Lastenkirjallisuus

Henna Huusko 22.11.2012

1

2

Lastenkirjallisuus on…

 …ainoa kohderyhmänsä mukaan määritelty kirjallisuuden osa-alue  Kontrolloitu ja sensuroitu genre  Lastenkirjallisuutta vai lasten kirjallisuutta  ketkä valitsevat lasten kirjat? – aikuiset vai lapset?

 pedagoginen/opettavainen, nostalginen vaatimus

3

Lastenkirjallisuutta voidaan tulkita eri tavoin…

 Lastenkirjallisuus ei ole vapaa aikuisten politiikasta, moraalista tai seksuaalisista kysymyksistä, koska nimenomaan aikuiset

tuottavat lastenkirjallisuutta!!

    lapset ja aikuiset ymmärtävät eri tavoin samoja teoksia esim. Nalle Puh ja Liisa Ihmemaassa aikuislukija voi ottaa etäisyyttä itse kertomuksen seikkailuun ja keskittyä piilosanomiin, yhteiskunnallisiin merkityksiin jne.

lapset keskittyvät enemmän yksityiskohtiin lapsi havaitsee asiat omasta kokemusmaailmastaan käsin  lapsi yleensä sivuuttaa asiat, joita ei ymmärrä

4

Lastenkirjallisuuden historiaa

      Ennen lapsuutta ei erotettu aikuisuudesta samalla tavoin kuin nykyisin  Sadut oli tarkoitettu sekä lapsille että aikuisille 1800-luvulla samaan aikaan kaksi lastenkirjallisuuden suuntausta:   kansalaiskasvatus (aikuisten maailma) romanttinen suuntaus (lasta ihannoiva, viattomuus, mielikuvitus) 1800-luvun loppupuolella lapsiin uskallettiin kiintyä enemmän lapsikuolleisuuden laskettua  lapsiin alettiin panostaa mm. kirjallisuuden muodossa (Topelius, H.C. Anderssen ja Grimmin sadut suomeksi) 1860-luvulla kirjakulttuurin synty  lukutaidon lisääntyminen 1800-1900 luvun vaihteessa modernisoituva kirjallisuus  suomenkieliset taidesadut Sodan aikana ja sodan jälkeen vähemmän lastenkirjallisuutta  sota lisäsi pelkoteemoja lastenkirjallisuudessa

5

Lastenkirjallisuuden lajit

       satukirjat (ei kuvia) Grimm, H.C. Andersenin….

kuvakirjat

lasten romaanit (Peppi, Heinähattu ja Vilttitossu) lasten lyriikka: lorut ja runot

sarjakuvat tietokirjallisuus satukirja + cd

6

”Lastenkirjallisuuden supertusina”

1. Andersen: Kootut sadut ja tarinat 2. Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa 3. Grimmin sadut 4. Jansson: Muumi-kirjat 5. Lewis: Narnia - sarja 6. Lindgren: Peppi Pitkätossu 7. Lindgren: Veljeni Leijonamieli 8. Milne: Nalle Puh 9. de Saint-Exupery: Pikku Prinssi 10. Tolkien: Taru sormusten herrasta 11. Defoe: Robinson Crusoe 12. Kunnas: Tiitiäisen satupuu

7

Lapsuuteni lempikirja…

 Esittele oma lapsuutesi lempikirja…  Mikä tyylilaji  Minkä ikäiselle…  Kirjan juoni lyhyesti…  Opetus?

 Miksi merkittävä kirja sinulle?

Lastenkirjallisuus VASUssa

8

Lastenkirjallisuus mainitaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) niin kielen merkityksen yhteydessä kuin taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen yhteydessä

9

Lastenkirjallisuus tukemassa lapsen kielen kehitystä

      Kieli lapselle tärkeä maailman haltuunoton väline Kielen avulla lapsi jakaa havaintojaan, jäsentää niitä, kertoo kokemastaan ja on kontaktissa toisten kanssa Kieli mahdollistaa mielikuvituksen Lapsi rakentaa kielen avulla myös kuvaa itsestään ja luo omaa identiteettiään Kieli opitaan arjen tilanteissa yhdessä muiden kanssa Tutkimuksissa on todettu, että aikuisen ja lapsen yhteiset leikki- ja lukutilanteet ovat erityisen tärkeitä kielen oppimisen kannalta. rutiinitoimissa  kieli on usein moniulotteisempaa ja keskustelut pidempiä kuin arjen

10

Lastenkirjallisuus varhaiskasvatuksessa

  Varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä on tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus tutustua lastenkirjallisuuden eri lajeihin ja luoda myönteinen suhde kirjoihin Erityinen haaste ovat ne lapset  joiden kotona lukeminen ja kirjojen tutkiminen ei ole jokapäiväistä tai  joiden kielelliset edellytykset eivät ole eri syistä samalla tasolla kuin muilla ryhmän lapsilla  Tuo ulottuville kirjoja, jotka tukevat lapsen mielikuvien muodostusta, kielen kehitystä ja tarinan hahmottamista  Selkeät kuvatarinat tai itse kuvien tai esineiden avulla kerrotut sadut

11

Lastenkirjallisuus varhaiskasvatuksessa

     Lapsen omat kiinnostuksen kohteet kannattaa ottaa myös huomioon, kun pyritään tukemaan lapsen suhdetta kirjoihin Järjestä sekä yksilöllisiä tai pienen ryhmän lukuhetkiä että kaikkien yhteisesti jakamia tarinahetkiä, joiden pohjalta voidaan toteuttaa muuta yhteistä toimintaa Tuttujen kirjojen lukeminen useaan kertaan sekä samojen hahmojen läheiseksi tuleminen täyttävät lapsen elämässä monia tärkeitä tarpeita… ...mutta sen rinnalla aikuisen vastuu on tuoda tarjolle eri tavoin kuvitettuja kirjoja, uusia kiinnostuksen kohteita sekä muun muassa

runoja ja tietokirjoja

Valittujen kirjojen tulee tarjota mahdollisuus

samastumiseen, empatian kokemiseen, tunteiden käsittelyyn, huumorin kokemiseen

ja kielellisiin elämyksiin.

Lastenkirjallisuus varhaiskasvatuksessa

12    Uni- ja lepohetkien lisäksi tarvitaan luku-, loruttelu- ja satuhetkiä, joissa lapset voivat aktiivisesti osallistua, keskustella, jakaa kokemuksiaan ja mielikuviaan yhteisesti sekä eläytyä eri tavoin.

Kirjojen ja satujen avulla opitaan myös hahmottamaan fiktion ja faktan rajaa, kulkemaan ”mahdolliseen maailmaan, jossa kaikki on leikisti totta,” sekä tulemaan sieltä turvallisesti pois Satua tai tarinaa voidaan leikkiä, käydä läpi ja tutkia draaman keinoin ja siihen liittyviä mielikuvia voidaan ilmaista muilla taiteen keinoilla

13

Lastenkirjallisuus varhaiskasvatuksessa

   Sanaleikit, riimittely ja lorut kiinnostavat lasta ja ylläpitävät leikkivää suhdetta kieleen, joka arjessa muuten jää helposti sivuun.

Lapsen omalle tarinoinnille, riimittelylle ja kerronnalle tulee antaa tilaa, ja yhdessä luotuja tarinoita ja runoja voidaan kirjata muistiin muun muassa sadutuksen avulla.

Kerrottujen tarinoiden ja satujen pohjalta voidaan myös tehdä eri tekniikoin omia kirjoja.

 Kirjaprojektit tekevät näkyväksi lasten omaa kulttuuria ja tutustuttavat lapset kirjallisen kulttuurin käytänteisiin  Lasten itse tuottamista tarinoista voidaan tehdä mm. nukketeatteria

Lapsen kirjainnostuksen tukeminen

       Lapsen ulottuvilla olevat vaihtuvat ja laadukkaat kirjat, joista pidetään huolta  omaehtoinen kirjojen ja kuvien tutkiminen Rauhallinen lukunurkka Kirjoihin liittyvät leluhahmot, teatterinuket, rooliasut Kirjastoleikki Lapsen kehityksen kannalta ei ole tärkeää vain se, että luetaan, vaan erityisesti se, miten luetaan    Lukutilanteissa lapsen motivaation ja kiinnostuksen kohteiden huomioon ottaminen, sekä tarinan hahmotuksen ja kirjan sisällön ymmärtämisen tukeminen 

ennakoiva lukustrategia

Musiikin, äänen tai esineiden liittäminen lukutilanteeseen

Aikuisen läsnäolo ja eläytyminen tärkeää!!

Kirjamaskotti Lukumallit tärkeitä!  koululaiset, kummi-isovanhemmat… 14

SADUTUS -menetelmänä

15  Sadutusmenetelmässä työntekijä, vanhempi tai ystävä sanoo lapselle, lapsiryhmälle tai aikuiselle:

”Kerro satu, sellainen kuin itse haluat. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat.”

     Saduttaja ei anna aihetta, josta kertoja kertoo, eikä hän tee lisäkysymyksiä Saduttaja kirjaa kertomuksen sana sanalta juuri kuten kertoja sen kertoo Lopuksi saduttaja lukee kertomuksen kertojalle, joka voi halutessaan muuttaa tai korjata sitä Sadutuksessa ei pyritä tiettyyn, saduttajan määrittelemään lopputulokseen

Satua ei arvostella tai arvioida!

Sadutusolosuhteet

16     Lapsia voi saduttaa kahden kesken, pienessä tai suuressa ryhmässä tai yksitellen muiden lasten läsnäollessa Saduttaminen ei vaadi monimutkaisia välineitä Saduttamista voi tehdä missä vain Yksin kertominen ja ryhmäsadutustilanteet eroavat toisistaan. Siksi monet käyttävät molempia sadutusmuotoja.

17

Ongelmia sadutuksessa

  Yleensä lapset kertovat kovin mielellään Joku lapsi saattaa kuitenkin olla sitä mieltä, ettei hän osaa kertoa  Alussa lapset eivät tiedä mitä sadutus on ja se saattaa muodostua kertomisen esteeksi  Lähes kaikki sadut ovat aikuisten kirjoittamia tai kertomia  Lapsi voi ajatella, että hänen täytyy osata ulkoa jokin satukirjan tarina

Sadun julkaiseminen

18      Lapsi haluaa usein piirtää kertomuksestaan kuvan Toisinaan lapset piirtävät ensin ja kertovat vasta sitten Joidenkin mielestä kertaalleen kerrottua tarinaa on turha enää piirtää Lasten sadut voi ripustaa näkyville niin, että he voivat katsella toistensa kertomuksia ja esitellä niitä vanhemmilleen Sadut voidaan myöhemmin siirtää omaan kansioon satukirjaksi

Ryhmätehtävä

19  Tutustukaa ryhmässä (2-4 henkeä) yhteen lastenkirjallisuuden lajinäytteeseen ja kuvailkaa ja esitelkää muille keskeiset piirteet, mahdollinen lukunäyte…

Tehtävä teatteri-ilmaisun ensi-iltaan

20  Raportointi Ritvalle kirjallisesti tai sähköpostiin…  Minkä ikäisille esitys oli suunnattu?

 Esityksen juoni lyhyesti ja sanoma?

 Mistä pidit?

 Mistä et pitänyt?

 Mikä oli taidokkainta?

 Samaistuitko johonkin?

 Mitä et ymmärtänyt?

 Näyttelijöiden kehityshaasteet? Rakentavaa palautetta!

 Millainen kokemus oli verrattuna esim. Apua Merirosvoja – esitykseen (tai muuhun näkemääsi teatteriesitykseen)?

Tee se itse –lastenkirja!

21       Yksin tai pienissä ryhmissä Valitse ensin tyylilaji Mieti minkä ikäiselle kirja on suunnattu Mieti juoni: onko opettavainen, viihdyttävä?

Mieti toteutus: koko, materiaalit ja menetelmä (puuvärit, vesivärit, sormivärit, leikkaa-liimaa, tietokone?), kuvat ja väritys, asettelu… Sivut kannattaa sitoa vasta viimeisenä!

22

Japanilainen kirjansidonta

Lähteet

23    Karlsson, L. Sadutus. Avain osallistavaan toimintakulttuuriin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Suojala, M. 2009. Lastenkirjallisuus kielen ja kuvittelukyvyn laajentajana. Teoksessa I. Ruokonen, S. Rusanen, A-L. Välimäki. Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Iloa, ihmettelyä ja tekemistä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Suojala, M. & Karjalainen, M. (toim.) 2001. Avaa lastenkirja. Helsinki: Lasten keskus.