VD mikael
backman det främsta hotet
mot den inhemska sjöfarten
och sjömännen.
TExT: saana lamminsivu
å
r 2015 kommer alltför fort
och försätter hela den finska
utrikesfarten i en svår situation”, konstaterar Backman.
Rederierna söker för närvarande febrilt efter sätt att minska fartygens svavelutsläpp.
”Vi har till exempel talat mycket om svavelrenare. Sådana anordningar är avsedda
för industriellt bruk och är för stora för
fartyg. Till att börja med måste man bygga specialtankar. Frågan om hur man tar
emot avfall på land är också olöst.”
bittra År framför oss med
dagens bränslePriser
Om man inte får ordning på tekniken innan 2015 måste rederierna övergå till dyrare
bränsle. Enligt beräkningar gjorda av Rederierna i Finland rf skulle extrakostnaden för
fartyg under finsk flagg bli 300 miljoner
euro om året baserat på 2008 års priser.
”Om man inte kan skjuta upp den nuvarande tidtabellen till efter 2015 har vi alla
svåra år framför oss”, bekräftar Backman.
eu-kommissionen PÅ samma
linJe som imo?
EU-kommissionen upprättar som bäst ett
förslag på att ändra svaveldirektivet så att
det följer IMO:s beslut. Om förslaget godkänns är rederierna rädda att de inhemska
transporterna flyttar till ryska hamnar. Till
skillnad från övriga Östersjöländer kan
VIKING LINES VD MIKAEL BACKMAN:
svavelbeslutet utgör
det främsta hotet
Ryssland köra med billigare, 4,5 procents
bunkrar, eftersom de inte har ratificerat
MARPOL-avtalet. Förlorarna i konkurrensförvrängningen är Finland och övriga EUländer. Rederierna i Finland önskar snabba
tag från staten för att ställa till rätta den
svåra situationen. EU måste också ta sitt
förnuft till fånga.
anbudstäVling för tVÅ
nYa fartYg
Viking Line fick ta tillbaka sin beställning
på passagerarfartyget Viking ADCC från ett
spanskt varv på grund av förseningar. Istället skickade rederiet i höstas ut anbudsförfrågningar till olika varv för byggnad av två
nya fartyg.
Rederiet planerar att använda kondenserad naturgas, d.v.s. LNG, som bränsle i sina
nya fartyg, men det finns för närvarande
inte i finska hamnar.
”Tidningarna skriver mycket om att vi
redan har beställt de nya fartygen, men det
stämmer inte. Vi går igenom olika alternativ och priser och undersöker framför allt
hur vi ska få hamntekniken att fungera”,
betonar Backman.
Rederiet har kontaktat Mariehamns och
Åbo hamn per brev, så att de kan utrusta
sin hamnteknik för att ta emot två nya slags
fartyg.
”Om vi inte kan lösa hamnproblematiken kan det hända att vi inte beställer fartygen”, konstaterar VD:n.
De nya fartygen är tänkta att ersätta
M/s Amorella och M/s Isabella på linjen
Åbo–Stockholm.
”Ett fartyg tar omkring 2–3,5 år att bygga,
vilket innebär att det första fartyget skulle
kunna vara i trafik tidigast år 2013.”
st Petersburg-linJen under
utredning
Viking Line deltar för närvarande i ett EUprojekt i Kymmenedalen, där man utreder
samarbetet och resmöjligheterna mellan
Kronstad och några andra ryska städer, berättar Backman.
”Vi ska åtminstone en gång ta reda på
vilka kryssningsmöjligheter det finns i
Ryssland i samband med visumfriheten.”
Det går emellertid inte fort att ta sig in
på den ryska marknaden. Utredningsarbetet går i ”EU-projektfart”. Enligt Backman
är St Petersburg främst ett sommarkryssningsmål.
”Julsäsongen och förårets festligheter i
Ryssland kan också intressera folk.”
Än finns det emellertid en hel del hinder
längs vägen, även för resenären.
Ӏven om man tog bort visumfriheten
skulle resenärerna vara tvungna att vistas i
St Petersburg i t.ex. grupper. Det är inte lätt
att ta sig dit.”
Viking Lines VD önskar det ryska bolagen som nyligen påbörjade kryssningar
från St Petersburg till Helsingfors lycka till.
”Det blir intressant att se hur ett lokalt
företag klarar sig i projektet. Förhoppningsvis går det bra, så att vi får lite mer trafik i
båda riktningar på Östersjön.”
viking Lines vD
värDesätter Det finska
förtroenDemannasystemet
Finlands största passagerarfartygsrederi, viking Line, fick i februari i år en ny verkställande
direktör, mikael Backman (44). Backman har
arbetat inom rederisektorn i hela sitt liv, senast
på royal Caribbean Cruises och dessförinnan
på till exempel Silja Line.
PositiV öVerraskning
enligt Backman finns det inga stora skillnader
i arbetsuppgifter och olika yrkesgrupper mellan inhemska och utländska rederier. Det finska förtroendemannasystemet är däremot en
relativt ny bekantskap för viking Lines nya vD.
”uSA har inget liknande system. Jag är
verkligen positivt överraskad av mina diskussioner och kontakter med förtroendemännen
i hemlandet”, beskriver Backman sina första
erfarenheter av samarbetet med förtroendemännen.
vD:n erkänner och värdesätter det inhemska förtroendemannasystemet.
”Det är bra att det finns människor, d.v.s.
förtroendemän, som ser båda sidorna av saken. nu när jag har bekantat mig med det inhemska förtroendemannasystemet och samarbetet är klart så har diskussionerna med
förtroendemännen och Sjömans-unionen varit oerhört bra”, säger Backman tacksamt om
det nya samarbetet. Han anser därför att det
är viktigt att det nuvarande förtroendemannanätverket fungerar även i fortsättningen.
finLanD påskynDar utreDningarna om tiLLgången tiLL bränsLe meD Låg svaveLhaLt för fartyg
Från kommunikationsministeriet kom det
direkt efter intervjun, sista dagen i april, ett
pressmeddelande där Finland konstateras
påskynda utredningarna om tillgången till
bränsle med låg svavelhalt för fartyg:
”Finland stödjer Internationella sjöfartsor-
ganisationens (IMO) målsättning att övergå
till bränsle med låg svavelhalt för fartyg år
2015. Finland vill dock att eu-kommission
utreder tillgången till bränsle med låg svavelhalt i god tid innan de nya kraven på svavelhalt träder i kraft.
ett eu-ministerutskott samlades den 30
april för att fatta beslutet om Finlands riktlinjer. Åland vill därtill betona att de kommande
besluten inte får ha någon negativ inverkan
på behoven hos de öområden som är beroende av havstransporter.”
pressmeDDeLanDet finns att Läsa i sin heLhet på: WWW.smu.fi > på svenska > kommunikatiom > nyheter
29
In Memoriam
Kansikorjausmies
Rami Aleksi Heininen
s. 16.12.1969 Uusikaupunki
k. 25.2.2010 Uusikaupunki
Ramin merimiesura alkoi Finnlinesin
Tallinkilla ja jatkui Finnmasterilla.
Vuoden 1997 alusta lähtien hän työskenteli puskija Rautaruukissa.
Sinä olet meri,
ulapalla meren laulua kuuntelen.
Ikuisesti kaivaten
Marjo, Nico ja Nina
Vanhemmat ja sisaret perheineen
Rautaruukin työkaverit
Eläkkeelle /
Pensionering
Osastot tiedottavat /
Avdelningarna informerar
Kiitän Merimies-Unionin henkilökuntaa sekä luottamusmiehiä
avusta sekä myötätunnosta työurani
aikana. Lämmin kiitos seilauskavereilleni sekä Tallink Siljalle mukavista
työvuosista. Toivotan myötätuulta
kaikille!
Ahti ”Aake” Kallio Pohjoisen osasto (002)
Kiitos M/s Steelin henkilökunnalle
yhdessä vietetyistä työvuosista ja
muistamisesta jäädessäni työkyvyttömyyseläkkeelle.
Reino Tikka ”Nuuska”
Suuri kiitos M/s Silja Europan henkilökunnalle saamastani lahjasta ja
yhdessä vietetyistä vuosista siirtyessäni oloneuvokseksi.
Reijo Peippo
Kiitos / Tack
Kiitos Sisä-Suomen osastolle muistamisesta täyttäessäni vuosia.
Jukka Levänen
Erittäin paljon kiitoksia M/s Marjatan henkilökunnalle saamastani
huomiosta täyttäessäni 60 vuotta.
Kiitän myös Langh Ship -varustamoa
saamistani kukista.
Vanha Erkki
Lämmin kiitos saamastani luottamuksesta.Yhteistyössä aalloilla!
Pääluottamusmies
Tarja Rännäli
Kiitokset minua äänestäneille.
Tapani Alatalo
Suuri kiitos M/s Silja Europan
henkilökunnalle ja kaikille muillekin
muistaessanne minua päästyäni
miehen ikään.
”Pitkä Jussi” Juha Salo
Kiitos M/s Gabriellan henkilökunnalle
runsaasta huomionosoituksesta.
Martti Jaakonniemi
Suuret kiitokset M/s Silja Serenaden
henkilökunnalle ja yhtiölle muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Jo loppui
mojittojen vääntö osaltani ja pääsen
käymään ahonlaitaa ehkä ilman
paitaa. Kaikkea hyvää teille.
”Luigi” Seppo Aarnio
Kiitän GTS Finnjetin porukoita,
77–04, jäätyäni eläkkeelle. Erityiskiitos Tallink Siljan M/s Silja Europan
pubin ja baarien työkavereille ja henkilökunnan kokeille.
Martti Rautiainen
Kiitos Norkingin työkavereille muistamisesta ja menneistä vuosista
jäädessäni eläkkeelle.
Ismo Kaunonen
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: lauantai 29.5.2010 klo 16.00
Paikka: Oulun Cumulus, Kajaaninkatu 17
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Jäsenet, tervetuloa!
Toimikunta kokoontuu samassa paikassa kello 15.00.
toimikunta
Lounais-Suomen osasto (006)
Nyt alkaa kesä mukavissa merkeissä, sillä osasto on lunastanut
lippuja Seitsemän veljestä -näytökseen Naantalin Emma-teatteriin. Esitykset pe 4.6. ja pe 11.6. klo 19. Ennen esitystä tarjotaan
kahvi ja leivos. Hinta jäseneltä 15 € ja avecilta 20 €, johon sisältyy teatterilippu ja kahvitarjoilu. Kannattaa toimia ripeästi, sillä
lippuja on rajoitetusti.
Lippujen lunastus 28.5. mennessä
Turun toimistolta Maariankatu 6 b, puh. (02) 233 7416.
Etelä-Suomen osasto (009)
Tiedotus Etelä Suomen osaston jäsenille:
Etelä-Suomen osasto lähettää jäsenilleen toukokuun aikana
jäsenkirjeen, jonka liitteenä on Vakuutusyhtiö Turvan tarjous
osaston jäsenille.
Hallitus
Kesäretki
Bengtskärin
majakkasaarelle
Toistasataa vuotta laivoja ohjannut ja
sodan kauhutkin nähnyt majakkasaari
on puolentoista tunnin venematkan
päässä Hangosta.
Kiitän M/s RG 1:n koko henkilökuntaa sekä RG Linen yhtiötä saamistani
lahjoista jäädessäni eläkkeelle.
Ex-pursimies Jani Runnakko
Kultamerkit /
Guldsmärken
Minna Kiiski
Jouni Aaltonen
Ismo Kaunonen
30
Pekan
pähkinät
Koonnut: Pekka Mantere
1. Kuka on kirjoittanut kirjat ’Merkillisten sattumusten matka’
ja ’Kanaalin partaalta suolaisemmille vesille’?
a) Tapio Koivukari
b) Jaakko Varimaa
c) Tauno Koskela
2. Bosborinsalmi on maailman kapein
kulkuväylänä toimiva salmi. Missä se sijaitsee?
a) Venäjällä
b) Turkissa
c) Egyptissä
3. Kuka on Suomen Merimies-Unionin ITF-koordinaattori?
a) Kenneth Bengts
b) Ilpo Minkkinen
c) Simo Nurmi
4. Viking Line perui M/s Viking ADCC:n tilauksen aluksen
toimituksen myöhästymisen vuoksi. Missä maassa telakka
sijaitsee?
a) Italiassa
b) Espanjassa
c) Portugalissa
5. Missä on laivamuonitusliike
Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:n pääkonttori?
a) Kotkassa
b) Loviisassa
c) Vaasassa
toimisto (MEPA) järjestävät yhdessä matkan maineikkaalle
Bengtskärin majakkasaarelle
Lähdemme Helsingin Senaatintorilta bussilla 9.6. klo 9.00.
Saavumme Hankoon noin 10.40.
Laiva lähtee Hangon Itäsatamasta
klo 11.00. Laivalla on cafeteria.
Bengtskäriin saavumme noin klo
12.30. Tutustumme majakkaan ja
saareen, jossa on asunut parhaimmillaan useita kymmeniä ihmisiä.
Tornin huipulta aukeaa huikea
merinäköala ja menneitten aikojen
tunnelman voi aistia muun muassa majakkamuseossa, kappelissa ja
majakkapostissa. Lounaaksi nautimme merilohikeittoa kahvilassa.
keskiviikkona 9.6.2010.
Paluumatkalle lähdemme klo 15.00
ja Hankoon saavumme klo 16.30.
Bussi Helsinkiin lähtee saman tien,
mutta voimme ajaa lyhyen kiertoajelun Hangossa ja nähdä kauniit
puuhuvilat sekä muita kaupungin
helmiä. Pidämme yhden kahvitauon
ennen Helsinkiä, jonne saavumme
noin klo 20.00.
Matkan hinta on 54 euroa henkilöltä sisältäen bussi- ja laivamatkat
sekä lounaan Bengtskärissä (SMU:n
Etelä-Suomen osasto tukee jäseniään 30 eurolla).
Ilmoittautuminen 26.5. mennessä MEPAn nettisivuilla:
www.mepa.fi > suomeksi > mepa > kulttuuri > kulttuuritiedotteet
Lisätiedot: Rauno Mutka (Etelä-Suomen osasto),
p. 046 876 7670, [email protected]
6. Sijaitseeko Tankarin majakka lähellä
a) Kaskista,
b) Raaseporia vai
c) Kokkolaa?
7. Eckerö Linen Suomen Merimies-Unioniin
kuuluvien jäsenten pääluottamusmies on Marko
a) Ruotsalainen,
b) Lappalainen vai
c) Savolainen?
8. Arctia Shipping Oy on Varustamoliikelaitos Fintashipin
toiminnoista perustettu yhtiö. Kuka on yhtiön toimitusjohtaja?
a) Markku Mylly
b) Tero Vauraste
c) Jukka Laaksovirta
9. St. Peter Linen matkustajalaiva M/s Princess Maria risteilee
Helsingistä Pietariin. Laiva rakennettiin vuonna 1981 Turussa.
Mikä oli laivan alkuperäinen nimi?
a) Wellamo
b) Bore 1
c) Finlandia
10. Mistä Robert Ballard tuli tunnetuksi?
a) Hän oli Titanicin hylyn löytäjä.
b) Hän oli TV:stä tutun ”Lemmenlaivan” päällikkö.
c) Hän keksi pienoissukellusveneen.
Oikeat vastaukset: 1b, 2b, 3c, 4b, 5a, 6c, 7b, 8b, 9c, 10a
Merimies-Unionin Etelä-Suomen osasto ja Merimiespalvelu-
lu
pai
l
i
K
ing
Tävl
Merimies-lehden kilpailuun osallistui 65
merimiestä. Lähes kaikki vastaajat tiesivät,
että Trafi on Liikenteen turvallisuusvirasto.
Merimies-Unionin Työttömyyskassan uusi
työntekijä, Niko Hutri, arpoi kilpailuun
osallistuneiden joukosta voittajaksi Kaija
Niemisen Kausalasta. Niko, 20, on aiemmin
työskennellyt Erityisalojen Toimihenkilöiden
Työttömyyskassassa.
I tidningen Sjömannens tävling deltog
65 tävlande. Nästan alla visste att Trafi är
Trafiksäkerhetsverket. Niko Hutri, ny anställd
vid Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa,
drog fram vinnaren Kaija Nieminen från
Kausala bland deltagande. Niko, 20,
arbetade tidigare i Arbetslöshetskassan för
Tjänstemannaförbundet för specialbranscher.
Miltä kaikilta nettisivuilta löydät
nykyisin Merimies-Unionin
oman ryhmän?
På vilka webbsidor hittar man
numera Sjömans-Unionens
egen grupp?
Valitse vähintään yksi vaihtoehto:
Välj minst ett alternativ:
1) Facebookista
1) Facebook
2) Twitteristä
2) Twitter
3) Flickr-valokuvasivustolta
3) Fotosidan Flickr
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.
Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä
nro 4/2010.
Bland alla som svarar rätt på frågan lottar
vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet
på vinnaren publiceras i numret 4/2010 av
tidningen Sjömannen.
Voit osallistua kilpailuun:
1.Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi > viestintä
> Merimies-lehden kilpailu
Du kan delta i tävlingen på följande sätt:
1.Via Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska
> kommunikation > Tävlingen för Sjömannen
2. Tai lähetä vastaus postitse.
Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi
(nimi, osoite, puhelinnumero).
2.Eller per post:
Skicka svar och dina kontakt uppgifter
(namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Skicka svaret till adressen:
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
TELEFAX
+358 (0) 9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR:
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected]
fö[email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
Arkisin klo 8.30–16.00
Kanslitid kl. 8.30–16.00
MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER
FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin varaukset
Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings stugans
bokningar från kontoret i Åbo
Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa /
Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
Siltasaarenkatu 3–5
00530 Helsinki
puh. / tel. (09) 615 20 230
Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:
9.00 –11.00
POST- OCH BESÖKADRESS
Broholmsgatan 3–5
00530 Helsingfors
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:
[email protected]
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Puheenjohtaja / Ordförande
Kenneth Bengts
Simo Zitting
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Katja Gräsbeck
(09) 615 20210 / 045 7730 1021
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Anja Uusitalo
Sari Helenius
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
(09) 615 20 252 / 045 7731 2440
Toimitsija, Ahvenanmaa
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Ombudsman, Åland
Kenneth Bondas
Henrik Lagerberg (09) 615 20 254 / 040 456 0245
(018) 199 20 /0400 478 884
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Tetta Härkönen
Taloudenhoitaja / Ekonom
(09) 615 20 210
Mikko Tuominen
(hoitovapaalla / vårledig)
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Essi Voutilainen
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076
(äitiyslomalla / modersledig)
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Klaus Lust
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Stiina Raitio
(09) 615 20 219
Toimitsija/Ombudsman
Carita Ojala
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Kirjanpitäjä / Bokförare
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Toimitsija / Ombudsman
Satu Silta
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
Toimittaja, tiedottaja / Journalist,
informatör
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Toimitsija/Ombudsman
ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Tiina Kytölä
(09) 615 20 257
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
Toimistotyöntekijä, Turku
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
Työttömyyskassanhoitaja /
Arbetslöshetskassans föreståndare
Niclas Nyberg
(09) 615 20 230
Työttömyyskassavirkailijat /
Arbetslöshetskassafunktionärer
(09) 615 2 0 230
Pirjo Aro-Nenonen
Niko Hutri
Varpu Klemola
Minna Rahtu
Tuulianna Raimoranta
(äitiyslomalla/modersledig)