Transcript Ikääntyneiden asumisen haasteita ja mahdollisuuksia
Ikääntyneiden asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto [email protected]
1
2
Ikäihmisten asumistilanne
75 vuotta täyttäneistä vuoden 2008 lopussa Asui kotona =tavallisissa asunnoissa 89,4% (pääosin omistusasunnoissa) Tehostetussa palveluasumisessa 4,6% (s. 5-6%) Vanhainkodeissa tai terveyskeskusten pitkäaikaispaikoilla (=laitoshoidossa) 5,9% (s. 3%)
3
Ikääntyneiden asumistarpeet ja toiveet
• • • • • •
Suuri osa haluaa asua nykyisessä asunnossa, myös syrjäseudulla Suuri osa muuttaa taajamaan tavallisiin jo olemassa oleviin asuntoihin Osa hakeutuu uusiin kohteisiin Osa muuttaa senioritaloihin ja palvelutaloihin Kakkos- ja kolmosasunnot, osa-aika-asuminen Asuminen ulkomailla
4
55+ asumistoiveet ja lähiympäristö
• • • • •
Palvelujen läheisyys (kauppa, pankki, posti, apteekki, terveydenhoitopalvelut ym.) Turvallinen asuinympäristö (kylä, kaupunginosa) Riittäviä harrastusmahdollisuuksia Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia Toimiva joukkoliikenne/kuljetuspalvelut
5
Ikääntyvien asuminen hallitusohjelmassa
• • • • •
Tavoite on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen Asuntojen esteettömyyttä ja toimivuutta edistetään (vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaus avustukset, hissiavustus, korjausneuvonta) Erityisryhmien asumisen investointiavustus turvataan, ehtojen parantaminen, ml. palveluasumisen rahoitus ARAn rahoituksen käyttöalueen laajentamista palveluasumisessa selvitetään Edistetään paloturvallisuutta erityisryhmien asunnoissa ja selvitetään avustusten riittävyys
6
Ikääntyvät ja nykyinen asuntokanta
• • •
Myös ikääntyvien kohdalla kyse asumisesta tavallisissa asunnoissa (nykyisessä kodissa tai muutto toiseen) Hissien puute 18 700 vähintään 3-kerroksisessa talossa, noin 42 700 porrashuoneesta
yli 413 000 asuntoa ja näissä 100 000 yli 65-vuotiasta asukasta Asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyys avainkysymys
•
Osa asunnoista varustetasoltaan puutteellisia
7
Esteettömyys- ja turvallisuusratkaisut
Esteettömyys, toimivuus ja turvallisuus tukevat toisiaan Tuki ja palvelut täydentävät asumisratkaisuja Yksilölliset ratkaisut, yksilöllinen avuntarve Asunto, asuinrakennus ja asuinympäristö ja turvallisuuden edistämisessä
kysymys kokonaisuudesta, samoin esteettömyyden
8 Ennakoiva korjaustoiminta ja ikääntyvien kotona asuminen
•
Pääosa tulevien vuosikymmenten asunnoista on jo rakennettu
panostettava niiden asuttavuuden parantamiseen ikääntyneiden tarpeista lähtien, ml. elinympäristön kehittäminen
•
Kyse monenlaisista asunnoista ja monenlaisista tarpeista; toimivuus, esteettömyys ja turvallisuus
• •
Tiedon ja opastuksen puute, korjaushankkeiden vaikeus, urakoitsijoiden löytäminen Kuntien korjausneuvonta vähäistä, korjausavustus
9 Ennakoiva korjaustoiminta ja ikääntyvien kotona asuminen
• • • •
Korjaukset riittävän ajoissa, ei vasta kun toimintakyky huomattavasti alentunut ja esim. sairaalajakso takana Korjaukset suunniteltava hyvin, ammattilaisen asiantuntemus käyttöön Hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä myös asuinolojen ja korjaustarpeiden arviointi Kunnissa hallintokuntien yhteistyötä, esim. sosiaali ja terveystoimi sekä asunto-/tekninen toimi
10 Ennakoiva korjaustoiminta ja ikääntyvien kotona asuminen
•
Helppokäyttöisiä arviointimenetelmiä korjaustarpeen arviointiin, esim. TTS
•
Ohjeistusta ja informaatiota asunnon muutostöistä ja asuntojen korjauksista
•
Neuvonta- ja korjausrakentamispalveluja, esim. Peruskorjauskeskus Häme Oy
11
Ehdotuksia esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden parantamiseksi
tiedon lisääminen esteettömyyttä ja turvallisuutta edistävistä ratkaisuista - kuntien rakennusvalvonnan rooli - ohjeistus esteettömyyden arviointimenetelmät kuntoarvioon esteettömyys- ja turvallisuustarkastelu - tekniset ratkaisut: hissi- ja muun teknologian kehittäminen - suunnittelijoiden koulutus - rahoitukselliset keinot päätöksentekoprosessien kehittäminen jne.
12
Avustukset olemassa olevan asuntokannan korjaamiseen
Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset (ARA, kunnat)
Avustukset liikuntaesteiden poistamiseen ja hissiavustus (ARA) Vammaispalvelulain mukaiset asunnonmuutostyöt (kunta)
Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset
• • • •
Määrärahojen riittävyys, tuen ehdot (tulorajat, avustus%) Asunnon tai asuinrakennuksen asuinkäyttötarve ja – käyttöaika, toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja energiataloudelliset vaikutukset.
•
Suurimpana kohteena ovat olleet wc- ja peseytymistilojen muutokset Vammaispalvelulaki on ensisijainen Ongelmana korjausneuvonnan vähäisyys 13
14
Syyt palvelu- ja senioritaloihin muuttoihin
• • • • • •
Toimintakyvyn aleneminen, palvelujen tarve Palvelut kaukana Samanaikaisesti usein Omakotitalon huolto ja ylläpito-ongelmat Asunnon/asuintalon esteellisyys, hissin puute Yksinäisyys, turvattomuuden tunne ja muut sosiaaliset syyt Pelko, ettei selviä tulevaisuudessa yksin/kaksin jne.
15
65 vuotta täyttäneiden dementian esiintyvyys
Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavat 65-74 75-84 85+ Yhteensä Näistä laitoshoidon /palveluasumisen tarpeessa (1/2) 2007 18 512 34 531 34 285 87 328 43 664 2012 22 755 36 147 42 757 101 659 50 829 2020 28 819 44 203 53 799 126 821 63 415 Osuus ikäluokasta 4 % 11% 35%
Palveluasumisen tilanne
•
Suomeen tarvitaan lisää ikäihmisten palveluasumista
•
Dementoituneiden palveluasumisen tarve aliarvioitu
•
Huomio palveluasumistarvetta aiheuttaviin tekijöihin → lisäpanostus esim. kotihoitoon ja -palveluihin, omaishoidon tukeen, asunto-olojen parantamiseen
•
STM:n Ikähoiva-työryhmän raportti valmistumassa 16
29.4.2020
Raija Hynynen ympäristöministeriö
Vanhusten palveluasumisen kehittäminen
• • • • • •
Pitkäaikaislaitospaikkojen (vuodeosastot ja vanhainkodit) vähentäminen Vanhainkotien tulevaisuus?
palveluasumiseen peruskorjataanko Dementiaryhmäkotien tarve Pelkästäänkö tehostettua palveluasumista?
Palveluasumisen laadun nosto fyysisten ratkaisujen osalta, peruskorjaustarve, yhden hengen huoneet
asunto tavoitteeksi Kestäviä ja pitkäaikaisia investointeja tarvearviointi pohjaksi, rakennusten muunneltavuutta lisää
hyvä 17 Kysyttävä myös: Miten ja kuinka pitkälle kotona asumista tuetaan?
18
Senioritalot
• •
Omistus-, vuokra- tai asumisoikeuspohjaisia Alaikäraja, yleensä 55 vuoden ikä, pariskunnista toinen vähintään tämän iän saavuttanut
• • • •
Keskeinen sijainti taajamassa Sijaitsevat lähellä olemassa olevia palveluja, esim. päivä-, palvelukeskuksia ja palvelutaloja Itse talossa yleensä vähän palveluja tarjolla, kuitenkin esim. ateriapalveluja Palveluneuvonta ja –ohjaus
”Mahdollisuus palveluihin”, läheisyys ja saatavuus, myös kotiin, muttei ostopakkoa
19
Muita ”välimuotoisia” asumisratkaisuja
• • •
Yhteisölliset ratkaisut, esim. Loppukiri Asukaslähtöiset ratkaisut, esim. Vaskikodin senioritalo Tampereella ”Turva-asunnot”
asunnon muutostyöt turvateknologian hyödyntäminen,
•
Alueelliset palvelukeskukset/vanhustenkeskukset, joissa asumista ja palveluja, myös muille alueen asukkaille palveluja
•
Erilaisia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin!
20
Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Hollannin esimerkkejä
• • •
YM:n selvitys ikääntyneiden välimuotoisesta asumisesta (tavallisen asunnon ja laitoshoidon väliin jäävät ratkaisut), ns. ikäspesifit ratkaisut Vanhuus ja ”normaalisuus” asumisessa Laitoshoitoa vähän, Tanskassa ei ollenkaan Ikääntyneiden asuminen muun väestön keskuudessa, kanssakäymistä muiden kanssa
•
Asuminen erotetaan palveluista ja palvelutarjonnasta
• •
mutta toisaalta tarkastellaan kokonaisuutena Hyvä asumisen laatu, myös palvelutaloissa ja dementiahoivakodeissa Yhteisöllisyyttä, pienimittakaavaisuutta ja vaihtoehtoja!
21
Hollantilainen naapurustomalli ikääntyneiden asumisessa
22
Hollannin naapurustomalli
• • • • • • •
Palveluvyöhyke (Woonzorg zones) noin 60 naapurustossa Palvelukeskuksen ympärillä palveluvyöhyke, jossa asuntojen ja ympäristön soveltuvuus standardeja sopivampi ikääntyneille Tukiasuntoja, asumista palvelukeskuksesta tarjottavalla hoivamahdollisuudella tai palvelutaloasumista Hoiva-asuinalue Asumista kunnostetuissa asunnoissa, tukiasunnoissa elämänkaariasunnoissa tai ikääntyneiden asuintaloissa Paikalliset hoitokodit, pienimuotoista asumista tarjoavat asumisyksiköt ja ryhmäkodit Monen palveluntuottajan/toimijan palvelut ja aktiviteetit tarjolla + Infopisteet ja läheisen palvelukeskuksen palvelut Hoivaverkosto, vapaaehtoistoimijat, esim. Trynwalden (Välikangas, 2009)
Johtopäätöksiä muista maista
Ageing-in-Place ajattelu
Naapurustomallimalli ja palveluvyöhykkeet Hollannissa Hoiva-asumisen palvelualueet Tanskassa
Asuinaluekohtaiset ratkaisut asumisessa ja palveluissa 23
Suomessa: Lisää vaihtoehtoja asumiseen ja palvelutarjontaan Asiakkaan valinta ja itsemäärääminen, ei palvelu järjestelmän - Joustavampia rahoitusratkaisuja
henkilökohtainen budjetti (Hollanti) palveluseteli,
24
Kehittämisnäkökohtia Suomen kannalta
• • • • • •
Ikäihmisten asunnot ovat pääosin jo rakennettu Olemassa olevan asunto- ja rakennuskannan kehittäminen ja käyttö Kaikille sopiva asuminen ja elinympäristöt (esteettömyys, elämänkaariasuminen, asuntojen muunneltavuus …) Myös ikäihmisille asumisvaihtoehtoja (seniori-aso, senioritalot, yhteisöasuminen jne.) Asuminen ja siihen liittyvät palvelut kokonaisuus Poikkitieteellistä ja –hallinnollista kehittämistyötä tarvitaan
25
Julkaisuja ympäristöministeriön nettisivuilta
www.ymparisto.fi
Asuminen Ohjelmat ja strategiat Ikääntyneiden kotona asuminen
Senioritalotutkimus (2005) Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen ja palvelujen kehittämisessä (2006) Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin (2007) Ikääntyneiden asumisratkaisut vuoden 2004 Asumis- ja varallisuustutkimuksen valossa (2008) Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja – Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa (2009)
26