Transcript Avaa tiedosto

”Tapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden
aiheuttama terveyttä uhkaava tapahtuma” Pelastustoimi
Päivi Hammari ja Jonna Horneman 2013

Yleistä kotitapaturmista

Ikääntyneiden yleisimmät kotitapaturmat

Tietoa kaatumisesta:
-kaatumistapaturmat Suomessa
-seuraukset
-riskitekijät (ulkoiset/sisäiset)
Ennaltaehkäisy
-ympäristö
-perusterveyden ylläpito
-liikunta
-ravitsemus ja nestetasapaino
-apuvälineet ja suojaimet
-kaatumisen pelko

Muita kotitapaturmien ehkäisykeinoja

Terävään satuttaminen
- haavan ensiapu

Palovammat
-palovamman ensiapu

Hätäilmoitus
(verkkouutiset.fi)
 Suomessa tapahtuu vuosittain 700 000 koti - ja vapaa-
ajantapaturmaa, joka toinen loukkaantuminen vaatii
sairaala hoitoa ja 2650 henkilöä kuolee kotitapaturmissa.
 Naisille tapaturmia sattuu päivittäisten askareiden parissa
mm. ruuanlaitossa ja keittiössä.
 Miehille tapaturmia eniten sattuu huoltotöissä ja
remontoidessa.
 Yleisimpiä seurauksia vahingoista ovat; mustelmat,
nyrjähdykset, haavat, palovammat ja venähdykset.
Lähde: THL, 2009.
 Kaatuminen
 Terävään itsensä satuttaminen
 Palovammat
(http://www.tule-tietopankki.fi)
 Kaatuminen on tapahtumaketju, jossa henkilö päätyy
makaamaan lattialle tai muulle pinnalle.
 Kaatumista voidaan ennaltaehkäistä vasta silloin, kun
tiedetään miksi ja missä kaatumisia tapahtuu.
 Kaatumisriski muodostuu, kun henkilö menettää
tasapainonsa, eli keho siirtyy pois painopisteestä.
 Ikääntynyt voi menettää tasapainonsa missä tahansa arki
päivän tilanteessa mm. kävellessä, istuutuessa tai jotain
kurkottaessa.
Lähde: Tideiksaar, R. 2005.
 Yleisin ikäihmisten tapaturmatyyppi on kaatuminen.
 80% tapaturmista on kaatumisia tai matalalta putoamisia.
 Yli 65-vuotiaille suomalaisille sattuu 100 000
kaatumistapaturmaa vuosittain, 40 000
kaatumistapaturmaa vaatii sairaalahoitoa
 Aiemmin kaatuneista noin 50% on riski kaatua uudelleen.
 Kaatumistapaturmista aiheutuu yli 900 kuolemantapausta
vuosittain tässä ikäryhmässä.
Lähde: THL 2013.
(kotitapaturmat.fi)
 Kaatumistapaturmista
- noin puolet johtaa pehmytkudosvammoihin.
- 5% murtumiin.
- 10% muihin vammoihin.
 Lonkkamurtumien yleisin syy on kaatuminen.
 Yli 50-vuotiaita kuolee n. tuhat vuosittain
kaatumistapaturman seurauksena.
Lähde: Tideiksaar, R. 2005.
(pardia.fi)
 Ikäihmisten kaatumisriskit jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin
tekijöihin.
 Sisäiset tekijät: itseensä liittyvät vaaratekijät
 Ulkoiset tekijät: ympäristöön liittyvät vaaratekijät
 Riskitekijöihin vaikuttaa myös kaatumisen pelko
 Kiinnittämällä huomiota riskeihin ja poistamalla niitä,
voidaan tehokkaasti vähentää tapaturmia.
Lähde: Pelastustoimi 2006, THL.
(dreeveri.blogspot.com)
(murobbs.plaza.fi)
Sisäiset
 Liikkumiskyvyn
heikentyminen
 Aiemmat kaatumiset
 Sairaudet
 Lääkitys
 Kaatumisen pelko
 Heikentynyt näkö
 Kivut
 Alkoholi
Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.
Ulkoiset
 Liukas tai epätasainen





kävelypinta
Heikko valaistus
Huonot jalkineet
Epäsopivat apuvälineet
Epäkäytännölliset
huonekalut
Asuinympäristö
 Ikäihmisten kaatumisia voidaan vähentää 20-45%
 Tehokkainta vaikuttaa useampaan riskitekijään:
 Ympäristö
 Perusterveyden ylläpito
 Liikunta
 Ravitsemus ja nestetasapaino
 Apuvälineet ja suojaimet
 Henkinen hyvinvointi
(terveysverkko.fi.)
Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.
•
•
Riskejä poistamalla voidaan vähennetään
kaatumisvaaraa ja lisätä kotona asumisen
turvallisuutta.
Ympäristön toimivuuden arviointi  tarvittavat
muutostyöt
- Kävelypinta: kulkureitit vapaiksi, turvallinen
lattiamateriaali, matalat kynnykset,
liukuesteet.
- Riittävä valaistus
- Turvalliset jalkineet
- Tarvittavat apuvälineet:
esim. keppi, rollaattori, turva kaiteet.
- Asuintilojen esteettömyys: tavarat käden
ulottuvilla, toimivat ja turvalliset huonekalut.
Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.
(www.pelastustoimi.fi)
 Sairaudet ja lääkehoito
- Sairauksien diagnosointi
- Hyvä hoitotasapaino
- Lääkehoidon säännöllinen tarkastaminen
 Näkökyky
- Säännöllinen näön tarkastaminen
- Näköä heikentävien sairauksien diagnosointi ja hyvä hoito
- Näkökyvystä huolehtiminen; silmälasien kunto ja puhtaus
(tohtori.fi)
Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.
(huutonet.fi)
 Kaatumisvaara kasvaa, kun fyysinen suoritus
kyky heikkenee.
 Fyysistä peruskuntoa voidaan parantaa
säännöllisellä lihasvoima- ja
tasapainoharjoittelulla.
 vähentää iäkkäiden kaatumisia 15-50%.
 Esimerkiksi päivittäinen liikunta,
keppijumppa, venyttely harjoitukset,
tanssiminen, yms.
 Liikunta edistää henkistä ja fyysistä
hyvinvointia.
(ukkinstuutti.fi)
Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.
 Ateriarytmi ja ruokahalu
 Riittävä nesteiden saanti
 Monipuolinen ravinto
- Proteiinit
- Kalsium
- D-vitamiini (suositus 20 µg/vrk ympäri vuoden)
(kasvikset.fi)
Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.
 Asian mukaiset apuvälineet liikkumiseen mm.
kävelykeppi, rollaattori.
 Turvapuhelin tai ranneke
 Lonkkasuojaimet: vaimentavat iskua kaaduttaessa.
Lähde: Pajala S. 2010.
(suomi24.fi)
 Yli puolet ikääntyneistä pelkäävät kaatumista ja sen
seurauksia.
 Joka toinen iäkäs rajoittaa päivittäistä liikkumistaan
kaatumispelon takia.
Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.
(supersaver.fi)
Kaatumisen
pelko
Suurentunut
kaatumisriski
Itsenäisyyden
menettämisen
pelko
Sosiaalisten
kontaktien
väheneminen
Riskien
välttäminen
Toimintakyvyn
aleneminen
Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.
Fyysisen
aktiivisuuden
väheneminen
 Palovaroittimen ajoittainen tarkistus:




- toimivuus
- Oikea sijainti (1palovaroitin 60 neliölle)
Turvaliesi ehkäisee palon syttymistä.
Turvalliseen kynttilöiden polttamiseen ja tupakointiin tulee kiinnittää
huomiota.
Riittävä alkusammutuskalustus ja oikeaoppinen/turvallinen käyttö
(sammutuspeite, jauhesammutin)
Alkoholin välttäminen, alkoholin käyttö heikentää tarkkaivaisuutta
lisäten tapaturmavaaraa.
Lähde: Kotitapaturmat.fi, 2011.
 Haava on iholla oleva
pintarikko. Aluksi haavasta voi
vuotaa verta, riippuen haavan
koosta ja syvyydestä.
 Pienet haavat voi hoitaa
kotona.
 Vuotavat ja syvät haava sekä
isommat viilto haavat kuuluvat
aina lääkärin hoitoon.
 Ensiapuna kotona painesidos
runsaasti vuotaviin haavoihin
Lähde: Punainen Risti. 2011.
(uvahealth.com)
1. Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
2. Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
3. Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain
haavateipillä.
4. Peitä haava suojasidoksella.
5. Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
6. Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on
voimassa.
Lähde: Punainen Risti. 2011.
(rokote.fi)
”Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen
aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti
myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei
jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja
kipu jatkuu kauemmin.” Punainen Risti
 Suomessa hoidetaan vuosittain noin 1000 palovamma
potilasta.
 Yleisin palovamman aiheuttaja
on kuuma vesi.
Lähde: Pelastustoimi.fi.2006.
(kotitapaturma.fi)
 Pientä palovammaan huuhdotaan välittömästi kylmällä vedellä




-
kunnes kipu lakkaa.
Pienen rakkulaisen vamma alueen voi suojata suojasiteellä tai
erikoissidoksella, joka on tarkoitettu palovamman hoitoon.
Ellei palovammassa ilmene muutosta sidoksen voi vaihtaa 2-3
päivän välein.
Jos palovammassa ilmenee tulehduksen merkkejä, hakeudu
välittömästi lääkäriin.
Välitöntä lääkärin hoitoa vaativat palovammat:
kaikki kämmentä suuremmat palovammat
3. asteen palovammat.
Palovammat kasvoissa tai syvät vammat käsissä
sähköpalovammat, hengitystienpalovammat
Lasten, vanhusten ja perussairaiden palovammat
(kotitapaturma.fi)
Lähde: Punainen Risti. 2011.
 Toiminta tapaturman
sattuessa:
 Jos loukkaantunut tai
sairastunut tarvitsee
ammattilaisen apua,
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Soita hätänumeroon 112.
Kerro mitä on tapahtunut
Kerro tarkka osoite ja kunta
Vastaa kysymyksiin
Toimi annettujen ohjeiden
mukaisesti.
Lopeta puhelu, kun olet
saanut luvan.
Lähde: Punainen Risti. 2011.
 Yleisimmät
kotitapaturmat (3kpl)?
 Ennaltaehkäisy keinot?
 Ensiapu kotona, mitä jäi
mieleen?
 Paloturvallisuus?
KIITOS!

Kostiainen A, Haikonen K. (toim.) 2010. Koti –ja vapaa-ajan tapaturmat –Tilastokatsaus 2010.
Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Luettavissa: http://www.kotitapaturma.fi/wpcontent/uploads/2011/08/Tilastokatsaus-2010-Koti-ja-vapaa-ajan-tapaturmat.pdf. Luettu
05.09.2011.

Pajala S. 2010. Apuvälineet iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä. THL. Helsinki. Luettavissa: http:
//info.stakes.fi/NR/rdonlyres/2D5FEE88-0536-464E-9018-A85CC28AFC48/0/S_Paj alaApuv%C3
%A4linefoorumi_20103011.pdf. Luettu 19.09.2011.

Pajala S, Salmela R. 2011. Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Luettavissa: http://pistetapaturmille.thl.fi/thl-client/pdfs/39a8d7c1ce38-43bf-b2f1-f1a652a110ff. Luettu 14.09.2011.

Sisäasiainministeriö ja Suomen Punainen risti. Kodin turvaopas –Suojele itseäsi ja muita. 2008.
Luettavissa: http://turvaopas.pelastustoimi.fi/index.html. Luettu 19.09.2011

Sisäasianministeriö. 2006. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Pelastustoimi.fi. Luettavissa:
http://www.pelastustoimi.fi / turvatietoa/koti-ja-vapaa-ajan-tapaturmat/?keyword=tilastot . Luettu
19.09.2011.

Punainen Risti. 2011. Ensiapuohjeet. Luettavissa: http://www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet
/fi_FI/index/. Luettu 19.09.2011.

THL 2013. Iäkkäiden tapaturmat. Luettavissa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-fi/iakkaat

Tideiksaar R. 2005. Vanhusten kaatumiset –Opas hoidosta vastaaville. Edita. Helsinki.

Tiirikainen K. 2009. kotitapaturmat. THL. Edita. Helsinki. Luettavissa: http://pistetapaturmille.thl
.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-fi/tietoa-tapaturmista/kotitapaturmat . Luettu 19.09.2011.