Transcript Ympäristöministerin yliarkkitehti Pekka Lukkarisen luento

Esteettömyyttä
koskevat säännökset –
tulkinta ja kehittäminen
Vellamo 23.3.2011
Pekka Lukkarinen, arkkitehti
Sisältöä
 Esteettömyyteen velvoittavat säännökset
 Esteettömyyttä vauhdittavat muut tekijät
 Kehittämistä edellyttävät toimenpideohjelmat
 Säännösten tulkintoja ja esimerkkejä ratkaisuista (hyviä
ja huonompia)
 Kehittämistarpeita
 Rakentamisen ketjun virittäminen
2
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Maankäyttö- ja rakennuslaki
 MRL 117§ 3 mom:
"Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava,
korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä,
sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää,
soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön,
joiden kyky liikkua tai toimia on rajoitettu."
3
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Maankäyttö- ja rakennuslaki / kunnossapito
 MRL 166§ :
"Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa,
että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja
käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai
rumenna ympäristöä.”
 MRL167§ :
"Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut
ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset.
Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä
ja turvallisina.”
4
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Maankäyttö- ja rakennusasetus
 MRA 53 § :
 Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan
sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on
oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua
myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia
on rajoittunut.
 Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen
suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon
ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.
 Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee
työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa
tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät
mahdollisuudet työntekoon.
5
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
YK:n vammaisyleissopimus
(UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities)
 YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2006
 Suomi allekirjoittanut sopimuksen 2007 mutta ratifiointi vielä
kesken
 Sopimus sisältää runsaasti velvoitteita vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi, mm:
 Artikla 2: Kaikille sopiva suunnittelu (“universal design”)
 Artikla 9: Esteettömyys rakennetussa ympäristössä
 Artikla 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä
6
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi
(COUNCIL DIRECTIVE on implementing the principle of equal treatment
between persons irrespective of religion or belief, disability, age or sexual
orientation)
 Direktiivin valmistelu parhaillaan käynnissä
 Sen artikla 4 “Vammaisten yhdenvertainen kohtelu” tulee
laajentamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia
 Erimielisyyttä siitä, miten laajasti tulee koskemaan yleisiä alueita
 Tulkinnanvaraisia käsitteitä, kuten "kohtuullinen mukautus”
 Lyhyt siirtymäaika tulossa uudisrakennuksille ja peruskorjattaville
rakennuksille, muille pidempi (ehdotettu 10-20 v.)
7
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO
 ohjelma vuosille 2010-2015 valmistui 26.8.2010
 työkalu YK:n sopimuksen toimeenpanemiseen
 taustana hallitusohjelma:
 "Hallituksen tavoitteena on esteetön yhteiskunta, jossa
kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet.”
 YM:n rooli: esteettömyys ja saavutettavuus liittyen
asumiseen, rakentamiseen ja lähiympäristöön
– Haasteena olemassa olevien rakennusten ja
lähiympäristöjen korjaaminen
8
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esteettömyyttä edellyttävät muut tekijät
 Väestörakenteen muutos
– eläkeikäisten osuus nousee 15%:sta 25%iin
– asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyden tarve
korostuu
 Rakennuskannan peruskorjausvaihe
– valtaosa 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloista tulossa
peruskorjausikään
– tässä yhteydessä harkintaan tulevat mm. hissirakentaminen,
liikkumisesteiden poistaminen sekä muut turvallisuutta
parantavat ratkaisut
 Täydennysrakentaminen
– mahdollisuus parantaa myös olemassa olevaa ympäristöä
9
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Käyttäjät ikääntyvät
*ennuste
Väestörakenne Suomessa; Tilastokeskus 2004
10
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esteettömyys korjausrakentamisessa
 Esteettömyys on yksi korjausrakentamisen strategian 2007-2017
painopisteistä
– ”Suomi satavuotisjuhlakuntoon!”
– Selvitys rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta
 MRL luo väljät puitteet
– kirjavat tulkinnat rakennusvalvonnassa
– selkeyttämistä tarvitaan mm. seuraavissa:
 luvanvaraisuus
 rakennussuojelukysymykset
 käyttötarkoitusten muutokset
 KORVO-hanke
11
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
F1 Esteetön rakennus
F1 Esteetön rakennus / keskeisiä kohtia
12
Kulkuyhteydet
F1 2.1
• autopaikat
• kulkuväylät ja –aukot
Tasoerot
F1 2.2
•
•
•
•
Hygieniatilat
F1 3.2
• pyörätuolimitoitetut hygieniatilat
• molemminpuolisesti käytettävät hygieniatilat
• uima-altaat ja saunatilat
Kokoontumistilat
F1 3.3
• soveltuvuus liikkumis- ja toimimisesteisille
• äänensiirtojärjestelmä
• pyörätuolipaikat
Majoitustilat
F1 3.4
• pyörätuolimitoitus ”tarpeen mukaan”
21.03.2011
hissit /nostolaitteet
luiska
portaat
käsijohteet
Pekka Lukkarinen
EV
G1 Asuntosuunnittelu
G1 Asuntosuunnittelu /keskeisiä kohtia
Tilat ja varustus
G1 3.2.3
Pientalo
Käymälä ja pesutila
varustettavissa myös
pyörätuolin käyttäjälle
Portaan luonnonvalo ja
välitasanne
G1 4.2.3
Henkilökuljetus portaissa
21.03.2011
X
Pekka Lukkarinen
X
X
Myös ulkoisten kulkuyhteyksien
esteettömyys
13
X
Hissi
G1 4.2.2
Kerrostalo
X
Ovet ja kulkuaukot Kulkuaukkojen vapaa leveys
800 mm
G1 3.3.1
Kulkuyhteydet
G1 4.2.1
Pieni
kerrostalo
O
X
X
X
O
EV
X
X
Tulkintoja eri kaupungeissa
 Helsingin rakennusvalvontavirasto (31.8.2010)
– ehdottomasti sitovat määräykset
– tapauskohtaista harkintaa sisältävät määräykset
– suositukset
– kuvaliite
 Vantaa (29.11.2005)
– tulkintaohjeita
– suosituksia
 Espoo
– tulkintaohje esteettömästä pientalosta
 Lahti (1.5.2008)
14
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Lahti
 Esteettömän
rakennuksen
suunnittelu- ja
tarkastusasiakirja
 Vaaditaan
rakennusluvan
yhteydessä
 Julkisten ja
palvelurakennusten
yhteydessä
tarvitaan
vammaisneuvoston
lausunto
 Käytetään myös
mm. Espoossa ja
Oulussa
15
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Hissittömiä taloja on rakennettu runsaaasti
Asuinrakennuksia kpl
hissi
ei hissiä
Vuonna 1985 tai sitä ennen rakennetut vähintään kolmikerroksiset
Asuinrakennukset kerroslukumäärän ja hissin esiintymisen mukaan
(Jukkola 1990)
16
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Jälkiasennushissin reunaehtoja
 Hissin sijoittamisen porrashuoneeseen tulee palvella
tarkoitustaan: parantaa rakennuksen käytettävyyttä
helpottamalla kaikkien kulkua ja mahdollistamalla ikääntyvien
asuminen entistä pitempään.
 Hissin sijoittaminen porrashuoneeseen ei saa heikentää
käytettävyyttä; kalusteiden kuljettaminen asuntoon ja sieltä
pois on edelleen oltava mahdollista.
 Turvallisuutta ei myöskään saa heikentää; paarikuljetuksen on
oltava edelleen mahdollista.
 Hissi voidaan sijoittaa myös rungon ulkopuolelle tai
asuntovyöhykkeelle, jolloin mitoitus voi olla väljempi.
 Kaikki alkaa suunnittelusta!
17
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Rakentamismääräysten kehittäminen
 Johtopäätöksiä rakentamisen normitalkoista esteettömyyden
osalta
– Muuntojoustavuus tärkeää
– F1 ja G1 esteettömyysmääräyksiä tarkistettava tai ainakin
kirjoitettava selkeämmiksi
 Rakentamismääräyksistä VAMPOn kannalta keskeisiä:
– F1, F2, E1, G1
– Mm. rakennuksen, rakennuspaikan ja tontin käyttöturvallisuus,
paloturvallisuus, hissit, esteettömät kulkuyhteydet
 EU-direktiiveistä johtuvat muutokset
18
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esiin nousseita muita kehittämistarpeita
 Määräykset liian hajallaan - vai ovatko? Vaikutelma
erillisestä asiasta. ”Jaaha, siirrytäänpäs tarkastelemaan
esteettömyyttä”
 Määräyksissä liikaa tulkinnanvaraa ja kiertomahdollisuuksia?
 Lisää kuvitusta määräyksiin
 Ohjeita ei noudateta
 Selkeämpiä mitoitusohjeita
 Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet huomioon
 Portaissa parantamisen varaa, helpot portaatkin ovat
esteettömyyttä
 Käsijohteita tarvitaan lisää
 Suunnittelijoille tietoa hyvistä käytännöistä
19
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkki
kehityssuunnitelmasta
20
21.03.2011
HS 6.3.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
21
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Mitähän kaikkea tässä
on pielessä?
1) Esteettömyys
2) Käyttöturvallisuus
1) Suunnittelu
2) Ylläpito
3) Kauneus
1) Suhteet
2) Viimeistely
22
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Vakavaa yritystä
esteettömyyteen:
Mitoitus niukkaa,
mutta liikkeen sisään
pääsee!
23
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkki tärkeästä yksityiskohdasta, joka
turmelee hyvän pyrkimyksen
Pihan viimeistelyssä on
jätetty liikaa tilaa
jalkaharpulle
24
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Tahtoa oli, vaan hiukan
jyrkkä ja kapea tuli.
25
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Luiskat jälkikäteen
tehtyinä vaativat
enemmän
pohtimista kuin
alun perin olisi
tarvinnut.
26
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Valveutunut
suunnittelija ottaa
huomioon myös
pihamaan
painumisen.
Stabiloidaan
pihamaan
kulkuväylät
rakentamisen
yhteydessä, ei
sitten tarvitse
jälkeenpäin
rypistää.
27
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Näistä pyrimme eroon
28
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Rakentamisen ketju
 Lopputulokseen vaikuttaa (myös esteettömyyteen):
– Rakennuttajan ymmärrys (valita osaava joukkue) ja
–
–
–
tahto tavoitella hyvää ympäristöä
Suunnittelijoiden ymmärrys, asenne ja osaaminen
Rakentajan ymmärrys, asenne ja osaaminen
Käytön aikaisen huoltojoukkueen ymmärrys, asenne ja
osaaminen
– Puuttuuko jotakin?
– Rakennusvalvonnan ymmärrys, asenne ja osaaminen
sekä yleisiä ulkotiloja valvovan elimen (usein rava,
MRL167.2§) ymmärrys, asenne ja osaaminen?
29
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Rakennusvalvonnan vaikutus
 Suoraan suunnitelmiin: Suunnittelijan kanssa
pidettävässä suunnittelun aloituskokouksessa käydään
läpi muutamia painopistealueita esimerkiksi
esteettömyyttä
 Rakennusvalvonnan vaikuttavuutta voisi lisätä vaikkapa
teemavuosilla tai kuukausilla. Otetaan teemaksi
esimerkiksi rakennuksen huolto- ja käyttöturvallisuus
sekä esteettömyys; julkistetaan teemat
lehdistötiedotteella, paikallislehdet mielellään ottavat
asiat esiin. Tuetaan julkistusta laittamalla rakennusvalvonnan verkkosivuille ohjeita ja linkkejä.
30
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Vielä esimerkki toteutuksesta
Nyt on jo aika lähellä!
31
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Vielä esimerkki toteutuksesta
Nyt on jo aika lähellä!
Sisään pääsee oikeasti tasossa!
32
21.03.2011
Pekka Lukkarinen
EV
Kiitos tarkkaavaisuudestanne!
33
21.03.2011
Hyvää kevättä!
Pekka Lukkarinen
EV