Transcript Merikaarto Merikart Uusi valtuusto Nytt fullmäktige Astu

VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI
14
Astu laivaan
Stig ombord
16
~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
Merikaarto
Merikart
12
Uusi valtuusto
Nytt fullmäktige
1/2013
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI
3
4
6
8
9
10
12
14
16
18
~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
tukena arjessa
20 Yhdistykset
Föreningarna erbjuder stöd i vardagen
liikkumaan Kyrönmaalla
22 Lapset
Motion för barnen i Kyroland
viihtyisyyttä kaupunkimaisemaan
24 Hankkeella
Projekt ger trivsamt stadslandskap
ja ooppera sulassa sovussa
26 Hömppä
Populärmusik och opera i bästa sämja
on monipuolinen opiskelukaupunki
28 Vaasa
Vasa är en mångsidig studiestad
lähtee siivouksesta
30 Viihtyvyys
Trivseln börjar med städning
31 Briefly in English
32 Tapahtumat
Evenemang
Pääkirjoitus
Ledare
Uudet ja vanhat vaasalaiset
Nya och gamla Vasabor
Vaasa palveluksessasi!
Vasa till din tjänst!
Tiennimet muuttuvat
Vägnamnen ändras
Monikulttuurista nuorisotyötä
Mångkulturellt ungdomsarbete
Vaasan menot kuriin
Koll på utgifterna i Vasa
Uusi valtuusto
Nytt fullmäktige
Astu laivaan, Vaasanlaivaan!
Välkommen ombord på Wasa Express!
Merikaarto – koskien kylä
Merikart – forsarnas by
Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia
sosiaali- ja terveyspalveluihin
Delaktighet och påverkningsmöjligheter
inom social- och hälsovårdsservice
Toimitus | Redaktion:
Päätoimittaja/Chefredaktör:
Maria Backman
Toimituspäällikkö/
Redaktionschef:
Jenni Tuliniemi
Toimitussihteeri/
Redaktionssekreterare:
Tarja Sjöberg
Toimitusneuvosto |
Redaktionsråd:
Kaupungin johtoryhmä/
Stadens ledningsgrupp
1/2013
Tykkää meistä! Gilla oss!
www.facebook.com/vaasankaupunki
Seuraa meitä! Följ oss!
www.pinterest.com/vaasa
Kielenkäännökset | Översättningar:
Vaasan kaupungin kielenkääntämö/
Vasa stads översättningsbyrå
Julkaisija ja kustantaja |
Utgivare och förläggare:
Vaasan kaupunki/Vasa stad
PL/PB 3, 65101 Vaasa, Vasa
Puh./Tfn (06) 325 1045
http://www.vaasa.fi
Issn (painettu | tryckt):
1459-6016
Issn (verkkolehti | nättidningen):
1459-6032
Taitto | Ombrytning:
Vaasan kaupungin Graafiset palvelut /
Vasa stads Grafiska tjänster:
Mikael Matikainen
Paino | Tryck: UPC-Print Vaasa
Painos | Upplaga: 57 500/kpl/st.
Seuraava tiedotuslehti ilmestyy |
Följande informationstidning utkommer:
Vaasa suunnittelee ja rakentaa/
Vaasa planerar och bygger 19.4.2013
Kannen kuva | Pärmbild:
Esa Siltaloppi
Palaute | Feedback:
[email protected]
Kuva/Bild: Gunnar Bäckman
Vaasa maailman kartalle!
Vasa på världskartan!
PÄÄKIRJOITUS
LEDARE
Tuoreena kaupunginvaltuuston puheenjohtajana olen
erityisen iloinen siitä, että joukossamme on nyt myös
vähäkyröläisiä. Arja Miettisen ja Markku Mäntymaan
puolesta sekä omasta puolestani, kiitän kaupunkilaisia ja
valtuutettuja puheenjohtajistoa kohtaan osoittamastanne
luottamuksesta.
Som nyvald ordförande för Vasa stadsfullmäktige är jag
extra glad över kommunsammanslagningen med Lillkyro.
Jag vill också ödmjukt tacka stadsborna och ledamöterna
i fullmäktige för det förtroende som getts undertecknad,
Arja Miettinen samt Markku Mäntymaa – presidiet i
fullmäktige.
Kaupunginvaltuuston aseman tulee olla jatkossakin Vaasan
kaupungissa vahva. Itse toivon, että valtuutetut ajaisivat
aktiivisesti suuria asioita, rohkeita visioita ja strategioita.
Kaupungin on entisestään syvennettävä yhteistyötä ja
yhteistoimintaa niin korkeakouluyksiköiden kuin elinkeinoelämänkin suuntaan.
Stadsfullmäktiges ställning ska även framöver vara stark.
Själv hoppas jag att de folkvalda vill arbeta med långsiktiga
strategier och modiga visioner. Staden bör fördjupa samarbetet med såväl näringslivet som högskoleenheterna.
Yhdessä voimme rakentaa eurooppalaisessa mittakaavassa ainutlaatuisen, kaikkia hyödyntävän ekosysteemin.
Ambitiotason on oltava korkealla. Uuden arvon luomiseksi
vaaditaan uusia paikallisia konsepteja ja toimintatapoja.
Vaasan odotetaan kehittävän vahvuuksiaan koko seudun ja
maan hyväksi. On ensisijaisen tärkeää, että kaikki Vaasan
seudun kunnat puhaltavat suurissa strategisissa kysymyksissä yhteen hiileen.
Olkoon myös uusi laiva symboli uudelle, aktiiviselle ja syvälle yhteistyölle Uumajan ja Vaasan seutujen välillä. Kirjoittakaamme yhdessä uutta historiaa ja tehkäämme yhdessä
Vaasasta vielä parempi kaupunki!
Med hög ambitionsnivå kan vi tillsammans bygga ett
ekosystem som håller toppklass i Europa. Genom nya lokala
koncept kan vi skapa stort mervärde. I stora strategiska
frågor är det livsviktigt att alla kommuner i Vasaregionen
drar åt samma håll.
I och med en bättre färjförbindelse har vi nu också en historisk chans – och med tanke på kommande generationer
skyldighet - att utveckla samarbetet med Umeåregionen.
Det är nu dags att tillsammans börja skriva ny historia och
göra Vasa till en ännu bättre stad!
Joakim Strand
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Stadsfullmäktiges ordförande
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
3
Kuva/Bild: Esa Siltaloppi
Uudet ja vanhat vaasalaiset –
mitä hyötyä kuntaliitoksesta?
Nya och gamla Vasabor – vad är nyttan
med kommunsammanslagningen?
Vähäkyrö liittyi Vaasaan. Kysyimme kaupungin toimialajohtajilta ja
kehitysjohtajalta, mitä uutta liitos tuo.
Lillkyro har gått samman med Vasa. Vi frågade stadens sektordirektörer
och utvecklingsdirektör vad nytt sammanslagningen för med sig.
1. Mitä mahdollisuuksia
kuntaliitos tuo Vaasalle?
1. Vilka möjligheter innebär
kommunsammanslagningen för Vasa?
Sivistystoimen johtaja Christina Knookala: Se tuo molemmin puolin uusia kulttuurillisia ulottuvuuksia. Vaasan
monipuolinen kaupunkimiljöö täydentyy luonnonläheisellä
aktiivisella maalaiskunnalla.
Bildningsdirektör Christina Knookala: För bägge parterna
innebär sammanslagningen nya kulturella dimensioner.
Den mångsidiga stadsmiljön i Vasa kompletteras med en
naturnära, aktiv landskommun.
Teknisen toimen johtaja Markku Järvelä: Oppia siitä, mitä
kuntaliitos on. Valtio kiristää vuosittain ruuvia, ja siksi työssäkäyntialueen kuntien pitää miettiä liitoksia. Vähänkyrön
porukka tietää liittyvän kunnan tuntemukset. Se tuo meille
näkemystä jatkoa varten.
Teknisk direktör Markku Järvelä: Kunskap om vad en kommunsammanslagning innebär. Staten drar årligen åt svångremmen och därför bör kommuner inom pendlingsområden
fundera över sammanslagningar. Lillkyroborna vet hur det
känns att gå samman med en annan kommun. Det här ger
oss insikter för fortsättningen.
Kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock: Valtio ajaa ajatusta,
jossa työssäkäyntialue olisi perusta kunnan koolle. Tämä on
hyvää oppia tulevaisuudelle. Kaavoittamiseen Vaasassa ei
juuri ole tyhjää tilaa, jota taas Vähässäkyrössä on.
Perusturvajohtaja Jukka Kentala: Saamme henkilöstöömme lisää erityisosaajia, joiden taitoja voidaan hyödyntää
koko Vaasan alueella.
4
Utvecklingsdirektör Susanna Slotte-Kock: Staten driver
tanken om att pendlingsområdena är grunden för kommunernas storlek. Det här är en bra lärdom för framtiden.
I Vasa finns det nästan inget ledigt utrymme för planläggning, vilket det däremot finns i Lillkyro.
Vård- och omsorgsdirektör Jukka Kentala: Vår personal
utökas med fler specialsakkunniga, vars kunnande hela
Vasa kan dra fördel av.
2. Mitä mahdollisuuksia
kuntaliitos tuo nykyisille
ja uusille vaasalaisille?
2. Vilka möjligheter innebär
kommunsammanslagningen för
nuvarande och nya Vasabor?
Knookala: Uusille vaasalaisille avautuu
nyt; playschool, kielikylvyt, musiikkiluokat, taiteen perusopetus, jäähalli
ja Botniahalli, kulttuuritarjonnasta
puhumattakaan. Vaasa saa tonttimaan
ja 4 700 uuden asukkaan lisäksi kovan
pesäpalloseuran, Köpingin markkinat,
aitoa talkoohenkeä, taidokasta käsityö- ja fyrryperinnettä.
Knookala: De nya Vasaborna ges nu möjligheter till playschool, språkbad, musikklasser, grundläggande konstundervisning samt
ishallen och Botniahallen, för att inte tala
om kulturutbudet. Vasa får utöver tomtmark och 4 700 nya invånare dessutom ett
duktigt bobollslag, Köpingin markkinat, äkta
talkoanda samt en konstfärdig hantverksoch ”fyrry”tradition.
Järvelä: Kuntalaisille se tuo uusia
mahdollisuuksia valita asuinalueensa.
Yritysten kannalta kiinnostavia tonttialueita löytyy varsinkin Tervajoelta
ja pääteiden varrelta. Jokivarsi on nyt
uudenlainen osa Vaasaa sekä virkistyskohteena että rakentamisalueena.
Järvelä: För kommuninvånarna innebär
sammanslagningen nya möjligheter att välja
bostadsområde. Intressanta tomter för företagen är särskilt Tervajoki och områdena
intill huvudvägarna. Området intill älven är
nu en ny del av Vasa både som rekreationsmål och som byggnadsområde.
Slotte-Kock: Maapinta-alamme kaksinkertaistuu ja se tuo uusia mahdollisuuksia kaavoittaa sekä asumiseen
että yrityksille. Kaupunginosistamme
tämä on ainutlaatuinen: suuri ja
maaseutumainen. Jokivarressa ei ole
aiemmin Vaasassa voinut asuakaan.
Slotte-Kock: Vår markareal fördubblas och
det innebär nya förutsättningar för planläggningen av såväl boende som företag.
Med tanke på våra stadsdelar är den här
delen unik: stor och landsortsaktig. Tidigare
har det inte i Vasa varit möjligt att bo intill
en älv.
Kentala: Sosiaali- ja terveyspalveluissa Vähänkyrön alueen asukkaat saavat
entistä monipuolisempaa lähipalvelua. Vähänkyrön uuden terveysaseman kanssa samoihin tiloihin tulee
perhepalvelukeskus: sosiaalihuollon
palveluja, lastensuojelu, nuorisotyö
sekä päivähoidon ohjauskeskus.
Kentala: Inom social- och hälsovårdstjänsterna erbjuds invånarna i Lillkyro allt
mångsidigare närservice. Familjeservicecentret flyttar in i gemensamma lokaler
med Lillkyro nya hälsostation och erbjuder
socialvårdsservice, barnskydd, ungdomsarbete och en samordningscentral för
dagvården.
3. Mitä haluat sanoa
uusille vaasalaisille?
3. Vad vill du säga till de
nya Vasaborna?
Knookala: Tervetuloa vaasalaisiksi.
Luodaan yhdessä Vaasasta vielä
parempi paikka asua ja elää!
Knookala: Välkomna, nya Vasabor! Låt oss
tillsammans göra Vasa till en ännu bättre
plats att bo och leva på!
Järvelä: Toivon, että voimme yhdessä
rakentaa tätä kaupunkia paremmaksi.
Järvelä: Jag hoppas att vi tillsammans ska
kunna bygga en bättre stad.
Slotte-Kock: Toivottavasti te uudet
vaasalaiset kokisitte mahdollisimman
pian olevanne osa kokonaisuutta,
uutta Vaasaa.
Slotte-Kock: Hoppas att ni nya Vasabor så
snart som möjligt ska kunna känna er som
en del av helheten, det nya Vasa.
Kentala: Kovasti tervetuloa vaasalaisiksi! Yritämme pitää tasapuolisesti
huolta kaikista vaasalaisista, niin
uusista kuin vanhoistakin.
Kuva/Bild: Pekka Mäkynen
Christina Knookala
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
Markku Järvelä
Kuva/Bild: Gunnar Bäckman
Susanna Slotte-Kock
Kentala: Varmt välkomna, nya Vasabor!
Vi försöker på ett jämlikt sätt ta hand om
alla Vasabor, såväl nya som gamla.
Teksti/text: Tiina Salonen
Kuva/Bild: Pekka Mäkynen
Jukka Kentala
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
5
Kuva/Bild: Susanna Saari
Yhteispalvelupiste Kansalaisinfo ja Welcome Office sijaitsevat Vaasan pääkirjaston alakerrassa.
Samserviceenheten Medborgarinfon och Welcome Office finns på bottenplanet i Vasa huvudbibliotek.
Vaasa palveluksessasi!
Vasa till din tjänst!
Kaupungin palveluista saa kätevästi tietoa, vaikkei käyttäisi nettiä tai
puhuisi kumpaakaan kotimaista.
Det går behändigt att få information om stadens tjänster även om man
inte använder nätet eller talar något av de båda inhemska språken.
Vaasalainen saa tietoa kaupungin palveluista monesta eri
paikasta. Kotoa käsin tietoa löytää helposti kaupungin nettisivujen palveluoppaasta. Oppaaseen on koottu kaupungin
tarjoamat palvelut a:sta ö:hön.
Vasaborna kan få information om stadens tjänster på många
olika ställen. Det är enkelt att hemifrån hitta information via
serviceguiden på stadens webbsidor. I guiden har man samlat
den service från a till ö som staden erbjuder.
Ilman nettiyhteyttä palvelujen etsiminen onnistuu kuitenkin
yhtä helposti. Pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa
kaupunkilaisia palvelee Yhteispalvelupiste Kansalaisinfo.
Kansalaisinfon tarkoituksena on neuvoa, opastaa ja palvella
kaikessa julkisen hallinnon asioinnissa.
Även om man inte har någon nätförbindelse går det lika enkelt
att söka fram information. I huvudbibliotekets första våning
betjänas stadsborna av Samservice Medborgarinfo. Syftet
med Medborgarinfon är att ge råd, information och betjäning i
att uträtta ärenden inom den offentliga förvaltningen.
Vähänkyrön alueen asukkaita varten on vuoden alussa
perustettu Vähänkyrön yhteispalvelupiste. Yhteispalvelu
tarjoaa kunnan, valtion, kolmannen sektorin ja yksityisten
palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Palvelun tarkoituksena on turvata alueen asukkaille laadukkaat ja monipuoliset lähipalvelut.
I början av året inrättades Samservice Lillkyro för invånare
i Lillkyroområdet. Samserviceenheten tillhandahåller kommunens, statens, tredje sektorns och den privata sektorns
tjänster centraliserat på ett ställe. Avsikten med servicen
är att trygga högklassig och mångsidig närservice för
områdets invånare.
6
Yhteispalvelu Vaasa – Kansalaisinfo
syys-huhtikuu ma-ke, pe 10–16.15, to 10–17
touko-elokuu ma-pe 10–16.15
Kirjastonkatu 13 (Pääkirjasto)
65100 Vaasa
p. 06 325 1550
[email protected]
Yhteispalvelu Vähäkyrö
ma-pe 8.00–15.45
Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö
p. 06 325 8400
[email protected]
www.vaasa.fi/yhteispalvelu
Welcome Office
ma-ke, pe klo 10-16.15, to klo 10-17
Kirjastonkatu 13 (Pääkirjasto), 65100 Vaasa
p. 06 325 1551
e-mail: [email protected]
www.vaasa.fi/welcomeoffice
Samservice Vasa – Medborgarinfo
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
Vähänkyrön yhteispalvelupisteessä palvelevat Eija Torkko, Mirja Hurri ja Paula Latvala.
Vid samserviceenheten i Lillkyro betjänar Eija Torkko, Mirja Hurri och Paula Latvala.
Tietoa maahanmuuttajille
Information för invandrare
Erityisesti maahanmuuttajia palvelee Welcome Office, joka sijaitsee
Kansalaisinfon yhteydessä. Se on
matalan kynnyksen neuvontakeskus,
josta saa helposti ja keskitetysti
tietoa esimerkiksi maahanmuuttoon,
rekrytointiin ja viranomaispalveluihin
liittyvistä asioista. Welcome Officella
on sivutoimipisteet Närpiössä ja Pietarsaaressa. Palvelu on ilmaista, eikä
ajanvarausta tarvita.
— Welcome Office -hanke tarjoaa
palveluitaan myös kunnan eri toimijoille, yrityksille, työnantajille, koulutuksen järjestäjille ja kolmannelle
sektorille. Kaikki asiakkaat ovat meille
tervetulleita, kertoo Welcome Office
-projektipäällikkö Pia Hägglund.
Welcome Office, som finns i anslutning
till medborgarinfon, betjänar särskilt
invandrare. Det är ett rådgivningscenter som har låg tröskel och där man enkelt och centraliserat får information
om frågor som gäller t.ex. invandring,
rekrytering och myndighetsservice.
Welcome Office har filialer i Närpes
och Jakobstad. Servicen är gratis och
man behöver inte boka tid.
— Welcome Office-projektet
erbjuder sina tjänster även åt kommunens olika aktörer, företag, arbetsgivare, utbildningsarrangörer och tredje
sektorn. Alla kunder är välkomna till
oss, berättar Pia Hägglund, projektchef för Welcome Office.
Pohjanmaan Welcome Office -neuvontakeskushanke on Pohjanmaan liiton
Euroopan aluekehittämisrahaston
(EAKR) ja Pohjanmaan ELY-keskuksen
Euroopan Sosiaalirahaston (ESR)
tuella rahoitettu hanke, johon myös
hankkeeseen mukaan lähteneet kunnat osallistuvat. Hankkeen hallinto ja
päävastuu ovat Vaasan kaupungilla.
Rådgivningscentret Österbottens
Welcome Office är ett projekt som
finansieras dels av Österbottens
förbund med stöd från Europeiska regionutvecklingsfonden (ERUF), dels av
Österbottens NTM-central med stöd
från Europeiska socialfonden (ESF). I
det deltar även de kommuner som gått
med i projektet. Vasa stad förvaltar
och har huvudansvaret för projektet.
september–april må–on, fr 10–16.15, to 10–17
maj–augusti må–fr 10–16.15
Biblioteksgatan 13 (Huvudbiblioteket)
65100 Vasa
tfn 06 325 1550
[email protected]
Samservice Lillkyro
må–fr 8.00–15.45
Lillkyrovägen 11, 66500 Lillkyro
tfn 06 325 8400
[email protected]
www.vasa.fi/samservice
Welcome Office
må–on, fr kl. 10–16.15, to kl. 10–17
Biblioteksgatan 13 (Huvudbiblioteket)
65100 Vasa
tfn 06 325 1551
e-post: [email protected]
www.vasa.fi/welcomeoffice
Tietoa Vaasasta ja palveluista:
Information om Vasa och service:
●●
www.vaasa.fi
●●
www.vaasa.fi/palveluopas
●●
www.vasa.fi/serviceguide
●●
www.facebook.com/vaasankaupunki
●●
www.visitvaasa.fi
●●
www.pinterest.com/vaasa
Teksti/text: Suvi Pärnänen
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
7
Kuva/Bild: Tiina Salonen
Vaasan seudulla moni tiennimi on saanut alkunsa luonnosta. Suosituimpia ovat Mäki-, Kallio-, Rinne- ja Ranta-alkuiset tiennimet.
I Vasaregionen har vägnamnen ofta sitt ursprung i naturen. Vanligast är namn som hänvisar till t.ex. orden backe, berg, brink och strand.
Tiennimet muuttuvat, paikallishistoria säilyy
Vägnamnen ändras, lokalhistorien bevaras
Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitoksen myötä Vähässäkyrössä uuden nimen saa 69 tietä, Vaasassa 12. Muutos on
välttämätön, koska esimerkiksi hätäpuheluissa sekaannukset samankaltaisten nimien takia voivat olla kohtalokkaita.
Lopulliset osoitteet saadaan, kun kuntalaisilta saadut
lausunnot on käsitelty ja nimet on hyväksytty kaupunginhallituksessa.
I och med kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro ges nya namn åt 69 vägar i Lillkyro och 12 vägar i Vasa.
Ändringen är nödvändig, eftersom missförstånd på grund
av likartade namn kan vara ödesdigra t.ex. i samband med
nödsamtal. De slutliga adresserna blir klara, då utlåtandena av kommuninvånarna har behandlats och namnen har
godkänts i stadsstyrelsen.
Tiennimet kertovat paikallishistoriaa
Vägnamnen beskriver lokalhistorien
Muutoksissa otettiin huomioon tien yleinen merkittävyys:
mm. tienvarren asukkaiden ja yritysten määrä, liikenne sekä
historia.
— Paikallishistoriasta olen saanut aiheet myös uusille
nimille. Historiankirjojen tutkimisen lisäksi kävin paljon
keskusteluja paikkakuntalaisten kanssa, nimiasioita valmistellut kaavoitusarkkitehti Aila Virtanen kertoo.
I ändringsarbetet beaktades respektive vägs allmänna
betydelse: bl.a. antalet invånare och företag invid vägen
samt trafik och historia.
— Från lokalhistorien har jag också fått teman för de
nya namnen. Förutom att jag har forskat i historieböckerna
har jag också fört många diskussioner med ortsborna, berättar planläggningsarkitekt Aila Virtanen som har berett
namnärendet.
Suvut, henkilöt, luonto, paikat
ja historia tienviitoissa
Virtasen mukaan yli kolmannes Vähänkyrön tiennimistä
perustuu maatilan nimeen, sukunimeen tai etunimeen.
Emminkuja Kirkonkylässä. Puhelinkeskuksen hoitajan
muistoksi on nimetty hänen kotitiensä. Emmi Helin, o.s.
Nortunen (1897-1956), oli muuttanut v. 1924 Isostakyröstä
Vähäänkyröön mennessään naimisiin Jaakko Helinin kanssa. Heidän kotinsa oli tien varressa.
Nimistä, jotka viittaavat historialliseen tapahtumaan tai
toimintaan, Virtanen mainitsee:
Juustokuja Ojaniemellä. Talollisia kulki tätä tietä pitkin
pappilaan viemään juustoja papille, koska papille tuli maksaa kymmenyksiä, esim. juustoina. Juusto oli ”papinvero”.
Rahakuja Kirkonkylässä. Tie sijaitsee Housulanmäellä,
josta on löydetty vuonna 1939 hopearahoja kallion päältä.
Paikalta on saatu talteen kaikkiaan 20 arabialaista rahaa,
joista vanhimmat 700-luvulta (vuosi 757), nuorin on lyöty
vuonna 842/3.
Lisätietoja tiennimien muutoksista osoitteessa
www.vaasa.fi/tiennimet
Släkter, personer, natur, platser
och historia i vägskyltarna
Enligt Virtanen baserar sig mer än en tredjedel av vägnamnen i Lillkyro på gårdsnamn, släktnamn eller förnamn.
Emmigränden i Kirkonkylä. Vägen har fått sitt namn till
minne av växeltelefonisten Emmi Helin, född Nortunen
(1897-1956), som år 1924 flyttade från Storkyro till Lillkyro,
då hon gifte sig med Jaakko Helin. Deras hem låg invid
vägen.
Av namnen som refererar till en historisk händelse eller
historisk verksamhet nämner Virtanen:
Ostgränden i Ojaniemi. Längs den här vägen gick bönderna till prästgården för att betala tionde till prästen, t.ex.
i form av ost. Osten var en ”prästskatt”.
Penninggränden i Kirkonkylä. Vägen finns i Housulanmäki,
där man år 1939 hittade silverpengar på berget. Totalt 20
arabiska mynt finns bevarade, av vilka de äldsta är från
700-talet (år 757) och de yngsta från år 842/3.
Ytterligare upplysningar om de ändrade vägnamnen finns
på adressen www.vasa.fi/vagnamnen
Teksti/text: Tiina Salonen
8
Ammattitaidolla Vaasassa
Yrkesskicklighet i Vasa
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
Emine Karakan
Monikulttuurista nuorisotyötä
Mångkulturellt ungdomsarbete
Kaupungin nuoriso-osastolla tehdään tärkeää työtä
maahan muuttaneiden nuorten tukemiseksi.
Stadens ungdomsavdelning gör ett viktigt arbete för att
stöda invandrade unga.
Monikulttuurinen nuoriso-ohjaaja Emine Karakan työskentelee nuoriso-osastolla, nuorten tieto- ja neuvontapalvelu
Reimarissa, joka sijaitsee Nuorten Kulttuuritalo Kultsassa.
Monikulttuurisuus on luonteva osa suomalais-turkkilaisen
Karakanin elämää.
— Oman taustani myötä olen kiinnostunut monikulttuurisuudesta ja hakeutunut työskentelemään siihen liittyvissä
tehtävissä. Reimari tarjoaa monikulttuurisille nuorille
matalan kynnyksen palvelun, josta saa neuvoja ja ohjausta
arkisissa ongelmissa, Karakan kertoo.
Emine Karakan, som är mångkulturell ungdomsledare,
arbetar på ungdomsavdelningen med informations- och
rådgivningstjänsten för unga Reimari, som finns i ungdomarnas Kulturhus Kultsa. Kulturell mångfald är en naturlig
del av livet för finsk-turkiska Karakan.
— Min egen bakgrund gör att jag är intresserad av
kulturell mångfald och har sökt mig till arbetsuppgifter
som har med det att göra. Reimari erbjuder ungdomar med
mångkulturell bakgrund service med låg tröskel där de får
råd och hjälp i vardagliga problem, berättar Karakan.
Reimarissa nuoria ohjataan muun muassa opiskeluun ja
työelämään liittyvissä asioissa. Lisäksi Kultsan tiloissa
järjestetään vapaa-ajantoimintaa. Pisimpään toimineita
monikulttuuristen nuorten ryhmiä ovat kokkikerho ja
Kultsan monikulttuurinen musiikkikerho, jossa saa opetusta
rap- ja pop-laulussa.
— Tarkoituksena ei kuitenkaan ole täysin eriyttää
monikulttuurisille nuorille suunnattua toimintaa muusta
toiminnasta; monikulttuurisuus pitää tässä tapauksessa
sisällään myös suomalaisen kulttuurin. Nämä ryhmät ovat
kaikille avoimia, Karakan muistuttaa.
På Reimari får unga bl.a. vägledning i frågor som gäller
studier och arbetsliv. Också fritidsverksamhet ordnas i
Kultsas lokaler. Bland grupper för unga med mångkulturell
bakgrund som varit verksamma längst kan nämnas kockklubben och Kultsas mångkulturella musikklubb, som ger
undervisning i rap- och popsång.
— Syftet är emellertid inte att helt avskärma verksamheten för ungdomar med mångkulturell bakgrund från den
övriga verksamheten; kulturell mångfald omfattar i det
här fallet också den finländska kulturen. Dessa grupper är
öppna för alla, påminner Karakan.
Mitä kuuluu Vaasan
monikulttuurisille nuorille?
Hur står det till med ungdomar som
har mångkulturell bakgrund?
— Riippuu nuoresta, nauraa Karakan.
Karakanin mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että Vaasassa
monikulttuurisuus aletaan pikkuhiljaa hyväksyä luonnolliseksi osaksi elämää. Monikulttuurisia nuoria ei voi ajatella
yhtenäisenä ryhmänä. Nuorten taustat ovat erilaisia, ja
osa heistä on ollut suomessa jo pidempään, toiset vasta
saapuneet.
— Palveluiden sovittaminen heidän tarpeisiinsa on yksi
työni haasteista. Tarpeet ovat erilaisia, eikä yhtä kaikille sopivaa ratkaisua tai toimintamallia ole, Karakan kiteyttää.
— Det är olika bland ungdomarna, säger Karakan och ler.
Enligt Karakan verkar det ändå som om vi i Vasa småningom
börjar acceptera kulturell mångfald som en naturlig del av
livet. Man kan inte betrakta ungdomar med mångkulturell
bakgrund som en homogen grupp. Ungdomarna har olika
bakgrund, och en del av dem har varit i Finland en längre tid
medan andra just kommit hit.
— Att anpassa servicen till deras behov är en av
utmaningarna i mitt arbete. Behoven är olika, och enbart en
lösning eller verksamhetsmodell som passar alla finns inte,
summerar Karakan.
Teksti/text: Anna Seppänen
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
9
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
Urheilun ystäviä ilahduttavat panostukset Kaarlen kenttään ja jalkapallostadioniin sekä sisäpalloiluhalli ja jäähallin lisäjää.
Idrottens vänner kan glädja sig åt satsningar som görs på Karlsplanen och fotbollsstadion samt en inomhusbollhall och ishallens tilläggsis.
Vaasan menot kuriin
Koll på utgifterna i Vasa
Suomen taloudessa eletään epävarmoja aikoja. Vaasan vs. talousjohtajan Jan Finnen
mukaan tämä ei ole onneksi näkynyt Vaasan seudulla yhtä vahvasti kuin muualla Suomessa.
Kaupungin heikko talous ei johdu tulopuolesta, vaan korkeasta kustannusrakenteesta.
Finlands ekonomi genomgår osäkra tider. Enligt Vasas tf ekonomidirektör Jan Finne har detta
lyckligtvis inte märkts lika bra i Vasaregionen som annanstans i Finland. Orsaken till stadens
svaga ekonomi finns inte på inkomstsidan utan på den höga kostnadsstrukturen.
Vaasassa on edelleen hyvä työllisyystilanne. Suomen 20
suurimmasta kaupungista Vaasassa on paras työpaikkaomavaraisuus (133,5 %), eli Vaasa tarjoaa työpaikkoja
suhteessa eniten naapurikunnilleen. Vaasassa on selvästi
vähemmän työttömyyttä kuin Suomessa keskimäärin.
Vaasan väkimäärä on kasvanut vahvan työllisyystilanteen,
hyvien opiskelumahdollisuuksien, syntyvyyden ja maahanmuuton myötä. Kuntaliitoksen jälkeen Vaasassa on n. 66
000 asukasta.
— Etenkin nuorten ja senioreiden osuus kasvaa, mikä
näkyy siinä, millaisia palveluja meiltä kaivataan, Finne
kuvaa.
I Vasa är sysselsättningsläget fortsättningsvis bra. Bland
de 20 största städerna i Finland har Vasa den bästa
arbetsplatssufficiensen (133,5 %), dvs. Vasa erbjuder sina
grannkommuner proportionellt mest arbetsplatser. I Vasa
är arbetslösheten tydligt mindre jämfört med genomsnittet
i Finland.
Vasas invånarantal har ökat i och med det starka sysselsättningsläget, de goda studiemöjligheterna, nativiteten
och invandringen. Efter kommunsammanslagningen finns
det ca 66 000 invånare i Vasa.
— Speciellt andelen unga och seniorer ökar, vilket syns i
hurudan service som önskas av oss, beskriver Finne.
Yhteisöveron lasku ja valtion
leikkaukset tuntuvat
Kännbara samfundsskatteminskningar
och statliga nedskärningar
— Yhteisöverojen tuoton arvioidaan laskevan edellisistä hyvistä vuosista. Yritysten ja yhteisöjen kunnalle maksamalla verolla on suuri merkitys Vaasan taloudelle. Palveluita
on laajennettu sen turvin. Vaasan tulevaisuudelle on toki
merkitystä sillä, että valtio säästää leikkaamalla kuntien
rahoista ja samalla se on lisäämässä kuntien tehtäviä, Finne
sanoo.
— Det uppskattas ske en minskning i samfundsskatterna då man jämför med de föregående goda åren. Den skatt
som företag och samfund betalar till kommunen har stor
betydelse för Vasas ekonomi. Serviceutbudet har utvidgats
med stöd av samfundsskatten. Med tanke på Vasas framtid
är det naturligtvis av betydelse om staten sparar genom att
skära ner på kommunernas pengar samtidigt som den tillför
kommunen mera uppgifter, säger Finne.
10
Kaupungin kehittämisestä ei tingitä
Staden prutar inte på utvecklingen
Kun katsotaan koko Suomea, verotulojen suhteen Vaasan
tilanne on hyvä.
— Kaupungin heikko talous ei johdukaan tulopuolesta.
Lähivuosina pitää saada menojen kasvu pysähtymään ja
malttia lainanottoon. Palveluja priorisoidaan, rakenteita ja
hallintoa uudistetaan, Finne kertoo.
Då man betraktar hela Finland, är Vasas situation bra i fråga
om skatteinkomsterna.
— Stadens svaga ekonomi beror inte heller på
inkomsterna. Under de närmaste åren måste man bromsa
utgiftsökningen och låneupptagningen ska vara måttfull.
Servicen prioriteras, strukturer och förvaltning förnyas,
berättar Finne.
Purolan, Bölen ja Gerbyn asuinalueiden rakentaminen
jatkuu. Uutena mukaan tulee Yttersundomin alue. Liikenneväylistä vuorossa ovat Sepänkylän ohikulkutien jatko ja
yhdystien laajennus vuonna 2014.
Musiikki- ja kongressitalon tarvetta selvitetään. Kirjastoa
kehitetään kulttuurin monitoimitaloksi. Urheilun ystäviä
ilahduttavat panostukset Kaarlen kenttään ja jalkapallostadioniin sekä sisäpalloiluhalli ja jäähallin lisäjää.
Katse ikäihmisiin ja nuoriin
Vaasan katukuvassa nuoria ja senioreita näkyy jatkossa
entistä enemmän. Ammatillisen koulutuksen tiloissa
sekä Keskuskoululla, Porvarinkadun ja Isolahden kouluilla
saneerataan.
Tavoitteena on rakentaa yksi uusi päiväkoti joka vuosi.
Sundomin päiväkoti valmistuu 2013, Purolan päiväkoti 2014
ja Bölen päiväkoti 2015. Kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen panostetaan tulevina vuosina. Pitkäaikaishoito
hoidetaan jatkossa pitkälti palveluasumisena. Kaupunginsairaalasta tehdään kuntoutussairaala ja –keskus.
Byggandet av bostadsområdena i Bobäck, Böle och Gerby
fortsätter. Ett nytt bostadsområde är Yttersundom. Av
trafiklederna står förlängningen av Smedsby omfartsväg och
utvidgningen av Förbindelsevägen i tur år 2014.
Behovet av ett musik- och kongresshus utreds. Biblioteket
utvecklas till ett kulturellt allaktivitetshus. Idrottens vänner
kan glädja sig åt satsningarna som görs på Karlsplanen och fotbollsstadion samt en inomhusbollhall och ishallens tilläggsis.
Blicken riktas på äldre och ungdomar
I Vasas gatubild kommer man i fortsättningen att se allt mer
unga och seniorer. Yrkesläroanstaltens lokaler samt Keskuskoulu, Borgaregatans skola och Isolahden koulu saneras.
Målet är att bygga ett nytt daghem varje år. Sundom daghem blir färdigt 2013, Bobäcks 2014 och Böles daghem 2015.
På utvecklande av hemvården och närståendevården görs
satsningar under de kommande åren. Långtidsvården sköts
i fortsättningen till stor del som serviceboende. Stadssjukhuset görs till ett rehabiliteringssjukhus och –centrum.
Teksti/text: Tiina Salonen
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
11
Kaupunginvaltuuston jäsenet 2013 - 2016
Stadsfullmäktiges ledamöter 2013 - 2016
R
SF KP
P
R
SF KP
P
R
SF KP
P
R
SF KP
P
Strand
Joakim
Stenman
Kristina
Skåtar
Kaj
R
SF KP
P
R
SF KP
P
R
SF KP
P
R
SF KP
P
R
SF KP
P
R
SF KP
P
Salovaara-Kero
Anne
Kullas
Johan
Kloo
Barbro
Granfors
Ulla
Frantz
Hans
Boucht-Lindeman Erickson
Sture
Helena
Blomfeldt
Ragnvald
Bertills
Anna
R
SF KP
P
Ahlnäs
Anna-Lena
R
SF KP
P
Svenska
folkpartiet
R
SF KP
P
Suomen
ruotsalainen
kansanpuolue
PääjärviMyllyaho Riitta
Pastuhov
Kari
Rapo
Seppo
K
Sa OK
m
l
Kujanpää
Raija
K
Sa OK
m
l
K
Sa OK
m
l
K
Sa OK
m
l
Koski
Susanna
K
Sa OK
m
l
K
Sa OK
m
l
K
Sa OK
m
l
K
Sa OK
m
l
Mäntymaa
Markku
Lahti
Daniel
Häkkinen
Juha
K
Sa OK
m
l
Heinonen
Marko
Öhman
Thomas
Wägar
Lars-Erik
K
Sa OK
m
l
Samlingspartiet
K
Sa OK
m
l
R
SF KP
P
R
SF KP
P
Kansallinen
Kokoomus
Rundgren
Salla
Risberg
Pentti
12
Viinamäki
Anne-Marie
Välimäki
Laura
Ahonpää
Markku
P
SD
P
Finlands
Socialdemokratiska Parti
SD
K
Sa OK
m
l
K
Sa OK
m
l
Tulimaa
Leena
K
Sa OK
m
l
Silander
Juha
K
Sa OK
m
l
Suomen
Sosialidemokraattinen
Puolue
Andrejeff
Pirjo
SD
P
SD
P
SD
P
Kumpula-Natri
Miapetra
Kiviranta
Marjatta
Kivimäki
Jorma
Karhu
Pauli
Hellman
Per
SD
P
SD
P
SD
P
SD
P
Berg
Kim
Miettinen
Arja
Ollila
Mauri
Sorvari
Kim
Sa PS
nn
f
Sa PS
nn
f
Sa PS
nn
f
Mäkynen
Jukka
Sa PS
nn
f
Helin
Risto
Tolppanen
Maria
Sa PS
nn
f
SD
P
SD
P
SD
P
Kela
Vesa
Sannfinländare
Uhlgren
Arttu
Teppo
Erkki
Rauhala
Raimo
Sa PS
nn
f
Sa PS
nn
f
Karppi
Lauri
Sa PS
nn
f
Niemi-Iilahti
Anita
Mäkynen
Matias
Jussila
Ville
SD
P
SD
P
Perussuomalaiset
VäVA
ns S
t
VäVA
ns S
t
Moisio
Harri
Lehto
Taina
Lehto
Anneli
Keskinen
Pasi
Nybacka
Mikko
KE
C SK
Gröna
förbundet
KE
C SK
Centern i
Finland
KE
C SK
Vihreä
liitto
KE
C SK
Suomen
Keskusta
Ala-Kokko
Laura
Rintamäki
Merja
Rintamäki
Anne
GrVIH
ön R
a
Isomöttönen
Vesa
Vahtera
Matti
VäVA
ns S
t
Vänsterförbundet
VäVA
ns S
t
Sa PS
nn
f
Vasemmistoliitto
Capova
Ivanka
Simons
Eeva
Axell
May-Gret
Hokkanen
Heimo
KD
KD
Kristdemokraterna i
Finland
KD
GrVIH
ön R
a
GrVIH
ön R
a
Suomen
Kristillisdemokraatit
Laaksoharju
Kalervo
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
13
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
Astu laivaan, Vaasanlaivaan!
Välkommen ombord på Wasa Express!
Tammikuun alusta lähtien Merenkurkun laivaliikenteessä
ovat puhaltaneet uudet tuulet, kun NLC Ferry Ab Oy -varustamon Wasa Express -alus aloitti liikennöinnin Vaasan
ja Uumajan välillä. Vaasan ja Uumajan kaupunkien yhdessä
omistama varustamo jatkaa RG Line Oy Ab:n konkurssipesän toimintaa tutulta ja turvalliselta kuulostavalla nimellä:
Vaasanlaivat.
Tärkeä liikenneyhteys
Kun RG Line ajautui konkurssiin, Vaasan ja Uumajan kaupungit päättivät perustaa yhteisen laivanvarustamon turvatakseen Merenkurkun liikenteen.
— Luotettava laivayhteys Merenkurkussa on molemmille nopeasti kasvaville kaupunkiseuduille yhtä tärkeä
osa infrastruktuuria kuin maantie-, rautatie- ja lentoyhteydet. Sen vuoksi perustimme yhteisen varustamon, jonka
kotipaikka ja toimitusjohtaja ovat Vaasassa ja hallituksen
puheenjohtaja Uumajassa, kertoo Vaasan kaupungin
kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock, joka yhtiön perustamisen jälkeen toimi puolisen vuotta sen toimitusjohtajana.
Nyt yhtiön toimitusjohtajan tuolilla istuu Reko Märsylä ja
Slotte-Kock toimii aktiivisena hallituksen jäsenenä.
14
Sedan början av januari har nya vindar blåst inom färjetrafiken i Kvarken då NLC Ferry Ab Oy-rederiets fartyg Wasa
Express började trafikera rutten Vasa-Umeå. Städerna Vasas och Umeås samägda rederi fortsätter RG Line Oy Ab:s
konkursbos verksamhet under ett namn som låter bekant
och tryggt: Vasabåtarna.
Viktig trafikförbindelse
Då RG Line gjorde konkurs, beslutade Vasa och Umeå att
tillsammans grunda ett rederibolag för att säkerställa
Kvarkentrafiken.
— En pålitlig färjelinje i Kvarken är för de båda snabbt
växande stadsregionerna en lika viktig del av infrastrukturen som landsvägs-, järnvägs- och flygförbindelserna.
Därför grundade vi ett gemensamt rederi, vars hemort och
verkställande direktör finns i Vasa och styrelseordförande
i Umeå, berättar Vasa stads utvecklingsdirektör Susanna
Slotte-Kock, som efter att bolaget grundades fungerade
som dess verkställande direktör i ett halvt år. Nu innehas
posten som verkställande direktör av Reko Märsylä och
Slotte-Kock agerar som aktiv styrelsemedlem.
Kuvat/Bilder: Mikael Matikainen
Palvelut paranevat, hinnat säilyvät
Bättre service, förmånliga priser
Molemmat kaupungit haluavat kehittää Merenkurkun
välistä laivayhteyttä ja houkutella reitille lisää matkustajia parantamalla palvelukonseptia. Iso askel parempaan
suuntaan on reitille palannut Wasa Express, johon mahtuu
paljon enemmän matkustajia ja autoja ja, joka mahdollistaa
myös paremmat palvelut laivalla. Isommalla aluksella myös
matka-aika nopeutuu puolella tunnilla.
— Wasa Express soveltuu hyvin Vaasan ja Uumajan
väliseen liikenteeseen. Laivalla on tilava autokansi, hyvät
ravintola- ja kahvilatilat, riittävästi hyttejä sekä tilaa liikkua
niin sisällä kuin ulkona, kehaisee Catarina Fant, joka aloitti
joulukuun puolivälin jälkeen NLC Ferryn markkinointi- ja
viestintäjohtajana.
Båda städerna vill utveckla färjeförbindelsen över Kvarken
och locka mera passagerare genom att förbättra servicekonceptet. Ett stort steg i en bättre riktning är Wasa
Express, som åter trafikerar rutten och som tar mycket
mera passagerare och bilar och som också kan erbjuda
bättre service under båtresan. Med ett större fartyg blir
också restiden en halv timme kortare.
— Wasa Express lämpar sig mycket väl för trafiken
mellan Vasa och Umeå. Fartyget har ett rymligt bildäck,
bra restaurang- och caféutrymmen, tillräckligt med hytter
samt gott med utrymme där man kan röra sig både inomhus
och utomhus, berömmer Catarina Fant, som i medlet av
december började som marknadsförings- och kommunikationschef på NLC Ferry.
Monissa markkinoinnin ja viestinnän johtotehtävissä
työskennellyt Fant on innolla nostamassa Merenkurkun
laivaliikennettä takaisin matkustajien suosioon.
— Tänä talvena kehittämislistalla ovat esimerkiksi konferenssipalvelut ja risteilyt. Lisäksi laivalla pitää olla hyvää
ruokaa ja juomaa sekä ostosmahdollisuuksia, jotta siellä
viihdytään. Laivaa voi myös vuokrata yksityistilaisuuksia
varten, Fant suunnittelee ja lupaa kuunnella asiakkailta
tulevia kehitysehdotuksia.
Slotte-Kock ja Fant uskovat Merenkurkun liikenteen
suosion kasvuun. Entistä luotettavampi yhteys, paremmat
aikataulut, edullisina pysyvät lippujen ja autopaikkojen hinnat sekä entistä paremmat palvelut houkuttelevat varmasti
uusia matkustajia laivalle.
www.vaasanlaiva.fi
www.vasabatarna.fi
Fant, som har arbetat på olika ledande poster inom marknadsföring och kommunikation, ser ivrigt fram emot att få
medverka till att återställa Kvarkentrafikens popularitet
bland passagerarna.
— I vinter har vi på utvecklingsagendan bl.a. konferenstjänster och kryssningar. Dessutom ska det för att
passagerarna ska trivas finnas god mat och dryck samt
shoppingmöjligheter på båten. Båten kan också hyras för
privata tillställningar, planerar Fant och lovar att lyssna på
utvecklingsidéer från kunderna.
Slotte-Kock och Fant tror på ökad popularitet för Kvarkentrafiken. En allt pålitligare förbindelse, bättre tidtabeller,
passagerar- och bilplatspriser som hålls förmånliga samt
allt bättre service lockar säkert till sig nya passagerare.
Teksti/text: Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
15
Vaasa tutuksi
Vasa presenteRar sig
16
Merikaarto – koskien kylä
Merikart – forsarnas by
Merikaarto on hyvän sijaintinsa, kauniiden maisemiensa ja kohtuullisten
palvelujensa ansiosta yksi Vähänkyrön suosituimmista asuinalueista.
Kuva/Bild: Esa Siltaloppi
Merikart är tack vare sitt utmärkta läge, sitt vackra landskap och sin
hyggliga service ett av de populäraste bostadsområdena i Lillkyro.
Parikymmentä kilometriä Vaasan keskustasta Seinäjoen
suuntaan sijaitseva Merikaarto on erityisesti nuorten lapsiperheiden suosiossa. Vaasassa töissä käyvät merikaartolaisvanhemmat pääsevät työpaikoilleen monesti nopeammin kuin
esimerkiksi Gerbyn aamuruuhkassa ryömivät vaasalaiset.
Merikart, som ligger ett tjugotal kilometer från Vasas
centrum i riktning mot Seinäjoki, är speciellt populärt bland
unga barnfamiljer. Merikartbor som arbetar i Vasa kommer
många gånger snabbare fram till arbetsplatsen än Vasabor
som sniglar sig fram i morgonrusningen i Gerby.
Nykyisen Merikaarron alueella on ollut asukkaita ainakin jo
1500-luvulla.
— Suojaisan saariston takana asusti pääasiassa kalastajia. Voidaan puhua myös pienimuotoisesta maatalouden harjoittamisesta, joka tarkoitti lähinnä lampaidenpitoa, Merikaarron historiaa hyvin tunteva Pekka Mäenpää kertoo. Mäenpää
on kirjoittanut yhdessä Merikaarron kulttuuriyhdistyksen
muiden aktiivien kanssa kolme historiateosta Merikaarrosta.
I området där nuvarande Merikart ligger fanns bebyggelse
åtminstone redan på 1500-talet.
— I skydd av skärgården bodde främst fiskare. Man kan
också tala om småskaligt jordbruk, som främst innebar fårskötsel, berättar Pekka Mäenpää, som är insatt i Merikarts
historia. Mäenpää har tillsammans med andra aktiva inom
kulturföreningen i Merikart skrivit tre historiska verk om
Merikart.
1600-luvulla pikkukylät yhdistyivät Merikaarroksi, ja
aiemmin Mustasaareen kuulunut alue liitettiin Vähäänkyröön. 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin asti Merikaarrossa
asusti Pohjanmaan mystikkoja; talonpoikia ja käsityöläisiä,
jotka kopioivat käsin uskonnollisia ja tieteellisiä tekstejä.
På 1600-talet sammanslogs småbyarna och blev Merikart,
och området, som tidigare hade hört till Korsholm, anslöts till
Lillkyro. Från 1700-talet till mitten av 1800-talet beboddes
Merikart av österbottniska mystiker; bönder och hantverkare,
som för hand kopierade religiösa och vetenskapliga texter.
Kahden sillan kylä
Byn med två broar
Merikaarto levittäytyy Kyrönjoen molemmin puolin.
— Merikaarto on ainoa Vähänkyrön kylistä, jossa on
kaksi siltaa, Merikaarron riippusilta ja Kolkin silta, Mäenpää
kehaisee. Merikaarrossa on myös kaksi koskea: Kolkinkoski
ja Annalankoski.
Merikart breder ut sig på båda sidor om Kyro älv.
— Merikart är den enda av byarna i Lillkyro som har två
broar, Merikart hängbro och Golkas bro, skryter Mäenpää. I
Merikart finns också två forsar: Golkasforsen och Annalaforsen.
1900-luvun alussa Merikaarto muodostui viidestä osakylästä: Sausolannurkasta, Holttilasta, Alaisestapäästä,
Mäkikylästä ja Ylispäästä. Asuinalueita rakennettiin lisää,
kun alueelle muutti uutta väkeä.
— Esimerkiksi Kolkin alue syntyi 1970-luvulla, Mäenpää
kertoo. Uusia ovat myös Etelärinne ja Karran alue.
I början av 1900-talet bestod Merikart av fem bydelar:
Sausolannurkka, Holttila, Alaisenpää, Mäkikylä och Ylispää.
Mera bostadsområden byggdes allteftersom nytt folk flyttade till området.
— Till exempel Golkas bildades på 1970-talet, berättar
Mäenpää. Nya områden är också Etelärinne och Karra.
Merikaarron Holttilassa asuva Mäenpää on syntyperäinen
vähäkyröläinen.
— Merikaarrossa on sanoinkuvaamattoman kaunis
jokimaisema ja mukavia ihmisiä, Mäenpää perustelee asuinpaikan valintaansa.
Mäenpää, som bor i Holttila i Merikart, är infödd Lillkyrobo.
— I Merikart finns ett obeskrivbart vackert älvlandskap och trevliga människor, förklarar Mäenpää sitt val av
boningsort.
1263 asukkaan Merikaarrossa on aktiivista urheilu- ja
kulttuuritoimintaa ja kohtalaisen hyvin palveluitakin:
kauppa, grillikioski, koulu, päiväkoteja, parturi, kirjasto sekä
liikuntatiloja sisällä ja ulkona.
— Palvelut ovat olleet paremmatkin. Parhaimmillaan
meillä oli kolmekin pankkia. Nyt ei ole yhtään eikä edes
pankkiautomaattia, Mäenpää kertoo. Merikaartolaiset kaipaavat myös neuvolaa ja huoltoasemaa, ja tieyhteys Vaasan
ja Merikaarron välillä voisi olla parempi.
I Merikart, med sina 1263 invånare, finns aktiv idrotts- och
kulturverksamhet och också hyfsat med service: butik,
grillkiosk, skola, daghem, barberare, bibliotek samt idrottsoch motionsutrymmen inomhus och utomhus.
— Servicen har en gång i tiden varit bättre. Som bäst
hade vi hela tre banker. Nu finns det ingen bank och inte ens
en bankautomat, berättar Mäenpää. Merikartborna skulle
också vilja ha en rådgivning och en servicestation, och vägförbindelsen mellan Vasa och Merikart kunde vara bättre.
Teksti/text: Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
17
Maahanmuuttajien kansalaisraadissa pohditaan hyvinvointiasioita.
I invandrarnas medborgarråd dryftas välfärdsfrågor.
Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia
sosiaali- ja terveyspalveluihin
Delaktighet och påverkningsmöjligheter
inom social- och hälsovårdsservicen
Vaasassa halutaan ottaa kuntalaiset mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon ja eri alojen kehittämistyöhön.
I Vasa vill man att kommuninvånarna ska delta i beslutsfattandet som
gäller dem och i olika sektorers utvecklingsarbete.
Kuntalaisia halutaan kuulla ja osallistaa sosiaali- ja
terveyspalvelujen kehittämiseen eri tavoin. Yksi tapa on
kansalaisraadit, kuten nuorten, ikäihmisten, vammaisten ja
maahanmuuttajien. Vaasassa kansalaisraadit järjestetään
yhteistyössä Vaasan yliopiston, Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja osaamisen keskittymän (BoWer) ja THL:n
Vaasan toimipaikan kanssa. Raatien julkilausumissa esiin
tuomat asiat ovat olleet yhteneväisiä alueella jo meneillään
olevien pyrkimysten kanssa.
Man vill höra kommuninvånarna och ge dem möjlighet att
på olika sätt delta i utvecklandet av social- och hälsovårdsservicen. Ett sätt är medborgarråden, till exempel för
ungdomar, äldre, handikappade och invandrare. I Vasa ordnas
medborgarråden i samarbete med Vasa universitet, klustret
för välfärdsforskning och kompetens i Österbotten (Bower)
och Institutets för hälsa och välfärd (THL) regionenhet i Vasa.
De frågor som kommit fram i rådens uttalanden har varit
likartade med redan pågående strävanden i området.
Tulevina vuosina kuntalaisten osallisuus on osa alueellista
kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää sekä sosiaalisesti kestävää yhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikkaa.
Edellytyksenä ovat yhteiset arvot ja käsitys siitä, miksi
osallisuuden vahvistamista tarvitaan ja, mitä sillä halutaan
saavuttaa.
Under de kommande åren kommer kommuninvånarnas
delaktighet att vara en del av en regional samhälls- och
välfärdspolitik som främjar kommuninvånarnas hälsa
och välfärd och som är socialt hållbar. Detta förutsätter
gemensamma värden och en bild av varför förstärkande av
delaktighet behövs och vad man vill nå med det.
Yhteistyö vahvistuu sopimuksella
Samarbetet befästs genom avtal
Vaasassa julkisen sektorin ja järjestöjen välistä yhteistyötä
on tehty jo vuosien ajan mm. Suomen sosiaali ja terveys
I Vasa har offentliga sektorn och organisationerna redan i
flera års tid samarbetat med bl.a. Finlands social och hälsa
18
Kuvat/Bilder: Martina Uthardt
ry:n, Vaasan Setlementin sekä monien muiden toimijoiden
kanssa. Viime syksyn aikana alueen toimijoille kohdennettu kysely osoittaa, että alueella on selvä tarve vahvistaa
julkisten toimijoiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä myös
sopimuksien kautta.
rf (SOSTE), Vasa Settlementförening samt med många
andra aktörer. En enkät som förra hösten riktades till aktörerna visar att det finns ett tydligt behov av att förstärka
samarbetet mellan de offentliga aktörerna och organisationerna i området även genom avtal.
Sopimuksen lähtökohtana on, että julkisen sektorin ja
järjestöjen roolit ovat erilaiset, vaikkakin osittain päällekkäiset. Kunta vastaa lakisääteisistä hyvinvointipalveluista
ja toimii usein järjestöjen palveluiden ostajana ja rahoittajana. Järjestöt puolestaan ovat osa kansalaisyhteiskuntaa
ja merkittävä ideologinen vaikuttaja. Toimiessaan lähellä
ihmisten arkea järjestöt tunnistavat kehittämistarpeita ja
nostavat niitä esille hyvinvointipoliittiseen keskusteluun.
Utgångspunkten för avtalet är att den offentliga sektorns
och organisationernas roller är olika, fastän de delvis är
överlappande. Kommunen står för den lagstadgade välfärdsservicen och fungerar ofta som köpare och finansiär
av organisationernas tjänster. Organisationerna är i sin tur
en del av medborgarsamhället och en viktig ideologisk påverkare. Då organisationerna är med i människornas vardag
identifierar de utvecklingsbehoven och tar upp dem i den
välfärdspolitiska diskussionen.
Vaasassa julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyösopimusta valmistelevan työryhmän on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2013 alkupuolella. Mikäli työ etenee suunnitellusti, kunnan ja järjestöjen yhteistyötä vahvistava sopimus
saadaan solmittua vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä
olisi Suomessa ensimmäinen laatuaan. Tavoitteena on
levittää mallia myös kansalliseen käyttöön yhteistyössä
SOSTE:n ja THL:n kanssa.
Det är meningen att arbetsgruppen som bereder samarbetsavtalet mellan offentliga sektorn och organisationerna
i Vasa inleder sin verksamhet i början av år 2013. Om arbetet framskrider enligt planerna ska ett avtal som fastställer
kommunens och organisationernas samarbete kunna ingås
i slutet av år 2013. Det här skulle vara det första i sitt slag
i Finland. Målet är att modellen också sprids i nationell
användning i samarbete med SOSTE och THL.
Osallisuus osaksi työtä
Delaktighet som en del av arbetet
Jotta ihmisten osallisuudesta tulisi merkittävä osa kunnan
toimintaa, tarvitaan kuntalaisten käsityksistä ja kokemuksista kiinnostuneita päättäjiä ja viranomaisia. Viime
kädessä kyse on arvoperustasta, joka vastaa kysymyksiin:
Miksi kuntalaisten osallisuutta on tarpeen vahvistaa juuri
minun työssäni, tehtäväkentälläni tai juuri tässä päätöksenteossa? Miksi on niin tärkeää elää todeksi motto: ”Ei mitään
meille, ilman meitä”?
För att människors delaktighet ska bli en viktig del av
kommunens verksamhet behövs beslutsfattare och
myndigheter som är intresserade av kommuninvånarnas
uppfattningar och erfarenheter. I sista hand är det fråga om
en värdegrund som svarar på frågorna: Varför måste kommuninvånarnas delaktighet fastställas just i mitt arbete, i
mina uppgifter eller just i det här beslutsfattandet? Varför
är det så viktigt att leva upp till mottot: ”Ingenting åt oss,
utan oss”?
Teksti/text:
Jukka Kentala, perusturvajohtaja, Vaasan kaupunki/vård- och omsorgsdirektör, Vasa stad
Tuula Peltoniemi, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry/ specialsakkunnig, SOSTE Finlands social och hälsa rf
Pirkko Vartiainen, sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori, Vaasan yliopisto/ professor i social- och hälsovårdsadministration, Vasa universitet
Maritta Vuorenmaa, Kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ Utvecklingschef, Institutet för hälsa och välfärd
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
19
Esteettömyys
Tillgänglighet
Vammaispalveluhankkeen kehittämissuunnittelija Tiina Mäki, Vaasan kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Julia Männistö, Vaasan
Seudun Yhdistykset ry:n projektipäällikkö Tuula Jäntti ja koordinaattori Jessica Åhman.
Utvecklingsplaneraren för handikappserviceprojektet Tiina Mäki, Vasa stads handikapp- och tillgänglighetsombud Julia Männistö, Vasanejdens
Föreningar rf:s projektchef Tuula Jäntti och koordinator Jessica Åhman.
Yhdistykset tukena arjessa
Föreningarna erbjuder stöd i vardagen
Vaasan Seudun yhdistykset ry - Vasanejdens Föreningar rf. on Vaasan seudun
sosiaali- ja terveysalan yhdistysten katto-organisaatio. Jäsenyhdistysten määrä on tällä hetkellä 47. Käytännön toimintaa toteuttaa RAY:n 3-vuotinen projekti, Filantropia-Center -hanke.
Vaasan Seudun yhdistykset ry - Vasanejdens Föreningar rf. är en takorganisation för föreningar inom social- och hälsovården i Vasaregionen. Antalet medlemsföreningar är för närvarande 47. Den praktiska verksamheten sköts av PAF:s
3-åriga projekt Filantropia-Center.
20
Toiminnan tavoitteina on mm. edistää yhdistysten keskinäistä ja julkisen sektorin yhteistyötä, lisätä tiedottamista
sekä kehittää ja koordinoida vapaaehtoistyötä. Toimistomme sijaitsee Vaasanpuistikolla. Samassa kerroksessa toimii
eri yhdistyksiä, Vammaispalvelu-hanke (Kaste) sekä Vaasan
kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies. Kaikkia
yhdistävä tekijä on eri tavoin sairastuneet ja vammaiset
ihmiset sekä heidän läheisensä.
Järjestöreseptikirjanen antaa tietoa alueen sosiaali- ja
terveysalan moninaisesta yhdistystoiminnasta, mahdollisuuksista osallistua, vaikuttaa ja tehdä vapaaehtoistyötä.
Jokaisen yhdistyksen toimintaan kuuluu oleellisena osana
myös vertaistuki, joka voi olla ryhmämuotoista tai tukihenkilötyyppistä toimintaa. Kuntalaisten ohella järjestöreseptikirjasta voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalan
opiskelijat ja alan ammattilaiset.
Esteettömyys
Julkisten rakennusten ja palveluiden tulisi olla kaikkien
esteettömästi saavutettavissa. Onko hissejä, pääseekö
ramppia pitkin, löytyykö tilasta induktiosilmukka? Joskus
kuitenkin suurimmat esteet löytyvät ihmisten päästä:
ymmärtämättömyys, asenteet, näköalattomuus ja omien
etujen ajaminen. Esteitä voi kuitenkin poistaa. Jos rakentaisimme siltoja toinen toistemme luo, ottaisimme sen ensimmäisen askeleen, opettelisimme kuuntelemaan enemmän
ja puhumaan itse vähemmän, etsisimme meitä ihmisiä
yhdistäviä tekijöitä, eikä sitä, mikä meissä on erilaista.
Työn merkitys
Kolmas sektori/yhdistykset ovat myös merkittävä työllistäjä ja tarjoavat mm. päivä- ja työtoimintaa, kuntoutusta
sekä asumispalveluita. Ihminen saa elämäänsä merkitystä
ja sisältöä työn kautta. Työ voi olla myös vapaaehtoistyötä.
Sitä tekee moni oman palkkatyönsä ohella ja osa työttömäksi jouduttuaan tai eläkkeelle jäätyään. Sosiaali- ja
terveyssektorilla ei tultaisi toimeen ilman vapaaehtoistoimijoiden työpanosta.
Arvokas arki
Toivotaan hyvää arkea kaikille vuodelle 2013. Riittävän hyvä
arki antaa voimia ja auttaa jaksamaan silloin, kun asiat eivät
mene niin kuin pitäisi. Tehdään toisillemme ja samalla myös
itsellemme niitä hyviä arjen tekoja; huomioidaan toiset,
tarjotaan apua, kuunnellaan, kiitetään ja kannustetaan.
Pienellä panoksella tulee suuri tuotto sekä itselle että
toisille!
Vaasan Seudun yhdistykset ry
Vaasanpuistikko 17, 9 krs.
p. 044 709 1141
[email protected]
www.vaasanseudunyhdistykset.fi
Verksamhetsmålen är bland annat att främja samarbetet
mellan föreningarna och med den offentliga sektorn, öka
informationen och utveckla och koordinera det frivilliga
arbetet. Kontoret finns på Vasaesplanaden. I samma våning
finns flera föreningar, handikappserviceprojektet (Kaste)
och Vasa stads handikapp- och tillgänglighetsombud. En
faktor som är gemensam för alla är att det gäller personer
med funktionshinder och personer som på olika sätt blivit
sjuka samt deras anhöriga.
Recepthäftet om organisationer ger information om den
mångsidiga föreningsverksamheten inom social- och
hälsovården som bedrivs i vår region, om möjligheterna att
delta, påverka och göra frivilligarbete. En väsentlig del i
varje förenings verksamhet är kamratstödet, som erbjuds i
gruppform eller som stödpersonsverksamhet. Förutom av
kommuninvånarna kan recepthäftet utnyttjas av studerande och yrkesfolk inom social- och hälsovården.
Tillgänglighet
Offentliga byggnader och offentlig service bör vara tillgängliga för alla. Finns det hissar, kommer man in via ramp,
finns det induktionsslinga i lokalen? Ibland finns de största
hindren emellertid i människors huvuden: oförstånd,
attityder, avsaknad av visioner och framhävande av egna
intressen. Men hinder kan avlägsnas. Om vi skulle bygga
broar mellan varandra skulle vi ta det där första steget, vi
skulle lära oss lyssna mera och tala mindre, vi skulle söka
faktorer som förenar oss människor och inte sådant som
skiljer oss åt.
Arbetets betydelse
Tredje sektorn/föreningarna är också en viktig sysselsättare och erbjuder bl.a. dag- och arbetsverksamhet, rehabilitering och boendeservice. Människan får en mening med
och innehåll i sitt liv genom arbete. Arbetet kan också vara
frivilligarbete. En del är med i frivilligarbete vid sidan av sitt
lönearbete och andra börjar med frivilligarbete då de blir
arbetslösa eller går i pension. Social- och hälsovårdssektorn skulle inte klara sig utan frivilligarbetarnas insats.
Värdefull vardag
Alla önskas en god vardag år 2013. En tillräckligt god vardag
ger krafter och hjälper människor att orka då saker och
ting inte går som de borde. Låt oss göra goda vardagliga
gärningar mot varandra och mot oss själva; ta varandra
i beaktande, erbjuda hjälp, lyssna, tacka och uppmuntra.
En liten insats ger stor utdelning både åt oss själva och åt
andra!
Vasanejdens Föreningar rf
Vasaesplanaden 17, 9 vån.
tfn 044 709 1141
[email protected]
www.vaasanseudunyhdistykset.fi/se
Teksti/text: Tuula Jäntti, projektipäällikkö/ projektchef
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
21
Lapset liikkumaan Kyrönmaalla
Motion för barnen i Kyroland
Vaasassa vuodesta 2005 järjestettyä Action Power -toimintaa kokeillaan
Kyrönmaalla vuosien 2012-2013 aikana.
Action Power verksamhet som har ordnats i Vasa sedan år 2005 ordnas
också i Kyroland under åren 2012-2013.
Toimintaan kuuluu liikuntakerhoja 1-6-luokkalaisille lapsille
iltapäivisin kouluilla, urheiluseurojen kanssa järjestettäviä
lajikouluja sekä kesän liikuntaleirejä. Liikuntatoimintaan
toivotaan osallistuvan vähän liikkuvia lapsia, joilla ei ole
liikunnallista harrastusta tai, jotka liikkuvat liian yksipuolisesti.
I verksamheten ingår motionsklubbar på eftermiddagar i
skolor för barn på årskurserna 1-6, grenskolor som ordnas
i samarbete med idrottsföreningar samt idrottsläger på
sommaren. Man önskar att i verksamheten deltar barn som
rör på sig för litet, som inte har någon idrottshobby eller
som motionerar ensidigt.
Idea toiminnasta syntyi Kyrönmaan YHYRES-kehittämisyhdistykseltä, joka myös rahoittaa hanketta EU:n
leader-rahoituksen kautta. Vaasan ammattikorkeakoulun
sosionomiopiskelijat ohjaavat käytännössä pääosan toi-
Idén till verksamheten kom från utvecklingsföreningen
Kyrönmaan YHYRES, som även finansierar projektet via
EU:s Leader-program. Vasa yrkeshögskolas socionomstuderande leder i praktiken största delen av funktionerna
22
Kuvat/Bilder: Jaakko Saarinen
minnoista osana sosionomiopintojaan.
Viime syksyn aikana kerhoja on ollut
ohjaamassa noin 40 sosionomiopiskelijaa Kyrönmaan alueella.
Kesällä leireille
Liikuntakerhotoimintaa on käynnistetty syksyllä 2012 ja toimintaa jatketaan
keväällä 2013 Savilahden koululla (Vähäkyrö), Kylkkälän koululla (Isokyrö),
Perälän koululla (Laihia). Lajikoulutoiminta käynnistyi vuoden 2013 alusta ja
liikuntaleirit kesäkuussa 2013.
Hanketta johtaa ja toiminnasta vastaa
Vaasan Ammattikorkeakoulu. Liikuntatoimintaa koordinoi Jaakko Saarinen
Vaasan Kaupungin vapaa-aikavirastolta. Tämän lisäksi on nuorisotyötä
täydentävää kerhotoimintaa tiiviissä
yhteistyössä kuntien nuorisotoimien
ja koulujen kanssa.
som en del av sina socionomstudier.
Förra hösten var cirka 40 socionomstuderande och ledde klubbarna i Kyro.
På sommaren på läger
Idrottsklubbverksamheten har inletts
på hösten 2012 och man fortsätter
med verksamheten på våren 2013 vid
Savilahden koulu (Lillkyro), Kylkkälän
koulu (Storkyro), Perälän koulu (Laihela). Grenskolverksamheten inleds
i början av år 2013 och idrottslägren i
juni 2013.
Projektet leds av Vasa Yrkeshögskola
som också svarar för verksamheten.
Idrottsverksamheten koordineras
av Jaakko Saarinen från Vasa stads
fritidsverk. Dessutom bedrivs
klubbverksamhet som kompletterar
ungdomsarbetet i intimt samarbete
med kommunernas ungdomsväsenden
och skolor.
Toimintaan ilmoittautuminen
www.vaasa.fi/liikunta >
Action Power -toimintaa.
[email protected]
06-325 3698
0400-98 3993
Anmälningar till
verksamheten
www.vaasa.fi/liikunta >
Action Power –verksamhet.
[email protected]
06-325 3698
0400-98 3993
Teksti/text: Jaakko Saarinen
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
23
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
Laituri on suunniteltu kaupunkilaisten oleskelupaikaksi, siellä viihtyvät myös suunnittelussa mukana olleet
kadunsuunnitteluinsinööri Siri Gröndahl, maisema-arkkitehti Emma Pitkäjärvi sekä sivistystoimen johtaja Christina Knookala.
Kajen har planerats som en plats där stadsborna kan vistas. Där trivs även gatuplaneringsingenjör Siri Gröndahl,
landskapsarkitekt Emma Pitkäjärvi och bildningsdirektör Christina Knookala, vilka har deltagit i planeringen.
Hankkeella viihtyisyyttä
kaupunkimaisemaan
Projekt ger trivsamt stadslandskap
Parhaimmillaan onnistunut hanke luo parempaa asuinympäristöä. Vaasassa
kaupunkilaiset ideoivat Kuntsin rantaan laiturialueen. Uusi hankerekisteri tarjoaa
tietoa hankkeista kaikille.
I bästa fall skapar ett lyckat projekt en bättre boendemiljö. I Vasa kläcker stadsborna idéer om kajområdet vid Kuntsis strand. I det nya projektregistret finns
information som alla kan ta del av.
24
Hanke-sana kuulostaa etäiseltä ja vieraalta. Kankean sanan
taakse kätkeytyy kuitenkin monia aivan tavallisia, kaupunkilaisia kiinnostavia asioita. Yksi tuoreista hankkeista on
käynyt toteen Kuntsin edustalla ja Pohjanmaan museon
pihamaalla.
Ordet projekt låter distanserat och främmande. Bakom det
stela ordet gömmer sig ändå många helt vanliga angelägenheter som är intressanta för stadsborna. Ett färskt projekt
har blivit verklighet på området framför Kuntsi och på
Österbottens museums gård.
Helsinki oli vuoden 2012 maailman designpääkaupunki, ja
muiden muassa Vaasa osallistui vuoteen Now, Citizen meets
Sustainable Design- hankkeella. Yksi hankkeen osa oli Kuntsin edusta – Elämyksellinen kaupunkiranta. Alue koostuu
Kuntsin ja Åbo Akademin väliselle ranta-alueelle rakennetusta laiturista, sitä ympäröivästä kasvillisuudesta, pyörätien
parannuksesta ja portaista, joita pitkin pääsee meren jäälle.
Helsingfors var världsdesignhuvudstad år 2012, och bland
andra Vasa deltog med projektet Now, Citizen meets Sustainable Design. En del av projektet var området framför
Kuntsi – En upplevelserik stadsstrand. Området består av
den kaj som har byggts på strandområdet mellan Kuntsi och
Åbo Akademi, den omkringliggande växtligheten, den förbättrade cykelvägen samt trapporna som leder ut på isen.
Asukkaat mukaan
Invånarna med i planeringen
Suunnittelussa mukana olleen Vaasan sivistystoimen johtaja Christina Knookalan mukaan koko projektin lähtökohtana oli käyttäjälähtöinen muotoilu. Hankkeen tavoitteena
oli ottaa kaupunkilaiset mukaan ideointiin ja suunnitteluun.
Tarkoitus oli luoda kiinnostava rantakokonaisuus.
— ”Asukkaat mukaan suunnitteluun” on päivän sana,
Knookala sanoo.
Enligt Christina Knookala, som är bildningsdirektör i Vasa
och som har deltagit i projektet, var utgångspunkten för
hela projektet användarorienterad design. Syftet med
projektet var att få med stadsborna i idégivningen och planeringen. Avsikten var att skapa en intressant strandhelhet.
— Dagens motto är ”Invånarna med i planeringen”, säger
Knookala.
Kaupunkilaisten toiveissa oli, että rannassa olisi mahdollista vain oleskella, istuskella ja viettää aikaa. Kuntsin
edustan kokonaisuuden suunnitteli kaupungin kaavoitus ja
kuntatekniikka yhdessä Muovan kanssa. Tiukka aikataulu
toi haasteita suunnitteluun.
— Näin nopealla aikataululla ei voida suunnitella mitä
vaan, eikä ikuista ratkaisua. Huomioon oli otettava, että
alueelle voidaan suunnitella lisää elementtejä myöhemmin,
kertoo suunnittelutyöryhmässä mukana ollut maisemaarkkitehti Emma Pitkäjärvi.
Stadsbornas önskemål gick ut på att det skulle vara möjligt
att bara umgås och sitta och fördriva tiden på stranden.
Helheten framför Kuntsi har planerats av stadens planläggning och kommunteknik tillsammans med Muova. Den snäva
tidtabellen har inneburit en utmaning för planeringen.
— Med en sådan här snäv tidtabell kan man inte planera
vad som helst, åtminstone inte i ett evighetsperspektiv.
Det var nödvändigt att ta i beaktande att man kan planera
in mer detaljer på området senare, säger landskapsarkitekt
Emma Pitkäjärvi som ingick i planeringsarbetsgruppen.
Kuntsin edustan lisäksi myös Pohjanmaan museon etupiha
on kokenut hankkeen myötä muodonmuutoksen. Käyttäjälähtöinen suunnittelu oli tässäkin avainasemassa. Hankkeeseen liittyvä Muotoilun kaupunkireitti taas nostaa esiin Vaasan keskustan alueella olevia designkohteita reittikartan ja
mobiiliteknologian avulla. Reittiin voi tutustua osoitteessa
www.visitvaasa.fi.
Förutom området framför Kuntsi har även Österbottens
museums framgård genomgått en formförändring i och
med projektet. Även här har en brukarorienterad planering
haft en nyckelposition. Stadens designstråk, som är en
del av projektet, lyfter fram designobjekt som finns i Vasa
centrum med hjälp av en ruttkarta och mobilteknologi. Man
kan bekanta sig med stråket på adressen www.visitvaasa.fi.
Hankkeet tutuiksi
Bekanta dig med projekten
Vaasan kaupunki on uudistanut syksyllä 2012 hankerekisterin. Rekisteriin päivitetään tiedot hankkeiden toiminnasta
ja taloudesta heti hankkeen aloitusvaiheessa. Tiedot löytyvät kaikista kaupungin hankkeista, joihin saadaan kaupungin ulkopuolista rahoitusta mukaan luettuna ministeriöiltä
saatava avustus.
Vasa stad har hösten 2012 förnyat projektregistret.
Genast i projektets inledande skede uppdateras registret med information om verksamheten och ekonomin.
Uppgifter finns om alla stadens projekt för vilka staden
får extern finansiering, inklusive understöd som fås från
ministerier.
Vaasan kaupungin viestintäyksikkö on hankerekisterin
ylläpitäjä ja vastaa siitä, että kaupungin hankkeista raportoidaan kaupungin johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle
kaksi kertaa vuodessa.
Vasa stads kommunikationsenhet är projektregisterförare och ansvarar för att stadens projekt rapporteras till
stadens ledningsgrupp och stadsstyrelsen två gånger per
år.
Rekisteri löytyy osoitteesta http:// hanke.vaasa.fi.
Registret finns på adressen http://hanke.vaasa.fi.
Teksti/text: Suvi Pärnänen ja/och Jenni Tuliniemi
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
25
Selma Green ja Sanna Bondas ovat yhtä mieltä siitä, että kulttuurin tulisi olla kaikkien ulottuvilla. — Varsinkin nykytaiteella on elitistinen leima.
Selma Green och Sanna Bondas är överens om att kultur borde vara tillgänglig för alla. — I synnerhet den samtida konsten har en elitistisk stämpel.
Hömppä ja ooppera sulassa sovussa
Populärmusik och opera i bästa sämja
Vaasan kulttuurielämän tuoreet vaikuttajat haluavat kulttuurin osaksi
jokaisen arkea. Kynnyksen on hyvä olla matalalla.
De färska påverkarna inom Vasas kulturliv önskar att kulturen ska
vara en del av vars och ens vardag. Det är bra om tröskeln är låg.
Arvoitus: Millaista kulttuuria museonjohtaja kuluttaa eniten? Vastaus saattaa yllättää. Vapaa-ajallaan
Tikanoja-Kuntsin tuore johtaja Selma Green kuuntelee
hömppäreggaeta ja lukee kevyttä kirjallisuutta. Ja rakastaa oopperaa.
Vaasan kaupungin uusi kulttuurijohtaja Sanna Bondas ei
myöskään ymmärrä eri kulttuurimuotojen jyrkkää erottelua korkeaan ja matalaan kulttuuriin. Hän toivoo, että
kaupunkilaisten kynnys lähteä esimerkiksi näyttelyyn tai
26
Gissa: Hurdan kultur konsumerar museidirektören mest?
Svaret kan vara en överraskning. På sin fritid lyssnar
Tikanoja-Kuntsis färska direktör Selma Green på lättsam
reggae och läser underhållningslitteratur. Och älskar opera.
Vasa stads nya kulturdirektör Sanna Bondas förstår sig
inte på den strikta indelningen av olika kulturformer i hög
och låg kultur. Hon hoppas att stadsbornas tröskel att till
exempel gå och se en utställning eller lyssna på en konsert
ska bli lägre. Syftet med all kultur är ändå väldigt ofta
konserttiin madaltuisi. Kaiken kulttuurin tarkoitus
on kuitenkin hyvin usein sama: hyvä olo ja uudet
ajatukset.
— Inhoan korkeakulttuuri-sanaa. Taide ja kulttuuri
kuuluvat kaikille. Kun tekee töitä kulttuurin parissa,
kietoutuu työ usein myös vapaa-aikaan. Näyttelyssä huomio kiinnittyy valaisinjärjestelmiin, turvajärjestelyihin ja asiakaspalvelun toimivuuteen. Elämä
pyörii kulttuurin ympärillä, Bondas sanoo.
detsamma: en känsla av välbefinnande och nya
tankegångar.
— Jag avskyr ordet högkultur. Konst och
kultur är vars och ens rättighet. När man arbetar
med kultur nästlar sig arbetet ofta in också
i fritiden. Om man går och ser en utställning
fäster man uppmärksamhet vid om belysningen,
säkerhetsanordningarna och kundbetjäningen
fungerar. Livet cirklar kring kultur, säger Bondas.
Varovasti visioiden
Försiktiga visioner
Greenin ja Bondaksen lähtökohdat Vaasan kulttuuriin tutustumiseen ovat erilaiset. Sanna Bondas on
syntyperäinen vaasalainen, joka kymmenen vuoden
jälkeen palasi Helsingistä tuttuihin maisemiin. Kulttuurijohtajaksi Bondas siirtyi Uudenmaan taidetoimikunnasta, jossa hän työskenteli pääsihteerinä.
Green och Bondas har olika utgångspunkter när
det gäller att bekanta sig med kulturlivet i Vasa.
Sanna Bondas är infödd Vasabo och har efter tio
år återvänt från Helsingfors till kända trakter.
Bondas blev kulturdirektör efter att ha arbetat
som generalsekreterare vid Nylands konstkommission.
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
Greenille Vaasa on uusi tuttavuus. Matkoja länsirannikolle oli ehtinyt kertyä vain muutama.
— Neljännellä kerralla toin viimeisen muuttokuormani ja jäin Vaasaan. Tämä on iso ja merkittävä
muutos. Ammatillisesti hirveän houkuttelevaa, Green
tuumii.
Aiemmin Green työskenteli Lönnströmin taidemuseon johtajana Raumalla.
Koska työ on kummallekin vielä aivan uusi, ei suurempia suunnitelmia ole vielä uskaltanut luonnostella.
— Ehkä vuoden päästä voin sanoa tarkemmin.
Tämä vaatii perehtymistä, Green kertoo.
Bondaksen mukaan Kasarmin alueessa on paljon
potentiaalia.
— Siitä voisi kehittyä energinen luovan talouden
ja kulttuuritoimijoiden keskus, hieman samantyyppinen kuin esimerkiksi Helsingin Kaapelitehdas, mutta
omanlaisella formaatilla.
Kulttuuri luo sisällön
För Green är Vasa en ny bekantskap. Hon hade
hunnit med endast några resor till västkusten.
— Fjärde gången tog jag med mig det sista
flyttlasset och blev sedan kvar i Vasa. Det här är
en stor och betydande förändring. Och yrkesmässigt väldigt attraktiv, tänker Green.
Tidigare arbetade Green som direktör vid Lönnströms konstmuseum i Raumo.
Eftersom arbetet är helt nytt för dem båda har
de ännu inte vågat göra upp några större planer.
— Kanske jag om ett år kan säga något närmare. Det här fordrar inskolning, säger Green.
Enligt Bondas har Kasernområdet stor potential.
— Det kunde utvecklas till ett dynamiskt
center för ekonomi och kulturaktörer, lite av
samma typ som till exempel Helsingfors Kabelfabrik, men med en egen personlig prägel.
Kultur skapar innehåll
Naiset kehuvat Vaasan kulttuurielämää vilkkaaksi
ja monipuoliseksi. Kaupungin kokoon nähden tarjonta on hyvää ja ylpeys omasta kulttuurielämästä
on kohdillaan.
— Täällä ei ole asennetta, että kulttuuri olisi turhaa tai pois esimerkiksi vanhustenhoidosta. Kulttuurin arvostus näkyy, Green kehaisee.
De båda kvinnorna berömmer Vasas kulturliv för
att vara livligt och mångsidigt. Med tanke på stadens storlek finns det ett bra utbud och det är på
sin plats att vara stolt över det egna kulturlivet.
— Här finns ingen sådan uppfattning att
kultur skulle vara något onödigt eller uteslutet
till exempel i äldreomsorgen. Det märks att man
värdesätter kultur, berömmer Green.
Kumpikin on yhtä mieltä siitä, että kulttuuri on
kaupungille suuri vetovoimatekijä.
— Kaupungissa tulee olla muutakin kuin hyvin hoidetut tiet. Ei Vaasaan kukaan tule siksi, koska tänne
on hyvät lentoyhteydet.
Båda är eniga om att kultur är en stor attraktionsfaktor för staden.
— I en stad bör det finnas även andra saker
än välskötta vägar. Ingen kommer till Vasa bara
för att det finns bra flygförbindelser hit.
Mitä kulttuuri sitten merkitsee kulttuurin ammattilaisille? Samaa, mitä muillekin: rentoutumista ja
kokonaisvaltaista hyvinvointia. Eikä sillä, istuuko
oopperassa vai hyppiikö punk-keikalla, ole mitään
väliä.
Vad betyder då kultur för ett kulturproffs?
Samma som för alla andra: avkoppling och
helhetsbetonat välbefinnande. Och det har ingen
betydelse om man sitter på operan eller hoppar
omkring på en punkkonsert.
Teksti/text: Suvi Pärnänen
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
27
Kuvat/Bilder: Anne Kytölä/ Viestintä Oy Prowomedia
Tuomo Mäki toivoo nopeampia bussiyhteyksiä Vähänkyrön ja Vaasan välillä.
Tuomo Mäki önskar snabbare bussförbindelser mellan Lillkyro och Vasa.
Vähänkyrön kirkolla asuva Anni-Liina Foudila käy lukiota Vaasassa.
Anni-Liina Foudila, som bor i kyrkbyn i Lillkyro, går i gymnasiet i Vasa.
Vaasa on monipuolinen opiskelukaupunki
Vasa är en mångsidig studiestad
Vähäkyröläiset Anni-Liina Foudila, Tuomo Mäki, Anne-Maria ja Hannu Saari sekä maalahtelainen
Hanna Björklund kertovat, miksi Vaasa on heidän mielestään hyvä opiskelukaupunki.
Anni-Liina Foudila, Tuomo Mäki, Anne-Maria och Hannu Saari från Lillkyro samt Hanna Björklund
från Vasa berättar varför de tycker att Vasa är en bra studiestad.
Vaasasta monta tietä ammattiin
Iso lukio, paljon vaihtoehtoja
Tuomo Mäellä oli kaksi vaihtoehtoa sekä alan että paikkakunnan suhteen, kun hän suunnitteli peruskoulun jälkeisiä
opintoja. Vaasa voitti läheisyytensä ansiosta Seinäjoen, ja
vähäkyröläisnuorukainen päätti opiskella autonasentajaksi,
vaikka koneinsinöörinkin työ kiinnosti.
— Mietin asiaa monelta kantilta ja päädyin siihen, että
autoja riittää aina. Moottoritehtaiden pysyvyydestä ei ole
takeita, mutta autonasentajan papereilla pääsee tekemään
töitä niissäkin, Tuomo kertoo.
Vähäkyröläiselle Anni-Liina Foudilalle oli päivänselvää
suorittaa lukio-opinnot Vaasassa. Vaihtoehtona olisi ollut
Isonkyrön lukio.
— Halusin tulla opiskelemaan kaupunkiin, Anni-Liina
perustelee. Suuressa lukiossa on myös enemmän kurssivaihtoehtoja kuin pienessä lukiossa.
Tärkeintä Tuomosta on se, että hän pystyy Vaasan ammattiopistossa yhdistämään kaksi asiaa: autonasentajan
tutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Pelkät lukio-opinnot eivät
Tuomoa kiinnostaneet, sillä hän epäilee, ettei lukiossa olisi
riittänyt aikaa autoharrastukselle.
— Kaksoistutkinto on kiva ratkaisu, mutta lukio-opintojen suorittaminen ammattiopintojen ohessa vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta, Tuomo sanoo.
Vaasa on Tuomon mielestä hyvä opiskelukaupunki, sillä
vaihtoehtoja riittää. Tuomo suunnittelee jatkavansa opintoja ammattikorkeakoulussa.
28
Anni-Liina kehuu erityisesti Vaasan lyseon lukion kansainvälisyyttä: hän on ollut koulun kanssa jo Saksassa ja tänä
keväänä on vuorossa opintomatka Ranskaan.
Vasa gymnasiumin ja Vaasan lyseon lukion toimiminen
saman katon alla antaa lukiolaisille mahdollisuuden
käytännön kielikylpyyn. Anni-Liinasta se tuo mukavan lisän
opiskeluun.
— Olen mukana tandem-kurssilla eli minulla on Vasa
gymnasiumista pari, joka opettaa minulle ruotsia ja minä
hänelle suomea, Anni-Liina kertoo.
Kuva/Bild: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Anne-Maria ja Hannu Saaren mielestä Vaasan koulutustarjonta on laaja.
Anne-Maria och Hannu Saari tycker att Vasas utbildningsutbud är omfattande.
Hanna Björklund on toisen vuoden opiskelija Vasa gymnasiumissa.
Hanna Björklund studerar andra året vid Vasa gymnasium.
Trivsamt och litet gymnasium
Aikuisopiskelija etsii
syventävää tietoa
Vaasan aikuiskoulutuskeskus palkitsi
syyskuussa vähäkyröläisen avioparin,
Anne-Maria ja Hannu Saaren Vuoden
aikuisopiskelijaperheenä. Palkitsijoiden mielestä Saaret ovat hieno
esimerkki työn, arjen ja opiskelun
yhdistämisestä.
— Hannu aloitti opinnot ensin
vuonna 2009 ja minä tulin perässä,
Anne-Maria kertoo. Kumpikin halusi
oppia uutta ja saada sitä kautta enemmän irti työstään. Vaatetusalan artesaaniksi Vaasan ammattiopistosta
valmistunut Anne-Maria työskentelee
Eurokankaassa ja CNC-koneistajaksi
VAO:ssa opiskellut Hannu Wärtsilässä.
Vakk:ssa Hannu opiskelee sähkö- ja
automaatiotekniikan perustutkintoa
ja Anne-Maria myynnin ammattitutkintoa. Perheessä on 3-vuotias
Joanna-tytär, ja toinen lapsi syntyy
maaliskuussa. Samaan aikaan perhe
rakentaa vielä omakotitaloa Merikaartoon. Kiireestä huolimatta molemmilla
riittää intoa opiskeluun.
— Opiskelu itsessään palkitsee
ja kannustaa jatkamaan. Olen saanut
juuri sitä syvempää tietoa kaupan
alan organisaatiosta, mitä lähdin
hakemaan, Anne-Maria sanoo. Hannu
taas kertoo päässeensä niin sanotusti
puhtaampiin töihin.
— Olin ennen asentajana, mutta
nyt teen yhä enemmän sähkötöitä.
Sjuttonåriga Hanna Björklund valde
Vasa gymnasium.
Familjen flyttade från Korsholm till
havsnära Åminne i Malax för några
år sedan. Både gymnasiet i Korsholm
och i Petalax hade därmed varit goda
alternativ för henne.
— Men Vasa lockade, säger hon.
Jag tycker om Vasa. Jag ville ha omväxling och träffa nya människor.
— Vasa Gymnasium är en tillräckligt liten skola för att den ska kännas
familjär. Jag trivs jättebra här! Med
Vaasan lyseon lukio som närmaste
granne har jag också möjlighet att
öva på finska ibland, bland annat i en
tandemkurs jag deltagit i. Annars är
jag helt svenskspråkig.
Hennes mamma arbetar i Smedsby
så hon tar sig till och från skolan med
henne.
— Jag väntar ofta på henne efter
skoldagens slut. Då går jag till biblioteket eller en sväng på stan.
På fritiden musicerar hon gärna, har
piano som huvudinstrument inom
musikinstitutet Legato men spelar
också gitarr och sjunger. Hon är med
i en teatergrupp och leder själv en
barnklubb på fritiden.
Efter studenten vill hon studera vidare
men har ännu inte bestämt sig för vad.
— Teaterhögskolan, en utbildning
med anknytning till barn eller varför
inte journalist?
Teksti: Anne Kytölä/ Viestintä Oy Prowomedia
Text: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
www.vaasa.fi/toisenasteenkoulutus
www.vasa.fi/andrastadietsutbildning
www.opiskelevaasassa.fi
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
29
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
Johanna Saarinen ja Kirsi Oravainen pitävät huolta muun muassa Ruukinkartanon palvelukeskuksessa sijaitsevan pienkoti Emman siisteydestä.
Johanna Saarinen och Kirsi Oravainen ser till att boendeenheten Emma i Bruksgårdens servicecenter är välstädad.
Viihtyvyys lähtee siivouksesta
Trivseln börjar med städning
Siivooja ei ole enää työpaikkojen näkymätön puurtaja,
vaan tärkeä osa työyhteisöä. Parhaassa tapauksessa
puhdistuu myös ilmapiiri.
Städaren är inte längre en osynlig arbetsmyra på arbetsplatsen utan en viktig del av arbetsenheten. I bästa fall
blir även atmosfären bättre.
Vaasan Siivouspalvelujen siivouspalvelujohtaja Tiina OjalaPaloposki tietää, millainen on hyvin siivottu tila.
— Ei mikään ylisiisti, mutta siisti. Siivous lisää viihtyisyyttä ja työturvallisuutta, kun esimerkiksi kaikki tavarat
ovat omilla paikoillaan.
Städservicedirektör Tiina Ojala-Paloposki vid Vasa Städservice vet hur en välstädad lokal ska se ut.
— Inte överprydlig men snygg. Städningen ökar trivseln
och arbetssäkerheten då till exempel alla saker är på sina
rätta platser.
Vaasassa siivoojilla on käytössään uusimmat siivousvälineet, -koneet ja -menetelmät. Väki on myös hyvin koulutettua, sillä suurimmalla osalla siivoojista on laitoshuoltajan
tai toimitilahuoltajan tutkinto.
I Vasa har städarna tillgång till de senaste redskapen,
maskinerna och metoderna inom städning. De anställda är
också välutbildade, majoriteten av städarna har nämligen
examen för anstaltsvårdare eller examen som lokalvårdare.
Parasta on pysyvyys
Varaktighet är bäst
Fyysisen työympäristön viihtyisyyden lisäksi siivoojat
parantavat usein myös työpaikan henkistä ilmapiiriä. OjalaPaloposken mukaan esimerkiksi kouluissa tuttu siivooja on
usein myös oheiskasvattaja. Pysyvä henkilöstö on tärkeä
tekijä työhyvinvoinnin kannalta.
— Jos henkilöt vaihtuvat, ei tule turvallisuuden tunnetta. Lyhyissä työsuhteissa luottamuksellinen suhde ei ole
niin vahva ja siivouksen taso vaihtelee.
Förutom att öka trivseln i den fysiska arbetsmiljön förbättrar städarna ofta även atmosfären. Enligt Ojala-Paloposki
är till exempel skolans bekanta städare också vanligtvis
medfostrare. Med tanke på arbetsmotivationen är det
viktigt att personalen förblir densamma.
— Om de anställda byts ofta uppnås inte känslan av
trygghet. I korta anställningsförhållanden är det förtroliga
förhållandet inte så starkt, och nivån på städningen varierar.
Vaasan Siivouspalveluilla vakituisia työntekijöitä on noin
120. Yhteensä siivoojia on hieman yli 130. Tilanne on siis
hyvä, mutta parannettavaakin löytyy.
— Tämä ei ole nuorille se ykköspaikka johon halutaan
valmistua. Ammatti ei ole niin kiehtova. Tästä syystä sijaisia
on vaikea saada, Ojala-Paloposki harmittelee.
De ordinarie anställda inom Vasa Städservice är cirka 120. Städarna är sammantaget något fler än 130. Situationen är alltså
bra men det finns också saker och ting som kan förbättras.
— För ungdomarna är städare inte det toppyrke som man
vill utexamineras till. Yrket är inte så fascinerande. Därför är
det också svårt att få vikarier, beklagar sig Ojala-Paloposki.
Erityisesti vaasalaisissa kouluissa ja palvelutaloissa siivoojien ja henkilökunnan välinen yhteistyö pelaa. Hyvä henki
ansaitsee kiitosta.
— Siivoojat tuntevat kuuluvansa joukkoon.
Särskilt i skolorna och servicehusen i Vasa fungerar samarbetet mellan städarna och personalen väl. En bra atmosfär
är värd all erkänsla.
— Städarna upplever att de hör till gruppen.
Teksti/text: Suvi Pärnänen
30
Briefly in English
Kuva/Bild: Jaakko J. Salo
M/S Wasa Express
Briefly in English
Vaasa at Your Service!
You can find out about the services
offered by the City of Vaasa in many
places, even if you don’t use the Internet or speak Finnish or Swedish.
The city’s residents are served by the
Public Information Centre Kansalaisinfo on the ground floor of the main
library. The centre’s purpose is to
advise, guide and serve citizens in all
their affairs with the public administration. At the beginning of 2013, the
Public Information Centre Vähäkyrö
was established for the inhabitants of
Vähäkyrö.
Immigrants can find special services
at the Welcome Office, located at
Kansalaisinfo. It’s an approachable
guidance centre where you can easily
find all the information you need in one
place, for example, on immigration,
recruitment and issues concerning
the services of the various authorities. The Welcome Office has branch
offices in Närpes and Jacobstad. The
services are free and you don't need to
make an appointment.
Welcome Office
Mon–Wed, Fri 10–16.15
Thu 10–17
Kirjastonkatu 13 (Main Library)
65100 Vaasa
tel: +358 (0)6 325 1551
e-mail: [email protected]
www.vaasa.fi/welcomeoffice
Information about
Vaasa and services:
www.vaasa.fi
www.facebook.com/vaasankaupunki
www.visitvaasa.fi
www.pinterest.com/vaasa
http://vaasa.kansalaiskioski.fi/en
Step aboard!
New winds have blown for shipping in
the Kvarken since January when the
Wasa Express, owned by the shipping
company NLC Ferry Ab Oy, began to
operate between Vaasa and Umeå.
This shipping company, owned by
the cities of Vaasa and Umeå, will
continue the operations of RG Line
Oy Ab’s bankruptcy estate with a
familiar name of old: Vaasanlaivat.
— Wasa Express is well suited for
traffic between Vaasa and Umeå. It
has a spacious car deck, excellent restaurant and café facilities, a sufficient
number of cabins and room to move
both inside and out, says Catarina
Fant, NLC Ferry’s Marketing Manager
and Chief of Corporate Communications.
www.vaasanlaivat.fi
Multicultural Youth Work
in a Multicultural City
The City Youth Department engages in
important work to help young people
who have moved to Finland. Multicultural youth worker Emine Karakan
works for the City Youth Department
at Reimari, an information and guidance service for young people, located
in the Kultsa House of Culture for
Youth. Multiculturalism is a natural
part of Karakan’s life who is both Finnish and Turkish.
— My own background is the
reason why I became interested in
multiculturalism and sought to work in
tasks involving it. Reimari offers multicultural youth an approachable, easy
service where they can find advice and
guidance in their everyday problems,
Karakan says.
Reimari guides young people in issues
concerning studying and working life,
among others. The Kultsa premises
are also the venue for various recreational activities. The multicultural
youth groups with the longest history
are the cooking club and Kultsa's
multicultural music club where rap and
pop singing is taught.
www.reimari.info
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING
31
Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll.
TAPAHTUMAT ˜ EVENEMANG
Helmikuu I Februari
10.2.
Ranskalainen unelma Kamarimusiikkikonsertti
En fransk dröm, kammarmusikkonsert (www.vaasankaupunginorkesteri.fi)
14.2.
Waasan Sijoitustapahtuma, Kaupungintalo
Placering - evenemanget, Stadshuset (www.vaasansijoitusmessut.fi)
16.2.
LumiKihveli Rock, Hullu Pullo (www.kihveli.com)
16.2-2.6
Kaisu Koivisto: Äänekäs hiljaisuus I Högljudd tystnad, Kuntsi (http://kuntsi.vaasa.fi)
22.-23.2
Pakkasmarkkinat I Vintermarknad, Kauppatori I Salutorget
Maaliskuu I Mars
1.3.-2.6.
Ilmastojuttu I Klimatgreppet, Pohjanmaan museo I Österbottens museum (http://museo.vaasa.fi)
2.3.
FinnHits, Vaasa Arena (www.studioticket.fi)
8.3-7.4
Näköistä I Likhet, Taidehalli I Konsthallen (http://museo.vaasa.fi)
13.-16.3.
Vaasa City Storm (www.shoppingvaasa.fi)
14.3.
Vive Ravel, Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterit, Kaupungintalo
Vasas och Seinäjokis stadsorkestrar, Stadshuset (www.vaasankaupunginorkesteri.fi)
16.3.
Ensi-ilta: Oliver -musikaali (http://teatteri.vaasa.fi)
18.-21.3.
Vaasa EnergyWeek 2013 (http://energyvaasa.fi/energy_week)
20.3.
Premiär: Pojken och Stjärnan (www.wasateater.fi)
Huhtikuu I April
20.-21.4.
Pohjanmaan suurmessut, kirjamessut, Botnia halli
Österbottens stormässa, bokmässa, Botniahallen (www.pohjanmaanexpo.fi)
19.4.-12.5.
Novian valokuvauskoulutuksen lopputyöt, Taidehalli
Fotoutbildningen vid Novia examensarbeten, Konsthallen (http://museo.vaasa.fi)
30.4.
Johann Strauss Vappukonsertti, Kaupungintalo
Johann Strauss Valborgskonsert, Stadshuset (www.vaasankaupunginorkesteri.fi)
1.5.
Vappumarkkinat I Första maj-marknad, Kauppatori I Salutorget
8.-12.5
Vaasan Kuorofestivaali - Vasa Körfestival (www.vaasachoirfestival.fi)
7.-8.6.
Pienet Festarit Preerialla - PFP Festival (www.pienetfestaritpreerialla.fi)
29.6.
Postisoutu – Postrodden (http://postrodden.huset.fi)
4.-7.7
Wasa Footballcup (http://wasafootballcup.com)
25.-28.7
Kalevan Kisat I Kalevaspelen (www.kalevankisat2013.fi)
31.7-7.8
Korsholman Musiikkijuhlat I Musikfestspelen Korsholm (www.korsholmmusicfestival.fi)
8.8.
Taiteiden yö I Konstens natt (http://taiteidenyo.vaasa.fi)
9.-11.8.
Vaasan Marssi – kävelytapahtuma I vandringsevenemang (www.vaasanmarssi.fi)
Lue lisää Vaasan tapahtumista osoitteessa events.vaasa.fi
Läs mera om evenemangen i Vasa på adressen events.vaasa.fi
003891
Huom! Pidätämme oikeudet muutoksiin aikatauluissa.
Obs! Vi förebehåller oss rättigheterna till ändringar i tidtabellerna.
Touko-elokuu I Maj-augusti