Transcript lapsi - Pori

Söörmarkun päiväkodin
varhaiskasvatussuunnitelma
JOHDANTO
1 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS
Fyysinen ympäristö
Ryhmät
2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT- JA TAVOITTEET
Hyvinvoiva lapsi
Toiset huomioonottava lapsi
Itsenäinen lapsi
3 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN ARVOPOHDINTAA
Asiakaslähtöisyys
Luottamus
Erilaisuuden hyväksyminen
Turvallisuus
4 LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA- JA MITEN AIKUINEN
SIIHEN VASTAA
Perushoito
Leikkiminen varhaiskasvatuksessa
Liikkuminen varhaiskasvatuksessa
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
varhaiskasvatuksessa
Tutkiminen varhaiskasvatuksessa
Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi
5 SISÄLTÖALUEET
Luonto ja ympäristö
Matematiikka
Kulttuuri ja perinne
Esteettisyys
Etiikka ja katsomus
6 KASVATUSKUMPPANUUS
7 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
8 YHTEISTYÖTAHOT JA –MUODOT
9 ARVIOINTI
RYHMÄT
Pupujen ryhmässä ovat talon
nuorimmat lapset.
Ryhmän toiminnassa korostuvat
perushoito ja arjen askareet.
Siileissä toimii integroitu
erityisryhmä – pienryhmä.
Osa ryhmän lapsista
tarvitsee erityistä tukea ja
ohjausta.
Tärkeitä asioita ovat syli, lämpö ja
välittäminen.
Sammakoissa ja Hiirissä toimivat päiväkodin 3-7-vuotiaat
lapset. Näissä ryhmissä taitoja harjoitellaan leikin avulla
ikätasoisesti. Ryhmien koostumus vaihtelee vuosittain lasten
hoidontarpeen mukaan. Kaudella 2011-2012 päiväkotimme
eskarilaiset toimivat Hiiret-ryhmässä.
2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA HYVINVOIVA LAPSI
TAVOITTEET
Varhaiskasvatuksen lähtökohtana
on lapsuuden ainutkertaisuus.
*omatoimisuuteen kannustaminen
*onnistumisen kokemusten kautta
itsetunnon vahvistuminen
ja ilo oppimisesta
*kannustus ja positiivinen palaute
*lapsen vahvuuksien löytäminen
*vaihtoehtojen tarjoaminen,
pienet valinnat
*huumori
*merkityksellinen arki
*hyvä perushoito
*kasvatuskumppanuus
*hyväksytyksi tuleminen
*oppimisen ja toimimisen ilo
*turvallisuus
*myönteiset varhaiset
ihmissuhteet
*vertaisryhmä
TOISET HUOMIOONOTTAVA LAPSI
Lapsen kokonaiskehitykseen
vaikuttaa lapsen psyykkinen,
fyysinen ja sosiaalinen
hyvinvointi.
ITSENÄINEN LAPSI
Kasvattajan asennemallin mukaan lapsi opettelee
kunnioittamaan ja arvostamaan toista ihmistä.
*sosiaaliset taidot: välittäminen, vuorovaikutustaidot,
kuunteleminen, tilan antaminen, hyvät tavat
*erilaisuuden hyväksyminen
*toisen työn, omaisuuden ja päätösten kunnioittaminen
3 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN ARVOPOHDINTAA
ASIAKASLÄHTÖISYYS
ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN
*perheen tarpeiden huomioiminen
*kasvatuskumppanuus:
perheiden kasvatustehtävän tukeminen
*vanhempien ja vanhemmuuden kunnioittaminen
ja arvostaminen
*kiireetön ilmapiiri
*asiakasperheiden arvostaminen ja
kunnioittaminen
*perheiden ja lasten yksilölliset tarpeet, hoito ja
huolenpito, erityinen tuki ja ohjaus
*jokainen on arvostettu yksilö – persoona,
yhteisön jäsen
*luottamus lapseen: annetaan lapsen olla lapsi
*lapsi on arvokas omana itsenään riippumatta
kehitystasosta, taidoista, vahvuuksista,
persoonasta tai temperamentista.
LUOTTAMUS
TURVALLISUUS
*avoin ja rehellinen vuorovaikutus henkilökunnan
ja perheiden välillä ensitapaamisesta lähtien
*aikuinen on lasta varten – läsnäolo
*myönteinen ilmapiiri luo lapselle ilon oppimiseen
*henkilökunnan kesken yhteisöllinen ajattelu:
-yhteiset sopimukset ja niiden noudattaminen
-joustavuus
-avun pyytäminen ja antaminen tarvittaessa
*rajat, rakkaus, johdonmukaisuus
*tarpeisiin vastaaminen, ohjaaminen, puuttuminen
*kiireetön ilmapiiri, jossa lapsi saa oman
kehityksensä ja kykyjensä mukaan onnistua ja
epäonnistua
*fyysinen turvallisuus: lasten valvonta, riittävä aikuisten
Määrä, turvallisuusohjeet
4 LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA
- JA MITEN AIKUINEN SIIHEN VASTAA?
NÄIN LAPSI OPPII
Jokainen lapsi oppii omassa tahdissaan.
Lapsi käyttää hyväkseen jo aiemmin
oppimiaan taitoja ja kokemuksia. Lapsi
oppii toimimalla ja leikin kautta. Oppiminen
tapahtuu ympäristöä havainnoimalla,
aistien ja elämysten kautta.
Oppiminen edellyttää vuorovaikutusta
sekä toisten lasten että aikuisten kanssa.
Vuorovaikutuksessa lapsi saa mallia,
ohjeita, rajoja ja kannustusta.
NÄIN AIKUINEN SIIHEN VASTAA
Leikki on lapsen oppimisen keskeisin
väline. Kasvattaja huolehtii leikki- ja
toimintaympäristön tietoisesta
rakentamisesta, ylläpitämisestä ja
uudistamisesta. Nämä mahdollistavat
lapsilähtöisen toiminnan ja luontaisen
tavan oppia leikin, tutkimisen, liikkumisen
sekä taiteellisen kokemisen kautta.
Lapselle luodaan mahdollisuuksia pidempi
aikaiseen työskentelyyn. Asiat voivat jäädä
kesken ja ne saatetaan loppuun myöhemmin.
Ohjatussa toiminnassa lapsi saa mahdollisuuden
saada lisää uusia toimintamalleja, joita hän voi
käyttää myöhemmin omassa leikissään ja
toiminnassaan.
Elämysten ja kokemusten avulla
oppiminen liittyy lapsen lähiympäristöön ja
arkeen. Tällöin lapsi voi itse tehdä
havaintojaan ja muodostaa omia
käsityksiään maailmasta, aikuisen
tukemana.
KASVATTAJA
PERUSHOITO
VARHAISKASVATUKSESSA
Kasvatuskumppanuudella
vanhemmat ja kasvattajat luovat
hyvän pohjan lapsen
perushoidolle. Läsnä oleva
kasvattaja ymmärtää arkipäivän
tilanteet arvokkaiksi ja rikkaiksi
vuorovaikutus- ja
oppimistilanteiksi.
*lämpö, turva
*syli ja fyysinen läheisyys
*herkkyys vastata lapsen
tarpeisiin ja vaistota lapsen
tunnetiloja
*sitoutuminen
vuorovaikutustilanteisiin
*pysyvät ja turvalliset aikuiset
PERUSHOITO
ruokailu, ulkoilu, lepo,
terveys- ja
siisteyskasvatus,
pukeminen/riisuminen,
sosiaaliset tavat
OPPIMISYMPÄRISTÖ
Perushoitoa toteuttavat
vanhemmat ja kasvattajat
yhdessä.
LAPSI
Hyvä perushoito luo pohjan lapsen minäkuvan ja
itsetunnon kehittymiselle. Se on pohja kaikelle
lapsen toiminnalle.
*lapsi hyväksytään omana itsenään
*lasta arvostetaan ja hän tulee kuulluksi
*lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia
*lapsi on aktiivinen toimija ja oppija
*oppimisen ja osaamisen ilo
*rajat, rakkaus
*johdonmukaisuus
*turvallisuus
*rutiinit
*luottamus
*kiireettömyys ja myönteinen
ilmapiiri
*tunne-elämän tukeminen
LEIKKIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA
OPPIMISYMPÄRISTÖ
Kasvattaja huomioi tasapainon
vapaan leikin ja ohjatun toiminnan
välillä.
*kasvattaja on läsnä ja rohkaisee
sekä kannustaa leikkihetkillä
*lasten kiinnostuksen kohteet
*aikuinen tarvittaessa mukana
leikissä
*turvalliset puitteet
*erilaiset tilat
*virikkeet
LAPSI
Leikki mahdollistaa:
*elämyksiä
*sosiaaliset taidot, säännöt
*yhteisöllisyyden
*luovuuden
*erilaiset roolit
*mielikuvituksen rikastumisen
*uusien asioiden oppimisen
*mahdollisuuden käsitellä tunteita ja
tapahtumia
*myönteisiä kokemuksia, onnistumisia
*puheen ja kielen kehittymisen.
Oppimisympäristö elää lasten
leikin mukana, on toimintaan
kannustava ja rohkaiseva.
LIIKKUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA
OPPIMISYMPÄRISTÖ
Kasvattaja huomioi lapsen luontaisen
omaehtoisen liikkumisen tarpeen.
Liikunnan monimuotoisuus
mahdollistuu ympäröivän
luonnon ja tilojen myötä:
Kasvattaja suunnittelee ja järjestää
tavoitteellista ja monipuolista liikuntaa
sekä sisällä että ulkona.
* metsä, puisto, piha, retket
*luistelu, hiihto, jumppasali
*valvonta, turvallisuus.
Kasvattaja ymmärtää liikunnan
merkityksen lapsen kehityksessä:
*terveys
*oppiminen
*aivojen kehitys
*positiivisen asenteen välittyminen
*mallin merkitys, kannustaminen.
LAPSI
Lapsi kokee liikunnan iloa:
*myönteinen minäkuva kehittyy
*itsetunto vahvistuu
*pettymysten sietokyky kehittyy
*sääntöjen noudattaminen ja sosiaaliset
taidot
*kehonhahmotus ja motoriset taidot
*uudet taidot
*myönteinen asenne liikkumiseen
*ryhmän jäsenenä toimiminen.
Pihaleikeissä lapsella on
mahdollisuus liikkua aktiivisesti
omien halujensa mukaan.
TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN
VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA
OPPIMISYMPÄRISTÖ
Kasvattaja mahdollistaa erilaisten
taiteellisten kokemusten tekemisen
ja ilmaisemisen positiivisessa,
myönteisessä ja kannustavassa
ilmapiirissä. Hän kannustaa lasta
Lapsen mielenkiinnon kohteet
otetaan huomioon ympäristön
muokkauksessa. Tiloja
muokkaamalla tuetaan monipuolisia
kokemuksia. Lapselle luodaan
mahdollisuuksia ilmaista itseään ja
kokeilemaan erilaisia uusia asioita.
harjoitella opittuja taitoja.
Toiminnan lähtökohtana on lapsen
oma tekeminen:
*tuetaan lapsen luovuutta
*lasta rohkaistaan omiin ratkaisuihin
*lapsi oppii arvostamaan omaa ja
toisen työtä.
LAPSI
Lapsi kokee tekemisen kautta
onnistumisen iloa. Hän kokeilee ja
ilmaisee uusia ja erilaisia asioita:
musiikki, kädentaidot (erilaiset
tekniikat ja välineet), esiintyminen,
tanssi, ilmaisu, kuunteleminen ja
kertominen (sadut, omat tarinat).
*aistikokemukset
*rakennettu ympäristö, koulun tilat
*luonto ja lähiympäristö, retket
*lasten omat esitykset,
lauluhetket
TUTKIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
OPPIMISYMPÄRISTÖ
KASVATTAJA
Käytetään monipuolisesti
hyväksi luontoa,
lähiympäristöä, tiloja ja
tietotekniikkaa:
Kasvattaja on aidosti läsnä ja
rohkaisee sekä kannustaa
tutkimiseen.
Kasvattaja huomioi toiminnan
järjestämisessä ja suunnittelussa:
*mielenkiinnon kohteiden
herättäminen ja huomiointi
*ajattelemaan oppiminen,
johdattelu, kysymyksiin
vastaaminen, kysymysten
esittäminen, yhdessä pohtiminen.
LAPSI
Lapsi on luontaisesti utelias tutkimaan
ja kokemaan erilaisia asioita.
*oivaltaminen
*löytämisen ilo
*jännitys
*ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen
*mahdollisuus tehdä itse
*lapsen omat kiinnostuksen kohteet
*lähikoulu
*kirjastoauto
*metsä
*pellot
*kosketustaulu, kannettavat
tietokoneet, videotykki,
ohjelmoitavat lasten pelit.
KIELELLINEN ILMAISU JA KOMMUNIKOINTI
VARHAISKASVATUKSESSA
OPPIMISYMPÄRISTÖ
KASVATTAJA
Lasten keskinäistä
vuorovaikutusta tuetaan:
*arkipäivän toiminnoissa,
leikkitilanteissa
*vuorovaikutusleikkiryhmässä
*pienryhmissä
*tukiviittomat ja kuvat kielellisen
ilmaisun tukena.
Kasvattaja tarjoaa tilanteita
vuorovaikutukseen: hän
kuuntelee, keskustelee, on
empaattinen ja myötäelää.
Kasvattaja havainnoi
kielenkehitystä ja antaa siihen
tarvittaessa erityistä tukea.
LAPSI
Kieli on lapselle väline leikkiin.
Vuorovaikutuksessa toisten kanssa
lasten omat
suunnittelu- ja ajattelutaidot kehittyvät.
Lapsi oppii:
*kertomaan asioita ja kuuntelemaan;
tulemaan ymmärretyksi
*antamaan ja vastaanottamaan palautetta
*ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan
*huomioimaan erilaiset ihmiset.
Ryhmä rohkaisee lasta
itseilmaisuun ja omien
mielipiteiden julkituomiseen:
*päivittäiset keskustelut
esimerkiksi yhteisissä
aamupiireissä
*leikkien ja kaverien valinta.
5 SISÄLTÖALUEET
LUONTO JA YMPÄRISTÖ
Ympäröivän luonnon
monimuotoisuus:
Ympäristö tarjoaa
meille jännitystä ja
seikkailuja:
*metsät, pellot ulkoilu- ja
opetuskäytössä
*maaston vaihtelevuus: kalliot,
mäet ja runsas kasvillisuus
*vuodenaikojen mukaan
lähiluonnon suomat
liikuntamahdollisuudet:
pulkkailu, hiihto, luistelu,
metsäretket
*majan rakennus, roolileikit
*mielikuvitus ja satujen
maailma, ilmaisu
*aistien käyttäminen
*luonnonmateriaalien
helppo saatavuus
Monipuolinen ympäristö
tietojen ja taitojen
opettajana:
*puiden ja kasvien
tunnistaminen
*maatalousasiat
*linnut ja pikkueläimet
*vuodenaikojen vaihtelut
*luonnonsuojelu
*jokamiehen oikeudet
*kierrätys
MATEMATIIKKA
Matematiikka on lasten arjessa
mukana päivittäin. Se tulee esille
kaikessa toiminnassa leikkien,
laulujen, satujen, lorujen ja
liikunnan kautta:
*jumpassa haetaan esim. 3 palloa, 4
hernepussia tms.
*luontoretkellä käpyjen ym. laskeminen
*ruokailussa lapselta kysytään montako
perunaa, pihviä jne.
*palapelit kehittävät hahmotuskykyä
*lelujen luokitteleminen esimerkiksi
värien mukaan
*lasten lukumäärän laskeminen,
montako sormea tai varvasta tarvitaan
Lapset kokevat
matemaattisia asioita eri
ympäristöissä:
*omat ryhmätilat
*liikuntasali
*piha-alue
*lähiluonto
Ohjatuilla hetkillä
korostuu ohjaajan taito
motivoida lapset
tekemään. Apuvälineinä
käytössä pelit, tehtävät ja
lapselle konkreettiset
esineet ja asiat.
*esimerkiksi aamupiirissä
lasketaan tytöt, pojat ja aikuiset.
*opetellaan kalenterin kautta
aikakäsitystä: vuodenaika,
kuukausi, viikko, päivä
*rakenteluleikit: hahmottaminen
*pelissä laskeminen
Matematiikkaa
havainnoidaan eri aisteilla:
kuunnellen, tunnustellen,
katsellen ja maistellen.
*viinirypäleiden, mandariinilohkojen
laskeminen
*tunnustelupussi tai –laatikot
*jumpassa erilaiset asennot, tilat
*oman kehon käyttö: lukumäärän
muodostaminen kehonosista
yhdessä kaverin kanssa tai yksin
KULTTUURI JA PERINNE
Suomalaisen
perinnetiedon
siirtäminen:
*Runebergin päivä
*Kalevalan päivä
*Aleksis Kiven päivä
Oman ympäristön
menneisyyteen
tutustuminen.
Esimerkiksi:
*viereisen koulun historia
*vanhojen lelujen näyttely
*isovanhempienpäivä
*päiväkodin perinteiden
muotoutuminen
Kulttuuriin ja
perinteeseen kuuluvat
erilaiset tavat, uskonto
ja eettiset arvot:
*perhe (arvot, tavat, kulttuuri)
*laulut
*luova ilmaisu (näytelmät,
esitykset, joulu– ja kevätjuhla
tai muut tapahtumat)
*kirjasto (lorut, riimit, sadut)
*perinneleikit
*juhlat (joulu, pääsiäinen,
vappu, itsenäisyyspäivä,
äitien- ja isänpäivä)
*vierailut ja retket (teatteri,
museot, näyttelyt, luonto)
*koulun kanssa tehtävä
yhteistyö
*päiväkodin arki ja rutiinit
ESTEETTISYYS
Siisteyskasvatus:
*omista tavaroista
huolehtiminen
*oman lokeron siisteys
Päiväkodin
sisustaminen:
*lasten maalaukset,
askartelut esillä
luomassa viihtyisyyttä
*leivonta: tuoksuja ja
makuja
*lasten tavarat esillä ja
käytettävissä; tavaroista
huolehtiminen
Näkevät silmät, tuntevat
kädet, kuulevat korvat!
*ympäröivästä luonnosta
esteettisten elämysten
ammentaminen
ETIIKKA JA KATSOMUS
Lapsen ja perheen
uskon tai vakaumuksen
kunnioittaminen.
Perinteiden
vaaliminen ja
juhlapyhien
kunnioittaminen:
Esimerkiksi joulun
ja pääsiäisen
merkitys.
Kauniit käytöstavat:
*tervehtiminen
*kiittäminen
*pöytätavat
*kauniisti
puhuminen/puhutteleminen
Ystävyyden ja toveruuden
tukeminen, toiset ja pienet
huomioiden:
*leikkiminen kaikkien kanssa
(aikuinen jakaa ryhmiin)
*itsekseen olemisen mahdollisuus
*yhteiset pelisäännöt (pelit, leikit,
ryhmän säännöt)
*ystävänpäivänvietto
Turvallisen
kasvuympäristön luominen
ryhmään, jossa
hyväksytään jokainen
omana itsenään,
suvaitsevaisuus:
*tunteista keskusteleminen:
miltä tuntuu, miten kokee
*kiusaamiseen välitön
puuttuminen
*etsitään jokaisesta hyviä
asioita ja korostetaan niitä
*pyritään välittämään
positiivinen elämänasenne
*välitetään yhdessä koko
maailman ja siellä asuvien
ihmisten tilasta (ekologinen
näkökulma, esim. YK-päivä)
Anteeksi pyytäminen ja
antaminen:
*aikuinen lapsen tukena
6 KASVATUSKUMPPANUUS
Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilöstön tietoista
sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja
oppimisen prosessien tukemisessa. Turvallisen ja
luottamuksellisen ilmapiirin luominen aloitetaan jo työntekijän ja
vanhempien ensikohtaamisessa.
VANHEMMAT
Vanhemmilla on lastensa ensisijainen
*kasvatusoikeus
*kasvatusvastuu
*oman lapsen tuntemus.
HENKILÖSTÖ
Kunnioitus
Kuuntelu
Luottamus
LAPSI
*kasvatuskumppanuus lähtee lapsen
tarpeista
*toimintaa ohjaa lapsen edun ja
oikeuksien toteutuminen.
Henkilöstöllä on
*koulutuksen antama
ammatillinen tieto
*vastuu
kasvatuskumppanuuden
edellytysten luomisesta
*vastuu tasavertaisesta
kasvatuskumppanuudesta.
ALLE 5 VUOTIAAN LAPSEN
VANHEMMAT
*päivähoidon aloitus: perheen
tutustuminen ja vastaanottaminen
*varhaiskasvatussuunnitelman
tekeminen ja loppuarviointi
*5-v. kaavakkeen täyttö
*päivittäiset keskustelut
*vanhempainillat
*muut yhteiset juhlat ja tapahtumat
ESIKOULUIKÄISEN
LAPSEN VANHEMMAT
*esiopetussuunnitelman laadinta ja arviointi
*päivittäiset keskustelut
*vanhempainillat
*muut yhteiset juhlat ja tapahtumat
PÄIVÄKODISTA KOULUUN
*Söörmarkun koulun tiloihin tutustuminen ja liikuntasalin käyttö
*esikoululaisten tutustumiskäynnit Söörmarkun koulussa
*muihin kouluihin menevien tutustuminen tuleviin koulukavereihin
*tiedonsiirtokeskustelut
7 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
Lapsen erityisen tuen tarve
perustuu kasvatushenkilöstön
sekä vanhempien havaintoihin
lapsesta tai lapsen aiemmin
todettuun tuen tarpeeseen.
Söörmarkun päiväkodissa
erityistä hoitoa ja kasvatusta
tarvitsevien lasten hoito on
järjestetty integroidussa
erityisryhmässä.
Lapsia on sijoitettu myös
muihin ryhmiin, joihin
päiväkodin
erityislastentarhanopettaja
antaa konsultaatiota.
*tuki aloitetaan mahdollisimman
varhain varhaiskasvatuksen
keinoin
*kasvatuskumppanuus
*eri asiantuntijoiden ja
yhteistyökumppaneiden
konsultointi
Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta, jos
lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita:
*kielen- ja kommunikaation alueella
*tarkkaavuudessa
*tunne-elämän tai sosiaalisen
kanssakäymisen alueella
*oppimisvalmiuksien riskejä tai pulmia
*lapsella on jokin vamma tai
pitkäaikaissairaus
*lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia.
Kaikille erityistä hoitoa ja
kasvatusta tarvitseville lapsille
tehdään toiminta- ja
kuntoutussuunnitelma osana
henkilökohtaista
varhaiskasvatussuunnitelmaa
yhdessä vanhempien ja muita
lasta kuntouttavien tahojen
kanssa.
8 YHTEISTYÖMUODOT JA –TAHOT
Vanhemmilta saamamme palautteen mukaan
tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat:
PÄIVITTÄISET
KESKUSTELUT
LÄMMIN,
VÄLITTÄVÄ
ILMAPIIRI
ENNALTA SOVITUT
KESKUSTELUT
VANHEMPAINILLAT,
ERILAISET TAPAHTUMAT
Lastensuojelu
Lastenneuvola
Muut päiväkodit
Perheneuvola
Psykologi
SÖÖRMARKUN
PÄIVÄKOTI
PERHEET
Söörmarkun koulu
Puheterapia
Seurakunta
Muut lasta tutkivat tahot
Porin seudun isovanhemmat ry
9 ARVIOINTI
Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointia ja päivittämistä tehdään
päiväkodissamme puolivuosittain joko koko henkilökunnan toimesta tai
pienemmissä tiimeissä. Arviointia tapahtuu myös vanhemmilta saamamme
palautteen perusteella.
Päiväkotimme toimii atk-hankkeen pilottipäiväkotina. Tietotekniset taidot ja
mediakasvatus ovat tulevaisuudessa luonnollinen osa arkeamme. Opettelemme
uusia toimintatapoja yhdessä henkilökunnan ja lasten kanssa.