Transcript m/s Kristina Katarina - Suomen Merimies

lo k a K U U
6/ 2010
Nº
merimies
sjömannen
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
valmiustilassa
öljyntorjuntaan
24/7
HAE
perhe- tai kuntolomalle!
21.5.2011
Merimiesten kesäpäivät
I BEREDSKAP
för oljebekämpning
SKICKA DIN
julhälsning1
4
SISÄLTÖ:
Nº 6/2010
4 Suomalaista
merimies
risteilyosaamista
maailmalla
sjömannen
7 Suomenlinnan
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Finlands Sjöman-Union FSU rf
liikenne 60 vuotta
8 Jäänsärkijä sopii
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR
myös öljyntorjuntaan
Simo Zitting
Saana Lamminsivu
on luottomies
ULKOASU, TAITTO • LAYOUT
Rohkea Ruusu
TOIMITUS
11 Hae lomalle ja
kuntoilemaan!
12 Levin mökin hakuaika
Palveluun panostetaan M/s Kristina Katarinalla.
John Stenbergin ranta 6
2. kerros, 00530 Helsinki
puh. (09) 615 2020
Tarjoilija Satu Virtanen vie ammattitaidolla suomalaista
REDAKTION
risteilyosaamista maailmalle.
nyt käynnissä
John Stenbergs strand 6
2:a våningen, 00530 Helsingfors
tel. (09) 615 2020
PAINO
Art Print Oy 2010
ISSN 0355-872X
14 Kuljetusliittohanke
Kuljetusliittojen
yhteistyöhanke etenee
TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA •
REDAKTÖR, INFORMATÖR
10 Luottamusmies
pääkirjoitus
etenee
ILMOITUKSET / ANNONSER
13
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tidningen utkommer åtta gånger om året.
TILAUSHINNAT VUODELLE 2010
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
Matkailu- ja Huolinta-alan osasto (010) teki
virkistysretken Utön majakkasaarelle 5. syyskuuta.
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti
www.smu.fi > på svenska > kommunikation >
Sjömannen > mediakort
MERIMIES – SJÖMANNEN
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010
Sveaborgs Trafik Ab
60år
no aineisto toimituksessa
material i redaktion
ilmestyminen
utges
7
8
12.11.
17.12.
18.10.
22.11.
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
VAIHDE / VÄXEL
23
+358 (0)9 615 2020
TELEFAX
+358 (0)9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
jälkeen oli vuorossa hanketta varten viime
keväänä perustettujen seitsemän työryhmän
raportit tähänastisen työnsä tuloksista. Työryhmät ovat erikoistuneet eri kysymyksiin,
joita ovat edunvalvonta, järjestö-, koulutus- ja
viestintäasiat, talous, alueorganisaation kehittäminen, säännöt, henkilöstöasiat ja työttömyyskassa.
Työryhmissä on saatu aikaan alustava kartoitus ja yhteenveto eri liittojen nykytilanteista
ja peilattu niitä tulevan kuljetusliiton tarpeisiin sekä toiveisiin.
Kuljetusliittojen hallintojen kokous oli ilmapiiriltään avoin ja vuorovaikutteinen. Ajatuksia ja kommentteja vaihdettiin niin suuressa salissa kuin ryhmätöiden merkeissä.
Esille nousi erinomaisia ajatuksia ja ideoita.
Monissa ryhmissä oltiin samoilla linjoilla
hanketta koskevien mahdollisuuksien,
ä
n
rä
ää
m
haasteiden ja toiveiden osalta. Lähää
p
Hankkeen
aa
tökohta työlle on, että liiton on oltava
edunvalvont
on aikaansaada uusi
jäsentä lähellä: hankkeessa halutaan
ia yhdistävä
panostaa erityisesti paikallis- ja amja järjestövoim
mattiosastotoimintaan.
jäsenen
noin 100 000
Yhteiskokouksen päätteeksi todetliitto.
ti
at
m
am
n
la
tiin edellytysten yhteiseen kuljetusalan
kuljetusa
ammattiliittoon tähtäävän hankkeen
jatkamiseksi olevan hyvät ja sovittiin,
että työ uuden liiton perustamiseksi jatkuu.
Ensimmäisen kokonaishahmotelman uudesta kuljetusalan ammattiliitosta on tarkoitus
valmistua vuoden 2011 aikana.
Selvitystyö yhteisen kuljetusalan ammattiliiton perustamiseksi jatkuu. Näin totesivat
hankkeessa mukana olevien kuljetusliittojen
hallitukset Kirkkonummella 20.–21.9.2010
pitämässään yhteiskokouksessa. Reilut kaksi
vuotta sitten käynnistetyssä hankkeessa on
mukana kuusi ammattiliittoa: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan
Unioni IAU, Posti- ja logistiikka-alan unioni
PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY
ja Veturimiesten liitto VML. Hankkeen päämääränä on aikaansaada uusi edunvalvontaa
ja järjestövoimia yhdistävä noin 100 000 jäsenen kuljetusalan ammattiliitto.
Yhteistapaamisessa kuultiin aluksi projektin vetäjän, SAK:n entisen puheenjohtaja
Lauri Ihalaisen alustus hankkeesta. Tämän
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected] fö[email protected]
2
3
:
Teksti: Markku Jalonen, Saana Lamminsivu Kuvat: Saana Lamminsivu, Shutterstock
M/s Kristina Katarina pähkinänkuoressa:
- rakennettu Puolassa 1982
- pituus 138 metriä, leveys 22 metriä, korkeus 9 kantta, syväys 5,6 metriä
- liikennöi 1990-luvulla Konstantiv Simonov -nimisenä Helsinki–Pietari-reitillä
- ennen Suomeen tuloaan risteili The Iris-nimellä Maltan lipun alla Välimerellä
- Suomen lipun alle helmikuussa 2010, nimeksi M/s Kristina Katarina
- tiloja nyt noin 400 risteilyvieraalle
- kolme ruokaravintolaa: buffet, a’la carte ja bistro
- yksi kahvila ja ohjelmaravintola Nautilus Lounge sekä
ylimmällä kannella Meridian Club
- upea uima-allaskansi ja saunoista merimaisemanäköala
- Day Spa -osasto hemmotteluun ja kuntosali
M/s Kristina Katarina
kuin karamelli
suomalaista risteilyosaamista maailmalla
K
atarina-laiva on nimetty Pietari
Brahen vaimon mukaan. Varustamon uusi alus on lähes kolme
kertaa Kristina Reginaa suurempi. Alukseen tehtiin puoli vuotta mittavia kunnostustöitä Kotkan ja Naantalin (Luonnonmaa)
telakoilla, jonka tuloksena koko laiva sai
kauttaaltaan uuden silauksen! Varustamon
mukaan suurimmat investoinnit kohdistuivat tekniikkaan. Komentosillalla tehtiin
merkittäviä muutostöitä, muu muassa navigointijärjestelmät nykyaikaistettiin. Kaikki laivan neljä pääkonetta peruskorjattiin.
Aluksen marssivauhti on nyt huipussaan 18
solmua, jonka takaavat neljä Sulzerin dieseliä
yhteisteholtaan 17 500 hevosvoimaa.
Kristina Katarinan matkustajatilat pyrittiin
muovaamaan tuttuun Kristina Cruises-henkeen, vanhaa mahdollisimman paljon säilyttäen, mutta selkeästi uuteen aikakauteen siirtyen. Aluksen sisustusväreihin haluttiin hakea sointuvuutta ja tyylikyyttä kautta linjan.
Myös tilojen avaruus koettiin tärkeäksi. Erityisesti on panostettu matkustajahytteihin, joista
pienemmätkin ovat yhdeksän neliön ja suurimmat sviitit jopa 30 neliön kokoisia.
Kristina Cruises Oy:n uusi
lippulaiva, M/s Kristina Katarina,
toi Suomen lipun alle runsaasti
uusia merityöpaikkoja! Katarinan
miehistömäärä on nyt yhdessä
vahdissa 100, kun edeltäjällään
M/s Kristina Reginalla vastaava
luku oli 50 henkeä.
Käy lukemassa Merimies-Unionin kotisivuilta Markku Jalosen taustoittava
ja monipuolinen juttu Kristina Katarinan vaiheista Välimereltä Suomen lipun
alle: mikä muuttui, mitä odotettavissa:
www.smu.fi > Nettijutut > Kristina
Katarina
4
5
lähde: HKL/viestintä Kuva: Saana Lamminsivu
Suomenlinnan Liikenne Oy
60 vuotta
Raisa Rajala
hyttiemäntä/pesulanhoitaja
Kimmo Mikkola
tarjoilija
Olen työskennellyt Kristina
Aloitin työt Kristina Cruises -varustamossa
Cruises -varustamossa noin
M/s Kristina Katarinan liikennöinnin alkaessa.
kolmen vuoden ajan. Saavuin
Minulla ei ole aiempaa työkokemusta meriltä,
Katarinalle Reginalta, josta
mutta olen työskennellyt telakalla STX Eurominulla on aikaisempaa työpen alihankkijalla Royal Caribbean
kokemusta
keittiöpuolelta.
Cruises -varustamolle tulevien
Tarjoilijana olen työskennellyt
alusten ”kimpussa”.
noin 1,5 vuoden ajan. Laivatyön
Nykyisessä
työssäni
hyvä puoli on tehtävien vaihtelumukavaa on ihmisten tamahdollisuus. Tarjoilijan työtä pidän moni­
paaminen sekä työkaverit.
puolisena, hauskana ja mielenkiintoisena, kosPidän siitä, että risteillessä
ka työpäivien pituudet ja työajat vaihtelevat.
voi tutustua ja vierailla eri
Mikään päivä ei seuraa samanlaisena toistaan.
satamissa ja maissa. On hie­
Teemme lisäksi aluksella
noa nähdä
työtä viikoittain eri ravintoja ihailla uusia
loissa, mikä tarjoaa törniin
kaupunkeja muutamankin
Myötätuulta,
mukavaa vaihtelua.
tunnin ja pohtia, voisiko
miehistö
Katarinan ensimkyseisessä paikassa joskus
kuvailee
mäinen pitkä risteily on
lomaillakin.
risteily­­
lähtenyt mielestäni hyvin
Ensimmäinen törni Kakäyntiin. Aluksella on paltarinalla on lähtenyt käynliikenteen
jon uusia seilorikavereita,
tiin yllättävän hyvin. Asiakalkua.
mutta myös vanhoja tuttukaat ovat kehuneet uutta
ja. Uuden laivan liikkeellelaivaa, erityisesti hyttien
lähdön alussa puuhaa on
kokoa ja viihtyvyyttä sekä
paljon, mutta työ on mukavaa!
aurinkokansia. Uudesta aluksesta löytyy aina
pientä fiksailua, mutta asiat ja paikat järjestyvät
Juha ”Leva” Hyttinen
vähitellen kuntoon. Itse pidän aluksella erityisesmyymälänhoitaja
ti yleisistä tiloista, kuten Spa:sta, joka on todella kaunis! Henkilökunta on toiminut mielestäni
Merillä olen työskennelmyös hyvin yhteen, vaikka aluksella on paljon
lyt ainoastaan Kristina Cruises
uusia ja ns. vanhoja työntekijöitä M/s Kristina
-varustamon palveluksessa, jossa
Reginalta. Laiva itsessään on myös sopivan
kokoinen.
6
minulla pyörähti käyntiin juuri 17. työvuosi; hyvin olen siis viihtynyt! Uran
alussa oli kivaa, kun maat ja satamat vaihtuivat, mutta nyt kun olen
vieraillut jo useissa eri paikoissa
ja nähnyt paljon, sillä ei ole juuri
merkitystä mihin mennään.
Vuosien varrella olen työskennellyt muun muassa tiskarina, myymäläapulaisena ja hyttärinä. Nykyisessä myymälänhoitajan tehtävässä toimin seitsemättä
vuotta. Työskentelin myymälässä myös Kristina
Reginalla ennen Katarinalle tuloa. Olin varustelemassa myös Katarinan myymälää Kotkassa
kolme viikkoa ennen ensimmäistä risteilyä ja se
oli kyllä todella mielenkiintoista. Ennen ensimmäistä risteilyä hieman jännitti, kuinka uudet
tilat ja koneet toimivat, mutta hyvin on sujunut.
Pidän työssäni siitä, että voin keskittyä nyt
täysillä pelkästään myymälätyöhön: tuotteiden
tilaukseen ja myyntiin sekä myymälän kunnossapitoon ja kehittämiseen. Uusi myymälä on
hieno ja haluamme kehittää siitä mahdollisimman hyvin toimivan konseptin. Myymälässä on
tarjolla kaikki tykötarpeet, joita matkustaja voi
matkansa aikana tarvita aina hammastahnasta lämpimiin vaatteisiin.
M/s Kristina Katarina on
upea laiva. Henkilökunnan tilat, hytit, päivähuoneet jne.
ovat mielestäni nykyaikaisemmat kuin Reginalla. Uuden ja
vanhan henkilökunnan yhdistyminen on mennyt hyvin.
enlinnan
Nykyisin Suom
osittain
lautoilla tehdään vu
matkaa.
1,5 miljoonaa
S
uomenlinnan Liikenne Oy perustettiin 11.8.1950, kun aiemmin puolustusvoimien hallitsemien saarten
käyttö 1940-luvun lopussa lisääntyi niiden
avauduttua myös muille kaupunkilaisille.
SLL:n osakkaita olivat tuolloin Helsingin
kaupungin lisäksi puolustusministeriö, Valtion Metallitehtaat (Valmet) ja Suomen Matkailijayhdistys.
Liikennöinnin alettua olympiavuonna
1952 lautoilla taitettiin noin 800 000 matkaa vuosittain. Nykyisin Suomenlinnan
lautoilla tehdään 1,5 miljoonaa matkaa ja
kuljetetaan noin 20 000 ajoneuvoa vuosittain. Suomenlinnan Liikenne Oy:n omistaa
Helsingin kaupunki ja Suomen valtio yhtä
suurin osuuksin.
Varustamon lautat
Ensimmäinen, sekä matkustajien että ajoneuvojen kuljettamiseen soveltuva lautta
kastettiin M/s Suomenlinna-Sveaborgiksi.
1970-luvulla alkoi Suomenlinnan kehittäminen sotahistoriallisena matkailukohteena sekä asuin- ja virkistysalueena. Saarella
tehtävien mittavien kunnostustöiden vuoksi hankittiin vuonna 1978 toinen lautta,
M/s Ehrensvärd, joka soveltui myös raskaiden ajoneuvojen kuljettamiseen.
Suomenlinna-Sveaborg oli 1990-luvul-
le tultaessa peruskorjauksen tarpeessa, lisäksi lautalla oli vaikeuksia hoitaa
liikennettä kovina jäätalvina. Vuonna
2004 valmistui uusi, entisen kaltainen,
mutta myös monenlaisissa jääolosuhteissa selviytyvä lautta, joka kastettiin
M/s Suomenlinna II:ksi. Vanha alus,
Suomenlinna-Sveaborg, myytiin yksityiselle liikennöitsijälle. Lautta liikennöi
edelleen samalla reitillä Suomenlinnan
henkilöliikenteessä M/s Suokki-nimellä.
7
Teksti ja kuva: Saana Lamminsivu
Jm Kontio
Aimo
Myräkk
valmiustilassa
ä
öljyntorjuntaan
24/7
Uusia tuulia
Euroopan Merenkulun turvallisuusvirasto EMSA vuokrasi
jäänmurtaja Kontion öljyntorjuntatehtäviin pohjoiselle
Itämerelle kolmeksi vuodeksi 24.7.2010 alkaen. Sopimus sisältää
lisäksi kolmen vuoden option.
Ainutlaatuinen konsepti
Jäänmurtaja Kontio on kautta historian ensimmäinen perinteinen jäänmurtaja, joka
on valjastettu öljyntorjuntatyöhön. Euroopan Merenkulun turvallisuusvirasto EMSA
kilpailutti Itämeren pohjoisosien öljyntorjuntatyön viime vuonna. Voittajaksi selvisi
Arctia Shipping Oy:n jäänmurtaja Kontio.
Lähtövalmis alle vuorokaudessa
EMSA:lla on käytössään Euroopassa tällä
hetkellä 13 öljyntorjuntatyöhön soveltuvaa
alusta. Jäänmurtaja Kontion öljyntorjuntaaluetta on Pohjois-Itämeri. Öljyhaverin
sattuessa alus on lähtövalmis alle vuorokaudessa.
Jäänmurtajan lisävaljastus öljyntorjuntaan on nerokasta, eikä ole ihme että konseptista ollaan kiinnostuneita myös maailmalla. Pahin skenaario nimittäin olisi, että
öljyvahinko tapahtuisi jäiden aikaan. Jäänmurtaja ei kuitenkaan hyydy jäihin, toisin
kuin monet muut laivat. Varsinaisen öljyn­
8
keruun lisäksi jäänmurtajalla pystytään
myös hätähinaamaan muita aluksia.
Kaksi öljynkeräystapaa
Kontion kokonaisöljynkeräyskapasiteetti
on 2033 kuutiota öljyä. Öljyä voidaan kerätä kahdella eri tavalla. Jäykkien, mereen
laskettavien öljynkeräyspuomien etuna on
keruun nopeus.
”Kahdella 12 metrin keräyspuomilla varustettuna aluksen pyyhkäisyleveys on noin 50
metriä”, Arctia Ice Breaking Oy:n johtaja Kai
Valtari selostaa.
Perinteisillä avomeripuomeilla, joita
aluksen kannelta löytyy 500 metriä, öljyäkerätään puolestaan kasaan J- tai U-muotoiselta alueelta. Apuna voidaan käyttää
apuvenettä ja esimerkiksi pieniä troolareita
tai hinaajia. Kun öljy on saatu saarrettua,
se kerään alueelta pois kauko-ohjattavalla
vapaasti uivalla harjakeräimellä (robottiskimmeri).
kiinnostusta
on herättänyt
la.
myös maailmal
Öljyntorjunta-aluksille tilausta
Arctia Shipping Oy:n toimitusjohtaja Tero
Vauraste kertoo varustamon pyrkivän laajentamaan öljyntorjuntakonseptia mahdollisimman pian myös yhteen tai kahteen
muuhunkin varustamon alukseen, sillä
öljyntorjuntatöihin kykeneville laivoille on
selvä tilaus olemassa.
”Esimerkiksi saariston yhteysaluksilla
olisi mahdollista suorittaa öljyntorjuntaa.”
Suomen ympäristökeskus on arvioinut Suomen öljyntorjuntavalmiuden tarpeen olevan noin 30 000 kuution öljyä.
Hyviä uutisia, sanoo Aimo. Kerrankin! Suomen kauppamerenkulussa tapahtuu juuri nyt nimittäin historiaa. Samaan aikaan, kun monet
varustamot vaikeroivat ahdingossa, piskuinen kotkalaisyhtiö panostaa risteilyliikenteeseen.
Hii-o-hoi, sanoo Aimo.
”Vanha Rouva”, Kristina Regina, seilasi vuosia maailman meriä,
mutta säännösten takia se joutuu nyt luopumaan kruunustaan. Hieno liike varustamolta: ostivat tilalle uudemman paatin. Eivät ihan
uutta, mutta modernimman. Se, mikä Aimon mielestä on hienoa
on, että ensinnäkin kunnostus antaa töitä monille suomalaiselle.
Pari telakkaakin on saanut pitkästä aikaa hommia. Tämä kaikki on
hienoa! Suomalainen työ kunniaan! Mutta parasta on, että näin
saadaan lisää työpaikkoja suomalaiseen laivaan. Kun risteilyvieraita
odotetaan saatavan uuteen Kristina Katariinaan melkein tuplaten,
niinpä miehistönkin määrä lähes kaksinkertaistuu, tietää Aimo, kun
on lehtiä lukenut. Vanhat työntekijät saavat uuden, modernimman
laivan, ja uusia on palkattu. Aimo tietää, mikä on legendaarisen
miehistön henki, ja toivoo, että uudetkin työntekijät sen omaksuvat.
Hyvä palveluhan on kaiken A ja O. Tämä onkin erittäin tärkeää, sillä
harppaus on melkoinen. Vanha Regina oli aitoa ”vanhaa laivaa”, nyt
on aika uusien tuulien puhaltaa. Vaan vaikea on tehtävä. Miten ottavat vastaan uuden laivan ne, jotka tulivat romantiikan takia Reginalle. Onko uusi liian hieno? Onko romantiikka hävinnyt, kysyy Aimo.
Ettei vaan mentäisi liian paljon persoonattomaan tyyliin, jota suuret
ruotsinlaivat edustavat.
Hii-o-hoi!
Haaste on melkoinen ja hatunnoston arvoinen. Kotkalaisvarustamolle on joskus naureskeltu, mutta sepä näytti muille mallia. Eipä
enää irvistellä! Nyt on näytön paikka jälleen, tuumii Aimo. Kaikki
riippuu nyt siitä, miten uusi risteilijä lähtee liikenteeseen. Kyse ei
ole pelkästä komeasta laivasta, vaan ennen kaikkea sen miehistöstä
ja hengestä. Jotta päästäisiin edelleenkin näyttämään suuntaa, on
alku hoidettava komeasti kotiin. Mutta Aimo uskoo, että näin käy.
Hän kun luottaa suomalaiseen merenkävijään. Suotuisia tuulia M/s
Kristina Katariinalle!
Toivoo
Aimo Myräkkä
Lue pidempi juttu ja katso kuvia:
www.smu.fi > Nettijutut > J/m Kontio
9
Nyt kuntoilemaan!
Kuntoremonttipaikkoja
on vielä vapaana
HOLIDAY CLUB OuLUN EDEN
Oulu
peruskuntoremontti
15.–20.11.2010, täysihoito
oma osuus hinnasta 128 € (kokonaishinta 478 €)
Hakuaika päättyy 1.11.2010
Luottamusta herättävät
Teksti ja kuvat: Katja Gräsbeck
M
erimies-Unionin tämän vuoden
luottamusmieskurssien viimeinen osa, Luottamusmiesten
jatkokurssi 2, pidettiin syyskuun puolivälissä. Kyseessä oli luottamusmieskurssien
kolmas ja viimeinen viikon mittainen koulutusjakso samalle ryhmälle. Kursseille on
vuoden mittaan osallistunut 12 hengen porukka matkustaja-, rahti- ja väyläaluksilta.
Nyt kurssilaiset istuvat Hakaniemessä
Kuljetusliittojen takkahuoneessa keskustelemassa. Meneillään on koulutusjakson
päätös, jonka lopuksi keskustellaan yhdessä kurssien annista.
Käsitteet ojennukseen
M/s Silja Serenadella työskentelevällä Pekka
Ahmakarilla, 48, on vierähtänyt matkustajalaivoissa jo 25 vuotta. Hän on enimmäkseen työskennellyt baarimestarina, mutta
jokusen vuoden myös DJ:nä sekä risteilyisäntänä.
”Luottamusmieheksi minua on pyydetty
aiemminkin, mutta vasta nyt aika tuntui jotenkin kypsältä ja kaipasin enemmän sisältöä elämääni”, Pekka kertoo.
Luottamusmiestehtävät ja -kurssit ovat
tuoneet Pekan työskentelyyn lisää mielenkiintoa sekä tarjonneet myös uusia näkökulmia ajatteluun.
10
Luokkakuvassa vasemmalta oikealle: Jouni Pesola, Kristoffer Lundqvist, Anne Hagman,
Simo Kuoppamäki, Pekka Ahmakari, Jyrki Majaniemi, Niko Lindqvist, Susanna Mäntysaari,
Tommy Nieminen, Teodor Taht, Sebastian Kotilehto ja Reijo Koikkalainen
luottamusmiehet
Neuvottelujärjestys:
”Etenkin ensimmäisellä kurssilla tuli paljon uusia käsitteitä, joita minun täytyi pureskella ja pohtia myös jälkikäteen. Aluksi
minulla oli lakikirjat ja sopimukset kotona,
mutta siirsin ne melko pian laivalle, jossa
niitä eniten tarvitsee”, Pekka naurahtaa.
Oikopäätä
laivatoimikunnan kokoukseen
Pekka joutui heti luottamusmieheksi tultuaan tulikokeeseen, kun laivatoimikunnassa puitiin neljää eri tapausta kuukauden sisällä.
”Vaikka olin aiemmin ollut työsuojelutoimikunnan kokouksissa, laivatoimikunnan
ensimmäiset kokoukset jännittivät minua
melkoisesti. Tuollaisissa tilanteissa on aina
myös tunnetta mukana, kun kyseessä on työkavereiden työasiat”, Pekka muistelee.
Vaikka kokemus oli rankka, olivat tapaukset Pekan mukaan opettavaisia. Sanonta ”työ
tekijäänsä opettaa” pätee myös tässä tapauksessa. Serenadelta löytyy luottamusmies jokaiselta osastolta ja Pekka kertookin kysyvänsä neuvoa kokeneemmilta kollegoiltaan sekä
pääluottamusmieheltä.
”Minulla on toimivat välit esimiehiin, joten voin puhua asioista heidän kanssaan helposti. Mielestäni luottamusmiehen tärkein
tehtävä onkin yhteistyö – ei rähinä tai riehu-
minen – vaan oikeuksien ja velvollisuuksien
vaaliminen”, Pekka ynnää lopuksi.
Luottamusmieheksi
vain luottamuksella
Meritaito Oy:n väyläalus Oili 1:n päällikkönä
työskentelevä Simo Kuoppamäki, 42, kertoo
saaneensa kurssilta varmuutta hoitaa luottamusmiestehtäviään. Hän on ollut väyläalusten luottamusmiehenä vasta vuoden alusta
lähtien, joten vielä on paljon opittavaa.
”En olisi edes suostunut tehtävään, ellen
olisi päässyt näille kursseille”, Simo toteaa.
”Meillä on ollut paljon luentoja yleisestä
merenkulun lainsäädännöstä sekä työehtosopimuksista, lisäksi meille on kerrottu
työsuojelusta ja liitesopimuksista. Minusta
meillä on todella toimiva ja samanhenkinen
ryhmä kasassa”.
Simosta on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka erilaisia tapoja eri varustamoista ja laivoilta löytyy. Meritaito väylä- ja öljyntorjunta-aluksineen poikkeaa huomattavasti suurista matkustajavarustamoista sekä
monista rahtivarustamoista.
”Kurssin myötä tiedän tarkemmin, mitkä
asiat kuuluvat minun hoidettavakseni. Lisäksi niin sanotun marssijärjestyksen eli neuvottelujärjestyksen sisäistäminen on ollut
tärkeää”, Simo painottaa.
mitä tehdä, jos työsuhteessa
esiintyy ongelmia?
Mikäli työpaikallasi esiintyy työsuhteen ehtoihin, palkkaukseen tai muihin sopimuksiin liittyviä ongelmia, käänny ensin työnjohdon puoleen. Jos ette
löydä ongelmaan ratkaisua, käänny osasto- tai laivaluottamusmiehen puoleen.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada laiva- tai osastotasolla ratkaistuksi, luottamusmies tekee asiasta erimielisyysmuistion, jonka jälkeen asia
siirretään pääluottamusmiehen tietoon. Pääluottamusmies käy asianmukaiset neuvottelut henkilöstöosaston kanssa. Mikäli asia on edelleen erimielinen, asiasta tehdään tarvittavat pöytäkirjat, jonka jälkeen asia voidaan siirtää
liittoon, joka käy uudet neuvottelut työnantajan kanssa.
Asian jäädessä edelleen selvittämättä ja jos kyseessä on työehtosopimuksen
tulkintaerimielisyys, riita siirtyy neuvotteluihin liiton ja varustamoyhdistyksen
välillä. Jos riitaisuutta ei ole saatu selvitetyksi neuvotteluteitse, on mahdollista, että asian käsittely saatetaan asian sisällöstä riippuen käsiteltäväksi
työtuomioistuimeen tai yleiseen alioikeuteen.
YLLÄS SAAGA
Ylläsjärvi
29.11.–4.12.2010, täysihoito
oma osuus hinnasta 140 € (kokonaishinta 490 €)
Hakuaika päättyy 31.10.2010
SIUNTION HYVINVOINTIKESKUS
Siuntio
TEEMA: Tanssien kuntoa
6.–11.12.2010, täysihoito
oma osuus hinnasta 175 € (kokonaishinta 525 €)
Hakuaika päättyy 8.11.2010
LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI
Nastola
TEEMA: Keho ja mieli
12.–17.12.2010, täysihoito
oma osuushinnasta 165 € (kokonaishinta 515 €)
Hakuaika päättyy 8.11.2010
SAL:n lomien ja kuntoremontin hakukaavake
Hakukaavakkeen voit tulostaa SAL:n sivuilta tai tilata Merimies-Unionista
Arja Merikalliolta p. (09) 6152 0259 tai [email protected].
Hakukaavakkeen palautusosoite:
Ensisijainen tavoite on, että asiat saataisiin
ratkaistua mahdollisuuksien mukaan jo työpaikka- /alustasolla.
Arja Merikallio
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Kurssista lisää netissä:
smu.fi > koulutus > luottamusmieskurssit > LM-kurssi 2010
11
SMU:n Levin mökin vuokrahakemus, hiihtosesonki 2011
Ansökan om hyrning av FSU:s Levi-stuga, skidåkningssäsong 2011
MERI-LEVI 1 ja 2
Osoite: Puolirinteentie 22, Kittilä
Matkaa Rovaniemeltä Leville kertyy 170 km, Kolarista 80 km ja Kittilästä n. 17 km. Helsingistä on
suoria lentoja päivittäin 1–9 kpl vuodenajasta riippuen. Lentokenttäbussi liikennöi kaikilta lennoilta
elokuun lopusta toukokuun puoliväliin. Unionin
mökiltä on reilut kaksi kilometriä Levin keskustaan.
Varauksen voit varmistaa maksamalla vuokran 13.12.2010 mennessä!
Genom att betala hyran senast 13.12.2010 säkerställer du din reservering!
Nyt voit lähettää sähköisen
hakemuslomakkeen kotisivuilta:
www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut
> unionin mökit
Nu kan du skicka
ansökningsblanketten via webbsidan:
www.smu.fi > på svenska > medlemsskap >
medlemsförmånen > unionens stugor
Paritalo (Meri-Levi 1 ja 2):
Alakerta: aula, keittiö ja oleskelutila, sauna, WC,
vuodesohva kahdelle
Yläkerta: 2 makuuhuonetta, vuodepaikat 5 aikuiselle, lasten pinnasänky ja WC.
Varusteet: sähköhella, mikro, jääkaappi, leivänpaahdin, kahvinkeitin, astianpesukone, pölynimuri, pesukone, koneellinen kuivauskaappi, silitystarvikkeet. TV, video, radio, CD-soitin. Kakkospuolella
takka. Pihalla on kuusi autopistoketta.
Hiihtosesonki on ajalla 19.2.–23.4. (viikot 8–16)
Vuokra-aika on yksi viikko (lauantaista lauantaihin) hinta 360 €
Viikoilla 8–10 (19.2.–12.3.2010) on etusija lapsiperheillä.
Skidåkningssäsongen gäller tiden 19.2–23.4. (veckor 8–16)
Hyrestiden är en vecka (bytesdag lördag) pris 360 €
Veckor 8–10 (19.2–12.3.2010) barnfamiljer har förtur.
huomioimme vain kaksi vaihtoehtoa / vi beaktar bara två alternativ
Ajanjakso / Period: . . . . . / . . . . . – . . . . . / . . . . . tai vaihtoehtoisesti // eller alternativt . . . . . / . . . . . – . . . . . / . . . . .
Nimi / Namn: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Katuosoite / Gatuadress: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Hakemukset palautetaan osoitteella //
Postinumero / Postnummer: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Ansökningarna returneras till adressen:
Puhelin / Telefonnummer: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
Henkilötunnus / Personbeteckning: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Lasten lukumäärä ja iät / Antal barnen och deras ålder: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Matkailu- ja Huolinta-alan osasto (010) teki virkistysretken Utön majakkasaarelle 5. syyskuuta.
Matkaan osallistui kaikkiaan 22 osaston jäsentä sekä muutama avec. Syysretken sää oli
tuuleton ja vuodenaikaan nähden lämmin, auringonsäteistäkin saatiin nauttia osan aikaa.
Teksti: Katja Gräsbeck Kuvat: Minna Kiiski
U
töseen lähdettiin Turusta M/s
Lilyllä. Menomatka saarelle kesti
kaikkiaan kuusi tuntia, joten laivalla oli hyvää aikaa syödä, päivittää kuulumiset sekä ihastella merimaisemia. Paluumatka tultiin hieman eri reittiä ja aikaa
vierähti vain viisi tuntia.
Retkeläisten oppaana toimi lintumies,
luonto-opas ja toimittaja Seppo Sällylä. Osa
ryhmästä kiersi hänen mukanaan tutustumassa saaren luontoon ja linnustoon. Toiset saivat mennä paikallisen oppaan mukana majakan torniin, loput kiersivät saarta
omin päin. Saarella ehdittiin olla kaikkiaan
puolitoista tuntia.
Saarelta löytyy matkamuistomyymälä,
K-kauppa sekä pieni kirkko. Kirkossa pidetään jumalanpalvelus kahdesti vuodessa,
toinen on marraskuussa ennen kelien huonontumista ja toinen keskikesällä.
Mökkivaraamo /Stugor
Saaren sotaisa historia
John Stenbergin ranta 6 /
Majakka sijaitsee Utön saaressa, Länsi-Turunmaassa Saaristomeren sisääntuloväylän
varrella. Majakka on maamme vanhin yhä
toiminnassa oleva valomajakka. Saarella on
ollut erilaisia rakennelmia jo useamman
vuosisadan ajan. Ensimmäinen majakkatorni pystytettiin vuonna 1753, mutta se
John Stenbergs strand 6
00530 HELSINKI/HELSINGFORS
Allekirjoitus / Underskrift:
HUOM / OBS!
Tällä kaavakkeella haetaan vain hiihtosesongin vuokrauksia. Vain 15.11.2010 mennessä palautetut
hakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille 30.11.2010 mennessä.
Med den här blanketten ansöker du endast om hyrning för skidåkningssäsongen. Ansökningar som
12
returneras
senast den 15.11.2010 beaktas. Svar och räkning skickas till sökande senast 30.11.2010.
Syysretki Utön majakkasaarelle
räjäytettiin Suomen sodassa 1808–1809.
Vuonna 1814 saarelle pystytettiin uusi majakka, jonka kivet ovat vielä nykyisenkin
majakan runkona.
Utöläiset saivat kokea kovia molemmissa maailmansodissa. Ensimmäisen
maailmansodan aikana Saksan keisarillinen laivasto hyökkäsi saarelle, mutta Utön
tykkipatteristo sai hyökkääjät vetäytymään.
Talvisodassa Utössä puolustauduttiin Neuvostoliiton armeijan hävittäjien hyökkäystä
vastaan.
Saarella asuu nykyisin noin 50 henkeä.
Kesäksi saarelle muuttaa jonkin verran entisiä asukkaita vanhoihin kotitaloihinsa, silloin saarella vierailee myös paljon turisteja.
Uusi matka suunnitteilla
Osasto tutustui viime vuonna Bengtskärin
majakkasaareen.Tämänkertaisella paluumatkalla retkeläiset innostuivat suunnittelemaan seuraavaa retkeä Seilin saarelle,
jossa oli spitaalisten sairaala 1600–1700
-luvuilla, sen jälkeen saarella hoidettiin
mielisairaita aina 1960-luvulle saakka. Sittemmin sairaalarakennukset ja -alueet siirtyivät Turun yliopistolle, joka perusti sinne
Saaristomeren tutkimuslaitoksen.
Matkailu- ja Huolinta-alan osaston kokouksista ja retkistä tiedotetaan
Lisätiedustelut / Har du frågor?
Arja Merikallio, p. (09) 6152 0260
Merimies-lehdessä sekä osaston kotisivuilla.
13
Koonnut: Juhani Artto
Perhelomat ry:n lomat 2011
Lähetä
jouluterveiset
sähköpostilla lehteen
Merimies-lehden joulukuun
numerossa julkaistaan
joulutervehdyksiä, jotka ovat
Unionin jäsenille ja eläkeläisille
maksuttomia. Myös ne
päällystöliittoihin kuuluvat
merenkulkijat, jotka haluavat
tervehtiä seilauskavereitaan,
voivat tehdä sen maksutta.
Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies
tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain
niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä
tuttaviaan.
Perhelomat ry ja Suomen Merimies-Unioni
SMU ry järjestävät yhteistyössä ohjattuja
lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään
lomakeskus Huhmarissa, joka sijaitsee
Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta.
Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista
ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman
hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, jonka majoitus on
viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta.
Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat
lomalaiset maksavat itse.
Itämeren satamilla valoisat
lähitulevaisuudennäkymät,
mutta elpyminen hitaampaa
kuin aiemmin odotettiin.
Eläkeläisten erityisviikot
– eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen
Loma-aika
Hinta/hlö
Haku päättyy
Iloiten ikä kuluvi 24.–29.1.2011 110 euroa
09.12.2010
Hyvän olon viikko 7.–12.11.2011 90 euroa
16.09.2011
Työttömien erityisviikot
– työttömille ja heidän perheenjäsenilleen
Loma-aika
Hinta/hlö
Eväitä elämään 2.–7.5.2011
62,50 euroa
Haku päättyy
18.03.2011
Aikuisten
kustannus
lomapaketista
62,50 €
alle 16-vuotiaat
ilmaiseksi
Pienten lasten erityisviikot
Työttömät jäsenet voivat lähettää tervehdyksensä
suoraan Merimies-lehteen mieluiten sähköpostitse:
[email protected]
tai
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki.
Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset
on hyvä lähettää mitä pikimmiten tai viimeistään
marraskuun 8. päivään mennessä.
Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten,
että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja
etunimi toisessa.
– liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille
Loma-aika
Hinta hlö
Haku päättyy
Vekaraviikko 6.–11.6.2011 110 euroa
15.04.2011
Lisätiedot ja hakukaavakkeet:
Arja Merikallio / SMU ry
p. (09) 6152 0259 [email protected] tai
www.perhelomat.fi
Palautusosoite:
Suomen Merimies-Unioni SMU ry / Arja Merikallio
John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI
Itämeren
satamabarometri
2010:
Aikuisten
kustannus
lomapaketista
110€
alle 16-vuotiaat
ilmaiseksi
Itämeren satamabarometrin vastaajat ovat lähes yksimielisiä lähitulevaisuuden odotuksissaan: yhdeksän kymmenestä odottaa kasvua
sekä oman satamansa rahtivolyymeissa että
Itämeren taloudessa vuonna 2011. Odotukset
ovat parantuneet huomattavasti viime vuodesta, joskin useimmat satamat ennustavat
vain maltillista kasvua vuodelle 2011.
Baltic Port Index (BPI), joka antaa yleiskuvan satamien odotuksista tulevalle vuodelle,
on noussut merkittävästi viime vuodesta. BPI
on nyt 50 (18 viime vuonna), mikä tarkoittaa,
että satamien näkymät ovat erittäin hyvät. Hyvistä näkymistä huolimatta rahtivolyymeissa
päästäneen lamaa edeltävälle huipputasolle
Itämerellä vasta vuonna 2012 tai 2013. Kaikkien rahtityyppien määrien odotetaan kasvavan Itämerellä, mutta odotukset muiden kuin
irtolastien kehityksestä ovat parhaimmat.
Muuhun kuin irtolasteihin lasketaan muun
muassa kontit ja ro-ro-liikenne.
Kapasiteetti ja investoinnit
lisääntymässä satamissa
Useampi satama ilmoitti tämän vuoden kyselyssä kapasiteetin ja satamainvestointien
lisääntymisestä kuin vuosi sitten. Yli puolet
vastaajista odottaa kapasiteetin kasvavan
omassa satamassaan vuonna 2011. Lähes
sama määrä vastaajia ilmoitti investointien
lisääntyvän.
www.lomakeskushuhmari.com
Tutustu Baltic Port Indexiin
tarkemmin Merenkulkualan
Ruotsalaisliitot valittavat ILOlle
sairausvakuutuksen huonontamisesta
Ammattiliitto Seko ja päällystön ay-järjestöt SBF ja SFBF valittavat Kansainväliselle työjärjestölle ILOlle Ruotsin
päättäjien viime keväänä hyväksymistä
merimiesten sairausvakuutuksen huononnuksista. Ne tulevat voimaan vuoden 2011 alussa.
Siihen asti merimiehille maksetaan
täyttä palkkaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Ensi vuoden alusta lähtien merimiehille tulee yksi karenssipäivä ja sairausajan palkka ja sairauspäivä
an
meriltä
putoavat 80 prosenttiin palkasta.
Ammattiliitto Sekon varapuheenjohtaja Tomas Abrahamsson pitää uudistusta epäoikeudenmukaisena, koska
aluksilla työskentelevien palkat ovat pieniä. Muutos heikentää ruotsalaisalusten
vetovoimaa työpaikkoina. Abrahamsson
varoittaa, että huononnukset voivat sysätä ruotsalaisia merimiehiä hakeutumaan töihin muiden eurooppalaisten
merenkulkumaiden aluksille.
Lentolehtisiä matkustajille
Merimiesten pakottaminen rahdin käsittelyyn ja heikon ammattitaidon omaavien merimiesten palkkaaminen lautoille sisältävät turvallisuusriskin myös
matkustajille. Tästä kerrotaan syyskuun
puolivälissä julkistetussa lentolehtisessä. Sitä jaetaan useissa lauttasatamissa
osana Euroopan merimiesten ammattiliittojen ”Reilut lautat” -kampanjaa.
Jäsenmaksuvapautuksen hakeminen!
Jäsenmaksuvapautusta haetaan Merimies-Unionin jäsenrekisteriin toimitettavalla hakemuksella, jossa tulee olla selvitys siitä, miksi vapautusta haetaan ja miltä ajalta vapautus on tarpeen.
Jäsenmaksuvapautuksen syy: palkkatulosi on keskeytynyt äitiys-, isyys-, hoito-, tai vanhempainvapaan, opiskelun, varusmiespalveluksen, työttömyyden (Kelan peruspäiväraha), sairausloman
(Kelan päiväraha), eläkkeen tai jonkin muun syyn takia.
Liitä hakemukseen aina koulun, KELAn, viranomaisen tai muun vastaavan tahon antama todistus tai selvitys vapautuksen syystä (kopio riittää). Huom! Myös KELAn verkkosivulta tulostettu
jäljennös omista tiedoista riittää jäsenmaksuvapautuksen liitteeksi.
Suomen Merimies-Unioni ja SMU:n työttömyyskassa
JÄSENMAKSUVAPAUTUSHAKEMUS
Nimi:
Henkilötunnus:
Jäsenmaksuvapautuksen syy:
Ajalle:
Päiväys ja allekirjoitus:
Toimita jäsenmaksuvapautushakemus allekirjoitettuna ja liitteineen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin joko sähköisessä muodossa (skannattuna) tai postitse osoitteeseen:
sivuilla:
Jäsenrekisteri / Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
mkk.utu.fi
Lisätiedot: jäsenrekisterinhoitaja Tiina Kytölä, puh. (09) 6152 0257, s-posti: [email protected].
> Itämeren satamabarometri 2010
www.smu.fi > jäsenyys > jäsenmaksu > vapautus jäsenmaksusta
koulutus- ja tutkimus-keskuksen
14
maailm
Huom! Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista tuloa, on siitä aina maksettava jäsenmaksu.
15
Merimiesten sairausvakuutuksesta
uusi tietopaketti Kelan kotisivuilla
Kelan verkkosivuilla kerrotaan entistä tarkemmin
merimiesten sairausvakuutuksesta ja oikeudesta
Kela-korttiin sekä lääkekorvauksista.
Sivuille:
www.kela.fi/merimiehet ja www.fpa.fi/sjoman on kerätty
usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia esimerkiksi
Kela-kortista, Todistuksesta hoitoetuuksiin Suomessa,
sairausvakuutuksesta ja lääkkeiden suorakorvauksesta.
Hallituksen budjettiesityksen merenkulkuun
kohdistamat määrärahat vuodelle 2011
Luotsausliikelaitoksesta
valtion yhtiö vuoden 2011 alussa
Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle
2 044,6 miljoonan euron määrärahoja vuodeksi 2011. Liikennepolitiikan lohkolle esitetään yhteensä 1 642,3 miljoonaa euroa,
josta liikenneverkon osuus on
1 414,8 miljoonaa.
Hallitus esittää, että Luotsausliikelaitos
Finnpilot yhtiöitetään 1. tammikuuta 2011.
Esityksen mukaan Luotsausliikelaitoksen
liiketoiminnot siirrettäisiin uudelle valtion
kokonaan omistamalle osakeyhtiölle, jonka
tehtävänä on vastata luotsauksesta Suomen
merialueilla ja Saimaan syväväylillä. Perustettava osakeyhtiö muodostaisi konsernin, jonka tytäryhtiönä toimisi liikelaitoksen nykyinen
Yksi vesiväylähanke Uudenkaupungin meriväylän parannus
Merimies-Unionin ammattiosastot järjestävät yhteisen Merimiesten
Kesäpäivän 21.5.2011, merkitse päivämäärä siis jo nyt kalenteriisi!
Vapamuotoisen tapahtuman ohjelma on koko perheelle suunnattu.
Ajatus ammattiosastojen yhteistapaamisen järjestämisestä virisi
halusta tarjota jäsenistölle tilaisuus tutustua toisiinsa rennoissa ja
viihtyisissä merkeissä.
Ideoita ja toiveita Kesäpäiville tulevaksi ohjelmaksi kerätään
Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > ammattiosastot >
Merimiesten Kesäpäivät 2011. Voit myös lähettää toiveitasi suoraan
myös sähköpostitse osoitteeseen: [email protected].
Lisätietoa Merimiesten Kesäpäivästä saat oman ammattiosastosi
puheenjohtajalta. Tilaisuudesta tiedotetaan tarkemmin tulevissa
Merimies-lehdissä sekä Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi
– pysy siis
kuulolla!
16
Etusijalle asetetaan teiden, ratojen ja vesiväylien päivittäinen
liikennöitävyys. Hallitus esittää
teiden kunnossapitoon 235 miljoonaa, ratoihin 185 miljoonaa ja
meriväyliin 56 miljoonaa euroa.
Korjauksiin ja ylläpitoinvestointeihin kohdennetaan noin 352
miljoonaa euroa.
Liikenneverkkojen kehittämishankkeilla parannetaan liikenneoloja. Vuonna 2011 esitetään
käynnistettäväksi kolme uutta
tiehanketta, kolme ratahanketta
ja yksi vesiväylähanke, Uudenkaupungin meriväylän parannus.
Meriliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen
84,2 miljoonaa euroa
teriössä.
Liikenteen tukemiseen ja ostoihin esitetään 192,1 miljoonan
euron määrärahaa. Tästä käytettäisiin meriliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen 84,2 miljoonaa ja luotsauksen hintatukeen
4,2 miljoonaa euroa. Saariston
yhteysalusliikennettä ostetaan
7,9 miljoonalla eurolla.
SAK esittää kaikille suomalaisille
ammattitutkintoa
SAK esittää, että seuraavalla
vaalikaudella käynnistetään työ,
jonka tavoitteena on taata kaikille
suomalaisille ammattitutkinto.
Järjestön puheenjohtaja Lauri
Lylyn mukaan tämä tarkoittaisi,
että kaikki peruskoulunsa päättävät pääsisivät jatkamaan opintojaan toisen asteen koulutukseen,
ja että myös ne työikäiset, joilla
ei ole ammattitutkintoa, voisivat
suorittaa ammattitutkinnon.
”Suomessa on edelleen yli
400 000 työikäistä aikuista, joilta
puuttuu ammatillinen koulutus.
meriliikenteen jääneuvotapalvelua tarjoava
tytäryhtiö Ice Advisors Oy. (Luotsausliikelaitoksen omistusosuus 60 %, Arctia Shipping
Oy:n 40 %).
Luotsauspalveluja tarjoava osakeyhtiö
olisi valtion erityistehtäväyhtiö. Yhtiön omistajaohjaus säilyisi liikenne- ja viestintäminis-
Nuoria peruskoulun päättäviä
jää ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, lisäksi lähes 10 000
opiskelijaa keskeyttää ammatillisen koulutuksen joka vuosi.
Työelämässä on siis suuri määrä
vailla ammattitutkintoa olevia.
Työmarkkinoilla on kuitenkin
enää vähän tarjolla työtehtäviä,
joihin ei vaadita vähintään ammatillista perustutkintoa.”
SAK on jo vuosia puhunut
sen puolesta, että kaikille peruskoulunsa päättäville on taattava
joko opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka tai joku muu aktiivitoimi. On kansantaloudellisesti ja
inhimillisesti väärin, että monet
peruskoulun päättävistä jäävät
vaille minkäänlaista järkevää elämänsuuntaa.
Per-Erik Nelin
Merenkulun työllisyys- ja kilpailukykykysymyksiin
etsitään ratkaisuja EU:ssa
Euroopan komissio on nimittänyt MerimiesUnionin eläkkeellä olevan puheenjohtajan,
Per-Erik Nelinin, eurooppalaisen merenkulun työllisyyttä ja kilpailukyvyn haasteita pohtivaan erikoistyöryhmään. Työryhmä koostuu
puheenjohtajasta, jona toimii entinen liikennekomissaari Robert Coleman ja 12 riippumattomasta jäsenestä, jotka eivät suoranaisesti ole sidoksissa omiin taustaryhmiinsä,
mutta jotka edustavat kattavasti merenkulun
eri näkemyksiä.
Työryhmä etsii keinoja parantaa Euroopan merenkulun kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Työryhmän päätehtävä on miettiä ratkaisuja,
joilla eurooppalaista aluskantaa voidaan kasvattaa ja luoda samalla uusia, kilpailukykyisiä
merityöpaikkoja. Euroopan unionin alueella
esiintyy tällä hetkellä pulaa merenkulkijoista.
Uhkana on, että EU:n ulkopuoliset työntekijät valtaavat alaa heikommilla työehdoilla eurooppalaisten työntekijöiden kustannuksella.
EU:n merenkulun työllisyyttä ja kilpailukykyä
pohtivan työryhmän toimeksianto pohjautuu
EU:n vuoteen 2018 asti ulottuvaan meriliikennepolitiikkaan. Erikoistyöryhmän tulee kiinnittää toimeksiannossaan erityistä huomiota
sosiaalisiin kysymyksiin, kuten työmarkkinaasioihin, merenkulkualan houkuttelevuuteen,
meriklusterin tarpeisiin, alan opintovaatimuksiin ja työolosuhteisiin. Työryhmän tehtävä on
esimerkiksi tutkia, mistä EU:n tämänhetkinen
merenkulkijapula johtuu; esiintyykö alan imagossa tai kilpailukyvyssä puutteita.
Tämän lisäksi EU:n merenkulun erikoistyöryhmän on määrä selvittää, mitkä ovat
eurooppalaisten varustamoiden motiivit palkata merimiehiä EU:sta tai EU:n ulkopuolelta.
Työryhmä käy läpi myös esimerkiksi eurooppalaisten merenkulkijoiden koulutusjärjestelmää ja meriklusterin tarpeita työvoiman
saamiseksi.
Kuljetusliittojen
yhteistyöhanke
etenee
suunnitellun
mukaisesti
SAK:laisten kuljetusliittojen hallitukset näyttävät vihreää valoa
jatkaa työtä yhteisen kuljetusalojen ammattiliiton perustamiseksi,
jonka päämääränä on aikaansaada
uusi edunvalvontaa ja järjestövoimia yhdistävä noin 100 000 jäsenen logistiikka-alan ammattiliitto.
Hankkeessa ovat mukana Auto- ja
Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT,
Ilmailualan Unioni IAU, Posti- ja
logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ja Veturimiesten liitto
VML.
Kuljetusliittohankkeessa mukana olevien ammattiliittojen hallitukset pitivät yhteiskokouksen
20.-21.9.2010
Kirkkonummella.
Hyvässä yhteistyössä sujuneessa
tapaamisessa todettiin edellytysten yhteiseen kuljetusalan ammattiliittoon tähtäävän hankkeen
jatkamiseksi olevan hyvät. Työtä
uuden kuljetusalojen ammattiliiton perustamiseksi jatketaan näin
ollen suunnitellun mukaisesti.
Ensimmäisen kokonaishahmotelman uudeksi kuljetusalojen ammattiliitoksi on tarkoitus valmistua vuoden 2011 aikana.
Merimies-Unioni on nyt
Facebookissa!
– Liity nyt ryhmään!
17
Teemme sen mahdolliseksi
Ledare:
Transportförbundens
samarbetsprojekt går framåt
Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaa
asunnon oston jälkeen myös lomaan?
Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä.
Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen.
Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat.
Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai tule käymään konttorissamme.
Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi/asuntolaina.
18
Nordea Pankki Suomi Oyj
Utredningsarbetet för att bilda ett gemensamt fackförbund för transportbranschen
fortsätter. Det konstaterade styrelserna för
transportförbunden som deltar i projektet på
ett gemensamt möte i Kyrkslätt den 20–21
september. Sex fackförbund deltar i projektet
som startade för drygt två år sedan: Bil- och
Transportbranschens Arbetarförbund AKT,
Luftfartsunionen IAU, Post- och logistikbranschens union PAU, Finlands SjömansUnion, Finlands Flygvärdinne- och Stewardförening SLSY och Lokmannaförbundet
VML. Det huvudsakliga syftet med projektet
är att bilda ett nytt fackförbund för transportbranschen med omkring 100 000 medlemmar för att slå ihop intressebevakningsarbetet och organisationskrafterna.
Projektledaren, FFC:s förra ordförande
Lauri Ihalainen, höll ett inledande tal om projektet på det gemensamma mötet. Därefter
var det dags för de sju arbetsgrupperna som i
våras bildades för projektet att rapportera om
resultaten från sitt arbete. Arbetsgrupperna
är specialiserade på olika frågor, som intressebevakning, organisations-, utbildnings- och
kommunikationsfrågor, ekonomi, utveckling
av en regional organisation, bestämmelser,
personalfrågor och arbetslöshetskassan. Arbetsgrupperna har gjort en preliminär kartläggning och sammanfattning av de olika
förbundens nuvarande situation och speglat
dem mot det framtida transportförbundets
behov och önskemål.
Transportförbundens styrelsemöte var öppen och interaktiv. Åsikter och kommentarer
lämnades både i den stora salen och i grupparbetet. Det resulterade i mycket bra tankar
och idéer. Många grupper var eniga vad gäller
möjligheter, utmaningar och önskemål i anknytning till projektet. Utgångspunkten för arbetet var att förbundet ska stå medlemmarna
nära: i projektet vill man framför allt satsa på
lokal- och fackförbundsverksamheten.
Man avslutade det gemensamma mötet
genom att konstatera att förutsättningarna för att gå vidare med proa syftet
ig
kl
sa
d
vu
u
h
jektet för ett gemensamt fackförbund
Det
a
ld
bi
för transportbranschen är goda och
med projektet är att
enades om att fortsätta arbetet för
und
ett nytt fackförb
att bilda ett nytt förbund. Ett första
ed
m
en
utkast till transportbranschens nya
ransch
för transportb
ar.
fackförbund är beräknat att vara klart
00 medlemm
omkring 100 0
under 2011.
INNEHÅLL:
20 M/s Kristina Katarina
23
Sveaborgs Trafik Ab
24 I beredskap
för oljebekämpning
26 28 Om det finns problem
på jobbet?
Sjömännens Sommardag
21.5.2011
19
Text: Markku Jalonen, Saana Lamminsivu BILDER: Saana Lamminsivu
M/s Kristina Katarina
som en karamell
finländsk kryssningskompetens ute i världen
Kristina Cruises Oy:s nya flaggskepp,
M/s Kristina Katarina, förde med
sig många nya jobb till sjöss under
finländsk flagg! Besättningen ombord
på Katarina uppgår till 100 personer
under en resa, medan motsvarande
antal på föregångaren M/s Kristina
Regina var 50 personer.
F
artyget Katarina har döpts efter Per Brahes fru. Rederiets nya
fartyg är nästan tre gånger så stort som Kristina Regina. Under
ett halvår utfördes omfattande restaureringar på fartyget på varven i Kotka och Nådendal (Luonnonmaa), vilka resulterade i att hela
fartyget fick en ny touch. Enligt rederiet gjordes de största investeringarna i tekniken. Omfattande ändringar gjordes på kommandobryggan, bl.a. försågs fartyget med modernare navigationssystem. Alla fyra
huvudmaskiner ombord på fartyget genomgick grundläggande renovering. Fartyget kan numera uppnå en hastighet på 18 knop tack varje
fyra Sulzer diesel med en sammanlagd effekt på 17 500 hästkrafter.
Bekant Kristina Cruises-anda eftersträvades i passagerarutrymmena ombord på Kristina Katarina; så mycket gammalt och bekant som
möjligt, dock anpassat till en ny era. Fartygets inredningsfärger valdes
med samklang och stil i åtanke och även en rymlig känsla prioriterades. Rederiet har i synnerhet satsat på passagerarhytterna, av vilka de
minsta är nio kvadratmeter och de största sviterna så stora som 30
kvadratmeter.
20
Läs Markku Jalonens mångsidiga artikel
om Kristina Katarinas resa från Medelhavet till seglats under finländsk flagg:
vad förändrades, vad är att vänta på
Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi
> på svenska > kommunikation > webtexter
> Ms Kristina Katarina
M/s Kristina Katarina i ett nötskal:
- byggd i Polen 1982
- längd 138 meter, bredd 22 meter
- höjd 9 däck
- djup 5,6 meter
- trafikerade rutten Helsingfors-St. Petersburg
på 1990-talet under namnet Konstantiv Simonov
- seglade i Medelhavet under maltesisk flagg
under namnet The Iris före ankomsten till Finland
- under finländsk flagg i februari 2010,
döptes till M/s Kristina Katarina
- rymmer numera cirka 400 kryssningsgäster
- tre restauranger: buffé, a´la carte och bistro
- Café Katarina, Nautilus Lounge och Meridian Club
- ett härligt simbassängdäck och bastu med havsutsikt
- Day Spa-avdelning och gym
21
källa: HST/information Bild: Saana Lamminsivu
60år
Sveaborgs Trafik Ab
fyllde
Raisa Rajala
hyttvärdinna/tvätteriföreståndare
Jag började arbeta på Kristina Cruises-rederiet när M/s
Kristina Katarina började trafikera, för drygt sex veckor
sedan. Jag har ingen tidigare
arbetserfarenhet från havs,
men har arbetat på ett varv för
en underleverantör till STX Europe med fartyg som ska till rederiet
Royal Caribbean Cruises.
Det roliga med det här jobbet är att få
träffa människor. Mina arbetskamrater lyser
också upp arbetsdagen. Det är roligt att kunna besöka och lära känna olika hamnar och
länder när vi kryssar i världen. Efter jobbet är
man ibland så trött att man låter bli att gå i
land, men visst är det kul att få se och beundra nya städer, även om det bara är i några timmar, och se om staden ger en bild av en plats
som är värd att besöka på t.ex. semestern.
Den första resan med Katarina har gått förvånansvärt bra, tycker jag. Kunderna har berömt det nya fartyget, framför allt hytternas
storlek och trivsel samt soldäcket. Det finns
alltid något litet att fixa på ett nytt fartyg, men
allt ordnar sig med tiden. Själv tycker jag särskilt mycket om de allmänna utrymmena,
som till exempel fartygets spa, som är riktigt
vackert! Jag tycker också att personalen har
fungerat bra ihop, trots att det är mycket ny
personal och s.k. gammal personal från M/s
Kristina Regina. Fartyget är också lagom stort
– inte för litet och inte för stort.
Kimmo Mikkola
servitör
Jag har arbetat på Kristina Cruises i tre år. Jag
kom till Katarina från
Regina, där jag tidigare
arbetade på kökssidan.
22
butiken på Katarina i Kotka tre veckor innan
Nu har jag arbetat som servitör
den första kryssningen, vilket var riktigt ini cirka 1,5 år. Fördelen med att
tressant. Före den första kryssningen var jag
jobba på ett fartyg är att man i
lite spänd över hur de nya lokalerna och mamån av möjlighet alltid kan byta
skinerna fungerar, men allt har gått bra.
arbetsuppgifter, vilket gör att det
Det som jag gillar med mitt arbete på det
finns goda möjligheter till karriärnya fartyget är att jag kan koncentrera mig
utveckling.
helt på butiksarbetet: att beställa och sälja
Jag tycker att arbetet som servitör
produkter och hålla ordning på och utveckla
är mångsidigt, roligt och intressant eftersom
butiken. Den nya buarbetsdagarna och arbetstitiken är fin, och vi
derna varierar. Ingen dag är
vill utveckla den till
den andra lik. Dessutom arbeMedvind,
ett så välfungerande
tar vi en vecka i en restaurang,
besättningens
koncept som möjen i en annan, vilket ger trevlig
beskrivning
ligt. Butiken erbjuder
variation i arbetet.
alla de tillbehör som
Jag tycker att Katarinas första
av den första
en passagerare kan
långa kryssning har gått bra.
kryssning­s­
behöva under resan,
Jag har många nya seglarkomtrafiken
från tandkräm till
pisar på fartyget, men även
varma kläder.
gamla bekanta. Det är mycket
att göra när det nya fartyget
M/s Kristina Kataska iväg, men det är bara rorina är ett underbart
ligt! fartyg. Jag tycker att bland annat personalutrymmena, hytterna och dagrummen är modernare än de på Regina. I början var några
Juha ”Leva” Hyttinen
butiksföreståndare
spända över hur den nya och gamla personalen skulle fungera ihop, men jag har i alla fall
inte märkt av några problem i det avseendet,
Till havs har jag bara arbetat på Kristina
utan allt har gått bra hittills.
Cruises, där jag nyligen inledde mitt 17:e
arbetsår – jag har alltså trivts bra! I
början av min karriär var det roligt
att se olika länder och hamnar,
men med tiden har jag besökt
många olika platser och sett
mycket, så nu spelar det egentligen ingen roll vart jag åker.
Genom åren har jag arbetat
bland annat som diskare, butiksassistent och hyttvärd. Jag har haft min nuvarande tjänst som butiksföreståndare i sju år.
Jag arbetade också i butik på Kristina Regina,
innan jag kom hit till Katarina. Jag utrustade
S
veaborgs Trafik Ab grundades
11.8.1950, när användningen av
ön som tidigare styrts av försvarsmakten ökade i och med att den
öppnades även för andra stadsbor i slutet
av 1940-talet.
SLL:s delägare var då förutom Helsingfors stad försvarsministeriet, Statens Metallfabriker (Valmet) och Turistföreningen
i Finland.
När trafikeringen inleddes året för olympiaden 1952 gjorde färjorna cirka 800 000
resor om året. Nu för tiden gör Sveaborgsfärjorna 1,5 miljoner resor och transporterar cirka 20 000 fordon varje år. Sveaborgs
Trafik Ab ägs av Helsingfors stad och Staten i lika stora andelar.
Rederiets färjor
Den första färjan som lämpade sig både för
passagerar- och fordonstransport döptes
till M/s Suomenlinna-Sveaborg. På 1970-talet började utvecklingen av Sveaborg som
krigshistoriskt resmål samt som bostadsoch rekreationsområde. För de omfattande
remonterna som skulle göras på ön skaffades 1978 en annan färja, M/s Ehrensvärd,
som även lämpade sig för transport av tunga fordon.
Suomenlinna-Sveaborg hade behov av
en grundrenovering i början av 1990-talet,
dessutom hade färjan svårigheter att sköta trafiken under hårda isvintrar. År 2004
färdigställdes en ny färja som var lik den
förra, men som också klarade av många is-
Nu för tiden
a
gör Sveaborgsfärjorn
sor varje år.
1,5 miljoner re
förhållanden och fick namnet M/s Suomenlinna II. Det gamla fartyget, SuomenlinnaSveaborg, såldes till ett privat trafikföretag.
Färjan trafikerar fortfarande samma rutt i
Sveaborgs passagerartrafik, under namnet
M/s Suokki.
23
TeXT Och Bild: Saana Lamminsivu
Aimo
Myräkk
Europeiska sjösäkerhets­
byrån EMSA har hyrt
in isbrytaren Kontio för
isbrytningsuppdrag på norra
Östersjön i tre år framöver
från och med 24.7.2010.
Avtalet innehållet dessutom
option på tre år.
Läs texten i sin helhet:
www.smu.fi
> på svenska > kommunikation
ä
aimo
Nya vindar
> webtexter > Isbrytaren Kontio
ISBRYTAREN Kontio – i beredskap
för oljebekämpning 24/7
Isbrytaren Kontio är genom historien den
första traditionella isbrytaren som har utrustats för oljebekämpning. Europeiska
sjösäkerhetsbyrån EMSA konkurrensutsatte
oljebekämpningsarbetet i de norra delarna
av Östersjön förra året. Som vinnare stod
Arctia Shipping Ab:s isbrytare Kontio.
Redo att ge sig av på mindre än
ett dygn
EMSA har för tillfället tillgång till 13 fartyg
som lämpar sig för oljebekämpning i Europa. Isbrytaren Kontio har norra Östersjön
som sitt oljebekämpningsområde. Om det
sker en oljeolycka är fartyget redo att ge sig
av på mindre än ett dygn.
Det unika konceptet
esse runt
har väckt intr
om i världen.
24
Det är ett snilledrag att förse en isbrytare
med oljebekämpningsutrustning, så det är
inte så konstigt att konceptet väckte intresse
runt om i världen. Värsta möjliga scenario
skulle nämligen vara att det skulle ske en
oljeolycka under isen. En isbrytare skulle
dock klara av detta galant, vilket många andra fartyg inte skulle göra. Utöver egentlig
oljesanering skulle en isbrytare även i nödfall kunna bogsera andra fartyg och exempelvis hjälpa fartyg som kört på grund.
Två oljesaneringstekniker
Kontio kan totalt samla upp 2033 kubikmeter olja. Oljesaneringen kan ske på två olika
sätt. Fördelen med styva länsar som sänks
ner i havet är att det går snabbt att samla
upp oljan.
”Med två länsar som är 12 meter långa
har fartyget en avsökningsbredd på ungefär
50 meter”, redogör Kai Valtari, chef vid Arctia Ice Breaking Ab.
Med traditionella länsar för bruk på öp-
pet hav samlas olja upp från ett J- eller Uformat område. Fartyget kan ta hjälp av en
hjälpbåt och exempelvis av små trålare eller
bogserare. När oljan har ringats in samlats
den upp med fjärrstyrda robotskimmers,
som även lämpar sig för isförhållanden.
Efterfrågan på fartyg som är
utrustade för oljebekämpning
Tero Vauraste, verkställande direktör för
Arctia Shipping Ab, berättar att rederiet har
planer på att expandera oljebekämpningskonceptet så att detta så snart som möjligt
omfattar ännu ett eller två av rederiets fartyg. Det finns nämligen en tydlig efterfrågan på fartyg som är utrustade för oljebekämpningsarbete.
”Det skulle exempelvis varje möjligt att
utföra oljebekämpning med förbindelsefartygen i skärgården.”
Finlands miljöcentral uppskattar att Finlands behov av oljebekämpningsberedskap
uppgår till ungefär 30 000 kubikmeter olja.
Goda nyheter, säger Aimo. För en gångs skull! Just nu skrivs det
nämligen historia inom finsk handelssjöfart. Samtidigt som många rederier beklagar sig i krisen satsar ett litet bolag från Kotka på
kryssningstrafik.
Hi-ohoj! säger Aimo.
Den ”gamla damen” Kristina Regina seglade på världens hav i
många år, men måste på grund av bestämmelserna nu lämna över
kronan. Ett fin gest från rederiet: de köpte ett nyare fartyg istället.
Inte ett helt nytt, men modernare. Det som Aimo tycker är fint är
att till att börja med renoveringen ger arbete åt många finländare.
Ett par varv har för första gången på länge också fått arbete. Allt det
är bra! Ära åt det finska arbetet! Men det bästa är att man därmed
skapar fler arbetsplatser på det finska fartyget. Eftersom man förväntar sig nästan dubbelt så många kryssningsgäster på nya Kristina Katarina kommer även besättningen att fördubblas, vet Aimo
eftersom han har läst tidningen. Den gamla personalen får ett nytt,
modernare fartyg, och ny personal har anställts. Aimo känner till
andan hos den legendariska besättningen och hoppas att även den
nya personalen tar den till sig. Bra service är ju A och O. Det är
oerhört viktigt, eftersom det är ett relativt stort steg. Gamla Regina
var ett äkta ”gammalt fartyg”, nu är det tid för nya vindar att blåsa.
Men uppgiften blir svår. Hur tas det nya fartyget emot av de som
kom till Regina för romantikens skull? Är det nya fartyget för fint?
Har romantiken försvunnit, frågar Aimo. Bara man inte går alltför
mycket mot den opersonliga stilen som de stora svenskfartygen representerar.
Hi-ohoj!
Utmaningen är stor och värd att lyfta på hatten för. Ibland har
det skrattats åt rederiet från Kotka, men nu har det visat vägen. Nu
har skratten tystnat! Det är återigen upp till bevis, funderar Aimo.
Allt beror nu på hur den nya kryssaren kommer igång. Det handlar inte längre bara om ett vackert fartyg, utan framför allt om dess
besättning och anda. Det gäller att få en bra start om man återigen
ska visa vägen. Men Aimo tror att det blir så. Han litar på den finska
sjömannen. Gynnsamma vindar till M/s Kristina Katarina!
Önskar
Aimo Myräkkä
25
sammanställt: Juhani Artto
Förtroendeingivande
förtroendemän
S
TeXT: Katja Gräsbeck
ista delen av Sjömans-Unionens
förtroendemannakurs för i år, Fortsättningskurs för förtroendemän
2, hölls i mitten av september. Det var frågan om förtroendemannakursernas tredje
och sista veckolånga skolningsperiod för
samma grupp. Under året har grupper på
12 personer från passagerar-, frakt- och farledsfartyg deltagit i kurserna.
Nu sitter kursdeltagarna och diskuterar
vid en öppen spis på Transportförbundet i
Hagnäs. Det är skolningsperiodens avslutning som pågår, och man avslutar med att
tillsammans diskutera vad kursen har gett.
Justering av begreppen
Pekka Ahmakari, 48, som jobbar på M/s
Silja Serenade, har redan varit på passagerarbåtarna i 25 år. Han har mest arbetat
som barmästare, men även något år som
DJ och som kryssningsvärd.
”Man har bett mig bli förtroendeman
tidigare också, men inte förrän nu började
tiden på något sätt kännas mogen och jag
behövde mera innehåll i mitt liv”, berättar
Pekka.
Förtroendemannauppdragen och –kurserna har ökat Pekkas intresse för arbetet
och erbjudit nya synvinklar.
”Speciellt på den första kursen kom
det upp många nya begrepp som jag var
tvungen att processa och reflektera över
även efteråt. Först hade jag lagböckerna och
kontrakten hemma, men jag flyttade ganska snart över dem till båten, där de behövs
mest”, säger Pekka och skrattar till.
Raka vägen till
fartygskommissionens möte
Som nybliven förtroendeman utsattes Pekka genast för ett eldprov när fyra olika fall
behandlades i fartygskommissionen inom
en månad.
”Även om jag tidigare varit med på arbetsskyddskommittés möten, så var jag
ganska nervös inför fartygskommissionens
första möten. I situationer där det är frågan
26
om arbetskamraternas arbete är det också
alltid känslor inblandade”, erinrar sig Pekka.
Även om det var en tung erfarenhet, så
tycker Pekka att mötena var lärorika. Ordspråket ”arbetet är den bästa läraren” stämmer även i det här fallet. På Serenade finns
en förtroendeman på varje avdelning och
Pekka berättar också att han frågat råd av
mera erfarna kollegor och av huvudförtroendemannen.
”Det fungerar bra mellan mig och förmännen, så jag kan lätt prata om saker
med dem. Jag tycker att en förtroendemans
viktigaste uppgift är samarbete – inte gräl
och bråk – utan att sköta om rättigheter och
skyldigheter”, tillägger Pekka avslutningsvis.
Förtroende krävs för
att bli förtroendeman
Simo Kuoppamäki, 42, som arbetar som
befälhavare på Meritaito Ab:s farledsfartyg Oili 1, berättar att kursen gett honom
självsäkerheten för att sköta sina förtroendemannauppdrag. Han har bara varit förtroendeman för farledsfartyget sedan årets
början, så han har ännu mycket att lära.
”Jag skulle inte ens ha gått med på att bli
förtroendeman om jag inte skulle kommit
med på de här kurserna”, konstaterar Simo.
”Vi har haft många föreläsningar om
lagstiftningen för den allmänna sjöfarten
och om kollektivavtalen, dessutom har vi
fått höra om arbetarskydd och förhandlingssystem. Jag tycker att vi har varit en
väldigt fungerande och likasinnad grupp”.
Simo tycker att det har varit intressant
att lägga märke till hur annorlunda vanor
olika rederier och fartyg har. Meritaito med
dess farleds- och oljebekämpningsfartyg
skiljer sig märkbart från de stora passagerarrederierna och många fraktrederier.
”Med kursen vet jag bättre vilka saker
som det är min uppgift att sköta om. Dessutom har internaliseringen av den så kal�lade marschordningen eller förhandlingssystemet varit viktig”, betonar Simo.
vä
överklagar beslutet
om försämrad sjukförsäkring till ILO
Skicka din
julhälsning
till tidningen per e-post
Vad göra om det finns
problem på jobbet?
Om det på arbetet uppstår problem som
rör anställningsvillkor, lön eller andra
avtalsfrågor skall du kontakta arbetsledningen. Kan ingen lösning hittas,
vända dig till avdelningens eller fartygets
förtroendeman.
Kan problemet inte heller lösas på
avdelnings- eller fartygsnivå, skall förtroendemannen göra upp ett protokoll
över meningsskiljaktigheten och därefter
ges frågan vidare till huvudförtroendemannen. Huvudförtroendemannen för
nödvändiga förhandlingar med personalavdelningen.
Om frågan fortfarande är stridig, skrivs
nödiga protokoll och därefter kan saken
föras vidare till förbundet som på nytt
förhandlar med arbetsgivaren. Är tvisten
fortfarande olöst och om den gäller meningsskiljaktighet beträffande
tolkningen av kollektivavtalet hänskjuts
frågan till förhandlingar mellan förbundet
och rederiföreningen. Har tvisten inte
kunnat lösas förhandlingsvägen är det
möjligt att frågan i sista hand hänskjuts
till domstol för avgörande. Beroende
på vad frågan gäller, är rättsinstansen
arbetsdomstol eller allmän underrätt.
Den primära målsättningen är
att frågorna i mån av möjlighet
skall kunna lösas redan på
arbetsplatsnivå/fartygsnivå.
Mer om kursen på internet:
smu.fi > på svenska > utbildning
> Förtroendemannautbildning >
Förtroendemannakurs 2010
Från
v
rldens ha
I decembernumret av
Sjömannen publiceras
julhälsningar, som är gratis
för Unionens medlemmar
och pensionärer. Även
de sjöfarare som hör till
befälsförbunden och som
vill skicka hälsningar till sina
kollegor kan göra detta
utan kostnad.
Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje
arbetsplats ihop namnet på dem som vill
skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa
medlemmar kan skicka sina hälsningar direkt
till Sjömannens redaktion per e-post till [email protected]
eller
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors.
Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi att hälsningarna skickas så fort
som möjligt, senast den 8 november.
Skicka hälsningarna som bilaga i Wordformat eller som Excel-tabell där efter-
namnet står i den första kolumnen och förnamnet i den andra.
Fackförbundet Seko och fartygsbefälsföreningarna SBF och SFBF vänder sig
till den Internationella arbetsorganisationen ILO för att överklaga de försämringar i sjukförsäkringen för sjömän
som de svenska beslutsfattarna godkände i våras. Försämringarna träder i
kraft i början av 2011.
Fram tills dess får sjömän full lön
från och med den första sjukdagen. Från
och med början av nästa år får sjömännen en karensdag, och sjukersättningen
och sjukdagen sjunker till 80 procent av
lönen.
Tomas Abrahamsson, vice ordförande i fackförbundet Seko, anser att reformen är orättvis eftersom besättningen
på fartyg har låga löner. Reformen gör
de svenska fartygen mindre attraktiva
som arbetsplats. Abrahamsson varnar
att försämringarna kan få svenska sjömän att söka sig till fartyg i andra europeiska sjöfartsländer.
Flygblad till passagerare
Att tvinga sjömän att hantera last och
att anställa sjömän med dåliga yrkeskunskaper på färjor medför en säkerhetsrisk även för passagerarna. Om det
berättas i ett flygblad som publicerades
i mitten av september. Flygbladet delas
ut i flera färjhamnar som en del av de
europeiska sjömansförbundens kampanj ”Rejäla färjor”.
Ansökan om medlemsavgiftsbefrielse!
För att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse skickar man in en ansökan till Sjömans-Unionens medlemsregister samt en förklaring till varför man ansöker om befrielse och vilken tidsperiod det gäller.
Skäl till befrielse från medlemsavgiften: din löneinkomst har avbrutits på grund av moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledighet, studier, värnplikt, arbetslöshet (grunddagpenning från
FPA), sjukledighet (dagpenning från FPA), pension eller något annat skäl.
Bifoga alltid ett intyg eller klargörande från skola, FPA, myndighet eller liknande med skäl till
befrielse (kopia räcker). OBS! En kopia på egna uppgifter utskriven från FPA:s hemsida räcker
som bilaga till ansökan om medlemsavgiftsbefrielse.
Finlands Sjömans-Union och FSU:s arbetslöshetskassa
Namn:
Personnummer:
Skäl till befrielse från medlemsavgiften:
För perioden:
Datum och underskrift:
Skicka den undertecknade ansökan om medlemsavgiftsbefrielse samt bilagor till SjömansUnionens medlemsregister i elektroniskt format (skannad) eller via post till:
Medlemsregistret / Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
Ytterligare information: Medlemsregisterhållare Tiina Kytölä, tel. (09) 6152 0257,
e-post: [email protected]. www.smu.fi > medlemsskap > medlemsavgift
> medlemsavgiftsbefrielse
Om du har en skattepliktig inkomst under befrielseperioden ska medlemsavgift alltid betalas på den.
27
Anslag till sjöfarten i regeringens budjetproposition för 2011
Nytt infopaket om sjukförsäkring
av sjömän på FPA:s hemsidor
Regeringen föreslår att kommunikationsministeriets förvaltningsområde får 2044,6 miljoner euro i anslag för år 2011. För den trafikpolitiska sektorn föreslås sammanlagt 1642,3
miljoner euro, av vilket trafiknätets andel är
1414,8 miljoner euro.
På webbadressen www.fpa.fi/sjoman
finns svar på frågor (FAQ) som ofta ställs av sjömän.
De behandlar FPA-kortet, intyget om vårdförmåner,
sjukförsäkringsfrågor och läkemedelsersättningar.
Trafiksituationen förbättras med hjälp
av utvecklingsprojekt för trafiknäten. Det
föreslås att man under 2011 inleder tre nya
vägprojekt, tre banprojekt och ett farledsprojekt, en förbättring av farleden till Nystad.
Transportförbundens
samarbetsprojekt
framskrider
enligt planerna
84,2 miljoner euro för
FFC föreslår yrkesexamen åt alla finländare
Sjömans-Unionens fackavdelningar ordnar ett gemensamt jippo,
Sjömännens Sommardag, den 21 maj 2011. Skriv upp detta datum i
din kalender redan nu!
Programmet under jippot riktar sig till hela familjen. Bakom idén om
ett gemensamt evenemang för fackavdelningarna ligger en önskan
om att medlemmarna ska kunna bekanta sig med varandra under
avslappnande och trivsamma förhållanden.
Idéer och önskemål om programmet på Sommardagen
samlas in på Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > ammattiosastot > Merimiesten Kesäpäivät 2011 (på
finska). Du kan även skicka dina önskemål direkt per e-post till adressen: [email protected].
Du får mer information om Sjömännens Sommardag av ordföranden
för din fackavdelning. Mer detaljerad information om jippot i kommande nummer av Sjömannen och på Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > pa svenska.
de!
ran
På återhö
SAK föreslår att man under följande valperiod inleder ett arbete
med målsättningen att alla finländare ska ha möjligheten att
avlägga en yrkesexamen. Enligt
Lauri Lyly, ordförande för organisationen, skulle detta innebära att
alla som har gått ut grundskolan
skulle få fortsätta med en utbildning på andra stadiet och att de
som är i arbetsför ålder skulle ha
möjligheten att avlägga en yrkesexamen.
”I Finland finns fortfarande
över 400 000 personer i arbetsför
ålder som saknar yrkesexamen.
Ungdomar som går ut grundskolan hamnar utanför yrkesutbildningen och dessutom hop-
par nästan 10 000 studerande
av yrkesutbildningen varje år. Det
finns alltså ett stort antal finländare som saknar yrkesexamen ute
i arbetslivet, men på arbetsmarknaden finns det numera få jobb,
som inte förutsätter åtminstone
en grundläggande yrkesutbildning.”
FFC har redan i många år talat för att alla som går ut grundskolan ska garanteras endera en
studie-, arbets- eller praktikplats
eller någon annan aktivitet. Det är
nationalekonomiskt och mänskligt sett fel att många ungdomar
som går ut grundskolan blir utan
någon vettig riktning i livet.
Ett farledsprojekt – farleden
till Nystad förbättras
att förbättra sjöfartens
Den dagliga användningen av vägar, banor
och farleder ställs i främsta rummet. För
basväghållningen anvisar regeringen 235 miljoner, för basbanhållningen 185 miljoner och
för underhåll av farleder 56 miljoner euro. För
reparationer och underhållsinvesteringar anvisas cirka 352 miljoner euro.
För stöd till trafiken och köp av trafiktjänster
föreslås ett anslag på 192,1 miljoner euro. Av
summan ska 84,2 miljoner euro användas för
att förbättra sjöfartens konkurrenskraft och
4,2 miljoner euro som prisstöd för lotsningen. Trafik med förbindelsefartyg i skärgården
köps för 7,9 miljoner euro.
EU söker lösningar på
sjöfartens sysselsättnings- och konkurrensfrågor
Europeiska kommissionen har utsett Sjömans-Unionens pensionerade ordförande
Per-Erik Nelin till en specialarbetsgrupp
som ska ta upp problemen med sysselsättningen och konkurrenskraften inom den europeiska sjöfarten. Arbetsgruppen består av
ordföranden, före detta trafikkommissarie
Robert Coleman, och 12 oberoende ledamöter, som inte har några direkta band med sina
bakgrundsgrupper, men som representerar
mycket olika syner på sjöfarten.
Arbetsgruppen söker sätt att förbättra
konkurrenskraften och sysselsättningen inom
den europeiska sjöfarten. Arbetsgruppens
Lotsverket blir statligt bolag
från början av 2011
Regeringen föreslår att Lotsverket Finnpilot bolagiseras från
den 1 januari 2011. Enligt förslaget ska affärsverksamheterna vid
Lotsverket flyttas över till ett nytt
aktiebolag, som i sin helhet ägs
av staten. Bolagets uppgift är att
svara för lotsningen på Finlands
havsområden och längs djuplederna på Saimen.
28
konkurrenskraft
Det aktiebolag som ska grundas föreslås bilda en koncern
med ett dotterbolag som utgörs
av affärsverket Finnpilots nuvarande dotterbolag Ice Advisors
Oy som erbjuder isrådgivningstjänster.
Per-Erik Nelin
huvuduppgift är att komma på lösningar för
att utöka det europeiska fartygsbeståndet och
samtidigt skapa nya, konkurrenskraftiga arbetsplatser till havs. Det råder för närvarande
brist på sjömän inom EU-området. Hotet är
att arbetare från länder utanför EU regerar
området med sämre arbetsvillkor på de europeiska arbetarnas bekostnad.
Uppdraget som arbetsgruppen fått för att
försöka lösa sysselsättningen och konkurrenskraften inom den europeiska sjöfarten
bottnar i EU:s sjötrafikpolitik, som sträcker
sig ända till 2018. Specialarbetsgruppen ska
fästa extra uppmärksamhet på sociala frågor,
som arbetsmarknadsfrågor, sjöfartsbranschens dragningskraft, sjöklusterns behov,
branschens utbildningskrav och arbetsförhållanden. Arbetsgruppen har till uppgift
att t.ex. undersöka vad den rådande bristen
på sjömän inom EU beror på, om det finns
några brister i bilden av branschen eller dess
konkurrenskraft.
Specialarbetsgruppen ska dessutom utreda vad de europeiska rederierna har för motiv för att anställa sjömän från EU eller från
länder utanför EU. Arbetsgruppen går också
igenom till exempel utbildningssystemet för
europeiska sjömän och sjöklusterns behov av
arbetskraft.
Styrelserna för transportförbunden
inom FFC visar grönt ljus för fortsatt arbete för ett gemensamt fackförbund. Målsättningen är att bilda
ett nytt fackförbund för logistikbranschen som förenar intressebevakningen och organisationernas krafter. Det nya fackförbundet kommer
att ha ungefär 100 000 medlemmar.
I projektet deltar Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund AKT,
Luftfartsunionen IAU, Post- och
logistikunionen PAU, Finlands Sjömans-Union FSU, Finlands Flygvärdinne- och Stewardförening SLSY
och Lokmannaförbundet VML.
Styrelserna för fackförbunden
som deltar i transportförbundsprojektet höll ett gemensamt möte i
Kyrkslätt 20–21.9.2010. Under mötet som förflöt i gott samförstånd
konstaterade deltagarna att det
finns goda förutsättningar för att
fortsätta projektet med ett gemensamt fackförbund inom transportbranschen som målsättning. Arbetet med projektet fortsätter således
enligt planerna. Avsikten är att ett
första utkast på det nya fackförbundet ska vara klart under 2011.
Sjömans-Unionen är nu i
Facebook!
Du kan söka gruppen i
Facebooks sökfunktion:
Finlands
Sjömans-Union.
29
Pekan
pähkinät
In Memoriam
Aksu työskenteli merellä lähes
40 vuotta ja viimeiseksi alukseksi
jäi m/s Canopus. Eläkkeelle hän
siirtyi -92.
Kevyet mullat peittäkööt
hautakumpusi ja saattakoot
lempeät tuulet purtesi viimeiseen
satamaan.
Kaipaamaan jäivät
Omaiset ja ystävät
Aksu siunattiin lähiomaisten
saattelemana 4.9.2010 Paraisilla.
----Pursimies
Auvo Aholainen
syntyi 3.7.1926 Johannes
kuoli 8.8.2010 Kaarina
Auvon merimiesura alkoi 1.7.1949
ja hänen ensimmäinen laiva oli
s/s Hermes.
Pasaatituuli puhaltaa lempeästi
muistollesi.
Kaivaten sukulaiset
----Eläkkeelle /
Pensionering
Paljon kiitoksia m/s Nordlandian
päällystölle ja miehistölle
saamastani lahjasta jäädessäni
eläkkeelle.
Soile Grandlund
Tuhannet kiitokset m/s Silja
Serenaden henkilökunnalle ja
Tallink Siljalle saamistani lahjoista.
Oli kiva seilata kanssanne,
mutta nyt alkoi uusi seilausjakso
elämässä “pienemmillä vesillä”.
Arja “Arska” Helovirta
Kiitokset Viking Linen ja m/s
Mariellan henkilökunnalle
yhteisistä työvuosista ja
30
lukuisista hyvistä hetkissä
Suomenlahden aalloilla.
Tack till personalen på Viking
Line och m/s Mariella för våra
arbetsår tillsammans och för
alla trevliga stunder på vågorna
i Finska viken.
Pursimies Ruoska
TACK till alla arbetskamrater för
de gemensamma åren, och
tack för presenterna.
Vi håller flaggan i topp!
KIITOS kaikille työkavereille
yhteisistä vuosista, ja kiitos
saamistani lahjoista.
Pidetään lippu korkealla!
Stig Hellman
----Kultamerkit /
Guldsmärken
Jorma Passi
Tuomo Kulikoff
----Osastot
tiedottavat /
Avdelningarna
Sisä-Suomen osasto
(001)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: ti 16.11.2010 klo 18.00
Paikka: Spahotel Casino,
Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna
Kokouksessa käydään lävitse
sääntöjen määräämät asiat.
Tervetuloa!
Pikkujoulut
Aika: la 4.12.2010 klo19.00
Paikka: Spahotel Casino,
Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna
Pitkänmatkalaisten
hotellimajoituskustannuksia
sponsoroidaan.
Ilmoittautumiset 20.11
mennessä Paavo Auviselle
p. 040 506 9468 tai
Seppo Immoselle
p. 050 368 2298.
Tervetuloa aktiivimerimiehet
sekä eläkeläiset!
Virkistysviikonloppu
Aika: 4.–6.2.2011
Paikka: Kylpylähotelli Rantasipi
Laajavuori Jyväskylässä
Osasto järjestää jäsenilleen
perheineen sekä eläkeläisille
virkistysviikonlopun Jyväskylän
Rantasipi Laajavuoressa.
Rantasipin alueella voit muun
muassa hiihtää, lasketella, uida,
keilata ja kuntoilla.
Ilmoittautumiset 7.1.2011
mennessä Paavo Auviselle
p. 040 506 9468 tai Seppo
Immoselle p. 050 3682298.
Mukaan mahtuu 30 ensiksi
ilmoittautunutta.
Satama-ala (003)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: ti 12.10.2010 klo 18.00
Paikka: Suomen MerimiesUnionin toimisto,
John Stenbergin ranta 6, Helsinki
Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Jäsenet tervetuloa!
Lounais-Suomen osasto
(006)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: to 25.11.2010 klo 18.00
Paikka: Osuuspankin kokoustila,
Maariankatu 4, Turku
Kokouksessa käsitellään sääntöjen
mukaiset asiat. Paikalla on liiton
edustaja. Osallistujien kesken
arvotaan mukava palkinto.
Kokouksen jälkeen on ruokailu.
Kaikki osaston jäsenet ovat
tervetulleita kokoukseen!
Hallitus
Osasto on varannut lippuja:
Turun Kaupunginteatterin
Kaaos -näytelmään
Esitykset: pe 29.10. ja pe 5.11.
Näytelmä kertoo naisista, joiden
elämää hallitsee kaaos. Komedian
ja tragedian rajamailla liikkuva
näytelmä naurattaa ja koskettaa.
Ennen esitystä tarjotaan kahvi,
leivos ja konjakki/likööri. Hinta
jäsenille 25 € (30 € avec), sisältää
lipun ja kahvitarjoilun.
Lippujen lunastus 25.10.
mennessä Turun toimistolta
Maariankatu 6 b,
p. (02) 233 7416.
Pidä kiirettä,
sillä lippuja on rajoitetusti!
Pikkujoulut
Aika: la 27.11. ja pe 3.12.
Paikka: Turun Hamburger Börs
Nauruviihteen mestari Heikki
Hilander muuntautuu moneksi.
Tapaat lavalla Tarja Halosen,
Mannerheimin ja Hjallis Harkimon.
Nauruhermoja koetellaan noin
tunnin verran. Esityksen jälkeen
nautitaan jouluateria. Hinta
jäseniltä 45 € (avec 60 €).
Lippujen lunastus viimeistään
viikkoa ennen tapahtumaa
Turun toimistolta
Maariankatu 6 b, 5. kerros
puh. (02) 233 7416
Lippuja on rajoitetusti,
joten ole nopea!
Itäkustin osasto (007)
Villa Varpusen mökkitalkoot
Aika: 5.-7.11.2010
Osoite: Pukasalmentie 148, Siltakylä
Tule mukaan vaikka koko perheen
voimin Villa Varpusen syystalkoisiin.
Ohjelmassa on muun muassa
makkaranpaistoa, saunomista ja
mukavaa yhdessäoloa.
Ilmoittautumiset 3.11. mennessä
Olli Kauraselle
p. 050 4581980
Tervetuloa!
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: ti 16.11.2010 klo 10.00
Paikka: Puutarhakatu 12,
48100 Kotka
Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!
Pikkujoulut
Aika: ti 16.11.2010 klo 18.00 alkaen
Juhlapaikka ilmoitetaan osaston
kotisivuilla myöhemmin.
Länsi-Suomen osasto (008)
1. Mitä väliä lautat M/l Merisilta ja M/l Meriluoto kulkevat?
Länsi-Suomen osaston jäsen, nyt voit vaikuttaa!
Länsi-Suomen osaston puheenjohtajan
ehdokasasettelukokoukset
Aika: ma 18.10. sekä pe 22.10. klo 10.00
(tilaisuuden kesto n. 1 tunti).
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Tarjolla myös kahvia!
a) Naantalin ja Rymättylän väliä
b) Nauvon ja Korppoon väliä
c) Oulunsalon ja Hailuodon väliä
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: pe 12.11.2010 klo 18.00
Paikka: SMU:n toimisto, Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Kokouksessa valitaan puheenjohtaja sekä hallituksen
varsinaiset ja varajäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
Kokouksen jälkeen on ruokailu.
Tervetuloa sankoin joukoin!
Hallitus
Pikkujoulut
Aika: la 20.11.2010 klo 19.00
Paikka: Ravintola Strampen, Rantakatu 6, Vaasan sisäsatama
Sitovat ilmoittautumiset 12.11. mennessä
Peter Simulle p. 050 464 1319 (ei jälki-ilmoittautumisia!).
Paikkoja on rajoitetusti! Hinta jäsenille 30 € (avec 45 €).
Maksu ennen juhlia Nordean tilille: 152830-123690
(viite pikkujoulu).
Tervetuloa!
Etelä-Suomen osasto (009)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: ti 23.11.2010 klo 12.00
Paikka: osaston toimisto Katajanokalla, Linnankatu 13, Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä
osaston toimihenkilöiden valinta kaudelle 2011–2012.
Lisätietoja: puheenjohtaja Rauno Mutka p. 046 876 7670.
Tervetuloa kaikki jäsenet!
Pikkujoulut
Aika: ke 17.11.2010 klo 18.00
Paikka: Ravintola Vanha Kellari, Helsinki
Pikkujouluissa on tarjolla ruokaa, juomaa, mukavaa seuraa sekä
tanssia. Hinta jäsenille 30 € (avec 40 €). Ruokana buffettipöydän
antimet, hintaan sis. eteispalvelu. Mukaan mahtuu noin
50 henkilöä. Sitovat ilmoittautumiset 27.10. mennessä
sähköpostitse [email protected].
Maininnat ruoka-allergioista ilmoittautumisen yhteydessä.
Etelä-Suomen osaston hallitus
Matkailu- ja Huolinta-ala (010)
Sääntömääräinen syyskokous
Aika: la 6.11.2010, klo 15.00 alkaen
Paikka: Radisson SAS Marina Palacessa, Linnankatu 32, Turku
Ilmoittautumiset 29.10.2010 mennessä työpaikoilla
[email protected] tai tekstiviestillä p. 050 5303081.
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen!
2. Northern Coasts -harjoitus järjestettiin tämän
vuoden syyskuussa ja se oli Suomen historian suurin
laivastotapahtuma. Merelliseen kriisinhallintaharjoitukseen
osallistui noin
a) 30 alusta 8 eri maasta,
b) 40 alusta 15 eri maasta vai
c) 50 alusta 13 eri maasta.
3. Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen (SLHY)
puheenjohtaja on
a) Hannu Hillo,
b) Raimo Wirrankoski vai
c) Bengt Sjöström.
4. Hiekkaan piirtyvät hetket, Merellä ei ole muistia ja
Murteet murenoot -runoteokset on kirjoittanut
a) Panu Rajala
b) Joni Skiftesvik
c) Asko Viholainen
5. Kuka oli Merimiespalvelutoimiston (MEPA) valitsema
”Vuoden merimiesurheilija ” vuonna 2009?
a) Tapio Lehto
b) Arja Ahonen
c) Esa Tammi
6. Mikä laiva voitti MEPAn valitsemana Kekkosen Kannun”
vuonna 2009?
a) M/s Swegard
b) M/s Laura
c) M/s Amorella
7. Kuinka paljon Kansainvälisen merenkulkujärjestön
(IMO) Lontoon toimistossa on työntekijöitä?
a) noin 100
b) noin 300
c) noin 500
8. Mikä oli ensimmäinen suomalainen ro-ro-lastilautta?
Lautta valmistui Rauma-Repolan
Rauman telakalta vuonna 1967.
a) M/s Juno
b) M/s Leo
c) M/s Bore VI
9. Kuka on kirjoittanut kirjat Kuunari Orionin haaksirikko,
Ristiaallokossa -Kertomuksia meriltä
ja Atlantic Unicorn?
a) Eino Koivistoinen
b) Juha Lehtonen
c) Joni Skiftesvik
10. Kuka on Suomen Meripelastusseura ry:n
toimitusjohtaja?
a) Kyösti Vesterinen
b) Paavo Waltari
c) Markku Mylly
Oikeat vastaukset: 1c, 2c, 3a, 4c, 5a, 6b, 7b, 8c, 9b, 10a
Korjausmies
Axel ”Aksu” Hjelt
syntyi 17.1.1937
nukkui pois kotonaan 22.8.2010
Koonnut: Pekka Mantere
31
lu
pai
l
i
K
ing
Tävl
Merimieslehden
kilpailuun tuli
tällä kertaa kaikkiaan 68
vastausta. Lähes kaikki osallistujat tiesivät, että
Kristina Cruisesin uusi alus on M/s Kristina
Katarina. Merimies-Unionin hallinnon sihteeri
Tetta Härkönen arpoi kilpailuun osallistuneiden
joukosta voittajaksi Jussi Vepsäläisen M/s
Norqueeniltä.
Den här gången inkom 68 svar till tidningen
Sjömannens tävling. Nästan alla visste
att Kristina Cruises nya fartyg heter M/s
Kristina Katarina. Sjömans-Unionens
förvaltningssekreterare Tetta Härkönen drog
en vinnare bland deltagarna, och vinnaren är
Jussi Vepsäläinen på M/s Norqueen.
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
+358 (0) 9 615 2020
TELEFAX
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid 1.5.–31.8. klo 8.00–15.30
MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin varaukset
Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings stugans
bokningar från kontoret i Åbo
Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa / Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE Siltasaarenkatu 3–5 00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
Broholmsgatan 3–5 00530 Helsingfors
32
Valitse yksi vaihtoehto:
Välj ett alternativ:
1) öljyntorjuntatyöhön,
1) för oljebekämpningsarbeten,
2) väylänhoitoon vai
2) som färja eller
3) rahtialukseksi.
3) som fraktfartyg.
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.
Voittajan nimi julkaistaan Merimies
-lehdessä nro 7/2010. Osallistu kilpailuun
20.10.2010 mennessä.
Bland alla som svarar rätt på frågan lottar
vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet
på vinnaren publiceras i numret 7/2010 av
tidningen Sjömannen. Du kan delta i
tävlingen senast den 20.10.2010.
Voit osallistua kilpailuun:
1. Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu
Du kan delta i tävlingen på följande sätt:
1. Via Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Tävlingen för Sjömannen
2. Tai lähetä vastaus postitse.
2. Eller per post:
Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi Skicka svar och dina kontakt uppgifter (nimi, osoite, puhelinnumero).
(namn, adress, telefonnummer).
Skicka svaret till adressen: Vastauksen voit lähettää osoitteella: Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
puh. / tel. (09) 615 20 230
Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid: 9.00 –11.00
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS: [email protected]
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
Puheenjohtaja / Ordförande
Simo Zitting
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Tetta Härkönen
(09) 615 20 252 / 040 455 9834
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Klaus Lust (09) 615 20 211 / 040 505 1957
+358 (0) 9 615 20 227
[email protected] fö[email protected]
Isbrytaren Kontio är tidernas
första traditionella isbrytare som
förutom för isbrytningsarbeten
även är utrustad
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Kenneth Bondas
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
VAIHDE / VÄXEL
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
Jäänmurtaja Kontio on kautta
historian ensimmäinen perinteinen
jäänmurtaja, joka on valjastettu
jäänmurtotöiden lisäksi
Toimitsija/Ombudsman
Carita Ojala
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Toimitsija / Ombudsman
Satu Silta (09) 615 20 213 / 040 526 3435
Toimitsija/Ombudsman
ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Anja Uusitalo
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
Toimitsija, Ahvenanmaa
Ombudsman,
Åland
Henrik Lagerberg (018) 199 20 /0400 478 884 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Taloudenhoitaja / Ekonom
Mikko Tuominen
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Stiina Raitio
(09) 615 20 219
Kirjanpitäjä / Bokförare
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Toimittaja / Journalist
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Tiina Kytölä
(09) 615 20 257
Toimitsija/Ombudsman
Niclas Nyberg
(09) 615 20 224 / 045 7731 2441
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Katja Gräsbeck
(09) 615 20210 / 045 7730 1021
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Kenneth Bengts
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Essi Voutilainen
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076
(hoitovapaalla / vårdledig)
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
Työttömyyskassanhoitaja / Arbetslöshetskassans föreståndare
Maritta Toivonen
(09) 615 20 230
Työttömyyskassavirkailijat / Arbetslöshetskassafunktionärer
(09) 615 2 0 230
Pirjo Aro-Nenonen
Niko Hutri
Varpu Klemola
Minna Rahtu
(äitiyslomalla / modersledig)
Tuulianna Raimoranta
(äitiyslomalla / modersledig)