Transcript Terveysliikuntahankkeen 2008-2012 loppuraportti

HEINOLASSA JYRÄÄ
Terveysliikuntahanke
2008 -2012
Loppuraportti
Kirsi-Marja Vihervaara
Terveysliikuntakoordinaattori
Heinolan kaupunki
Sisältö
Kiitokset yhteistyöstä
1. Johdanto
2. Yleistä terveysliikunta hankkeesta
3. Terveysliikuntasuositukset
4. Tavoitteet
5. Heinolan liikuntapalvelun tarjoamat terveysliikuntapalvelut
5.1.
Kunnossa Pienestä Pitäen KPP
5.1.2. Kunnossa pienestä Pitäen KPP toiminta
5.2.
Päiväkodit
5.3.
koulut
5.4.
Liikuntapalvelut yhteistyö - Liikkuva koulu –hanke
5.4.1. Koululiikuttajat ”Välkkärit”
5.4.2. Koulun tilat ja työvälineet
5.4.3. Seurojen ja järjestöjen yhteistyö
6. Kunnossa Kaiken Ikää KKI
6.1. Kunnossa Kaiken Ikää – Työ hyvinvointi (tyhy)
6.2. KKI testaukset ja yritysvierailut
6.3. KKI liikunta ja vertaisohjaajakoulutus
7. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta
7.1. Toteutuneet tavoitteet
7.2. Erityisryhmien ja ikääntyneiden liikuntapalvelut
7.3. Kotihoito
7.3.1. Omaishoitajat
8. Terveysliikuntaa tukevia hankkeita
8.1. Silta-hanke
8.2. Ikihyvä Päijät-Häme
8.3 Päijät-Hämeen liikunnan megamaakunta
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
22
23
24
25
26
9. Liikuntaa ohjaavien verkosto
9.1. Liikuntaa ohjaus
10. Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen
10.1. Palveluverkko
27
28
29
30
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
18.
19.
20.
21.
Informaatioverkko
Terveysliikuntaa yhteistyöverkko
Seuranta- ja tutkimustyö
Toimenpiteet
Terveys- ja liikuntaan ohjaavien verkko
Liikuntaan ohjaavien verkosto
Liikuntaneuvontaa
17.1. Liikkumisneuvontaprosessi
Olosuhteet
Toiminnalliset Heinola-mallit
Tulevaisuuden näkymät
Loppusanat
Lähteet
Kiitokset yhteistyöstä



Kiitos kaikille Heinolassa Jyrää terveysliikunta hankkeen kehittämiseen
osallistuneille yhteistyökumppaneille Heinolassa sekä maakunnallisesti.
Tuotoksina syntyi monia eri toimintamalleja, joka perustuu moni ammatilliseen
yhteistyöhön. Ilman yhteistyöntukea emme olisi saavuttaneet näin moninaista ja
poikkihallinnollista yhteistyöverkkoa.
Terveysliikuntahanke päättyy ja jatkaa tästä toimintaansa yhtenä
liikuntapalvelujen omana toimintana. Paljon jäi vielä tekemättä tai kesken, mutta
tulevat vuodet ovat tärkeitä vuosia juurruttaa terveysliikuntaa jokaisen
heinolalaisen omaan arkeen. Toivomme jatkossakin yhtä innostunutta,
kannustavaa ja myötämielistä asennetta terveysliikunnan juurruttamiseen niin
päiväkoteihin, kouluihin, kotipalveluun, hoitokoteihin ym. toimintoihin.
1
1. Johdanto
Heinolan kaupunginhallitus on päätöksellään
27.2.2006 / § 155 nimennyt Heinolan kaupungin
terveysliikuntakaupungiksi (liite 2). 14.8.2006 / § 491
kaupunginhallitus päätti nimetä terveysliikunnan
toimenpideohjelman suunnitteluun työryhmän, jossa on
edustajia eri hallinnon aloilta. Puheenjohtaja ja
sosiaalilautakunnan edustaja Heimo Riutta,
varapuheenjohtaja ja vapaa-aikalautakunnan edustaja
Risto Kalermo, koulutuslautakunnan edustaja Maija
Heinonen sekä terveyslautakunnan edustaja Airi
Rouhiainen. Työryhmässä ovat toimineet
asiantuntijajäseninä johtava kotihoidon ohjaaja Sirkka
Judén, fysioterapian apulaisosastonhoitaja Maarit VihkoMäkinen, liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen sekä
terveysliikuntahankkeen koordinaattori Jenni Kousa.
Heinolan kaupungin terveysliikuntatoiminta toteutetaan
kokonaisvaltaisesti kaupungin eri tulosalueiden sekä
muiden terveysliikuntapalveluita tuottavien tahojen
kanssa. Yhteistyön konkreettisena toteuttamismuotona oli
Heinolassa Jyrää – Terveysliikuntahanke (2007–2012).
Hankkeelle oli myönnetty OPM:n valtionavustusta vuosille
2008 - 2012.
Terveysliikuntatoiminta kohdennetaan palveluiden
monipuoliseen tuottamiseen ja liikuntaolosuhteiden
parantamiseen.
Suomen nykyisen hallituksen politiikkaohjelmaan sisältyy
TERVEYDEN EDISTÄMISEN POLITIIKKAOHJELMA.
Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on
väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen
kaventuminen. Vaikuttamalla keskeisiin kansansairauksien
syihin voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairaus
poissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia
huomattavia kustannuksia. Työikäisen väestön terveyden
ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen osaltaan
nostaa työllisyysastetta.
Politiikkaohjelman yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
jäsentyvät eri osa-alueisiin. Näinä ovat terveyden
edistämisen rakenteiden vahvistaminen, kansansairauksien
ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten
aikaansaaminen, terveitä elämäntapa-valintoja edistävien
työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen, sosiaali- ja
terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja
terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen
sekä järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen
terveyden edistämisen, erityisesti osallisuuden ja
yhteisöllisyyden tukena.
Terveyden edistämisen yhteiskunnalliset, taloudelliset,
työpaikkatason ja yksilötason hyödyt ovat kiistämättömät.
Terveyden edistämisen näkökulma on saatava laajalti
omaksutuksi. Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on
edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista
huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja
palvelujärjestelmässä.
”Terveyden edistäminen tukee laajojen yhteiskunnallisten
tavoitteiden toteuttamista ja se liittyy muun muassa
hallitusohjelman tavoitteisiin lasten ja nuorten
syrjäytymisen ja pahoinvoinnin vähentämisestä,
työllisyysasteen nostamisesta, ikäihmisten toimintakyvyn
vahvistamisesta ja terveyserojen kaventamisesta.”
2
2. Yleistä terveysliikunta hankkeesta
Koko hankkeen ajan tavoitteenamme oli saada ihmiset ymmärtämään, että
jokainen on itse vastuussa omasta toiminnastaan ja terveydestään. Hallintorajat
ylittävällä yhteistyöllä parannettiin aktiivisesti ihmisten palveltavuutta
terveysliikunnan eri toimialoilla.
Hankkeen ollessa loppusuoralla asettamamme konkreettisena tavoitteena oli taata
heinolalaisille paremmat liikkumis- ja palvelumahdollisuudet.
3
3. Terveysliikuntasuositukset


Valtakunnallisesti merkittävimpänä terveysliikuntasuosituksena pidämme
UKK-instituutin määrittelemää terveysliikuntasuositusta.
Kaikki terveysliikunnan suositukset lähtevät siitä, että liikkumisen tulee olla
säännöllistä, riittävän monipuolista, viikoittain toistuvaa ja yksilölliset erot
huomioon ottavaa
4
4. Tavoitteet
Terveysliikunnan toimenpideohjelman tavoitteena oli vähän liikuntaa
harrastavien liikunta-aktiivisuuden lisääminen.
Erityisenä painopisteenä oli lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen.
Toiminnallisia tavoitteita:
- Kaupungin kokonaisvaltaisen terveysliikuntapalveluverkon kokoaminen
(terveysliikuntapalveluita tuottavien yhteistoiminta)
- Kaupungin oman terveysliikuntapalveluverkon monipuolistaminen (Kunnossa
Pienestä Pitäen (KPP), Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) ja ikääntyneiden sekä
erityisryhmien liikuntapalvelut)
- Liikuntaan ohjaavien verkoston rakentaminen
- Informaatiopalveluverkon rakentaminen
- Koulutustoimintasuunnitelman laatiminen
- Hankeyhteistyön kehittäminen
- Seuranta- ja tutkimustyön kehittäminen
- Terveysliikuntaolosuhteiden parantaminen
Laajempana tavoitteena oli, että Heinolassa Jyrää - terveysliikuntahankkeesta
luodaan valtakunnallinen toimintamalli. Yhtenä hankkeen tavoitteista oli saada
ihmiset ymmärtämään, että jokainen on itse vastuussa omasta toiminnastaan ja
terveydestään.
5
5. Heinolan liikuntapalvelun
tarjoamat terveysliikuntapalvelut
1. Kunnossa Pienestä Pitäen (KPP)
Tavoitteena mm. lasten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Mukaan oli otettu
päiväkodit, koulut (ala-ja yläkoulu sekä lukio ja lapsiperheet). KPP kohteiden
liikuntaympäristöjen parantaminen sekä henkilöstön koulutus.
Yhteistyö OPM, Nuori Suomi, Koululiikuntaliitto.
2. Kunnossa Kaiken Ikää (KKI)
Tuottaa yritysten henkilöstölle monipuolisia liikuntapalveluja
Yritykset maksavat henkilöstömäärän mukaan palvelusta. Teemme yhteistyötä
myös Valtakunnallisen KKI:n ja Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu (PHLU)
kanssa.
3. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntapalvelut
Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntapalvelujen tuottaminen, liikuntaaktiivisuuden parantaminen, lihasvoiman- ja tasapainon harjoittaminen ja
ylläpitäminen.
4. Liikuntaneuvonta
Liikuntaneuvonta Heinolan terveyskeskuksessa käynnistettiin marraskuussa
2010. Heinolan liikuntapalvelut teki tehokasta yhteistyötä Heinolan sosiaali- ja
terveyspuolen kanssa sekä oli pilottina mukana Päijät-Hämeen Liikunta ja
Urheilun liikuntaneuvonta maakunnallisessa hankkeessa 2012 – 2014.
6
5.1. Kunnossa Pienestä Pitäen



Kunnossa Pienestä Pitäen (KPP) oli lasten ja nuorten liikunnan edistämishanke. Se
käynnistyi vuonna 2003. Mukana oli yhdeksän koulua ja yhdeksän päiväkotia. Tavoitteena
oli mm. lasten liikunta-aktiivisuuden lisääminen päiväkodeissa, kouluissa ja kotona. KPP
oli vuodesta 2009 lähtien yhtenä osana terveysliikuntahanketta.
Liikuntaympäristöjen parantaminen sekä ko. henkilöstön koulutustoiminta ja seuranta ja
tutkimustyö olivat toiminnan painopisteenä. Yhteistyössä mukana oli opetusministeriö,
Nuori Suomi ry sekä Koululiikuntaliitto ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu PHLU.
KPP- liikuntavaunu - toimintamuodon avulla pyritiin aktivoimaan päiväkotien ja koulujen
liikuntahetkiä, niin liikuntatunneilla, välitunneilla kuin vapaa-ajalla. KPP liikuntavaunu
viedään sinne missä niitä ei ole.
7
5.1.2. Kunnossa Pienestä Pitäen
toiminta
Toiminnalliset vanhempainillat ” Täysosumailta”

Yhteistyönä koulutoimen ja sosiaalitoimen Silta-hankeen kanssa toteutettiin 2010 Jyrängön
koulussa toiminnallinen perheilta 1-2 luokkalaisille. Täysosumaillan toimintatapa oli markkinoitu
myös muille kouluille. Täysosumaillan avulla aktivoitiin perheitä liikkumaan yhdessä ja erikseen
sekä kerättiin tietoa perheitä puhuttavista aiheista toiminnallisilla menetelmillä. Ilta oli
onnistunut ja toimintamallin juurruttaminen muille kouluille oli aloitettu heti 2010 ja jatkui.
Hyväksi todettua toimintamallia tullaan viemään myös kuntarajojen ulkopuolelle. Mallia on
sovellettu myös perhekeskuksessa ja päiväkodeissa.
Bikva-haastattelu

Kaupungissa toteutuvan ennaltaehkäisevän perhetyön Silta-hankkeen kanssa toteutettiin
yhteistyöhaastattelu koululaisten vanhemmille Jyrängön koululla. Tavoitteena oli saada tietää
asioita, jotka helpottavat perheiden arkea ja mitä perheet toivovat palveluiden järjestäjiltä.
Tämän jälkeen haastatteluista tehtiin yhteenveto, joka toimitettiin koulutoimenjohtajalle sekä
vanhempaintiimille. Yhteenvedosta syntyi lapsiperheiden palvelukartta, josta löytyy tärkeiden
palvelunantajien yhteystiedot. Vertaistukiryhmien lisääminen tuli selkeästi esille ja seuraava
vertaistukiryhmää oli kohdennettu tuleville 7. luokkalaisten vanhemmille.
www.heinola.fi/lapsiperheidenpalvelukartta
Kunnon Pienet Palaset –lasten painonhallintaryhmä



Lasten painohallintaryhmä, jossa erilaisten lajikokeilujen kautta lapsia ja nuoria innostetaan löytämään
oma harrastus.
Lasten ylipaino ryhmässä terveyttä edistävää liikuntaa ja elämäntapoja viestitään lapsille ja nuorille sekä
heidän vanhemmilleen yhdessä tekemisen kanssa.
Tulevaisuudessa pyrimme saamaan liikuntaneuvonnan piiriin perheet, jossa voimme antaa konkreettisia
neuvoja perheen arkeen. Sekä järjestämme perheille yhteistyössä muiden tahojen kanssa leiritoimintaa,
jossa annamme elämänhallintaan eväitä.
8
5.2. Päiväkodit


Vuonna 2010 terveysliikuntakoordinaattori kartoitti kaikkien Heinolan päiväkotien liikuntavälineiden tarpeet. Kaikki
Heinolan 10 päiväkotia sai terveysliikuntarahoilla 500 €:n edestä tilata liikuntavälineitä.
Liikuntapalvelut hankki lisäksi liikuntapöllöt päiväkoteihin, jotka aktivoivat lapsia liikkumaan päivähoito päivien
aikana, sekä kotona perheen parissa. Myöhemmin hankittiin vauhtisäkit liikuntapöllön kaveriksi päiväkoteihin, johon
koottiin liikuntavälineitä päiväkodin ja kotien käyttöön. Tavoitteena oli lisätä liikunta-aktiivisuutta päiväkodissa sekä
kotona.
”Liikuntapöllö se vauhtisäkin pakkaa ja sinne kaikki
kivat liikuntavälineet nakkaa,
sekaan heitetään perheliikuntavinkit, löytyy viikonloppuna pussista pöllön linkit!
säkki vuorotellen lasten luo matkaa, voi liikunnan riemua kotona jatkaa!”

Liikuntapalvelut oli kustantanut päiväkodin eskari-ikäisille satuseikkailua Saksalan seikkailukeskuksessa.
Satuseikkailut olivat valtavan suosittuja ja pidettyjä. Tätä toimintaa haluamme tarjota jatkossakin.

Koulutus toimintaa kehiteltiin yhteistyössä päiväkotien tarpeiden mukaan.
Pidimme mm. Päiväkodin henkilöstölle, perhepäivähoitajille yhteistyössä Suomen Ladun kanssa
Metsämörrikoulutusta, lumikenkäily kurssin ja Geokätköily tutuksi kurssin.

Liikuntavälineiden lainausta esim. liikuntapalveluilta sai lainata lasten lumikenkiä päiväkodin lapsille.
Lumikenkäily oli erittäin suosittua, joten jouduimme hankkimaan lisää lasten lumikenkiä.

Tyhy toimintaa liikuntapalvelut järjesti päiväkodin henkilöstölle omien
toivomusten ja tarpeiden mukaan.
9
5.3. Koulut
KOULUPÄIVIEN LIIKUNNALLISTAMINEN

Tavoitteena oli saada etenkin niitä lapsia liikkeelle koulupäivän aikana, jotka eivät saavuta
liikuntasuosituksia ja joille liikkuminen ei ole itsestään selvää. Samalla tarjotaan kuitenkin
liikkumisen mahdollisuuksia myös aktiivisille liikkujille.

Liikuntapalvelut oli aktiivisesti yhteistyössä koulujen liikuntavastaavien kanssa. Vuosittain
kokoonnumme 2-4 kertaa vuodessa.
Liikuntatapahtumat

Heinolan koulujen liikuntavastaavat suunnittelevat yhteisesti tulevat liikuntatapahtumat ja
tiedottavat kouluille lukuvuoden lopussa tulevan kauden yhteiset liikuntatapahtumat.

Tulevissa tapahtumissa kiinnitetään huomiota siihen, että ne tarjoavat
toimintamahdollisuuksia niin kilpailu- kuin harrastusmielessä liikkuville. Erityisinä
kehittämiskohteina esiin nostettiin alakoulun pienimpien 1.-2. lk:t sekä yläkoulun oppilaille
tarjotut liikuntatapahtumat.

Kouluilla luotiin myös koulun omille liikuntatapahtumille vuosikalenteri.
10
5.4. Liikuntapalvelut yhteistyö LIIKKUVA KOULU –hanke
Liikuntapalvelut oli aktiivisesti mukana Liikkuva koulu hankkeen
toiminnoissa tukemassa ja ideoimassa uutta liikuntakulttuuria
Heinolan kouluille.
Heinolalainen Jyrängön koulu on vuosina 2010-2012 ollut mukana Liikkuva koulu –hankkeessa
(Jyrängön koulu – Liikuttavan hyvä koulu). Jyrängön koululla on kehitetty paljon innovatiivisia
toimintamalleja, joita on hankkeen aikana levitetty melko laajasti niin hankkeessa mukana oleville
kouluille ja kunnille kuin laajemminkin muille koulupäivän liikunnallistamisen parissa toimiville
tahoille. Myös muilla Heinolan kouluilla on tehty toimenpiteitä liikunnallistamisen eteen.





Koulupäivien liikunnallistaminen
Omaehtoisen liikuntakulttuurin vahvistamiseen
Perheiden liikunta-kulttuurin edistämiseen
Koulutuksen lisäämiseen
Yhteistyö seurojen ja järjestöjen kanssa
Tämän hankkeen ensi vaiheessa Jyrängön koululla sekä muissa Liikkuva koulu –hankkeen
pilottikouluissa luotuja hyväksi havaittuja toimintamalleja on tarkoitus istuttaa ja jalostaa paikallisesti
kaikkiin Heinolan kouluihin 2012 -2013.



Toisessa vaiheessa toimintamallia, -tapoja ja –kulttuuria pyritään levittämään laajemminkin maakunnallisesti.
Rinnalla kulkevana tavoitteena on luoda sellainen kuntakohtainen toimintamallikokonaisuus, joka voidaan ottaa
sellaisenaan tai halutuilta osin käyttöön missä tahansa kunnassa.
Paikallisella tasolla toiminta toteutetaan kahden hallintokunnan, opetus- ja liikuntatoimen, sekä 3. sektorin toimijan
(Lasten leikki ja liikunta, Laleli) yhteistyönä. Lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään mm. nuorisopalveluiden ja
terveystoimen sekä paikallisten urheilu-seurojen kanssa.
Tärkeän tuen ja lisäosaamista hankkeelle antavat ne valtakunnallisten sekä alueellisten kattojärjestöjen toimijat,
joiden kanssa yhteistyötä Heinolassa on tehty jo aiemminkin.
11
5.4.1. Koululiikuttajat ”Välkkärit”
Jyrängön koulun Liikkuva koulu –hankkeessa
koululiikuttajan toiminta on ollut yksi merkittävimmistä tavoista
saada liikkeelle juuri niitä lapsia, joita muutoin on kovin vaikea
koulupäivän aikaiseen liikkumiseen aktivoida. Muita koulun
oppilaita aktivoidessaan koulutetut välkkärit kartuttivat tietoaan
ja osaamistaan sekä saivat ohjauskokemusta. Havainnot ovat
olleet sen suuntaisia, että välkkäreiksi on valikoitunut myös niitä
liikunnallisesti passiivisia lapsia, jotka ovat sitten välkkäritoiminnan myötä tai myöhemmin yläkoulussa löytäneet oman
tapansa liikkua.
http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/hankkeet
Retki Lahden Launeen perhepuistoon
tutustumaan Parkourin saloihin
kevät 2012
12
5.4.2. Koulun tilat ja työvälineet



Koulut ottivat asteittain sisätiloja kuten liikuntasali, aula ja käytävät käyttöön
koulupäivän aikaisessa liikkumisessa. Myös tähän sisätoimintaan hankittiin
yhteistoimintaan ohjaavia liikuntavälineitä. Lisäksi kaikki oppitunneille
hankitut liikuntavälineet olivat välituntisin oppilaiden käytössä.
Liikuntapalvelut hankki kahdelle koululle yhteensä 60 jättipalloa teoriatuntien
käyttöön. Jättipallot koettiin positiiviseksi kokemukseksi aineiden
opetuksessa. Oppilaat saivat keskikehon liikehallintaa ja istumaryhti pysyi
koko oppitunnit oikeana. Opettajien mielestä myös keskittyminen tunnilla oli
selkeästi parantunut.
Koulun piha-alueella liikkumisen lisäksi
mahdollistetaan oppilaiden liikkuminen valvotusti
myös koulun lähiympäristössä.
13
5.4.3. Seurojen ja järjestöjen
yhteistyö



Seuroja kannustettiin yhä aktiivisempaan yhteistyöhön
koulujen kanssa. Lisättiin seurojen oman toimintansa esittelyjä
eri kouluilla. Seurat ja järjestöt olivat Heinolassa aktiivisia
lasten ja perheiden liikuttajia.
Seurojen keskinäistä yhteistyötä lisättiin kouluihin suunnattujen
esittelyjen toteuttamisessa.
Liikuntapalvelut tarjosi seuroille ja liikunnanopettajille
räätälöityä koulutusta yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunnan ja
urheilun kanssa.
14
6. Kunnossa Kaiken Ikää





Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) Heinolan malli on valtakunnallinen toimintamalli,
joka on toiminut Heinolassa jo vuodesta 1995.
Heinolan Kunnossa Kaiken Ikää toteutus sai kansallisen innovaatiopalkinnon
vuonna 1997.
Heinolan KKI-toiminta tuottaa liikuntapalveluja yritysten henkilöstölle.
Toiminnassa on mukana 40 yritystä.
Yritys maksaa henkilöstömääränsä mukaan osallistumisestaan toimintaan.
Ryhmät ovat yrityksien henkilöstölle maksuttomia.
Terveysliikunta hanke oli vahvasti mukana kehittämässä KKI toimintaa.
Lisäämällä ja monipuolistamalla liikuntavälineitä ja palkkaamalla lisää
tuntiohjaajia.
15
6.1. Kunnossa kaiken Ikää –
Työ hyvinvointi (tyhy)

KKI tyhy -malli




aktivoitiin työyhteisöjen työhyvin vointia tukevaan tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen
toimintaan.
Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen oli perustettu viisihenkinen työryhmä koordinoimaan TYHY toimintaa. Tämän työryhmän toimintamallia oli tarkoitus juurruttaa ja markkinoida edelleen
kaupungin muihin yksiköihin. Vuoteen 2012 loppuun mennessä oli saatu kaikkiin yksiköihin Tyhy
työryhmät, jotka oli nimetty sivistystoimi (Touhu), sosiaali- ja terveystoimi (Peuhu), tekninen
toimi (Salamat) ja hallinto (Konsti). Omat työryhmät kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa ja kaikki
työryhmät koontuvat yhteiseen palaveriin vaihtamaan ideoita ja kuulumisia 2 kertaa vuodessa.
Tässä hankkeen osassa toteutettiin myös erilaisia työhyvin vointi tapahtumia ja –päiviä
kaupungin henkilökunnalle kokonaisuutena sekä osastoille erikseen.
Taukoliikunta aktivointi

Osana TYHY-toimintaa liikuntapalvelut tuottivat taukoliikuntapalveluita kaupungin henkilökunnalle
sekä halutessaan myös KKI- toimintaan kuuluville yrityksille. Taukoliikuntaan aktivoimme myös
kuukausittaisilla taukoliikuntaohjeilla, joita lähetettiin sähköisesti ja kirjeitse kaupungin eri
työyksiköihin. Tätä toimintaa tullaan jatkamaan jatkossakin.
16
6.2. KKI testaukset ja yritysvierailut
Testaustoiminta

Liikuntapalvelujen liikunnanohjaajat testaa kohderyhmänsä henkilöitä vuosittain säännöllisesti.
Testaukseen sisältyy UKK-kävelytesti, lihaskuntotestaus sekä puristusvoimatestaus. Lisäksi
tapahtumien yhteydessä on halukkailla mahdollisuus päästä myös kehonkoostumismittaukseen sekä
osallistua Cooperin testiin. Urheiluopiston kanssa yhteistyössä testaustoimintaa aikuisten ja lasten
liikunta-aktiivisuuden mittaamiseksi. Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilu kanssa teemme myös yhteisiä
testauspäiviä kerta vuoteen. Testaustoiminnot ovat meille jatkuvaa säännöllistä toimintaa vuodesta
toiseen.
Yritysvierailut

Työhyvin vointia tukeva, terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan aktivoiva, yrityskiertue jatkui 2010.
Toimintaa jatkettiin vuonna 2011-2012 Yrityksille markkinoitiin aktiivisesti. Uutena KKI-koordinaattori
yhteistyössä seniorineuvolan kanssa jalkautui työpaikoille pidettäviin tuokioihin, jossa suunnitellaan
yrityksen henkilöstön tarpeiden mukaan liikuntaa 40 + ikäisille. Sen tavoitteena on aktivoida vähän
liikkuvia 40 + KKI- liikuntaryhmiin ja tiedottaa terveellisestä ravitsemuksesta. KKI- yrityksille
maksuttoman tuokion kesto on 1-2 tuntia, mikä sisälti informatiivisen osuuden sekä lajikokeiluja.
Tapahtuman yhteydessä voitiin tehdä myös
kävely- ja lihaskuntotestit, kehonkoostumus – ja
verensokeri mittaukset työpaikalla.
Heinolan uimahallin kuntosali
17
6.3. KKI liikunta ja
vertaisohjaajakoulutus
BMI 30+

BMI 30+ oli ylipainoisten oma ravitsemus- ja liikuntaryhmä. Toteuttaminen tapahtui
yhteistyössä Haaga-Helia AMK:n Vierumäen yksikön opiskelijoiden ja kaupungin
ravitsemusterapeutin kanssa (2010-2011).
Sportti startti

Liikkumattomien ja vähän liikkuvien aktivoimiseksi ohjelmassa oli aloittelijoiden oma
liikuntaryhmä Sportti startti, jossa tutustutaan KKI-ohjelman tuntitarjontaan sekä luennoidaan
terveellisestä ruokavaliosta ja liikkujan hyvinvoinnista. Keväällä 2010 toiminta laajenee
sisältämään eri lajien starttikursseja. Tätä mallia jatkettiin vielä vuonna 2011 ja 2012.
Vertaisohjaajakoulutukset

Heinolassa syksyllä 2010 aloitimme uuden vertaisohjaajakoulutuksen. Pääpainona ovat
urheiluseurojen uudet vetäjät unohtamatta ikääntyneiden palvelun tuottajia sekä omaishoitajia.
Koulutetuille vertaisohjaajille tarjosimme 2011 lisäkoulutusta sekä virikepäiviä, jossa
aktivoimme vertaisohjaajia pysymään toiminnassa. Tulevaan vertaisohjaajakoulutukseen
laajennetiin eri yhdistyksille ja liikuntajärjestöille kutsumme henkilöitä ikääntyneiden palveluja
tuottavien tahojen ja omaishoitajien parista. Vertaisohjaajakoulutusta toteutti koulutetut
liikunnanohjaajat.
Lumikenkä kurssi
Heinolan Latumajalla
18
7. Ikääntyneiden ja erityisryhmien
liikunta




Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunnalla on vahvat juuret Heinolassa. Erityisryhmien
liikunnanohjaaja on toiminut vuodesta 1984 lähtien.
Vuonna 2006 päättyneen Voimaa ja tasapainoa – hankkeen toiminta-ajatusten pohjalta
on jatkettu toimintaa myös ikääntyneiden liikuntapalveluissa.
Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaryhmiä kokoontuu viikossa 40 vuosittain.
Terveysliikunta hankkeen myötä olemme panostaneet ikääntyneiden lihas- ja tasapainon
harjoittelua ja tuoneet uusia keinoja löytää liikunnan iloa kehittämällä erilaisia
liikuntamahdollisuuksia ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille.
Ikääntyneiden terveysliikuntapäivät Heinolan WPK –talo 2011
Tuolijumppatuokio
19
7.1. Toteutuneet tavoitteet
Ryhmätoiminnan laajentaminen

Lisätty tuntiohjaajien ohjaajaresursseja ja laajennettu ryhmätoimintaa myös kaupunginosa liikuntaryhmiin.
Toimintaa lisätään asteittain eri kaupungin hoitolaitoksissa ja kaupungin eri alueilla lähiöissä järjestämään
ryhmiä niille henkilöille, joille liikkuminen paikasta toiseen on jo haastavaa .
Osastojen kuntosalilaitteiden lisääminen ja käytön monipuolistaminen

Vuodeosasto 11 oli kuntosalilaitteiden olemassa olevien laitteiden aktiivinen hyödyntäminen ja toiminnan
monipuolistaminen oli ensisijainen tavoite, joka toteutui. Lisäksi kartoitettiin ja yhä kartoitetaan ikääntyneiden
mahdollisia kuntouttavia liikuntatiloja Heinolan alueelta, jotta taattaisiin monipuolisen liikkumisen
mahdollisuudet.
Fysioterapian yhteistyöryhmät

Vuonna 2008 aloitetut yhteistyöryhmät fysioterapian, liikuntapalveluiden ja lääkäreiden kesken jatkuu yhä.
Tulevaisuudessa monipuolista ja laaja-alaista toimintaa nivelrikkokuntoutusryhmistä uusiin kohderyhmiin.
Tulemme jatkossakin yhä korostamaan lääkäreitten roolia yhteistyöketjussa.
Kotihoidon yhteistyöryhmät

Kotihoidon piiriin kuuluvien henkilöiden oma-aloitteisen liikunta-aktiivisuuden lisääminen, sekä kotihoidon
henkilöstön kouluttaminen toimintakykytesteihin. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni ikääntynyt voisi
asua kotona itsenäisesti mahdollisimman pitkään sekä kodinhoitajat voisivat kartoittaa toimintakykytesteillä
mahdollisia fysioterapian ja liikuntaneuvojan tarpeita. Kotihoidon puolella oli tapahtunut paljon henkilöstö
vaihdosta, joten uusi Voitas koulutus pidettiin keväällä ja syksyllä 2011.
Kotihoidon yhteistyöryhmät

Vuodesta 2009 lähtien omaishoitajat ovat saaneet maksutta käydä uimahallin allasosastoilla virkistäytymässä,
kaupungin sosiaalipalvelut ovat hoitaneet maksut. Omaishoitajien jaksaminen on äärettömän tärkeää myös
kaupungin taloutta ajatellen. Omaishoitajien ja omaishoidettavien liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja
liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen Heinolan kaupungissa oli yksi tärkeä keino pitää tämä voimavara
mahdollisimman pitkään. Liikuntapalvelut yhtenä palveluketjuna jatkossakin tarjoaa omaishoitajille liikunta- ja
virkistys palveluja.
20
7.2. Erityisryhmien ja ikääntyneiden
liikuntapalvelut
Ryhmätoiminnan laajentaminen

Pyrkimys tulevaisuudessa lisätä ohjaajaresursseja ja laajentaa ryhmätoimintaa myös
kaupunginosa liikuntaryhmiin sekä toimimaan eri kaupungin hoitolaitoksissa ja
järjestämään ryhmiä niille henkilöille, joille liikkuminen paikasta toiseen on jo haastavaa.
Terveyskeskuksen Osastojen kuntosalilaitteiden käyttö

Vuodeosasto 11 on kuntosalilaitteiden olemassa olevien laitteiden aktiivinen
hyödyntäminen ja monipuolistaminen sekä toiminnan laajentaminen muihin osastoihin
jatkuu.

Kartoitettiin ikääntyneiden mahdollisia kuntouttavia liikuntatiloja Heinolan alueelta, jotta
taattaisiin monipuolisen liikkumisen mahdollisuudet.
Fysioterapian yhteistyöryhmät

Vuonna 2008 aloitetut yhteistyöryhmät fysioterapian, liikuntapalveluiden ja lääkäreiden
kesken jatkuu yhä. Tulevaisuudessa monipuolista ja laaja-alaista toimintaa
nivelrikkokuntoutusryhmistä uusiin kohderyhmiin.

Vuonna 2011-2012 korostimme lääkäreitten, fysioterapian ja diabeteshoitajien roolia
yhteistyöketjussa liikuntaneuvontaan ja erityisryhmiin.
Yhteistyöpäivä liikuntapalvelut ja fysioterapia
Saksalan seikkailukeskus kevät 2012
21
7.3. Kotihoito







Asiakas aktiivisena toimijana - Heinolan kaupungin kotihoito ja liikuntapalvelut yhdessä
vahvan vanhuuden puolesta
Heinolan kaupungin liikuntapalvelut oli käynnistänyt Ikäinstituutin kanssa ”Voimaa vanhuuteen ” – iäkkäiden
terveysliikuntaohjelman. Ohjelma palvelee erityisesti kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä, joiden toimintakyky on heikentynyt
tai heikentymässä. Kyse oli valtakunnallisesta iäkkäiden terveysliikuntaohjelmasta ”Voima- ja tasapainoharjoittelua
iäkkäille (VoiTas)”, jonka tarkoituksena on lisätä ikäihmisten, heidän läheistensä ja hyvinvoinnin ammattilaisten
tietämystä ja kokemusta voima- ja tasapainoharjoittelusta. Ohjelma oli osa Heinolan kaupungin ”Heinolassa jyrää” –
terveysliikuntahanketta, jossa tavoitteena oli saada ihmiset ymmärtämään, että jokainen on itse vastuussa omasta
toiminnastaan ja terveydestään. Osana hanketta ovat erityisryhmien ja ikääntyneiden liikuntapalvelut, joka sisältää
yhteistyön kotihoidon kanssa.
Kotihoidossa henkilökunta oli ottanut tavoitteekseen kuntouttavan ja toimintakykyä tukevan voimavaralähtöisen
asiakastyön. Kaikessa toiminnassa henkilökunta tukee, kannustaa ja auttaa asiakasta suoriutumaan mahdollisimman
itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan. Voimavaralähtöisessä lähestymistavassa asiakas nähdään aktiivisena toimijana,
jossa hänen omatoimisuuttaan tuetaan. Kotihoidon työntekijöiden tehtävänä oli ensisijassa auttaa vain niissä asioissa,
joissa asiakas tarvitsee apua. Ikäihmisen oma aktiivisuus edistää hänen elämänlaatuaan.
Heinolan kaupungin kotihoito ja liikuntapalvelut käynnistivät syksyllä 2010 yhteishankkeen Heinolan kotihoidon
asiakkaiden hyvän arjen, mahdollisimman omatoimisen ja hyvän elämän turvaamiseksi kotona. Hankkeen tavoitteena
on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voisi asua kotona itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Heinolan kaupungin
liikunnanohjaajat kouluttautuivat Ikäinstituutissa VoiTas - kouluttajiksi loppuvuodesta 2010. Heinolan kaupungin
kotihoidon henkilökunnan Kunnon hoitajat -koulutus käynnistyi liikunnanohjaajien vetämänä joulukuussa 2010 ja vuoden
2011 aikana on tavoitteena kouluttaa koko kotihoidon henkilöstö. Kunnon hoitaja-koulutuksessa kotihoidon työntekijät
saavat liikuntavinkkejä, joita he pystyvät jakamaan asiakkailleen. Koulutuksessa annetaan myös tietoa iäkkäiden
liikkumiskyvyn arvioinnin testeistä ja opastetaan arvioimaan toimintakyvyltään heikentyneiden tai heikentymässä olevien
liikkumiskykyä erilaisten voima- ja tasapainotestien avulla.
Kotihoidon työntekijät olivat sitoutuneet voimavaralähtöiseen asiakastyöhön ja ”Voimaa vanhuuteen”- ohjelmaan.
Työntekijät olivat olleet hyvin motivoituneita ja innostuneita ottamaan uutta toimintatapaa ja ajattelumallia käyttöön.
Haasteena oli saada asiakkaat ja heidän omaisensa ymmärtämään, että asiakkaiden omat voimavarat, liikunta- ja
toimintakyky sekä henkinen vireys on keskeisiä tekijöitä kodin arjessa selviämisessä..
Moniammatillinen yli sektorirajojen menevä yhteistyö oli jo näin hankkeen alkuvaiheessa osoittanut toimivuutensa ja
hyödyllisyytensä. Kotihoidon näkökulmasta yhteistyö liikuntatoimen edustajien kanssa oli sujunut erittäin hyvin .
7.3.1. Omaishoitajat
Omaishoitajat ovat saaneet maksutta käydä uimahallin allasosastoilla virkistäytymässä, kaupungin sosiaalipalvelut ovat
hoitaneet maksut. Omaishoitajien jaksaminen on äärettömän tärkeää myös kaupungin taloutta ajatellen. Omaishoitajien
ja omaishoidettavien liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen Heinolan kaupungissa oli
ja on yhä yksi tärkeä keino pitää tämä voimavara mahdollisimman pitkään.
22
8. Terveysliikuntaa tukevia hankkeita
Muita terveysliikuntaa tukevia hankkeita

Silta-hanke

Jyrängön koulu Liikkuva koulu -hanke

Ikihyvä Päijät-Häme

Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta
terveysliikuntakonsepti
23
8.1. Silta-hanke


Sosiaali- ja terveysministeriön ja Heinolan
kaupungin rahoittama alueellinen perhe- ja
kehittämiskeskushanke. Tavoitteena oli lisätä
lapsiperheiden hyvinvointia, kehittää perheille
suunnattuja palveluja sekä kehittää perhetyön
ammatillista osaamista Heinolassa ja sen lähikunnissa.
http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Hankkeet/
24
8.2. Ikihyvä Päijät-Häme


Seutukunnallinen tutkimus ja ennaltaehkäisymallin kehittämishanke 2002–2012.
Tavoitteena oli päijäthämäläisten hyvinvoinnin parantaminen, sairastavuuden
vähentäminen, elämänlaadun kohentaminen ja alueen vetovoiman
kasvattaminen.
http://www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/
Syysretki Repovesi 2012
25
8.3. Päijät-Häme liikunnan
megamaakunta


Päijät-Häme liikunnan megamaakunta terveysliikuntakonseptilla
pyritään kehittämään Päijät-Hämeen alueesta terveysliikunnan
megamaakunta 2020.
http://www.paijat-hame.fi/tehtavat/julkaisut/pdf/
Terveysliikunnanmegamaakunta.pdf
26
9. Liikuntaan ohjaavien verkosto
Terveysliikuntapalveluverkko
 Heinolassa terveysliikuntapalveluita tuottavia tahoja
kaupungin lisäksi ovat mm. Suomen Urheiluopisto, Jyränkölän
kansalaisopisto sekä eräät järjestöt, yhdistykset ja yksityiset
toimijat.
 Mainittujen palvelujen tuottajien yhteistyötä ja keskinäistä
tunnettavuutta tulee jatkuvasti kehittää.
27
9.1 LIIKUNTAANOHJAUS
LÄÄKÄRI
PALVELUVERKON
SISÄINEN
YHTEISTYÖ
•Sisäinen
tiedonkulku
•Joustava
asiakkaan ohjaus
•Tehokas
terveysliikuntapalvelujen
hyödyntäminen
SOSIAALITYÖNTEKIJÄ
•Ohjaa
fysioterapiaan
•
Liikunnanohjauks
een
• Yksilöliikunta
•Ohjaa
liikunnanohjauks
een
•Yksilöliikunta
OPETTAJA
•Liikuntaan
ohjeistus
•Tiedon
jakaminen
• Ohjaa seurojen
ja järjestöjen
toimintoihin
•Yksilöliikunta
ASIAKAS
TERVEYDEN /SAIRAANHOIT
AJA
•Ohjaa
fysioterapiaan /
liikunnanohjauks
een
•Terveysneuvont
a ja
elintapaohjaus
•Yksilöliikunta
FYSIOTERAPEUT
TI
•Kuntoutus
•Ohjaa
liikunnanohjauks
een
•Yksilöliikunta
JÄRJESTÖTOIMI
JA
LIIKUNNANOHJ
AAJA
•Tarvittaessa
ohjaus
fysioterapiaan /
liikunnanohjauks
een
•Liikuntaneuvonta
•Ohjaus seurojen
ja järjestöjen
toimintoihin
•Yksilöliikunta
28
10. Terveysliikuntapalveluiden
kehittäminen

Liikuntaan ohjaavien verkosto

koostuu henkilöistä, jotka työskentelevät joko suoraan tai välillisesti
terveysliikuntaan liittyvissä tehtävissä.

Liikuntaan ohjaavien verkostoon lukeutuu kaupungin
sosiaali- ja terveystoimi

Lääkärit, Hoitohenkilökunta, fysioterapia, sosiaalityöntekijöitä ja kotihoito
Sivistystoimi



koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden henkilökunta
Eri järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten tahojen toimijoita.
Verkoston henkilöiden keskinäistä yhteistyötä tulee kehittää
jatkossakin, jotta asiakkaat pystytään ohjaamaan tehokkaasti
terveysliikuntapalveluiden käyttäjiksi.
29
10.1. Palveluverkko
Informaatio

Informaatiopalveluverkossa tulee ottaa huomioon niin palveluiden käyttäjät, tuottajat kuin
päätöksentekijät. Tehokkaalla tiedotustoiminnalla luodaan hyvät edellytykset eri verkostojen
yhteistyön onnistumiselle.
Koulutuspalvelut

Koulutuspalveluiden kehittämisellä pyritään lisäämään terveysliikunnan parissa työskentelevien
henkilöiden ammattitaitoa ja erityisesti eri ammattikuntien yhteistyötaitoja.
Kaupungin työ-hyvinvointi




Kaupungin palveluksessa työskentelee noin 1400 henkilöä.
Terveysliikuntahankkeen yhtenä osa-alueena oli kaupungin henkilöstön työ- hyvinvointi.
Vuonna 2008 painopisteenä oli perusturva 2009 sivistystoimi, vuonna 2012 tekninen toimi, ja
keskushallinto ja tulosalueet olivat saaneet perustettua työ- hyvinvointi työryhmät.
Työ hyvinvointi ryhmien toiminta on vakiintunut kaikissa yksiköissä. Työryhmän tehtävä on
laatia toimintasuunnitelmat ja järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia yhteistyössä muiden
työ hyvinvointi ryhmien kanssa.
30
11. INFORMAATIOVERKKO
KOHDERYHMÄT
Palveluiden
käyttäjät
Kaupunkilaiset /
ulkopaikkakuntalaiset
Palveluntuottajat
Terveysliikuntapalveluj
a tuottavat tahot
Päätöksentekijät
Luottamushenkilöt
INFORMAATIO
• Informaationtuottajat
• Palveluverkko
• Yksiköiden oma markkinointi- ja tiedotustoiminta
• Terveysliikunnan koordinaattori (koko
palveluverkon markkinointi ja tiedotustoiminta /
sisäinen ja ulkoinen)
• Suomen Urheiluopiston terveysliikunnan
professori (koulutus, lehtiartikkelit ym.
Asiantuntijapalvelut)
Liikuntaan ohjaavien verkosto
• Asiakkaiden informointi
• Palveluverkon sisäinen tiedottaminen
• Informaatiokanavat
• Lehdistö, radio, televisio, internet
• Yhteistyösopimus paikallisten lehtien kanssa mm.
Itä-Häme
• Internet-yhteyksien hyödyntäminen (kotisivut /
linkit / sähköposti, Facebook)
• Intranet
• Kirjasto, koulut, päiväkodit, liikkeet, ym.
31
12. TERVEYSLIIKUNTA
YHTEISTYÖVERKKO
Opetusministeriö
Koululiikuntaliitto ry
KLL:n suunnistuksen
mestaruuskilpailut 2013
Heinola
valtion avustus
valtakunnallinen
toimintamalli
Heinolan hallintokunnat
sivistys-, sosiaali- ja
terveystoimi ja tekninen toimi
-Kirjasto:
liikuntavälinelainaus/liikuntainfot
-Terveyskeskus: liikuntaneuvonta,
(liikuntaneuvoja/lääkärin vastaanotto huone)
Nuori Suomi ry
Päijät-Hämeen Liikunta
ja Urheilu (PHLU)
HEINOLAN
KAUPUNKI
Kuntien terveysliikunnan
toimenpidesuunnitelma
Kansalaisopisto
Suomen Urheiluopisto,
HAAGA-HELIA AMK ja
Liikuntakeskus
Pajulahti
Yritykset
osasto 21 kuntosali - Fysioterapia, aikuisja lastenneuvola, lääkärit,
sosiaalityöntekijät
-Nuorisopalvelut: lasten- ja nuorten
liikuntapalvelujen tuottaminen
-Koulut, päiväkodit: infra,
liikuntapalvelut, koti, koulu ja päiväkoti
yhteistyö/ liikuntapöllö,
vanhempainillat, koulutus
-Liikuntapalvelut:
terveysliikunnankoordinaattori/
Liikunta- ja muut
hankkeen hallinnointi
-Kunnossa Kaiken Ikää
liikuntapalvelut yrityksien
työntekijöille
järjestöt
Terveysliikuntapalvelut
esim. KKI yhteistyö
32
13. SEURANTA- JA TUTKIMUSTYÖ

Kunnossa Pienestä Pitäen testaustoimintaa tehdään vuosittain niin päiväkodeissa kuin kouluissa.





Kunnossa Kaiken Ikää – yritysten henkilöstön kuntoa mitataan vuosittain. Erilaisilla testeillä (UKKkävelytestillä, puristusvoimamittarilla, liikkuvuustesteillä, kehonkoostumusmittauksilla sekä lihaskuntotesteillä)
on kartoitettu henkilöstön kuntoa jo KKI:n aloitusvuodesta 1997 lähtien.
Lisäksi Kunnossa Kaiken Ikää koordinaattori on kiertänyt eri yrityksissä sekä kaupungin henkilöstön yksiköissä
tekemässä mittauksia yhteistyössä työterveyshoitajien kanssa.





Oppilaiden seurantajärjestelmään oli valittu ns. Nupposen testistöstä viisi osaa (vauhditon
pituus, sivuttaishyppely, eteentaivutus, vatsalihastesti ja kestävyyssukkulajuoksu).
Seurantatestien pohjalta on laadittu useita opinnäytetöitä Suomen Urheiluopiston ja HaagaHelia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta.
Heinolan koululaisten kunnonkehityksestä sekä päiväkoti-ikäisten liikunnallista kehittymistä
seurataan Nupposen ym. APM-testistön kautta.
Kunnossa Kaiken Ikää testausta kehitetään edelleen.
Ikääntyneiden kuntoa oli mitattu säännöllisesti keväällä ja syksyllä lihaskunto- ja UKK testit ja
kehonkoostumusmittaukset.
Ikihyvä Päijät-Häme –hankkeen puitteissa. Lisäksi Voimaa ja tasapainoa –hankkeen avulla kartoitettiin
ikääntyneiden kuntoa.
Perusturvan kanssa kehitetään ikääntyneille mahdollisuus mitata oman kunnon- ja terveyden tila säännöllisesti.
Lisäksi Suomen Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoiden sekä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun
liikunnanohjaajaopiskelijoiden opinnäytetöillä tehdään tutkimus ja seurantatyötä.
33
14. TOIMENPITEET
Henkilöstöresurssit


Heinolassa terveysliikunnan parissa työskentelee laaja joukko tekijöitä. Osa heistä
päätoimisesti.
Valtaosalle terveysliikuntapalveluiden tuottaminen kuuluu osaksi toimenkuvaa.






Tehokkaalla hyödyntämisellä ja yhteistyöllä on voitu kehittää ja laajentaa terveysliikuntapalveluita.
Yhteistyö on tehokasta, silloin kun henkilöt tuntee muiden tuottamat terveysliikuntapalvelut ja
henkilöt.
Terveysliikuntapalvelujen tehokas tuottaminen edellyttää terveysliikunnan koordinaattorin
tehtävän jatkuvuuden turvaamista.
Terveysliikuntapalveluiden suuntaaminen entistä voimakkaammin vähän liikuntaa
harrastaville edellyttää lisäresursseja myös liikunnanohjaukseen (osa-aikaisia
tuntiohjaajia). Lisäksi liikuntajärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitettiin siten,
että seurojen ohjaajat toimivat nykyistä laajemmin terveysliikuntapalveluja tuottavissa
tehtävissä.
Eri yhteistyötahojen tulee jatkossakin käydä neuvottelut ohjaajien yhteistyön
lisäämiseksi ja mahdollisten yhteisten työntekijöiden palkkaamiseksi.
Yhteistyötä Suomen Urheiluopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun jatkossakin
laajentaa liikunnanohjaajaopiskelijoiden työharjoitteluiden ja
liikuntaneuvojaopiskelijoiden työssä oppimis jaksojen osalta.
34
15. Terveys- ja liikuntaan ohjaavien
verkko
Terveysliikuntapalveluverkko

Koottiin terveysliikuntapalveluja tuottavien tahojen tiedosto
(terveysliikuntapalveluverkko).

Tiedoston avulla parannettiin mm. palvelujen markkinointia ja
tuottajien keskinäistä tunnettavuutta ja informaation kulkua.
Liikuntaan ohjaavien verkosto

Kootaan tiedosto liikuntaan ohjaavista henkilöistä (liikuntaan ohjaavien
verkosto). Järjestetään ko. henkilöille koulutustilaisuuksia, joissa
henkilöille annetaan tietoa Heinolan kaupungin alueen
terveysliikuntapalveluista ja niihin ohjauksesta.
35
16. LIIKUNTAAN OHJAAVIEN VERKOSTO
Koulutuspalvelut:
Terveyspalvelut:
Liikuntapalvelut:
-Opettajat
-Työterveyshoitajat
-Liikunnanohjaajat
-Lastentarhanopettajat
-Kouluterveydenhoitajat
-Uinninvalvojat
-Koulupsykologit
-Lääkärit
-Fysioterapeutit
-Sairaanhoitajat
-Kotisairaanhoitajat
-Liikuntatoimenjohtaja
Sosiaalipalvelut:
-Vanhustyöntekijät
-Kotihoidon työntekijät
-Sosiaali työntekijät
LIIKUNTAAN
OHJAAVIEN
VERKOSTO
-Psykologit
-Suomen Urheiluopiston-,
kansalaisopiston-,
liikuntajärjestöjen-,
seurakunnan-, yksityisten
liikuntayritysten henkilöstö
TERVEYSLIIKUNTAPALVELUT:
Kunnossa Pienestä Pitäen, Kunnossa Kaiken Ikää, Ikääntyneiden liikuntapalvelut, TYHY liikuntapalvelut, muut hankkeet / liikuntapalvelut, Suomen Urheiluopiston terveysliikuntapalvelut,
liikuntajärjestöt, yksityiset-, seurakunnan-, kansalaisopiston liikuntapalvelut
36
17. Liikuntaneuvontaa

Liikuntaneuvonta juurrutettu syksystä 2010 lähtien Heinolassa yhdeksi sosiaali- ja
terveyspalvelujen palveluketjun osaksi.

Liikuntaneuvonnassa yhteistyöverkkojen laajentaminen valtakunnalliseksi yhdessä PäijätHämeen liikunnan ja Urheilun kanssa aloitimme 2011.

Liikuntaneuvonta toteutetaan poikkihallinnollisena yhteistyönä. Keskeisessä roolissa
liikuntaneuvonnassa on perusterveydenhuolto, minkä piiristä tavoittaa oikean
kohderyhmän liikuntaneuvontaa LIIKUMIS –lähetteen avulla.

Ydinprosessista eli itse liikuntaneuvonnasta vastaa kuntien liikuntapalvelujen
liikunnanohjaajat ja –neuvojat.

Jotta liikuntaneuvonnan palveluketju toimisi katkeamattomana on kunnissa oltava tarjolla
matalan kynnyksen liikuntaryhmätoimintaa vaihtoehtona omatoimisen liikunnan lisäksi.

Liikuntaneuvonta on henkilökohtaista yksilötapaamisia ja puhelinyhteydenottoja sisältävää
neuvontaa, joka on asiakkaalle maksutonta palvelua.
37
17.1. LIIKKUMISNEUVONTAPROSESSI
HENKILÖKOHTAINEN
LIIKUNTANEUVONTA
1. KÄYNTI
Lähtötilanteen kartoitus
Liikuntasuunnitelma
Alkumittaus
2. KÄYNTI
Käytännön liikunta
Liikuntasuunnitelman päivitys
3. KÄYNTI
Vaihtoehtoinen tapaaminen, tarve
kartoitetaan yhdessä asiakkaan kanssa
Ravitsemusasiat
Prosessi
1-12 kk
6. LOPPUTAPAAMINEN
4. SEURANTA
5. SEURANTA
YHTEYDENOTTO
Loppumittaus
Palautekysely
Jatkosuunnitelma
38
18. Olosuhteet
Peruskorjaus- ja rakentamissuunnitelmat tarkistetaan vuosittain






Liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus
Keskustan ja kaupunginosien sekä haja-asutusalueiden liikuntaleikkipuistojen
peruskorjaus/rakentaminen yhteistyössä liikuntapalvelujen ja viherpalveluosaston kanssa.
Liikuntapalvelut tekee tiivistä yhteistyötä
Palvelutalojen liikuntaolosuhteiden parantaminen
Palvelutalojen sekä vanhainkotien liikuntaolosuhteiden
parantaminen (Rakennusten sisätilat / ulkoalueet).
Työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen
Heinolan eri työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen on jatkuvaa.
Liikuntatilojen peruskorjaus
Liikuntatilojen peruskorjaus terveysliikunnan tarpeet huomioon
ottaen (mm. uimahallin alakerran peruskorjaus 2014).
Päiväkotien ja koulujen piha-alueiden kehittäminen
Päiväkotien ja koulujen pihojen/lähiympäristöjen kehittäminen. Yhteistyössä päiväkodin
henkilökunnan ja perheiden kanssa.
Muut liikuntapaikat
Ulkoilureittien, liikuntakenttien, uimarantojen ym. ulkoilualueiden kunnostus ja
uudisrakentaminen (mm. urheilupuiston kehittämishanke).
39
19. Toiminnalliset Heinola-mallit
Kirjaston liikuntavälinelainaus
Kirjaston liikuntavälinelainausjärjestelmän monipuolistaminen, sekä kirjastossa tapahtuvien
tiedotustilaisuuksien aktivointi ovat olleet keinoja aktivoida lainausjärjestelmää ja kirjaston
hyödyntämistä.
www.heinola.fi/palvelut/kirjasto
Pysäkkikävely
Pysäkkikävelyn toiminnan on vakiintunut keskustan alueelle. Pysäkkikävelijöitä kokoontui
kerran viikossa noin 10-20 henkilöä. Tulevaisuuden tavoitteena on käynnistää uusia reittejä
Heinolan lähialueisiin.
www.heinola.fi/palvelut/liikunta/erityisryhmät
Liikuntaneuvonta
Liikuntaneuvonta toimintamallin juurrutettu Heinolan sosiaali- ja terveystoimen yhdeksi osaksi
palveluketjuun. Tulevaisuudessa ylläpitää liikuntaneuvontatoimintaa ja kouluttaa henkilökuntaa aina
tarpeiden mukaan sekä saada valtakunnalliseksi malliksi yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunnan ja
Urheilun kanssa.
Liikkuva kouluhanke
Koulupäivien liikunnallistaminen ja omaehtoinen liikuntakulttuurin on juurrutettu osaan
kouluihin ja lähi tulevaisuudessa Heinolan kaikkiin kouluihin. Tavoitteena oli ja on saada etenkin niitä
lapsia liikkeelle, jotka eivät saavuta liikuntasuosituksia ja joille liikkuminen ei ole itsestään selvää.
Samalla tarjotaan myös aktiivisille liikkujille mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti.
Koulun henkilöstölle liikkuva kouluhankkeen puolesta oli pidetty koulutuksia.
Jatkossa tulemme kouluttamaan aina tarpeen mukaan.
www.liikkuvakoulu.fi
Liikunnanohjaajat Likkojen lenkillä kevät 2012
40
20. Tulevaisuuden näkymiä
Terveysliikuntahankkeen päätyttyä emme jää unholaan, vaan jatkamme terveysliikunnan
edistämistä yhtenä osana Heinolan kaupungin liikuntapalveluja. Toiminnan suunnittelu,
organisointi ja toteuttamisen monet haasteet tarvitsevat erityistä panosta tulevaisuudessakin.



Terveysliikunnan juurruttaminen sosiaali- ja terveystoimeen on ollut yksi suuri askel
moniammatilliseen toimintaan. Tätä polkua haluamme kehittää ja viedä vahvasti eteenpäin.
Lasten ja nuorten liikunnan innostaminen ja juurruttaminen jokapäiväiseksi arjen touhuksi niin
kotona, koulussa ja päiväkodissa. Liikunta osana arkea on meille tulevaisuudessakin suurin
haaste, jota haluamme kehittää.
Liikuntapalvelujen ja urheilujärjestöjen yhteistyön tiivistä kehittämistä, koskien lasten ja nuorten
valmennuksen laatuun ja tasoon. Järjestää ja avustaa järjestöjä koulutuksissa. Lisätään tieto
taitoa ja yhteistyön tiivistämistä järjestöjen keskinäisissä toiminnoissa.

Luoda parempia mahdollisuuksia liikuntaolosuhteisiin.

Yhteistyön turvaaminen kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa
41
LOPPUSANAT
Terveysliikunta tehoaa vain tekojen, ei pelkkien
suunnitelmien kautta.
42
Lähteet


Heinolan kaupunki – Liikuttavan hyvä kaupunki

Lasten ja nuorten liikunnan paikallinen kehittämishanke

www.liikkuvakoulu.fi

www.laleli.fi/liikkuvakoulu/
Päijät - Hämeen Liikunta ja urheilu (PHLU)

Maakunnallinen liikuntaneuvonta –projekti
www.phlu.fi/terveysliikunta

Lakes - Liikettä hanke, hallinnointi ja Päijät-Hämeen liikunta-apteekki -osahanke
www.hyvinvointi.fi

Silta –hanke, Kasvava perhe- ja kehittämiskeskushanke 2009-2011, loppuraportti, Kirsi
Mäkilä ja Anne Meritie, perhekeskuskoordinaattorit, Heinolan kaupunki

Päijät-Hämeen megamaakunta


http://www.paijat-hame.fi/tehtavat/julkaisut/pdf/ Terveysliikunnanmegamaakunta.pdf
Päijät-Hämeen kuntien terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat

Paketti-Päijät-Hämeen kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti, Päijät-Hämeen
liittoA190*2011- Paula Harmokivi-Saloranta, Arto Virtanen, Mai-Brit Salo, Matti
Rantanen