Transcript No 3 ~ 2013
No 3 ~ 2013 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 4 9 16 Toisella asteella tapahtuu Det händer på andra stadiet Kirjasto veti väkeä sunnuntaisinkin Nou Hätä! - täsmäisku nuorille - säkerhetskampanj för unga sisältö / innehåll 3Pääkirjoitus Ledare 4 Toisella asteella tapahtuu Det händer på andra stadiet 6 Alan vaihtaminen oli virkistävä pakkotilanne 7 Uusi työntekijä – Tomi Kaunismäki 8 Voi hyvin -tapahtumat tukevat kuntalaisten hyvinvointia 9 Kirjasto veti väkeä sunnuntaisinkin 10 Pyöräily kannattaa aina 12 Toimintaohje sisäilmaongelmiin työn alla Handlingsanvisningar för inomhusluftsproblem VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 14 Kolme kertaa 130 vuotta 16 Nou Hätä! -kampanja on vuosittainen täsmäisku nuorille Nou Hätä! - årlig säkerhetskampanj för unga 19 Koulutukset syksyllä 2013 Tre gånger 130 år No 3 ~ 2013 Merituuli | Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 34. vuosikerta / årgången ISSN 1236 - 4282 Taitto | Ombrytning: Riikka Perälä Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. | tel. (06) 325 1110, [email protected] Seuraava lehti ilmestyy | Följande tidning utkommer: 12.9.2013 Päätoimittaja | Chefredaktör: Leena Kaunisto Viimeinen aineistonjättöpäivä | Sista inlämningsdagen för materialet är: 23.8.2013 Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare: Riikka Perälä, puh. / tel. 040 5709 738 Painopaikka | Tryckeri: Mustasaaren painotalo Painos | Upplaga: 4 100kpl/st. Kannen kuva | Pärm bild: Mira Sparf Toimitusneuvosto | Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, Vapaa-aikavirasto Autio Sannasirkku, Vaasa-opisto Kaunismäki Sirkka, sosiaali- ja terveysvirasto Jussila Johanna, sosiaali- ja terveysvirasto Reinikainen Eva, tekninen toimi Gräsbeck Eeva, luottamusmiehet Lillback Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Tuliniemi Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi - liikelaitos Kuva: Pekka Mäkynen PÄÄKIRJOITUS LEDARE Uuden valtuustokauden strategiatyö Den nya fullmäktigeperiodens strategiarbete Valtionvarainministeri julkaisi muutama kuukausi takaperin raportin, jonka mukaan kunnilla on tällä hetkellä hoidettavanaan 535 lakisääteistä tehtävää ja näiden lisäksi noin 900 velvoitetta. Lakisääteisten tehtävien määrä on tuplaantunut vuodesta 1990 ja eräiden arvioiden mukaan on tämän vuoden aikana tullut jo noin 30 lisätehtävää vastuullemme. Samaan aikaan on tiedossa, että julkisten tehtävien rahoitus heikkenee kovalla vauhdilla. Finansministeriet publicerade för några månader sen en rapport som konstaterade att kommunerna i dags läge ansvarar för 535 lagstadgade uppgifter och därutöver ca. 900 förpliktiganden. De lagstadgade uppgifternas antal har fördubblats sedan 1990 och enligt vissa bedömningar har det redan under detta år kommit ungefär 30 tilläggsuppgifter för oss. Samtidigt vet vi att finansieringen för de offentliga uppgifterna försvagas i snabb takt. Vaasan seudulle on muodostunut Pohjoismaiden merkittävin energiateknologia-keskittymä. Jotta meidän yrityksemme pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, on niiden tavoiteltava tehokkuutta ja laatua joka yltää maailman parhaiden joukkoon. I Vasaregionen har vi Nordens ledande koncentration av energiteknologi. För att våra företag skall klara sig i den internationella konkurrensen, bör de erbjuda en effektivitet och kvalitet som är av världsklass. Kaupungin tulee omalta osaltaan vastata tähän haasteeseen luomalla edellytyksiä hyvään elämään Pohjolan energiapääkaupungissa. Tilanteessa jossa tehtävät ja vastuut lisääntyvät samalla kun rahoitus pienenee, nousee strategiatyö ja oikeastaan sen näkyminen päivittäisessä toiminnassa omaan arvoonsa. Staden bör för egen del svara på denna utmaning genom att skapa förutsättningar för ett gott liv i Nordens energihuvudstad. I en situation där uppgifter och ansvar ökar samtidigt som finansieringen minskar, får strategiarbetet och i själva verket dess inverkan på den dagliga verksamheten en särskild betydelse. Tomas Häyry Kaupunginjohtaja Stadsdirektör MERITUULI / HAVSVINDEN 3 Renoveringen av L- och H-flyglarna vid Sampocampus blir färdig till hösten. I april levererades nya fönster till arbetsplatsen. Sampo-kampuksen L- ja H-siipien remontti valmistuu ensi syksyyn mennessä. Huhtikuussa työmaalle tuotiin uusia ikkunoita. Toisella asteella tapahtuu Vakk:n rehtori Pirjo Kauhanen otti käytännössä hoitoonsa Vaasan toisen asteen koulutuksen johtavan rehtorin työt helmikuun alussa eläkkeelle siirtyvän Timo Kantokarin jäätyä lomalle. Virallisesti valta vaihtuu kesäkuun alussa. – Suurta linjanmuutosta ei ole luvassa, sillä Vaasassa on tehty paljon sellaisia asioita, joita itsekin kannatan, Kauhanen sanoo ja viittaa muun muassa kaksikieliseen lukiokampukseen sekä yhteisen kampuksen tuomiin synergiaetuihin nuorten ja aikuisten ammatillisessa koulutuksessa. Lähemmäs työelämää Vaikka oppilaitosten yhteistyö työelämän kanssa on tiivistä, vuoropuhelua voi Kauhasen mielestä edelleen vahvistaa. Etenkin lukiot voisivat solmia enemmän suhteita yrityksiin. Kauhanen haluaa myös lisätä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteyksiä. – Erilaisten projektien parissa yhteistyötä on luonteva tehdä, Kauhanen sanoo ja kannustaa opettajia miettimään rohkeasti uudenlaisia toimintatapoja. Leikkauksia tulossa Ammatillisen koulutuksen oppi- 4 laspaikkoja karsitaan lähivuosina rajusti, ja jo ennestään jäädytettyjä yksikköhintoja tullaan todennäköisesti leikkaamaan myös lukiokoulutuksen puolella. – Toimintaa on tehostettava, vähennettävä opiskelunsa keskeyttäneiden määrää ja nopeutettava opiskelijoiden valmistumista, Kauhanen pohtii. Kauhanen on toiveikas säästökuurista huolimatta: Vaasa pärjää kyllä, jos supistukset pysyvät niissä luvuissa, mitä tällä hetkellä on tiedossa. Vaasasta katoaa vuoteen 2016 mennessä 50 opiskelupaikkaa. – Muita oppilaitoksia kohdellaan rankemmalla kädellä, Kauhanen toteaa ja arvelee tilanteen johtuvan siitä, että Vaasassa on onnistuttu suunnittelemaan koulutustarjonta seudun elinkeinoelämän tarpeita palvelevaksi; rönsyjä ei ole karsittaviksi. Vaasan lähtötilanne on taloudellisestikin monia muita parempi. Joustoa koulutukseen Kauhanen haaveilee joustavasta ja yksilöllisestä koulutuksesta. ”Putkeen” kouluttamisen sijasta tuetaan ihmisten työssä pysymistä ja uralla kehittymistä. Työntekijä saa oppilaitoksesta perustaitojen lisäksi koko työuransa ajan sopivin annoksin lisäoppia. Ammatillisen koulutuksen lisäksi tarvitaan kielitaitoa ja yleissivistystä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on osattava hyödyntää aina vain paremmin. Joustava ja henkilökohtainen opetusmalli vaatii opettajilta paljon. Omasta osaamisestaan on pidettävä huolta, jotta koulutuksen laatu pysyy korkeana. Rakentaminen jatkuu Sampo-kampuksen peruskorjaaminen jatkuu L- ja H-siipien kunnostuksella. Remontin on määrä valmistua ennen syyslukukauden alkua. Peruskorjausta odottavat edelleen huonokuntoiset P- ja Usiivet sekä autohalli. – Autohallista on olemassa päätös uudisrakennuksesta, kun tiloja lähdetään uudistamaan, Kauhanen kertoo ja toivoo Vaasan kaupungilta löytyvän tiukoista säästöpaineista huolimatta tilojen kunnostamiseen rahaa, sillä tällä hetkellä opiskelijat eivät ole opiskelutilojen suhteen tasaarvoisessa tilanteessa. Vasa gymnasiumin ja Vaasan lyseon lukion yhteinen, kaksikielinen lukiokampus on lisännyt lukioiden yhteistyötä ja oppilaitosten vetovoimaa. Muissakin Suomen kouluissa ollaan kiinnostuneita Vaasan mallista. Vasa gymnasiums och Vaasan lyseon lukios gemensamma tvåspråkiga gymnasiecampus har ökat gymnasiernas samarbete och attraktionskraft. Också i andra skolor i Finland är man intresserad av Vasamodellen. Det händer på andra stadiet Vakk:s rektor Pirjo Kauhanen åtog sig i praktiken uppgifterna som rektor för utbildningen på andra stadiet i Vasa i början av februari, då blivande pensionären Timo Kantokari gick på semester. Officiellt skiftas makten i början av juni. – Någon större linjeändring är inte att vänta, eftersom man i Vasa har gjort mycket sådant som jag också själv stöder, säger Kauhanen och avser då bland annat synergismfördelarna tack vare stadens tvåspråkiga gymnasiecampus och det gemensamma campuset för yrkesutbildning för ungdomar och vuxna. Närmare arbetslivet Fastän läroanstalternas samarbete med arbetslivet är intimt, anser Kauhanen att dialogen ytterligare kan stärkas. Hon tycker att i synnerhet gymnasierna kunde etablera mera kontakter med företagen. Kauhanen vill också utöka kontakterna mellan gymnasierna och yrkesutbildningen. – Det är naturligt att utöka samarbetet genom olika projekt, säger Kauhanen och hon uppmuntrar lärarna att djärvt prova på nya verksamhetssätt. Nedskärningar på kommande Elevplatserna inom yrkesutbildningen kommer att minskas kraftigt under de kommande åren, och de redan sedan tidigare frysta enhetspriserna kommer sannolikt att skäras ned också inom gymnasieutbildningen. – Verksamheten ska effektiveras, studieavhopparnas antal minskas och utexamineringen försnabbas, konstaterar Kauhanen. Kauhanen är hoppfull sparkuren till trots: Vasa klarar sig nog, om nedskärningarna hålls inom de gränser som nu är kända. Vasa förlorar fram till år 2016 50 studieplatser. – Andra läroanstalter drabbas hårdare, säger Kauhanen och hon tror att detta beror på att man i Vasa har lyckats planera utbildningsutbudet så att det betjänar näringslivets behov; det finns ingenting extra att gallra bort. Vasas utgångsläge är också ekonomiskt sett bättre än många andras. Flexibilitet i utbildningen Kauhanen drömmer om en flexibel och individuell utbildning. I stället för att utbilda människor för ”arbetslöshets-/pensionsslussen” vill man ge dem stöd för att de ska hållas kvar i arbetslivet och utvecklas i karriären. Från läroanstalten får arbetstagaren förutom grundkunskaper också tilläggskunskaper i lämpliga portioner. Utöver yrkesutbildning behövs också både språkkunskaper och allmänbildning. Man ska också behärska informations- och kommunikationsteknik allt bättre. En flexibel och personlig undervisningsmodell kräver mycket av lärarna, och de måste ta hand om sitt eget kunnande för att utbildningens kvalitet ska hållas hög. Byggandet fortsätter Renoveringen av Sampocampus fortsätter med iståndsättning av L- och H-flyglarna. Renoveringen blir färdig innan höstterminens början. I dåligt skick är också P- och U-flyglarna samt bilhallen, och de väntar ännu på renovering. – I fråga om bilhallen finns ett beslut om nybygge, och då renoveringen blir aktuell hoppas Kauhanen att Vasa stad trots de stränga sparkraven har pengar för reparation av lokalerna, för i detta nu är de studerande inte jämställda vad gäller undervisningslokaler. Teksti ja kuvat/Text och bilder: Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia MERITUULI / HAVSVINDEN 5 Alan vaihtaminen oli virkistävä pakkotilanne – Kova ratkaisuhan se oli, lähteä viisikymppisenä kouluttautumaan täysin uudelle alalle, muistelee kulttuurikeskuksen toimistosihteeri Aune Mäkelä lähes viisi vuotta sitten tekemäänsä päätöstä. – Mutta päivääkään en ole katunut! Mäkelä aloitti nyt jo yli 30 vuotta kestäneen työuransa kaupungilla ruokapalveluista. Hän työskenteli päiväkodin keittäjänä 29 vuotta. – Aluksi tein sijaisuuksia, mutta pian sain emännän paikan Ristinummen päiväkodista, ja siellä viihdyinkin yhteensä 27 vuoden ajan. Välillä olin tosin työnkierrossa kahden vuoden ajan, kun pienemmän yksikön keittäjä halusi kouluttautua ja tarvitsi siihen isomman paikan – joten vaihdoimme päittäin, kertoo Mäkelä. – Sen jälkeen sain vielä mahdollisuuden kokeilla puolen vuoden ajan koulun keittiössä työskentelemistä. Aune Mäkelä Sysäys alan vaihdokseen tuli vuonna 2008, jolloin Ristinummen päiväkodin keittiöön alkoi tulla ruoka valmiina, ja siellä tarvittiin enää yhtä työntekijää. Toisen piti lähteä. – Minulla oli jo vuosia sitten todettu keliakia, ja lääkärin mukaan jauhopölystä oli päästävä pois. Työvuosia oli kuitenkin vielä jäljellä, joten alan vaihdos oli oikeastaan pakollinenkin juttu. Mäkelä sai tietää kulttuurikeskuksessa avoinna olevasta toimistosihteerin paikasta, ja kävi haastattelussa. Työhön vaadittiin kuitenkin merkonomin koulutus, ja Mäkelälle ehdotettiin 2,5-vuotista oppisopimuskoulutusta. – Kouluun lähteminen jännitti todella paljon, hän myöntää. – Olin aiemmin ollut hyvin vähän tietokoneen kanssa tekemisissä. Mutta opettelin opiskelemaan ja innostuin. Vaikeat tehtävät saivat toki epäilemään, mutta kun sain lopulta todistuksen käteeni, olin todella ylpeä itsestäni – minä tein sen! Mäkelä kiittelee työnantajaansa saamastaan mahdollisuudesta. – Kaupunki on tosi hieno ja hyvä työnantaja, kun tarjosi tällaisen ihanan vaihtoehdon! Suosittelen tätä tosi paljon esimerkiksi niille, jotka eivät meinaa jaksaa nykyisessä työssään. Mieluummin alanvaihdos, kuin se, että vuositolkulla pähkäilee vanhassa, vakuuttaa Mäkelä. Hyppäys päiväkodin keittiöstä toimistotyöhön on ollut melkoinen muutos, eikä työpaikoilla olekaan Mäkelän mielestä mitään yhteistä. – Ei näitä oikein voi verrata keskenään. Täällä on rauhallista ja saa keskittyä omiin hommiinsa. Toisaalta lapsia jäi kova ikävä. Heiltä sai heti suoran palautteen siitä, oliko ruoka hyvää vai ei. Lasten kanssa työskenteleminen oli tosi suuri rikkaus, sanoo lapsirakkaaksi tunnustautuva Mäkelä hiukan haikeana, lisäten sitten: – Mutta on tämä tosi virkistävää. Kyllä 20 vuotta samassa hommassa alkaa jo tökkiä, vaikka olisi kuinka mukava työ! Teksti ja kuva: Riikka Perälä 6 Onko työpaikall esi otettu hil jattain uu si työntekijä, jota haluaisit h aastateltava n tällä pals talla? Vinkkaa lö ydöstäsi osoittees een merituuli@ vaasa.fi uusi työntekijä Kuva: Klaus Koivula Tomi Kaunismäki Uusi työntekijä – Tomi Kaunismäki 1. Nimi, ikä ja ammatti? — Tomi Kaunismäki, 31, liikennesuunnittelija.. 2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? — Pohjalaista silmäillessä tuli vastaan työpaikkailmoitus, joka vastasi hyvin diplomi-insinöörin koulutustani ja sisäistä haluani nähdä houkutteleva bussiliikenne Vaasassa. Laitoin paperit sisään ja sain paikan. Nyt bussiliikenteeseen on itse mahdollisuus vaikuttaa. 3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? — Olen Vaasasta kotoisin ja Vaasan kaupunki on mielestäni dynaaminen ja viihtyisä – paras kaupunki maailmassa. Potentiaalia on erittäin paljon: lentokentän ja meren kautta avautuu ikkuna koko maailmaan. Vaasan kaupunki on erinomainen tukikohta globaalissa maailmassa. Työnantajana minulla on Vaasan kaupungista miellyttävä kuva jo muutaman vuoden takaa kesätöiden ja diplomityön ansiosta. Nyt lyhyessä ajassa olen havainnut, että kaupungin työntekijöillä on aivan huikea osaaminen ja tietopohja. Organisaatiossa on jo sisällä kaikki mitä vaaditaan saavuttamaan korkeampi menestyksen taso. Palapelin palat vain sijoitetaan omille paikoilleen ja kuva on valmis. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? — Vaalea, sininen, tempoileva, tasainen, vaikuttava. 5. Mikä on parasta työssäsi? — Parasta on kokonaisvaltaisuus. Työssä näkee koko projektin elinkaaren: alun ja lopun. On hieno olla mukana kaupungin eteenpäinmenossa. 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? — Otetaan mukaan asiakasnäkökulma entistä intensiivisemmin ja valjastetaan siinä hyötykäyttöön uusin teknologia. Säästöjä saadaan aikaan työn tuottavuutta kehittämällä. Pyritään välttämään samojen asioiden tekemistä moneen kertaan. Byrokratia kuuluu lähtemättömästi poliittisesti johdettuun organisaation, mutta byrokratian on oltava niin minimissä kuin vain ikinä on mahdollista. 7. Miten vietät vapaa-aikaasi? — Urheilen ja pyrin seuraamaan Vaasaa, Suomea ja koko maailmaa koskettavia tapahtumia. Yritän pysyä ajan hermolla. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? — Vieraanvaraisuutta. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? — Caroline Myss: Hengen anatomia. 10. Mikä on mottosi? — Minulla ei ole varsinaista mottoa, mutta luen paljon erityyppistä viisauskirjallisuutta ja eräs esitetty ajatus on pyörinyt mielessäni pitkään: yli 90 % menestyksestä syntyy vain siitä, että ilmestyy paikalle. Olen pyrkinyt ilmestymään paikalle. MERITUULI / HAVSVINDEN 7 Kuvat: Tarja Paikkala Voi hyvin -tapahtumat tukevat kuntalaisten hyvinvointia Vaasan kaupungin terveyden edistämisyksikkö on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt eri puolilla kaupunkia Voi hyvin -tapahtumia, joiden tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen. Huhtikuun alussa tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Vähässäkyrössä. Neljä tuntia kestäneen tapahtuman aikana annettiin tietoa muun muassa liikenne- ja paloturvallisuudesta, ensiavusta, suun terveydestä, ravitsemuksesta ja erilaisista harrastetoiminnoista. – Tapahtumassa oli mukana 37 eri toimijaa, kuten esimerkiksi 4H-kerho, hammashuolto ja seurakunta. Paikan päällä pystyi muun muassa mittauttamaan verenpaineen ja keuhkojen PEF-arvon sekä kokeilemaan jousiammuntaa ja tuolijumppaa, luettelee terveydenedistämisen koordinaattori Tarja Paikkala. –Tapahtuman toisena tavoitteena olikin yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken ja siinä onnistuttiin hyvin. Me kaikki olemme yhteisen asian äärellä. Myös perheen pienimmät oli huomioitu hyvin tapahtumassa. – Lapsille oli järjestetty muun muassa liikuntaa ja kankaanpainantaa. Tungosta syntyi myös Vähänkyrön Viestin pisteeseen. Sinne oli tuotu jalkapallotutka, jonka avulla pystyi kokeilemaan kuinka lujaa palloa potkaistaan, kertoo Paikkala. Voi hyvin -tapahtuma kiinnosti Vähässäkyrössä yhteensä noin 300 kävijää. Monelle paikkakuntalaiselle tuli yllätyksenä alueella toimivien yhdistysten ja järjestöjen määrä. Paikkalan mukaan yleisö kierteli tasaisesti kaikkialla, vaikka monia tuntuikin kiinnostavan erityisesti mittari, jolla pystyi kartoittamaan kehon koostumuksen. Mittauksen jälkeen halukkaat saivat henkilökohtaista ohjausta ravitsemusterapeutilta ja terveysliikunnan suunnittelijalta. – Teimme 45 kehonkoostumusmittausta päivän aikana. Jotkut naiset jopa leikkasivat sukkahousunsa nilkoista poikki päästäkseen mittaukseen, sillä laitteessa pitää olla paljain jaloin, Paikkala hymyilee. Seuraavan kerran Voi hyvin -tapahtuma järjestetään 14.9. pääkirjastossa. Silloin teemana on turvallisuus. Teksti: Riikka Perälä 8 Kirjasto veti väkeä sunnuntaisinkin Vaasan pääkirjastossa kokeiltiin sunnuntaiaukioloa maalis-huhtikuussa. Koko pääkirjasto oli tuolloin avoinna yleisölle kahdeksana sunnuntaina klo 11.00 - 15.00. Aloite sunnuntain aukioloon tuli asiakaskyselystä saadusta palautteesta, jossa toivottiin koko kirjaston olevan avoinna myös sunnuntaisin. Aiemmin sunnuntaisin on ollut avoinna vain pääkirjaston Uutisalue ja lehdet -osasto. Sunnuntain aukiolosta saatiin paljon myönteistä palautetta. Kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Birgitta Aurénin mukaan asiakkaat arvostavat sunnuntain aukioloaikoja jopa lauantaita enemmän. – Sama suunta on huomattu koko maassa. Lauantaisin siivotaan, laitetaan ruokaa ja käydään kaupassa, mutta sunnuntaisin on aikaa, kertoo Aurén. Myös lasten- ja nuortenosaston osastonjohtaja Minna Rinta-Valkama allekirjoittaa arvelun siitä, että sunnuntaisin asiakkaiden tahti on rauhallisempi – Perheet tulivat kirjastoon ajan kanssa. Toki oli niitäkin, jotka vain lainasivat nopeasti jotakin, mutta myös niitä, jotka etsivät rauhassa ja viettivät kirjastossa kauemmin aikaa, kertoo Rinta-Valkama. – Luettiin lapsille ääneen ja pelattiin yhdessä. – Myös Luonnontieteiden, tekniikan ja urheilun osastolla oli väkeä ja siellä näkyi miehiä lukemassa aikakauslehtiä, lisää Aurén. Kulttuuri- ja n ja rgitta Auré en johtaja Bi kirjastotoim Rinta-Valkama harmittelee, että tilastot kertovat vain asiakkaiden määrän eikä niiden avulla saada kattavampaa informaatiota kävijöistä. – Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko sunnuntain kävijät olleet sellaisia, jotka eivät muulloin pääse, tai kenties niitä, jotka ovat siirtäneet viikkokäyntinsä sunnuntaille. Joukossa oli varmasti niitäkin, jotka tulivat sunnuntaina normaalin käyntinsä lisäksi, pohtii hän. Kirjaston henkilökunta suhtautui uusiin työaikoihin suopeasti. Sunnuntaisin työvuorossa oli yhteensä 6 työntekijää. – Sunnuntain työvuorot olivat tosi mukavia ja leppoisia, kiittelee Rinta-Valkama. – Työvuorojärjestelyt olivat kuitenkin melko haastavia, sillä vapaapäivien järjestäminen ei ollut helppoa. Birgitta Aurén ei ole saanut henkilökunnalta negatiivista palautetta. – Kokeiluaikana sunnuntaivuoroissa oli myös tilapäisiä työntekijöitä. Mikäli sunnuntain aukiolo saa jatkoa, voidaan miettiä, tulisiko esimerkiksi lähikirjastojen henkilökunta mukaan, pohtii Aurén. Sunnuntain kävijämääriä sekä palvelujen käyttöä seurattiin kevään ajan tarkasti. Asiakkaita oli keskimäärin noin 500, parhaimpana sunnuntaina jopa 700. Saadun palautteen ja käytännön kokemusten perusteella kirjastossa pohditaan parhaillaan, jatketaanko laajennettua sunnuntaiaukioloa mahdollisesti syksyllä. – Kesällä se ei kannata, sillä silloin vaasalaiset lähtevät saareen, Aurén toteaa ja myöntää, että raha-asiat ovat isossa roolissa jatkoa pohdittaessa. Kevään kokeilu rahoitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadulla projektirahalla. – Henkilökunnan määrää ei voida vähentää, eikä aineistomäärärahasta tinkiä. Me olemme kuitenkin ainoa kaksikielinen maakuntakirjasto, hän muistuttaa. – Yksi asia on kuitenkin selvä: asiakkaat haluavat, että a kirjasto on auki sunnuntainakin, nta-Valkam aja Minna Ri osastonjoht on st sa toteaa Aurén. no orte lasten- ja nu Teksti: Riikka Perälä Kuva: Susanna Saari MERITUULI / HAVSVINDEN 9 Kilometrikisaa poljetaan 1.5.-22.9.2013. Leikkimielinen Kilometrikisa on kaikille avoin ja maksuton kilpailu, jonka tarkoitus on innostaa ihmisiä työmatkapyöräilyyn ja muuhun arkipyöräilyyn. Mukaan voi ilmoittautua myös kesken kisan ja kilometrit merkata takautuvasti. Lue lisää www.kilometrikisa.fi Vuosittain vietetään Valtakunnallista pyöräilyviikkoa. Tänä vuonna pyöräilyviikkoa vietettiin 11.5.-18.5.2013 teemalla ”Lapsella on oikeus pyöräillä.” Ensimmäistä kertaa tänä vuonna myös Vaasassa järjestettiin pyöräilyviikko erityisohjelmineen. Lue aiheesta www.poljin.fi/suomipyorailee Pyöräily kannattaa aina Menneen talven lumet poissa, pyörätiet lakaistu, aurinko hymyilee valoaan, linnut laulavat. Viimeistään nyt on aika kaivaa polkupyörä esille ja tarkistaa sen kunto. Ja ei kun menoksi! Joukossamme on monia innokkaita pyöräilijöitä. Niitäkin, jotka eivät jää kevättä odottamaan, vaan pyöräilevät vuoden ympäri. Lue heidän mietteitään ja innostu pyöräilystä! Toisen asteen koulutuksen viestintä- ja markkinointijohtaja Iiro Suksi: ”Työmatkapyöräilyn aloitin syksyllä 2010, kun muutimme kaupunkiin. Työmatka on noin 9 km/ päivä. Pyöräilen joka päivä töihin vuoden ympäri, joskus pakkotilanteessa tulen autolla. Reippaan pyöräilyn aikana herää satavarmasti. Pyöräily on mainio tapa hoitaa päivittäinen peruskun- 10 toliikunta, eikä illalla tarvitse lähteä ”pakkolenkille”. Kun pyöräilee läpi vuoden kaikenlaisissa olosuhteissa, on hommassa myös sopivasti jännitystä ja extremeä arkipäivän tarpeisiin. Polkupyörä on muutenkin mainio liikkumisväline - ekologinen ja sille löytyy aina parkkipaikka. Ja jos haluaa hifistellä ja välineurheilla, niin sekin onnistuu.” Kaavoitusarkkitehti Juha-Matti Linna: ”Työmatkapyöräilystä saa hyvää aamu- ja iltapäiväliikuntaa, jos ei muuten ehdi liikkumaan töiden jälkeen. Näen erilaisia maisemia työmatkan varrella, sillä voin valita useita eri reittejä kodin ja työpaikan välillä. Työmatkapyöräily on myös ekoteko autoiluun verrattuna. Ainoat päästöt ovat omien keuhkojen hiilidioksidipäästöt. Työmatka- ja vapaa-ajan pyöräilystä kertyy kuukaudessa noin 250 km. Olen pyöräillyt aina pienestä koululaisesta lähtien. Työelämään siirtyessäni tuli käytyä muutaman vuoden ajan paljon autollakin töissä. Nykyään käytän autoa työmatkoihin vain, jos on aivan pakko. Pyrin pyöräilemään myös harrastuksiin, jos matka ei ylitä 5-7 km. Viikonloppuisin tulee kaupassakin käytyä pyörällä. Kotoa Kivihaan Citymarketiin on vain 1,2 km pyörällä, kun taas autolla matkaa kertyy jopa yli 3 km. Pyöräily on parasta hyötyliikuntaa. Varsinkin niille, jotka eivät harrasta liikuntaa tai joilta aikapula tai elämäntilanne estää liikuntaharrastukset. Työmatkapyöräily on hyvä ja helppo tapa ylläpitää omaa peruskuntoaan. Pyöräily pakkasessa ja sateessa kasvattavat myös luonnetta. Mielestäni hyvinvoivan kaupungin merkkeihin kuuluu vilkas pyöräliikenne, joka kertoo paitsi energisistä ja ympäristötietoisista ihmisistä, myös viihtyisästä kaupungista.” Kadunsuunnitteluinsinööri Siri Gröndahl: ”Vaasassa on pyöräteitä noin 170 km. Pyörätieverkosto on hyvin kattava, lukuun ottamatta keskustan aluetta. Vaasa on hyvä pyöräilykaupunki maan tasaisuuden vuoksi. Täällä on miellyttävä pyöräillä! Uusi pyöräilykartta on suunnitelmissa toteuttaa ja uudistaa niin, että Vähäkyrö saadaan mukaan. Uutena reittinä viime vuonna valmistui Singsbyntien pyörätie. Nyt Singsbyntietä pääsee Karperöön ja sieltä Kokkolantielle pyöräteitä pitkin. Näin saa pyöräiltyä pitkän lenkin. Parhaillaan tehdään Höstvedentielle pyörätietä 2,5 km. Monet aloitteet sekä Valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2020 innostivat laatimaan Vaasaan Pyöräilyn kehittämissuunnitelman. Suunnitelma valmistui toukokuun aikana ja sen teki opiskelija Jesse Muraja Tampereen Tekniseltä Yliopistolta (TTY). Suunnitelmassa suurimmaksi teemaksi valittiin laadukkaat, sujuvat pyöräilyn pääväylät, jotka johtavat keskustaan sekä tärkeimmille työpaikka-alueille. Pääväylillä panostetaan jalankulun ja pyöräilyn erottamiseen, sujuvuuteen risteyskohdissa sekä yhtenäiseen laadukkaaseen kunnossapitoon. Muiksi kehittämiskohteiksi nousivat esille pyöräilypysäköinti sekä liikennelaskennat.” Teksti ja kuvat: Johanna Jussila MERITUULI / HAVSVINDEN 11 Toimintaohje sisäilmaongelmiin työn alla Uusi kaupunginjohtajan nimeämä sisäilmatyöryhmä on aloittanut toimintansa helmikuussa. 12-henkisen ryhmän puheenjohtajana toimii teknisen toimen johtaja Markku Järvelä, ja mukana on asiantuntijoita ympäristötoimesta, talotoimesta, työterveydestä ja työsuojelusta sekä siivouspalveluiden ja tilojen käyttäjien edustajia. Ryhmän yhtenä tavoitteena on luoda kaupungille yhtenäiset toimintatavat, joilla sisäilmaongelmia voidaan käsitellä ja hoitaa kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti. – Tarkoitus on se, että emme ohjeista pelkästään toimintaa ongelmatilanteissa, vaan kiinnitämme huomiota myös huonon sisäilman syihin sekä tiedonkulkuun, kertoo ryhmän jäsenenä ja sihteerinä toimiva työhyvinvointipäällikkö Saara Vuorinen. Sisäilmaongelmien kirjo on moninainen, ja usein tarvitaan mittavia selvityksiä ennen kuin aiheuttaja löytyy. Huonon sisäilman syynä voi olla itse rakennus, mutta myös siellä harjoitettava toiminta tai vaikkapa henkilöiden mukanaan tuomat tekijät. – Hajusteet, eläinpölyt, tai varsinkin keväisin ja syksyisin ulkoa kengissä kantautuvat mikrobit, luettelee Vuorinen. – Myös huono ilmanvaihto tai puutteellinen siivous voivat aiheuttaa ongelmia. Usein huonoksi koetun sisäilman taustalla onkin useampia seikkoja eikä vain yhtä syytä. Sisäilmatyöryhmän ensimmäinen tehtävä on valmistella päivitetty toimintaohje ongelmatilanteisiin. Edellinen toimintaohje on tehty vuonna 2003 ja sitä on päivitetty viimeksi vuonna 2009. – Koska ongelmia on merkittävässä määrin myös Vaasassa, on tarpeen tarkistaa, voitaisiinko näissä asioissa toimia vielä paremmin. Etenkin tiedottamisella on tärkeä rooli, sillä ongelman aiheuttajan ja ratkaisujen löytymisessä voi kestää kauankin, sanoo Vuorinen. Vuorinen kertoo, että syksyllä valmistuvaan toimintaohjeeseen kirjataankin paitsi prosessin kulku myös ohjeistus tiedottamiseen. Uudet toimintatavat otetaan käyttöön heti, kun ohje saadaan valmiiksi. Myös koulutusta aiotaan tuolloin järjestää, jotta uudistetut toimintatavat saadaan nopeasti käyttöön ja kaikkien tietoisuuteen. – Tavoitteena on, että ongelmien ilmetessä niihin päästään reagoimaan tehokkaasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, unohtamatta kuitenkaan ehkäisevää toimintaa, summaa Vuorinen. Seuraavat pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tavoittaa 2.5. lähtien osoitteesta Raastuvankatu 30, 3. krs. (fax 325 1109) : Pääluottamusmiehet: JHL 127 Aira Helala: 06-3251113 / 040-086 6661 / 69-5113 JHL 127 Seija Suomela: 06-3251122 / 040-576 5660 / 69-5122 JHL 21 Heikki Mustonen: Ma - Ke 06-3251114 / 0400-668 254 / 69-5114 SuPer Anne Humalamäki: 040-747 5839 / 69-9974 TEHY Minna Leppäkorpi: 06-3251112 / 040-828 3710 / 69-5112 JUKO Tuija Kivioja: 040-846 5156 / 69-5156 JUKO / Opettajat / Yleissivistävät Jarmo Juupaluoma: 06-3251119 / 040-352 9200 / 69-5119 KTN Eeva Gräsbeck: To - Pe 040-487 1623 / 69-4231 Muuttoilmoitus Työsuojeluvaltuutetut: Vesa Isomöttönen: 06-3251121 / 040-770 0108 / 69-5121 Liisa Siren: 06-06-3251115 / 040-770 0106 / 69-5115 Margareeta Verronen: 040-163 4143 / 69-9650 Pääluottamusmiehet: Anja Somppi JYTY, Vaasanpuistikko 20B: 06-3251628 / 040-356 3311 / 040-736 3117 / 69-5628 Antero Mattson JUKO, ammatilliset opettajat, Ruutikellarintie 4: 0400-870 338 Työsuojeluvaltuutettu / esimiehet Tapio Verronen, Rossinkatu 3: 0400-416 074 / 69-2728 12 Handlingsanvisningar för inomhusluftsproblem Den nya inomhusluftsarbetsgruppen som tillsatts av stadsdirektören, inledde sitt arbete i februari. Ordförande för gruppen är tekniska direktören Markku Järvelä och i den ingår 12 personer som är experter inom miljöväsendet, hussektorn, företagshälsovården, arbetarskyddet och städservicen samt representanter för användarna av utrymmena. Ett av gruppens mål är att skapa enhetliga verksamhetssätt för staden, med hjälp av vilka inomhusluftsproblem kan hanteras och skötas på ett övergripande och förutseende sätt. – Avsikten är inte bara att ge anvisningar om hur man ska handla i problemsituationer, utan att också fästa uppmärksamhet på orsakerna till dålig inomhusluft samt på informationsförmedlingen, berättar arbetshälsochef Saara Vuorinen som är medlem i gruppen och dess sekreterare. Spektret av inomhusluftsproblem är varierande och ofta behövs det omfattande utredningar innan man hittar det som orsakar problemen. Orsaken till dålig inomhusluft kan vara själva byggnaden, men också verksamhet som utövas där eller t.ex. faktorer som följer med personer. – Dofter, damm från djur eller i synnerhet på våren och hösten mikrober som fastnar på skorna, räknar Vuorinen upp. – Även dålig luftkonditionering eller bristfällig städning kan förorsaka problem. Ofta ligger det flera faktorer och inte bara en orsak bakom inomhusluft som upplevs vara dålig. Inomhusluftsgruppens första uppgift är att utarbeta uppdaterade handlingsanvisningar för problemsituationer. De tidigare anvisningarna har utarbetats år 2003 och de har senast uppdaterats år 2009. – Eftersom dylika problem finns i beaktansvärd omfattning också i Vasa, är det skäl att granska om man i de här frågorna kunde agera ännu bättre. I synnerhet informationsförmedlingen spelar en viktig roll, eftersom det kan räcka länge innan man upptäcker det som förorsakar problem och en lösning på det, säger Vuorinen. Vuorinen berättar att i handlingsanvisningarna som blir färdiga på hösten, antecknas förutom processen även anvisningar för informering. De nya anvisningarna tas i bruk genast då de blir färdiga. Man kommer också att ordna utbildning, så att de förnyade handlingssätten fås snabbt i bruk och i allas vetskap. – Målet är att man då problem framkommer, effektivt kan reagera på dem i ett så tidigt skede som möjligt, utan att ändå glömma den förebyggande verksamheten, summerar Vuorinen. e-vin Som kki Some-tips Tiesitkö, että Facebookissa tykätään lyhyistä ja hauskoista päivityksistä? Kokeile! Visste du att man på Facebook tycker om korta och roliga uppdateringar? Prova! Sosiaali- ja terveysviraston postitus on osa viraston kirjaamoa 1.4.2013 alkaen. Sosiaali- ja terveysviraston HR -tukipalvelut sekä lakiasiainpalvelut yhdistetään yhdeksi uudeksi hallinnon asiantuntijapalvelut palveluyksiköksi 1.4.2013 lukien. ________________________________________________________________ SoTe ilmoittaa Social- och hälsovårdsverkets postning är en del av verkets registratur fr.o.m. 1.4.2013. Social- och hälsovårdsverkets PR-stödservice och den juridiska servicen slås ihop till en ny förvaltningsserviceenhet med namnet sakkunnigtjänster fr.o.m. 1.4.2013. MERITUULI / HAVSVINDEN 13 Kolme kertaa 130 vuotta Tänä vuonna tulee kuluneeksi 130 vuotta siitä, kun Vaasa sai rautatien, kaupungintalon ja säveltäjä Toivo Kuula syntyi. Tapahtumista kirjoitetaan Merituuleen, ensin rautatiestä, sitten kaupungintalosta ja lopuksi Toivo Kuulasta. KAUPUNGINTALO (arkkitehti Magnus Isaeus 1841-1890) Vaasaan valitaan ensimmäisen kerran valtuusto 1874. Vaasan ensimmäiseen 30 hengen valtuustoon kuuluivat mm. kauppaneuvokset A.A. Levón, C.J. Hartman, Joachim Kurtén - hänet valittiin myös valtuuston puheenjohtajaksi. Valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 1875 ja joutui heti ensitöikseen tekemään vaativan päätöksen kaupungintalon rakentamisesta. Vuonna 1864 valmistunut C.A. Setterbergin piirtämä raatihuone ja siihen kuuluva tontti oli myyty 1872 valtiolle koulutaloksi ja kaupunki oli velvoitettu rakentamaan uuden kaupungintalon tai raatihuoneen viiden vuoden kuluessa. Uuden talon suunnitelmat ja kaupunkilaisten vastustus Joulukuun 18 päivänä 1875 jätti lääninarkkitehti Ernst Theodor Granstedt uuden kaupungintalon piirustukset valtuuston tarkastettavaksi. Tulevan kaupungintalon kustannusarvio oli 246.000 mk. Granstedtin piirustus sisälsi lisäksi juhlahuoneiston, joka nosti kustannusarviota 40.000 markalla. Summa oli valtava kaupungille, jonka asukasmäärä talon suunnittelun aikaan oli 4490 henkeä ja joista vain 727 maksoi veroa. Rakentamishanke oli niin vaativa, että päätöksen tekoon tarvittiin 14 leveämmät hartiat ja siksi valtuustoon valittiinkin 15 lisäjäsentä. Ennen päätöksentekoa oli tarkastettava vielä suunnitelma, jossa ehdotettiin ”Wasastjernan palatsin” ostamista kaupungintaloksi. Se todettiin kuitenkin liian pieneksi kaupungin tulevia tarpeita varten. Suutari Carl Swahn ja 95 muuta kaupunkilaista jättivät kuvernööri Wredelle valituksen valtuuston päätöksestä rakentaa myös kyseinen juhlahuoneisto. Wrede hyväksyi tuon valituksen ja kaupunki puolestaan valitti senaatille kuvernööri Wreden ”kummallisesta päätöksestä”. Senaatti hylkäsi valituksen ja katsoi, ettei valtuusto ollut ylittänyt sille laillisesti kuuluvaa määräysoikeutta kunnan asioissa. Yllättävä käänne Syystä, jota ei varmuudella tiedetä, päätti valtuusto, että Granstedtin tekemät piirustukset on jonkun ”ammattimiehen” tarkastettava. Koska Ruotsissa tällaiset rakennukset olivat yleisempiä, niin annettiin tarkastustehtävä tukholmalaiselle, hyvässä maineessa olleelle arkkitehti Magnus Isaukselle. Hän oli niittänyt mainetta Wienin maailmannäyttelyssä 1873 piirtämällään näyttelypaviljongilla. Tarkastuksen jälkeen Isaeus teki uudet luonnokset ja elokuussa 1877 lopullisen piirustuksen. Valtuusto hyväksyi piirustuksen huhtikuussa 1878, jonka jälkeen rakentamistyöt pääsivät käyntiin. Määräysten mukaan tuli taloon sijoittua kaupungin virastot, merikoulu ja palokunta. Lisäksi tuli olla tilat edustavia juhlatilaisuuksia, konsertteja ym. varten. Ajan vaatimusten mukaan oli sisääntulon oltava monumentaalinen ja upea. Ajoittuihan talon rakentaminen iloiseen ja positiiviseen aikaan, jolloin odoteltiin Tampere-Vaasa rautatieosuuden valmistumista, uuden ajan alkua kaupankäynnissä ja sosiaalisessa elämässä. Rakennushanke aiheutti veroäyrin noston Piirustuksia tilattaessa korostettiin lämmityksen tärkeyttä. Voidaankin sanoa, että talo oli jo tuolloin edistyksellinen ja energiaystävällinen. Se varustettiin höyrykaakeliuuneilla ja juhlasali sekä suurimmat huoneet lämmitettiin juhlasalin seinässä olevien kaltereiden läpi huoneeseen purkautuvalla lämpimällä ilmalla. Ilma palautui lattianrajassa olleista aukoista uudelleen lämmitettäväksi. Ulos menevä ilma poistui katon kautta. Lämmitys on sittemmin muutettu keskuslämmitykseksi ja alkuperäinen fotogen-valaistus vaihdettiin sähköön 1893. Kaupungintalon kustannusarvio nousi ruotsalaisen taksoituksen mukaan 448.000 markkaan, joka vaasalaisen rakennusmestari Lasselin mukaan paikallisessa hintatasossa tarkoitti 345.000 markkaa. Valtionlainaa saatiin 240.000 markkaa, jonka 4 %:n korko rahoitettiin vuosittaisilla tuulaakimaksuilla (tullimaksun lisävero). Veroäyrin korotus 50 pennillä tuotti 3000 veromarkkaa vuodessa. Kaupungintalo tuli maksamaan asukkaille yli 57 markkaa kullekin. Asukkailta oli tuolloin hiukan yli 6000. Onnistuneesta kaupungintalon rakennusprojektista annettakoon kiitos silloisille päättäjille, virkamiehille ja ennen kaikkea asukkaille, jotka suurena enemmistönä kannattivat kaupungintalon rakentamista. Tre gånger 130 år STADSHUSET (arkitekt Magnus Isaeus 1841-1890) Fullmäktige väljs för första gången i Vasa 1874. Till Vasas första fullmäktige bestående av 30 personer hörde bl.a. kommerseråden A.A. Levón, C.J. Hartman, Joachim Kurtén - han valdes också till ordförande i fullmäktige. Fullmäktige sammanträde första gången i januari 1875 och blev tvungna att som en av de första uppgifterna fatta det krävande beslutet om byggandet av ett stadshus. Rådhuset, som ritats av C.A. Setterberg och färdigställts år 1864, och den därtill hörande tomten hade sålts 1872 till staten som skolhus och staden hade ålagts att bygga ett nytt stadshus eller rådhus inom fem år. Planerna för det nya huset och stadsbornas motstånd Den 18 december 1875 lämnade länsarkitekt Ernst Theodor Granstedt in ritningarna till ett nytt stadshus till fullmäktige för granskning. Kostnadsberäkningen för det blivande stadshuset var 246 000 mk. Granstedts ritning innehöll därtill en festlokal, som höjde kostnadsberäkningen med 40 000 mark. Summan var enorm för staden, vars invånarantal under planeringen av huset var 4490 personer och av dem betalade bara 727 skatt. Byggprojektet var så krävande att det behövdes en bredare grund för beslutsfattandet och därför valdes 15 tilläggsledamöter till fullmäktige. Innan beslutsfattandet måste ännu en plan granskas, där man föreslog att ”Wasastjernska palatset” köps som stadshus. Det konstaterades dock att det var för litet för stadens kommande behov. Skomakare Carl Swahn och 95 andra stadsbor besvärade sig hos guvernör Wrede över fullmäktiges beslut att bygga också ifrågavarande festlokal. Wrede godkände besvären och staden besvärade sig för sin del till senaten över guvernör Wredes ”märkliga utslag”. Senaten förkastade besvären och ansåg att fullmäktige inte hade överskridit den lagligen tillkommande beslutanderätten i kommunens angelägenheter. Överraskande vändning Av orsaker, som man inte vet med säkerhet, beslutade fullmäktige att de ritningar som Granstedt gjorts ska granskas av en ”fackman”. Eftersom liknande byggnader var allmännare i Sverige, så gavs granskningsuppgiften åt den stockholmska arkitekten Magnus Isaeus som hade gott rykte om sig. Han hade haft framgång vid världsutställningen i Wien 1873 med den utställningspaviljong som han ritat. Efter granskningen gjorde Isaeus nya skisser och i augusti 1877 en slutlig ritning. Fullmäktige godkände ritningen i april 1878, varefter byggarbetena kunde inledas. Enligt bestämmelserna skulle stadens ämbetsverk, navigationsskolan och brandkåren placeras i huset. Därtill skulle det finnas utrymmen för representativa festtillställningar, konserter m.m. Enligt tidens krav skulle uppgångMERITUULI / HAVSVINDEN en vara ståtlig och monumental. Byggandet av huset inföll ju vid en glad och positiv tid, då man väntade på att järnvägssträckan Tammerfors-Vasa skulle bli färdig, en ny tids begynnelse inom handeln och det sociala livet. Byggprojektet ledde till en höjning av skattöret Vid beställningen av ritningarna betonades uppvärmningens betydelse. Man kan säga att huset redan då var framstegs- och energivänligt. Det förseddes med ångkakelugnar och festsalen samt de största rummen uppvärmdes med varm luft som kom ut i rummet genom galler som fanns på festsalens väggar. Luften återfördes via öppningar som fanns vid golvkanten för att värmas upp på nytt. Den utgående luften for ut via taket. Uppvärmningen har sedermera ändrats till centralvärme och den ursprungliga fotogenbelysningen ändrades till el 1893. Stadshusets kostnadsberäkning steg enligt den svenska prissättningen till 448 000 mark, vilket enligt Vasabyggmästaren Lassel innebar 345 000 mark i den lokala prisnivån. Ett statslån på 240 000 mark erhölls, vars ränta på 4 % finansierades med årliga tolagsavgifter (tilläggsskatt på tullavgift). En höjning av skattöret med 50 penni gav 3000 mark per år. Stadshuset kom att kosta invånarna över 57 mark var. Invånarna var på den tiden något över 6000. För det lyckade projektet för byggandet av stadshuset ska ett tack gå till de dåvarande beslutsfattarna, tjänstemännen och framför allt invånarna, vilka som en stor majoritet understödde byggandet av stadshuset. 15 Teksti/text: Eva Reinikainen Kuvat/bilder: Pohjanmaan museo / Österbottens museum ja Riikka Perälä Lähde/Källa: Victor Hoving; Vasa 1852-1952 I år har det förflutit 130 år sedan Vasa fick sin järnväg, sitt stadshus och sedan kompositören Toivo Kuula föddes. Dessa händelser kommer att refereras i Havsvinden, först järnvägen, sedan stadshuset och till slut Toivo Kuula. Nou Hätä! -kampanja on vuosittainen täsmäisku nuorille Nou Hätä! on valtakunnallinen 8. -luokkalaisille suunnattu pelastustaitokampanja. Paloesimiehet vastaavat siitä, että kampanjaan mukaan ilmoittautuneissa kouluissa valistetaan oppilaita tavallisissa arjen turvataidoissa, kuten lähiympäristön palo- ja poistumisturvallisuudessa, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisemisessä sekä jokamiehen auttamistaidoissa onnettomuustilanteissa. Kampanja lisää nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita sekä antaa taitoja toimia onnettomuustilanteissa oikein. Paloasemalla ja Rewell Centerissä järjestettyyn Pohjanmaan, EteläPohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden yhteiseen koitokseen osallistui yhteensä 25 joukkuetta. Kilpailussa kolmen hengen joukkueet vastasivat teoriakysymyksiin ja tekivät käytännön tehtäviä. Kilpailumenestyksen ratkaisivat tiedot, taidot ja joukkueen ryhmätyön sujuvuus. Kilpailijoiden piti tunnistaa vaaranpaikat ja osata parantaa turvallisuutta. Lisäksi piti osata toimia tarkoituksenmukaisesti hätätilanteissa. Pohjanmaan alueelta voiton vei Isonkyrön yläaste. Tänä keväänä turvaopetusta sai 35 000 kahdeksasluokkalaista yhteensä 450 yläkoulussa. Opetuksen jälkeen luokka tai oppilasryhmä saattoi halutessaan osallistua kampanjaan liittyvään kolmivaiheiseen Nou Hätä! -pelastustaitokilpailuun, jossa he pääsivät mittelöimään käytännön turvataidoissa. Liikunnan ja terveystiedon opettaja Leena Tulimaa Merenkurkun koulusta pitää Nou Hätä! -kampanjaa hyvänä ja peruskoulun opintoja tukevana materiaalina. - Kampanja tukee peruskoulun terveystiedon opintoja, koska terveystiedon opetussuunnitelmaan kuuluu yläkoulussa laaja paketti ensiapua, onnettomuuksissa toimimista ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Kisoissa oppilaat voivat testata oppejaan käytännössä ja samalla tutustua sairaankuljettajien ja palomiesten töihin. Tulimaan mukaan yhteistyö eri tahojen kanssa tukee oppilaiden turvallisuuskasvatusta ja on mieluista myös oppilaille. - Olemme alusta asti olleet Nou Hätä! -kampanjassa mukana. Yhteistyö esimerkiksi pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa tehostaa oppilaiden tietoutta turvallisuudesta ja siten myös yhteiskunnan turvallisuutta. Oppilaatkin tykkäävät tällaisista aiheista, koska niissä saa konkreettisesti kokeilla omia taitojaan, summaa Tulimaa. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueelta kampanjaan ja myös kilpailuun osallistui 13 koulua. Maaliskuussa Vaasan paloasemalla järjestettiin kuntakilpailu Mustasaaren koulujen sekä Vaasan koulujen kesken. Vaasan kouluista voittoon selviytyi Vöyrinkaupungin yläasteen joukkue, joka osallistui huhtikuussa aluekilpailuun. Pohjanmaan pelastuslaitoksen viestintäsuunnittelija Tanja Lillback toteaa kampanjan olevan loistava keino tavoittaa nuoria. - Tavoitteemme on luoda hyvää turvallisuuskulttuuria. Sen täyttäminen edellyttää muun muassa eri ikäryhmien valistamista. Nou Hätä! on täsmäisku nuorille, kertoo Lillback. Myös Lillbackin mielestä koulujen kanssa käytävä yhteistyö on avainasemassa. - Olen kiitollinen siitä, että meillä Vaasassa vastaanotto tämänkaltaiselle kampanjalle on kouluissa ollut erittäin hyvä. Lillbackin mukaan myös pelastuslaitoksella työtä tehdään täydellä sydämellä. - Palomiehet, pelastajat ja ensihoitajat kouluttavat ja valistavat nuoria parhaansa mukaan. Ja kun seurataan vaikkapa kilpailuissa mukana olleita rastitehtävien vetäjiä: he jättivät ruoka- ja kahvitauot mukisematta pitämättä. Menivät vasta sitten, kun siihen oli aikaa - usein aika myöhään iltapäivällä. Hienoa kutsumustyötä, kiittelee Lillback ja jatkaa: - Tahdonkin tässä samalla välittää kiitokset kaikille, niin rehtoreille, opettajille ja oppilaille, jotka ovat kampanjan toteutumisen tukipilareita, kuin omalle väellemmekin loistavasta paneutumisesta, jälleen kerran. Nou Hätä! Yhteistyössä on voimaa. Teksti ja kuvat: Riikka Perälä ja Tanja Lillback 16 Nou Hätä! – årlig säkerhetskampanj för unga Nou Hätä! är en riksomfattande tävling i räddningsfärdigheter som riktas till 8-klassisterna. Brandmännen svarar för att man i de skolor som har anmält sig till kampanjen informerar eleverna om vanliga vardagliga säkerhetsfärdigheter, såsom brand- och utrymningssäkerheten i näromgivningen, förebyggande av olyckor i hemmet och på fritiden samt förstahjälpsfärdigheter vid olyckssituationer. Kampanjen förbättrar ungas färdigheter att förutse och förebygga farliga situationer samt ger färdigheter att agera i olyckssituationer på rätt sätt. Leena Tulimaa som är lärare i gymnastik och hälsokunskap vid Merenkurkun koulu tycker att Nou Hätä! -kampanjen är bra och erbjuder stödmaterial för grundskolestudierna. – Kampanjen stöder hälsokunskapsstudierna i grundskolan, eftersom det i läroplanen för högstadiet ingår ett omfattande paket av förstahjälp, hur man agerar vid olyckor och förebyggande av olyckor. Vid tävlingarna kan eleverna testa vad de har lärt sig i praktiken och samtidigt bekanta sig med ambulansförarnas och brandmännens arbete. I vår fick 35 000 åttondeklassister i sammanlagt 450 högstadieskolor säkerhetsundervisning. Efter undervisningen kunde klassen eller elevgruppen, om de så ville, delta i räddningstävlingen Nou Hätä!. Tävlingen bestod av tre skeden, där eleverna fick tävla om säkerhetsfärdigheter i praktiken. Enligt Tulimaa stöder samarbetet med olika parter elevernas säkerhetsfostran och eleverna tycker också att det är roligt. – Vi har redan från början varit med i Nou Hätä! -kampanjen. Samarbetet exempelvis med räddningsverket och polisen stärker elevernas kännedom om säkerhet och således även säkerheten i samhället. Även eleverna tycker om dessa teman, eftersom man konkret kan testa sina egna färdigheter, summerar Tulimaa. Från Österbottens räddningsverks område deltog i kampanjen och även i tävlingen 13 skolor. I mars ordnades vid Vasas brandstation en kommuntävling mellan Korsholms skolor och Vasas skolor. Av skolorna i Vasa vann Vöyrinkaupungin yläastes lag, som i april deltog i regiontävlingen. I den gemensamma tävlingen för Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten som ordnades vid brandstationen och i Rewell Center deltog sammanlagt 25 lag. I tävlingen svarade tremannalagen på teorifrågor och utförde praktiska uppgifter. Tävlingsframgången avgjordes av kunskaper, färdigheter och smidigheten i lagets grupparbete. Deltagarna skulle identifiera farliga ställen och kunna förbättra säkerheten. Vidare skulle man kunna agera målmedvetet i nödsituationer. I Österbotten var det Isonkyrön yläaste som vann. och akutvårdarpersonalen gjorde sitt bästa för att ungdomarna skulle få utbildning och information t.ex. de ansvariga för tävlingskontrolluppgifterna lämnade utan invändningar bort sina mat- och kaffepauser. De tog paus först då det fanns tid för det - ofta ganska sent på eftermiddagen. Vilket engagemang, berömmer Lillback och fortsätter: – Jag vill här på samma gång tacka alla, såväl rektorerna, lärarna och eleverna som har fungerat som stödpelare för kampanjen, liksom vårt eget folk, för en strålande insats igen en gång. Nou Hätä! Samarbete ger styrka. Österbottens räddningsverks kommunikationsplanerare Tanja Lillback konstaterar att kampanjen är ett utmärkt sätt att nå unga. – Vårt mål är att skapa en bra säkerhetskultur. Att uppfylla det förutsätter bland annat information till olika åldersgrupper. Nou Hätä! är direkt riktad till ungdomar, berättar Lillback. Även Lillback tycker att samarbetet med skolorna är i nyckelställning. – Jag är tacksam för att den här kampanjen har tagits emot så bra i skolorna i Vasa. Lillback säger att man från räddningsverket också är med av hela sitt hjärta. – Brandmännen, räddningsText och bilder: Riikka Perälä och Tanja Lillback MERITUULI / HAVSVINDEN 17 Vaasan Aluetyöterveys / Hoitoalalla työskentelevien TYK-kuntoutus (51362) Härmän Kuntokeskuksessa TYK- kuntoutuksen tavoitteena on ensisijaisesti mahdollistaa se, että kuntoutujat jatkavat omassa työssään. TYK-kuntoutuksen kokonaispituus on 33 vrk ja se toteutetaan yhteistyössä Kelan kanssa viidessä jaksossa noin 2 vuoden aikana. Kurssin ajankohdat: Selvitysjakso I osa 19.-23.8.2013 Selvitysjakso osa II 4.-11.11.2013 (alustava) I valmennusjakso 26.-30.5.2014 (alustava) II valmennusjakso 24.-28.11.2014 (alustava) Päätösjakso Keväällä 2015 Välkommen på rehabilitering TYK-kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tai joilla on työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Kuntoutus koskee siis hoitoalalla työskenteleviä. kuntoutukseen on mahdollisuus hakeutua, mikäli olet vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Mikäli koet täyttäväsi edellä mainitut kriteerit ja olet halukas panostamaan itse oman työkykysi ylläpitoon ja olet valmis sitoutumaan noin kahden vuoden mittaiseen kuntoutusprosessiin, niin ota yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi. Siellä voitte keskustella kuntoutuksesta ja tarkistaa täyttyvätkö kurssille pääsyn kriteerit. Hakua varten hakija täyttää kuntoutushakemuksen (KU 101). Hakemuksen liitteenä tulee ainakin olla: 1) Lääkärin B-lausunto 2) Työterveyshuollon täyttämä lomake ”Työterveys-/työterveyshuollon selvitys- TYK- toiminta (KU 108) 3) Esimiehen täyttämä lomake ” Esimiehen selvitys- TYK- toiminta (KU 109) TYK-kuntoutus on Kelan rahoittamaa, kuntoutujalle maksutonta toimintaa, joista kuntoutusjaksojen ajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa sekä korvaa matkat edullisimman matkustustavan mukaan. Lomakkeet saat työterveyshuollosta, Kelan toimistosta tai Kelan internet-sivuilta. Täytä hakemus ( KU 101 ) huolellisesti (varsinkin kohdat 7 ja 10) ja toimita se liitteineen 31.5.2013 mennessä esivalintaa varten osoitteeseen: tth Helinä Mäkipää, Vaasan Aluetyöterveys, Pitkäkatu 35, 65100 Vaasa. Lisätietoja kurssin sisällöstä tai hakemisesta antaa: Sosionomi Anne Ala-Riihimäki puh. 06 - 4831 428 tai Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Sami Sarsama puh. 040- 505 7468 etunimi.sukunimi@harmankuntokeskus.. TYK rehabilitering för arbetstagare inom vårdbranschen / Vasa Regionala Företagshälsovård TYK rehabiliteringens huvudsakliga mål är att göra det möjligt för klienten att fortsätta i sitt eget arbete. HÄRMÄN KUNTOKESKUS Kursen är totalt 33 dygn och genomförs i 6 perioder under 2 års tid. Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä, puh. (06) 4831 111 TYK rehabilitering genomförs i samarbete med Folkpensionsanstalten. www.harmankuntokeskus.. Utredningsdel 1 9.-13.9.2013 Utredningsdel 2 28.10.-2.11.2013 Träningsdel 1 3.-7.2.2014 Träningsdel 2 25.-30.8.2014 (samarbetsdag 27.8.2014 ) Träningsdel 3 2-6.2.2015 Utvärderingsdel 7-11.9.2015 TYK rehabilitering är riktad till personer vars arbetsförmåga och möjligheter till inkomstens förvärvande har väsentligt försvagats på grund av sjukdom, skada eller men och det nns hot om sjukpensionering inom de närmaste åren. Rehabiliteringen berör dig som arbetar inom vårdbranschen. Du har möjlighet att ansöka om rehabilitering om du har ett arbetsförhållande, tidsbestämt eller tillsvidare. Om du känner igen kriterierna ovan, är villig att satsa på din egen arbetsförmåga och är beredd att förbinda dig till en 2 årig rehabiliterings process ska du ta kontakt med din företagshälsovård. Med företagshälsovården kan du diskutera mera om kriterierna till kursen. häls För att ansöka till kursen behöver du fylla i rehabiliteringsansökan (KU101r). Bilagor till ansökan: 1) B-läkarintyg 2) Utredning från företagshälsovården (KU108) 3) Utredning från arbetsgivaren (KU109) Blanketterna får du från företagshälsovården, FPA:s byrå eller www.fpa... Fyll i ansökningsblanketten (KU101r) omsorgsfullt (speciellt punkterna 7 och 10) och lämna in senast 31.5.2013 tillsammans med bilagorna till fhv Helinä Mäkipää, Vasa Regionala Företagshälsovård, Storalånggatan 35, 65100 VASA Du kan fråga närmare om TYK rehabilitering av Härmä rehabcenter Christina Nordling tfn 06 4831 429 eller sakkunnig inom rehabilitering TYK rehabilitering nansieras av FPA och är gratis för dig samt FPA betalar rehabiliteringspenning under rehabiliteringsperioderna. Henkilöstöpalveluiden järjestämää henkilöstökoulutusta SYKSYLLÄ 2013 Henkilöstöpalveluiden järjestämiin syksyn 2013 koulutuksiin ilmoittaudutaan koulutuskalenteriohjelman kautta, tai sähköpostitse oman hallintokunnan yhteyshenkilön kautta. Yhteyshenkilöiltä saa myös tunnuksia koulutuskalenterin käyttöä varten. Koulutuskalenterista löytyy aina tarkat tiedot koulutuksista. Muistathan keskustella koulutukseen osallistumisesta esimiehesi kanssa ennen ilmoittautumistasi. Perehdyttäminen Tervetuloa taloon uudet työntekijät! Uusi päivämäärä: 26.9.2013 klo 13 – 16 opistotalo, auditorio Yleisinfoa kaupungin organisaatiosta sekä henkilöstöasioista. Kiertoajelu joihinkin kaupungin laitoksiin tutustuen. Ilmoittautuminen Koulutuskalenterin kautta. Esimiespassi Viktiga lagar för förmannen Grupp 4: 11.6.2013 Toiminnan strateginen johtaminen Ryhmä 1: 6.9.2013 ja 1.10.2013 Ryhmä 2:10.9.2013 ja 8.10.2013 Ryhmä 3: 17.9.2013 ja 17.10.2013 Grupp 4: 24.9.2013 och 22.10.2013 Talous kuntoon ja riskit minimiin Suomenkielinen: 15.10.2013 Svensk: 29.10.2013 Henkilöstön kielikoulutus Vaasa-opistolla ja Arbiksella OVTES- palvelussuhdepäivä Järjestetään 10.9.2013 klo 9 – 16 (paikka vielä avoin) Kouluttajana työmarkkinalakimies Teija Metsäranta, KT-Kuntatyönantaja. Ilmoittauduthan mukaan koulutuskalenterin kautta. Vaasan kaupungin henkilöstö voi osallistua Vaasa-opiston ja Vasa Arbiksen suomen ja ruotsin kielen tunneille (ei oma äidinkieli) sekä englannin kursseille maksutta. Henkilöstöpalvelut maksaa osallistumismaksun. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee osoittaa, että on Vaasan kaupungin palveluksessa. Suosittelemme FinTandem koulutusta toisen koti-maisen kielen opiskelussa. Kielikoulutuksiin ilmoittaudutaan suoraan Arbiksen ja Vaasa-opiston sivustojen kautta. HUOM! Henkilöstöpalvelut ei maksa kielitutkintomaksuja! VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN LIIKUNTATOIMINNAN TUKI 2013 STÖD TILL VASA STADS PERSONAL FÖR IDROTTSVERKSAMHET 2013 Palkka – ja palvelussuhdeasiat Vaasan kaupungin henkilökunnasta muodostuvat joukkueet voivat hakea tukea vuoden 2013 kilpailujen osallistumiskuluihin vapaa-aikaviraston liikuntaosastolta (jolloin työntekijät edustavat Vaasan kaupunkia joukkueena). Tuki koko vuoden määrärahatarpeeseen (mahdollisimman realistinen arvio tapahtumakohtaisesti) on haettavana 14.6.2013 saakka. Anomuksessa tulee näkyä työpiste ja joukkue + laji/tapahtuma, anojan nimi, puhelinnumero sekä pankkitili (IBA:n muoto), jolle mahdollinen avustus maksetaan. Myönnetystä avustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti anojalle ja tuki maksetaan kuitteja vastaan 31.12.2013 mennessä. Anomukset toimitetaan liikuntaosastolle Vaasanpuist. 20 B 3.kerros tai e-mail-osoitteeseen: [email protected]. Lisätietoja puh. (325) 3667. Lag bestående av Vasa stads personal kan söka stöd för kostnader för tävlingsdeltagande hos fritidsverkets idrottsavdelning (varvid arbetstagarna representerar Vasa stad som lag). Stöd för hela årets anslagsbehov (så realistisk evenemangsspecifik uppskattning som möjligt) kan sökas fram till 14.6.2013. Av ansökan bör framgå arbetsplats och lag + gren/evenemang, den sökandes namn, telefonnummer och bankkonto (i formen IBAN), dit ett eventuellt bidrag betalas. Om bidrag beviljats meddelas detta skriftligen till den sökande och stödet betalas ut mot kvitton fram till 31.12.2013. Ansökningarna skickas till idrottsavdelningen Vasaesplanaden 20 B 3 våningen eller till e-postadressen: [email protected]. Ytterligar uppgifter tfn (325) 3667. Henkilökuntajuhla Eloriehaa ei säästösyistä järjestetä vuonna 2013. Elorieha siirretään vuodelle 2014. Henkilöstöpalvelut ovat suljettuna kesällä ajanjaksolla 8.7.-4.8. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille! t. Hepakkeen väki kauneus asettuu kivikkoon, riisuu sandaalit laiturille tekee aaltoja yhdessä pikkukalojen kanssa pärskeet osuvat kasvoille, suolaiset pisarat silmille olisin voinut nousta, tunkea kolmipiikit taskuihin tunnustella pienten haavojen kirvelyä sormenpäissä kurjet nousevat lentoon kotimatkalla, hipaisevat kattoja pellit suhisevat oikeaoppisesta liikkeestä ohi ja pois takerrun siipipeileihin ja saan kyydin jonkun matkaa ehjä ja lämmin sairastuvat yhtä aikaa sateiden kanssa viikkotolkulla nenät vuotavat ja rännit ropisevat ikkunat huurtuvat kosteudesta eikä kukaan näe miten valo varastoituu rantaviivan kivikkoihin Eija Aromaa www.vaasa.fi