Transcript Albatrossi 4/2010 - Merimieseläkekassa

4/2010
MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING
Merenkulku ja menestymisen avaimet
Sjöfarten och nycklarna till framgång
Merenkurkun majakat
Fyrarna i Kvarken
Merimieseläkekassan lahjana KALENTERI 2011
Som gåva från Sjömanspensionskassan KALENDER 2011
1
4/2010
MERIMIESELÄKEKASSAN
ASIAKASLEHTI
SJÖMANSPENSIONSKASSANS
KUNDTIDNING
Päätoimittaja/Huvudredaktör:
Helena Jaatinen
[email protected]
[email protected]
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare:
Marina Paulaharju
[email protected]
[email protected]
Käyntiosoite/Besöksadress:
Uudenmaankatu 16 A
Nylandsgatan 16 A
Sisällys ❘❘ Innehåll
Postiosoite/Postadress:
PL 327, 00121 Helsinki
PB 327, 00121 Helsingfors
Puhelin/Telefon:
010 633 990
Telefax:
010 633 9938
Sähköposti/E-post:
[email protected]
förnamn.slä[email protected]
Osoitteenmuutokset/adressförändringarna:
[email protected]
[email protected]
www.merimieselakekassa.fi
www.sjomanspensionskassan.fi
Ulkoasu/Layout:
bbo, Better Business Office Oy
Painopaikka/Tryckeri:
Solver palvelut Oy
ISSN:
1796-8216
Painos/Upplaga:
18 200
nro/nr    1/2011
2–3/2011
4/2011
ilmestyy/utges
vko/vecka 11
vko/vecka 26
vko/vecka 46
Kannen kuva/Pärmbild:
Petri Porkola
Utön saarella poltettiin jo 500 vuotta sitten avotulta laivojen opastamiseksi Turun
väylän suulle. Utön majakka, Suomen
ensimmäinen, rakennettiin vuonna 1753.
Suomen sodassa 1808–1809 pahasti
vaurioitunut majakkatorni rakennettiin
uudestaan 1814, ja 1865 se sai nykyisen
puna-valkoisen värinsä. 1906 majakkaan
asennettiin Bernard & Turennen valmistama tehokas 2. luokan linssistö.
Redan för 500 år sedan brändes öppna
eldar på Utö för att vägleda fartygen till
Åbofarledens inlopp. Fyren på Utö, Finlands första, byggdes 1753. Fyrtornet,
som skadades svårt under Finska kriget
1808–1809, uppfördes på nytt 1814 och
1865 och fick då sin nuvarande röda och
vita färg. I fyren installerades 1906 ett
effektivt linssystem av 2 klass, som hade
konstruerats av Bernard & Turenne.
2
Merenkululla on käsissään
menestymisen avaimet
Ylijohtaja Minna Kivimäen mukaan
merenkulkualan toiminnalle on luotu EU:n
sallimissa rajoissa kilpailukykyiset puitteet.
4
Sjöfarten har nycklarna
till framgång i sina händer
Enligt överdirektör Minna Kivimäki har det inom
av EU tillåtna gränser skapats en konkurrenskraftig ram för branschens verksamhet.
Uusia tuulia
Itämeren risteilybisnekseen
Viking Linen tuore toimitusjohtaja
Mikael Backman virittelee uusia
risteilyideoita ja haluaa puhaltaa eloa
entisaikojen Viking-henkeen.
8
Nya vindar
i Östersjöns kryssningsbusiness
Viking Lines nyblivna vd Mikael Backman
lanserar nya kryssningsidéer och vill blåsa
liv i gångna tiders Vikinganda.
Työvoimapula varjostaa
elpyviä rahtimarkkinoita
ESL Shippingin tonnisto kasvaa
uusien laivatilausten ansiosta lähes puolella.
Toimitusjohtaja Markus Karjalaisen huolenaihe
on pula monitaitoisista merenkulkijoista.
Merenkurkun majakat
Merenkurkun saaristo hyväksyttiin
2006 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Alueen majakkakohteet ovat hieno kokonaisuus,
jonka pystyy kokemaan 2–3 päivän retkellä.
Merieläkeläistoimintaa
ympäri Suomen
Merieläkeläisyhdistysten toiminnassa
on mukana reilut 500 jäsentä. ”Toimintaan
kannattaa tulla mukaan”, kannustaa
Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton
uusi puheenjohtaja Tapio Nurminen.
Matkoja maailman merillä
Koillisväylän sankari
– Adolf Erik Nordenskiöld
12
Bristen på arbetskraft kastar
en skugga över fraktmarknad
som återhämtar sig
ESL Shippings tonnage växer tack vare
beställning av nya fartyg med närmare hälften.
Vd Markus Karjalainen bekymrar sig över brist
på mångkunniga sjöfarare.
i Kvarken
15 Fyrarna
Kvarkens skärgård godkändes 2006 för
UNESCOs lista över världsarv. Områdets
fyrobjekt bildar en trevlig helhet som kan
upplevas under en 2–3 dagar lång utflykt.
19 Sjöpensionärsverksamhet
landet runt
I sjöpensionärsföreningarnas verksamhet
deltar drygt 500 medlemmar. ”Det lönar sig
att komma med i verksamheten”, sporrar
Sjöpensionärsföreningarnas Centralförbunds
nya ordförande Tapio Nurminen.
22
Resor på världens hav
Nordostpassagens hjälte
– Adolf Erik Nordenskiöld
24 Frågor och svar
Uutisia 26 NYHETER
Kysymyksiä ja vastauksia
Pääkirjoitus ❘❘ Ledaren
Vihreämmällä linjalla
På en grönare linje
Helena Jaatinen
[email protected]
[email protected]
Ympäristökysymykset ovat nousseet 2010-luvun liikennepoliittisten
painopisteiden kärkiryhmään. Liikenne- ja viestintäministeriö nimeää
ilmastonmuutoksen hillinnän yhdeksi tulevaisuuden liikennejärjestelmän suurimmista haasteista.
Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, ja siitä valtaosa – noin 90 prosenttia – syntyy tieliikenteessä.
Merenkulku ei siis kuulu suurimpiin ilmastokuormittajiin, mutta koska
alan kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana, sen osuus ympäristöhaitoista suurenee. Kansainvälisesti merenkulun osuuden hiilidioksidipäästöistä on arvioitu lisääntyvän nykyisestä vajaasta 3 prosentista peräti 17 prosenttiin vuonna 2050, jollei toimenpiteisiin päästöjen
rajoittamiseksi ryhdytä.
Suomen merenkulun tärkeimmät ympäristökysymykset liittyvät
kuitenkin Itämeren tilan parantamiseen. Suurin haaste on rehevöitymisen hillitseminen. Alusliikenteen päästöt lisäävät osaltaan tätä muun
muassa myrkyllisiin leväkukintoihin, pohjalevien kasvun kiihtymiseen
ja pohjien happikatoon johtavaa kehitystä. Rehevöitymistä aiheuttavat
ravinteet, fosfori sekä typpi, josta merkittävä osa on peräisin alusten
pakokaasuista ja jätevesistä.
Myös uudet tulokaslajit ja niiden haitat ovat uhka Itämeren ekosysteemille. Suurin osa vieraslajeista kulkeutuu kotimereemme laivojen
mukana, painolastivesissä tai runkoon kiinnittyneinä. Edellisten lisäksi
Itämeren erityinen ympäristö- ja turvallisuusuhka on Suomenlahden
öljykuljetusten voimakas kasvu, jonka myötä alusten törmäys- ja pohjakosketusriskit lisääntyvät.
Itämeren tilaa on mahdollista parantaa vain yhdessä muiden
Itämeren valtioiden kanssa. Tässä työssä Suomi onkin aktiivisesti
mukana. Vahvaa panostusta tarvitaan myös merenkulun kansainvälisessä yhteistoiminnassa muun muassa alusliikenteen valvonnan ja
ohjauksen sekä öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi.
Ympäristön suojelemiseksi kaivataan selkeitä tekoja. Sellainen
oli valtioneuvoston marraskuinen asetus, jonka mukaan suomalaiset
varustamot voivat saada tukea ympäristöystävällisiin alusinvestointihankkeisiin. Perusteita tuen saamiseksi olisivat esimerkiksi tekniset
ratkaisut, jotka mahdollistavat vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön
tai polttoainepäästöjen vähentämisen.
Hyviä esimerkkejä ympäristön kannalta myönteisestä kehityksestä löytyy tämänkin lehden jutuista. ESL Shipping on ensimmäisenä
varustamona Suomessa aloittanut painolastiveden puhdistusjärjestelmien asennuksen rahtialuksiinsa. Myös Viking Linen uuden aluksen
on suunniteltu käyttävän polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua,
jonka ansiosta päästöt mereen ja ilmaan jäisivät hyvin pieniksi.
Kauppalaivatonnistomme kehityksen pitkän hiljaiselon jälkeen
uudet alusinvestoinnit ovat odotettuja, tärkeitä positiivisia viestejä.
Edistykselliset ympäristöratkaisut tekevät niistä vieläkin positiivisempia.
Under 2010-talet har miljöfrågorna blivit ett av de viktigaste högprioriterade områdena i trafikpolitiken. På trafik- och kommunikationsministeriet anses det att dämpandet av klimatförändringen är en av de
största utmaningarna för framtidens trafiksystem.
Trafikens andel av vårt lands utsläpp av växthusgaser är omkring
en femtedel och av denna femtedel uppstår största delen – ca 90
% – i vägtrafiken. Sjöfarten hör således inte till de största belastarna
av klimatet, men eftersom det förutspås en stark fortsatt tillväxt inom
branschen kommer dennas andel av miljöolägenheterna att öka.
Andelen av den internationella sjöfartens koldioxidutsläpp har uppskattats öka från nuvarande knappa 3 % till hela 17 % fram till 2050
om det inte skrids till åtgärder för att begränsa utsläppen.
De viktigaste miljöfrågorna för vårt land är dock knutna till förbättrandet av tillståndet i Östersjön. Den största utmaningen är dämpandet av eutrofieringen. Fartygstrafikens utsläpp bidrar för sin del till
en utveckling som bland annat leder till giftig algblomning, allt kraftigare tillväxt för bottenalger och syresvinn på havsbottnet. Eutrofieringen förorsakas av näringsämnen, fosfor samt kväve, av vilket en
betydande del kommer från fartygens avgaser och spillvatten.
Även nya invandrande arter och de olägenheter dessa medför
är ett hot mot ekosystemen i Östersjön. Största delen av de främmande arterna följer antingen med ballastvattnet eller fästa vid fartygets skrov med fartygen till vårt hemmainnanhav. Utöver de ovannämnda problemen utgör den starka tillväxten för oljetransporterna i
Finska viken ett specifikt miljö- och säkerhetshot mot Östersjön, som
ökar fartygens risker för sammanstötningar och bottenkänningar.
Tillståndet i Östersjön kan endast förbättras tillsammans med
de övriga Östersjöstaterna. I det här arbetet deltar Finland de facto
aktivt. En stark insats behövs även i sjöfartens internationella samarbete, bland annat vid utveckling av övervakning och styrning av fartygstrafiken samt av oljebekämpningsberedskapen.
Skyddet av miljön fordrar påtagliga handlingar. En sådan var
statsrådets förordning i november enligt vilken finländska rederier kan
få stöd för miljövänliga fartygsinvesteringar. Motiveringar för erhållande av stödet är t.ex. tekniska lösningar som möjliggör användning
av alternativa bränslen eller minskning av bränsleutsläppen.
Fina exempel på ur miljösynpunkt positiv utveckling finns även
bland artiklarna i den här tidningen. ESL Shipping har som första
rederi i vårt land inlett installering av reningssystem för ballastvattnet på sina fraktfartyg. Enligt planerna för Viking Lines nya fartyg ska
detta igen använda flytande naturgas som bränsle. Tack vare det blir
utsläppen i havet och luften ytterst obetydliga.
Efter en lång slumrande tillvaro för utvecklingen inom vårt handelsfartygstonnage är investeringarna i nya fartyg emotsedda viktiga
positiva signaler. De framstegsvänliga miljölösningarna gör dessa
ännu positivare.
3
4
Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Plugi
Osastopäällikkö Minna Kivimäki:
Merenkululla
on käsissään
MENESTYMISEN AVAIMET
Avdelningschef Minna Kivimäki:
Sjöfarten
har NYCKLARNA TILL
FRAMGÅNG i sina händer
”Merenkulku on kasvuala”, sanoo ylijohtaja Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä.
EU:n sallimissa rajoissa toimialalle on hänen mukaansa luotu kilpailukykyiset puitteet. ”Menestymisen avaimet ovat nyt sen omissa käsissä”, liikennepolitiikan johtava viranomainen toteaa.
”Sjöfarten är en tillväxtbransch”, säger överdirektör Minna Kivimäki på trafik- och kommunikationsministeriet. Enligt henne har det inom av EU tillåtna gränser skapats en konkurrenskraftig
ram för branschens verksamhet. ”Nycklarna till framgång är nu i branschens egna händer”, konstaterar trafikpolitikens ledande myndighet.
H
aastatteluajankohtana lokakuussa Suomen rahtialusliikenteen kilpailukyvylle tärkeä tonnistoverolakiuudistus
on yhä edelleen EU:n komission käsiteltävänä.
”Mikäli lakiesitys toteutuu esitetyssä muodossaan, sillä odotetaan
olevan alalle hyvin myönteisiä vaikutuksia. Merkittävin niistä olisi
suomalaisen kauppa-alustonniston kehityssuunnan kääntyminen
kasvuun. Lain myötä Suomen rahtilaivaliikenne saadaan samalle
viivalle EU-kilpailijamaiden kanssa”, Minna Kivimäki sanoo.
Hänen mukaansa valtioiden välinen tukikilpailu ja miehistökysymykset asettavat alalle edelleenkin haasteita, mutta tonnistoverolain voimaansaattamisen jälkeen on suomalaisen merenkulun tukemiseksi käytetty ne keinot, joilla julkinen sektori pystyy
elinkeinotukien muodossa alan toimintaedellytyksiä edistämään.
Meriliikenteen valtiontuen suuntaviivat vahvistettiin EU:n
komissiossa vuonna 1997. Vuonna 2004 niitä tarkistettiin. ”Tukikehikon uudelleen tarkastelu on EU:n lähivuosien ohjelmassa,
mutta mitään dramaattisia uudistuksia ei ole luvassa”, Kivimäki
toteaa.
Hän on helmikuusta lähtien johtanut liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osastoa, jolla on vastuullaan mm. liikennejärjestelmän ja -verkkojen suunnittelu ja kehittäminen,
liikenteen turvallisuus sekä ympäristökysymykset ja tietojärjestelmät. Merenkulku ja muu vesiliikenne sekä satamat kuuluvat
osaston toimipiiriin.
V
id tidpunkten för intervjun i oktober var reformen av den för
finländsk fraktfarts konkurrenskraft viktiga tonnagebeskattningslagen alltjämt under behandling av EU:s kommission.
”Om lagpropositionen realiseras i sin föreslagna form kommer den
att ha många positiva följder för branschen. Den betydelsefullaste
är att utvecklingstrenden för det finländska handelsfartygstonnaget vänder över i tillväxt. I och med lagreformen kan den finländska
lastbåtstrafiken utgå från samma premisser i sin verksamhet som
konkurrenterna i EU-länderna”, säger Minna Kivimäki.
Enligt henne medför stödkonkurrensen mellan staterna och
manskapsfrågorna fortsättningsvis utmaningar för branschen. I
och med att tonnagebeskattningslagen träder i kraft har dock de
medel den offentliga sektorn har att i form av näringsstöd främja
den finländska sjöfartens verksamhetsförutsättningar utnyttjats.
Riktlinjerna för statligt stöd till sjöfarten fastställdes 1997 av
EU:s kommission. De reviderades 2004. ”I EU:s program för de
närmaste åren ingår en ny översyn av ramen för stöden, men
någon dramatisk reform ställs inte i utsikt”, konstaterar Kivimäki.
Sedan februari är Minna Kivimäki avdelningschef för trafikpolitiska avdelningen vid trafik- och kommunikationsministeriet,
som bl.a. ansvarar för planering och utveckling av trafiksystem
och -nätverk, trafiksäkerhet samt miljöfrågor och datasystem.
Sjöfarten och övrig sjötrafik samt hamnarna ingår i avdelningens
verksamhetsområde.
>>
Merenkulun asema Suomen liikennepolitiikassa on Minna
Kivimäen mukaan keskeinen.
”Merenkulku on meille elinehto. Sen merkitystä ei voi liioitella,
sillä logistisesti Suomi on saari ja päämarkkina-alueemme sijaitsevat merien takana. Suomen ja muiden maiden välisestä tavaraliikenteestä 80 prosenttia kulkee meritse.”
Alan piirissä hän näkee runsaasti kasvu- ja kehityspotentiaalia. Lupaavina innovaatioalueina nousevat esiin erityisesti edistykselliset logistiikkaratkaisut sekä päästötön teknologia, jolla on
nopeasti laajenevat markkinat maailmantalouden jatkaessa muutostaan kohti vihreämpää, vähähiilistä tuotantoa ja kulutusta.
”Alusten ja maa-asemien kommunikaation parantamiseksi
on viime vuosina tehty ja tehdään edelleen paljon. Modernit logistiikkaratkaisut tehostavat rahdin seurantaa, mahdollistavat kuljetusketjun optimoinnin sekä parantavat meriliikenteen häiriönsietoa. Päästöttömän ja energian kulutusta vähentävän teknologian
myötä voidaan vaikuttaa Suomen päästövähennystavoitteiden
toteutumiseen”, Kivimäki luettelee jo toteutettujen ja meneillään
olevien hankkeiden etuja.
Turvallisuuden parantamiseen tähtäävistä meriliikenteen kehitystoimista Minna Kivimäki nostaa esiin Itämeren meriturvallisuusohjelman sekä John Nurminen Säätiön koordinoiman
Tankkeriturva-hankkeen. Molemmissa sovelletaan ns. älyliiken-
Sjöfartens ställning är central i Finlands trafikpolitik enligt
Minna Kivimäki.
”Sjöfarten är ett livsvillkor för oss. Dess betydelse kan inte överskattas för logistiskt är vårt land en ö och våra huvudmarknadsområden ligger på andra sidan haven. Av godstrafiken mellan
Finland och andra länder går 80 % sjövägen.”
Hon ser rikligt med tillväxt- och utvecklingspotential i branschen. Särskilt progressiva logistiska lösningar samt utsläppsfri
teknologi anser Kivimäki vara lovande innovationsområden med
en marknadspotential som snabbt kommer att öka när världsekonomin fortsätter att utvecklas mot grönare, kolfattig produktion och konsumtion.
”Under de senaste åren har det gjorts och görs fortfarande
mycket för att förbättra kommunikationen mellan fartygen och
landstationerna. Moderna logistiklösningar gör uppföljningen
av frakten effektivare, möjliggör optimering av transportkedjan
samt förbättrar störningstoleransen i sjötrafiken. Tack vare teknologi som är utsläppsfattig och energisnål vid konsumtion kan vi
påverka uppnåendet av vårt lands mål för minskandet av utsläppen”, räknar Kivimäki upp fördelarna med redan genomförda och
pågående projekt.
Av utvecklingsåtgärder för förbättring av säkerheten i sjötrafiken lyfter Minna Kivimäki fram sjösäkerhetsprogrammet för Ös-
”Toimivuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys”,
Minna Kivimäki luettelee Suomen liikennepolitiikan
laatutavoitteita.
”Funktionsduglighet, säkerhet och miljövänlighet”,
Minna Kivimäki räknar upp kvalitetsmål för den
finländska trafikpolitiken.
teen keinoja, toisin sanoen parannetaan liikenteen sujuvuutta ja
turvallisuutta tieto- ja viestintätekniikan avulla.
Itämeren liikenteen valvonnassa ja ohjauksessa Suomenlahdella liikennöivien alusten pakollista GOFREP*-ilmoittautumisjärjestelmää jatkokehitetään yhdessä Viron ja Venäjän kanssa.
Tankkeriturva-hankkeen tavoitteena on luoda tietojärjestelmä,
joka mahdollistaa reittisuunnitelmia koskevan tiedonvaihdon
merivalvontakeskusten ja laivojen välillä sekä myös muun turvallistä navigointia edistävän tiedon välittämisen ajantasaisena
maista laivoille.
Suomalainen merenkulku on Minna Kivimäen mukaan
älyliikenteen edelläkävijöitä ja kansainvälisen kärjen tuntumassa
meriliikenteen hallinnassa, mutta alan kehityspotentiaalia ei ole
loppuun asti hyödynnetty. ”Älyliikenteen strategiset hankkeet
keskittyvät maaliikenteen puolelle, jossa on enemmän kirittävää.
Meriliikenteessäkin on kuitenkin vielä tehtävää.”
Älykkään liikenteen palveluilla tähdätään ympäristöystävällisempään, turvallisempaan ja sujuvampaan arkipäivän liikennejärjestelmään. Nykyinen hallitus on sitoutunut älyliikenteen edistämiseen; vuoteen 2015 mennessä älyhankkeita toteutetaan
Suomessa 400 miljoonalla eurolla.
Ministeriön laskelmien mukaan älyliikenne tuottaa huomatta-
6
tersjön samt det av John Nurminens Stiftelse koordinerade projektet
Tankerskydd. I vardera fallet tillämpas den s.k. smarttrafikens medel,
med andra ord förbättras smidigheten och säkerheten i trafiken med
hjälp av datateknik och teknik för informationsöverföring.
Den fortsatta utvecklingen av det vid övervakning och dirigerande av trafiken på Östersjön använda för fartygen obligatoriska anmälningssystemet GOFREP* sker i samarbete med Estland och Ryssland.
Målet för projektet Tankerskydd är att skapa ett informationssystem som möjliggör utbyte av information om planerade färdleder mellan sjöbevakningscentralerna och fartygen, samt även
förmedling av annan aktuell information som främjar säker navigering, från land till fartygen.
Den finländska sjöfarten är enligt Minna Kivimäki en föregångare inom smarttrafiken och när det gäller kontroll över sjötrafiken hör Finland till den internationella toppen. Utvecklingspotentialen inom branschen har dock inte ännu utnyttjats helt.
”De strategiska projekten inom smarttrafiken är koncentrerade till
landtrafiken, där det finns mera att driva på. Men nog finns det
ännu att göra också inom sjötrafiken.”
Målet för smarttrafikens tjänster är ett miljövänligare, säkrare och smidigare trafiksystem för vardagen. Den nuvarande
via hyötyjä sekä valtiolle että kunnille. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantumisesta lasketaan koituvan vuodessa noin
100 miljoonan euron säästö. Älykkään liikenteen ratkaisuilla on
arvioitu olevan jatkossa merkittäviä vaikutuksia eri liikennejärjestelmien toimivuuteen. Niiden odotetaan myös vähentävän
tuntuvasti liikenteen ympäristöhaittoja.
Älyliikenne on Minna Kivimäen mukaan yksi lupaavimmista uusista keinoista, joilla Suomi voi ratkaista liikennepolitiikan lähitulevaisuuden ongelmia. Tieto- ja viestintätekniikkaan
perustuvien ratkaisujen nostaminen liikennepolitiikan keskiöön
ja maailman ensimmäinen kansallinen älyliikennestrategia toi
äskettäin liikenne- ja viestintäministeriölle alan kansainvälisesti
arvostetun palkinnon. Suomen aktiivinen panos tulevaisuuteen
katsovassa työssä sai rohkaisevan tunnustuksen.
”Alkavan vuosikymmenen haasteita ovat elinkeinorakenteen muutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen sekä
ilmastonmuutos. Näiden ohella kiristyvän julkisen talouden
niukkenevat näkymät lisäävät liikennepolitiikan tehokkuuspaineita”, Kivimäki sanoo.
”Meillä on paljon mietittävää”, hän myöntää viitaten ministeriön tavoitteisiin ja visioon, jonka mukaan Suomi on tulevaisuudessa eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa.
Liikennesektorilla on toisaalta hänen mukaansa hyvät
edellytykset parantaa toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta
kestävällä tavalla. Uudistuvan liikennepolitiikan myötä keinovalikoimaa monipuolistetaan ja toimintatapoja kehitetään uudenlaisiin ratkaisuihin ja innovaatioihin kannustavaksi.
”Liikennepolitiikan nykyaikaisessa ajattelutavassa huomio
on käännetty väylistä asiakkaisiin. Tehtävänä on vastata ihmisten ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljetustarpeisiin. Toimiva
liikennejärjestelmä luo Suomelle hyvinvointia.”
”Liikkuminen ja kuljettaminen on turvallista ja liikennejärjestelmä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä”,
Minna Kivimäki kuvaa tulevaisuuden liikennepoliittista tavoitetilaa.
* GOFREP = Gulf of Finland Reporting
regeringen har förbundit sig att främja smarttrafiken; fram till 2015
genomförs i vårt land smartprojekt för 400 miljoner euro.
Enligt ministeriets uppskattningar avkastar smarttrafiken avsevärd nytta för såväl staten som kommunerna. Exempelvis förbättringarna av trafiksäkerheten beräknas medföra årliga inbesparingar
på omkring 100 miljoner euro. I fortsättningen uppskattas smarttrafikens lösningar ha en betydande inverkan på olika trafiksystems
funktionsduglighet. De förväntas också kännbart minska trafikens
miljöolägenheter.
Smarttrafiken är enligt Minna Kivimäki en av de mest lovande
nya metoderna med vars hjälp vårt land kan lösa trafikpolitikens problem i den närmaste framtiden. Placerandet av lösningar som är
grundade på data- och kommunikationsteknik i centrum för trafikpolitiken och världens första nationella smarttrafikstrategi gav nyligen
trafik- och kommunikationsministeriet ett internationellt mycket värderat pris. Finlands aktiva satsning på ett arbete som ser in i framtiden erhöll uppmuntrande erkänsla.
”Till utmaningarna under det årtionde som nu inleds hör såväl
förändringar inom näringsstrukturen, befolkningens åldrande, urbaniseringen samt klimatförändringen. Vid sidan av nämnda skeenden
ökar dessutom trycket på effektivitet inom trafikpolitiken på grund av
knappare framtidsutsikter för den allt stramare offentliga ekonomin”,
säger Kivimäki.
”Vi har mycket att fundera på”, medger hon hänvisande till ministeriets mål och vision. Enligt dessa ska vårt land i framtiden vara
ett av de främsta när det gäller kvalitet, effektivitet och internationell
know-how inom trafik och kommunikation.
Trafiksektorn har å andra sidan enligt henne goda förutsättningar att förbättra produktivitet och effektivitet i verksamheten på
ett hållbart sätt. I och med den förnyade trafikpolitiken blir urvalet av
medel mångsidigare och rutinerna utvecklas med nya lösningar och
så att de sporrar till innovationer.
”Dagens tänkesätt inom trafikpolitiken har vänt uppmärksamheten från farleden till kunderna. Uppgiften är att svara på människornas och näringslivets behov av rörlighet och transporter. Ett fungerande trafiksystem skapar välbefinnande för Finland.”
”Rörligheten och transporten är säker och transportsystemet
ekologiskt, socialt och ekonomiskt hållbart”, beskriver Minna Kivimäki framtidens målsatta trafikpolitiska tillstånd.
Mitä on älyliikenne?
Vad är smarttrafik?
Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla.
• Turvallisuutta edistetään esim. lisäämällä ajantasaista tiedotusta liikennetilanteesta, keleistä ja säästä sekä tie- ja katuverkkojen kunnosta.
• Joukkoliikenteen palvelujen tasoa parannetaan soveltamalla älykkään liikenteen välineitä esim. sähköisessä maksamisessa ja laajakaistaa hyödyntävissä palveluissa.
• Meriliikenteessä älyliikenteen menetelmin edistetään mm.
liikenteen kokonaisvaltaista ohjausta ja logistiikkaa: sähköistä
tunnistusta, tarkkaa paikannusta ja ajallista synkronointia.
Med smarttrafik avses förbättring av smidighet och säkerhet
i trafiken med hjälp av datateknik och teknik för informationsöverföring.
• Säkerheten främjas genom att t.ex. öka utbudet av aktuell
information om trafikläget, väglaget och väderleken samt om
väg- och gatunätverkens tillstånd.
• Nivån för kollektivtrafikens tjänster förbättras genom tillämpning av smarttrafikens medel, t.ex. elektronisk betalning
och tjänster som utnyttjar bredband.
• I sjötrafiken främjas bl.a. övergripande styrning och logistik
med smarttrafikens metoder: elektronisk identifiering, exakt
lokalisering och tidsmässig synkronisering.
7
Viking Linen tuore toimitusjohtaja Mikael Backman virittelee uusia
risteilyideoita ja haluaa puhaltaa eloa entisaikojen Viking-henkeen.
Viking Lines nyblivna vd Mikael Backman lanserar nya kryssningsidéer
och vill blåsa liv i gångna tiders Vikinganda.
8
8
Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Future Image Bank
Paluumuuttaja
tuo uudet tuulet
Itämeren risteilybisnekseen
Återflyttare
för med sig nya vindar
i Östersjöns
kryssningsbusiness
Mikael Backman luottaa leppoisaan risteilytunnelmaan ja aikoo puhaltaa uutta eloa entisaikojen
Viking-henkeen. Leppoisuus tuntuu kuitenkin olevan Viking Linen tuoreen toimitusjohtajan
työpäivistä kaukana.
Mikael Backman litar på en mysig kryssningsstämning och har för avsikt att blåsa liv i gångna
tiders Vikinganda. Mysigheten verkar dock vara fjärran från nyblivna Viking Lines-vd:ns arbetsdagar.
V
aikkakin kiireinen, on Mikael Backman ilmeisen jämpti
mies. Hän saapuu haastatteluun sovittuun aikaan, vaikka
neuvottelut kaasuyhtiö Gasumin kanssa viime aikoina
paljon puhuttaneen uuden laivatilauksen tiimoilta ovat viereisessä
huoneessa kesken. ”Laivatilauksen suhteen meillä on nyt odotusten aika. Mieluisin – ja helpoin – vaihtoehto meille on luonnollisesti tilata uusi alus tuosta naapurista, Turun telakalta, onhan
aiesopimus rakentamisesta STX Finlandin kanssa jo olemassa.
Lopullinen sinetti riippuu kuitenkin valtion ympäristötuesta, saammeko sitä, ja minkä verran”, hän sanoo.
Uuden, ympäristöystävällisen aluksen on määrä korvata Turun
ja Tukholman välillä liikennöivä Viking Isabella vuonna 2013. Hinnaltaan 240 miljoonan euron alus on suunnitelmien mukaan 210
metriä pitkä ja siihen mahtuu 2 800 matkustajaa. Alus on siis
huomattavasti Viking Linen nykyisiä aluksia suurempi.
Toinen suuri kysymysmerkki liittyy Backmanin mukaan juuri
aluksen ekologisuuteen ja Gasumin kanssa neuvottelujen kohteena olevaan maakaasuun, jonka varaan koko laivahanke rakentuu. ”Nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävä alus on
toteutuessaan ympäristöystävällisin koskaan rakennettu matkustajalaiva. Se on edeltäjiään puhtaampi, äänettömämpi ja miellyttävämpi niin matkustus- kuin työympäristönäkin. Miten maakaasua saadaan ja onko sitä riittävästi, nämä asiat ovat parhaillaan
selvitystyön ja neuvottelujen alla”, Backman selventää.
M
en även om han är upptagen är Mikael Backman
uppenbart en punktlig man. Han kommer till intervjun
på avtalad tid, trots att underhandlingar med gasbolaget Gasum om frågor kring den nya fartygsbeställningen som
under de senaste tiderna varit föremål för mycket diskussioner, är
på hälft i grannrummet.
”För fartygsbeställningens del lever vi nu i väntans tider. Det
attraktivaste – och lättaste – alternativet för oss vore naturligtvis att beställa fartyget från grannen, Åbovarvet. Vi har ju redan
ett intensionsavtal om byggande med STX Finland. Den slutliga
bekräftelsen beror dock på statens miljöstöd, om vi får det och
hur stort det är”, säger han.
Avsikten är att det nya miljövänliga fartyget ska ersätta Viking
Isabella, som trafikerar rutten Åbo–Stockholm, 2013. Fartyget
som beräknas kosta 240 miljoner euro blir enligt ritningarna 210
meter långt och ska ta 2 800 passagerare. Fartyget är alltså avsevärt större än Viking Lines nuvarande fartyg.
Ett annat stort frågetecken är enligt Backman knutet just till
fartygets ekologi och naturgasen som är föremål för underhandlingar med Gasum. På naturgasen bygger hela fartygsprojektet.
”Fartyget som använder flytande naturgas som bränsle är när
det realiseras det miljövänligaste passagerarfartyg som någonsin byggts. Det är renare, tystare och trevligare än sina föregångare såväl som rese- och som arbetsmiljö. Som bäst utreds och >>
9
Maailmalla pitkään viihtyneen ja Karibian risteilybisneksessä uransa tehneen Mikael Backmanin ensimmäiset kuukaudet uudessa työssä ovat siis olleet varsin vaiherikkaita ja työntäyteisiä. ”Kaiken kaikkiaan on ollut melko ihmeellistä palata
kotimaahan pitkän poissaolon jälkeen. Olen ollut enimmiltä osin
poissa Suomesta vuodesta 1989, siis lähes koko aikuisikäni, ja
siinä ajassa on moni asia täällä ehtinyt muuttua merkittävästi. On
kuitenkin ollut hienoa palata tekemään työtä alalle, jonka tunnen
hyvin ja jolle uskon minulla olevan myös annettavaa.”
Eivätkö edes marraskuun pimeät ja vaakasuoraan vihmovat sateet ole saaneet kaipaamaan takaisin palmupuiden katveeseen, Karibian ihanasti polttavan auringon alle?
”Minulla on ollut yli 15 vuotta aikaa nähdä ja kokea sen maailman tarjoamat mahdollisuudet. Kotimaan uusi ja erilainen ympäristö vaatii tietenkin sopeutumista, varsinkin perheeltä. Olemme
kuitenkin kotiutuneet Maarianhaminaan hyvin. Lapset pälättävät
ruotsia jo täyttä päätä, ja jamaikalaissyntyinen vaimonikin ymmärtää kieltä jo auttavasti, joten hyvässä vaiheessa ollaan.”
Kenties Backmanin nuoruuden omilla risteilymuistoilla
on osuutensa siihen, että hän haluaa palauttaa Itämerelle menneiden vuosien leppoisaa risteilytunnelmaa. ”Meno laivoilla näyttää joiltakin osin menneen niin sanotusti ’överiksi’. Rentoutuminen ja alkoholin käyttö osana sitä ovat totta kai olennainen osa
risteilytuotettamme. Hauskanpito ei kuitenkaan saa tapahtua
kanssamatkustajien viihtyvyyden kustannuksella. Haluamme tarjota ihmisille parhaan bailupaikan, mutta ennen kaikkea positiivisessa hengessä, ilman öykkäröintiä ja ylenpalttista riehumista”,
hän sanoo.
Monet, varsinkin perheelliset asiakkaat, kaipaavat Backmanin
mukaan laivoilla mahdollisuuksia monipuolisempaan tekemiseen
ja yhdessäoloon. Risteily ei tuotteena ole juurikaan viime vuosikymmeninä uusiutunut, mutta sen rinnalle on tullut runsaasti kilpailevia ajanviettotapoja. Lähtökohta ei siis ole kaikkein helpoin.
”Kilpailemme ihmisten ajasta niin halpalentoyhtiöiden kuin perinteisten mökkiviikonloppujen kanssa. Jotta laivaristeily voi edelleen olla mielekäs vapaa-ajan vaihtoehto ihmisten mielissä, meidän täytyy osata uusiutua – ja katsoa tulevaisuutta pidemmälle
kuin muutaman vuoden päähän.”
Backmanin tavoitteena on myös houkutella laivoille kokonaan
uutta asiakaskuntaa. ”Nykyajan nuoret eivät ole eläneet sitä laivabuumin aikaa, jolloin ruotsinristeily oli jokaisen suomalaisen perheen lomanvieton perusjuttu. Iso ryhmä ovat myöskin uudet ja
aktiiviset eläkeläiset, jotka kaipaavat perinteisen risteilyn lomaan
muuta mielekästä tekemistä. Jotta voimme tavoittaa myös nämä
kohderyhmät, on meidän voitava tarjota heille jotain uutta.”
10
underhandlas om hur vi ska få naturgas och om vi kan få tillräckligt av
den”, klarlägger Backman.
Mikael Backman, som trivts ute i världen och gjort karriär
i karibisk kryssningsbusiness, har alltså under de första månaderna i
sitt nya jobb fått uppleva en ganska händelserik och arbetsfylld tid.
”Allt som allt har det känts ganska underbart att återvända till hemtrakterna efter en lång frånvaro. Efter 1989 har jag för det mesta varit
borta från Finland, alltså under nästan hela min vuxenålder, och under
den tiden har många saker i hög grad hunnit förändras här. Det har
ändå känts fint att återvända för att arbeta i en bransch som jag känner bra och jag är övertygad om att jag också har något att ge.”
Har inte ens mörkret i november och de vågrätt piskande regnen tänt en längtan tillbaka till skuggan under palmerna och Karibiens
skönt brännande sol? ”Jag har under över 15 års tid haft alla möjligheter att se och uppleva allt den världen erbjuder. Fosterlandets nya och
annorlunda miljö fordrar givetvis anpassning, särskilt av familjen. Vi har
i alla fall anpassat oss bra i Mariehamn. Barnen babblar redan svenska
för fullt och till och med min hustru, som är jamaicanska, förstår redan
språket hjälpligt, så vi är på god väg i anpassningen.”
Kanske Backmans egna kryssningsminnen från ungdomstiden
har andel i att han vill blåsa liv i tidigare års mysiga kryssningsstämning på Östersjön. ”Hålligånget ombord förefaller att till vissa delar ha
gått för långt. Avkoppling och konsumtion av alkohol är naturligtvis en
väsentlig del av vår kryssningsprodukt, men festandet får dock inte
ske på bekostnad av medpassagerarnas trivsel. Vi vill erbjuda passagerarna den bästa partajmiljön, men framförallt i positiv anda utan härjande och överdrivet bråkande”, säger han.
Enligt Backman saknar många kunder, särskilt de som har familj,
möjligheter ombord till mångsidigare sysselsättning och samvaro.
Kryssningen som produkt har knappast alls förnyats under de senaste
decennierna, men vid sidan av den har det tillkommit ett stort antal
konkurrerande sätt att fördriva tiden. Utgångspunkten är sålunda inte
den lättaste. ”Vi konkurrerar om människornas tid med såväl lågprisflygbolagen som de traditionella weekendstugorna. För att fartygskryssningen också i fortsättningen ska kunna vara ett attraktivt
alternativ under fritiden i människornas tankevärld måste vi kunna förnya oss – och se längre in i framtiden än några få år.”
Backman har även som mål att locka en helt ny kundkrets till fartygen. ”Dagens ungdomar har inte upplevt tiden för den fartygsboom
då en Sverigekryssning var ett grundläggande inslag i varje finländsk
familjs semesterprogram. En stor grupp är också nya och aktiva pensionärer, som i anslutning till den traditionella kryssningen också vill
uppleva någon annan intressant aktivitet. För att vi ska nå även dessa
målgrupper måste vi kunna bjuda dem på något nytt.”
”Pelkkää plussaa on se, että joukossamme on
kaikenikäisiä työntekijöitä. Asiakkaat arvostavat sitä ,
ettei työntekijäkunta ole liian homogeeninen.”
”Det är enbart ett plus att det i skaran finns arbetstagare
i alla åldrar. Våra kunder uppskattar
att arbetstagarkåren inte är alltför homogen.”
Täydellinen Itämeren risteilytuote on Backmanin
mukaan sopiva sekoitus mukavaa tekemistä ja ajanvietettä, Suomen ainutlaatuisesta saaristosta nauttimista, rauhallista yhdessäoloa ja rentoutumista – niitä bailuja tietenkään unohtamatta.
”Ruotsinristeily on koko kansan tuote, jonka perusolemusta
emme halua muuttaa miksikään – edelleen mennään Ruotsiin ja
takaisin, ja matkan varrella nautitaan hyvästä ruoasta, juomasta
ja viihteestä. Tarkoitus on parantaa laatua ja tuoda laivoille myös
kokonaan uusia palveluita. Esimerkkinä vaikkapa lastenvahtipalvelu, joka antaa monille kiireisille vanhemmille kaivatun mahdollisuuden kahdenkeskiseen yhdessäoloon”, Backman täsmentää.
Laadun ja palvelun parantamisessa on Backmanin mukaan
ennen kaikkea kyse ainutlaatuisen risteilytunnelman luomisesta.
Tässä laivan henkilöstö on ratkaisevassa asemassa. ”Haluan,
että työntekijämme voivat olla ylpeitä omista laivoistaan ja työstään. Ja kun työntekijöillä on hyvä ja iloinen tekemisen meininki,
se välittyy ilman muuta matkustajille. Olen saanut kuulla paljon
vanhan ajan ’Viking-hengestä’ – joka kyllä edelleen on olemassa,
ja josta haluamme totta kai pitää kiinni myös jatkossa. Se pitää
palauttaa sille kuuluvaan asemaan niin, että myös matkustajat
voivat kokea ja aistia sen, kun he astuvat Vikingin laivaan.”
Den fullkomliga kryssningsprodukten på Östersjön
är enligt Backman en lämplig blandning av trevlig sysselsättning,
skojigt tidsfördriv, upplevelser i den unika finländska skärgården,
lugn samvaro och avkoppling – de där hipporna inte att förglömma.
”Sverigekryssningen är en produkt för hela folket, vars innersta
väsen vi inte vill ändra ett dyft – fortsättningsvis reser vi till Sverige
och tillbaka och under resan njuter vi av god mat, dryck och underhållning. Avsikten är att förbättra kvaliteten och även att introducera
helt nya tjänster på fartygen. T.ex. barnvaktstjänster som kan ge
många jäktade föräldrar en efterlängtad möjlighet till samvaro på tu
man hand”, preciserar Backman.
Vid förbättrandet av kvalitet och service är det enligt Backman
framförallt fråga om att skapa en unik kryssningsstämning. Här har
fartygets personal en avgörande position. ”Jag vill att våra arbetstagare ska kunna vara stolta över sina egna fartyg och sitt arbete.
Och när personalen har en bra och positiv inställning till arbetet förmedlas den utan vidare till passagerarna. Jag har fått höra mycket
om gamla tiders ’Vikinganda’ – som nog fortfarande finns och som
vi så klart vill hålla fast vid också i fortsättningen. Den måste återfå
den position som anstår den så att även passagerarna kan uppleva
och förnimma den när de stiger ombord på ett Vikingfartyg.”
Viking Linen PITKÄÄN PALVELLUT henkilöstö on Backmanin mukaan yhtiölle ehdoton vahvuus. ”Pelkkää plussaa on
se, että joukossa on kaiken ikäisiä työntekijöitä – saamamme
palautteen mukaan asiakkaamme arvostavat sitä, ettei työntekijäkunta ole liian homogeeninen, että voimme tarjota myös sillä
saralla ’jokaiselle jotain’. Iäkkäämmän polven työntekijöitä on kuitenkin jäämässä varsin runsaslukuisesti eläkkeelle lähivuosina.
Meidän on pidettävä huolta siitä, että saamme siirrettyä heidän
arvokkaat tietonsa ja taitonsa nuoremmalle polvelle.”
Merenkulkijoiden työolot Suomessa saavat Backmanilta
pelkkää kiitosta. ”Suomalaisten merenkulkijoiden olot ovat valtavan hyvällä mallilla, vertasi asiaa mihin muuhun maailman kolkkaan tahansa. Se on hieno juttu, ja sillä on myös suora vaikutus
siihen, että ihmiset pysyvät ja viihtyvät meillä niin pitkään. Aivan
toista oli meno Karibialla, jossa työolot ovat mitä ovat, ja laivojen
henkilökunta vaihtuu todella tiuhaan tahtiin.”
Viking Line personaLEN med lång tjänstgöring är enligt Backman en absolut styrka för rederiet. ”Det är enbart ett plus att det i
skaran finns arbetstagare i alla åldrar – enligt den respons vi fått
uppskattar våra kunder att arbetstagarkåren inte är alltför homogen,
att vi också på det fältet kan erbjuda ’någonting åt envar’. Den äldre
generationens arbetstagare kommer dock under de närmaste åren
att relativt talrikt gå i pension. Vi måste sörja för att vi får den värdefulla know-how de besitter överförd till den yngre generationen.”
Sjöfararnas arbetsförhållanden i Finland får enbart lovord av
Backman. ”De finländska sjöfararnas arbetsförhållanden har en
enormt god standard, de må sedan jämföras med vilket hörn av
världen som helst. Det är en fin sak och den inverkar också på att
människor hålls och trivs hos oss så länge. Takten var en helt annan
i Karibien där arbetsförhållandena var vad de var och fartygens personal byts ut i en verkligt snabb takt.”
Palataan vielä hetkeksi – jos ei ihan kuuman, niin aikakin
lämpimän perunan – eli laivatilauksen pariin. Mikäli hanke toteutuu suunnitelmien mukaan, mitä seuraavaksi? ”Meiltä puuttuu
risteilytuote Helsingistä. Mutta asia kerrallaan, eli katsotaan nyt
ensin, mihin suuntaan tämä ensimmäinen hanke etenee”, Backman summaa. Ja kiiruhtaa jo seuraavaan tapaamiseen.
Vi återgår ännu för en stund – om inte till en alldeles het
så åtminstone varm potatis – dvs. till fartygsbeställningen. Om projektet realiseras enligt planerna, vad händer sedan? ”Vi saknar en
kryssningsprodukt som utgår från Helsingfors. Men en sak i gången,
låt oss nu först se åt vilket håll det här första projektet avancerar”,
summerar Backman. Och skyndar vidare till följande möte.
11
Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: ESL Shipping
Rahtimarkkinat elpyvät,
mutta työvoimapula huolestuttaa
Fraktmarknaden återhämtar sig,
bristen på arbetskraft bekymrar
Kahteen uuteen supramax-alukseen investoivan ESL Shippingin kapasiteetti kasvaa laivatilausten myötä lähes puolella. ”Aiomme säilyttää asemamme Itämeren johtavana irtolastien kuljettajana”, sanoo toimitusjohtaja Markus Karjalainen.
ESL Shipping investerar i två nya supramaxfartyg. I och med fartygsbeställningarna ökar rederiets kapacitet med närmare hälften. ”Vi har för avsikt att bibehålla vår position som ledande
transportör av bulklaster på Östersjön”, säger verkställande direktör Markus Karjalainen.
A
SPO-konserniin kuuluva ESL Shipping kuljettaa pääasiassa kuivia irtolasteja – kuten hiiltä, koksia, kalkkikiveä
ja malmeja – teollisuuden tarpeisiin. ”Suhdanteet vaikuttavat alamme kilpailutilanteeseen voimakkaasti. Laskusuhdanteessa kysynnän ja tarjonnan tasapaino häiriintyi pahasti, mutta
tilanne on nyt korjaantumassa. Tulevaisuus näyttää kohtuullisen
12
E
SL Shipping, som ingår i ASPO-koncernen, transporterar i huvudsak torra bulklaster – som t.ex. kol, koks, kalksten och malmer – för industrins behov. ”Konjunkturerna
påverkar starkt konkurrenssituationen i vår bransch. Vid vikande
konjunktur störs balansen mellan efterfrågan och utbud illa, men
situationen håller nu på att bli bättre. Framtiden ser skäligt bra ut
hyvältä, olettaen että Itämeren alueen talouskasvu jatkuu odotusten mukaisesti”, Markus Karjalainen sanoo.
Hän arvioi kilpailun Itämeren tavaraliikenteessä olevan tiukkaa
myös jatkossa. ”Ehdoton vahvuus meille on tonnistomme, joka
on räätälöity Itämeren satamiin ja vaativiin olosuhteisiin. Lisäksi
voimme tarpeen tullen purkaa ja lastata laivoja myös merellä. Tärkeintä on kuitenkin erittäin osaava ja ammattitaitoinen henkilöstömme, niin merillä kuin maissakin. Tämän yhdistelmän turvin
olemme vahvoilla.”
ESL Shippingin laivastoon kuuluu tällä hetkellä 15 alusta, joiden
kokonaiskantavuus on noin 188 000 tonnia. Yritys teki keväällä
tilauksen kahdesta uudesta rahtialuksesta, jotka kasvattavat
kapasiteettia lähes puolella. ”Koreasta tilaamamme alukset ovat
nykyistä tonnistoamme suurempia, ja jäävahvistettuina omassa
kokoluokassaan ainutlaatuisia. Alukset valmistuvat seuraavan
puolentoista vuoden aikana, ja niiden myötä kantavuutemme
nousee lähes 300 000 tonniin. Kyse on siis merkittävästä kapasiteetin lisäyksestä – ja historiamme merkittävimmästä investoinnista. Kapasiteettiamme vahvistaa myös Intiasta tilaamamme
noin 20 000 tonnin vetoinen Ms Alppila, jonka saamme käyttöömme ensi vuoden alkupuolella.”
”Asiakkaidemme tarve kuljettaa raaka-aineita entistä suuremmissa aluksissa ja ympärivuotisesti on kasvanut. Uusien alusten myötä voimme vastata tähän tarpeeseen entistä paremmin”,
Karjalainen selventää.
Ympäristökysymysten huomioon ottaminen on tämän
päivän merenkulussa välttämättömyys. ESL Shipping on aloittanut ensimmäisenä suomalaisena varustamona painolastiveden
puhdistusjärjestelmien asentamisen aluksiinsa. ”Itämeri on kotimeremme, ja sen hyvinvointi on luonnollisesti meille erittäin tärkeää. Puhdistusjärjestelmällä estetään haitallisten kasvien ja eliöiden, kuten kampamaneettien, siirtyminen merialueelta toiselle.”
Järjestelmä on tällä hetkellä koekäytössä yhdessä aluksessa,
Ms Pasilassa. Uusiin aluksiin puhdistusjärjestelmä asennetaan jo
rakennusvaiheessa. ”Meillä on käytössä myös ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka avulla vähennämme ympäristön rasitetta ja
riskejä systemaattisesti”, Karjalainen kertoo.
under förutsättning att den ekonomiska tillväxten i Östersjöområdet fortsätter enligt förväntningarna”, säger Markus Karjalainen.
Hans bedömning är att konkurrensen i godstrafiken på Östersjön kommer att vara hård även i fortsättningen. ”En absolut
styrka hos oss är vårt tonnage, som är skräddarsytt för Östersjöns hamnar och krävande förhållanden. Dessutom kan vi vid
behov lossa och lasta fartyg också ute på sjön. Det väsentligaste
är dock vår ytterst kunniga och yrkesskickliga personal såväl på
sjön som på land. Med stöd av den här kombinationen ligger vi
bra till.”
Till ESL Shippings flotta hör för närvarande 15 fartyg med en
totaldräktighet på ca 188 000 ton. På våren beställde företaget
två nya fraktfartyg. De kommer att utöka kapaciteten med närmare hälften. ”Fartygen, som vi beställde från Korea, är större än
vårt nuvarande tonnage och som isförstärkta unika i sin storleksklass. Fartygen blir klara inom halvtannat år och med dem ökar
vår dräktighet till närmare 300 000 ton. Det är alltså fråga om en
betydande utökning av kapaciteten – och den största investeringen under vår historia. Vår kapacitet stärks också av MS Alppila på ca 20 000 ton som vi beställt från Indien och som vi får i
början av inkommande år.”
”Våra kunders behov av att transportera råvara i allt större
fartyg och året runt har ökat. Med de nya fartygen kan vi svara
på det här behovet bättre än tidigare.”
Beaktandet av miljöfrågorna är en nödvändighet i
dagens sjöfart. ESL Shipping har som första finländska rederi
inlett installering av reningssystem för ballastvattnet på sina fartyg. ”Östersjön är vårt eget innanhav och därför är dess välbefinnande naturligtvis ytterst viktigt för oss. Med rengöringssystemet
hindrar vi skadliga växter och organismer, såsom kammaneter,
från att överföras från ett havsområde till ett annat.”
Systemet är för närvarande i provdrift på ett av våra fartyg,
MS Pasila. På de nya fartygen installeras reningssystemet redan
i byggnadsskedet. ”Vi har även i bruk ett miljöstyrningssystem.
Med hjälp av systemet minskar vi systematiskt på miljöbelastning
och -risker”, berättar Karjalainen.
>>
ESL SHIPPING
Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping kuljettaa kuivia irtolasteja
pääasiassa Itämeren alueella. Vuonna 2009 kuljetusten määrä
oli 11 miljoonaa tonnia. Terästeollisuuden osuus kuljetuksista
oli 53 prosenttia ja energiateollisuuden 43 prosenttia. Varustamon tonnisto koostuu 15 yksiköstä, joista 12 on varustamon
omia, kaksi vuokrattua ja yksi osin omistettu. Alukset ovat kantavuudeltaan yhteensä noin 188 000 tonnia. Intiasta tilattu noin
20 000 tonnin alus Ms Alppila aloittaa liikennöinnin alkuvuonna
2011. Koreasta tilatut, noin 56 000 tonnin supramax-alukset
tulevat liikenteeseen vuosien 2011 ja 2012 aikana.
ESL Shipping, som ingår i ASPO-koncernen, transporterar torra bulklaster huvudsakligen inom Östersjöområdet. År
2009 uppgick transporternas volym till 11 miljoner ton. Stålindustrins andel av transporterna var 53 % och energiindustrins
43 %. Rederiets tonnage består av 15 enheter. Av dem är 12
rederiets egna, två befraktade och ett delägt. Fartygen har en
sammanlagd dräktighet på ca 188 000 ton. Det från Indien
beställda fartyget MS Alppila på ca 20 000 ton insätts i trafik i
början av 2011. De från Korea beställda supramaxfartygen på
ca 56 000 ton sätts i trafik under 2011 och 2012.
13
”Meillä on käytössä ympäristöjohtamisjärjestelmä,
jonka avulla vähennämme ympäristön
rasitetta ja riskejä systemaattisesti.”
”Vi har även i bruk ett miljöstyrningssystem.
Med hjälp av systemet minskar vi systematiskt
på miljöbelastning och -risker.”
14
Merenkulun toimintaedellytysten viimeaikainen kehitys kotimaassa saa Markus Karjalaiselta kiitosta. ”Olen seurannut tyytyväisenä sitä, mihin suuntaan suomalainen merenkulkupolitiikka on viime aikoina kehittynyt. Tonnistoverolainsäädännön
muuttaminen toimivammaksi ja uudisrakentamiseen kannustavaksi on kerrassaan hieno saavutus. Myös työmarkkinaosapuolten rakentava yhteistyö miehityskysymyksissä parantaa
suomalaisten merenkulkijoiden työllisyyttä, samaan aikaan kun
suomalainen tonnisto uudistuu ja kasvaa.”
Yksi merenkulun suurimmista huolenaiheista liittyy hänen
mukaansa kuitenkin juuri työvoimaan. ”Meillä on kasvava pula
monitaitoisista merenkulkijoista. On myös valitettavaa, että kun
varustamoelinkeinon edunvalvonta on lopultakin saatu keskitettyä, niin samaan aikaan hallinnon puolella merenkulkuun liittyvät
toiminnot pirstaloituvat. Tämä kehitys johtaa väistämättä merenkulun eritystarpeiden hallinnan ja kokonaisuuksien ymmärryksen
heikentymiseen, ja vaarantaa viimeaikaisen myönteisen kehityksen tulokset.”
Den senaste tidens utveckling för sjöfartens verksamhetsförutsättningar i Finland får lovord av Markus Karjalainen.
”Jag har med belåtenhet följt med den riktning i vilken den finländska sjöfartspolitiken nu utvecklats. Ändringen av lagstiftningen för tonnagebeskattningen så att den fungerar bättre och
uppmuntrar till nybyggen är en verkligt fin sak. Även det konstruktiva samarbetet mellan arbetsmarknadsparterna i bemanningsfrågorna förbättrar de finländska sjöfararnas sysselsättning
samtidigt med att det finländska tonnaget förnyas och växer.”
Ett av sjöfartens största bekymmer är enligt honom dock
knutet just till arbetskraften. ”Vi har en ökande brist på mångkunniga sjöfarare. Det är också beklagligt att samtidigt som rederinäringens intressebevakning äntligen har centraliserats sker det
på förvaltningssidan en splittring av de funktioner som är knutna
till sjöfarten. Den här utvecklingen leder ohjälpligt till att kontrollen över sjöfartens särbehov och insikten om helheternas betydelse försvagas och äventyrar resultaten av den senaste tidens
positiva utveckling.”
Karjalaisella on vastaus valmiina. ”Seuraava tärkeä askel
olisikin tarkastella merenkulkua elinkeinona, jonka elinkelpoisuus
ja kilpailukyky on tälle maalle elintärkeää. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide voisi olla merenkulkuasioiden koordinoinnin siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi”, hän summaa.
Karjalainen har svaret klart. ”Följande viktiga steg vore
de facto att analysera sjöfarten som en näring, vars livsduglighet
och konkurrenskraft är livsviktig för vårt land. Den första konkreta
åtgärden kunde vara att överföra koordineringen av sjöfartsärenden till arbets- och näringsministeriet”, summerar han.
Uusi
tonnistoverolaki
Den nya
tonnageskattelagen
Suomen lipun alla purjehtivien alusten kansainvälistä kilpailukykyä edistävä uusi tonnistoverolaki on (lehden kirjoitusvaiheessa)
Euroopan komission hyväksyttävänä. Määräaika komission
hyväksymiselle on 15.12.2010. Komission hyväksyntää odotetaan kuitenkin jo joulukuun alkupuolella.
Voimaantullessaan sellaisenaan lakimuutos antaa varustamoille mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun,
kannustaa uusiin investointipäätöksiin ja alusten tuomiseen Suomen lipun alle.
Uuden tonnistoverolain on tarkoitus tulla voimaan taannehtivasti vuoden 2010 alusta.
Den nya tonnageskattelagen, som främjar den internationella konkurrenskraften för fartyg som seglar under finsk flagg har (när denna
tidning skrivs) överlämnats till Europeiska kommissionen för godkännande. Den utsatta tiden för kommissionens godkännande är den
15.12.2010. Kommissionens godkännande väntas dock komma
redan i början av december.
Om lagändringen träder i kraft som sådant möjliggör lagen för rederierna att planera sin verksamhet långsiktigt, sporrar till nya investeringsbeslut och gör det attraktivt att införa fartygen under finsk flagg.
Avsikten är att den nya tonnageskattelagen ska träda i kraft retroaktivt från början av 2010.
Teksti I Text: Petri Porkola Kuvat I Foto: Petri Porkola
STRÖMMINGSBÅDAN
62°58,8´N 20°44,6´E
Merenkurkun
majakat
Fyrarna
i Kvarken
VALASSAARET
RITGRUND
NORRSKÄR
STRÖMMINGSBÅDAN
VAASA
Ennen majakoiden rakentamista Selkämeren ja Perämeren välinen ”Kvarkenin” eli Merenkurkun
karikkoinen alue kammoksutti merenkulkijoita. Esimerkiksi Vargögaddarnan saariryhmästä
käytettiin nimeä ”Fartygsgraven”, laivojen hauta. Näille vaarallisille karikoille päättyi monen
aluksen ja merenkulkijan matka. Vasta 1820-luvulla alettiin suunnitella majakoiden rakentamista
Merenkurkun laivaliikenteen turvaamiseksi.
15
Före det uppfördes fyrar i Kvarkens av grynnor fyllda farvatten mellan Bottenhavet och Bottenviken var sjöfararna rädda för att segla genom området. T.ex. ögruppen Vargögaddarna kallades
allmänt för ”Fartygsgraven”. För månget fartyg och mången sjöfarare blev resan genom detta
farliga grundrika område den sista. Först på 1820-talet inleddes planeringen av fyrbyggen i
Kvarken för att trygga fartygstrafiken.
Strömmingsbådan
Strömmingsbådan
Julkisten rakennusten suunnittelusta ja
rakentamisesta vastaavan viraston, Yleisten
rakennusten ylihallituksen, arkkitehti ja päällikkö Axel Hampus Dahlström suunnitteli
komean tiilimajakan Vargögaddarnan saariryhmään kuuluvalle Gåsbergetin luodolle
vuonna 1868. Merenkulkijoiden vaatimuksesta majakan paikka muutettiin lähemmäksi
laivaväylää, ja monien käänteiden jälkeen
Axel Hampus Dahlström, arkitekt och överdirektör för Överstyrelsen för allmänna byggnader, ritade 1868 en förnäm tegelfyr som
skulle uppföras på skäret Gåsberget som
ingår i ögruppen Vargögaddarna. Efter att sjöfararna fordrat att fyren skulle placeras närmare farleden och mångahanda förvecklingar
uppfördes Strömmingsbådans järnfyr först
1885 på skäret Gaddkallan. Uppförandet av >>
15
NORRSKÄR
63°14,1´N 20°37,1´E
Gaddkallanin luodolle pystytettiin kustannuksiltaan tiilimajakkaa
huomattavasti edullisempi, Helsingissä valmistettu Strömmingsbådanin rautamajakka vasta vuonna 1885. Valo sytytettiin Barbier & Fenestren Pariisissa rakentaman linssistön petrolilyhtyyn
ensimmäisen kerran 22.10.1885.
Saaren lähes alkuperäinen majakkamiljöö on säilynyt hyvin.
Monelle Strömmingsbådan punaisine rakennuksineen on juuri
se ihannekuva idyllisestä majakkasaaresta. Kesäisin veneilijät ja
kalastajat tuovat elämää muuten hiljentyneelle majakkaluodolle.
Veneilijän on turvallista rantautua aallonmurtajan suojaamaan lahteen.
Norrskär
Strömmingsbådanin pohjoispuolella on Merenkurkun vanhin valomajakka, Norrskär. Luotsimajuri Gustaf Brodd suunnitteli puurakenteisen
majakan lyhtykojuineen jo vuonna 1820. Näitä
suunnitelmia ei koskaan toteutettu, mutta 1846
valmistui Ernst Lohrmannin piirtämä komea kivimajakka. Paraboliheijastimin ja hamppuöljylampuin varustettu linssilaitteisto valmistui kuitenkin
vasta kesällä 1848. Tämä valolaitteisto oli käytössä vuoteen 1884, jolloin majakkatornin lyhtyosa uusittiin ja siihen asennettiin vielä nykyäänkin
toiminnassa oleva, Henry Lepaute & Filsin Pariisissa valmistama 3. luokan linssistö.
Norrskärin saarella on ollut monivaiheinen historia. Saaren
elämää ovat elävöittäneet kalastajat, hylkeenpyytäjät, majakanvartijat, luotsit ja armeija. Tammikuun lopulla 1899 sattui saaren
ikävin tapahtuma, kun kaikki kolme majakanvartijaa katosivat hylkeenpyyntimatkalla. Tästä tapauksesta kertoo majakan portaikon
seinälaudoituksessa säilynyt teksti.
Nyt kaikki viranomaistoiminta on loppunut ja ammattikalastajiakin on enää muutama. Kesällä saarella on vilkasta ja lukuisat
vanhat kalamökit heräävät eloon.
16
fyren, som konstruerades i Helsingfors, blev betydligt billigare än
vad den tilltänkta tegelfyren skulle ha kostat. Ljuset i det av Barbier & Fenestre i Paris konstruerade linssystemets petroleumlykta
tändes första gången den 22.10.1885.
Skärets i det närmaste ursprungliga fyrmiljö är välbevarad.
För många besökare motsvarar Strömmingsbådan med sina
röda byggnader precis idealbilden av ett idylliskt fyrskär. Sommartid ger båtfolket och fiskare liv åt det annars tystnade fyrskäret. För båtfolket är det tryggt att göra strandhugg i den av vågbrytarre skyddade viken.
Norrskär
Norr om Strömmingsbådan finns Kvarkens
äldsta optiska fyr, Norrskär. Redan 1820 konstruerade lotsmajor Gustaf Brodd en fyrbyggnad av trä med ett skilt lykthus. Dessa konstruktioner realiserades dock aldrig, men 1846
färdigställdes en förnäm stenfyr, som ritats av
Ernst Lohrmann. Linssystemet som var försett med parabolreflektorer och hampoljelampor blev dock klart först sommaren 1848. Den
här ljusapparaturen var i bruk fram till 1884. Då
förnyades ljusdelen på fyrtornet och ett linssystem av 3 klass, som hade konstruerats av
Henry Lepaute & Fils i Paris, installerades. Det
är ännu idag i bruk.
Norrskär har en skiftesrik historia. Fiskare, säljägare, fyrvaktare, lotsar och militärer har gett liv åt skäret. Den sorgligaste händelsen i skärets historia inträffade i slutet av januari
1899. Alla tre fyrvaktare försvann under en säljaktfärd. Om den
här händelsen berättar en text som finns kvar på fyrtrapphusets brädfodring.
Idag har all myndighetsverksamhet upphört och bara ett
fåtal yrkesfiskare finns kvar. På sommaren är det dock livligt på
skäret och de många gamla fiskebodarna vaknar till liv.
VALASSAARET
63°25,29´N 21°04,08´E
Valassaaret
Merenkurkun kapeimmassa kohdassa sijaitsee Valassaarten
saariryhmä ja siellä ”Suomen Eiffeltorni”, Valassaarten majakka.
Majakan rakentamista vauhditti lokakuussa 1879 Valassaarten
lähellä tapahtunut katastrofi: yhtenä myrskyisenä yönä viisi puutavaralastissa ollutta alusta ajoi karille.
Pitkän valmistelun jälkeen majakka, lyhtykoju ja valolaitteet
tilattiin keväällä 1884 pariisilaiselta Henry Lepaute -insinööritoimistolta.
Majakka oli ensin määrä rakentaa laivaväylän läheisyyteen
Ebbskärin saarelle. Kun saarelta ei kuitenkaan löytynyt tukevaa
maaperää majakalle, valmiit asuinrakennukset piti purkaa ja koko
rakennushanke siirrettiin viereiselle Storskärille. Alkuperäiseltä
rakennuspaikalta ja pari vuotta sitten suljetulta merivartioasemalta kulkee edelleen kärrytie majakalle. Vaikuttavin jäänne tästä
on suurista graniittijärkäleistä tehty kivisilta saarten välisessä kosteikossa.
Valo syttyi Pariisissa valmistettuun komeaan 2. luokan linssistöön ensimmäisen kerran 19.11.1886. Tuon arvokkaan linssistön kohtalo on melko nolo. Majakan automatisoinnin yhteydessä 1964 linssistö purettiin ja pakattiin isoihin puulaatikoihin
mantereelle kuljetusta varten. Kuljetus silloisen Merenkulkuhallituksen pihaan Helsinkiin sujui hyvin, mutta kuljetusliike ei ilmeisesti ymmärtänyt lastin arvoa, vaan kippasi sen valtavan kilinän
säestämänä laitoksen pihalle.
Nykyään valolähteenä on moderni muovinen rumpulinssi
”ämpäri”. Suomessa ainutlaatuinen, poikkeava majakkarakennus ja kaikki asuin- ja talousrakennukset ovat kuitenkin melko
hyvässä kunnossa ja kokemisen arvoisia.
Veneilijän on turvallisinta rantautua suljetun merivartioston laituriin ja kävellä muutaman kilometrin mittainen kärrypolku majakalle. Matkalla maasto ja kasvisto muuttuu moneen kertaan, ja
polun varrella on vuonna 1809 Ruotsin-valloitusretkellä olleen
venäläisen sotajoukon kylmissä ja karuissa oloissa uupuneiden
sotilaiden joukkohauta ja muistomerkki.
Valsörarna
Valsörarna ligger i höjd med Kvarkens smalaste ställe och där finns
”Finlands Eiffeltorn”, Valsörarnas fyr. Bygget av fyren påskyndades
av en katastrof som inträffade i oktober 1879 nära Valsörarna: en
stormig natt gick fem fartyg med trävarulast på grund.
Efter en lång beredning beställdes fyren, lykthuset och ljussystemet våren 1884 av ingenjörsbyrån Henry Lepaute i Paris.
Det var först meningen att uppföra fyren på Ebbskär nära
farleden. Men när det sedan inte påträffades stadig grund för
fyren var man tvungen att montera ner de färdiga bostadsbyggnaderna varefter hela byggprojektet flyttades till grannholmen
Storskär. Den gamla körvägen från den ursprungliga byggplatsen och den för ett par år sedan stängda sjöbevakningsstationen
till fyren finns fortfarande kvar. Den mest imponerande lämningen
efter det dåtida byggprojektet är en stenbro av stora granitblock
över våtmarken mellan de två skären.
Det pampiga Paristillverkade linssystemets ljus tändes första
gången den 19.11.1886. Det värdefulla linssystemets öde blev
ganska snöpligt. I samband med fyrens automatisering 1964
plockades linssystemet ner och packades i stora lådor för transport till fastlandet. Transporten till dåvarande Sjöfartsstyrelsens
gård i Helsingfors gick bra, men transportfirman hade uppenbart
inte förstått lastens värde utan tippade den på styrelsens gård
ackompanjerad av ett enormt klirr.
Som ljuskälla fungerar idag en modern trumlins av plast, ett
”ämbar”. Den i Finland unika, annorlunda fyrbyggnaden och alla
bostads- och ekonomibyggnader är dock i relativt gott skick och
värda att uppleva.
För den båtburna är det tryggast att ta i land vid sjöbevakningens stängda brygga och vandra längs den några kilometer
långa kärrstigen till fyren. Under promenaden förändras terrängen och floran många gånger. Vid stigen finns det en massgrav
för soldater ur en rysk trupp som under kalla och karga förhållanden dukat under på ett härtåg till Sverige 1809, samt ett min>>
nesmärke över dem.
17
RITGRUND
63°25,54´N 21°30,54´E
18
Ritgrund
Ritgrund
Valassaarten pohjoispuolella sijaitseva Ritgrundin ulkosaari oli jo
Ruotsin vallan aikaan kalastajien ja luotsien tukikohta. 1863 saarelle rakennettiin puinen tunnusmajakka eli pooki. Vuonna 1945
pooki muutettiin valomajakaksi, ja parin sadan vuoden luotsiperinne päättyi, kun 1983 luotsit siirtyivät Raippaluodon luotsiasemalle. Ritgrund on Suomen ainoa puurakenteinen, pookista tehty
valomajakka.
Vankan aallonmurtajan suojaamaan vanhaan luotsisatamaan
on hyvä rantautua, ja saari on suositeltava vierailukohde. Vanha
rakennuskanta majakan ympärillä luo paikalle hienon tunnelman.
Ritgrund i yttre skärgården norr om Valsöarna var redan under
den svenska tiden en stödjepunkt för fiskare och lotsar. År 1863
uppfördes en båk av trä på skäret. År 1945 blev båken ändrad till
en optisk fyr. När lotsarna 1983 flyttade till lotsstationen på Replot ändades en 200 år gammal lotstradition. Ritgrund är den enda
av trä uppförda båken i vårt land som ändrats till en optisk fyr.
I den av en stabil vågbrytare skyddade gamla lotshamnen är
det tryggt att ta iland på skäret, som rekomenderas som besöksobjekt. Det gamla byggnadsbeståndet kring fyren skapar en fin
stämning på skäret.
Miten Merenkurkun majakoille?
Hur komma till fyrarna i Kvarken?
Merenkurkun alue on monellakin tavalla erikoinen, vierailun arvoinen kohde. Merenkurkun saaristo hyväksyttiin 2006 UNESCOn
maailmanperintölistalle Suomen ensimmäisenä luontokohteena.
Jääkauden jälkeinen maankohoaminen on nähtävissä täällä
ainutlaatuisella tavalla.
Merenkurkun hienot majakkakohteet, Strömmingsbådan,
Norrskär, Valassaaret ja Ritgrund, muodostavat hyvän kokonaisuuden, jonka pystyy kokemaan jopa 2–3 päivän retkellä. Omalla
veneellä retkeilevän kannattaa tutustua saariston karttoihin etukäteen perin pohjin, sen verran karikkoista alue on. Helpointa ja huolettominta on sopia paikallisten matkailuyrittäjien kanssa matkajärjestelyistä. Heidän kauttaan järjestyy turvallinen kyyti ja majoitus
majakkasaarilla, ja näin matkasta nauttii ehkä vieläkin enemmän.
Jos haluaa laajentaa reviiriään Ruotsin puolelle, 3–4 päivän
matkalla voi kokea myös ainutlaatuisen Ruotsin rannikon. Merenkurkussa länsinaapurin puolella tutustumisen arvoisia majakkakohteita ovat Holmögadd, Bergudden ja Stora Fjäderägg, sekä
todella monipuolinen Holmön kalastus- ja hylkeenpyyntimuseo.
Monena kesänä luotettavaksi koettu, Raippaluodon Björköbystä, Svedjehamnin satamasta liikennöivä matkanjärjestäjä löytyy osoitteesta www.kvarkenturer.fi.
Kvarkenområdet är på många sätt ett speciellt resmål som är
värt ett besök. 2006 godkändes Kvarkens skärgård som Finlands första naturobjekt för UNESCOs lista över världsarv. Landhöjningen efter istiden kan här ses på ett unikt sätt.
De fina fyrobjekten i Kvarken, Strömmingsbådan, Norrskär,
Valsörarna och Ritgrund, bildar en trevlig helhet som kan upplevas under en 2–3 dagar lång utflykt. För den som rör sig med
egen båt lönar det sig att grundligt på förhand studera sjökorten över Kvarkens skärgård, såpass fullt av grynnor är området.
Enklast och bekymmerslösast är det att komma överens med
lokala turistföretagare om researrangemangen. Via dem kan en
trygg färd och logi på fyrskären ordnas. Så här blir skärgårdsturen en njutning, kanske i ännu högre grad.
Den som vill utvidga sitt revir till Sverige kan under en tripp
på 3–4 dygn även uppleva den unika svenska kusten. Fyrobjekt
värda ett besök på vår västra grannes sida av Kvarken är Holmögadd, Bergudden och Stora Fjäderägg, samt verkligt mångsidiga
Holmö fiske- och säljaktsmuseum.
En researrangör som under många somrar upplevts vara
pålitlig och utgår från Svedjehamn i Björköby på Replot hittas på
adressen www.kvarkenturer.fi.
Teksti I Text: Marina Paulaharju Kuvat I Foto: Marina Paulaharju ja Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto
Kuppi kahvia
ja värikkäitä seilaustarinoita
Merieläkeläistoimintaa ympäri Suomen
En kopp kaffe
och färgstarka sailorhistorier
Sjöpensionärsverksamhet landet runt
Eri puolilla Suomea toimivat merieläkeläisyhdistykset tarjoavat monipuolista ja mukavaa toimintaa eläkkeelle siirtyneille merenkulkijoille ja heidän läheisilleen. Toiminnassa on mukana reilut 500
aktiivista naista ja miestä. Tulevaisuuden haasteena on saada uusia jäseniä mukaan toimintaan.
De på olika håll i Finland verksamma sjöpensionärsföreningarna erbjuder pensionerade sjöfarare
och deras närmaste mångsidig och trevlig verksamhet. I verksamheten deltar drygt 500 aktiva
kvinnor och män. En framtidsutmaning är att få nya medlemmar med i verksamheten.
E
D
nsimmäinen merieläkeläisyhdistys perustettiin 1974 Turkuun. Joukko vanhoja seiloreita tapasi Suomen Joutsenella, ja tuumailuissa syntyi idea perustaa yhdistys kokoamaan joukkoja yhteen. Seilorit ryhtyivät tuumasta toimeen, ja niin
yhdistys saatiin perustettua. Helsinkiläisten yhdistys perustettiin
vuonna 1975. Turun ja Helsingin lisäksi merieläkeläistoimintaa on
Kemissä, Kymenlaaksossa, Oulussa ja Vaasassa.
Kukin yhdistys on taloudellisesti, toiminnallisesti ja hallinnollisesti itsenäinen. Yhdistykset järjestävät jäsenilleen mm. mukavia
ja rentoja kuukausitapaamisia, matkoja ja vierailuja mielenkiintoisiin kohteisiin, teatteri-iltoja sekä kuntoutusviikkoja. Kuukausittaiset tapaamiset yhdistysten tiloissa ovat olennainen osa toimintaa.
Naisjäsenten leipomuksia nautitaan kahvikupposen kera, kerrotaan merimiestarinoita, muistellaan seilauksia maailman merillä,
vaihdetaan kuulumisia ja suunnitellaan yhteistä toimintaa.
en första sjöpensionärsföreningen grundades 1974 i
Åbo. En grupp gamla sailors träffades ombord på Suomen Joutsen och deras funderingar resulterade i idén att
grunda en förening för att sammanföra sjöpensionärerna. Gruppen
skred från ord till handling och snart var föreningen grundad. Helsingforsföreningen grundades 1975. Idag finns det sjöpensionärsverksamhet också i Kemi, Kymmenedalen, Uleåborg och Vasa.
Föreningarna är i ekonomiskt, verksamhets- och förvaltningshänseende självständiga. För sina medlemmar ordnar föreningarna bl.a. trevliga månatliga träffar, resor, besök på intressanta platser, teaterkvällar samt rehabiliteringsveckor. De månatliga träffarna
i föreningarnas lokaler utgör en väsentlig del av verksamheten.
Dammedlemmarnas bakverk avnjuts till en kopp kaffe, det berättas sjömanshistorier och minnen från seglatser på de sju haven,
nyheter utväxlas och den gemensamma verksamheten planeras.
”Mikä sen mukavampaa kuin tavata vanhoja seilauskavereitaan kahvikupposen äärellä tai yhteisillä reissuilla”, toteaa pitkään
Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton puheenjohtajana toiminut
Robert ”Roope” Herdin. Roope on toiminut aktiivisesti myös
Helsingin yhdistyksessä.
”Vad kan vara trevligare än att träffa sina gamla sailorkompisar över en kopp kaffe eller på de gemensamma resorna”,
konstaterar Robert ”Roope” Herdin, som länge fungerade
som ordförande för Sjöpensionärsföreningarnas Centralförbund.
Roope har också varit aktiv i Helsingforsföreningen.
>>
19
Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton puheenjohtajana pitkään toiminut Robert Herdin (vasemmalla) luovutti vetovastuun viime
keväänä Tapio Nurmiselle.
Robert Herdin (t.v.), som fungerat länge som ordförande för Sjöpensionärsföreningarnas Centralförbunds ordförande, överlät senaste
vår ordförandeskapet till Tapio Nurminen.
20
Toimintaansa yhdistykset rahoittavat mm. jäsenmaksulla,
avustuksilla sekä järjestämällä arpajaisia ja myyjäisiä. Kuukausikokouksissa kerätään ns. pullarahaa. Jäsenmaksusta tilitetään
keskusliitolle muutama euro per jäsen.
Föreningarna finansierar sin verksamhet med bl.a. medlemsavgifter, bidrag och genom att ordna lotterier och basarer. På månadsmötena insamlas en så kallad bullpeng. Av medlemsavgiften redovisas
några euro per medlem till centralförbundet.
MERIELÄKELÄISYHDISTYSTEN Keskusliitto perustettiin 1983.
Ajatus liiton perustamisesta syntyi tarpeesta yhdistysten yhteiseen toimintaan. Merieläkeläisyhdistykset eivät halunneet liittyä
eläkeläiskeskusliittoihin, joiden toiminta on poliittista.
Liiton tärkeänä tehtävänä on ajaa eläkkeelle jääneiden
merenkulkijajäsenten yhteisiä sosiaalisia etuja ja oikeuksia sekä
eläketurvan kehittämisen edistäminen. Tehtävät ovat sekä henkisiä että taloudellisia resursseja vaativia. Mitä enemmän jäseniä
merieläkeläisyhdistyksissä on, sitä paremmin myös keskusliitto
voi tehtävästään suoriutua. Keskusliitto toimii yhdistysten yhdyssiteenä, myöntää taloudellista tukea kuntoutusviikoille ja julkaisee
EL-MERI-lehteä.
SJÖPENSIONÄRSFÖRENINGARNAS Centralförbundet grundades 1983. Tanken på grundandet av förbundet föddes genom behovet av gemensam verksamhet för föreningarna. Sjöpensionsföreningarna ville inte ansluta sig till de allmänna pensionärscentralförbunden, för
dessas verksamhet är politisk.
Förbundets viktiga uppgifter är att driva sina pensionerade sjöfararmedlemmars gemensamma sociala förmåner och rättigheter samt att
främja utvecklingen av pensionsskyddet. Uppgifterna kräver såväl intellektuella som ekonomiska resurser. Ju fler medlemmar det finns i föreningarna, dess bättre kan centralföbundet klara sin uppgift. Centralförbundet fungerar som ett kontaktorgan för föreningarna, beviljar ekonomiskt
stöd för rehabiliteringsveckorna samt publicerar tidningen EL-MERI.
Merieläkeläisyhdistyksissä on kahdenlaisia jäseniä: varsinaisia ja kannatusjäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä
niin aktiivit- kuin eläkkeellä olevat merenkulkijat sekä merenkulkuun sidoksissa olevat henkilöt. Kannatusjäseneksi voi liittyä
kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut, vaikkapa merenkulkijan
puoliso.
”Merieläkeläistoimintaan kannattaa tulla mukaan”, kannustaa
keskusliiton uusi puheenjohtaja Tapio Nurminen. Monet meren-
I sjöpensionärsföreningarna finns det två slag av medlemmar: ordinarie och stödande medlemmar. Som ordinarie medlemmar kan såväl aktiva som pensionerade sjöfarare samt personer med
anknytning till sjöfarten ansluta sig. Som stödande medlem kan vem
som helst av verksamheten intresserad ansluta sig, t.ex. sjöfararens
maka.
”Det lönar sig att komma med i sjöpensionärsverksamheten”, sporrar centralförbundets nya ordförande Tapio Nurminen. Många sjöfarare
kulkijat muistavat Tapion jäänmurtajien pääluottamusmiehen
ja Merimies-Unionin luottamushenkilön tehtävistä.
Keskusliiton uuden puheenjohtajan tavoitteena on lisätä
tietoisuutta merieläkeläisyhdistyksen olemassaolosta ja toiminnasta sekä saada lisää jäseniä. Yhteistyötä myös päällystöjärjestöihin tullaan lisäämään, lupaa Tapio Nurminen.
kommer ihåg Tapio som huvudförtroendeman för isbrytarna och förtroendemannauppgifter på Sjömans-Unionen.
Centralförbundets nya ordförande har nu som mål att öka medvetenheten om pensionärsföreningens existens och verksamhet
samt att få flera medlemmar. Även samarbetet med befälsorganisationerna kommer att utökas, lovar Tapio Nurminen.
Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry
Sjöpensionärsföreningarnas Centralförbund r.f.
puheenjohtaja/ordförande Tapio Nurminen
puh./tel. 050 441 6081, e-mail: [email protected]
Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry
Helsingfors Nejdens Sjöpensionärer r.f.
puheenjohtaja/ordförande Pentti Ojanen
puh./tel. 0400 602 518, e-mail: [email protected]
Oulun Seudun Merieläkeläiset ry
Uleåborgs Nejdens Sjöpensionärer r.f.
puheenjohtaja/ordförande Pentti Vähävihu
puh./tel. 08 311 3501
Kemin Seudun Merieläkeläiset ry
Kemi Nejdens Sjöpensionärer r.f.
puheenjohtaja/ordförande Erkki Täikkö
puh./tel. 016 287 280, 040 843 1577
Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry
Åbo Nejdens Sjömanspensionärer r.f.
puheenjohtaja/ordförande Ossi Mielonen
puh./tel. 02 236 5052, 050 325 3282
Kymenlaakson Merieläkeläiset ry
Kymmenedalens Sjöpensionärer r.f.
puheenjohtaja/ordförande Tuula Valjus
puh./tel. 05 218 1536, 050 5614771, e-mail: [email protected]
Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry
Vasa Nejdens Sjöpensionärer r.f.
puheenjohtaja/ordförande Veikko Malmi
puh./tel. 0400 971 509, e-mail: [email protected]
John Nurmisen Säätiön loistelias uutuusteos
Kustaa III ja suuri merisota
Taistelut Suomenlahdella 1788-1790
John Nurmisen Säätiön uutuuteos jatkaa loisteliaiden luku- ja katselukokemusten sarjaa, kun joulukuun alussa ilmestyy tietokirjailija Raoul Johnssonin
kirjoittama Kustaa III ja Suuri merisota - Taistelut Suomenlahdella.
Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1788-1790 oli kyse Pohjois-Itämeren herruudesta, ja sen kuluessa käytiin Suomenlahdella ennen näkemättömän suuria
meritaisteluita. Niistä tunnetuin on Pohjoismaiden suurin meritaistelu kautta
aikojen – Ruotsinsalmen taistelu 9. heinäkuuta 1790. Raoul Johnsson on loistava
kynänkäyttäjä ja aiheeseensa perinpohjaisesti perehtynyt tietokirjailija. Hän kuvaa
meritaistelut niin elävästi, että lukija tuntee olevansa tapahtumissa itse mukana.
Kirjan kuvitukseen ja kuvateksteihin on panostettu todella paljon. Meritaistelut esitetään näyttävin Ruotsista ja Venäjältä peräisin olevin taistelumaalauksin. Lisäksi
kuvitus käsittää runsaasti taisteluihin osallistuneiden laivojen pienoismallikuvia.
Kirjasta on saatu mukaansa tempaavan lukuelämyksen ohella visuaalista nautintoa tarjoava katselukokemus. Amiraali Juhani Kaskeala
55,90 € (norm. 69,90 €)
Myös muut John Nurmisen Säätiön teokset Albatrossin lukijoille -20%
ISBN 978-952-9745-31-9. 352 sivua, 200 värikuvaa.
Tilaukset suoraan John Nurmisen Säätiöstä. p. 050 545 0481 tai
[email protected]
21
Teksti ja kuvat I Text och foto: John Nurmisen säätiö
Koillisväylän sankari – Adolf Erik Nordenskiöld
Nordostpassagens hjälte – Adolf Erik Nordenskiöld
P
urjehdusreittiä Venäjän ja Siperian pohjoispuolitse Tyynellemerelle eli Koillisväylää etsittiin innokkaasti jo
1500-luvulta lähtien englantilaisten ja hollantilaisten toimesta, mutta Karanmeren tiukkaan pakkautuneet ahtojäät estivät etenemisen. Huippuvuorille ja Grönlantiin tekemiensä erittäin onnistuneiden matkojen jälkeen myös suomalaissyntyinen
Adolf Erik Nordenskiöld päätti yrittää löytää Koillisväylän.
Tutkimusretkeä varten Nordenskiöldin laiva Vega varustettiin arktisiin oloihin soveltuvalla apukoneella. Vegan Koillisväylän
purjehdus ei olisi ollut mahdollista ilman höyryvoiman käyttöä
aluksen voimanlähteenä. Retkikunnan tukena sen alkumatkalla
olivat Lena- ja Jenisei-alukset. Toinen näistä kuljetti mukanaan
matkalla tarvittavaa hiiltä. Höyryvoiman turvaamana Vega saattoi liikkua varsin vauhdikkaasti myös jäiden seassa. Jopa Vegan
edellä matalaa vettä luodannut sluuppi kulki höyryllä. Lisäksi
hankittiin pituuspiirin tarkkaan määrittämiseen tarvittavia kronometrejä näyttämään Greenwichin aikaa, joka oli hyväksytty kansainväliseksi perusajaksi. Matka Norjan Tromssasta alkoi kesäkuussa 1878. Syyskussa 1879 Jokohamaan saavuttuaan
Nordenskiöld saattoi tarkistaa kronometrinsä tarkkuuden vasta
kehitetyn lennättimen avulla ja siten varmistaa, että oli määrittänyt pituuspiirit oikein koko pitkän matkan ajan.
Nordenskiöld kykeni saavuttamaan tavoitteensa ensimmäisenä Koillisväylän läpi purjehtineena merenkulkijana. Nordenskiöld ei ollut kuitenkaan pelkästään tutkimusmatkailija,
vaan kartografian tieteenalan perustaja. Vegan Koillisväylästä
kirjoittamansa teoksen tuloilla hän kasvatti mittavaa karttakokoelmaansa, jonka pohjalta hän kirjoitti kartografian historian
monumentin, Facsimile Atlas -teoksen. Kokoelma sijaitsee tänä
päivänä Suomen kansalliskirjastossa ja kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
22
R
edan från och med 1500-talet sökte man på åtgärd av engelsmännen och holländarna ivrigt efter en segelled norr om
Ryssland och Sibirien till Stilla havet, dvs. efter Nordostpassagen, men de tätt packade packisarna i Karahavet hindrade expeditionerna från att komma vidare. Efter att ha gjort ytterst lyckade
färder till Spetsbergen och Grönland beslöt sig även Finlandsfödda
Adolf Erik Nordenskiöld för att försöka hitta Nordostpassagen.
Inför upptäcktsfärden utrustades Nordenskiölds fartyg Vega
med en för arktiska förhållanden lämplig donkeymaskin. Vegas seglats genom Nordostpassagen hade inte varit möjlig utan att använda
ångkraft som kraftkälla på fartyget. Under början av resan stöddes
expeditionen av fartygen Lena och Jenisei. Det ena av dessa fartyg transporterade det kol som behövdes på resan. Säkerställt av
ångkraften kunde Vega röra sig rätt snabbt även bland isarna. Även
slupen som färdades framför Vega för att loda vattendjupet nyttjade ånga. Ytterligare anskaffades kronometrar som behövdes för
ett noggrant bestämmande av longituden och visa Greenwich-tid,
som hade godkänts som internationell grundtid. Resan startade i
juni 1878 från Tromsö i Norge. I september 1879 kunde Nordenskiöld efter att ha anlänt till Yokohama kontrollera sin kronometers
noggrannhet med hjälp av den nyligen utvecklade telegrafen och på
så sätt försäkra sig om att han hade bestämt longituderna rätt under
hela den långa resan.
Nordenskiöld lyckades nå sitt mål att som första sjöfarare segla
igenom Nordostpassagen. Nordenskiöld var dock inte enbart upptäcktsresande, utan även grundare av vetenskapsområdet kartografi. Med intäkterna av det verk han skrev om Vegas resa genom
Nordostpassagen utökade han sin enorma samling av kartor. Med
samlingen som grund skrev han det monumentala verket Facsimile
Atlas om kartografins historia. Samlingen finns idag i Finlands nationalbibliotek och hör till UNESCOs världsarvsobjekt.
M
at
koja
maailman m
eril
Re
lä sa 8
sor på världe
o
ns h
av
del 8
<< Vega saapuu Tukholmaan.
Laivan palatessa pitkältä matkaltaan Ruotsiin 24. huhtikuuta 1880 vastaanotto
oli juhlallinen: Aasia oli kierretty meritse ensimmäisen kerran koko maailmanhistoriassa. Vega ei kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan alus palasi
pian pyyntitöihin. Arktisissa vesissä se kohtasi myös kohtalonsa, sillä se upposi
1903 jäiden vahingoittamana Grönlannin vesillä.
<< Vega anländer till Stockholm.
När fartyget återvände efter sin långa resa till Sverige den 24 april 1880 var
mottagandet festligt: Asien hade rundats till havs för första gången i världshistorien. Vega stannade dock inte för att vila på sina lagrar utan fartyget återvände
snart till fisket. I arktiska vatten mötte Vega även sitt öde. Efter att ha skadats av
isar sjönk fartyget 1903 i grönländska vatten.
<< Koillisväylän sankarit, Adolf Erik Nordenskiöld ja kapteeni Louis Palander Vegalaivan kanssa.
Vega rakennettiin Bremerhavenissa 1873
pyyntialukseksi arktisille vesille ja muutettiin myöhemmin Nordenskiöldin retkikunnan
tarpeisiin sopivaksi. Se oli takiloitu parkiksi,
vaikka siinä oli 60 hevosvoiman höyrykone.
Höyrylaivojen aikakauden alussa purjeita
pidettiin luotettavana ja taloudellisena lisävoimana. Vegan navigointivastuu oli täysin
kapteeni Louis Palanderilla, ja tässä tehtävässään hän onnistui erinomaisesti.
<< Nordostpassagens hjältar, Adolf Erik
Nordenskiöld och kapten Louis Palander
med Vega.
Vega byggdes i Bremerhaven 1873 som
fångstfartyg för arktiska vatten och ändrades senare för att kunna tjäna Nordenskiölds
expedition. Fartyget var tacklat som en bark
trots att det var utrustat med en 60 hästars
ångmaskin. I början av ångfartygens tidevarv
ansågs seglen vara en pålitlig och ekonomisk
extra kraftkälla. Navigeringsansvaret på Vega
var helt kapten Louis Palanders och i den här
uppgiften lyckades han utomordentligt.
Venäjän meriministeriön hydografisen >>
osaston merikartta, 1845.
Nordenskiöldin reittikartta Aasian pohjoisimmasta niemestä havainnoillistaa pituusmittauksen korjaavan vaikutuksen vanhempaan venäläiseen karttaan. Vegan
päällikkö, Louis Palander, tukeutui kartan
astejakoon, jolloin purjehdusreitti leikkasi
rantaviivan. Korjaavia merkintöjä on tehty
muutamaan paikkaan. Tuuli-, suunta- ja
eräät muut tiedot käyvät ilmi kartan reittipisteistä.
Det ryska marinministeriets >>
hydrografiska avdelnings sjökort, 1845.
Nordenskiölds karta över färdleden kring
Asiens nordligaste udde åskådliggör longitudmätningens korrigerande inverkan på
den äldre ryska kartan. Vegas kapten, Louis
Palander, stödde sig på sjökortets gradindelning, varvid seglingsleden skar strandlinjen. Korrigerande anteckningar har gjorts
på några ställen. Vind-, riktnings- och vissa
andra uppgifter framgår vid punkter på sjökortet som markerar färdleden.
23
Kysy – me vastaamme • Fråga – vi svarar
Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du
skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk
kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen [email protected].
Miten merimiehen alennettu
eläkeikä lasketaan?
Yleinen eläkeikä päällystölle ja miehistölle on 63–68 vuotta.
Päällystöön kuuluva voi siirtyä vanhuuseläkkeelle alennetussa
eläkeiässä aikaisintaan 60 vuoden iässä ja miehistöön kuuluva
aikaisintaan 55 vuoden iässä. Eläkeikä lasketaan kuukauden
tarkkuudella vähentämällä 63 vuoden iästä 324 MEL-palvelukuukautta ylittävät kuukaudet. 60 vuoden eläkeikä edellyttää näin
ollen 360 MEL-palvelukuukautta ja 55 vuoden eläkeikä 420 MELpalvelukuukautta.
Koska voi lopettaa työnteon, kun siirtyy
vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä?
Merenkulkijan tiedustellessa Merimieseläkekassalta eläkeikäänsä eläkekassa vastaa, että 1.7.2014 alkaen merenkulkijalla
on oikeus vanhuuseläkkeeseen esimerkiksi 60 vuoden ja 8 kuukauden iässä.
Merimieseläkekassa on tällöin eläkeikää laskettaessa olettanut, että merenkulkija on yhtäjaksoisesti MEL:n piirissä töissä
30.6.2014 saakka ja siirtyy eläkkeelle 1.7.2014. Vaihtoehtoisesti,
jos merenkulkijalla on sisällä paljon vuosilomia tai vastikkeita, hän
voi myös olla työsuhteen loppuajan vastikevapaalla tai vuosilomalla. Ratkaisevaa on, että työnantaja maksaa palkkaa 30 päivältä myös kesäkuulta 2014.
Jos työntekijälle ei makseta palkkaa 30 päivältä myös viimeiseltä kuukaudelta, eläkkeelle siirtyminen saattaa myöhentyä.
Olen Suomessa asuva merimies ja olen
jäänyt vanhuuseläkkeelle jo 57-vuotiaana.
Haluaisin tietää, miten ja mistä voin vanhuuseläkettä hakea Ruotsin lipun alla tehdystä työstä?
Teet hakemuksen Suomen tavalliselle vanhuuseläkehakemuslomakkeelle ja toimitat sen Merimieseläkekassaan aivan samalla
tavalla kuin hakisit eläkettä Suomesta. Sinun pitää ilmoittaa, mitä
maita hakemus koskee ja mistä lähtien haluat eläkkeesi kustakin maasta. Eläkettä ei siis tarvitse hakea erikseen kaikista EU/
ETA-maista joissa on työskennellyt, vaan Suomeen jätetty hakemus riittää.
24
Hur beräknas sjömannens sänkta pensionsålder?
Den allmänna pensionsåldern för befäl och manskap är 63–68
år. De som hör till befälet kan gå i ålderspension vid en sänkt pensionsålder tidigast vid 60 och de som hör till manskapet tidigast
vid 55. Pensionsåldern beräknas med en månads noggrannhet
genom att subtrahera det antal SjPL-tjänstgöringsmånader som
överstiger 324 från 63 års ålder. Det betyder att man måste ha
360 sjötjänstmånader för att kunna gå i pension vid 60 och 420
sjötjänstmånader för att kunna gå i pension vid 55.
När kan man sluta arbeta om man går i pension
vid sänkt pensionsålder?
På förfrågningar rörande pensionsåldern svarar Sjömanspensionskassan att sjömannen är berättigad till ålderspension vid
exempelvis åldern 60 år och 8 månader fr. o.m. 1.7.2014.
Sjömanspensionskassan har vid beräknandet av pensionsåldern antagit, att sjömannen fortgående arbetar i ett arbetsförhållande försäkrat enligt SjPL ända till 30.6.2014 och går i pension
1.7.2014. Alternativt, om sjömannen har gott om innestående
vederlag och semester, kan han även vara vederlagsledig eller på
semester under slutet av arbetsförhållandet. Det som är avgörande är, att arbetsgivaren betalar lön för 30 dagar även för juni
månad 2014.
Om arbetstagaren inte får lön för 30 dagar även för den sista
kalendermånaden kan det hända att rätten till ålderspension
skjuts fram.
Jag är en sjöman som bor i Finland och har
gått i ålderspension redan som 57-åring. Jag
vill veta hur och var jag kan söka ålderspension för under svensk flagg gjort arbete?
Du ska göra en ansökan på den i Finland använda vanliga
blanketten för ansökan om ålderspension och lämna in den till
Sjömanspensionskassan på alldeles samma sätt som om du
skulle söka pension i Finland. Du ska meddela vilka länder ansökan gäller och från och med vilken tidpunkt du önskar pensionen från respektive land. Pension behöver sålunda inte ansökas skilt från varje EU/EES-land där sökanden arbetat utan det
räcker med en i Finland inlämnad ansökan.
Vanhuuseläkehakemukseen liitettävällä U-liitteellä annat tarkemmat tiedot siitä, missä ja milloin olet asunut ja/tai työskennellyt
toisessa maassa ja mikä sinun henkilötunnuksesi tai vakuutusnumerosi on ollut. Jos sinulla on tallessa työ- ja vakuutustodistuksia tai muuta selvitystä siitä, miten sinun eläkkeesi on vakuutettu,
ne on hyvä liittää hakemukseen. U-liite on syytä täyttää tarkasti ja
ajan kanssa, sillä annetut tiedot ovat ulkomailla lähtökohtana eläkeoikeuden selvittämiselle. Mitä puutteellisemmat tiedot ovat, sitä
pitempään eläkeasian käsittely yleensä ulkomailla kestää.
Ulkomaan eläkkeen hakemisessa on selkeä pääsääntö: se
maa, jossa eläke on karttunut, itse ratkaisee, onko hakijalla eläkeoikeutta vai ei, kuinka suuri eläke on ja mistä lähtien se voidaan maksaa.
Eläkeikä vaihtelee maakohtaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa työeläkettä voi hakea maksuun milloin tahansa 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Nostoajankohta vaikuttaa usein eläkkeen määrään. Yleensä mitä aikaisemmin eläkkeensä nostaa, sitä pienempi
kuukausieläke on.
Hakemuksen jättämisen jälkeen Merimieseläkekassa välittää sen eteenpäin Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle, joka välittää sen Ruotsiin. Kun eläkelaitos Ruotsissa
on ratkaissut asian ja laskenut eläkkeen, se antaa päätöksen
ja lähettää sen suoraan hakemuksessa ilmoittamaasi kotiosoitteeseen. Eläkelaitos Ruotsissa maksaa eläkkeen hakemuksella
ilmoittamallesi Suomen pankkitilille.
På U-bilagan som ska fogas till ansökan om ålderspension ger du
noggrannare uppgifter om var och när du har bott och/eller arbetat i
det andra landet och vilken person- eller försäkringsnummer du haft.
Om du har sparat arbets- eller försäkringsintyg eller annan utredning
över hur din pension har försäkrats är det bra att bifoga dem till ansökan. Det är skäl att fylla i U-bilagan noggrant och ge sig god tid, för de
givna uppgifterna är utomlands utgångspunkt för utredningen av pensionsrätten. Ju bristfälligare uppgifterna är, dess längre räcker vanligen
behandlingen av pensionsärendet utomlands.
För sökande av utländsk pension gäller en klar huvudregel: det
land där pensionen intjänats beslutar själv om sökanden har rätt
till pension eller inte, hur stor pensionen är och från vilken tidpunkt
den kan betalas.
Pensionsåldern varierar i olika länder. T.ex. i Sverige kan
arbetspension sökas för betalning när som helst efter fyllda 61 år.
Tidpunkten för lyftandet inverkar ofta på pensionsbeloppet. Vanligen är det så att ju tidigare pensionen lyfts, desto mindre är den
månatliga pensionen.
Efter inlämnandet av ansökan förmedlar Sjömanspensionskassan den till Pensionsskyddscentralens avdelning för utländska pensionsfrågor, som igen i sin tur förmedlar den till Sverige. När pensionsanstalten i Sverige har avgjort ärendet och beräknat pensionen
meddelar den sitt beslut och sänder detta direkt till dig till den hemadress du angett i ansökan. Pensionsanstalten i Sverige betalar ut
pensionen på ansökan till av dig meddelat bankkonto i Finland.
Lisää tietoa:
Ytterligare info:
www.merimieseläkekassa.fi -> eläke -> ulkomaantyö
www.sjomanspensionskassan.fi –> pension –> utlandswww.etk.fi -> kansainvälinen eläketieto -> eläkejärjestelmät eri arbete
maissa
www.etk.fi –> om pensionen internationellt –> pensionen i olika
länder
www.pensionsmyndigheten.se
Ruotsin eläkelaitoksen kotisivut. Tietoa Ruotsin yleisestä vanwww.pensionsmyndigheten.se
huuseläkkeestä. Tietoa löytyy myös suomeksi.
Den Svenska pensionsanstaltens hemsidor. Uppgifter om den allmänna ålderspensionen i Sverige. Uppgifter även på finska.
MEL-vakuutusmaksuun
pieni korotus
En mindre höjning
av SJPL-premien
Merimieseläkekassa on toimittanut sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen eläkevakuutusmaksun vahvistamiseksi vuodeksi 2011. Vakuutusmaksu noussee yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2011 ja olisi näin sekä työntekijän että
työnantajan osalta 11,1 % merimieseläkelain 78 §:n mukaisesti
määräytyvästä työansiosta. Eläkevakuutusmaksun määrän vahvistamista haetaan ainoastaan vuodelle 2011.
MEL-vakuutusmaksu on pysynyt nykytasossa, yhteensä 22
%:ssa, vuodesta 2005.
”MEL-vakuutusmaksun varsin maltillinen korotus on väistämätöntä”, toteaa Merimieseläkekassan aktuaari Kimmo Karppinen. ”MEL-eläkemeno tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi.
Taka-alalla oleva taantuma on lisäksi vähentänyt vakuutusmaksukertymää, joten nyt on aika vähitellen kiriä eläkemenon ja vakuutusmaksun välistä rakoa kiinni”, selvittää Karppinen.
Sjömanspensionskassan har till social- och hälsovårdsministeriet
inlämnat en ansökan om fastställelse av pensionsförsäkringspremien för 2011. Premien torde stiga med sammanlagt 0,2 procentenheter för 2011 och är sålunda för såväl arbetstagarens
som arbetsgivarens del 11,1 % av den enligt sjömanspensionslagens 78 § fastställda arbetsinkomsten. Fastställelse av
premiebeloppet söks endast för 2011.
SjPL-premien har hållits på nuvarande nivå, sammanlagt 22 %,
sedan 2005.
”SjPL-premiens relativt måttfulla höjning är ofrånkomlig”, konstaterar Sjömanspensionskassans aktuarie Kimmo Karppinen. ”SjPLpensionsutgiften kommer att öka avsevärt under de närmaste åren. I
bakgrunden har vi regressionen som har minskat det influtna premiebeloppet. Det är därför nu dags att så småningom krympa differensen
mellan pensionsutgiften och premien”, förklarar Karppinen.
25
Koonnut I Sammanställt av Marina Paulaharju
Työeläkeindeksiluvut vuodelle
2011 on vahvistettu
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläkeindeksiluvut ensi vuodelle. Maksussa olevien työeläkkeiden indeksiluku on
2323. Työeläkkeet nousevat siten ensi vuoden alusta vajaat 1,35
prosenttia. Etuuksien laskennassa käytettävä palkkakerroin nousee vajaat 1,78 prosenttia, ja se on ensi vuoden alusta 1,253.
Työeläkkeiden, jotka vuoden 2005 työeläkeuudistuksen mukaan
määräytyvät vanhojen sääntöjen mukaan, laskennassa käytetään
siirtymäajan indeksilukua 2578. Korotusta indeksiin tulee 1,57
prosenttia vuoteen 2010 verrattuna.
Social- och hälsovårdsministeriet har fastställt indextalen för
arbetspensionerna för inkommande år. Indextalet för arbetspensioner som är klara för utbetalning är 2323. Arbetspensionerna
stiger sålunda från början av nästa år med knappa 1,35 %. Den
lönekoefficient som ska användas vid beräkningen av förmåner stiger med knappa 1,78 % och är från början av nästa år
1,253. För arbetspensioner, som enligt arbetspensionsreformen
2005 fastställs enligt de gamla reglerna används vid beräkningen
övergångstidens indextal 2578. Höjningen av indexet blir 1,57 %
jämfört med 2010.
ARVONTA SÄHKÖISEN TYÖELÄKEOTTEEN
VALINNEIDEN KESKEN
Utlottningen mellan dem
som valde elektroniskt
arbetspensionsutdrag
Albatrossi-lehden numerossa 2/2010 julkistettiin kampanja sähköisen työeläkeotteen valitsemisesta Merimieseläkekassan Lokiverkkopalvelussa. Kampanjan aikana moni teki tämän ekologisen
valinnan. Näiden kesken arvottiin matkalahjakortti. Arvonnassa
onnetar suosi Pasi Koivulaa Peräseinäjoelta. Hän työskentelee
ESL Shipping Oy:llä. Onnittelumme voittajalle!
Liikennevirastolle
uusi organisaatio 1.1.2011
I Albatrossens nummer 2/2010 utropades en kampanj gällande
val av elektroniskt arbetspensionsutdrag i Sjömanspensionskassans Loggtjänst. Under kampanjen gjorde många ett ekologiskt
val. Mellan dessa utlottades ett resepresentkort. Vid dragningen gynnade fru Fortuna Pasi Koivula från Peräseinäjoki. Han är
anställd på ESL-Shipping Oy. Vi gratulerar vinnaren!
Trafikverket får
ny organisation 1.1.2011
Liikenneviraston organisaatio uudistuu vuoden 2011 alusta. Viraston perustamisen yhteydessä asetettiin organisaation rakenteelliselle kehittämiselle tavoitteeksi liikennejärjestelmänäkökulma. Liikennevirastossa on jatkossa viisi toimialaa: liikennejärjestelmä,
investointi, kunnossapito, liikenteenhallinta ja hallinto. Uudistuksen tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri liikennemuotojen välillä ja
hyödyntää entistä paremmin synergioita. Lisätietoa www.liikennevirasto.fi.
Trafikverkets organisation förnyas från början av 2011. Vid
inrättandet av verket ställdes trafiksystemperspektivet som mål
för utvecklingen. I fortsättningen kommer trafikverket att ha fem
verksamhetsområden: trafiksystem, investering, drift och underhåll, trafikledning och administration. Målet för reformen är att
öka samarbetet mellan olika trafikformer och bättre än tidigare
dra nytta av synergier. Ytterligare info www.liikennevirasto.fi.
Lukijatutkimus 2010
Läsarenkäten 2010
Lukijoiden mielipiteet ja ajatukset Albatrossi-lehden sisällöstä, teknisestä laadusta sekä myös juttuideat ovat toimitukselle tärkeitä.
Tämän lehden numerosta tehdään lukijatutkimus otantana, joka
käsittää eri lukijaryhmien edustajia yhteensä 1 200. Tutkimuksen
toteuttaa Taloustutkimus Oy, ja se tehdään kirjekyselynä lehden
ilmestymisen jälkeen. Toivomme runsaasti vastauksia. Kiitämme
etukäteen kaikkia tutkimukseen vastaavia.
Läsarnas åsikter och tankar om tidningen Albatrossens innehåll,
tekniska kvalitet samt artikelidéerna är viktiga för redaktionen. För
det här numret av tidningen görs en läsarundersökning som ett
sampel. Samplet omfattar totalt 1 200 representanter för olika
läsargrupper. Undersökningen verkställs av Taloustutkimus Oy
och görs i form av en brevenkät efter att tidningen utkommit. Vi
hoppas på rikligt med svar. Vi tackar på förhand alla som besvarar enkätbrevet.
Albatrossi-lehti vuonna 2011
Tidningen Albatrossen 2011
Albatrossi-lehti ilmestyy ensi vuonna nelinumeroisena, joista yksi
on kaksoisnumero. Lehden teema vuonna 2011 on merenkulku
ja ympäristö.
26
Indextalen för arbetspensionerna
2011 har fastställt
Albatrossen utkommer nästa år med fyra nummer, av vilka ett är
ett dubbelnummer. Tidningens tema 2011 är sjöfarten och miljön.
Ylläs-mökille
runsaasti vuokraustoiveita
Många vill hyra
Yllässtugan
Merimieseläkekassan Ylläsjärvellä sijaitsevan lomamökin varaustoiveita tuli runsaasti. Mökkiviikot jaettiin merenkulkijoille sillä periaatteella, että samalle viikolle toiveen esittäneistä etusijalle asetettiin merenkulkija, jolla on enemmän meripalvelukuukausia ja
joka ei ole aiemmin vuokrannut mökkiä. Mahdollisia vapaita tai
varauksesta vapautuvia viikkoja voi kysellä eläkekassan toimistosta puh. 010 633 990.
Eläkekassan nettisivuilla www.merimieselakekassa.fi kuvia
Ylläksen mökiltä.
Loppukevään ja kesän vuorot ovat haettavissa keväällä 2011.
Hakuilmoitus julkaistaan Albatrossin numerossa 1/2011.
Det kom många önskemål om reservering av Sjömanspensionskassans stuga vid Ylläsjärvi. Stugveckorna fördelades mellan sjöfararna enligt principen att av dem som framfört önskemål om
samma vecka den sjöfarare som hade mest sjötjänstmånader
och inte tidigare har hyrt en vecka tilldelades veckan. Förfrågningar om eventuella lediga veckor eller om veckor som blir lediga
på grund av återbud kan riktas till pensionskassans kontor tfn.
010 633 990.
På pensionskassans webbsidor har det publicerats bilder av
Yllässtugan, se www.sjomanspensionskassan.fi.
Vår- och sommarveckor kan sökas våren 2011. Annons om
ansökningen publiceras i Albatrossen nummer 1/2011.
Merimieseläkekassan
joulukorttirahat
hyväntekeväisyyteen
Sjömanspensionskassans
julkortsmedel
till välgörenhet
Merimieseläkekassa lahjoittaa tänä vuonna joulukorttirahat Itämeren suojeluun Elävä Itämeri -säätiön
kautta. Lisätietoa: http://fi.bsag.fi/.
Sjömanspensionskassan donerar detta år julkortsmedlen till skyddet av Östersjön via Stiftelsen för
ett levande Östersjön.
Ytterligare info: http://fi.bsag.fi/.0
Glögiä, pikkupurtavaa ja pipareita tarjolla
Merimieseläkekassan asiakasaulassa
15.12. klo 10–15. Tervetuloa!
Det bjuds på glögg, tilltugg och pepparkakor
i Sjömanspensionskassans kundfoajé
15.12 kl. 10–15. Välkommen!
27
Merimieseläkekassa toivottaa kaikille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Sjömanspensionskassan önskar alla sina kunder och samarbetspartner
28
God Jul och Gott Nytt År!