Transcript VARHAISKASVATUKSEN YHTEISÖLLISYYS Lasten yhteisöt ja

VARHAISKASVATUKSEN
YHTEISÖLLISYYS
Lasten yhteisöt ja vertaissuhteet varhaiskasvatuksessa
Janica Ahonen & Linda Majoinen
14.3.2013
PIENTEN PIIRISSÄ – YHTEISÖLLISYYDEN MERKITYS LASTEN
HYVINVOINNILLE (2013)
•
•
•
•
Päivi Marjanen, Marjaana Marttila ja Marjo
Varsa (toim.), eri kirjoittajien artikkeleita
Tarkastellaan kasvuyhteisön merkitystä lapselle,
annetaan aineksia hyvän kasvuyhteisön
luomiseen
Miten yhteisöllinen toiminta ja osallisuus
tukevat lasten hyvinvointia – eri näkökulmia
Lasten vertaissuhteet ja yhteisöllisyys
MIKSI YHTEISÖLLISYYS?
•
•
Varhaiskasvatuksen merkitys korostunut perheen
rinnalle yhteisön tarjoajana
2009 lapsista 56,7% kunnallisessa päivähoidossa
(Sotkanet 2010)
•
> paikka kartuttaa sosiaalista alkupääomaa sekä
luoda sosiaalisia suhteita (Pulkkinen 2000)
Yhteisöillä ja niissä koetuilla kokemuksilla merkitys
persoonallisuuden ja maailmankuvan kehitykselle
(Kaipio 2000)
•
Tietoa lasten yhteisöllisyydestä on vähän > vaikea
aihe tutkia (Koivula - Lasten yhteisöllisyys ja
yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa, Jonsdottir
tutki lasten sosiaalisia suhteita, ja niistä erityisesti
vertais- ja ystävyyssuhteita)
YHTEISÖT PÄIVÄKODISSA
•
Päivähoitoyksikköä voidaan nimittää kasvatusyhteisöksi
joka muodostuu kasvattajayhteisöstä ja lasten yhteisöstä
(Kaipio 2000)
•
Lasten yhteisöt näyttäytyvät usein pienyhteisöinä, jotka
voivat koostua kahdesta tai useammasta lapsesta (Ahonen &
Majoinen, 2010)
•
Yhteisöllisyys ilmenee ensin ystävien ja ydinryhmien
kesken, sitten pienissä ryhmissä ja lopulta koko ryhmässä
(Koivula, 2010)
•
Yhteisöön kuulumiseen liittyy oleellisesti lapsen
sosiaalinen status. Statuksen ollessa korkea on yhteisöön
kuulumisen tunne palkitseva, mutta lapsen ollessa
jatkuvasti yhteisössä torjuttu, hän alkaa helposti itsekin
pitää itseään sosiaalisesti epäonnistuneena. (Salmivalli, 2005)
”MÄ EN KUTSU SUA MUN SYNTTÄREILLE” – LASTEN
YHTEISÖT PÄIVÄKOTIRYHMISSÄ (JOULUKUU 2010)
•
•
•
•
Kasvattajien tietoisuuden lisääminen > lasten
yhteisöllisyyden hyödyntäminen > voidaan taata
tasavertaisuus ja tilaisuus oppia yhteisöjen tuomia hyötyjä
kuten esim. sosiaalisia taitoja
Tarkastelimme ja vertailimme lasten yhteisöjä ja niiden
ilmenemistä kahdessa eri päiväkotiryhmässä (37 lasta, 3-6vuotiaita)
Pääpaino ryhmän sisäisten suhteiden ja vuorovaikutuksen
kuvailussa
Tapaustutkimus jossa suhteita selvitettiin sosiometrisen
kyselyn ja sosiogrammin avulla
> saatua tietoa syvennettiin havainnointien ja
haastattelujen avulla
TULOKSET
•
•
•
Sosiometrialla viitataan tiedonhankintamenetelmiin, joilla kerätään
aineistoa yksilöiden välisistä suhteista. (Ropo 2001)
Sillä tarkoitetaan myös psykiatri J. L. Morenon kehittämää
menetelmää jossa kuvataan sosiometrisellä kuviolla, jota
nimitetään sosiogrammiksi, pienryhmän sosiaalisen verkoston
rakennetta. (Ropo 2001)
Jonsdottir (2007) on erotellut sosiogrammeista kolme osa-aluetta:
•
•
•
•
Sosiaalinen kuuluminen (tulee nimetyksi kaveriksi)
Sosiaalinen solidaarisuus (nimeää kavereita)
Ystävyyssuhteet (molemminpuolinen nimeäminen)
Sosiogrammilla voidaan havainnollistaa sosiometrista asemaa, joka
ainakin osittain heijastelee yksilön sosiaalisen käyttäytymisen
laatua sellaisena kuin muut yksilöt ovat sen kokeneet (Poikkeus 2001)
•
•
•
Koska suurimmalla osalla lapsista (29/37) oli
ystävyyssuhde, voidaan tulosta pitää yleisesti ottaen
hyvänä.
Toisaalta, jos yhdeltäkin lapselta puuttuu ystävyyssuhde,
voidaan sitä pitää huolestuttavana. Se, että muut lapset
eivät nimenneet jotain lasta, ei kuitenkaan tarkoita sitä,
ettei lapsi leikkisi kenenkään kanssa päiväkodissa tai
ettei hänellä olisi lainkaan suhteita muihin lapsiin.
Sosiogrammi ei siis kerro koko totuutta, vaan sen avulla
saatuja tuloksia voidaan syventää myöhemmin muiden
tutkimusmenetelmien avulla.

Tutkimustulokset on jaettu kolmeen osa-alueeseen:
Yhteisöjen piirteet
Lapsen asema yhteisössä
Tavat toimia yhteisöissä

YHTEISÖJEN PIIRTEET
•
Alle kouluikäisten ystävyys perustuu pitkälti yhteisiin
toimintoihin ja sillä on hyvin konkreettiset muodot
(Kauppila 2006)
•
•
Lasten yhteisöt rajautuvat leikin avulla, erityisesti
vapaan leikin tilanteissa, jolloin yhteinen tekeminen
määrittää sen hetkisen yhteisön. (Ahonen & Majoinen 2010)
Leikissä lapset tekevät rajausta sen hetkisestä yhteisöstä
ja korostavat ”meitä”, millä halutaan tehdä erottelua
muiden lasten välillä ja vahvistaa omaa yhteisöön
kuulumisen tunnetta. (Ahonen & Majoinen 2010)

Perusteita lasten yhteisöjen muodostukselle
Tunteisiin liittyvät syyt esim.
yksinjäämisen pelko
Vakiintuneet ystävyyssuhteet
Leikin moninaisuus
Sukupuoli ja ikä

LAPSEN ASEMA YHTEISÖSSÄ
•
•
Opinnäytetyössä todennettiin korkean ja
matalan sosiaalisen statuksen olemassaolo
Matalan statuksen lapsella yhteisöön liittyminen
ei aina onnistu ongelmitta, tai se vaatii
ylimääräistä ponnistelua. Yhteisö ei tunnista
näitä lapsia automaattisesti yhteisön jäseniksi.
(Ahonen & Majoinen 2010)
•
Matalan statuksen lapset vetäytyvät yhteisöstä
tai hakeutuvat aktiivisemmin yhteisön seuraan
kuin yhteisö heidän seuraansa. (Ahonen & Majoinen 2010)
ESIMERKKI 1 –
MATALA SOSIAALINEN STATUS
•
Eetu istuu kivellä ja katselee kun Lassi ja Teemu ajavat
pyörillä. Lassi ja Teemu pysähtyvät aina Eetun kohdalla
ja sanovat: ”Taksi!”, mutta lähtevät kuitenkin aina
karkuun kun Eetu yrittää tulla pyörän kyytiin. Eetu
sanoo: ”Mä haluun oikeesti taksiin!”, johon Lassi vastaa:
”Sun pitää antaa sit rahaa.” ja Teemu lisää: ”Kivet on
rahaa.” Lassi sanoo: ”Sun pitää antaa kolme kiveä.”
johon Teemu lisää: ”Ei kun sata kiveä pitää antaa.” Eetu
alkaa etsiä kiviä ja Lassi ja Teemu katselevat vierestä ja
määrittelevät minkä muotoisia kivien pitää olla. Eetun
annettua kiviä hän lopulta pääsee Lassin kyytiin. Hetken
kuluttua Eetun käsketään kuitenkin kerätä lisää kiviä.
 Korkean
sosiaalisen statuksen lapsilla liittyminen
yhteisöön on usein vaivatonta, eikä varsinaisia
liittymisyrityksiä tarvita. (Ahonen & Majoinen 2010)
 Yhteisön jäsenet voivat vaihtua, mutta muut
lapset tunnistavat korkean statuksen lapset
osaksi yhteisöä. (Ahonen & Majoinen 2010)
 Yhteisöön hakeutuminen on vastavuoroista.
(Ahonen & Majoinen 2010)
ESIMERKKI 2 –
KORKEA SOSIAALINEN STATUS

Henna tulee Riinan eteen seisomaan. Riina heittää
kysymyksen ilmoille: ”Kuka on peili?” Henna ryhtyy
peiliksi, myös Sara ja Hanna tulevat mukaan leikkiin
ilman puhetta asiasta. Nopeasti leikin alettua Riina
kiljahtaa: ”Juoksukilpailu!” ja tytöt lähtevät saman tien
juoksemaan pitkin pihan edustaa.
TAULUKKO 1
Kontaktien pituus
MATALA STATUS
KORKEA STATUS
lyhyempiä
pidempiä, keskittyvät tiettyihin lapsiin
myös lyhyitä, oman pienyhteisön ulkopuolisiin lapsiin
Kontaktien laatu
neutraaleja ja negatiivisia enemmän kuin positiivisia
pojilla enemmän positiivisia ja neutraaleja kuin negatiivisia
tytöillä ailahteli enemmän
Leikin laatu
vaihteli ajallisesti ja toiminnallisesti tiuhaan tahtiin
samaan tekemiseen keskityttiin pidemmäksi aikaa
isompien ryhmässä roolileikki isommassa osassa
isompien ryhmässä roolileikki isommassa osassa
isommilla leikki järjestyneempää, leikki asettaa rajat "meistä"
isommilla leikki järjestyneempää, leikki asettaa rajat "meistä"
"meitä" korostetaan eri tavoin
Kontaktien määrä
vähemmän kuin korkealla, pituus ja laatu eroavat
paljon, enemmän kuin matalalla
Kontaktit aikuiseen
enemmän
vähemmän, ei lainkaan
ristiriitatilanteissa sekä muuten vaan
poikkeuksena ristiriitatilanteet joihin ei löydy ratkaisua
Kontaktittomuus
myös tilanteita joissa on yksin, vetäytyy tai torjutaan
vähemmän, ei lainkaan
Sukupuoli
kontakteja kaikkiin
kontakteja kaikkiin
leikkiin valikoitui samaa sukupuolta olevat
leikkiin valikoitui samaa sukupuolta olevat
kääntyy aikuisen puoleen
pääsääntöisesti itsenäisesti valtaa käyttäen
Ristiriitatilanteet
vetäytyy tilanteesta, jättää ratkaisematta
tytöt hakivat poikia enemmän aikuista ratkaisemaan ristiriidat
Vallankäyttö
Empatia
ei vaikutusvaltaa
on vaikutusvaltaa mm. leikin etenemiseen ja siihen ketä pääsee leikkiin
yritystä saattaa esiintyä, kuitenkaan onnistumatta siinä
valtataistelua enemmän tytöillä, pojilla jämäkkyyttä ja sen hakemista
ei tilanteita, joissa olisi käyttänyt empatiakykyä
tytöillä empatiakyky oli valikoivaa
pojilla ei niin näkyvää kuin tytöillä
TAVAT TOIMIA YHTEISÖISSÄ
•
•
•
Matalan ja korkean statuksen lasten rooleissa
yhteisöissä on eroja > roolit määrittävät, miten
lapset toimivat pyrkiessään yhteisöön tai
toimiessaan niissä. (Ahonen & Majoinen 2010)
Yhteisön toiminnassa näkyy, että joko lapsilla on
ote leikin kulkuun tai sitten he mukautuvat toisten
lasten tahtoon. (Ahonen & Majoinen 2010)
Lapsen status vaikuttaa kontakteihin ja
vuorovaikutukseen, mutta vuorovaikutus luo
sosiaalista statusta yhteisössä. (Ahonen & Majoinen 2010)
•
•
•
Yhteisöön pyrkiessään lapset käyttävät tyypillisesti
enemmän ei-kielellisiä ja epäsuoria kuin suoria
strategioita. Suoria strategioita käytettäessä on
suurempi riski sosiaaliseen kasvojen menetykseen, jos
aloite torjutaan. (Poikkeus 2001)
Onnistuneessa yhteisöön liittymisessä lapsi pysyttelee
jonkin aikaa passiivisena havainnoiden leikin rooleja ja
sääntöjä, ja sen jälkeen sopivalla hetkellä jäljitellä
yhteisön toimintaa. (Poikkeus 2001)
Matalan statuksen lapset odottavat kauemmin ennen
ensimmäisen aloitteen tekoa, tarvitsevat useampia
yrityksiä onnistuakseen yhteisöön liittymisessä. Heillä on
usein myös puutteellinen tietoisuus yhteisön
toimintatavoista. (Poikkeus 2001)
 Yhteisöissä
päätösvalta siitä, mitä
tehdään, esiintyy hiukan eri tavalla
poikien ja tyttöjen sekä eri ikäisten
keskuudessa. (Ahonen & Majoinen 2010)
 Pääsääntöisesti päätöksenteko lasten
yhteisöissä tapahtuu ehdottelemalla,
määräilemällä ja neuvottelemalla. (Ahonen &
Majoinen 2010)
TAULUKKO 2
MATALA STATUS
KORKEA STATUS
hakeutui nimettyjen seuraan, paitsi yksi
hakeutui nimettyjen seuraan, sosiogrammi toteutuu
liittyminen ei onnistu ongelmitta
liittyminen tapahtui ns. itsestään
Yhteisön
tunnistaminen
oman paikan etsimistä yhteisössä tai ei pienyhteisöä tiedostaa oman paikkansa sekä pienyhteisössä että koko
Oma paikka yhteisössä
lainkaan
ryhmässä
oma paikka korostuu sulkemalla joku muu pois
Yhteisöön
joko hakeutuu itse enemmän tai sitten vetäytyy
hakeutuu aktiivisesti yhteisöön, tasapainossa yhteisön
hakeutuminen
kokonaan
hakeutumiseen
vastavuoroisuus puuttuu hakeutumisessa
vastavuoroisuus
ei osoita kiinnostusta yhteisöä kohtaan
Yhteisön
hakeutuminen
yhteisö ei osoita suurempaa kiinnostusta
seuraan hakeudutaan toistuvasti, poissaolo huomataan
poissaoloa ei välttämättä edes huomata
vastavuoroisuus
suhtautuminen
osittain välinpitämätöntä
Vastaanottavampaa
Yhteisön merkitys
on merkityksellinen, näyttäytyy eri tavalla
on merkityksellinen, on itsestäänselvää
Roolit yhteisössä
mukautuva tai vetäytyvä
ei selkeää roolia, mutta vaikutus on todettavissa
Yhteisön
ohjaava ote,"johtajuus"
ESIMERKKI 3 - VALLANKÄYTTÖ
•
Kimmo leikkii itsekseen majassaan ja kieltää toisia tulemasta
leikkiin. Kimmo sanoo toisille: ”Minun majaan ei saa tulla!”.
Yhtäkkiä hän kuitenkin kutsuu vierestä seuranneen Petterin
leikkiin sanomalla: ”Vartija, töihin!”. Petteri pääsee leikkiin
vartijaksi, joka seisoo majan ovella, kun taas Kimmo on majan
sisällä. Kimmo toistaa: ”Sinä olet vartija.” johon Petteri
tarkentaa: ”Tää laittais tän oven aina lukkoon, jooko?” ja
Kimmo myöntyy. Leikki jatkuu Kimmon ohjeiden mukaan ja
hän sanoo Petterille mitä tehdä. Kimmo ei hyväksy Petterin
ehdotuksia ja käskee tämän majan ulkopuolelle sanoen:
”Sieltä ne rosvot tulevat.”. Petteri suostuu pääsääntöisesti
Kimmon ehdotuksiin mutta ehdottaa kuitenkin: ”Nyt ois
aamu, jooko?”. Tähän Kimmo vastaa: ”Ei oo vielä…
Prrrrrrrrrrrr. Nyt on aamu.”.
ESIMERKKI 4 –
EPÄONNISTUNUT LIITTYMISYRITYS

Jussi tulee seuraamaan vierestä Mikon ja Kallen leikkiä
haluten päästä mukaan. Mikko tokaisee Jussille: ”Pois
meidän leikkialueelta!”, jolloin Jussi läpsäyttää Mikkoa.
Tällöin Kalle puuttuu tilanteeseen sanoen Jussille: ”Mä
oon tuonut päiväkotiin karkkia, mutta sä et sitten saa
sitä!” Jussi yrittää vielä päästä leikkiin mukaan, mutta
silloin Mikko sanoo: ”Sit mä en leiki sitä leikkiä!”, ja
poistuu paikalta.
KASVATTAJAN ROOLI
•
•
•
Rooli yhteisöissä ja leikin ohjaajana vaihtelee
lasten iän, leikkitaitojen ja leikin lajin mukaan >
se voi olla leikkiin osallistumista tai ulkopuolista
havainnointia. (Stakes 2005)
Pääsääntöisesti kasvattajan tehtävä on
rikastuttaa leikkiä, esimerkiksi välineiden tai
mielikuvien avulla. (Stakes 2005)
Antaa tilaa ja vapautta lapsista lähteville leikkiideoille ja antaa tilaa leikille. (Stakes 2005)
Kasvattajaa tarvitaan siihen, että ryhmästä saadaan yksi
iso yhteisö. (Ahonen & Majoinen 2010)
 Tuntiessaan lapset kasvattajat tiedostavat näiden
mielenkiinnon kohteet ja voivat ohjata lapsia yhteisen
toiminnan pariin > kasvattaja antaa alkusysäyksen
yhteisön muodostukselle, mikä voi johtaa
onnistuneeseen yhteistoimintaan. (Ahonen & Majoinen 2010)
 Tuntemalla lapsille ominaisia tapoja toimia ja
arvostamalla esimerkiksi heidän omia sääntöjään, voivat
kasvattajat ohjata pienyhteisöjä ja sen myötä koko
ryhmää lapsilähtöisemmin. (Ahonen & Majoinen 2010)

POHDITTAVAA
Onko lapsilla mahdollisuus
vaikuttaa arjen toiminnoissa ja
miten/missä?
• Kuinka paljon aikuinen
vaikuttaa lasten yhteisöjen
muodostukseen ja miten?
Hyödyt / haitat?
•
Voiko
kasvattaja vaikuttaa
lasten sosiaalisen aseman
muodostumiseen ja
muuntumiseen ja
pysyvyyteen? Miten?
Miten
kasvattaja voi tukea
erilaisia lapsia sosiaalisten
taitojen kehityksessä?