Transcript 9 kk:n aikana

Suomen toinen Erofoorumi
Mitä lapsiperheen ero maksaa ?
Bio Rex Lasipalatsi, Helsinki 10.11.2010
LIIAN KALLIIT EROT
Huoltoriitojen taloudelliset
kustannukset -selvitys
Kommenttipuheenvuoro
Marjatta Karhuvaara
Espoon kaupungin Perheasioiden yksikön esimies
ESPOO
• Yksi ”Huoltoriitojen taloudelliset
kustannukset –selvityksen” kohdekunnista
• Eroauttamisen ydinpalvelut keskitetty
perheasioiden yksikköön 
prosessit, kustannukset ja suoritteet
eriteltävissä, laskettavissa,
tarkasteltavissa ja arvioitavissa
• Lastensuojelu toimii alueellisesti 
eroauttamisen ja lastensuojelun rajapintaa
eletään ja kehitetään sosiaalityön arjessa
Espoon
Perheasioiden
yksikkö
PERHEVÄKIVALLAN
EHKÄISY
(Koordinointi ja kehittäminen)
PERHEASIOIDEN
SOVITTELU
+ Selkeät roolirajat
+ Osaamisen
jakaminen
+ Kehittäminen
TYÖ
LASTENVALVOJA-
TOIMINTA
TAPAAMISPAIKKA
ELATUSTURVA
Vastaava ohjaaja
HUOLTO- JA
TAPAAMISSELVITYKSET
Yksikön esimies
LASTENSUOJELUN LAKIMIES
(Koordinointi ja kehittäminen)
TÄYTÄNTÖÖNPANOSOVITTELU
(Koordinointi ja kehittäminen)
EROAUTTAMISEN KEHITTÄMINEN
(Koordinointi ja kehittäminen,
uudet palvelut)
Kommentteja käsitteistä ja prosesseista
• ”Riita” – myös yksin voi riidellä, jolloin toinen
osapuoli pakotettu prosessiin
• ”Tavanomaisin keinoin” sopuun ratkeavat riidat
• Sopimuspalvelun osuus merkittävä; suurin osa
vanhemmista sopii lasten asioista lastenvalvojan
luona, esim. Espoossa vuositasolla sopimuksia
vahvistetaan n. 4200 kpl ja asiakaskäyntejä
lastenvalvojien luokse tehdään n. 3500 kpl
• Täytäntöönpanoprosessi
• Myös passiriidat työllistävät poliisia ja
sosiaalitointa

Kommentteja käsitteistä ja prosesseista
• Mahdollisuus erilaisten asiantuntijalausuntojen
hankkimiseen vaihtelee suuresti; Espoossa
perheneuvolan lausuntoja hankitaan korkeintaan
muutama vuodessa, vanhempien psyykkisen tilan
arviointeja ei tehdä lainkaan. Selvityksen tarkoitus
ja lausuntojen tarpeellisuus/hyödyllisyys ?
• Samanaikaisesti voi olla vireillä useita päällekkäisiä
ja lopputulokseltaan jopa vastakkaisia prosesseja
ja selvityksiä
• Erityyppisten (vakavuusaste, pitkittymisriski)
riitojen tunnistaminen ajoissa !
Vrt. lastenvalvojan mahdollisuudet taustojen selvittelyyn tai
”pakkoratkaisuihin” olemattomat
Ei kenenkään asia ?
Huoltoriita
Rikosasia
Lastensuojeluasia
Terveydenhuollollinen asia
Lastensuojelun rooli
• Lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta
koskeva asia voi olla yksinomaan riita-asia
tai yhtä aikaa sekä riita- että
lastensuojeluasia, jopa rikosasia
• Huoltoriidan vireillä olo ei sellaisenaan
vaikuta lastensuojelun tarpeen arviointiin.
Lastensuojeluilmoitus tutkitaan aina, ja
viranomaisilla on velvollisuus
lastensuojeluilmoituksen tekemiseen , jos
laissa asetetut edellytykset täyttyvät
Huoltoriitojen ja lastensuojelun välinen yhteys;
näkymiä eri toimintojenkautta
•
•
•
•
•
Lastenvalvojatyö
Tapaamispaikkatoiminta
Olosuhdeselvitykset
Täytäntöönpanosovittelu
Eroauttaminen
Olosuhdeselvityspyynnöt ja
lastensuojeluasiakkuudet
•
•
•
•
9 kk:n aikana valmistuneista olosuhdeselvityksistä
yhteensä 52 kpl selvityksen vireilläollessa
7,6 %:ssa on ollut tehtynä lastensuojeluilmoitus,
joka ei ole johtanut asiakkuuteen
n. 52 %:ssa on ollut tehtynä lastensuojeluilmoitus,
joka on johtanut asiakkuuteen tai jo ollut
lastensuojeluasiakkuus (vahvoja asiakkuuksia)
9,6 %ssa selvityksentekijä on tehnyt
lastensuojeluilmoituksen, näistä yhdessä ilmoitus
oli ensimmäinen vireilläolon aikana
Yhteensä = 69,2 %

Selittäviä tekijöitä
• Ls-asiakkuuksien huomattava määrä voi johtua
useista syistä:
- Espoossa lastenvalvojilla vahvasti
sovitteleva työote (tapaamisia voi olla
useita sopimukseen pääsemiseksi), joten
tuomioistuimeen etenevät asiat saattavat olla
erityisen hankalia
- Espoossa ns. pikaselvitysten määrä
keskimääräistä suurempi, otoksesta 13,4 %
Tapaamispaikkatoiminta ja lastensuojeluasiakkuudet
9 kk:n aikana
•
10, 8 %.ssa perheistä voimassa oleva lähestymiskielto
•
Syitä tapaamispaikan käytölle ovat olleet pääasiassa lapsen toiseen
vanhempaan ja mahdollisesti lapseen kohdistunut fyysinen tai
henkinen väkivalta, eroon liittyvät ristiriidat, huoli tapaavan
vanhemman kyvystä huolehtia lapsesta tai yleinen vanhempien
välinen luottamuspula, tapaavan vanhemman mielenterveysongelmat,
tapaavan vanhemman päihteiden käyttö sekä tilanne, jossa lapsi ja
vanhempi vasta alkavat tutustua toisiinsa. Viime aikoina on
korostunut perheiden osuus, joiden kohdalla perheessä on ollut
toiseen vanhempaan ja mahdollisesti lapsiin kohdistunutta henkistä
tai fyysistä väkivaltaa
•
N. runsaalla kolmanneksella perheistä on myös lastensuojelun
asiakkuus. Arviointia vaikeuttaa, ettei asia välttämättä tule ilmi
asiakkuuden aikana
Kyse huoltajien toisistaan tekemistä ilmoituksista vai
todellisesta lastensuojeluntarpeesta ?
Kiusanteko- ja mustamaalaamismielessä
tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä ei
näy sosiaalitoimen eropalveluissa kovin
suurena, vaikka niiden määrä TI:ssa
näyttäytyy lisääntyvänä.
Kysymys vaikuttaa siis olevan todellisista
lastensuojeluasiakkuuksista.
Huoltoriidat työllistävät myös muita viranomaisia.
Olosuhdeselvitysvaiheessa jo asioitu eroon liittyen
useiden eri toimijoiden luona, esim.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•

Lastenvalvoja
Perheasiain neuvottelukeskus, muu seurakunnan työntekijä
Neuvola
Perheneuvola
Psykologi / psykiatrinen sairaanhoitaja
Terveyskeskuslääkäri, työpaikkalääkäri, yksityinen lääkäri,
julkiset sairaalat
Turvakoti, Lyömätön Linja
A-Klinikka
Kalliolan settlementti
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä
Vaikuttavuus, varhaisemman moniammatillisen yhteistyön
keinot ?

Huoltoriidat työllistävät myös muita viranomaisia.
Olosuhdeselvityksiä laadittaessa hankitaan tietoja
myös muilta viranomaisilta
• Lastensuojeluasiakkuuden olemassaolo tarkistetaan
säännönmukaisesti, samoin tiedot neuvolasta, päivähoidosta
ja koulusta (lähinnä, onko mitään erityistä ja kumpi vanhempi
aktiivisemmin hoitaa lapsen asioita ja osallistuu
yhteistyöhön)
• Jos tulee tietoon, että lapsella, vanhemmalla tai perheellä on
tai on ollut hoitokontakti perheneuvolaan tai
erikoissairaanhoitoon, pyydetään sieltä tietoja
• Tarvittaessa lasta koskevia tietoja pyydetään myös muilta
lasta tavanneilta viranomaisilta kuten koulun oppilashuollosta
ja terveydenhuollosta
• Vanhempia koskevia asiakastietoja pyydetään tarpeen
mukaan eri viranomaisilta kuten poliisilta ja muilta
oikeusviranomaisilta ( jos tiedossa tai toinen vanhempi
esittää väitteitä rikosrekisteristä tai tehty kotihälytys/
rikosilmoitus/vireillä poliisitutkinta) sekä sosiaali- ja
terveysviranomaisilta
Hintalappu eroriidan keskellä eläville lapsille ?
Vireille tulleet olosuhdeselvityspyynnöt 9 kk:n aikana
Varsinaiset selvityspyynnöt 61 kpl
Pikaselvityspyynnöt
9 kpl
Lausumapyynnöt
5 kpl
Yhteensä 75 kpl
Lapsia yhteensä n. 150 kpl
133 lapsen otoksesta 0 – 7 v 49,6 %
8 – 12 v 38,3 %
13 – 17 v 12 %

Lasten iät
täytäntöönpanosovittelussa
9 kk:n otos
1 v tai alle
2v
1
3v
5
4v
2
5v
2
6v
2
7v
1
9v
1
10 v
1
13 v
1
14 v
1
Ei ikämerkintää
1 alle kouluikäinen, 2 alle
kouluikäistä alle 12 v
Perheitä tapaamispaikkatoiminnon piirissä 9 kk:n aikana
Tammikuu
17
Helmikuu
19
Maaliskuu
17
Huhtikuu
19
Toukokuu
19
Kesäkuu
22
Heinäkuu
17
Elokuu
Syyskuu
21
23
Perheitä, joilla toteutuneita/suunniteltuja tapaamisia/vaihtoja
tapaamispaikassa 9 kk:n aikana
Tammikuu
6
Helmikuu
7
Maaliskuu
9
Huhtikuu
10
Toukokuu
14
Kesäkuu
13
Heinäkuu
11
Elokuu
Syyskuu
12
12
Suoritteet 9 kk:n aikana
• Valvotut tapaamiset 82 kpl
• Tuetut tapaamiset 45 kpl
• Varatut tapaamisajat 174 kpl,
toteutuneet 127 kpl, peruuntuneet 47
kpl
• Valvotut vaihdot 74 kpl
• Varatut valvotut vaihdot 100 kpl,
peruuntuneet vaihdot 26 kpl
Sosiaalitoimen kustannukset
Mitä maksaa ?
• Lastenvalvojan vahvistama sopimus
• Valvottu/tuettu tapaaminen, valvottu
vaihto
• Olosuhdeselvitys
• Täytäntöönpanosovittelu
• Neuvontapuhelu per asiakas
• Eroneuvo-ilta per asiakas
• Vanhemman Neuvo –ryhmä per asiakas
Erilaisia laskutapoja
• Kustannusten laskemista vaikeuttavat jatkuvat
organisaatiomuutokset, tehtävien laaja-alaisuus,
työvoimavajeet, laskennallisesti määritetyt suureet (vuokrat,
tietotekniikka- ja puhelinkulut, siivouskulut, hallinnolliset
kulut, materiaalikulut, koulutuskustannukset,
työnohjauskustannukset jne.
• Tuotteistaminen ?
• Mitä ”lopputuotteita” yksikön kokonaiskustannuksilla
pystytään tuottamaan ?
• Työntekijäryhmän kokonaispalkkaustannukset/suoritteiden
(”lopputuotteiden” ) kokonaismäärä
• Yksittäiseen ”lopputuotteeseen” käytetty aika X
työntekijöiden palkkakustannukset/tuntihinta
Mitä selvityksessä mukanaolo tuotti ?
• Työn näkyväksi tekeminen / tuleminen
• Keskittämisen ja yhteistyön hyötyjen
korostuminen (samoilla resursseilla enemmän,
erilaista ja parempaa )
• Oman työn ja työprosessien tarkasteleminen ja
edelleen kehittäminen (Perheen tilanteen
tunnistaminen ? Näin tein ja tämän se tuotti,
onnistuinko näillä keinoin ?)
• Pohdintaa siitä, onko resurssit suunnattu oikeisiin
toimintoihin / kohderyhmiin kustannusten /
vaikuttavuuden kannalta. Olisiko voitu
auttaa/puuttua aikaisemmin ?

Mitä selvityksessä mukanaolo tuotti ?
• Ennaltaehkäisevämmän työotteen ja varhaisemman vaiheen
palvelujen järjestämisen tärkeyden korostuminen:
- asennevaikuttaminen kummankin vanhemman aktiivisen
roolin tärkeydestä perheen arjessa / erotilanteessa
yhteistyövanhemmuuden puolesta syyttelyn, riitelyn ja
kamppailun sijaan
- varhaiset tukitoimet arjessa jaksamiseen, apua ajoissa
päihde- ja mielenterveysongelmiin jne.)
- oikean ja helposti saatavilla olevan tiedon jakaminen erosta
juridisena, taloudellisena ja psykososiaalisena prosessina
- helposti saatavilla oleva vertaistuki
- toimiva sovittelupalvelu perhe-elämän kaikissa vaiheissa
(keskinäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen haasteet !)
- päällekkäisyyksien välttäminen yhteistyöllä ja
moniammatillisella tukemisella/puuttumisella
Eroauttamisen ehkäisevän ja korjaavan työn jatkumo
Kumppanuudet
K
K
Ennaltaehkäisy Täsmäapu
K
K
K
K
K
Korjaaminen
K
K
K
K
Mitä sosiaalitoimessakin voitaisiin tehdä toisin ?
” Tilasto ei ole lähtökohta, vaan entinen
saavutus entisin edellytyksin”
(Lauri Viita)
Kiitos !