Transcript Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2013-2016

2013-2016
Hyvinvointikertomus
ja -suunnitelma
Heinolan kaupunki
Heinolan kaupunki
Rauhankatu 3
18100 Heinola
(03) 84 930
Heinolan
hyvinvointikertomus
ja 30.5.2014
-suunnitelma
Käsittely: kaupungin
Sotela 23.4.2013
§ 66 Päivitys: Sotela
§ 79
valtuustokaudelle 2013-2016
Tela 7.5.2013 § 79
Khall 9.6.2014 §224
Sivla 22.5.2013 §81
Kvalt 16.6.2014 § 64
Khall 19.8.2013 § 376
Kvalt 26.8.2013 § 96
Hyvinvointiryhmä 28.4.2014
Sivistystoimenjohtaja Pirjo Hepo-oja
Nuorisotoimenjohtaja Heli Warto
Liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen
Sosiaalipalvelujohtaja Päivi Nykänen
Kaavoituspäällikkö Ritva-Maija Kuuskoski
Ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors
Hyvinvointipalvelujohtaja Irja Hemmilä, työryhmän
sihteeri
Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila, työryhmän
puheenjohtaja
1
Sisällysluettelo
1.
JOHDANTO.................................................................................................................................... 2
2.
KESKEISIMMÄT KÄSITTEET ............................................................................................................ 3
2.1 Terveys ja hyvinvointi .................................................................................................................. 3
2.2 Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma .......................................................................................... 3
2.3 Hyvinvointi-indikaattori ............................................................................................................... 3
3. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ OHJAAVAT KESKEISIMMÄT LAIT, ASETUKSET JA
KEHITTÄMISOHJELMAT ......................................................................................................................... 4
3.1 Lait ja asetukset .......................................................................................................................... 4
3.2 Kansalliset ja kansainväliset kehittämisohjelmat.......................................................................... 4
4.
TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSELLE ............................................. 6
5.
HYVINVOINTIKERTOMUS............................................................................................................... 7
5.1 Yleistä väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Heinolassa ............................................................ 7
5.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys .................................................................................... 15
5.2.1 Lastensuojelun tarve kunnassa ........................................................................................... 18
5.2.2.Lastensuojelutarpeen selvitys............................................................................................. 19
5.2.3 Päijät-Hämeen kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat.................................. 19
Heinolassa vuosina 2000 - 2009 kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä, % alle 18-vuotiaista ....... 20
5.3.Työikäisten hyvinvointi ja terveys .............................................................................................. 22
5.4 Ikäihmisten hyvinvointi ja terveys............................................................................................. 23
5.5 Terveydenedistämisaktiivisuus Heinolassa ................................................................................ 24
6 YHTEENVETO KEHITTÄMISKOHTEISTA .............................................................................................. 27
7
JOHTOPÄÄTÖKSET JA VIESTI STARTEGIATYÖHÖN ........................................................................ 28
7.1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuuden parantaminen kaupungin toiminnoissa 28
7.2. Päihde- ja mielenterveyshaittojen ehkäisy .............................................................................. 31
7.3 .Lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen .................................................................................. 32
LIITTEET .............................................................................................................................................. 34
Liite 1 Heinolan kaupungin hyvinvointityöryhmä ja sen teemaryhmät ............................................. 34
Liite 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ............................................................................ 34
Liite 3 Heinolan PYLL-analyysi vuosilta 2004-2008 ........................................................................... 34
Liite 4a Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot ..... 34
Liite 4b Aikasarjat kehittämiskohteita kuvaavista indikaattoreista vuosilta 2000 – 2012 .................. 34
Liite 5 Yhteenveto kehittämiskohteista ........................................................................................... 34
LÄHTEET..………………………………………………………………………………………………………………………………….......35
2
1. JOHDANTO
Kunnan tehtävä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen kuuluvat kunnan kaikille toimialoille.
Terveydenhuoltolaki (L 2010/1326) korostaa tietopohjan merkitystä tässä tehtävässä. Mitä paremmin
kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila, sitä täsmällisemmin pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin, joilla hyvinvointia ja terveyttä voidaan parhaiten edistää. Kuntalaisten hyvinvointia kuvaava tieto ja sitä tuottava seurantajärjestelmä
ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyön, johtamisen, suunnittelun ja päätöksenteon
perusta. Jatkossa aikaisempi lastensuojelusuunnitelma ja mielenterveys- ja päihdestrategia ovat osa
tätä hyvinvointikertomusta ja suunnitelmaa.
Terveydenhuoltolaissa (§ 12) velvoitetaan kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia
sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lain mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimista on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on
kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi, tiiviissä, helposti tulkittavassa ja vertailukelpoisessa
muodossa koottu hyvinvointikertomus. Hyviä tiedon jalostamisen, hyödyntämisen, seurannan ja arvioinnin työkaluja ovat toimintaa kuvaavat indikaattorit.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein rinnakkain. Tällä halutaan korostaa
toiminnan laaja-alaisuutta, kunnan kaikkia toimialoja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttamista. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, joka lisää terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se on suunnitelmallista vaikuttamista hyvinvoinnin ja terveyden taustoihin, kuten elintapoihin, elinoloihin, ympäristöön
sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.
3
2. KESKEISIMMÄT KÄSITTEET
2.1 Terveys ja hyvinvointi
Terveys käsitteenä ei ole yksiselitteinen. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan terveys ei ole pelkästään sairauksien ja toimintavajavuuden puuttumista, vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Terveyttä voidaan tarkastella myös ominaisuutena, toimintakykynä, voimavarana, tasapainona tai kykynä selviytyä ja suoriutua. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005).
Hyvinvointia ei terveyden tapaan voida tiivistää yhteen määritelmään. Hyvinvointi koostuu monista
tekijöistä, kuten terveydestä, toimeentulosta, turvallisuudesta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä,
itsensä toteuttamisesta ja ihmissuhteista. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita
että subjektiivisia henkilökohtaisia arvostuksia ja tuntemuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007).
Sosiaali- ja terveysalalla käydyissä käsitekeskusteluissa on eroja siitä, onko hyvinvointi osa terveyskäsitettä vai päinvastoin. Heinolan ennaltaehkäisevän työn mallissa käytetään pääosin käsitettä hyvinvointi, jossa terveys ymmärretään hyvinvoinnin osana.
2.2 Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma
Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se on päätöksenteon, toiminnan, suunnittelun ja seurannan apuväline kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Hyvinvointikertomus ja sen
valmistelu liittyvät kunnan normaaliin suunnitteluprosessiin. Kertomuksen laadinta on yhteydessä
kunnan muihin hyvinvointisuunnitelmiin ja asiakirjoihin, ja yleinen trendi on, että erilliset hyvinvointisuunnitelmat nivottaisiin yhteen yhdeksi hyvinvointikertomukseksi ja -suunnitelmaksi.
Hyvinvointikertomus on myös osa kuntastrategian valmisteluprosessia. Kertomuksen kautta hyvinvointitiedot siirtyvät kunnan toimintoina taloussuunnitelmiin sekä toimintakertomukseen. Valtuustokausittain valmisteltava kertomus ajoitetaan vanhan valtuustokauden loppuun, jolloin se toimii istuneen
valtuuston hyvinvointityön tulosten arviointina. Samalla se toimii tuoreena taustatietona uuden valtuuston aloittaessa työnsä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013).
2.3 Hyvinvointi-indikaattori
Hyvinvointi-indikaattori on tilastollinen tunnusluku, joka kuvaa tutkittavan ilmiön tilaa ja muutoksia
sekä pitkällä aikavälillä myös tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Sen vertailtavuus perustuu tiedon yhtenevään määrittelyyn ja kokoamistapaan, jolloin indikaattoria voidaan verrata alueiden välillä tai ajassa.
(Stakes 2004).
4
3. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ OHJAAVAT KESKEISIMMÄT LAIT, ASETUKSET JA
KEHITTÄMISOHJELMAT
3.1 Lait ja asetukset
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintaa on lainsäädännöllä velvoitettu julkisen vallan tehtäväksi.
Perustuslain (1999/731) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kuntalain
(1995/365) mukaan kuntien tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä.
Vuoden 2006 alussa terveyden edistämisen osalta uusittu kansanterveyslaki (2005/928) velvoitti kuntia seuraamaan väestön terveydentilan kehitystä väestöryhmittäin ja ottamaan huomioon terveysvaikutukset kunnan kaikessa toiminnassa sekä tekemään yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden
kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Terveyden edistäminen on mukana myös
erityislainsäädännössä, mm. tupakkalaissa, alkoholilaissa, raittiuslaissa, mielenterveyslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa. Väestön hyvinvoinnin edistämisestä säädetään myös sosiaalihuoltolaissa.
Vuonna 2011 toukokuun alussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain (2010/1326) tarkoituksena on
nostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen keskeiseksi painoalueeksi kunnan toiminnassa. Lain
tarkoituksena on mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Laki velvoittaa kuntia arvioimaan ja ottamaan ennakolta huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja
sosiaaliseen hyvinvointiin.
Vuoden 2013 heinäkuun alussa voimaan tulleen vanhuspalvelulain (2012/980, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) 5 §:n mukaan kunnan on
laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn
ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Kunnan on
otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa terveydenhuoltolain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua
raporttia ja hyvinvointikertomusta
3.2 Kansalliset ja kansainväliset kehittämisohjelmat
Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa (STM 2001) kehittämisessä. Ohjelmassa korostetaan, että
toimenpiteet ulottuvat yli hallintosektoreiden, koska kansanterveys määrittyy suurelta osin terveyspalvelujen ulkopuolisista tekijöistä. Keskeiset kansallisen terveyspolitiikan tavoitteet ovat terveiden ja
toimintakykyisten linjataan kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet. Ohjelman mukaan strategian painopiste on terveyden edistämisessä, eikä niinkään terveyspalvelujärjestelmän elinvuosien lisääminen
sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen.
Terveyden edistämisen laatusuosituksen (STM 2006) tavoitteena on, että väestön hyvinvoinnin ja
terveyden edistäminen nostetaan kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi. Tähän tarvitaan
terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, yhteistyötä ja työnjakoa, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista ja toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Laatusuositus on tarkoitettu työvälineeksi kunnan eri hallinnonalojen
työntekijöille sekä päättäjille.
Hyvinvointi 2015 -ohjelma (STM 2007) on osa valtioneuvoston asettamaa Sosiaalialan kehittämishanketta. Ohjelman mukaan ehkäisevä ote lähtee siitä, että hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä vastuu kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikille muillekin politiikan lohkoille. Ilman ehkäisevää otetta
5
sosiaalipolitiikka ajautuu helposti pelkästään korjaavaan työhön hoitamaan muiden politiikan alojen
ratkaisujen tahattomia negatiivisia vaikutuksia.
Kaste-ohjelmassa 2012-2015 (STM 2012) nivotaan yhteen hallitusohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Kaste-ohjelman tavoitteena on,
että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on
järjestetty asiakaslähtöisesti. Painopistettä on aikaisemman ohjelman ongelmien hoidosta siirretty
fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen
koko väestössä.
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 2009 – 2015 esitetään sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015.
Suunnitelmassa linjataan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon
kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
terveyserojen kaventaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat eri hallinnonalojen yhteisiä
tehtäviä
toimenpiteitä kohdennetaan kaikille tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi haavoittuvassa asemassa oleville, esimerkiksi pienituloisille, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella
oleville ja ikääntyville
päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan.
Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty myös poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja
terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma.
6
4. TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSELLE
Jo vuonna 1977 Heinolaan on perustettu terveyskasvatuksen neuvottelukunta. Kun Heinola liittyi Terve
Kunta -verkostoon 1996, työryhmän nimi muutettiin terveyden edistämistyöryhmäksi ja terveyden
edistämistyöryhmä toimi Terve Kunta -verkoston paikallisena toimielimenä. Muuna tehtävänä oli huolehtia eri hallintokuntien näkökulmien yhteensovittamisesta terveyden edistämistyössä ja muista
mahdollisista kaupunginhallituksen sille osoittamista tehtävistä.
Vuonna 2003 kaupunginjohtaja nimettiin terveyden edistämisen johtajaksi ja terveyden edistämistyöryhmä muutettiin terveyden edistämisen ohjausryhmäksi. Ryhmään nimettiin 15 viranhaltijaa eri hallinnonaloilta ja luottamushenkilöedustaja. Myöhemmin 2007 ohjausryhmän kokoa supistettiin noin
puoleen aikaisemmasta ryhmän isosta koosta johtuvan toimimattomuuden takia. Terveyden edistämisen ohjausryhmä on kokoontunut viimeksi keväällä 2009 lastensuojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä.
Kunnan johtamisjärjestelmässä tulee olla terveydenhuoltolain (2010/1326, § 11,12) edellyttämät pysyvät hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteet. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet,
määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia ja hyvinvointija terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu ja yhteistyötahot. Vanhuspalvelulaki ja uudistuva sosiaalihuoltolaki sisältävät vaateet terveyden edistämiseen ja
hyvinvointikertomuksen tekemiseen.
Heinolan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä johtaa ja linjaa kaupungin johtajan johtoryhmä. Työn operatiivisesta hoitamisesta vastaa kaupungin hallituksen nimeämä hyvinvointiryhmä.
Hyvinvointiryhmä on poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, johon on nimetty sivistystoimenjohtaja,
nuorisotoimenjohtaja, liikuntatoimenjohtaja, liikuntapaikkatyönjohtaja, kaupunginarkkitehti, sosiaalipalvelujohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja. Ryhmän tehtäväkuvan määrittelee terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä. Varsinainen operatiivinen työ tapahtuu tehtyjen linjausten mukaisesti hyvinvointiryhmässä ja sen teemaryhmissä. (Liite 1.)
Heinolan kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman
26.8.2013 § 96. Nyt kertomukseen ja suunnitelmaan päivitetään lähinnä saatavilla olevat tilastotiedot,
keskitytään v. 2013-2014 valittuihin kehittämiskohteisiin ja liitetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Liite 2 (lastensuojelusuunnitelma) sekä mielenterveys- ja päihdestrategia osaksi hyvinvointikertomusta ja –suunnitelmaa.
7
5. HYVINVOINTIKERTOMUS
Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat tunnusluvut on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
SOTKAnet-tilastotietokannasta.
5.1 Yleistä väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Heinolassa
2000-luvun aikana Heinolassa 0-24-vuotiaiden %-osuus väestöstä on laskenut 4 ja 25-64-vuotiaiden
osuus 3,6 prosenttiyksikköä. 65-vuotta täyttäneiden %-osuus on kasvanut 7,6 prosenttiyksiköllä.
Tällä hetkellä alle 15-vuotiaita ja 65-74-vuotiaita on lukumääräisesti lähes yhtä paljon, mutta
lähivuosina 65-74-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa lukumääräisesti suuremmaksi. 15-64-ikäryhmä
pienenee tulevaisuudessa ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden ikäryhmä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040
mennessä.
12000
Lukumäärä, henkilöä
Heinolan väestöennuste 2010-2040
10000
8000
0-14vuotiaat
15-64vuotiaat
65-74vuotiaat
6000
4000
2000
0
2020
2030
2040
8
Heinolan elatussuhde on noussut 2000-luvulla 140,9:stä 169,2:een. Heinolassa oli siis vuonna 2012
169,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Elatussuhde (id: 182)
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja
työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman). Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä
viikolla. Rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa henkilön subjektiivinen käsitys omasta toiminnastaan ei
saa samaa painoarvoa kuin lomakekyselyyn pohjautuvassa. Henkilö, joka tekee töitä opiskelun ohessa
saattaa lomakekyselyssä tulla luokitelluksi opiskelijaksi, mutta rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa
hän on työllinen, mikäli työnteko on ilmoitettu rekistereihin. "Pimeä" työnteko jää rekisterikeruun
ulkopuolelle. Voidaan toisaalta olettaa, että verottajalta salaa tehty työ jäi usein myös lomakekyselyssä
ilmoittamatta.
Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhteessa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastella rinnakkain.
9
Heinolassa synnyttäneisyys oli alimmillaan (2000-luvulla) vuonna 2002 ollen 32,6 ja korkeimmillaan
vuonna 2004, jolloin synnyttäinyys oli 45,3. Synnyttäneisyys ilmaisee vuosittain synnytysten lukumäärän tuhatta hedelmällisyysiässä olevaa (15-49-vuotiasta) naista kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua.
Synnyttäneisyys (id: 677)
60
50
40
30
20
10
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Lapsiperheiden osuus kaikista heinolalaisista perheistä on laskenut tasaisesti vuodesta 2000 (40,7 %)
vuoteen 2012 (33,84 %).
Lapsiperheet, % perheistä (id: 179)
40
39
38
37
36
35
34
33
32
31
30
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot
ilman lapsia.
10
Koulutustaso on Heinolassa 2000-luvun aikana pysynyt lähes samana (243-282), eli koulutusaika
henkeä kohden oli vuonna 2012 keskimäärin 2,8 vuotta.
Koulutustasomittain (id: 180)
400
350
300
250
200
150
100
50
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen
suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Mittaimen avulla voidaan
helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia.
Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta
peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan
lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi
suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan.
11
Työttömien %-osuus Heinolan työvoimasta on vaihdellut; korkeimmillaan työttömien osuus oli vuonna
2000 (15,7 %) ja alimmillaan vuonna 2008 (9,5 %). Vuonna 2012 työttömien osuus oli 13,1 %.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilaston mukaan vuonna 2014 (30.3.2014) Heinolan
keskimääräinen työttömyysaste oli 16,5 % (Lahti 17,1 %), 18 – 64 –vuotiaiden työttömien osuus
samanikäisestä väestöstä.
Työttömät, % työvoimasta (id: 181)
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan
15-74-vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan
työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana
perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti
poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja
työttömiä.
12
Pitkäaikaistyöttömien %-osuus kaikista työttömistä oli Heinolassa korkeimmillaan vuonna 2005 (34 %)
alimmillaan 2009 (16,3 %). Vuonna 2012 pitkäaikaistyöttömiä oli 25,2 % työttömistä.
Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä
(id: 326)
30
25
20
15
10
5
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan 15-74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön
käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi.
Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset
luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin.
Heinolassa nettomuutto on 2000-luvulla eri vuosina vaihdellut lievästä positiivisesta lievään negatiiviseen. Suurinta lähtömuutto oli vuonna 2001, jolloin poismuuttajia oli 8,2 tuhatta asukasta kohden.
Tulomuutto oli suurinta vuonna 2007; kuntaan muutti 4 henkilöä tuhatta asukasta kohden.
Kuntien välinen nettomuutto / 1000
asukasta (id: 178)
4
3
2
1
0
-1
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
-2
Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua.
Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet
(lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta
on muuttanut pois.
13
Mielenterveysindeksi (ikävakioitu) oli vuosina 2009-2011 Heinolassa 116,6 (koko maa 100,0)
Indikaattori on jaettu kolmeen osioon ja se pohjautuu neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon:
1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset
Indikaattori kuvaa itsemurhien (X60-X84, Y870) tai sairaalahoitoon johtanut itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä 16-79 suhteutettuna samanikäiseen väestöön.
2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet
Indikaattori kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoinen psykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun.
3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet
Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16-64 -vuotiaiden määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet.
Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden avulla mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan
ikäiseen väestöön. Kukin kolmesta osiosta muodostaa kolmanneksen sairausryhmän kokonaispainosta
sairastavuusindeksissä. Itsemurhat ja niiden yritykset vaikuttavat yhtä suurella painolla osiossa 1.
THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu) on laskenut Heinolassa 118,2 - 113,9 vuosina 2008 – 2010,
Päijät-Hämeessä vastaavat luvut ovat 108,4 – 105,3.
Indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on
otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä
kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta.
Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko
maassa 100.
THL:n sairastavuusindeksi on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Useimpien sairauksien yleisyys on hyvin erilainen eri ikäryhmissä,
jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä
osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton indeksi
(id:244) puolestaan heijastaa paremmin alueen sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa
palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon.
14
Vuonna 2011 Oy Audiapro Ab tuotti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän toimeksiannosta
”menetetyt elinvuodet” (PYLL) -indeksin Heinolan kaupungin väestölle (Liite 3). Indeksin mukaisesta
kehityksestä annettiin lausunto. Lausunnon mukaan Heinolassa menetettiin henkistä pääomaa vuosina
2004 – 2008 (4817/100.000) selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (4019/100.000). Muutos Heinolassa ei poikennut maan kehityksestä. Heinolassa naisten tilanne (3444/ 100.000) oli huono ja
kehitys oli ollut koko maata selvästi huonompi. Miesten osalta oli taas jonkin verran koko maata huonompi ja kehitys maan tasoa.
Miesten kohdalla suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin johtuivat nyt:
1. Tapaturmista ja myrkytyksistä (29 %), joista itsemurhat aiheuttivat yli puolet kaikista (lähes 60%).
Miesten itsemurhien osalta tilanne oli huonontunut, joka oli päinvastainen kuin koko maan paraneva suicidi-trendi.
2. Toiseksi suurin osuus miesten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui verenkiertoelinten
sairauksista (18%), joista iskeemiset sydänsairaudet aiheuttivat suurimman osan. Trendi ei ollut
hyvä ja tämä on hälyttävää perinteisten kansansairauksien osalta.
3. Kolmanneksi suurin osuus miesten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui alkoholiperäisistä sairauksista ja alkoholimyrkytyksistä (14%). Niiden PYLL-osuus oli koko maahan verrattuna
selvästi suurempi ja myös trendi aikaisempaan verrattuna hälyttävä, jokseenkin samoin kuin koko
Suomessa.
Heinolan naisten osalta eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä olivat aiheuttaneet:
1. Pahanlaatuiset kasvaimet (26%), mutta tilanne oli edelliseen vuosikymmeneen verrattuna
pysynyt ennallaan tai hieman parantunut.
2. Toiseksi eniten menetyksiä naisilla olivat aiheuttaneet tapaturmat ja myrkytykset (21%),
joista itsemurhat olivat suurin menetyksiä aiheuttanut ryhmä (75%). Naisten itsemurhista aiheutuvissa menetyksissä oli kuitenkin ollut tapahtunut selvä muutos huonompaan suuntaan
(lisääntyneet).
3. Kolmanneksi eniten ennenaikaisia aikaisia elinvuosien menetyksiä olivat aiheuttaneet alkoholiperäiset sairaudet (13%), joiden kehitys oli ollut erittäin huono.
Heinolassa väestön terveydentilan tila on huono: tilanne on koko maata huonompi ja elinvuosien
ennenaikaiset menetykset eivät ole Heinolassa vähentyneet koko maan tilannetta nopeammin.
Kummankin sukupuolen osalta sekä itsemurhien että alkoholiperäisten sairauksien aiheuttamien
ennenaikaisten kuolemien merkitys on kasvanut. Erityisesti naisten tilanne on koko maata huonompi
ja huonontunut koko maata selvästi nopeammin. Naisten keskuudessa erityisesti perinteiset kansansairaudet eivät enää ole ongelma. Kouluarvosanaksi terveydentilasta Heinolan sekä miehet että naiset saivat 6. Liitteessä 3 on tarkempi Heinolan PYLL-analyysi vuosilta 2004-2008.
Heinolan ehkäistävissä olevien elinvuosien menetysten kirjo paljastaa kuitenkin myös selvästi ajallemme ominaisen alkoholin vaarallisen ja haitallisen käytön aiheuttaman haasteen kummankin sukupuolen keskuudessa. Tähän puuttuminen vaatii määrätietoisia eri sektorien välisiä ja hyvin yhteen
sovitettuja radikaalejakin toimenpiteitä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Jäävuoren
huippuna näkyy rajusti kasvava alkoholiperäisten sairauksien ja myrkytysten osuus.
15
5.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys
Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja PäijätHäme, ovat liitteessä 4a.
Kouluterveyskyselyiden mukaan Heinolan nuorten (8. ja 9.-luokkalaiset) päivittäinen tupakointi laski
vuodesta 2000 vuoteen 2006 12,3 %, mutta on lähtenyt jyrkkään nousuun tämän jälkeen. Vuoden
2013 kouluterveyskyselyn mukaan päivittäinen tupakointi oli jo 21,0 %. Heinolassa poikien tupakointi
on reilusti yleisempää kuin tyttöjen. Koko maan osalta päivittäinen tupakointi on koko ajan vähentynyt
2000-luvulla.
Heinolalaisten nuorten humalajuominen on vuodesta 2000 vuoteen 2010 laskenut 26,1 %:sta 14,6
%:iin, kun taas vuonna 2013 se oli noussut 15 %:iin. Heinolassa poikien humalajuominen on yleisempää
kuin tyttöjen. Humalajuominen väheni koko maassa vuoteen 2003 asti, mutta lisääntyi vuonna 2004.
Humalajuomisen yleistymiseen on voinut vaikuttaa mm. alkoholiverotuksen aleneminen 1.3.2004. Viro
liittyi EU:iin 1.5.2004 ja tämän jälkeen humalajuominen alkoi vähentyä uudelleen.
Huumausainekokeilut Heinolan nuorten keskuudessa laskivat vuodesta 2000 vuoteen 2006 lähes 10
%, mutta kokeilut ovat tämän jälkeen lisääntyneet. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 huumausainekokeilut
ovat lisääntyneet 4,6 %. Myös huumekokeilut ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä Heinolassa. Koko
maassa yksittäisistä huumeita yleisimmin oli kokeiltu hasista tai marihuanaa.
Kouluterveyskyselyiden mukaan Heinolan nuoret (8. ja 9.-luokkalaiset) ovat joutuneet koulukiusauksen kohteiksi vuonna 2013 (7 %) vähemmän kuin vuonna 2010 (9,7 %). Tämä on hyvä suunta, koska
koulukiusaaminen oli lisääntynyt vuodesta 2000 vuoteen 2010 4,1 %. Pojat ovat joutuneet koulukiusatuksi useammin kuin tytöt.
Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien heinolalaisten yläkoululaisten osuus on vaihdellut vuosina 2000-2013 15,8 %:sta 20,3 %:iin. Vuonna 2013 18 %, 2,2 % enemmän kuin vuonna 2010.
Päivittäiset oireet ovat vähentyneet vuodesta 2000 vuoteen 2010 21,3 %:sta 15,8 %:iin. Vuoden 2013
tulosten mukaan päivittäisiä oireita oli kokenut 20 %.Tytöillä oireet ovat yleisempiä kuin pojilla. Oppilaalla on lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta.
Kouluterveyskyselyn koko maan tulosten mukaan tytöt pitävät terveydentilaansa poikia yleisemmin
keskinkertaisena tai huonona, mutta Heinolassa sukupuolten välillä ei ole eroa.
Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on 8.- ja 9.- luokkalaisilla heinolalaisilla tytöillä yleisempää kuin
pojilla. Indikaattori ilmaisee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana kokeneiden peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Indikaattori perustuu GAD-7-mittariin.
Koulun fyysisten työolojen puutteista kärsivien osuus on laskenut; vuonna 2000 63,3 % heinolalaisista
nuorista kärsi puutteista koulun työoloissa ja vuonna 2010 enää 43 %. Vuoden 2013 kyselyn mukaan
koulujen fyysisten työolojen puutteita kärsivien osuus oli hieman noussut edelliseen kyselyyn verrattuna ja oli 46 %. Tytöt kokevat puutteita työoloissa useammin kuin pojat. Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus,
epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara.
Nuorten, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, määrä on vaihdellut vuosina 2000-2010 8,2 %:sta 16,8
%:iin. Vuonna 2013 prosenttiosuus oli 9 %.Kouluterveyskyselyn koko maan tulosten mukaan pojat ovat
16
tyttöjä yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista, ja näin myös Heinolassa.
Heinolassa nuorisotyöttömyys on 2000-luvulla ollut pääsääntöisesti 20 prosentin luokkaa; poikkeuksena vuodet 2006-2008, jolloin nuorisotyöttömyys oli 11-14 %. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 nuorisotyöttömyys on laskenut Heinolassa 3,2 %. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työtön työnhakija
on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen
alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei
lasketa työttömiksi. Nuorten toimeentulotuen saajien määrä on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2012
14,2 %:sta 21,2 %:iin. Koko maassa nuorten toimeentulotuensaajien osuus väestöstä on huomattavan
korkea. Heidän osaltaan on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kysymys tilapäisestä elämäntilanneköyhyydestä.
Heinolassa 0-15-vuotiaiden erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus on pysynyt 4 prosentin
tuntumassa koko 2000-luvun. Vuonna 2012 se oli 4,7 %. 16-24-vuotiaiden osuus on lievästi vastaavana
ajanjaksona lisääntynyt; 4,6 %:sta 5,7 %:iin. Tyttöjen ja poikien kesken ei ole kummassakaan ikäryhmässä merkittävää eroa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden
perusteella oikeus voidaan myöntää. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta
väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista
allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla.
Heinolassa kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat 2000-luvulla lisääntyneet 1,1 %:sta 3,0 %:iin. Vuoden
2012 luku (2,5 %) oli hieman laskenut verrattuna vuoteen 2010. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat
paikalliset selvitykset jotain kuvaa päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (vuonna 2005) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin
alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä. 13-17 -vuotiailla nuorilla nuoren
oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. Myös Heinolassa vanhempien
ja lasten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisimpiä syitä perheen lasten lastensuojeluasiakkuuksien syntymiseen.
Päihteiden (alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet) takia sairaaloiden ja terveyskeskusten
vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-24-vuotiaiden heinolaisten nuorten määrä (1000 vastaavanikäistä
kohden) on 2000-luvulla vaihdellut 2,1 %:sta 3,4 %:iin.
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä
kohden on vaihdellut 2000-luvulla Heinolassa 5,7 %:sta 8,2 %:iin. 18-24-vuotiaiden määrä puolestaan
on vaihdellut 4,8 %:sta 17,0 %:iin. Vuosittainen vaihtelu tässä ikäryhmässä on viime vuosina ollut rajua.
Sukupuolten välinen ero ei ole merkittävä kummassakaan ikäryhmässä. Vuonna 2012 18-24 –
vuotiaiden mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä Heinolassa on huomattavasti
korkeampi kuin Päijät-Hämeessä ja koko Suomessa. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa
tarvinneiden lasten ja nuorten määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan lasten ja nuorten
psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta.
17
Puolustusvoimilta on saatu tietoja vuoden 2013 kutsunnoista. Luvuista on huomioitava se, että ne
kattavat vain kutsunnat, palveluksen aloittaneiden osalta ei ole tietoja vielä käytössä, sillä vuonna 2013
kutsunnoissa olleet pääosin astuvat palvelukseen vasta vuonna 2014.
Tilastotietoa kutsunnoista vuodelta 2013, Heinola
Kutsunnan alaisia 125
- Vuonna 1995 syntyneet eli kutsuntaikäluokka
Palvelukseen määrättiin 98 henkilöä eli 78,40 %
- Päijät-Hämeen keskiarvo 79,27 %
- Valtakunnallinen keskiarvo 76,83 %
C-luokkaan määrättiin 14,40 %
- Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
- Mielenterveyden häiriöt (sis. päihteiden väärinkäyttö)
- Muut sairaudet (mm. astma, diabetes)
E-luokkaan määrättiin 4 %
- Keskeiset syyt ylipaino ja mielenterveyden häiriöt
Heinolan osalta palvelukseen määrättyjen osalta prosentit vuonna 2013 olivat lähestulkoon samat kuin
Päijät- Hämeessä ja valtakunnallisesti.
Kutsunnoissa käytettävillä termeillä tarkoitetaan:
- E-luokka: asevelvollisen palveluskelpoisuusluokka on jäänyt ratkaisematta (yleensä terveydellisistä syistä) ja häntä ei ole vielä käsketty palvelukseen vaan hänet on määrätty uudelleen tarkistettavaksi (1-3 kolmen vuoden sisällä)
- C-luokka: asevelvollinen on vapautettu asepalveluksesta rauhan aikana (yleensä terveydellisistä syistä)
- varsinaisesti lykkäyksiä ei myönnetä vaan kutsunnoissa palvelusajankohta määritetään enintään 3 kolmen vuoden päähän esimerkiksi opiskelujen takia. Jos opiskelut eivät ole päättyneet
määrättyyn palvelukseenastumisajankohtaan mennessä niin asevelvollisen muutoshakemuksen perusteella palvelusajankohtaa siirretään, eli käytännössä palveluskelpoisella on aina hallussaan voimassa oleva palvelukseenastumismääräys.
18
5.2.1 Lastensuojelun tarve kunnassa
Heinolassa 2010-2013 tehdyt lastensuojeluhakemukset ja –ilmoitukset:
v. 2010
kpl
57
v. 2011
kpl
29
v. 2012
kpl
25
v. 2013
kpl
27
Lastensuojeluilmoitukset sosiaalipäivystyksestä
26
44
23
19
Lastensuojeluilmoitukset
(sis. myös ennakolliset lsilmoitukset)
Pyynnöt lastensuojelutarpeen
arvioimiseksi
295
289
302
257
5
13
30
24
Yhteensä
383
375
380
327
VIREILLEPANOT
Lastensuojeluhakemukset
Lastensuojeluhakemuksista suurin osa koski vanhemman tuen tarvetta tai muuta. Seuraavat suurimmat syy-koodiryhmät olivat perheen ristiriidat vuorovaikutussuhteissa, lapsen koulunkäyntiin liittyvät
vaikeudet, vanhemman jaksamattomuus tai uupumus ja lapsen psyykkinen sairaus tai oireilu.
Sosiaalipäivystyksen lastensuojeluilmoituksista noin puolet koski lapsen lainvastaista toimintaa. Muina
suurina syy-koodiryhminä olivat lapsen päihteidenkäyttö ja vanhemman päihteiden tai huumeiden
käyttö sekä ja aikuisen lasta vaarantava elämäntapa. Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset koskivat
syy-koodin osalta vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmia. Muiden lastensuojeluilmoitusten
merkittävimmät syyt olivat lapsen hoidon laiminlyönti, vanhemmuuden puute ja perheväkivalta, vanhempien tai nuoren päihteiden käyttö, lapsen tai nuoren psyykkinen hyvinvointi ja -lapsen tai nuoren
lainvastainen toiminta.
Lastensuojelutarpeen arvioimispyyntöjen syinä oli vanhemman jaksamattomuus tai uupumus, lapsen
seksuaalisen hyväksikäytön epäily ja lapsen perushoidon puute.
Vuonna 2014 (1.1. - 31.3.2014) hakemuksia, ilmoituksia ja pyyntöjä on tullut yhteensä 117, koskien
93 lasta. Eniten hakemuksia, ilmoituksia ja pyyntöjä on tullut seuraavilta tahoilta:
– koulu 16
– anonyymi 15
– poliisi 13
– toinen vanhemmista (ero tms. tilanne) 12
– sosiaalipäivystys 11
Ilmoitusten syyt:
Suurimmat lastensuojeluilmoitusten huolenaiheet:
– lapsen lainvastainen toiminta, rikos
– vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma tai lasta vaarantava elämän tapa
– vanhemmuuden puutteet, vanhemman jaksamattomuus
– lapseen kohdistunut väkivalta tai muu perheväkivalta
– perheen ristiriidat vuorovaikutussuhteissa, vaikeudet kotona
– lapsen päihteiden käyttö
– lapsen psyykkinen oireilu tai tunne-elämän ongelmat
– lapsen koulunkäyntiin liittyvät ongelmat
19
5.2.2.Lastensuojelutarpeen selvitys
Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai jos sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka
saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeessa olevasta lapsesta (LsL, 26 §). Päätös lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta on tehtävä seitsemän (7) arkipäivän kuluessa ellei kyse
ole kiireellisestä tilanteesta.
Pääosin kaikki lastensuojeluilmoitukset ovat johtaneet Heinolassa lastensuojelutarpeen selvitykseen.
Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa lapsen ja perheen arkea, kuulla lasta ja vanhempia yksin ja
erikseen. Tavoitteena on, että lapsi ja perhe saisivat riittävän ja oikea-aikaisen tuen. Vain osa lapsista
jatkaa lastensuojeluasiakkuudessa selvityksen jälkeen.
Heinolassa lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten lukumäärä on valtakunnallisesti suuri. Lastensuojelutarpeen selvitystyötä kehitetään Heinolassa osana ns. LasSe –hanketta, joka on KASTE –
ohjelmaan liittyvä lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa. Hanke päättyy
lokakuussa 2015. Hankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa lastensuojelutarpeen selvitystyötä tällä
alueella.
Tällä hetkellä lastensuojelutarpeen selvitystyöskentely on eriytetty. Selvitystyötä tekee ½ sosiaalityöntekijä ja 1 sosiaaliohjaaja. Tavoitteena on saada yhden sosiaalityöntekijän työpanos selvitystyöhön.
Heinolassa on käytössä nuorten näpistyksiin puuttuva toimintamalli, joka keskittyy erityisesti alle 15vuotiaisiin näpistyksistä kiinnijääneisiin. Näppis -tapaamiset hoidetaan pääsääntöisesti lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijän ja sosiaaliohjaajan toimesta. Näppis -tapaamisten jälkeen arvioidaan,
käynnistetäänkö lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitys on tehtävä ilman viivytystä, mutta viimeistään
kolmen kuukauden sisällä.
5.2.3 Päijät-Hämeen kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat,
% vastaavanikäisestä väestöstä (id:191) v. 2012
3
2,5
2,2
2
1,5
1,2
2,7
2,5
1,4
1,5
1,7
1,8
1,7
1,3
1,7
1,7
1,7
1,4
1
0,5
0
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 - 17-vuotiaiden lasten osuuden
prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena
20
sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa
olevat lapset.
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia alle 18-vuotiaista oli v. 2012 Päijät-Hämeessä (1,7 %) hieman
enemmän kuin koko maassa keskimäärin (1,4 %). Sijoitettujen osuus oli korkein Kärkölässä (2,7%). Alle
maan keskiarvon heitä oli Asikkalassa (1,2 %) ja Nastolassa (1,3 %). Heinolassa oli sijoitettu kodin ulkopuolelle toiseksi eniten (2,5%) alle 18-vuotiaista.
Heinolassa vuosina 2000 - 2009 kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä, % alle 18-vuotiaista
3,5
3
2,5
2
1,5
1
0,5
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:191)
2000 2001 2002 2003 2004 2005
2006
2007 2008 2009 2010 2011 2012
Heinola
1,1 1,3
1,1
1,3
1,4
1,1
1,3
1,8
2,1 2,2
3
2,7 2,5
©; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 - 2013
Heinolassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä alle 18-vuotiaista on vuodesta 2006 alkaen noussut
jyrkästi. Nousu on saatu pysäytettyä vuoden 2013 aikana.
Heinolassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 -17 v. lasten sijoitusperusteet:
31.12.2011
Sijoitusperusteet
56
Huostaanotto LsL 40 §
5
Jälkihuolto LsL 75 §
0
Kiireellinen sijoitus LsL 38 §
9
Sijoitus avohuollon tukitoimena LsL 37 §
18
Tahdonvastainen huostaanotto LsL 43 §
88
Yhteensä
Lähde: THL ja Sosiaali-Effica asiakastietojärjestelmä
31.12.2012
45
3
0
3
18
69
31.12.2013
44
3
1
3
19
70
31.3.2014
46
2
2
2
19
71
21
Sijoituspaikat/ lastensuojeluasiakkaat
(THL)
Ammatillinen perhekoti (laitoslupa)
31.12.2011 31.12.2012
31.12.2013 31.3.2014
9
5
4
4
Ammatillinen perhekoti (perhekotilupa)
11
10
5
5
Itsenäinen tuettu asuminen
4
3
3
26
26
3
3
24
25
5
5
70
71
Koulukoti
Lastensuojelulaitos
29
27
Muu sijoittaminen kodin ulkopuolelle
Oma koti (vanhempien kanssa)
Päihdehoitolaitos
Perhekuntoutusyksikkö
Sijaisperhe
28
Sukulaisperhe tai läheisperhe
4
20
Vankila
Yhteensä
88
69
Yläolevaan taulukkoon ei ole merkitty lukuja 0-2, salassapitosäännösten vuoksi.
Lähde: THL ja Sosiaali-Effica asiakastietojärjestelmä.
Lastensuojelun kustannukset Heinolassa v. 2009 – 2013:
Heinolan lastensuojelun kustannusten kasvu on saatu pysäytettyä v. 2013
2009
€, netto
Lapsiperheiden 673 870
sosiaalityö
Avohuollon
470 138
tukitoimet1
Lastensuojelun
622 988
perhehoito
Lastensuojelun 2 348 952
laitokset
Perhetyö
Menot
yhteensä
1
4 115 948
2010
€, netto
2011
€, netto
678 101
779 796
900 878
717 149
422 413
672 631
786 081
457 002
550 270
702 291
792 892
717 662
3 320 803
3 428 331
3 071 417
2 636 799
5 583 049
434 599
5 551 268 4 963 211
4 971 587
2012
€, netto
2013
€, netto
Sisältää lastensuojelun tukipalvelut sekä lasten- ja nuortenhuollon asumispalvelut
22
5.3.Työikäisten hyvinvointi ja terveys
Työikäisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme,
ovat liitteessä 4a.
Heinolassa 25-64-vuotiaiden avioeroon päättyvien liittojen osuus tuhatta vastaavanikäistä naimisissa
olevaa kohti on vaihdellut 2000-luvulla 12-20,6 välillä. Vuonna 2012 määrä oli 15,8. Raskaudenkeskeytysten määrä tuhatta 15 - 49-vuotiasta naista kohden on vaihdellut 6,6-12,5 välillä. Vuonna 2012 määrä oli 8,3 tuhatta 15-49-vuotiasta naista kohden.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien 25-64-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Heinolassa on kivunnut 2000-luvulla 10,3 prosentista 11 prosenttiin. Tilanne on Heinolassa huonompi kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista
tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja
tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys
ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin.
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen (25-64 v) %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on
noussut vuodesta 2000 vuoteen 2011 kolmella prosentilla; vuonna 2012 erityiskorvattaviin lääkkeisiin
oikeutettuja oli Heinolassa 23,2 % vastaavanikäisestä väestöstä. Määrä on huomattavasti suurempi
kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista tukielinsairaudet yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla.
Toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Heinolassa
vaihdellut 7 %:n molemmin puolin, ollen vuonna 2010 7,6 %. Osuus kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä. Toimeentulotuen saamista on käytetty
yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein on kuitenkin kysymys lyhytaikaisesta elämäntilanneköyhyydestä. Pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden %-osuus
vastaavanikäisestä väestöstä on koko 2000-luvun pysytellyt Heinolassa 2 % tuntumassa. vuonna 2012
osuus oli 2,1 prosenttia. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden
23
tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista
köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä.
Sairaalassa hoitoa saaneiden heinolalaisten työikäisten (25-64 v) hoitopäivien määrä tuhatta
vastaavanikäistä kohden on 2000-luvulla vaihdellut 1060,7:stä hoitopäivästä 1592,4:ään. Eniten
hoitopäiviä on ollut vuonna 2003 ja vähiten vuonna 2012. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin
(kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaaloissa mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot. Mukaan on otettu myös synnytykset. Sairaalahoidossa vuoden aikana olleiden 25-64-vuotiaiden hoitopäivien lukumäärä kertoo
samanaikaisesti sekä sairastavuudesta että lisääntymisterveydestä, koska mukana ovat myös normaalit
synnytykset. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat
ovat jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikka sairastavuus ei olisikaan muuttunut.
Vuosittainen vaihtelu vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetuissa työikäisissä tuhatta
vastaavanikäistä kohden, on ollut suhteellisen vakio koko 2000-luvun. Määrä on vaihdellut 12,2 %:sta
15,8 %:iin; vuonna 2012 se oli 12,5 % ja taso oli alempi kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaalahoitoa tarvitsevat aikuisten tapaturmat merkitsevät yleensä
lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa aikuisen hyvinvointiin ja terveyteen.
Päihdehuollon laitoksissa (katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä) hoidossa olleiden heinolalaisten työikäisten määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Määrä on
vaihdellut vuoden 2000 1,8 %:sta vuoteen 2010 ja ollen vuonna 2012 3,6 %. Päihdehuollon laitoksissa
hoidossa olleiden 25-64 -vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan alkoholin ja
huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Myös päihteiden vuoksi
sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden työikäisten määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on muuta maata korkeampi. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden
24-64 -vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairastavuuden määrää ja niiden vaikeusastetta.
5.4 Ikäihmisten hyvinvointi ja terveys
Ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme,
ovat liitteessä 4a.
Dementiaindeksi (ikävakioitu) oli vuosina 2009-2011 Heinolassa 91,0 (koko maa 100,0). Indikaattori
ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien (takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai mema) määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko
maa=100). Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Ikävakiointi on tehty epäsuoraa menetelmää käyttämällä 5-vuotisikäryhmissä. Aikasarja kattaa vuodet 2001-2010. Indikaattori kuvaa Alzheimer-tautiin
määrättyjen reseptilääkitysten määrän suhteutettuna alueen väestöön.
Heinolalaiset jäivät eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) keskimäärin 60 vuoden iässä vuonna 2012. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. Eläkkeelle siirtymisikä on myöhentynyt Heinolassa koko 2000-luvun ja täyttä kansaneläkettä
nauttivien määrä on vähentynyt samassa ajassa reilusti. Heinolassa on vähemmän täyttä kansaneläkettä saavia 65-vuotta täyttäneitä kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä
saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.
24
Heinolassa on 65-vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokuntia lähes saman verran kuin PäijätHämeessä keskimäärin. Valtakunnan keskiarvoon verrattuna Heinolassa on keskimääräistä enemmän
ikäihmisten yhden hengen asuntokuntia. Vuonna 2012 Heinolassa oli kaikista yli 65-vuotta
täyttäneiden asuntokunnista 53,9 % yksinasuvia. %-osuus ei ole paljoakaan vaihdellut eri vuosina. 75vuotta täyttäneiden osalta on myös sama trendi. Vuonna 2012 52 % 75-vuotta täyttäneestä
asuntoväestöstä asui yksin.
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65-vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä
väestöstä on Heinolassa vaihdellut vuosina 2000-2011 60,4 %:n ja 62,6 %:n välillä. Vuonna 2012 osuus
oli 61,2 %. Osuus on samaa luokkaa kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin ja alhaisempi kuin koko maassa
keskimäärin. Erityiskorvausoikeus (75 % tai 100 %) voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka yleistyvät
myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla.
65-vuotta täyttäneitä kotihoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon piirissä olevia oli Heinolassa
vuonna 2012 (16,3 %) vähemmän kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimääri. Ao. palvelujen
piirissä olevien %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on hieman laskenut vuodesta 2000, jolloin osuus
oli 23,8 %. Indikaattori kertoo sosiaalihuollon keskeisten avopalvelujen laajuuden. Se kertoo myös
suuntaa-antavasti, miten suuri osa 65 vuotta täyttäneistä on kotiin annettavien palvelujen piirissä.
Heinolalaisilla 75-vuotta täyttäneillä on somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä tuhatta
vastaanikäistä kohden reilusti enemmän kun Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien
lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta. Perusterveydenhuollon avohoidon
lääkärikäynnit 65-vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohden ovat myös heinolalaisilla yleisempiä kun Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin.
Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65-vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohden
ovat Heinolassa vähentyneet vuodesta 2008 vuoteen 2010 noin sadalla hoitojaksolla. Vuonna 2012
Heinola oli samalla tasolla hoitojaksoissa kuin muu Päijät-Häme ja koko maan kunnat keskimäärin.
Yleisistä tilastotietokannoista ei ole saatavissa tietoa ikäihmisten aliravitsemuksesta (MNA-mittari),
turvattomuuden kokemisesta ja osallistumisesta, mutta näitä tietoja kerätään jatkossa Heinolan
osalta kun hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteuttaminen ikäihmisille aloitetaan.
5.5 Terveydenedistämisaktiivisuus Heinolassa
Termi terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) on johdettu kansainvälisen kirjallisuuden health promotion
capacity building -käsitteestä. Suomenkielinen terveydenedistämisaktiivisuus-käsite korostaa terveyden edistämisen olennaista ulottuvuutta: yhteisöllä tai organisaatiolla on ominaisuuksia, joita voidaan
yhdessä kutsua terveydenedistämisaktiivisuudeksi ja näitä ominaisuuksia voidaan myös mitata. Näin
saadaan painopiste siirtymään pelkästä yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin kuvaamisesta yhteisötasolle, niihin tietoisiin toimiin, joita esimerkiksi kuntatasolla tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi voidaan kuvata niitä yhteisön tai organisaation tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyden
edistämisen kehitykseen.
Terveyden edistämiseen liittyvissä päätöksissä tulee huomioida useita näkökulmia ja pyrkiä arvioimaan
päätösten vaikutuksia monella eri tasolla. Käytettävissä olevien voimavarojen kohdentaminen kuntalaisten terveyttä parhaiten edistäviin toimiin edellyttää riittävää tietoa vaihtoehtoisista keinoista, niiden vaikuttavuudesta sekä siitä, mitä terveydenedistämistoimia omassa kunnassa on tähän mennessä
tehty. (Tukia, Lehtinen, Saaristo & Vuori 2011).
25
Tieteellistä näyttöä terveydenedistämisaktiivisuudesta tarvitaan päätöksenteon tueksi. Tiedonkeruu
kunnan tekemästä kansanterveystyöstä antaa tällöin arvokasta tietoa siitä, mihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimiin kunnan toiminta on painottunut ja millaista terveydenedistämisaktiivisuutta
olisi tarvetta lisätä. Terveydenedistämisaktiivisuuden teoreettinen viitekehys (Ståhl & Rimpelä 2010)
muodostuu seitsemästä ulottuvuudesta:
Sitoutuminen kuvaa keskeisten kansallisten ohjelmien ja suositusten hyödyntämistä kunnan
päätöksenteossa ja terveyden edistämisen tavoitteiden näkymistä kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä strategia- ja ohjelma-asiakirjoissa.
Johtaminen kuvaa vastuutahojen nimeämistä, terveysvaikutusten ennakkoarviointia ja kunnan
hyvinvointitavoitteiden huomioimista päätöksenteossa.
Väestön terveyden seuranta kuvaa terveydenhuoltolain 12 §:n mukaista väestön terveyden ja
hyvinvoinnin ja niihin vaikuttavien tekijöiden seurantaa väestöryhmittäin sekä siihen liittyvää
väestötason tarveanalyysia.
Voimavarat ja osaaminen kuvaa kunnan henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoitusta ja rakennetta.
Ohjelmat ja yhteiset käytännöt ovat kuvauksia kunnan ydinprosessien toiminnasta. Tätä ulottuvuutta ei selvitetty tässä tiedonkeruussa.
Osallisuus mittaa kuntalaisten mahdollisuuksia tutustua ja vaikuttaa kunnan terveyden edistämistoimintaan ja siihen liittyvään päätöksentekoon.
Muut terveyden edistämisen ydintoiminnat ovat toimialakohtaisia ydintehtäviä, jotka eivät sisälly kuuteen muuhun ulottuvuuteen. Tämä ulottuvuus kuvaa toiminnan kattavuutta ja volyymiä. Kuntajohdon osalta tätä ulottuvuutta ei ole määritelty. (Tukia ym. 2011: 13-14).
Jokaisen ulottuvuuden taso on mitattavissa kysymysten avulla. Kysymykset on järjestetty tiedonkeruulomakkeessa harkinnanvaraisesti näiden ulottuvuuksien alle. Tiedonkeruun avulla kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus on tehty näkyväksi vertailukelpoisella tavalla. Tiedot on julkaistu kuntakohtaisesti esitettyinä TEAviisari-verkkopalvelussa, mikä mahdollistaa oman kunnan vahvuuksien ja kehittämisalueiden löytämisen sekä eri kuntien tietojen vertailun keskenään. TEAviisari tukee kunnan sisäistä
arviointia ja vertailukehittämistä. (Tukia ym. 2011).
Heinolan kaupunginhallitus edellytti hyvinvointikertomuksen käsittelyn yhteydessä (19.8.2013), että
kaupunginjohtajan johtoryhmä alkaa seurata ja raportoida terveydenedistämisen aktiivisuutta ja laatii
sille indikaattorit. Omia Heinolan indikaattoreita ei terveydenedistämisen aktiivisuuteen kannata laatia, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt terveydenedistämisaktiivisuuden arviointiin ja
seurantaan indikaattorit (TEA-viisari), jotka ovat valtakunnallisesti käytössä jolloin tiedot ovat myös
vertailukelpoisia muiden kuntien tietojen ja tulosten kanssa.
Heinolan perusterveydenhuolto ja liikunta ovat parantaneet terveydenedistämisaktiivisuuttaan aikaisemmasta
vuoden 2011 arvioinnista. Myös kuntajohdon aktiivisuus
on lisääntynyt aikaisemmasta.
Heinolan / Koko maan pisteet (ka):
• perusterveydenhuolto
37 / 60
• peruskoulut
54 / 66
• liikunta
94 / 62
• kuntajohto
58 / 72
(max. 100 pistettä)
26
Kuntajohto 2013
Heinolan / Koko maan pisteet (ka):
• sitoutuminen
• johtaminen
• seuranta ja tarveanalyysi
• osallisuus
44 / 68
60 / 69
62 / 71
67 / 80
(max. 100 pistettä)
Heinolan perusterveydenhuolto 2012
Heinolan / Koko maan pisteet (ka):
sitoutuminen
johtaminen
seuranta ja tarveanalyysi
voimavarat
yhteiset käytännöt
osallisuus
muut ydintoiminnat
23 / 63
32 / 71
24 /32
71 / 59
54 /74
14 / 59
39 / 63
(max. 100 pistettä)
Heinolan peruskoulut 2011
Heinolan / Koko maan pisteet (ka):
sitoutuminen
johtaminen
seuranta ja tarveanalyysi
voimavarat
yhteiset käytännöt
osallisuus
55 / 78
56 / 71
60 / 63
32 / 50
85 / 88
38 / 52
(max. 100 pistettä)
Heinolan liikuntatoiminnot 2012
Heinolan/ Koko maan pisteet (ka):
sitoutuminen
johtaminen
seuranta ja tarveanalyysi
voimavarat
osallisuus
muut ydintoiminnat
(max. 100 pistettä)
100 / 53
92 / 64
100 /68
83 / 68
100 / 63
90 / 59
27
6 YHTEENVETO KEHITTÄMISKOHTEISTA
Liitteessä 4b on vuosilta 2008-2012 ja kehittämiskohteisiin liittyvien indikaattoreiden aikasarjat, jotka
kuvaavat kehityssuuntaa.
Liitteessä 5 esitellään yhteenveto kehittämiskohteista, toimenpiteet vuosina 2013 – 2014, toimenpiteiden toteutuminen 30.4.2014 ja jatkotoimenpiteet vuosina 2014 – 2015.
28
7
JOHTOPÄÄTÖKSET JA VIESTI STARTEGIATYÖHÖN
7.1.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuuden parantaminen kaupungin toiminnoissa
Heinolan perusterveydenhuolto
Terveyden edistämisen aktiivisuutta arvioitiin perusterveydenhuollossa vuonna 2012 Heinolassa ensimmäistä kertaa. Tulokset osoittavat, että erityistä huomiota jatkossa tulee kiinnittää terveyden edistämiseen sitoutumiseen peruspalveluissa ja yhteisten tavoitteiden rakentamiseen sairaanhoitopiirin
sisällä. Valtakunnalliset ja paikalliset tavoite- ja toimintaohjelmat tulee käsitellä jatkossa myös luottamushenkilöhallinnossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtoryhmätyöskentely ei terveyden edistämisen aktiivisuusmyönteisyyttä yksistään paranna.
Perusterveydenhuollossa terveyden edistämisen johtamisvastuu on epäselvä, kuten osittain myös
muut terveyttä edistävät vastuutahot. TEAviisari osoittaa, että yhteistyöstä sairaanhoitopiirin kanssa ei
ole sovittu (vrt. terveyden edistämisen aktiivisuus erikoissairaanhoidossa). Johdon hyväksymät toimeenpanosuunnitelmat puuttuvat (esim. kansantautien ehkäisyssä, seksuaaliterveyden edistämisessä
tai tupakoinnin ja päihdehaittojen vähentämisessä tai lasten huomioimisessa perheissä, joissa on mielenterveys- ja päihdeongelmaa). Raportointia luottamushenkilöstölle on jatkossa parannettava kaikissa
ikä- ja sosiaaliryhmissä. Perusterveydenhuollon eri alueiden toimintaohjelmat (hoitopolut) ovat vajavaisia tai ne puuttuvat kokonaan. Toimintakertomuksessa terveyden edistämisen aktiivisuus ei ole
tähän saakka ollut näkyvillä.
TEAviisari osoittaa, että Heinolassa perusterveydenhuollon henkilöstömitoitus on melko hyvä verrattuna kansallisiin suositukseen. Heinolaan on saatu lisää resursseja mm. erityistyöntekijöihin sekä koulu- että opiskeluhuoltotyöhön. Heinolan monialainen Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö tekee vahvaa yhteistyötä ennalta ehkäisevissä palveluissa eri hallintokuntien kanssa. Esimerkkinä edellisestä on
johdon ja eri hallinnon alan toimijoiden osallistuminen perhekeskustoimintaan. Lääkäreiden ja erityisasiantuntijoiden valtakunnallinen rekrytointihankaluus näkyy TEAviisarin tuloksissa erityisesti perusterveydenhuollossa. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suunterveydenhuollon yhtenäinen toiminta-ohjelma on laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ja se päivitetään ja täsmennetään jatkossa valtuustokausittain.
Kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi on kehitteillä jatkuvan palautteen antamisen järjestelmä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palauteohjelmaa kehitettäessä on tärkeä huomioida ennalta ehkäisevien palveluiden näkyväksi tekeminen sekä mahdollisuus palveluiden vaikuttavuuden arviointiin.
Määräaikaiset terveystarkastukset toteutuvat hyvin neuvola ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollossa
ja suun terveydenhuollossa. TEAviisarin tuloksissa näkyy myös pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin panostaminen Heinolassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria tai eläkeiän ylittäneitä terveystarkastukset eivät tavoita. Työikäisten kohdalla on oletus, että heidän terveydentilaansa ja työolojaan arvioidaan säännöllisesti työterveyshuollon palveluissa.
Heinolan peruskoulut
Terveyden edistämisen aktiivisuutta arvioitiin Heinolassa peruskouluilla vuonna 2011. Peruskouluissa
terveyden edistämisen aktiivisuus on Heinolassa keskimääräisesti parempaa verrattuna muuhun valtakuntaan. Sitoutumista osoittaa terveyden edistämisen aktiivisuuden kirjaaminen vuosikertomukseen.
Terveyden edistämisen aktiivisuuden kirjaamista opetussuunnitelmiin sekä kuvailtavuutta toiminnaksi
(esimerkiksi teemapäivien suunnittelu) tulee jatkossa tehostaa. Oppilashuoltoryhmätoiminta osoittautuu TEAviisarin mukaan Heinolan perusopetuksessa tehokkaaksi ja toimivaksi. Poissaolojen seurantaa
tulee jatkossa tehostaa ja pohtia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimenpiteitä poissaolojen
vähentämiseksi. Yhteinen toimenpideohjelma määrittele koulujen terveysolojen tarkastuksen säännöllisin väliajoin. Toimintaohjelman mukaan vastuussa oppilaiden ja koulun henkilökunnan työolojen sel-
29
vittämisessä ovat koulujen rehtorit. Tärkeää on, että ko. selvityksissä ovat mukana myös työterveyshuolto ja työsuojelu omine näkökulmineen.
TEAviisarin mukaan koulukiusaamiseen Heinolassa puututaan ja kiusaamista seurataan hyvin. Koulujen
häiriö- ja ongelmatilanteita, tupakoinnin ja päihteiden käyttöä, erityispalveluihin ohjautumista sekä
toimenpiteitä edellä mainittuihin asioihin seurataan ja toimenpiteitä ohjeistetaan. Yhteenvedot luokkakohtaista terveystarkastuksista puuttuu kokonaan vuoden 2011 selvityksestä. Luokkakohtaisiin
yhteenvetoihin on panostettava jatkossa kokonais- ja koulukohtaisen kuvan aikaansaamiseksi.
Kouluterveydenhoitaja-, psykologi- sekä koulun sosiaalityönmitoitus on TEAviisarin mukaan keskimääräistä parempaa, kun verrataan koko maahan. Opettajien ja erityisesti koulunkäyntiavustajien mitoituksessa ilmoitetaan vajetta. TEAviisarin mukaan koululääkärimitoitus ei toteudu. Tähän lienee syynä
oletus, että koululääkäripalveluita ei kouluissa ole riittävästi ja ettei määräaikaistarkastukset toteudu
riittävässä laajuudessa. Tilanteen korjaamiseksi ja kouluterveydenhuoltotyön kehittämiseksi olisi jatkossa tärkeää nimetä vastuulääkäri myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Yhteisesti laaditussa
toimintaohjelmassa määritellään laajojen terveystarkastusten sisältöä ja työnjakoa. Opetusryhmäkoot
vaikuttavat Heinolassa olevan valtakunnallisella tasolla.
Heinolan peruskouluissa on vanhempainyhdistys- ja oppilashuoltotoimintaa hyvin ja oppilaan, huoltajan ja opettajan väliset keskustelut toimivat. Jatkossa tulee peruskouluissa huomioida paremmin niin
oppilaiden kuin huoltajien vaikutusmahdollisuudet ja lisätä ymmärrystä, tietoutta sekä osallisuutta
terveyttä edistäviin toimiin. Yhteistyötä tarvitaan myös edelleen lisää eri toimijoiden kesken niin alueellisesti kuin seudullisestikin.
Heinolan liikuntapalvelut
Heinolan kaupungin liikuntapalvelut ovat olleet edelläkävijä valtakunnassa terveyden edistämisen aktiivisuudessa. Tämän osoittaa myös viimeisin TEAviisari vuodelta 2012. Liikuntatoimessa terveyden
edistämiseen on sitouduttu kaikilla tasoilla erittäin hyvin. Terveyden edistäminen näkyy luottamushenkilöhallinnossa, johtoryhmätyöskentelyssä ja strategiassa. Liikuntatoimi on ollut mukana vuonna
2011 perustetussa hyvinvointikertomusta kokoavassa poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin työryhmässä.
Hyvinvointityöryhmä näkyy Heinolan osalta ainoastaan liikuntapalvelujen TEAviisarissa vuonna 2012.
Eri ikäryhmien liikunta-aktiivisuuden tavoitteet ja toimenpiteet näkyvät liikuntapuolella toiminta- ja
taloussuunnitelmassa (mm. työikäiset, lapset ja nuoret, ikäihmiset, erityisryhmät, maahanmuuttajat).
TEAviisarissa näkyy myös työnjakoon liittyviä asioita. Tästä nousee hienona esimerkkinä yhteistyö liikuntatoimen ja perusterveydenhuollon välillä. Työnjakoa kaupungissa tulee jatkossa edelleen tehostaa
ja kehittää mm. 3.sektorin ja urheiluseurojen suuntaan.
Liikuntapalveluissa seuranta on jatkuvaa ja sitä esitellään johtoryhmälle ja luottamushenkilöille. Seurantatiedot löytyvät myös toimintakertomuksesta.
Heinolassa on panostettu eri-ikäisten liikuntavuoroihin ja -ryhmiin, liikuntapaikkoihin, liikuntaneuvontaan. Liikuntapalveluita on viety kouluille ja päivähoitoon. Koulupäiviin on erilaisilla toimenpiteillä tuotu lisää liikunnan riemua ja liikkuminen on tehty lapselle tai nuorelle miellyttäväksi ja huomaamatta
osaksi koulupäivää ja opetusta. Toimenpiteet ovat vaatineet avointa ja sujuvaa yhteistyötä ja yhteistä
ennalta ehkäisevään näkökulmaan pohjautuvaa tavoitetta toimijoiden (myös huoltajien) kesken. Tähän
yhteistyö- ja toimintamalliin tulee panostaa edelleen. Tämän hetken haasteena on se, että kuinka saada ylä-asteikäiset kiinnostumaan tai aktivoitumaan liikkumisesta välitunneilla ja vapaa-ajalla sekä minkälaiseksi ympäristö luodaan, jotta se houkuttaisi nuorta liikkumaan.
TEAviisarin mukaan Heinola panostaa liikunnan ja urheilun kustannuksiin/kuntalainen keskimääräisesti
eli 82-107€/kuntalainen. Liikunnan hallinnon ja suunnittelun ammattihenkilöitä Heinolassa on TEAviisarin mukaan myös keskimääräisesti. Kuntalaiset pääsevät Heinolassa osallistumaan liikuntapalveluiden suunnitteluun mm. erilaisissa yhteistyökokouksissa, seurojen edustajien kautta, asukkaiden
kuulemistilaisuuksissa, aloitteiden sekä asiakaspalautteiden välityksellä.
30
Kuntajohto
Heinolan kuntajohdon terveyden edistämisen aktiivisuudesta kerättiin tietoa viimeksi vuonna 2013.
Kuntajohdon osalta terveyden edistämisen aktiivisuus on parantunut huomattavasti vuoden 2011 tilanteesta. Lähestulkoon kaikkien indikaattoreiden osalta oltiin jo lähellä koko maan keskiarvoja.
Osallisuuden edistäminen, eli mahdollisuuksien luominen kuntalaisille tutustua ja vaikuttaa terveydenedistämistoimintaan, on kuntajohdossa parantunut. Ainoastaan verkkosivujen hyödyntäminen kuntalaisten osallistamisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen jäi täysin ilman pisteitä (verkkosivuilla
tarkasteltavissa terveyden edistämisen tavoitteet, painopistealueet ja kehittämiskohteet). Kyselyajankohdan jälkeen tilanne on kuitenkin parantunut.
Eniten parannusta on tapahtunut väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja niihin vaikuttavien tekijöiden
seurannassa väestöryhmittäin ja siihen liittyvässä väestötason tarveanalyysissä. Tästä Heinola sai
vuonna 2011 0 pistettä ja vuonna 2013 62 pistettä. Parantamista on kuitenkin edelleen elinympäristön
terveellisyyden, elämänhallinnan ja väestöryhmien välisten terveyserojen seurannassa ja raportoinnissa.
Hyvinvointijohtaminen (vastuutahojen nimeäminen, terveysvaikutusten ennakkoarviointi ja hyvinvointitavoitteiden huomioiminen päätöksenteossa) on myös kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta
huomiota tulee edelleen kiinnittää hyvinvointitavoitteiden huomioimiseen käyttötaloussuunnitelman
ohjeistuksessa, kuntastrategian valmistelussa ja toimeenpanosuunnitelmien laatimisessa. Näistä Heinola sai 0 pistettä.
Sitoutuminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön näkyi ainoastaan savuttomaksi kunnaksi
julistautumisessa ja turvallisuussuunnitelman laatimisessa. Kehitettävää on edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden näkyväksi tekemisessä talous- ja toimintasuunnitelmassa, kuntastrategiassa ja tarkastuskertomuksessa.
Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman myötä toivotaan kiinnostuksen lisääntyvän poikkihallinnollisten terveyttä edistävien toimintojen suunnitteluun, resursointiin, seurantaan ja arviointiin Heinolan
kaupungissa. Kertomukseen valittujen indikaattoreiden seuranta ja seurantatiedon saaminen ja hyödyntäminen mahdollistavat tulevaa talouden- ja toiminnan suunnittelua kuntalaisten hyvinvoinnin
lisäämiseksi ja terveyden edistämiseksi. Kuntalaisten osallistaminen ennalta ehkäisevien palvelujen
suunnitteluun ja toteuttamiseen, vastuunottaminen valinnoistaan sekä jatkuva tutkitun tiedon jakaminen toimivat pohjana hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä.
Kaupunginhallitus 19.8.2013:
Laaditaan mielenterveys- ja päihdestrategia ja kaupunginjohtajan johtoryhmä alkaa seurata / raportoida terveydenedistämisen aktiivisuutta ja laatii sille indikaattorit.
Sosiaalipalvelut ja nuorisopalvelut
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tähän panostaminen tulee jatkossa sisällyttää Heinolan kaupungin strategiaan. Tämä antaa selkeän viestin ja toimeksiannon johtamistyöhön toimialoille; esimiehet ja henkilöstö tarvitsevat koulutus- ja valmennusresursseja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
toimintamallien omaksumiseksi ja kehittämiseksi, jotta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen muuttuu luontevaksi käytänteeksi osana jokaisen perustyötä.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu mitä suurimmassa määrin peruspalveluissa kuten
sosiaalipalveluissa; päivähoidossa, sosiaalityössä ja vanhuspalveluissa. Riittävien resurssien (henkilökunta, osaaminen) turvaaminen näissä takaa myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumisen. Heinolan kaupungin profiloituminen houkuttelevaksi työnantajaksi on avainasemassa jotta peruspalveluihin saadaan rekrytoitua osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa.
31
Osallisuuden lisäämiseksi luottamushenkilöille ja kuntalaisille tulee järjestää keskustelufoorumeita
hyvinvointikertomuksessa ja –suunnitelmassa esiin nostettujen painopisteiden aihealueista ja niihin
liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Nuorisopalveluissa nähdään myös, että palveluissa tulee
aktiivisemmin kuulla lasten ja nuorten mielipidettä heitä koskevassa päätöksenteossa.
Tekniset palvelut
Myös tekniseen toimeen liittyvillä palveluilla on merkittävä osa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä. Tekninen toimi voi vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin mm. aikatauluttamalla pölyn ja
hiekanpoisto kaduilta siten, että vilkkaiden katujen kuten Siltakadun sekä koulujen ja päiväkotien läheisyys putsaaminen tehdään ensimmäisenä. Myös riittävien määrärahojen varaaminen ravitsemuksellisesti laadukkaiden raaka-aineiden hankkimiseksi edistää hyvinvointia. Erittäin tärkeä osa kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttamista on ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävien asuinalueiden kaavoittaminen.
7.1.
Päihde- ja mielenterveyshaittojen ehkäisy
Kaupunginhallituksen esityksen mukaan Heinolassa tehdään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
vuosille 2014-2016. Suunnitelman laatimisesta vastaa Heinolan kaupungin hyvinvointipalvelujohtaja
yhdessä hyvinvointityöryhmän kanssa, ja sitä työstetään yhdessä kaupungin eri palvelualueiden kanssa. Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät asiat koskettavat kaikkia kuntalaisia ja kaikkia palveluita.
Miten elinympäristömme on hyvää mielenterveyttä edistävä, miten voimme ehkäistä päihdehaittoja ja
miten kehitämme mielenterveys- ja päihdepalveluita niin että ne ovat asiakaslähtöisiä ja joustavasti
saatavilla.
”Ehkäisevän päihdetyön onnistuminen kunnissa riippuu paljolti siitä, miten hyvin luottamusmiehet ja
kunnan johtavat viranhaltijat ovat tietoisia päihdetyön ehkäisevästä merkityksestä ja koko kuntayhteisön tuen tärkeydestä. Ehkäisevän päihdetyön onnistumisen takaa aktiivinen luottamushenkilö, joka on
hyvin selvillä ehkäisevän päihdetyön merkityksestä ja mahdollisuuksista ja osaa nähdä sen oman kuntansa poliittisesta ja strategisesta näkökulmasta.” (THL 2010; Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa).
Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin, ja kunnan tehtävä on luoda työlle riittävät edellytykset. Kunnan
peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan ja suuri osa työstä tapahtuu peruspalveluissa. Laadukas ja koordinoitu ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus edellyttää johtamista ja poliittisen
tason sitoutumista. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että ehkäisevä päihdetyö on pitkäjänteistä, koordinoitua ja kaikkiin kuntalaisiin kohdistuvaa. Työn tavoitteiden ja keinojen tulee olla kirjattu valtakunnallisiin ohjelmiin suhteutuvaan strategiaan, ja työn koordinointiin tulee olla osoitettu väkilukuun nähden riittävä resurssi.
Ehkäisevä päihdetyö tulee kohdentua kaikille tasoille, ja eri toimijoiden tehtävien kokonaisuudessaan
tulee olla selkeät ja tähdätä samaan tavoitteeseen. Paikallista päihdepolitiikkaa ja ehkäisevää päihdetyötä tulee tehdä monin erilaisin, vaikuttaviksi todetuin toimin ja työllä tulee vaikuttaa sekä päihteiden
kysyntään, tarjontaan että haittoihin. Ajanmukaisella tiedolla, osaamisella ja menetelmillä kunnan
ehkäisevä päihdetyö on vaikuttava ja kustannustehokas keino vähentää kuntalaisten kärsimystä ja
turvattomuutta. Osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon sijoitetut voimavarat ovat kunnalle kannattava
sijoitus.
Yleistä
Kunnalla on monia keinoja käytettävissään ehkäistä päihdehaittoja. Kunta voi päättää julkisten tilojen
päihteettömyydestä sekä omien tilojensa alkoholimainonnasta. Kunta voi myös vaikuttaa alkoholin
vähittäismyymälöiden, Alkon ja ravintoloiden sijaintiin antamalla lausunnon sijainnin asianmukaisuudesta ja sen mahdollisista häiriöistä ja muista haitoista lähiympäristölle. Sen lisäksi että kunta tuottaa
palveluja kuntalaisille, se on myös työnantaja ja tässä tehtävässä vastaa työntekijöidensä hyvinvoinnista. Luomalla työpaikalle yhteiset päihteisiin liittyvät pelisäännöt ehkäistään päihdehaittoja.
32
Asiakastyö kaikissa peruspalveluissa
Ehkäisevän päihdetyön eettiset periaatteet korostavat asiakkaan oikeutta saada tietoa ja palveluja.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihteiden riskikäyttö tulee puheeksi, sitä enemmän työntekijällä on
keinoja auttaa asiakasta. Puheeksi otto johtaa parhaimmillaan asiakkaan havahtumiseen ja muutokseen ennen kuin päihteistä on tullut ongelma. Kaikilla peruspalveluissa toimivilla tulee olla hallussaan
puheeksi ottamisen työmenetelmät ja käytännöt (mm. huolen vyöhykkeistö, audit-testi, miniinterventio, motivoiva haastattelu).
Lapset ja nuoret
Kouluissa tulee olla ehkäisevän päihdetyön suunnitelma; koulun työntekijöiden, oppilaiden ja vanhempien yhteistä sopimusta siitä, miten koulussa ehkäistään päihteiden kysyntää ja tarjontaa sekä päihteistä aiheutuvia haittoja. Käytännössä ehkäisevän päihdetyön suunnitelma kouluissa sisältää toimintamallin ehkäisevään päihdetyöhön ja varhaiseen puuttumiseen, yhteistyöhön, hyvinvoinnin vahvistamiseen, ongelmatilanteisiin ja hoitoonohjaukseen sekä tukitoimien käynnistämiseen. Myös nuorisotiloissa tulee olla pelisäännöt, joiden noudattamista seurataan ja valvotaan sekä ehkäistään päihdehaittoja. Jokaisella nuorten kanssa työskentelevällä aikuisella tulee olla hallussaan puheeksi ottamisen
työmenetelmät ja käytännöt sekä valmiudet puuttua mm. päihteiden välittämiseen alaikäiselle.
Turvallinen ja tasapainoinen lapsuus on sekä lapsen oikeus että lasta vahvasti myös päihdehaitoilta
suojaava tekijä. Asiakastyössä –myös aikuisille suunnatuissa palvelutapahtumissa- tulee kuulla lasta ja
arvostaa hänen kokemuksiaan. Mikäli kohtaamisissa herää huoli lapsen tilanteesta, on huolen puheeksi ottaminen kaikkien aikuisten tehtävä. Mm. huolen vyöhykkeistöä voi käyttää työvälineenä huoleen
reagoimisessa ja puheeksi ottamisessa lapsen ja perheen kanssa.
Aikuiset
Alkoholin riskikäytön tunnistaminen peruspalveluissa on tärkeää, koska alkoholin suurkulutus on monen sosiaalisen, terveys- ja työkykyongelman taustalla. Mini-interventio on yksi todistetusti vaikuttavimmista keinoista vaikuttaa päihteiden käyttöä vähentävästi ennen alkoholiriippuvuuden kehittymistä. Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholinkäytön puheeksi ottoa ja riskikulutuksen tunnistamista
terveydenhuollossa.
Ikäihmiset
Ikäihmisten ehkäisevässä päihdetyössä on periaatteessa käytettävissä samat työmenetelmät kuin aikuisillakin. Ikäihmisten kanssa toimiessa tulee kuitenkin muistaa, että esimerkiksi alkoholin käytön
riskirajat ovat yli 65-vuotiailla alhaisemmat kuin työikäisillä. Turvallisen alkoholin käytön rajat riippuvat
kunkin senhetkisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä sekä mahdollisesta lääkityksestä. Ikäihmisten
kanssa työskenteleville onkin kehitetty omat, sovelletut työvälineet alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukee. Työvälineitä voidaan käyttää ikäihmisillä mm. arvioitaessa uuden hoito-/ palvelusuhteen alussa palvelun tarvetta, terveystarkastuksissa ja kotikäynneillä.
7.2.
Lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen
Toimivat peruspalvelut
Kaikille tarjolla olevien palvelujen riittävyys sekä saatavuus ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen perusta. Palveluiden matala kynnys helpottaa tuen hakemista ja monialaisuus avun monipuolisuutta ja palveluohjausta eri työmuotojen välillä. Hallinnolliset rakenteet Heinolassa antavat hyvät toimintaedellytykset sektorirajat ylittävälle monialaiselle toiminnalle. Onnistunut yhteinen työ vaatii esteiden
poistamista ja kannustavaa ilmapiiriä kaikilla tasoilla: tiimeissä, työyhteisöissä, johtamisessa ja monialaisen työn koordinoinnissa. Se vaatii myös luottamusorganisaation täyden tuen.
Heinolan tulee jatkossakin olla mukana palvelurakenteita uudistavissa valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Toimintamallien juurruttaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, josta Heinolalla on hyviä
kokemuksia. Uusista rakenteista yksi on perhekeskusajattelu, joka on kirjattuna merkittäviin strategisiin asiakirjoihin ja näyttäytyy Heinolassa sekä saman katon alle koottuina lapsiperheiden palveluina,
33
monialaisena ryhmätoimintana, perheiden kohtaamispaikkoina että yhteen sovittavan johtamisen
käytänteinä.
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus toiminnassa
Asiakkaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa, tiedottamisessa, toteutuksessa ja arvioinnissa
tulee jatkossa edelleen vahvistaa. Perheiden näkökulma on tärkeä ja heillä on paljon annettavaa toiminnalle. Osallisuuden kokemus liittyy kuulluksi tulemiseen, kohtaamisiin ja yhteisöllisyyteen. Nämä
luovat turvallisuuden tunnetta ja rakentavat luottamusta. Tuki lasten ja nuorten sekä vanhempien
omaan vastuun ottoon on tärkeää. Yksilö- ja perhekohtaisten palvelujen rinnalle tulee jatkossa edelleen lisätä ryhmämuotoisia ja yhteisöllisyyttä lisääviä tukimuotoja. Vertaistuen ja ammatillisen tuen
yhdistäminen avartaa tuen näkökulmaa. ”Yhteistyön” muuttuminen ”yhteiseksi työksi” vahvistaa
myös eri alojen ja eri organisaatioissa toimivien ammattilaisten keskinäistä tuttuutta, osaamisen jakamista ja osallisuuden kokemusta.
Yhdessä sovitut painopistealueet
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on valintoja. Tämä raportti esittää laajan
joukon erilaisia hyvinvoinnin osatekijöitä ja niiden tilaa ja kehitystä Heinolassa. Haaste syntyykin arvioidessa, onko jokin hyvinvoinnin alue tärkeämpi kuin toinen. Koska vaikuttavuutta lisäävät samanaikaiset, samansuuntaiset toimenpiteet, joitakin panostamisen arvoisia teemoja on mahdollista nostaa:
1.
Hyvän kehityssuunnan vahvistaminen: lasten ja nuorten hyvinvoinnin positiivinen kehitys
(esim. alkoholi, vanhemmuuden puute, terveyden kokemus).
2.
Lasten elämään liittyvien riskien havaitseminen: siirtymävaiheisiin panostaminen ja poikien
huomioiminen joidenkin indikaattorien kohdalla sekä varhainen tuki ja nopea apu (esim. tupakka, huumekokeilut, koulukiusaaminen, mielenterveysongelmat).
3.
Vanhempien oman hyvinvoinnin vahvistaminen.
4.
Toimiva parisuhde tai yksin-/ yhteishuoltajuus: olemassa olevat tukimuodot ja toimintamallit
verkostolle tutuksi.
5.
Riittävä ammatillinen ja vertaistuki: ennaltaehkäisevää tukea tarjolle merkittävissä ikävaiheissa
kaikille perheille (”ennen kuin...”), systemaattisesti tarjottua tukea erilaisiin haastaviin elämäntilanteisiin (”heti kun…”) ja kohdennettua tukea (”sitten kun…”)!
Riittävien resurssien varmistaminen
Ehkäisevä lastensuojelu kuuluu kaikille. Toiminnan resursointi on johtajien ja luottamusorganisaation
käsissä. Panostaminen lapsiin ja perheisiin kannattaa, sillä se maksaa ajan kanssa itsensä moninkertaisesti takaisin. Resursoinnin kannalta keskeisiä ovat:
1.
Ammattitaitoinen ja työssään jaksava henkilöstö: julkinen sektori yhdessä kolmannen sektorin
toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa.
2.
Osaaminen, jonka monialainen yhteistyöverkosto yhteiseen työhön tuo: osaamisen kehittäminen, hyödyntäminen ja jakaminen.
3.
Aikaa kohtaamisille asiakkaiden kanssa ja verkoston kesken: kohtaaminen on osa toiminnan
vaikuttavuutta ja yhteiset toimintamallit vaativat tuttuutta toimijoiden kesken sekä aikaa yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin.
4.
Toiminnan puitteet: tilat, välineet ja tarvikkeet.
34
LIITTEET
Liite 1
Heinolan kaupungin hyvinvointityöryhmä ja sen teemaryhmät
Liite 2
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Liite 3
Heinolan PYLL-analyysi vuosilta 2004-2008
Liite 4a
Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot,
jossa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme
Liite 4b
Aikasarjat kehittämiskohteita kuvaavista indikaattoreista vuosilta 2000 – 2012
Liite 5
Yhteenveto kehittämiskohteista, toimenpiteistä vuosina 2013 – 2014, toimenpiteiden
toteutuminen 30.4.2014 ja jatkotoimenpiteet vuosina 2014 - 2015
35
LÄHTEET
Hallitusohjelma 2007-2011.
Hallitusohjelma 2012-2015.
Kansanterveyslaki (2005/928)
Kautto 2006. Suomalaisten hyvinvointi 2006.
Kortteinen & Tuomikoski 1998. Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä.
Kuntalaki (1995/365)
Lastensuojelulaki (2007/417)
Oppilas- ja oppilashuoltolaki (2013/1287)
Perustuslaki (1999/731)
Puolustusvoimat 2013.
Saaristo, Alho, Ståhl & Rimpelä 2010. Terveydenedistämisaktiivisuutta perusterveydenhuollossa kuvaavat tunnusluvut ja niiden raportointi – menetelmäraportti.
Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005. Terveyden edistäminen esimerkein: käsitteitä ja selityksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2001. Terveys 2015 –kansanterveysohjelma.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2006. Terveyden edistämisen laatusuositus. Julkaisuja 2006:19.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2007. Hyvinvointi 2015 –ohjelma. Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita.
Julkaisuja 2007:3.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Kansallisten terveyserojen kaventamisohjelma 2008-2011.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2012. Kaste-ohjelma 2012-2015.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Lastensuojelun laatusuositus. Julkaisuja 2014:4
Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Toimiva lastensuojelu, toteuttamissuunnitelma vuosille 2014-2019.
Raportteja ja muistioita 2014:19
Stakes 2004. Kuntien hyvinvointikertomus. Aiheita 7/2004.
Ståhl ym. (toim.) 2006. Health in All Policies. Prospects and Potentials. (Terveys kaikissa politiikoissa)
Terveydenhuoltolaki (2010/1326)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. Hyvinvointikertomus. Saatavissa osoitteessa
http://thl.fi/hyvinvointikertomus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. SOTKAnet-tilastotietokanta.
36
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010. Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa.
Tukia, Lehtinen, Saaristo & Vuori 2011. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa.
Perusraportti kuntajohdon tiedonkeruusta 2011.
KAUPUNGINJOHTAJAN JOHTORYHMÄ
=hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä
Tekninen toimi
Sivistystoimi
Sosiaali- ja
terveystoimi
Sosiaali- ja
terveysjohtaja
= hyvinvointiryhmän
pj ja prosessin johtaja
HEINOLAN HYVINVOINTIRYHMÄ
= terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjausryhmä
Hyvinvointipalvelujohtaja
= hyvinvointiryhmän
sihteeri ja
hyvinvointikoordinaattori
Nuorten
työrengas
OH-EO:n
työryhmä
Nuorten
ääni
Hei PETE
Ikäihmisten
työryhmä
Perhekes.
johtotiimi
Terveysliikuntahanke
Kansanterveys
Päivitetty 4.1.2012/ KK
Liite 1
1
Liite
2
HEINOLAN
KAUPUNKI
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
2014
2
Sisällysluettelo
1. SUUNNITELMAN PERUSTA JA TAUSTA ................................................................................................ 3
2. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT ................................................................................................................ 6
Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö ......................................................................................................... 6
Aikuissosiaalityö ........................................................................................................................................12
Varhaiskasvatus .........................................................................................................................................12
Opetus- ja koulutus ....................................................................................................................................13
Nuoriso- liikunta- ja kirjastopalvelut ..........................................................................................................14
Erityispalvelut ............................................................................................................................................16
Seurakuntien ja järjestöjen tuottamat palvelut lapsille ja lapsiperheille, yksityisten palveluntuottajien
tuottamat palvelut .....................................................................................................................................18
Turvallisuuspalvelut ...................................................................................................................................21
3
1. SUUNNITELMAN PERUSTA JA TAUSTA
Heinolan kaupungin ensimmäinen Lastensuojelun suunnitelma hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2009,
suunnitelma tarkistettiin ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2011.
Heinolan lastensuojelun sijaishuollon, erityisesti laitoshoidon kustannukset, kasvoivat lastensuojelulain
uudistuksen myötä siinä määrin, että kaupunginjohtaja antoi syksyllä 2011 sosiaali- ja terveysjohtajalle ja
sivistystoimenjohtajalle tehtäväksi koota työryhmä, jonka toimeksiantona oli laatia lyhyen aikavälin toimenpideohjelma lastensuojelun kriisitilanteen saamiseksi hallintaan. Kustannusten lisäksi Heinolassa kodin
ulkopuolelle sijoitettujen 0-17- vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavan ikäisistä oli vuonna 2012 neljänneksi korkein Suomessa. Työryhmän tuli myös arvioida oman lastensuojeluyksikön perustamisen tarpeellisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hallita paremmin lastensuojelukustannuksia tulevaisuudessa.
Työryhmä laati lyhyen aikavälin toimenpideohjelman lastensuojelun kriisitilanteessa. Ohjelma hyväksyttiin
sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sivistyslautakunnassa. Kaupunginhallitus ja –valtuusto käsittelivät toimenpideohjelmasta lastensuojeluyksikön perustamisehdotusosaa. Varsinaista yksikköä ei perustettu, mutta
valtuuston päätöksellä lisättiin määrärahoja avohuoltoon.
Toimenpideohjelman sisältämät pitemmän aikavälin kehittämis- ja tutkimustyötä vaativat osatekijät, kuten
asenteiden muuttaminen, siirtyminen poislähettämisen kulttuurista lähellä tukemiseen ja auttamiseen,
vaativat edelleen merkittäviä ponnisteluja.
4
Kuva 1
Lastensuojelun toimenpideohjelman asemoituminen lastensuojelun kehittämishankkeen
kokonaisuuteen (v. 2012).
Lastensuojelussa toimenpideohjelman laadinnan jälkeen merkittävä kehittämistyö jatkui Sateenkaarihankkeena, jossa oli lastensuojelun lisäksi kaksi muuta kehittämiskohdetta: johtamisjärjestelmän kehittäminen ja kotikuntoisuuden edistäminen.
Lastensuojelulain (2007/417) keskeisimmät pykälät suunnitelman laadinnan osalta ovat seuraavat:
3§
Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, sekä ehkäisevä lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja
huostaanotto, sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.
Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan
vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palveluiden piirissä, kuten äitiys- ja
lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava
erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
8§
Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tue-
5
taan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa.
11 §
Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, muiden viranomaisten samoin kuin muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluja
järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa.
12 §
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä
lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja
heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta onkin eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelusuunnitelma) hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lastensuojelun suunnitelman tulee ylittää
hallintokuntien rajat ja kattaa laajasti lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Suunnitelma voidaan liittää osaksi kunnan hyvinvointi- tai lapsipoliittista ohjelmaa. Suunnitelman on oltava
lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Heinolassa on päädytty liittämään lastensuojelun suunnitelma hyvinvointisuunnitelmaan ja –
kertomukseen. 1.8.2014 tulee voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Samaan aikaan lastensuojelulaki
muuttuu siltä osin, että lastensuojelusuunnitelma muuttuu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi.
6
2. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT
Lapsiperheiden palvelujen tarkoitus on edistää lapsen kasvuoloja, joka tarkoittaa vanhempien tukemista,
ympäristön lapsiystävällisyyttä sekä palveluiden riittävyyden, saatavuuden ja laadun varmistamista. Vastuu
ehkäisevästä työstä kuuluu eri hallinnonaloille (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi ja nuorisopalvelut) ja
sitä tehdään kunnan, yksityisten ja järjestöjen lapsiperheiden palveluissa. Lastensuojelun ehkäisevän työn
velvoite koskee kaikkia niitä toimipisteitä, joissa luontevasti muutoinkin tavataan lapsia ja lapsiperheitä.
Lastensuojelulain ennalta ehkäisevä toimintaperiaate edellyttää kaikilta lapsiperheiden parissa työskenteleviltä tietoista ja vastuullista havainnointia ja huolenpitoa lapsen hyvinvoinnista.
Ehkäisevän työn tehtävät ovat osa lapsiperheiden perus- ja erityispalveluiden perustehtäviä, erottamaton
osa normaaleja palveluita. Niissä tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia vanhempien huolenpidon
ja kasvatuksen rinnalla. Tärkeää on huomioida lapsen hyvinvointi ja etu, kun järjestetään vanhemmille hoitoa esim. mielenterveyspalveluissa tai päihdehuollossa. Ehkäisevää työtä tehdään moniammatillisesti ja
ylisektorisesti eri hallintokuntien välillä. Laki edellyttää, että kunnassa suunnitellaan ja toteutetaan laajaalaista ja suunnitelmallista lasten ja perheiden ongelmia ehkäisevää toimintaa, toisin sanoen edistetään
hyvinvointia. Tämän lainkohdan toteuttamiseen tulee osallistua kaikkien lasten ja perheiden kanssa toimivien hallintokuntien.
Perheiden kanssa toimivien tahojen monipuolinen yhteistyö ja yhteinen työ toteutuu Heinolassa monipuolisena. Perhekeskustoiminnan tarkoituksena on vahvistaa vanhempien omaa selviytymistä ja sosiaalista
verkostoitumista vanhemmuuden eri vaiheissa. Proomu- ja Silta-hankkeiden aikana kehitty toimintamalli on
juurtunut osaksi olemassa olevaa muuta toimintaa. Vanhemmille suunnattu vertaisryhmätoiminta ja fyysinen perhekeskus Tommola-talossa antavat puitteet perheiden, ammattilaisten ja vapaaehtoisten kohtaamisille. (www.heinolanperhekeskus.fi).
Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö
Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö perustettiin 1.1.2010. Yksikön esimiehenä on hyvinvointipalvelujohtaja ja yksikössä työskentelevät äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat, koulupsykologit ja terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, koulukuraattorit, lastensuojelun sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lapsiperheiden kanssa työskentelevät sosiaaliohjaajat,
psykiatriset sairaanhoitajat, päihdesairaanhoitaja, lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä, lastenvalvoja,
osastonsihteeri ja toimistosihteeri. 1.4.2014 alkaen Lasten ja perheiden palvelut- yksikkö on jaettu viiteen
työryhmään: terveysneuvonta (11), lastensuojelu (16), perhetyö (9), erityistyöntekijät (7) ja päihde- ja mielenterveystyö (4). Jokaisella työryhmällä on lähiesimies.
Lapsiperheiden sosiaalityö
Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen
kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Kaikilla perheillä ja lapsilla on joskus vaikeuksia. Toisinaan
vaikeudet ovat sellaisia, etteivät ne ratkea lapsen omassa elinpiirissä, vaan niiden ratkaisemiseen tarvitaan
lastensuojelun tukea.
Lastensuojelun tehtävänä on tukea vanhempia ja huoltajia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelu jakautuu avohuollon palveluihin, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Suurin osa lapsiperheiden sosiaalityöstä painottuu avohuollon palveluihin, joissa perhettä tuetaan jotta lapset voisivat kasvaa ja kehittyä
omissa kodeissaan.
7
Heinolan lapsiperheiden sosiaalityössä työskentelevät johtava sosiaalityöntekijä, neljä sosiaalityöntekijää,
lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä, lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä, kolme sosiaaliohjaajaa sekä
kuusi perheohjaajaa. Lastensuojelutarpeen selvityksen hoitaa sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja työpari.
Lastensuojeluasiakkuuden jatkuessa avo-, sijais- ja jälkihuollon tehtäviä hoitavat alueiden sosiaalityöntekijäsosiaaliohjaaja työparit. Lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä työskentelee pääsääntöisesti yläkouluikäisten lasten asioissa. Perheohjaajat tekevät lastensuojelun kuntouttavaa perhetyötä pääasiassa perheiden kotona. Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaita ovat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Lastensuojelutyötä tehdään yhdessä perheiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lapsiperheiden sosiaalityön toiminta-ajatus
toimintamme perusta on lastensuojelulaki ja lapsen etu
tarjoamme lapsiperheille tukea tilanteissa,joissa omat voimavarat eivät yksin riitä
palvelujamme ovat ohjaus, neuvonta, perhetyö, taloudellinen tuki ja muiden lapsiperheen tarvitsemien tukipalvelujen ja tukimuotojen järjestäminen
teemme työtä asiakasta ja yhteistyökumppania arvostaen, kuunnellen ja kuullen
Lapsiperheiden sosiaalityössä periaatteena ovat asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet, lapsen etu, vuorovaikutus, työntekijöiden työn laatu sekä vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri.
Heinolassa toimii työntekijöiden tukena lastensuojelulain mukainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä,
joka kokoontuu säännöllisesti. Ryhmässä on edustus varhaiskasvatuksesta, koulusta, terveysneuvonnasta
sekä päihde-ja mielenterveystyöstä. Ryhmällä on mahdollisuus konsultoida lastenpsykiatria ja muita erityisasiantuntijoita.
AVOHUOLTO
Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimet ovat siten ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden.
Avohuollon tukitoimien on kuitenkin oltava lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia,
mahdollisia ja riittäviä. Avohuollon tukitoimet ovat perheelle vapaaehtoisia. Palvelut järjestetään suunnitelmallisesti ja kirjataan asiakassuunnitelmaan.
Avohuollon tukitoimia ovat
1) tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen;
2) lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä;
3) tukihenkilö tai -perhe;
4) lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja;
5) perhetyö;
6) koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon;
7) vertaisryhmätoimintaa;
8) loma- ja virkistystoimintaa; sekä
9) muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia.
Heinolassa on kehitetty tukimuotoja perheille kunnan omana toimintana. Perheisiin suunnattaviin palveluihin on perustettu uusia vakansseja, joka on vähentänyt ostopalveluiden tarvetta.
8
Kuntouttava perhetyö
Kuntouttava perhetyö on yksi lastensuojelun asiakkuudessa olevan perheen avohuollon tukitoimista ja sitä
tehdään pääsääntöisesti perheen kotona, perheen arjessa. Kuntouttavaa perhetyötä tekevät perheohjaajat.
Perhetyö on perheen oman elämänhallinnan tukemista ja ohjaamista, jonka tavoitteena on perheen voimavarojen vahvistuminen. Työskentely perustuu yhdessä perheen kanssa laadittuun suunnitelmaan, johon
kirjataan työn tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.
SIJAISHUOLTO
Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun ja kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen
järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja
hyvinvointi lapsen yksilöllisen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Sijoittava kunta on vastuussa siitä, että sijaishuoltopaikka on lapsen tarpeen mukainen.
Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshoitona. Huostaanotettu lapsi voidaan poikkeuksellisesti ja enintään 6 kuukauden ajaksi sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi
ja kasvatettavaksi. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan ja tahdonvastaisissa huostaanotoissa hallinto-oikeuden huostaanottama lapsi.
Lapsen sijaishuoltopaikan valinnan lähtökohtana tulee olla lapsen omat tarpeet. Sijaishuoltopaikan valinnassa huomioidaan sijoituksen taustalla olevat tekijät ja se, miten tarpeisiin pystytään vastaamaan. Erityisen tärkeää on myös ottaa huomioon lapsen mahdollisuudet pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin.
Perhesijoitusta suunniteltaessa kartoitetaan läheisverkosto sekä tehdään tarvittaessa yhteistyötä Lahden
seudullisen perhehoitoyksikön kanssa.
JÄLKIHUOLTO
Lapselle ja nuorelle on järjestettävä jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Nuorella on oikeus jälkihuoltoon myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja kohdistunut lapseen yksin. Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava, että
lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon tavoitteet. Jälkihuollon palvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Jälkihuollon palveluja voi olla esimerkiksi taloudellinen tukeminen, opiskelujen, harrastusten ja työllistymisen tukeminen sekä psykososiaalinen tuki. Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan ohjausta ja
neuvontaa itsenäisen elämän taitoihin.
Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Tämän
jälkeen sosiaalityöntekijän tulee ohjata nuori käyttämään muita kunnan järjestämiä yleisiä palveluja. Kunnalla on velvollisuus järjestää jälkihuolto, mutta sen vastaanottaminen on nuorelle vapaaehtoista. Kunta voi
järjestää jälkihuollon itse, tai ostaa sen joko sijoituspaikalta tai muulta yksityiseltä palvelun tuottajalta. Mikäli nuori jää asumaan sijoituspaikkakunnalle, on järkevää ostaa tuki sijoituspaikkakunnalta.
9
Terveydenhuolto
Lasten ja perheiden palvelut -yksikössä toimii 11 terveydenhoitajaa äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluettä opiskelijaterveydenhuollossa.
Neuvolan palvelut:
perhevalmennus, toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä terveydenhoitajien, fysioterapeuttien, perhetyöntekijöiden, psykologin, seurakunnan ja päivähoidon kanssa
äitiysneuvola, terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset ja lääkärintarkastukset lastenneuvola, vanhempien tapaamiset ennen ja jälkeen lapsen syntymän sisältäen kotikäyntejä ja varhaisen vuorovaikutuksen haastattelun
laajennetut terveystarkastukset (terveydenhoitaja+lääkäri)
perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja tekevät yhteisen kotikäynnin ensisynnyttäjien luokse raskausaikana
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Heinolan kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma on laadittu ja se tarkistetaan vuosittain. Kouluterveydenhuollossa työskentelee kaikkiaan 4,2 terveydenhoitajaa ja koululääkäri. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen suosituksen mukaan kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohden tulee olla korkeintaan 600
oppilasta ja koululääkärillä vähintään yksi viikkotyöpäivä 500 oppilasta kohti. Koululääkärin osallistuminen
esim. kerran kuukaudessa oppilashuoltotyöhön olisi toivottavaa, mutta se ei tämän hetkisillä resursseilla
toteudu.
Kouluterveydenhuollon tehtävät:
osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä
seurata, arvioida ja tukea oppilaan hyvinvointia ja terveyttä terveydenhoidon ja lääketieteen asiantuntemuksella
osallistua yhdessä muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan erityisopetuksen järjestelyihin
Kouluterveydenhuollon tavoitteena on vuoden 2014 aikana toimeenpanna uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolainsaadännön edellyttämät velvoitteet.
Äitiys- ja lastenneuvolan resurssit vastaavat sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia, mutta kouluterveydenhuollon eivät vastaa. Opiskelijaterveydenhuolto Salpauksessa on hieman paremmin resursoitu. Heinolassa oleva vajaus koulupsykologin palveluissa heijastuu suoraan kouluterveydenhoitajan työmäärään. Kouluterveydenhuollon toimitilat ovat puutteellisia mm. odotustilojen, äänieristyksen ja vastaanottotilojen
suhteen.
Heinola ostaa perheneuvolapalvelut Päijät-Hämeen perheneuvolalta. Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatriset palvelut eivät toimi riittävän hyvin.
Heinolassa toimii lasten kuntoutustyöryhmän. Kuntoutustyöryhmä kokoontuu keran kuukaudessa käsittelemään neuvolaikäisten lasten kehitykseen, käyttäytymiseen tai kasvuympäristöön liittyviä asioita. Lasten
erilaisten taitojen ja vaikeuksien arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa tarvitaan usein eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Työryhmässä pohditaan tarvittavien tukitoimien, lisätutkimusten ja kuntoutuksen ohjauksen tarvetta.
10
Psykologipalvelut
Heinolan peruspalveluissa on kolme psykologia, joista 1,5 on kohdennettu terveyskeskuksen käyttöön ja 1,5
koulujen käyttöön. Tällä hetkellä terveyskeskuksen käytössä on yksi psykologi ja kouluilla yksi psykologi.
Ostopalveluina hankitaan kahdelta psykologilta palveluita (1 pv/vko ja 90 h/kk) 31.12.2014 asti.
Terveyskeskuspsykologi on käytettävissä, kun tarvitaan lyhytkestoista kriisiluontoista apua (1 - 3 krt), elämäntilanteen selvittelyä, ohjausta lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, tukea vanhemmuuteen, alle kouluikäisten kehitystaso- tai koulukypsyystutkimuksia. Tällä hetkellä terveyskeskuspsykologin työ on tutkimuspainotteista.
Peruskoulussa koulupsykologin työssä korostuvat oppilaiden oppimisvaikeudet, käytös- ja tunne-elämän
ongelmat ja oppilaiden perheeseen liittyvät asiat. Lukion oppilailla työ painottuu opiskelijoiden mielenterveysasioihin, ihmissuhdevaikeuksiin ja perheiden ongelmiin. Koulupsykologin työ on oppilaiden ja heidän lähiyhteisönsä kokonaisvaltaista tukemista ja psykososiaaliseen selviytymiseen vaikuttamista. Oppilasmäärä psykologia kohden ylittäisi valtakunnallisen suosituksen, vaikka vakanssit olisivat täytettyinä.
Riittävät peruspalvelut vähentäisivät erityispalveluiden tarvetta. Toisinaan toisella paikkakunnalla olevat
erikoissairaanhoidon tai perheneuvolapalvelut saattavat estää hoidon toteutumisen. Perheellä ei aina ole
käytännön mahdollisuuksia tai riittävää motivaatiota suoriutua säännöllisistä, pitkäkestoisistakin käynneistä
Lahdessa. Psykologipalvelujen vajaus on yksi merkittävä tekijä joka heijastuu lastensuojelun tarpeeseen
(riittämätön tuki perheille ja lapsille/nuorille) ja heikentää perheen kokonaisvaltaista tukemista. PäijätHämeen perheneuvola ei toistaiseksi järjestä pysyviä sivuvastaanottoja Lahden ulkopuolella. Perheneuvolan pikkulapsityöryhmän toimintaan kuuluu konsultaatiokäynnit perheneuvolan toimialueen kuntiin.
Puhe- ja toimintaterapia
Lasten ja perheiden palvelut- yksikössä työskentelee puheterapeutti ja toimintaterapeutti. Henkilöstön
saatavuudessa on ajoittain vaikeuksia.
Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka avulla tutkitaan ja kuntoutetaan lapsen sensomotorisia (mm.aistitiedon käsittely, liikunnalliset taidot), kognitiivisia (mm.tarkkaavaisuus, keskittymiskyky, muistitoiminnot) ja psykososiaalisia (mm. itseilmaisuun ja vuorovaikukseen liittyvät tekijät) valmiuksia ja taitoja.
Arvioinnissa käytetään erilaisia standardoituja testejä, vapaan ja ohjatun toiminnan/leikin tarkkailua, vanhempien ja hoitohenkilöstön haastatteluja sekä erilaisia kyselykaavakkeita. Toimintaterapiaan tullaan aina
lähetteellä. Toimintaterapia-arvioinnin pohjalta suunnitellaan kuntoutuksen tavoitteet yhdessä vanhempien sekä muun hoitavan henkilöstön kanssa.
Toimintaterapeutti kuntouttaa erilaisia toiminnan osa-alueita, esim. hieno- ja karkeamotoriikka, aistitoiminnat, näönvarainen hahmottaminen, keskittymiskyky, ohjeiden mukainen toiminta, käsitys omasta itsestä ja omista taidoista. Toimintaterapiassa voidaan myös harjoitella päivittäisiä toimintoja kuten pukeutumista, ruokailua ja ympäristössä asioimista. Toimintaterapiassa käytetään monenlaisia toimintoja (esim.
pöytätason tehtävät, luovat toiminnat, liikunnalliset harjoitukset), joita sovelletaan palvelemaan lapsen
kuntoutustavoitteita. Leikki on olennainen osa lapsen terapiaa. Lapsen ikätasoisen psyykkisen ja sosiaalisen
kehityksen tukeminen on myös tärkeää. Yhteistyö vanhempien sekä muiden erityistyöntekijöiden, päiväkodin, koulun ja muiden lapsen kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa kuuluu oleellisesti toimintaterapeutin työhön.
Esimerkkejä asiakasryhmistä:
lapset, joilla on lieviä neurologisia häiriöitä, oppimisvaikeuksia tai käyttäytymisogelmia
lapset, joilla kehitysviivästymää
lapset, joilla aistitiedon käsittelyn vaikeutta
11
autisminkirjon lapset
lihastautia sairastavat lapset
lapset, joilla trauman jälkitila yms.
Toimintaterapeutin vastaanotto on suunnattu pääasiassa alle kouluikäisille lapsille. Pienet lapset hyötyvät
toimintaterapiasta kehityksen herkkyyskausien takia, jotka ajoittuvat ennen kouluikää. Kun lapsi saa ajoissa
tukea kehitykselleen, helpottaa se myös lapsen koulun aloitusta ja ehkäisee mahdollisia myöhempiä ongelmia kuten keskittymisvaikeudet ja häiriökäyttäytyminen.
Puheterapeutti on puhe-, ääni- ja kommunikaatiohäiriöiden asiantuntija. Puheterapeutin työhön kuuluu
omaan erityisalaansa liittyen kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy, niiden varhainen toteaminen, tutkiminen, diagnosointi ja kuntoutus. Puheterapiapalveluita annetaan pääsääntöisesti neuvolaikäisille lapsille,
joilla on häiriöitä kielellisellä alueella esim. puhutun kielen ymmärtämisen tai tuoton vaikeutta, epäselvää
puhetta ja äännevirheitä, dysfasiaa, änkytystä jne.
Kuraattoripalvelut
Koulukuraattorin toiminta on osa koulujen psykososiaalista oppilashuoltotyötä. Työn tavoitteena on turvata
oppilaiden koulunkäynnin sosiaalisia edellytyksiä, edistää oppilaiden ja heidän perheidensä psykososiaalista
hyvinvointia ja tukea koulun opetus- ja kasvatustyötä. Kuraattori tekee sekä ehkäisevää että korjaavaa sosiaalityötä koulussa. Työssä korostuvat lasten ja nuorten koulunkäynnin vaikeudet, kuten kouluhaluttomuus
ja keskittymisvaikeudet, sekä sosiaaliset pulmat, jotka voivat ilmetä mm. kiusaamisena, kaverisuhdepulmina, yksinäisyytenä tai pelkoina. Kuraattorin työssä näkyvät myös oppilaiden kodeissa esiintyvät vaikeudet
ja ihmissuhdeongelmat. Monet lapset joutuvat syystä tai toisesta kantamaan ikätasolleen liian suuria murheita.
Heinolassa on kaksi koulukuraattoria, joista toisen työpanos on kohdistettu yläluokkalaisille ja lukiolle ja
toinen alaluokkalaisille. Tällä hetkellä molemmat tehtävät on täytetty.
Kotipalvelut, kotihoito ja perhetyö
Sosiaalihuoltolain 20 §:n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien
tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Lain 21 §:n mukaan kotipalveluja annetaan
alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun
vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.
Heinolassa lapsiperheille on ollut 1.9.2013 alkaen tarjolla lapsiperheiden kotipalvelua. Kotipalvelua on
mahdollista saada tilanteissa, joissa vanhemman toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt ja/tai kun perheessä ei ole lähiverkostoja. Kotipalvelua järjestetään arkisin klo 8-16, pääsääntöisesti perheille, joissa on
alle kouluikäisiä lapsia. Apu on luonteeltaan tilapäistä, ja sitä myönnetään enintään kuukaudeksi kerrallaan
tai lyhyempään tilapäiseen tarpeeseen. Palvelu on maksullista. Perheet voivat hakea lapsiperheiden kotipalvelua ottamalla itse yhteyttä perhetyön vastaavaan ohjaajaan.
Heinolassa tarjotaan lapsiperheille myös ehkäisevää perhetyötä. Ehkäisevä perhetyö on vanhemmuutta
tukevaa ja tavoitteellista työskentelyä perheessä. Tavoitteena on perheen voimavaroja vahvistamalla edistää perheen arjessa selviytymistä. Työskentely perheessä sisältää keskustelua, ohjausta ja neuvontaa sekä
tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien hoitamista ja niissä avustamista. Ehkäisevää perhetyötä voivat
saada perheet, joissa on alaikäisiä lapsia. Palvelua on mahdollista saada pääsääntöisesti arkisin klo 8-16,
mutta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Palvelu on maksutonta. Perheet voivat ottaa itse yhteyttä perhetyön
vastaavaan ohjaajaan tai ohjautua asiakkaaksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön (esim. neuvola, sosiaalipalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut) tai muun yhteistyötahon (esim. päiväkoti, koulu) kautta.
12
Lapsiperheiden kotipalvelua ja ehkäisevää perhetyötä tekevät Heinolassa kahdeksan perhetyöntekijää.
Asiakaspalaute sekä lapsiperheiden kotipalvelusta että ehkäisevästä perhetyöstä vuonna 2013 oli erittäin
hyvää. Pääsääntöisesti perheet kokivat saaneensa oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Myös yhteistyö perheen ja perhetyöntekijän sekä muiden yhteistyötahojen kanssa koettiin pääsääntöisesti hyvänä ja sujuvana.
Lapsiperheiden kotipalvelun suurimpana puutteena koettiin se, että palvelua ei ole saavissa ilta-aikaan.
Kehittämiskohteeksi nousi palvelun alkamisen oikea-aikaisuus. Ehkäisevän perhetyön koettiin vastaavan
hyvin asiakkaan odotuksia ja perheen tarpeita. Kehittämiskohteeksi nousi vanhemmuuteen saatu tuki.
Lastenvalvoja
Lastenvalvojan tehtäviin kuuluu avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittäminen sekä erovanhempien neuvonta ja ohjaus lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevissa asioissa. Heinolassa osa-aikainen (50 %) lastenvalvoja hoitaa nämä tehtävät ja myös vahvistaa huolto- ja tapaamisoikeussopimukset sekä elatussopimukset.
Lahden sosiaali- ja terveystoimi on perustanut vuonna 2013 perheoikeudellisen yksikön, johon on keskitetty Päijät-Hämmeen alueen lastenvalvojien palvelut. Heinola jatkaa neuvotteluja perheoikeudelliseen yksikköön liittymisestä.
Adoptioneuvonta ostetaan pääasiassa Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijöiltä.
Lastensuojelun virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiestoiminta ostetaan Lahden
kaupungilta.
Aikuissosiaalityö
Heinolan sosiaalityö jakautuu aikuissosiaalityöhön ja lapsiperheiden sosiaalityöhön. Lapsiperheiden sosiaalityö on painottunut lastensuojeluun.
Aikuissosiaalityössä työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, 1 sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaaja,
palveluohjaaja sekä neljä toimistosihteeriä etuuskäsittelyssä. Sosiaalityön yhteistyö on tiivistä Itä-Hämeen
työvoiman palvelukeskuksen kanssa, jossa Heinolan kaupungin työntekijöinä työskentelevät sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja sekä määräaikainen terveydenhoitaja työttömien työkyky- ja eläkemahdollisuus selvittelyssä. Toimeentulotukivaikeuksista kärsivät lapsiperheet asioivat ensisijaisesti etuuskäsittelijöiden tai
aikuissosiaalityöntekijöiden luona. Sosiaalityöntekijät ohjaavat perheiden vanhempia työhön, koulutukseen
ja muiden palveluiden piiriin, jotta perheiden toimeentulo tulisi turvatuksi muutenkin kuin toimeentulotuella.
Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät selvittävät yhdessä asiakkaan kanssa hänen elämäntilanteensa ja palveluntarpeensa. Sosiaalityöntekijät auttavat asiakasta selviytymään erilaisista vaikeista elämäntilanteista ja
tukevat muutoksen läpiviemisessä. Asiakkaan vaikeudet voivat liittyä mm. työhön ja koulutukseen, perheeseen, ihmissuhteisiin, talouteen, asumiseen, terveyteen, päihteisiin ja kotoutumiseen.
Varhaiskasvatus
Heinolan kaupungin varhaiskasvatus koostuu kuudesta alueesta. Päivähoitovaihtoehtoina toimii päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoti, esiopetusryhmiä sekä kotiperhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu
yhteensä hieman alle 700 lasta (syksy 2013). Päivähoitomuotoina tarjotaan kokopäivä-, osapäivä-, epäsäännöllistä, ilta- tai ympärivuorokautista hoitoa. Ympärivuorokautinen ja viikonloppuisin tapahtuva hoito
järjestetään Rullan vuoropäiväkodissa. Tommola-talon päiväkodin aukiolo (klo 5- 22 välillä) tarjoaa kevy-
13
emmän vuorohoitomahdollisuuden. Muut yksiköt ovat avoinna klo 6.30–16.30 ja tarvittaessa 17.30 asti
tarpeesta riippuen. Erityispäivähoitoa tarjotaan kaikissa päiväkodeissa sekä integroidusti Tommola-talossa.
Varhaiskasvatuspalvelut järjestävät myös avointa toimintaa, kuten avoimia päiväkoteja Tommola-talossa ja
Elämänkaaritalossa sekä osallistuvat monipuolisen ryhmätoiminnan toteuttamiseen perhekeskustoiminnassa.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmiä:
lastentarhanopettajat, sosionomit, sosiaalikasvattajat
lähi-, päivä- ja lastenhoitajat
perhepäivähoitajat
ryhmä – ja henkilökohtaiset avustajat
toimisto- ja erityispalvelujen henkilöstö (mm. erityislastentarhanopettajat)
alalle opiskelevat ja työhön tutustujat
Varhaiskasvatuspalveluissa kehittämisen painopistealueina on tällä hetkellä henkilöstön osaamisen lisääminen, laatutyöskentelyn käynnistäminen, omahoitajuus, lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen.
Opetus- ja koulutus
Alakoulut
Heinolassa on 8 alakoulua (luokat 1-6), joiden oppilasmäärä vaihtelee 40 – 250 välillä. Alakoulujen yleisopetuksen oppilaita on tällä hetkellä yhteensä 1109. Oppilaiden koulupäivä sijoittuu kello 8 -15 välille, koulusta
ja luokkatasosta riippuen. Kouluissa on yleisopetuksen ja/ tai erityisen tuen ryhmiä.
Alakoulujen henkilöstöryhmiä:
rehtorit, luokanopettajat, erityisopettajat
koulunkäyntiavustajat
keittiöhenkilöstö sekä siivoojat (teknisen toimen henkilöstöä)
kouluterveydenhoitaja, joka on tavattavissa ennalta sovittuna aikana
Yläkoulut
Heinolassa on yksi yläkoulu, Lyseonmäen koulu. Seminaarin koulussa on joitakin yläluokkia. Lyseonmäen
koulussa annetaan opetusta luokilla 7 – 9 ja koulussa on noin 582 oppilasta. Oppilaiden koulupäivä sijoittuu
klo 8 – 15 välille. Koulussa on yleis- ja pienryhmäopetusta.
Yläkoulujen henkilöstöryhmiä:
rehtorit, aineenopettajat, erityisopettajat, oppilaanohjaajat
koulunkäyntiavustajat
koulukuraattori (sote)
koulupsykologi (sote)
psykiatrinen sairaanhoitaja (sote)
kouluterveydenhoitaja, Lyseonmäen koululla terveydenhoitaja on yleensä tavattavissa klo 8 – 14
(sote)
14
Yläkoulussa luokanvalvoja on oppilaan läheisin aikuinen. Huoltajat voivat halutessaan tiedottaa luokanvalvojaa oppilaan sairaudesta ja sen mahdollisesta hoidosta.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Heinolan kaupungin aamu- ja iltapäivätoimintaa koordinoi koulutusjohtaja. Toimipisteitä on toimintakaudella 2014 - 2015 yhteensä seitsemän.
Jyrängön koulu /LaLeLi ry (Lasten Leikki ja Liikunta ry)
Kirkonkylä, Käpylä / Nuorisopalvelut
Lusi, Satulinna / Varhaiskasvatuspalvelut
Myllyojan koulu / Opetus- ja koulutuspalvelut
Niemelä-talo / Opetus- ja koulutuspalvelut
Tommola-talo / Opetus- ja koulutuspalvelut
Vierumäen koulu / Opetus- ja koulutuspalvelut
Nuoriso- liikunta- ja kirjastopalvelut
Nuorisopalvelut
Heinolan kaupungin nuorisopalvelujen vastuualueelle kuuluvat perusnuorisotyö ja työpajatoiminta. Työpajatoiminnassa asiakkaat ovat pääsääntöisesti täysi-ikäisiä. Nuorisopalvelut järjestävät ennaltaehkäisevää,
ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille, pääasiallisesti Heinolan seudulla, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Nuorisopalveluiden toimintapaikkoja ovat:
Nuorisokeskus Pleissi
Käpylän nuorisotila
Saksalan seikkailukeskus
Lyseonmäen koulu
Nuorisotoiminnan muut toimintaympäristöt
Nuorisopalveluiden asiakkaat ovat pääsääntöisesti 7 – 18 –vuotiaita ja työpajatoiminnan asiakkaat 18 - 29 –
vuotiaita. Nuorisopalvelut järjestävät toimintaa ympäri vuoden. Pääasiallisesti toiminta tapahtuu aamu-,
iltapäivä ja ilta-aikaan. Leiritoiminta on osittain yön yli kestävää. Tärkeimmät toimintamuodot ovat työpajatoiminta, nuorisotalotoiminta, pienryhmät, kerhot, iltapäivätoiminta, JOPO-toiminta, tapahtumat ja leirit.
Nuorisopalveluiden henkilökuntaan kuuluvat:
nuoriso-ohjaajia
seikkailuohjaaja
etsivät nuorisotyöntekijät
työ- ja yksilövalmentajat
työpajojen vastaava ohjaaja
nuorisopalveluiden johtaja
15
Liikuntapalvelut
Heinolassa on kaikkiaan 137 liikuntapaikkaa ja 65 liikuntajärjestöä tai -seuraa. Liikuntapaikkojen käyttöaste
vaihtelee paikoittain ja vuodenaikojen sekä sään mukaan.
Liikuntapalvelut lapsiperheille ovat: Itä-Hämeen liikuntamaailma yhteistyössä LaLeLi sekä Heinolan Voimisteluseura (vauva – vanhempi sekä taaperoikäiset), Itä-Häme -lehti sekä Heinolan kaupunki, kirjaston liikuntavälineet, Kunnon Pienet Palaset -liikuntavälinevaunu, vauvauinti, ennaltaehkäisevän lapsiperhetyön parissa – avoin perhekeskus Tommola-talo, liikuntaolosuhteet ja -tilat sekä maksuttomat harjoitusvuorot alle
18-vuotiaille seuratoiminnassa mukana oleville ja asuntomessualueen koko perheen liikuntaleikkipuisto.
Terveysliikunta yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on parantanut liikuntaolosuhteita sekä tarjonnut
lisäkoulutusta päiväkotien henkilöstölle liikunnan parissa.Terveysliikunnassa tarjotaan lapsiperheille myös
ilmaista liikuntaneuvontaa terveyskeskuksessa. Liikuntaneuvontaan pääsee tarvittaessa terveydenhoitajan
ja lääkärin lähetteellä tai varaamalla itse terveyskeskuksen ajanvarauksesta liikuntaneuvojalle ajan. Liikuntaneuvonnassa saat opastusta ja tietoa terveyttä edistävästä liikunnasta. Tavoitteena on yhdessä edistää
terveyttäsi ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kirjastoon tuli kesäkuussa 2008 liikuntavälineitä, joiden hankinnassa toisena painopisteenä olivat lapsiperheet. Kirjastosta voi kirjastokortilla lainata lasten liikuntavälineitä tai perheiden pihapelejä. Heinolan uimahalli on olosuhteiltaan hyvä vauvauintipaikka, ja vauvauintiohjaajat ovat koulutuksen käyneitä henkilöitä.
Myös vauvauinnin edullinen hinta on edesauttanut perheiden tyytyväisyyttä palveluun. Avoimen perhekeskuksen kanssa liikuntapalvelut on yhteistyössä erilaisten tapahtumien järjestämisessä.
Parantamista vaatii liikuntaolosuhteiden kehittäminen. Perheiden liikuntaleikkipuistoja peruskorjataan,
mutta hitaalla tahdilla, lisäksi mahdollisuus uusien perustamiseen on pieni. Päivähoitolasten ja koululaisten
liikuntatottumuksiin on pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan. Perheiden yhteisiä liikuntaryhmiä on rajoitetusti
tarjolla, joten erilaisilla tapahtumilla ja toiminnoilla pyritään aktiivisesti saamaan perheitä liikunnan pariin.
Taloudellisten resurssien riittämättömyys vaikeuttaa toimintaa nyt ja myös tulevaisuudessa.
Ryhmätoiminnoissa avoimessa perhekeskuksessa (Tommola-talo) kerätään palautetta lapsilta ja lapsiperheitä. Palautteeseen pyritään reagoimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Liikuntatapahtumissa ja liikuntatiloissa kerätään kirjallista palautetta, ja palautteista nouseviin asioihin puututaan ja ne käsitellään työpaikkakokouksissa henkilöstön kesken. Liikuntapalvelut tekevät aktiivisesti yhteistyötä kolmannen sektorin
kanssa
Kirjastopalvelut
Lapsiperheiden palvelut Heinolan kaupunginkirjastossa:
Kirjastoon voi tulla viettämään aikaa yhdessä koko perheen kanssa: lainaamaan, lukemaan, kuuntelemaan,
tapaamaan tuttuja tai ihan muuten vaan. Kirjasto on kaikkien yhteinen paikka.
Kirjaston tarjoamia palveluja:
lainaaminen, satujen kuunteleminen, erilaiset tapahtumat sekä internetyhteyksien käyttö
käytettävissä laaja valikoima perheille soveltuvaa kirjallisuutta ja muuta aineistoa
satutuokiot pääkirjastossa, Kettukallion päiväkodissa ja Myllyojan koululla
kilpailut ja näyttelyt lasten- ja nuortenosastoilla
kirjastoauto tuo kirjastopalvelut myös keskustan ulkopuolella asuvien tavoitettavaksi
lukukoira lukemisen innostamiseen ja tukemiseen
16
lainattavia liikuntavälineitä koko perheelle
lautapelien lainaamista kokeillaan
lisäksi tiivis yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa tukee muita lapsiperheiden palveluita.
Kirjastossa on havaittu, että perheiden yhteiset kirjastokäynnit ovat vähentyneet selvästi. Yleensä äidit tulevat lasten kanssa, joskus isät ja harvemmin koko perhe. Kirjasto on paikka, johon voi tulla koulun jälkeen
ja vapaa-aikana. Kirjaston satutunneille tulee lapsia päiväkodeista, perhepäivähoitopaikoista ja perheistä.
Hankerahoituksella on järjestetty varhaiskasvatuksen piiriin kuuluville lapsille erilaisia tapahtumia ja rahoitettu bussikyytejä hoitopaikoista kirjastoon.
Erityispalvelut
Kasvatus- ja perheneuvonta
Perheneuvontapalveluja saadaan Päijät-Hämeen perheneuvolasta ja Lahden seurakuntien perheasiain
neuvottelukeskuksesta. Päijät-Hämeen perheneuvola palvelee lahtelaisia jaPäijätHämeen muiden kuntien
asukkaita. Perheneuvola auttaa lapsiperheitä löytämään omat voimavaransa ristiriitojen selvittämiseen tai
kehitykseen ja kasvatukseen liittyvien pulmien ratkaisemiseen. Työn painopiste on alle 13-vuotiaissa lapsissa. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, puheterapeutteja ja lastenpsykiatri.
Lahden seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvonta on kirkon erityistyömuoto. Perheneuvonta on voimavarojen ja uusien näkökulmien etsimistä parisuhteen ja perheen vaihtuvissa elämäntilanteissa. Perheneuvonta on voimavarojen ja uusien näkökulmien etsimistä parisuhteen ja perheen vaihtuvissa elämäntilanteissa. Työmuotoja ovat pari-, perhe- ja seksuaaliterapia sekä perheasiainsovittelu. Perheasiain neuvottelukeskus järjestää ero- ja muita ryhmiä.
Ensi- ja turvakoti
Ensi- ja turvakotipalvelut ostetaan pääasiassa Lahden Ensi- ja turvakodista, sekä satunnaisesti Tampereen ja
Jyväskylän Ensi- ja turvakodista.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut
Psykiatripalvelut ostetaan Päijät-Hämeen perheneuvolasta ja Päijät-Hämeen keskussairaalasta.
Vammais- ja kehitysvammapalvelut
Heinolan kaupungilla on omana toimintana vammaispalvelulun kahden sosiaaliohjaajan ja palveluohjaajan
palvelut. Sosiaaliohjaaja ohjaa, neuvoo ja opastaa vammaispalvelulain ja alle 65- vuotiaiden omaishoidon
tuen asiakkaiden asioissa. Palveluohjaaja toimii kehitysvammaisen henkilön ja hänen perheensä yhteyshenkilönä neuvoen ja opastaen kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisissa sekä muilla kehitysvammaisille tarkoitetuissa palveluissa. Palveluohjaaja konsultoi myös muita ammattiryhmiä sekä toimii
tarvittaessa työryhmän jäsenenä. Palveluohjaajaan voivat ottaa yhteyttä vanhemmat, huoltajat, koulu, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, neuvolat ja sosiaalityöntekijät. Toinen sosiaaliohjaaja toimii Heinolan kirkonkylässä sijaitsevassa Kanervalan ryhmäkodissa. Kanervalan ryhmäkodissa on seitsemän tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä yksi tilapäispaikka kotona asuville kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille. Kanervalassa järjestetään myös työ- ja päivätoimintaa. Lisäksi Heinolan kaupunki ostaa työ- ja päivätoimintaa sekä erityislasten iltapäivätoimintaa Heinolan Työkeskus Oy:ltä. Vaikeasti kehitysvammaisille lapsille
ja aikuisille ostetaan asumispalveluja sekä asiantuntijapalveluja ETEVA kuntayhtymältä ja Lahden kaupungilta.
Depressiohoitajan vastaanotto
Terveyskeskuksen depressiohoitajan vastaanotolla hoidetaan asiakkaiden lievimmät mielenterveysongelmat. Tavoitteena on varhainen puuttuminen masennuksen hoidossa. Apua tarjotaan myös erilaisissa elämänkriiseissä, kuten pari- ja perheongelmissa. Vastaanotolla työskentelee kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, joilla on myös perheterapiakoulutus.
17
Kriisiryhmä
Heinolan terveyskeskuksessa aikaisemmin toiminut kriisiryhmä ei toimi tällä hetkellä, koska aikaisemmin
toiminnassa olevista työntekijöitä ei enää ole Heinolan kaupungin palveluksessa. Äkillisten, odottamattomien kriisien yhteydessä; esim. vakava onnettomuus, itsemurha tai sen vakava yritys, äkillinen traumaattinen kuolemantapaus, tulipalo (johon liittyy kodin tai ihmishengen menetys tai näiden vakava uhka), väkivallan kohteeksi joutuminen, otetaan yhteyttä terveydenhuollon päivystykseen.
Erikoissairaanhoito
Heinolan kaupungilla on omaa erikoissairaanhoitoa sisätautien, kirurgian, naistentautien ja geriatrian erikoisaloilla. Muut erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä.
Päihdehuolto
Heinolan kaupungin päihdehuollon toimintamalli perustuu yhteistyölle, asiantuntijuudelle, hoidon ketjuttamiselle ja hoitojatkumolle. Heinolan päihdehuollon arvolähtökohdat ovat asiakaslähtöisyys, ihmisarvon
kunnioittaminen, yhdenvertaisuus-periaate, yksilöllisyys, asiakkaan oma vastuu, itsemääräämisoikeuden
kunnioittaminen, kokonaisvaltaisuus ja tarpeenmukaisuus. Päihdehuollon tavoitteet ovat joustavat ja helposti saatavilla olevat palvelut.
Keskeiset toimijat ehkäisevän päihdetyön kentällä ovat kouluterveydenhuolto (terveystarkastukset), koulukuraattori ja -psykologi (yhteistyö oppilashuoltoryhmissä oppilaiden, vanhempien ja opettajien kanssa),
koulutoimi (terveyskasvatustunnit), nuorisotoimi (päihteettömät harrastustoiminnot), urheiluseuratoiminta, päivähoito (vanhemmuuden tukeminen), sosiaalitoimi (lastensuojelun toimet) seurakunta (päiväkerhot,
leirit) ja työterveyshuolto (työterveystarkastukset, mini-interventiot).
Päihdetyötä toteutetaan Heinolan kaupungissa sekä Lasten ja perheiden palveluiden että Aikuissosiaalityön
alaisuudessa. Lasten ja perheiden palveluissa päihdetyötä toteuttaa mielenterveys- ja päihdetyön tiimi.
Aikuissosiaalityösssä päihdetyön palveluja antavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja (neuvonta, ohjaus,
asiakkaan kokonaisvaltainen tilanteen ja palvelutarpeen kartoitus).
Avokatkaisuhoitoa (keskimäärin kolmen päivän jakso) järjestetään terveyskeskuksessa ja hoidon toteuttamisesta vastaa sairaanhoitaja lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Terveyskeskuksen vuodeosastolla
toteutetaan katkaisuhoitoa jonka tarkoituksena on katkaista päihteiden käytön kierre ja parantaa asiakkaan
fyysistä kuntoa. Hoitoaika on keskimäärin 2 - 4 vuorokautta ja sen jälkeen on joko jatkohoito laitoksessa tai
järjestetään avopuolen palvelua. Jos asiakasta ei pystytä hoitamaan avohuollon palveluissa ja asiakas tarvitsee tiiviimpää hoitomuotoa, on hoitojakso kuntoutuslaitoksessa ajankohtaista ja sitä edeltää hoidon tarpeen arviointi. Päihdehuollon laitoskuntoutuspalveluja ostetaan kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunkin hoitomuodon aikana sovitaan jälkiseurannasta jolla tuetaan asiakkaan raitistumista ja päihteettömyyden jatkumista.
Heinolan seurakunnan toimintaa on diakoniatyön lisäksi vuosittainen päihdeongelmaisten leiri
18
Seurakuntien ja järjestöjen tuottamat palvelut lapsille ja lapsiperheille, yksityisten palveluntuottajien
tuottamat palvelut
Heinolan Seurakunta
Heinolan seurakunnan varhaiskasvatus järjestää viikoittain päiväkerhoja, perhekerhoja, perhekahvilan,
muskarikerhoja sekä isovanhempien ja lastenlasten keinutuolikerhon. Kuukausittain pidetään pyhäkoulua.
Muuta toimintaa ovat lasten kirkkohetket, jumalanpalvelukset ja perhemessut, retket, leiripäivät, konsertit,
iltaperhekahvilat ja kummitoiminta kaupungin päivähoitoyksiköissä. Toimintaa järjestetään pääasiassa seurakunnan omissa tiloissa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö käsittää työalajohtajan, teologin ja 7 lastenohjaajaa. Lastenohjaajien koulutuksena lapsi- ja perhetyön peruskoulutus.
Päiväkerhot ovat suunnattuja 3-6-vuotiaille lapsille ja ne kokontuvat pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa 23 tuntia kerrallaan. Toiminnan piirissä on noin 100 lasta. Perhekerhot ja perhekahvila ovat avoimia vanhempi-lapsi-ryhmiä, joissa vertaistuen merkitys korostuu. Vuositasolla perhekerhoissa ja –kahvilassa kirjataan n. 3300 käyntiä. Uusimpana kerhomuotona on aloitettu keinutuolikerho, jossa halutaan tukea ja antaa
tilaa isovanhemman ja lapsenlapsen tärkeälle suhteelle. Yhteistyötä tehdään erityisesti perhekeskuksen ja
MLL:n kanssa.
Heinolan seurakunnan varhaisnuorisotyössä toimitaan 7 - 14-vuotiaiden parissa. Varhaisnuorisotyön toimintaa ovat perinteiset kerhot sekä kokki-, liikunta-, kala- ja pienoismallikerhot, retket, leirit, toimintaillat
ja vuosittainen kymppisynttärit Heinolan 10-vuotiaille lapsille. Perinteisiä tyttö- ja poikaleirejä pidetään
Kurenniemen leirikeskuksessa vuosittain kuusi, yksi tyttöjen ja poikien yhteinen kesäleiri ja niiden lisäksi
muualle suuntautuvia retkiä. Kerhoryhmiä on ollut 21, joissa aktiivisia tyttöjä ja poikia yhteensä 340. Kerhonohjaajia on ollut 41, joista suurin osa itsekin alle 18-vuotiaita. Kerhonohjaajana toimiminen onkin yksi
väylä nuoren osallisuuteen ja sosiaalisuuden kehittymiseen. Yhteistyö ala-koulujen, kaupungin nuorisopalvelun ja HeinNMKY:n kanssa on tärkeä osa varhaisnuorisotyötä. Kouluissa pidetään säännöllisesti päivänavauksia, kinkerit 1 - 6 -luokkalaisille ja 7-luokkalaisten leirikoulupäivät vuorovuosin Kurenniemessä ja
Saksalassa. Koulut toimivat myös erinomaisena varhaisnuorisotyön tiedotuskanavana. Valintojen Putki on
esimerkillinen seurakunnan, kaupungin, järjestöjen ja koulujen yhteistyöprojekti alueemme lasten parhaaksi.
Nuorisotyössä toimitaan 14 – 20 -vuotiaiden parissa. Nuorisotyön toimintaa ovat rippikoulut, nuortenillat,
isoskoulutus, erilaiset tapahtumat (konsertit, retket, viikonloppuleirit), ja koulujen päivänavaukset. Muut
yhteydet esim. Salpauksen juhlat sekä sosiaalinen media ja nuorten nettisivut. Rippikoulujen kautta seurakunnan nuorisotyö tavoittaa vuosittain lähes koko ikäluokan, ja koulujen päivänavaukset tavoittavat
kuukausittain kaikki peruskoululaiset ja lukiolaiset. Nuortenilloissa on tällä hetkellä osallistujia joka ilta noin
20 nuorta, isoskoulutuksessa on vuosittain noin 60 nuorta ja erilaiset tapahtumat tavoittavat kukin keskimäärin 50 nuorta. Nuorisotyössä toimii kaksi nuorisotyönohjaajaa (koulutus alempi korkeakoulututkinto)
sekä nuorisotyön pastori (koulutus teologian maisteri). Nuorisotyö panostaa tulevaisuudessakin rippikouluun, koulutyöhön sekä sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Seurakunnan nuorisotyölle on tarvetta jatkossakin, mutta työn ja työtapojen on jatkuvasti uudistuttava vastaamaan arjen tarpeisiin. Voimavarojen ja
tarpeiden ristiriidassa pitää aina tehdä kompromisseja. Toimintaa kehitetään ja arvioidaan vuosittain toimintakertomusta ja -suunnitelmaa tehtäessä.
Seurakunnan nuorisotyön ja lastensuojelun yhteistyö on toimivaa, lastensuojeluilmoituksiin ei usein ole
ollut tarvetta. Hyväksi verkostoitumisen foorumiksi on muodostunut erityisnuorisotyön Erkka-ryhmä. Yhteistyö on tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemistä, eikä nuorisotyössä ole koettu tarvetta yhteistyön
laajemmalle kehittämiselle.
19
Heinolan seurakunnan diakoniatyö kohtaa apua tarvitsevia perheitä ja antaa mm. taloudellista apua. Diakoniatyöntekijöitä on viisi. He ohjaavat tarvittaessa perhettä lisäavun piiriin tai ovat yhteydessä sosiaalityöntekijöihin.
Heinolan Vapaaseurakunta
Heinolan Vapaaseurakunta on järjestänyt lähes vuosittain lapsille ja nuorille kesäleirin, joka on kohdistettu
7 - 13 -vuotiaille tytöille ja pojille.
Heinolan Helluntaiseurakunta
Heinolan Helluntaiseurakunta pitää sunnuntain jumalanpalvelusten aikana seurakunnan alakerrassa pyhäkoulua 4 - 10 -vuotiaille. Tiistaisin järjestetään seurakunnan alakerrassa pelikerhoa 7 - 12 -vuotiaille. Illan
aikana pelataan yhdessä erilaisia pelejä ja leikkejä, illan päätteksi pidetään yhteinen hartaushetki. Kids toimintailtapäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa Lyseonmäen koulun liikuntasalissa. Alakouluikäisille
suunnatussa tapahtumassa on useita erilaisia toimintapisteitä, joissa lapset pääsevät leikkimään, kisaamaan
ja touhuamaan yhdessä kavereiden kanssa turvallisten aikuisten valvoessa toimintaa. Tapahtuman alussa
on pieni hengellinen osuus ja lopuksi palkintojen jakoseremoniat.
Nuortenillat yli 13-vuotiaille ovat lauantaisin Ruksilla. Hengellinen opetus ja pikkunaposteltava kuuluvat
iltoihin yhtä tiiviisti kuin pelailu ja hengailu alakerran nuorisotiloissakin. Tehdään myös vierailuja ja reissuja
erilaisiin tapahtumiin.
Ystävyyden ja yllätysten kesäleiri on 7 - 13 -vuotiaille Saksalan seikkailukeskuksessa. Nuorten yli 13vuotiaiden oma leiri / leirit järjestetään myös Saksalassa. Ajankohtaista tietoa helluntaiseurakunnan lastenja nuortentoiminnasta nettisivuilla www.heinolanhelluntaiseurakunta.fi
Lahden ortodoksinen seurakunta
Heinola kuuluu Lahden ortodoksisen seurakunnan alueeseen. Heinolassa ei kuitenkaan ole seurakunnan
järjestämää lapsityötä.
Heinolassa toimii Naisyhteisö ortodoksisessa hengessä. Yhteisöä ylläpitää Naisyhteisösäätiö, jonka perustajina ovat Heinolan kaupunki, Lahden ortodoksinen seurakunta ja Ortodoksisen kulttuurin säätiö. Naisyhteisöön ovat tervetulleista naiset ja lapset.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Heinolan paikallisyhdistys
MLL:n Heinolan paikallisyhdistys pitää yllä Isosisko- & isovelitoimintaa, jossa ajatuksena on, että vapaaehtoistyönä aikuiset naiset ja miehet osallistuvat 6–17-vuotiaiden lasten elämään mm. viemällä heitä erilaisiin
mukaviin harrastuksiin tai viettämällä eri tavoin muuten aikaa heidän kanssaan. Ideana on samalla antaa
vertaistukea perheelle vapaaehtoistyön muodossa ja ohjata ennaltaehkäisevästi lasta / nuorta hyvien harrastusten pariin. Toiminta on suuntautunut viime vuosina lähinnä yksinhuoltajaperheiden lapsiin. Toimintaan osallistuneille maksetaan tarvittaessa kulukorvauksia harrastuksien maksukuittien perusteella. Perheterapeutti toimi asiantuntija-tukihenkilönä tarpeen mukaan tapaamisissa ja palavereissa.
Heinolan 8-luokkalaisille, vapaaehtoisille tukioppilaille yhdistys järjestää vuosittaisen perus- ja jatkokoulutuksen. Tukioppilaita on koulutuksessa yhteensä noin 30 oppilasta.
Elämänkaaritalolla järjestetään yleensä keväisin lastentarvikkeiden Kevätkirppis-tapahtuma, jonka yhteydessä pidetään mm. kahvilaa ja esitellään kävijöille MLL:n toimintaa Heinolassa.
Perhekahvilatoiminta tapahtuu perinteisesti yhteistyössä Heinolan seurakunnan kanssa pääasiassa kirkonkylän srk-talossa ja myös Vierumäen srk-talossa. Yhdistys tukee toimintaa taloudellisesti. Tarkemmat tiedot
www.mllheinola.fi
20
Yhdistys vuokraa lasten turvaistuimia sekä matkasänkyjä tilapäiseen tarpeeseen. Vuokraus tapahtuu nimettyjen yhteyshenkilöiden kautta. Yhdistyksen kotisivuilta saa tarkemmat yhteystiedot.
Vuosittain yhdistys osallistuu Hyvä Joulumieli-kampanjaan, jossa toimitamme Heinolan seurakunnan diakoniatoimiston sekä kaupungin Lasten ja Perheiden-yksikön kautta yleensä noin 40 heinolalaiselle vähävaraisille lapsiperheelle 70 euron arvoiset lahjakortit jouluruokahankintoihin. Yhdistys osallistuu PäijätHämeen alueella toimivaan Kumppanuusverkoston toimintaan, jossa mm. Heinolassa toimivat yhdistykset,
yhteisöt ja järjestöt voivat yhteistoimin edistää omaa vapaaehtoisten rekrytointiaan yhteisissä esittelytilaisuuksissa.
Kolmelle 8-luokkalaiselle ansioituneelle tukioppilaalle lahjoitetaan joka vuosi tukioppilasstipendit ja kunniakirjat, jotka jaetaan koulun kevätjuhlan yhteydessä.
Jyränkölän Nuoret ry
Jyränkölän Nuoret ry järjestää kerhoja, leirejä, tapahtumia, lastenjuhlia ja kerhonohjaajakoulutusta. Jyränkölän Nuoret ry:n toiminnasta vastaa Nuoreen oma hallitus. Kerhoja ohjaavat kerhonohjaajakoulutuksen
saaneet 15 – 20 -vuotiaat nuoret, joita on noin 15. Jyränkölän Nuorten toimintoihin osallistuu vuosittain
200 - 300 lasta ja nuorta.
Jyränkölän Nuoret ry:n ja lastensuojelun yhteistyö tapahtuu mm. Erkkaryhmään osallistumalla. Jyränkölän
Nuoret ry tekee sukupuolisensitiivistä tyttötyötä Heinolassa ylläpitämällä yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa Tyttöjen Tupaa, jossa järjestetään sekä kerhoja, teemallisia tapahtumia, että avoimia iltoja
heinolalaisille tytöille. Tyttöjen Tupa sijaitsee osoitteessa Kauppakatu 9, 2. krs.
Jyränkölän Nuoret ry hallinnoi myös Heinolan Skeittihallia, jonne Jyränkölän Nuoret ry, on hankkinut rahoitusta tukeakseen nuorten omaehtoista toimintaa. Nuoret ovat itse rakentaneet hallille skeittirampin, ja
huolehtivat tilan aukioloista ja tiedotuksesta.
Jyränkölän Nuoret toimii pitkälti hakemiensa hankerahojen varassa, ja edellinen hanke mahdollisti heinolalaisten nuorten omien tapahtumien järjestämisen (KULT-tori) Saman hankkeen aikana levitettiin yhteistyössä KINO-boxi hankkeen kanssa myös SKIDISTI-elokuvakasvatusmateriaali koko Heinolan varhaiskasvatukseen. Jyränkölän Nuoret osallistuu kaikille kuudesluokkalaisille suunnatun ennaltaehkäisevän päihdetyön ,
Valintojen Putken, toteuttamiseen. Yhteistyö eri yhdistysten kanssa ja ihmisten tekemä vapaaehtoistyö
yhdistyksen hyväksi mahdollistavat laajan ja monipuolisen palvelutarjonnan.
Partio
Heinolassa toimii neljä lippukuntaa Kymen Vartiot, Kuikkavuoren Pojat, Myllykylän Harjuvuokot ja Rautvuoren vartijat. Lippukunta järjestää harrastustoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille 7-vuotiaasta alkaen.
Partiolaiset kokoontuvat viikoittain lippukuntansa kokoontumispaikassaan partiokolossa. Koloilloissa ja
kokouksissa tehdään aktiviteetteja, jotka rakentuvat erä-, leiri- ja kansalaistaidoista, johtamisesta sekä sosiaalisuuden ja luovan ajattelun taidoista. Lisäksi harjoitellaan kädentaitoja sekä hengellisyyteen, luonnontuntemukseen ja -suojeluun liittyviä taitoja.
Aktiviteetteja tekemällä opitaan uutta ja valmistaudutaan partioretkiin, -kisoihin, -leireihin ja -vaelluksiin.
Osa lippukunnista on erikoistunut meripartiotoimintaan. Meripartioaktiviteeteissa korostuu vesillä liikkuminen. Partioon kuuluu myös olennaisesti kansainvälisyys.
Lippukunnat järjestävät yhteisiä tapahtumia, juhlia ja tempauksia. Myös piiri ja keskusjärjestö järjestävät
toimintaa, joka tukee lapsen ja nuoren kehitystä sekä tuo näkyvyyttä lasten ja nuorten harrastukselle.
21
Muut varhaisnuorisojärjestöt
Heinolassa toimii lisäksi aktiivisesti varhaisnuorten järjestöjä, jotka järjestävät kerho-, leiri- ja retkitoimintaa
ympäri vuoden.
Turvallisuuspalvelut
Poliisin kenttäjohtaja ja koko poliisiaseman johto on Lahdessa. Partioiden lähtöpaikka on kuitenkin edelleenkin Heinolassa.
Liite 4a
VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys
Tupakoi päivittäin, %
8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)
25
20
15
10
5
0
Heinola 2008
Heinola 2013
Koko maa 2013
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.
1
Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn vastasivat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat
Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran,
% 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 290)
12
10
8
6
4
2
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2013 Päijät-Häme
2013
Koko maa
2013
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia,
LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.
Vanhemmuuden puutetta,
% 8.- ja 9.luokan oppilaista (id: 284)
25
24,5
24
23,5
23
22,5
22
21,5
21
Heinola 2008
Heinola 2010
Päijät-Häme
2010
Koko maa 2010
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina
kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä.
Terveydentila keskinkertainen tai huono,
% 8.- ja 9. luokan oppilaista
18,5
18
17,5
17
16,5
16
15,5
15
14,5
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2013 Päijät-Häme
2013
Koko maa
2013
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokeneiden peruskoulun 8. ja 9.
luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.
Päivittäin vähintään kaksi oiretta,
% 8.- ja 9. -luokan oppilaista (id: 287)
25
20
15
10
5
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2013 Päijät-Häme
2013
Koko maa
2013
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee päivittäin vähintään kahta eri oiretta potevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä*,
jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Kyseessä ei ole diagnostisoitu masennus.
*Kysymykset: - Minkälainen on mielialasi? - Miten suhtaudut tulevaisuuteen? - Miten
katsot elämäsi sujuneen? - Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? - Minkälaisena pidät itseäsi? - Onko Sinulla pettymyksen tunteita? - Miten suhtaudut vieraitten ihmisten tapaamiseen? - Miten koet päätösten tekemisen? - Minkälaisena pidät
olemustasi ja ulkonäköäsi? - Minkälaista nukkumisesi on? - Tunnetko väsymystä ja uupumusta? - Minkälainen ruokahalusi on?
Koulun fyysisissä työoloissa puutteita,
% 8.- ja 9.luokan oppilaista (id: 283)
60
50
40
30
20
10
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2013 Päijät-Häme
2013
Koko maa
2013
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee koulun fyysisissä työoloissa puutteita kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa. Merkittävä muutos prosenttiosuudessa voi johtua esim.
koulutiloissa tehdystä remontista tai muutosta toiseen rakennukseen.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista.
Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat,
% kaikista lapsiasuntokunnista (id: 190)
30
29,5
29
28,5
28
27,5
27
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä
asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990
lähtien).
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli
ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa,
asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa
rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa.
Yksinhuoltajaperheet,
% lapsiperheistä (id: 74)
30
25
20
15
10
5
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä.
Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai
avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman
lapsia.
Nuorisotyöttömät,
% 18-24-vuotiaasta työvoimasta (id: 189)
25
20
15
10
5
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee alle 25-vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrän tuhatta 15-24-vuotiasta naista
kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Raskaudenkeskeytyksellä tarkoitetaan ihmisen toimenpitein käynnistettyä raskauden päättymistä, joka ei täytä synnytyksen määritelmää ja jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen
keskeyttämistoimenpidettä.
Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat,
% vastaavanikäisestä väestöstä (id: 405)
25
20
15
10
5
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18-24-vuotiaiden osuuden prosentteina
vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden 0-15-vuotiailla prosentteina
vastaavanikäisestä väestöstä. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen
yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat,
% vastaavanikäisestä väestöstä (id: 191)
3,5
3
2,5
2
1,5
1
0,5
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina
vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21
vuotta.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet -päädiagnooseilla sairaaloiden ja
terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-24-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohden. Tämä
kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairastavuuden määrää ja niiden vaikeusastetta. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa
hoidetut 16-24 -vuotiaat / 1000
vastaavanikäistä
20
15
10
5
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
sairaalahoidossa olleiden 0-15 -vuotiaiden ja 16-24-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona
käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen
sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaalahoitoa tarvitsevat lasten ja nuorten tapaturmat merkitsevät yleensä
lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa lapsen ja nuoren hyvinvointiin ja terveyteen.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla mielenterveyden häiriöt sairaalahoidossa olleiden 0-17-vuotiaiden
ja 18-24-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito
sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon.
Työikäisten hyvinvointi ja terveys
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee 25-64-vuotiaiden avioeroon päättyvien liittojen osuuden tuhatta vastaavanikäistä naimisissa
olevaa kohti.
Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
(id: 306)
12
10
8
6
4
2
0
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden 25-64 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä.
Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen
taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat
siten vain varauksin.
Aikasarjojen tulkinnassa on otettava huomioon, että vanhimmissa ikäryhmissä yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen
muutokset ovat vaikuttaneet eläkkeellä olevien määrään. Myös pitkäaikaistyöttömyys ja työttömyyseläkkeellä olevien
määrä ovat vaikuttaneet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määriin. Indikaattorista on myös huomattava, että
lukuja ei ole vakioitu iän suhteen.
Indikaattorin sisältöä tulkittaessa on otettava huomioon yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset sekä muiden etuuksien vaikutus työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöön erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä (työttömyyseläke ja
ns. eläkeputki, julkisen sektorin ammatilliset vanhuuseläkeiät, osa-aikaeläke).
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden 25-64-vuotiailla prosentteina
vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai
useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu
yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa.
Erityiskorvausoikeus (75 % tai 100 %) voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Näitä sairauksia on viitisenkymmentä. Saadakseen oikeuden potilaan tulee hakea sitä Kelalta ja liittää
mukaan tavallisesti erikoislääkärin kirjoittama lausunto, joka arvioidaan Kelassa. Kela rekisteröi kaikki oikeutetut taudin tarkkuudella. Heitä on vähän yli viidesosa koko väestöstä. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista
allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla, ja tukielinsairaudet puolestaan yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla.
Kyseessä on rekisterikanta- eli prevalenssityyppinen muuttuja, joka vaihtelee vuodesta toiseen suhteellisen vähän, ja
tapauksia on pienessäkin kunnassa yleensä riittävästi, ellei tarkastelua rajata iän ja sukupuolen mukaan kovin pieniin
väestöryhmiin.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrän tuhatta 15 - 49-vuotiasta naista kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Raskaudenkeskeytyksellä tarkoitetaan ihmisen toimenpitein käynnistettyä raskauden
päättymistä, joka ei täytä synnytyksen määritelmää ja jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeyttämistoimenpidettä.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden osuuden prosentteina
vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori kertoo kuinka
suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä. Toimeentulotuen saamista on käytetty
yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein on kuitenkin kysymys lyhytaikaisesta elämäntilanneköyhyydestä.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden
osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet.
Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden
osuus väestöstä.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla
100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.
Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko
kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee
etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää jatkokysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Näitä tietoja on koottu Kelan tutkimuksen kotisivulta löytyvään Terveyspuntariin.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien päättyneiden hoitojaksojen lukumäärän 25-64-vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaaloissa mukana ovat myös psykiatriset
sairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot. Mukaan on otettu myös synnytykset. Hoitojaksolla tarkoitetaan potilaan
yhtä yhtäjaksoista sairaalahoitokertaa, jonka pituus voi vaihdella yhdestä päivästä useampaan vuoteen. Sairaalahoidossa olleiden 25-64-vuotiaiden vuoden aikana päättyneiden hoitojaksojen lukumäärä kertoo samanaikaisesti sekä
sairastavuudesta että lisääntymisterveydestä, koska mukana ovat myös normaalit synnytykset.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee Sairausvakuutuslain mukaista päivärahakorvausta vuoden aikana vähintään yhdeltä päivältä
saaneiden 25 - 64-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairauspäivärahatilastot eivät kuvaa sellaisia
sairaustapauksia, jotka päättyvät sairauspäivärahan karenssin aikana (sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää). Mittarista on huomattava, että jakajaväestössä ovat mukana myös eläkkeensaajat, joilla yleensä ei ole mahdollisuutta saada sairauspäivärahaa.
Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän
kuin pitkittyneitä. Lyhyistä poissaoloista ei ole keskitettyä rekisteritietoa. Kelan rekisterimuuttujaa voi käyttää lähinnä
ilmaisemaan pitkittynyttä työkyvyn alenemista, ja muuttuja toimii kohtalaisen hyvin myös tulevan työkyvyttömyyden
ennakointimuuttujana. Diagnoosi kirjautuu päivärahan saajilla nykyisin kaikkiin tapauksiin, aikaisemmin se on ollut
vain pienehköllä otoksella.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien sairaalassa hoitoa saaneiden 25-64- vuotiaiden hoitopäivien lukumäärän
tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin
(kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaaloissa mukana ovat myös
psykiatriset sairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot. Mukaan on otettu myös synnytykset. Hoitopäivät vuoden
aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai
1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee
yksi.
Sairaalahoidossa vuoden aikana olleiden 25-64-vuotiaiden hoitopäivien lukumäärä kertoo samanaikaisesti sekä sairastavuudesta että lisääntymisterveydestä, koska mukana ovat myös normaalit synnytykset. Hoitopäivien määrä riippuu
myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien
määrää, vaikka sairastavuus ei olisikaan muuttunut.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
(ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 25-64 -vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona
käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen
sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaalahoitoa tarvitsevat aikuisten tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa aikuisen hyvinvointiin ja terveyteen.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden 25-64vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihdehuollon laitoksiksi on tässä määritelty Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavat laitokset ja kaikki katkaisuhoitoasemat.
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 25-64 -vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan
alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava,
että laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. onko alueella tarjolla ja miten paljon
päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitosten palveluita) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet -päädiagnooseilla sairaaloiden ja
terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 24-64-vuotiaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti.
Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden 24-64 vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairastavuuden määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista
resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.
5.4 Ikäihmisten hyvinvointi ja terveys
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden
aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina
vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt,
joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee 65 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina vastaavanikäisten
asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt.
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli
ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa,
asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa
rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yhden
hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli
ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa,
asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa
rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa.
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin
vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,
% vastaavanikäisestä väestöstä (id: 408)
2,9
2,8
2,7
2,6
2,5
2,4
2,3
Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme
2012
Koko maa
2012
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden
prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa.
Psykoosi on vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö. Sen vuoksi erityiskorvattavaan (100 %) lääkitykseen oikeutettuja
henkilöitä on väestössä noin 67 000, ja määrä kasvaa suhteellisen hitaasti. Osa psykoosipotilaista on pitkäaikaisessa
laitoshoidossa eikä sen vuoksi välttämättä sairausvakuutuksen tuen piirissä. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodinhoitoapua, tukipalveluja tai omaishoidon tukea (kunnan kustantamat palvelut) saaneiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona
käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Indikaattori kertoo sosiaalihuollon keskeisten avopalvelujen laajuuden. Se kertoo myös suuntaa-antavasti, miten suuri
osa 65 vuotta täyttäneistä on kotiin annettavien palvelujen piirissä. Epätarkaksi indikaattorin tekee se, että mukana on
päällekkäiskäyttö eli asiakas voi saada jopa kaikkia näitä palveluja yhtä aikaa. Lisäksi kyse on vuoden aikana palvelun
piirissä olleista asiakkaista, joten luku voi vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko kunnassa paljon apua harvoille asiakkaille vai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri
kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta,
sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan
erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset
kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa.
Erityiskorvausoikeus (75 % tai 100 %) voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Näitä sairauksia on viitisenkymmentä. Saadakseen oikeuden potilaan tulee hakea sitä Kelalta ja liittää
mukaan tavallisesti erikoislääkärin kirjoittama lausunto, joka arvioidaan Kelassa. Kela rekisteröi kaikki oikeutetut taudin tarkkuudella. Heitä on vähän yli viidesosa koko väestöstä. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista
allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla, ja tukielinsairaudet puolestaan yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla.
Kyseessä on rekisterikanta- eli prevalenssityyppinen muuttuja, joka vaihtelee vuodesta toiseen suhteellisen vähän, ja
tapauksia on pienessäkin kunnassa yleensä riittävästi, ellei tarkastelua rajata iän ja sukupuolen mukaan kovin pieniin
väestöryhmiin.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien
lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten
vuodeosastot.
Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai
31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta, koska tämän ikäluokan pitkäaikaissairaanhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolen hoitolaitoksissa ym. vastaavissa paikoissa.
Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat erikoissairaanhoidossa
jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa
sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo.
Tulkinta
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaatumisen tai putoamisen vuoksi sairaanhoitoa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän kymmentä tuhatta vastaavanikäistä asukasta kohti. Väestötietona käytetään
keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin
järjestämän sairaalahoidon.
Liite 4b
AIKASARJAT VAHVUUKSIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA KUVAAVISTA INDIKAATTOREISTA
VUOSILTA 2000-2012
LAPSET JA NUORET
30
Tupakoi päivittäin, %
8.- ja 9.-luokan
oppilaista (id: 288)
25
20
15
Kokeillut laittomia
huumeita ainakin
kerran, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (id:
290)
10
5
0
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9.
luokkalaisista (id: 1514)
10
9
8
7
6
5
4
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
22
Päivittäin vähintään
kaksi oiretta, % 8.- ja
9. -luokan oppilaista
(id: 287)
21
20
19
18
Kokee
terveydentilansa
keskinkertaiseksi tai
huonoksi, % 8.- ja 9.
luokan oppilaista (id:
286)
17
16
15
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Liite 1
Liite 1
Liite 1
Liite 1
TYÖIKÄISET
Liite 1
Liite 1
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (id: 184)
106
105
104
103
102
101
100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
10
9
8
Päihteiden vuoksi
sairaaloiden ja
terveyskeskusten
vuodeosastoilla hoidossa
olleet 25-64 -vuotiaat /
1000 vastaavanikäistä (id:
713)
7
6
5
4
3
2
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1
IKÄIHMISET
Liite 1
Liite 1
Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, %
vastaavanikäisestä väestöstä (id: 313)
6
5
4
3
2
1
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
55
54,5
65 vuotta täyttäneiden
yhden hengen
asuntokunnat, %
vastaavanikäisten
asuntokunnista (id: 391)
54
53,5
53
52,5
Yksinasuvat 75 vuotta
täyttäneet, %
vastaavanikäisestä
asuntoväestöstä (id: 237)
52
51,5
51
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
50,5
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta
täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 236)
63
62
61
60
Liite 1
Liite 1
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja
65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:
408)
2,7
2,6
2,5
2,4
2,3
2,2
2,1
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Liite 1
Liite 1
Liite 5
YHTEENVETO KEHITTÄMISKOHTEISTA
Liitteessä 4a on vuosilta 2008 - 2013 kehittämiskohteisiin liittyvien indikaattoreiden aikasarjat, jotka kuvaavat kehityssuuntaa.
6.1 Yleistä
Kehittämiskohteet
Toimenpiteet vv. 2013 – 2014
Alkoholiperäiset sairaudet aiheuttavat
ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä niin
miehille kuin naisille
Jatketaan päihde- ja mielenterveystyön
vahvistamista yhteistyöllä perustetun päihde- ja
mielenterveystiimin, sosiaalityöntekijöiden,
perhetyön ja perhekeskustoiminnan välillä.
Audit ja mini-interventio1 otetaan käyttöön
työkaluksi peruspalveluihin.
Heinolassa tehdään mielenterveys- ja
päihdesuunnitelma vuosille 2014 - 2016.
Suunnitelman laatimisesta vastaa Heinolan
kaupungin hyvinvointipalvelujohtaja yhdessä
hyvinvointityöryhmän kanssa ja sitä työstetään
1
Toimenpiteiden
toteutuminen
30.4.2014
Toteutunut sovitusti
Jatkotoimenpiteet
vv. 2014 - 2015
Kesken
Hoitopolkujen kuvaaminen
hoitopalvelujen suurkuluttajien tunnistaminen
audit ja mini-intervention
käytön tehostaminen:
Sovitaan käytännön
toimenpiteet auditin miniintervention käytäntöön
viemiseksi.
Jatkuu edelleen
Kevään aikana tehdään
kuntalaiskysely yhdessä
PETE –koordinaattorin
kanssa. Syksyllä 2014
järjestetään mielen-
Audit, riskijuomista ja alkoholihaittojen varhaista ilmaantumista mittaavista testeistä AUDIT on tunnetuin, eniten tutkimustukea saanut ja eniten käytössä oleva
seulontaväline. AUDIT-testi (Alcohol Use Disorders Identification Test) on Maailman terveysjärjestön WHO:n 1980-luvulla kehittämä testi. Kysymykset liittyvät alkoholin
käytön tiheyteen, tavallisesti käytettyyn alkoholimäärään, humalajuomiseen ja haittoihin. Mini-interventio on terveydenhuollossa tapahtuva lyhyt neuvonta, jossa pyritään
tukemaan asiakasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja. Hoito sisältää alkoholin
kulutuksen kartoittamisen, neuvonnan ja mahdollisesti muutaman seurantakäynnin.
yhdessä kaupungin eri palvelualueiden kanssa.
Itsemurhat aiheuttavat ennenaikaisia
elinvuosien menetyksiä niin miehille kuin
naisille.
2
terveys- ja päihdefoorumi.
Loppuvuodesta 2014
valmistuu mielenterveys- ja
päihdesuunnitelma, joka
liitetään hyvinvointikertomus ja -suunnitelmaan.
Vahvistetaan terveysliikuntaneuvontaa.
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Koulujen terveystiedon opetuksessa kiinnitetään
jatkossa erityishuomio päihteisiin.
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
HeiPETE-toimintamallissa2 ennaltaehkäistään
syrjäytymistä; hyödynnetään valmiita verkostoja
ja ehkäisevä työ punotaan perusrakenteisiin.
Vahvistetaan yksilöä suojaavia tekijöitä (esim.
työpajatoiminta)
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Soten asumisneuvoja (ARAn rahoitus 20.12.201331.12.2014)
Toteutunut sovitusti
Jatkorahoitusta haetaan
ARAlta vuodelle 2015.
Jatketaan päihde- ja mielenterveystyön
vahvistamista yhteistyöllä perustetun päihde- ja
mielenterveystiimin, sosiaalityöntekijöiden,
perhetyön ja perhekeskustoiminnan välillä.
(Kohtaamiset ja palveluohjaus eri sivistystoimen
palveluissa)
Toteutunut sovitusti
Päihdetyön koulutus
v. 2014
HeiPETE- toimintamallissa ennaltaehkäistään
syrjäytymistä; hyödynnetään valmiita verkostoja
ja ehkäisevä työ punotaan perusrakenteisiin.
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
HeiPETE-toimintamalli, Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö
Terveysliikuntaneuvonnan kehittäminen
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
EPDS-seulan3 käytön lisääminen. Kaikille
synnyttäneille äideille 2 kk synnytyksen jälkeen.
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Lisätään masennuksen seulontaa kaikilla sosiaalija terveydenhuollon sektoreilla.
Kansantalouden kantokyky heikkenee
(huoltosuhde ja elatussuhde).
Vähäinen nettomuutto.
Sovitaan käytännön toimenpiteet masennuksen
seulonnan käytäntöön
viemiseksi ja sovitaan
käytettävät mittarit.
Resurssien kohdentaminen ennaltaehkäisyyn ja
kustannustehokkaat ja vaikuttavat korjaavat
palvelut.
Toteutunut osittain
(esim. Telakkatien
tukiasunnot)
Jatkuu edelleen ja painopiste mielenterveys- ja
päihdepalveluissa.
Oman vastuun korostaminen kunkin
hyvinvoinnista ja terveydestä.
Toteutunut osittain
Kuntouttava
terveysliikunta
Hyvis.fi-sivuston4
käyttöönotto ja terveyshyötymallin toteuttamisen
jatkaminen.
Tietoinen imagotyöskentely ja markkinoinnin
Ei toteutunut
Uusien asukkaiden
3
EPDS-seula Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen, Edinburgh Postnatal Depression Scale eli EPDS-lomake, on kehitetty tunnistamaan ja
arvioimaan vastaajan riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
4
Hyvis.fi – sivusto, Hyvis on kaikille Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen ja Kymenlaakson asukkaille (Päijät-Hämeessä verkkosivusto otetaan käyttöön
syksyllä 2014) tarkoitettu verkkosivusto, josta löytää monipuolisia terveyspalveluita ympäri vuorokauden, kaikkina vuoden päivinä. Hyvis-sivuille on koottu eri ikäkausiin ja
vaihteleviin elämäntilanteisiin sopivaa tietoa, jonka avulla voi edistää omaa ja läheisten terveyttä. Hyviksen tiedot ovat tarkkaan valittuja ja terveydenhuollon
ammattilaisten tarkistamia. Hyvis.fi tarjoaa mahdollisuuden sähköiseen asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Asiointi tapahtuu OmaHyviksessä, jonne
kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.
kehittäminen.
saaminen kaavoittamalla
vetovoimaisia uusia
asuinalueita.
6.2 Lapset ja nuoret
Kehittämiskohteet
Toimenpiteet vv. 2013-2014
Yhteistyöstä yhteiseen työskentelyyn.
Järjestetään sivistystoimen ja sosiaalitoimen
henkilöstön yhteinen valmennus moniammatillisen yhteistyön tekemiseen.
Toimenpiteiden
toteutuminen
30.4.2014
Toteutunut osittain
Jatkotoimenpiteet
vv. 2014 - 2015
v. 2014: luodaan lastensuojelun ja päivähoidon
yhteistyön malli. Toukokuussa sosiaalitoimen ja
varhaiskasvatuksen
työpaja. Toteutus osana
täydennyskoulutuksen
kehittämistehtävää.
v. 2014: luodaan
ehkäisevän perhetyön ja
varhais-kasvatuksen moniammatillisen yhteistyön
malli.
v. 2014-2015:
laaditaan suunnitelma
sivistystoimen ja sosiaalitoimen henkilöstön
yhteisestä valmennuksesta.
Kirjataan yhteistyömuodot
ja menettelytavat
hyvinvointisuunnitelmaan.
Perustetaan opiskeluhuollon yhteinen
ohjausryhmä sosiaalitoimen ja sivistystoimen
kanssa.
Ryhmää ollaan
kokoamassa
Toteutumista seurataan
aktiivisesti.
Esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelmasta oppilashuolto-osuuden
päivittäminen.
Kevät 2014
Ryhmä tekee
perusopetuslain
edellyttämää yhteistyötä.
Suunnitelmien käytäntöön
vieminen.
Poislähettämisestä5 lähellä tukemiseen ja
auttamiseen.
Kirjataan päihdehuollon ja
lastensuojelun yhteistyömuodot hyvinvointisuunnitelmaan.
Kirjataan käytettävissä
oleva palveluvalikoima
hyvinvointisuunnitelmaan.
Käynnistetään uusia
lastensuojelupalveluja
kaupungin tuottamana
(arviointijakso, vanhemmuuden arviointi ja
perhekuntoutus, nuorten
tuettu asuminen).
5
Poislähettäminen, ns. hankalat nuoret lähetetään pois silmistä laitoksiin ja sijaisperheisiin lähellä tukemisen sijaan.
Luodaan kuntouttavan
perhetyön malli lastensuojelutyöhön (toteutus
perheohjaajan ja sosiaaliohjaajan opinnäytetyönä).
Vanhempien jaksamiseen ja vanhemmuuden
tukeminen.
Varhainen välittäminen huoli puheeksi –
koulutusta sosiaalitoimi ja varhaiskasvatus
syksy 2014
Koko kaupungin yhteinen vanhempainilta
(Tommy Hellsten/2013 ja Keijo Leppänen /2014)
Toteutunut 11 /2013 ja
11/ 2014 ja jatkuu
edelleen
Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät ja
ohjaajien koulutuksia
Toteutunut kevät 2014,
ja jatkuu edelleen.
Laajennetaan asiakkaiden
vertaistukiverkostoa
paikallisesti tai
maakunnallisesti.
Toteutetaan perhekeskustoimintaa suunnitelman
mukaisesti.
Kouluopashanke: tukea vanhemmuuteen
Voimavarojen vahvistaminen aikuiseksi
6
Hanke aloitettu:
4 työntekijää, joista 3
jalkautuvia
Kouluopas-hanke6 kodin
ja koulun väliseen
yhteistyöhön
Toteutetaan ennaltaehkäisevän perhetyön
tukea ja palvelunohjausta
lapsiperheille.
Hanke jatkuu toimintasuunnitelman mukaisesti
Toiminta on aloitettu myös
Kouluopas-hankkeen päätavoitteena on koulun ja kodin kasvatuskumppanuuden vahvistaminen. Laajemmin kyse on koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä ja
syrjäytymisen ehkäisystä. Hankkeen aikana kehitetään lapsi- ja nuorisotyötä kouluissa sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita
kasvamisessa.
Tupakointi ja huumausainekokeilut yleistyneet.
yläkoulussa ja lukiossa.
Korostetaan omaa ja vanhempien vastuuta
kunkin hyvinvoinnista ja terveydestä.
Toteutunut osittain
Nuoren päihde- ja mielenterveyshoitopolku selkeytetään vuoden 2014 aikana
Ehkäisevä työ mielletään osaksi kaikkia
peruspalveluja.
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Korostetaan vanhempainilloissa ja muissa
kohtaamisissa vanhempien ja aikuisten oman
esimerkin merkitystä.
Toteutunut sovitusti
(esim. vasu-keskustelut
varhaiskasvatuksessa)
Jatkuu edelleen
Päihteiden käytön ehkäisy otetaan huomioon
kaikessa toiminnassa
Toteutunut osittain
(esim. tupakkahoitopolku kuvattu odottaville äideille, kouluilla
toteutetaan ”valintojen
putkea’)
Jatkuu edelleen
Päihteet otetaan erityisesti huomioon
terveystiedon opetuksessa ja hyödynnetään
soten osaaminen opetuksen suunnittelussa ja
toteutuksessa.
Nuorisopalveluissa
toteutettiin kahvila,
jonka teemana oli
kannabiksen käytön
ehkäisy.
Jatkuu edelleen
Soten osaamisen
hyödyntäminen jäänyt
toteutumatta. Yhteistyötä ei ole aloitettu.
Jatkuu edelleen
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Liikuntaneuvontaan panostaminen ja muiden
toiminnallisten vaihtoehtojen tarjoaminen.
Koulukiusaus
Jatketaan Kiva koulu- ja Liikkuva kouluhankkeiden toimintamalleja.
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Järjestetään erilaisia teematapahtumia eri
ikäisille nuorille (Duudsonit).
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Vahvistetaan sosiaalisia taitoja ottamalla
käyttöön uusia työmenetelmiä. (Tyttöjen Loistoryhmä7, pienryhmät)
Toteutunut osittain
Jatkuu edelleen.
Käynnistetään myös pojille
tarkoitettu vastaava ryhmä.
Yksinäisyyden ehkäisyyn tutortoiminta,
tukioppilastoiminta, kuraattorin toteuttamat
tapaamiset, pienryhmät, Verso
Toteutunut
Jatkuu
Kouluopas-hanke
palkattu neljä
Jatkuu edelleen
työntekijää, joista kolme
jalkautuvaa
Alkuluokka8-toiminta/toiminnallinen oppiminen
tukee sosiaaliseksi kasvamista ja toisten
huomioon ottamista.
Toteutuu
Jatkuu edelleen, toimintaa
pyritään koko ajan
laajentamaan.
Aikuisten vastuun lisääminen.
Kesken
Jatkuu
Koulukiusaamisen ehkäisy otetaan huomioon
kaikessa toiminnassa (puheeksiotto jne.) myös
varhaiskasvatuksessa
KivaKoulu –tunnit ja
tuokiot, yhteisöllisyyden
vahvistaminen,
ehkäisevät tukitoimet.
Varhaiskasvatuksessa
Jatkuu
7
LOISTO-ryhmä yläkouluikäisille tytöille käynnistyi syyskaudella 201. Loisto tarjoaa mielekästä tekemistä toisten samanikäisten tyttöjen kanssa. Ryhmässä nuoret voivat
jakaa ajatuksiaan ja löytää ystäviä.
8
Alkuluokkatoiminta, alkuluokassa esiopetuksen ja ensimmäisen vuosiluokan lapsiryhmät tekevät säännöllisesti yhteistä työtä yhteisessä toimintaympäristössä. Yhteistä
työskentelyä on vähintään kymmenen tuntia viikossa.
kiusaamisen ehkäisy
Kodin ulkopuoliset sijoitukset yleisiä.
Lastensuojelusuunnitelman ja –toimenpideohjelman toimenpiteiden toteuttaminen.
Osittain toteutunut
0-17 v. psyykkisten ongelmien määrä ja
vaikeusaste eivät ole lisääntynyt, mutta on
korkeammalla tasolla kuin Päijät-Hämeessä ja
maassa keskimäärin.
Mielenterveysongelmiin puututaan entistä
varhemmin ja varmistetaan että peruspalveluissa löytyy osaamista ja uskallusta
varhaiseen puuttumiseen ja tukemiseen.
Osaamista on, mutta
tuki erikoissairaanhoidolta tulisi olla
tiiviimpää
Mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen
toteaminen otetaan huomioon perhekeskustoiminnassa.
Perhekeskustoiminnan
ryhmissä lisätään iloa,
yhteisöllisyyttä,
turvallisuuden tunnetta
ja yhteistä toimintaa
sekä vertaistuen että
ammatillisen avun
keinoin. Nämä auttavat
perheitä jaksamaan
vanhemmuuden ja
parisuhteen arjessa.
Pikkulapsi- ja lapsi -lomakkeet käyttöön,
konsultaatiot lastenpsykiatriaan ja
perheneuvolaan
Lastenneuvolassa
toteutetaan
neuvolatoiminnan
toimintaohjelmaa.
Toteutetaan hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvän
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ja
Sateenkaari-hankkeessa
sovittuja toimintamalleja.
1 psyk.sh:n lisätarve
kouluilla selvitetään
Uusien toimintamallien
käyttöönotto selvitetään,
esim. ns. hoidollinen
luokka. Osaamisen
vahvistamista jatketaan.
Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa
kehitetään.
Vanhemmuutta
vahvistavaa
ryhmätoimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja
arvioidaan edelleen
monialaisesti ja perheiden
osallisuus huomioiden.
Toiminta kohdennetaan
tiedossa oleviin tärkeisiin
elämänvaiheisiin ja
tilanteisiin
www.heinolanperhekeskus.fi
Selkeytetään
Toimintaohjelmaan on
kirjattu lomakkeiden
käyttö.
konsultaatiokäytäntöjä
perheneuvolaan ja
lastenpsykiatriaan.
6.3 Työikäiset
Kehittämiskohteet
Toimenpiteet vv. 2013 - 2014
Pitkäaikainen tai pysyvä työkyvyttömyys
Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntatyön
lisääminen.
Sairastavuus ja pitkäaikaissairastavuus
Toimenpiteiden
toteutuminen 30.4.2014
Toteutunut sovitusti
Jatkotoimenpiteet
vv. 2014 - 2015
Jatkuu edelleen
Jatketaan päihde- ja mt-työn vahvistamista
yhteistyöllä perustetun päihde- ja mt-tiimin,
sosiaalityöntekijöiden, perhetyön ja perhekeskustoiminnan välillä.
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Varhaisen aktiivisen puuttumisen-käytännön
toteuttaminen aktiivisesti työterveyshuollossa.
Toteutunut
Toimintamallin
käyttöönotto ja
kehittäminen
Työttömien terveystarkastusten ja
eläkemahdollisuuksien arvioinnin rakenteet
saatava kuntoon.
Toteutunut
Terveydenhoitajan
palkkaamista terveystarkastuksiin ja työkykyselvityksiin esitetään
jatkettavaksi v. 2015
talousarviossa
Työpajatoiminnan määrällisen ja laadullisen
tason turvaaminen.
Terveyshyötymallin jalkauttaminen vastaanottotoimintaan jatkuu.
Toteutunut osittain
Jatkuu edelleen
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Kansansairauksien ehkäisy –interventioiden
Toiminta- ja
Jatkuu edelleen
toteuttaminen.
tunnistamisohjeet
olemassa mm:
Diabetesriski,
tupakoinnin vieroitus
(COPD ehkäisy), alkoholin
riskikäyttö,
liikuntaneuvojan käyttö
mm. ylipainon ehkäisyssä,
omahoitopisteet
verenpaineen
seurannassa
Mm hoitosuunnitelmien
käytöllä pyritään
ennaltaehkäisemään
komplikaatioiden
muodostumista.
Yhteistyötä tehdään mm.
apteekkien kanssa
varhaisen toteamisen
varmistamiseksi.
Työterveyshuollon rooli
iso: Yhteistyötä tehtävä
työterveyshuollon kanssa.
Työttömien
terveystarkastuksilla
pyritään löytämään
sairastumisriskiä lisäävät
tekijät.
Tilanneköyhyys
Päihteiden käyttö
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on
mahdollista toimeentulotukilain ja sosiaali- ja
terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti.
Toiminnot, jotka tähtäävät työllisyystilanteen
parantamiseen:
- Työpajatoiminnan määrällisen ja
laadullisen tason turvaaminen.
- Kuntalisän myöntämistä yrityksille ja
yhteisöille jatketaan.
Työterveyshuollon roolin korostaminen
työikäisten päihteiden käytön ehkäisyssä.
Toteutunut sovitusti
(yksilöllinen harkinta)
Jatkuu edelleen
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Toteutunut sovitusti
Jatkuu edelleen
Työterveys Wellamossa
työikäisten parissa
tehdään kaikille
terveystarkastuksessa
Vuodelle 2014-2015
pyritään lisäämään
sairasvastaanottoihin
liittyvää alkoholin käytön
arviota ja puheeksi ottoa.
Audit-kysely ja
sairaanhoitovastaanotoille
tilanteen ja tarpeen
mukaan. Ongelmia
käsitellään myös
asiakaskohtaisten
yhteydenottojen
pohjalta. Tilanteen niin
vaatiessa asia otetaan
puheeksi.
6.4 Ikäihmiset
Kehittämiskohteet
Toimenpiteet vv. 2013-2014
Yhden hengen asuntokunnat yleisiä.
Soluasumisen mahdollisuuksien lisääminen.
Akuutti sairastavuus reilusti yleisempää kuin
PH:ssä ja maassa keskimäärin.
Sosiaalisen yhdessäolon mahdollistaminen (mm.
liikunta ja kirjastossa tapahtumia ikäihmisille sekä
kuljetuksen järjestäminen).
Yksinäisyyteen vaikuttaminen mahdollistamalla
sosiaalinen yhdessäolo.
Aliravitsemuksen seuranta ja tilastointi.
Tiedonkeruun järjestäminen ja tiedon
kokoaminen ja seuraaminen tulevaisuudessa
(myös muista terveystottumuksista).
Toimenpiteiden
toteutuminen
30.4.2014
Toteutunut sovitusti
Jatkotoimenpiteet
vv. 2014 - 2015
Toteutunut sovitusti
Toimintamallia jatketaan
Toteutunut sovitusti
(mm. erityisryhmien
liikunta)
Toteutunut sovitusti
Kolmannen sektorin
aktivointi
Toimintamallia jatketaan
Ravitsemustilan arvio
määräväliajoin asumispalveluyksiköissä ja
kotihoidon asiakkailla.
Hyvinvointia edistävillä
käyneillä arvioidaan ei
Turvattomuuden kokemisen ja osallistamisen
seuranta ja tilastointi.
palvelujen piirissä olevien
aliravitsemuksen tila
Pilotin tulosten perusteella
laaditaan jatkosuunnitelma
v. 2014 aikana.
Tiedonkeruun järjestäminen ja tiedon
kokoaminen ja seuraaminen tulevaisuudessa.
Pilotti-seuranta
hyvinvointia edistävien
kotikäyntien yhteydessä
n. 50 ikäihmisellä.
Kehittämiskohteet
Toimenpiteet vv.2013 - 2014
Jatkotoimenpiteet
vv.2014 - 2015
Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus
Uuden valtuuston informoiminen terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisestä.
Toimenpiteiden
toteutuminen
30.4.2014
Ei ole toteutunut
Sitoutuminen joka tasolla terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, lähtien kuntastrategiasta.
Tehdään kirjalliset toimintaohjeet ja
tilastointiohjeet terveyden edistämiseen.
Ei ole toteutunut
Huomioitava strategiapäivityksen yhteydessä
Jatkuu edelleen
Yläasteikäisten liikkumisen edistämiseen
toimintaohjelma.
Toimintaohjelman
tekeminen kesken,
mutta toiminta osittain
aloitettu.
6.5 Terveyden edistäminen
Perusterveydenhuollon
terveydenedistämisaktiivisuus
Peruskoulujen terveydenedistämisaktiivisuus
kesken
v. 2014 aikana järjestetään
valtuustolle infotilaisuus
(THL)
Toimintaohjelma tehdään
v. 2014 aikana.
Liikkuva koulu –
hankkeeseen haettu
jatkorahoitusta.
Munliike –toiminta jatkuu