4 - Suomen Merimies | slideum.com

4 - Suomen Merimies

Transcript 4 - Suomen Merimies

kesäKUU
4/ 2010
Nº
merimies
sjömannen
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
Finlands Sjömans-Union
önskar alla medlemmar
Suomen Merimies-Unioni
toivottaa kaikille jäsenilleen
STOP
polkumyynnille
MISTÄ
työlle jatkajia?
NYA ANSIKTEN
i Sjömans-Unionen
NTF:S
kongress1
SISÄLTÖ:
4 Työehdot ja palkkataso
esillä Itämeren alueen
komiteassa
ajista
tä kuljett
is
m
ö
tt
ä
rjestäytym
”Monet jä
t orjuutta
työskentelevä
ehdoilla
muistuttavilla
teissa.”
sa olosuh
is
e
k
r
u
s
ja
12
12
7 Näyttötutkintojen
- lause NTF:n kongressin aloitteesta nro 3 -
suorittaminen joustavoituu
ja helpottuu!
8 Kuulutus
Hallituksen jäsen Kari Nurmirinta ja
liittosihteeri Kenneth Bondas NTF:n
8 Lukijan ääni
kongressissa Bergenissä Norjassa.
10 SAK:n valtuuston
kevätkokous
13 NTF:n kongressi
Bergenissä
16 Finnferries
– kolme uutta lossia
17 SAL-lomat haussa
Merimies-Unionin
toimisto on kiinni
28.6.–31.7.2010
Sjömans-Unionens
kontor är stängt
28.6–31.7.2010
Työttömyyskassan
puhelinpäivystys
toimii kesäaikana normaalisti eli
klo 9.00–11.00
p. (09) 615 20 230
Arbetslöshetskassans
telefontjänst
fungerar som vanligt under sommaren, dvs.
kl. 9.00–11.00
tel. (09) 615 20 230
Toimitsijatapaamiset:
Toimitsijapäivystys on arkisin
klo 9.00–15.00
p. (09) 615 20 222
Tapaamisajoista on sovittava
etukäteen puhelimitse.
Ombudsträff:
Telefontjänst för ombud vardagar
kl. 9.00–15.00
tel. (09) 615 20 222
Överenskommelse om tidpunkt
för mötet i förväg per telefon.
Mökkipäivystys
arkisin klo 9.00–15.00
p. (09) 615 20 260
Telefontjänst för stugor
vardagar kl. 9.00–15.00
tel. (09) 615 20 260
Turun toimiston
kesän aukioloajat:
Turun toimisto on
kiinni 5.7.–8.8.2010
Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti
Turussa 9.8.2010 alkaen.
Öppettider under sommaren
på kontoret i Åbo:
Kontoret i Åbo
är stängt 5.7–8.8.2010
Ombudsmannen håller jour nästa gång
9 augusti på Åbo kontoret.
:
Pääkirjoitus
Nº 4/2010
merimies
sjömannen
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Finlands Sjöman-Union FSU rf
Ahvenanmaan maakuntalautoille
esitetään kovaa säästökuuria
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR
Simo Zitting
TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA •
REDAKTÖR, INFORMATÖR
Saana Lamminsivu
ULKOASU, TAITTO • LAYOUT
Rohkea Ruusu
kannen kuva: sxc
TOIMITUS
John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki
puh. (09) 615 2020
REDAKTION
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
tel. (09) 615 2020
PAINO
Art Print Oy 2010
ISSN 0355-872X
ILMOITUKSET / ANNONSER
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tidningen utkommer åtta gånger om året.
TILAUSHINNAT VUODELLE 2010
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti
www.smu.fi > på svenska > kommunikation >
Sjömannen > mediakort
MERIMIES – SJÖMANNEN
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010
no
5
6
7
8
aineisto toimituksessa
material i redaktion
16.8.
20.9.
18.10.
22.11.
ilmestyminen
utges
10.9.
8.10.
12.11.
17.12.
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0)9 615 2020
TELEFAX
+358 (0)9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
se, että hyvin suunniteltu olisi puoliksi
tehty. Virheistä maksetaan kalliisti. Seikkailusta liettualaisella telakalla Skarvenlautan johdosta saatiin kova jälkilasku,
kymmeniä tuhansia euroja, esimerkiksi asianajajakulujen muodossa. Tästäkö rokotetaan nyt tavallista kulkijaa,
ahvenanmaalaista, sillä seurauksella,
että muiden linjojen liikennettä vähennetään tai ajetaan alas. Mikäli maakuntalauttoja koskien tehdään – jälleen kerran
– hätiköityjä päätöksiä, jälkiseurauksista voidaan joutua maksamaan kovempi hinta.
Tiukka säästökuuri ihmetyttää saaristolaista muutoinkin: Ahvenanmaan
talouden ei voida sanoa olevan heikolla pohjalla, vaikka on tosin totta,
että viimevuotisen laman seurauksena
alueen verotulot ja valtionavustukset
jäivät edellisiä pienemmiksi. Tilanne tasapainottunee kuitenkin jo tänä vuonna talouden ollessa jälleen noususuhdanteista.
Toimiva lauttaliikenne on ehdoton edellytys Ahvenanmaan saaristossa kulkemiseksi. Maakuntalauttoihin
kohdistuneet säästöehdoin
ttoih
Maakuntalau
tukset hankaloittavat entöehdotukset
kohdistuneet sääs
nen kaikkea saaristolaisa
ke
ten itsensä, mutta myös
nen kaik
hankaloittavat en
alueella vierailevien tuhan,
sä
n
se
it
n
sien
turistien
kulkua. Päättäjillä näyttää
te
saaristolais
nyt unohtuneen, että turismi on alueen
vien
ueella vieraile
merkittävimpiä tulomuotoja. Turisteista
mutta myös al
ei tarvitse kuitenkaan tulevaisuudessa
kulkua.
tuhansien turistien
nähdä vaivaa: kun lautat eivät kulje, niin
pysyvät matkailijatkin poissa.
Ahvenanmaan maakuntalauttojen henkilöstöä koetellaan taas, sillä maakuntahallitus on esittänyt saaristolautoille
noin 283 000 euron säästöjä. Ahvenanmaan koko liikenneosaston säästötavoite on tälle vuodelle reilu 400 000 euroa!
Säästöjä aiotaan hakea maakuntalauttojen ajovuoroja karsimalla, eivätkä
henkilöstövähennykset ole poissuljettujen listalla. On myös esitetty, että Föglön saaren ja Kumlingenin välinen linja
lopetettaisiin kokonaan. Esitys on kohtuuton, sillä saarella sijaitsee Ahvenanmaan kalatehdas (Ålands Fiskförädling).
Tuotantolaitos on ilmoittanut, että mikäli
lautta ei liikennöi saareen, se saattaa siirtää toimintansa Ahvenanmaalta Ruotsiin. Tämä tietäisi saaristoalueelle useiden työpaikkojen ja runsasta verotulojen
menetystä.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen
rajut säästötoimet saaristoliikenteessä
ovat – katsoopa miltä kantilta tahansa –
vain rahansiirtoa taskusta toiseen. Päättäjiltä näyttää unohtuvan jälleen kerran
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected]
fö[email protected]
3
Työehdot ja palkkataso
puhuttivat Itämeren alueen komiteaa
Työehdot ja palkkatasot, lastinkäsittely, työntekijöiden järjestäminen
ja ITF:n toimintaviikko olivat päällimmäiset aiheet Itämeren alueen
komitean kokouksessa, joka pidettiin Pietarissa 26.5.–28.5.2010.
TEksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
I
tämeren alueen komitea (Maritime
Transport Section, Baltic Committee)
toimii Euroopan Kuljetustyöntekijöiden federaation (ETF) alaisuudessa.
Komitean työhön osallistuu pääsääntöisesti merimiehiä ja satamatyöntekijöitä
edustavia ammattiliittoja Itämeren alueelta. Suomen Merimies-Unionista komitean
kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja
Simo Zitting ja ITF-koordinaattori Simo
Nurmi.
4
Tämänkertaisessa tapaamisessa käytiin pitkä ja yksityiskohtainen keskustelu
Itämerivaltioiden palkkatasoista ja työehdoista eri politiikkoihin (muun muassa ns.
Ateenan politiikka) liittyen. Kokouksessa
käytiin läpi valmisteilla olevia asiakirjoja ja
viilattiin muun muassa ITF:n kongressiin,
joka pidetään Meksikossa elokuun alussa,
vietäviä dokumentteja.
Ryhmätöissä etsittiin keinoja muun
muassa Itämeren alueen työntekijöiden
järjestämiseksi ja suunniteltiin ITF:n tuleva toimintaviikkoa (week of action) sekä
ruodittiin yksityiskohtaisemmin Itämeren
alueen muita erityiskysymyksiä.
Esittelyssä:
Ryhmätöiden tekoa Itämeren alueen
komiteassa. Kuvassa vasemmalla
puheenjohtaja Kaia Vask Viron merimiesliitosta (EMSA) vierellään Venäjän
Merimies-Unionin puheenjohtaja Igor
Venäjän Merimies-Unioni
Seafarers’ Union of Russia – SUR
Venäjän Merimies-Unioniin, josta käytetään lyhennettä SUR, on järjestäytynyt noin 60 000 merimiestä. SUR on jäsenmäärältään Venäjän suurin merimiesliitto.
Pavlov ja liiton kansainvälisistä suhteista
vastaava Vadim Ivanov. Oikealla ryhmän
puheenjohtajana toiminut Marcel
Carlstedt Ruotsin Transportista.
e
”Taistelemm
austa vastaan
sosiaalista dumpp
kaikin keinoin
tymme!”
aljon kuin pys
niin p
Kuvan oikeassa laidassa ETF:n merenkulku- ja satama-asioista vastaava poliittinen sihteeri Philippe Alfonso.
Keskellä Dieter Benze Saksan Verdistä ja
aivan oikealla Jacek Cegielski Puolan
NSZZ "Solidarnosc" ammattiliitosta.
Dieter ja Jacek toimivat ETF:n merenkulkujaoston varapuheenjohtajina.
Venäjän Merimies-Unionissa on henkilökuntaa noin 200. Keskustoimisto sijaitsee Moskovassa, mutta toiminta on aktiivista myös
liiton aluejärjestöissä halki Venäjän. Alueorganisaatioiden alla toimivat puolestaan
paikallisjärjestöt, joita on yhteensä noin 50
kappaletta. Jokaisella paikallisjärjestöllä on
myös oma toimisto.
”SUR:n toimisto löytyy kaikista Venäjän
merkittävimmistä satamakaupungeista”, Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja Igor
Pavlov selostaa.
Laivastosta yli puolet
mukavuuslippujen alla
Yli puolet liiton jäsenistä työskentelee ulkomaan lipun alla olevissa aluksissa, joista suurin osa on mukavuuslippulaivoja.
”Neuvottelut ulkomaalaisten työnantajien
kanssa ovat meille arkea. Todellisuudessa
osa näistä ulkomaille rekisteröidyistä työnantajista tai yrityksistä on todellisuudessa kuitenkin venäläisiä”, puheenjohtaja Pavlov toteaa.
Venäjän lipun alla kulkevien alusten osuus
ei ole suurimmissa varustamoissa päätä huimaava.
”Esimerkiksi Murmansk Shipping Companilla on 28 Venäjän lipun alla olevaa
alusta ja 14 mukavuuslipun alla kulkevaa
laivaa”, hän jatkaa.
Vaikka tilanne on omalla tavallaan karu,
näkee Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja tilanteen olevan kaikesta huolimatta pa-
rempi kymmenen vuoden takaiseen nähden.
”Vielä kymmenen vuotta sitten Venäjän
lipun alla työskentelevien palkka oli huonompi kuin mukavuuslippujen alla työskentelevien, mutta tilanne on tasoittunut ja nyt
palkat ovat suunnilleen samalla tasolla näiden kahden välillä”, puheenjohtaja kertoo.
Palkkatason noususta huolimatta tilanne
ei ole vielä kovin häävi yleistilannetta katsottaessa: venäläinen merimies ei näe palkassaan paljon eroa, työskenteleekö hän Venäjän tai mukavuuslipun alla. Venäjän lipun
alla sosiaaliedut ovat tosin paremmat, minkä
vuoksi töistä on kilpailua ja oman lipun alta
vaikea saada.
”Maan suurin varustamo, Sovcomflot, yhdistyi reilu kaksi vuotta sitten toisen suuren
varustamon, Novoshipin, kanssa. Sovcomflotin alusten kokonaismäärä on tällä hetkellä
reilu 140, mutta Venäjän lipun alla aluksista
on vain neljä”, Venäjän Merimies-Unionin
puheenjohtaja puistelee.
Jatkajia kaivataan
Venäläisillä laivoilla työskentelevät miehistöt ovat pääosin venäläisiä tai entisistä Neuvostoliiton maista tulevia merimiehiä. Kuten
tällä hetkellä Länsi-Euroopassa, myös Venäjällä kamppaillaan miehistön iän nousun
kanssa. Uusia, nuoria tulokkaita tahtoo olla
vaikeaa saada, sillä suuret kaupungit tarjoavat nykyään paljon työmahdollisuuksia.
5
TEKSTI ja kuvat: Katja Gräsbeck
sasto lä-Suomen o
e
nionin Et
kuussa
Merimies-U
e ss ä k e s ä
t yhd
ä
tiv
s
e
rj
ja MEPA jä
virkistysretkoeanvalle
lum kkasaarelle
a
j
a
m
n
i
r
ä
k
s
t
g
n
e
B
Merimiehillä on
mahdollisuus pätevöityä
alalle näyttötutkinnon
suorittamalla. Esimerkiksi
monella kokeneemmalla
skönärillä on pitkä alan
työkokemus, mutta koulutus ja
tai ”paperit” puuttuvat, jolloin
näyttötutkinnon suorittamalla
saa STCW-yleissopimuksen
mukaisen pätevyyskirjan.
TEKSTI: Saana Lamminsivu
W
inNovan merenkulkualan koulutusyksikkö
(entinen Rauman merikoulu) a l k a a tarjota
tutkintotilaisuuksia ”non-stoppina” ensi
syksystä lähtien. Tutkinnon suorittamalla saa STCW-yleissopimuksen mukaisen
pätevyyskirjan.
Runsas kysyntä
Katso kuvagalleria ja juttu netistä:
www.smu.fi > liitto > ammattiosastot > Etelä-Suomen osasto 6
”Kysyntä on ollut kovaa ja siihen yritetään
vastata. Järjestämme jatkossa yhden näyttöpäivän viikossa koko lukukauden ajan”,
aikuiskoulutusvastaava Markku Koivumäki
kertoo.
Raumalla voi jatkossa suorittaa niin
matruusin-, konemiehen-, korjausmiehen-,
kuin pursimiehen näyttötutkinnon.
”Tutkintotilaisuuksia pystymme tarjoamaan jatkossa yhden päivän viikossa.”
”Koulutuksessa on noin kymmenen
eri teemaa. Olen laskenut, että tutkinnon
suorittaminen vaatisi osallistujalta sellaiset
neljä – viisi koulukäyntiä paikan päällä.”
Uusi ”systeemi” on kaikin puolin joustavampi aiempaan verrattuna, sillä se helpottaa näytön antamista muun muassa omien
työvuorojen puitteissa. Aikaisemmin tutkintotilaisuuksia varten piti varata kerrallaan noin kahden viikon vapaa, mikä on
rajoittanut ihmisten osallistumista niiden
Näyttötutkintojen suorittaminen
joustavoituu ja helpottuu!
WiNnovassa on mahdollista suorittaa
näyttötutkinto ”non-stoppina” ensi syksystä alkaen
suorittamiseen. Vaikeuksia on tuottanut
myös esimerkiksi työpaikalta riittävän pitkän vapaan saaminen ja työvuorojen järjestely. Myös koulun oma aikataulu on pitänyt
ottaa näytön suorittamisessa huomioon.
”On ollut vaikeuksia irrottaa opettajia
perusopetuksesta näyttötutkinto-opetukseen, mutta uusi systeemi sopii opettajienkin työjärjestyksiin aiempaa paremmin.”
Kuka voi hakea?
Näyttötutkintojen suorittaminen osissa on
mahdollista Raumalla ensi syksystä alkaen.
Ensimmäiset näytöt pyörähtivät käyntiin
kesän alussa.
”Ensimmäiset matruusin näytöt alkoivat
nyt alkukesästä. Opetusta oli kaksi päivää ja
syksyllä sitten jatketaan.”
Edellytykset näyttötutkinnon suorittamiseen ovat aivan samat kuin tähän saakka.
”Puhutaan siis koulutuksen suorittamisesta näyttötutkintona, eikä koulutuksesta
kokonaisuudessaan. Koska varsinaista valmistavan koulutuksen jaksoa ei ole, näyttötutkinnon suorittaminen edellyttää sitä,
että osaaminen pitäisi suurimmalta osalta
olla hallussa jo entuudestaan ennen tutkintotilaisuuksiin osallistumista. Noudatamme merenkulkualan koulutustoimikunnan
suositusta näytöistä, joka tarkoittaa niin sanottua kolmen vuoden sääntöä.”
Mikäli henkilöllä on olemassa laivoilta
kolmen vuoden työkokemus ja hän pystyy
osoittamaan ammattitaitonsa, hän voi hakea näyttöihin pätevyyskirjan edellytyksenä
olevan koulutuksen suorittamiseksi.
Vaihtoehtoisesti henkilöllä voi olla myös
yhteensä kolmen vuoden koulutus ja työkokemus. Tässä tapauksessa työkokemusta
pitää kuitenkin olla vähintään vuosi ja koulutusta kaksi vuotta.
”Mikäli tarpeen, korjaamme puutteita
pienellä koulutusosiolla, joka suunnitellaan jokaisen kohdalta erikseen ja suoritetaan näyttöpäivien yhteydessä.”
Kuinka hakea?
Aikuiskoulutusvastaava Markku Koivumäki kertoo, että näyttötutkinnon suorittamista voi hakea suoraan merenkulkualan
toimistosta.
”Meille voi ilmoittautua suoraan toimistoon Tarja Honkaheimolle, joka ottaa ilmoittautumisia vastaan. Katsomme kunkin
kohdalla tilanteen sitten paremmin lävitse,
että henkilöllä on osallistumisedellytykset
näyttökokeen antamiseen ja siitä se sitten
lähtee eteenpäin”, Koivumäki kannustaa ottamaan yhteyttä toimistoon.
”Ja minulta saa kysyä myös ilman muuta
lisätietoja”, hän vielä hihkaisee perään.
WinNova on Porin ammattiopisto, Rauman ammattiopisto (entinen Rauman merikoulu),
Innova Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus ja Porin Aikuiskoulutuskeskus.
www.winnova.fi > ajoneuvo- ja kuljetustekniikka > merenkulku
Toimistosihteeri
aikuiskoulutusvastaava
Tarja Honkaheimo
Merenkulku- ja turvallisuusala
044 455 8042
Suojantie 2, 26100 Rauma
Markku Koivumäki
Merenkulku- ja turvallisuusala
044 455 8045
Suojantie 2, 26100 Rauma
7
Kuulutus
Lukijan
ääni
Kuka tulee
meidän jälkeen?
Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassa ovat kokouksissaan 9.5.2008
ja 13.6.2010 hyväksyneet sopimuksen Suomen Merimies-Unionin
Työttömyyskassan sulautumisesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassaan 1.1.2011 lukien.
Edellä mainitut työttömyyskassat ovat työttömyyskassalain
(603/84) 55 §:n edellyttämällä tavalla hakeneet Finanssivalvonnan
suostumusta sulautumissopimukselle.
Finanssivalvonta kehottaa niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia
hakemusta vastaan, esittämään ne kirjallisesti 26.7.2010 mennessä
Finanssivalvontaan PL 103, 00101 Helsinki.
Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2010
Satu Luojola
lakimies
Istuimme tässä taannoin koneen päivämiesten kesken
verstaalla ennen työajan päättymistä. Yhdelle meistä osui
samalle päivälle 61-vuotispäivä.
Otimme paperia ja kynän käteen ja laskin ryhmämme,
eli viiden äijän keski-iän. Tulokseksi saimme 56.8 vuotta!
Luvusta heräsikin mielenkiintoinen keskustelu: ketkä korvaavat meidät, kun olemme kaikki viimeistään kolme vuoden päästä jo eläkkeellä.
Jakaisimme mielellämme tieto-taitoamme nuorille,
mutta kun niitä nuoria ei näy eikä kuulu. Istuimme siinä
ja tulimme siihen lopputulemaan, että laivoille pitäisi saada ehdottomasti takaisin vanha ”koneoppilassysteemi”,
jossa vanhempi ja kokeneempi työntekijä opettaa nuorta
tehtävän saloihin vähitellen. Myös oppisopimuskoulutus
voisi olla toinen, tai rinnakkainen, koulutusvaihtoehto.
Missä laivojen oppisopimuspaikat siis viipyvät? Mistä tulee meitin tilalle uusia kone”julleja”?
Itse jään eläkkeelle vuoden päästä. Me, eläköityvät
koneäijät, kysymmekin, että kuka hoitaa ja on vastuussa
siitä, että merillä on riittävästi työnjatkajia tulevaisuudessa. Onko esimerkiksi Viikkarilla ajateltu, mistä meitin
korvaava väki löytyy? Entäs muissa varustamoissa? Sen
verran tiedämme ainakin, ettei ainakaan ”kaupanhyllyltä”.
8
Kesäterveisin,
konemies Raimo ”Rami” Vuorinen,
M/s Mariella
lakineuvonta
yksityiselämän asioissa
Laatuvirhe
– kiinteistön ostajan painajainen?
Monelle yksi suurimmista unelmista on omakotitalon hankinta.
Unelman täyttyminen saattaa kuitenkin johtaa ylimääräiseen
vaivaan, jos havaitaan, ettei talo vastaakaan sitä, mistä oli
haaveiltu.
M
iten toimia, jos epäilet kyseessä
olevan kiinteistön laatuvirheen?
Jos kyseessä on myyjän vastuulla oleva virhe, ostaja voi olla oikeutettu
hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta
vahingosta, tai jopa kaupan purkuun. Toimenpiteisiin ryhtyminen saattaa silti pelottaa, koska riitaprosessi tietää ajan, vaivan ja
rahan menoa sekä riskejä.
Milloin on kyseessä laatuvirhe?
Kiinteistössä on laatuvirhe, kun se ei vastaa
sitä, mistä on sovittu. Kiinteistön tulee olla
tosiasiallisilta ominaisuuksiltaan sellainen,
mitä myyjä on kirjallisesti tai suullisesti
esittänyt. Jos myyjä on kertonut, jättänyt
kertomatta tai jättänyt oikaisematta ostajalle seikasta, joka ei vastaa kaupan kohteen
ominaisuuksia ja jonka voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan, kysymyksessä
on laatuvirhe. Toisaalta ostajalla on itselläänkin selonottovelvollisuus, joka ulottuu
tavanomaiseen tarkastukseen kiinteistön
kunnosta.
Vaikka myyjä ei olisi menetellyt huolimattomasti tai moitittavasti, kyseessä voi
silti olla virhe. Tällöin puhutaan salaisesta
virheestä, jolla tarkoitetaan sellaista puutteellista tai virheellistä ominaisuutta kiinteistössä, joka ei ole ollut kenenkään tiedossa. Tällaisen virheen osalta virhevastuun
edellytykseksi on asetettu, että kiinteistö
poikkeaa merkittävästi siitä, mitä myydyn
kaltaiselta kiinteistöltä voidaan perustellusti
edellyttää huomioiden muun muassa ikä ja
kauppahinta. Vanhalta ei voi edellyttää uuden ominaisuuksia taikka halvalta kalliin.
Jos epäillään laatuvirhettä, on ensinnäkin tutkittava, mitä on sovittu, ja mitä on
voitu kiinteistöltä perustellusti odottaa. Rakennustapaan kannattaa perehtyä. Lähtökohtaisesti kiinteistö tulisi rakentaa rakennushetkisen rakennustavan mukaisesti, ja
virhettä ei yleensä ole (paitsi jos myyjä näin
poikkeuksellisesti väittää), vaikka rakennus ei vastaisi uudempia rakennusalan
ohjeita. Samoin normaalia kulumista ei
katsota virheeksi. ”Pikkuvirheet” kannattaa unohtaa, koska virheen pitää olla sellainen, että se olisi oletettavasti vaikuttanut
kauppaan.
Virheeseen
reagoiminen ja reklamointi
Kiinteistön virheeseen ei saa vedota rajattoman kauaa. Laissa on mainittu pääsäännöksi vetoamiselle kohtuullinen aika
virheen havaitsemisesta. Myös käytännön
syistä, esimerkiksi todistelun vuoksi, nopea reklamointi on tärkeää. Myyjien jäljittäminenkin on joskus vaikeaa pitkän ajan
jälkeen. Lain lähes ehdoton takaraja on
viisi vuotta hallinnan siirtymisestä ostajalle. Sen jälkeen voidaan virheeseen vedota
enää poikkeustilanteissa, kuten myyjän
törkeän toiminnan johdosta. Reklamaatio
on syytä tehdä kirjallisesti ja todisteellisesti, ja sen tulisi sisältää sekä ilmoitus virheestä että vaatimukset virheen johdosta.
Toimintaohjeita virheellisyystilanteen ratkaisemiseksi
Jos epäilet laatuvirhettä, kannattaa luottaa
asiantuntijan apuun. Lakimies osaa juridiselta kannalta kartoittaa, onko kyseessä
lain tarkoittama laatuvirhe ja selvittää,
minkälaisia vaatimuksia on realistista esittää myyjälle. Asiantuntija pystyy neuvottelemaan ratkaisusta myyjän kanssa, ja
mikäli tällaiseen ratkaisuun ei sovussa
päästä, voi avustaa asian hoitamisessa
tuomioistuimessa. Usein ei pelkkä juridinen asiantuntemus riitä, tarvitaan
myös rakennustekniikan asiantuntemusta. Tällaisen hankkimisessakin lakimies voi avustaa.
Monet lakimiehet tarjoavat alkuneuvottelun maksutta. Samalla voidaan kartoittaa asiantuntijapalvelujen käyttämisestä
Merimies-Unionin jäsenillä on
jäsen-
etuna oikeus saada Asianajo
toimisto
Bützow Oy:stä puhelinneuvon
taa
jäsenten yksityiselämään kuu
luvissa
oikeudellisissa asioissa. Oikeuksi
en ja
velvollisuuksien ennakointi sääs
tää
ristiriidoilta ja vahingoilta.
Bützow Oy
p. (09) 431 531 (Helsinki),
(03) 6121 944 tai (03) 6125 501 (Hämeenlinna
)
(03) 3138 2800 (Tampere).
www.butzow.com
Jäsenille palvelu on ilmainen.
aiheutuvien kustannusten korvattavuus.
Usein kustannuksia saadaan katettua esimerkiksi kotivakuutukseen kuuluvasta
oikeusturvavakuutuksesta, valtion oikeusavusta tai vastapuolelta.
Kannattaa muistaa, että lähes aina parhaaseen ratkaisuun molempien osapuolten
kannalta päästään, kun asiasta pyritään
neuvottelemaan sovussa. Tärkeää olisi toimia muutenkin avoimesti. Jos sovintoon
päästään, on sovintosopimus syytä tehdä
kirjallisesti ja mainita siinä esimerkiksi
hinnanalennus tai muu seuraamus sekä
muutenkin tarkalleen, mistä ja mitä asiasta
nyt on sovittu.
Kimmo Suominen
OTK, KTM, LL.M.
Asianajotoimisto Bützow Oy
9
9
SAK:n valtuuston
kevätkokous
Kiljavalla
20.–21.5.2010
M
Liittojen esityksiä
SAK:n valtuustolle
Monet tämänkertaisista liittojen tekemistä aloitteista
SAK:n valtuustolle sivusivat rakentamista, erityisesti
telakkateollisuutta ja arktista erikoistumista sekä
kuljetuksia. Alla tiivistelmiä liittojen tekemistä aloitteista:
TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu
Kotimainen omistus
”Kotimaisen omistuksen osuus yrityksistä
on huvennut vuosi vuodelta. Esimerkiksi
päätökset siitä, jatkuuko laivanrakennus
Suomessa vai ei, tehdään muualla kuin
Suomessa. Kohdistamatta sen enempää
huomiota mihinkään yksittäiseen yhtiöön
on syytä korostaa kotimaisen valtionomistuksen, kuntien omistusten sekä yksityisten omistusten merkitystä ja tuoda esille
niiden tärkeys Suomen talouden ja jopa
Suomen tulevaisuuden kannalta.”
Kotimainen arktinen osaaminen
”Suomen arktinen sijainti vaikuttaa moniin
täällä tehtäviin asioihin. Esimerkiksi rakentaminen ja liikenne vaativat täällä erityisjärjestelyjä, joita muualla ei tarvita samassa
määrin. Suomen kuuluu olla se maa, jossa
tiedetään, miten infrastruktuuri, rakentaminen ja liikenne on järjestettävä, kun ulkona on 30 astetta pakkasta ja tuulee ja kun
meri on jäässä. Kun tätä unohtunutta osaamista taas saadaan syntymään Suomessa
ja se saadaan tuotteistettua, voidaan näitä
tuotteita viedä muihin maihin, joissa myös
on arktisia oloja.”
10
Kansainvälisille pääomaliikkeille tulisi säätää
transaktiovero
”Pörssiyhtiöiden osakekauppaan ja valuuttakauppaan liittyvillä transaktioveroilla
voitaisiin lieventää keinotteluluonteisia
pääomaliikkeitä, joten niiden perimiselle
olisi perusteltu syy. Viime aikojen luottamuspula kansainvälisillä ja kansallisilla
rahoitusmarkkinoilla on hyvä esimerkki
siitä, mihin valvomattomat rahamarkkinat
voivat johtaa.”
Telakkateollisuuden tulevaisuuden turvaaminen Suomessa
”Suomen telakat työllistävät suoraan noin
4 000 henkeä ja lisäksi noin 20 000 henkeä suomalaisten yhteistyökumppaneiden
väkeä. Suomalaisella laivarakentamisen
osaamisella on pitkät perinteet. Telakkateollisuus kamppailee nykyisessä taloustilanteessa eloonjäämisestä kansainvälisten
kilpailijoiden kanssa… …Yhteiskunnan on
taattava telakkateollisuuden jatkuminen
Suomessa suuntaamalla merkittäviä kotimaisia laivahankintoja Suomessa sijaitseville telakoille.”
erimies-Unionin
edustajat SAK:n valtuustossa ovat
Merimies-Unionin hallituksen jäsen Kari Nurmirinta ja
hallituksen jäsen sekä Finnlinesin pääluottamusmies Tarja Rännäli.
Rännäli piti kokouksessa jämäkän puheen, jossa hän toi esiin palveluiden ulkoistamisuhan, joka koskee koko kuljetusalaa.
Tämän lisäksi hän kiinnitti erityistä huomiota merenkulkua vaivaavaan jatkuvaan
pelkoon ulosliputuksista. Työnantajien
yritykset niin sanottuun sopimusshoppailuun, eli pyrkimykset heikontaa ja ottaa
käyttöön aina vain halvemmat työehtosopimukset, saivat Rännäliltä tuomionsa.
”Onko oikeudenmukaista, että työnantajat tarjoavat esimerkiksi uusille palvelualoille halvempaa työehtosopimusta? Kun
otamme huomioon alan erityisluonteen ja
korkeat vaatimukset palveluiden laadussa,
turvallisuudessa ja saatavuudessa, voimme
todella kysyä, onko halvemman sopimuksen
tarjoaminen oikeudenmukaista?”, Rännäli
kyseenalaisti salissa pitämässä puheessaan.
”Parasta työllistämispolitiikkaa on se,
että luodaan aidosti uusia työpaikkoja”,
Rännäli myös muistutti ja jatkoi ”Ulosliputtaminen lisää työntekijöiden epävarmuutta ja vähentää oman elämän ennustettavuutta – ja on näin ollen haitaksi etenkin
kansantaloudelle.”
Rännälin puheessaan esille tuomat ongelmat pitäisikin pystyä torjumaan, jotta
kierre saadaan katkaistua. Elämän epävarmuus muuttaa ihmisten taloudellista käyttäytymistä. Pätkätyöt ja muut määräaikaiset
työsuhteet laittavat kotitaloudet koetukselle ja ihmiset alkavat säästellä, mitä kautta
kansantalous supistuu. Huonoimmassa
asemassa ovat pätkätöissä puurtavat nuoret
tai ne, joilla ei ole lainkaan töitä tarjolla.
”Työsopimusten määräaikaisuus luo
epävarmuutta nuorten perheiden tulevaisuuden suunnitteluun, puhumattakaan
oman ihmisarvon kehittymisestä, kun kokee että omalla palkalla ei tule toimeen eikä
pysty elättämään perhettään.”
Ulosliputtaminen
palkansaajan ansiotason polkemiseksi ja sosiaaliturvan rapauttamiseksi on
selkeästi tuomittava!”
Rännäli vaatikin puheessaan, että SAK:n
tulee ottaa jatkossa entistä tiukempi ote
ulkoistamis- ja ulosliputtamiskysymyksiin
sekä nuorten työllistämiseen.
”Suomalainen työ ja suomalainen työehtosopimus on turvattava, ansio- ja toimeentulotaso on säilytettävä ja kaikenlainen
ulosliputtaminen palkansaajan ansiotason
polkemiseksi ja sosiaaliturvan rapauttamiseksi on selkeästi tuomittava.”
Tämän lisäksi Rännäli esitti vaateita
myös Suomen hallitukselle.
”Suomen hallitukselta on vaadittava
näkyviä konkreettisia tekoja nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi, ja nuorten polun
turvaamiseksi vakituisiin, turvattuihin työsuhteisiin. Vain siten saadaan lisää uskoa
tulevaisuuteen!”, Rännäli päätti puheensa.
Parasta työllistämispolitiikkaa on se,
että luodaan aidosti uusia työpaikkoja.
– Merimies-Unionin Tarja Rännäli
SAK:n valtuustossa
11
Merimies-Unionin toimitsija Satu Silta valittiin
Bergenin kokouksen puheenjohtajistoon. Silta on kuvassa toinen oikealta.
Kapitalistien konnuuksien kimppuun
verkostoitumalla
ja keskinäisellä
tiedonvaihdolla
Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio NTF:n kongressi pidetään joka neljäs
vuosi, tällä kertaa Bergenissä Norjassa. Merimies-Unionin edustajat kokouksessa olivat
hallituksen jäsenet Kari Nurmirinta ja Ingela Fredriksson, puheenjohtaja Simo Zitting,
liittosihteeri Kenneth Bondas ja ITF-koordinaattori Simo Nurmi.
TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu
12
Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio NTF:n kongressi
Bergenissä 18.–19.5.2010
P
”
ohjoismainen yhteistyö on
tärkeää. Etenkin merenkulussa meidän on vedettävä niin
sanotusti yhtä köyttä, jotta
pystymme vaikuttamaan tehokkaammin
muun muassa EU:ssa tehtävään päätöksentekoon ja laittamaan tarvittaessa myös
kapuloita rattaisiin kapitalistien toimille
Itämeren alueella”, Kari Nurmirinta pohti
kokouksen antia.
Verkostoitumista ja
tiedonvaihtoa
Virallisen kokouksen lisäksi kuljetusliittojen yhteistapaamiset ovat ennen kaikkea
verkostoitumispaikkoja.
”Keskinäinen tiedonvaihto ja säännöllinen yhteydenpito pohjoismaisten ammattiliitojen välillä on välttämätöntä”, Ingela
Fredriksson puolestaan totesi.
Bergenin kongressissa olikin paikan
päällä kuljetusliittoja kaikista eri Pohjois-
maista. Kokouksen yhteydessä pidettiin
myös NTF:n merijaoston tapaaminen,
jossa pohdittiin tarkemmin merenkulun
erityiskysymyksiä Itämeren alueella. Kuluneen vuoden aikana erityisen kovalla kädellä on koeteltu Ruotsia, kun maasta on
ulosliputettu noin 30 lastialusta Tanskaan.
Toinen murheenkryynilippu ovat Färsaaret,
jonne on rekisteröity viime aikoina paljon
laivoja. Näiden kahden lipun alta ei löydy
enää paljon kansallisia miehistöjä ja työehdot ovat heikot esimerkiksi Suomeen ja
Ruotsiin verrattuina.
Kongressissa
käsiteltyjä aloitteita
Bergenissä käsiteltiin järjestön toiminnan
ja talouslukujen lisäksi liittojen kongressille tekemiä aloitteita, joissa vaadittiin
esimerkiksi toimia ”muualla kuin Pohjoismaissa vakituisen asuinpaikan omaavien
työntekijöiden järjestämiseksi”.
”Tehokkain tapa kohdata työnantajien
hyökkäys on järjestää ammatillisesti kaikki,
jotka tekevät kuljetustyötä. Pohjoismainen
työmarkkinamalli heikkenee, mikäli emme
onnistu järjestämään järjestäytymättömiä. Ja
häviäjiä ovat kaikki kuljetustyöntekijät ja vakavat yrittäjät…”, aloitteessa muistutetaan.
Eräässä aloitteessa vaadittiin puolestaan
toimia sosiaalista polkumyyntiä vastaan:
”Paine palkka- ja työehtojamme vastaan
on kasvanut valtavasti EU:n vuoden 2005
laajentumisen jälkeen. Itä- ja Keski-Euroopan
kollegat voivat saada selvästi parempia ehtoja
kuin he kotimaassaan voisivat saada. Samalla
heidän ehtonsa ovat kuitenkin selkeästi huonompia kuin pohjoismaisilla työmarkkinoilla
vallitsevat ehdot. NTF edellyttää, että kaikkien
jäsenliittojen sopimusaloilla työskentelevien
kohdalla on noudatettava samoja ehtoja”,
aloitteessa todetaan.
NTF
Pohjoismainen Kuljetustyöväen federaatio (NTF) on Euroopan Kuljetustyöntekijöiden Fedraatio ETF:n alainen järjestö. NTF yhdistää
viisikymmentä kuljetusalan ammattijärjestöä Islannissa, Norjassa,
Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Federaation jäsenliitot järjestävät
yhteensä noin 400 000 kuljetussektorin työntekijää.
NTF on perustettu 27.1.1908 Helsingborgissa Ruotsissa yhdistämään pohjoismaiset kuljetusalojen ammattijärjestöt. Toiminnan
tarkoituksena on yhteisin voimin taistella kaikenlaista sosiaalista polkumyyntiä ja taloudellista rikollisuutta sekä työehtosopimuksia ja työoikeutta suunnattuja hyökkäyksiä vastaan.
Zitting
puheenjohtajistoon
NTF:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin
tanskalainen Jan Villadsen maan suurimmasta 3F-ammattiliitosta (Fagligt Fælles Forbund). Villadsen toimii 3F:n kuljetussektorin
puheenjohtajana.
Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting valittiin puolestaan kolmannelle kaudelle NTF:n varapuheenjohtajaksi,
joten merimiesten ääni ja edustus säilyy järjestössä tulevaisuudessakin vahvana!
Simo Zitting, Kari Nurmirinta ja
Kenneth Bondas kokoussalissa.
13
NTF:n uusi pääsihteeri Peter Lövkvist:
sosiaalinen polkumyynti
suitsiin ja seis!
Pohjoismainen Kuljetustyöntekijöiden Federaatio NTF saa elokuussa uuden pääsihteerin,
ruotsalaisen Peter Lövkvistin. Tuore pääsihteeri tuntee Pohjolan kuljetusalan vahvuudet ja
heikkoudet hyvin. Ennen nykyistä tehtäväänsä Lövkvist toimi Ruotsin kuljetustyöntekijöiden
liiton (Svenska Transportarbetareförbundet) ITF-koordinaattorina ja sittemmin
kansainvälisten asioiden sihteerinä. Tätä ennen hän oli satamatyöntekijä Gävlessä.
TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu
”
V
alitettavasti olen nähnyt liittotyöni aikana paljon työntekijöiden huonoa kohtelua.
Miehistöiltä on voinut puuttua
esimerkiksi ruoka tai heille ei ole maksettu
palkkoja”, pääsihteeri kertoo todistamastaan elämästä kuljetusalalla.
”Sosiaalinen polkumyynti on ehdottomasti Pohjolan ja NTF:n suurin haaste tällä
hetkellä.”
Järjestäytymättömät ovat usein
huonoimmassa asemassa
Työvoiman liikkuvuus Euroopan unionissa ja Pohjolassa on yksi niin sanotuista
EU:n perusvapauksista, mutta valitettavasti
se on tuonut mukanaan myös ongelmia.
Yksi Bergenin kongressissa käsitellyistä
aloitteista koski muualla kuin Pohjolassa
vakituisen asuinpaikan omaavien työntekijöiden järjestämistä. Mikäli työn hinta
yhteisillä kuljetusmarkkinoilla on hyvin
erilainen, kilpailu alkaa vinoutua. Palkkatasosta ja työsuhteen ehdoista ei saa tehdä
kilpailuvälineitä, painottaa Lövkvist.
”Järjestäytymättömillä
työntekijöillä
asiat ovat usein kaikista heikoimmin, sillä
heillä ei ole monesti tietoa oikeasta palkasta saati työsuhteensa ehdoista.”
Muista EU-maista, ja jopa kolmansista
maista saapuva EU:n ulkopuolinen työvoima, alkavat olla arkea myös Pohjolassa. Nämä työntekijät eivät ole uhka, kun
palkka ja työsuhteen ehdot ovat kaikille
samat. Tällä hetkellä on tosin valitettavaa,
että työnantajapuoli yrittää livistää velvollisuuksistaan. Harmaa talous kukkii erityisesti kuljetus- ja rakennusalalla.
”Työvoiman liikkuvuudesta johtuviin
ongelmiin tulee etsiä ratkaisukeinoja
NTF:n eri jaostoissa. Jäsenhankinta on
yksi tärkeimmistä tehtävistämme ja siihen on panostettava toden teolla. Erityisesti Baltian maissa riittää työtä!”, Lövkvist toteaa.
NTF:n jaostotoimintaan tehoa!
Uusi pääsihteeri toivoo, että NTF:n jaostotoimintaa saadaan jatkossa tehostettua.
Jaostot ovat kuljetusalakohtaisia ryhmiä,
joista esimerkkeinä mainittakoon satamajaosto, maantiekuljetusjaosto, joukkoliikennejaosto sekä merenkulku- ja kalastusjaosto. Jaostoissa on edustajia kaikista
Pohjoismaista ja niissä tehdään periaatteessa suurin työ eri asioita valmisteltaessa. Jaostoja voikin verrata eduskunnassa toimiviin valiokuntiin.
Myös yhteistyö pohjoismaisten kuljetusalan ammattiliittojen välillä on tärkeää.
Saamme vietyä asioita huomattavasti
paremmin eteenpäin sekä Euroopassa että
maailmalla yhteisvoimin kuin yksin korvessa huutamalla.
”NTF:ssä meidän täytyy saada muodostettu eri kysymyksiin niin sanottu ”pohjoinen näkökulma”. Kun asioista on yhteinen
kanta, meidän on huomattavasti helpompi
saada äänemme kuuluviin esimerkiksi Euroopan unionissa, Euroopan Kuljetustyönkijöiden federaatiossa ETF:ssä ja Kansainvälisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF:ssä.
Lobbaaminen on tärkeä osa NTF:n työtä”,
pääsihteeri muistuttaa.
>
NTF:n uusi pääsihteeri, Peter Lövkvist, kokee, että Pohjolan
kuljetusalan räikeimmät epäkohdat löytyvät tällä hetkellä
kuorma-autosektorilta:
”työ- ja lepoaikojen noudattamista on vaikeaa kontrolloida,
oikeasta palkasta ei ole tietoa ja kuljettajat voivat elää
muutoinkin epäinhimillisissä oloissa omissa autoissaan
työreissujen aikana.”
NTF:n uusi pääsihteeri, Peter Lövkvist, on puurtanut
ITF-kysymysten parissa päätyönään jo lähes kahdeksan
vuoden ajan. ITF-koordinaattorina hänen vastuullaan
olivat erinäiset tiekysymykset. Kansainvälisen sihteerin
tehtävässä hän puolestaan käsitteli esimerkiksi kuljettajien työaikadirektiiviä, sosiaalista dialogia ja eurooppalaisia yrityskysymyksiä ja hoiti yhteyksiä kaikkiin kansainvälisiin liittoihin, joihin Transport kuuluu. Meri- ja satamat ovat uudelle pääsihteerille tuttuja puolestaan
Gävlen ja mukavuuslippukampanjatyönsä ajoilta.
14
maailman
meriltä
Koonnut: juhani Artto
ACL:n viisi alusta pysyy Ruotsin lipun alla
Atlantin meriliikenteen varustamo ACL
päätti 11. toukokuuta pitää viisi alustaan
Ruotsin lipun alla. Päätöstä pohjustivat varustamon ja ammattiliitto SEKO
Sjöfolkin tiukat neuvottelut, joissa osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen
kustannussäästöjen ja toiminnan tehostamisen suuntaviivoista. Varustamo sitoutui siihen, ettei ketään irtisanota työn
puutteen perusteella.
Päätöksen jälkeen osapuolet neuvottelevat aluksille uuden työehtosopimuksen, joka on yhtenäispalkkajärjestelmineen niin sanottu Eurooppa-sopimus.
Neuvotteluissa käsitellään muun muassa alusten miehitystä. Tavoitteena
on siirtyminen Eurooppa-sopimukseen
1. heinäkuuta mennessä.
SEKOn mukaan hyvä yhteistyö ay-järjestöjen ja yritysten kesken mahdollistaa
työpaikkojen säilyttämisen ruotsalaisina.
Valokuvia hylätyistä merimiehistä
Barcelonassa asuva valokuvaaja Mattia
Insolera, 33, on kuvannut useassa Välimeren satamassa työnantajiensa hylkäämiä merimiehiä. Valokuvista koottu näyttely nimeltään Limbo on lähiaikoina esillä Barcelonassa, Port Boussa
ja Arlesissa. Joitakin Insoleran valokuvia hylätyistä merimiehistä ja muista Välimeren rantojen sosiaalisista
aiheista voi katsella myös netissä:
www.mattiainsolera.net.
Useissa tapauksissa merimiesten
hylkäämisen taustalla on talouden kansainvälisen taantuma vaikutus merenkulkuun. Merirahdin määrä supistui
lyhyessä ajassa 30 prosenttia, Insolera
muistuttaa. Kansainvälinen kuljetustyöläisten liitto ITF määrittelee tapauksen
merimiehen hylkäämiseksi, jos hänelle
ei ole maksettu kolmeen kuukauteen
palkkaa ja jos aluksen omistaja on kadonnut teille tietämättömille.
Pohjoismaiset ammattiliitot vastustavat Ruotsin
kansainvälistä alusrekisteriä
Kuljetussektorin pohjoismaiset ammattiliitot kehottavat Ruotsia lopettamaan
Ruotsin kansainvälisen alusrekisterin
suunnittelun. Tammikuussa perusrakenneministeri Åsa Torstensson (kesk.) ilmoitti vievänsä ajatusta eteenpäin. Pohjoismaiset kuljetusliitot tyrmäävät idean,
koska sen toteuttamisen seurauksena
tuhannet ruotsalaiset merimiehet kor-
vattaisiin matalapalkkaisella ulkomaisella työvoimalla.
Pohjoismaiden Kuljetustyöntekijäin
Federaatio järjesti kongressinsa 18.–19.
toukokuuta Bergenissä. Federaation
muodostaa noin 50 ammattiliittoa, jotka
edustavat yhteensä lähes 400 000 kuljetussektorin työntekijää.
Merirosvo-ongelman ratkaisuun
vauhtia sosiaalisen median keinoin
Kansainvälisen kuljetustyöläisten liiton
ITF:n aloitteesta syntynyt nimienkeruukampanja Somalian merirosvo-ongelman ratkaisemiseksi on avannut netissä
oman sivustonsa:
www.itfseafarers.org/petition.cfm
Kampanja soveltaa netin uusia tehokkaita sovelluksia. Sivustossa voi sekä allekirjoittaa vetoomuksen että levittää
sitä koskevaa tietoa sosiaalisen median,
kuten Facebookin ja Twitterin, avulla.
Kampanja pyrkii saamaan hallitukset lisäämään voimavaroja Somalian
merirosvo-ongelman ratkaisemiseksi ja
kaikkien panttivankien vapauttamiseksi.
Kahdessa vuodessa Somalian rannikolta
käsin toimivat merirosvot ovat ottaneet
1 800 panttivankia. Useimmat heistä on
vapautettu, mutta osa on yhä rikollisten vankeina. Vetoomuksella hallituksia
kannustetaan myös työhön pysyvän rauhan saamiseksi Somaliaan.
15
15
Öljytankkeri Jurmo
Grönlannissa
Saimaan kanavalle
uusi vuokrasopimus 50 vuodeksi
Neste Shipping -varustamon öljytankkeri
Jurmo kävi Grönlannissa huhti–toukokuun
vaihteessa. Katso henkeä salpaavat kuvat
suomalaisen aluksen matkasta ”vihreässä
maassa” Merimies-Unionin kotisivuilta:
Pääministeri Matti Vanhanen ja Venäjän
pääministeri Vladimir Putin allekirjoittivat
Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkosopimuksen 27. toukokuuta 2010 Lappeenrannassa.
Valtiosopimuksen mukaan Venäjä vuokraa
omalla puolellaan olevan Saimaan kanavan ja
siihen liittyvän alueen Suomelle. Sopimuksella turvataan kanavaliikenne 50 vuodeksi.
Kanavan perusvuokra Suomelle on 1,2
miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Suomi
maksaa muuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivien alusten kokonaismäärän mukaan.
Molemmilla mailla on oikeus periä erikseen
määriteltyjä liikennemaksuja kanavan käyttäjiltä. Liikennöintioikeus laajenee ja myös kolmansien maiden matkustaja-alukset voivat
käyttää kanavaa.
www.smu.fi > viestintä > nettijutut
> M/t Jurmo Grönlannissa
Kanavaliikennettä
yli 150 vuotta
Saimaan kanava avattiin liikenteelle ensimmäisen kerran vuonna 1856. Suurempien
laivojen vuoksi kanavaa on uudistettu perusteellisesti kahteen otteeseen. Nykyinen
kanava otettiin käyttöön vuonna 1968. Kanava on 43 kilometriä pitkä ja se on porrastettu
kahdeksalla sululla. Rajan takainen kanavaalue vuokrattiin Neuvostoliitolta 50 vuodeksi
vuonna 1963.
Suomi ylläpitää kanavaa sekä huolehtii
alusliikenteen ohjauksesta ja turvallisuudesta
sekä luotsauksesta ja jäänmurrosta. Venäjä
vastaa luotsauksesta ja jäänmurrosta kanavalta Suomenlahteen johtavilla väylillä.
Finferries investoi kolmeen uuteen lossiin
Kaunista kesää !
Nyt tuoksuu punaruusut
Heloittaa heinämaat
ja ruispelto ihana tuoksuunsa uinahtaa
ja kakkulat ja hevoset
pellolle vedetään
ja vehnäpelto näyttää
keltaista hedelmää
Niin suvi ompi ihana
kun käki kukahtaa
ja lintuemo pöntössään
koittaa poikaa nukkumaan
Suomen lauttaliikenteestä vastaava Finferries tilaa kolme uutta lossia. Tilauksen arvo
on noin 4 miljoonaa euroa, ja ensimmäinen
lossi luovutetaan Finferriesille toukokuussa
2011 ja seuraavat kolmen kuukauden välein.
Losseista kaksi tulee sijoittumaan Turun saaristoon ja yksi Järvi-Suomeen.
Uusien lossien pituus on 37 metriä ja ne
korvaavat nykyiset lossit, joiden pituus on 27
metriä. Merkittävintä on kuitenkin kantavuuden kasvattaminen nykyisestä 44 tonnista 60
tonniin. Kantavuuden kasvun myötä kolmen
lauttapaikan kertakuljetuskapasiteetti kasvaa
noin 37 prosenttia. Uusilla lautoilla on siten
mahdollista rahdata raskastakin kalustoa ja
kuormia talopaketeista isoihin työkoneisiin.
Suomen Lauttaliikenne Oy
Valtioneuvosto irrotti viime vuoden lopulla
Destian lauttaliikenteen omaksi yrityksekseen. Uusi yhtiö, Suomen Lauttaliikenne Oy,
aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Yhtiö käyttää markkinoinnissaan myös lyhyempää nimeä Finferries.
Suomen Lauttaliikenne Oy on kokonaan
Suomen valtion omistama yhtiö, joka liikennöi tällä hetkellä 40 eri lauttapaikalla ympäri
Suomea saaristosta Sisä-Suomeen. Lauttojen
kyydissä kulkee vuosittain noin 5 miljoonaa
ajoneuvoa ja 10 miljoonaa matkustajaa.
Pian orelmaiset heinäpellot
kasvunsa kauniin antaa
ja lehmiäiti vasikkoineen
kilvalla juoksee rantaan
Heräjä ihminen onnehen
Hyväile ja rakasta
sillä syksyn aikakin vielä tulee
Leif Drockila jatkaa Tallink Siljan pääluottamusmiehenä
Tallink Silja Oy:n pääluottamusmiehenä jatkaa Leif Drockila. Drockilan vastaehdokas
käydyissä pääluottamusmiesvaaleissa oli
Petri Vuorimies.
Tallink Siljan pääluottamusmiesvaali järjestettiin huhti–toukokuun vaihteessa 2010
varustamon laivoilla. Drockilan pääluottamusmieskausi alkoi 1.5.2010 ja päättyy 30.4.2012.
kaikki lämpö tulee takasta
OIKAISU
Marjatta 4.5.2010
16
Viime Merimies-lehdessä 3/2010 olleen jutun Kuuleeko Houston ilmakuvan Nesteen
Palva-tankkerista otti Neste Shippingissä
varustamo- ja terminaalipuolella Business
Controllerina toimiva Sebastian Grönstrand.
”Hyvän tilannekuvan ottamisessa oli kyllä onnenkantamoista mukana”, Grönstrand
tuumii vaatimattomasti ja kertoo näpänneensä kuvan pienellä digikameralla ollessaan lentämässä ystävänsä kanssa.
Merimies-Unioniin
uusia kasvoja
SAL:n
Kuntoremontit 2010
KUNTOUTUSKESKUS APILA
Kangasala
TEEMA: Työhyvinvointi
13. – 18.9.2010, täysihoito
oma osuus hinnasta 109 €
(kokonaishinta 459 €)
Hakuaika päättyy 5.7.2010
HUOM!
UUSI AIKA
SANTASPORT
LAPIN URHEILUOPISTO
TEEMA: Energiaa ulkoliikunnasta
HUOM!
19.9.–24.9.2010, täysihoito
PAIKKOJA
oma osuus hinnasta 105 €
JÄLJELLÄ
(kokonaishinta 455 €)
Huom! Hakuaika päättyy 5.7.2010
Suomen Merimies-Unionin uusi toimitsija,
Niclas Nyberg, aloitti tehtävässään toukokuussa 2010. Niclas siirtyy tehtävään Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassan
hoitajan tehtävistä.
Maritta Toivonen aloitti puolestaan Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassan
hoitajana 17.5.2010 alkaen. Toivonen on työskennellyt tätä ennen muun muassa Toimihenkilöiden työttömyyskassassa ja Myynnin
ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassassa.
Nybergin työ on perehdyttää aluksi uusi
kassanhoitaja tehtäviinsä ja perehtyä tämän
ohella toimitsijan tehtäviin sekä osallistua
edunvalvontaosaston toimintaan.
”Odotan innolla uutta tehtävää ja sen tuomia haasteita. Paljon on opittavaa, mutta minulla on työhön erinomaiset perehdyttäjät”,
Nyberg viittaa Unionin muihin toimitsijoihin.
Heti kesälomien jälkeen Nyberg aikomuksena on suunnata laivoille.
”Yritän tehdä mahdollisimman paljon
laivakäyntejä kesälomien jälkeen, ihmisten
tapaaminen on tärkeää”, uusi toimitsija tietää. Nybergin yhteystiedot löytyvät lehden
takasivulta ja liiton kotisivuilta: www.smu.fi.
Niclas Nyberg
Jäsenmaksuvapautuksen hakeminen!
Jäsenmaksuvapautusta haetaan Merimies-Unionin jäsenrekisteriin toimitettavalla hakemuksella,
jossa tulee olla selvitys siitä, miksi vapautusta haetaan ja miltä ajalta vapautus on tarpeen.
SAL:n lomien ja kuntoremontin
hakukaavake
SAL:n lomien hakukaavakkeen voit tulostaa
SAL:n sivuilta tai tilata Merimies-Unionista
Arja Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 tai
[email protected].
Hakukaavakkeiden palautusosoite:
Arja Merikallio
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Jäsenmaksuvapautuksen syy: palkkatulosi on keskeytynyt äitiys-, isyys-, hoito-, tai vanhempainvapaan, opiskelun, varusmiespalveluksen, työttömyyden (Kelan peruspäiväraha), sairausloman
(Kelan päiväraha), eläkkeen tai jonkin muun syyn takia.
Liitä hakemukseen aina koulun, KELAn, viranomaisen tai muun vastaavan tahon antama todistus tai selvitys vapautuksen syystä (kopio riittää). Huom! Myös KELAn verkkosivulta tulostettu
jäljennös omista tiedoista riittää jäsenmaksuvapautuksen liitteeksi.
Suomen Merimies-Unioni ja SMU:ntyöttömyyskassa JÄSENMAKSUVAPAUTUSHAKEMUS
Nimi:
Henkilötunnus:
Jäsenmaksuvapautuksen syy:
Ajalle:
Päiväys ja allekirjoitus:
Toimita jäsenmaksuvapautushakemus allekirjoitettuna ja liitteineen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin joko sähköisessä muodossa (skannattuna) tai postitse osoitteeseen:
Jäsenrekisteri / Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Lisätiedot: jäsenrekisterinhoitaja Tiina Kytölä, puh. (09) 6152 0257, s-posti: [email protected].
www.smu.fi > jäsenyys > jäsenmaksu > vapautus jäsenmaksusta
Huom! Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista tuloa, on siitä aina maksettava jäsenmaksu.
17
Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaa
asunnon oston jälkeen myös lomaan?
Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä.
Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen.
Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat.
Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai tule käymään konttorissamme.
Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.ﬁ/asuntolaina.
18
Nordea Pankki Suomi Oyj
Teemme sen mahdolliseksi
Ledare:
Tuff sparkur
för Ålands landskapsfärjor
Personalen på Ålands landskapsfärjor sätts
på prov igen då landskapsregeringen har föreslagit inbesparingar på omkring 283 000
euro för landskapsfärjorna. Sparmålet för
Ålands hela trafikavdelning uppgår detta år
till drygt 400 000 euro!
Inbesparingarna ska genomföras genom
en gallring av antalet turer på landskapsfärjorna. Personalnedskärningar står också med
på listan. Man har även föreslagit att linjen
mellan Föglö och Kumlinge läggs ner helt.
Förslaget är orimligt med tanke på att ön hyser fabriken Ålands Fiskförädling. Produktionsanläggningen har meddelat att den kanske flyttar produktionen från Åland till Sverige
om det inte längre går någon färja till ön. Det
skulle innebära att skärgårdsområdet skulle
förlora flera arbetsplatser och stora skatteintäkter.
Ålands landskapsregerings tuffa besparningsåtgärder i skärgårdstrafiken handlar
bara om att flytta pengar från en ficka till en
na verkar
Beslutsfattar
en är
ha glömt att turism
en av områdets
ktsformer.
viktigaste intä
annan, oavsett hur man ser på saken. Beslutsfattarna tycks återigen ha glömt att med
bra planering är halva arbetet redan gjort.
Felen kommer att stå dem dyrt. Turerna kring
färjan Skarven på ett lettiskt varv fick en dyr
efterräkning, tiotusentals euro, bland annat i
form av advokatkostnader. Ska man nu klämma åt vanliga resenärer, ålänningar för detta,
med följden att trafiken dras in eller läggs ner
på andra linjer? Om man – återigen – fattar
förhastade beslut vad gäller landskapsfärjorna kan man hamna att betala ett dyrare pris
för konsekvenserna.
Den tuffa sparkuren förvånar öborna även
i övrigt: man kan inte säga att Ålands ekonomi är svag, även om det stämmer att det senaste årets lågkonjunktur innebar lägre skatteintäkter och statliga bidrag för området än
året innan. Läget kommer förmodligen dock
att stabiliseras redan i år, då ekonomin återigen är på uppgång.
En fungerande färjtrafik är en absolut förutsättning för att man ska kunna ta sig fram i
skärgården. Inbesparingarna som riktas mot
landskapsfärjorna gör det svårare i synnerhet
för öborna att ta sig fram, men även för de
tusentals turister som besöker området. Beslutsfattarna verkar ha glömt att turismen är
en av områdets viktigaste intäktsformer. Man
behöver emellertid inte sätta ner tid eller
energi på turisterna i framtiden: om färjorna
inte går håller sig även turisterna borta.
INNEHÅLL:
20 Arbetsvillkor och
lönenivån uppe på tapeten
i Östersjökommittén
22 Kungörelse
23
Projektet Tankerskydd
24
FFC:s Fullmäktigemöte
26 NTF:s kongress i Bergen
28 Läsarens röst
19
Arbetsvillkor och
lönenivån
uppe på tapeten i Östersjökommittén
Arbetsvillkor och lönenivåer, lasthantering, organisering av arbetare och ITF:s
verksamhetsvecka var de väsentligaste ämnena som behandlades under
Östersjökommitténs möte, som hölls i St. Petersburg den 26–28 maj 2010.
Text och bilder: Saana Lamminsivu
Ö
stersjökommittén
(Maritime Transport Section, Baltic
Committee) lyder under Europeiska Transportarbetarefederationen (ETF). I kommitténs arbete
deltar huvudsakligen fackförbund som
representerar sjömän och hamnarbetare i
Östersjöområdet. Från Finlands SjömansUnion deltog ordförande Simo Zitting och
ITF-koordinator Simo Nurmi.
Under mötet fördes en lång och detaljerad diskussion om lönenivåer och arbetsvillkor i anknytning till olika politiker
(bland annat den så kallade Atenpolicyn).
Under mötet gick deltagarna igenom
dokument under beredning och filade
bl.a. på dokument som kommer att läggas
fram vid ITF:s kongress i Mexiko i början
av augusti.
I grupper planerade deltagarna bl.a.
ITF:s kommande verksamhetsvecka (week
of aktion), försökte komma på sätt att
organisera arbetarna i Östersjöområdet och
dryftade andra frågor som rör området mer
ingående.
Till vänster Jacek Cegielski från det polska fackförbundet NSZZ "Solidarnosc". I mitten Dieter
Benze från tyska Ver.di. Dieter och Jacek är vice
ordförande i ETF:s sjöfartssektion. Längst till
höger Philippe Alfonso, politisk sekreterare för
sjöfarts- och hamnfrågor vid ETF.
Sjömans-Unionens ordförande Simo Zitting
intill Finlands Skeppsbefälsförbunds vice
VD Risto Blomquist.
20
Presentatio
den Ryska Sjömans-Unionen
Seafarers’ Union of Russia – SUR
Den Ryska Sjömans-Unionen (förkortas SUR) har omkring 60 000 medlemmar.
SUR är det största sjömansförbundet i Ryssland sett till antalet medlemmar.
Den Ryska Sjömans-Unionen har omkring
200 anställda. Centralkontoret ligger i Moskva, men förbundet är också aktivt genom
regionala organisationer som täcker hela
landet. Under de regionala organisationerna
finns det i sin tur lokala organisationer, sammanlagt omkring 50 stycken. Varje lokalorganisation har också ett eget kontor.
”SUR har kontor i alla viktiga hamnstäder
i Ryssland”, förklarar den Ryska SjömansUnionens ordförande Igor Pavlov.
ot
”Vi kämpar m
social dumpning
så m
på alla sätt vi kan
ycket vi kan!”
Över hälften i flottan seglar
under bekvämlighetsflagg
Över hälften av medlemmarna i förbundet arbetar på fartyg under utländsk flagg, varav de
flesta är bekvämlighetsflaggfartyg.
”Förhandlingar med utländska arbetsgivare är vardag för oss. I verkligheten är en del av
dessa arbetsgivare eller företag som är registrerade i utlandet faktiskt ryska”, konstaterar
ordförande Pavlov.
De största rederierna har inte särskilt
många fartyg under rysk flagg.
”Murmansk Shipping Company till exempel har 28 fartyg under rysk flagg och 14 under bekvämlighetsflagg”, fortsätter han.
Även om läget på sitt sätt är tufft tycker
den Ryska Sjömans-Unionens ordförande att
det trots allt är bättre än för tio år sedan.
”För tio år sedan hade personal under rysk
flagg sämre löner än de under bekvämlighetsflagg. Det har emellertid jämnat ut sig, och
lönerna är idag ungefär desamma hos båda
sidor”, berättar ordföranden.
Trots att lönenivån har stigit är den inte
mycket att skryta med om man ser på det allmänna läget: en rysk sjöman ser inga stora
skillnader i lönen oavsett om han arbetar
under rysk flagg eller bekvämlighetsflagg. De
sociala förmånerna är bättre under rysk flagg,
vilket skapar konkurrens om arbetena och gör
det svårt att få arbete under egen flagg.
”Landets största rederi, Sovcomflot, gick
för drygt två år sedan ihop med ett annat
stort rederi, Novoship. Sovcomflot har för
närvarande drygt 140 fartyg, men bara fyra
under rysk flagg”, säger den ryska sjömansunionens ordförande.
Nya förmågor önskas
Besättningen på ryska fartyg består till största
delen av sjömän från Ryssland eller länder i
före detta Sovjetunionen. Precis som i västra
Europa har man i Ryssland problem med en
åldrande besättning. Det kan vara svårt att få
tag i nya, unga sjömän, eftersom storstäderna idag erbjuder många arbetsmöjligheter.
21
n av:
Trafikverket,
Trafiksäkerhetsverket,
Neste Oil och
John Nurminens Stiftelse
har inlett ett samarbete och
utvecklingsarbete inom ramen
för projektet Tankerskydd.
Kungörelse
Finlands Sjömans-Unions Arbetlöshetskassa och Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäin Työttömyyskassa har i kassamöten 9.5.2008 och 13.6.2010
godkänt avtal om Finlands Sjömans-Unions Arbetlöshetskassas fusion till
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassa fr.o.m. 1.1.2011.
De ovan nämnda arbetslöshetskassorna har enligt 55 § lagen om arbetslöshetskassor (603/84) inlämnat ansökan om Finansinspektionens samtycke
till deras fusionsplan.
Finansinspektionen uppmanar den, som önskar framställa anmärkningar
mot ansökan, att senast 26.7.2010 inlämna anmärkningarna skriftligt till
Finansinspektionen, adress Box 103, 00101 Helsingfors.
Helsingfors den 14 juni 2010
Satu Luojola
jurist
Text och bilder: Saana Lamminsivu
M
ålet med samarbetet är att
minska risken för storolyckor i Finska viken. Den bärande tanken bakom projektet är att utveckla tjänsten ENSI (Enhanced
Navigation Support Information).
Fartygens ruttplaner
till sjötrafikcentralerna
med hjälp av ENSI
Tjänsten ENSI utökar informationsutbytet mellan fartyg och sjötrafikcentraler, då
fartyget kan skicka sin ruttplan till land.
Sjötrafikcentralen har då bättre möjlighet
att förutse eventuella risksituationer och rekommendera en alternativ rutt för fartyget.
Samtidigt minskar risken för missförstånd
och mänskliga fel.
”Om fartygstrafikledaren upptäcker en
avvikelse från den säkra rutten när han tar
emot ruttplanen
kan han rekomkerskydd
Projektet Tan
mendera fartygsbefälhavaren att
är unikt
kontrollera rutten
även på
eller föreslå en
en global skala.
alternativ rutt”,
berättar Finlands
sjösäkerhetsdirektör Tuomas Routa från
Trafiksäkerhetsverket.
Vid en olycka skulle hela
Finska viken täckas av olja
Systemet ska byggas på nuvarande GOFREP (Gulf of Finland Reporting). Implementeringen av ENSI beräknas bara kosta
fartygen ett par tusen euro. Det är ett mycket lågt pris jämfört med kostnaderna vid en
oljeolycka, som kan bli hundratals gånger
högre.
”Kostnaderna för det grundstötta tankfartyget Exxon Valdez är redan uppe i mer
än tre miljarder”, påminde amiral Juhani
22
Projektet Tankerskydd
ska förhindra oljeolyckor
i Finska viken
John Nurminens Stiftelse, Trafikverket, Trafiksäkerhetsverket och Neste Oil undertecknade
en förbindelse om samarbetet Tankerskydd i Helsingfors den 3.6.2010.
Kaskeala, f.d. kommendör i försvarsmakten och ordförande för projektets styrgrupp.
Det lönar sig alltså att förhindra oljeolyckor för att slippa skador som kan uppgå
till flera miljarder euro. Förutom ekonomiska kostnader skulle miljön bli obrukbar
för flera år framåt, vilket påverkar såväl växter och djur som människor.
”Om ett tankfartyg på etthundra ton
skulle köra på grund i Finska viken skulle
praktiskt taget hela viken täckas av olja”,
berättade Juha Nurminen från John Nurminens Stiftelse på informationsmötet.
Vid en olycka skulle den oljebekämpningsutrustning som för närvarande används i Finska viken inte räcka långt. Den
finska utrustningen kan vid optimala förhållanden, d.v.s. lugnt väder, samla upp
högst ca 3 000–5 000 ton olja per dygn. En
olycka frågar emellertid inte efter klockan,
vilket innebär att höststormar och sydvästvindar skulle försvåra oljeuppsamlingsarbetet avsevärt.
Ett unikt projekt i hela världen
Projektet Tankerskydd är unikt även på en
global skala. Man vill ha med samtliga nio
länder runt Östersjön i projektet. Man tror
även att projektet kan intressera Ryssland,
som har många tankfartyg på Östersjön.
Man kommer även att föra vidare informationen om projektet Tankerskydd
i Internationella sjöfartsorganisationen
IMO. Det ska dessutom tas upp i EU, och
statsminister Matti Vanhanen ska ta upp
frågan på nästa statsministermöte i EU.
I framtiden skulle projektet även kunna
marknadsföras mot andra länder via FN.
Projektet Tankerskydd beräknas kosta
totalt omkring 300 000 euro. Projektet
finansieras med både privata och statliga
medel.
”Vi vill se att projektet går framåt.
Huvudsaken är att vi får igång systemet
innan det händer något”, fastställde Trafikverkets generaldirektör Juhani Tervala.
Lue tankkeriturva-hankkeesta:
www.smu.fi > viestintä > nettijutut > tankkeriturva-hanke
23
FFC:s fullmäktigemöte i Kiljava den 20.–21.5.2010
Utflaggning för att dumpa
löntagarnas inkomster och undergräva den sociala tryggheten
måste fördömas!”
Sjömans-Unionen representerades i FFC:s fullmäktige av SjömansUnionens styrelseledamot Kari Nurmirinta och styrelseledamot
tillika Finnlines huvudförtroendeman Tarja Rännäli.
Text och bilder: Saana Lamminsivu
R
ännäli höll ett kraftfullt tal på
mötet, där hon tog upp hotet
om utlokalisering av tjänster
som påverkar hela transportsektorn. Dessutom fäste hon extra uppmärksamhet på den ständiga rädsla för
utflaggningar som plågar sjöfarten. Arbetsgivarnas försök till så kallad avtalsshopping, där de försöker försvaga och införa
allt billigare kollektivavtal, fördömdes av
Rännäli.
”Är det rättvist att arbetsgivarna erbjuder
nya tjänstesektorer billigare avtal? Med tanke på tjänsternas karaktär, bland annat de
höga kraven på tjänsternas kvalitet, säkerhet och tillgänglighet, kan man verkligen
fråga sig om det är rättvis att erbjuda ett billigare avtal?” ifrågasätter Rännäli i sitt tal.
”Den bästa sysselsättningspolitiken
handlar om att verkligen skapa nya arbetsplatser”, påminde Rännäli och fortsatte:
”Utflaggning ökar osäkerheten hos de anställda och gör livet mindre förutsägbart,
vilket framför allt missgynnar nationalekonomin.”
Det gäller att bekämpa problemen som
Rännäli tog upp i sitt tal för att få stopp på
spiralen. Osäkerhet i livet ändrar människors ekonomiska beteende. Osäkra arbetsförhållanden sätter hushållen på prov och
folk börjar spara, vilket gör att nationalekonomin krymper. Värst är det emellertid för
ungdomar, som stretar på med tillfälliga
arbeten eller som inte har något arbete alls.
”Visstidsanställningar skapar osäkerhet
hos unga familjer när de ska planera sin
framtid, för att inte tala om att utveckla sitt
eget människovärde, när de känner att de
inte klarar sig på egen hand och inte kan
försörja sin familj.
I sitt tal krävde Rännäli att FFC i fortsättningen ska arbeta ännu hårdare med
utlokaliserings- och utflaggningsfrågor och
ungdomars sysselsättning.
”Vi måste trygga det finska arbetet och
kollektivavtalet, bevara inkomstnivån och
tydligt fördöma all slags utflaggning för att
dumpa löntagarnas inkomster och undergräva den sociala tryggheten!
Rännäli ställde dessutom krav på den
finska regeringen.
”Vi måste kräva synliga och konkreta
åtgärder från den finska regeringen för att
kväsa ungdomsarbetslösheten och för att
se till att ungdomarna får ett fast, tryggat
arbete. Först då kan vi se ljusare på framtiden!” avslutade Rännäli sitt tal.
FFC:s ordförande Lauri Lyly.
24
Tarja Rännäli och Kari Nurmirinta.
Förbundens
förslag
till FFC:s
fullmäktige
Inhemskt ägande
”Antalet inhemskt ägda företag har minskat från år till år. Beslut om till exempel
huruvida fartygsbyggandet ska fortsätta i
Finland fattas på annat håll än i Finland.
Utan att peka ut något enskilt bolag bör
man framhäva betydelsen av inhemskt
statligt ägande, kommunalt ägande och
privat ägande och visa hur viktigt det är
för Finlands ekonomi och till och med Finlands framtid.”
Inhemska arktiska kunskaper
Många av förbundens
motioner till FFC:s
fullmäktige rörde den
här gången byggande,
framför allt varvsindustrin,
arktisk specialisering
och transporter. Nedan
finner du sammandrag av
förbundens motioner:
”Finland är världens nordligaste bebodda
land. Finlands arktiska läge påverkar mycket
som ska göras här. Byggnad och trafik till
exempel kräver speciella arrangemang,
vilket inte behövs på annat håll i samma
omfattning. Det är något som Finland har
lyckats glömma och som vi återigen måste
fästa uppmärksamhet på. Finland ska vara
det land som vet hur infrastruktur, byggnad
och trafik ska anordnas när det är 30 grader kallt ute, det blåser och havet är fruset.
Om vi kan återuppväcka dessa bortglömda
kunskaper i Finland och omvandla dem till
produkter, kan vi exportera dem till andra
länder med arktiska förhållanden.”
Transaktionsskatt bör införas
för att reglera internationella
kapitalrörelser
”Med en transaktionsskatt på börsbolagens
aktiehandel och valutahandel skulle man
kunna dämpa de spekulativa kapitalrörelserna, vilket skulle motivera en sådan skatt.
Den senaste tidens brist på förtroende på
den internationella och nationella finansmarknaden är ett bra exempel på vart en
oövervakad penningmarknad kan leda.
Trygga varvsindustrin
framtid i Finland
”De finska varven sysselsätter omkring
4 000 personer direkt och omkring 20 000
personer via finska samarbetspartners. De
finska skeppsbyggnadskunskaperna går
långt tillbaka i tiden. Varvsindustrin kämpar för sin överlevnad bland de internationella konkurrenterna i dagens ekonomiska
situation… …Samhället måste garantera en
fortsättning för varvsindustrin i Finland
genom att rikta viktiga inhemska fartygsanskaffningar till varven i Finland.”
25
Nordiska Transportarbetarefederationen NTF:s kongress i Bergen 18–19.5.2010
Kapitalisternas skurkaktig het ska bekämpas
med nätverksbildning och
ömsesidigt informationsutbyte
Nordiska Transportarbetarefederationen NTF:s kongress hålls vart fjärde år,
denna gång i Bergen i Norge. Finlands Sjömans-Union representerades av
styrelsemedlemmarna Kari Nurmirinta och Ingela Fredriksson, ordförande Simo Zitting, förbundssekreterare Kenneth Bondas och ITF-koordinator Simo Nurmi vid kongressen.
Text och bilder: Saana Lamminsivu
D
et är viktigt med ett nordiskt
samarbete. I synnerhet inom
sjöfarten måste vi så att säga
dra åt samma håll för att på ett
effektivare sätt kunna påverka beslutsfattandet inom EU och för att vid behov även
kunna sätta käppar i hjulet för kapitalisternas verksamhet i Östersjöområdet”, löd
Kari Nurmirintas funderingar kring mötet.
”
Nätverksbildning och
informationsutbyte
Utöver ett officiellt möte är transportförbundens sammankomster först och främst
tillfällen att bilda nätverk.
”Ömsesidigt informationsutbyte och
regelbunden kontakt mellan de nordiska
fackförbunden är nödvändigt”, konstaterade Ingela Fredriksson för sin del.
På plats vid kongressen i Bergen fanns
transportförbund från alla nordiska län-
der. I samband med kongressen höll även
NTF:s sjöfolkssektion möte, där man närmare tog upp frågor som rör sjöfart i Östersjöområdet. Under det gångna året har
Sverige drabbats särskilt hårt, då ungefär
30 svenska lastfartyg har flaggats ut till
Danmark. En annan problembarnsflagga
är Färöarna, där många fartyg har registrerats den senaste tiden. Under dessa flaggor
finns endast få nationella sjömän kvar och
arbetsvillkoren är svaga jämfört med villkoren i Finland och Sverige.
Motioner som behandlades
under kongressen
I Bergen behandlades utöver organisationens verksamhet och ekonomi även motioner som förbunden lagt fram för kongressen. I initiativen krävde förbunden bl.a.
åtgärder ”för att organisera arbetstagare
som inte är fast bosatta i Norden”.
”Det effektivaste sättet att möta arbetsgivarnas anfall är att fackligt organisera alla som
arbetar med transport. Den nordiska arbetsmarknadsmodellen försvagas om vi inte lyckas
organisera icke-organiserade arbetstagare.
Och alla transportarbetare och seriösa företagare står som förlorare…” påminner man i
motionen.
I en annan motion krävdes
åtgärder mot social dumpning:
”Trycket mot våra löne- och arbetsvillkor har
växt enormt sedan utvidgningen av EU år
2005. Kollegorna i Östeuropa och Centraleuropa kan få betydligt bättre villkor än vad de
skulle kunna få i sina hemländer. Samtidigt
är deras villkor dock betydligt sämre än de villkor som råder på den nordiska arbetsmarknaden. NTF förutsätter att alla medlemsförbund
inom avtalsbranschen ska följa samma villkor”, konstaterades det i motionen.
Zitting invald
i presidiet
Dansken Jan Villadsen från landets största 3F-fackförbund (Fagligt Fælles Forbund) valdes till ny ordförande
för NTF. Villadsen är ordförande för 3F:s transportsektor.
Simo Zitting, ordförande för Finlands Sjömans-Union, valdes till vice ordförande för NTF för en tredje period, så sjömännens röst och representation förblir stark
inom organisationen även i framtiden!
Mer bilder från NTF:s kongress:
www.smu.fi > på svenska > webtexter
> NTF kongress 2010
Ingela Fredriksson och Kari Nurmirinta.
26
NTF:s nya generalsekreterare Peter Lövkvist:
kuva och sätt stopp
för den sociala dumpningen!
Nordiska Transportarbetarefederationen NTF får en ny generalsekreterare i augusti,
svenska Peter Lövkvist. Den nya generalsekreteraren är väl förtrogen den nordiska
transportbranschens styrkor och svagheter. Innan han fick sin nuvarande tjänst
arbetade Lövkvist som ITF-koordinator och senare som internationell sekreterare på
Svenska Transportarbetareförbundet. Innan dess arbetade han i hamnen i Gävle.
Text: Saana Lamminsivu
”
T
yvärr har jag sett många fall av
dåligt bemötande av personalen under min fackliga karriär.
Besättningen har till exempel
saknat mat eller har inte fått sina löner”,
berättar generalsekreteraren om livet i
transportbranschen.
”Den sociala dumpningen är utan tvekan det största problemet i Norden och för
NTF just nu.”
Oorganiserad personal
har ofta en sämre ställning
Rörlig arbetskraft i Europeiska unionen
och Norden är en av de så kallade grundläggande rättigheterna i EU, men det har
tyvärr också medfört problem. Ett av initiativen som behandlades på kongressen i
Bergen rörde organiseringen av personal
med en fast bostadsort utanför Norden.
NTF
Nordiska Transportarbetarefederationen
(NTF) är en organisation som lyder under
ETF, Europeiska Transportarbetarefederationen. NTF är en sammanslutning av
femtio transportfackliga organisationer
på Island, i Norge, Sverige, Finland och
Danmark. Federationens medlemsförbund
organiserar ca 400 000 transportarbetare.
NTF grundades den 27 januari 1908
för att sammansluta fackorganisationerna inom den nordiska transportsektorn.
Organisationen har som avsikt att med gemensamma krafter bekämpa social dumpning och ekonomisk brottslighet samt anfall mot kollektivavtal och arbetsrätten.
Om priserna för arbete på den gemensamma transportmarknaden skiljer sig stort
börjar konkurrensen att förvrängas. Lönenivån och anställningsvillkoren får inte bli
ett konkurrensmedel, betonar NTF:s generalsekreterare.
”Oorganiserad personal är ofta mest utsatt, eftersom de många gånger inte känner
till rätt lön och ännu mindre sina anställningsvillkor.”
Arbetskraft från andra EU-länder och
även från tredje länder utanför EU börjar bli
vardag även i Norden. Sådan personal utgör
inget hot om lönen och anställningsvillkoren är desamma för alla. För närvarande är
det mycket beklagligt att arbetsgivarsidan
försöker smita från sina skyldigheter. Den
grå ekonomin blomstrar framför allt inom
åkeri- och byggbranschen.
”NTF:s olika sektioner måste hitta en
lösning på problemen som uppstår med
rörlig arbetskraft. Att skaffa nya medlemmar är en av våra viktigaste uppgifter och
något vi verkligen måste satsa på. Vi har
extra mycket att göra i Baltikum!”, konstaterar Lövkvist.
Mer fart på
NTF:s sektionsarbete!
Den nya generalsekreteraren hoppas att
NTF:s sektionsverksamhet i fortsättningen
kan bli ännu effektivare. Sektionerna är
rna
rganiserade föra
”Många av de oo
llkor
avliknande vi
arbetar efter sl
förhållanden.”
och i eländiga
– taget ur initiativ nr 3 på NTF:s kongress –
indelade efter transportbransch, som t.ex.
hamnsektionen, landsvägstransportsektionen, kollektivtrafiksektionen samt sjö- och
fiskerisektionen. Sektionerna är representerade i samtliga nordiska länder och arbetar främst med olika slags förberedelser.
Sektionerna kan jämföras med riksdagens
utskott.
Samarbetet mellan de nordiska fackförbunden inom transportbranschen är också
viktigt. Vi når betydligt bättre resultat i både
Europa och i världen när vi arbetar tillsammans än om vi ensamma skulle ropa i ödemarken.
”Vi måste skapa oss en så kallad ”nordisk
synvinkel” på de olika frågorna i NTF. Om
vi har en gemensam ståndpunkt har vi
betydligt lättare att göra vår röst hörd i till
exempel Europeiska unionen, Europeiska
Transportarbetarefederationen ETF och Internationella Transportarbetarefederationen ITF.
Lobbyarbetet är en viktig del av NTF:s verksamhet”, påminner generalsekreteraren.
NTF:s nya generalsekreterare Peter Lövkvist tycker att de mest skriande
missförhållandena i den nordiska transportbranschen för närvarande
finns inom lastbilssektorn: ”Det är svårt att kontrollera att förarna
följer arbets- och vilotiderna, de vet inte vad som är rätt lön och kan
även i övrigt leva i omänskliga förhållanden i sina egna bilar under
arbetsresorna.”
27
Läsarens
röst
Vem tar över
efter oss?
För en tid sedan satt vi dagkarlar från
maskinen i verkstaden och pratade före skiftets slut. En av oss råkade fylla 61 år samma
dag.
Vi tog fram papper och penna och räknade ut medelåldern för vår grupp, som bestod av fem gubbar. Resultatet blev 56.8 år!
Siffran väckte en livlig diskussion bland oss:
vem kommer att ersätta oss när vi alla gått i
pension senast om tre år.
Vi skulle gärna dela med oss av vårt kunnande till ungdomar, men dessa lyser med
sin frånvaro. Vi satt där och kom fram till
att det gamla ”maskinelevsystemet” absolut
borde återinföras på fartygen. Systemet gick
ut på att äldre och mer erfarna arbetare lärde
upp yngre arbetstagare steg för steg. Även
läroavtalsutbildning skulle kunna vara ett annat eller ett parallellt utbildningsalternativ.
Var dröjer alltså läroavtalsplatserna? Varifrån
ska vi få nya maskin”drullar” som tar över
efter oss?
Själv går jag i pension om ett år. Vi maskingubbar som står inför pension frågar oss
vem som sköter om och ansvarar för att det
finns arbetskraft till sjöss även i framtiden.
Har man exempelvis på Viking Line funderat
över varifrån arbetskraft som ersätter oss ska
tas? Och hur är det hos andra rederier? Så
mycket vet vi åtminstone att arbetskraften
inte finns i ”butikshyllan”.
Saima kanal fick nytt
arrendeavtal på 50 år
Nya ansikten
i Sjömans-Unionen
Statsminister Matti Vanhanen och Rysslands premiärminister Vladimir Putin
undertecknade den 27 maj 2010 i Villmanstrand ett avtal om förlängning av arrendeavtalet för Saima kanal.
Enligt statsfördraget arrenderar Ryssland ut sin del av Saima kanal med tillhörande områden till Finland. Genom avtalet
tryggas trafiken på kanalen för 50 år framåt.
Arrendets fasta grunddel för Finland är
1,2 miljoner euro per år. Dessutom betalar
Finland ett rörligt arrende som beräknas
utgående från farkosternas bruttodräktighet. Båda länderna har rätt att uppbära skilt
definierade trafikavgifter av dem som anlitar kanalen. Trafikeringsrätten utvidgas och
också passagerarfartyg från tredje länder får
i fortsättningen anlita kanalen.
Finlands Sjömans-Unions nya ombudsman
Niclas Nyberg inledde sitt arbete i maj 2010.
Före detta arbetade Niclas som föreståndare
för Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa.
Maritta Toivonen övertog uppgiften som
föreståndare för Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa den 17 maj 2010. Toivonen har
tidigare arbetat bl.a. vid Tjänstemännens
arbetslöshetskassa och Försäljar- och marknadsförarproffsens arbetslöshetskassa.
Nyberg kommer först att lära upp den nya
föreståndaren och sedan sätta sig in i ombudsmannens uppgifter samt delta i intressebevakningsavdelningens arbete.
”Jag ser fram emot mitt nya arbete och de
utmaningar som arbetet för med sig. Jag har
mycket att lära mig, men jag har de bästa lärarna”, säger Nyberg och syftar på Unionens
övriga ombudsmän.
Nyberg har som avsikt att besöka fartygen
genast efter sommarloven.
”Jag kommer att försöka göra så många
besök ombord på fartygen som möjligt efter
sommarloven, det är viktigt att träffa människor”, vet den nya ombudsmannen.
Nybergs kontaktuppgifter finns på tidningen baksida och på förbundets webbplats:
www.smu.fi/pa_svenska
Kanaltrafik i över 150 år
Saima kanal öppnades för första gången för
trafik år 1856. På grund av att fartygen blivit
större har kanalen byggts om grundligt vid
två tillfällen. Den nuvarande kanalen togs i
bruk 1968. Kanalen är 43 kilometer lång och
har åtta slussar. Finland arrenderade 1963
det kanalområde som ligger på andra sidan
gränsen för 50 år av Sovjetunionen.
Finland sköter om underhåll av kanalen, styrning av fartygstrafiken och dess
säkerhet, samt lotsning och isbrytning.
Ryssland svarar för lotsning och isbrytning
på de farleder som leder från kanalen ut till
Finska viken.
Sommarhälsningar,
maskinman
Raimo ”Rami” Vuorinen,
M/s Mariella
M/t Jurmo på Grönland
Neste Shipping rederiets oljetanker Jurmo
besökte Grönland vid månadsskiftet aprilmaj. Neste Shippings fartyg fraktar oljeprodukter till fjärran platser runt om i världen,
bland annat det ’gröna landet’ Grönland.
Titta bilder från Jurmos resa:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation > webtexter > M/t Jurmo
på Grönland
28
Leif Drockila fortsätter
som huvudförtroendeman
på Tallink Silja
Leif Drockila fortsätter som huvudförtroendeman på Tallink Silja. Drockilas motkandidat i valet var Petri Vuorimies.
Tallink Siljas huvudförtroendemannaval
arrangerades i månadsskiftet april–maj
2010 på rederiets fartyg. Drockilas huvudförtroendemannaperiod började 1 maj 2010
och slutar 30 april 2012.
Finferries investerar i
tre nya färjor
Finferries som bedriver färjetrafiken i landet
har tecknat kontrakt gällande byggandet av
tre nya färjor. Två av färjorna kommer att placeras i Åbo skärgård och en i Insjö-Finland.
Den första färjan levereras till Finferries i maj
2011 och de följande med tre månaders mellanrum.
Nya färjornas lastkapacitet
kommer att vara 60 ton
De nya färjorna är 37 meter långa och de ersätter nuvarande färjor vars längd är 27 meter.
Den största skillnaden är ändå att lastkapaciteten ökar från 44 ton till 60 ton. I och med
att lastförmågan och däcksytan ökar så ökar
också transportkapaciteten med ca 37 % per
tur. De nya färjorna möjliggör tunga transporter allt från huspaket till stora arbetsmaskiner.
Kvalitetsfel
fastighetsköparens mardröm?
För många är en villa en av de största drömmarna. Drömmen
kan dock vålla extra huvudbry, om man märker att huset inte
fullt ut motsvarar det man drömt om
H
ur ska man gå till väga om man
misstänker att fastigheten har
ett kvalitetsfel? Om det är frågan om ett kvalitetsfel som är
på försäljarens ansvar, kan köparen ha rätt
till nedsatt pris, till skadestånd för skada
till följd av avtalsbrott eller till och med till
hävning av köpet. Det kan dock vara skrämmande att vidta åtgärder, eftersom det går
åt tid och pengar under processen.
byggnadssätt vid byggnadstillfället och då
förekommer det i allmänhet inga fel (även
om försäljaren undantagsvis påstår detta),
även om byggnaden inte skulle motsvara
nyare direktiv inom byggbranschen. På
samma sätt räknas inte normalt slitage
som ett fel. Man bör glömma ”småfel”,
eftersom det måste vara frågan om ett fel
som antagligen hade inverkat på affären.
Att reagera på fel och
När är det frågan
om ett kvalitetsfel?
Fastigheten har ett kvalitetsfel om den inte
motsvarar det som man kommit överens
om. Fastigheten ska till sina faktiska egenskaper vara sådan som försäljaren skriftligt
eller muntligt framställt den. Det är frågan
om ett kvalitetsfel om säljaren har berättat
för köparen om en detalj som inte motsvarar egenskaperna för köpobjektet och
som antas inverka på köpet, om försäljaren
inte berättat om denna detalj eller inte rät�tat till detaljen. Å andra sidan har även köparen undersökningsplikt, som inbegriper
normal kontroll av fastighetens skick.
Även om säljaren har förfarit korrekt
kan fel förekomma. Då pratar man om ett
dolt fel, med vilket avses en sådan bristfällig eller felaktig egenskap i fastigheten som
ingen kände till. Vid den här typen av fel
är förutsättningen för felansvar att fastighetens egenskaper avsevärt avviker från det
som man rimligt kan förvänta sig av en fastighet som den sålda i fråga om exempelvis
ålder och pris. Man kan inte kräva att gamla
hus har samma egenskaper som nybyggda
och att billiga hus har samma egenskaper
som dyra hus.
Om man misstänker ett kvalitetsfel ska
man först och främst kontrollera vad man
kommit överens om och man vad har kunnat förvänta sig. Det lönar sig att sätta sig
in i byggnadssättet. Utgångspunkten är
att en fastighet ska byggas enligt rådande
att reklamera
Ett fel i fastigheten kan endast åberopas
under begränsad tid. I lagen anges som
huvudregel att köparen ska åberopa felet
inom en rimlig tid efter att felet upptäckts.
En snabb reklamation är viktig även av
praktiska skäl, exempelvis med tanke på
bevisning. Det kan även vara svårt att få
tag på försäljaren efter en längre tid. I
lagen framgår att reklamationen ska ske
inom fem år efter att fastigheten övergått
i köparens besittning. Efter detta kan fel
endast åberopas i undantagsfall, exempelvis på grund av grova förseelser av försäljaren. En reklamation bör bevittnas och
göras skriftligen och bör innehålla både
en anmälan om felet och om kraven till
följd av felet.
Juridisk rådgivning i
frågor som
rör privatlivet som med
lemsförmån
Medlemmar i Sjömans-Unione
n har som
medlemsförmån rätt att få telef
onrådgivning
av Advokatbyrå Bützow Oy i
juridiska frågor
som rör medlemmarnas priv
atliv. Tjänsten är
gratis för medlemmar.
Bützow, Tel. (09) 431 531 (He
lsingfors),
(03) 6121 944 eller (03) 6125
501 (Tavastehus)
eller (03) 3138 2800 (Tammer
fors).
Många advokater erbjuder kostnadsfri
rådgivning. Samtidigt kan man kartlägga
i vilken mån kostnader för experttjänster
kan ersättas. Ofta är det möjligt att täcka
kostnaderna, åtminstone till största del,
med hjälp av rättsskyddsförsäkringen som
ingår i hemförsäkringen, statlig rättshjälp
eller motparten
Det lönar sig att komma ihåg att den
bästa, snabbaste och förmånligaste lösningen för bägge parter nästan alltid uppnås genom förhandlingar utanför domstol.
Det är viktigt att agera öppet även i andra
avseenden. Om parterna uppnår en uppgörelse, bör förlikningsavtalet göras skriftligen och innehålla exempelvis en prissänkning eller annan konsekvens samt en
detaljerad beskrivning av vad parterna har
kommit överens om.
Kimmo Suominen
JM, EM, LL.M.
Advokatbyrå Bützow Oy
www.butzow.com
Direktiv för att
lösa situationen
Om du misstänker ett kvalitetsfel, lönar det
sig att ta hjälp av en expert. En expert kan
ur juridisk synvinkel kartlägga om det är
frågan om ett kvalitetsfel enligt lagen
och klarlägga vilka krav som är realistiska. En expert kan förhandla fram en
lösning med säljaren och om detta inte
lyckas i samförstånd kan denna även
handha ärendet i domstol. Ibland räcker
det inte enbart med juridisk expertis, utan
det behövs även expertis i byggnadsteknik. En advokat kan hjälpa dig att ordna
även detta.
29
In Memoriam
Kiitos / Tack
Konekorjausmies
Matti Sakari Sipilä
s. 16.2.1954 Tampere
k. 23.4.2010 Helsinki
Kiitos M/s Isabellan työtovereille
muistamisesta täyttäessäni
tasavuosia.
Timi
Purjehdus on päättynyt,
meri huokaa rantakiviin.
Veden yllä linnun lento aamuaurinkoon.
On muuton aika.
KIITOS M/s Finnstarin henkilökunnalle, Finnlines Oy:lle ja
seilauskavereille vuosien varrelta,
kun muistitte minua täyttäessäni
60 vuotta.
Hannu Kero
Perhelomat ry:n
Sanomattomasti kaivaten
Äiti
Isä
Seija perheineen
Pepe
Seppo perheineen
ja lukuisa ystäväjoukko
Siunaus on toimitettu läheisten läsnä
ollessa. Kiitos kaikille antamastanne tuesta.
Kahvila-apulainen
Maj-Lis Mäkitupa ent. Virtanen
s. 20.5.1930 Eurajoki
k. 13.5.2010 Turku
Maj-Lis työskenteli viimeiseksi
M/s Rosellalla.
Kun ilta saapui, niin matka päättyi
ja uneen uuvutti väsyneen.
Ei tunnu tuska, ei vaivaa mainen.
On rauha saapunut sydämeen.
Kiitoksia M/s Steelin henkilökunnalle muistamisesta
täyttäessäni 50 vuotta.
Juha Lehkonen
Kiitos saamastani tuesta
pääluottamusmiesvaalissa.
Hyvää ja kaunista kesää kaikille
toivottaen,
Leif Drockila
Eläkkeelle /
Pensionering
Tuhannet kiitokset M/s Pasilan
koko henkilökunnalle saamistani
lahjoista ja hienoista seilausvuosista.
Nuori eläkeläinen
Jussi Rintala
eläkeläisten erityisviikot
on suunnattu Merimies-Unionin
eläkkeelle jääneille jäsenille sekä
heidän puolisoilleen.
Onni kiertämään
8.–13.11.2010
Hinta: 110 euroa
Hakuaika päättyy 15.9.2010
Hyvän olon viikko
6.–11.12.2010
Hinta: 90 euroa
Hakuaika päättyy 15.10.2010
Lisätietoja ja
hakemuslomakkeita:
Arja Merikallio p. (09) 6152 0259 [email protected] tai Unionin kotisivuilta www.smu.fi.
Hakemusten palautusosoite:
Suomen Merimies-Unioni, Arja Merikallio,
John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI
Perhelomat ry ja Suomen Merimies-Unioni järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja
RAY:n tuella. Lomatuet myönnetään tervey-
dellisin ja taloudellisin perustein. Lomat järjes-
Kaipauksella muistaen
Tytär perheineen
Siskot perheineen
tetään Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä
noin 30 kilometriä Joensuusta.
Kultamerkit /
Guldsmärken
Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja
virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja.
Kylmäkkö
Marja Salonen
s. 18.11.1935
k. 21.5.2010
Kuoli vaikean sairauden uuvuttamana.
Kaipaamaan jäivät
puoliso ja lapset perheineen
sekä muut sukulaiset ja laaja ystäväpiiri
30
Rauno Merenkukka
Marita Rantanen-Rinkinen
Kid Rinne
Pentti Soinisalo
Anne Vendelin
Stanley Östman
Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito. Majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa:
loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat
majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin.
Matkat lomalaiset maksavat itse.
www.lomakeskushuhmari.com
Pekan
pähkinät
Koonnut: Pekka Mantere
1. Sijaitseeko Kuurnan kanava
a) Keiteleellä,
b) Kontiolahdella vai
c) Ruovedellä?
2. Missä sijaitsee Ravintolalaiva Jannu,
joka oli aikoinaan Alfons Håkansin hinaaja?
a) Turussa
b) Raumalla
c) Forssassa
3. Kuka on kirjoittanut kirjan
”Parasjalkainen laivanvarustaja ”?
a) Arto Paasilinna
b) Hannu Salama
c) Jorma Ojaharju
4. Tukholmalaisen merenkulkumuseon vetonaula, Vasa-laiva,
oli aikoinaan Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfin kruununlaiva.
Laiva upposi heti neitsytmatkansa alkuvaiheessa vuonna
a) 1528,
b) 1628
c) 1728.
5. Mikä on Ahvenanmaan maakuntahallituksen uusimman
saaristolautan nimi?
a) M/s Knipan
b) M/s Skiftet
c) M/s Skarven
Osastot tiedottavat /
Avdelningarna informerar
6. Kuka on kirjoittanut kirjan ”Jungmanni Jaakopin muistelmat”?
a) Jaakko Alamommo
b) Jaakko Piela
c) Jaakko Aarninsalo
Laivan Viihdeammattilaiset (011)
Vapaavalintainen kesäteatteriesitys:
yhdistys hyvittää osastonsa jäsenille enintään 30 euroa lipun hinnasta.
Vapaavalintainen kesäfestari:
yhdistys hyvittää osastonsa jäsenille enintään 40 euroa lipun hinnasta.
Mikäli käyt kummassakin tilaisuudessa, hyvitetään maksimissaan
70 euroa jäsentä kohden. Jokainen huolehtii itse lippujen ostamisesta.
Hyvitys lipusta maksetaan suoraan pankkitilille.
Lähetä kuitti lipusta ja liitä mukaan nimi, pankkitilin numero,
sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
Kuitti liitteineen tulee postittaa 31.8.2010 mennessä osoitteeseen:
Nina Peltola
Koulukatu 4
32700 Huittinen
7. Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping Oy on tilannut kaksi
jäävahvistettua kuivalastialusta, jotka ovat kooltaan 56.150 dwt:n
supramax-luokkaa. Missä maassa alukset valmistetaan?
a) Puolassa
b) Etelä-Koreassa
c) Suomessa
8. Lounais-Suomen osasto on SMU:n ammattiosastoista selvästi
suurin. Mikä on Unionin toiseksi suurin ammattiosasto?
a) Ahvenanmaan osasto
b) Länsi-Suomen osasto
c) Etelä-Suomen osasto
9. Mistä kaupungista löytyy perinteikäs merimiesravintola
Otava kakkonen?
a) Porista
b) Raumalta
c) Kemistä
Oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3a, 4b, 5c, 6b, 7b, 8c, 9b
HYÖDYNNÄ JÄSENYYTESI KESÄTAPAHTUMISSA
Tänä kesänä päätösvalta annetaan suoraan jäsenille,
joille on tarjolla kaksi etuutta.
31
31
Kil
lu
pai
ing
Tävl
Suomi ja Venäjä sopivat
vast’ikään Saimaan kanavan
vuokrasopimuksen jatkosta.
Kuinka moneksi vuodeksi
sopimus tehtiin?
Finland och Ryssland enades
nyligen om en förlängning av
hyresavtalet för Saima kanal.
För hur många år tecknades
avtalet?
Valitse yksi vaihtoehto:
Välj ett alternativ:
Merimies-lehden
kilpailuun osallistui
38 merimiestä. Kaikki vastaukset olivat tällä
kertaa oikein, sillä Merimies-Unioni on
perustanut ryhmän Facebookiin, Twitteriin sekä
Flickr-valokuvasivustolle. Merimies-Unionin
toimistotyöntekijä Katja Gräsbeck arpoi
kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajaksi
Orvokki Elorannan Raisiosta.
1) 20 vuodeksi
1) 20 år
2) 50 vuodeksi
2) 50 år
3) 100 vuodeksi
3) 100 år
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.
Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä
nro 5/2010.
Bland alla som svarar rätt på frågan lottar
vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet
på vinnaren publiceras i numret 5/2010 av
tidningen Sjömannen.
Voit osallistua kilpailuun:
1.Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi > viestintä
> Merimies-lehden kilpailu
Du kan delta i tävlingen på följande sätt:
1. Via Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska
> kommunikation > Tävlingen för Sjömannen
38 sjömän deltog i tidningen Sjömannens
tävling. Samtliga svarade rätt den här gången,
eftersom Sjömans-Unionen har skapat en
grupp på Facebook, Twitter och fotosidan
Flickr. Sjömans-Unionens kontorist Katja
Gräsbeck drog en vinnare bland deltagarna,
och vinnaren är Orvokki Eloranta från Reso.
2. Tai lähetä vastaus postitse.
Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi
(nimi, osoite, puhelinnumero).
2.Eller per post:
Skicka svar och dina kontakt uppgifter
(namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Skicka svaret till adressen:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
TELEFAX
+358 (0) 9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected]
fö[email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid
1.5.–31.8. klo 8.00–15.30
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin varaukset
Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings stugans
bokningar från kontoret i Åbo
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
Puheenjohtaja / Ordförande
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Simo Zitting
Kenneth Bengts
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Anja Uusitalo
Sari Helenius
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
(09) 615 20 252 / 045 7731 2440
Toimitsija, Ahvenanmaa
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Ombudsman, Åland
Kenneth Bondas
Henrik Lagerberg (09) 615 20 254 / 040 456 0245
(018) 199 20 /0400 478 884
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare
Tetta Härkönen
Taloudenhoitaja / Ekonom
(09) 615 20 210
Mikko Tuominen
(hoitovapaalla / vårdledig)
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Toimitsija/Ombudsman
Carita Ojala
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Työttömyyskassanhoitaja /
Arbetslöshetskassans föreståndare
Maritta Toivonen
(09) 615 20 230
Kirjanpitäjä / Bokförare
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Toimitsija / Ombudsman
Satu Silta
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
Työttömyyskassavirkailijat /
Arbetslöshetskassafunktionärer
(09) 615 2 0 230
Toimittaja, tiedottaja / Journalist,
informatör
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Pirjo Aro-Nenonen
Niko Hutri
Varpu Klemola
Heikki Miettinen
Minna Rahtu
(äitiyslomalla / modersledig)
Tuulianna Raimoranta
(äitiyslomalla / modersledig)
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
Siltasaarenkatu 3–5
00530 Helsinki
Toimitsija/Ombudsman
Niclas Nyberg
(09) 615 20 224 / 045 7731 2441
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Katja Gräsbeck
(09) 615 20210 / 045 7730 1021
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:
[email protected]
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Stiina Raitio
(09) 615 20 219
Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa /
Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa
POST- OCH BESÖKADRESS
Broholmsgatan 3–5
00530 Helsingfors
32
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Klaus Lust
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
Toimitsija/Ombudsman
ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
puh. / tel. (09) 615 20 230
Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:
9.00 –11.00
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Essi Voutilainen
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076
(hoitovapaalla / vårdledig)
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Tiina Kytölä
(09) 615 20 257

4 - Suomen Merimies

Transcript 4 - Suomen Merimies

Directory