Transcript 1 - Suomen Merimies

helmiukuu
2013
Nº 1 /
merimies
sjömannen
SMU:n
mökkien hakuajat
lähestyvät!
Näkökulma:
Kvartaalitalouden
uhrit
s.
13
Suomalainen
matkustaja-aluskanta
uudistuu:
M/s Finlandialla
kunnioitetaan
kotimaisuutta!
Neste Shippingissä
ennätyksellisen
laajat yt-neuvottelut
irtisanomisuhan alla 130 henkeä
1-2013 | MS
1
EckeröMarketin myymälän esimies
Harri Lindborg (vas.) ja myyjä Nisse Wass.
pä äk irj oit us
Mökkien
hakuajat
lähestyvät!
4
Uusia aluksia & yt-neuvotteluita
22
Alkuvuodesta Suomen lipun alla liikennöinnin aloittivat uudet, kauan odotetut matkustaja-alukset: Turun linjalle saapui M/s Viking Grace
ja Helsinki–Tallinna reitillä aloitti M/s Finlandia.
Myös Vaasassa huokaistiin helpotuksesta, kun
liikenne seudulta Uumajaan jatkuu uudella M/s
Wasa Express-aluksella. Matkustaja-alusvarustamot ovat satsanneet investoinneillaan voimakkaasti kotimaahan, sillä he uskovat suomalaisen
merenkulun tulevaisuuteen. Alkuvuoden hyvät
uutiset jäävät valitettavasti kuitenkin vain matkustaja-alusvarustamoiden varaan.
sisältö:
4
9
Sinivalkoisin säkein
Itämeren aalloilla: M/s Finlandia
Jobissa:
Varpu Virta
10 Arctia Shipping irtisanoi
12 21 työntekijää
Neste Shippingissä
130 ihmistä irtisanomisuhan alla
Neste Shippingissä
käynnistyivät yt-neuvottelut
Neste Shipping ilmoitti käynnistävänsä 28. tammikuuta 130 henkeä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden piiriissä on varustamon koko maa- ja merihenkilöstö, yhteensä 450
ihmistä. Yt-neuvotteluiden syyksi varustamo on
ilmoittanut muun muassa lakisääteiset ympäristöinvestoinnit, joihin yhtiön on varauduttava vuosien 2014–2017 aikana. Varustamon yt-ilmoitus
on otettu merenkulkijoiden piirissä järkytyksellä
vastaan: kyseessä on kotimaisessa merenkulussa
ennätyksellisen laajoista yt-neuvotteluista. Neste Shipping-varustamolla on yhteensä 24 alusta,
joista Suomen lipun alla seilaa 11 tankkialusta ja
kolme hinaajaa.
14 Mikä on
16
”On valitettavaa, että
rikkidirektiivin vaikutukset
alkavat näkyä välittömästi
ja näinkin karulla
tavalla suomalaisessa
merenkulkuelinkeinossa”,
varapääluottamusmies,
Jani Santala.
yhteistoimintalain tarkoitus?
M/s Doppingen liikennöi
Åvasta Jurmoon
22 Naantalin terminaalityöntekijät:
Finnlines FinnLink-liikenne
12
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu |
Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen,
00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu
Neste Shippingissä käynnistyneet yt-neuvottelut
ovat valitettava jatkonäytös loppusyksystä muissa
valtionyhtiöissä, Arctia Shippingissä ja Meritaidossa, käydyille yt-neuvotteluille – muista
kuljetusaloista, kuten Finnairista, puhumattakaan.
Valtionyhtiöt ovat palkinneet johtoansa miljoonaluokan palkkioin: vuonna 2011 pörssissä olevien valtionyhtiöiden toimitusjohtajille ja hallituksen sekä
johtoryhmän jäsenille maksettiin lähes 80 miljoonaa
euroa palkkaa ja palkkioita, eikä kaikkia lukuja ole
edes saatavilla.
Toista on valtionyhtiöiden harjoittama henkilöstöpolitiikka, jossa työntekijän arvostuksesta ei voida enää
tänä päivänä puhua. Valtio-omisteisten yhtiöiden
tulisi toimia esimerkkeinä yritysten harjoittamasta
yhteiskuntavastuusta, mutta valitettavasti niiden toiminta on jatkuvasti – ja syystäkin – suurennuslasin
alla valtakunnan mediassa. Valtio toimii enemmistöomistajana myös Neste Shippingissä. Kyseessä
on Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävä
varustamo, jonka tulevaisuuden toiminnan luulisi
herättävän kiinnostusta myös Arkadianmäellä. Öljykuljetusten toimitus kotimaahan on turvattava, sillä
ajat Euroopassa ja maailmalla ovat epävakaat.
Neste Shippingin yt-neuvottelut tulee käydä mahdollisimman rakentavassa hengessä riittävän suurella kokoonpanolla. Mahdollisia irtisanomisia
pehmeämpi keino ovat lomautukset, joiden turvin
voidaan elää vaikeiden aikojen ylitse. Nyt onkin tärkeää tarkastella Neste Shipping-varustamon tulevaisuutta pidemmälle kuin yhden kvartaalin päähän:
suomalaista öljytankkeriosaamista ei joka oksalla
kasva!
Kenneth Bondas
liittosihteeri
[email protected]
TOIMITUS • REDAKTION John
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
/ POST- OCH BESÖKADRESS
1
John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
TILAUSHINNAT (2013)
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
TELEFAX
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
+358 (0)9 615 20 227
www.smu.fi > viestintä >
merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska >
kommunikation > Sjömannen >
mediakort
www.smu.fi
MS | 1-2013
MERIMIES – SJÖMANNEN
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kuusi kertaa
vuodessa. / Tidningen
utkommer sex gånger om året.
+358 (0)9 615 2020
VAIHDE / VÄXEL
KOTISIVUT / HEMSIDOR
2
ILMOITUKSET • ANNONSER
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected] /
fö[email protected]
ILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013
2
3
4
5
6
11.3.
20.5. 26.8.
7.10.
18.11. 9.4.
14.6.
20.9.
25.10.
16.12.
Rikkidirektiivi voi olla pahimmillaan viikatemies, joka leikkaa Suomesta tuhansia
työpaikkoja ja karkottaa kokonaisia teollisuudenaloja sekä uusia investointeja.
Vielä rikkidirektiiviäkin suurempana uhkana varustamoissa nähdään vuodesta
2015 eteenpäin tulevat uudet ympäristövaateet, kuten laivojen energiatehokkuutta
koskevat ratkaisut, jotka vaativat varustamoilta todella mittavia panostuksia.
1-2013 | MS
3
va rusta mo kuu lum isia
Sinivalkoisin säkein
Itämeren aalloilla
M/s Finlandia!
Eckerö Linen uusi laiva M/s Finlandia aloitti
liikennöinnin uutena vuotena Suomen lippu ahterissa
hulmuten! Finlandia oli vuoden alussa ainut Helsingin
ja Tallinnan välillä Suomen lipun alla seilaava
matkustajalaiva.
M
teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
/s Finlandia korvasi Helsinki-Tallinna -linjalla seilanneen M/s Nordlandian, joka siirtyi liikennöimään Vuosaareen tammikuussa myydyn M/s
Translandian tilalle. Finlandia on kapasiteetiltaan
edeltäjäänsä suurempi ja aluksen kyytiin mahtuu
reilut 2 000 matkustajaa ja yli 650 ajoneuvoa.
Suomen lipun alle saapuneen laivan nimestä järjestettiin nimikilpailu, johon saapui ennätykselliset yli 12 000 ehdotusta. M/s Finlandia oli
ehdoton nimisuosikki.
”Aluksen nimi oli päivänselvä”, EckeröMarket-laivamyymälän esimies Harri Lindborg toteaa jämptisti.
Eckerö Line luottaakin vahvasti suomalaisuuteen: Finlandialla kotimaisuus näkyy niin ruuassa, viihteessä, sisustuksessa kuin jopa ravintoloiden nimissä. Laivalta löytyvät esimerkiksi Cafeteria Satama ja pubit
Telakka sekä Jätkänsaari. Alus on rakenteeltaan selkeä ja helppokulkuinen: ravintolat sijoittuvat suurimmaksi osaksi laivan kahdeksannelle
kannelle.
Monipuolinen viihdetarjonta
Eckerö Line osti M/s Finlandian italialaiselta Moby SpA:lta.
Laivan aiempi nimi oli M/s Moby Freedom. Finlandia
matkaa Helsingistä Tallinnaan 2,5 tuntia. Alus liikennöi
Tallinnaan kaksi kertaa vuorokaudessa.
4
MS | 1-2013
Matruusi Jari Vuori ja pursimies Mathias Brander
hymyilevät kilpaa auringon kanssa Tallinnan satamassa.
”Finlandia on kyllä uljas - tästä tulee hyvä laiva!”
”Lisää laivoja Suomen lipun alle, se on tärkeä asia!”
Yksi hulppeimmista miljöistä Finlandialla on viihderavintola Nosturi,
josta avautuu valtava kaksikerroksinen panoraamaikkuna Itämerelle.
Esiintymislavalla tunnelmoivat vaihtuvat viihdeorkesterit ja tanssilattialla pyörähtelee pareja tiuhaan. Katsomo nousee ylöspäin kolmessa eri
kerroksessa kuin suuren maailman viihdekerhoissa. Istumapaikkoja on
tarjolla runsaasti.
”Aluksella on elävää musiikkia joka päivä. Musiikista vastaavat niin
kotimaiset huippuartistit kuin talon oma orkesteri. Viikonloppuisin
jatkuu sivulla 6
1-2013 | MS
5
va rusta mo kuu lum isia
Bar Naissaaresta kuohuvaa! M/s Finlandian erikoisuus on samppanjabaari Bar Naissaar.
Leo Pylkkönen ja Mikko Suuronen esittelevät tyylikästä tilaa, jossa voi nauttia kuohuvan lisäksi
viinejä, erikoiskahveja sekä makeita leivoksia ja pientä suolaista.
jatkoa sivulta 5
Petri ja Piia
Hyttisiivooja Petri Kukkonen hyppäsi M/s Finlandian kyytiin
telakalta. Merityö on Petrille uusi aluevaltaus, mutta alku
on lähtenyt hyvällä mielellä käyntiin. Työkaveri Piia Hirvensalo on työskennellyt aiemmin extrana M/s Nordlandialla.
”Lähdin aikoinaan merille, koska tiesin että täällä on
luvassa seikkailua. Laivatyö sopii persoonalle, joka pystyy
työskentelemään poikkeusolosuhteissa eikä ole koti-ikävä”,
Piia kuvailee väliaikaiskotiaan, joka on jatkuvassa liikenteessä.
Toiselta ammatiltaan Piia on elokuvaohjaaja Turun Taideakatemiasta. M/s Nordlandialla kuvattiin viime vuonna
Laiva-televisiosarjaa, jossa Piia työskenteli toimittajana.
”Laiva on mitä hienoin dokumentti M/s Nordlandiasta
aluksena”, hän pohtii nyt jälkikäteen ohjelman merkitystä.
”Minua on aina kiinnostanut, mitä tapahtuu kulissien
takana, olipa sitten kyse teatterista tai elävästä elämästä.
Haluan nähdä mitä ja miten ihmiset esimerkiksi merillä
työskentelevät ja miten asiat syntyvät.”
Piia sukeltaa pinnan alle ja uskoo meren olevan aina läsnä tavalla tai toisella elämässään.
”Merillä unohtaa helposti, että on elämää myös maissa.
Laivalla eletään kaiken ajan ja paikan ulkopuolella.”
6
MS | 1-2013
biittiä iskee dj. Pub Jätkänsaaressa on
puolestaan mahdollisuus laulaa karaokea
tai kuunnella ammattitrubaduureja”, risteilyisäntä Rami Orajärvi esittelee ohjelmatarjontaa.
Päiväristeilyt ovat yksi Helsinki–Tallinnan -linjan vahvoista vetonauloista, mutta
myös iltaristeilyihin panostetaan. Torstain
iltalähdössä Tallinnasta kohti Helsinkiä
kyytiin nousee yli 1 500 matkustajaa.
Bar Nosturi
Bar Nosturin tiskillä käy kova kuhina. Tarjoilijat Katja Virtanen ja Kjell Robertsson
kaatavat laseihin vuoroin kaljaa, lonkeroa
ja valkoviiniä. Jokuset tilaavat gin tonicit.
”Ihmiset ovat pitäneet uutta alusta tosi
hyvänä ja kiitelleet, että se tuli Suomen
lipun alle”, Katja selostaa drinkinteon lomassa.
Katja ja Kjell ovat toimineet työkavereina
vasta parisen päivää. Katja työskenteli Nordlandialla lähes 12 vuotta, kun taas Kjell tuli
Finlandialle töihin M/s Birka Paradiselta.
”Suomen lippu veti Finlandialle töihin.
Yhtiön leivissä olen ollut jo 23 vuotta”,
Kjell ynnää.
Pub Jätkänsaari
Olohuonemaista istuskelutunnelmaa kaipaaville Pub Jätkäsaari on Finlandialla varma valinta.
”Jätkänsaari on keskittynyt erikoisoluisiin”, tarjoilija Risto Laivo esittelee tuote-
valikoimaa.
Vaasassa asuva Laivo aloitti merityöt
vuonna 1974.
”Lähdin merille, kun Wälläri lopetti”,
miestä hymyilyttää.
Uransa aikana Risto laskee olleensa
startattaamassa liikenteeseen viittä–kuutta eri alusta.
”Aina alussa on pieniä synnytystuskia,
mutta siitä se sitten lähtee rullaamaan”,
hän ottaa rauhallisesti.
Risto tuntee hyvin Helsinki–Tallinna
-linjan, sillä hän on työskennellyt reitillä 15
vuotta ja sitä ennen seilannut Helsingistä
Tukholmaan 18 vuotta.
”Olen nyt osa-aikaeläkkeellä ja teen
töitä viikon kuukaudessa. Olen ajatellut
kuitenkin katsella 68-vuotiaaksi: olen tällainen ikiliikkuja.”
65-vuotiaaksi Risto on kuin tervaskanto. Kevään ja ”keho bikinikuntoon
ajatusten” myötä onkin mielenkiintoista
tiedustella, millä konstein mies on saanut
pidettyä itsensä hyvässä kunnossa.
”Marathoneja olen juossut koko ikäni – juoksu on minulle elämäntapa”, hän
kertoo.
”Mutta vaimo on sanonut, että ei kyllä
lähde katsomaan hikisiä, laumassa juoksevia miehiä”, hän virnistää.
Tukholman marathonin hän on juossut läpi 20. kertaa ja Helsingin marathon
15 kertaa. Helsingin marathonin Risto on
juossut joskus yhdessä läpi Nosturi-baarin
jatkuu sivulla 8
Sibelius ei alunperin
tarkoittanut teostaan
laulettavaksi.
”Sitä ei ole tarkoitettu
laulettavaksi. Sehän on tehty
orkesteria varten. Mutta jos
maailma tahtoo laulaa, niin ei
sille mitään mahda.”
(Jean Sibelius)
Suomalaisuutta
arvostetaan
”Matkustajilta on saapunut paljon
kiitosta siitä, että alus saapui Suomen
lipun alle. Eckerö Linen konseptiin
kuuluu vahvasti kotimaisuus ja suomalaisuus, jota matkustajat myös meiltä
odottavat.”
Suomen lippu sitouttaa myös henkilökunnan työhönsä.
”Kotimaisuus ja Suomen lippu ovat
miehistölle tärkeitä asioita: Jos ahterissa ei olisi Suomen lippua, moni olisi
varmasti hakenut töitä muualta.”
1-2013 | MS
7
jo bissa
jatkoa sivulta 7
Katjan kanssa, joka myös harrastaa juoksemista.
Shoppailua!
Kjell Robertsson siirtyi M/s Finlandialle töihin
M/s Birka Paradiselta.
Bar Nosturin tarjoilija Katja Virtasella riittää energiaa:
hän juoksee marathoneja ja kotipuolessa odottavat
kauramoottorit, eli ravihevoset ja vanha jenkkirauta.
”Fordi se vaan on”, Katja on kuitenkin vaatimaton.
Keittiömestari Roger Sjöblom.
8
MS | 1-2013
Shop Bellezzasta kahdeksannesta kerroksesta löytyvät parfyymit, kosmetiikka sekä
asusteet ja EckeröMarketista kuudennelta
kannelta suuhun pantavaa.
”Uusi laivamyymälä on suuri, yhteensä
500 neliötä”, myyjä Nisse Wass esittelee
tiloja.
EckeröMarketissa työskentelee neljästä
seitsemään henkeä ja myymäläesimies, jotka neuvovat mielellään tuotteissa.
”Myymälän täytyy elää ja tuotevalikoima
vaihtelee koko ajan. Seuraamme sesonkeja ja meillä on kampanjoita, haistelemme
maailman tuulia.”
”
Keittiöstä herkut suuhun
Keittiö on yksi aluksen kiireisimmistä työpisteistä. Keittiömestari Roger Sjöblomilla
on hellalla edessään useita kattiloita. Keskittymiskyvyn ja toimintavalmiuden pitää olla
työssä kunnossa: jokainen päivä on tulikoe,
josta suoriutumisessa auttaa rautainen,
musta huumori.
”Tärkeintä ihmiselle on oma työpaikka”,
keittiömestari Sjöblom toteaa elämänmenosta.
Keittiössä hyörii yhtä aikaa neljä kokkia.
Yksi asettelee ruokia tarjolle, toinen lykkää kärryä pitkin käytävää ja joku sujahtaa
varastoon. Kokki Björn Bergman avaa uuninluukun, josta sihahtaa runsaasti höyryä
kasvoille!
”Pöh siitä!”, hän paiskii ilmaan patakintaalla.
Filandian kokeilla on takanaan yhteistä
työtaivalta yli 20 vuotta. Mutta missä he
asuvat?
”Kotona”, kokki Henrik Henriksson iskee silmää.
Sitten tapahtuu jotakin erikoista. Ahvenanmaalainen ottaa käteensä kananmunan
ja nostaa sen merkitsevästi ilmaan. Vain
hetki – ja pian muna on poissa. Iloinen
naurunremakka täyttää keittiön: taikuutta
ja mystiikkaa M/s Finlandialla.
”Musiikki on
sydämen asia ”
Varpu Virta, risteilyemäntä
T
ervetuloa!”, risteilyemäntä
Varpu Virta ottaa matkustajat vastaan M/s Finlandialle.
”Ihmiset tekevät päivän.
Jokainen risteily on erilainen, siinä piilee
mielenkiinto työtä kohtaan”, Varpu luonnehtii.
Risteilyemännän ja –isännän työstä
suurin osa on matkustajien parissa oloa;
kohtaamista, keskustelua ja opastusta laivan viihdetarjontaan. Viiden vuoden aika-
na Eckerö Linella Varpu on oppinut tuntemaan runsaan joukon ihmisiä.
”Minua kutsutaan tuttavallisemmin
Varpuksi, eikä risteilyemännäksi”, välit
ovat tuttavalliset monien kanssa.
Risteilyemäntä tai -isäntä työskentelee
pääsääntöisesti laivan päällä yksin oman
ammattinsa edustajana.
”Olemme näkyvä hahmo ja meidät tunnistetaan. Käytännön tehtäviimme kuuluu
pitää huolta siitä, että av-laitteet toimivat
ja hoidamme eri ohjelmien spiikkaukset,
eli kuuluttelemme bändit lavalle ja juonnamme muun muassa bingoa.”
Viihdebisnes työllistää Varpua myös
maapuolella. Hän laulaa taustoja Finnhitseihin ja on kiertänyt Danny-shown matkassa toisena leading ladyna ympäri Suomea kymmenen vuotta.
”Musiikki on minulle sydämen asia,
siksi rakastan tätä ammattia!”
1-2013 | MS
9
YT-AALTO
MERE NKULUS SA
YT-AALTO
MERE NKULUS SA
Teksti: Saana Lamminsivu Kuva: Shutterstock
Toimivatko yt-neuvottelut vai
ovatko ne vain työnantajan
sanelupolitiikkaa?
Monitoimimurtaja Botnican
myynnistä seuranneet yt-neuvottelut päättyivät:
Arctia Shipping irtisanoi 21 työntekijää
Yhteistoimintalain tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä
vuoropuhelua. Eniten sen toimivuutta testataan yt-neuvotteluissa. Kuluneen
puolen vuoden aikana yt-neuvotteluita on käyty muun muassa entisissä
valtionyhtiöissä Arctia Shippingissä ja Meritaidossa. Helmikuun alussa ytneuvottelut käynistyivät valtio-omisteisessa Neste Shipping-varustamossa.
Irtisanotuista 13 on Merimies-Unionin jäsentä
ja loput päällystöliitoista.
Monitoimimurtaja Botnica uudessa
kotisatamassaan Tallinnan sataman edustalla
tammikuun alussa.
teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
K
”
etään ei olisi pitänyt irtisanoa.
Henkilöstön edustajat toivat
yt-neuvotteluissa voimakkaasti esiin, että irtisanomisille
pitää saada kahden vuoden siirtymäkausi, jolloin poistumat olisivat toteutuneet
luonnollisesti eläköitymisten kautta”, Merimies-Unionin pääluottamusmies Rauno
Mutka huokaa.
Toisin kuitenkin kävi. Päättyneissä ytneuvotteluissa noudatettiin niin sanottua
käänteistä senioriteettijärjestelmää, eli
irtisanomisten kohteeksi joutuivat viimeisimpänä taloon tulleet.
”Paikka on kova, kun lähtijöinä on
nuorta väkeä, joilla on talolainoja, perheitä, ynnä muuta”, Mutka toteaa.
12 vastaanotti eläkepaketin
Marraskuussa yt-neuvotteluiden alussa
irtisanomisuhan alla oli 50 henkilötyövuotta. Yt-neuvotteluissa pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman laajasti
henkilöstön uudelleensijoittamis- ja kouluttamisratkaisuja sekä eläkejärjestelyjä.
Nyt irtisanottavien 21 hengen lisäksi 12
10
MS | 1-2013
henkilöä siirtyy eläkkeelle varustamon eläkepaketin tukemina.
Pääluottamusmies Rauno Mutkan mielestä jatkuvat yt-neuvottelut eivät tee hyvää
yhtiön maineelle ja julkisuuskuvalle. Kovan talven iskiessä voi ilmetä ongelmia löytää aluksille riittävästi osaavaa miehistöä.
”Meillä voi koittaa vielä päivä, että reservimme ei yksinkertaisest riitä, jos kaikki laivat – mukaan lukien monitoimimurtajat Fennica ja Nordica – ovat yhtä aikaa
liikenteessä”, Mutka pelkää.
Merimies-Unionin pää- ja
varapääluottamusmies arvioivat
tilannetta tammikuun lopulla:
Hätiköiden tehdyt ratkaisut
kostautuvat pidemmän päälle
Pääluottamusmies Rauno Mutka, Arctia Shipping
Y
>
Aluksen rakentajana toimii
Uudenkaupungin Työvene Oy.
kuva: Arctia Shipping
t-neuvottelut ovat valitettavasti usein vain työnantajan sanelupolititikkaa, joita käydään
lakisääteiset kuusi viikkoa.
Työnantaja on tietysti fiksu ja keskustelee työntekijöiden kanssa, mutta hän ei
välttämättä lupaa yhtään mitään ja tekee
päätökset irtisanomisista neuvotteluajan
päätyttyä.
Perämerelle uusi murtaja
Arctia Shippingin ja Kemin Sataman
perustama yhteisyritys Arctia Karhu Oy
rakennuttaa parhaillaan Perämerelle uudentyyppistä jäänmurtajaa, jonka olisi
tarkoitus olla valmis syksyllä 2014. Suomalainen jäänmurto tarvitsee pidemmälle
kuin yhden sesongin yli ulottuvaa henkilöstöpolitiikkaa.
”Aluksilla ollaan hyvin pettyneitä, kun
hyvät ammattilaiset joutuivat lähtemään,
sillä heille olisi ollut takuuvarmasti työtä
myös tulevaisuudessa.”
Monitoimimurtaja Botnican
myynnistä seuranneet
yt-neuvottelut:
Neuvotteluiden piirissä marraskuun
alussa 50 henkilötyövuotta:
> 21 henkeä irtisanottiin.
> 12 työntekijää vastaanotti varustamon
tarjoaman eläkepaketin.
> Osa työntekijöistä koulutetaan uudel leen ja sijoitettiin uusiin tehtäviin.
”Irtisanomiset tulivat niin
helkkarin äkkiä, että jos olisi
maltettu mietitty yhtään
pidempään kuin lakisääteiset
kuusi viikkoa, tilanne olisi
yhtiössä (Arctia Shippingissä)
aivan toinen”, pääluottamusmies
Rauno Mutka.
Mielestäni yt-neuvotteluita ei saisi käydä
missään nimessä liian hätäisesti, vaan
niitä pitäisi jatkaa tarvittaessa pidempään
kuin laki edellyttää. Otetaan se aika, mikä
on tarpeen ja tutkitaan asioita huolella
pitkällä tähtäimellä, se on niin työnantajan kuin työntekijöiden etu. Myös ytneuvottelukunnan kokoonpanon tulee
olla mahdollisimman laaja ja nykyistä kattavampi. Kun puhutaan vakavista asioista,
niin tarvitaan erilaisia mielipiteitä, jotta
syntyy monipuolinen keskustelu ja lopputulos olisi paras mahdollinen.
Esimerkiksi Arctia Shippingissä viime
vuoden lopulla käydyissä yt-neuvotteluissa tuli liian kiire ja neuvotteluita olisi
pitänyt ehdottomasti jatkaa pidempään.
Olisimme voineet välttyä ihmisten irtisanomisilta ja niiden sijasta olisi voitua
päätyä mieluummin lomautuksiin, sillä
yhtiössä on jäämässä luonnollisen poistuman, eli eläköitymisten kautta paljon
henkilökuntaa pois kahden vuoden sisällä. Onneksi saimme kuitenkin neuvotte-
luissa vähennettyä irtisanottavien määrän
noin puoleen alkuperäisestä 50 hengestä.
Mielestäni yt-neuvotteluissa pitäisi kuitenkin katsoa aina pitkälle tulevaisuuteen,
sillä jo muutaman kuukauden sisällä voi tapahtua mitä vain. Esimerkiksi Arctiassa joudutaan taas varmasti pian hakemaan työntekijöitä kivien ja kantojen alta, kun niitä ei
ole. Nyt irtisanottuja työntekijöitä olisi ehdottomasti tarvittu.
”Mikäli ihminen irtisanotaan,
yt-neuvotteluissa on otettava
ehdottomasti huomioon myös hänen
jatkotyöllistymisensä. Jos irtisanomisiin
joudutaan, papereihin tehtävät
kirjaukset on mietittävä tarkkaan. Myös
tiedottaminen on tärkeää ja se, miten
ihmistä lähestytään”, pääluottamusmies
Rauno Mutka.
1-2013 | MS
11
YT-AALTO
MERE NKULUS SA
Neste Shippingissä käynnistyivät yt-neuvottelut:
irtisanomisuhan alla 130 henkeä
Varapääluottamusmies Jani Santala, Neste Shipping
N
este Shipping-varustamossa
käynnistyivät 4. helmikuuta
yt-neuvottelut, jotka saattavat
johtaa yhtiön mukaan enintään 130 henkilön vähentämiseen. Yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä on yhtiön
koko maa- ja merihenkilöstö, eli noin 450
henkilöä Suomessa.
Yt-neuvotteluiden taustalla on varustamon mukaan kustannustason nousu ja
lakisääteiset ympäristöinvestoinnit, eli rikkidirektiivin tuoma kymmenien miljoonien
lisälasku, joihin yhtiön on varauduttava
vuosien 2014–2017 aikana.
”Yt:t tulivat aivan puskasta”
Yt-kutsu löi henkilöstön täysin ällikällä.
Merimies-Unionin Neste Shippingin varapääluottamusmies Jani Santala arvioi ytneuvottelutunnelmia ennen neuvotteluiden käynnistymistä 31. tammikuuta.
”Tuntuu hieman siltä, että yt-neuvottelut käydään vain lumeeksi eikä oikeaa
keskustelua haluta - yhtiö on osoittanut
vastahakoisuutta. Tilanne on kyllä pelottava siinä mielessä, että irtisanomisuhan
alla on iso määrä – 130 henkeä – kun puhutaan suomalaisista merenkulkijoista ja
tonnistosta.
Toivonkin, että käytävissä yt-neuvotteluissa syntyisi aitoa vuoropuhelua, yhdessä miettimistä ja asioiden ratkaisua:
nä kö ku lm a
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
mitä teemme varustamossa pidemmän
päälle, katsokaamme kohti tulevaisuutta!
Tarvitsemme oikeita ratkaisuja, sillä kyse
on yhdestä kolmasosasta henkilöstömme
työpaikoista - ja Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeän varustamon toiminnasta. Ihmettelekin todella paljon, jos
valtio-omisteisen yhtiön jengi laitetaan
pois! Tuntuu myös siltä, että ennakkoon
esitellyt kustannussäästötavoitteet ja ytneuvotteluissa ilmoitetut henkilöstömäärien vähennysesitykset eivät kohtaa, vaan
halutaan leikata enemmän kuin on tarvetta. Neste Shippingin toimintaan on puututtu myös aiemmin eduskunnassa, joten
luulisi Suomen öljykuljetusten herättävän näinä epävarmoina maailman aikoina
kiinnostusta. Valtionyhtiöiltä pitää voida
odottaa ja vaatia korkeampaa moraalia,
vaikka kuinka olisivat pörssiin kirjattuina.
Mielestäni yt-neuvotteluissa on siis
otettava jatkoaikaa, jos tarve
niin vaatii eikä lukuja ja ratkaisuja saa
läiskästä hätiköidysti lukkoon kuuden
viikon lain kirjaimen
nojalla. On myös ilmassa merkkejä
”Työnantajan suhtautuminen työntekijäpuolen
neuvottelijoihin tuntuu tahmealta. Mikäli ytneuvotteluissa ei ole riittävästi edustajia
työntekijäpuolelta, se voi koitua myös työnantajan
tappioksi pitkässä aikajuoksussa.”
siitä, että Neste Shippingin yt-neuvottelut
olisivat vain päänavaus konsernin muissa
yhtiöissä käytäville yt-neuvotteluille, joissa
saattaa olla edessä vielä sama rumba. Kevät ja kesä näyttävät, mitä tuleman pitää.
Yt-neuvotteluita edeltäneessä henkilöstöinfossa ainoa positiivinen asia oli, että
varustamo ilmoitti Suomen lipun säilyvän
aluksissa. Toivottavasti tämä pitää paikansa. Finnlines pääsi juuri tonnistoverotuksen piiriin, toisin kuin Neste Shipping, jolla ei ole vielä riittävästi tonnistoa Suomen
lipun alla. Mikäli laivoja olisi täällä enemmän, saisimme varustamotuet eikä edessä
olisi välttämättä irtisanomisia. Yhtiössä on
edessä myös eläköitymisiä ja tarvitsemme
uusia tekijöitä. Tankkilaivalle tarvitaan erityisosaamista ja -kirjat, joten jokainen työntekijä on kullan arvoinen asia.
Neste Oil
tilinpäätöstiedote 2012
(5.2.2013)
-Tilikauden vertailukelpoinen
liikevoitto lähes kaksinkertaistui
352 miljoonaan euroon
(2011: 178 milj.).
- Vahva kassavirta pienensi velan
osuutta kokonaispääomasta
toisella vuosipuoliskolla.
- Tilikauden päättymisen jälkeen
yhtiön taloudellisessa asemassa
ei ole tapahtunut olennaisia
muutoksia. Hallitus esittää
yhtiökokoukselle, että Neste Oil
Oyj jakaisi vuodelta 2012 osinkoja
yhteensä 97 miljoonaa euroa.
“Neste Oilin vuosi 2012 oli vahva.
Pystyimme lähes kaksinkertaistamaan konsernin vertailukelpoisen
liikevoiton. Vahvistimme myös
tasettamme ja pienensimme velan
osuutta kokonaispääomasta vahvan
kassavirran ansiosta”,
toimitusjohtaja Matti Lievonen.
Kvartaalitalouden
uhrit
Pääluottamusmies Olli Kauranen, Neste Shipping
Tämän päivän yhteiskuntaan on muodostunut uusi voimasana.
Se on YT. Nyt tämä voimasana on saavuttanut meidät, Nesteen
merenkulkijat, jo toistamiseen melko lyhyellä aikavälillä.
Y
t-neuvottelut alkoivat täysin
varoittamatta – ja tyrmäävinä! Nähtävissä on ollut, että
merenkululla on haasteita ja
useita uhkakuvia edessään, mutta kukaan
ei ole voinut uskoa että varustamossamme käynnistettäisiin yt-neuvottelut, saati
näin massiivisella voimalla. Uhkakuvana
on, että Nesteen merenkulkijat merkitään
historiankirjoihin ensimmäisinä työpaikkansa menettäneinä kärsijöinä rikkidirektiivin tähden.
Pääluottamusmiehenä olen seurannut
myrskyn silmässä erilaisia myllerryksiä,
mutta vaikeuksista huolimatta niissä on
ollut aina jonkin sortin valonkajoa näkyvissä. Nyt tuntuu siltä, että sulakkeet on
kytketty pois, eivätkä generaattoritkaan
toimi. Päällemme on langennut totaalinen pimeys. Siellä vaeltaa henkilöstö, johon yt-neuvottelut kohdistuvat. Kärsijöitä
ovat he, jotka omin käsin ovat rakentaneet
yhtiön hyvän tuloksen ammattitaitoisella
osaamisellaan ja vahvalla, vankkumattomalla työpanoksellaan. Kvartaalitalouden
helmet menevät kuitenkin kasvottomille
sijoittajille, jotka keräävät ne hyvinä aikoina ahneesti omaan taskuunsa ja huonoina aikoina he kärkkyvät tuloksentekijöiden
taskuilla, joihin hädin tuskin jää ropoakaan ylimääräistä pakollisten elinkustannusten jälkeen.
Myös valtion omistajaohjauksen rooli
Neste Shippingissä on jäänyt mietityttämään, sillä onhan yhtiömme valtioenemmistöinen ja siten kansan omaisuutta.
Entisajan patruunat – heitä sen kummemmin kommentoimatta – pistivät aina jotakin sukanvarteen pahoja päiviä varten ja
varmistivat näin toiminnan jatkuvuuden.
Nyt varustamomme on tehnyt kuitenkin
päätöksensä pitää yt-neuvottelut ja sille
emme voi enää mitään. Joudumme vain
tanssimaan tämän kuusi viikkoa kestävän
yt-tangon ja katsomaan mitä tuleman
pitää.
Lopuksi haluan vielä kysyä, mihin on
hävinnyt työnantajan puolelta se hienon
hieno kunnioitus työntekijää kohtaan?
Onko sitä enää olemassa?
varapääluottamusmies, Jani Santala.
12
MS | 1-2013
1-2013 | MS
13
YT-AALTO
MERE NKULUS SA
aim o my rä kk ä
Ole aina yhteydessä luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun tai Unioniin, jos saat kutsun yt-neuvotteluihin ja
pidä huolta siitä, että et jää tilanteessa yksin!
Mikä on
yhteistoimintalain tarkoitus?
Ota tästä nyt selvää…
teksti: Saana Lamminsivu
Aimo on tarkkaavaisesti seurannut viikkojen ajan, miten
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä
(334/2007) – Finlex
Yhteistoimintalakia ei ole luotu vain irtisanomis- ja lomautusasioita koskevaksi.
Päinvastoin, yt-lain keskeisenä tavoitteena
on edistää yrityksen ja henkilöstön välistä
vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, kuten:
•
•
•
•
kehittää yrityksen toimintaa
parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat työntekijöiden työtä
ja asemaa
luoda avoin ja luottamuksellinen yhteys
yrityksen ja sen henkilöstön välille
edistää henkilöstöryhmien keskinäistä
yhteistoimintaa työpaikoilla.
Yhteistoimintamenettelyn piiriin
kuuluu monia työpaikan arkisia
asioita, kuten:
•
•
•
•
•
•
•
•
Yhteistoimintalain mukaan yrityksen on
laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma. Yt-menettelyssä sovitaan myös yrityksen työvoiman rekrytoinnin yleisistä
periaatteista ja menetelmistä, eli missä
työpaikoista ilmoitellaan ja miten. Myös
uuden työntekijän työhönperehdytyksen
periaatteet kuuluvat yt-menettelyn piiriin.
Keitä yt-laki koskee?
Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa
työskentelee säännöllisesti vähintään 20
henkeä, mutta yhteistoimintaa voidaan
suorittaa myös pienemmissä yrityksissä.
Yt-lain piirissä arvioidaan olevan noin
8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää.
taa tiedot yrityksen intranetiin tai ilmoitustaululle.
Mikä on ”olennainen muutos”
yrityksen toiminnassa?
Henkilöstön kannalta tärkeää on, millä
perustein yrityksen tulee tiedottaa toimintamuutoksista. Nyrkkisääntönä pidetään, että viimeistään kymmenen prosentin
ennakoidut vaikutukset tulokseen ovat
olennaisia. Kysymys voi olla esimerkiksi
markkinaosuuden huomattavasta pienenemisestä tai yrityksen toimintaedellytysten olennaisesta heikkenemisestä. Tiedot muutoksista on annettava välittömästi
sen jälkeen, kun ne on havaittu.
Yrityksen antamat
taloudelliset tiedot
Yhteistoimintalaissa
on
merkittäviä
velvoitteita
koskien
työnantajan
tietojehenkilöstön asemaan vaikuttavat
nanto- ja suunnitelmavelvollisuuksia.
olennaiset muutokset työtehtävissä ja
Työnantajan on tiedotettava henkilöstötyömenetelmissä
ryhmien edustajille, eli oman työpaikkasi
työaikajärjestelyt, kun ne aiheutuvat
luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuuteyrityksen tai sen osan lopettamisesta,
tulle, säännöllisin väliajoin (tai mahdollisiirtämisestä, laajentamisesta tai
sessa muutostilanteessa) yrityksen talousupistamisesta
dellisesta tilasta ja suunnitelmista, joista
kone- ja laitehankinnat
luottamusmiehellä on oikeus tehdä myös
tuotevalikoimien tai palvelujen
lisäkysymyksiä.
muutokset
Luottamusmies voi myös vaatia, että
yrityksen tai sen osan lopettaminen
työnantaja esittää selvityksen yrityksen
vuokratyövoiman käyttöä koskevat
taloudellisesta tilasta koko henkilösperiaatteet
tölle. Tiedottamisen tavat ja paikat
henkilöstösuunnitelma ja
Hyvä
vaihtelevat, mutta käytännössä
koulutustavoitteet.
tietopaketti
henkilöstölle voidaan lähettää
yhteistoiminta
lain
keskeisestä sisä
asiasta kirjallinen tiedote, järllöstä:
jestää tiedotustilaisuus tai laityhteistoimin
Suomessa kuohuu. Asia liippaa sen verran liki merimiehen
elämää, ettei Aimo malta olla puuttumatta siihen.
Tammikuun puolessa välissä Suomi ja telakan väki
saivat olla ylpeitä, kun uusi M/s Viking Grace armollisesti
aloitti liikenteen Turun ja Tukholman välillä. On se vaan niin
komea paatti, että! Uutta ovat vähäpäästöiset moottorit sekä
siihen liittyvä tekniikka. Uutta on laivan koko interiööri, jossa
suunnittelija on saanut näyttää taitonsa. On vaihtuvia valoja,
on hienoja värejä lattiasta kattoon ja poissa on joskus kauan
sitten saatu ”halpiskuva” Viikkarin laivoista. Nyt on hienoa hyttiä - ja suurin suitekin on yli neljäkymmentä neliötä. Ravintolaa
ja kahvilaa on moneen makuun ja ohjelmatarjontakin tuntuu
osuvan aika hyvin kohdalleen. Kelpaa siinä matkustella! Ennen
kaikkea laiva on erinomainen näyte suomalaisesta osaamisesta. Hyvä Suomi!
Vaan eipä kaikki ole kuitenkaan ihan kohdallaan.
Hii-o-hoi, sanoo Aimo.
Vaikka oli tehty kaksi maailman suurinta risteilyalusta
Pöytäkirjat
Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan
pöytäkirjat, joista käyvät ilmi
ainakin neuvottelujen ajankohdat,
niihin osallistuneet ja neuvottelujen tulokset tai osallisten eriävät
kannanotot. Huolehdi siis aina, että
pöytäkirjat laaditaan!
Yhteistoiminta-asiamies
Yhteistoimintalain noudattamista
valvoo yhteistoiminta-asiamies,
joka aloitti tehtävässään syyskuun
2010 alussa.
aiemmin, meni kolmas sivu suun. Tästä onkin riittänyt puheenaihetta. Spekulaatioita on kuultu ja luettu. Olisiko valtion
pitänyt tulla mukaan? Summahan ei ihan kamala ollut. Kreikkaan on mennyt aika paljon enemmän rahaa eivätkä takuut
taida sen kummempia olla.
päästä palan pois ja ompelivat sen toiseen päähän, mutta ihmeekseen havaitsivat, ettei se täkki kuitenkaan pidentynyt. Että
tätäkin voisi pohtia. Nyt on sitten ankara kiire, ettei kahdelle
uudisrakennukselle käy kuin entiselle likalle, joka sanoi tui, tui
heilalleen. Sinne meni-heila nimittäin.
Kyllä niihin pitäisi rahaa löytyä. Olisi se hienoa, jos
telakka pysyisi pystyssä, ties vaikka Viking Line tilaisi Gracelle
sisaren jonain päivänä. Sepä olisi mannaa myös suomalaisille
merimiehille. Uusi, uljas laiva on aina tervetullut työpaikka.
Taitaa olla niin, että pääkonttori on liian kaukana Suomesta. Tieto ja intressit eivät kulje riittävän hyvin. Onko yhtiöllä
rahaa vai ei? Telakan nimi on vaihtunut aika tiuhaan, väki on
vain vaihtanut haalareiden väriä. Miten sattuikaan, että saman
firman telakka sai Ranskassa tilauksen? Tätäkin taitavat selvitellä ainakin kulisseissa. Jännittävää nähdä, miten tässä käy.
Kyllä Suomella on osaamista. Aimo muistaa hyvin ajan,
jolloin maailman suuret varustamot ostivat laivoja toinen toisensa perään. Silloin olivat tilauskirjat täynnä, eli taitoa tehdä
laivoja oli ja on kosolti. Sitä mukaa kun laivoja valmistui, oli
myös merimiehillä töitä. Kaikki oli hyvin.
Hii-o-hoi!
Aimo toivoo, että kaikki kääntyisi parhain päin. Olipa telakan portilla sitten kenen nimi hyvänsä, niin tärkeää on se, että
se Suomessa ja antaa töitä.
Joku viisas oli laskenut, että mikäli miehet telakalla olisivat
töissä, he maksaisivat veroina valtiolle jopa enemmän, kuin
summa jota pyydettiin. Lisänä tähän on, että mikäli työläiset
pannaan kilometritehtaalle pitää heille kuitenkin maksaa työttömyyskorvausta. Onhan se toisaalta näinkin. Taskusta toiseen
siirretty raha ei tienaa, muttei toisaalta kulukaan. Tästä tulee
Aimon mieleen vanha satu, jossa väki leikkasi lyhyen peiton
Koska asia on kuitenkin varsin lähellä aitoa merielämää, sai
se Aimon kirvoittamaan kynänsä ja panemaan oman kortensa
kekoon.
Eläköön Suomen meriteollisuus ja merenkulku!
Hyvää alkanutta vuotta!
Aimo Myräkkä
taopas.fi
14
MS | 1-2013
1-2013 || MS
MS
1-2013
15
va rusta mo kuu lum isia
M/s Doppingen liikennöi Åvasta Jurmoon
Rehellinen peli kannattaa!
Teksti: Saana Lamminsivu Kuva: Mats Sundqvist
”Olemme lähteneet sille linjalle, että noudatamme lakeja ja säädöksiä
– ja oletamme, että kaikki muutkin noudattavat niitä.”
A
hvenanmaan maakuntahallitus kilpailutti keväällä 2012
yhteysalus M/s Doppingenin
operoinnin. Ahvenanmaan
lehdistössä kiersivät huhut
aluksen ulosliputtamisesta, mutta kilpailutuksessa voittajaksi selvisi piikkiöläinen
Sundqvist Investments Oy.
”Meillä itsellämme ei ole edes käynyt
mielessä ulosliputus, vaan tavoitteenamme on pysyä ilman muuta suomalaisena
varustamona”, toimitusjohtaja Mats Sundqvist vahvistaa.
”Lähtökohtana oltava
jatkuva parannus”
Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa Suomen maantielauttojen ja yhteysalusliikenteen hoidosta ja kilpailuttaa hankinnat.
Sundqvist ei lähde kritisoimaan muiden
yrittäjien tai ELY-keskuksen toimintaa,
mutta hänen mielestään kilpailutuksen
kriteerit ja palvelutaso pitäisi määritellä
nykyistä tarkemmin sekä tiukemmin.
16
MS | 1-2013
”Lähtökohtana liikennöillille on oltava
jatkuva parannus, eikä palvelutason huononnus. Tällä hetkellä palvelutaso ei pysy
kaikkialla samana”, hän toteaa.
Tuoreelle toimitusjohtajalle varustamoliiketoiminnan lähtökohtana on reilu peli
ja hyväkuntoinen kalusto.
”Mikäli kilpailutuksen kriteerit eivät
ole riittävät, reittejä hoitamaan voidaan
valita halvempia ja useasti huonokuntoisempia aluksia.”
Työehtosopimusta noudatetaan
Rehelliseen liiketoimintaan kuuluu myös
työehtosopimusten noudattaminen ja
työntekijöistä huolehtiminen. Sundqvist
Investments ja Merimies-Unioni neuvottelivat varustamolle viime syksynä oman
työehtosopimuksen.
”Kotimaanliikenne on varsinainen tesviidakko, koska työehtosopimuksia on
useita.”
Sundqvistin varustamolle työehtosopimus räätälöitiin Suomen Lauttaliikenteen
työehtosopimuksen pohjalta. Neuvotteluista jäi hyvä mieli molemmille osapuolille.
”Mielestäni neuvottelemamme työehtosopimus on järkevä ja toimiva”, Sundqvist tuumaa.
Toiveena ammattijärjestöjen ja varustamoyhdistyksen suuntaan hän esittää, että
kotimaanliikenteen tes-viidakkoa voitaisiin ajan myötä yhtenäistää.
”Se olisi myös työntekijän etu”, uusi varustaja täsmentää.
M/s Doppingen (suom. Uikku)
Ahvenanmaan maakuntahallituksen omistama lautta, joka liikennöi reitillä ÅvaJurmo. Lautta on edelleen maakuntahallituksen omistuksessa, mutta sen operointi
kilpailutettiin keväällä 2012 ja liikennöintiä alkoi hoitaa 1.9.2012 lähtien Sundqvist
Investments Oy.
Aluksella on kuuden hengen miehistö
”plus Sundqvist itse”. Alus ei aja öisin ja
miehistö yöpyy Jurmon saarelta vuokratussa asunnossa. ”Voi nukkua rauhassa
maissa ja saa kunnon unet”, Sundqvist
tuumaa.
Mats Sundqvist, 30
Varsinais-Suomen ELY-keskus
• Sundqvist Investments Oy:n
toimitusjohtaja
Maantielauttojen ja yhteysalusliikenteen hoito
on valtakunnallisesti keskitetty VarsinaisSuomen ELY-keskukselle. ELY vastaa 41
lauttapaikasta, joista suurin osa sijaitsee Turun
saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. Hoitaa
liikenneyhteyksiä 12 yhteysalusreitillä. Avustaa
yksityisiä lossiyhteyksiä ja yhteysalusliikennettä
Sipoon ja Raaseporin saaristoissa sekä
Saariston Rengasteillä.
• Operoi tällä hetkellä Ahvenanmaan
maakuntahallituksen M/s Doppingen
aluksella, mutta tavoitteena on ajan
myötä oma kalusto ja toiminnan
laajentaminen
• Työskentelee myös itse Doppingenilla.
Käynyt Ahvenanmaan merikoulun ja
opiskellut sen jälkeen Turussa perämie heksi ja siitä edelleen merikapteeniksi.
• Seilannut neljä vuotta maailmalla ja
työskenteli ennen yrittäjäksi ryhtymis tään viisi vuotta Arctia Shippingin
palveluksessa.
• Pohti parin vuoden ajan yrittäjän uraa.
Kun tilaisuus tuli, ”tarttui toimeen.”:
”Saaristoliikenteessä on mukava ajella.
Yrittäjänä voi vaikuttaa asioihin hieman
eri tavalla kuin työntekijänä”, Mats
Sundqvist pohtii yrittäjänä toimintaa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus ostaa
tällä hetkellä yhteysaluspalveluja
(listassa ei ilmatyynyalusliikennettä):
• Archipelago Lines Oy
• Nordic Jetline Finland Oy
• Kuljetus Savolainen 1.1.2014 alkaen
• Rederi Ab Fakir
• Rosita Oy
• JS Ferryway Oy Ltd
• Suomen Lauttaliikenne Oy/
Suomen Saaristovarustamo Oy 1-2013 | MS
17
jo bissa
jo bissa
Matkailu- ja Huolintaalan ammattiosasto
Naantalin terminaalityöntekijät
Finnlines FinnLink-liikenne
Merimies-Unionissa on myös maissa työskenteleviä jäseniä,
joille Unioni on neuvotellut työehtosopimuksen. Finnlinesin
FinnLink-liikenteen Naantalin terminaalityöntekijät ovat
heistä yksi ryhmä, mutta mitä he tekevät?
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
F
innlinesin FinnLink-liikenne
kuljettaa rahtia Naantalista
Kapelskäriin. Meriliikennettä
hoidetaan kolmella eri aluksella, Suomen lipun alla seilaavilla M/s Finnfellowilla, M/s Finnsailorilla ja M/s Finneaglella.
Rahti koostuu pääosin rekoista ja irtoperistä, mutta ruumassa kulkee myös
muita suuria ajopelejä, kuten metsäkoneita. Rahdin ohella kuljetetaan matkustajia
ja ajoneuvoja. Etenkin kesäisin autoilijoita ja moottoripyöriä – sekä kokonaisia
karavaaniseurueita – sujahtaa ruumaan
tiuhaan.
Tuurareista pulaa
FinnLinkin terminaalityöntekijät hoitavat
Naantalin satamassa Finnlinesin rahti- ja
matkustajaliikennettä. Matkustajaliikennettä hoitaa tällä hetkellä seitsemän työntekijää ja rahtiliikennettä 21 työntekijää.
Henkilökunnan mielestä työntekijöitä on
riittävästi, mutta tuurareista sen sijaan on
pulaa.
Rahtiselvittäjät antavat
kuljettajille
matkaliput sekä kuljetusliikkeiden toimittamat rahtikirjat ja muut tarvittavat dokumentit.
”Rekkakuskien kanssa on helppo asioida. He ovat rentoa sekä huumorintajuista
porukkaa”, Naantalin terminaalityöntekijöiden luottamusmies Hannu Savola
kertoo.
18
MS | 1-2013
Naantalin satamassa asioi paljon ulkomaalaisia kuskeja, joten jutustelun on
sujuttava myös ruotsiksi ja englanniksi.
Jokuset puhuvat myös saksaa.
”Tärkeintä on, että hommat luistavat.
Asiakaskunta on sen verran ronskia porukkaa, että kovin herkkähipiäinen ei saa
olla. Meille onkin muodostunut hyvät ja
ystävälliset suhteet rekkakuskien kanssa,
mikä tekee työstäkin mukavaa ja vaihtelevaa”, Hannu ruotii.
Rahtityöntekijät hoitavat matkojen
buukkaukset iltaisin ja viikonloppuisin.
Sen lisäksi heille kuuluu erinäisiä toimistotöitä: Tullille toimitetaan tiedot alusten
lasteista ja lähtö- sekä tuloajoista ja matkustajamäärät ilmoitetaan Portnettiin.
Myös laivoja palvellaan ja aluksille toimitetaan niiden tarvitsemat asiakirjat, kuten
manifestit, lastilistat ja tiedot vaarallisista
aineista ynnä muuta.
Kenttämiehet ottavat laivat vastaan ja
lähettävät ne matkaan. Sen lisäksi he toimittavat aluksille laivapostin ja muuta
tavaraa, hoitavat liikenteenohjausta laivaa
lastattaessa yhdessä miehistön kanssa
ja tarkastavat trailereita sekä raportoivat
mahdollisista vahingoista.
Terminaanaalityöntekijät, eli rahtiselvitys ja kenttämiehet, tekevät jatkuvaa
kaksivuorotyötä. Arkisin työ sijoittuu
6.00–23.00 väliseen aikaan ja viikonloppuisin 6.00–14.00 ja 17.30–23.00 väliseen aikaan.
(010)
FinnLinkin Naantalin terminaalityötekijät
kuuluvat Merimies-Unionin Matkailu- ja
Huolinta-alan ammattiosastoon (010),
jossa on 188 jäsentä. Osasto on valtakunnallinen, mutta toiminta painottuu Turkuun ja Maarianhaminaan. Osaston toiminta on virkeää ja erilaisia tilaisuuksia,
retkiä ja harrastusmahdollisuuksia keksitään hallituksen voimin koko ajan.
Järjestäytymisprosentti
100
Rahtipuolella työskentelee 21 työntekijää,
joista 13 on Merimies-Unionin jäsentä ja
loput toimivat muissa-/esimiestehtävissä. Naantalin terminaalityöntekijöiden
järjestäytymisaste on siis käytännössä
100. Uudet työntekijät pyritään aina saamaan Unionin jäseniksi, myös kausityöntekijät.
”Kiitollisena Union neuvottelutaidoista saamme jatkaa työehtosopimustamme ainakin helmikuun loppuun 2014”,
Naantalista lähetetään kiitosterveisiä
käydyistä tes-neuvotteluista.
Työssä
antoisaa:
työ vaihtelevaa,
hyvät työkaverit ja
mukavat asiakkaat
Työssä haast
avaa:
Eero Jokela Transpoint Savikosta Oulusta asioi
Naantalin satamassa, josta rahti matkasi edelleen Osloon.
vuorotyö - il
ta se
viikonlopputy kä
ö,
miinukset lä
hinnä
perheelle ja
iltah
tusten kärsim arrasinen,
mutta toisaa
lta arkivapaat pluss
aa.
Luottamusmies Hannu Savolalla kävi merimiesura mielessä ja hän kävi1978–1979
Suomen Joutsenella talouspuolen peruskurssin. Toimi armeijassa laivastossa kokkina ja
seilasi vajaan vuoden Nesteen Tiiskerissä ja
Tervissä messikallena. Siirtyi kuljetuspuolelle
ja ajoi rekkaa ulkomaanliikenteessä sekä linjaautoa turisti- ja paikallisliikenteessä. Myös
Golanin kukkulat tulivat tutuiksi rauhanturvatehtävissä. Työskennellyt Naantalin satamassa
nyt kahdeksan vuotta.
Petri Kallio on koulutukseltaan
laivasähköasentaja ja työskennellyt
Naantalissa nyt seitsemän vuotta.
FINNLINES,
FINNLINK-LIIKENNE
Oy Finnlink Ab sulautettiin kokonaan
Finnlinesiin vuoden 2011 alussa, jonka jälkeen yhtiön nimi muuttui Finnlines, FinnLink-liikenteeksi.
FinnLinkillä on Ruotsissa ns. agentti,
FinnLink AB, joka hoitaa Kapellskärissä matkojen myynnin, paikanvaraamisen ja autojen selvityksen. Yhtiöllä
on toimistot sekä Kapellskärissä että
Tukholmassa.
Satu Ranto on koulutukseltaan
yo-merkonomi. Tuli firmaan jo
kouluaikana tuurariksi ja valmistumisen jälkeen vakinaistettiin.
1-2013 | MS
19
Kuva: Sebastian Kotilehto
he nk ilö itä
Sannaleena Kallio aloitti Merimies-Unionin lakimiehenä
Vuoden merimiesurheilijan palkinto ja
kiertopalkinto jaettiin tällä kertaa Kai
Korhoselle Silja Serenadella Helsingissä
21.1.2013. Kaitsu toimii Serellä kokkina
ja osastoluottamusmiehenä. Hän on
Merimies-Unionin Etelä-Suomen osaston (009) jäsen.
Vuoden merimiesurheilija -palkinnon
myöntää vuosittain Merimiespalvelutoimisto (Mepa).
Lue lisää vuoden urheilijasta: www.mepa.fi > Vapaavahti 4/2012, s 50-51
MS | 1-2013
u
net
se
ä
Narvijärven Meripesä
Hakemus kesäkaudelle 2013
MÖKKIVARUSTELUUN kuuluu mm: tv, video, puhelin, jääkaappi, pakastin, mikrouuni ja astianpesukone. Käyttöastiat ja
pesuaineet ovat mökissä valmiina. Tarvitset vain omat liinavaatteet, henkilökohtaiset peseytymisvälineet ja wc-paperia.
Kaasugrilli, tiili- ja pallogrilli myös käytössä (hiilet hankittava
itse). Hiekkalaatikko ja keinut, veneily- ja heittokalastusmahdollisuus, lapsiturvallinen ranta.
keskiviikko pvä
VUOKRAHINNAT: 280 € viikko,
110 € viikonloppu ja
38 € vuorokausi
LISÄTIETOJA:
Turun toimistolta, p. (02) 233 7416 ja
www.smu.fi > ammattiosastot >
Lounais-Suomen ammattiosasto (006),
(kuvia mökistä ja pihapiiristä)
Hakukaavakkeet
myös
netissä!
Kesäkauden 2013 viikkoja 23–35 (5.6.–28.8.)
haetaan kirjallisesti
huhtikuun loppuun mennessä.
Lisätietoja ja kaavakkeita saa myös Turun toimistolta:
Maariankatu 6 b, 20100 TURKU,
p. (02) 233 7416 (avoinna ma–to, klo 10–14)
kuva: Pekka Karppanen, Vapaavahti-Frivakt
Narvijärven Meripesä-mökin kesäajan
vuokraus pian ajankohtainen!
Mökki sijaitsee Rauman Lapissa, n. 100 km Turusta. 92 neliön
hirsimökissä on 3 makuuhuonetta, 8 makuutilaa + lastenhuoneessa kerrossänky ja pinnasänky, olohuone ja keittiö ruokailutiloineen. Sauna takkatuvalla 38 neliötä, jossa on kaksi makuupaikkaa ja keittiö.
Vastaukset toimitetaan vuokraajille toukokuun puolessa välissä.
Vaihtopäivä mökillä on keskiviikko. Vuokrahinta on 280,- / vko. Hakemuksissa huomioidaan ensisijaisesti uudet vuokraajat.
Työkaverit leipoivat Kaitsulle
komean kakun.
20
etu • j
vuoden merimiesurheilija
äsen
e
• j
n
Viking Line Marketingin pitkäaikaiselle
pääluottamusmiehelle, Marke Valkamalle,
myönnettiin marraskuun alussa SAK:n
kultainen ansiomerkki.
Valkama liittyi Merimies-Unionin jäseneksi vuonna 1973. Merimies-Unionin valtuustossa hän vaikutti vuodet 2000–2012.
Viking Line Marketingin pääluottamusmieheksi Valkama ryhtyi vuonna 1992.
Valkama vei oman erityisammattikuntansa asioita eteenpäin rauhallisella, mutta
määrätietoisella neuvotteluasenteella aina
eläkkeelle jäämiseensä 2012 saakka.
SAK:n kultaisen ansiomerkin
Valkamalle luovuttivat MerimiesUnionin sopimussihteeri Klaus
Lust, toimitsija Satu Silta ja edunvalvontaosaston sihteeri Anja
Uusitalo ravintola Lasipalatsissa marraskuun alussa 2012.
Kai Korhosesta
Lounais-Suomen
osaston (006)
Näkymä Meripesän rannasta.
Lisää kuvia mökistä:
www.smu.fi > ammattiosastot > Lounais-Suomen osasto
e
Marke Valkamalle SAK:n kultainen ansiomerkki
menen vuoden aikana monet muutkin
varustamot tulivat tutuiksi”, Sannaleena
kertoo.
Ensimmäisen lopputyön Kallio kirjoitti
kuljetusketjuista ja
logistiikan johtamisesta. Oikeustieteellisessä aiheeksi
tuli mutkan kautta
merimieslaki, jonka
kokonaisuudistuksesta oli jo tuolloin
puhetta, mikä teki
aiheen ajankohtaiseksi, Kallio
kertoo.
u • jäs
tutuiksi, mutta eniten aikaa vietin Turun
linjalla ja Silja Europalla, jolla toimin
ohjelmaemäntänäkin vähän aikaa. Moni
tuntee minut edelleen lempinimelläni
Sally.”
Kesällä 2001 Kallio haki Siljalta kesätöitä ja hakemus ohjattiin konsernin lakiasioista vastaavaan tytäryhtiöön, Neptun
Juridicaan.
”Kesätyöt jatkuivat osa-aikaisina opiskeluiden ohella ja parin vuoden päästä
aloitin yhtiössä kokoaikaisena avustavana
lakimiehenä. Syventävien opintojen kautta
erikoisalakseni tuli työoikeus. Työskentelin myös paljon sopimusten, kuljetusehtojen, markkinoinnin ja verotuskysymysten
parissa. Neptun Juridican erikoisuus oli
se, että yhtiö toimi myös merenkulkuun
erikoistuneena lakiasiaintoimistona. Kym-
t
Sannaleena Kallio, 39, aloitti joulukuun
alussa Merimies-Unionin lakimiehenä.
Kallio kertoo olevansa iloinen palatessaan
tauon jälkeen merenkulun pariin:
”Sanotaan, että suutarin on pysyttävä lestissään. Mukavalta tämä kenkä
tuntuu.”
Ennen opintoja Helsingin yliopiston
oikeustieteellisessä tiedekunnassa Kallio
opiskeli ammattikorkeakoulussa talouden ja hallinnon koulutusohjelmassa
tradenomiksi. Samaan aikaan Silja Linen
alukset tulivat tuttuakin tutummaksi.
”Ensimmäinen laivapestini oli yökerhoshow Sally Albatrossilla Dannyn ja
Armin kanssa loppuvuonna 1993. Sen
jälkeen työskentelin laivoilla useita parin
kuukauden jaksoja tanssien Step Up
Dancersien riveissä. Kaikki reitit tulivat
vuokramökit | 2013
Muuna aikana kuin kesäkautena vuokraus tapahtuu entiseen tapaan, eli vuokrata voi kuluvaa ja seuraavaa kuukautta!
1. Vaihtoehto:
keskiviikko pvä
/kk
– keskiviikko päivä
/kk
/kk
– keskiviikko päivä
/kk
2 .Vaihtoehto:
Nimi:
Katuosoite:
Postiosoite:
Puh.
Työpaikka:
Oletko aikaisemmin ollut Meripesä-mökillä kesäaikana?
Laita raksi ruutuun:
En
Kyllä, milloin?
Allekirjoitus
Huom!
- Tällä kaavakkeella haetaan vain kesäajaksi
kesä-, heinä- ja elokuu, viikot 23–35 (5.6.–28.8.)
- Vain huhtikuun viimeiseen päivään mennessä
palautetut hakemukset huomioidaan.
- Vastaukset toimitetaan hakijoille 16.5. mennessä.
Hakemusten palautusosoite:
SMU Lounais-Suomen osasto
Maariankatu 6 b
20100 TURKU
1-2013 | MS
21
vuokramökit | 2013
www.smu.fi > jäsenyys >
jäsenedut > unionin mökit
[Kesä 2013]
SMU:n mökin
vuokrahakemus (1 vko)
Mökkien hakuajat lähestyvät
Haku
kaavakkeet
myös
netissä!
Vaihtopäivä maanantai, haettavat mökit:
äsen
e
• j
se
e
ä
u • jäs
net
t
u
Nyt on aika tehdä Unionin mökkien kesävaraukset!
KUSTAVI: mökki 1
KERIMÄKI: mökit 1 – 2, pikku mökki, iso mökki
PYHTÄÄ: Villa Varpunen
MERILUOTO: (Vaasa)
VELSKOLA: (Espoo) – ei lemmikkieläimiä
1. Vaihtoehto:
n
etu • j
mökin nimi:
maanantai pvä
MERILUOTO
VELSKOLA
Sijaitsevat lähellä Savonlinnaa,
Suurijärven rannalla.
Sijaitsee 45 km Vaasasta, Raippaluodossa meren rannalla.
- Iso mökki: pinta-ala 120 m , 3 makuuhuonetta, 8 vuodepaikkaa. Tupa, keittiö, sauna, pesuhuone, kuisti. TV, radio, jääkaappi,
mikro, sähköhella, takka, vene. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen, lapsille
sopiva.
- Pikkumökki: pinta-ala n. 20 m2, tuvassa
levitettävä sänky kahdelle. Sauna, sähköhella, jääkaappi, mikro, TV ja radio, vene.
Huom! Kantovesi kaivosta ja ulkovessa.
Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen.
- Mökit 1,2 ja 3: pinta-ala n. 80 m2, 6 vuodepaikkaa. Alakerrassa makuuhuone, tupakeittiö, sauna, pesuhuone (mökki 2:ssa
erillinen sauna). Yläkerrassa on avoin parvitila, jossa 4 vuodepaikkaa. TV, radio, jääkaappi, mikro, takka, vene, grillikatos.
Piha ja ranta:
- mökki 1:n piha on kallioinen, ranta äkkijyrkkä, uimaan laiturilta.
- mökki 2:n piha on tasainen, ranta hiekkapohjainen, loiva, lapsille sopiva, osittain
kaislikkoinen.
- mökki 3:n matalaan rantaan on tehty
hiekkapohja suodatinkankaan päälle.
Pinta-ala 114 m2, 4 vuodepaikkaa, lisävuodemahdollisuus 8:lle. 2 makuuhuonetta,
olohuone, keittiö. TV, video, DVD, jääkaappipakastin, mikro, sähköhella, takka. 2 venettä. Rantasauna, jossa keitto- ja yöpymismahdollisuus. Piha on osittain hiekkainen /
nurmikkoinen, loivasti laskeva ja ranta on
mutapohjainen, äkkisyvä, laiturilta uimaan.
Sijaitsee Espoossa, Velskolan Pitkäjärven rannalla, n. 30 km Helsingin keskustasta.
KERIMÄEN MÖKIT
2
Leikkaa
talteen
!!!
22
MS | 1-2013
mökkiesittelyt vain
tässä lehdessä!
Maastossa jyrkkiä rinteitä, järven rantaan 40
m, ranta nopeasti syvenevä.
Hirsitalo, jonka pinta-ala on n. 120 m2. Iso
tupa, avokeittiö, makuuhuone, sauna. Yöpymispaikat kuudelle: makuuhuoneessa kerrossänky, tuvan sohvasta vuoteet kolmelle
ja saunan pukuhuoneessa yhdelle.
Ei lemmikkieläimiä.
Varustus: vene, takka, TV, astianpesukone, sähköhella, mikro, jääkaappi ja pieni pakastin.
/ kk
– maanantai pvä
/ kk
2013
/ kk
– maanantai pvä
/ kk
2013
2. Vaihtoehto:
mökin nimi:
Merimies-Unionilla on omia
lomamökkejä viidellä
paikkakunnalla ympäri Suomea.
Kesäsesonkina varaukset tehdään
viikkoperiaatteella kirjallisten
hakemusten perusteella.
vieressä Hakulomake TAI TÄYTÄ
HAKEMUS NETISSÄ. Viikot, joille
hakemuksia on useita, arvotaan.
Mökkejä vuokrataan vain
Unionin jäsenille. vuokra-aika on
yksi viikko.
MÖKKIEN KUVAUKSET:
Kaikki mökit ovat perustarvikkein
varustettuja. Vuokraajan
tulee viedä mukanaan lakanat,
tyynyliinat ja pyyhkeet sekä muut
henkilökohtaiset tarvikkeet.
maanantai pvä
Vaihtopäivä keskiviikko, haettavat mökit:
KUSTAVI: mökki 2 (ei lemmikkieläimiä)
KERIMÄKI: mökki nro 3
1. Vaihtoehto:
Huomioimme
vain neljä
vaihtoehtoa.
mökin nimi:
keskiviikko pvä
/ kk
– keskiviikko pvä
/ kk
2013
/ kk
– keskiviikko pvä
/ kk
2013
2. Vaihtoehto:
mökin nimi:
keskiviikko pvä
Nimi:
Katuosoite:
Postinumero:
Puhelin:
VILLA VARPUNEN
hirsimökki sijaitsee meren
rannalla Siltakylässä
Pyhtäällä, n. 125 km Helsingistä.
Pinta-ala on 88 m2, 8 vuodepaikkaa, alakerrassa kaksi makuuhuonetta, olohuone sekä
takka. Keittiöstä löytyy jenkkijääkaappi sekä
sähköhella. Yläkerrassa makuuhuone (parivuode) ja oleskelutila, jossa on sohva ja TV.
Lisäksi on erillinen 25 m2 saunamökki, jossa on vuodesohva, pöytä ja keittiö, sauna,
suihku/wc. Piha on tasainen ja ranta sorainen. (Huom! rannasta saattaa löytyä rakennusmateriaalia ja nauloja). Lisäksi rannassa grilli/huvimaja sekä vene.
Henkilötunnus:
KUSTAVI
Sijaitsee Turun saaristossa,
Kustavin pohjoiskärjessä
Kiparluodossa, meren rannalla.
Parimökki (mökit 1,2), joissa kussakin n. 60 m2,
4 vuodepaikkaa / 2 makuuhuonetta, olohuone (lisävuodemahdollisuus), keittiö. Yhteinen
rantasauna, 2 venettä. TV, jääkaappi, sähköhella, mikro, astianpesukone, kahvinkeitin.
Piha on kallioinen, loivasti viettävä ja ranta
äkkijyrkkä, laiturilta uimaan.
Mökki 2 on allergiamökki eikä sinne saa
viedä lemmikkieläimiä.
Hinnat kesäkaudella:
viikot 23–35 (3.6.-4.9.2013)
Kerimäen pikku mökki:
110 e / vko
muut mökit:
280 e / vko
allekirjoitus
Huom!
Tällä kaavakkeella haetaan kesäajan (viikot 23–35, 3.6.–4.9.2013) vuokrauksia.
Vain viimeistään 22.4.2013 mennessä palautetut hakemukset huomioidaan.
Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille 17.5.2013 mennessä. Varauksen voit
varmistaa maksamalla vuokran 31.5.2013 mennessä.
hakemuksen postitusosoite:
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry
LISÄTIETOJA:
mökkivaraamo
p. (09) 6152 0260
Mökkivaraamo
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
1-2013 | MS
23
työt tö myysk assa
tie dotta a
Suomi ratifioi
ILO:n merityötä koskevan yleissopimuksen
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Käyntiosoite:
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki
Postiosoite:
PL 65, 00531 Helsinki
Puhelinpäivystys
p. (09) 613 111
ma–pe klo 9.00–12.00
Faksi: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
asiakaspalvelu avoinna:
Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)
www.kuljetusalantk.fi
Suomi ratifioi tammikuussa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n merityötä
koskevan yleissopimuksen (Maritime Labour Convention, 2006). Sopimuksessa määritellään muun muassa merimiesten kunnolliset työ- ja
asuinolosuhteet.
”ILO:n merityösopimus on äärimmäisen tärkeä koko merenkulkualalle
ja kaikille laivojen henkilöstöön kuuluville maailmassa. Sopimus estää
olosuhteiden heikentämisen päivittämällä ja vahvistamalla ILO:n minimivaatimuksia mm. merimiesten
työskentelyn, majoituksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan osalta.
Siten sopimus myös auttaa tasoittamaan kilpailua ympäri maailmaa. Ratifiointiprosessi on vaatinut merkittävää lainsäädännön muokkausta niin
Suomen kuin Euroopan Unionin
tasolla”, Suomen pysyvä edustaja,
suurlähettiläs Päivi Kairamo totesi välittäessään ratifiointiasiakirjan
ILO:lle.
Sopimus voimaan
20. elokuuta 2013
Suomi on 33. sopimuksen ratifioinut ILO:n jäsenvaltio. Sopimus tarvitsi voimaan tullakseen taakseen
33 prosenttia maailman tonnistosta, joka täyttyi viime elokuussa. Tällä hetkellä sopimuksen piirissä on
63,8 prosenttia maailman tonnistostosta.
Merityösopimus (Maritime
Labour Convention, 2006) tulee
voimaan 20. elokuuta 2013.
Ennakonpidätys
Lähetä kassalle verokortti ainoastaan jos haet muutosverokortin vuodelle 2013. Alkuperäiset verokortin
tiedot kassa saa suoraa verottajalta. Verohallituksen
päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien pidätysprosentti korotetaan 2 prosenttiyksiköllä. Ennakonpidätys on vähintään 20 %.
Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa
tai muutosturvan ansio-osaa, palkkaveroprosenttia
korotetaan 4 prosenttiyksikköä.
Jos saat kassasta vuorottelukorvausta, palkkaveroprosenttia alennetaan 3 prosenttiyksikköä. Korotuksia tai alennuksia ei tehdä työttömyysetuutta varten annettuun muutosverokorttiin. Muutosverokortti
on aina toimitettava alkuperäisenä kassalle.
Usein kysyttyä
Olen ollut merityön lisäksi myös töissä maissa.
Pitääkö minun maksaa jäsenmaksua myös maatöistä?
Päivärahan määrittelyssä otetaan mukaan palkat sekä
merityöstä, että maissa tehdystä työstä. Täten myös
maissa tehdystä työstä tulee maksaa jäsenmaksut normaalisti. Mikäli jäsenmaksut eivät ole työnantajan perinnässä, täytyy ne maksaa itse. Kaikkien jäsenmaksujen tulee olla kunnossa päivärahaa haettaessa.
Suomen
Merimies-Unioni SMU ry
Hakee palvelukseensa kokopäiväistä
TALOUDENHOITAJAA
Taloudenhoitaja vastaa Unionin talousosaston toiminnasta.
Hänen tehtävänään on valmistella liiton talousarviot ja raportoida
niiden toteutumisesta hallitukselle. Hän vastaa sijoitustoiminnan
suunnittelusta ja toteutuksesta sekä valmistelee esitykset
kiinteistöjen, toimistojen ja asunto-osakkeiden hankinnasta ja
myynneistä sekä valvoo niiden korjauksia ja huoltoa.
"Pelkkä nollalinja ei riitä"
seuraavalla sopimuskierroksella
Merityönvälitystoimistojen
yhteystiedot:
Helsinki
Haapaniemenkatu 4 B
PL 172
00531 Helsinki
Taloushenkilökunta
p. 0295 040 152
Huom!
Muuttuneet
puhelinnumer
ot
Helsingissä ja
Turussa.
Kansi- ja konemiehistö
p. 0295 040 832
www.mol.fi
/toimistot/helsinki/haapaniemi
Kotka
Laivurinkatu 3 B
PL 45
48101 Kotka
p. 010 194 306
www.mol.fi/kotka
Turku
Linnankatu 52 B
PL 235
20101 Turku
p. 0295 044 683
www.turunte-toimisto.fi
Ålands arbetsmarknads- och
studieservicemyndighet
Nygatan 5
PB 2026
22101 Mariehamn
p. +358 (0)18 25000
www.ams.ax
SAK ja EK kohtasivat
tammikuun kihlauksen
hengessä
Kolmen päivän koulutusvapaa ei ole
ainoa työntekijöiden ja työnantajan
välillä hiertävä kiista tällä hetkellä:
yli 400 SAK:laista luottamushenkilöä
kysyi Sopimusta ei jätetä -tapaamisessa 23. tammikuuta EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämieheltä perusteita
yritysjohtajien palkankorotuksille, kun
tavallinen palkansaaja ei tule pääkaupunkiseudulla samaan aikaan toimeen tienaamalla palkallaan.
Lue juttu: www.smu.fi > Nettijutut Neste Shippingin
merihenkilöstöryhmät
lahjoittivat
joululahjarahat TYKS:n
lastenosasto 416:lle
Neste Shippingin merihenkilöstöryhmät lahjoittivat 1 000 euroa TYKSin
lastenosasto 416:lle joulukuussa.
Osastolla hoidetaan veritauteja ja
syöpää sairastavia lapsipotilaita.
Hänen tehtävänään on valvoa jäsenmaksujärjestelmää ja
jäsenmaksujen tilityksiä sekä jäsenrekisterin hoitoa.
Taloudenhoitaja valmistelee ja esittelee talouteen liittyvät asiat
Unionin hallitukselle ja vastaa päätösten täytäntöönpanosta.
Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmä perustettu
Taloudenhoitajalta edellytetään riittävää taloushallinnon
koulutusta ja käytännön kokemusta vaativissa taloushallinnon
tehtävissä. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää
ay-toiminnan tuntemusta ja sitoutumista sen toimintaperiaatteisiin sekä hyvää kotimaisten kielten suullista ja kirjallista taitoa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori asetti 11.1.2013 Meriteollisuus 2020-työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä alan kilpailukykykysymyksiä. Ryhmän jäseninä ovat edustajat
alan keskeisiltä toimijoilta ja valtionhallinnosta.
Palkkaus ja muut työsuhteen edut määräytyvät MerimiesUnionissa noudatettavan työohjesäännön mukaisesti.
Esityksiä maaliskuun budjettiriiheen mennessä
Hakemukset ansioluetteleoineen on toimitettava
1.3.2013 mennessä joko sähköisesti osoitteella:
[email protected] tai kirjallisina Merimies-Unionin
toimistoon osoitteella: Suomen Merimies-Unioni,
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.
Tarkempia tietoja antaa:
Työryhmän tehtävänä on arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti. Se valmistelee maaliskuun budjettiriiheen mennessä ehdotukset, joilla ala uudistuisi ja kilpailukyky
vahvistuisi lyhyellä aikavälillä. Työryhmä antaa esityksensä valtion toimenpiteiksi toimialan pitkän aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi 15.6.2013 mennessä.
Luottamusmieskoulutus
vuonna 2013
Suomen Merimies-Unioni
järjestää luottamusmiehiksi
valituille omaa
luottamusmieskoulutusta.
Kurssit on tarkoitettu kaikille
luottamustehtävissä oleville.
Kursseille hakeminen
Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, jonka
saat luottamusmiehiltä, Merimies-Unionin
toimistoista ja Unionin kotisivuilta:
www.smu.fi > koulutus
> luottamusmieskoulutus
Kurssit
11.–15.3.2013
Luottamusmiesten peruskurssi
16.–17.4.2013
Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän
13.–17.5.2013
Luottamusmiesten jatkokurssi 1
16.–20.9.2013
Luottamusmiesten jatkokurssi 2
15.–16.10.2013
Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän
Lisätietoja kursseista ja muusta
koulutuksesta:
Liittosihteeri Kenneth Bondas
p. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245
s-posti: [email protected]
Taloudenhoitaja Mikko Tuominen, puh. 0400 422 379
24
MS | 1-2013
1-2013
1-2013 | MS
25
Le da re
innehåll:
Nya fartyg & samarbetsförhandlingar
nus
tu aleanen!
t
e
t
o
r
ko
3 alk
1.1.201
ja
lisäetaulk aen!
3
1
0
1.1.2
ETUSI JÄSENKORTILLA:
-2 snt/l bensiinistä*
-2 snt/l dieselistä*
LISÄKSI:
-10 % voiteluaineista**
-5 % pesuista
-5 % autokemikaaleista
-5 % nestekaasusta***
Från årets början inleddes trafiken under
finsk flagg av nya, länge efterlängtade passagerarfartyg: Åbolinjen med M/s Viking
Grace och på rutten Helsingfors–Tallinn
började M/s Finlandia trafikera. Även i Vasa
kunde man dra en lättnadens suck, när trafiken till Umeå kunde fortsätta med den nya
färjan M/s Wasa Express. Passagerarfartygsrederierna har med sina investeringar gjort
starka satsningar i hemlandet, för de har
en orubblig tro på den finländska sjöfartens
framtid. De goda nyheterna från årets början bygger dessvärre enbart på passagerarfartygsrederierna.
I Neste Shipping hotas
130 personer av uppsägning
Neste Shipping meddelade att bolaget den
28 januari inleder samarbetsförhandlingar
som berör 130 personer. Förhandlingarna
omfattar rederiets hela personal både på
land och till sjöss, sammanlagt 450 personer. Som orsak för samarbetsförhandlingarna har rederiet angivit bland annat de
lagstadgade miljöinvesteringarna, som företaget måste räkna med under åren 2014–
2017. Rederiets meddelande om samarbetsförhandlingarna har bland sjöfararna tagits
emot med bestörtning: det handlar här om
rekordartade samarbetsförhandlingar för
den inhemska sjöfarten. Rederiet Neste
Shipping har totalt 24 fartyg, varav 11 tankfartyg och tre bogserfartyg seglar under finländsk flagg.
Samarbetsförhandlingarna som inletts
hos Neste Shipping utgör en beklaglig fortsättning på de samarbetsförhandlingar som
under senhösten förts i andra statliga företag som Arctia Shipping och Meritaito – för
att inte förglömma de andra transportbran-
scherna som Finnair. De statliga bolagen
har belönat sin ledning med bonus av miljonklass: åt de år 2011 börsnoterade statliga
bolagens verkställande direktörer och styrelsens samt ledningsgruppens medlemmar
utbetalades närmare 80 miljoner euro i lön
och bonus, och då står alla tal inte ens till
förfogande.
Annat är det med de statliga bolagens
personalpolitik, då man i dagens läge inte
längre kan tala om att arbetstagarna blir
uppskattade. De statsägda bolagen borde
fungera som föregångare för det samhälleliga
ansvar som företag bär, men tyvärr granskas
deras verksamhet fortsättningsvis – och inte
utan orsak – med förstoringsglas i de riksom
fattande medierna. Staten fungerar som
majoritetsägare även i Neste Shipping. Det
handlar om ett betydande rederi med tanke
på Finlands försörjningstrygghet och man
kunde förmoda att dess framtida verksamhet skulle kunna väcka intresse även på
Arkadiabacken. Oljetransporternas leverans
till hemlandet bör tryggas, för tiderna i Europa och i världen är instabila.
Neste Shippings samarbetsförhandlingar bör föras i en så konstruktiv anda som
möjligt med en tillräckligt omfattande sammansättning. Förhastade beslut kan man i
ett senare skede bittert ångra. En mjukare
lösning än eventuella uppsägningar kunde
utgöras av permitteringar, som hjälper att
överleva svåra tider. Nu är det ytterst viktigt
att dryfta Neste Shipping-rederiets framtid
på längre sikt än bara ett kvartal framåt: finländskt tankfartygskunnande
växer inte på träd!
sisältö:
MS | 1-2013
vågor M/s Finlandia!
32 Arctia Shipping
säger upp 21 arbetstagare
34 Neste Shipping:
130 personer hotas av
uppsägning
36 Vad är syftet
med samarbetslagen?
38 M/s Doppingen trafikerar
från Åva till Jurmo
4o Terminalarbetare
i Nådendal
Stugornas
ansökningstid
närmar sig!
s.4 2
Kenneth Bondas
förbundssekreterare
[email protected]
Svaveldirektivet kan i värsta fall vara liemannen, som berövar Finland på tusentals
arbetsplatser och driver hela industribranscher samt nya investeringar på flykten.
Ett ännu större hot än svaveldirektivet anser man i rederierna vara de från och
med år 2015 ikraftträdande nya miljökraven, såsom lösningar angående fartygens
energieffektivitet, som kräver verkligen omfattande satsningar av rederierna.
26
28 I blåvitt på Östersjöns
Kock Björn Bergman.
1-2013 | MS
27
NY HETER FR ÅN
REDERIER NA
Eckerö Line köpte M/s Finlandia
av det italienska rederiet Moby
SpA. Fartyget hette tidigare M/s
Moby Freedom. Finlandia åker
från Helsingfors till Tallinn på
2,5 timmar. Färjan trafikerar till
Tallinn två gånger i dygnet.
Eckerö Lines nya fartyg M/s Finlandia inledde på nyåret trafiken
med Finlands flagga böljande i aktern! Finlandia var i början av året
det enda passagerarfartyget som seglar under finsk flagg mellan
Helsingfors och Tallinn.
text: Saana Lamminsivu bilder: Saana Lamminsivu, Shutterstock
M
/s Finlandia ersätter M/s
Nordlandia som hittills
seglat på Helsingfors-Tallinn –linjen. Nordlandia
inledde trafiken till Nordsjö istället för den i januari sålda M/s Translandia. Finlandia är också betydligt större
än sin föregångare både ifråga om passagerar- och bilkapaciteten: på fartyget ryms
drygt 2 000 passagerare och på bildäcket
över 650 fordon.
För färjan som kommit under Finlands
flagga arrangerades en namntävling som
fick en rekordmängd förslag, nämligen över
12 000. M/s Finlandia var den absoluta favoriten.
”Det var kristallklart att fartyget skulle
heta Finlandia”, konstaterar EckeröMarkets
förman Harri Lindborg.
Eckerö Line litar starkt på sin finländska
identitet: på Finlandia syns det inhemska
både i maten, underhållningen, inredningen och restaurangernas finska namn. På
båten finns bland annat Cafeteria Satama
och puberna Telakka och Jätkänsaari. Fartyget är klart strukturerat och det är lätt att
finna sig tillrätta: restaurangerna ligger huvudsakligen på åttonde däck.
I blåvitt på Östersjöns vågor
M/s Finlandia!
Mångsidigt utbud
på underhållning
Matros Jari Vuori och båtsman
Mathias Brander ler i kapp med
solen i hamnen i Tallinn. ”Finlandia
är nog ståtlig – det blir nog en bra
båt av den!”
”Flera båtar under finländsk flagg,
det är en mycket viktig sak!”
28
MS | 1-2013
En av de mest otroliga miljöerna på Finlandia är underhållningsrestaurangen Nosturi
med ett jättelikt, två våningar högt panoramafönster mot Östersjön. På estraden svärmar underhållningsorkestrar som ständigt
varierar och på dansgolvet snurrar paren
tätt. Åskådarläktaren stiger uppåt i tre olika
våningar som ute i stora världens underhållningsklubbar. Det finns tillräckligt med
sittplatser.
”På fartyget finns det levande musik
varje dag. För musiken står både inhemska
stjärnartister och husets egen orkester. På
veckosluten står en DJ för musiken. I Pub
Jätkänsaari kan man sjunga karaoke eller
lyssna på proffstrubadurer”, säger kryssningsvärden Rami Orajärvi om programutbudet.
Dagskryssningarna hör till HelsingforsTallinn -linjens starka dragplåster, men
linjen satsar även på kvällskryssningar. På
torsdagens kvällsavgång från Tallinn till
Helsingfors stiger över 1 500 passagerare
ombord.
Bar Nosturi
Vid disken i Bar Nosturi vimlar det av folk.
Servitörerna Katja Virtanen och Kjell Robertsson fyller glasen med öl, longdrink och
vittvin om vartannat. En del beställer också
gin tonic.
”Vi har fått mycket positiv respons, folk
tycker att den nya färjan är jättefin och våra
Passagerarna
uppskattar att färjan
är finländsk
”Passagerarna har tackat oss mycket
för att fartyget seglar under Finlands
flagga. Eckerö Lines koncept baserar
på inhemskt och finländskt, som passagerarna även förväntar sig av oss.”
Finlands flagga binder även personalen till sitt arbete.
”Det inhemska och Finlands flagga
är viktiga för manskapet: om Finlands
flagga inte skulle bölja i aktern, skulle
många ha sökt sig till en annan arbetsplats.”
1-2013 | MS
29
NY HETER FR ÅN
REDERIER NA
Sibelius hade inte ursprungligen
avsett att hans verk skulle sjungas. Till
Finlandiahymnen skrevs emellertid från
första början även en text, och han ansåg
sig varken kunna förhindra det eller att
hans verk blev uppfört med sång.
Risto Laivo
passagerare är lyckliga över att fartyget
seglar under finländsk flagg”, förklarar
Katja situationen medan hon blandar
drinkar.
Katja och Kjell har varit kolleger
bara ett par dagar. Katja arbetade
på Nordlandia i nästan 12 år,
och Kjell kom till Finlandia
från M/s Birka Paradise.
”Finlands flagga var det
som drog mig till Finlandia.
Jag har redan arbetat för företaget i 23 års tid”, summerar
Kjell.
Pub Jätkänsaari
För den som längtar efter mysig
vardagsrumsstämning är Pub
Jätkäsaari ett säkert val på Finlandia.
”I Jätkänsaari har vi specialiserat oss på en massa olika ölsorter”,
säger servitören Risto Laivo och
presenterar produktsortimentet.
Vasabon Laivo började jobba till
havs år 1974.
”Jag åkte ut till havs när Wälläri
30
MS | 1-2013
Köksmästare Roger Sjöblom och kock Henrik Henriksson
& magiska och mystiska ögonblick på M/s Finlandia.
slutade”, säger han och ler.
Risto räknar ut att han under sin yrkeskarriär har varit med om att trafiksätta
fem – sex olika fartyg.
”Det finns alltid små födslovåndor i
början, men sedan börjar det rulla helt
normalt”, säger han lugnt.
Risto känner väl till Helsingfors-Tallinn
-linjen, för han har jobbat 15 år på den rutten. Före det seglade han mellan Helsingfors och Stockholm i 18 år.
”Jag är nu deltidspensionerad och arbetar en vecka i månaden. Jag har tänkt hålla
på tills jag fyller 68 år, för jag kan helt enkelt inte sluta.”
För att vara 65 år gammal är Risto i
otroligt gott skick. Med tanke på våren och
”hur får jag kroppen i bikiniform” kan det
vara intressant att veta hur Risto har kunnat upprätthålla en så god kondition.
”Jag har sprungit maraton hela mitt liv
– att springa är för mig en livsstil”, berättar han.
”Men min fru har sagt, att hon nog inte
far iväg för att titta på svettiga män som
springer i klungor”, säger han och gör en
grimas.
Han har sprungit Stockholms maraton
20 gånger och Helsingfors maraton 15
gånger. Ibland har Risto sprungit Helsingfors maraton tillsammans med Katja från
Nosturi-baren. Hon tycker också mycket
om att springa.
Shoppa!
I Shop Bellezza på åttonde däck finns
det parfymer, kosmetika och kläder samt
accessoirer och i EckeröMarket på sjätte
däck kan man få sig något att äta.
”Den nya butiken är stor, sammanlagt
500 kvadrat”, säger säljaren Nisse Wass
och presenterar utrymmena.
I EckeröMarket arbetar fyra till sju personer och både butikens förman och de
andra försäljarna står gärna till tjänst med
att presentera produkterna.
”Butiken måste vara levande, så vårt
produktsortiment varierar hela tiden. Vi
följer säsongerna och har kampanjer, och
hämtar hit den stora världens dofter.”
Från köket kommer delikatesserna
Köket är ett av fartygets stressigaste arbetsplatser. Köksmästare Roger Sjöblom
”Det är ju inte avsikten att det uppförs
med sång. Det är ju komponerat för
orkester. Men om världen vill sjunga, så
kan man ju inte göra något åt den saken.”
(Jean Sibelius)
har ett otal kastruller framför sig på spisen. På
arbetet måste man vara koncentrerad och handlingsberedskapen bör vara i ordning: varje dag
är ett eldprov, som man bäst klarar av med en
gnutta svart humor.
”Det viktigaste för en människa är den egna
arbetsplatsen”, konstaterar köksmästare Sjöblom när han mediterar över livets gång.
I köket är fyra kockar samtidigt flitigt sysselsatta. En placerar fram mat, en annan skuffar en
kärra längs gången och en tredje slinker snabbt
in på lagret. Kocken Björn Bergman öppnar
ugnsluckan och i detsamma strömmar det het
ånga ut ur ugnen och upp i ansiktet!
Han slår ut i luften med grythandsken för att
få ångan att skingra sig.
Finlandias kockar har mer än 20 år av gemensam yrkesbana bakom sig. Men var bor de då?
”Hemma”, utbrister kocken Henrik Henriksson och utbyter en menande blick.
Sedan händer det plötsligt någonting oväntat. Ålänningen tar ett ägg i sin hand och lyfter
det upp i luften. Det tar bara ett ögonblick – och
plötsligt är ägget försvunnet. Sedan fylls köket av
en glad skrattsalva: det finns magiska och mystiska ögonblick på M/s Finlandia.
Petri och Piia
Hyttstädaren Petri Kukkonen hoppade på M/s Finlandia från
varvet. Jobbet till havs är ett nytt område för Petri, men början
är bra och han är på gott humör. Arbetskamraten Piia Hirvensalo
har tidigare arbetat extra på M/s Nordlandia.
”Ursprungligen åkte jag till havs, för att jag visste att man
här kan uppleva äventyr. Båtjobb passar för en person som
klarar av att arbeta under ovanliga omständigheter och som
inte lider av hemlängtan”, säger Piia och beskriver så sitt övergångshem, som är i ständig rörelse.
Piia är utbildad filmregissör från Åbo konstakademi. Ifjol filmades televisionsserien ”Färjan” på M/s Nordlandia, och Piia
arbetade där som redaktör.
”Färjan” är en mycket fin dokumentär om M/s Nordlandia
som fartyg”, sammanfattar hon programmet nu i efterhand.
”Jag har alltid varit intresserad av det som händer bakom
kulisserna, oberoende av om det handlar om teater eller det
levande livet. Jag vill se och uppleva hur människor arbetar till
exempel till havs och hur saker kommer till stånd.”
Piia blir djupsinnigare och säger att hon tror att havet alltid
kommer att vara närvarande i hennes liv på ett eller annat sätt.
”Ute till havs glömmer man lätt att det finns liv också uppe
på land. På båten lever man hela tiden utanför tid och rum.”
1-2013 | MS
31
Sa ma rb et svåg
ino m sjö fa rt en
Sa ma rb et svåg
ino m sjö fa rt en
Fungerar
samarbetsförhandlingarna
eller är de bara diktatpolitik
från arbetsgivarens sida?
Syftet med samarbetslagen är att främja dialogen mellan arbetsgivaren och de
anställda. Lagens funktion sätts under störst press under samarbetsförhandlingarna.
Under det gångna halvåret har det förts samarbetsförhandlingar i bland annat de före
detta statliga bolagen Arctia Shipping och Meritaito. I början av februari inleddes
samarbetsförhandlingar i det statligt ägda rederiet Neste Shipping.
Samarbetsförhandlingarna som följde efter försäljningen av kombiisbrytaren Botnica:
Arctia Shipping sade upp 21 arbetstagare
text: Saana Lamminsivu bilder: Saana Lamminsivu, Shutterstock
Av dem är 13 medlemmar i Sjömans-Unionen
och de övriga i befälsförbunden.
I
Sjömans-Unionens huvudförtroendeman
och vice huvudförtroendeman utvärderade
läget i slutet av januari.
Förhastade beslut
kan komma att ångras
text och bild: Saana Lamminsivu
”
ngen borde ha blivit uppsagd. Personalens representanter framhävde
i samarbetsförhandlingarna att man
borde få en två års övergångstid för
uppsägningarna, då avgångarna skulle ha
kunnat ske naturligt med pensionering”,
suckar Sjömans-Unionens huvudförtroendeman Rauno Mutka.
Men så gick det inte. I de nu avslutade
samarbetsförhandlingarna tillämpade
man det så kallade omvända senioritetssystemet, dvs. att de som anställts sist blev
uppsagda.
”Det är verkligen svårt, när det är unga
mänskor som måste sluta. De har bostadslån, familj, med mera”, konstaterar Mutka.
12 tog emot pensionspaketet
I november i början av samarbetsförhandlingarna var 50 årsverken uppsägningshotade. I samarbetsförhandlingarna
försökte man så omfattande som möjligt
kartlägga lösningar för omplacering och
omskolning av personalen samt pensionsarrangemang. Utöver de 21 personer som
blir uppsagda pensioneras 12 personer
32
MS | 1-2013
med stöd av rederiets pensionspaket.
Huvudförtroendeman Rauno Mutka är
av den åsikten att ständiga samarbetsförhandlingar inte är bra för företagets goda
rykte och image. Om vintern är hård kan
det bli problematiskt att hitta tillräckligt
med fackkunnig besättning till fartygen.
”Den dagen kommer ännu, då våra reserver helt enkelt inte räcker till, om alla
fartyg – inklusive kombiisbrytarna Fennica och Nordica – samtidigt är ute i trafiken”, befarar Mutka.
En ny isbrytare till Bottenviken
Arctia Shippings och Kemi hamns samföretag Arctia Karhu Oy låter för tillfället
bygga en ny typ av isbrytare till Bottenviken som borde bli klar hösten 2014. Den
finska isbrytningen behöver en personalpolitik som omfattar mer än en säsong i
taget.
”På fartygen är man mycket besvikna,
då duktigt yrkeskunnigt folk måste sluta.
De skulle alldeles garanterat ha arbete
även i framtiden.”
Samarbetsförhandlingarna som
följde efter försäljningen av
kombiisbrytaren Botnica
Förhandlingarna i början av november
omfattade 50 årsverken:
> 21 personer sades upp.
> 12 arbetstagare tog emot pensions paketet som rederiet erbjöd.
> En del av arbetstagarna skolas
om och får nya uppgifter.
En ny typ av isbrytare byggs på varvet i Nystad.
Den nya isbrytaren kommer att bryta is i
hamnen i Kemi-Torneå på vintern.
Huvudförtroendeman Rauno Mutka, Arctia Shipping
S
amarbetsförhandlingarna består
dessvärre ofta bara av diktatpolitik från arbetsgivarens sida och
förs i sex veckor i enlighet med
lagen. Arbetsgivaren är så klart schyst och
diskuterar med de anställda, men lovar
inte nödvändigtvis någonting och fattar
beslut om uppsägningar efter att förhandlingstiden är slut.
Jag tycker inte att man ska ha alltför
bråttom med samarbetsförhandlingarna,
utan att man vid behov borde förlänga
dem så att de varar längre än de lagstad-
”
”Uppsägningarna kom så förbannat
snabbt. Det hade sett helt
annorlunda ut i bolaget (Arctia) om
de bara hade kunnat tänka lite längre
än de lagstadgade sex veckorna”,
säger huvudförtroendeman Rauno
Mutka.
Bild: Arctia Shipping
gade sex veckorna. Låt dem ta den tid de
behöver och gå igenom saker och ting
noggrant på lång sikt – det gynnar både
arbetsgivaren och de anställda. Samarbetsförhandlingsdelegationens sammansättning ska också vara så bred som möjligt och mer omfattande än i dag. När det
gäller allvarliga saker krävs det olika åsikter för att man ska få till stånd en mångsidig diskussion och nå ett så bra slutresultat som möjligt.”
På till exempel samarbetsförhandlingarna på Arctia Shipping i slutet av förra året
blev det alldeles för bråttom och förhandlingarna borde absolut ha förlängts. Vi
hade kunnat undvika att säga upp folk och
istället permitterat dem, eftersom det kommer att ske naturliga avgångar i bolaget då
en hel del personal går i pension inom två
år. Som tur var lyckades vi ändå minska antalet uppsägningar under förhandlingarna
till hälften från ursprungliga 50.
”Om man ska säga upp någon så ska
man absolut ta hänsyn till personens
fortsatta sysselsättning vid
samarbetsförhandlingarna. Om man
måste säga upp någon så ska man
noga tänka igenom vad man sätter
på pappret. Det är också viktigt
med information och hur tar sig an
någon”, säger huvudförtroendeman
Rauno Mutka.
Jag tycker ändå att man alltid ska se
långt in i framtiden vid samarbetsförhandlingar, då vad som helst kan hända på
bara några månader. På till exempel Arctia
kommer man förmodligen att bli tvungen
att söka ny personal under stock och sten
inom kort, eftersom de inte längre finns
kvar. Nu skulle man definitivt ha behövt
de uppsagda personerna.
1-2013 | MS
33
Sa ma rb et svåg
ino m sjö fa rt en
Syn vink el
Offer för
kvartalsekonomin
Samarbetsförhandlingar på Neste Shipping:
130 personer hotas av uppsägning
Huvudförtroendeman Olli Kauranen,
Neste Shipping
text och bilder: Saana Lamminsivu
Neste Oil bokslutsmeddelande 2012
Vice förtroendeman Jani Santala, Neste Shipping
D
en 4 februari inleds samarbetsförhandlingar på rederiet Neste Shipping, som
enligt bolaget kan leda
till att högst 130 personer sägs upp.
Samarbetsförhandlingarna omfattar
bolagets hela land- och sjöpersonal,
dvs. cirka 450 personer i Finland.
Bakgrunden till samarbetsförhandlingarna är enligt rederiet en högre
kostnadsnivå och lagstadgade miljöinvesteringar, dvs. extrakostnader på
tiotals miljoner euro på grund av svaveldirektivet som bolaget måste förbereda sig på under 2014–2017.
”Samarbetsförhandlingarna
kom som en blixt från klar
himmel”
Kallelsen till samarbetsförhandlingar
chockade personalen. Jani Santala,
Sjömans-Unionens vice huvudförtroendeman på Neste Shipping, tog tempen på stämningen innan förhandlingarna inleddes den 31 januari.
”Det känns lite som om man
bara använder samarbetsförhandlingarna som en rökridå och egentligen inte vill ha några diskussioner
– bolaget har visat sig vara motsträ-
34
MS | 1-2013
vigt. Det är verkligen skrämmande med
tanke på att så många personer – 130
stycken – hotas av uppsägning. Det är
många när det gäller finländska sjömän
och det finländska tonnaget.
Jag hoppas att vi får till en äkta dialog, gemensamma funderingar och
bra lösningar på samarbetsförhandlingarna: det vi gör i rederiet på lång sikt
tar oss in i framtiden! Vi behöver rätt
lösningar då det handlar om en tredjedel av vår personal – och ett rederi
som är viktigt för Finlands försörjningstrygghet. Fundera på vad som skulle
hända om man gjorde sig av med folket på ett statligt ägt bolag! Det känns
även som om kostnadsbesparingsmålen som presenterades på förhand och
antalet personer som ska sägas upp
enligt samarbetsförhandlingarna inte
stämmer, utan att man vill skära mer
än nödvändigt. Riksdagen har lagt sig
i Neste Shippings verksamhet förut.
Därför skulle man kunna tro att oljetransporterna i Finland väcker intresse
i dessa globalt osäkra tider. Man måste
kunna förvänta sig och kräva högre moral från ett statligt bolag, hur börsnoterade de än är.
Jag anser därför att man ska för-
länga samarbetsförhandlingarna vid
behov och inte hafsa fram siffror och
lösningar bara för bokstavligen följa
de lagstadgade sex veckorna. Det finns
också indikationer på att Neste Shippings samarbetsförhandlingar bara är
en öppning inför de kommande samarbetsförhandlingarna i koncernens
andra bolag som kan ha samma visa
framför sig. Våren och sommaren får
utvisa vad som händer.
Det enda positiva på personalmötet före samarbetsförhandlingarna var
att rederiet meddelade att fartyget blir
kvar under finsk flagg. Förhoppningsvis
stämmer det. Finnlines har nyligen inträtt i tonnagebeskattningen till skillnad
från Neste Shipping, som ännu inte
har tillräckligt med tonnage under finsk
flagg. Om de hade fler fartyg här skulle
vi få rederistöd och inte nödvändigtvis
behöva säga upp folk. Det är även pensioneringar på gång i bolaget och vi behöver ny personal. Tankfartyget behöver
specialkunskaper och -böcker, så varje
anställd är guld värd.
-Räkenskapsperiodens jämförbara
rörelseresultat fördubblades
nästan till 352 miljoner euro
(2011: 178 milj.).
- Det starka kassaflödet minskade
skuldens andel av det totala
kapitalet under andra hälften
av året.
- Efter räkenskapsperiodens slut
har det inte skett några väsentliga
förändringar i bolagets ekono miska situation. Styrelsen föreslår
bolagsstämman att Neste Oil Abp
delar ut totalt 97 miljoner euro
i dividend från 2012.
”2012 var ett starkt år för Neste Oil.
Vi lyckades nästan fördubbla koncernens jämförbara rörelseresultat.
Vi stärkte även balansräkningen
och minskade skuldens andel av
det totala kapitalet tack vare ett
starkt kassaflöde”, säger VD Matti
Lievonen.
”Det är beklagligt att svaveldirektivets
effekter visar sig så snart och så hårt i
den finska sjöfartsnäringen”, säger vice
huvudförtroendeman Jani Santala.
Dagens samhälle har fått ett nytt kraftuttryck: samarbete.
Nu har vi, sjömännen på Neste, än en gång fått ta del av
detta kraftuttryck på ganska kort tid.
S
amarbetsförhandlingarna inleddes helt utan förvarning – och
med förkrossande effekt. Vi har kunnat se att sjöfarten har
utmaningar och flera hotbilder framför sig, men ingen hade
kunnat ana att rederiet skulle inleda samarbetsförhandlingar,
och ännu mindre med sådan massiv styrka. Risken är att sjömännen
på Neste skrivs in i historieböckerna som de första som blir av med
arbetet på grund av svaveldirektivet.
Som huvudförtroendeman har jag följt olika turbulenta händelser i
stormens öga, men trots svårigheterna har det alltid funnits ett visst
ljus inom synhåll. Nu känns det som om säkringarna har kopplats ur
och inte ens generatorn fungerar. Ett totalt mörker har fallit över oss. I
det mörkret vandrar personalen som berörs av samarbetsförhandlingarna. De som blir lidande är de som med egna händer har byggt upp
bolagets goda resultat med sin yrkeskompetens och sin starka, orubbliga arbetsinsats. Kvartalsekonomins vinster går dock till anonyma investerare som i goda tider glupskt stoppar dem i egen ficka och i dåliga tider rotar i fickorna på dem som står bakom resultatet och som
knappt har något kvar att leva på efter att de har betalat de obligatoriska levnadskostnaderna.
Statens ägarstyrande roll i Neste Shipping har också gett oss något
att tänka på. Vårt bolag har ju faktiskt en statsägd aktiemajoritet och är
därmed folkets egendom. Utan att kommentera dem ytterligare stoppade dåtidens patroner alltid något i strumpskaftet för sämre tider och
såg på så sätt till att verksamheten kunde fortsätta. Nu har vårt rederi
i alla fall bestämt sig för att ha samarbetsförhandlingar, och det kan vi
inte längre göra något åt. Vi får helt enkelt följa den sex veckor långa
förhandlingsperioden och se vad som händer.
Slutligen skulle jag vilja fråga vart arbetsgivarens så fina respekt för
den anställda tagit vägen? Existerar den längre?
1-2013 | MS
35
Sa ma rb et svåg
ino m sjö fa rt en
aim o my rä kk ä
Kontakta alltid din förtroendeman, arbetarskyddsfullmäktige
eller Unionen om du får en kallelse till samarbetsförhandlingar och se till att du inte är ensam!
Vad är syftet
med samarbetslagen?
Lag om samarbete inom företag
(334/2007) – Finlex
Samarbetslagen har inte tagits fram enbart för uppsägnings- och permitteringsfrågor. Tvärtom, det centrala målet med
samarbetslagen är att främja interaktiva
samarbetsförfaranden mellan ett företag
och dess personal, som t.ex. att:
•
•
•
•
utveckla företagets verksamhet
förbättra arbetstagarnas möjligheter att
påverka de beslut som fattas i företaget
om arbetstagarnas arbete och ställning
i företaget
skapa en öppen och förtrolig relation
mellan företaget och dess personal
främja personalgruppernas inbördes
samarbete på arbetsplatserna.
Samarbetsförfarandet innefattar även flera vardagliga saker på
arbetsplatsen, som t.ex.
•
•
•
•
•
•
•
väsentliga förändringar i arbetsuppgifterna och arbetsmetoderna som inverkar på arbetstagarnas ställning
arbetstidsarrangemang som följer av
att företaget eller någon del av det
läggs ner, flyttas till en annan ort eller
av att dess verksamhet utvidgas eller
inskränks
anskaffningar av maskiner och
anläggningar
förändringar i serviceproduktionen
eller produkturvalet
företaget eller någon del
av det läggs ner
principer för anlitande av utomstående
arbetskraft
personalplan och utbildningsmål.
Enligt samarbetslagen ska företaget årligen utarbeta en personalplan. Vid samarbetsförfarandet ska man även enas
om allmänna principer och metoder för
rekrytering av företagets personal, dvs.
var och hur lediga platser ska annonseras. Principerna för arbetsintroduktion
av nyanställda omfattas också av samarbetsförfarandet.
Vilka omfattas
av samarbetslagen?
Samarbetslagen rör företag som regelbundet har minst 20 anställda, men
samarbetet kan även utföras i mindre företag. Omkring 8 000 företag och drygt
800 000 anställda tros omfattas av samarbetslagen.
MS | 1-2013
get kan i praktiken skicka ut en skriftlig
kommuniké till personalen, anordna ett
informationsmöte eller lägga ut informationen på företagets intranät eller anslagstavlor.
Vad är en ”väsentlig förändring”
i företagets verksamhet?
För personalen är det viktigt på vilka
grunder företaget informerar om förändringar i verksamheten. En tumregel är
att en förändring som har en förutsedd
effekt på minst tio procent på resultatet är
väsentlig. Det kan handla om t.ex. en avsevärd minskad marknadsandel eller en
väsentlig försämring av företagets verksamhetsförutsättningar. Information om
förändringar ska lämnas omedelbart efter att de har upptäckts.
Aimo har i flera veckor uppmärksamt följt hur det kokar i Finland. Frågan påverkar sjömännens liv i sådan grad
att Aimo inte kan hålla tyst.
Ekonomisk information
från företaget
Samarbetslagen innehåller viktiga förpliktelser när det gäller arbetsgivarens
informations- och planeringsskyldighet.
Arbetsgivaren ska regelbundet (eller vid
en eventuell förändring) informera företrädarna för personalgrupperna, dvs. förtroendemannen och arbetarskyddsfullmäktige på din arbetsplats, om företagets
ekonomiska ställning och planer, kring
vilka förtroendemännen även har rätt att
ställa ytterligare frågor.
Förtroendemannen kan även kräva
att arbetsgivaren lämnar en redogörelse
av företagets ekonomiska ställning för
hela personalen. Metoderna och platsen
för informationen varierar, men företa-
Protokoll
Arbetsgivaren ska på begäran se
till att det upprättas protokoll över
samarbetsförhandlingarna som visar
åtminstone tidpunkten för förhandlingarna, vilka som deltog i dem
och förhandlingarnas resultat eller
deltagarnas avvikande åsikter. Se
alltså alltid till att det upprättas ett
protokoll!
Samarbetsombudsman
En samarbetsombudsman ser till att
samarbetslagens följs. Samarbetsombudsmannen började sitt arbete i
början av september 2010.
inte går likadant för de två nya fartygen som för den förra
damen, som fick se sin käresta försvinna till fjärran land.
Nog borde man kunna hitta pengar till dem. Det vore
I mitten av januari kunde Finland och arbetarna på
varvet vara stolta eftersom nya M/s Viking Grace nådigt
började trafikera mellan Åbo och Stockholm. Åh, vilken
stilig skuta den är! Nytt är motorerna med lågt utsläpp och
tekniken kring det. Nytt är hela interiören i fartyget, där designern har fått visa sina kunskaper. Det är skiftande ljus,
det är fina färger från golv till tak, och borta är den ”billiga”
bilden av Viking Lines fartyg som uppstod någon gång för
länge sedan. Nu finns det fina hytter – den största är över
40 kvadratmeter stor. Det finns restauranger och kaféer för
alla smaker, och programutbudet verkar också ha träffat
mitt i prick. Nog duger det att resa med! Fartyget är framför allt ett utmärkt prov på finskt kunnande. Heja Finland!
fint om varvet höll sig på fötter – vem vet, kanske Viking
Line beställer en syster åt Grace någon vacker dag? Det
vore ju manna även för de finska sjömännen. Ett nytt, ståtligt fartyg är alltid en välkommen arbetsplats.
Det är nog så att huvudkontoret ligger för långt ifrån
Finland. Kunskap och intressen färdas inte tillräckligt bra.
Har bolaget pengar eller inte? Varvet har bytt namn ganska
ofta, men gubbarna bara har bytt färg på overallen. Hur
gick det egentligen till när ett varv i samma företag fick en
beställning i Frankrike? Det reder de nog också upp, åtminstone i kulisserna. Det bli spännande att se hur det går.
Visst har vi kunskaper i Finland. Aimo minns mycket väl
Men allt är inte som det ska.
Hi-ohoj, säger Aimo.
yhteistoimintaopas.fi – ett bra informationspaket på finska
om det viktigaste innehållet i samarbetslagen
36
Förklara den om du kan…
Trots att man byggt två av världens största kryssningsfartyg tidigare gick man miste om det tredje. Det har varit
ett hett samtalsämne. Spekulationer har hörts och lästs.
Skulle staten ha gått med? Summan var ju inte så enorm.
Ganska mycket mer pengar har gått till Grekland, och
garantierna verkar inte vara så märkliga.
tiden då världens största rederier köpte det ena fartyget
efter det andra. Då var orderböckerna fulla, dvs. kunskapen
att bygga fartyg fanns och den fanns i mängder. Sjömännen fick också arbete i takt med att fartygen blev färdiga.
Allt var bra.
Hi-ohoj!
Aimo hoppas att allt går åt rätt håll. Oavsett vems namn
som står på porten till varvet är det viktigt att det finns i
Finland och att det ger jobb.
Någon klok människa har räknat ut att om männen
på varvet arbetade så skulle de betala ännu mer i skatt till
staten än summan som efterfrågades. Lägg också till att
man ändå måste betala arbetslöshetsersättning till dem
om de blir av med jobben. Så är det ju också. Pengar som
går från en ficka till en annan växer inte, men å andra sidan
minskar de inte heller. Det får Aimo att tänka på en gammal saga där man klippte av en bit kort täcke på ena änden
och sydde fast det på andra änden för att förvånat upptäcka att det visst inte blev längre. Det kan man ju fundera
på. Nu brinner det i knutarna om man ska se till att det
Eftersom frågan ligger väldigt nära det riktiga
sjömanslivet fick den Aimo att vässa sin penna och dra sitt
strå till stacken.
Länge leve Finlands sjöindustri och sjöfart!
God fortsättning på det nya året!
Aimo Myräkkä
1-2013 | MS
37
NY HETER FR ÅN
REDERIER NA
M/s Doppingen trafikerar från Åva till Jurmo
Ärlighet lönar sig!
”Vi har valt att följa lagar och bestämmelser – och förutsätter att alla
andra också gör det.”
ELY i Egentliga Finland
Mats Sundqvist, 30
text: Saana Lamminsivu bilder: Mats Sundqvist
U
nder våren 2012 ordnade
Ålands landskapsregering
en upphandling för driften
av förbindelsefartyget M/s
Doppingen. I de åländska
tidningarna ryktades det om att fartyget
skulle flaggas ut, men upphandlingen
vanns av Sundqvist Investments Oy från
Pikis.
”Vi har inte ens funderat på utflaggning, utan siktar absolut på att förbli ett
finländskt rederi”, bekräftar VD Mats
Sundqvist.
”Utgångspunkten måste
vara ständig förbättring”
”Utgångspunkten för trafikering ska vara
ständig förbättring, inte en försämring av
servicenivån. För närvarande är servicenivån inte densamma överallt”, konstaterar
han.
En rederiverksamhet ska enligt den
38
MS | 1-2013
• VD för Sundqvist Investments Oy
färska VD:n bygga på schysst spel och bra
utrustning.
”Om konkurrensutsättningens kriterier inte är tillräckliga kan man välja billigare och ofta sämre fartyg för att sköta
rutterna.”
Följer kollektivavtalet
En ärlig affärsverksamhet handlar också
om att följa kollektivavtal och ta hand
om de anställda. I höstas förhandlade
Sundqvist Investments och Sjömans-Union fram ett eget kollektivavtal för rederiet.
”Inrikestrafiken är en riktig kollektivavtalsdjungel, eftersom det finns flera kollektivavtal.”
Kollektivavtalet för Sundqvists rederi
skräddarsyddes utifrån Finlands Färjetrafiks kollektivavtal. Båda parter har goda
intryck av förhandlingarna.
”Jag tycker att kollektivavtalet som vi
förhandlade fram är vettigt och bra”, fun-
derar Sundqvist.
När det gäller fackföreningarna och rederiföreningen föreslår han att man med
tiden förenhetligar inrikestrafikens kollektivavtalsdjungel.
”Det skulle även gynna arbetarna”, preciserar den nya rederiägaren.
M/s Doppingen
En färja som ägs av Ålands landskapsregering och som trafikerar rutten ÅvaJurmo. Färjan ägs alltjämt av landskapsregeringen, men driften lades ut på
upphandling våren 2012. Sundqvist Investments Oy sköter trafikeringen sedan
1.9.2012.
Fartyget har en besättning på sex man
”plus Sundqvist själv.” Fartyget kör inte
nattetid och besättningen övernattar i en
hyrd bostad på Jurmo ö. ”Man sover i lugn
och ro på land och får en god natts sömn”,
säger Sundqvist.
• Driver för närvarande Ålands land skapsregerings fartyg M/s Doppingen,
men siktar på att med tiden skaffa
egen utrustning och utöka verksam heten
• Arbetar även själv på Doppingen.
Har gått i Ålands sjömansskola och
därefter läst till styrman i Åbo och
vidare till sjökapten.
• Har seglat runt om i världen i fyra år
och arbetade för Arctia Shipping
i fem år innan han blev företagare.
• Funderade i ett par år på att starta
eget. Grep chansen när han den.
”Det är kul att köra skärgårdstrafik.
Som företagare kan man påverka
saker och ting på en annat sätt
än om man är anställd”, säger
Mats Sundqvist om arbetet som
företagare.
Oscar Didriksson arbetar
på Doppingen.
Skötseln av landsvägsfärjor och förbindelsefartygstrafiken koncentrerades riksomfattande till ELY-centralen i Egentliga Finland. ELY ansvarar för 41 färjplatser, varav
de flesta ligger i Åbo skärgård och östra
Finlands sjöområden. De sköter trafikförbindelserna på 12 förbindelsefartygsrutter. De assisterar privata färjförbindelser
och förbindelsefartygstrafiken i Sibbo och
Raseborgs skärgård samt på Skärgårdens
Ringväg.
ELY-centralen i Egentliga
Finland köper för närvarande
förbindelsefartygstjänster
av följande (inkluderar inte
svävartrafik):
• Archipelago Lines Oy
• Nordic Jetline Finland Oy
• Kuljetus Savolainen fr.o.m. 1.1.2014
• Rederi Ab Fakir
• Rosita Oy
• Suomen Saaristovarustamo Oy/
Finlands Färjetrafik Ab
• JS Ferryway Oy Ltd
1-2013 | MS
39
PÅ jo bb et
AK TU ELLT
Förtroendeman Hannu Savola (tilll höger)
funderade på en sjömanskarriär och gick
en grundläggande hushållskurs på Suomen
Joutsen år 1978–1979. I armén var han kock
i flottan och seglade knappt ett år som mässkalle på Nestes Tiiskeri och Tervi. Han gick
över till transportsidan och körde lastbil i
utrikestrafik samt buss i turist- och lokaltrafik. Han lärde även känna Golanhöjderna
under ett fredsbevarande uppdrag. Nu har
han arbetat i Nådendals hamn i åtta år.
Terminalarbetare i Nådendal
Finnlines FinnLink trafik
Sjömans-Unionen har även medlemmar som arbetar på land, och Unionen har förhandlat fram ett
helt eget kollektivavtal åt dem. Terminalarbetarna på Finnlines FinnLink trafik i Nådendal är en av
grupperna – men vad gör de?
text och bilder: Saana Lamminsivu
F
innlines FinnLink trafik transporterar frakt från Nådendal till
Kapellskär. Tre olika fartyg sköter sjötrafiken – M/s Finnfellow,
M/s Finnsailor och M/s Finneagle, som alla
seglar under finsk flagg.
Frakten består huvudsakligen av lastbilar och trailers, men fartygen har även
andra stora maskiner, som t.ex. skogsmaskiner, i lastrummet. Förutom frakt
transporterar man även passagerare och
fordon. Framför allt på sommaren kör
bilar och motorcyklar – och även hela
karavansällskap – in tätt efter varandra i
lastrummet.
Brist på vikarier
FinnLinks terminalarbetare sköter Finnlines frakt- och passagerartrafik i Nådendals hamn. För närvarande tar sju anställda hand om passagerartrafiken, medan 21
anställda sköter frakttrafiken. Personalen
anser att det finns tillräckligt med anställda, men däremot att det råder brist på
vikarier.
Fraktklarerarna ger förarna färdbil-
jetten samt fraktböckerna från transport-
företagen och andra nödvändiga dokusom t.ex. manifest, lastlistor och informament.
tion om farliga ämnen.
”Lastbilschaffisar är lätta att ha att göra
med. De är avspända och har humor”, beFältmännen tar emot fartygen och
rättar Hannu Savola, förtroendeman för
skickar iväg dem. Dessutom levererar de
terminalarbetarna i Nådendal.
fartygsposten och annat gods till fartygen,
Det kommer många utländska chaufstyr trafiken vid lastning av fartyget tillförer till Nådendals hamn, så man måssammans med besättningen, kontrollerar
te kunna tala med dem på svenska och
trailers och rapporterar eventuella skador.
engelska. En del talar även tyska.
Terminalarbetarna, dvs. fraktklarerarna
”Det viktigaste är att saker och ting
och fältmännen, arbetar hela tiden i tvågår som de ska. Kunderna har en ganska
skift. På vardagarna arbetar de mellan
rättfram jargong, så det gäller att inte vara
6.00–23.00 och på veckosluten mellan
alltför ömhudad. Vi har fått en bra och
6.00–14.00 och 17.30–23.00
vänskaplig relation till lastbilschaffisarna,
vilket gör arbetet roligt och varierande”,
säger Hannu.
Nackdelar
Fraktarbetarna sköter bokningen av remed arbetet:
sor på kvällar och helger. Dessutom har
skiftarbete – kvälls- oc
de olika kontorsuppgifter: De ska skicka
h
veckoslutsarbetet är
uppgifter om fartygens laster och avett
minus, då framför all
gångs- och ankomstt
familjelivet och kväll
sinttider till tullen samt
ressena blir lidande.
meddela Portnet om
Lediga vardagar är å
antalet passagerare.
Fördelar
andra sidan ett plus.
De hjälper även fartymed arbetet:
gen och ger dem nödvarierande arbete, bra
vändiga handlingar,
arbetskamrater och
trevliga kunder
40
MS | 1-2013
Satu Ranto är utbildad studentmerkonom.
Hon började som vikarie i företaget redan
under studietiden och fick sedan fast anställning efter studierna.
Petri Kallio är utbildad fartygselektriker och
har arbetat i Nådendal i sju år.
FINNLINES,
FINNLINK TRAFIK
Oy Finnlink Ab slogs ihop till Finnlines
i början av 2011. Därefter bytte bolaget
namn till Finnlines, FinnLink trafik.
Fackavdelningen
för Rese- och
Speditionsbranschen
(010)
FinnLinks terminalarbetare i Nådendal tillhör Sjömans-Unionens Fackavdelning för Rese- och Speditionsbranschen (010), som har 188 medlemmar.
Avdelningen är riksomfattande, men
verksamheten finns huvudsakligen i
Åbo och Mariehamn.
Organisationsprocent 100
21 personer – varav 13 är medlemmar
i Sjömans-Unionen – arbetar på fraktsidan och resten har andra uppgifter/
chefsuppgifter. Organisationsgraden
bland terminalarbetarna i Nådendal är
i praktiken 100 procent. Nya anställda
uppmuntras alltid att gå med i Unionen, även säsongsarbetare.
Sannaleena Kallio började arbeta
som jurist på Sjömans-Unionen
Sannaleena Kallio, 39, började arbeta som jurist på Sjömans-Unionen i början av december 2012. Hon säger att hon är glad över att
återvända till sjöfarten efter ett uppehåll:
”Det sägs att skomakaren ska bli vid sin
läst. Den här skon är bekväm.”
Före sina studier på juridiska fakulteten
vid Helsingfors universitet studerade Kallio till tradenom på handels- och administrationsprogrammet på yrkeshögskolan.
Samtidigt lärde hon känna Silja Lines fartyg
ännu bättre.
”Mitt första fartygsjobb var i nattklubbsshowen på Sally Albatross med Danny och
Armi i slutet av 1993. Därefter arbetade jag
på fartyg i flera tvåmånadersperioder då jag
dansade med Step Up Dancers. Jag arbetade längs alla rutter, men tillbringade mest
tid på Åbolinjen och Silja Europa, där jag
även arbetade som programvärdinna ett
kort tag. Många känner mig fortfarande under mitt smeknamn Sally.”
Sommaren 2001 sökte Kallio sommarjobb på Silja. Hennes ansökan skickades vidare till dotterbolaget Neptun Juridica, som
ansvarade för koncernens juridiska frågor.
”Jag fortsatte jobba på deltid samtidigt
som jag studerade, och efter ett par år började jag som biträdande jurist på heltid i
bolaget. Efter fördjupande studier hade jag
arbetsrätt som specialområde. Jag arbetade även mycket med avtal, transportvillkor,
marknadsföring och beskattningsfrågor. Det
som var speciellt med Neptun Juridica var
att det även fungerade som advokatbyrå specialiserad på sjöfart. Under tio års tid lärde
jag även känna många andra rederier”, berättar Sannaleena.
Kallios första examensarbete handlade om
transportkedjor och logistikledning. Hennes
juridiska arbete kom genom en omväg att
handla om sjömanslagen. En totalreform av
sjömanslagen var redan på tapeten vid den
tiden, vilket gjorde det till ett aktuellt ämne.
Den jämförande forskningsmetoden krävde
att hon lärde sig mer om sjömanslagstiftningen i andra nordiska länder och i Tyskland.
”Det satte verkligen mina språkkunskaper
på prov. Jag kanske borde läsa den igen för
att friska upp minnet”, funderar Kallio.
Marke Valkama fick motta
FFC:s förtjänsttecken i guld
Kai Korhonen är årets
Viking Line Marketings långvariga
huvudförtroendeman Marke Valkama tilldelades i början av november FFC:s förtjänsttecken i guld.
Valkama anslöt sig till SjömansUnionen år 1973. I Sjömans-Unionens fullmäktige verkade Valkama
åren 2000–2012.
Till huvudförtroendeman för Viking Line Marketing valdes Valkama år 1992. Marke Valkama skötte
sin egen yrkeskårs ärenden med en
lugn, men målmedveten förhandlingstaktik ända till sin pensionering år 2012.
Årets sjömansidrottare pris
och vandringspokal delades
den här gången ut till Kai Korhonen på M/s Silja Serenade i
Helsingfors 21.1.2013.
Kaitsu jobbar som kock och
avdelningens förtroendeman
på Sere. Han är medlem i Sjömans-Unionens Södra Finlands avdelning (009).
Priset till årets sjömansidrottare utdelas årligen av
Sjömansservicebyrån (SSB).
sjömansidrottare
Årets
sjömansidrottare!
Läs mer:
www.mepa.fi > Vapaavahti-Frivakt
4/2012, sidan 51
Bild: Pekka Karppanen
41
1-2013 | MS
Vapaavahti-Frivakt
13
Se me st er st ug or | 20
[ Sommarsäsongen 2013 ]
FSU:s stugor, hyresansökan (en vecka)
Stugornas ansökningstid närmar sig!
www.smu.fi > på svenska >
medlemsskap > medlemsförmånen >
unionens stugor
Reservera unionens stugor för sommaren
Bytesdag måndag, stugor att hyra:
m
sf
örmån
örmån
dle
sf
e
•m
GUSTAVS: stuga 1
KERIMÄKI: stugor 1–2, liten stuga, stor stoga
PYTTIS: Villa Varpunen
MERILUOTO: (Vasa)
VÄLLSKOG: (Esbo) – inga sällskapsdjur
Ansökningsblanketter
också på
hemsidor!
edlem
•m
1 .Alternativ:
stugans namn:
måndag dag
STUGORNA I KERIMÄKI
MERILUOTO
VÄLLSKOG
Belägna nära Nyslott, vid Suurijärvi strand.
Belägen 25 km från Vasa,
i Replot vid havet.
- Stora stugan: yta 120 m2, 3 sovrum, 8 bäddplatser. Allrum, kök, bastu, tvättrum, veranda.
TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn, elspis, öppen spis, båt. Jämn gård och långsluttande
strand med sandbotten, lämplig för barn.
- Lilla stugan: yta cirka 20 m2, i allrummet
utdragbar säng för två. Bastu. Elspis, kylskåp, mikrovågsugn, TV och radio, båt. Obs!
Brunnsvatten och utedass. Jämn gård och
långsluttande strand med sandbotten.
- Stuga 1, 2 och 3: yta cirka 80 m2, 6 bäddplatser. I nedre våningen sovrum, lantkök,
bastu, tvättrum (stuga 2 separat bastu). I
övre våningen öppet loft med 4 bäddplatser. TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn, öppen
spis, båt, grill under tak.
Gård och strand:
- stuga 1: gården är bergig, stranden tvärdjup, simning från bryggan.
- stuga 2: gården är jämn, stranden långsluttande med sandbotten, lämplig för barn,
ställvis vassbevuxen
- stuga 3: vid den grunda stranden vid stuga
3 har sandbotten lagts på ett filtertyg.
Yta 114 m2, 4 bäddplatser, möjlighet till 8
extra bäddplatser. 2 sovrum, vardagsrum,
kök. TV, DVD, video, kylskåp-frys, mikrovågsugn, elspis, öppen spis. 2 båtar. Strandbastu med kok- och övernattningsmöjligheter. Gården är delvis täckt av gräs/sand,
svagt sluttande, stranden är tvärdjup med
dybotten, simning från bryggan.
Belägen i Esbo vid Långträsk
strand i Vällskog (Velskola), cirka
30 km från Helsingfors centrum.
Ta till
vara!
Stugorna förevisas
bara i denna
tidning.
42
MS | 1-2013
Branta sluttningar i terrängen, cirka 40 m till
sjöstranden, snabbt djupnande.
Stockhus, yta cirka 120 m2. Stort allrum, öppet kök, sovrum, bastu. Övernattningsmöjligheter för sex personer: tvåvåningssäng i sovrummet, bäddsoffa för tre i allrummet och en
bädd i bastuns omklädningsrum.
Inga sällskapsdjur tillåtna.
Utrustning: båt, öppen spis, TV, diskmaskin, elspis, mikrovågsugn, kylskåp och en liten frysbox.
/månad
– måndag dag
/ månad
2013
/månad
– måndag dag
/ månad
2013
2. Alternativ:
Sjömans-Unionen har egna
semesterstugor på fem olika
orter runtom i Finland.
stugans namn:
måndag dag
Bokningar för sommarsäsongen
görs enligt veckoprincipen på
basen av skriftliga ansökningar.
Ansökningsblanketten finns i
det här numret. Om det finns fler
ansökningar för samma vecka
blir det lottning.
Bytesdag onsdag, stugor att hyra:
Endast Unionens medlemmar får
hyra stugorna. Hyrestiden är en
vecka.
onsdag dag
BESKRIVNING AV STUGORNA
Alla stugor har
standardutrustning.
Hyresgästen har med sig egna
lakan, dynvar och handdukar
samt övriga personliga
tillbehör.
GUSTAVS: stuga 2 (inga sällskapsdjur)
KERIMÄKI: stuga nr 3
Vi beaktar
bara fyra
alternativ!
1 .Alternativ:
stugans namn:
/månad
– onsdag dag
/ månad
2013
/månad
– onsdag dag
/ månad
2013
2. Alternativ:
stugans namn:
onsdag dag
Namn:
Gatuadress:
Postnummer:
Telefon:
VILLA VARPUNEN
GUSTAVS
Belägen i Åbolands skärgård,
på Gustavs nordspets Kiparluoto
vid havet.
timmerstuga ligger vid kusten
i Broby i Pyttis, ca 125 km från
Helsingfors.
Parstuga (stuga 1 och stuga 2), båda stugorna cirka 60 m2, 4 bäddplatser/ 2 sovrum, vardagsrum (möjlighet till extra bädd),
kök. Gemensam strandbastu, 2 båtar. TV,
kylskåp, elspis, mikrovågsugn, diskmaskin,
kaffekokare. Gården är bergig, svagt sluttande och stranden är tvärdjup, simning från
bryggan.
Stuga 2 är allergistuga, inga sällskapsdjur
tillåtna.
Stugan är på 88 m2, 8 bäddplatser, har två sovrum, vardagsrum och öppen spis på nedervåningen. Köket har kylskåp och elspis. På övervåningen finns ett sovrum (dubbelsäng) och
myshörna med soffa och TV. Dessutom finns
en separat bastustuga på 25 m2 med bäddsoffa, bord och kök, bastu och dusch/wc. Trädgården är jämn och stranden består av grus.
(OBS! Det kan finnas byggnadsmaterial och
spikar på stranden.) På stranden finns dessutom en grill/lusthus samt en båt.
Personbeteckning:
Priser under sommarsäsongen:
veckorna 23–35 (3.6.–4.9.2013)
Kerimäki lilla stugan:
110 e / vko
alla andra stugor:
280 e / vko Underskrift
Obs!
Blanketten gäller endast hyra av stuga under sommaren veckor 23–35 (3.6.–4.9.2013).
Bara ansökningar som anlänt senast den sista 22.4.2013 beaktas. Svaren och fakturorna
skickas till de sökande senast 17.5.2013. Genom att betala hyran senast 31.5.2013
säkerställer du din reservering!
Postadress:
Har du frågor?
Stugreservering kl 9-15
tel. (09) 6152 0260
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU rf
Stugreservering
John Stenbergs strand 6
00530 HELSINGFORS
1-2013 | MS
43
Ar be tslös he tsk ass
infor me ra r
an
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Besöksadress:
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
Postadress:
PB 65, 00531 Helsingfors
Telefonjour
tel. (09) 613 111
mån–fre kl 9.00–12.00
fax: (09) 6131 1333
Arbetslöshetskassans
kundtjänst är öppen:
Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)
www.kuljetusalantk.fi/se
Förskottsinnehållning
Skicka ditt skattekort till kassan endast om du
har ansökt om ändringsskattekort för året 2013.
De ursprungliga skatteuppgifterna får kassan
direkt av skattemyndigheten. Enligt skatteförvaltningens beslut, höjs innehållningsprocenten
på löneskattekort med 2 procent dock så att förskottsinnehållning verkställs på inkomstrelaterad dagpenning till minst 20 procent.
Ifall du får förhöjd förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel, höjs innehållningsprocent med 4 procentenheter.
Ifall du får alterneringsersättning, sänks löneskattekortets innehållningsprocent med 3
procentenheter.
Förhöjningar eller sänkningar görs inte till
ändringsskattekort, som är givet för sociala eller
andra förmåner. Ändringsskattekortet bör sändas till kassan i original.
Frågor och svar
Jag har haft arbete både till sjöss och på land.
Behöver jag betala medlemsavgifter
av arbetet på land?
När kassan fastställer lönen, räknar kassan med
alla lönerna för arbetet till sjöss och på land.
Därför bör medlemmen betala medlemsavgifter av allt arbete. Ifall arbetsgivaren inte uppbär
medlemsavgiften ur lönen, bör medlemmen
själv betala medlemsavgifterna. Alla medlemsavgifter bör vara i skick när medlemmen ansöker om inkomstrelaterad dagpenning.
44
MS | 1-2013
Finland ratificerar ILO:s
konvention om arbete till sjöss
I januari ratificerade Finland Internationella arbetsorganisationen ILO:s konvention om arbete till sjöss (Maritime
Labour Convention, 2006). Avtalet
fastställer bland annat rimliga arbetsoch boendeförhållanden för sjömän.
”ILO:s sjöarbetsavtal är extremt viktigt för hela sjöfartssektorn och för all
fartygspersonal i världen. Avtalet förhindrar en försämring av förhållandena
genom att uppdatera och stärka ILO:s
minimikrav när det gäller bl.a. arbete,
logi, hälsovård och social trygghet för
sjömän. Därmed bidrar avtalet även till
att balansera konkurrensen runt om
i världen. Ratificeringsprocessen har
krävt en omfattande omarbetning av
lagstiftningen både i Finland och inom
EU”, konstaterade Finlands ständiga
representant, ambassadör Päivi Kairamo, när hon överlämnade ratificeringshandlingarna till ILO.
Avtalet träder i kraft
den 20 augusti 2013
Finland är det 33:e medlemslandet i
ILO som ratificerar avtalet. För att träda i kraft behövde avtalet 33 procent
av världens tonnage bakom sig, vilket
man uppnådde i augusti förra året. För
närvarande omfattar avtalet 63,8 procent av världens tonnaget.
Sjöarbetsavtalet (Maritime Labour
Convention, 2006) träder i kraft den
20 augusti 2013.
Finlands
Sjömans-Union FSU rf
söker en heltidsanställd
EKONOM
Ekonomen ansvarar för verksamheten på Unionens ekonomiavdelning. Ekonomens uppgift är att förbereda förbundets budget och
rapportera om budgetens förverkligande till styrelsen. Ekonomen
ansvarar även för att planera och driva placeringsverksamheten och
förbereder förslag för förvärv och försäljning av fastigheter, kontor
och bostadsaktier samt övervakar reparationer och underhåll av
dem.
Ekonomen har till uppgift att övervaka medlemsavgiftssystemet
och redovisningen av medlemsavgifter samt hanteringen av medlemsregistret.
Ekonomen förbereder och presenterar ekonomirelaterade frågor
till Unionens styrelse och ansvarar för att verkställa beslut.
Ekonomen ska ha tillräcklig utbildning inom ekonomisk förvaltning och praktisk erfarenhet av krävande uppgifter i anknytning
till ekonomisk förvaltning. För att framgångsrikt kunna sköta sina
uppgifter ska personen vi söker ha kunskaper om fackföreningsverksamheten och förbinda sig att följa dess policy samt ha goda
muntliga och skriftliga kunskaper i inhemskaspråken.
Lön och andra anställningsförmåner fastställs i enlighet med
Sjömans-Unionens arbetsreglemente.
Ansökan och meritförteckning ska skickas in senast 1.3.2013,
antingen via e-post till [email protected] eller i skriftligt
format till Sjömans-Unionens kontor på adressen: Finlands
Sjömans-Union, John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors.
Mer information lämnas av:
Ekonom Mikko Tuominen, tfn 0400 422 379
Förändringar i
sjömansförmedlingars
telefonnummer
Helsingfors och Åbos sjömansförmedlingars telelefonnummers förändrade i
december.
Helsingfors
Haapaniemenkatu 4 B
PL 172
00531 Helsinki
Ekonomipersonal
tel. 0295 040 152
Däcks- samt maskinpersonal
tel. 0295 040 832
www.mol.fi
/toimistot/helsinki/haapaniemi
Kotka
Laivurinkatu 3 B
PL 45
48101 Kotka
tel. +358 (0)10 194 306
www.mol.fi/kotka
Åbo
Linnankatu 52 B
PL 235
20101 Turku
tel. +358 (0)10 194 389
www.turunte-toimisto.fi
En arbetsgrupp som
utreder sjöfartsindustrins
konkurrenskraft har
tillsatts
Näringsminister Jan Vapaavuori tillsatte 11.1.2013 arbetsgruppen Sjöfartsindustrin 2020, vars uppgift det är att
behandla konkurrensfrågor inom branschen. Medlemmarna i gruppen är representanter för branschens centrala
aktörer och staten.
Förslag färdigt till budgetförhandlingarna i mars
Arbetsgruppens uppgift är att utreda
vilka nationalekonomiska och regionala konsekvenser sjöfartsindustrins
stukturförändringar kommer att ha i
sin helhet på både kort och lång sikt.
För budgetdansen i mars utarbetar arbetsgruppen förslagen för områden,
vars omfattning skulle förnyas och
konkurrenskraften stärkas på kort sikt.
Sitt förslag till statens åtgärder för att
på lång sikt förnya branschen och utveckla konkurrenskraften ger arbetsgruppen senast den 15.6.2013.
www.sak.fi
Finlands Sjömans-Union
ordnar särskild förtroendemannautbildning åt de som valts
till förtroendemän. Kurserna
är till för alla som sysslar med
förtroendemannauppgifter.
Kursansökningen
Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får du från förtroendemän,
från Sjömans-Unionens kontorer eller på
Unionens hemsidor:
www.smu.fi > på svenska > utbildning
> förtroendemannautbildning
Kurser
11.–15.3.2013
Luottamusmiesten peruskurssi
Ålands arbetsmarknads- och
studieservicemyndighet
Nygatan 5
PB 2026
22101 Mariehamn
tel. +358 (0)18 25000
www.ams.ax
Var femte FFC
-ansluten är
under 30 år
– andelen unga
ökar klart!
Förtroendemannautbildning 2013
16.–17.4.2013
Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän
13.–17.5.2013
Luottamusmiesten jatkokurssi 1
16.–20.9.2013
Luottamusmiesten jatkokurssi 2
Neste Shippings
sjöpersonalsgrupper donerade
julklappspengarna åt
barnavdelningen 416 på ÅUCS
Neste Shippings sjöpersonalsgrupper
donerade 1 000 euro åt barnavdelningen 416 på ÅUCS i december. På avdelningen behandlas barnpatienter som
lider av blodsjukdomar och cancer.
15.–16.10.2013
Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän
Vidare uppgifter om förbundets
utbildningsverksamhet ges av
Kenneth Bondas
tel. 040 456 0245,
e-post: [email protected].
1-2013 | MS
45
KULTAMERKIT
Jalonen Markku
Katz Ben
Pentikäinen Heikki
Sukala Jonny
46
MS | 1-2013
Suuret kiitokset teille kaikille,
jotka muistitte minua jäädessäni
eläkkeelle.
Hilppa Jokinen, M/s Isabella
Kiitos Silja Line ja tosi mukavat
työtoverit monista vuosista GTS
Finjetillä ja M/s Silja Serenadella.
Erikoiskiitos muistamisesta.
Aulis Virtanen
Erittäin paljon kiitoksia muistamisesta poislähtöni johdosta.
Timo Rautanen, M/s Silja Serenade
Kiitoksia M/s Birka Shipperin henkilökunnalle saamastani lahjasta siirtyessäni eläkevaariksi. Ett
hjärtligt tack till personalen på
M/s Birka Shipper för gåvan jag
fick när jag övergick till ett nytt
skede i mitt liv som pensionärsgubbe. Pekka ”pöllö” Elo
Sisä-Suomen osasto (001)
Kevätkokous ja pilkkikilpailu
Aika: lauantai 23.3.2013 klo 9.00 alkaen
Paikka: Kerimäki, Haukilahden iso maja
Pilkkikilpailu järjestetään klo 9.00–12.00.
Osaston kevätkokous klo 13.00 alkaen.
Tervetuloa!
Sisä-Suomen osaston hallitus 2013–2014:
Puheenjohtaja: Markku Rautiainen, varapuheenjohtaja: Tarja Rännäli,
rahastonhoitaja/sihteeri: Seppo Immonen, varsinaiset
jäsenet: Paavo Auvinen, Maritta Lahti, Esko Käyhkö, Vesa Salenius,
Taisto Saukkonen, varajäsenet: Jukka Mikkonen, Viljo Niskanen
Osaston oma puhelinnumero p. 050 599 3641 poistuu käytöstä
edustakuntareissun 5.3.2012 jälkeen. Ota jatkossa suoraan yhteyttä
osaston puheenjohtajaan Markku Rautiaiseen, p. 040 076 8414 ja
s-posti [email protected].
Pohjoisen osasto (002)
Pohjoisen osasto kokoontui runsaslukuisesti syyskokoukseen Kittilään Sirkan tähteen 17.11.2012. Osasto valitsi toimikunnan seuraavalle kaksivuotiskaudelle: pj. Pentti Holappa, varapj. Markku
Kangosjärvi, sihteeri/taloudenhoitaja Markku Kylmämaa, jäsenet:
Björkbacka Tapani, Heikkinen Jarkko, Kangas Pekka, Ketola Outi,
Lukkarila Matti, varajäsenet: Berg Uwe, Lähdemäki Toni, Passila Risto
ILMOITUKSIA voi toimittaa
Merimies-lehden toimitukseen:
sähköpostitse: [email protected]
puhelimitse: 045 7730 1020
kirjeitse: Merimies-lehti / SMU /
John Stenbergin ranta 6 / 00530 HELSINKI
Länsi-Suomen osasto (008)
Maissa
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: perjantai 5.4.2013 klo 18.00
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
(liiton toimisto)
Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat.
Runsasta osallistumista toivoen, näin sinäkin vaikutat! Osasto tarjoaa kokouksen päätteeksi ruokailun.
Tervetuloa!
hallitus
Kotka
Lukkari Seppo
Turku
Kaukola Pirjo
Kivistö Liisa
Perkonoja Liisa
Turunen Elias
Pello
Lehto Allan & Brita
Rainio Ilkka
Rainio Liisa
Kevätkokous
Aika: tiistai 23.4.2013 klo 18.00 alkaen
Paikka: Maariankatu 6 b, 5. krs, Turku
Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset
asiat. Paikalla liiton edustaja.
Osallistujien kesken arvotaan palkinto.
Jäsenemme – tervetuloa!
-hallitusTurun toimiston aukioloajat muuttuvat:
Turun toimiston, Maariankatu 6 b, 5. krs.
aukioloajat muuttuvat 2.4.2013 lähtien:
Toimisto on auki maanantaista–torstaihin
klo 10–14. Tervetuloa asioimaan!
Turun toimisto ilmoittaa:
Lounais–Suomen osaston Meripesällä kunnostetaan mökkiä ja ruopataan rantaa, joten
tänä talvena emme järjestä PILKKI-/ULKOILUtapahtumaa.
Osta osaston oma isännänviiri: Viirin mitat:
55 x 450 x 14 cm. Viirin voi saada omakseen Turun toimistolta: Maariankatu 6 b, 5. krs, 20100
Turku, p. (02) 233 7416. Viirin hinta 75 €. Kuva
nähtävissä: www.smu.fi > ammattiosastot >
Lounais-Suomen osasto (006)
Itäkustin osasto (007)
Kevätkokous
Aika: ma 18.3.2013 klo 12.00 alkaen
Paikka: Kotkan toimisto, Puutarhakatu 12,
48100 Kotka
Osasto tarjoaa osallistujille aterian kokouksen
jälkeen. Jäsenet, lämpimästi tervetuloa!
Villa Varpusen kevättalkoot 3.–5.5.2013
Aurinko ja toukokuu saapuu! Virkistäydy hyvässä
seurassa Merimies-Unionin upeassa Villa Varpusessa! Itäkustin osasto järjestää huvilalla kevytotteiset kevättalkoot 3.–5.5.2013 alkaen klo 13.00.
Myös perheenjäsenet ovat tervetulleita! Ruokaa ja juomaa hankitaan osallistujien lukumäärän perusteella.
Ulkoilutapahtuma (talkoot) Meriluodossa!
Aika: 13.–14.4.2013
Paikka: SMU:n mökki Meriluodossa
(Raippaluoto)
Ilmoittautuminen välttämätöntä 10.4.
mennessä Karille, p. 0400 418 511 tai
[email protected].
Osasto järjestää ruokailut ja muut asiaan
kuuluvat tarpeet. Mahdollisuus majoittua,
varaa siis paikkasi!
Tervetuloa!
hallitus
Matkailu- ja Huolinta-ala (010)
Kevätkokous
Aika: lauantai 13.4. klo 14.00 alkaen
Paikka: Ravintola Torre, Linnankatu 18, Turku
Ilmoittautuminen työpaikoilla.
Kaikki jäsenet tervetuloa!
MYÖHÄSTYNEET JOULUTERVEISET
JA UUDEN VUODEN TOIVOTUKSET
sudoku | 1-2013
3 1
5
2 8
3
8
1
5
9
9 2
4
2
3
6
5
8
9
1
8 5
2
1
94 27
5
2 2 76
4
9
3
1
5
7
3
6
7
2
8 1
4 6
9
2
8
3
9
1 4 8
57
74
1
3 4 7
4
7
8
6
1
3
2
9
2
8
291 8
7 9
3
www.aisudoku.com
Suuret kiitokset M/s Finnstarin
henkilökunnalle sekä Finnlinesvarustamolle muistamisesta
siirtyessäni vapaavahtiin.
Kari J Pätäri
AMMATTIOSASTOT
Lounais-Suomen osasto (006)
(C) Arto Inkala
Siunattu Turussa lähiomaisten
läsnäollessa 7.2.2013. Taivaankotiin enkeli sylissään kantaa,
ei kukaan nyt huolissaan olla saa.
Siel on Jumalan kaunis maa.
Levon hetki on tullut,
taivas Sinut syliinsä sulkenut.
On aika jäähyväisten.
Muistoa kunnioittaen
Päivi, Joonas, Jesse, Juuso ja Justiina
Sari+Jukka ja Essi
Miia+Ari ja Pyry ja Matilda
Työkaverit merellä ja mantereella.
Kiitos Viking Linelle ja M/s Isabellan henkilökunnalle saamistani
lahjoista ja muistamisista jäädessäni eläkepäiviä viettämään.
Marja Virtala os. Peltonen
Kevätkokous
Aika: torstai 25.4.2013 klo 14
Paikka: ravintola Brahen Kellari
Hyvät viihdeammattilaiset, kevätkokous järjestetään lounaan merkeissä Turussa, ravintola Brahen Kellarissa (Puolalankatu 1, 20100 TURKU,
www.brahenkellari.fi)
Kokouksessa käsitellään viralliset kevätkokousasiat sekä tulevat tapahtumat.
Ilmoittautumiset viimeistään 11.4.2013
Ninalle: [email protected].
Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan!
Vaikeusaste:
2
Vaikeusaste:
7 91
3
989 53648 17425 3
4 6 2
1 59
8
775 47532 96364 6
9 3 1
5 45
7
263 21817 35189 7
8 2 6
6 84
4
31 995 273 8
4 6 9 8 1 2 7 5
12 846 457 9
3 12
9
6 2 8 5 3
8 3 9 1 6
6
1
2
8
9
4
7
3
5
5 2 8
4
Vaikeusaste:
9 65
1 42
8 2 5
878 7
4 3 2 7 1 6 9
1 88
9 51
3 4 7
229 4
3 5 7 2 6 1 4
6 43
3 89
7 9 2
454 6
2 1 6 9 5 3 8
8 72
4 36
9 5 6
11 5
6 7 9 5 1 2 8 3
63 8
5 27
8 63
4 7 1
1-2013 | MS
7 9vastaukset:6-2012
1 4 47
Oikeat
5 2 4 7
3
5
6
8
1
7
2
4
9
www.aisudoku.com
Äitimme, Mummi, työkaverimme
Sirkka Silvferhuth
s. 12.6.1941
k. 21.1.2013
Lämpimät kiitokset Viking Linelle
ja M/s Isabellan työkavereille kuluneista vuosista ja merkkipäiväni
muistamisesta sekä lahjoista.
Ari Lehtiö
Lämpimät kiitokset M/s Amorellan
entisille ja nykyisille työntekijöille
sekä kiitos varustamolle, muistaessanne minua siirtyessäni 50+ kerhon jäseneksi. Ett hjärtligt tack till
M/s Amorellas nuvarande och gamla kollegor ( arbetare) samt ett tack
till rederiet för att ni kom ihåg mig
då jag tog steget till 50+ klubben.
Jorma Luoma
Laivan Viihdeammattilaiset (011)
Lähde remuilemaan! Etelä-Suomen osasto
ja Mepa ovat ostaneet lippuja Remu and the
Hurriganes -musikaaliin Linnamäen Peacockteatteriin. Esityspäivä on to 16.5.2013 klo
19.00. Vauhdikas rock-musikaali ei jätä ketään kylmäksi, saavuttihan Hurriganes mainetta hurjalla ja energisellä lavaesiintymisellä,
jollaista ei oltu aikaisemmin Suomessa koettu!
Lippuja on rajoitetusti, joten toimi nopeasti ja
varaa oma lippusi maaliskuun loppuun mennessä Mari Ikoselta, p. 050 528 3564,
s-posti: [email protected]. Lipussa
on viiden euron omavastuu. Katso lisätietoja:
www.peacockteatteri.fi ja www.smu.fi >
ammattiosastot > Etelä-Suomen osasto
AI15860
Lämpimästi kiittäen Tuulan ystäviä
ja työtovereita muistamisesta ja
osanotosta 14.12.2012.
Seppo Nurmi
Silja Europa, Silja Serenade,
erityisesti baariosasto
On minun vuoroni astua sivuun,
ja antaa muiden jatkaa matkaa.
Haluan esittää kiitokseni siitä kaveruudesta, jota olen osakseni
teiltä saanut. Nyt on aika sanoa
näkemiin. Kari Malén
Kiitti M/s Mariellan porukalle,
jotka muistivat täyttäessäni 50 v.
Kiittäen Hardo
Etelä-Suomen osasto (009)
Kevätkokous 16.4.2013, Helsinki
Satama-ala pitää kevätkokouksen tiistaina
16.4.2013 luottamusmiesten täydennyskurssin yhteydessä Helsingissä osoitteessa: John
Stenbergin ranta 6, 00530 Hki. (Kokouksen tarkempi kellonaika ja kokouskabinetti ilmoitetaan
myöhemmin osaston sivuilla: smu.fi >
satama-ala ja seuraavassa Merimies-lehdessä.)
(C) Arto Inkala
Tuula (Tupu) aloitti 1974 Länsi-Afrikan
risteilyillä M/s Finnpartnerilla ja
M/s Bore Starin myötä siirtyi 1977
Itämeren liikenteeseen, josta jäi
M/s Silja Serenadelta eläkkeelle 2006.
Tuulaa jäivät kaipaamaan puoliso ja
sisarukset perheineen.
Iso kiitos! kaikille mukaville työkavereille ja yhtiölle muistamisesta
siirtyessäni vapaaksi taiteilijaksi
ja onnea teille uusiin haasteisiin!
Olli Turunen, M/s Silja Europa
Satama-ala (003)
AI13851
Tarjoilija
Tuula Kaija Helena Nurmi
s. 9.2.1947 Juuka
Poistui rauhallisesti Terhokodissa
Helsingissä 1.12.2012.
Lämmin kiitos Suomen lipun alla
seilanneelle Botnican henkilökunnalle muistamisesta ja kuluneista vuosista jäädessäni eläkkeelle.
Rauni Söderlund
SYNTYMÄPÄIVÄT
www.aisudoku.com
Kaipaamaan jäivät sisaret perheineen
sekä muut sukulaiset ja ystävät.
KIITOS
(C) Arto Inkala
Lasse Juhani Ahola
s. 9.9.1956
k.19.12.2012
ELÄKKEELLE
AI13850
IN MEMORIAM
ajankoh ta ista
Sopimusta ei jätetä -tapaaminen 23.1.2013.
Lue juttu: www.smu.fi > Nettijutut
Merenkulun pätevyyskirjat antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kilpailuun saapui yhteensä 64 vastausta.
Voittaja oli tällä kertaa Kristoffer Lundqvist Kalannista.
Trafiksäkerhetsverket Trafi utfärdar behörighetsbrev för
sjöfart. Till tävlingen fick vi 64 svar. Vinnaren den här
gången blev Kristoffer Lundqvist från Kaland.
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected]
fö[email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
TELEFAX
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Postiosoite
Postadress
Asiakaspalvelu
Kundtjänst
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
+358 (0) 9 615 20 227
PL 65, 00531 Helsinki
Siltasaarenkatu 3–5,
katutaso Helsinki
PB 65, 00531 Helsingfors
Broholmsgatan 3–5,
gatuplan Helsingfors
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
Puhelinpäivystys
Telefonjour
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
Faksi: (09) 6131 1333
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Fax: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
48 palvelu
MS | 1-2013
sähköinen
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
www.kuljetusalantk.fi
www.kuljetusalantk.fi/se
Työnanajat tunnustivat ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi
23.1.1940.
Arbetsgivarna erkände fackförbunden och FFC som förhandlingsparter
23.1.1940.
Millä nimellä julistusta kutsutaan?
Hur kallar man den här deklarationen?
Valitse yksi vaihtoehto:
Välj ett alternativ:
a) Tammikuun kosinta
b) Tammikuun kihlaus
c) Tammikuun vihkiäiset
a) Januari månads frieri
b) Januari månads förlovning
c) Januari månads bröllop
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan
Merimieslehdessä nro 2/2013.
Bland alla som svarar rätt på frågan
lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta från
Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i
numret 2/2013 av tidningen Sjömannen.
Osallistu kilpailuun
20.3.2013 mennessä:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi
> viestintä > Merimies-lehden kilpailu
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä
mukaan vastaus ja omat yhteystietosi
(nimi, osoite, puhelinnumero).
Du kan delta i tävlingen senast
den 20.3.2013 på följande sätt:
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Skicka svaret till adressen:
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
Puheenjohtaja / Ordförande
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Simo Zitting
Kenneth Bengts
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Sihteeri / Sekreterare
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Anja Uusitalo
Kenneth Bondas
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
Toimitsija, Ahvenanmaa
Sihteeri / Sekreterare
Ombudsman, Åland
Tetta Härkönen
Henrik Lagerberg (09) 615 20 225 / 040 455 9834
(018) 199 20 /0400 478 884
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Klaus Lust
Taloudenhoitaja / Ekonom
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
Mikko Tuominen
Lakimies / Jurist
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Sannaleena Kallio
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
(09) 615 20 252 / 040 158 5057
Stiina Raitio
Toimitsija / Ombudsman
(09) 615 20 219
Carita Ojala
Kirjanpitäjä / Bokförare
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Tuula Ylhävuori
Toimitsija / Ombudsman
(09) 615 20 220
Satu Silta
Toimittaja / Journalist
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Toimitsija / Ombudsman
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Ilpo Minkkinen
Tiina Kytölä
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
(09) 615 20 257
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Simo Nurmi
Arja Merikallio
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
(09) 615 20 259
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen,
20100 Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER
FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin
varaukset Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings
stugans bokningar från
kontoret i Åbo