Transcript 1 - Suomen Merimies

Helmikuu
1
Nº / 2011
merimies
sjömannen
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
Pursimies Sandström:
" vakituisia
Lisää
työpaikkoja
merenkulkuun! "
Ropax-laiva
M/S TRANSLANDIALLA
tuloerot ja
Social dumpning
eriarvoisuus kasvussa
på Ålands landskapsfärjor
TRANSPORTBRANSCHENS
1
Arbetslöshetskassas
tjänster
Ajankohta:
pääkirjoitus
SAL:n kuntolomalta
vinkkejä liikkumiseen
Pursimies ja Translandian laivaluottamusmies Petteri
ropax-laiva M/s Translandia Vuosaaressa. Laiva
Sandström muistuttaa, että nuorille pitäisi taata hyvät
tekee vuorokaudessa neljä lähtöä Helsingin ja
Tallinnan välillä.
lähtökohdat työelämään ja vakituisten työpaikkojen
määrää tulisi lisätä.
sisältö:
4 Ratikkalinjalla
12 Monitoimimurtaja Nordica
8 Törninvaihdon aika
13 Hae SAL:n
mennään rajoilla
10 Asiointi
Kuljetusalan
Työttömyyskassassa
11 Edunvalvontavaltuutus
saattoi laivan matkaan
Kuntoremonttiin tai
Perhekuntolomalle!
luottamusmiesten
täydennyskurssi 12.–13.4.2011
15 Uusi sähköinen
jäsenpalvelu on avattu
14 Merkitse kalenteriisi:
Nº 1/2011
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS
ILMOITUKSET • ANNONSER
MERIMIES – SJÖMANNEN
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011
VAIHDE / VÄXEL
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tidningen utkommer åtta gånger om året.
+358 (0)9 615 2020
TILAUSHINNAT (2011)
TELEFAX
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
2
3
4
5
6
7
8
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected] / fö[email protected]
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska > kommunikation >
Sjömannen > mediakort
Kylpylä kruunaa oleskelun
"Meidän ehdoton ykkössuosikki oli kylpylä, jossa vierailimme aamuin ja illoin",
Juha kertoo.
Hotellilta löytyi suuri lasten leikkihalli
ja konsolipelihuone, jossa isommatkin
viettivät mielellään aikaansa. Siellä poika
tutustui myös uusiin leikkikavereihin.
Lihaksille tuntumaa ja rentoutusta
Juha kertoo saaneensa useita hyviä kuntoiluvinkkejä ohjaajilta.
”Aerobiset jumppatunnit saivat aivan
uudet lihakset liikkeelle. Sykerajoista ja
harjoittelusta oli lisäksi oma oppituntinsa.”
Juhan mukaan liikuntakurssit tarjoavat
aina uusia ideoita, vaikka olisi harjaantunutkin urheilija. Lisäksi rentoutumisjutut ja eri lajien kokeileminen on helpompaa porukassa.
on turva sairauden varalta
+358 (0)9 615 20 227
M/s Kristina Katarinan kylmäkkö, Juha
Havutie, kävi SAL:n viisipäiväisen
perhekuntoloman poikansa kanssa viime
elokuussa. Lomapaikka oli Kylpylähotelli
Sanifani Kalajoella maankuulujen hiekkarantojen ja merimaiseman äärellä.
Kuntokurssilla kokeiltiin monia eri
lajeja, kuten liitokiekkogolfia ja keilausta.
Lisäksi tehtiin kävelykuntotesti, jumpattiin ja suoritettiin jännittäviä tehtävärasteja. Hiekkasärkillä tepasteleminen oli
hauskaa ja rentouttavaa puuhaa.
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
7.3.
18.4.
30.5.
22.8.
26.9.
31.10.
28.11.
25.3.
13.5.
27.6.
16.9.
14.10.
18.11.
16.12.
Voi suositella muillekin
"Kannattaa kokeilla ja hyödyntää SAL:n ja
Merimies-Unionin monipuolista liikuntatarjontaa, ja samalla tutustua kotimaan
monipuoliseen matkailutarjontaan.
Kalajoki-Kokkola -seutu tuntui hienolta
alueelta ja ihmiset olivat ystävällisiä!”
Sosiaalista polkumyyntiä
Ahvenanmaan maakuntalautoilla
Ahvenanmaan maakuntahallitus on linjannut
tämän vuoden budjetissaan, että saaristoliikennettä tulee hoitaa taloudellisesti kannattavasti. Maakuntahallituksen liikenneosastolla
ollaankin tekemässä uudelleenjärjestelyitä tilaaja- ja tuottajatoimintojen välillä. Meriliikenteen osalta tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa
kehitetään enemmän itsenäisen ja kilpailukykyisen yrityksen suuntaan. Tämän vuoden
budjetissa on myös linjattu, että saaristoliikenne tulee kilpailuttaa kustannussäästöjen
saavuttamiseksi. Kilpailuttaminen toteutetaan
yksityistämällä liiketoimintaa sopivilta osin,
kuten esimerkiksi saaristolautat. Yksityistäminen toteutetaan siten, että toiminnoista kilpailutetaan joko osa tai toiminnot kokonaan.
Mitä budjettilinjaus sitten tarkoittaa kyseisten alusten miehistöille? Ensimmäinen surullinen esimerkki saapuu M/s Gudingenilta,
jonka miehistön ruokahuolto annettiin ulkopuolisen alihankkijan hoitoon tarjousten perusteella. Kolme miehistön jäsenistä menetti
työpaikkansa aluksen kokkeina 1. helmikuuta
alkaen, ja heidät sijoitettiin uusiin tehtäviin
maakuntahallituksen muille lautoille. Samanaikaisesti menetettiin kolme saaristolaisille
tärkeää työpaikkaa.
Tilaajavastuulain mukaisesti maakuntahallituksen tulee pyytää urakoitsijalta selvitys
työntekijöihin sovellettavista työehtosopimuksista ennen kuin se laatii sopimuksen ura-
koitsijan kanssa. Merimies-Unionin saamien
tietojen mukaan mitään tällaista selvitystä ei
ole tähän mennessä tehty, vaikka sopimus on
allekirjoitettu.
Mitä hyötyjä maakuntahallituksen suorittamalla meriliikennetoiminnan kilpailuttamisella yritetään sitten saavuttaa? M/s
Gudingenilla toteutetussa ruokahuollon
ulkoistamisessa urakoitsijalle maksetaan
hänen tarjoamistaan palveluista vuosittain
maakunnan verorahoista tietty summa, joka
on kirjattu sopimukseen. Ollessaan hyvin
tietoisia siitä, ettei maakuntahallitus vaadi
minkään työehtosopimuksen noudattamista, urakoitsijat voivat polkea työntekijöiden
palkka- ja työehtoja sekä tehdä tarjouksensa
hinnalla, joka on huomattavasti alhaisempi
kuin maakuntahallituksen omat kustannukset samasta työstä. Kyseessä oleva työehtojen polkeminen voi johtaa myös siihen, että
urakoitsija kerää vuosittaista voittoa ja nappaa sen lisäksi myös osan saamistaan veronmaksajien rahoista omaan taskuunsa. Tämä
Ahvenanmaalla käytössä oleva menettelytapa
on täysin avointa ja maakuntahallitus katsoo
asiaa läpi sormiensa.
Harjoittamallaan toiminnalla maakuntahallitus tuhoaa pohjoismaista yhteistyötä ja
hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa työehtosopimuksien laatimisella ja noudattamisella on
suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.
>> Sivulta 13 löydät
tämän vuoden SAL-lomat Teksti: Katja Gräsbeck, Kuva: Aulis Merikarhu
Henrik Lagerberg
toimitsija/Ahvenanmaa
:
”Ratikkalinjalla
mennään rajoilla, mutta onni on, että työtä piisaa”
Ropax-laiva Translandialle
tulee tänä vuonna 10
vuotta Suomen lipun alla.
Alus tekee vuorokaudessa
neljä reissua Helsingin ja
Tallinnan välillä.
M
erimatka Helsingin ja Tallinnan välillä kestää noin
kolme ja puoli tuntia. Kaikki Itämerellä lyhyitä reittejä
työkseen seilaavat tuntevat ”ratikkalinjan”
haastavuuden: kannella ollaan paljon. Myös
ropax-laiva Translandia puretaan ja lastataan kahdeksan kertaa vuorokauden aikana.
”Rajoilla mennään monessa suhteessa,
mutta onneksi työtä piisaa”, määrittelee
aluksen miehistö työtään.
Tarkkaa lastausta
Karin Kerkel täydentää provianttivarastoa.
"Vapaa-aikana hiihdän ja laskettelen",
ripeä talousapulainen kertoo.
4
Aamukymmenen jälkeen Vuosaaressa on
ehditty purkaa päivän ensimmäinen lasti
rekkoja ja perävaunuja. Pakkanen pieksää
naamaa ja taivaalta tupruttaa hentoja lumihiutaleita.
Eckerö-varustamon toinen alus, M/s
Nordlandia, on parhaillaan telakalla telakalla,
joten Translandia hoitaa tänä aikana myös
sen kuljetuksia. Laivan läheisyyteen on ryhmittynyt teiden valtiaita, joiden kotimaiksi
on merkitty Itä-Euroopan maita. Translandiaan mahtuu kerrallaan noin 60–65 rekkaa,
joita vastaanottamassa täkillä on pursimies,
matruusi ja kolme puolimatruusia.
”Alukselle palkattiin viime kesänä yksi
ylimääräinen puolimatruusi. Hänestä on
ollut paljon apua, sillä rahtia on ollut kiitettävästi”, täkkimiehet kiittävät saamiaan
lisävoimia.
Täkkärit viittilöivät rekoille ohjeita
minne ajaa. Ruuma on ahdas ja autojen
koko on kasvanut aluksen rakentamisvuoden, 1976, jälkeen. Yksi täkkäri ohjaa kerrallaan yhtä kuljettajaa. Yhteisen
kielen puuttuessa ainoa keino kommunikoida on käyttää ”kansainvälistä”. Pelivara
on monesti vain kymmeniä senttejä, mutta
rekat taipuvat, kun neuvot ovat tarkat.
Katso kuvagalleria nettijutuissa:
www.smu.fi > viestintä > nettijutut > translandia
ng
le ”Jankke” Öli
-O
n
Ja
si
u
ru
at
M
aluksen
Translandian täkillä
tapäivällä,
kello neljältä il
aa
n
in
ll
Ta
sä
lähestyes
on yö.
voisi päätellä, että
ä
st
de
ey
m
pi
ka
ik
va
a
Satamaan tulon aikan
Translandialta löytyy yhteensä 96 vuodepaikkaa. Helsingistä kyytiin on noussut 45
matkustajaa. Päivälähtö on rauhallisempi kuin Tallinnan iltalähtö, jolloin laiva on
monesti tupaten täynnä. Laivaemäntä Reet
Bridon ja talousapulainen Karin Kerkelin
tehtävä on vastaanottaa laivaan saapuvat
kuljettajat.
”Annamme matkustajille hyttiavaimet ja
ohjeistamme heidät laivaan.”
Aluksella matkustaa pääosin rekkakuljettajia, jotka tulevat useista eri maista.
”Täällä on kuskeja Turkista, Bulgariasta,
Baltiasta, Puolasta, Venäjältä, Tsekeistä ja
Slovakiasta”, Karin ja Reet luettelevat.
Kuljettajat ajavat pitkiä matkoja – ja osa
taitaa jopa asua autoissaan – joten laivahenkilökunnan tapaaminen ja kuulumistenvaihto on valonpilkahdus muutoin yksinäisessä kuljettajan työssä.
”Laivallamme kulkee monia tuttuja kuljettajia. Osaamme neuvoa heille oikeat hytit
ja tiedämme kenen kanssa he haluavat esimerkiksi matkustaa, jos joku sattuisi vaikka
kuorsaamaan”, Karinia ja Reetiä naurattaa.
ättä,
lvottava herkeäm
Kuljetusala on tiivis
ammatillinen yhteisö
on kannella va
juu hyvin.
että kiinnitys su
Karin on työskennellyt Translandialla viisi vuotta, Reet kahdeksan. Naisten
valttikorttina on venäjän kielen taito, jota
monet Itä-Euroopasta saapuvat puhuvat.
Laivamiehistöstä ja rekkakuskeista on
muodostunut vuosien varrella tiivis ammatillinen yhteisö, jossa säännöllisesti
väliä liikennöivät tuntevat toisensa.
”Yhdessä vuorossa siivotaan keskimäärin noin 50–60 hyttiä”, Karin toteaa.
Laivaemäntä ja talousapulainen huolehtivat myös esimerkiksi henkilökunnan
hyteistä ja aluksen muiden tilojen, kuten
saunan, siisteydestä.
”Rekkakuskit käyttävät saunaa ahkerasti
matkan aikana”, Reet esittelee hyttien läheisyydessä sijaitsevaa saunatilaa.
”Pientä koristelua”
Kielikylpy haasteena,
mutta myös opettaa
Translandian henkilökunnasta noin 40 prosenttia on virolaisia ja tämän lisäksi moni
puhuu äidinkielenään myös ruotsia, joka
on aluksen virallinen kieli. Laivamiehistö
puhuu avoimesti laivalla esiintyvistä kieliseikoista. Kukaan ei väitä, etteikö kolmen
kielen ”sekametelisoppa” aiheuttaisi joskus
haasteita, mutta kaikesta on selvitty ja kielikylvyn myötä opitaan myös uutta.
”Voi sanoa, että opin suomea töihin tultuani, ja tässä sitä nyt haastellaan”, Karin tuumaa.
Karinin ja Reetin työt alkavat aamukolmelta. Matkustajat herätetään hytin oviin
koputtamalla, kun laiva alkaa lähestyä
Tallinnaa. Ensimmäisten matkustajien
poistuttua vuorossa on hyttien siivous.
”Hieman tässä ’koristellaan’”, Reet
vinkkaa.
”Koristeluun”, eli hyttien siivoukseen
on aikaa noin tunti ennen uusien matkustajien saapumista. Vanhat vuodevaatteet kerätään pois ja tilalle sijataan uudet.
Vessat siivotaan.
Provianttia triplaten
Päivittäiset kaksi lähtöä Helsingistä ja Tallinnasta tietävät tiivistahtista työskentelyä
aluksen keittiöön, jossa valmistetaan ruoat paitsi miehistölle, myös matkustajille.
Kesäisin Translandialla kulkee myös karavaanareita. Byssassa työskentelevät kokkistuju ja kokki. Töissä auttavat myös talousapulainen ja laivaemäntä.
”Aluksella liikennöi päivittäin noin 150
matkustajaa. Määrällisesti se ei ole paljon,
mutta todettava on, että yksi rekkamies pisjatkuu sivulla 7
5
Merenkulun synkkä yö 20 vuotta sitten
1976 rakennetussa laivassa on mittareita, joita ei toisaalta enää tapaa. ”Antiikkiin” törmää
Translandialla esimerkiksi konehuoneessa ja
komentosillalla. Seilatessaan Transgermanianimisenä Saksan lipun alla alus karahti kiville
Utön edustalla. Laivan kaulapulppi vaurioitui
pahasti ja on nykyisin nähtävillä Forum Marinumin edustalla.
Onnettomuudesta tuli viime vuoden joulukuussa täyteen 20 vuotta. Samana päivänä
telee kyllä poskeensa kolmen normaalimiehen muonat”, kokki Vesa Nyman ja kokkistuju Kari Kiuru vinkkaavat.
Keittiössä hääritään aamuvarhaisesta
myöhään yöhön. Työajoissa tai -tiloissa ei ole
byssaporukan mielestä mitään valitettavaa.
Vaikka alus on vanha, keittiötilat toimivat.
”Ainoastaan kylmätilat saisivat olla hieman suuremmat.”
Juhlavuosi 2011
Konemestari Fålke Karlström ”viimeisellä törnillä” Translandialla
ennen eläkkeen alkamista. Vuosien varrella on oppinut tuntemaan
M/s Translandialla sen koko Suomen
laivojen konehuoneet kuin omat taskunsa. Varustamon palveluk-
lipun alla liikennöinnin ajan. Törnin
sessa Fålke on ollut 15 vuotta ja sitä ennen hän työskenteli muun
päätyttyä hän suuntaa kohti kotiaan
muassa Lillgaardilla ja Lunnqvist-varustamoissa.
6
Kokkistuertti Kari Kiuru on työskennellyt
Paljon mahtuu ihmiselämään, niin myös
vuodesta -76 lähtien liikennöineen rahtilaiva Translandian kansiin.
”Kalikalle tulee tänä vuonna täyteen 10
vuotta Suomen lipun alla”, sähkönäyttelijäksi itseään tituleeraava Kari Hulkko kertoo.
Hulkko, joka vastaa siis aluksen sähkötöistä, oli hakemassa alusta Euroopasta,
kun se tuotiin Suomen lipun alle. Laiva
rakennettiin Hampurin telakalla vuonna
1976 ja kastettiin M/s Transgermaniaksi.
Ensin se liikennöi Saksan ja Suomen välillä
Saksan lipun alla ja tämän jälkeen Euroopan vesillä eri reiteillä ja lippujen alla, kunnes Rederi Ab Engship osti aluksen vuonna
2001 ja toi sen Suomen lipun alle. Vuonna
2004 laivan osti Eckerö-varustamo.
”Perskutti, nyt tuli koneeseen hieman
liikaa virtaa”, vääntää Hulkko kierroksia
alaspäin Translandian lähtiessä Tallinnasta
takaisin kohti Suomea.
Vanhassa aluksessa on omat jipponsa.
Sivusta tapahtumia seuraa laivan uusi konepäällikkö, Henrik Söderholm.
”Seilasin aikoinaan merillä ja tein siinä
välissä töitä Wärtsilälle maissa ja maailmalla, viimeksi Karibialla.”
Söderholm on hyvä esimerkki siitä, että
kerran hankittu konepuolen osaaminen ei
katoa. Translandialle onkin kiire saada uusia osaajia, sillä konemestari Fålke Karlströmin töihinlähdöt alkavat olla vähissä.
”Viimeistä törniä viedään”, mies myhäilee.
”Ainoa positiivinen suora on loppusuora”, Hulkko veistelee taustalla.
Konehuoneessa on rauhallista, kun alus
tekee lähtöä laiturista. Mittareita seurataan;
odotellaan. Hulkko kertoo tarinan lähetyssaarnaajasta, jolla oli kiire kohti määränpäätään, mutta sinne päästääkseen hänen
oli saatava kyyti maata aasillaan kyntävältä
mieheltä. Lähetyssaarnaaja alkoi jo hermostua, kun odottelu vain kesti ja kesti.
Lopulta hän ryhtyi tivaamaan maajussilta,
mikä ihme kynnössä kestää.
”Aikaa on”, mies vastasi.
Hulkon tarinan opetuksessa on juurta
nykypäiväänkin: voimme pohtia, mihin
meillä oikeastaan aina on niin kova kiire.
Ja lienee tarinassa toinenkin opetus: konehuoneessa hätähousun hermoilla ei pärjää.
Hulkko etsiikin kalikkaan parhaillaan uusia varaosia netistä, mikä ei ole aina helpoin tehtävä vanhan laivan kohdalla.
”Mutta kyllä niitä löytyy, kun jaksaa vain
etsiä. Aikaa on.”
työntöalus Finn ja siihen kytketty Baltic-proomu kaatuivat kovassa talvimyrskyssä Hangon
edustalla. Miehistön jäsenistä kahdeksan
menehtyi ja vain kaksi saatiin pelastettua.
Vaikka nykyisen Translandian vanha keulapulppi on synkän tarinan seurauksena nyt
museoituna, aluksen miehistö toivoo että
sitten kun aluksesta ”aika jättää”, sen arvoa
osattaisiin kunnioittaa ja laiva, tai ainakin osa
siitä, museoitaisiin.
ajettaessa joutuvat aina koneet.
”Suurin huoli on, riittääkö koneteho”,
Vuorinen pohtii.
Suomalaisilla aluksilla jäissä kulku
sujuu vielä melko hyvin, mutta monilla
”venäläisillä jokilaivoilla” ei ole Neemen
mukaan Itämerelle talvisin mitään asiaa.
Kerran yksi baltialainen hinaaja oli esimerkiksi kierrellyt jäitä viikon verran. Joskus
jäistä on, yllättävää kyllä, myös hyötyä.
”Aluksen pohja puhdistuu eliöistä ja
muusta liasta, kun jäät raapivat pohjaa.
Näin kuuraus tulee ilmaiseksi ja laiva voi
kulkea nopeampaa.”
Laivaemäntä Reet Brido vaihtaa sutjakasti vuodevaatteet uusiin. Reet toimi ennen laivalle tuloaan
museossa konservointi-/restaurointitehtävissä.
Reetin vapaa-aika kuluu vieläkin erilaisten käsitöiden parissa ja lukiessa.
Jäiden puristuksissa 28 tuntia
Ilta on kääntynyt yötä kohti, kun Translandia kulkee kohti Suomea. Jäät kolisevat
aluksen laitoihin, kunnes päästään avovesille. Perämies Otto Vuorinen ja vahtia
ajava matruusi Neeme Laid kertovat odottavansa ”mielenkiinnolla” millainen lopputalven jäätilanteesta kehkeytyy.
”Viime vuonna jääsohjoa oli erään kerran kuuden metrin vahvuudelta. Jouduimme odottamaan jäiden puristuksissa 28
tuntia, kunnes saimme apua.”
Voimakkaimmalle koetukselle jäissä
Vesivehmaata.
7
Vapaalla
"Merimiesstaili on
elämäntapa. Merimiehiä
yhdistävät omat kujeet,
huumori ja slangi, joita
jään kaipaamaan”, kertoo
viime vuoden lopussa
merimieseläkeläistynyt
Pekka Mantere.
Teksti ja Kuva: Saana Lamminsivu
Koonnut: Juhani Artto
maailman
merilt
ä
Törninvaihdon
aika
P
ekka lähti merille vuonna 1971 ja
työskenteli lähes koko uransa rahtilaivoilla. Eläkkeelle hän jäi Neste
Shippingin Jurmo-tankkerilta.
”Lähes 40-vuotisen meriuran aikana tuli
nähtyä muun muassa Grönlanti, Uusi-Seelanti, Australia, Japani, Kanada, Korea, arabimaita sekä monia Väli- sekä Etelä-Amerikan maita, Mustaamerta unohtamatta.”
Laivaromantiikkaa
Romantiikka, tuo elämän suola. Meri toimi
yhdistävänä siteenä Pekan perhe-elämässä,
kun hän tapasi tulevan vaimonsa, Sirkan,
Rauman merikoulussa 1977.
”Sirkka opiskeli kanssani samalla talousesimiesluokalla ja niin se romanssi sitten roihahti.”
Koulusta
valmistumisen jälkeen nuoripari
pääsi onnellisesti samaan
laivaan töihin.
”Seilasimme vuodet
1978–1980 silloisen Effoa-varustamon aluksilla
aluksi Euroopan liikenteessä sekä hakurahtiliikenteessä. Vuodesta 1981
lähtien ajoimme Suomen ja Etelä-Amerikan
väliä.”
Pekka ja Sirkka olivat byssan tomera pari:
Pekka toimi stuerttina ja
Sirkka kokkina. Suhteen
lujuus tuli sopivasti testattua, kun pariskunta
mahtui samaan keittiöön eikä pata kattilaa
soimannut.
Pekan haastavin
pähkinä
Pekka muistelee Effoan
aikaisten seilausvuosien
olleen ammatillisesti antoisia, sillä hän teki
tuolloin stuertin, eli talousesimiehen töitä.
”Oli kova paikka, kun stujun jobi pääsääntöisesti ulkomaanliikenteessä lopetettiin -80-luvun loppupuolella ja meistä tehtiin kokkistujuja.”
Pekka kertoo ammattimuutoksen olleen
uransa haastavin pähkinä purtavaksi.
”Maailmani murentui tämän päätöksen
myötä. Sitä jotenkin koki, että opiskeltu
osaaminen ei tullut enää täysipainoisesti
hyödynnetyksi.”
”Jäimme vaimoni kanssa vielä työttömiksi, kun työpaikkamme, M/s Aurora,
myytiin.”
Reilun kahden vuoden työttömyyden
jälkeen Pekka palasi merille yksin takaisin.
Sirkka jäi maihin töihin esikoisen synnyttyä. Eteenpäin kuitenkin mentiin yksissä
tuumin. Pekan mielestä merityön ja perheen voi kyllä yhdistää, kun vain tahtoa
löytyy.
”Nykyään yhteydenpito kotiin on helppoa, sähköpostin, kännyköiden ja satelliittipuhelimien myötä. Vielä 20 vuotta sitten
asiat oli toisin: radiosähköttäjät tilasivat puhelut Helsinki-radion kautta sekä maissa
käytiin soittamassa automaateista ja perinteisiä kirjeitä sekä korttejakin vielä läheteltiin.
Perinteisten ammattimiesten
katoaminen huolena
Vanha merikarhu kertoo seuranneensa jo
pitkään huolestuneena perinteisten ammattimiesten katoamista.
”Merenkulun koulutuksesta olen ollut
pitkään huolestunut. Se taisi mennä osittain pieleen jo -70-luvulla, kun ylioppilaat
katsottiin muita paremmiksi ja he pääsivät
urallaan helpommin eteenpäin.”
”Varsinkin kone- ja kansipuolen ammattiosaaminen on kadonnut sorvarien,
donkeymannien, kirvesmiesten ja muiden
perinteisten ammattiosaajien eläköidyttyä.
Puolimatruuseja, moottorimiehiä ja vahti-
Merimiehen elämässä on
meriveden tuoksu,
vaikka oltaisiin maissa.
miehiä on kyllä pilvin pimein odottamassa
upseerin uran urkenemista.”
Pekka kertoo myös ihmettelevänsä sitä,
mihin kaikki merimiesammattikoulun käyneet ovat ”kadonneet”, vaikka heitä on koulutettu vuosien varrella tuhatmäärin, aikaisemmin jopa viidelläkin paikkakunnalla.
”Ja silti ainakin toisinaan tuntuu olevan kova pula vikaeeraajista! Työnantajilla
on tietysti kova tarve saada etenkin EU:n
ulkopuolelta tänne työntekijöitä aina vaan
halvemmalla.”
Merieläkeläiskerhot
tärkeä tukiverkosto
Pekan lailla monet merikarhut alkavat lähestyä eläkeikää: kun on viettänyt suuren
osan elämästään merillä laivaympäristössä;
omassa maailmassaan, jossa on tietyt toimintatavat ja katto pään päällä sekä ruoka
valmiina, eläkeiän lähestyminen saattaa
jopa pelottaa. Sitä pohtii, kuinka saa ajan
kulumaan. Miten täyttää työnteosta jäljelle
jäävän tyhjiön?
”Itse aion liittyä merieläkeläisyhdistykseen sekä Wanhoihin Tovereihin”, Pekka
kertoo.
Merieläkeläiskerhot tarjoavat merimiehille tärkeän tukiverkoston. Monen vanhan
skönärin tuttavapiiri koostuu muista merenkulkijoista ja ”merillä ollaan” vielä eläkkeen alettua. Meri ei jätä.
Pekka Mantere
• Merimies-lehden Pekan Pähkinöiden
laatija
• Toimi Merimies-Unionin hallituksen
jäsenenä v. 2010 loppuun saakka
• Merimies-Unionin edustajakokous edustaja 1992 alkaen (viisi kautta)
• M/t Jurmon varalaivaluottamusmies
• Perhe: vaimo Sirkka ja lapset Iiro 26 v.
ja Mari 18 v. ja huushollista löytyy myös
australianterrieri ”Jimmy”
Selvitysmies ehdottaa lisää ulkomaista halpatyövoimaa ruotsalaisaluksille
Ruotsissa selvitysmies Jonas Bjelfvenstam ehdottaa, että ruotsalaisalusten kilpailukykyä kohennetaan lisäämällä aluksilla ulkomaista halpatyövoimaa, eli niin
sanottua TAP-henkilöstöä, nykyisestä 50
prosentista 75 prosenttiin. 1990-luvulla
käyttöön otettu TAP-järjestelmä tarkoittaa ”tilapäisesti palkattua ulkomaista
henkilöstöä”.
Ammattiliitto SEKO on solminut usean
varustamon kanssa määräaikaisia sopimuksia ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta. SEKO on hyväksynyt sopimukset
vaihtoehtona ulosliputukselle. Walleniusvarustamo on TAP-sopimuksestaan huolimatta siirtänyt aluksiaan ulkomaisiin
rekistereihin.
Selvitysmies Bjelfvenstam ei esitä
ruotsalaisten varustamoiden vaatimaa
Ruotsin kansainvälisen alusrekisterin pe-
rustamista. Syynä on se, että kansainvälisen alusrekisterin perustaminen vaatisi
työoikeuteen muutoksia, jotka ovat ristiriidassa Ruotsin ratifioimien kansainvälisten sopimusten kanssa.
Selvitysmiehen esitykset ovat paraikaa lausuntokierroksella. Ammattiliitto
SEKO:n mielestä Ruotsin merenkulun
kilpailukyvyn keskeisiä kehittämiskeinoja olisivat tonnistoveroon siirtyminen,
joustava tuki merenkululle, alan sääntelyn yksinkertaistaminen ja kaikkien osapuolten tiivis yhteistyö. SEKO korostaa,
että työnteon on jatkuttava Ruotsin lipun alla toimivilla aluksilla ruotsalaisin
työehdoin.
Selvitysmiehen mukaan merenkulun
osapuolten on päästävä yhteisymmärrykseen kilpailukyvyn turvaavista keinoista jo maaliskuun alkuun 2011 mennessä.
Ruotsin merimiehille maltillinen 2-vuotinen työehtosopimus
Ruotsin lipun alla operoivien alusten ja
lauttojen työntekijöiden palkat ja lisät
nousevat maaliskuun alussa 2011 ja tammikuun alussa 2012. Korotukset nostavat
bruttotuloja yhteensä 900–1000 kruunua
kuukaudessa. Tammikuun puolivälin
2011 vaihtokurssin mukaan se merkitsee
100–112 euron parannusta kuukaudessa.
Uutta sopimusta sovelletaan noin
7 500 SEKO:n jäseneen. He ovat muun
muassa Viking Linen, Tallink/Siljan,
Wallenius Linesin, Stena Linesin ja
TT-Linen palveluksessa.
SEKO:n Mats Ekeklint pitää uudessa
sopimuksessa merkittävänä sairausajan
palkkaetujen jatkumista, vaikka lainsäädännössä merimiesten sairausajan
palkkoja koskevia määräyksiä on heikennetty.
Göteborgin Rosenhill vuoden 2010 paras merimieskeskus maailmassa
Göteborgissa toimiva merimieskeskus
Rosenhill palkittiin joulukuussa vuoden
2010 maailman parhaana merimieskeskuksena. Palkinnon jakaa vuosittain merimiesten hyvinvoinnin hyväksi maissa ja
merillä työskentelevä ICSW (International
Committee on Seafarers’ Welfare).
Rosenhillin johtaja Agneta Swenson
nimeää ruotsalaisten Sjömannen-lehdessä Rosenhillin tärkeimmiksi vahvuuksiksi ystävällisen henkilöstön ja palvelujen
monipuolisuuden.
Kilpailun finaaliin oli kelpuutettu Rosenhillin ohella Australian Freemantlen
Mission of Seafarers, Hampurin Duckdalben, Venetsian Friends of Stella Maris
sekä Evergladesin satamassa Yhdysvalloissa toimiva Seafarers’ House.
ICSW:n järjestämään äänestykseen
osallistui noin 2 000 merenkävijää. Kolmessa muussa sarjassa äänestäjät valitsivat parhaan sataman, varustamon ja
henkilön, joka on edistänyt merimiesten
hyvinvointia.
9
Asiointi
Kuljetusalan
Työttömyyskassassa
Uusi
Kuljetusalan Työttömyyskassa
aloitti toimintansa 1.1.2011
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Käyntiosoite:
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki
Postiosoite:
PL 65, 00531 Helsinki
Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna:
Arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (touko–elokuu)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (touko–elokuu)
Puhelinpäivystys
p. (09) 613 111
ma-pe klo 9.00-12.00
Faksi: (09) 6131 1333
Suomen Merimies-Unionin jäsenet
säilyttävät jäsenyytensä Suomen
Merimies-Unionissa, mutta ovat
siirtyneet työttömyysturvan osalta
automaattisesti Kuljetusalan
Työttömyyskassan jäseniksi.
Kuljetusalan Työttömyyskassan
toiminnan alettua entisen MerimiesUnionin Työttömyyskassan
puhelinnumerot ja suora
sähköpostiosoite ovat poistuneet
käytöstä.
Ennakonpidätys
Tammikuussa maksussa olevista etuuksista ennakonpidätys suoritetaan 31.12.2010 voimassa
olevan verokortin mukaan. Ennakonpidätyksen
määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna
2010 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä.
Lähetä kassalle verokortti ainoastaan, jos
haet muutosverokortin vuodelle 2011. Alkuperäiset verokortin tiedot kassa saa suoraa verottajalta. Verohallituksen päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien pidätysprosentti korotetaan 2
prosenttiyksiköllä. Ennakonpidätys on vähintään
20 %.
Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansioosaa tai muutosturvan ansio-osaa, palkkaveroprosenttia korotetaan 4 prosenttiyksikköä.
Jos saat kassasta vuorottelukorvausta, palkkaveroprosenttia alennetaan 3 prosenttiyksikköä.
Korotuksia tai alennuksia ei tehdä työttömyysetuutta varten annettuun muutosverokorttiin.
Muutosverokortti on aina toimitettava alkuperäisenä kassalle.
Jäsenet voivat asioida uudessa Kuljetusalan Työttömyyskassassa seuraavin tavoin:
PUHELINASIOINTI
Työttömyyskassan puhelinpäivystys
Soittamalla Kuljetusalan Työttömyyskassan puhelinpäivystykseen saat nopeimmin
neuvontaa työttömyysturvaasi koskevissa kysymyksissä. Työttömyyskassan puhelinpäivystys palvelee sinua maanantaista
perjantaihin kello 9.00–12.00 numerossa
(09) 613 111.
Työttömyyskassan infopuhelin
0600 97097 (24 h/vrk)
Voit kysyä henkilötunnuksellasi päivärahan
maksupäivää automaattisen puhelinpalvelun
kautta. Palvelunumeroon voi soittaa mihin
vuorokauden aikaan tahansa ilman jonotusta. Puhelu maksaa soittajalle 0,37 euroa/minuutti sekä paikallispuhelumaksun.
Verkkopalvelu (24 h/vrk)
Voit tarkastella omia tietojasi, lähettää hakemuksen liitteineen ja kirjoittaa viestin suoraan hakemusten käsittelijöille kirjauduttuasi
verkkopalveluun osoitteessa:
www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa
SÄHKÖINEN ASIOINTI*
Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenet*
voivat käyttää myös sähköisiä palveluita
osoitteessa:
www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa
Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat
kustannukset, joten sen käyttäminen on jäsenelle täysin ilmaista. Palveluun voi kirjautua
miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys.
POSTITSE
Hakemuksen liitteineen voi lähettää perinteisesti postin välityksellä. Hakemukset
lähetetään Kuljetusalan Työttömyyskassalle
osoitteeseen:
Työttömyyskassan verkkopalvelussa voit:
1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen kassalle
2. lähettää hakemuksen liitteet pdf-tiedostoina
3. tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen
4. selata ja muuttaa omia henkilötietojasi
5. lähettää viestin suoraan hakemusten käsittelijöille
Hakemusten käsittely
Työttömyyskassaan saapuneet hakemukset
käsitellään saapumisjärjestyksessä.
Ansiopäivärahan käsittelyaika on tällä hetkellä keskimäärin n. 3,5 viikkoa ensimmäisen päivärahahakemuksen saapumisesta
kassaan. Sovitellun päivärahan käsittelyaika
on n. 3,5 viikkoa.
Kuljetusalan Työttömyyskassa
PL 65
00531 HELSINKI
Verkkopalvelua voi käyttää myös matkapuhelimen avulla, mikäli puhelimella saa yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun kautta voi
lähettää ansiopäivärahan jatkohakemuksen
neljältä viikolta tai kuukaudelta.
* Huom! Sähköinen asiointimahdollisuus on olemassa niille, jotka ovat asioineet työttömyyskassan kanssa aiemmin.
Sen sijaan asioidessasi ensimmäistä kertaa työttömyyskassan kanssa tulee sinun toimittaa hakemuksesi aina kirjallisesti.
10
10
Jäsenetuna lakine
uvonta
yksityiselämän
asioissa
Merimies-Unionin
jäsenillä on jäsen
etuna
oikeus saada As
ianajotoimisto Bü
tzow Oy:stä
puhelinneuvontaa
jäsenten yksityis
elämään
kuuluvissa oikeu
dellisissa asioiss
a.
Jäsenille palvelu
on ilmainen.
Edunvalvontavaltuutus
Jokainen voi edunvalvontavaltuutuksella etukäteen järjestää
asioidensa hoidon sen varalta, että tulee myöhemmin
kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan vaikkapa sairauden
tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Tämän mahdollistaa
vuonna 2007 voimaan tullut edunvalvontavaltuutusta koskeva
laki. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen jokainen voi varmistua
siitä, että mahdollisen toimintakyvyttömyystilanteessa hänen
asioitaan hoitaa hänen itsensä valitsema henkilö.
Miten edunvalvontavaltuutus
tehdään?
Milloin edunvalvontavaltuutus
tulee voimaan?
Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kirjallisesti. Valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka
on suostunut tehtävään sekä määrittelee ne
asiat, jotka haluaa valtuutuksen kattavan:
omaisuutensa hoidon, taloudelliset asiat,
ja mahdollisesti jopa valtuuttajan henkilöä
koskevat seikat kuten terveyden- ja sairaanhoidon. Valtuutus voi siis olla yleisluontoinen, tai se voidaan laatia hyvinkin yksityiskohtaiseksi.
Edunvalvontavaltuutuksesta tulee ilmetä
valtuuttamistarkoitus ja ne asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa. Tästä kannattaa keskustella oikeusoppineen kanssa. Luonnollisesti valtuutuksesta
tulee selvitä myös valtuuttaja ja valtuutettu
sekä maininta tilanteista, joissa valtuutus
tulee voimaan, eli jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun
vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi
huolehtimaan asioistaan. Tämä siitä syystä, että lakia edunvalvontavaltuutuksesta
sovelletaan nimenomaan vain sellaisiin
valtuutuksiin, jotka on määrätty astumaan
voimaan edellä mainituissa tilanteissa.
Kahden esteettömän todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Tämän
jälkeen valtakirja voidaan joko luovuttaa valtuutetun haltuun tai siitä voidaan ilmoittaa
muuten valtuutetulle. Valtakirjaa voi halutessaan muuttaa tai sen voi peruuttaa.
Jos valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan
asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi,
valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Tällöin valtuutettu
esittää maistraatille alkuperäisen valtakirjan ja lääkärinlausunnon tai muun vastaavan asiakirjan, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi
hoitamaan niitä nimenomaisia asioita, joita
valtuutus koskee. Valtuutus tulee siten voimaan vasta, kun maistraatti on tutkinut ja
vahvistanut sen. Maistraatti valvoo muutenkin valtuutetun toimintaa. Valtuutetun
tulee esimerkiksi antaa maistraatille luettelo valtuuttajan varoista ja veloista valtuutuksen astuessa voimaan. Maistraatti voi
halutessaan pyytää valtuutetulta selvitystä
valtuuttajan talouteen liittyvien asioiden
hoitamisesta.
Bützow Helsinki
p. (09) 431 531
Hämeenlinna p.
(03) 612 5501 tai
(03) 612 1944
Tampere p. (03)
3138 2800
Turku p. (02) 27
4 2000
asioiden olevan järjestyksessä. Jos sitten
käy niin, että valtakirjalle todella tulee tarve
vaikkapa sairauden vuoksi, on sellaisen etukäteen laatiminen osoittautunut järkeväksi
ennakoinniksi. Oikeustoimikelpoisuuden
menetyksen vuoksi valtakirjan laatiminen
jälkikäteen voi nimittäin olla myöhäistä.
Valtuuttaja on voinut etukäteen varmistua
siitä, että asioiden hoidosta vastaa joku tuttu ja turvallinen henkilö.
Teea Kemppinen
asianajaja
Asianajotoimisto Bützow Oy
www.butzow.com
Järkevää ennakointia
Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on
järkevä toimi niin vanhalle kuin nuorellekin. Valtuutuksen voi tehdä 18
vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee
ymmärtämään valtuutuksen merkityksen. Silloin, kun asiat luistavat ja kyky
huolehtia omista asioista on tallella, ei
valtakirja juuri vaikuta jokapäiväiseen
elämään. Se tuo kuitenkin turvallisuuden tunteen valtuuttajalle pöytälaatikossa
ollessaan, sillä tällöin valtuuttaja itse tietää
11
Tuloerot kasvavat
Lapsiperheitä on nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin
70-luvun alkupuolella
Suomalaisten köyhyys on kasvanut, osoittaa Suomalaisten hyvinvointi 2010 -tutkimus. Etenkin perus- ja vähimmäisturvan
varassa olevissa kotitalouksissa toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä. Perusturvan
varassa olevista työttömistä kotitalouksista
yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.
Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheiden lisääntynyt köyhyys. Toimeentuloongelmat ovat yleistyneet etenkin alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla.
Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan
alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten
terveys-, toimeentulo- ja hyvinvointierot
ovat siis kasvaneet. Työttömyys, työky-
vyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen
asiakkuus ja alhainen koulutus ovat merkittävimmät elämänlaatua heikentävät tekijät.
Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin
kuuluvat 18–25 -vuotiaat työttömät, heikosti
koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet
vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 prosenttia väestöstä.
Eriarvoisuuden kasvu näkyy toimeentuloturvan tarpeessa sekä mielipiteissä
sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomalaiset
kannattavat hyvinvointipalveluiden kustantamista verovaroin ja että julkinen sektori
vastaa niiden tuottamisesta. Pohjoismaisen
hyvinvointimallin kannatus on edelleen
vankka. Suomalaisten hyvinvointia ja hyvinvointipalvelujen käyttöä tutki Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos (THL).
THL: Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään
Monitoimimurtaja Nordica
saattoi Spirit of Britainin
matkaan
STX Finlandin Rauman telakalta lähti tammikuun alussa kohti Englannin kanaalia P&O
Ferries -varustamon auto-matkustajalautta
Spirit of Britain. Rauman telakan uusin luomus kulki ketterästi ulos satamasta monitoimimurtaja Nordican saattamana.
Spirit of Britain on valmistuttuaan Englannin kanaalin suurin lautta, jolla on painoa
49 000 bruttotonnia ja pituutta 213 metriä.
Alus vetää 3746 kaistametriä (180 rekkaa ja
195 henkilöautoa) ja 2 000 matkustajaa. Alus
operoi välillä Dover (Englanti) - Calais (Ranska).
Spirit of Britainin rakentaminen alkoi Raumalla maaliskuussa 2009. Aluksen suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty
paljon alan uusinta tekniikkaa ja laivan turvallisuusnäkökohtiin sekä ympäristöystävällisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Rauman telakalta on tarkoitus valmistua vielä
tämän vuoden syyskuussa Spirit of Britainin
sisaralus, Spirit of France.
12
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL)
meneillään oleva tutkimus osoittaa, että kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat ja lapsuuden
köyhyys vaikuttaa monin tavoin myöhempään
elämään.
THL:n tutkimus kertoo karua kieltä suomalaisten nuorten aikuisten elämästä. Tutkimuksen mukaan vuonna 1987 Suomessa
syntyneistä joka viides on saanut 21 vuoden
ikään mennessä psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16
prosentilta tästä ikäluokasta. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä.
THL:n tutkimuksessa seurataan kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin
60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka.
Viking Line tilaa laivan
Turun telakalta
Viking Line-varustamo on ilmoittanut tilaavansa laivan STX Finland Oy:n Turun telakalta. Alus
tulee liikennöimänä Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitillä. Viking Linen ja STX Finland Oy:n
välinen laivanrakennussopimus sisältää myös
option toisesta laivasta.
Aluksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2013
alussa. Uusi laiva on noin 214 metriä pitkä ja sen
bruttovetoisuus on 57 000. Jääluokka on 1 A Super. Alus on suunniteltu 2800 matkustajalle ja
sitä operoi 200 hengen miehistö. Matkustajahyttejä laivassa on 880 ja rekkakaistoja 1275 metriä.
Henkilöautoille on tilaa noin 500 metriä erillisellä
autokannella. Lisätilaa henkilöautoille löytyy alas
laskettavilta autotasoilta.
Viking Line ilmoitti alustilauksestaan joulukuun
lopulla, kun liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti myöntävänsä varustamolle 28 miljoonaa euroa
ympäristötukea. Alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin jaettiin tukea yhteensä
30 miljoonaa euroa, josta toinen tukea saanut varustamo oli Oy Gaiamare Ab, jolle myönnettiin
tukea loput kaksi miljoonaa euroa. Ympäristötukien maksaminen edellyttää vielä Euroopan unionin komissio hyväksynyt tukiohjelmalle, minkä
Viking Line edellytti alustilauksensa ehdoksi.
Containerships VII-laivaan
Wärtsilän rikkipesuri
Wärtsilä on sopinut ensimmäisen kaupallisen
sopimuksen rikkipesurin toimittamisesta. Pesuri
jälkiasennetaan Containerships VII-laivaan tämän
vuoden elokuussa.
Rikkipesuri tullaan asentamaan päämoottorin yhteyteen. Wärtsilä on testannut rikkipesurin
toimivuutta jo aiemmin Neste Shippingin Suulatankkerilla. Miehistön mukaan rikkipesurista on
ollut positiivisia kokemuksia.
”Rikkipesurin toimivuus oli jo heti alusta lähtien todella hyvä ja polttoaineen puhdistusprosentti korkea”, Wärtsilän teollisuustilausten johtaja Juha Kytölä kehuu.
”Neuvottelemme parhaillaan rikkipesureiden
asentamisesta muihinkin aluksiin”, hän jatkaa.
Rikkipesurit vähentävät tehokkaasti pakokaasupäästöjä kuten rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä sekä jonkin verran myös typpioksidipäästöjä.
Rikinpoisto pesurilla on yksi varteenotettava keino täyttää Kansainvälisen merenkulkujärjestön
(IMO) ja EU:n yhä tiukkenevat säännökset.
Sal:n Kuntoremontit ja Perhekuntoloma
KUNTOREMONTIT
Kuntoremonttilomat on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille.
Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja säännölliseen liikuntaan. Kuntoremontti koostuu viiden vuorokauden kuntoremonttilomasta (tuki 350 €)
sekä kahden vuorokauden seuranta- eli treffijaksosta (tuki 150 €). Määrärahat saamme SAL ry:n kautta RAY:n avustuksista. Matkakustannukset eivät sisälly tuen piiriin.
Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä
Peruskuntoremontti
15.–20.5.2011 | 179 € (529 €)
Hakuaika päättyy 1.4.2011
Holiday Club Saariselkä, Saariselkä
Peruskuntoremontti
14.–19.8.2011 | 148 € (498 €)
Hakuaika päättyy 15.6.2011
Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti Kylpylähotelli Rauhanlahti, Kuopio
Peruskuntoremontti
26.6.–1.7.2011 | 105 € (455 €)
Hakuaika päättyy 15.5.2011
Peruskuntoremontti
21.–26.8.2011 | 149 € (499 €)
Hakuaika päättyy 15.6.2011
PERHEKUNTOLOMAT
Perhekuntolomat on tarkoitettu liiton jäsenille ja heidän perheilleen. Päivittäin järjestetään ohjattua liikuntaa koko perheelle sekä erikseen aikuisille ja lapsille. Aikuisten
lomatuki on 330 € ja 6–16-vuotiaiden 165 €, lomatuki edellyttää osallistumista ohjattuun ohjelmaan. Matkakustannukset eivät sisälly tuen piiriin.
Härmän kuntokeskus, Ylihärmä
7.–12.8.2011 | 110 € (440 €) aikuinen, 25 € (190 €) 6–16-v. lapsi
Hakuaika päättyy 15.6.2011
Lomien hakukaavake
SAL:n lomien hakukaavakkeen voit tulostaa
salry.net -sivuilta tai tilata Merimies-Unionista
Arja Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 tai [email protected].
Hakukaavakkeiden palautusosoite:
Arja Merikallio
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Eduskuntavaalit 2011
Ennakkoäänestys laivoilla 30.3.–9.4.2011
Eduskuntavaalit toimitetaan Suomessa 17.4.2011 ja
ennakkoäänestys järjestetään 6.-12.4.2011.
Ennakkoäänestys järjestetään ulkomailla
Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa 6.–9.4.2011.
Ulkomailla olevissa suomalaisissa laivoissa
ennakkoäänestys järjestetään 30.3.-9.4.2011.
13
LUOTTAMUSMIESTEN
TÄYDENNYSKURSSI
12.–13.4.2011
Merimiespalvelutoimistolle
(MEPA) 1000 euroa
Ruissalon huvilan
kunnostukseen Nesteeltä
Luottamusmiesten täydennyskurssilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Kurssipaikka ja tarkempi ohjelma päivitetään Unionin kotisivuille myöhemmin:
Neste Shippingin pääluottamusmies Olli
Kauranen sai Neste-konsernin yhteistoimintaelimeltä ja sen henkilöstöryhmiltä ensimmäisen kerran varoja myös merihenkilöstölle.
Merihenkilöstön pääluottamusmiehet ehdottivat 1000 euron lahjoittamista MEPAlle Ruissalon Mepalan kunnostusta varten.
www.smu.fi > koulutus > luottamusmiesten
täydennyskurssi 12.–13.4.2011
Tulosta sivuilta kurssihakemuslomake tai
tilaa Kenneth Bondasilta
[email protected]
puh. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245
Mepala on kesäisin monille Lounais-Suomen
merimiehille mieluisa vapaa-ajanviettopaikka, jossa voi saunoa, uida sekä rentoutua.
Upeaa huvilaa ryhdytään kunnostamaan talkoolaisten voimin.
Ilmoittautumiset 12.3.2011 mennessä
liittosihteeri Kenneth Bondasille.
Huom! Kun olet täyttänyt lomakkeen omalta
osaltasi, anna se sen jälkeen työnantajan täytettäväksi ja allekirjoitettavaksi. Palauta huolellisesti täytetty lomake Unioniin vasta sen
jälkeen osoitteeseen:
KOMPLETTERINGSKURS
FÖR FÖRTROENDEMÄN
12–13.4.2011
Merenkulkutaito saattaakin
olla luultua vanhempaa
Kreetalta löytyneet arkeologiset todisteet
osoittavat, että merenkulkutaito saattaa olla
nykyisiä arvioita luultua vanhempaa. Saarelta löytyi yli 130 000 vuotta vanhoja työkalujen
osia, jotka todistavat Välimerellä harjoitetun
purjehdusta kymmeniä tuhansia vuosia aikaisemmin kuin on tiedetty. Nyt tehdyt löydöt
saattavat Kreikan kulttuuriministeriön mukaan olla jopa 700 000 vuoden takaa.
Lähteet: YLEn kotisivut 3.1.2011 & The New
York Times
På kompletteringskursen behandlas aktuella
ärenden. Ett mer detaljerat program och
kursplatsen uppdateras senare på Unionens
webbplats:
www.smu.fi > på svenska > utbildning
> kompletteringskurs för förtroendemän
12–13.4.2011
Ansökningsblanketten kan skrivas ut
via samma webbplats eller
beställas av Kenneth Bondas:
[email protected]
tel. (09) 6152 0254 eller 040 456 0245
Obs! När du har fyllt i din del av ansökningen skall du be din arbetsgivare godkänna den
(skriva under) och efter det returnera kursansökningen på adress:
Kenneth Bondas
Finlands Sjömans-Union FSU rf
John Stenbergs strand 6
00530 HELSINGFORS
14
et:
Merihistorian
rajapintoja 2009–2010
Uusi Nautica Fennica käsittelee Merihistoriaa poikkitieteellisestä näkökulmasta. Kirjassa esitellään teemoja, jotka
yhdistävät merihistoriaa ja ympäristöhistoriaa, luonnontieteitä, museologiaa
ja kulttuuriperintöalaa. Kirjan artikkeleissa mm. eläimet, vesistöt ja rakennettu ympäristö ovat merihistorian tutkimuskohteita.
Julkaisija: Museovirasto 2010, toimittajat Sari Mäenpää ja Johanna Aartomaa
www.museovirasto.fi
11/
LUTUS VUONNA 20
LDNING ÅR 2011
FÖTROENDEMANNAUTBI
LUOTTAMUSMIESKOU
14.–18.2.2011
14.–18.3.2011 12.–13.4.2011 16.–20.5.2011 12.–16.9.2011 11.–12.10.2011
demän (öppen)
Grundkurs för förtroen
ruskurssi
Luottamusmiesten pe
dennyskurssi /
Luottamusmiesten täy
förtroendemän
Kompletteringskurs för
kokurssi 1.
Luottamusmiesten jat
kokurssi 2.
jat
Luottamusmiesten
dennyskurssi /
Luottamusmiesten täy
förtroendemän
Kompletteringskurs för
Merenkulun ulkomaanliikenteen
palkankorotuksista neuvottelutulos
Neuvottelutuloksen mukaan takuu- ja taulukkopalkkoja korotetaan
1.3.2011 alkaen 1,7 prosenttia, kuitenkin vähintään 31-35 euroa sopimusalasta riippuen. Työehtosopimuksiin perustuvia erityisiä lisiä
ja korvauksia korotetaan myös 1.3.2011 alkaen 1,7 prosenttia.
Neuvottelutulos koskee ulkomaanliikenteen matkustaja-, rahti- ja
pientonniston aluksia.
Perhelomat ry:n
www.lomakeskushuhmari.com
RAY:n tuella järjestetyillä lomaviikoilla on ohjattua liikuntaa sekä
luentoja. Hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, majoitus on
viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta.
Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin.
Matkat lomalaiset maksavat itse.
nnus
Aikuisten kusta
62,50 €
lomapaketista
t
alle 16-vuotiaa
ilmaiseksi
Kustaa III ja
Taistelut Suomenlahdella
1788–1790
John Nurmisen Säätiön korkealaatuisten merikirjojen sarja jatkuu Raoul
Johnssonin teoksella Kustaa III ja suuri
merisota – Taistelut Suomenlahdella
1788-1790.
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö
www.johnnurmisensaatio.fi
Työttömien erityisviikot
(työttömille ja heidän perheenjäsenilleen)
Loma-aika
Hinta/hlö
Haku päättyy
Eväitä elämään 2 –7.5.2011 62,50 euroa 18.3.2011
nnus
Aikuisten kusta110 €
etista
Pienten lasten erityisviikot
onin ja
Muista allekirjoittaa Suomen Merimies-Uni
heti
mus
Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenhake
työsuhteen ensimmäisenä päivänä!
sen Unioniin
Jäsenhakemuksen allekirjoituspäivällä ja
ä alkaen
mist
saapumispäivällä on merkitystä siihen,
jäsenyysää
alat kerryttää työttömyysturvan edellyttäm
ja työssäoloehtoa.
saada?
Mistä jäsenhakemuksen voi
Vain allekirjoittamalla jäsenhakemuksen
varmistat jäsenyytesi.
Perhelomat ry ja Suomen Merimies-Unioni järjestävät
yhteistyössä lomaviikkoja lomakeskus Huhmarissa,
Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta.
suuri merisota –
Merimies-Unionin ja
Kuljetusalan Työttömyyskassan
jäseneksi tulee liittyä kirjallisesti!
Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Varustamot ry ovat
31.1.2011 saavuttaneet neuvottelutuloksen ulkomaanliikenteen
pääsopimusaloilla 1.3.2011 toteutettavista palkankorotuksista.
lomat 2011
Edunvalvontaosasto tiedottaa:
Luontoisedut nousivat 1.1.2011
alkaen 2,9 prosenttia.
Seuraavassa Merimies-lehdessä
ilmestyvät uudet, täydelliset
palkkataulukot.
Kenneth Bondas
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI
Anmälningar senast 12.3.2011 till
förbundssekreteraren Kenneth Bondas.
Kirjauutuud
Merimies, olethan muistanut
täyttää jäsenhakemuksen?
lomapak
t
alle 16-vuotiaa
ilmaiseksi
(liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille)
Loma-aika
Hinta hlö
Haku päättyy
Vekaraviikko 5.–10.6.2011 110 euroa
15.4.2011
poja:
Merimies-Unioniin liittymista
muksen
1. Voit pyytää Merimies-Unionin jäsenhake
Täytä ja alle palkkapurserilta/luottamusmieheltä.
a sinua
kirjoita hakemus. (Luottamusmies autta
hakemuksen täyttämisessä.)
muksen
2. Voit myös täyttää sähköisen jäsenhake
la:
ivuil
Merimies-Unionin kotis
neksi
www.smu.fi > jäsenyys > liity jäse
> liittymislomake
Suomen Merimies-Unioni / jäsenrekisteri
Tiina Kytölä
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki
p. (09) 6152 0257
[email protected]
n liittymis Tämän jälkeen sinulle postitetaan kotii
irjoittaa.
lomake, joka sinun tulee täyttää ja allek
aan
3. Voit myös tilata jäsenhakemuksen suor
tä:
teris
rekis
jäsen
Merimies-Unionin
Eläkeläisten erityisviikot
(eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen)
Loma-aika
Hinta/hlö
Haku päättyy
Hyvän olon viikko 7.–12.11.2011 90 euroa
16.9.2011
Lisätiedot ja
hakukaavakkeet:
Arja Merikallio / SMU ry
p. (09) 6152 0259
[email protected] tai
www.perhelomat.fi
Palautusosoite:
Arja Merikallio /
Suomen Merimies-Unioni ry
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI
Uusi sähköinen jäsenpalvelu
on avattu
Suomen Merimies-Unioni on avannut jäsenilleen sähköisen asiointipalvelun, joka toimii Internetin välityksellä ja
on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Palvelun kautta voit
kätevästi päivittää yhteys- ja jäsentietosi.
Tutustu palveluun:
smu.fi > Jäsenyys > Sähköinen jäsenpalvelu
15
Ledare:
innehåll:
18 Social dumpning
på Ålands landskapsfärjor
I Ålands landskapsregerings budget för år
2011 strävar landskapsregeringen till att skärgårdstrafiken skall skötas på ett ekonomisk
effektivt sätt. En omorganisering håller på att
ske inom trafikavdelningen där en indelning
mellan beställarroll och utförarroll kommer
att genomföras. För sjötrafikenhetens del
kommer det att innebära att verksamheten
gradvis förändras i rikting mot ett självständigt konkurrensutsatt bolag. Vidare forsätter
landskapsregeringen i budgetskrivningarna
för år 2011 att skärgårdstrafiken skall konkurrensutsättas för att reducera kostnaderna.
Konkurrensutsättning sker genom driftsprivatisering av lämpliga delar av verksamheten
som till exemplen färjlinjer. Privatiseringen
innebär att verksamhet köps in antingen i
form av drifts- eller totalentreprenad.
Vad innebär då denna budgetskrivning för
våra medlemmar ombord på dessa fartyg. Ett
första exempel har vi nyligen fått genom att
mathushållningen för besättningen på M/s
Gudingen nu upphandlats av landskapsregeringen via anbudsförfarande av en utomstående entreprenör. Tre av våra medlemmar
förlorar nu sitt arbete från den 1 februari som
kockar ombord på detta fartyg och omplaceras inom den resterande delen av landskapsregeringens färjeflotta. Tre viktiga arbetsplatser för skärgårdsborna försvinner samtidigt.
Enligt beställaransvarslagen borde landskapsregeringen begära om en utredning
om vilket kollektivavtal som skall tillämpas
av entreprenören på sina eventuellt anställda
innan landskapsregeringen ingår ett kontrakt
med entreprenören. Vad Sjömans- Unionen
erfar har inte någon sådan utredning hittills
gjorts fastän kontraktet nu är skrivet.
Vad öppnar då ett sådant förfarande upp
för möjligheter då det gäller konkurrensutsättning av landskapsregeringen verksamhet inom sjötrafiken. För mathushållningen
på M/s Gudingen får entreprenören en viss
summa av landskapets skattepengar varje år
för att utföra denna tjänst och summan finns
bestämd i kontraktet. Väl medveten om landskapsregeringens avsaknad av krav om att
iaktta något kollektivavtal på sina anställda
kan entreprenören socialt dumpa arbetstagarnas löne- och arbetsvillkor och ge ett anbud som ligger långt under kostnaderna för
samma verksamhet i landskapsregeringens
egen regi. Ett sådant handlingssätt via social
dumping kan också medverka till att entreprenören på årsbasis går med en vinst och
därmed kan stoppa en del av skattebetalarnas pengar i egen ficka. Tillvägagångssättet
är helt öppet och sker med landskapsregeringens goda minne.
På detta vis håller landskapsregeringen på
att rasera den nordiska avtalsmodellen där
uppgörande och tillämpande av kollektivavtal har en stor betydelse för vår nordiska välfärdsmodell.
På skyttellinjen
går man på gränsen
22
Dags för
ett annat skift
24 Den nya
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
25 Intressebevakningsfullmakt
27 Inkomstklyftorna ökar
29 En ny elektronisk
medlemstjänst
har öppnat
Henrik Lagerberg
ombudsman/Åland
Joonas Faarinen har vikarierat
som lättmatros på Translandia
och studerar till sjökapten.
Satu Valapuro
16
17
”På skyttellinjen
går man på gränsen,
men det är tur att det finns tillräckligt med jobb”
S
jöresan mellan Helsingfors och
Tallinn tar ungefär tre och en
halv timme. Alla som arbetar
på korta rutter på Östersjön vet
vilken utmaning ”skyttellinjen” för med sig:
man är ofta på däck. Även ropax-fartyget
Translandia lossas och lastas åtta gånger på
ett dygn.
”På många sätt går man på gränsen,
men det är tur att det finns tillräckligt med
jobb”, säger fartygets besättning om sitt
jobb.
Noggrann lastning
I år har ropax-fartyget Translandia varit under finländsk flagg i 10 år.
På ett dygn gör fartyget fyra resor mellan Helsingfors och Tallinn.
text och bilder: Saana Lamminsivu
Elektriker Kari Hulkko
i Translandias maskinrum
i Tallinns hamn.
18
Efter klockan tio på morgonen har man
hunnit lossa dagens första last med långtradare och släpvagnar i Nordsjö. Kylan
biter i ansiktet och från himlen yr det fina
snöflingor.
Eckerö-rederiets andra fartyg, M/s Nordlandia, är på varv i januari, så under den
tiden sköter Translandia även om hennes
transporter. I närheten av fartyget har vägarnas härskare grupperat sig och man ser
på märkningen att de kommer från östeuropeiska länder. Translandia kan ta cirka
60–65 långtradare åt gången, de tas emot
på däck av en båtsman, en matros och tre
lättmatroser.
”Förra sommaren anställdes en extra lättmatros på fartyget. Vi har haft mycket nytta
av honom, för det har blivit mycket frakt”.
Däcksmännen tackar för hjälpen de fått.
Däcksmännen ger långtradarna instruktioner om vart de ska köra. Lastrummet
är trångt och fordonen har blivit större sedan fartyget byggdes 1976. En däcksman
instruerar en chaufför åt gången. I brist
på gemensamt språk kan man bara kommunicera ”internationellt”. Man har oftast
bara ett spelrum på ett tiotal centimeter,
men långtradarna fogar sig bara de får noggranna anvisningar.
Transportbranschen har
en tät yrkesgemenskap
På Translandia finns sammanlagt 96 bäddplatser. I Helsingfors har 45 passagerare
stigit på. Dagavgången är lugnare än kvällsavgången från Tallinn, då fartyget oftast är
smockfullt. Fartygsvärdinnan Reet Brido
och ekonomibiträdet Karin Kerkels uppgift
är att ta emot de chaufförer som anländer
till fartyget.
”Vi ger passagerarerna hyttnycklar och
instruktioner om fartyget”.
Det är främst långtradarchaufförer från
flera olika länder som reser med fartyget.
”Vi har chaufförer från Turkiet, Bulgarien, Baltikum, Polen, Ryssland, Tjeckien
och Slovakien”, räknar Karin och Reet upp.
Chaufförerna kör långa sträckor – och
vissa av dem verkar till och med bo i sina
bilar – så att träffa fartygspersonalen och
utbyta några ord är en ljusglimt i det annars ensamma chaufförsarbetet.
”Vi känner igen många av chaufförerna
som reser med vårt fartyg. Vi kan hänvisa
dem till rätt hytter dem och vet vem de vill
resa med, om någon skulle råka snarka till
exempel”, säger Karin och Reet med ett
skratt.
Språkbadet är en utmaning,
men också lärorikt
Av Translandias personal är cirka 40 procent
ester och dessutom har många fartygets officiella språk, svenska, som modersmål. Fartygsbesättningen talar öppet om de språkförbistringar som förekommer på fartyget.
Ingen kan påstå att en ”blandsoppa” av tre
språk inte skulle vara en utmaning ibland,
men man har klarat av allting och genom
språkbadet så lär man sig också nytt.
”Man kan säga att jag lärde mig finska
när jag kom till arbetet, och här prövas
den”, funderar Karin.
Karin har jobbat på Translandia i fem år,
Reet i åtta. Kvinnornas trumfkort är deras
kunskaper i ryska, som många som kommer från Östeuropa talar. Mellan fartygsbesättningen och långtradarchaufförerna har
det under årens lopp bildats en tät yrkesgemenskap där de som ofta trafikerar där
känner varandra.
”Lite pynt”
Karin och Reets arbete börjar klockan tre
på morgonen. Passagerarna väcks med en
knackning på dörren när fartyget börjar
närma sig Tallinn. När de första passagerarna avlägsnat sig är det tags för städning
av hytterna.
”Vi ’pyntar’ lite här”, säger Reet.
De har ungefär en timme på sig att ”pynta”, eller städa hytterna innan de nya passagerarna kommer. Gamla lakan samlas in
och ersätts av nya. Toaletterna städas.
”Under ett skift städar vi i medeltal cirka
50–60 hytter”, konstaterar Karin.
Fartygsvärdinnan och ekonomibiträdet
tar även hand om renligheten i till exempel
personalens hytter och fartygets andra utrymmen, som bastun.
”Långtradarchaufförerna använder bastun flitigt under resan”, berättar Reet och
förevisar bastuutrymmet som ligger i närheten av hytterna.
Tredubbling av provianten
De två dagavgångarna från Helsingfors och
Tallinn innebär intensivt arbete i fartygets
kök, där man tillreder mat åt besättningen
men även åt passagerarna. På sommaren
transporterar Translandia även husvagnsfolk. I kabyssen jobbar en kockstuart och
en kock. Ekonomibiträdet och fartygsvärdinnan hjälper också till i arbetet.
”Cirka 150 passagerare reser med fartyget dagligen. Om man ser till mängden
19
Fler bilder från Translandia:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation > webtexter > Translandia
Styrman Andreas Grankull lossar trossar i Nordsjö
är det inte många, men man kan konstatera att en långtradarchaufför nog stoppar
i sig tre gånger så mycket käk som en vanlig man”, säger kocken Vesa Nyman och
kockstuart Kari Kiuru.
I köket jobbar man på från tidigt på morgonen till sent på natten. De som arbetar i
kabyssen har inget att klaga på vad gäller arbetstiderna eller –utrymmena. Köksutrymmena fungerar fast fartyget är gammalt.
”Det är bara kylutrymmena som skulle
få vara lite större.”
Jubileumsåret 2011
Vesa Nyman från Birkala arbetar som kock på Translandia och berättar att
man strävar efter att äta så mycket fisk som möjligt på fartyget.
Han håller på och steker fiskfiléer.
20
Mycket hinner hända under ett människoliv, det gör det även på fraktfartyget Translandia som trafikerat sedan -76.
”I år blir det blir tionde året under finländsk flagg”, berättar Kari Hulkko, som
titulerar sig elaktör.
Hulkko, som alltså ansvarar för elarbetena på fartyget, hämtade fartyget från Europa när det togs in under finländsk flagg.
Fartyget byggdes på ett varv i Hamburg år
1976 och fick namnet M/s Transgermania.
Först trafikerade hon mellan Tyskland och
Finland under tysk flagg och efter det på
olika rutter och under olika flaggor i europeiska vatten, tills Rederi Ab Engship köpte
fartyget år 2001 och gav den finländsk
flagg. År 2004 köptes fartyget av Eckerö- rederiet.
”Skit också, nu fick maskinen lite för
mycket ström”, Hulkko skruvar ner varven
när Translandia lämnar Tallinn och far tillbaka mot Finland.
Det gamla fartyget har sina nycker. Fartygets nya maskinchef Henrik Söderholm
står brevid och följer med händelserna.
”En gång i tiden seglade jag på haven
och arbetade däremellan för Wärtsilä hemma och ute i världen, senast i Karibien.”
Söderholm är ett bra exempel på att om
man en gång skaffat sig kunskap om maskinsidan så försvinner inte den. Det är
bråttom att få nya experter till Translandia,
för maskinmästare Fålke Karlström har
inte många arbetsturer kvar.
”Det är de sista turerna jag är ute på nu”,
säger han och småler.
”Den enda positiva rakan är slutrakan”,
skämtar Hulkko i bakgrunden.
Det är lugnt i maskinrummet när fartyget lämnar bryggan. Man följer med mätarna; väntar. Hulkko berättar en historia
om en missionär som hade bråttom till sin
destination, men för att komma dit måste
han få skjuts av en man som plöjde med
en åsna. Missionären började bli nervös
när han bara fick vänta och vänta. Till slut
krävde han att bonden skulle berätta varför
plogningen tog sådan tid.
”För att jag har tid”, svarade mannen.
Lärdomen bakom Hulkkos historia passar in i dagens samhälle också: vi kan fundera på vart det egentligen är vi alltid har så
bråttom. Och det finns en annan lärdom i
historien: i maskinrummet klarar man sig
inte om man inte kan hålla nerverna i
styr. Hulkko söker som bäst nya reservdelar på internet, vilket inte alltid är en lätt
uppgift när det handlar om ett gammalt
fartyg.
”Men man hittar dem nog, bara man
orkar leta. Jag har tid.”
Fastklämda i isen i 28 timmar
Kvällen går mot natt när Translandia åker
mot Finland. Isen slamrar mot fartygets sidor tills man kommer ut på öppet vatten.
Styrman Otto Vuorinen och vakthavande
matros Neeme Laid säger att de väntar
”med spänning” på att se hur isläget utvecklas under resten av vintern.
”Förra året var issörjan sex meter tjock
en gång. Vi blev tvungna att vänta fastklämda i isen i 28 timmar innan vi fick hjälp.”
När man kör i isen är det alltid maskinerna som prövas hårdast.
”Det största bekymret är om maskinkraften ska räcka till”, resonerar Vuorinen.
För finländska fartyg går det ändå relativt bra att köra i isen, men många ”ryska
flodfartyg” har enligt Neeme inte på Östersjön att göra under vintern. En gång hade
till exempel en baltisk bogserbåt cirklat
runt isen i en vecka. Ibland har man förvånansvärt nog även nytta av isen.
”Fartygets botten renas från organismer och annan smuts när isen skrapar
mot den. På så vis blir skurningen gratis
och fartyget kan gå snabbare.”
Dyster natt för
sjöfarten för
20 år sedan I fartyget som är byggt 1976 finns mätare som man inte längre stöter på. På
gamla fartyg dyker ”antikviteter” upp till
exempel i maskinrummet och på kommandobryggan. Medan fartyget gick under namnet Transgermania och seglade
under tysk flagg stötte det mot en sten
utanför Utö. Skeppets förpulpit skadades svårt och kan nuförtiden beskådas
framför Forum Marinum.
I december ifjol var det 20 år sedan
olyckan. Samma dag kantrade bogserbåten Finn och pråmen Baltic som var
ihopkopplad med den i en hård vinterstorm utanför Hangö. Åtta man ur besättningen gick förlorade och bara två
kunde räddas.
Även om nuvarande Translandias
gamla förpulpit som en följd av den dystra historien är museiföremål, hoppas fartygets besättning att man när det är dags
för fartyget ”att lämna”, kan respektera
dess värde och att fartyget, eller åtminstone en del av det, skulle bli musealt.
21
Text och bild: Saana Lamminsivu
Dags
för ett annat skift
"Att vara sjöman är en livsstil. Sjömän har sina egna skämt, sin egen humor och sin
egen slang, vilket jag kommer att sakna”, berättar sjömannen Pekka Mantere, som
gick i pension förra året.
P
ekka gick till havs år 1971 och arbetade på fraktfartyg under nästan hela sin karriär. Innan han
gick i pension arbetade han på
Neste Shippings tankfartyg Jurmo.
”Under min nästan 40 år långa karriär till
havs har jag sett bland annat Grönland, Nya
Zeeland, Australien, Japan, Kanada, Korea,
arabländerna, många länder i Central- och
Sydamerika och även Svarta havet.”
dåvarande rederiet Effoas fartyg, till en början i Europa och i trampfarttrafik. Från och
med 1981 seglade vi mellan Finland och
Sydamerika.”
Pekka och Sirkka var ett energiskt par i
kabyssen: Pekka arbetade som steward och
Sirkka som kock. Förhållandet sattes verkligen på prov, då paret arbetade i samma kök
och fick samsas bland slamrande grytor.
Pekkas svåraste nöt
Fartygsromantik
Romantik sätter krydda på livet. Havet är
ett förenande band i Pekkas familjeliv, eftersom han träffade sin blivande fru Sirkka
på sjöskolan i Raumo år 1977.
”Sirkka studerade i samma ekonomiföreståndarklass som mig, och så tändes romansen.”
Efter att ha tagit examen fick det unga
paret som tur var arbete på samma båt.
”Mellan 1978–1980 seglade vi på det
Pekka kommer ihåg att de tidiga åren på Effoa var yrkesmässigt givande, eftersom han
arbetade som steward, alltså ekonomiföreståndare.
”Det var ett hårt slag när man drog in arbetet som steward främst i utrikestrafiken
i slutet av 80-talet och vi blev kockstewarder.”
Pekka berättar att yrkesbytet var den svåraste nöten att knäcka i hans karriär.
”Min värld gick i kras när det beslutet
kom. Det kändes som om allt det jag lärt mig
inte längre kom till tillräcklig användning.”
”Jag och min fru blev dessutom arbetslösa när vår arbetsplats M/s Aurora såldes.”
Efter att ha varit arbetslös i drygt två år
återvände Pekka till havet ensam. Sirkka
skaffade istället ett arbete på land efter att
deras första barn fötts. Däremot fortsatte
man framåt tillsammans. Pekka tycker att
det går alldeles utmärkt att kombinera ett
arbete till havs och en familj om man bara
vill.
”Idag är det lättare att hålla kontakten
med hemmet genom e-post, mobiler och
satellittelefoner. För 20 år sedan såg det annorlunda ut: Radiotelegrafisterna beställde
samtal via Helsingfors-radion, och på land
fick man ringa från automater. Dessutom
skickade vi traditionella brev och kort.”
Orolig för att de traditionella
sjömännen försvinner
Den gamla sjöbjörnen berättar att han
länge har sett med oro på hur de traditionella sjömännen blir allt färre.
”Jag har länge varit bekymrad över sjöfartsutbildningen. Det förstördes nog delvis redan på 70-talet när studenter ansågs
vara bättre än andra och hade lättare att gå
framåt i sina karriärer.”
”Våra yrkeskunskaper på framför allt
maskin- och däcksidan har försvunnit efter att svarvare, donkeymän, snickare och
andra traditionella yrkesmän har gått i pension.
Det finns massor av lättmatroser, motormän och vaktmän som väntar på att göra
karriär som officer.”
Pekka berättar också att han undrar var
alla som gått sjömansskolan har tagit vägen,
med tanke på de har utbildats i tusental ge-
22
sammanställt: Juhani Artto
Från
världens hav
En sjöman
känner alltid doften
av havsvatten,
även på land.
nom åren och tidigare på hela fem orter.
”Och ändå tycks det i alla fall för tillfället
vara stor brist på vikarier! Arbetsgivarna har
naturligtvis ett stort behov av att få hit personal från länder utanför EU till lägre pris.”
Återhållsamt tvåårigt kollektivavtal för svenska sjömän
Lönerna och tilläggen för personal på fartyg
och färjor under svensk flagg höjs i början
av mars 2011 och januari 2012. Höjningarna
ökar bruttoinkomsterna med sammanlagt
900–1 000 kronor i månaden. Enligt växelkursen i mitten av januari 2011 innebär det
en höjning på 100–112 euro i månaden.
Det nya avtalet gäller omkring 7 500
SEKO-medlemmar. De arbetar bland annat
för Viking Line, Tallink/Silja, Wallenius Line,
Stena Line och TT-Line.
SEKO:s Mats Ekeklint anser att en viktig
punkt i avtalet är de fortsatta löneförmånerna vid sjukdom, även om bestämmelserna
om sjömännens löner vid sjukdom har försvagats i lagstiftningen.
Sjömännens pensionärsklubbar
ett viktigt stödnätverk
Liksom Pekka börjar många sjöbjörnar
närma sig pensionsåldern: när man har
tillbringat större delen av sitt liv i en fartygsmiljö, i sin egen värld med bestämda
arbetssätt, tak över huvudet och färdiglagad mat, kan det kännas skrämmande att
närma sig pensionsåldern. Man undrar hur
man ska få tiden att gå. Hur ska man fylla
tomrummet efter arbetet?
”Själv tänker jag gå med i sjömännens
pensionärsförening och i Wanhat Toverit”,
berättar Pekka.
Sjömännens pensionärsklubbar är ett
viktigt stödnätverk för sjömän. Bekantskapskretsen hos många gamla sjöbjörnar
består av andra sjöfarare, och man är ”på
havet” även efter pensionen. Havet lämnar
man inte.
Pekka Mantere
• Skapare av tidningen Sjömannens
Pekan Pähkinät
• styrelseledamot i Sjömans-Unionen
till slutet av 2010
• representant för Sjömans-Unionens
representantskapsmöte fr.o.m. 1992
(fem perioder)
• vice fartygsförtroendeman
på M/t Jurmo
• familj: hustrun Sirkka och barnen
Iiro 26 år och Mari 18 år. Hemmet
består också av den australiska
terriern Jimmy.
Göteborgs Rosenhill världens bästa sjömanscenter år 2010
Sjömanscentret Rosenhill i Göteborg utsågs
i december till världens bästa sjömanscenter år 2010. Priset delas ut årligen av ICSW
(International Committee on Seafarers’ Welfare), som arbetar för att främja sjömännen
välfärd på land och till havs.
Rosenhills chef Agneta Swenson säger
i den svenska tidningen Sjömannen att Rosenhills främsta styrka är den vänliga personalen och de omfattande tjänsterna.
Övriga finaldeltagare var Mission of Seafarers
i australiska Freemantle, Duckdalbe i Hamburg, Friends of Stella Maris i Venedig samt
Seafarers’ House i Everglades hamn i USA.
Omkring 2 000 sjömän deltog i ICSW:s
omröstning. I tre andra serier röstade man
fram bästa hamn, rederi och person som har
främjat sjömännens välfärd.
Utredare föreslår mer utländsk billig arbetskraft på svenska fartyg
I Sverige föreslår utredare Jonas Bjelfvenstam
att man ökar konkurrenskraften hos svenska
fartyg genom att anställda mer utländsk billig arbetskraft, så kallad TAP-personal, från
nuvarande 50 procent till 75 procent. TAPsystemet infördes på 1990-talet och innebär
”tillfälligt avlönad utländsk personal”.
Fackförbundet SEKO har tecknat tidsbestämda avtal med flera rederier för anställning av utländsk arbetskraft. SEKO
har godkänt avtalen som ett alternativ till
utflaggning. Rederiet Wallenius har trots
sitt TAP-avtal flyttat sina fartyg till utländska
register.
Utredare Bjelfvenstam föreslår inte införandet av ett internationellt fartygsregister i
Sverige som de svenska rederierna kräver.
Anledningen är att införandet av ett interna-
tionellt fartygsregister skulle kräva ändringar i arbetsrätten som strider mot de internationella avtal som Sverige har ratificerat.
Utredarens förslag ligger för närvarande
under utlåtande. De främsta metoderna att
utveckla den svenska sjöfartens konkurrenskraft är enligt fackförbundet SEKO en
övergång till tonnageskatt, införandet av ett
flexibelt stöd till sjöfarten, förenklade regleringar i branschen och ett nära samarbete
mellan alla parter. SEKO betonar att arbetet
måste fortsätta med svenska arbetsvillkor
på fartyg under svensk flagg.
Enligt utredaren ska sjöfartens parter nå
en överenskommelse om metoderna för att
trygga konkurrenskraften redan i början av
mars 2011.
23
TRANSPORTBRA
NSCHENS
ARBETSLÖSHETSK
ASSAS TJÄNSTER
Den nya
Transportbranschens Arbetslöshetskassa inledde sin verksamhet 1.1.2011.
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
Besöksadress:
Broholmsgatan 3-5, gatuplan Helsingfors
Postadress:
PB 65, 00531 Helsingfors
Arbetslöshetskassans kundtjänst
är öppen:
Vardagar kl. 8.30–16.00
Sommartid kl. 8.00–15.30 (maj-augusti)
Sommarfredagar 8.00–14.30 (maj-augusti)
Telefonjour
tel. (09) 613 111
mån–fre kl 9.00–12.00
fax:(09) 6131 1333
Medlemmarna i Finlands SjömansUnion behåller sitt medlemskap
i Finlands Sjömans-Union, men
vad gäller arbetslöshetsskyddet
förflyttas de automatiskt över som
medlemmar i Transportbranschens
Arbetslöshetskassa.
Eftersom Transportbranschens
Arbetslöshetskassa inlett sin
verksamhet har Sjömans-Unionens
Arbetslöshetskassas telefonnummer och
direkta e-postadress tagits ur bruk.
Förskottsinnehållning
På de förmåner som betalas ut i januari görs
förskottsinnehållning enligt det skattekort
som var i kraft 31.12.2010. När förskottsinnehållningens belopp beräknas tar man inte
betalade utbetalningar för år 2010 i beaktande och inte heller de förskottsinnehållningar
som gjorts på dem.
Skicka endast skattekortet till kassan om
du ansöker om ett ändringsskattekort för
år 2011. Kassan får uppgifterna från det ursprungliga skattekortet direkt från skattemyndigheten. Enligt skatteförvaltningens
beslut höjs arbetslöshetsförmånernas innehållningsprocent med 2 procentenheter. Förskottsinnehållningen är minst 20 %.
Om man betalar dig förhöjd förtjänstdel
eller omställningskyddets förtjänstdel, höjs
skatteprocenten med 4 procentenheter.
Om du får alterneringsersättning från kassan, sänks skatteprocenten med 3 procentenheter.
Höjningar eller sänkningar görs inte på det
ändringsskattekort som man får för arbetslöshetsförmåner. Ändringsskattekort ska alltid
skickas i original till kassan.
Medlemmar kan uträtta ärenden i den nya
Transportbranschens Arbetslöshetskassa på följande sätt:
TELEFONSERVICE
Arbetslöshetskassans telefonjour
Genom att ringa till Transportbranschens
Arbetslöshetskassas telefonjour får du rådgivning snabbare i frågor som gäller ditt
arbetslöshetsskydd. Arbetslöshetskassans telefonjour betjänar dig måndagar till fredagar
klockan 9.00-12.00 på nummer (09) 613 111.
Arbetslöshetskassans infotelefon
0600 97097 (24 h/dygn)
Med ditt personsignum kan du fråga efter
utbetalningsdagen för dagpenningen via den
automatiska telefontjänsten. Till servicenumret kan man ringa när som helst på dygnet
utan att behöva stå i kö. Samtalet kostar 0,37
euro/minut plus lokalsamtalsavgift.
Nätservice (24 h/dygn)
Du kan granska dina egna uppgifter, skicka
en ansökan med bilagor och skriva ett meddelande direkt till dem som behandlar ansökningarna genom att logga in på nättjänsten på adressen
www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa
24
24
ELEKTRONISK SERVICE
Transportbranschens Arbetslöshetskassas
medlemmar* kan även använda elektroniska tjänster på adressen:
www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa
Kassan står för alla kostnaderna för tjänsten,
så användningen är helt gratis för medlemmar. Man kan logga in på tjänsten från vilken dator som helst, som har internetuppkoppling.
På Arbetslöshetskassans nättjänst kan du:
1. skicka inkomstdagpennings- och alter neringsersättningsansökan till kassan
2.skicka bilagor till ansökan som pdf-filer
3.kontrollera i vilket skede av behandlingen
din ansökan är
4.bläddra i och ändra på de egna
personuppgifterna
5.skicka ett meddelande direkt till
handläggarna för ansökan
PER POST
Ansökan med bilagor kan skickas traditionellt per post. Ansökningarna skickas till
Transportbranschens Arbetslöshetskassa på
adressen:
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
PB 65
00531 HELSINGFORS
Behandling av ansökan
Ansökningar som inkommer till arbetslöshetskassan behandlas i den ordning de inkommit. Handläggningstiden för dagpenning är just nu i medeltal ca 3,5 veckor från
det att den första dagpenningansökan inkommit till kassan. Handläggningstiden för
jämkning av dagpenning är ca 3,5 veckor.
Nättjänsten kan även användas med mobiltelefon, förutsatt att telefonen kan anslutas till internet. Via mobiltjänsten kan man
skicka ansökan om fortsatt inkomstdagpenning för fyra veckor eller för en månad.
Intressebevakningsfullmakt
Med en intressebevakningsfullmakt kan vem som helst
på förhand ordna skötseln av sina ärenden utifall att man
senare blir oförmögen att sköta dem, till exempel på grund
av sjukdom eller försvagat hälsotillstånd. Detta möjliggörs
av lagen om intressebevakningsfullmakt som trädde i kraft
år 2007. Genom att göra upp en intressebevakningsfullmakt
kan var och en försäkra sig om att ens ärenden vid eventuell
funktionsoduglighet sköts av en person man själv valt.
Hur gör man
en intressebevakningsfullmakt?
När träder intressebevakningsfullmakten i kraft?
Intressebevakningsfullmakten görs skriftligen. Fullmaktsgivaren utser en fullmaktstagare, som har gått med på uppgiften, och
definierar vilka ärenden fullmakten ska
omfatta: skötsel av egendom, ekonomiska
ärenden, och eventuellt till och med sådana
omständigheter som rör fullmaktsgivarens
person, såsom hälso- och sjukvård. Fullmakten kan alltså vara av allmän natur eller
så kan den utarbetas och bli väldigt detaljerad.
Av intressebevakningsfullmakten bör
framgå fullmaktssyftet och de ärenden som
fullmaktstagaren berättigas representera
fullmaktsgivaren i. Det är skäl att diskutera
det här med en jurist. Naturligtvis bör det av
fullmakten framgå vem som är fullmaktsgivare och vem som är fullmaktstagare
samt nämnas i vilka situationer fullmakten
träder i kraft, alltså om fullmaktsgivaren på
grund av sjukdom, störningar i den mentala funktionen, försvagat hälsotillstånd
eller motsvarande skäl blir oförmögen att
sköta sina ärenden. Det här gör man för
att lagen om intressebevakningsfullmakt
uttryckligen bara tillämpas på sådana fullmakter som är bestämda att träda i kraft i
ovan nämnda situationer.
Två ojäviga vittnen måste bevittna fullmakten med sina underskrifter. Efter detta
kan man antingen överlåta fullmakten i
fullmaktstagarens ägo eller så kan man på
annat sätt meddela fullmaktstagaren. Fullmakten kan ändras om så önskas, eller annulleras.
Om fullmaktsgivaren inte längre är kapabel
att sköta sina ärenden till exempel på grund
av sjukdom, kan fullmaktstagaren anhålla
om att magistraten ska styrka fullmakten.
Då visar fullmaktstagaren upp den ursprungliga fullmakten för magistraten och
ett läkarutlåtande eller annat motsvarande
dokument som bevisar att personen som
gett fullmakten blivit oförmögen att sköta
de ärenden som fullmakten uttryckligen
gäller. Fullmakten träder således inte i kraft
förrän magistraten har granskat och styrkt
den. Magistraten övervakar fullmaktstagarens aktiviteter. Fullmaktstagaren skall till
exempel förse magistraten med en förteckning över fullmaktsgivarens tillgångar och
skulder när fullmakten träder i kraft. Magistraten kan om den vill be fullmaktstagaren om en redovisning av ärenden som rör
skötseln av fullmaktsgivarens ekonomi.
EN RÖRANDE
LAGRÅDGIVNING I ÄREND
MSFÖRMÅN
PRIVATLIVET SOM MEDLE
mar har som
Sjömans-Unionens medlem
fonrådgivning
tele
få
att
rätt
medlemsförmån
iska ärenjurid
i
på Advokatbyrå Bützow Oy
gratis för
är
sten
Tjän
et.
atliv
priv
den som rör
medlemmar.
Bützow tel.
Helsingfors (09) 431 531
(03) 612 1944
Tavastehus (03) 612 5501 eller
0
280
3138
(03)
Tammerfors
Åbo (02) 274 2000
varen vet att saker är i sin ordning. Om det
sedan skulle gå så att man faktiskt behöver
fullmakten till exempel på grund av sjukdom, har det visat sig att det är förnuftigt
att ha gjort upp en sådan på förhand. Om
man förlorar rättshandlingsbehörigheten
kan det nämligen vara för sent att göra upp
en fullmakt i efterhand. Fullmaktsgivaren
har på förhand kunnat försäkra sig om att
ärendena sköts av en person som han eller
hon känner och är trygg med.
Teea Kemppinen
advokat
Advokatbyrå Bützow Oy
www.butzow.com
Förnuftigt att vara förutseende
Det är förnuftigt att göra upp en intressebevakningsfullmakt såväl för äldre som
för yngre. En fullmakt kan göras av
en person som fyllt 18 år och förmår förstå betydelsen av en fullmakt. När allt går som det ska
och man har kvar förmågan
att sköta sina egna ärenden,
påverkar fullmakten nästan
inte vardagen alls. Den ger
dock en känsla av trygghet där
den ligger i fullmaktsgivarens
skrivbordslåda, för fullmaktsgi-
*Obs! Möjligheten att sköta ärenden elektroniskt finns till för dem som har haft att göra med arbetslöshetskassan tidigare.
Om det däremot är första gången du har att göra med arbetslöshetskassan ska du alltid skicka in din ansökan skriftligen.
24
25
Svaveltvätt
från Wärtsilä
till fartyget
Containerships VII
Wärtsilä har tecknat det första kommersiella
avtalet för leverans av en svaveltvätt. Tvätten
efterinstalleras på fartyget Containerships VII i
augusti i år.
Svaveltvätten ska installeras i anknytning till
huvudmotorn. Wärtsilä har tidigare testat svaveltvättens funktion i Neste Shipping tanker
Suula. Besättningen säger att de har haft positiva erfarenheter av svaveltvätten.
”Svaveltvätten har fungerat riktigt bra ända
från början och bränslet har en hög reningsprocent”, säger Juha Kytölä, chef för Wärtsiläs
industriorder, stolt.
”Vi förhandlar som bäst om att installera
svaveltvätten i andra fartyg”, fortsätter han.
Svaveltvättarna reducerar kraftigt avgasutsläpp som svaveloxid- och partikelutsläpp samt
i viss mån kväveoxider. Svavelborttagningstvättarna erbjuder ett beaktansvärt sätt att uppfylla
Internationella sjöfartsorganisationens (IMO)
och EU:s allt hårdare bestämmelser.
Kombiisbrytaren Nordica
eskorterade Spirit of Britain
på färden
Inkomstklyftorna ökar
Från STX Finlands varv i Raumo avreste i början av januari rederiet P&O Ferries bil- och
passagerarfärja Spirit of Britain mot Engelska
kanalen. Raumovarvets nyaste skapelse tog
sig smidigt ut ur hamnen eskorterad av kombiisbrytaren Nordica.
Den färdiga Spirit of Britain är den största
färjan i Engelska kanalen, den väger 49 000
bruttoton och är 213 meter lång. Fartyget rymmer 3746 lastmeter (180 långtradare och 195
personbilar) och 2 000 passagerare. Fartyget
opererar mellan Dover (England) – Calais
(Frankrike).
Lika många barnfamiljer under fattigdomsgränsen som
i början av 1970-talet
Man inledde byggandet av Spirit of Britain i Raumo i mars 2009. I planeringen och
byggandet av fartyget har man dragit nytta av
mycket av den nyaste tekniken i branschen
och man har fäst speciellt mycket uppmärksamhet vid fartygets säkerhetsaspekter och
miljövänlighet. Det är meningen att Spirit of
Britains systerfartyg, Spirit of France, ska bli
färdigt i september i år från varvet i Raumo.
Besparingar orsak
till oljeutsläppet
i Mexikanska golfen
Orsaken till oljeutsläppet i Mexikanska golfen i maj i fjol, det värsta i USA:s historia, var
besparingar hos oljebolaget BP, avslöjade en
kommission som tillsatts av Vita huset.
Arbetsgivarlägret
sluter leden:
IMB:
Rekordmånga
piratattacker
förra året
Förra året kapade somaliska pirater rekordmånga fartyg och besättningar, berättar Internationella sjöfartsbyrån IMB
(International Maritime Bureau). År 2010
kapades 53 fartyg och över 1 180 besättningsmedlemmar kidnappades. Åtta
människor dog i attackerna.
Piraternas attacker på fartyg har ökat
varje år de senaste fyra åren. Förra året
gjordes 445 attacker, vilket är tio procent
mer än föregående år.
26
Servicebranschens
arbetsgivare PALTA
föddes i början av året
I början av 2011 fick Finland ett nytt arbetsgivarförbund, Servicebranschens arbetsgivare
PALTA. Förbundet samlar 1 700 företag i servicebranschen i ett och samma förbund under
Finlands Näringsliv EK. Medlemsföretagen har
uppemot 140 000 anställda.
Logistiksektorn är den största av branscherna och omfattar tjänster inom flyg-, mark-, och
sjötrafik samt spedition. De största medlemsföretagen och -organisationerna i PALTA är Itella,
VR, Finnair, FPA, TeliaSonera, YLE, Elisa och
Securitas.
Den finska fattigdomen har ökat, visar undersökningen Finländarnas välfärd 2010.
Utkomstproblemen var framför allt vanliga
hos hushåll som var beroende av grundoch minimiskydd. Över 80 procent av de
arbetslösa hushållen som uppbär grundskydd lever under den relativa fattigdomsgränsen.
Särskilt oroande är den ökade fattigdomen bland barnfamiljer. Utkomstproblemet har på 2000-talet blivit allt vanligare
bland framför allt familjer med barn i skolåldern. Nu lever lika många barn under den
relativa fattigdomsgränsen som i början av
1970-talet.
Enligt undersökningen har alltså hälso-,
utkomst- och välfärdsskillnaderna ökat
bland finländarna. Arbetslöshet, invaliditetspension, behovet av utkomststöd och
låg utbildning är de faktorer som främst
försämrar livskvaliteten. Arbetslösa personer på 18–25 år, lågutbildade ungdomar
samt äldre personer på över 80 år ingår i
riskgrupperna för försämrad livskvalitet.
29 procent av befolkningen ingår i dessa
grupper.
Den ökade ojämlikheten syns i behovet
av utkomstskydd och i åsikterna om socialoch hälsotjänster. Finländarna är positiva
till att hälsovårdstjänsterna bekostas med
skattemedel och att den offentliga sektorn
ansvarar för dem. Den nordiska välfärdmodellen har alltjämt ett starkt stöd. Undersökningen om finländarnas välfärd och
användningen av välfärdstjänster utfördes av Institutet
för hälsa och välfärd
(THL).
THL: Fattigdom under barndomen
avspeglas på det framtida livet
Undersökningen som för närvarande utförs
av Institutet för hälsa och välfärd (THL) visar att bristen på utbildning och de mentala
hälsoproblemen och utkomstproblemen ökar
och att fattigdom under barndomen på många sätt påverkar det framtida livet.
THL:s undersökning berättar med karga
ord om livet bland finska unga vuxna. Enligt
undersökningen har var femte person av alla
som föddes i Finland år 1987 fått psykiatrisk
specialistsjukvård eller medicinering för mentala hälsoproblem innan de fyllt 21 år. 16 procent av alla i denna åldersklass saknar examen efter grundskolan. 23 procent av de som
föddes 1987 har i något skede fått förlita sig
på utkomststöd.
THL:s undersökning följer alla som föddes
år 1987, omkring 60 000 barn, från fosterstadiet till slutet av år 2008.
27
Användningen av
havsområdena
förändras när
klimatet blir varmare
Klimatförändringarna påverkar
Östersjöns ekosystem och användning. Havets yttemperatur
kommer att öka, salthalten sjunka
och istäcket minska de kommande årtiondena om klimatförändringarna fortsätter enligt dagens
bedömningar.
Klimatförändringarna syns i
Östersjön som förändringar i
temperaturen och salthalten,
men även i havsvattennivån, lufttrycket och vindförhållandena.
I takt med att det regnar mer
kommer mängden näringsämnen och organiska ämnen som
färdas från avrinningsområdet till
havet att förändras. Antalet främmande arter förutspås öka och
utbredningen av naturliga arter
att förändras.
Det nya forskningsprojektet
MARISPLAN utreder vilka effekter klimatförändringarna har
på Östersjön och hur användningen av havet förändras under
de nya förhållandena. Projektet
ingår i Finlands Akademis fyraåriga forskningsprogram Klimatförändringen – dess konsekvenser och hur den kan bemästras
(FICCA), som inleddes i början
av året.
Intressebevakningsavdelningen
informerar:
Naturaförmånerna
höjdes med 2,9
procent den 1.1.2011.
Nya, fullständiga
lönetabeller
kommer i nästa
Sjömannen-tidning.
28
Sjöman,
du har väl inte glömt
fylla i medlemsansökan?
Europeiska frivilligåret 2011
I år firar vi det Europeiska frivilligåret. Målet med temaåret är att
lyfta fram frivilligarbetets betydelse, förbättra dess verksamhetsförutsättningar och tacka människor
som erbjuder frivilligarbetet sina
kunskaper och sin tid.
I Finland utgår temaåret från
frivilligarbetets mångsidighet.
President Tarja Halonen är temaårets beskyddare.
Temaårets mål är att:
• Stärka förutsättningarna för fri villigarbete, avlägsna hinder
och öka uppskattningen.
• Stärka dragningskraften hos
frivilligarbetet, öka antalet fri villigarbetare och frivilligarbeten.
• Tacka frivilligarbetarna, frivilliga
berättar själva om frivilligarbe tets värde, och
• Framhäva friviligarbete som
ett sätt att lära sig, öka upp skattningen för kunskaper som inhämtats genom frivilligarbete.
Sjöfartskunskaperna
kan vara äldre
än man trott
Arkeologiska fynd på Kreta visar
att sjöfartskunskaperna kan vara
äldre än vad man hittills trott.
Man har hittat delar till mer än
130 000 år gamla verktyg på ön,
vilket bevisar att man har seglat
på Medelhavet tiotusentals år tidigare än man tidigare känt till.
De nya fynden kan enligt Kretas
kulturministerium vara upp till
700 000 år gamla.
Källor: YLE:s hemsida 3.1.2011 &
The New York Times
Det är dags
att färdigställa
hobbyarbetena till ssb:s
utställning i mars!
Viking Line beställer fartyg från Åbovarv
Viking Line-rederiet har meddelat att man beställer ett fartyg
av Åbovarvet STX Finland Oy.
Fartyget kommer att trafikera linjen Åbo–Åland–Stockholm. Fartygsbyggnadskontraktet mellan
Viking Line och STX Finland Oy
innehåller även en option på ett
andra fartyg.
Fartyget beräknas vara klart i
början av år 2013. Det nya fartyget är cirka 214 meter långt och
dess bruttodräktighet är 57 000.
Isklassen är 1 A Super. Fartyget
är planerat för 2800 passagerare
och en besättning på 200 personer. Fartyget kommer att ha 880
passagerarhytter och 1275 meter
fraktfiler. För personbilarna finns
det ett utrymme på 500 meter
på ett separat bildäck. Dessutom
finns det tilläggsutrymme på bilhyllor som kan sänkas ner.
Viking Line informerade om
sin fartygsbeställning i slutet av
december, när kommunikationsministeriet meddelade att de godkänner ett miljöstöd på 28 miljoner euro till rederiet. Man delade
sammanlagt ut 30 miljoner euro
till investeringar för att förbättra
fartygens miljöskydd. Det andra
stödet gick till Oy Gaiamare Ab,
som tilldelades de resterande två
miljonerna. Utbetalningen av miljöstödet förutsätter att EU-kommissionen godkänner stödprogrammet, vilket Viking Line hade
som krav för sin fartygsbeställning.
Det finns följande serier:
Bildkonst, händighetsarbeten,
litterära alster.
Förhandlingsresultat rörande
löneförhöjningar i sjöfartens utrikestrafik
Finlands Sjömans-Union FSU rf och Rederierna i Finland rf har
den 31.1.2011 nått ett förhandlingsresultat rörande löneförhöjningar som träder i kraft den 1.3.2011 inom utrikesfartens huvudavtalsområden.
Enligt förhandlingsresultatet kommer garanti- och tabellönerna
att höjas med 1,7 procent från och med den 1.3.2011, dock minst
med 31–35 euro beroende på avtalsområde. Särskilda tillägg och
ersättningar baserade på kollektivavtalen höjs också från och
med den 1.3.2011 med 1,7 procent.
Förhandlingsresultatet gäller passagerar-, frakt- och småtonnagefartyg i utrikesfart.
Riksdagsvalet 2011
Förhandsröstning på fartyg 30.3.–9.4.2011
Riksdagsvalet genomförs i Finland den 17.4.2011
och förhandsröstning anordnas den 6.-12.4.2011.
Utomlands anordnas förhandsröstningen på
finska beskickningar och deras verksamhetsställen den 6.–9.4.2011.
Du kan delta i mönstringen
av hobbyarbeten med ett eller
flera arbeten, och om du så vill,
i alla serier, men endast en gång
med samma arbete. Hobbyarbetena bör märkas tydligt med
namn/pseudonym. Bifoga uppgifter om deltagarens namn, yrke,
fartyg och noggrann hemaddress
samt telefonnummer.
Hobbyarbetena skickas eller
levereras senast den 28.2.2011
på adressen:
Sjömansservicebyrån
PB 170
00161 Helsingfors
Närmare upplysningar
tel. (09) 6689 0016 eller
[email protected].
På finska fartyg som befinner sig utomlands
anordnas förhandsröstningen den 30.3.-9.4.2011.
Sjömansservicebyrån (SSB)
får 1 000 euro av Neste för att renovera
sommarstugan i Runsala
Neste Shippings huvudförtroendeman Olli Kauranen fick för första
gången medel till sjöpersonalen av Neste-koncernens samarbetsorgan och dess personalgrupp. Sjöpersonalens huvudförtroendemän föreslog att 1 000 euro skulle skänkas till SSB för renovering
av Mepala i Runsala.
På sommaren är Mepala en kär fritidsplats för många sjömän i sydvästra Finland, där de kan basta, bada och koppla av. Den vackra
sommarstugan renoveras genom talko.
ionen
ansökan om att bli medlem i Sjömans-Un
assa
och Transportbranschens Arbetslöshetsk
ska ske skriftligen!
kan till
Kom ihåg att underteckna medlemsansö
ens
Sjömans-Unionen och Transportbransch
ngsdagen!
ällni
anst
a
först
Arbetslöshetskassan redan
ansökan och
Datumet då du undertecknade medlems
else för när
datumet då den ankom Unionen har betyd
r för
villko
dets
skyd
hets
du börjar uppfylla arbetslös
medlemskap och tid i arbete.
an?
Var hittar man medlemsansök
kap
Enda sättet att säkra dig om ett medlems
är att underteckna medlemsansökan.
medlem
Det finns flera sätt att bli
i Sjömans-Unionen på:
nnen om en
1. Du kan be lönepursern/förtroendema
Fyll i och
nen.
medlemsansökan till Sjömans-Unio
n hjälper
underteckna ansökan. (Förtroendemanne
dig fylla i ansökan.)
lemsansökan
2. Du kan också fylla i en elektronisk med
på Sjömans-Unionens hemsida:
lem > blankett
www.smu.fi > medlemsskap > bli med
som du ska
ett
Då får du hem en anslutningsblank
fylla i och underteckna.
direkt
3. Du kan också beställa medlemsansökan
ter:
från Sjömans-Unionens medlemsregis
tret
Finlands Sjömans-Union / medlemsregis
Tiina Kytölä
telefon: (09) 6152 0257
e-post: [email protected]
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
En ny elektronisk medlemstjänst har öppnat
Finlands Sjömans-Union har öppnat en elektronisk ärendetjänst
för sina medlemmar. Tjänsten finns på Internet och är öppen dygnet runt. Genom tjänsten kan du enkelt uppdatera dina kontakt- och
medlemsuppgifter.
Mera om tjänsten:
smu.fi > på svenska > Medlemsskap > Elektronisk medlemstjänst
29
OSASTOT TIEDOTTAVAT / AVDELNINGARNA INFORMERAR
in memoriam
Pursimies
Mikko Kronsieff
s. 1.2.1929
k. 20.3.2010
Pursimies
Risto Juhani Väisänen
s. 12.5.1943 Iisalmi
k. 20.12.2010 Pieksamäki
Rakastettu – kaivattu
Taimi Annikki Mellin
s. 26.12.1931 Viipuri
k. 11.1.2011 Turku
Mikko Kronsieff oli pitkän linjan merimies,
oikea vanhan ajan poosu. Hän aloitti sotien
jälkeen rahtilaivoilla, joissa hän seilasi toistakymmentä vuotta. Matkustajalaivoille hän tuli
töihin 60-luvun alussa autolauttaliikenteen
alkaessa. Hän työskenteli useilla Siljan laivoilla matruusina ja myöhemmin pursimiehenä.
Eläkkeelle hän jäi vuonna 1985 Silja Starilta.
Muistoa kunnioittaen
Ense
Sydän uupunut levon sai.
Olet aina sydämissämme.
Kiitollisin mielin muistamme Sinua.
Kiitos kaikesta, mitä Sinulta saimme.
Mikko oli vahva vaikuttaja Merimies-Unionissa.
Hänet valittiin useita kertoja edustajaksi Merimies-Unionin edustajakokouksiin. Valtuustoon
hän kuului vuosina 1972–84.
Mikko oli todella ns. Unionin mies. Hän oli
vahva mielipidevaikuttaja, joka opasti työtovereitaan niin työ- kuin ammattiyhdistysasioissa. Mikko oli myös aina valmis puolustamaan
Merimies-Unionin politiikkaa ja perustelemaan
liiton tekemiä ratkaisuja. Eri laivojen laivaluottamusmiehenä hän toimi monien vuosien aikana. Mikko oli tiukka työntekijöiden puolustaja,
mutta aina luotettava ja rehti kaikkia osapuolia kohtaan. Hänellä oli tinkimätön poliittinen
vakaumus, josta hän piti kiinni koko elämänsä
ajan.
Herra, kädelläsi uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jää. (Virsi 517: 4)
Mikkoa jäi kaipaamaan tytär perheineen sekä
lukuisa joukko entisiä seilauskavereita ja ystäviä.
Mikon ystävät ja seilaustoverit
Ylisiivooja / Emäntä
Eva Säll
nukahti ikiuneen 7.12.2010
70-vuotiaana
Yksi ystävä vähempi maailmassa, Yksi enkeli
enempi taivaassa.
Evan muistoa kunnioittaen
Hytti- ja aluesiistijöiden suuri joukko
Eva siunattiin 28. joulukuuta
Maarianhaminassa, Jomalan kirkossa.
Kyllikki Nieminen
s. 26.4.1938
k. 28.12.2010
Vaikka puhdasta kultaa sydän ois,
se kuitenkin uupuu ja sammuu pois.
Vain muistot ja rakkaus jäljelle jää.
Kyllikkiä jäivät suremaan omaiset ja ystävät. Kyllikki Nieminen aloitti merimiesuransa 1975
Aallottaressa, viimeinen laiva oli M/s Finneagle
vuonna 1985.
Paavo Lehto s. 25.1.1936 Joutsa
k. 5.11.2010 Seinäjoki
Matruusi
Alpo Armas Kuusela
s. 9.4.1947 Ahlainen
k. 10.11.2010 Helsinki
Muistoa kunnioittaen
Kaarina-sisko
Paavo seilasi monilla vesillä kirvesmiehenä.
Hän toimi Vaasanlaivojen pääluottamusmiehenä ahkerasti ja tunnollisesti. Hän oli myös
perustamassa SMU:n Länsi-Suomen osastoa
keväällä 1986. Paavo valittiin Merimies-Unionin
valtuustoon ja myöhemmin hallitukseen.
Kiitokset Paavolle!
Kiitollisuudella muistaen
Valma o.s. Peltoniemi Kai, Mikael ja Tuulikki
Katja, Vesa, Aleksi ja Alma
sukulaiset ja ystävät
Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa
Kauhajoella.
Lämmin kiitos osanotosta suruumme.
Suurella rakkaudella
syvästi kaivaten
lapset Sirpa, Seppo, Tuire perheineen
ja ystävät
Annikki työskenteli Vaasan laivoilla
monta vuotta ja jäi sieltä myös eläkkeelle.
Juhani Ensio Laitinen
s. 29.4.1990 Kotka
k. 18.12.2011 Kotka
Kaipaamaan jäivät
siskot ja veljet perheineen
SYNTYMÄPÄIVÄT /
FÖDELSEDAGAR
Arvi Rosenberg
70 vuotta 16.1.2011 Isokyrö
ELÄKKEELLE /
PENSIONERING
Kiitän M/t Jurmon henkilökuntaa sekä Neste
Shippingiä muistamisesta jäädessäni merimieseläkeläiseksi. Kaunis kiitos myös SMU:n
Lounais-Suomen osaston hallitukselle,
SMU:n hallitukselle sekä henkilökunnalle.
Toivotan parhainta menestystä suomalaiselle merenkululle Suomen lipun alla - myötätuulta myös ay-toiminnalle!
Pekka Mantere, ”Pekk Rauma Pläkä”
Kiitos kaikille työkavereille ja esimiehille
yhteisistä 25 vuodesta. Kiitos muistamisesta.
Repari Rane lähtee eläkkeelle.
Rauno Merenkukka
M/s Mariella
KULTAMERKIT /
GULDSMÄRKEN
Raimo Torri
Tuula Tammi
Sisä-Suomen osasto (001)
Kevätkokous- ja pilkkikisat la 26.3.2011
Paikka: Kerimäki (Savonlinna)
Pilkkikisat alkavat Kerimäellä
lauantaiaamuna klo 9.00.
Sääntömääräinen kevätkokous on samana
päivänä, samassa paikassa klo 12.30 alkaen
(iso mökki). Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Lounais-Suomen osasto (006)
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: ma 18.4.2011 klo 18.00 alkaen
Paikka: AKT:n kokoustila,
Maariankatu 6 b, 5. krs, Turku
Kokouksessa käsitellään
sääntöjen mukaiset asiat.
Osallistujien kesken arvotaan palkinto.
Jäsenemme – Tervetuloa
-Hallitus-
Itäkustin osasto (007)
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: tiistai 8.3.2011 klo 12.00
Paikka: Kotkan toimisto, Puutarhakatu 12
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat. Liiton edustaja paikalla.
Kokouksessa on kahvitarjoilu!
Tervetuloa
Länsi-Suomen osasto (008)
Eläkeasiaa – oletko valmis?
Aika: pe 1.4.2011 klo 13.00
Paikka: Unionin toimisto,
Pitkäkatu 43, Vaasa
Merimieseläkekassan Michaela Björklund
kertoo tärkeistä eläkeasioista. Tilaisuuden onnistumisen vuoksi ilmoittautuminen viimeistään 18.3.2011 mennessä
Karille p. 0400 418 511 / [email protected].
Ps. mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun.
Tarjolla kahvia ja nisua
- tervetuloa sankoin joukoin!
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: ma 4.4.2011 klo 18.00
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Liiton edustaja on paikalla, tule ja tenttaa. Lisäksi arvotaan paikalla olleiden kesken kiva palkinto. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa ruokailun.
Tervetuloa osastomme jäsen!
hallitus
Mökkitalkoot Raippaluodossa
Aika: 2.–3.5.2011, aloitus maanantaina klo 12 Paikka: Merimies-Unionin mökki Raippaluodossa
Nyt näytetähän kuinka väki lähtöö liikkeelle ja
talakoosihin!
Ilmoittaudu Karille p. 0400 418 511 /
[email protected].
Kaikille on ruokaa tarjolla, lapiot ja haravat
joukkohon!
Ennakkotiedustelu:
Merimies-Unioni Goes Country
21.–22.5.2011
Paikka: Messilä lähellä Lahtea
Länsi-Suomen osasto kartoittaa osallistujamäärää yhteiskuljetusta varten. Voimme myös
tehdä yhteisen majoitusvarauksen Messilään.
Varmista paikkasi kuljetukseen sitovalla ilmoituksella ja alustavalla 20 euroa/hlö maksulla
osastomme tilille: NORDEA 152830-123690
viiteosaan KEVÄTPÄIVÄT.
Varauksia Karille p. 0400 418 511 tai
[email protected].
Kevätpäivien tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen www.smu.fi/smu-goes-country
Laivan
Viihdeammattilaiset (011)
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: to 10.3.2011 klo 16
Paikka: Sastamalan hotelli Ellivuori
Kevät kolkuttelee ovelle ja on kevätkokouksen
aika. Kokouksessa käsitellään viralliset kevätkokousasiat sekä tulevan kevään ja kesän tapahtumia. Halukkaat voivat käydä laskettelemassa
ennen kokousta. Illalla luvassa savusaunontaa,
paljuilua ja mukavaa yhdessä oloa. Mahdollisuus yöpymiseen.
Tilaisuus on maksuton jäsenille aveceineen.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset 28.2.2011 mennessä Ninalle [email protected]
Ilmoitathan myös tarpeen yöpymiselle.
Kaikki jäsenet aveceineen tervetuloa mukaan!
Etelä-Suomen osasto (009)
Hallitus kaudella 2011–2012
Puheenjohtaja Rauno Mutka, Varapuheenjohtaja Leif Drockila, sihteeri Markku Knuutinen,
taloudenhoitaja Eija Autio, varsinaiset jäsenet:
Leif Drockila, Mikko Ervast, Mari Ikonen, Anita Latvela, Markku Knuutinen, Jori Mikkola,
Timo Purho ja Jouni Sandell, varajäsenet:
Tommy Nieminen, Anne Nuutinen, Matti
Rasa ja Satu Valapuro, Tiedotus- ja atk-vastaava Tapio Nurminen.
Merimies-Unioni Goes Country
Merimiesten kevätpäivät
Messilässä 21.–22.5.2011
Syksyllä 2010 pidetyssä ammattiosastojen
puheenjohtajien tapaamisessa päätettiin
pitää merimiesten ja heidän perheidensä
yhteistapaaminen.
Ilmottautuminen:
www.smu.fi/smu-goes-country
Ota haaste vastaan!
Etelä-Suomen osasto haastaa kaikki Suomen
Merimies-Unionin ammattiosastot ja niiden
hallitukset sekä osastojen jäsenet osallistumaan tapahtumaan. Haasteen tarkoituksena
on saada mahdollisimman monta merimiestä
perheineen mukaan.
Järjestäjät: Merimies-Unioni ja ammattiosastot
Yhteistyökumppanit: Turva, Merimieseläkekassa, Merimiespalvelutoimisto
Hyviä seilaustuulia vu
odelle 2011!
Merillä
J/m Otso
Perämeri
Akolahti Tuomas
Von Bruun-Riegers
Niklas
Forsell Timo
Holappa Pentti
Hyvönen Juha
Kovanen Toni
Kurikka Timo
Laiho Matti
Levänen Jukka
Loikas Sari
Malmström Markku
Näreinen Pentti
Ollikainen Ville
Peuraniemi Arvo
Purhonen Kari
Pykäläinen Juha
Räikkälä Hanna-Kaisa
Saario Sami
Salminen Kari
Salo Ilpo
Setälä Risto
Sipilä Anja
Stepniewski Peter
Suursalmi Ossi
Syrjälä Veikko
Timberg Ari
Tuomaala Ilkka
Uimonen Arto
Virkkula Pekka
Välikallio Vesa
M/s Gabriella
Arfman Jari
Eläkkeellä
Cayan de Oro,
Mindanao,
Filippiinit
Seppo Tiljander
Raahe
Jorma Kumpulainen perheineen
31
lu
pai
l
i
K
ing
Tävl
Merimieslehden kilpailuun saatiin
tällä kertaa 69 vastausta. Kaikki osallistujat tiesivät, että Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa
sulautui Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin
Työttömyyskassaan vuoden 2011 alussa.
Merimies-Unionin taloudenhoitajana jo 20
vuotta toiminut Mikko Tuominen arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajaksi
Teuvo Hokkasen M/s Estradenilta.
Den här gången inkom det 69 svar till tidningen Sjömannens tävling. Alla visste att Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa
slogs samman med Bil- och Transportbranschens Arbetarförbunds Arbetslöshetskassa
i början av 2011. Mikko Tuominen, ekonom
på Sjömans-Unionen sedan 20 år tillbaka,
drog en vinnare bland deltagarna, och vinnaren är Teuvo Hokkanen på M/s Estraden.
Merimies-Unioni avasi sähköisen
jäsenpalvelun viime vuoden lopulla.
Mitä asioita palvelussa voi tehdä?
Sjömans-Unionen öppnade en elektronisk
medlemstjänst i slutet av förra året.
Vad kan man göra i tjänsten?
Valitse ainakin yksi vaihtoehto:
1) päivittää yhteystietonsa
Välj minst ett alternativ:
1) uppdatera sina kontaktuppgifter
2) hakea jäsenmaksuvapautusta
2) ansöka om medlemsavgiftsbefrielse
3) tulostaa jäsenmaksun tilisiirtolomakkeen
3) skriva ut en giroblankett för medlemsavgiften
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.
Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä
nro 2/2011.
Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi
ut en liten Aalto-skål från Iittala.
Namnet på vinnaren publiceras i numret
2/2011 av tidningen Sjömannen.
Osallistu kilpailuun
4.3.2011 mennessä:
Du kan delta i tävlingen senast
den 4.3.2011 på följande sätt:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden
kilpailu
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan
vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite,
puhelinnumero).
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Skicka svaret till adressen:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
Puheenjohtaja / Ordförande
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Simo Zitting
Anja Uusitalo
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
TELEFAX
+358 (0) 9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected]
fö[email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Postiosoite
Postadress
PL 65, 00531 Helsinki
Asiakaspalvelu
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso
Helsinki
PB 65, 00531 Helsingfors
Kundtjänst
Broholmsgatan 3–5, gatuplan
Helsingfors
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
Puhelinpäivystys
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
Työttömyyskassan
sähköinen palvelu
www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa
32
Toimitsija, Ahvenanmaa
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Ombudsman, Åland
Tetta Härkönen
Henrik Lagerberg (09) 615 20 252 / 040 455 9834
(018) 199 20 /0400 478 884
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Kenneth Bondas
Taloudenhoitaja / Ekonom
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
Mikko Tuominen
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Klaus Lust
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
Stiina Raitio
Toimitsija/Ombudsman
Carita Ojala
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Toimitsija / Ombudsman
Satu Silta
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
Toimitsija/Ombudsman
ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
(09) 615 20 219
Kirjanpitäjä / Bokförare
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Toimittaja / Journalist
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
Telefonjour
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Katja Gräsbeck
(09) 615 20210 / 045 7730 1021
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Kenneth Bengts
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Essi Voutilainen
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076
(hoitovapaalla / vårdledig)
www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin
varaukset Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings
stugans bokningar från kontoret
i Åbo
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Tiina Kytölä
(09) 615 20 257
Toimitsija/Ombudsman
Niclas Nyberg
(09) 615 20 224 / 045 7731 2441
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo
isto
Turun toim
on suljettu
iikolla
hiihtolomav
11.
21.–25.2.20