Transcript Otsikko Arial bold 32 pt

ADOPTIOKOULUTUS 29.1.2015
8.4.2015
ADOPTIOLAUTAKUNNAN
NÄKÖKULMIA LAINSÄÄDÄNNÖN
SOVELTAMISESTA KÄYTÄNNÖSSÄ
/ Ylitarkastaja, adoptiolautakunnan
sihteeri, Jonna Salmela
8.4.2015
1. Adoptioneuvonnan antajan arvio
2. Sukulaisadoptiot
3. Erityiskysymyksiä
4. Keskustelua
8.4.2015
1. ADOPTIONEUVONNAN ANTAJAN
ARVIO
8.4.2015
Jonna Salmela
4
Adoptioasetuksen 3 §:n 4 momentti
Selvityksessä on esitettävä arvio hakijan
kelpoisuudesta ja sopivuudesta
adoptiovanhemmaksi ja tarvittaessa erityisesti
vieraasta valtiosta adoptoidun lapsen
adoptiovanhemmaksi. Jos adoptioneuvontaa ei ole
annettu tietyn lapsen adoptoimista varten,
selvityksessä on esitettävä myös arvio
adoptoitavaksi sopivan lapsen iästä ja muista
ominaisuuksista
8.4.2015
Jonna Salmela
5
Sosiaalityöntekijän arvio
• Hakijoiden kelpoisuutta ja sopivuutta arvioitava
suhteessa adoptoitavan lapsen etuun
• Adoptioneuvonnassa: lapsen etu johtavana
periaatteena
• Mikä on adoptiolapsen etu?
8.4.2015
Jonna Salmela
6
LAPSEN ETU
Adoptiolapsen edun sisällön määrittelyssä on otettava
huomioon:
Ulkomailta Suomeen saapuvat adoptiolapset ovat
aikaisempaa vanhempia ja erityistarpeisuutensa vuoksi
usein entistä haasteellisempia. Mitä vanhemmasta
lapsesta on kyse, sitä suuremmat vaatimukset asetetaan
adoptionhakijoille. Adoptioneuvonnassa onkin syytä
kiinnittää erityisen tarkkaan huomiota hakijoiden
voimavaroihin toimia ulkomailta adoptoidun lapsen
vanhempina.
8.4.2015
Jonna Salmela
7
Ulkomailta adoptoidut lapset ovat aina jossain määrin
erityistarpeisia. Lapsilla on taustallaan useita
erokokemuksia. Lapsi on tavallisesti joutunut
vaihtamaan olinpaikkaa useaan kertaan ennen tuloaan
adoptiovanhempien luo ja häntä hoitaneet henkilöt
ovat samassakin hoitopaikassa voineet vaihtua usein.
8.4.2015
Jonna Salmela
8
Lapsella saattaa olla muistoja pelottavista tilanteista
ja yksinjäämisen kauhusta. Ulkomailta adoptoitavat
lapset ovat usein aliravittuja, sairaita tai muutoin
hoidon puutteesta kärsineitä, mistä syystä heillä on
usein fyysisen ja psyykkisen kehityksen viiveitä.
Kiintymyssuhteen muodostumisen ongelmat, koettu
turvattomuus ja suuret elämänmuutokset vaikuttavat
läpi kehityksen ja muovaavat lapsen käytöstä halki
elämän.
8.4.2015
Jonna Salmela
9
Esimerkiksi turvattomuuden tunne, epävarmuus,
levottomuus, alhainen itsetunto ja
kontaktivaikeudet ovat ongelmia, joista lapsi
saattaa kärsiä eri kehitysvaiheissa. Adoptoitu voi
joutua rakentamaan omaa identiteettiään läpi koko
elämänsä.
8.4.2015
Jonna Salmela
10
Adoptiolapsi tarvitsee vähintään koko lapsuus- ja
nuoruusiän ajan vanhemmiltaan erityisen paljon tukea ja
huomiota tavanomaisen hoito- ja kasvatustyön lisäksi.
Siksi on tärkeää, että hakijoilla on realistiset odotukset
adoptiolapsen erityistarpeista ja siitä, kuinka
merkittävästi lapsi voi tarvita vanhemmilta erityistä tukea
ja huomiota tavanomaisen hoito- ja kasvatustyön lisäksi.
8.4.2015
Jonna Salmela
11
Traumatisoituneen ja kiintymyssuhteissaan
häiriintyneen lapsen käytös voi herättää
adoptiovanhemmissa yllättäviä reaktioita ja
tuntemuksia, joita vanhempi ei ole joutunut
siihen mennessä käsittelemään.
8.4.2015
Jonna Salmela
12
•Kotiselvitys on adoptiolautakunnan päätöksenteon
perusta
•Sosiaalityöntekijän kannanotolla suuri merkitys. Jos
neuvonnan aikana herää huoli, on rohkeasti otettava
kielteinenkin kanta.
•Jos riskejä on havaittavissa, neuvonnan aikana on
syytä esim. ohjata hakija käsittelemään asioita
terapiassa.
8.4.2015
Jonna Salmela
13
• Selkeä kannanotto!
• Ei näin: suosittelen muutoin, mutta näen terveydentilan
riskinä
• Eikä näin: ottamatta kantaa hakijoiden ikään, suosittelen...
• Ei myöskään näin: suosittelen varauksella
8.4.2015
Jonna Salmela
14
2. SUKULAISADOPTIOT
8.4.2015
Ilman palvelunantajaa tapahtuvat adoptiot
(AdL 42§)
8.4.2015
-
Sukulaislapsi
-
Lapsi, joka on ollut vakiintuneesti hakijan hoidettavana ja
kasvatettavana
-
Ensisijaisesti selvitettävä, voiko toteuttaa palvelunantajan
välityksellä
-
Adoptioneuvonta
-
Subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate
Jonna Salmela
16
• Onko lapsi todella kansainvälisen adoption tarpeessa?
• Voi olla, jos orpolapsi ( ja lähipiiri lapsen lähtömaassa
kartoitettu vrt. subsidiariteettiperiaate)
• Jos lapsi ei ole orpo: millä perusteella katsotaan, että on
lapsen edun mukaista tulla erotetuksi perheestään?
8.4.2015
Jonna Salmela
17
• Pelkästään köyhyys ei voi olla syy lapsen erottamiseen
perheestään
• Auttaa voi lievemmilläkin keinoilla
• Suurin osa lautakuntaan saapuneista
sukulaisadoptiohakemuksista on ollut sellaisia, joissa
adoptoitava EI ole orpo.
• Ovatko osapuolet varmasti ymmärtäneet adoption
merkityksen?
8.4.2015
Jonna Salmela
18
• Adoptioneuvonnan antajat ovat usein esittäneet, että
sukulaisadoptioissa on mahdotonta ottaa kantaa nimetyn
lapsen edun mukaisuuteen, koska he eivät tapaa (lähes
koskaan) lasta.
• Adoptioneuvonnan antaja on ottanut siksi kantaa vain
adoptiovanhempien soveltuvuuteen ja sivuuttanut nimetyn
lapsen edun toteamalla, ettei ole ollut mahdollista arvioida
tapaamatta lasta.
• Lapsen etua voi arvioida tapaamatta lasta!
• Lautakunta on vuosien 2012-2015 aikana myöntänyt
sukulaisadoptioihin 2 lupaa. Hakemuksia on ollut noin 15.
8.4.2015
Jonna Salmela
19
Tarvittavia asiakirjoja sukulaisadoptioissa
• asiakirjanäyttö sukulaisuussuhteesta (lähisukulainen)
• biologisten vanhempien suostumukset
• biologisten vanhempien kuolintodistukset, jos lapsi on
orpo
• lapsen syntymätodistus
• lapsen mielipiteen selvittäminen
• lapsen alkuperämaan sosiaaliviranomaisten laatima
selvitys siitä, miksi lapsi ei voi jäädä asumaan biologiseen
perheeseensä
• lapsen alkuperämaan sosiaaliviranomaisen laatima
selvitys siitä, että lapsi ja lapsen biologiset vanhemmat
ovat saaneet adoptioneuvontaa ja ymmärtävät adoption
merkityksen (aina ei ole ollut selvää, ovatko ymmärtäneet)
8.4.2015
Jonna Salmela
20
Kaikki asiakirjat on legalisoitava!
Jotta ulkomailla laadittu ulkomaan viranomaisen antama asiakirja
saisi tarkoitetun oikeusvaikutuksensa Suomessa, on asiakirja
laillistettava (eli legalisoitava). Asiakirjan laillistaminen on asiaan
osallisten oikeusturvaan ja hallinnon luotettavuuden
varmistamiseen liittyvä toimenpide, jolla varmistetaan se, että
asiakirjan antaneella taholla on ko. maassa sen maan lakien
mukaan oikeus tällaisen asiakirjan antamiseen.
Laillistaminen tehdään kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko
kyseinen maa liittynyt Haagin ulkomaisten yleisten asiakirjojen
laillistamisvaatimuksen poistamisesta tehtyyn yleissopimukseen
vuodelta 1961 (ns. Apostille -sopimus).
8.4.2015
Jonna Salmela
21
Jos asiakirja on annettu ns. apostille -maassa, asiakirjan
oikeellisuus varmennetaan maan toimivaltaisen viranomaisen
antamalla apostille -todistuksella. Todistuksella varmennetaan
asiakirjassa oleva allekirjoitus, asiakirjan allekirjoittajan asema
ja tarvittaessa asiakirjassa oleva sinetti tai leima.
Muissa kuin ns. apostille -maissa asiakirjojen oikeellisuuden
laillistaa kyseisen maan ulkoministeriö, minkä jälkeen siinä
maassa toimivaltainen Suomen edustusto laillistaa asiakirjan
liittämällä siihen todistuksen edellä mainitun ulkoministeriön
virkamiehen oikeudesta antaa ko. todistus. Mikäli ko. maassa ei
ole
Suomen edustustoa eikä kyseinen maa kuulu minkään
Suomen edustuston toimipiiriin, saattaa joissakin tapauksissa
olla mahdollista laillistuttaa asiakirjat toisen pohjoismaan
edustustossa (pois lukien Norja).
8.4.2015
Jonna Salmela
22
3. MUUTA…
• Tärkeä tiedottaa hakijoita, että adoptiolupa tarvitaan aina,
kun asuu Suomessa - ettei tule ns. pattitilanteita (Helsingin
hovioikeus ei voi enää tunnustaa adoptioita yhtä laajasti,
kuin ennen!)
• Luvan hakeminen jälkikäteen mahdollista, vaan ei
ongelmatonta. Se ei ole ratkaisu tunnustamiskiellon (vrt.
edellinen kohta) ehdottomuuteen. Myöskään, jos luvan
edellytykset eivät täyty, eivät ne täyty jälkikäteenkään
hakiessa.
• Perheen sisäiset adoptiot = ei tarvita lupaa, jos sekä hakija,
että lapsi asuu Suomessa (AdL 39§), tarvitaan lupa, jos
lapsi asuu ulkomailla.
8.4.2015
Jonna Salmela
23
•
•
•
•
•
•
•
•
8.4.2015
Ulkomaille muutto adoptioprosessin aikana?
Ei yleistä ohjeistusta
Tapauskohtainen harkinta
Lähtökohta: perheen tilanteen oltava sellainen, että lapsi voi
tulla perheeseen vaikka heti
Vastaanottavan valtion velvollisuudet!
Viranomaisten toimivalta on sidottu hakijoiden asuinpaikkaan
Asuinpaikan määritelmä: tosiasiallinen asuinpaikka
Käytännössä noin vuosi on ollut mahdollista asua ulkomailla,
mutta sekään ei yleinen ohjeistus
Jonna Salmela
24
• Siirtymäsäännökset: vanhan lain aikana myönnettyä lupaa
sai pidentää vain kerran vanhan lain mukaisesti. Jos sen
aikana ei lasta tule: haettava kokonaan uusi lupa. Silloin
pätee ”normaali” menettely: uusi lupahakemus, uusi
kotiselvitys,
• Sosiaalityöntekijän on osattava arvioida, kuinka laaja uusi
kotiselvitys pitää olla, lautakunnalla ei ole ohjeistuksia
8.4.2015
Jonna Salmela
25
Mistä lautakunta pyytänyt lisäselvityksiä?
-
8.4.2015
Voimavaroista sisarusadoptioon
Lapsuudenaikaisten vaikeiden kokemusten läpikäynnistä
Alkoholinkäytöstä
Miehen mallista
Ulkomailta adoptoidun lapsen erityisyyden käsittelystä
Lasta koskevista toiveista (ikätoive, terveydentila)
Terveydentilasta (fyysinen ja psyykkinen)
Perheessä olevan lapsen tapaamisesta ja
sosiaalityöntekijän havainnoista
Sosiaalityöntekijän kannanotosta
Läheisille kertomisesta
Uskonnosta
Jonna Salmela
26
KYSYMYKSIÄ JA
KESKUSTELUA!
8.4.2015
KIITOS!
8.4.2015