Transcript VUOSIKIRJA 2011-2012 ÅRSBOK

Yrkeskunskap
som inte
rostar
VUOSIKIRJA 2011-2012 ÅRSBOK
Hallinto
Administration
Ruutikellarintie 2
Krutkällarvägen 2
FI-65100 Vaasa
Puh./tfn (06) 326 7411
Fax (06) 326 7412
Vaasan ammattiopisto,
12. toimintavuosi
Vaasan ammattiopisto on Vaasan kaupungin
omistama kaksikielinen oppilaitos. Suomen ja
ruotsin lisäksi opetusta annetaan englanniksi.
Tekniikka
Technology
Sepänkyläntie 16
FI-65100 Vaasa
Puh. (06) 326 7911
Fax (06) 326 7912
Vasa yrkesinstitut,
12. verksamhetsåret
Vasa yrkesinstitut är en tvåspråkig läroinrättning
som ägs av Vasa stad. Undervisning ges, förutom
på finska och svenska, även på engelska.
Palvelut
Service
Services
Ruutikellarintie 2-4
Krutkällarvägen 2-4
FI-65100 Vaasa
Puh./tfn (06) 326 7411
Fax (06) 326 7412
∆∆ Tekniikan koulutuksen
67. toimintavuosi
∆∆ Kaupallisen koulutuksen
109. toimintavuosi
∆∆ Handelsutbildning 108. verksamhetsåret
Ammatin oppimisen tuki
Stödfunktioner för yrkesinlärning
Support for Vocational Learning
Ruutikellarintie 2
Krutkällarvägen 2
FI-65100 Vaasa
Puh./tfn (06) 326 7411
Fax (06) 326 7412
∆∆ Catering-alan koulutuksen
67. toimintavuosi
∆∆ Hotelli- ja ravintolakoulutuksen 36. vuosi
∆∆ Hotell- och restaurangutbilding 36.
verksamhetsåret
∆∆ Kotitalouskoulutuksen 91. toimintavuosi
Restaurant Silveria
Ruutikellarintie 4
Krutkällarvägen 4
FI-65100 Vaasa
Puh./tfn (06) 326 7611
Fax (06) 326 7610
∆∆ Lähihoitajakoulutuksen 19. toimintavuosi
∆∆ Hiusalan koulutuksen 51. toimintavuosi
∆∆ Kauneudenhoitoalan koulutuksen
26. toimintavuosi
∆∆ Kulttuurialan koulutuksen
11. toimintavuosi
∆∆ Kulturutbilding 11. verksamhetsåret
[email protected]
www.vao.fi
www.vyi.fi
Toimitus / Redaktion: Iiro Suksi, Vaasan ammattiopisto / Vasa yrkesinstitut
Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia
Kuvat / Bilder:
Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia
Rita Lukkarinen, Priorita
Layout:
Mikael Matikainen,
Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster
Paino / Tryck:
Oy Fram Ab
Käännökset / Översättningar:
Christina Björkman, Vaasan ammattiopisto / Vasa yrkesinstitut
Vaasan ammattiopisto
2
Vuosikirja 2011-2012
Numerotietoja Vaasan ammattiopistosta
Vasa yrkesinstitut i siffror
Opiskelijoita/studerande
kpl
Toimintakulut/Verksamhetskostnader
€
Tekniikka
660
Tekniikka
7 009 609
Liiketalous ja viestintä/
Företagsekonomi och kommunikation
480
Liiketalous ja viestintä/
Företagsekonomi och kommunikation
3 791 739
Hoiva- ja palveluala/
Vård- och servicebranschen
785
Hoiva- ja palveluala/
Vård- och servicebranschen
6 880 785
Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja
valmentava koulutus/ Orienterande och
förberedande utbildning för grundläggande
yrkesutbildning
24
Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja
valmentava koulutus/ Orienterande och
förberedande utbildning för grundläggande
yrkesutbildning
62 508 *)
Yhteensä/totalt
1949
Yhteensä/totalt
40,3%
17 744 641
38,8%
1,2%
21,4%
0,4%
24,6%
33,9%
39,5%
Organisaatio 2011 – 2012 Organisation
Tekniikka
Palvelut
Service
Ammatin oppimisen tuki
Stödfunktioner för yrkesinlärning
Rehtori / Rektor
Restaurant Silveria
Lisäksi VAO:ssa toimii koulutusalakohtaiset neuvottelukunnat.
Ammattiosaamisen näyttötoimikunta koskee kaikkia koulutusaloja.
Hallinto, VAO
Förvaltning, VYI
På varje utbildningsområde i VYI finns dessutom en delegation.
Yrkesprovskommittén gäller alla utbildningsområden.
Vasa yrkesinstitut
3
*) kulut vain amstakoulutuksen osalta
Årsbok 2011-2012
Hyvä vuosi
tilat ovat todella tehokkaassa käytössä; aikuiskoulutuskeskuksen
maahanmuuttajakoulutuksen seitsemän ryhmää on lähes koko
lukuvuoden ajan ollut sijoitettuna opistotalolle sekä hanketoiminnan 15 henkilöä Silverian entisen hotellin tiloihin sekä kevätlukukaudella torin alalaidasta vuokrattuihin tiloihin.
Toisen asteen jokaisella oppilaitoksella on nyt oma rehtorinsa.
Aikuiskoulutuskeskuksen rehtorin viran vastaanotti fil. maist.
Pirjo Kauhanen 1.6.2011 alkaen ja ammattiopiston rehtorin viran
1.1.2012 pol.mag. Åsa Stenbacka. Kummankin oppilaitoksen uudet
johtajat ovat tarttuneet vahvasti alustensa ruoreihin. Onnea ja
menestystä kummallekin vastuullisissa viroissaan.
Päättynyt lukuvuosi oli kokonaisuudessaan erittäin merkittävä ja
hyvä vuosi koko toisen asteen koulutukselle. Edeltäjäni, kouluneuvos Jussi Hietikon aikana suunnittelun osalta käynnistetyt
saneeraus- ja uudisrakennushankkeet olivat edenneet tähänastiseen kliimaksiinsa: Sampo-kampuksen sähkö- ja metallitalot
valmistuivat elokuun alkuun mennessä ja lukiokampuksen
Kirkkopuistikon saneeraus- ja uudisrakennustyöt saatiin valmiiksi
vuodenvaihteeseen mennessä. Saneeraustyöt jatkuvat tämän
lukuvuoden yli Sampo-kampuksen V-siiven osalta. Sampokampuksella saneeraustyöt tulevat jatkumaan tarkoitukseen
varattujen 6,6 miljoonan euron turvin vuoteen 2015 saakka. Kaikki
Ett gott år
det möjligt att allt effektivare tillvarata de interna resurserna.
Med dessa bildar Stödfunktioner för yrkesinlärning enheten en
matris, som ansvarar för de s.k. AOT-ämnena i hela läroanstalten.
Yrkesinstitutets organisation är nu lätt och effektiv.
Det gångna läsåret var i sin helhet väldigt betydande och gott
för hela andra stadiets utbildning. De igångsatta sanerings- och
nybyggnadsarbetena, som delvis planerats under min föregångare skolrådet Jussi Hietikkos tid, har nått till sin hittillsvarande
höjdpunkt: el- och metallhusen vid Sampo campus färdigställdes
före början av augusti och Kyrkoesplanadens gymnasiecampus
sanerings- och nybyggnadsarbeten blev klara fram till slutet av
årsskiftet. Saneringsarbetena av V-flygeln vid Sampo campus
fortsätter över detta läsår. Vid Sampo campus kommer saneringsarbetena att fortsätta och pågå till år 2015 med hjälp av
de 6,6, miljoner euro som reserverats för detta ändamål. Alla
utrymmen är verkligen i effektiv användning; sju grupper inom
utbildningen för invandrare har så gott som hela läsåret varit inkvarterade vid Opistotalo och projektverksamhetens 15 personer
vid Silverias tidigare hotellrum samt under vårterminen i rum vid
nedre torget, som man hyrt in sig i.
Organisationsreformerna vid vuxenutbildningscentret skedde
den här gången vid avdelningarna. Avdelningsindelningen är
enklare och effektivare efter reformen.
Inom gymnasierna gjordes inga organisationsändringar men
att Vasa gymnasium och Vaasan lyseon lukio slog sig ner under
samma tak är förutom unikt, också en stor möjlighet att berika
verksamhetsmodellerna och innehållet vid de båda gymnasierna.
Läroanstalterna på andra stadiet gjorde ett gott bokslut trots
väldigt stora investeringar som riktats på nybyggnation. Läroanstalterna har kunnat planera och bedriva sin verksamhet respekterande givna ramar. Överskottet inom andra stadiet kommer att
göra det lättare att anpassa sig till de nedskärningar av resurser
som är från statsmakten att vänta .
Varenda läroanstalt på andra stadiet har nu en egen rektor .
Tjänsten som rektor för vuxenutbildningscentret togs emot av fil.
mag. Pirjo Kauhanen fr.o.m. 1.6.2011 och tjänsten som rektor för
yrkesinstitutet 1.1.2012 av pol.mag. Åsa Stenbacka. Båda de nya
ledarna har med fast hand greppat skeppets roder. Båda önskas
lycka och välgång i sina ansvarsfulla tjänster.
Jag tackar hela andra stadiets personal för det väldigt lyckade
läsåret och framför mina varma lyckönskningar till studerande
som avlägger sina examina.
Speciellt de yrkesinriktade läroanstalterna har under senare år
levat i en tid av organisationsändringar. Den linjeorganisation som
tagits i bruk i början av läsåret och som baserar sig på grundtanken av två campus -teknikenheten och serviceenheten - gör
Vaasan ammattiopisto
4
Vuosikirja 2011-2012
Etenkin ammatilliset oppilaitokset ovat
viimevuosien aikana eläneet organisaatiomuutosten kourissa. Ammattiopiston
lukuvuoden alussa käyttöönotettu kahden
kampuksen periaatteelle perustuva
linjaorganisaatio - tekniikan yksikkö ja palveluyksikkö - mahdollistaa oppilaitoksen
sisäisten voimavarojen entistä tehokkaamman käytön. Näiden kanssa matriisin muodostaa ammatin oppimisen tuki –yksikkö,
joka vastaa ns. AOT-aineiden opetuksesta
koko oppilaitoksessa. Ammattiopiston
organisaatio on nyt kevyt ja tehokas.
Aikuiskoulutuskeskuksen organisaatiouudistukset olivat tällä erää osastotasolla
tapahtuvia. Osastojako on uudistuksen
jälkeen pelkistyneempi ja tehokkaampi.
Lukioiden kohdalla ei organisaatiomuutoksia tehty, mutta Vasa gymnasiumin ja
Vaasan lyseon lukion asettuminen saman
katon alle on paitsi ainutlaatuista niin myös
suuri mahdollisuus rikastuttaa kummankin
lukion toimintamalleja ja sisältöä.
Oppilaitokset ovat kyenneet suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintansa
annettuja raameja kunnioittaen. Kertynyt
toisen asteen ylijäämä tulee helpottamaan
sopeutumista niihin resurssileikkauksiin,
joita valtiovallan taholta on odotettavissa.
Kiitän koko toisen asteen henkilökuntaa
erittäin hyvin sujuneesta lukuvuodesta ja
esitän lämpimät onnitteluni valmistuville
opiskelijoille.
Toisen asteen oppilaitokset tekivät hyvän
tilinpäätöksen huolimatta erittäin suurista
uudistiloihin suunnatuista investoinneista.
Timo Kantokari
johtava rehtori, ammattikasvatusneuvos
ledande rektor, yrkesutbildningsråd
Vasa yrkesinstitut
5
Årsbok 2011-2012
Vaiherikas lukuvuosi 2011-2012
Vaasan ammattiopiston 12. lukuvuosi oli
täynnä toimintaa ja tapahtumia.
Elinvoimainen Vaasan seutu jatkaa
kehittymistään yhdeksi maan johtavimmista alueista. Oppilaitoksemme yksiköt
kouluttavat ammattitaitoista työvoimaa
elinkeinoelämän tarpeisiin. Tehtävänämme ja vastuullamme on hyödyttää
aluettamme tuottamalla sille osaavaa
työvoimaa. Vaasan ammattiopisto tekee
hyvää yhteistyötä alueen työ- ja yrityselämän kanssa. Opiskelijoillamme on
hyvät mahdollisuudet sijoittua työelämään opintojen jälkeen. Vaasa tarjoaa
myös monia mahdollisuuksia opintojen
jatkamiseen.
Vaasan ammattiopisto sai tänä vuonna,
toisen kerran peräkkäin, tulosrahoitusta.
Myönnetty summa oli 885 000 euroa ja
todellinen tunnustus hyvin tehdystä työstä. Tulosraha myönnettiin opiskelijoista,
jotka opiskelivat vuosien 2006-2009
aikana. Nämä opiskelijat sijoittuivat hyvin
työmarkkinoille tai jatkoivat opiskeluaan
muualla. Myös opintojen keskeyttämisprosentti oli muuta maata alhaisempi.
Raha käytetään ensisijaisesti toiminnan
kehittämiseen ja osa siitä säästetään
mahdollisten vaikeampien aikojen
varalle. Lisäsimme mm. ryhmänohjaajien
resurssia, jolla he voivat antaa enemmän
aikaa opintojen ohjaukseen. Kohdistimme
myös osan rahasta hanketoimintaan ja
tukihenkilöstöön.
Tulevaisuutta leimaa kuitenkin epävarmuus. Nykyiset rahoitusperusteet
ovat muuttumassa. Kirjoittamishetkellä
spekuloidaan yksikköhintojen alentamisella ja opiskelupaikkojen vähentämisellä.
Hallituksen säästövelvoitteet kohdistuvat myös ammatilliseen koulutukseen.
Vaasan ammattiopiston taloudellinen
tilanne on hyvä; se on toiminut vuosien
varrella kaukonäköisesti ja säästänyt
varojaan. Tästä haluan kiittää johtavia
virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka
ovat osanneet ennakoida ja suunnitella
tulevaa.
Ehkä suurimpana huolenaiheena on
syytä pitää 40 000 nuorta suomalaista työtöntä, joilta puuttuu koulutus ja
jotka sen vuoksi ovat täysin työelämän
ja koulutuksen ulkopuolella. Vuosittain
aivan liian suuri joukko nuoria jää ilman
peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa ja
monet keskeyttävät opintonsa. Vaasan
seutu voi tarjota kaikille opiskelupaikan.
Suurimpia haasteitamme onkin pitää
opiskelijamme koulussa ja tarjota heille
sen kautta opintojen jälkeen hyvä startti
aikuisuuteen.
Myös vastavalittu presidentti Sauli
Niinistö on huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Hallitus on yhteiskuntatakuun
puitteissa luvannut sijoittaa 60 miljoonaa euroa alle 25-vuotiaiden tai vastavalmistuneiden alle 30-vuotiaiden koulutus-,
harjoittelu-, kuntoutus- tai työpajatoimintaan.
Ett händelserikt läsår 2011-2012
varit väldigt framsynt och sparat pengar. För detta vill jag tacka
ledande tjänstemän och förtroendevalda som varit förutseende
nog att planera för framtiden.
Vasa yrkesinstituts 12:e läsår var ett händelserikt läsår.
Vasaregionen fortsätter att utvecklas som en av de ledande
regionerna i landet. Detta kan vi tacka vårt näringsliv för. Det
betyder att det rekryteras yrkeskunnig arbetskraft från våra
utbildningsenheter. Vår uppgift och vårt ansvar är att tillgodose
regionen med kunnig arbetskraft. Vasa yrkesinstitut har ett gott
samarbete med arbets-, och företagslivet i regionen. Konkret kan
vi konstatera att våra studerande har goda förutsättningar att
placera sig bra i arbetslivet efter sina slutförda studier. Vasa kan
också erbjuda många möjligheter till fortsatta studier.
Det kanske största orosmolnet på himlen är de 40 000 unga
finländska arbetslösa som saknar utbildning och står helt utanför
arbete och utbildning. Årligen blir ett alltför stort antal ungdomar
utan studieplats efter grundskolan och många avbryter sina
studier. Vasaregionen kan erbjuda alla en studieplats. En av våra
stora utmaningar är att hålla alla våra ungdomar i skolan för att
kunna erbjuda dem en god start på vuxenlivet efter avslutade
grundstudier.
Vasa yrkesinstitut fick i fjol resultatfinansiering för andra året i
rad. Summan som beviljades var 885 000 euro, ett verkligt erkännande för ett väl utfört arbete. Pengarna beviljas för studeranden
som studerat under åren 2006-2009. Dessa studerande har
placerat sig bra på arbetsmarknaden eller fortsatt att studera
vidare. Avbrottsprocenten har också varit lägre än i landet i
övrigt. Pengarna användes främst till att utveckla verksamheten och spara för eventuellt sämre tider. Vi ökade bland annat
resurseringen för grupphandledarna som på detta sätt fick mera
tid för handledning av sina studerande. Vi satsade även en del på
projektverksamhet och stödpersonal.
Även vår nyvalde president Sauli Niinistö är orolig för marginaliseringen bland ungdomarna. Regeringen har inom ramen för
samhällsgarantiprojektet lovat att satsa 60 miljoner euro för att
garantera ungdomar under 25 år eller nyutexaminerade under 30
år en utbildning, - praktik, - rehabiliterings- eller arbetsverkstadsplats.
Den största händelsen på höstterminen var invigningen av Sampo-kampuset. Detta skedde under festliga förhållanden i slutet
av oktober. Sampo-kampuset, med ett namn som för tankarna till
nationaleposet Kalevala, ger oss anledning till stolthet. Stadsdirektör Tomas Häyry, som invigde kampuset med att starta en ny
vattenskärare, betonade i sitt invigningstal att totalinvesteringen,
på cirka 12 miljoner euro, stöder på ett betydande sätt regionens
metall- och energiindustri. Han har så rätt.
Framtiden präglas dock av ovisshet. Den nuvarande finansieringsgrunden är osäker. I skrivande stund spekuleras det i en minskning
av enhetspriser och en reducering av antalet studerandeplatser.
Regeringens sparkrav drabbar också yrkesutbildningen. Vasa
yrkesinstitut har en god ekonomi och man har under flera år
Vaasan ammattiopisto
6
Vuosikirja 2011-2012
Syyslukukauden suurin tapahtuma oli Sampo-kampuksen vihkiminen.
Tämä juhlallinen tilaisuus tapahtui lokakuun lopulla. Kalevalan kansalliseepokseen liittyvän nimen saanut Sampo-kampus on meille ylpeyden aihe.
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry vihki tilat käynnistämällä uuden vesileikkurin. Hän korosti vihkiäispuheessaan noin 12 miljoonan kokonaisinvestoinnin
tukevan merkittävällä tavalla alueen metalli- ja energiateollisuutta.
Metallikoulutuksen Sepänkyläntiellä sijaitsevat uudet tilat ovat olleet
suuri menestys. Opiskelijat ja opettajat viihtyvät niissä. Meillä on käytössämme valtakunnallisestikin katsoen parhaimpiin kuuluvat metalliopetuksen tilat.
Tällä hetkellä meillä on vahva ja kilpailukykyinen kokonaisuus: Sampokampus Sepänkyläntiellä ja Hansa-kampus Ruutikellarintiellä. Hansa-kampuksen nimi viittaa Pohjanmaan vanhoihin kauppaperinteisiin.
Isoja asioita on tapahtunut myös Silverian lounasravintolassa. Sielläkin
tiloja on saneerattu ja odotammekin jännityksellä uuden Silverian tulemista syksyllä! Opiskelijat pysyvät toiminnan keskiössä ja jatkossa meillä on
kaikki mahdollisuudet kehittää myös catering-palveluja.
Opiskelijat ovat meille suuren ilon ja ylpeyden aihe. 11 opiskelijaa osallistui
Taitaja-Mästare –kilpailuihin huhtikuussa 2012. Finaalipaikka takaa, että on
alansa kahdeksan valtakunnan parhaan joukossa. Silloin jo se, että pääsee
finaaliin, on suuri voitto. Menestykseemme Taitaja-Mästare –kilpailussa on
Metallutbildningens nya utrymmen
på Smedsbyvägen har varit en stor
succé. Såväl studerande som lärare
trivs i de nya utrymmena. Vi har
utrymmen som är något av de bästa
som finns i Finland inom metallutbildningen.
Nu har vi en stark och konkurrenskraftig helhet, med Sampokampuset på Smedsbyvägen och
Hansa-kampuset, med ett nytt namn
som tar fasta på gamla handelstraditioner i Österbotten, på Krutkällarevägen.
Det händer stora saker också
på lunchrestaurangen Silveria.
Utrymmena har renoverats och vi
väntar med spänning på vad det
nya Silveria erbjuder oss i höst.
Studerandena står i centrum och i
fortsättningen finns alla möjligheter
att utveckla också cateringsverksamheten.
Våra studerande ger oss stor anledning till glädje och stolthet. Vi hade
11 studerande som tog sig vidare till
Taitaja-Mästare finalen i Jyväskylä
i slutet av april 2012. Redan en
finalplats, som betyder att man är
bland de 8 bästa i landet i sin gren,
är en stor seger.
De studerande ger upphov till stor
glädje och stolthet. 11 studerande
deltog i Taitaja-Mästare tävlingarna
i april 2012. En finalplats garanterar
att man riksomfattande är bland de
åtta bästa inom sin gren. Redan det
att komma till final är en stor seger.
Man måste vara nöjd över framgången i Taitaja-Mästare tävlingarna. Förutom de två medaljerna,
placerade sig de övriga i laget på
bra platser.
Satsningen på ung företagsamhet har haft bra genomslagskraft.
I oktober startade Österbottens
YES sin verksamhet i våra utrymmen. YES för samman utbildningsenheter och näringslivet och
erbjuder lärarkåren stödtjänster
inom företagsfostran. Det är i de
små och medelstora företagen som
framtidens arbetsplatser skapas,
därför är verksamhet som tar fasta
på att förbereda unga för företagande viktig.
Vasa yrkesinstitut
7
syytä olla tyytyväinen. Kahden mitalin lisäksi muut joukkueessa kilpailleet
sijoittuivat mukavasti.
Nuori yrittäjyys-toiminnan edistäminen on käynnistynyt hyvin. Lokakuussa
Pohjanmaan YES aloitti tiloissamme toimintansa. YES saattaa yhteen
koulutusyksiköitä ja elinkeinoelämää ja tarjoaa opettajakunnalle tukea
yrittäjyyskasvatukseen. Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy pienissä ja
keskisuurissa yrityksissä, jolloin on tärkeää valmistaa nuoria yrittäjyyteen.
Tämän päivän Vaasanseutu on monikulttuurista aluetta. Vaasassa 6 %:lla
väestöstä on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Johtavissa teollisuusyrityksissämme työskentelee rinnakkain ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Vaasan ammattiopistolla on pitkä ja vakiintunut kansainvälinen toiminta.
Opiskelijavaihto ja myös opettajavaihto toimivat hyvin. Kansainvälinen
toiminta on nykyään luonnollinen ja tärkeä osa arkipäiväämme.
Viiden kuukauden kokemuksella Vaasan ammattiopiston rehtorina voin
todeta, että oppilaitos on ammattimaisesti hoidettu ja hyvin organisoitu
koulutuksenjärjestäjä. Henkilökunta on osaavaa ja motivoitunutta.
Haluan kiittää kaikkia; opiskelijoita, henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja
työelämän edustajia hyvästä lukuvuodesta. Toivotan teille oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää. Tapaamme taas syksyllä uusien haasteiden ja
uusien mahdollisuuksien parissa!
Vasaregionen är i dag en mångkulturell region. I Vasa har 6 procent av
befolkningen ett annat modersmål
än svenska och finska. I våra ledande industriföretag jobbar anställda
från hela världen sida vid sida. Vasa
yrkesinstitut har en lång och väletablerad internationell verksamhet.
Vi har ett stort utbyte både bland
studeranden men även bland lärare.
Den internationella verksamheten
är idag en naturlig del av vår vardag,
en viktig sådan.
Efter 5 månader som rektor för
Vasa yrkesinstitut kan jag konstatera att det är en professionell, välskött och välorganiserad
utbildningsanordnare. Personalen
är kunnig och motiverad.
Jag vill passa på och tacka alla, både
studerande, personal, förtroendevalda och arbetslivsrepresentanterna för ett mycket gott läsår.
Jag önskar er en riktigt skön och
avkopplande sommar och så syns vi
till hösten igen, med nya utmaningar
och nya möjligheter !
Årsbok 2011-2012
Åsa Stenbacka
Rehtori - Rektor
Sampo-kampus vihittiin käyttöön
Vaasan ammattiopiston ja Vaasan
aikuiskoulutuskeskuksen yhteiset tekniikan
opetuksen tilat Sepänkyläntiellä otettiin
virallisesti käyttöön 26. lokakuuta juhlaseminaarissa ja vihkiäisjuhlassa.
Sepänkyläntie 16:een Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikön yhteyteen
rakennetut metalli- ja sähkötalot
muodostavat yhdessä valtakunnallisesti
merkittävän tekniikan kampuksen, sillä
samoissa tiloissa, samoilla koneilla ja
laitteilla koulutetaan nuoria ja aikuisia
tekniikan ammatteihin.
Vihkimisen suoritti Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry käynnistämällä
uuden vesileikkurin. Vihkäispuheessaan
Häyry totesi, että sähkö- ja metallitalojen
mittava investointi tukee vahvasti alueen
metalli- ja energiateollisuutta ja niiden
alihankintaverkostoa. Häyryn mukaan
panostus oppimisympäristöihin voi enti-
sestään syventää sitä yhteistyötä, jota on
rakennettu vuodesta 2005 toimineessa
yhteisessä toisen asteen koulutusorganisaatiossa, mikä käsittää Vaasan
ammattiopiston, Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen, Vaasan Lyseon lukion ja Vasa
Gymnasiumin.
Vaasan toisen asteen johtavan rehtorin
Timo Kantokarin ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen rehtorin Pirjo Kauhasen
mukaan Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen tekniikan
opetuksen keskittäminen saman katon
alle hyödyttää molempia oppilaitoksia
ja tuo monenlaista hyötyä. Esimerkiksi
laitehankinnoissa syntyy selkeitä kustannussäästöjä.
Rakennusten kokonaispinta-ala on
yhteensä lähes 7 000 neliömetriä, ja kokonaiskustannukset laitehankintoineen
olivat noin 12 miljoonaa euroa. Tekniikan
kampuksella opiskelee satoja opiskelijoi-
Vaasan ammattiopisto
8
ta, ja tilat ovat käytössä myös iltaisin ja
viikonloppuisin.
Moderni ja uusinta tekniikkaa edustava
oppimisympäristö antaa mahdollisuuden
järjestää korkeatasoista ja teollisuuden
tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Hieno ja
hyvin toimiva kampus kohentaa Kantokarin mukaan myös alan koulutuksen
imagoa. Nykypäivän teollisuusyrityksissä
on siistiä ja kiva tehdä töitä.
— Sampo-kampuksella voimme
näyttää, miltä työskentely teollisuudessa
tänä päivänä näyttää ja kertoa ammatinvalintaa miettiville Vaasan seudun energiaklusterin mahdollisuuksista tarjota
mielenkiintoista työtä.
Kielitaitoa ja yrittäjähenkeä
Juhlaseminaarissa puhuneet ABB:n
Tauno Heinola ja Wärtsilän Juha Kytölä
listasivat hyvän työntekijän ominaisuuksia: oma-aloitteisuus, halu tehdä töitä
Vuosikirja 2011-2012
Uudet tilat vihittiin käynnistämällä vesileikkuri, käynnistyksen suoritti kaupunginjohtaja Tomas
Häyry avustajanaan opettaja Marko Haikonen.
Invigningen skedde med att starta en toppmodern
vattenskärare. Stadsdirektör Häyry startar vattenskäraren med hjälp av lärare Marko Haikonen. I
bakgrunden bl.a. ABB Ab:s VD Heinola.
ja oppia koko ajan uutta, yrittäjähenkisyys ja hyvä – erityisesti englannin
kielen– kielitaito.
Vanhan ajan ruuvin kiristäjiä ei tarvita,
vaan ihmisiä, joilla on halu ja kyky tehdä
erikoisosaamista vaativia töitä. Automaation osuus teollisuudessa kasvaa
koko ajan, joten Sampo-kampuksen
uusi FMS-järjestelmä vastaa hyvin
työelämän tarpeisiin.
Nuorten olisi yritysjohtajien mielestä
hyvä oppia koulussa tekniikan perustaitojen lisäksi globaalin yritysmaailman ja talouselämän lainalaisuuksia.
— Ison yrityksen ei ole pakko teettää Suomessa mitään. Jos olosuhteet
käyvät liian vaikeiksi esimerkiksi lakkojen takia, tuotantoa siirretään sinne,
missä ei ole häiriöitä, Heinola sanoi.
Kytölän mielestä oppilaitosten ja
teollisuuden yhteistyö on kehittynyt
viime vuosina positiiviseen suuntaan.
Vihkiäisseminaarissa sovittiin epävirallisesti, että yhteistyötä kehitetään
jatkossa erityisesti lisäämällä opettajien työharjoittelujaksoja.
Koulutuspaikkoja kasvukeskuksiin
Vihkiäisjuhlan puheissa nousi esiin
huoli työvoiman riittävyydestä seudulla, kun ammatillisen koulutuksen
aloituspaikkoja karsitaan. Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen
tervehdys olikin epäilemättä mieluisaa
kuultavaa juhlayleisölle:
— Koulutusvolyymeja ja aloituspaikkoja siirretään Itä- ja PohjoisSuomen alueelta kasvukeskuksiin, jollaiseksi katson myös Vaasan ja Vaasan
seudun, Lankinen rauhoitteli.
Sampo campus invigdes
Vasa yrkesinstituts och Vasa vuxenutbildningscenters gemensamma undervisningsutrymmen för teknik på Smedsbyvägen
togs officiellt i bruk 26 oktober i ett
festseminarium och en invigningsfest.
De uppförda el- och metallhallarna i
anslutning till enheten för teknik vid Vasa
yrkesinstitut på Smedsbyvägen 16, bildar
tillsammans ett nationellt betydande
campus för teknik eftersom man i samma
utrymmen, med samma maskiner och
anordningar utbildar både unga och vuxna
i tekniska yrken.
Vasas stadsdirektör Tomas Häyry förrättade invigningen genom att starta en ny
vattenskärare. I sitt invigningstal konstaterade Häyry att el- och metallbranschernas omfattande investering starkt stöder
regionens metall- och energiindustri
och deras nätverk av underleverantörer.
Enligt Häyry, kan satsningen på lärmiljöer
allt mer fördjupa det samarbete som
sedan år 2005 har byggts upp med den
gemensamma utbildningsorganisationen
på andra stadiet vilket omfattar Vasa yrkesinstitut, Vasa vuxenutbildningscenter,
Vaasan lyseon lukio och Vasa gymnasium.
Enligt ledande rektor för andra stadiet
i Vasa Timo Kantokari, och rektorn
för Vasa vuxenutbildningscenter Pirjo
Kauhanen, kommer koncentrationen av
teknikutbildning på samma ställe att
på många sätt vara till nytta för båda
läroanstalterna. T.ex. vid anskaffning av
maskiner uppstår klara inbesparingar.
Byggnadernas totala yta är framemot 7
000 kvadratmeter, och de totala kostnaderna med anordningar blev totalt ca
12 miljoner euro. På campuset för teknik
studerar hundratals personer och utrymmena är i bruk också kvällstid och under
veckoslut. Den moderna lärmiljön, som representerar den nyaste tekniken, gör det
möjligt att arrangera utbildning av hög
kvalitet som svarar på industrins krav.
Ett fint och välfungerande campus höjer,
enligt Kantokari, också utbildningsbranschens image. I dagens industriföretag är
det rent och trevligt att arbeta.
—På Sampo campus kan vi visa
hurudant arbetet i industrin är idag och
Vasa yrkesinstitut
9
Årsbok 2011-2012
berätta för dem som funderar på yrkesval
, om möjligheterna till ett intressant jobb
inom Vasa regionens energikluster.
Språkkunskap och företagaranda
ABB:s Tauno Heinola och Wärtsiläs Juha
Kytölä, som talade vid festseminariet,
gjorde upp en lista över de egenskaper
som är utmärkande för en bra arbetstagare: handlingskraft, en vilja att arbeta
och fortgående lära sig nytt, företagaranda och god språkkunskap, speciellt i
engelska.
Man behöver inte gammaldags skruvdragare utan människor som vill och har
förmåga att utföra arbeten som kräver
specialkompetens. Automationen i industrin spelar en allt viktigare roll, varför
Sampo campusets nya FMS-system
svarar väl på arbetslivets krav.
Företagsledarna ansåg att det skulle
vara bra om den unga, förutom grundkunskaper i teknik, lärde sig den globala
företagsvärlden och näringslivets lagbundenhet.
—Ett stort företag är inte tvunget att
ha Finland att utföra något. Om förhållandena blir svåra t.ex. på grund av strejker,
flyttas produktionen till ett ställe utan
störningar, sade Heinola.
Kytölä ansåg att samarbetet mellan läroanstalterna och industrin under senare
år har utvecklats i en positiv riktning. Vid
invigningsseminariet beslöt man inofficiellt att samarbetet i fortsättningen
ska utvecklas, speciellt genom att öka
lärarnas perioder för arbetspraktik.
Utbildningsplatser till tillväxtcentra
Ur invigningsfestens tal framkom oron
över tillgången på arbetskraft i regionen
då yrkesutbildningens nybörjarplatser
minskas. Timo Lankinens, generaldirektör för Utbildningsstyrelsen, hälsning var
nog utan tvekan trevlig för festdeltagarna
att höra:
— Utbildningsvolymerna och nybörjarplatserna flyttas från östra och norra
Finlands områden till tillväxtcentra, till
vilka jag anser också Vasa och vasaregionen höra, sade Lankinen lugnande.
Sampo-kampus on Suomen suurin konepaja
pääsi itse sorvaamaan, Koskimies kertoo. Metallialan houkuttelevuutta lisäsivät myös uudet toimitilat ja nykyaikaiset koneet.
Metallialan markkinointiinkin panostettiin näyttävästi ennen
yhteishakua.
Sampo-kampuksen metallitalon käyttäjät ovat tyytyväisiä. Hyvin
varustelluissa tiloissa pystytään valmentamaan entistä valmiimpia
ammattilaisia seudun yrityksiin.
Metallialan koulutuksen suosio Vaasan ammattiopistossa kasvoi
kevään yhteishaussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.
Kun vuosi sitten 35 nuorta valitsi kone- ja metallialan perustutkinnon ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, luku oli tänä vuonna 53.
Yhteiskäyttö toimii hyvin
Koskimies luonnehtii Sampo-kampuksen metallitaloa Suomen
suurimmaksi konepajaksi. Tilojen yhteiskäyttö Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa on sujunut suunnitelmien mukaan.
Tekniikan yksikön koulutuspäällikkö Antti Koskimies arvaa lisääntyneen suosion yhdeksi syyksi sitä, että peruskoululaiset saivat
kokeilla itse, millaista työtä metallialalla tehdään.
— Jokainen Sampo-kampukseen tutustunut 9-luokkalainen
Konekanta on monipuolinen ja sen uusiminen ja kasvattaminen
tehdään järkevästi, kun koulut miettivät yhdessä, mitä tiloihin
tarvitaan.
Sampo-kampuksen metallitalosta lähdetään opintojen jälkeen entistä valmiimpana työelämään. CNC-sorvin
ääressä opiskelija Mikael Rantala, opettaja Reima Mänty ja tekniikan yksikön koulutuspäällikkö Antti Koskimies.
Efter studierna vid metallhallen i Sampo campus går man ut i arbetslivet färdigare än förut. Bredvid CNC-svarven
studerande Mikael Rantala, lärare Reima Mänty och utbildningschef vid teknikenheten, Antti Koskimies.
Vaasan ammattiopisto
10
Vuosikirja 2011-2012
— Paremmin varusteltuja tiloja ei varmaan kovin läheltä löydykään. Ero vanhaan
on monin tavoin suuri. Olemme tulleet
suurella harppauksella tähän päivään ja
vähän pidemmällekin, koneistusta opettava
Reima Mänty sanoo.
Männystä opettaminen on myös helpompaa nyt, kun tilat sijaitsevat samassa kerroksessa. Tiloihin mahtuu helposti kolmekin
ryhmää kerralla. Konesalin vieressä on
luokkahuone, jonne voidaan tarvittaessa
siirtyä kertaamaan teoriaa kesken käytännön töiden.
Siistiä ja turvallisempaa
Entisen ahtauden sijaan nyt on tilaa. Työturvallisuuskin on lisääntynyt, sillä tehokas
imujärjestelmä poistaa ja suodattaa koneista tulevan höyryn, ja korkeissa tiloissa ilma
pysyy parempana. Automaattinen poistojärjestelmä vie lastut pois ja jäähdytysnesteiden kierrätysjärjestelmä puhdistaa
jäähdytysnesteen automaattisesti.
Jo koulussa vaativiin töihin
Koneistajaksi keväällä valmistuva Mikael
Rantala kehuu uusia koneita. Uusinta
tekniikkaa olevilla koneilla pystyy harjoittelemaan entistä vaativampia työvaiheita.
Koska koneita on myös paljon enemmän
kuin ennen, käytännön taitojen harjoittamiseen on enemmän mahdollisuuksia.
— Nyt täällä opetellaan selkeämmin
työelämää varten. Töitä voi hakea valmistumisen jälkeen entistä varmemmalla mielellä, kun tietää, että hallitsee jo monia asioita,
joita töissä tarvitaan, Rantala sanoo.
Rantalalle on luvassa töitä Tarkmet Oy:stä,
jossa hän on ollut jo opintojen ohessa.
Sampo-campus Finlands största mekaniska verkstad
Användarna av metallhallen vid Sampo
campus är nöjda. I de väl utrustade
utrymmena kan man träna allt färdigare
proffs för regionens företag.
Populariteten för metallbranschen vid
Vasa yrkesinstitut ökade under vårens
gemensamma antagning jämfört med hur
situationen var ifjol. Då 35 unga för ett år
sedan valde grundexamen inom maskin
och metallbranschen som det primära
alternativet, var antalet 53 i år.
Antti Koskimies utbildningschef vid teknikenheten, tror att en av orsakerna till
den ökade populariteten var, att grundskoleleverna själva fick pröva hurudant
arbete man utför inom metallbranschen.
—Varje 9-klassist, som bekantade sig
med Sampo campus , fick själv svarva, berättar Koskimies. Vad som gjorde metallbranschen mer lockande var också de nya
lokalerna och moderna maskinerna. Man
satsade också stort på marknadsföringen
före den gemensamma antagningen.
Samanvändningen fungerar bra
Koskimies beskriver Sampo campus metallhall vara Finlands största mekaniska
verkstad. Samanvändningen av utrymmena med Vasa vuxenutbildningscenter
har gått enligt planerna.
Maskinbeståndet är mångsidigt och
förnyandet och utökningen av det görs
vettigt, då skolorna tillsammans funderar
på vad som behövs.
—Man hittar nog inte några bättre
utrustade utrymmen på nära håll.
Skillnaden i jämförelse med det gamla är
på många sätt stor. Vi har tagit ett stort
kliv framåt till idag och litet längre fram
också, säger Reima Mänty, som undervisar i maskinbearbetning.
Mänty tycker att det är lättare att undervisa nu då utrymmena finns på samma
våning. I utrymmena har tre grupper utan
svårigheter samtidigt plats. Bredvid
maskinsalen finns ett klassrum. Dit kan
man förflytta sig för genomgång av teori
mitt i det praktiska arbetet.
mer från maskinen, och i höga utrymmen
är luften bättre. Den automatiska utsugen
suger ut spån och återvinningssystemet
för kylvätskor rengör kylvätskan automatiskt.
Krävande arbeten redan i skolan
Mikael Rantala som blir färdig verkstadsmekaniker i vår, berömmer de nya
maskinerna. Med maskiner som har den
nyaste tekniken kan man träna på de
mest krävande arbetsmomenten. Eftersom det finns mycket fler maskiner än
förut, finns det flera möjligheter att träna
på de praktiska färdigheterna.
—Nu undervisas här med klarare
sikte på arbetslivet. Man kan söka arbete
efter utexamineringen med mera tillförsikt, då man vet att man redan behärskar
många saker som man behöver i arbetet,
säger Rantala.
Rantala har blivit lovad arbete från Tarkmet Oy där han också har varit vid sidan
av studierna.
Snyggt och säkert
I stället för utrymmesbrist finns det nu
plats. Arbetsmiljön har också blivit säkrare, eftersom ett effektivt sugsystem
avlägsnar och filtrerar ångan som kom-
Vasa yrkesinstitut
11
Årsbok 2011-2012
Oma ala löytyi moottoreiden parista. Mustasaarelainen Pia Vuoto
opiskeli ensin kosmetologiksi, mutta ala ei tuntunutkaan omalta.
Tekniikka kiinnosti enemmän, joten Vuoto opiskeli sähköasentajaksi Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa. Unelmien työpaikka löytyi
Wärtsilästä.
Den egna branschen fanns bland motorer. Pia Vuoto från Korsholm
studerade först till kosmetolog men branschen kändes ändå inte
varahennes egen. Teknik intresserade mera, varför Vuoto studerade
till elmontör vid Vasa vuxenutbildningscenter. Drömjobbet fanns vid
Wärtsilä.
Vaasan ammattiopisto
12
Vuosikirja 2011-2012
Kosmetologista tulikin sähköasentaja
Mustasaarelainen Pia Vuoto, 33, opiskeli
ensin perinaiselliselle alalle, kosmetologiksi
Vaasan ammattiopistossa. Tekniikka
rupesi kiinnostamaan häntä jo ammattiopistossa, mutta hän ei rohjennut vaihtaa
alaa kesken opintojen.
— Opiskelin sähköasentajaksi Vaasan
aikuiskoulutuskeskuksessa, koska halusin
päästä töihin Wärtsilään, Pia kertoo.
Wärtsilä on hänen mielestään hyvä ja
arvostettu työpaikka, jossa palkkakin on
kohdallaan.
Ovet unelmien työpaikkaan avautuivat
työharjoittelussa, ja valmistuttuaan
2003 Vuoto pääsi ensin määräaikaiseen,
sitten vakituiseen työsuhteeseen. Vuoto
työskentelee mekatroniikkatiimissä,
joka tekee asennuksia 7-vaiheisen linjan
kolmessa viimeisessä vaiheessa.
— Viidennessä vaiheessa nostamme sähkökeskuksen paikoilleen ja
asennamme muun muassa anturit ja
kaapelit oikeille paikoilleen. Kuudennessa
vaiheessa tehdään kytkennät, ja viimeisessä vaiheessa tarkastetaan moottori ja
asennetaan ohjelmistot, Pia selittää.
Työ on Vuodon mielestä mielenkiintoista,
ehkä juuri siksi, että se ei ole ihan helppoa.
Työ vaatii tarkkaa keskittymistä. Kyky
luovaan ongelmanratkaisuun ja taito etsiä
tietoa ovat myös hyviä taitoja. Piirustustenlukutaito on ehdoton edellytys työssä
selviämiselle.
— Englannin kieltä tarvitsemme
myös, sillä kaikki dokumentit ovat englanniksi. Englannin kieli on muutenkin yhtiön
virallinen kieli.
Työ sopii Pian mielestä yhtä hyvin naiselle kuin miehelle, sillä raskaiden osien
nostamisessa käytetään apuvälineitä ja
työkavereilta saa tarvitessaan apua.
— Eivät miehetkään nostele painavia
osia yksin, vaan täällä tehdään yhteistyötä.
Hyvä fyysinen kunto on silti eduksi, sillä
työssä ollaan koko ajan jalkojen päällä, välillä seisten, välillä kyykyssä tai polvillaan.
Pian haaveissa on jatkaa opintoja, kunhan
hänen 5- ja 3-vuotiaat lapsensa vähän
kasvavat.
— Kone- ja tuotantotekniikan amktutkinto antaisi mahdollisuuden hakeutua
monenlaisiin tehtäviin. Vaikka viihdynkin
hyvin nykyisessä työssäni, minusta on
hyvä saada vaihtelua aika ajoin ja oppia
sitä kautta uusia asioita.
Från kosmetolog till elmontör
Pia Vuoto från Korsholm 33, studerade först vid en typiskt kvinnlig bransch till kosmetolog vid Vasa yrkesinstitut. Hon började
intressera sig för teknik redan under kosmetologstudierna men
vågade inte byta bransch mitt under studierna.
—Jag studerade till elmontör vid Vasa vuxenutbildningscenter, eftersom jag ville börja jobba vid Wärtsilä, berättar Pia. Hon
tycker att Wärtsilä är en bra och uppskattad arbetsplats och lönen
är också som den ska.
Dörrarna till drömjobbet öppnades under arbetspraktiken och
efter att ha blivit färdig 2003 fick Vuoto först ett tidsbestämt,
sedan ett stadigvarande arbetsförhållande. Vuoto arbetar i ett
mekatronikteam, som gör installationer i de tre sista faserna i en
linje på sju faser.
—I den femte fasen lyfter vi el centralen på plats och installerar bl.a. givare och kablar på sina rätta platser. I den sjätte fasen
görs kopplingarna, och i den sista fasen kontrollerar man motorn
och monterarprogramvarorna, förklarar Pia.
Vuoto tycker att arbetet är intressant, kanske just därför att det
inte är alldeles enkelt. Arbetet kräver skarp koncentrationsför-
Vasa yrkesinstitut
13
måga. Förmågan till nyskapande problemlösning och förmåga
att söka information är också goda färdigheter. För att klara av
arbetet är det nödvändigt att kunna läsa ritningar.
—Vi behöver också engelska, eftersom alla dokument är
skrivna på engelska. Engelska är annars också bolagets officiella
språk.
Pia tycker att arbetet passar lika bra för en kvinna som för en
man, eftersom man vid lyft av tunga delar använder hjälpmedel
och man får hjälp av arbetskamraterna om det behövs.
—Männen lyfter inte heller tunga delar själva utan här samarbetar man.
Det är ändå till fördel att ha god fysik, eftersom man står på
fötterna hela tiden då man arbetar, ibland stående, ibland på huk
eller på knäna.
Pia drömmer om att fortsätta med studierna, bara hennes 5- och 3
åriga barn blivit litet äldre.
— YH-examen i maskin- och produktionsteknik skulle göra
det möjligt att söka sig till många olika uppgifter. Fastän jag trivs
bra på mitt nuvarande arbete, tycker jag att det är bra att få omväxling då och då och därigenom lära mig nya saker.
Årsbok 2011-2012
Vartijan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua, Vaasan ammattiopistosta keväällä 2011 vartijaksi valmistunut Minna Kokkinen sanoo.
Arbetet som vakt är framförallt kundbetjäning, berättar Minna Kokkinen
som utexaminerades till vakt från Vasa yrkesinstitut våren 2011.
Vaasan ammattiopisto
14
Vuosikirja 2011-2012
Minna vastaa turvallisuudesta ja viihtyvyydestä
Keski-Suomesta kotoisin oleva Minna Kokkinen
muutti Vaasaan kahdeksisen vuotta sitten opintojen takia. Hän opiskeli Vaasan ammattiopistossa
tarjoilijaksi. Vartijan työ alkoi kuitenkin kiinnostaa Minnaa jo opiskeluaikana yhä enemmän, joten
Minna hankki Vaasan ammattiopistosta toisenkin
tutkinnon.
mukaan, millaisesta työpaikasta on kyse. Minna
on esimerkiksi työskennellyt aikaisemmin sairaalassa, jossa työnkuva oli toisenlainen kuin nyt.
— Mutta joka paikassa vartijan työ on kuitenkin asiakaspalvelupainotteista. Vartijalla pitää
olla iloinen ja reipas asenne ja pitkä pinna, Minna
sanoo.
Nyt hänellä on vakituinen työpaikka vartijana
vaasalaisessa teollisuusyrityksessä. Minna
tekee työtä kahdessa vuorossa, ottaa vastaan
yritykseen tulevat vieraat, huolehtii heidän
viihtyvyydestään ja turvallisuudestaan, seuraa
alueelle tulevaa ja sieltä lähtevää liikennettä ja
tekee tarkastuskierroksia alueella.
Minna kertoo saaneensa vartijan työn monipuolisuudesta hyvän kuvan Vaasan ammattiopistossa.
— Vaasan ammattiopiston turvallisuusalan
opettajat ovat ammattitaitoisia ja heillä pitkä
työkokemus alalta, Minna sanoo ja kehottaa opiskelijoita ottamaan opettajien tiedoista kaiken
hyödyn irti: kyselemällä oppii!
Minnan mukaan vartijan työ on monipuolista ja
vaihtelevaa. Tehtävät vaihtelevat hyvin paljon sen
Minna ansvarar för säkerheten och trivseln
Minna Kokkinen, som kommer
från mellersta Finland, flyttade
på grund av studierna till Vasa
för omkring två år sedan. Hon
utbildade sig till servitör vid
Vasa yrkesinstitut. Redan
under studietiden började arbetet som vakt ändå intressera
Minna allt mer. Därför skaffade
sig Minna en andra examen
från Vasa yrkesinstitut.
tionsrikt. Uppgifterna varierar
mycket från arbetsplats till
arbetsplats. Minna har t.ex. tidigare arbetat vid ett sjukhus.
Där var arbetsbeskrivningen
helt annorlunda.
—Men arbetet som vakt
är ändå kundbetjäningsinriktat
på alla ställen. En vakt måste
ha en glad och pigg attityd och
ett långt tålamod, säger Minna.
Nu har hon en ordinarie arbetsplats som vakt vid ett industriföretag i Vasa. Minna arbetar i
två skift, tar emot gäster som
kommer till företaget, ser till
deras trivsel och säkerhet,
iakttar trafik som kommer till
och far från området och utför
kontrollrundor på området.
Minna trivs utmärkt med sitt
arbete. Hon tycker om friheten
i arbetet och att man får träffa
olika slags människor. Minna
använder dagligen engelska i
sitt nuvarande arbete, och man
har också nytta av att kunna
andra främmande språk.
Enligt Minna är arbetet som
vakt omväxlande och varia-
Vasa yrkesinstitut
En vakt har en hög post på
sin arbetsplats. Han eller hon
ser och hör mycket. En del av
15
Årsbok 2011-2012
informationen kan vakten föra
vidare – t.ex. om dörren är
sönder, kan vakten tillkalla en
reparatör – men i många frågor
är vakten bunden till tystnadsplikt.
—I det här arbetet måste
man kunna fatta snabba beslut
men mycket kan skötas med
bondförnuft, säger Minna.
Minna berättar att hon har fått
en bra bild av mångsidigheten
i arbetet som vakt från Vasa
yrkesinstitut.
—Lärarna inom säkerhetsbranschen vid Vasa yrkesinstitut är yrkeskunniga och har
en lång arbetserfarenhet från
branschen säger Minna och
uppmanar studerandena att
dra nytta av lärarnas kunskap:
genom att fråga lär man sig!
Ammattiopiston pojista tuli insinöörejä
Jurvalaiset Ville Tamssi ja Otto
Penttilä lähtivät vuonna 2005 kolmeksi kuukaudeksi työharjoitteluun
Wärtsilän voimalaitostyömaalle
Singaporeen. VAO oli vuotta aiemmin
tehnyt Wärtsilän kanssa yhteistyösopimuksen, joka mahdollisti ulkomaan
harjoittelujaksot.
Tamssi ja Penttilä valmistuivat sähköasentajiksi 2006, ja armeijan jälkeen
kumpikin opiskeli insinööriksi Vaasan
ammattikorkeakoulussa. Molemmat
pääsivät myös uudelleen Wärtsilän
Voimalaitostyömaalle – tällä kertaa
Brasiliaan – ammattikorkeakouluopiskelijoina.
—Siitä oli suuri hyöty, että olin
ollut ulkomailla jo ammattiopiston
aikana, sillä hakijoita oli paljon, ja
työnantaja arvosti kokemusta, Tamssi
kertoo.
Tamssilla ja Penttilällä on nyt molemmilla vakituinen työ Wärtsilässä. Penttilä kiertää edelleen projektityömailla
ja käy Suomessa kolmen kuukauden
välein. Tamssi työskentelee projektiinsinöörinä Vaasassa.
Yhteistyö alkoi Olli Karpin aloittesta
Tamssi kannustaa muitakin ammattiopisto-opiskelijoita tavoitteleman
rohkeasti insinööritutkintoa, sillä töitä
on helpompi saada, kun takana on
enemmän koulutusta.
Opiskelu VAMK:ssa oli Tamssin ja
Penttilän mielestä helpompaa kun he
etukäteen odottivat. Käytännön töihin
tottuneena he luulivat, ettei heillä olisi
tarpeeksi lukuhaluja.
—Mutta opiskelu alkoi kiinnostaa,
kun pääsi lukemaan itseä kiinnostavista asioista ja kun huomasin, että
sain ihan hyviä arvosanojakin, Tamssi
kertoo.
Vaasan ammattiopiston ja seudun
teollisuusyritysten yhteistyö alkoi
sähköosaston opettajan Olli Karpin
aloitteesta. Karppi teki itse opettajantyönsä ohessa kesätöitä Wärtsilän
voimalaitostyömaalla pysyäkseen
selvillä siitä, millaista osaamista
sähköalan töissä vaaditaan. Hyvin
pian Karppi huomasi, että ulkomaille
kannattaa lähettää opiskelijoitakin,
ja sinnikkyydellään Karppi sai aikaan
kaikkia osapuolia hyödyttävät yhteistyösopimukset.
Ensimmäiset VAO:n opiskelijat
lähtivät voimalaitostyömaille vuonna
2005. Voimalaitostyömaille pääsee
keskimäärin 5 opiskelijaa vuodessa.
Kaikkiaan VAO lähettää erilaisiin ulkomaanprojekteihin joka vuosi 80 – 90
opiskelijaa.
Av yrkesinstitutets pojkar blev ingenjörer
Ville Tamssi och Otto Penttilä från Jurva for år 2005 på
en tre månaders arbetspraktik till Wärtsiläs kraftverksarbetsplats i Singapore. VYI hade året innan gjort ett
samarbetsavtal med Wärtsilä, vilket gjorde det möjligt att
utföra praktikperioderna utomlands.
Tamssi och Penttilä utexaminerades som elmontörer
2006, och efter armén studerade båda till ingenjörer vid
Vasa yrkeshögskola. Båda fick också komma till Wärtsiläs
kraftverksarbetsplats på nytt – denna gång till Brasilien –
som yrkeshögskolestuderande.
—Det var väldigt nyttigt att ha varit utomlands
redan under yrkesinstitutstiden eftersom det var många
sökande och arbetsgivaren satte värde på erfarenhet,
berättar Tamssi.
Tamssi och Penttilä har båda nu stadigvarande arbete
vid Wärtsilä. Penttilä cirkulerar fortfarande på projektarbetsplatser och återvänder till Finland med tre månaders
mellanrum. Tamssi arbetar som projektingenjör i Vasa.
Tamssi uppmuntrar också andra yrkesskolstuderande att
modigt eftersträva en ingenjörsexamen eftersom det är
lättare att få jobb då man har mer utbildning bakom sig.
Vaasan ammattiopisto
Tamssi och Penttilä tyckte att studierna vid YH i Vasa var
lättare än vad de i förväg hade förväntat sig. Som vana vid
praktiskt arbete trodde de att de inte skulle ha tillräckligt
medvilja att läsa.
—Men studierna började intressera, då man fick börja
läsa sådant som intresserar och då jag märkte att jag
också fick höga vitsord, berättar Tamssi.
Samarbetet inleddes på initiativ av Olli Karppi
Samarbetet mellan Vasa yrkesinstitut och regionens industriföretag inleddes på initiativ av Olli Karppi, lärare vid
el-avdelningen. Karppi arbetade vid sidan av sitt lärarjobb
under sommaren vid Wärtsiläs kraftverksarbetsplatser
för att hålla sig up to date om hurudan kompetens man
kräver inom elbranschens arbeten. Väldigt snabbt märkte
Karppi att också studerande lönar det sig att sända
utomlands, och med sin envetenhet fick Karppi till stånd
samarbetsavtal som gagnar alla parter.
De första studerandena från VYI for till kraftverksarbetsplatser år 2005. I medeltal 5 studerande får årligen arbete
på en kraftverksarbetsplats. Årligen sänder VYI totalt 80
-90 studerande till olika projekt utomlands.
16
Vuosikirja 2011-2012
Vaasan ammattiopiston kautta saatu harjoittelupaikka
Singaporessa johti Ville Tamssin ja Otto Penttilän kohdalla vakituiseen työsuhteeseen. Tamssi tekee Wärtsilälle töitä Vaasassa,
Penttilä valvoo asennustöitä projekteissa ympäri maailmaa.
En praktikantplats som man fått via Vasa yrkesinstitut i Singapore
ledde för Ville Tamssi och Otto Penttilä till ett stadigvarande
arbetsförhållande. Tamssi jobbar för Wärtsilä i Vasa, Penttilä
övervakar monteringsarbeten i projekt över hela världen.
Vasa yrkesinstitut
17
Årsbok 2011-2012
Sitkeys on valttia ja yhteen hiileen puhaltaminen palkitaan, Ina
Hasselblatt, Oili Tankka ja Annika Lithén summasivat tekijöitä, joiden
ansiosta VAO sai toistamiseen tuloksellisuusrahaa.
Hannele Hiippala, Johan Lindman, Åsa Stenbacka ja Markku Nummi nostivat maljat: VAO:n koko henkilökunta on tehnyt hyvää työtä.
Hannele Hiippala, Johan Lindman, Åsa Stenbacka och Markku Nummi
lyfte sina glas: Hela personalen vid VYI har gjort bra ifrån sig.
Med seghet kommer man långt här i världen och att dra åt samma håll
belönas, summerade Ina Hasselblatt, Oili Tankka och Annika Lithén vara
faktorer, för vilka VYI för andra gången fick resultatfinansiering.
Marja Salminen ja Eija Peltola
kilistivät maljoja oppisopimustoimiston
Pasi Kuhalammen kanssa.
Mahtavaa päästä pitkästä aikaa kuuntelemaan Gubbrockareita! Tällainen kiitos tuntuu hyvältä,
tuntuu siltä, että työnantaja arvostaa työtämme. Työntekijät sitoutuvat työhönsä ja tekevät tulosta,
kun saavat arvostusta osakseen, Päivi Tuovinen ja Kaija Viinikka pohtivat.
Marja Salminen och Eija Peltola skålade
med arbetsavtalsbyråns Pasi Kuhalampi.
Härligt, det var länge sedan man fick höra på Gubbrockarna! Ett sådant här tack känns bra, det
känns som att arbetsgivaren värdesätter vårt arbete. Arbetstagarna förbinder sig till sitt arbete och
gör resultat då de får uppskattning, funderar Päivi Tuovinen och Kaija Viinikka.
Tuntuu tosi hyvältä, että työnantaja kiittää tällä tavalla. Viikonloppu alkaa mukavissa tunnelmissa hyvää musiikkia kuunnellen,
Raija Puska, Helen Paajanen ja Ulla Kuoppala sanoivat.
Teijo Hasunen, Timo Rantala, Hannu Pihlajamäki, Kaj Fors ja Janne Varala odottivat
iloisin mielin konsertin alkua. Miesten mukaan tuloksellisuusrahan eteen on tehty kovasti
töitä, mutta nyt on mukava juhlia työkavereiden kanssa.
Det känns verkligen bra att arbetsgivaren tackar på det här sättet.
Veckoslutet börjar i hög stämning med bra musik, sade Raija Puska,
Helen Paajanen och Ulla Kuoppala.
Teijo Hasunen, Timo Rantala, Hannu Pihlajamäki, Kaj Fors och Janne Varala väntade glada
på att konserten skulle börja. Männen tycker att man har arbetat hårt för att få resultatfinansiering, och nu är det trevligt att fira tillsammans med arbetskamraterna.
Vaasan ammattiopisto
18
Vuosikirja 2011-2012
VAO:lla rokkasi
VAO palkitsi tuloksentekijöitä kutsumalla henkilökunnan
legendaarisen vaasalaisbändi Gubbrockareiden konserttiin
Vaasan kaupunginteatteriin perjantaina 16. maaliskuuta.
Ennen näytöstä oli hetki aikaa juhlia tulosta yhdessä työkavereiden kanssa ja kilistellä maljoja.
Rehtori Åsa Stenbackan mukaan tuloksellisuusrahaa ei
ole helppo saada. Se, että VAO sai rahaa jo toista kertaa, on
osoitus ja tunnustus hyvin tehdystä työstä.
Vid VYI rockade det
VYI belönade sina ”resultatmakare” genom att inbjuda
personalen till det legendariska vasabandets, Gubbrockarnas konsert vid Vaasan kaupunginteatteri fredag 16
mars.
Före föreställningen hade man litet tid att tillsamman
med arbetskamraterna fira resultatet och skåla.
Enligt rektor Åsa Stenbacka är resultatfinansiering inte
lätt att få. Det att VYI fick pengar redan för andra gången,
är bevis och erkännande för ett väl utfört arbete.
Lähes 900 000 euroa
hyvistä tuloksista
Närmare 900 000 euro
för goda resultat
Vaasan kaupungin ammatillinen koulutus sai 885 857 euroa tulosrahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuodelle 2012. Vaasa
sai tulosrahoitusta nyt toista kertaa. Vuodelle 2012 saatu summa
on kuitenkin yli 70 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 summa.
Yrkesutbildningen vid Vasa stad fick 885 857 euro i resultatfinansiering för år 2012 av undervisnings- och kulturministeriet. Vasa
fick resultatfinansiering nu för andra gången. Summan år 2012 är
ändå över 70 procent högre än summan var år 2011.
Tulosrahoitus perustuu ammatillisen koulutuksen toiminnan tuloksiin. Tuloksia arvioidaan toiminnan vaikuttavuudella. Tärkeimpänä kriteerinä pidetään sitä, miten opiskelijat työllistyvät ja
siirtyvät jatko-opintoihin. Arviointikohteena ovat myös opetushenkilöstön pätevyys ja henkilöstön kehittämiseen suunnattujen
resurssien määrä.
Resultatfinansiering grundar sig på verksamhetens resultat i den
yrkesinriktade utbildningen. Resultaten bedöms utgående från
verksamhetens effektivitet. Man anser det viktigaste kriteriet
vara hur studerande sysselsätts och övergår till fortsatta studier.
Föremål för bedömning är också undervisningspersonalens
kompetens och mängden resurser som riktar sig till personalutvecklingen.
Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti Vaasan
ammattiopistossa tehdyt toimenpiteet ryhmänohjauksen ja
opiskelijahuollon kehittämiseksi.
Vasa yrkesinstitut
Speciellt åtgärderna för att utveckla grupphandledningen och
studerandevården har påverkat utvecklingen i en positiv riktning.
19
Årsbok 2011-2012
youtube.com/VaasaVocationalEdu
Vaasan ammattiopiston videoleikkeet
YouTubessa syntyivät Jussi Itämäen ja Essi
Kunnaspuron yhteistyönä.
Vasa yrkesinstituts videoklipp på YouTube
uppstår som resultat av ett samarbete mellan
Jussi Itämäki Essi Kunnaspuro
VAO on YouTubessa
Opettaja Jussi Itämäki ja media-assistentiksi toukokuussa valmistuva Essi Kunnaspuro ovat tehneet YouTubeen 29 videota.
Noin minuutin mittaiset videot esittelevät
Vaasan ammattiopistossa opiskeltavia
tutkintoja.
— Meillä oli sellainen työnjako, että
minä tein käsikirjoitukset ja kuvasin, ja Essi
teki kysymykset ja hoiti haastattelut, Jussi
Itämäki kertoo.
Opettajista ja opinto-ohjaajista oli paljon
apua, kun kaksikko etsi haastateltavia. Vai-
keinta Essi Kunnaspuron mukaan oli keksiä
kysymyksiä, joilla saisi lyhyessä ajassa esiin
olennaisen jokaisesta ammatista.
— Aluksi jännitin aika paljon, mutta ote
tuli rennommaksi työn edetessä. Kokemus
oli tosi kiva, ja mietinkin nyt jatkavani opintoja media-alalla, Kunnaspuro kertoo.
Minuutin mittaisen videon tekemiseen menee tekijöiden mukaan aikaa 12 – 20 tuntia.
Kuvauksen lisäksi aikaa vievät suunnittelu,
kuvausjärjestelyt, kuvauspaikkojen valinta,
editointi ja muut jälkityöt.
Itämäki ja Kunnaspuro jatkavat vielä
lokakuussa alkanutta projektia tekemällä
Vaasan ammattiopiston toimintaa ja tiloja
esitteleviä videoita.
— Hienoa, että Vaasan ammattiopisto
on kiinni nykyajassa ja on lähtenyt tekemään tällaista projektia. Liikkuvan kuvan
merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Vielä
tällä hetkellä kouluista on internetissä
hyvin vähän videomateriaalia, Jussi Itämäki
sanoo.
VYI är i YouTube
Lärare Jussi Itämäki och Essi Kunnaspuro, som avlägger medieassistentexamen i maj, har gjort 29 videoinspelningar i YouTube.
Videoupptagningarna på ca en minut presenterar de examina som
man kan studera till vid Vasa yrkesinstitut.
—Arbetsfördelningen var sådan att jag skrev manuskripten
och filmade, och Essi gjorde frågorna och skötte intervjuerna,
berättar Jussi Itämäki.
het och jag funderar nu på att fortsätta studera inom mediebranschen, berättar Kunnaspuro.
Det tar enligt upphovsmännen 12-20 timmar att göra en videoinspelning som räcker i en minut. Förutom filminspelningen gick
tiden åt planering, inspelningsarrangemang, val av inspelningsställen, editering och andra efterarbeten.
Itämäki och Kunnaspuro fortsätter ännu i oktober med ett påbörjat projekt som omfattar en inspelning av verksamheten och
utrymmena vid Vasa yrkesinstitut.
—Det är fint att Vasa yrkesinstitut lever i nutiden och har
startat ett sådant här projekt. Betydelsen av rörliga bilder ökar i
framtiden. För närvarande finns det väldigt litet videomaterial om
skolor på internet, säger Jussi Itämäki.
Lärarna och studiehandledarna var till stor hjälp då paret sökte intervjuobjekt . Det svåraste enligt Essi Kunnaspuro, var att komma
på frågor med vilka man på kort tid skulle få fram det väsentliga i
varje yrke
—Först var jag ganska spänd, men slappnade av alltmer
allteftersom arbetet fortskred. Det var en väldigt trevlig erfaren-
Vaasan ammattiopisto
20
Vuosikirja 2011-2012
Kari Kaustinen ja Markus Aho tarkastavat äänestämään tulleen
Lassi Koiviston äänioikeuden Sepänkyläntien äänestyspisteessä.
Kari Kaustinen och Markus Aho kontrollerar Lassi Koivistos rösträtt vid
röstningsstället på Smedsbyvägen.
VAO:n opiskelijat valitsivat Suomelle presidenttiä
Vaasan ammattiopiston opiskelijoista 615 sai äänestää varjovaaleissa ja heistä 308 kävi äänestämässä. Äänestysprosentti oli siten
50.
Vaasan ammattiopistossa järjestettiin torstaina 12.1.2012 Pressanuorisovaalit, joissa saivat äänestää ne, jotka olivat liian nuoria äänestämään varsinaisessa presidentinvaalissa. Varjovaalit toteutettiin oikealla ehdokasasettelulla ja mahdollisimman aidon oloisesti
vaalivirkailijoineen. Tavoitteena oli kerätä valtakunnallisesti tietoa
siitä, millaisen presidentin nuoret Suomelle valitsisivat.
Allianssi ry:n organisoiman valtakunnallisen Pressa-vaalin toisella
kierroksella olivat vastakkain Sauli Niinistö ja Timo Soini. Niinistö
sai 76,5 % äänistä ja tuli valituksi presidentiksi myös nuorten
äänillä.
Vaalisalaisuus ei ole nuorille niin tarkka asia kuin monille vanhemmille ihmisille. Aika moni äänestämässä käyneistä oli halukas
kertomaan, minkä ehdokkaan numero äänestyslippuun päätyi.
Sepänkyläntiellä äänestänyt Toni Latvakangas ja Ruutikellarintiellä äänioikeuttaan käyttäneet Riia Harju ja Laura Hahto kannattivat
Timo Soinia.
— Se on suomalainen mies, joka ajaa kaikkien etua, Latvakangas perusteli.
Studerande vid VYI valde president åt Finland
Torsdag 12.1.2012 arrangerades ungdomsval
vid Vasa yrkesinstitut, i vilket de som var
för unga för att rösta i det egentliga presidentvalet fick rösta. Skuggvalet genomfördes med en riktig kandidatkonstellation
med sina valfunktionärer, som kändes så
autentisk som möjligt. Målet var att riksomfattande samla information om hurudan
president de unga skulle väja åt Finland.
Valhemligheten är inte så viktig för de
unga som för mången äldre person. Rätt så
många av de som röstade var villiga att berätta vilket kandidatnummer som hamnade
på röstningssedeln. Toni Latvakangas, som
hade röstat på Smedsbyvägen och Riia
Harju och Laura Hahto, som hade utnyttjat
sin rösträtt på Krutkällarvägen, stödde
Timo Soini.
—Han är en finländsk karl som bevakar
allas intressen, motiverade Latvakangas.
Vid Vasa yrkesinstitut fick 615 rösta i
skuggvalen och av dem röstade 308. Valdeltagandet uppgick således till 50 %.
I den, av Allianssi rf:s riksomfattande arrangerade, andra omgången i pressavalet
möttes Sauli Niinistö och Timo Soini. Niinistö fick 76,5 % av rösterna och blev också
vald till president bland ungdomarna.
Opiskelijat kävivät äänestämässä luokittain viiden minuutin
välein. Ruutikellarintiellä vaalitoimitusta valvoivat Anttoni
Vielmaa, Vesa-Matti Rantanen ja Daniel Liljekvist.
De studerande röstade klassvis med fem minuters mellanrum.
På Krutkällarvägen övervakades valförrättningen av Anttoni
Vielmaa, Vesa-Matti Rantanen och Daniel Liljekvist.
Vasa yrkesinstitut
21
Årsbok 2011-2012
Talonrakentajiksi valmistuvat Janne Sjöberg ja Samuli Teppo kunnostivat veteraanien
Kiltatalon sauna- ja pesutilat opintoihin kuuluvana näyttötyönä.
Janne Sjöberg lyö paneelia seinään Kiltatalon löylyhuoneessa.
Janne Sjöberg och Samuli Teppo som avlägger examen inom husbyggnadsbranschen, renoverade bastu- och tvättutrymmena i Kiltahuset i form av ett yrkesprov som ingår i studierna.
Janne Sjöberg spikar panel i Kiltahusets basturum.
VAO:n nuoret veteraanien asialla
Vaasan ammattiopiston talonrakentajaopiskelijat Samuli Teppo ja Janne Sjöberg
kunnostivat keväällä 2012 veteraanien
Kiltataloa Vaasan Gerbyssä. Talonrakentajiksi keväällä valmistuvat Teppo ja Sjöberg
uudistivat Kiltatalon rapistumaan päässeet
saunatilat kokonaan. Työ oli nuorille opintoihin kuuluvaa harjoittelua sekä korjausrakentamisen näyttötyö.
— Tosi mukavaa päästä tekemään
sisätöitä ja korjaamaan vanhaa, Teppo
sanoi ja kertoi pari kuukautta kestävään
urakkaan kuuluvan muun muassa laatoitusta, koolausta, vesieristämistä ja saunan
lauteiden rakentamista. Pojat korjasivat
myös viemärikaivojen ympäriltä löytyneen
vesivahingon.
Kiltatalon historia on tullut Tepolle ja
Sjöbergille tutuksi urakan edistyessä – siitä
on pitänyt huolta Kiltatalon isäntä Seppo
Kauppinen. Nuoret ovat kuulleet, kuinka
veteraanit siirsivät Vaasan Ampujien entisen hirsirunkoisen paviljongin Paukkulan
ampumaradalta Purolasta Solasaarentielle
1989. Talo valmistui toukokuussa 1991 veteraanien talkootyönä ja lahjoitusvaroin.
Kiltatalon remonttia esiteltiin maaliskuussa
medialle, kun urakka oli suunnilleen puolivälissä. Tilaisuuteen osallistui myös Kiltataloa
reilut 20 vuotta sitten rakentamassa ollut
veteraani Niilo Rinne. Hän vastasi talon
sähkötöistä.
Samaa konseptia noudatettiin nytkin,
paitsi että työn tekijät saatiin Vaasan
ammattiopistosta. Osastonjohtaja Seppo
Uusitalo kertoo, että Tepon ja Sjöbergin
lisäksi veteraaneja on ollut auttamassa
joukko muitakin ammattiopiston opiskelijoita. Kiinteistönhoidon opiskelijat ovat
purkaneet vanhoja rakenteita ja niittäneet
pihasta heinää.
— Tämä on mukava rakennusprojekti, ja
tuntuu hienolta, että pääsemme tekemään
jotakin hyvää veteraanien hyväksi, Janne
Sjöberg sanoi.
Kapteeniluutnantti Markku Lehtimäki
Länsi-Suomen sotilasläänin Pohjanmaan
aluetoimistosta oli tyytyväinen, kun veteraanien tekemä työ pääsi nuorten ansiosta
jälleen sille kuuluvaan arvoon. Lehtimäki
keräsi remontin materiaalit vaasalaisista
rautakaupoista ja muista liikkeistä lahjoituksina.
— Yhdessäkään paikassa ei kieltäydytty, Lehtimäki kertoi ja kiittäessään lahjoittajia ja Vaasan ammattiopistoa.
Vaasan ammattiopisto
22
Vuosikirja 2011-2012
90 vuotta täyttävä Niilo Rinne vastasi parikymmentä
vuotta sitten tehdyssä remontissa Kiltatalon sähköistyksistä.
Kiltatalon remonttia esiteltiin medialle maaliskuussa.
Niilo Rinne som fyller 90 år, ansvarade för Kiltahusets elektrifiering i den för ett tjugotal år sedan utförda renoveringen.
Renoveringen av Kiltahuset presenterades för medierna i mars.
Ungdomar vid VYI tog sig an veteraner
Samuli Teppo och Janne Sjöberg från Vasa yrkesinstituts
husbyggnadslinje, satte under våren 2012 veteranernas Kiltahus i
Gerby i Vasa i skick. Teppo och Sjöberg, som avlägger sin examen
inom husbyggnadsbranschen, renoverade Kiltahusets bastuavdelning, som helt och hållet hade fått förfalla. Arbetet hörde till den
praktiska delen av studierna och var ett yrkesprov i reparationsarbete.
—Riktigt bra att få arbeta inomhus och reparera gammalt,
sade Teppo och berättade att till arbetet som tagit ett par månader, hade bland annat hört plattsättning, skålning, fuktisolering
och byggande av bastulavar. Pojkarna reparerade också en vattenskada som hittats runt avloppsbrunnarna.
Också nu följde man samma koncept, förutom att arbetstagarna
kom från Vasa yrkesinstitut. Avdelningschef Seppo Uusitalo
berättar att, förutom Teppo och Sjöberg, har veteraner och en del
andra studerande från Vasa yrkesinstitut varit med och hjälpt till.
Studerande inom fastighetsskötsel har rivit gamla konstruktioner
och slagit hö på gården.
— Det här är ett trevligt byggnadsprojekt och det känns bra
att få göra något gott för veteranerna, sade Janne Sjöberg.
Renoveringen av Kiltahuset presenterades för medierna i mars,
då ungefär hälften av arbetet var gjort. I evenemanget deltog
också veteranen Niilo Rinne, som varit med och byggt för över
tjugo år sedan. Han ansvarade för elektrifieringen av huset.
Kiltahusets historia har blivit bekant för Teppo och Sjöberg allt
eftersom arbetet framskridit – det har Kiltahusets värd Seppo
Kauppinen sett till. Ungdomarna har fått veta hur veteranerna
år 1989 flyttade stockstommen av Vasa skyttegilles tidigare
paviljong från Paukkula skjutbana i Bobäck till Passkärsvägen.
Huset färdigställdes i maj 1991 med veteranernas talkoarbeten
och donationsmedel.
Vasa yrkesinstitut
Kaptenlöjtnant Markku Lehtimäki, från västra Finlands soldatlän,
Österbottens regionkontor, är nöjd över att veteranernas arbete
tack vare ungdomarna på nytt har fått komma till heders som
sig bör. Lehtimäki samlade material till renoveringen i form av
donationer från järnhandlar i Vasa och andra affärer.
— Vi blev inte nekade på något ställe, berättade Lehtimäki då
han tackade donatorerna och Vasa yrkesinstitut.
23
Årsbok 2011-2012
Tarjoilijaopiskelija Joel Myntti otti vastaan Marjo ja Petteri Mäkisen viinitilauksen.
Servitörstuderande Joel Myntti tog emot Marjo och Petteri Mäkinens vinbeställning.
Viini-ilta Silveriassa
Vaasan ammattiopiston opiskelijat ja opettajat järjestivät marraskuussa ravintola Silveriassa Viini-illan. Kokkiopiskelijat olivat
suunnitelleet ja toteuttaneet opettaja Anne Hongan johdolla runsaan
ja useita vaihtoehtoja sisältävän menun.
Illan tarjoiluista vastasivat tarjoilijaopiskelijat opettajansa Andreas Sandénin johdolla.
— Jännittää, tunnusti mustasaarelainen Joel Myntti viini-illan
alussa.
Alkuruoaksi oli maa-artisokkakeittoa ja kampasimpukkaa. Liharuokavaihtoehtona oli pitkään kypsytettyä, paahdettua porsaan
kylkeä sienikaalikääryleiden, juurespyreen ja punaviinikastikkeen
kera. Kalan ystäville tarjottiin paistettua taimenta ja fenkoli-perunapaistosta metsäsienikastikkeessa. Kasvisruokailijat nauttivat
parmesaanilastuin koristeltua maa-artisokkakeittoa ja paistettuja
munakoisopihvejä metsäsienikastikkeessa. Jälkiruoaksi herkuteltiin omenacrumblea, puolukkapannacottaa tai uuniomenavaahtoa.
Opiskelijat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin. Myntti
kertoo, että he ovat haistelleet ja maistelleet oppitunneilla noin
50 erilaista viiniä ja opetelleet erottamaan eri rypäleiden makuvivahteita toisistaan. Opiskelijat osasivat kertoa viini-illan vieraille
myös, millä seuduilla illan viinien rypäleet ovat kypsyneet.
— Viinien opiskelu on mielenkiintoista ja on hienoa, kun pääsemme täällä viini-illassa soveltamaan tietojamme käytäntöön,
Myntti sanoi.
Menuun sopivat viinit oli valinnut Antti Hämäläinen Tampereen
Viinitukusta. Hän oli myös paikalla esittelemässä ja maistattamassa viinejä.
— Koska porsaanliha on vaaleaa eikä kovin voimakkaan
makuista, ei viinikään saa olla liian voimakasta eikä liian tanniinista.
Sopivia makuja löytyy esimerkiksi chileläisistä ja espanjalaisista
viineistä, Hämäläinen kertoi.
Vaasan ammattiopisto
Silverian ensimmäiseen viini-iltaan kutsuttiin lähinnä Vaasan kaupungin henkilökuntaa sähköpostitse. Viini-illasta kerrottiin myös
Facebookissa.
— Tarkoituksemme on järjestää Silveriassa säännöllisesti vastaavanlaisia ruoka- ja viinitilaisuuksia pari kertaa vuodessa, toinen
syksyllä ja toinen keväällä, opettaja Asko Valtti kertoi.
24
Vuosikirja 2011-2012
Vinkväll vid Silveria
För kvällens servering svarade servitörstuderandena under ledning
av sin lärare Andreas Sandén.
— Jag är spänd medgav Joel Myntti från Korsholm i början av
vinkvällen.
Studerande och lärare vid Vasa yrkesinstitut arrangerade i november en vinkväll vid restaurang Silveria. Kockstuderande hade under
ledning av lärare Anne Honka planerat och genomfört en diger
meny bestående av många alternativ.
De studerande hade förberett sig bra inför uppgiften. Myntti berättar att de hade doftat och smakat på ca 50 olika viner och lärt sig
att skilja på druvornas olika smaknyanser. De studerande kunde
också berätta för gästerna, i vilka trakter druvorna i kvällens viner
hade mognat.
—Att studera viner är intressant, och fint att under den här
vinkvällen får omsätta vår kunskap i praktiken, sade Myntti.
Förrätten var en jordärtskocksoppa med kammusslor. Köttalternativet var rostad grissida som fått badda länge, kåldolmar med
svamp, rotfruktspuré och rödvinssås. Åt vänner av fisk serverades
stekt öring och fänkåls- potatispudding i skogssvampsås. Vegetarianerna avnjöt jordärtskocksoppa dekorerad med parmesanflarn
och stekta auberginebiffar i skogssvampsås. Som efterrätt smorde
man kråset med äppelcrumble, lingonpannacotta eller ugnsäppelskum.
Till Silverias första vinkväll inbjöds närmast Vasa stads personal
via e-post. också på Facebook berättade man om vinkvällen.
— Vår avsikt är att regelbundet arrangera motsvarande matoch vintillställningar vid Silveria två gånger i året, en på hösten och
den andra på våren, berättade lärare Asko Valtti.
Antti Hämäläinen från partihandeln Tammerfors Vin, hade valt
viner lämpliga till menyn. Han var också på plats för att presentera
och ge smakprov på viner.
— Eftersom griskött är ljust och inte har så stark smak, får inte
heller vinet vara för starkt eller bestå av för mycket tannin. Lämpliga smaker har exempelvis chilenska och spanska viner, berättade
Hämäläinen.
Silveria pyörii opiskelijavoimin
Ravintola Silverian toiminta siirtyi 1.9.2011 kokonaan Vaasan
ammattiopistolle.
— Ravintola pyörii kokonaan opiskelijavoimin. Palkattua
henkilökuntaa ei enää ole, Palvelut-yksikön koulutuspäällikkö Terhi
Ontto-Panula kertoo.
Silveria palvelee kaupunkilaisia lounasravintolana, ja auditoriota
vuokrataan kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Ravintolassa järjestetään myös teemaviikkoja.
avulla tarjoamaan entistä varmemmin kokki-, tarjoilija- ja vastaanottovirkailijaopiskelijoille aidon oppimisympäristön.
— Pystymme antamaan heille laadukasta opetusta, OnttoPanula toteaa.
Silveriassa alkoi helmikuussa pitkään suunniteltu remontti.
Ravintolan yhteyteen tulee kahvila, joka muuttuu tarvittaessa
iltatilaisuuksissa baariksi. Remontin yhteydessä vaihtuvat myös
ravintolan tekstiilit ja värimaailma vaihtuu sinisestä punaiseen ja
vihreään.
Ontto-Panulan mukaan Vaasan ammattiopisto pystyy Silverian
Silveria är igång med de studerandes hjälp
Restaurang Silverias verksamhet övergick 1.9.2011 helt till Vasa
yrkesinstitut.
— Restaurangen är helt och hållet igång i kraft av studerande.
Anställd personal finns inte längre, berättar Service enhetens
utbildningschef Terhi Ontto-Panula.
Silveria betjänar stadsbor som lunchrestaurang och auditoriet hyrs
ut för möten och andra tillställningar. Vid restaurangen arrangeras
också temaveckor.
allt säkrare erbjuda kock-, servitör- och receptioniststuderande en
genuin lärmiljö.
—Vi kan ge dem högklassig undervisning, konstaterar OnttoPanula.
I februari startade en sedan länge planerad renovering av Silveria.
I anslutning till restaurangen byggs ett café som vid behov, vid
kvällsevenemang kan ändras till bar. Samtidigt med renoveringen
byts också restaurangens textilier och färgskala ut från blått till
rött och grönt.
Enligt Ontto-Panula kan Vasa yrkesinstitut med hjälp av Silveria
Vasa yrkesinstitut
25
Årsbok 2011-2012
Vaasan ammattiopisto
26
Vuosikirja 2011-2012
Työtahti oli Aleksi Mäkkylän ja Tomi Trofastin mielestä hieman liiankin leppoisa, mutta suomalaiset voisivat heidän mielestään ottaa oppia
intialaisten ihmisten ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta.
Aleksi Mäkkylä och Tomi Trofast tyckte att arbetstakten var lite väl
lättsam, men finländarna kunde ta lärdom av indiernas vänlighet och
hjälpsamhet.
Intia opetti puhumaan englantia
Datanomiopiskelijat Aleksi Mäkkylä ja
Tomi Trofast viettivät syksyllä 2011 neljä
viikkoa Intiassa. He suorittivat opintoihinsa
kuuluvan työssäoppimisjakson Chennain
kaupungissa sijaitsevassa Dr Mehta – sairaalan ICT- ja markkinointitehtävissä. Myös
poikien opettaja Olle Herrgård oli kaksi
viikkoa Intiassa.
Intialaiset olivat Aleksin ja Tomin mielestä
ystävällisiä, ja työntekijöillä oli aikaa ja
halua opastaa Suomesta tulleita harjoittelijoita. Töitä pojat sen sijaan saivat tehdä
mielestään liian vähän: heidän odotettiin
lähinnä seuraavan sivusta, kun paikalliset
käyttivät tietokoneohjelmia. Pojat osallistuivat myös ohjelmien käyttökoulutukseen.
Intialaisten työviikko on normaalisti 6-päi-
väinen, mutta poikien työviikko oli sovittu
viisipäiväiseksi, ja työpäivän pituus oli
kahdeksan tuntia.
Intia oli eksoottinen kokemus kummallekin.
Aleksi astui ensi kertaa elämässään lentokoneeseen, eikä Tomikaan ollut ennen Intiaa
lomaillut Kroatiaa kauempana.
Aleksin mielestä suurin hyöty Intian kokemuksesta oli parantunut englannin kielen
taito.
— Koulu antaa hyvät perusvalmiudet,
mutta Intian kokemus antoi rohkeutta
käyttää kieltä, Aleksi kertoi. Harjoittelujakson loppupuolella poikien ei tarvinnut
enää edes pyytää intialaisia puhumaan
hitaammin.
Kuuma ja kostea ilmasto – lämpötila ei
laskenut kertaakaan 25 asteen alapuolelle
– väsytti, mutta pojat säästyivät kokonaan
Intian matkalaisia usein kiusaavilta vatsavaivoilta.
Tomi nautti siitä, että kerrankin pääsi elämään herroiksi opiskelijabudjetilla.
— En saanut neljän viikon aikana menemään 800 euroa enempää, vaikka shoppailin paljon, Tomi tunnustaa. Matkalaukuissa
pullotti muun muassa kenkiä, vaatteita ja
intialaista teetä.
I Indien lärde man sig tala engelska
gången in i ett flygplan och inte heller Tomi hade varit längre än till
Kroatien före Indien.
Datanomstuderande Aleksi Mäkkylä och Tomi Trofast tillbringade
fyra veckor i Indien hösten 2011. De utförde sin arbetsinlärningsperiod, vid Dr Mehta sjukhuset i staden Chennai med ICT- och
marknadsföringsuppgifter. Också pojkarnas lärare Olle Herrgård
tillbringade två veckor i Indien.
Aleksi tyckte att den största nyttan med resan till Indien var
förbättrade kunskaper i engelska.
— Skolan ger goda grundförutsättningar, men erfarenheterna
i Indien gav mod att använda språket, berättade Aleksi. Mot slutet
av praktikperioden behövde pojkarna inte ens längre be indierna
tala långsammare.
Aleksi och Tomi tyckte att indierna var vänliga och arbetstagarna
hade tid och vilja att introducera praktikanterna från Finland i
arbetet. Däremot tyckte pojkarna att de hade för litet att göra:
de förväntades närmast stå vid sidan och följa med då de lokala
arbetstagarna använde dataprogram. Pojkarna deltog också i
användarskolning av programmen.
Det heta och fuktiga klimatet – temperaturen sjönk inte en enda
gång under 25 grader – tröttade ut, men pojkarna besparades helt
från magsjuka som ofta besvärar resenärerna i Indien.
Tomi njöt av att äntligen en gång få leva på stor fot med en studiebudget.
— Under fyra veckor gick det inte mer än 800 euro fastän
jag shoppade mycket, erkänner Tomi . Ur resväskorna putade bl.a.
skor, kläder och indiskt te ut.
Indiernas arbetsvecka är normalt sex dagar men man hade kommit överens om att pojkarnas skulle vara fem dagar. Arbetsdagen
var åtta timmar.
Indien var en exotisk upplevelse för båda. Aleksi steg för första
Intiassa tuli ikävä ruisleipää ja suomalaista kahvia, kertoivat opettaja Olli
Herrgård ja datanomiopiskelijat Aleksi Mäkkylä (keskellä) ja Tomi Trofast.
I Indien saknade man rågbröd och finskt kaffe berättade lärare Olli Herrgård och
datanomstuderande Aleksi Mäkkylä (i mitten) och Tomi Trofast.
Vasa yrkesinstitut
27
Årsbok 2011-2012
Matkalla Taitajaan
Koneistajiksi tänä keväänä valmistuvilla
Janne Alakoskella ja Matias Linnalla
ei ole ollut tammikuussa pidettyjen
Taitaja-semifinaalien jälkeen vapaa-ajan
ongelmia. Kumpikin osallistui Taitajakarsintoihin ensimmäistä kertaa ja lunasti
kisalipun huhtikuun loppukilpailuun Jyväskylään.
Linna oli semifinaaleissa neljäs, Alakoski
kahdeksas.
— Loppukilpailupaikka oli iloinen
yllätys, sillä arvelin semifinaalien jälkeen,
etten osunut ihan nappiin parin mitan
kanssa, Alakoski sanoo.
Nuoria miehiä valmentaa Taitaja-koitokseen opettaja Veli-Matti Hauta. Kummankin valmentamiseen on ainakin teoriassa
käytettävissä 30 tuntia valmennusaikaa.
Käytännössä aika ei tahdo riittää, sillä kevät on koulussa kiireistä aikaa muutenkin.
— Pojat tekevät päättötyötään ja
kumpikin on kiinni koulun normaalissa
lukujärjestyksessä. Matiaksella on lisäksi
vielä ylioppilaskirjoitukset, Hauta kertoo.
Valmennusaikaa on löydetty yksinkertaisesti jatkamalla työpäivän pituutta.
Kokemus käyttöön
Veli-Matti Hauta on saanut luonnoskuvan
kappaleesta, joka tulee olemaan – suurin
piirtein - Taitaja-kilpailun tehtävä. Kilpailusääntöjen mukaan tuomarit kuitenkin
muuttavat lopullista tehtävää noin 30
prosenttia ennalta ilmoitetusta tehtävästä.
Luonnoskuvassa ei ole mittoja, joten
opettaja joutuu luottamaan omiin
havaintoihinsa ja kokemukseensa nuoria
valmentaessaan.
— Kuvasta näkee sen, että laipat
työstetään jyrsimellä ja aksilat manuaalisorvilla, mutta kuvan perusteella ei saa
mitään käsitystä siitä, mitä on kappaleen
sisällä. On käytettävä mielikuvitusta,
Hauta sanoo.
Vaasan ammattiopisto
28
Hauta panee Alakosken ja Linnan harjoittelemaan työmenetelmiä, joista hän
arvioi olevan hyötyä. Aiempien kisojen
perusteella Hauta esimerkiksi tietää,
että nuorten edellytetään osaavan tehdä
manuaalisorvilla sisäpuolisia kierteitä ja
viisteitä.
Kolme vuotta harjoittelua
Linna ja Alakoski eivät anna kilpailun
stressata liikaa. Heidän mielestään paras
tapa valmistautua kilpailuun on tehdä
töitä sorvin ja jyrsimen äärellä.
Huolellisuuteen ja tarkkuuteen on
panostettava, sillä koneistuksen lajissa
mestaruus ratkotaan mittatarkkuudella,
ja erot parhaimman ja huonoimman välillä
mitataan tuhannesosissa.
— Onhan tässä jo valmentauduttu
kolme vuotta. Nyt pitää jo osata jotakin,
Matias Linna tuumaa.
Vuosikirja 2011-2012
Kyrönmaalta kisoihin. Koneistuksen lajissa
kilpailevat Taitaja-finalistit Matias Linna (vas.) ja
Janne Alakoski ovat vähäkyröläisiä. Poikien opettaja
ja valmentaja Veli-Matti Hauta on Isostakyröstä.
Från Kyrolandet till tävlingar. De i grenen maskinbearbetning tävlande Taitaja/Mästare finalisterna
Matias Linna (till vänster) och Janne Alakoski är
från Lillkyro. Pojkarnas lärare och tränare Veli-Matti
Hauta är från Storkyro.
Koneet tutuiksi
Veli-Matti Haudan mielestä kaikkein
tärkeintä on, että pojat tuntevat
koneet, joita he tulevat kilpailussa
käyttämään. Hauta onkin tyytyväinen,
kun molemmat pääsivät harjoittelemaan vöyriläiseen Oy Scansolo Ab
-yritykseen, jossa käytetään samanlaisia koneita.
— Toimitusjohtaja Ari-Pekka
Bergendahlille iso kiitos yhteistyöstä,
Hauta sanoo.
Huolta Haudalle ja kilpailijoille aiheuttaa Wincam-editori, jolla kilpailijan
on tehtävä ohjelma CNC-työstökeskukselle. Vaasan ammattiopistossa ei
käytetä Wincamiä, joten sen opettelu
aiheuttaa Haudalle, Linnalle ja Alakoskelle ylimääräistä työtä kaiken kiireen
keskellä.
— Se harmittaa aika tavalla, Linna
ja Alakoski sanovat.
Veli-Matti Hauta lähettää oppilaansa
luottavaisin mielin Jyväskylään. Poikien
ammattitaito on kunnossa.
— Molemmilla on osaamista ja
kumpikin tarttuu itsenäisesti työhön
heti, kun saa piirustukset eteensä.
Henkiseen valmentautumiseen Hauta
aikoo vielä panostaa, ja kysellä siihen
neuvoja myös Tea Lehtikevarilta, joka
on valmentanut kauneudenhoidon
WorldSkills-kilpailijoita.
På väg till Taitaja/Mästare tävlingar
Janne Alakoski och Matias Linna, som i
vår avlägger verkstadsmekanikerexamen,
har inte efter Taitaja/Mästare semifinalen haft några fritidsproblem. Båda
deltog för första gången i Taitaja/Mästare kvalificeringen och inlöste sålunda
tävlingsbiljett till finalen i april i Jyväskylä.
Linna kom på fjärde plats i semifinalen,
Alakoski på åttonde.
— Finalplatsen var en glad överraskning eftersom jag efter semifinalen
tänkte att jag inte träffat riktigt rätt med
ett par mått, säger Alakoski.
Lärare Veli-Matti Hauta tränar de unga
männen inför Taitaja/Mästare prövningen. 30 timmar träningstid för var och en
finns åtminstone teoretiskt till förfogande. I praktiken vill tiden inte riktigt räcka
till, eftersom det annars också är bråda
tider i skolan på våren.
— Pojkarna utför sitt lärdomsprov
och båda är bundna av skolans normala
läsordning. Matias deltar dessutom i
studentskrivningarna, berättar Hauta.
Man har helt enkelt fått träningstid
genom att förlänga arbetsdagen.
Erfarenhet i bruk
Veli-Matti Hauta har fått en skiss över
stycket som i stora drag kommer att bli
uppgiften i Taitaja/Mästare tävlingen.
Enligt tävlingsreglerna ändrar ändå
domarna den slutliga uppgiften med ungefär 30 procent av vad som meddelats
i förväg.
I skissen finns inga mått, varför läraren
är tvungen att lita på de egna iakttagelserna och erfarenheterna då han tränar
ungdomarna.
— Från bilden ser man att flänsarna
bearbetas med fräs och axlarna med
manuell svarv, men utgående från bilden
får man ingen uppfattning om vad som
finns inuti stycket. Man måste använda
sin fantasi, säger Hauta.
Hauta har Alakoski och Linna att träna på
de arbetsmetoder som han anser vara
nyttiga. Utgående från tidigare tävlingar
Vasa yrkesinstitut
29
Årsbok 2011-2012
vet Hauta att man förutsätter att ungdomarna t.ex. kan göra innergängor och
fasetter med en manuell svarv.
Tre år av träning
Linna och Alakoski låter inte tävlingen
stressa för mycket. De tycker att bästa
sättet att förbereda sig inför tävlingen är
att arbeta vid svarven och fräsen.
Man måste satsa på noggrannhet och
precision, eftersom mästerskapet i grenen maskinbearbetning avgörs med exakt
längd och skillnaden mellan den bästa och
sämsta mäts i tusendelar.
–Här har man tränat i tre år redan. Nu
måste man kunna något, funderar Matias
Linna.
Bli bekant med maskinerna
Veli-Matti Hauta tycker att de allra
viktigaste är att pojkarna känner till de
maskiner som de kommer att använda
under tävlingen. Hauta är också nöjd med
att båda pojkarna fick komma på praktik
till Vöråföretaget Oy Scansolo Ab, där
man använder likadana maskiner.
— Ett stort tack till VD Ari-Pekka
Bergendahl för samarbetet, säger Hauta.
WinCam-editorn vållar bekymmer för
Hauta och tävlingsdeltagarna, eftersom
man med den måste göra ett program till
CNC-bearbetningscentralen. Vid Vasa yrkesinstitut används inte WinCam, varför
inlärningen av den mitt i all brådska ger
Hauta, Linna och Alakoski extra arbete.
— Det är irriterande, säger Linna och
Alakoski.
Veli-Matti Hauta sänder sina studerande
med tillförsikt till Jyväskylä. Pojkarnas
yrkeskompetens är i sin ordning.
— Båda har kompetens och båda tar
självständigt tag i arbetet omedelbart då
de får ritningarna i sin hand.
Hauta tänker ännu satsa på den psykiska
träningen och också be om råd av Tea
Lehtikevari, som har tränat WorldSkills
tävlande i skönhetsvård.
Fanit kannustivat Taitajat mitalitaistoon
voi olla itse tyytyväinen suoritukseensa. Jos siinä sivussa tulee
muutama mitali, ei se pahitteeksi ole, rehtori lisäsi ja sai kilpailijat
ja valmentajat nauramaan.
Vaasan ammattiopiston 10-henkinen Taitaja-joukkue sai tiistaina 3.
huhtikuuta hyviä neuvoja ja paljon kannustavaa tukea Silveriaan
kokoontuneelta sparrausjoukolta. Valmentajat ja muut ammattiopiston henkilökuntaan kuuluvat kannustajat ilmoittautuivat kilvan
taitajien innokkaiksi faneiksi.
Taitaja-kisojen konkarit, opettajat Heli Saarikoski ja Olli Karppi,
antoivat nuorille hyviä neuvoja kolmen kilpailupäivän ponnistukseen.
— Aina ei onnistu, mutta raskas päivä pitää vain unohtaa ja
lähteä täysillä uuteen, sillä siellä voi menestyä ja onnistua, Saarikoski sanoi.
— Jos lähtee huonon päivän jälkeen ripottelemaan tuhkaa
päälleen, silloin on jo hävinnyt. Kannattaa vain rauhoittua ja keskittyä omaan työhönsä, Karppi lisäsi.
Rehtori Åsa Stenbacka oli tyytyväinen, kun kaksikielisestä
ammattiopistosta on lähdössä Jyväskylän kilpailuun aidosti
kaksikielinen Taitaja-joukkue. Ruotsinkielinen kilpailupari Lotta
Sjöholm ja Jessica Kock kilpailee näytöslajina olevassa Taloushallinnon-lajissa.
Rehtori toivotti koko joukkueelle menestystä.
— Minusta voittaminen ei ole tärkeintä, sillä te kaikki olette
voittajia jo nyt. On tärkeää tehdä parhaansa ja pyrkiä siihen, että
Vaasan ammattiopisto
30
Vuosikirja 2011-2012
Vaasan ammattiopiston Taitaja 2012 –joukkue
Taitaja/Mästare 2012 laget från Vasa yrlesinstitut
∆∆ Antti Karppi, automaatioasennus,
valmentaja Arto Manninen.
∆∆ Atte Koskela ja Mika Kuusisto, mekatroniikka,
valmentaja Olli Karppi.
∆∆ Sami Hakala, asiakaspalvelu ja myynti,
valmentaja Tea Tammenpää.
∆∆ Saana-Tuulia Simonen, hiusmuotoilu,
valmentaja Heli Saarikoski.
∆∆ Saara Kaijanen ja Karla Kosola, lähihoitaja,
valmentajat Tarja Laaja, Tarja Töyli ja Minna Leppäharju.
∆∆ Annami Korkeamäki, tarjoilija,
valmentaja Antero Mattson
∆∆ Janne Alakoski ja Matias Linna, koneistus,
valmentaja Veli-Matti Hauta.
∆∆ Lotta Sjöholm ja Jessica Kock, taloushallinto,
valmentaja Carola Holmlund.
∆∆ Antti Karppi, automationsmontering,
tränare Arto Manninen.
∆∆ Atte Koskela och Mika Kuusisto, mekatronik,
tränare Olli Karppi.
∆∆ Sami Hakala, kundbetjäning och försäljning,
tränare Tea Tammenpää.
∆∆ Saana-Tuulia Simonen, hårfrisering,
tränare Heli Saarikoski.
∆∆ Saara Kaijanen och Karla Kosola, närvårdare,
tränarna Tarja Laaja, Tarja Töyli och Minna Leppäharju.
∆∆ Annami Korkeamäki, servitör,
tränare Antero Mattson
∆∆ Janne Alakoski och Matias Linna, maskinbearbetning,
tränareVeli-Matti Hauta.
∆∆ Lotta Sjöholm och Jessica Kock, ekonomiförvaltning,
tränare Carola Holmlund.
Joukkueen sijoitukset
Lagets placeringar
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
∆∆
Koneistus Matias Linna 2. sija ja Janne Alakoski 6. sija
automaatioasennus Antti Karppi 3. sija
mekatroniikka Atte Koskela ja Mika Kuusisto 4. sija
asiakaspalvelu ja myynti Sami Hakala 8. sija
hiusmuotoilu Sanna-Tuulia Simonen 4. sija
lähihoitaja Saara Kaijanen ja Karla Kosola 8. sija
tarjoilija Annami Korkeamäki 5. sija
taloushallinto (näytöslaji) Lotta Sjöholm ja Jessica
Kock 4. sija.
Maskinbearbetning Matias Linna 2. plats och Janne Alakoski 6.
automationsteknik Antti Karppi 3. plats
mekatronik Atte Koskela och Mika Kuusisto 4.
kundbetjäning och försäljning Sami Hakala 8.
hårfrisering Sanna-Tuulia Simonen 4.
närvårdare Saara Kaijanen och Karla Kosola 8. plats
servitör Annami Korkeamäki 5. plats
ekonomiförvaltnng (uppvisningsgren) Lotta Sjöholm ja Jessica
Kock 4. plats.
Fans sporrade till medaljkamp i Taitaja/Mästare
Taitaja/Mästare laget på 10 personer från
Vasa yrkesinstitut fick torsdag 3 april
goda råd och mycket uppmuntrande stöd
av sparringgruppen som samlats vid
Silveria. Tränarna och andra supportrar
från personalen anmälde sig till mästarnas ivriga fans.
Rektor Åsa Stenbacka var nöjd då från
det tvåspråkiga yrkesinstitutet ett
genuint tvåspråkigt Taitaja/Mästare lag
är på väg till tävlingarna i Jyväskylä. Den
svenskspråkiga tävlingsduon Lotta Sjöholm och Jessica Kock tävlar i demonstra-
tionsgrenen Ekonomiförvaltning.
Rektorn önskade hela laget framgång.
— Jag tycker inte att det viktigaste
är att vinna, eftersom ni alla redan är
vinnare. Det är viktigt att sträva efter att
göra sitt bästa så att man själv kan vara
nöjd med sin prestation. Om det sedan vid
sidan om kommer ett antal medaljer, blir
det inte sämre av det, tillade rektorn och
fick de tävlande och tränarna att skratta.
dagars kraftansträngningen.
— Man lyckas inte alltid, och man
måste bara glömma en tung dag och ta i
med alla krafter följande dag, eftersom
man då kan ha framgång och lyckas, sade
Saarikoski.
— Om man efter en dålig dag klär sig
i säck och aska, är slaget redan förlorat.
Det lönar sig att ta det lugnt och koncentrera sig på det egna arbetet, tillade
Karppi.
Taitaja/Mästare tävlingarnas veteraner
lärarna Heli Saarikoski och Olli Karppi,
gav ungdomarna goda råd inför den tre
Vasa yrkesinstitut
31
Årsbok 2011-2012
Tuomarit Mervi Koivula ja Tea Tammenpää arvioivat parkanolaisen Sari Raiskion suoritusta
myynnin ja asiakaspalvelun Taitaja-semifinaalissa Vaasan Prismassa.
Domarna Mervi Koivula och Tea Tammenpää bedömer Sari Raiskios från Parkano, prestation i
Taitaja/Mästare- semifinalen inom försäljning och kundbetjäning vid Prisma i Vasa.
Ravintolakokkiopiskelijan tehtävänä oli valmistaa alkupalat kirjolohesta ja
pääruoka naudanpaistijauhelihasta ja vuohenjuustosta. Vaasan semifinaalissa kisasi
13 opiskelijaa. Taitavimmin heistä kokkasivat porilainen Sami Mannila ja Johanna
Ruottinen (kuvassa) Savonlinnasta.
Restaurangkockstuderande hade till uppgift att laga entrérätten av regnbågsforell och
huvudrätten av stekmalet nötkött och getost. I semifinalen i Vasa tävlade 13 studerande.
Skickligast av dem var Sami Mannila från Björneborg och Johanna Ruottinen (bilden)
från Nyslott.
Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja-semifinaaleja
Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja 2012
semifinaalikilpailuja. ravintolakokkiopiskelijat
kilpailivat Ruutikellarintiellä ja koneistajat,
sekä talonrakentajat Sampo-kampuksella.
Koneistajien semifinaalin kisajärjestelyistä
Sampo-kampuksen uudessa metallitalossa
vastasi Veli-Matti Hauta. Hän huolehti mm.
siitä, että kilpailijoilla oli asianmukaiset
koneet ja tarvikkeet kilpailutehtävien
tekemiseen.
— Järjestelyt sujuivat hyvin, sillä sain
hyvät ohjeet semifinaalikoordinaattorilta
Jyväskylästä, Hauta kertoi.
Koneistuksen semifinaaleihin osallistui
kaikkiaan 42 kilpailijaa. Vaasan lisäksi
kilpailtiin Espoossa, Turussa, Seinäjoella,
Kemissä, Mikkelissä ja Sastamalassa.
Leivänmyyntiä Prismassa
Myynnin ja asiakaspalvelun semifinaali
järjestettiin tavaratalo Prismassa, jossa
kilpailijoiden tehtävänä oli myydä, maistattaa ja esitellä vähähiilihydraattista leipää.
Tuomarit, Vaasan ammattiopiston lehtori
Tea Tammenpää ja Prisman edustajat Mervi
Koivula ja Susan Lundberg, arvioivat muun
muassa sitä, kuinka hyvin kilpailijat olivat
perehtyneet leivän terveysvaikutuksiin.
Myös siisteyttä ja kielitaitoa testattiin.
Tea Tammenpään mielestä opiskelijan
kannattaa osallistua Taitaja-kilpailujen
karsintoihin jo sen tähden, että kilpailussa
saa henkilökohtaista palautetta myyntityöstään.
— Palaute auttaa kehittämään niitä
kohtia, missä on parannettavaa. Kilpailemalla oppii myös hallitsemaan jännitystä,
Tammenpää sanoo.
teko. Aikaa oli 2,5 tuntia, ja työn vaativuutta
nosti se, että laatoitukseen oli saatava
muotoiltua myös kirjaimet a ja o. Iltapäivällä oli 3,5 tuntia aikaa muurata punatiilinen
kaareva muuri.
— Tehtävät ovat normaaleja perustehtävissä, joissa paremmuus mitataan
yksinkertaisesti tarkkuuden perusteella,
Vaasan ammattiopiston lehtori Teijo Hasunen kertoi.
Hasunen kannustaa nuoria osallistumaan
Taitaja-kilpailujen karsintoihin, sillä jo se,
että pääsee semifinaaliin, on tietynlainen
osoitus ammattitaidosta. Kilpailudiplomi on
kovaa valuuttaa, kun nuori hakee töitä.
VAO:n opiskelijat Alma Omerovic, Åsa
Ahlfors, Sami Hakala, Sofia Laurila, Lotta
Sjöholm ja Laura Koskimäki kilpailivat Tampereella. Heistä jatkoon pääsi Sami Hakala.
Mittatarkkuus ratkaisi muurareillakin
15 talonrakentajaopiskelijaa otti toisistaan
mittaa laastikauhalla 25. tammikuuta.
Ensimmäinen tehtävä oli seinälaatoituksen
Vaasan ammattiopisto
32
Vuosikirja 2011-2012
Muurauksen ja laatoituksen Taitajasemifinaaleihin Vaasassa osallistui 15
kilpailijaa.
Vaasan ammattiopiston Sampo-kampuksen metallitalossa käytiin tammikuussa koneistuksen Taitaja-semifinaalit. Yksi kilpailijoista oli jatkoon päässyt pietarsaarelainen Tommy
Emet. Taustalla kisajärjestelyistä vastannut Veli-Matti Hauta Vaasan ammattiopistosta.
Sami Mannila
I Vasa yrkesinstituts metallhus på Sampo campus hölls Taitaja/Mästare-semifinal i maskinbearbetning i januari. En av de tävlande, Tommy Emet från Jakobstad, gick vidare. I bakgrunden Veli-Matti Hauta från Vasa yrkesinstitut som svarat för tävlingsarrangemangen.
15 tävlande deltog i murning och plattsättning i Taitaja/Mästare-semifinalen
i Vasa.
Vasa yrkesinstitut värd för Taitaja/Mästare-semifinaler
får individuell respons för sitt försäljningsarbete.
— Responsen hjälper en att utveckla sådant som man kan
förbättra. Genom att tävla lär man sig också att behärska spänningen, säger Tammenpää.
Vasa yrkesinstitut var värd för två Taitaja/Mästare-2012 semifinaler vecka 3. Restaurangkockstuderandena tävlade på Krutkällarvägen och verkstadsmekanikerna, samt husbyggarna på Sampo
campus.
VYI:s studerande Alma Omerovic, Åsa Ahlfors, Sami Hakala,
Sofia Laurila, Lotta Sjöholm och Laura Koskimäki tävlade i Tammerfors. Av dem gick Sami Hakala vidare.
Veli-Matti Hauta svarade för tävlingsarrangemangen vid Sampo
campus nya metallhus. Han såg bl.a. till att de tävlande hade lämpliga maskiner och redskap för att utföra tävlingsuppgifterna.
— Arrangemangen gick bra eftersom jag fick bra anvisningar
av koordinatorn för semifinalen från Jyväskylä, berättade Hauta.
Mätprecisionen var avgörande också för murarna
15 studerande inom husbyggnadsbranschen mätte sina krafter
med mursleven den 25 januari. Den första uppgiften var plattsättning. Man hade 2,5 timmar på sig att utföra arbetet och kravet
blev högre p.g.a. att man också måste få bokstäverna a och o
utformade i plattsättningen. På eftermiddagen hade man 3,5 timmar på sig att mura upp en valvbåge av rött tegel.
— Det här är normala basuppgifter med vilka man med hjälp
av precision enkelt mäter vem som är bättre, berättade lektor
Teijo Hasunen från Vasa yrkesinstitut.
I semifinalen för maskinbearbetning deltog inalles 42 tävlande.
Förutom i Vasa, tävlade man också i Esbo, Åbo, Seinäjoki, Kemi,
S:t Michel och Sastamala.
Brödförsäljning vid Prisma
Semifinal i försäljning och kundbetjäning anordnades vid varuhuset Prisma. De tävlandes uppgift där var att sälja, ge smakprov
och presentera bröd med låg kolhydrathalt. Domarna, lektor Tea
Tammenpää från Vasa yrkesinstitut och Prismas representanter
Mervi Koivula och Susan Lundberg, bedömde bland annat hur väl
de tävlande satt sig in i brödets hälsoeffekter. Man testade också
renlighet och språkkunskap.
Hasunen sporrar unga att delta i Taitaja/Mästare- tävlingarnas
kvalificeringar, eftersom bara det att få delta i semifinalen är ett
visst uttryck för yrkeskompetens. Tävlingsdiplomet är hårdvaluta
då den unga söker jobb.
Tea Tammenpää tycker att det är lönt för studerande att delta i
Taitaja/Mästare tävlingarnas kvalificering, också därför att man
Vasa yrkesinstitut
33
Årsbok 2011-2012
Isokyröläiset Janika Vakkila, Vesa Salonen ja Topi Tuominen olivat parhaimpia Taitaja9 Vaasan paikalliskilpailussa.
VAO järjesti paikalliset Taitaja9-kilpailut
Vaasan ammattiopisto isännöi Taitaja9
Vaasan seudun paikalliskisoja perjantaina
16.12.2011. Sampo-kampuksella käytyihin
kilpailuihin osallistui viisi joukkuetta Vaasasta, Vähästäkyröstä ja Isostakyröstä.
Kaksi parasta, tehtävät nopeimmin oikein
suorittaneet Isonkyrön ja Vähänkyrön
joukkueet, pääsivät jatkoon Seinäjoen
aluekilpailuun. Nopeimmin tehtävät
suorittaneessa Isonkyrön joukkueessa
kilpailivat Vesa Salonen, Topi Tuominen ja
Janika Vakkila. Toiseksi tulleen Vähänkyrön
joukkueen muodostivat Katariina Kotanen,
Sami Hasunen ja Valtteri Saukko.
Janika Vakkila, Vesa Salonen och Topi Tuominen från Storkyro var bäst i den lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen i Vasa.
Yhdeksäsluokkalaisten tehtävänä oli
ratkoa kuusi erilaista kädentaitoja vaativaa
tehtävää. Tehtävissä piti muun muassa
leikata kangasta, taitella metallista .
Kolmanneksi sijoittui niin ikään Isonkyrön
joukkue, jossa kilpailivat Jaakko Renko,
Miika Kujala ja Anniina Karhu.
Lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen arrangerades av VYI
I laget från Storkyro som alltså kom på tredje plats, tävlade
Jaakko Renko, Miika Kujala och Anniina Karhu.
Vasa yrkesinstitut var värd för den lokala Taitaja/Mästare9 tävlingen 16.12.2011. Fem lag från Vasa, Lillkyro och Storkyro deltog
i tävlingen som hölls på Sampo campus.
Niondeklassisternas uppgift var att lösa sex olika uppgifter som
krävde händighet. Man måste bl.a. klippa tyg, forma ett flygplan
av metall, byta ut glödlampan i en släpvagn och sätta ihop en pall
enligt instruktion.
De två bästa lagen från Storkyro och Lillkyro, som utfört uppgifterna snabbast och felfritt, gick vidare till regiontävlingen i
Seinäjoki. I laget från Storkyro, som var snabbast, tävlade Vesa
Salonen, Topi Tuominen och Janika Vakkila. I Laget från Lillkyro,
som kom på andra plats, ingick Katariina Kotanen, Sami Hasunen
och Valtteri Saukko.
Vaasan ammattiopisto
34
Vuosikirja 2011-2012
YES aloitti VAO:ssa
Vaasan ammattiopiston tiloissa aloitti lokakuussa toimintansa Pohjanmaan YES, jonka
tehtävä on edistää yrittäjyyskasvatusta.
Suomeksi ja ruotsiksi palveleva YES toimii
linkkinä koulujen ja yrityselämän välillä. Se
tarjoaa opettajille yrityskasvatuksen resursseja ja tukipalveluja.
Käytännön työtä tekee projektipäällikkö
Ritva Södergård.
— Toimialueeni kattaa kaikki kouluasteet ja ulottuu maantieteellisesti Pedersörestä Kristiinankaupunkiin sekä Kyrönmaan
kuntiin, Södergård kertoo.
Södergård on kiertänyt alueen kouluissa
kertomassa yrittäjyyskasvatuksesta ja
pitämässä muun muassa materiaalikoulutuksia opettajille. Södergård auttaa myös
esimerkiksi yritysvierailujen ja muiden
tapahtumien järjestelyissä.
Keväällä Södergård vei – 3 opettajaa myös
VAO:sta – kahdeksi päiväksi Uumajaan
tutustumaan sikäläiseen Nuori yrittäjyys
-toimintaan.
— Merkonomiopiskelijoille on järjestetty Taitaja-kilpailuihin valmentava Minicamp,
ja VAO:n ja Vakk:n opettajille pidettiin
päivän mittainen yhteinen yrittäjyyskasvatuskoulutus Stepit-hankkeeseen liittyen,
Södergård mainitsee lukuvuoden tapahtumia. Helmikuussa VAO:ssa järjestettiin
myös Pohjanmaan NY-aluemessut, joihin
osallistui noin 40 nuorten perustamaa
yritystä.
YES-toiminta on rakennettu EAKR-rahoituksen ja alueellisten yhteistyökumppanien
tuella. Ensimmäinen YES perustettiin
Kokkolaan kymmenen vuotta sitten. Nyt
YES-toimistoja on 19.
YES inledde verksamheten vid VYI
Österbottens Yes-center, vars uppgift är att främja företagsamhetsfostran, inledde sin verksamhet i oktober i Vasa yrkesinstituts
utrymmen. YES, som betjänar både på finska och svenska, fungerar som en länk mellan skolor och företagsliv. Lärarna erbjuds
resurser för företagsamhetsfostran och stödtjänster.
På våren tog Södergård med sig 3 lärare, också från VYI, till Umeå
för att i två dagar bekanta sig med verksamheten Ung företagsamhet där.
— För merkonomstuderande har man arrangerat s.k. Minicamp, som förbereder inför Taitaja/Mästare tävlingarna, och för
VYI:s och Vakk:s lärare hölls en gemensam skolning i företagsamhetsfostran i anslutning till Stepit projektet, som pågick i en
dag, nämner Södergård vara evenemang under läsåret. I februari
arrangerades också Österbottens UF-mässa vid VYI, i vilken ca
40 företag som unga grundat, deltog.
Projektchef Ritva Södergård arbetar med det praktiska.
— Mitt verksamhetsfält täcker alla skolstadier och sträcker
sig geografiskt från Pedersöre till Kristinestad samt till Kyrolandets kommuner, berättar Södergård.
Södergård har varit på regionens skolor och berättat om företagsamhetsfostran och bl.a. hållit materialskolningar för lärare.
Södergård hjälper också till vid arrangerandet av företagsbesök
och andra evenemang.
Vasa yrkesinstitut
YES-verksamheten är uppbyggd med stöd av EAKR-finansiering
och lokala samarbetspartner. Det första YES grundades i Karleby
för tio år sedan. Nu finns 19 YES-kontor.
35
Årsbok 2011-2012
Projektipäällikkö Ritva Södergård auttaa opettajia kehittämään
yrittäjyyskasvatusta.
Projektchef Ritva Södergård
hjälper lärare att utveckla företagsamhetsfostran.
Yrittäjyyskasvatuspäivä alkoi
moottoreiden lämmityksellä juhlasalissa ja päättyi samaan paikkaan
kokoontumisajoihin.
Dagen i entreprenörskap inleddes
med uppvärmning av motorer och
avslutades på samma ställe med
möteskörning.
Opetushenkilöstö yrittäjyyskasvatuksen kiertoajelulla
Stepit-hankkeen projektipäällikkö Helena Vesterlund Vaasan
aikuiskoulutuskeskuksesta kertoo, että päivästä kerätty palaute
oli erinomaista. Opettajat kokivat saaneensa hyvää ja hyödyllistä
tietoa yrittäjyyskasvatuksesta.
— Koulutuspäivästä pidettiin sen toiminnallisuuden vuoksi.
Palautteiden mukaan päivä oli innostava ja perinteitä rikkova,
Vesterlund mainitsee.
Vaasan ammattiopiston henkilöstö aloitti kevätlukukauden yhteisellä
koulutuspäivällä ammattiopiston Hansa-kampuksella 5.1.2012. Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuksen yhteisen STEPIThankkeen toteuttaman päivän teemana oli yrittäjyyskasvatus. Koko
opetushenkilöstö, 158 henkeä, osallistui tapahtumaan.
Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua esimerkiksi VAO:n yrittäjyysväylän koulutukseen, taloudelliseen tiedotustoimistoon,
Pohjanmaan YES-toimistoon tai Vaasan seudun yrityskummeihin.
Undervisningspersonalen på rundtur i entreprenörskap
Personalen vid Vasa yrkesinstitut inledde
vårterminen med en gemensam skolningsdag vid Hansa campus 5.1.2012.
Temat för den, för Vasa yrkesinstitut
och Vasa vuxenutbildningscenter, gemensamma dagen inom STEPIT projektet var
entreprenörskap. I evenemanget deltog
hela undervisningspersonalen d.v.s. 158
personer.
Under dagen kunde man bekanta sig t.ex.
med utbildningen inom VYI:s företagsamhetsstig, den ekonomiska informationsbyrån, Österbottens YES-byrå eller
Företagsmentorerna i vasaregionen.
fått nyttig information om entreprenörskap.
— Skolningsdagen hade varit aktiv,
vilket gillades. Enligt responsen hade
dagen varit inspirerande och traditionsbrytande, nämnde Vesterlund.
Stepit projektets projektchef Helena
Vesterlund från Vasa vuxenutbildningscenter berättar att responsen från dagen
var utmärkt. Lärarna tyckte att de hade
Vaasan ammattiopisto
36
Vuosikirja 2011-2012
Me olemme oppilaskunnan kokousaktiivit – aina paikalla – Vesa-Matti
Rantanen, Kari Kaustinen, Anttoni Vielmaa
ja Markus Aho naureskelevat.
Oppilaskunta ahkerana
Vaasan ammattiopiston oppilaskunta sai
paljon aikaan lukuvuoden aikana.
— Yksi tärkeä ja näkyvä juttu on valmistujaislakki, jotka saatiin jo tälle keväälle,
oppilaskunnan hallituksen sihteeri Anttoni
Vielmaa kertoo. Oppilaskunta helpottaa
tutkintokohtaisten lakkien hankkimista
toimimalla koordinaattorina. Opiskelijat ostavat lakit itse edustajalta, joka tulee joka
vuosi sovittuna päivänä koululle ottamaan
mittoja sekä varauksia vastaan. Lakkien
tilausaika on noin viikko.
Oppilaskunnan hallitus haluaa parantaa
opiskelijoiden viihtyvyyttä muun muassa
uusilla kalusteilla. Kolmihenkinen ryhmä on
kiertänyt tutkimassa, minne esimerkiksi
Sampo-kampuksella kaivattaisiin penkkejä
ja pöytäryhmiä.
Vi är elevkårens mötesaktiva – alltid på
plats – skrattar Vesa-Matti Rantanen, Kari
Kaustinen, Anttoni Vielmaa och Markus Aho.
Myös aloite-/palautepostilaatikoita suunnitellaan, joihin opiskelijat voivat jättää aloitteita ja toivomuksia. Hallitus pyrkii siihen,
että postilaatikot saadaan ensi lukukauden
alkuun mennessä.
oppilaskunta suunnittelee Talent-kykykilpailua, jolle etsitään vetäjää. Hallitukselta
on pyydetty myös ehdotuksia, millaista
vapaa-ajan harrastustoimintaa koulun
tiloissa voitaisiin järjestää iltapäivisin.
Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille Sampo- ja Hansa-kampuksilla pidetyt
suomen- ja ruotsinkieliset infotilaisuudet
nuorison vaikutusmahdollisuuksista keräsivät molemmilla kampuksilla salit täyteen.
Tilaisuuksiin osallistui myös Vaasan kaupungin nuorisoasiainkoordinaattori AnneMari Pipatti, joka kertoi nuorisovaltuuston
toiminnasta.
Oppilaskunnan hallituksen jäsenet: Markus
Aho (puheenjohtaja), Anttoni Vielmaa
(sihteeri), Felicia Ekman (varapuheenjohtaja), Caroline Sparf, Elin Häger, Johanna
Suoste, Kalle Mäenpää, Kari Kaustinen,
Miikka Autio, Sebastian Snellman.
Varajäsenet: Biko Sven Mbare, Daniel
Liljekvist, Janna Pakkanen, Marja Rantanen, Sanna Perälä, VesaMatti Rantanen, Vili Mäkelä.
Joka toinen viikko kokoontuvan oppilaskunnan hallituksen kiireisiin ovat kuuluneet
myös muun muassa presidentinvaalien aikaan järjestetyt nuorisovaalit. Ensi syksyksi
Elevkåren arbetar aktivt
Sampo-campusområdena för första och andra årets studerande
om ungas möjligheter att påverka, samlade fyllda salar vid båda
campusområdena. Vasa stads koordinator för ungdomsärenden
Anne-Mari Pipatti ,deltog också i mötena och berättade om ungdomsfullmäktiges verksamhet.
Elevkåren vid Vasa yrkesinstitut fick mycket till stånd under
läsåret.
— En viktig och synlig sak är examensmössan, som vi fick
redan i vår, berättar elevkårens styrelsesekreterare Anttoni Vielmaa. Elevkåren underlättar anskaffandet av examensspecifika
mössor genom att agera koordinator. De studerande köper mös�sorna själva av en representant som varje år kommer till skolan
på ett bestämt datum för att ta mått och ta emot reserveringar.
Mössornas beställningstid är ca en vecka.
Till styrelsens, som sammanträder varannan vecka, brådskande
uppgifter har bl.a. också hört ungdomsval, som arrangerades vid
tiden för presidentvalet. För nästa höst planerar elevkåren en
Talent-tävling, till vilken en dragare söks. Av styrelsen har också
begärts förslag på hurudan fritidssysselsättning man kunde arrangera på eftermiddagarna i skolans utrymmen.
Elevkårens styrelse vill förbättra trivseln för de studerande med
bl.a. nya möbler. En grupp på tre personer har gått omkring och
undersökt t.ex. var vid Sampo campus det skulle behövas bänkar
och bordsgrupper.
Medlemmar i elevkårens styrelse: Markus Aho (ordförande), Anttoni Vielmaa (sekreterare), Felicia Ekman (viceordförande),
Caroline Sparf, Elin Häger, Johanna Suoste, Kalle Mäenpää, Kari Kaustinen, Miikka Autio, Sebastian Snellman.
Suppleanter: Biko Sven Mbare, Daniel Liljekvist,
Janna Pakkanen, Marja Rantanen, Sanna Perälä, Vesa-Matti Rantanen, Vili Mäkelä.
Också förslags-/feedbackspostlådor planeras, i vilka de studerande kan lämna förslag och önskningar. Styrelsen strävar efter
att få postlådor före höstterminens start.
Finsk- och svenskspråkiga informationsmöten vid Hansa- och
Vasa yrkesinstitut
37
Årsbok 2011-2012
Ammattiopisto kutsui 9-luokkalaisten
vanhemmat Sampo-kampukselle
Vaasan ammattiopiston 9-luokkalaisten
vanhemmille järjestämää vanhempainiltaa
vietettiin 24. tammikuuta Sampo-kampuksen uudessa metallitalossa.
Vaasasta, Mustasaaresta, Laihialta ja Vähästäkyröstä tulleet vanhemmat pääsivät
näkemään, millaisilla koneilla ja laitteilla
ammattiopisto kouluttaa metallialan osaajia seudun yrityksiin.
— Olemme ylpeitä näistä tiloista, joihin
on investoitu toistakymmentä miljoonaa
euroa, vuodenvaihteessa uudessa työssään
aloittanut rehtori Åsa Stenbacka sanoi
tervetulopuheessaan. Stenbacka nosti
metallin rinnalle myös muita aloja, joille
kannattaa kouluttautua.
— Hoiva-ala on yksi niistä aloista, joka
potee tulevaisuudessa työvoimapulaa,
Stenbacka kertoi.
Koulutuspäällikkö ja opinto-ohjaaja Jura
Räsänen muistutti vanhempia siitä, ettei
ammattiopisto sulje nuoren elämässä
mitään ovia, vaan antaa jatko-opintokelpoisuuden ylempiin korkeakoulututkintoihin
siinä kun muutkin oppilaitokset.
— Ammattiopistosta nuori saa joka
tapauksessa elinikäisen oppimisen avaintaidot, jotka eivät vanhene, Räsänen sanoi.
Koneistajan opinnoista kertonut lehtori
Reima Mänty toi esiin metallialan monipuo-
Vaasan ammattiopisto
38
lisuutta: koulutus antaa pätevyyden moniin
erilaisiin töihin.
— Opintojen ohessa nuoret pääsevät
heti ensimmäisestä vuodesta lähtien
työharjoitteluun seudun teollisuusyrityksiin. Sieltä kertyy arvokasta työkokemusta,
Mänty huomautti.
Tilaisuuden juontanut Jukka Nieminen
kehotti vanhempia olemaan aktiivisia ja
kyselemään koulutuksesta ja opintoväylistä ammattiopiston opinto-ohjaajilta. Illan
ohjelmaan kuului myös artesaaniopiskelijoiden perinteinen muotinäytös. Tarjottavaa
vanhemmille olivat valmistaneet ravintolaalan opiskelijat.
Vuosikirja 2011-2012
Åsa Stenbacka
Reima Mänty
Yrkesinstitutet inbjöd föräldrar
till 9-klassister till Sampo-campus
högre högskoleexamina.
— Från yrkesinstitutet får unga i varje fall nyckelkunskaper
för livslångt lärande som inte föråldras, sade Räsänen.
Ett föräldramöte för föräldrar till 9-klassister vid Vasa yrkesinstitut hölls 24 januari vid det nya metallhuset på Sampo-campus.
Föräldrar från Vasa, Korsholm, Laihela och Lillkyro fick tillfälle
att med egna ögon se med hurudana maskiner och anläggningar
yrkesinstitutet utbildar proffs inom metallbranschen till regionens företag.
— Vi är stolta över dessa utrymmen i vilka över tio miljoner
euro har investerats, sade rektor Åsa Stenbacka, som inledde
sitt arbete vid årsskiftet, i sitt välkomsttal. Stenbacka lyfte också
fram andra branscher på samma nivå som metall, som det lönar
sig att utbilda sig i.
— Vårdbranschen är en av de branscher som i framtiden kommer att lida av brist på arbetskraft, berättade Stenbacka.
Lektor Reima Mänty berättade om studier för verkstadsmekaniker och lyfte fram metallbranschens mångsidighet: utbildningen
ger kompetens för många olika slag av arbeten.
— Vid sidan av studierna har de unga redan från första året
möjlighet till arbetspraktik i industriföretag inom regionen. Från
dessa kan man skaffa sig viktig arbetserfarenhet, påpekade
Mänty.
Jukka Nieminen, som agerade programvärd under evenemanget,
uppmanade föräldrarna att vara aktiva och fråga om utbildning
och studiestigar av yrkesinstitutets studiehandledare. Till kvällens program hörde också artesanstuderandenas traditionella
modeuppvisning. Restaurangbranschens studerande hade tillagat
smått och gott till föräldrarna.
Utbildningschef och studiehandledare Jura Räsänen påminde föräldrarna om att yrkesinstitutet inte stänger några dörrar i ungas
liv, utan precis som andra läroanstalter, erbjuder behörighet till
Vasa yrkesinstitut
39
Årsbok 2011-2012
Eläkeläisten joululounas
nautittiin ravintola Silveriassa.
Jullunch för pensionärerna
avnjöts vid restaurang Silveria.
Aina tullaan pöytään, kun kutsutaan
Kolmisenkymmentä Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen eläkeläistä kokoontui 19.12.2011 nauttimaan yhteistä
joululounasta ravintola Silveriaan.
Miesten mielestä eläkeläisten yhteinen joululounas on mukava
jouluun valmistautumistraditio. Heikkilä arvele olleensa mukana
joka vuosi.
— Aina käydään pöytään, kun kutsutaan, Toikkanen lisää.
Ammattiopiston Sepänkyläntien toimipisteen vahtimestarina 35
vuotta häärinyt Erkki Heikkilä vaihtoi ennen lounasta kuulumisia
vanhojen työkavereiden kanssa. Heikkilää vastapäätä oli istahtanut
Timo Toikkanen, joka on opettanut koneistusta sekä ammattiopistossa että aikuiskoulutuskeskuksessa.
Silverian joulupöydässä oli tarjolla perinteisiä joulun herkkuja, kuten sinappisilliä, graavia siikaa, rosollia, joulukinkkua ja savustettua
kalkkunaa, laatikoita, luumuja ja sekahedelmä kiisseliä.
Man sätter sig alltid till bords då man blir bjuden
Ett trettiotal pensionärer från Vasa
yrkesinstitut och Vasa vuxenutbildningscenter samlades 19.12.2011 vid restaurang
Silveria för att avnjuta en gemensam
jullunch.
Erkki Heikkilä som i 35 år varit vaktmästare vid yrkesinstitutets verksamhetspunkt på Smedsbyvägen, hörde sig före
lunchen för, hur det stod till med gamla
arbetskamrater. Mittemot Heikkilä hade
Timo Toikkanen, som har undervisat i
maskinbearbetning både vid yrkesinstitutet och vuxenutbildningscentret, satt
sig ner.
Männen tycker att pensionärernas gemensamma jullunch är en trevlig tradition
i väntan på julen. Heikkilä tror att han har
Vaasan ammattiopisto
40
deltagit varje år.
— Man sätter sig alltid till bords då man
blir bjuden, tillägger Toikkanen.
Silverias julbord bestod av traditionella
juldelikatesser, såsom senapssill, gravad
sik, sillsallad, julskinka och rökt kalkon,
lådor, plommon och fruktsoppa.
Vuosikirja 2011-2012
Datanomiopiskelijat asensivat ohjelmat
lukioiden tietokoneisiin
Asennusurakka tehtiin loka-marraskuussa. Suomenkieliset kolmannen vuoden datanomiopiskelijat asensivat ohjelmia kolmena
tiistaina ja ruotsinkielinen ryhmä perjantaisin. Opiskelijat purkivat
tietokoneet myyntipakkauksistaan, turvamerkitsivät koneet ja
rekisteröivät ne Vaasan kaupungin rekisteriin sekä asensivat
ohjelmistopaketit.
Vaasan ammattiopiston datanomiopiskelijat asensivat syksyllä tietokoneohjelmat Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin käyttöön
ostettuihin uusiin tietokoneisiin.
Vaasan toisen asteen koulutuksen tietohallintopäällikkö Heikki
Saarinen kertoi, että käyttökuntoon asennettavia pötä- ja kannettavia tietokoneita oli yhteensä lähes 300 kappaletta. koneisiin
asennettiin tietohallintoasiantuntija Teemu Ämmälän ja muun
tietohallintotiimin kokoama ohjelmistopaketti, jonka sisältö räätälöitiin koulujen tarpeiden mukaiseksi.
Datanomstuderande installerade programmen
i gymnasiernas datorer
På hösten installerade datanomstuderande
från Vasa yrkesinstitut dataprogram i
de nyinköpta datorerna åt Vaasan lyseon
lukio och Vasa gymnasium.
300 stycken. I datorerna installerades
en programvara, som monterats av ITexpert Teemu Ämmälä tillsammans med
ett IT-team, vars innehåll skräddarsyddes
enligt skolornas behov.
IT-chefen för utbildning på andra stadiet
Heikki Saarinen berättade att bords- och
bärbara datorer som installerades för
att tas i bruk var sammanlagt närmare
Installationsarbetet gjordes i oktobernovember. Finskspråkiga tredje årets datanomstuderande installerade program
Vasa yrkesinstitut
41
under tre tisdagar, den svenskspråkiga
gruppen på fredagarna. De studerande
plockade datorerna ur förpackningarna,
säkerhetsmarkerade datorerna och registrerade dem i Vasa stads register samt
installerade programvaran.
Årsbok 2011-2012
Teemu Ämmälä auttaa,
kun Nico Mäenpäälle tulee
pulmia ohjelmistopakettien
asentamisessa. Taustalla Niko
Maliniemi kokoaa tietokoneiden tyhjät pahvilaatikot
rullakkoon.
Teemu Ämmälä hjälper då
Nico Mäenpää får problem
med installationen av
programvaror. I bakgrunden
plockar Niko Maliniemi
datorernas tomma papplådor
i en rullpall.
Ystävykset tekivät muotinäytöksen opinnäytetyönä
Vaatetusalan artesaaniksi valmistuva Sonja Poola vastasi muotinäytöksen vaatteista, tuleva kosmetologi Jenny Salmi mallien
meikeistä ja Janina Sihtola kampauksista. Tytöt valmistuvat
ammatteihinsa tänä keväänä.
— Tästä me haaveilimme yhdeksännellä. Saimme muotinäytöksessä yhdistettyä kaikkien osaamisen: vaatteet, kampaukset
ja meikit, Jenny Salmi sanoo.
Ystävykset Sonja Poola, Jenny Salmi ja Janina Sihtola päättivät
jo peruskoulun yhdeksännellä luokalla, että jos jokainen tytöistä
pääsee opiskelemaan unelma-ammattiinsa, he tekevät ammattiopiston lopputyön yhdessä.
Tyttöjen haave ja suunnitelma toteutui maanantaina 2. huhtikuuta,
kun Sampo-kampuksen liikuntasalin lavalle asteli vauhdikkaan
musiikin tahdissa vuoronperään kymmenen mallia. Noin 20
minuutin pituisia muotinäytöksiä oli kaksi, toinen kello 15 ja toinen
klo 19.
Koska Jenny oli valinnut opinnäytetyönsä kirjallisen osuuden
aiheeksi meikin historian, muotinäytöksessäkin katsottiin muodin
historiaan. Aikaväliltä 1910–2000 nähtiin jokaiselle vuosikymme-
Vaasan ammattiopistossa tehtiin nyt ensimmäistä kertaa eri koulutusalojen ylittävää yhteistyötä opinnäytetöissä.
Jenny Salmi vastasi muotinäytöksen mallien meikeistä, Janina Sihtola hiuksista ja Sonja Poola vaatteista.
Vid Vasa yrkesinstitut samarbetade man för första gången över utbildningsbranschernas gränser. Jenny Salmi svarade
för modellernas makeup, Janina Sihtola för håret och Sonja Poola för kläderna.
Vaasan ammattiopisto
42
Vuosikirja 2011-2012
nelle ominaisia vaatekertoja. Ensimmäisellä kierroksella esiteltiin arkisempia asuja,
toisella juhlavaatteita.
— Viimeistä asua ompelin vielä puoli
tuntia ennen ensimmäisen muotinäytöksen
alkua, Sonja Poola kertoo.
Tytöt olivat suunnitelleet yhdessä myös
muotinäytöksen koreografiat, valaistuksen
ja valinneet musiikin. Suuri osa opinnäytetyöstä tehtiin normaalin koulutyön lisäksi.
Esimerkiksi Sonja Poolalla kului kymmenen
asun suunnitteluun ja ompeluun noin 200
tuntia.
Muotinäytöksen tekeminen oli tytöistä
hauskaa, mutta raskasta. Opiskelukavereiden palaute ensimmäisestä muotinäytöksestä tuntui hyvältä: yleisö piti näkemästään.
— Se tuntui palkitsevalta, kun saimme
mallit lavalle ja kaikki meni hyvin!
Väninnorna gjorde modeuppvisning
till examensarbete
Eftersom Jenny hade valt sminkets
historia som ämne för examensarbetets skriftliga del, såg
man på modeuppvisningen
också in i modets historia.
Från tidsperioderna 1910–2000
uppvisades karaktäristiska kläder från
varje årtionde. Första varvet uppvisades
vardagligare plagg, det andra festkläder.
Väninnorna Sonja Poola, Jenny Salmi
och Janina Sihtola beslöt redan på nionde
klassen i grundskolan att om alla flickorna får studera till sitt drömyrke, gör
de examensarbetet vid yrkesinstitutet
tillsammans .
Flickornas dröm och plan förverkligades
måndag 2 april då tio modeller i tur och
ordning steg upp på gymnastiksalens
scen vid Sampo campus till takterna av
fartfylld musik. Två modeuppvisningar
på ca 20 minuter genomfördes, den ena
klockan 15 och den andra klockan 19.
Flickorna hade också planerat modeuppvisningens koreografi, belysning och valt
musiken. En stor del av examensarbetet
utfördes vid sidan av det normala skolarbetet. T.ex. för Sonja Poola gick det ca
200 timmar i planering och sömnadsarbete.
—Den sista dräkten sydde jag ännu
en halv timme innan den första modeuppvisningen, berättar Sonja Poola.
Sonja Poola, som blir färdig artesan
inom konfektionsbranschen, svarade
för modeuppvisningens kläder, blivande
kosmetolog Jenny Salmi för modellernas
make- up och Janina Sihtola för frisyrerna. Flickorna avlägger sina yrkesexamina
i vår.
— Det här drömde vi om på nian. Vi
kunde förena allas kunskap i modeuppvisningen: kläder, frisyrer och makeup
säger Jenny Salmi.
Vasa yrkesinstitut
Flickorna tyckte att det var roligt, men
tungt att genomföra en modeuppvisning.
Responsen från studiekamraterna på
den första modeuppvisningen kändes
bra: publiken gillade det de såg.
— Det kändes inspirerande då vi fick
modellerna på scen och allt gick bra!
43
Årsbok 2011-2012
Muotinäytöksissä esiteltiin arki- ja juhlavaatteita
1910-luvulta nykypäivään.
På modeuppvisningarna
presenterades vardags- och
festkläder från 1910-talet
till idag.
Kansainvälisyysväylän
opiskelijat myivät joulukuussa
lahjoituksina saatuja koruja,
käsilaukkuja ja pelejä kahdella
kirpputorilla Rewell Centerissä
ja Vaasan ammattiopiston
pääaulassa.
Studerande från den internationella stigen sålde, på två
lopptorg vid Rewell Center och
Vasa yrkesinstituts huvudaula, i december de smycken,
handväskor och spel som de fått
i donation.
Opiskelijat keräsivät rahaa Venäjän lapsille
Vaasan ammattiopiston Hansa-kampuksella järjestetyissä kirpputoritapahtumissa.
Vaasan ammattiopiston kansainvälisyysväylän opiskelijat järjestivät
opettajansa Petra Lindqvistin kanssa joulukuussa hyväntekeväisyyskampanjan, jolla kerättiin rahaa Venäjän vähävaraisille lapsille ja
nuorille.
Hyväntekeväisyystapahtumaa järjestämässä olleet Selvet Llullaku, Suvi Lilja ja Samu Luoma pitivät kurssia erittäin onnistuneena.
Tiimityöskentely loi ryhmähenkeä ja tutustutti eri alojen opiskelijat
toisiinsa.
— Tämä oli paljon parempi opetustapa kuin perinteinen luokkaopetus, levyseppähitsaajaksi opiskeleva Luoma sanoi.
Nuoret keräsivät ensin tavaralahjoituksia. Vastaan otettiin uusia
tai käytettyjä käsilaukkuja, pelejä ja koruja. Opiskelijat päivystivät
kahtena päivänä ammattiopiston Hansa-kampuksella ja yhtenä
päivänä keskustassa Vanhassa Apteekissa. Hyväntekeväisyystempauksesta kerrottiin kaupunkilaisille muun muassa koteihin
jaetuilla ilmoituksilla.
Hyväntekeväisyysprojektiin osallistui 23 opiskelijaa. Myös ruotsinkieliset kansainvälisyysväylän opiskelijat keräsivät Venäjän lapsille
rahaa kevätlukukaudella.
Lahjoitetut käsilaukut, korut ja pelit myytiin Rewell Centerissä ja
Studerande samlade in pengar åt barnen i Ryssland
Studerande från den internationella stigen
vid Vasa yrkesinstitut arrangerade i december, tillsammans med sin lärare Petra
Lindqvist, en välgörenhetskampanj till
förmån för Rysslands mindre bemedlade
barn och unga.
Först samlade ungdomarna in föremål.
Man tog emot nya och använda handväskor, spel och smycken. Studerandena
dejourerade två dagar vid yrkesinstitutets Hansacampus och en dag i centrum,
vid Gamla apoteket. Man informerade om
välgörenhetsjippot för stadsborna bl.a.
genom meddelanden som delats ut till
hemmen.
De donerade handväskorna, smyckena
och spelen såldes på lopptorg vid Rewell
Center och Hansa campus.
Selvet Llullaku, Suvi Lilja och Samu
Luoma, som varit med och arrangerat välgörenhetsjippot, ansåg att kursen hade
Vaasan ammattiopisto
44
varit väldigt lyckad. Teamarbetet skapade
gruppkänsla och studerande från olika
branscher lärde känna varandra.
— Detta var ett mycket bättre undervisningssätt än den traditionella klassundervisningen sade Luoma, som studerar
till plåtslagare - svetsare.
23 studerande deltog i välgörenhetsprojektet. Också de svenskspråkiga studerande på internationella linjen samlade
under vårterminen in pengar åt barnen i
Ryssland.
Vuosikirja 2011-2012
Vilkasta opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa
Vaasan ammattiopisto on osallistunut
lukuvuoden aikana aktiivisesti Nordplus
Junior ja Leonardo da Vinci – opiskelija- ja
asiantuntijavaihtoihin. Marraskuussa kahdeksan opiskelijaa oli Tukholman hotelli- ja
ravintolakoulussa ja huhtikuussa kokki-,
tarjoilija- ja media-alan opiskelijoita vietti
kolme viikkoa Norjassa.
työelämäharjoittelussa ulkomailla. Esimerkiksi tekniikan puolen opettajia työskenteli
Wärtsilän tehtaalla Triestessä.
Nordplus Junior –vaihtoon kuuluu oppilaitoksen arkeen integroitumisen lisäksi
työssäoppimista. Nuoret tekevät vaihdon
aikana myös mm. eurooppalaisen CV:n ja he
saavat vaihdon jälkeen Europassin.
Korpelasta oli hyvin opettavaista ja
hyödyllistä kokea, millaista on, kun ei itse
osaa maan kieltä eikä englannillakaan aina
pärjää. Korpela asui italialaisperheessä,
jossa perheen äiti ei puhunut englantia.
— Osaan nyt asettua paremmin
maahanmuuttajien asemaan ja luultavasti
pystyn myös valmentamaan entistä paremmin ulkomaille lähteviä nuoriamme, Korpela
naurahtaa.
Opettajat työelämäharjoittelussa
11 Vaasan ammattiopiston opettajaa oli
viime keväänä ja syksynä Leonardo da Vinci
–asiantuntijavaihto-ohjelmaan kuuluvassa
Palvelut-yksikön kansainvälisten asioiden
koordinaattori Nina Korpela oli työelämäharjoittelussa viime vuoden keväällä. Hän
työskenteli Roomassa työvoimatoimistossa ja yliopistossa.
Pisa-tutkimus tuo vieraita Vaasaan
Suomen menestyminen Pisa-tutkimuksissa
tuo Vaasan ammattiopistoonkin suomalaisista opetusmenetelmistä kiinnostuneita
opettajia eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi maaliskuun lopussa VAO:ssa vieraili
Leonardo-kumppanuushankkeen tiimoilta
12 matematiikan opettajaa Tanskasta,
Isosta-Britanniasta ja Hollannista.
Vieraat tutustuivat VAO:ssa ammatillisen
matematiikan opetukseen ja suomalaiseen
koulujärjestelmään.
Livligt utbyte av studerande och specialister
engelska heller. Korpela bodde hos en italiensk familj, där modern
inte talade engelska.
— Jag kan nu bättre sätta mig in i invandrarnas ställning och
troligen också bättre än tidigare träna våra ungdomar som reser
utomlands, säger Korpela skrattande.
Vasa yrkesinstitut har aktivt deltagit i Nordplus Junior och
Leonardo da Vinci–studerande- och specialistutbytena. I november
var åtta studerande vid Stockholms hotell- och restaurangskola
och i april tillbringade kock-, servitör- och mediebranschens
studerande tre veckor i Norge.
Pisa-undersökning drar besökare till Vasa
Till Nordplus Junior utbytets vardag hör förutom integrering
också inlärning i arbete. Ungdomarna gör under utbytet bl.a. en
europeisk CV och efter utbytet får de ett Europass.
Finlands framgång i Pisa-undersökningen drar också lärare
från olika delar av världen, vilka är intresserade av finländska
undervisningsmetoder, till Vasa yrkesinstitut. T.ex. i slutet av
mars besökte 12 matematiklärare från Danmark, Storbritannien
och Holland, i anslutning till Leonardo samarbetsprojektet, Vasa
yrkesinstitut.
Lärare på arbetslivspraktik
11 lärare från Vasa yrkesinstitut var förra våren och hösten på
arbetslivspraktik i anslutning till Leonardo da Vinci specialistutbytesprogrammet. T.ex. teknikenhetens lärare arbetade på
Wärtsiläs fabrik i Trieste.
Besökarna vid VYI bekantade sig med undervisningen i yrkesmatematik och det finländska undervisningssystemet.
Nina Korpela, koordinator för internationella ärenden vid Vasa
yrkesinstitut, var på arbetslivspraktik förra våren. Hon arbetade i
Rom på en arbetskraftsbyrå och högskola.
Enligt Korpela var det väldigt lärorikt och nyttigt att känna på hur
det känns att inte kunna landets språk och inte alltid klara sig på
Vasa yrkesinstitut
45
Årsbok 2011-2012
Opiskelijat esittelivät elokuviaan Ritzissä
Vaasan ammattiopiston media-assistenttiopiskelijat tekevät joka vuosi yhteistyössä
MediaCityn kanssa projektin, joka toteutetaan ns. monikameratuotantona. Nuoret
suunnittelevat ja toteuttavat esitykset itse
käsikirjoituksesta ja budjetoinnista lähtien.
Palvelut -koulutusyksikön koulutuspäällikkö Christer Burmanin aloitteesta tänä lukuvuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa
VAO Gaala, jossa nuorten filmatisointeja
esitettiin kutsuvieraille, media-alan opiske-
lijoille sekä median edustajille.
Päivä- ja iltanäytännöt pidettiin perjantaina 9. helmikuuta aidossa ympäristössä,
elokuvateatterina aikoinaan toimineessa
maineikkaassa Ritzissä Kirkkopuistikolla.
— Tilaisuudet olivat erittäin onnistuneita, ja erityisen hienon säväyksen nuoriin
teki, kun heidän töitään esiteltiin Ritzissä,
Burman sanoo.
VAO Gaalasta suunnitellaan jokavuotista
tapahtumaa. Burmanin mielestä on hyvä,
että nuoret saavat palautetta yleisöltä.
Tähän asti opiskelijoiden työt on katsonut
vain opettaja.
— On hyvä, että nuoret saavat enemmän yleisöä. Todennäköisesti se saa heidät
näkemään myös enemmän vaivaa esitysten
kanssa, Burman uskoo.
Taukojen aikana vierailla oli mahdollisuus
tutustua media-alan ruotsinkielisten opiskelijoiden kokoamaan valokuvanäyttelyyn.
VAO:n hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat
huolehtivat tarjoiluista ja turvallisuusalan
opiskelijat vaatesäilytyksestä.
Studerande förevisade sina filmer på Ritz
fick ungdomarna av att deras arbeten förevisades på Ritz, säger
Burman.
Medieassistentstuderande vid Vasa yrkesinstitut har varje år i
samarbete med MediaCity ett projekt som genomförs som en s.k.
multikamera produktion. Ungdomarna planerar och genomför
förevisningarna själva inklusive manus och budgetering.
Man planerar ett årligen återkommande evenemang av VYI Galan.
Burman tycker att det är bra att ungdomarna får respons av publiken. Hittills har de studerandes arbeten endast setts av läraren.
— Det är bra att ungdomarna får större publik. Troligtvis
får det dem att göra sig mera besvär med föreställningen, tror
Burman.
På initiativ av utbildningschef inom service Christer Burman,
arrangerades detta läsår för första gången en VYI Gala, i vilken
ungdomarnas filmatiseringar förevisades åt inbjudna gäster,
studerande inom mediebranschen samt representanter för
medierna.
Under pauserna hade gästerna möjlighet att bekanta sig med en
fotoutställning som mediebranschens svenskspråkiga studerande hade satt ihop. Hotell- och restaurangbranschens studerande
skötte om serveringen och säkerhetsbranschens studerande om
garderoben.
Dags- och kvällsföreställningarna hölls fredag 9 februari i en
genuin miljö, i berömda Ritz på Kyrkoesplanaden, som i tiderna
varit biograf.
— Evenemangen var väldigt lyckade, och speciellt fint intryck
Vaasan ammattiopisto
46
Vuosikirja 2011-2012
Arja Myllykangas PRO Horeca-gaalan loppukilpailussa
— Kilpailuun tuli kaikkiaan 3 260 ehdotusta, joten on upeaa
olla niiden 36 joukossa, jotka pääsivät loppusuoralle. Tämä on
kunnianosoitus työuralle, kiitos ja piste iin päälle, finaalipaikasta ja
diplomista iloinnut Myllykangas sanoi.
Aromi-lehti palkitsi 19. tammikuuta 2012 Helsingin Finlandia-talolla
hotelli-, ravintola- ja catering-alan parhaimmiston.
Vaasan ammattiopisto oli näyttävästi mukana kymmenettä kertaa
järjestetyssä gaalassa, sillä lehtori Arja Myllykangas oli yksi
Opettaja-sarjan kolmesta finalistista.
Arja Myllykangasta ehdottivat PRO Horeca-kilpailuun Etelä-Pohjanmaan keittiömestarit.
Arja Myllykangas med i PRO Horeca galans final
Tidningen Aromi premierade vid Finlandiahuset i Helsingfors 19 januari 2012 eliten
inom hotell-, restaurang- och cateringbranschen.
Vasa yrkesinstitut deltog representativt
i galan som arrangerades för tionde
gången var lektor Arja Myllykangas var
en av tre finalister i Lärarserien.
— Totalt 3 260 förslag skickades till
tävlingen varför det är häftigt att vara en
av 36 som kom till upploppet. Detta är en
hedersbetygelse i arbetskarriären, ett
Vasa yrkesinstitut
47
tack och pricken över i:et, sade Myllykangas som gladde sig över finalplatsen
och diplomet.
Södra Österbottens köksmästare
föreslog Arja Myllykangas att delta i PRO
Horeca tävlingen.
Årsbok 2011-2012
Dan Kaam (oikealla) ja kolme
muuta norjalaista kokkiopiskelijaa osallistuivat opettajansa
Lars Isaksenin (keskellä) kanssa
Sami Syväojan (vasemmalla)
ruoanlaittotunnille.
Dan Kaam (till höger) och tre
andra kockstuderande deltog
tillsammans med sin lärare
Lars Isaksen (i mitten)på Sami
Syväojas (till vänster)matlagningslektion.
Norjalaisvieraat tulivat Vaasaan kokkaamaan
Neljä kokki- ja neljä tarjoilijaopiskelijaa sekä
heidän kaksi opettajaansa VAO:n norjalaisesta yhteistyökoulusta StrØmsbu videregående/Sam Eyde videregående skolenista
Arendalin kaupungista Etelä-Norjasta vietti
maaliskuussa pari viikkoa Vaasassa.
Nuoret tutustuivat aluksi Vaasan ammat-
tiopistoon ja osallistuivat oppitunneille.
Kokit esimerkiksi valmistivat ruokaa
ruotsinkielisen sekä kansainvälisen luokan
kanssa, ja tarjoilijat olivat mukana englannin tunnilla.
Kaikki nuoret pääsivät tekemään töitä
opetusravintola Silveriaan, ja osa nuorista
kokkasi tai tarjoili parina päivänä myös
muutamassa vaasalaisravintolassa.
Vapaa-ajallekin riitti ohjelmaa: saunomista
ja uimista Vaskiluodossa, Gubbrockareiden konsertti kaupunginteatterissa sekä
sightseeing-kierros kaupungilla. Kaupunkikierroksen museokäynteineen oli suunnitellut matkailualan opiskelija Jani Peussa.
Besökare från Norge kom till Vasa och kockade
Alla ungdomar fick arbeta vid Silveria, och en del av ungdomarna
kockade eller serverade också på några vasarestauranger under
ett par dagar.
Fyra kock- och fyra servitörstuderande samt två lärare från
VYI:s norska samarbetsskola StrØmsbu videregående/Sam Eyde
videregående skole från staden Arendal i södra Norge, tillbringade
ett par veckor i mars i Vasa.
För fritiden fanns också program: bastubad och simning på Vasklot, Gubbrockarnas konsert på Vaasan kaupunginteatteri samt
sightseeing i staden. Stadsrundvandringen med museibesök hade
planerats av studerande inom turism, Jani Peussa.
Ungdomarna bekantade sig först med Vasa yrkesinstitut och
deltog i lektioner. Kockarna t.ex. lagade mat tillsammans med en
svenskspråkig och internationell klass, och servitörerna deltog i
en engelsklektion.
Vaasan ammattiopisto
48
Vuosikirja 2011-2012
Joulu kruunasi valmistumisjuhlan
lähihoitajia siitä, mitä heiltä odotetaan: inhimillistä läheisyyttä ja
lämmintä kädenpuristusta.
Vaasan ammattiopiston syyslukukausi päättyi torstaina 22.12.2011
perinteiseen joulujuhlaan. Joulujuhlaa vietettiin Hansa-kampuksella,
Ruutikellarintie 2:n juhlasalissa.
Seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi Janne Hänninen Vaasan
ruotsalaisesta seurakunnasta. Musiikkiesityksistä (piano ja laulu)
vastasi Margarita Kondakova. Loppupuheen piti Iiro Suksi.
Joulujuhla oli osalle opiskelijoista myös valmistumisjuhla. Tutkintotodistuksensa sai 18 lähihoitajaa. Lisäksi maahanmuuttajien
ammatilliseen koulutuksen valmistavasta koulutuksesta todistuksen sai 8 opiskelijaa.
— Joulujuhla kruunaa valmistumisjuhlanne, rehtori Timo Kantokari totesi juhlapuheessa. Hän onnitteli valmistuvia ja muistutti
Koulutuspäällikkö Eija Peltola ja opinto-ohjaaja Riitta Eskola
jakoivat todistukset ja stipendit. Stipendien saajia olivat Teea
Haapaniemi, Teemu Pekkarinen, Annika Hakala, Hassan Ikraam ja
Mohamed Maryan.
Examensfesten blev julens höjdpunkt
Höstterminen vid Vasa yrkesinstitut
avslutades 22.12.2011 med en traditionell
julfest. Julfesten firades vid Hansa campus, i festsalen på Krutkällarvägen 2.
Julfesten var också examensfest för
en del av de studerande. 18 närvårdare
fick sina examensbetyg. Dessutom fick
8 studerande examensbetyg från den
förberedande utbildningen för grundläg-
gande yrkesutbildning för invandrare.
— Examensfesten blir julens höjdpunkt, konstaterade rektor Timo Kantokari i sitt festtal. Han gratulerade de
utexaminerade och påminde närvårdarna
om vad som förväntas av dem: mänsklig
närhet och en varm handtryckning.
Församlingens festhälsning framfördes
av Janne Hänninen från Vasa svenska för-
Vasa yrkesinstitut
49
samling. För musikuppträdandena (piano
och sång) svarade Margarita Kondakova.
Slutanförandet hölls av Iiro Suksi.
Utbildningschef Eija Peltola och studiehandledare Riitta Eskola delade ut
betyg och stipendier. Teea Haapaniemi,
Teemu Pekkarinen, Annika Hakala, Hassan Ikraam och Mohamed Maryan fick
stipendium.
Årsbok 2011-2012
Vaasan ammattiopiston toiminnan
ja talouden lukuja 2011
Ammattiopiston, kuten koko toisen
asteen osalta, vuosi 2011 oli uusien tilojen
valmistumisen aikaa. Saneeraukset
jatkuvat edelleen. Tekniikan Sampokampuksen kyky tuottaa osaajia alueen
teollisuuden tarpeeseen paranee merkittävästi uusien ajanmukaisten tilojen
ja opetukseen käytettävien laitteiden
ansiosta. Tiloja ja laitteita käytetään
tehokkaasti yhdessä Vaasan aikuiskouOpiskelijamäärät
Opiskelijat koulutusaloittain
tekniikka ja liikenne
turvallisuusala
kulttuuri, artesaani
liiketalouden ja hallinnon ala
luonnontieteiden ala
kulttuuri, viestintä
matkailu-, ravitsemis- ja talousala
sosiaali- terveys- ja liikunta-ala
maahanmuuttajakoulutus
vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus
ammatilliseen peruskoulutukseen
ohjaava ja valmentava koulutus
Hallintojohtaja/
Förvaltningsdirektör
Ritva Ullakko
lutuskeskuksen kanssa, josta saatava
taloudellinen ja toiminnallinen hyöty
vaikuttivat osaltaan koko toisen asteen
hyvään tulokseen myös vuoden 2011 osalta. Ammattiopistossa toteutettiin lisäksi
lv 2010-2011 alusta lukien koulutusaloja
koskeva rakenteellinen muutos, jossa
liiketalous- ja viestintä sekä hoiva- ja
palveluala yhdistyivät Palvelut-yksiköksi.
Tällä muutoksella haetaan synergiaetuja
ja taloudellista
liikkumavaraa.
TP 2011
Toinen merkittävä
muutos koski
619
Ravintola Silveriaa,
76
jonka toiminta
liiketaloudellisena
41
yksikkönä lakkasi
206
lv 2010-2011 alusta
96
lukien. Nykyisel102
lään ravintolatoiminta on puhtaasti
326
oppilaitoksen
419
omaa maksullista
26
palvelutoimintaa.
14
Silveria tarjoaa
asiakkaille lounas24
ja kokouspalvelui-
Yhteensä
ta, ja toimii oppilaitoksen opiskelijoiden
työssäoppimispaikkana.
Vaasan ammattiopiston painotettu
opiskelijamäärä v 2011 oli jonkin verran
suurempi kuin edellisvuonna. Suurimpia
muutoksia kokivat tekniikan ja liikenteen
ala, jossa opiskelijamäärä laski edellisvuoteen verrattuna noin neljälläkymmenellä opiskelijalla, kun taas sosiaali-,
terveys- ja liikunta-ala kasvoi noin
kahdeksallakymmenellä.
Ammattiopiston henkilöstön määrä on
kokonaisuudessaan 271 ( näistä määräaikaisia 77). Vakinaisten osuus on 71,6 %.
Henkilöstön määrä edellisvuoteen verrattuna (275) oli jonkin verran pienempi.
Tilikauden tulosta osoittavassa taulukossa ovat mukana kaikki toisen asteen
oppilaitokset. Tulos oli kokonaisuudessaan positiivinen, kumulatiivisen tuloksen
osalta n 4,8 Meur. Vaasan ammattiopisto
kuten muutkin toisen asteen oppilaitokset varautuvat säästöillään väistämättä
edessä oleviin taloudellisesti nykyistä
paljon haasteellisempiin vuosiin.
1949
Toisen asteen koulutuksen tilinpäätös 2011
Tilikauden tulos
Vaasan ammattiopisto
Kumulatiivinen tulos 31.12.2011
685 641
2 756 076
Vaasan ammattiopiston maksullinen palvelutoiminta
43 386
15 262
Lukiokoulutus
115 053
127 227
Lukioiden maksullinen palvelutoiminta
-16 090
-14 603
Vaasan aikuiskoulutuskeskus
750 895
1 969 911
1 578 885
4 853 873
Toinen aste yhteensä
Vaasan ammattiopisto
50
Vuosikirja 2011-2012
Siffror ur verksamheten och ekonomin
vid Vasa yrkesinstitut 2011
För yrkesinstitutet, såsom för hela andra
stadiet, var år 2011 en tid av färdigställande av nya utrymmen. Saneringarna
pågår fortfarande. Förutsättningarna för
att teknikenheten vid Sampo campus ska
producera proffs för industrins behov
inom regionen, blir märkbart bättre p.g.a.
de nya och tidsenliga utrymmena och
anordningarna att användas i undervis-
Antalet studerande
Utbildningsbransch
teknik och kommunikation
säkerhetsbranschen
kultur, artesan
företagsekonomi och administration
naturvetenskaperna
kultur, kommunikation
turism- kosthålls- och hushållsbranschen
social- hälsovårds- och idrottsbranschen
utbildning för invandrare
förberedande och rehabiliterande utbildning för
handikappade
orienterande och förberedande utbildning
för grundläggande yrkesutbildning
Sammanlagt
ningen. Utrymmena och anordningarna,
som effektivt används gemensamt med
Vasa vuxenutbildningscenter, inverkade
ekonomiskt och funktionellt på det goda
resultatet inom hela andra stadiet läsåret
2011.
Vid yrkesinstitutet genomfördes läsåret
2010-2011 dessutom en strukturell förändring i utbildningsbranscherna
så att företagsekoBS 2011
nomi- och kommunikation samt
619
vård- och service76
branschen gick ihop
41
till enheten Service.
Med denna föränd206
ring söks synergief96
fekt och ekonomisk
102
marginal. Den
326
andra betydande
förändringen hand419
lade om restaurang
26
Silveria, vars
14
verksamhet som
ett affärsverk lades
24
ned fr.o.m. början
av läsåret 20102011. Nuförtiden är
1949
Bokslut för utbidning på andra stadiet 2011
restaurangverksamheten helt och hållet
läroanstaltens egna avgiftsbelagda serviceverksamhet. Silveria erbjuder kunder
lunch- och mötestjänster och fungerar
som plats för inlärning i arbete för de
studerande.
Det vägda studerandeantalet år 2011
var en aning större än föregående år. De
största förändringarna skedde vid teknik
och kommunikation vars studerandeantal
sjönk jämfört med föregående år med ca
40 studerande, då igen social-, hälsovårds- och idrottsbranschens ökade med
åttio.
Personalantalet vid Vasa yrkesinstitut är
totalt 271 (av dessa 77 visstidsanställda).
Andelen ordinarie är 71,6 %. Personalantalet jämfört med ifjol (275) var en aning
mindre.
I tabellen, som visar räkenskapsperiodens resultat, finns alla andra stadiets
läroanstalter med. Resultatet var
helhetsmässigt positivt, för det kumulativa resultatets del ca 4,8 Meur. Vasa
yrkesinstitut, som också de övriga läroanstalterna på andra stadiet, förbereder
sig med sina inbesparingar på mycket
mer utmanade år jämfört med idag som
oundvikligen är på kommande.
Räkenskapsperiodens resultat
Vasa yrkesinstitut
Kumulativt resultat 31.12.2011
685 641
2 756 076
Avgiftsbelagd serviceverksamhet
43 386
15 262
Gymnasieutbilding
115 053
127 227
Avgiftsbelagd serviceverksamhet
-16 090
-14 603
Vasa vuxenutbildingscenter
750 895
1 969 911
Andra stadiet sammanlagt
1 578 885
4 853 873
Vasa yrkesinstitut
51
Årsbok 2011-2012
Hauskaa
kesää!
Lukuvuosi 2012-2013
alkaa maanantaina 13.8.2011
-uudet opiskelijat klo 9.00
-opintojaan jatkavat
opiskelijat klo 10.00
Glad
Sommar!
Läsåret 2012-2013
inleds måndag 13.8.2011
-nya studerande kl. 9.00
-studerande som fortsätter
sina studier kl. 10.00
Hallinto
Administration
Ruutikellarintie 2
Krutkällarvägen 2
FI-65100 Vaasa
Puh./tfn (06) 326 7411
Tekniikka
Technology
Sepänkyläntie 16
FI-65100 Vaasa
Puh. (06) 326 7911
Palvelut
Service
Services
Ruutikellarintie 2-4
Krutkällarvägen 2-4
FI-65100 Vaasa
Puh./tfn (06) 326 7411
www.vao.fi
Ammatin oppimisen tuki
Restaurant
Stödfunktioner för yrkesinlärning Silveria
4
Support for Vocational Learning Ruutikellarintie
Krutkällarvägen 4
Ruutikellarintie 2
Krutkällarvägen 2
FI-65100 Vaasa
Puh./tfn (06) 326 7411
FI-65100 Vaasa
Puh./tfn (06) 326 7611
www.vyi.fi