Transcript VAPAAVAHTI • FRIVAKT 4/2010

SJÖMANSSERVICEBYRÅN
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
4/2010
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
ESL -Shippingin
miehet Pajulahdessa
Vuoden Merimiesurheilija
Tempera i docka i Nådendal
Den nya simulatorn i Obbnäs
FRIVAKT 4/10
VAPAAVAHTI 4/10
Pääkirjoitus: We want You! … …………………
Tempera telakalla………………………………
Meriturvassa tulipalot hallitaan………………
ESL:n miehet viihtyivät
Arjessa Kuntoon -kurssilla… …………………
Satamajäänsärkijän
kone sihisee taas… ……………………………
Aurajoen rannat sen kuin kaunistuvat alkuperäisen värin ja nimen saanut
Bore kiinnittyi itärannalle.… …………………
Timo Sylvänne: Junkin jobi……………………
Menneiden aikojen laivoja
värikkäissä mainosjulisteissa……………………
Mepan kursseilla saa monenmoista oppia………
Merimiespalvelutoimiston kurssit 2011… ……
Armeija marssii vatsallaan – Laiva byssallaan…
Tapani Outinen Vuoden
Merimiesurheilijaksi……………………………
Sähkökirja kiinnostaa… ………………………
Helsingin kirjamessuilla oli ennätysyleisö………
MEPAn kirjasto suosittelee… …………………
Merenkulun vuorovedet… ……………………
Adolf Bock Merimaalari… ……………………
Kaare Hausken – Still going strong!……………
Nordic Open Football Series… ………………
..
Göteborgin Rosenhill on
maailman paras merimiesklubi…………………
Kaarlo Kalliala Turun piispaksi…………………
Merimiespalvelua yhteensä 80 vuotta.… ………
Ristikko… ……………………………………
Toimintaa mepan kursseilla… …………………
Kaphoornarin poika Pekka Poutanens.41
2
Vapaavahti
Frivakt
3
4
12
16
20
22
23
25
27
29
41
44
47
49
51
55
56
57
59
59
60
61
63
68
Ledare: We want You!… ………………………
Tempera i docka… ……………………………
Meriturva har kontroll över elden………………
ESL:s manskap trivdes på
kursen Vardagskondition… ……………………
Hamnisbrytarens
motor spinner igen… …………………………
Bore förskönar Aura ås östra strand i ursprungliga färger och med
ursprungligt namn… …………………………
Gångna tiders skepp i
färgrika reklamaffischer…………………………
På SSB:s kurser lär man sig mycket nytt… ……
Sjömansservicebyråns kurser 2011… …………
Kocken på fartyget är lika viktig som i armén…
Tapani Outinen – Årets Sjömansidrottare………
E-boken väcker intresse… ……………………
Rekordpublik besökte
bokmässan i Helsingfors… ……………………
SSB:s bibliotek rekommenderar … ……………
Adolf Bock Marinmålaren… …………………
Kaare Hausken – Still going strong!……………
Nordic Open Football Series… ………………
Rosenhill i Göteborg är
världens bästa sjömansklubb……………………
Kaarlo Kalliala biskop i Åbo……………………
Sammanlagt 80 år sjömansservice………………
Korsordet………………………………………
3
8
14
18
21
22
26
28
34
43
45
48
50
54
56
58
59
59
60
62
64
Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen
Takakansi - Baksida: Pekka Karppanen
Vuoden merimiesurheilija
Tapani Outinen s.44.
Syksyn kursseilla kävi Solveig Skinnarsin
ohella reilut 200 merenkulkijaa s. 68
4 / 2010
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
We want You!
We want You!
Tämän lehden liitteenä on Mepan palveluopas. Se on ”lyhyt johdatus” toimintaamme. Voimme ylpeinä todeta, että suomalainen
merenkulkijoiden palvelu on ainutlaatuista maailmassa. Tämän
lisäksi ulkomaisia merenkulkijoita Suomen satamissa palvellaan
vähintäänkin erinomaisesti.
Nykyisellään työelämä vaatii tietojen ”päivittämistä” sekä omasta kunnostaan huolehtimista. Palveluoppaasta löydät vastauksia
moneen edellä mainittuun asiaan.
Oppaasta iso osa käsittelee laajaa kurssitoimintaa, joka voidaan
karkeasti jakaa neljään eri osa-alueeseen. Näitä ovat hyvinvointi,
kielet, tietotekniikka ja harrastekurssit.
Hyvinvointia koskettavat asiat ovat lähinnä erilaisia liikuntakursseja sekä tutustumista moniin eri lajeihin. Tämän lisäksi panostamme varustamokohtaisiin työhyvinvointia edistäviin
kursseihin.
Kielikursseilla parannetaan kielitaitoa tai opetellaan uusia kieliä
ja tietotekniikassa pääpaino on eri ohjelmien opettamisessa unohtamatta alkeitakaan. Harrastekursseilla harjoitetaan kädentaitoja.
Opintotoiminta on ollut eräs keskeisistä toiminnoistamme ja
monena vuonna yli 10 %:a merenkulkijoistamme on osallistunut
eri kursseillemme. Se ei ole ihme, sillä kurssit ovat pääsääntöisesti
ilmaisia ja vetäjinä toimivat alan ammattilaiset.
Uutena vuotena tehdään perinteisesti monenlaisia lupauksia.
Annan ilmaisen vihjeen hyvästä uudenvuoden lupauksesta. Päätä
osallistua Mepan järjestämälle kurssille. Takuulla yllätyt, positiivisesti!
Ilmoittautuminen on helppoa. Se käy näppärästi vaikka ”netissä”, sähköpostilla, soittamalla tai vaikkapa perinteisellä kirjeellä.
Ei kun heti!
Till detta nummer bifogar vi SSB:s serviceguide. Den är ”en kort
introduktion” till vår verksamhet. Vi kan med stolthet konstatera
att de finländska sjöfararna får en service som är unik i världen.
Därtill betjänas utländska sjöfarare minst sagt utomordentligt väl
då de besöker hamnar i Finland.
Dagens arbetsliv är allt mera krävande och för att klara sig
måste man uppdatera att klara sig måste man uppdatera sina
kunskaper och sköta om den egna konditionen. I serviceguiden
finner man lösningen för många här nämnda frågor.
En stor del av guiden behandlar den omfattande kursverksamheten, som grovt kan delas i fyra delområden; arbetshälsa, språk,
datateknik och hobbykurser.
Arbetshälsan främjas närmast av olika motionskurser och introduktion i många nya grenar. Därtill satsar vi på kurser som
främjar arbetshälsan i samarbete med olika rederier.
På språkkurserna förbättrar vi språkkunskaperna eller lär oss
nya språk. På kurserna i datateknik ligger tyngdpunkten på att
lära olika program, utan att glömma grunderna. På hobbykurserna övas händigheten.
Studieverksamheten har varit en av våra centrala verksamhetsformer och under många år har över 10 % av våra sjöfarare
deltagit i våra olika kurser. Det är inte så underligt, kurserna är
huvudsakligen avgiftsfria och leds av professionella lärare.
Vid nyår avger man traditionellt många slags löften. Jag ger ett
gratis tips om ett bra nyårslöfte. Beslut dig för att delta i en av
SSB:s kurser. Du blir garanterat positivt överraskad!
Det är lätt att anmäla sig. Det går behändigt i ”nätet”, med
e-post, telefonsamtal eller också per traditionellt brev. Nu genast!
Toivotan aktiivista vuotta 2011 Teille kaikille!
Ni tillönskas alla ett aktivt år 2011!
Martti Karlsson
Martti Karlsson
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
3
Tempera telakalla
Nesteen DAT -tankkeri kulkee paksussa jäässä sekä etu- että
takaperin. Lokakuussa keula osoitti kohti metsikköä Naantalissa. Telakan monttu on täynnä, kun yli 250-metrinen tankkeri
on huollossa.
4
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
Tempera valmistui vuoden 2002 elokuussa
ja ehti sopivasti operoimaan vaikean talven
jääoloihin. Aker Arctic Technology ja varustamo suunnittelivat yhdessä double acting
tanker -konseptin (DAT), joka on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Laivan keula ja
runko on muotoiltu siten, että ajo avovedessä on kustannustehokasta. Aluksen perä
rakennettiin jäänmurtajien mallin mukaan
siten, että takaperin kulkiessaan Tempera
murtaa jäätä.
Turku Repair Yard Ltd:n operoimalla
Naantalin telakalla työskenneltiin Azipod
-propulsiojärjestelmän kanssa, kun Vapaavahti vieraili laivalla. Azipod on oleellinen
osa DAT -toimintaa. Nesteen, ABB:n ja
Masa - Yardsin kehittämiä Azipodeja kokeiltiin 1990-luvulla Lunnissa ja Uikussa,
kun tankkerit operoivat vaikeissa jääoloissa
Koillisväylällä. Azipod kääntyy 360 astetta,
joten erillistä peräsintä ei tarvita.
Jäissä ei ongelmia
Päällikkö Kim Palhus on ollut Temperalla jo
toista kertaa. Hän meni Japaniin telakalle ja
luovutuksen jälkeen vierähti vuosi. Nyt hän
on ollut laivan kirjoilla runsaan vuoden.
Viime talvena tuli ajettua perä edellä melko
paljon, Palhus muistelee kauden 2009-2010
kovaa jäätalvea.
Japanissa rakennetut Tempera ja sisaralus
Mastera pystyivät liikennöimään Primorskiin omin avuin, kun muut laivat joutuivat
odottelemaan saattueita. Jopa 1A Super -jääluokan alukset jymähtivät Suursaaren kupeeseen. Tempera ajoi “DAT -moodilla” ja olisi
pystynyt avustamaan muitakin laivoja.
- Yhtiömme ja koko maailman suurin 1 A
Super - alus Stena Arctica jysähti jäihin Primorskin vesillä. Olisimme ehkä pystyneet
auttamaan, mutta emme halunneet puuttua
venäläisten jääoperointeihin, Kim Palhus
kertoo
Päällikkö on tyytyväinen telakan toimintaan. Tempera oli viimeksi Naantalissa
vuonna 2008. Nyt montussa vierähtää noin
kolme viikkoa.
- Lähialueilla on paljon alan osaamista ja
logistiikkaa. ABB, Wärtsilä ja muut toimijat
pystyvät tehokkaasti toimittamaan varaosat
ja tarvittavat palvelut, Palhus kehuu.
Kim Palhus brykalla. Juha Toivanen Mepasta ihmettelee, kun lähes kaikki paneelit
ovat auki
hyvällä mallilla. Komentosillalla oli melkoinen työmaa. Lähes kaikki paneelit olivat auki
ja alihankkijoiden miehiä konttasi johtonippujen kimpussa.
- Brygalle uusitaan tutkat ja ECDIS.
Elektroniikan elinikä on nykyään melko lyhyt, Palhus toteaa.
Elektronisen kartta- ja informaatiojärjestelmän uusiminen parantaa meriturvallisuutta.
Vanhat kuvaputkitutkat pitää uusia, koska
niihin voi olla vaikea saada enää varaosia.
Itse asiassa Temperalla on kaksi komentosiltaa. Takaperin ajetaan ahterin puoleiselta
komentosillalta käsin.
Laivalla ollaan tyytyväisiä myös siihen, että
voidaan käyttää omaa vesi- ja jätevesijärjestelmää. “Harmaa” vesi menee telakan tank-
kiin ja sitä kautta viemäriverkostoon. Ennen
vanhaan piti suihkuun ja vessaan kävellä johonkin telakka-alueella olevaan parakkiin.
Ison laivan telakoinnissa
on haasteensa
Uloslähtöön on vielä aikaa reilu viikko,
mutta yliperämies Tino Luostarinen tulee
jo päällikön luo suunnittelemaan painolastiveden sijoittelua. Aluksen tulee olla lähtiessä
tasakölillä. Täysin tyhjällä laivalla on kolmen
metrin ahteritrimmi. On huomioitava myös
polttoaineen määrä ja sijoittelu.
- Aluksi vettä on pumpattava maista. Näin
suuressa laivassa väärä painojakautuma voi
Yliperämies Tino Luostarinen suunnittelee painolastin sijoittelua uloslähtöä varten
Telakalla homma toimii
Kim Palhusin kannalta telakan sijainti on siinäkin mielessä edullinen, että hän asuu 15
kilometrin päässä ja pääsee helposti käymään
välillä kotona. Laivaporukka työskentelee telakan ja alihankkijoiden työrytmin mukaan.
Työaika on 07.00 - 16.00, mutta monet alihankkijoista tekevät pidempiä päiviä. Laivaporukasta iltaisin päivystävät yövahti ja jäämisvuorossa eli stopparissa olevat perämies
ja konemestari.
Telakoinnin yhteydessä yleisimmin tehtävät rungon puhdistus- ja maalaustyöt olivat
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
5
Koneykkönen Fredrik Holmen
tehdä tuhoa, Luostarinen ja Palhus miettivät.
Luostarinen on päiväförstinä. Lisäksi on
kolme ajoperämiestä. Hän on valmistunut
Raumalta ammattikorkeakoulusta ja seilannut seitsemän, kahdeksan vuotta.
- Ennen Nesteen aikoja on tullut seilattua
Langhilla, Finnlinesillä, Eckeröllä ja Kristina
Cruises-varustamossa, Luostarinen laskee.
6
Vapaavahti
Frivakt
Miehistönvaihdot
telakoinnin jälkeen
Varustamossa pyritään yleensä siihen, että
sama laivaväki on työssä koko telakoinnin
ajan. Näin keskeneräisiä ja oleellisia asioita
ei tarvitse siirtää toisille. Tavoite onnistuu
normaalin kuuden viikon vuorottelun sisällä. Nesteellä merenkulkijat ovat varsin
tyytyväisiä oloihin. Satelliittitelevisio näkyy
ja internet on käytössä. Tiedonsaanti ja yhteydenpito ovat paljon helpompia kuin takavuosina.
Aluksella on normaalisti 20 merenkulkijaa. Telakoinnin ajaksi byssaan on tullut
kolmanneksi henkilöksi Pasi Kinnari. Hän
seilaa päätoimenaan Stena Poseidonin kokkina ja toimii myös Nesteen merenkulkijoiden urheilukoordinaattorina.
- Nesteen osallistuminen Mepan jalkapalloturnaukseen sai positiivista vastakaikua laivoilla ja varustamoissa. Nyt valmistelemme
sählyjoukkueen kasaamista; Kinnari kertoo.
Pasi on Temperalla vain telakoinnin ajan ja
tulee sitten Mepaan suunnittelemaan sopivia
peliasuja.
Byssassa on kaikilla kolmella kädet täynnä
töitä.
- Päivittäin on lähes kuusikymmentä ruokailijaa, stuju Marko Kinnunen kertoo.
Kotkasta kotoisin oleva Kinnunen on ollut
laivalla vuoden verran ja seilannut aikaisemmin muun muassa Purhassa. Hän on porrastanut ruokailuja siten, että laivaporukka
tulee ensin ja ylimääräiset ruokailijat heidän
jälkeensä. Ruokailu laivalla tuo alihankkijoille synergiaetua ja sitä kautta säästöä myös
varustamolle.
Taivalkoskella syntynyt kokki Merja Virkkunen on myös kiireinen.
4 / 2010
Stuertti Marko Kinnunen, sekä kokit Pasi Kinnari ja
Merja Virkkunen eivät päivisin juuri huilaa. Telakkaaikana on kuutisenkymmentä henkilöä ruokittavana.
Konepäällikkö Åke Hermanssonilla alkavat
palvelusvuodet olla täynnä
- Hommia on paljon, mutta ne ehtii tehdä
normaalina työaikana, Merja toteaa.
Hän on ollut vakituisena vuoden alusta ja
tehnyt sitä ennen vikaeerauksia Nesteellä ja
Finnlinesillä.
Kannet auki koneessa
Temperan pääkoneet ovat luonnollisesti
sammuksissa, mutta konehuoneessa riittää
elämää. Ciiffi Åke Hermansson on varustamon teknisen tarkastajan kanssa ahteritäkillä
ja pyytää katsomaan koneporukkaa.
- Meitä on täällä minun lisäkseni kaksi
muuta konemestaria, korjausmies ja kaksi
moottorimiestä, Hermansson kertoo.
Telakka-aikana konehuoneessa työskentelee lisäksi joukko Wärtsilän asentajia haalaushommissa. Loviisalainen koneykkönen
Fredrik Holmen ja konekakkonen Jaakko
Kurkaa ehtivät suunnitella ja tehdä muita
konetöitä.
Wärtsilä 38-koneisiin perustuva dieselsähköinen pääkoneisto tuottaa Azipodille 16
megawatin tehon ja yli 15,5 solmun ajonopeuden täydessä lastissa. Koko koneistoteho
on 21,7 megawattia. Täydessä lastissa ajettaessa raskasta polttoöljyä kuluu reilusti yli 80
tonnia vuorokaudessa.
Åke Hermanssonilla on menossa toiseksi
viimeinen työtörni.
- Kävin koulut Ahvenanmaalla ja lähdin
Täkkärit vahtimessissä ,vasemmalta Sami Sintonen (puolikas), Marko Kaistamo (poosu), Jari Brandt (matruusi)
4 / 2010
töihin svenskeihin, Hermansson muistelee.
Hän seilasi Swedish Gulf Linella ja muilla
ruotsalaisvarustamoilla, kunnes tuli vuoden 1984 alussa mt Melkkiin. Nestettä on
yleensä pidetty suomenkielisten merenkulkijoiden varustamona. Paraisilta kotoisin
olevalle ja täysin kaksikieliselle Åkelle se ei
ole ongelma.
- Hyvähän täällä on olla, ja onhan Nesteellä yllättävän monta ruotsinkielistä, heittää
Åke ja koplaa saman tien ruotsiksi kun alkaa
käydä töitä läpi Fredrik Holmenin kanssa.
Pasi Kinnari koordinoi Nesteen merimiesurheilujoukkueita.
Seuraavaksi osallistutaan Mepan sählyturnaukseen
Frivakt
Vapaavahti
7
Tempera i docka
Nestes DAT-tanker går både
framåt och bakåt i tjock is. I
oktober styrdes stäven mot en
skogsdunge i Nådendal. Varvsbassängen är fylld då tankern på
250 meter ligger inne för reparation.
8
Vapaavahti
Frivakt
Tempera stod färdig i augusti år 2002, lagom
för att hinna operera i den hårda vinterns
isförhållanden. Aker Arctic Technology och
rederiet hade i samarbete utarbetat konceptet double acting tanker (DAT), och det
visade sig vara synnerligen effektivt. För
och stomme är utformade så att fartyget
går mycket kostnadseffektivt i öppet vatten.
Aktern är byggd enligt isbrytarmodell, då
fartyget backar bryter Tempera is.
Då Frivakt besökte fartyget på Turku Repair Yard Ltd:s varv i Nådendal jobbade man
med Azipod-propulsionssystemet. Azipod är
en väsentlig del av DAT-funktionen. Azipodmodeller, som utvecklats av Neste, ABB
och Masa-Yards, prövades på Lunni och Uikku på 1990-talet, då tankfartygen opererade
i svåra isförhållanden i Nordostpassagen. En
Azipod vänder 360 grader, separat roder behövs därför inte.
Isen inget problem
Befälhavaren Kim Palhus är på Tempera redan andra gången. Han började på varvet
i Japan och efter överlämningen hann han
stanna ett åt. Ett drygt år har han nu igen
varit i fartygets rullor. Senaste vinter var man
tvungen att gå med aktern före ganska ofta,
minns Palhus om den hårda isvintern 2009
- 2010.
Tempera och hennes systerfartyg Mastera
är byggda i Japan och kan trafikera för egen
maskin till Primorsk då de andra fartygen
är tvungna att vänta på isbrytareskort. Till
och med fartyg i isklassen 1A Super måste
4 / 2010
stoppa vid Hogland. Tempera gick fram med
sin DAT-funktion och skulle också ha kunnat assistera andra fartyg.
- Stena Arctica, vårt bolags största fartyg i
klassen 1 A Super och störst i hela världen,
fastnade i isen utanför Primorsk. Vi skulle
kanske ha kunnat hjälpa, men vi ville inte
blanda oss i ryssarnas isoperationer, berättar
Palhus.
Befälhavaren är nöjd med verksamheten
på varvet. Tempera var i Nådendal senast år
2008. Nu ligger hon i bassängen ungefär tre
veckor.
- I regionen finns en stor del branschkunnighet och fungerande logistik. ABB,
Wärtsilä och andra aktörer levererar effektivt reservdelar och den service vi behöver,
berömmer Palhus.
Förste maskinmästaren Fredrik Holmen, andre maskinmästaren Jaakko
Kurkaa och maskinchefen Åke Hermansson i kontrollrummet.
4 / 2010
På varvet går det undan
För Kim Palhus del är varvet tjänligt beläget,
också med tanke på att han bor på 15 kilometers avstånd och det är lätt att åka hem
vid behov. Besättningens arbetsrytm dikteras
av varvets och underleverantörernas. Arbetstiden är 07.00 - 16.00, men många av underleverantörerna jobbar längre dagar. Om
kvällarna dejourerar nattvakten och styrman
och maskinmästare har stopptörn.
Rengöringen och målningen av skrovet de vanligaste jobben under dockning - var
långt färdiga. Hela kommandobryggan var
som en arbetsplats. Nästan alla paneler var
öppna och underleverantörernas mannar
kröp om kring och jobbade med ledningarna.
- Man förnyar radarna och ECDIS-anläggningar på kommandobryggan. Elektronikens livslängd är rätt kort nuförtiden,
konstaterar Palhus.
Förnyandet av det elektroniska sjökortet
och informationssystemet förbättrar sjösäkerheten. De gamla radarna med bildrör
måste förnyas, då det kan bli svårt att få
reservdelar till dem. Tempera har två kommandobryggor. Kommandobryggan i aktern
används då man går bakåt.
Man är nöjd med att man på fartyget kan
använda sitt eget system för vatten och avfallsvatten. Gråvattnet går via varvets tank
till kloaksystemet. Förr måste man gå till någon barack på varvsområdet för att duscha.
Frivakt
Vapaavahti
9
Dockning av ett stort
fartyg är en utmaning
Det är ännu en dryg vecka till avfärden, men
styrmannen Tino Luostarinen kommer redan till befälhavaren för att diskutera hur
ballastvattnet skall ligga. Vid avgången bör
fartyget ligga på jämn köl. Helt utan last har
fartyget akterligt trim på tre meter. Också
mängden bränsle och placering bör beaktas.
- I början pumpar man vatten från land.
På ett så stort fartyg kan fel fördelad ballast
vara ödesdiger, förklarar Luostarinen och
Palhus
Luostarinen är vaktfri styrman och man
har tre vaktstyrmän. Luostarinen fick sin utbildning vid yrkeshögskolan i Raumo, han
har jobbat sju, åtta år.
- Före tiden på Neste seglade jag hos
Langh, Finnlines, Eckerö och Kristina Cruises, räknar Luostarinen upp.
Befälhavaren Kim Palhus arbetar ombord på Tempera för andra gången.
Avlösning efter
dockningen
På rederiet strävar man i allmänhet till att
samma besättning jobbar under hela tiden
vid dockningen. På det viset behöver man
inte ge vidare viktiga arbeten som är på hälft.
Inom en normal sex veckors avlösningsperiod lyckas det. Sjöfararna hos Neste är mycket
nöjda med tillvaron. Satellittelevisionen syns
och internetförbindelse finns. Det är mycket
lättare att få information och hålla kontakt
än det var förr.
Normalt jobbar 20 sjöfarare ombord. Under dockningen har byssan fått Pasi Kinnari
till hjälp, som en tredje person. Hans huvudsyssla är jobbet som kock på Stena Poseidon
och han fungerar också som Nestes koordinator för sjömansidrotten.
- Nestes deltagande i SSB:s fotbollsturnering fick positiv respons på fartyg och rederier. Nu förbereder vi oss för att få ihop ett
innebandylag, berättar Kinnari.
Pasi är på Tempera bara under dockningen, och är sedan på väg till SSB för att planera lämpliga matchdräkter.
I byssan har alla tre händerna fulla.
- Nästan sextio personer äter här, berättar
stuert Marko Kinnunen.
Kinnunen är hemma från Kotka, han har
jobbat ombord ett års tid och tidigare seglat
bland annat på Purha. Han har planerat bespisningen så att besättningen kommer först
och efter dem alla extra matgäster. Underleverantörernas folk får synergi av att man
äter ombord och det innebär besparing också
för rederiet.
Andre maskinmästare Jaakko Kurkaa
Köksbesättningen: Stuert Marko Kinnunen och kockarna Pasi Kinnari och Merja Virkkunen. Under dockningen äter 60
personer i mässen, då är det fart på.
10
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
För maskinchefen Åke Hermansson
är tjänsteåren snart fulla.
Bråttom har också kocken Merja Virkkunen, som är född i Taivalkoski
- Vi har mycket jobb, men man hinner
med dem under normal arbetstid, konstaterar Merja
Hon har varit fast anställd sedan årets början, före det har hon vikarierat på Neste och
Finnlines.
Maskinens luckor öppna
Temperas huvudmotorer är naturligtvis avstängda, men i maskinrummet är det livligt.
Maskinchefen Åke Hermansson är på akterdäck med rederiets tekniska inspektör och
han vill presentera gänget i maskinrummet.
- Utöver mig har vi två maskinmästare, en
reparatör och två motormän, berättar Hermansson.
Under dockningen är också en grupp
montörer från Wärtsilä sysselsatta med lansering i maskinrummet. Lovisabon, förste
maskinmästaren Fredrik Holmen och andre maskinmästaren Jaakko Kurkaa hinner
planera och göra andra maskinarbeten.
Det diesel-elektriska huvudmaskineriet,
som består av två Wärtsilä 38-motorer, ger
Azipoden en effekt på 16 megawatt och en
fart på 15,5 knop i full last. Hela maskineffekten är 21,7 megawatt. Då fartyget går i
full last går det åt drygt 80 ton tung brännolja i dygnet.
Åke Hermansson jobbar sin nästsista arbetstörn.
- Jag gick i skola på Åland och gick till sjöss
på svenska båtar, minns Hermansson.
Han seglade på Swedish Gulf Line och
andra svenska rederier, tills han år 1984 gick
ombord på mt Melkki. I allmänhet har Neste
ansetts vara ett rederi med finskspråkiga sjöfarare. Det är inget problem för Åke som är
hemma från Pargas och helt tvåspråkig.
- Här har man det bra, och nog finns
det överraskande många svenskspråkiga på
Neste, säger Åke och övergår till svenska då
han börjar gå igenom arbetena med Fredrik
Holmen.
Överstyrman Tino Luostarinen
planerade ballastens fördelning
inför avfärden
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
11
Meriturvassa
tulipalot hallitaan
Upinniemen uusittu palosimulaattori on käytössä. Kotimaisen yrityksen toimittama laitteisto
on vanhaa ympäristöystävällisempi ja turvallisempi. Vapaavahti kävi tutustumassa uusiin
tiloihin lokakuussa.
Tutustumistilaisuudessa esiteltiin lohjalaisen Interfire Products
Oy:n toimittamaa kaasukäyttöistä järjestelmää. Simulaattorissa
voidaan harjoitella autokansi- ja konehuonepalojen sammutusta. Autokansisimulaattori on ainut laatuaan maailmassa. Tilaisuus keräsi paljon väkeä aina televisioryhmiä myöten, koska
samalla viikolla sattui Itämerellä tuhoisa autokansipalo.
Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen ja palokoulutusyksikön johtaja Leif Johansson olivat erittäin tyytyväisiä uuden
laitteiston toimintaan. Vanhat järjestelmät toimivat öljyllä, mikä
altisti oppilaat ja kouluttajat savuhaitoille. Myös varuskunta ja
asuinalueet saivat osakseen hajua ja päästöjä. Nyt poltetaan nestekaasua ja käytetään teatterisavua.
- Öljyn palaessa savu nousee ylöspäin, teatterisavu laskeutuu
alas asti, mikä heikentää näkyvyyttä entisestään, yksikönjohtaja
Leif Johansson selvittää.
Simulaattorissa saadaan aikaan varsin todentuntuiset olosuhteet. Savusukellusvarusteet ovat painavia ja simulaattoreissa
kuljetaan portaita eri kerrosten välillä, mikä aiheuttaa fyysistä
rasitusta. Koulutettaville tulee luonnostaa tietty pelkokerroin
savun, pimeyden ja kuumuuden ansiosta.
Toimintaa jo
vuodesta 1976
Meriturva oli kutsunut tilaisuuteen kaksi pitkän linjan ansioitunutta kouluttajaa. Eläkkeelle jääneet Rainer Heinonen ja Jorma
Nyqvist kertoivat kokemuksia vuosien varrelta. Palokoulutuskeskuksessa on koulutettu kaikkiaan 80.000 henkilöä. Monet
merenkulkijat ovat käyneet laitoksella useamman kerran, miehistö- päällystö- ja palopäällikkökursseilla.
- Nykyisin koulutamme noin 1.500 henkilöä vuodessa, Johansson kertoo.
STCW -koodin mukaan kahden päivän peruskurssi on pakollinen kaikille merenkulkijoille, joita valtaosa koulutettavista on.
Meriturvan palokoulutuskeskus sijaitsee Upinniemen varuskunta-alueella. Meriturvan käytössä olevalla tontilla sijaitsee
myös vanha laivasimulaattori, jota leikkisästi kutsutaan ”krematorioksi” tai ”vanhaksi rouvaksi”. Se on tuttu monen polven
merenkulkijalle.
Maailman huippua edustaa myös kallistettava hyttisimulaattori, jossa harjoitellaan pelastautumista uppoavasta tai kallistuman saaneesta laivasta. Tarve tämän tyyppiseen koulutukseen
syntyi Estonian onnettomuuden jälkeen.
Sammutushyökkäyksiä
ja savusukellusta
Alueella on lisäksi säiliösimulaattoreita, paloaltaita ja helikopterin runkoa jäljittelevä rakennelma. Aikaisemmin demokäytössä
12
Vapaavahti
Frivakt
Konehuonesimulaattorissa palaa
Kylmä-Kallea käytetään
pelastusharjoituksissa ->
ollut Ilmavoimien vanha ja harvinainen Mi 4 -kopteri on viety museoon. Kouluttajat pystyvät simuloimaan useimmat laivaolosuhteissa
mahdolliset tulipalotyypit pitäen harjoitukset kuitenkin turvallisina.
Kone- ja autokansisimulaattori rakennettiin uudemman laivasimulaattorin yhteyteen. Laivasimulaattorissa on useita kerroksia, joissa
koulutettavat savusukeltavat, sammuttavat ja pelastavat nukkea. Simulaattorissa on uudenaikainen valvomo, josta sammutusharjoituksia
seurataan valvontakameroilla, annetaan ohjeita kovaäänisillä ja sammutetaan liekit jos jokin menee pieleen.
TV-nelosen kuvausryhmä ja joitakin toimittajia tekivät kameroiden ja savusukellusvarusteiden kanssa kierroksen koulutusolosuhteis4 / 2010
3
Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen
ja palokoulutusyksikön
johtaja Leif Johansson
Kone- ja autokansisimulaattori rakennettiin
uudemman laivasimulaattorin
yhteyteen.
sa. Autokannelle tosin oli tehty tilaa esittelyä varten, mutta
konehuoneen peruslämpö tuntui jo ilman liekkejäkin todenmukaiselta.
- Tämä oli vain tutustumiskierros. Pitää olla käsitys koulutettavien kunnosta, ennen kuin mennään täysipainoiseen
harjoitukseen, kouluttaja Erkki Hakala tähdentää.
Hakalan mukaan koulutettavista löytyy kuusitoistakesäisiä
tyttöjä aina kuusikymppisiin lähes eläkeikäisiin linjaluotseihin
asti. Harjoitusten fyysisen rasituksen määrän pitää siten kulkea
kultaista keskitietä.
Meriturva järjestää STCW:n mukaisia palokoulutuksia mutta tekee myös räätälöityjä kursseja. Oppilailla on mahdollisuus
ruokailuun ja asuntolamajoitukseen Upinniemen varuskuntaalueella.
SAFETY MATTERS!
Meriturva tarjoaa korkealaatuista pelastautumis- ja palokoulutusta
merenkulkijoiden tarpeisiin Lohjalla ja Upinniemessä.
Monipuolinen ammattilaiskurssivalikoimamme kattaa mm. STCW-kurssit,
räätälöidyt refresher-kurssit, evakuointisukka- ja -liukukoulutukset sekä
Free Fall -kurssit. Osa kursseistamme soveltuu TYKY- tai Team Building ohjelmaksi myös maakravuille.
Käy kotisivuillamme osoitteessa www.meriturva.fi ja ota yhteyttä:
E-mail: [email protected]
Puh. 019 - 2876 600
Palokoulutusta Upinniemessä
Kevät 2011
STCW Palokoulutus (STCW A-VI/1-2)
Ajankohta: 7.- 8.4.2011
Hinta: 260 €/henkilö
STCW Päällystön palokoulutus (STCW A-VI/3)
Pääsyvaatimus: STCW A-VI/1-2:n suoritus
Ajankohta: 9. -11.3.2011
Hinta: 390 €/henkilö
STCW Päällystön palokoulutus/kertaus (STCW A-VI/3)
Pääsyvaatimus: STCW A-VI/3:n suoritus
Ajankohta: 7. - 8.3.2011
Hinta: 260 €/henkilö
STCW Basic Safety Training Lohjalla ja Upinniemessä
7.-13.4.2011. Kurssin kesto on 7 vrk ja hinta 750 euroa.
Tarkemmat tiedot puh. 019-2876600 tai www.meriturva.fi
4 / 2010
Alusten palopäällikkökurssi (STCW A-VI/3)
Pääsyvaatimus: STCW A-VI/1-2:n suoritus
Ajankohta: 16. - 27.5.2011
Hinta: 1330 €/henkilö
Tiedustelut ja ilmoittautumiset: puh. 019 - 2876 636
Frivakt
Vapaavahti
13
Meriturva har
kontroll över elden
Den nya brandsimulatorn är i bruk på Obbnäs. Anläggningen som
levererats av ett inhemskt företag är miljövänligare och säkrare än
den gamla. Frivakt bekantade sig med de nya utrymmena i oktober.
Till höger den gamla simulatorn eller ”krematoriet”, i bakgrunden syns hyttsimulatorn
Vid introduktionsevenemanget presenterades den gasdrivna anläggningen som tillverkats av Lojoföretaget Interfire Products
Oy. I simulatorn kan man öva släckning av
brand på bildäck och i maskinrum. Övningen samlade mycket folk, också filmgrupper
från TV fanns på plats, samma vecka hade
ju en ödesdiger brand härjat på ett bildäck
på Östersjön.
Heikki Hyyryläinen, direktör för Meriturva, och brandskolningsenhetens chef Leif
Johansson var mycket nöjda med den nya
anläggningen. De gamla anläggningarna har
drivits med olja, vilket utsatte både elever
och utbildare för rökskador. Också garnisonen med sina bostadsområden fick sin del av
röklukt och utsläpp. Nu bränner man flytgas
och använder teaterrök.
- Då oljan brinner stiger röken uppåt,
teaterrök sjunker ända ner, det försämrar ytterligare sikten, förklarar enhetschefen Leif
Johansson.
I simulatorn skapar man mycket realistiska
14
Vapaavahti
Frivakt
förhållanden. Rökdykningsutrustningen är
tung och i simulatorerna går man i trappor
mellan olika våningar, vilket medför fysisk
ansträngning. Eleverna upplever naturligt
en viss rädsla mitt i röken, mörkret och hettan.
Verksamhet
redan sedan år 1976
Till evenemanget hade Meriturva inbjudit
två meriterade utbildare som gått den långa
linjen. Numera pensionerade Rainer Heinonen och Jorma Nyqvist berättade om
erfarenheter under årens lopp. Totalt räknar
man med att ha utbildat 80 000 personer vid
brandskolningsenheten. Många sjöfarare har
gått på flera kurser där, på kurser för manskap, befäl och brandchefer.
- Numera utbildar vi ungefär 1 500 personer per år, berättar Johansson.
Enligt STCW-koden är en två dagars
grundkurs obligatorisk för alla sjöfarare och
de utgör majoriteten av eleverna.
Meriturvas brandskolningscentrum är
beläget inom Obbnäs garnisons område.
På tomten som Meriturva disponerar finns
också den gamla fartygssimulatorn, som
skämtsamt kallas ”krematoriet” eller ”Gamla
frun”. Den är bekant för många generationer
av sjöfarare.
Världstoppen representerar också en hyttsimulator som kan vändas i lutande läge, i
den övar man räddning då ett fartyg sjunker
eller har slagsida. Behovet av den här typens
skolning stod klart efter Estonias undergång.
Släckning och rökdykning
Inom området finns också behållarsimulatorer, brandbassänger och en anläggning som
liknar en helikopters stomme. Luftstridskrafternas gamla, numera sällsynta Mi-helikopter, var tidigare i bruk för demonstrationer,
men har nu förts till ett museum. Utbildarna
4 / 2010
Bildäckssimulatorn
Utbildarna följer från kontrollrummet med situationen
Jorma Nyqvist berättade om
hur utbildningen utvecklats
under de gångna åren.
kan simulera de flesta typerna av brand ombord på fartyg och samtidigt genomföra övningar utan att riskera säkerheten.
Maskin- och bildäckssimulatorn byggdes i
samband med en nyare fartygssimulator. Fartygssimulatorn har olika våningar, där eleverna övar rökdykning, släcker och räddar en
docka. I simulatorn finns ett modernt kontrollrum varifrån man med övervakningskameror följer med släckningsövningarna, ger
instruktioner i högtalare och släcker lågorna
om någonting går på tok.
Fyrans TV:s filmgrupp och några reportrar
gjorde med kameror och rökdykningsutrustning en runda i skolningsförhållanden. På
bildäck hade man visserligen röjt utrymme
för presentationen, men grundtemperaturen
Mika Järvenpää, VD för
Interfire Products Oy, presenterade utrustningen som företaget
levererat
4 / 2010
i maskinrummet kändes mycket verklighetstrogen också utan eldslågor.
Det här var bara en introduktionsrunda.
Innan man börjar en fullödig övning måste
man ha en klar uppfattning om elevernas
kondition, betonar utbildaren Erkki Hakala.
Enligt Hakala finner man bland eleverna
allt från sextonåriga flickor till linjelotsar
som närmar sig pensionsåldern. De fysiska
påfrestningarna under övningarna bör därför
hållas på en gyllene medelväg.
Meriturva arrangerar brandskolning som
fyller STCW:s krav, men också skräddarsydda kurser. För eleverna kan måltider och
inkvartering ordnas inom Obbnäs garnisons
område.
Ilpo Minkkinen och Markku Karkama
lyssnar på utbildaren Erkki Hakalas
redogörelse.
Frivakt
Vapaavahti
15
ESL:n miehet viihtyivät
Arjessa Kuntoon -kurssilla
Syyssää näytti parhaat puolensa
marraskuun alussa Pajulahdessa,
jossa järjestettiin ensimmäinen
osuus ESL - Shippingin työhyvinvointikurssista. Ohjelmassa
oli rentoa yhdessäoloa ja liikuntaa, luentoja, testejä, ja paljon
eväitä oman elämänlaadun
parantamiseksi.
Syysaurinko paistoi todella hienosti. Ohjelma vietiin läpi sisätiloissa, mutta tauoilla
käytiin haistelemassa raikasta ilmaa ja nauttimassa vuodenaikaan nähden harvinaisesta
valoilmiöstä. Suurin osa kurssilaisista saapui
paikalle omalla autolla ja arvosti tietenkin
kelioloja.
- Uusia teitä pitkin matka taittuu nopeasti, kehui kurssilaisia tervehtimään tullut
ESL - Shippingin toimitusjohtaja Markus
Karjalainen.
Merenkulkijat arvostivat kovasti Markuksen visiittiä ja sitä, että hän jutteli paljon
merenkulun asioista. Toimitusjohtaja joutui
kuitenkin lähtemään sorvin ääreen, kun merimiehet siirtyivät lounaan jälkeen luokkaan.
Arjessa Kuntoon -kurssi herätti varustamon laivoilla paljon mielenkiintoa. Miehistönvaihdoista johtuen monet joutuivat
peruuttamaan, mutta paikalle saatiin kuitenkin tiivis ryhmä ESL - Shippingin merenkulkijoita.
”Kaikki syyt olla
liikkumatta ovat tekosyitä”
Näin totesi aikanaan presidentti Urho Kekkonen, minkä muisti Asko Grönholm. Pajulahden kouluttaja Tuomo Nurminen piti
ensimmäisen luennon, minkä oli tarkoitus
herätellä ja motivoida porukkaa. Liikunnalla
ja ruokavaliolla voidaan ehkäistä monia sairauksia, kuten aikuisiän diabetesta.
Yhdessä kurssilaisten kanssa käytiin läpi
liikunta- ja kuntosalimahdollisuuksia merellä. Kaikissa ESL-Shippingin laivoissa on
kuntosali, joita käytetään välillä ahkerastikin. Merenkäynti asettaa omat haasteensa
varsinkin jos punttisali sijaitsee laivan ylemmissä kerroksissa. Silloin edestakainen keinuntaliike on suurempaa.
Liikuntaa olisi hyvä harrastaa useampana päivänä viikossa, vähintään puoli tuntia
kerralla. Sen lisäksi pitäisi käydä kuntosalilla
16
Vapaavahti
Frivakt
pari kertaa viikossa kehittämässä lihaskuntoa ja - kestävyyttä. Toki useimmat kansija konemiehet saavat riittävästi liikuntaa jo
työssään.
Tuomo Nurminen painotti myös säännöllistä ruokarytmiä. Laivallahan monet tekevät
vuorotyötä, aterioita olisi nautittava kolmen,
viiden tunnin välein. Välipaloissakin pitää
olla kuituja, ei saa olla paljon suolaista tai
makeaa. Vettä pitäisi jokaisen juoda vähintään kaksi prosenttia omasta painostaan
päivässä.
Luokassa vallitsi hyvä vuorovaikutus.
Merimiehet kyselivät paljon. Ravintotietoa
käsiteltiin myös laivaolosuhteiden pohjalta.
Nykyisin laivalinjat ovat sen verran lyhyitä
tai säännöllisiä, että suuria vaikeuksia muonatoimituksissa ei esiinny. Välillä mentiin
merimiesjuttujen puolelle, kun muisteltiin
vanhojen kokkien ja stujujen toimintatapoja.
Hänellä on Suomesta lähtiessä aina ”provianttitäydennys” mukana. Paikan päältä
saa kyllä kanaa ja lammasta, joita käytetään
myös McDonaldsin tuotteissa.
Aarno valvoo uuden Alppilan rakennustöitä. Laiva lähtee liikenteeseen ensi vuoden
puolella. Porukka pohti, että Alppila tulee
Suomeen päin juuri sopivasti, kun miinalaiva Pohjanmaa on Somalian rannikolla merirosvousta ehkäisemässä.
Kasvisruokaa Intiassa.
Pitkän linjan konepäällikkö kotkalainen
Aarno Niemi oli mielissään, kun kurssi
sattui hänen vapaavuorolleen. Niemi kuuluu varustamon uudisrakennusten valvontatiimiin, jonka asemapaikkana on Intia.
Porukka kuunteli mielenkiinnolla Aarnon
kuulumisia intialaisten elämästä ja ruokakulttuurista.
- Suurin osa asuinalueemme ihmisistä on
kasvissyöjiä, jopa Pizza Hut´in valikoimassa
on pelkästään kasvistuotteita, Aarno Niemi
naurahtaa.
4 / 2010
Terveyskuntoprofiilin
tekoa palloilusalissa
Majoittautumisen ja kahvitauon jälkeen
mentiin palloilusaliin. Ohjeiden mukaan oli
vaihdettu kevyt sisäliikuntavarustus. Kurssilaiset jaettiin kahteen ryhmään. Tuomon
lisäksi ohjaajana toimi Tomi Karttunen
Liikuntakeskus Pajulahdesta. Heitä avusti
työharjoittelussa oleva opiskelija Terhi Savolainen.
Alkuverryttelyssä lämmiteltiin lihaksia.
Sitten testattiin kurssilaisten liikkuvuutta,
tasapainoa, lihasten toimivuutta ja voimia.
Ohjelmassa oli yhdellä jalalla seisontaa, takaperin kävelyä, punnerruksia. Testit menivät hyvin. Hurjalta tuntui askelkyykkytesti,
jossa rasitusta lisättiin painoliiveillä aina 40
prosenttiin henkilön omasta painosta.
Testien jälkeen pelattiin kevyttä sählyä ja
mentiin ruokailemaan. Ennen rantasaunaa
oli vielä palauttavana liikuntana sulkapalloa.
Kehon koostumus,
tuloste kertoo totuuden
- Taitaa olla rasva jossain sisäelimien ympärillä, eli väärässä paikassa, Eiralla seilaava
Jorma tuumi.
InBody mittaus perustuu pienen sähkövirran johtamiseen kehon läpi. Koska vain
kehon sisältämä vesi johtaa sähköä, voidaan
kehon koostumus laskea mittaamalla kehon
impedanssia, eli sen sähkövirralle aiheuttamaa vastusta.
Seuraavaksi siirryttiin palloilusaliin, jossa
jumpattiin kepillä ja ilman. Tomi Karttusen
vetämän ohjelman tavoitteena oli nivelten
liikkuvuus. Käsivarsien olkapyörityksessä
käytettiin tehosteina pieniä painopusseja.
Keppi on jumpassa oiva apuväline. Liikkeissä löytyy; on melontaa, vartalokiertoa,
taivutuksia ja askelkyykkyä.
Kolmen vartin tiiviin harjoituksen ja
pienen tauon jälkeen mentiin uimahallille.
Verryttelyuinnista siirryttiin vesijumppaan,
mikä meni AC/DC- ja Guns N´ Roses -musiikin soidessa. Tomi piti kovaa tahtia myös
vesikuntopiirissä. Jokaisella rastilla oltiin
minuutin verran, sitten vaihdettiin. Kaikki
pääsivät testaamaan vesinyrkkeilyä, vedenalaista hiihtoa painosauvoilla, pyöräilyä ja
keppikahdeksikkoa.
Rentona kotimatkalle
nassa. Huoneiden luovutuksen jälkeen oli
ruokailu ja koko kehon rentoutus painisalin
pehmeällä molskilla. Musiikki vaihtui rokista rauhallisemmaksi ja valaistus hämärämmäksi, kun porukka venytteli ja virittäytyi
hyvään oloon.
Lopuksi kokoonnuttiin vielä luokkaan
pullakahveille ja käymään läpi kurssin tunnelmia. Kaikki pitivät kurssia hyödyllisenä
ja olivat halukkaita osallistumaan jatkoon.
Kuntosaliharjoittelua laivalla pidettiin realistisena harrastuksena. Seuraavalle kurssille
toivottiin ohjeita kahvakuulan käytöstä laivaolosuhteissa. Keskusteluissa sivuttiin myös
satamien turvallisuusmääräyksiä ja niiden
aiheuttamia rajoituksia merenkulkijoiden
vapaaseen liikkumiseen.
Tomi Karttunen kyseli ihmisten vapaaajan viettotapoja laivalla. Vanhan ajan korttirinkejä ja vilkasta sosiaalista elämää ei juuri
enää tapaa. Elokuvan katselu yksin, lukeminen tai tietokonepelien pelaaminen olivat
suosittuja. Pelimuodoksi Tomi suositteli
Nintendo Wii´ta, jonka sauvaohjaimilla pystyy pelaamaan erittäin liikunnallisia pelejä.
ESL - Shippingin seuraava tapahtuma
on helmikuussa. Vastaavia kursseja tullaan
järjestämään myös muiden varustamoiden
kanssa.
Aamupäivä oli sen verran kovatempoinen,
että porukka viihtyi pitkään uimahallin sau-
Tiistaiaamuna kurssilaiset kävivät ennen
aamupalaa InBody -mittauksissa. Tuloksia
käytiin läpi päivän ensimmäisellä luennolla.
Jokainen sai oman tulosteen, jossa on tarkka
analyysi kehon nestemääristä, lihas- ja rasvatasapainosta sekä painodiagnoosi. Laite esittää henkilölle, paljonko tämän tulisi lisätä
lihaskudosta ja vähentää rasvakudosta.
Kurssilaiset pitivät testiä erittäin hyödyllisenä, vaikka monen naama menikin vakavaksi tuloksia tulkittaessa. Yllättäen laite
patisti muutaman kilon pudotukseen varsin
”timmissä” kunnossa olleita Jorma Haapasta ja Jussi Vaahtikaria.
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
17
ESL:s manskap trivdes på
kursen Vardagskondition
Höstvädret visade sin vackraste sida I Pajulahti då den första delen
av ESL-Shippings arbetshälsokurs ordnades. På programmet stod
avkopplande samvaro och motion, föreläsningar och tester och en
god portion vägledning för en bättre livskvalitet.
Utöver det borde man ett par gånger i veckan
öva muskelstyrka och uthållighet i motionssalen. De flesta däcks- och maskinmännen
får visserligen tillräcklig motion i sitt arbete.
Tuomo Nurminen betonade också vikten
av regelbundna måltidsvanor. Ombord jobbar många i skift, måltiderna borde intas
med mellanrum på tre till fem timmar. Mellanmålen borde innehålla fibrer och inte vara
för salta eller söta. Alla borde dricka vatten
minst två procent av sin egen vikt per dag.
Växelverkan fungerade fint i klassrummet. Sjömännen ställde många frågor. Man
diskuterade kostfrågor utgående från förhållandena till sjöss. Numera är fartygens rutter
så korta och regelbundna att det inte uppstår stora svårigheter med provianteringen.
Ibland gick man in på sjömanshistorier, då
man mindes hur gamla kockar och stewardar
brukade jobba.
Höstsolen lyste strålande. Programmet gick
av stapeln inomhus, men under pauserna
gick man ut för att andas frisk luft och njuta
av det ljusfenomen som årstiden så sällan
bjuder på. Största delen av deltagarna kom
med egen bil och satte värde på det goda
väglaget.
- På många vägavsnitt gick resan snabbt,
berättade ESL-Shippings VD Markus Karjalainen som kommit för att hälsa deltagarna.
Sjöfararna satte stort värde på Markus visit och att han berättade om aktuellt inom
sjöfarten. Verkställande direktören var ändå
tvungen att återgå till sina sysslor då sjömännen efter lunchen förflyttade sig till klassrummet.
Kursen Vardagsmotion väckte stort intresse på rederiets fartyg. På grund av manskapsbyten var många tvungna att annullera
deltagandet, men en stor grupp sjöfarare från
ESL Shipping mötte ändå upp.
motivera gruppen. Med hjälp av motion och
rätt kost kan man förebygga många sjukdomar, till exempel vuxendiabetes.
Tillsammans med kursdeltagarna gick
man igenom möjligheterna att röra på sig
och utnyttja motionssal ombord. På alla
ESL Shippings fartyg finns en motionssal,
som ibland är i mycket flitig användning.
Sjögången bjuder på extra utmaning, i synnerhet om salen ligger på fartygets övre däck.
Då är den gungande rörelsen större.
Helst borde man utöva motion flera dagar i veckan, minst en halv timme i gången.
Vegetarisk mat i Indien
Aarno Niemi från Kotka, en långa vägens
maskinmästare, var nöjd över att kursen inföll under hans ledighet. Niemi hör till gruppen som övervakar rederiets nybygge i Indien. Kursdeltagarna lyssnade med intresse
Aarnos berättelser om livet och matkulturen
i Indien.
- Där vi bor är största delen av befolkningen vegetarianer, också Pizza Huts utbud är
där helt vegetariskt, skrattar Aarno Niemi.
Då han åker från Finland har han nog all-
”Alla orsaker att inte
röra på sig är svepskäl”
Så sade i tiden president Urho Kekkonen,
mindes Asko Grönholm. Tuomo Nurminen, utbildare på Pajulahti, höll den första
lektionen, den var avsedd att väcka upp och
18
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
tid med sig litet komplettering till provianten. Man får nog också kyckling och fårkött
som används av lokala McDonalds.
Aarno övervakar bygget av nya Alppila.
Fartyget börjar trafikera på nästa års sida.
Man tyckte att Alppila styr stäven mot Finland just lämpligt då minfartyget Pohjanmaa
bekämpar pirater utanför Somalias kust.
Hälso- och
konditionsprofilering
i bollspelssalen
Efter inkvartering och kaffepaus förflyttade
vi oss till bollspelssalen. Klädseln var bytt för
lättare motion inomhus, enligt instruktionerna. Kursdeltagarna delades i två grupper.
Tomi Karttunen från Idrottscentret Pajulahti fungerade som instruktör, utöver Tuomo. De assisterades av Terhi Savolainen,
som studerar och jobbar som praktikant.
Vid uppmjukningen värmde man upp
musklerna. Sedan testades kursdeltagarnas
rörelseförmåga, balans, musklernas funk-
4 / 2010
tion och styrka. I programmet ingick att stå
på ett ben, gå baklänges och armhävning.
Testerna gick bra. Häftigast var testen med
utfall framåt med viktväst, där man ökade
belastningen med ända upp till 40 % av personens egen vikt.
Efter testerna spelade man lätt innebandy
innan man gick till middagsbordet. Före
strandbastun kunde man ännu återställa sig
med badmintonspel.
utmärkt redskap då man gymnastiserar. Rörelserna kan variera; paddling, bålvridning,
stretching och utfallssteg.
Efter trekvarttimmes intensiv övning och
en liten paus fortsatte programmet i simhallen. Efter en stund uppmjukande simning
fortsatte man med vattengympa till takterna
av AC/DC och Guns N’ Roses. Tomi höll ett
högt tempo också i vattenkonditionsringen.
Man fick en minut tid vid varje punkt, sedan
bytte man. Alla fick prova på vattenboxning,
skidning under vattnet med tunga stavar,
cykling och paddlingsrörelser.
Utskriften berättar
sanningen om kroppens
sammansättning
Utvilade hemresenärer
Före tisdagens morgonmål genomgick
kursdeltagarna en InBody-mätning. Under
dagens första föreläsning gick man igenom
resultaten. Var och en fick sin egen utskrift
med en noggrann analys av kroppens vätskemängder, muskel- och fettbalans och viktdiagnos. Instrumentet berättar hur mycket
personen borde öka muskelmassa och minska fett.
Kursdeltagarna tyckte att testen var mycket nyttig, också om många tolkade resultaten
med allvarlig min. Instrumenten uppmanade överraskande att minska några kilon,
trots att både Jorma Haapanen och Jussi
Vaahtikari verkade vara i fin form.
- Det måste ligga fett kring några inre organ, eller på fel plats, funderade Jorma som
seglar på Eira.
InBody mätningen baserar sig på svaga
elektriska signaler som leds genom kroppen.
Då elektriciteten leds enbart i kroppens vatten, kan kroppens sammansättning räknas ut
då man mäter kroppens impedans, d.v.s. dess
elektriska motstånd.
Sedan förflyttade man sig till bollspelssalen, där man fick gympa med och utan
käpp. Tomi Karttunen ledde programmet,
målsättningen var att öva ledernas rörelseförmåga. För att effektivera axelrotationen
använde man små tyngder. Käppen är ett
Tempot under förmiddagen var så häftigt att
deltagarna trivdes länge i simhallens bastu.
Då rummen överlåtits var det tid för mat
och avslappning för hela kroppen på brottningssalens mjuka mattor. Musiken byttes
från rock till litet lugnare och belysningen
dämpades medan kursdeltagarna stretchade
och koncentrerade sig på sitt välbefinnande.
Till sluts samlades alla i klassrummet för
att inta kaffe med bulle och gå igenom stämningarna på kursen. Alla tyckte att kursen
varit nyttig och var villiga att vara med också
i fortsättningen. Man tyckte att träning på
gym var en realistisk hobby. På nästa kurs
önskade man instruktioner i användning av
kettlebell ombord. Under diskussionerna berördes också säkerhetsföreskrifterna i hamnarna och hur de begränsar sjöfararnas rätt
att röra sig fritt.
Tomi Karttunen frågade om hur man tillbringar sin fritid ombord. Det livliga sociala
livet med till exempel kortspel stöter man
mera sällan på. Populärast är att se på filmer
ensam, läsa eller spela dataspel. Som spelform rekommenderade Tomi Nintendo Wii,
vars stavkontroller möjliggör mycket fysiskt
rörligt spel.
ESL Shippings nästa evenemang går av
stapeln i februari. Motsvarande kurser kommer att arrangeras också i samarbete med
andra rederier.
Frivakt
Vapaavahti
19
Satamajäänsärkijän
kone sihisee taas
Aikoinaan sotakorvauslaivaksi
luovutettu satamajäänsärkijä s/s
Turso teki kierroksen oman höyrykoneen voimin ja kiinnittyi
Helsingin Kauppatorille yleisön ihmeteltäväksi lokakuussa.
Vuonna 2005 alkanut kunnostus on hyvällä mallilla.
Alusta hallinnoi ja kunnostustöistä vastaa
2004 perustettu Satamajäänsärkijä s/s Turso -yhdistys. Alun perin Helsingin sataman
käyttöön tilattu alus luovutettiin 1944 välirauhan aikana liittoutuneiden käyttöön.
Turso operoi 14 hengen suomalaismiehistön
voimin Kronstadtin vesillä. Vuonna 1945 se
jäi sotakorvausaluksena Neuvostoliitolle, joka halusi vielä 20 samanlaista satamajäänsärkijää. Vain Turso on enää jäljellä kaikkiaan
104 sotakorvausaluksesta.
Punalipun alla nimi vaihtui Taifuniksi
ja alus toimi vuosikymmeniä Leningradin
satamajäänsärkijänä. Viimeisinä Venäjän
vuosinaan Taifun toimi hinaus- ja öljyntorjuntatehtävissä. Suomesta löytyi halukkuutta
pelastaa historiallisesti arvokas alus, joka monien vaiheiden jälkeen siirtyi Satamajäänsärkijä s/s Turso -yhdistykselle.
20
Vapaavahti
Frivakt
Entisöinnissä riittää
haasteita
Vanhan aluksen korjaustyöt aloitettiin Savonlinnan Laitaatsillan telakalla 2004 elokuussa. Seuraavana vuonna savotta jatkui
Pernajan Isnäsissä. Turson työt osoittautuivat paljon ennakoitua suuremmiksi. Alus
saatiin kuitenkin niin hyvään kuntoon vuoden 2006 elokuuksi, että sitä voitiin esitellä
yleisölle Hamina Tattoo -tapahtuman yhteydessä.
Tämän jälkeen aluksen pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin sekä tehtiin runkotöitä ja katsastuksia Suomenlinnassa. Sieltä
alus siirtyi Hietalahteen, jossa aluksen kun-
nostus jatkuu edelleen. Turso on osallistunut
moniin merellisiin tapahtumiin ja herättänyt
suurta huomiota. 36-metrisen aluksen höyrykoneisto on saatu kunnostettua ja sisätilojen ehostus jatkuu.
Projekti on tarvinnut valtavan määrän tahtoa ja työtä. Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet merkittävästi useat säätiöt ja yritykset.
Entisöintiä voi edelleen avustaa liittymällä
yhteisö- tai kannattajajäseneksi. Turso kunnostetaan liikkuvaksi museoalukseksi, joka
tullaan näkemään vielä monissa satamissa.
Lisätietoja löytyy verkkosivulta:
www.turso.fi
teksti:Pekka Karppanen
kuvat:Mika Muhli
Esko Härö eldaa fyyriä
4 / 2010
Hamnisbrytarens
motor spinner igen
Hamnisbrytaren s/s Turso, som i tiden överläts som del av krigsskadeståndet,
gjorde i oktober en runda för egen maskin och förtöjdes sedan vid Salutorget i
Helsingfors för att beskådas av allmänheten. Renoveringen som inleddes år 2005
har lyckats väl.
Föreningen Satamajäänsärkijä s/s Turso, som
grundades först år 2004, administrerar fartyget och ansvarar för renoveringsarbetena.
Fartyget, som ursprungligen beställts för
Helsingfors hamn, överläts i samband med
vapenstilleståndet år 1944 till de allierade.
Turso opererade med en finländsk 14-mannabesättning utanför Kronstadt. År 1945
överläts den som krigsskadeståndsfartyg till
Sovjetunionen, som ville ha ytterligare 20
likadana hamnisbrytare. Av alla de 104 krigsskadeståndsfartygen är Turso den enda som
finns kvar.
Under den röda flaggan byttes namnet
till Taifun och fartyget verkade i årtionden
som hamnisbrytare i Leningrad. Under
de sista åren i Ryssland användes Taifun i
bogserings- och oljebekämpningsuppdrag.
I Finland fanns det vilja att rädda det historiskt värdefulla fartyget, som efter många
förvecklingar övergick till föreningen Satamajäänsärkijä s/s Turso.
Renoveringen
bjuder på utmaningar
Det gamla fartygets reparationer påbörjades
i augusti år 2004 på Laitaatsilta varv i Ny4 / 2010
slott. Följande år fortsatte arbetena i Isnäs
by i Pernå. Arbetena med Turso visade sig
var mera omfattande än man räknat med.
Man lyckades ändå få fartyget i så gott skick
att man år 2006 i augusti kunde förevisa det
i samband med militärmusikevenemanget
Hamina Tattoo.
På Sveaborg blästrades och målades fartyget därefter och ytterligare reparationer av
skrovet och besiktningar gjordes. Därifrån
flyttades fartyget till Sandviken, där reparationerna fortfarande pågår. Det 36 meter
långa fartygets ångmaskin är nu reparerad
och renoveringsarbetena fortsätter i de inre
utrymmena.
Projektet har krävt en väldig mängd god
vilja och arbete. Föreningen har fått betydande understöd från olika stiftelser och
företag. Man kan bidra till renoveringen
genom att ansluta sig som samfunds- eller
understödande medlem. Turso renoveras för
att bli ett flytande museifartyg, som ännu
kommer att kunna ses i många hamnar.
Mera information på webbsidan
www.turso.fi
text: Pekka Karppanen
bilder: Mika Muhli
Frivakt
Vapaavahti
21
Aurajoen rannat sen
kuin kaunistuvat - alkuperäisen värin ja nimen
saanut Bore kiinnittyi
itärannalle.
Bore förskönar Aura
ås östra strand - i ursprungliga färger och
med ursprungligt namn
Hyväkuntoisella viisikymppisellä on jo takanaan
värikäs historia. Kaikki merenkulun toimijat
olivat onnellisia, kun alus jäi Suomeen ja toiminta jatkuu hotelli- ja ravintolalaivana. Laivan
omistaa nyt turkulainen yhtiö Oy S/S Borea Ab.
Den väl bibehållna femtioåringen har redan en
färggrann historia. Alla aktörer inom sjöfarten
gläder sig åt att fartyget stannade i Finland och
att verksamheten fortsätter som flytande hotell och
restaurang. Fartyget ägs av Åbobolaget Oy S/S
Borea Ab.
Maineikas Kristina Regina lähti viimeiselle matkalleen elokuun lopulla Kotkasta Naantaliin, jossa uudistustyöt aloitettiin. Uuden värin ja vanhan nimensä takaisin saanut uljas alus hinattiin lokakuun
alussa Turkuun, jossa yleisö otti vieraan vastaan lämpimästi.
Laivassa oli alun perin höyrykone. Kristina Cruises´ n aikana
vaihdettiin dieselkoneet ja tehtiin pieniä muutostöitä kaukoristeilykäyttöä varten. Oy S/S Borea Ab haluaa säilyttää aluksen mahdollisimman hyvin alkuperäisessä hengessä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajalla Johnny Sidilla on merenkulkutaustaa, hänen isänsä
työskenteli Silja Linella ja isoisä puolestaan Borella.
Johnny Sidin mukaan alus tulee toimimaan myös museona ja
kesäsesongin ulkopuolella majoitustiloja vuokrataan Aboa Maren
opiskelijoille. Hotellivieraat voivat yöpyä muun muassa luksushytissä, jota presidentti Urho Kekkonen käytti Ruotsin matkallaan.
Boren laituripaikka on nyt Aurajoen itärannalla Valkoisen talon
edessä. Pääkoneet on suojattu varastorasvalla, ja apukoneet ovat toimintakunnossa. Alus liitetään kaupungin sähkö-, vesi- ja viemäriverkkoon. Uusien SOLAS -sääntöjen mukaan Bore voisi liikennöidä
enää vain kotimaan liikenteessä.
Alus pidetään Lloyd´s Registerin luokassa ja tulkitaan luokituslaitoksen mukaan ylösmakuutetuksi. Sen saattaminen ajokuntoon on
mahdollista tulevaisuudessa. Sekin oli omistajayhtiöltä viisas päätös.
Esimerkiksi Hampurissa on museoitu 1962 rakennettu kaunis puomilaiva Cap San Diego. Alus tekee kesäisin omilla dieselkoneillaan
muutaman risteilyn muun muassa Kielin kanavalla.
Lisää verkkosivuilla: www.ssborea.fi
Den berömda Kristina Regina begav sig i slutet av augusti på den
sista färden från Kotka till Nådendal där renoveringen påbörjades.
I början av oktober bogserades det stolta fartyget, nymålat och med
sitt gamla namn, till Åbo där allmänheten varmt välkomnade gästen.
Fartyget hade ursprungligen en ångmaskin. Under tiden hos Kristina Cruises byttes dieselmotorerna och man gjorde smärre förändringar för kryssningarna till fjärran länder. Oy S/S Borea Ab vill
bevara fartyget så väl som möjligt i originalanda. Johnny Sid som
är ordförande för bolagets styrelse har sjöfartsbakgrund, hans far
tjänstgjorde hos Silja Line och farfadern hos Bore.
Johnny Sid berättar att fartyget också kommer att verka som museum och utom sommarsäsongen inkvarteras studerande från Aboa
Mare. Hotellgästerna kan också övernatta i den lyxhytt som president Urho Kekkonen använde då han reste till Sverige.
Bore är nu förtöjd vid Aura år östra strand utanför det så kallade
Vita huset. Huvudmotorerna är skyddade med smörjmedel, och
hjälpmaskinerna fungerar. Fartyget ansluts till det kommunala nätet
med el, vatten och avlopp. Efter de senaste ändringarna i SOLASkonventionen kunde Bore numera bara gå i inrikestrafik.
Fartyget behåller sin klass i Lloyd’s Register och betraktas som
upplagt. Det är möjligt att rusta upp det för trafik i framtiden. Det
var också ett klokt beslut av ägarbolaget. Ett vackert lastfartyg med
bom, Cap San Diego, byggd år 1962, ligger som museifartyg i Hamburg. Under somrarna gör det några kryssningar för egen maskin,
bland annat i Kiel kanalen.
Mera information på webbsidan www.ssborea.fi
22
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
Junkin jobi
Timo Sylvänne www.aanimeri.fi
Kipinäkoulutuksen pääsyvaatimuksena oli
aina ollut keskikoulu, toisin kuin muissa
meritutkinnoissa, mitä pääsi opiskelemaan
kinkeri- tai kiertokoulupohjalta. Niinpä kipinän hommiin kuului radioyhteyksien ja
-laitteiden hoidon lisäksi kaikki semmoinen,
missä tarvittiin luku- tai kirjoitustaitoa tai
ulkomaankieliä. 1970-luvun alussa koulutus
kesti puolitoista vuotta Posti- ja lennätinhallituksen radio-osaston tiloissa Lauttasaaressa.
Seilauskokemusta ei vaadittu.
Ensimmäisen kouluvuoden lopulla kesäloman lähestyessä kiertelin Helsingissä varustamoiden konttoreita. Toivorikkaana kyselin kipinän jobeja loppuvuodesta, kun ja jos
PLH olisi todennut osaamiseni sertifikaatin
arvoiseksi. Suomen Tankkilaivan konttorissa henkilöstöpäällikkö ei pitänyt yhtään pahana, vaikka olisi kokemusta laivatyöstä jo
sitä ennenkin. Heidän tankkipaattinsa olisi
tulossa piakkoin Tahkoluotoon ja junkkia
sinne tarvittaisiin. Niinpä siinä saman tien
tehtiin paperit kansioppilaan vakanssille.
Sitten vielä kiertokäynti myllyyn, Meri4 / 2010
miesunionin toimistoon, passitoimistoon ja
merimieslääkärille, joka halusi nähdä myös
kuppa- ja rokotustodistukset.
Laivan oli määrä saapua Tahkoluotoon
eräänä toukokuun iltana. Iltapäiväjunalla
saavuin matkatavaroineni Porin asemalle.
Taksikuskille selostin rahavarani ja pyysin
ajamaan niin pitkälle kohti öljysatamaa,
kuin raha riittäisi. Muutamaa kilometriä
olisi kyyti jäänyt vajaaksi, muttei suhari raaskinut jättää nuorta poikaa monine nyssäköineen matkalle, vaan ajoi satamaan saakka.
Kasseja ja laukkuja oli kertynyt, kun ei ollut
semmoistakaan tietoa, että laivasta löytyy
vuodevaatteet ja pyyhkeet.
Siinä sitten istuskelin laiturilla auringon
laskiessa ja tähystelin rannattomalle ulapalle
uuden työpaikan saapumista. Poikkesi siinä
joku mieskin, oli varastopäällikkö. Kertoi,
että laiva tuleekin vasta aamulla. Siinä tilannetta ihmetellessä selvisi, että varastopäällikkö oli sukulaisteni hyviä perheystäviä ja niinpä perheystävien sukulaispoika sai tukevan
iltapalan ja yösijan.
Aamulla oli maisema muuttunut. Pitkä laivanrunko oli sidottu laiturin päähän.
Varastopäällikön kanssa marssimme laivaan matkatavaroitani retuuttaen. Suoraan
salonkiin, missä pitkän mahonkipöydän
takaa tummassa kaluunapuvussaan silmäili
tulijoita päällikkö arvokkaasti, kuin rovasti
saarnastuolista. Tulin esitellyksi laivan uutena radiosähköttäjäoppilaana. Kippari pomppasi ylös pöydän takaa ihmettelemään, mikä
se semmoinen on. Sain sen verran puheenvuoroa, että osasin kertoa tulevani kansioppilaaksi. Päällikkö pääsi jälleen kiinni päivän
sanaan ja tokaisi: ”Radiohyttiin siitä paperien kanssa kipinän puheille”.
Tulin nimitetyksi kolmosen vahtiin ja saman tien venttiilivahtiin täkille. Vasta-alkajanakin riitti taidot väännellä lastisäiliöiden
venttiilejä sinne suuntaan, mihin pumppumies tai perämies sormella näytti. Kun koitti
lähtö kohti Kemiä, marssin muun joukon
jatkona keulapakalle. Yritin kysellä, mitäs
siellä kuuluisi tehdä ja ainoa opastus oli, että
”kylläpä sitten näet”. Taitoa ei ollut nähdä,
Frivakt
Vapaavahti
23
Tulevia radiosähköttäjiä Lauttasaaressa
mutta korvat kuulivat: ”poika äkkiä tänne!
poika tuonne! poika pois edestä! Poika prrkele!” Ilman kansioppilaan apuakin narut saatiin laivaan ja päästiin matkaan. Vaati vielä
töijäyksen jos toisenkin, ennen kuin oppilas
oppi ennakoimaan, missä piti olla valmiina
tarttumaan köysiin.
Seuraavana päivänä merellä päällikkö sai
hyvitystä radiosähköttäjäoppilashämmingilleen. Täkkärit siivosivat föörpakan alustaa
ja jouduin tyhjentämään täyttyneet pytsit
mereen. Jälleen kipatessani törkyä yli styyrpuurin laidan tuli sopivasta suunnasta suuri
ja kylmä aalto, mikä tempasi ämpärin matkaansa ja kasteli kamppeet hatusta sukkiin.
Pöllämystyneenä ravistelin itseäni ja tähyilin kadonneen ämpärin perään. Silloin oli
brygällä kolmonen kuullut ensimmäisen
kerran päällikön nauravan.
Kun lasti oli Kemissä purettu ja suunnattiin kohti etelää, tuli poosu messiin täkkäreitten pöydän ääreen jakamaan hommia.
Puheesta en mitään ymmärtänyt, eikä tilanne parantunut, kun poosu osoitteli sormellaan: ”Poika ottaa levangin ja pytsin ja
torppaa alakongilla skotit ja turkin”. Poosun
mentyä ystävälliset seilauskaverit neuvoivat,
mistä löytyi ämpäri ja varrellinen pesuharja
ja mikä pätkä alemman kerroksen käytävän
seiniä ja lattiaa tuli pestä. Koneporukka
huolehti omien tilojensa siivouksesta, joten
toimeksiantoon kuului vain täkkärien konginpätkä. Vaikka merimieskielen ymmärrys
jatkuvasti koheni, kesti toista vuotta, ennen
kuin sujuvasti kuuntelin laivaporukan juttelua. Silloin jo pystyin seuraamaan konemiesten männänhaalauksiakin, mihin jokaisessa
ravintolaillassa puhe ennemmin tai myöhemmin kääntyi.
24
Vapaavahti
Frivakt
Laivalla oli viikon kuivatelakointi Rotterdamissa Schiedamissa. Omalla porukalla
tehtiin ahterin makeavesitankin slammaus.
Ensin piti vesisäiliö puhdistaa. Pohjalla ollut
mutakerros yletti melkein saappaan varresta sisälle. Varoen sai seistä mudassa, kauhoa
pytsin täyteen ja ojentaa sen ylös luukusta
tyhjennettäväksi. Lopuksi timppa veteli laastisekoitusta teräspinnoille.
Telakoinnin jälkeen suunnattiin öljykuorman hakuun Mustallemerellle. Kansioppilaan työ oli satunnaisten uutsikkien lisäksi
lähinnä ruosteen hakkaamista. Joko pienellä
vasaralla, tehottomalla paineilmavasaralla
tai moukarilla. Poosu näytti aluksi mallia,
kuinka lehmänsillan leidareista lähtee lekalla ruoste. Ruosteen mukana lähti ruostunut
rappunenkin ja lekasta varsi poikki.
Messissä täkkäreillä oli oma pöytänsä.
Vieressä koneporukan pöytä. Sermin takana
istuksi alipäällystö: Täkiltä poosu, timppa ja
pumppu, koneesta tunkki, sähkö ja sorvi.
Pyssäporukalla oli vielä oma osastonsa muun
joukon jatkona. Päällystön tilat löytyi paapuurin puolelta.
Samanlaista hierarkiaa oli myös saunomisessa, tosin pärjättiin kolmella saunalla. Kiukaat lämpenivät konehuoneesta putkessa tulevalla höyryllä. Silloin tällöin saunassa joku
aprikoi, jotta mahtaisi tulla kunnon löylyt,
jos höyryputki sattuisi katkeamaan.
Vapaa-aika merellä kului monilla television katselussa. Välimeren rannoilla ajettaessa näkyi yleensä jostakin mustavalkoinen
kuva. Afrikan puolelta näytettiin enimmäkseen puhuvaa päätä: tunnista toiseen kalju
tai kankaaseen kääritty mies puhui tasaisella
äänellä, kuin suomalainen kilpa-autoilija.
Ei sananjulistuksesta kukaan ymmärtänyt,
mutta siinä ilta vierähti.
Laivan kipinä otti harjoittelijan hoiviinsa.
Useita iltavahteja kului radiohytissä säätiedotuksia ja muita ilmoituksia kirjoitellen.
Jopa joitakin radioyhteyksiä naputeltiin
sähkötysavaimella. Palkanlaskuun tuli selkeät ohjeet. Koulussa oli opetettu, että ”jos on
vajaa palkkakuukausi, pidätetään veroakin
vajaalta kuukaudelta”. Nyt kirjattiin tarkat
laskukaavat, millä jaetaan ja millä kerrotaan
mitäkin.
Koulun jatkuessa syksyllä olin ainoa merikokemusta omaava. Palkanlaskuohjeitten
lisäksi jakelin kollegoille tiivistettyä merisanakirjaa, jotta osaisivat aikanaan nousta lankonkia täkille ja etsiä ahterista tai miidsipistä
brygän takaa radiohyttiä.
Koulun loputtua joulun alla tuotti edellisen kevään varustamokierros vielä tulosta.
Kun olin saanut kansainvälisen radiosähköttäjän todistuksen PLH:n radio-osaston
johtajan kädestä, riensin kiireellä asemalle
ja junaan kohti ensimmäistä kipinän jobia.
Mukana oli enää yksi kapsäkki ja vuodevaatteet oli jätetty maihin.
PS. White Rose oli maannut viljavarastona Naantalissa kesästä lähtien. Laiva
oli hinattu laituriin ja sitä kunnostettiin liikenteeseen. Vielä en tiennyt, että
kyseessä oli merenkulkijoiden piirissä
kuuluisin suomalainen kauppa-alus. Ei
ollut maailmassa monta satamaa, missä
White Rose ei olisi käynyt.
4 / 2010
MENNEIDEN
AIKOJEN LAIVOJA
VÄRIKKÄISSÄ MAINOSJULISTEISSA
- taiteilija Oscar Furuhjelm
Värijulisteiden synty ajoittuu 1860-luvulle.
Meri- ja laiva-aiheiset kuvat olivat suhteellisen vaativia töitä, joten eräät graafikot ja
merimaalarit erikoistuivat niiden tekemiseen. Heidän hyvään piirustus- ja maalaustaitoon perustuvaan tyyliin tehtyjen julisteiden kukoistuskausi ajoittuu vuosille 18701960. Tämän jälkeen julistesuunnittelussa
yleistyivät uudet tyylit ja elementit, kuten
valokuvat.
Menneiden aikojen suomalaisia matkustajalaivoja julisteisiin ikuistettuna löytyy
suhteellisen vähän. Näyttäviä ja kauniita
esimerkkejä on onneksi säilynyt, ja seuraavissa Vapaavahdin numeroissa esittelemme
muutamia taiteilijoita, ja heidän aikanaan
laivayhtiöille suunnittelmiaan julisteita. Eräs
taiteilijoista oli Oscar Furuhjelm. Hänen
töissään näkyy vaikutteita mm. tunnetun
belgialaisen julistemaalari Henri Cassiersin
vaikututuksesta.
Oscar Furuhjelm (1880-1963) syntyi
Varsovassa, jossa hänen suomalainen isänsä
tuolloin työskenteli. Perhe muutti Suomeen
4 / 2010
ja Oscar aloitti opiskelut Polyteknillisessä
opistossa vuonna 1900 ja jatkoi niitä vuonna
1902 Kööpenhaminan Taideakatemiassa ja
edelleen Münchenissä vuonna 1905.
Vuodesta 1909 hänellä oli oma yritys
nimeltä Konstnäriga Reklambyrå, jota hän
ylläpiti vuoteen 1911 saakka. Vuonna 1914
Oscar Furuhjelmistä tuli Öflund & Pettersson mainostoimiston taiteellinen johtaja.
Vuonna 1918 yhtiö sulautui Tilgmannin
Kirja- ja Kivipainoon, jossa Oscar Furuhjelm
toimi vuodesta 1928 alkaen painolaitoksen
kustannusjohtajana.
Tässä tehtävässä hän työskenteli aina eläkkeelle siirtymiseen saakka vuoteen 1952.
Oscar Furuhjelmin tuotannosta tunnetaan
noin neljäkymmentä eri tahoille tehtyä julistetta. Viimeiset julisteet hän suunnitteli ilmeisesti 1930-luvun lopulla. Hänen töistään
ehkä tunnetuimpia ovat Finska Ångfartygs
Aktiebolagille 1900-luvun ensimmäisellä
vuosikymmenellä tehdyt kuvat.
FÅA:n ensimmäiset talviliikenteeseen soveltuneet matkustajalaivat Astraea ja Ura-
nia valmistuivat vuonna 1891. Ne tilattiin
yhtiön Hullin liikennettä varten, ja pääosa
matkustajista oli suomalaisia siirtolaisia matkalla Amerikkaan. Reitti kannatti hyvin ja
vuosina 1898-99 yhtiölle tuli samalle linjalle
vielä neljä uutta laivaa; Oihonna, Wellamo,
Arcturus ja Polaris.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa FÅA:han
sulautettiin pienempiä varustamoita laivoineen. Torneå ja Norra Finland tulivat Torneå
Ångfartugs Aktiebolagilta, Uleåborg Uleåborg Ångfartygs AB:lta ja von Döbeln ja Wasa Vasa Ångrfartys Aktiebolagilta. Prinsessan
Margareta ostettiin vuonna 1909 Ruotsista
Rederiaktiebolaget Sverige-Tyskland -yhtiöltä.
Vuonna 1908 valmistui Gourley Brothersin telakalla Dundeessä FÅA-varutamon uusi
lippulaiva Titania. Laiva asetettiin reitilleHelsinki-Hanko-Kööpenhamina-Hull, jolla
se palveli maailmansotaan saakka.
teksti ja kuvat:
Oy Raud Publishing Ab
Frivakt
Vapaavahti
25
GÅNGNA TIDERS SKEPP I
FÄRGRIKA REKLAMAFFISCHER
- konstär Oscar Furuhjelm
Det var mot slutet av 1860-talet de moderna färgaffischerna föddes. Hav och fartyg
var krävande motiv, och både grafiker och
marinmålare engagerades därför snart för
ändamålet. De tecknade och målade sina
motiv med konstnärens yrkesskicklighet,
och affischkonsten upplevde sin höjdpunkt
under perioden 1870-1960. Därefter dök
bl.a. ett nytt element som fotografiet upp i
affischkonsten.
Av finländska passagerarfartyg från forna
tider finns endast relativt få avbildade i storformat. Ett antal imponerande och vackra
exempel finns lyckligtvis bevarade, och i
kommande nummer av Frivakt ska vi presentera några av konstnärerna samt de affischer som de skapade för rederibolagen. En
av dessa konstnärer var Oscar Furuhjelm.
I hans arbete syns influenser från bl.a. den
kände belgiske affischmålaren Henri Cassiers’ arbeten.
Oscar Furuhjelm (1880-1963) var född i
Warszawa, där hans finländska far då arbetade. Familjen flyttade till Finland och Oscar
inledde sina studier vid Polytekniska institutet 1900 för att två år senare fortsätta vid
konstakademin i Köpenhamn och slutligen
i München 1905. Från 1909 till 1911 drev
han sitt eget bolag Konstnärliga Reklambyrån. År 1914 blev han konstnärlig medarbetare hos Öflund & Pettersson i Helsingfors
som 1918 fusionerades med Tilgmann Ab
vars förlagsdirektör han blev 1928, och där
stannade han till sin pensonering 1952. Ett
fyrtiotal affischer för olika beställare är känd.
Sina sista affischer plandrade han troligen i
slutet av 1930-talet. Mest välkändä är antagligen hans arbeten för Finska Ångrartygs
Aktiebolaget i början av 1900-talet.
26
Vapaavahti
Frivakt
Astraea och Urania som var F.Å.A:s första
för vintertrafik specialbyggda passagerarångare, levererades 1891 för på Hull. Majoriteten av passagerarna utgjordes av emigranten
på väg till Amerika. Rutten var lönsam att
ytterligare fyra fartyg kunde sättas in under
åren 1898-1899: Oihonna, Wellamo, Arcturus och Polaris.
I slutet av 1800-talet och början av
1900-talet fusionerades många mindre rederier med F.Å.A. och bolagets flotta av passagerarfartyg växte. År 1892 utökades F.Å.A:s
flotta med passagerarångarna Torneå och
Norra Finland från Torneå Ångfartygs Ak-
tiebolag, Uleåborg från Uleåborgs Ångfartygs Aktiebolag samt von Döbeln och Wasa
från Wasa Ångfartygs Aktiebolag. Flotta
kompletterades ytterligare med Prinsessan
Margareta, som inköptes från Rederi AB
Sverige-Tyskland.
År 1908 tog bolaget levernas av sitt nya
flaggskepp Titania, byggt på Gourley Brothers varv i Dundee. Fartyget gick fram till
första världskrigets utbrott 1914 på rutten
Helsingfors-Hangö-Köpenhamn-Hull.
text och bilder:
Oy Raud Publishing Ab
4 / 2010
Mepan kursseilla saa
monenmoista oppia
Palvassa seilaava Krista Tanhuanpää on toimelias nuori
nainen. Hän on itse hankkinut
opiskeluun vaadittavat harjoittelupaikat ja on onnistunut
saamaan jobin aina tarvittaessa.
Mepan kursseista häntä kiinnostavat eniten kädentaitokurssit.
- Luin Mepan kursseista ensimmäisen kerran Vapaavahdista, Espoosta kotoisin oleva
Krista kertoo.
Hän tuli ensimmäisen kerran huovutuskurssille viime vuonna, ja oli mukana jo toistamiseen. Krista on kokeillut myös melontaa
ja köysien punontaa.
- Mepalla olisi paljon atk-alan kursseja.
Nuorempi polvi on kasvanut tietokoneiden
kanssa ja ohjelmat ovat kehittyneet helppokäyttöisiksi, joten jätän ne suosiolla vanhemmille, Krista toteaa.
Huovutuskursseilla hän teki hatun ja köysikurssi alkoi pannunalustan värkkäämisellä.
Kristan mielestä merenkulkijoiden kannattaa ehdottomasti hyödyntää maksuttomat
Mepan kurssit. Materiaaleissa säästää jo
huomattavia summia.
Pitkän linjan laivassa
Krista aloitti merikapteenin opinnot Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa eli
KYAMK: ssa vuonna 2008. Hänellä on jo takanaan monipuolinen harjoittelu- ja työura.
Koulu ei enää järjestä harjoittelupaikkoja
opiskelijoille, ne täytyy jokaisen hoitaa itse.
Monille alaa tuntemattomille se on ollut vaikeaa. Krista on tässäkin asiassa menestynyt.
- Etsin tietoja internetistä ja aloin pommittaa varustamoita. Hyvin on löytynyt,
Krista kertoo.
Merityökin löytyi netin kautta. Hän hakeutui alalle, joka ei ainakaan ensimmäisenä
tullut hänen vanhemmilleen mieleen. Hän
pitää merenkulkualasta eikä kadu valintaansa. Konemestarin työ ei kuitenkaan kiinnostanut niin paljon kuin kansipuoli.
- Toisaalta jokin pajahomma tai vaikkapa
hitsaus kiehtoisi, olisikohan Mepalla suunnitteilla mitään metallipajakurssia, Krista
pohtii.
Hän seilaa tällä hetkellä puolimatruusina
keräten praktiikkaa. Hän on ollut perämies4 / 2010
harjoittelijana Finnlinesilla ja Arctia Shippingin Kontiossa sekä töissä Langh Shipilla
ja Nesteen Masterassa.
Palvalla Krista on viihtynyt hyvin ja pitää
Nestettä muutenkin hienona varustamona.
- Palva ajelee tämän päivän mittapuun
mukaan varsin pitkiä matkoja. Laiva on
käynyt Jenkeissä, Kanadassa ja Etelä-Amerikassa, Krista kertoo.
Nesteellä on jo menossa kolmas samanniminen alus. Uusin Palva on vuonna 2007
Kroatiassa rakennettu 74.940 dwt:n raakaöljy/tuotetankkeri. Palvalla järjestettiin kuluvana vuonna jopa päiväntasaajan kastajaiset.
Kotkan
merenkulkukoulutus
siirtyi Metsolaan
Krista ei tuomitse kovaa kritiikkiä saanutta
ammattikorkeakoulutuksen siirtoa pois Pookinmäeltä.
- Metsolassa tapaa muitakin opiskelijoita,
ei pelkästään merikarhuja, hän näkee asian
valoisan puolen.
Suurin osa opettajista ja monet muut tahot vastustivat siirtoa. Simulaattorit jäivät
toistaiseksi vanhaan kouluun, joten niiden
takia tulee Pookinmäellä vielä käytyä. Siirto
tehtiin kesällä, koska Etelä-Kymen ammattiopisto EKAMI tarvitsi lisää tilaa. Merenkulun ja logistiikan osaamisalan toiminta
keskitettiin tekniikan, metsän ja liikenteen
kampukselle Kotkan Metsolaan.
Krista Tanhuanpää jatkaa opintojen ohella
seilauksia ja aikoo osallistua aktiivisesti myös
Mepan tarjoamille kursseille.
- Pitää seurata, koska on seuraava tutustuminen seinäkiipeilyyn. Sitä en ole vielä
kokeillut, Krista toteaa.
Hän omistaa myös hyvälaatuisen Nikon
-digitaalisen järjestelmäkameran ja on kiinnostunut valokuvaharrastuksesta. Ei muuta
kuin pikseleitä purkkiin ja kuvat merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvakilpailuun.
Frivakt
Vapaavahti
27
På SSB:s kurser lär
man sig mycket nytt
Krista Tanhuanpää som seglar på Palva är en energisk ung dam.
Hon har själv skaffat de praktikantplatser hon behövt för sina studier och lyckats få jobb då hon behövt. Av SSB:s kurser är hon mest
intresserad av händighetskurser.
- Jag läste första gången om SSB:s kurser
i Frivakt, berättar Krista som är hemma i
Esbo.
Hon kom med på tovningskurs första
gången i fjol, och är nu med igen. Krista har
också prövat på paddling och reparbeten.
- SSB skulle ha många kurser i datateknik.
Den yngre generationen har vuxit upp med
datorer och programmen har blivit lätta att
använda, så jag lämnar dem gärna åt de äldre,
konstaterar Krista.
På tovningskursen gjorde hon en hatt och
kursen i reparbeten började med ett pannunderlägg. Krista tycker att sjöfararna absolut borde utnyttja SSB:s avgiftsfria kurser.
Redan i materialkostnader sparar man stora
summor.
Fartyg i fjärrtrafik
Krista började studera för att bli sjökapten år
2008 i KYAMK eller Kymmenedalens yrkeshögskola. Hon har redan bakom sig mångsidig praktik- och arbetserfarenhet. Skolan
ordnar inte mera praktikantplatser för de
studerande, var och en får sköta det själv.
Det har varit svårt för många som är nya i
28
Vapaavahti
Frivakt
branschen. Krista har lyckats också med det.
- Jag sökte i Internet och började bombardera rederier. Det har gått bra, berättar
Krista.
Också jobbet till sjöss hittade hon i Internet. Hon sökte sig till en bransch som åtminstone inte var den första hennes föräldrar
hade tänkt. Hon tycker om sjöfartsbranschen och ångrar inte sitt val. Maskinmästarjobbet intresserade ändå inte lika mycket
som arbete på däck.
- Å andra sidan är jag litet fascinerad av
verkstadsjobb, kanske svetsning. Har SSB
möjligen någon metallkurs i sina planer,
undrar Krista.
Hon seglar just nu som lättmatros för att
få praktik. Som styrmanspraktikant har hon
jobbat hos Finnlines och på Arctia Shippings
Kontio. Hon har också jobbat hos Langh
Ship och på Nestes Mastera.
På Palva har Krista trivts bra och tycker att
Neste annars också är ett fint rederi.
- Enligt dagens måttstock gör Palva ganska
långa resor. Resorna har gått till USA, Kanada och Sydamerika, berättar Krista.
Palva är nu Nestes tredje fartyg med samma namn. Den nyaste Palva - en råolje-/
produkttanker på 74 940 dwt - byggdes i
Kroatien år 2007. Under det gångna året arrangerades t.o.m. ett linjedop på Palva.
Sjöfartsutbildningen i Kotka flyttade till
Metsola
Krista dömer inte ut yrkeshögskolans flyttning bort från Pookinmäki. Flyttningen har
kritiserats hårt.
- I Metsola träffar man också andra studerande, inte bara sjöbjörnar, hon ser den ljusa
sidan av saken.
Största delen av lärarna, och många andra,
motsatte sig flyttningen. Simulatorerna blev
tillsvidare kvar i den gamla skolan, därför
kommer man ännu att komma tillbaks till
Pookinmäki. Flyttningen skedde under sommaren då yrkesinstitutet EKAMI behövde
större utrymmen. Sjöfarts- och logistikenheternas verksamhet inrymdes i campuset för
teknik, skog och trafik i Metsola i Kotka.
Krista Tanhuanpää fortsätter att segla vid
sidan av studierna och tänker också delta aktivt i kurser som SSB bjuder på.
- Jag måste följa med när man nästa gång
kan prova på väggklättring. Det har jag ännu
inte försökt mig på, konstaterar Krista.
Hon äger också en bra digital Nikonkamera och är intresserad av fotografering.
Ni gäller det då bara att fånga in pixel, och
skicka in bilderna till den nordiska fototävlingen.
4 / 2010
MERIMIESPALVELUTOIMISTON
KURSSIT 2011
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
29
Tammikuu
Lasikorukurssi, Helsinki ATK -peruskurssi, Helsinki Tutustu keilailuun, Helsinki ATK - excel, Helsinki ATK -kuvankäsittely, Helsinki Espanjan alkeiskurssi, Turku 18.01. - 19.01.
24.01. - 25.01
25.01.
26.01. - 28.01.
31.01. - 02.02.
31.01. - 02.02.
Helmikuu
Tutustu jousiammuntaan, Helsinki ATK -internet, Helsinki ATK -word, Helsinki Italian alkeiskurssi, Turku ATK -internetin tehokäyttö, Helsinki Hopeaketjukurssi, Helsinki ATK -peruskurssi, Turku 01.02.
03.02. - 04.02.
07.02. - 08.02.
08.02. - 10.02.
10.02. - 11.02.
17.02. - 18.02.
28.02. - 01.03.
Maaliskuu
ATK -word, Turku ATK -excel, Turku ATK -internetin tehokäyttö, Turku ATK -kuvankäsittelyn A ja B, Turku ATK -ylläpidon perusteet, Turku Mosaiikkikurssi, Kiljava ATK -internetin tehokäyttö Turku Talviliikunta, Pajulahti Tutustu jousiammuntaan, Helsinki Tutustu seinäkiipeilyyn, Helsinki Elokuu
Melontakurssi, Hämeenlinna Melontakurssi, Hämeenlinna Haulikkokurssi, Pajulahti 0808. - 09.08.
11.08. - 12.08.
22.08. - 23.08.
Syyskuu
Ylläs -vaellus (100 EUR) ATK -peruskurssi, Helsinki ATK -word, Helsinki ATK - internetin tehokäyttö, Helsinki ATK -excel, Helsinki Digikuvaus, Helsinki 08.09. - 15.09.
15.09. - 16.09.
19.09. - 21.09.
22.09. - 23.09.
26.09. - 28.09.
29.09. - 30.09.
ATK -kotisivut ja blogit, Helsinki ATK -peruskurssi, Helsinki ATK -kuvankäsittely, Helsinki Sykettä syksyyn, Pajulahti ATK - ylläpidon perusteet, Helsinki Tutustu keilailuun, Helsinki Huovutuskurssi, Helsinki Köysityökurssi, Helsinki Puikot heilumaan, Helsinki ATK -peruskurssi, Turku 03.10. - 05.10.
06.10. - 07.10.
10.10. - 12.10.
10.10. - 12.10.
13.10. - 14.10.
14.10.
20.10. - 21.10.
24.10. - 26.10.
27.10. - 28.10.
31.10. - 01.11.
Marraskuu
Köysityökurssi, Turku Pajukurssi, Kaarina Viron alkeiskurssi, Helsinki Saaristolaivurikurssi, Turku Ruotsin alkeiskurssi, Helsinki Kesäksi kuntoon, Pajulahti 05.04. - 06.04.
07.04. - 08.04.
11.04. - 13.04.
11.04. - 14.04.
14.04. - 15.04.
27.04. - 29.04.
Toukokuu
Vesivärikurssi, Helsinki Golfkurssi, Turku Ratsastuskurssi, Valkeakoski Golfkurssi, Nurmijärvi Tutustu purjehdukseen, Naantali Golfkurssi, Kotka Valokuvauskurssi, Turku 05.05. - 06.05.
06.05.
12.05. - 14.05.
16.05. - 17.05.
21.05.
23.05. - 24.05.
30.05. - 31.05.
Kesäkuu
Ilo irti puutarhasta, Kaarina Melontakurssi, Hämeenlinna Vapaavahti
09.06. - 10.06.
11.06.
14.06.
29.06. - 01.07
Lokakuu
02.03. - 04.03.
07.03. - 09.03.
10.03. - 11.03.
14.03. - 16.03.
17.03. - 18.03.
17.03. - 18.03.
21.03. - 22.03.
21.03. - 23.03
22.03.
29.03.
Huhtikuu
30
Melontakurssi, Hämeenlinna Tutustu purjehdukseen, Naantali Tutustu rullaluisteluun, Helsinki Perhekurssi, Pajulahti Frivakt
Tutustu Dartsiin, Helsinki ATK -internetin tehokäyttö, Turku ATK -kotisivut ja blogit, Turku Kyytiä kaamokselle, Pajulahti Keramiikkakurssi, Helsinki ATK - ylläpidon perusteet, Turku Venäjän alkeiskurssi, Helsinki ATK -excel, Turku ATK -internetin tehokäyttö, Turku Tutustu Dartsiin, Helsinki ATK -kuvankäsittely, Turku Jouluaskartelu, Helsinki 01.11.
02.11. - 04.11.
07.11. - 09.11.
09.11. - 11.11.
10.11. - 11.11.
10.11. - 11.11.
14.11. - 16.11.
16.11. - 18.11.
21.11. - 22.11.
22.11.
23.11. - 25.11.
28.11. - 29.11.
Joulukuu
Jouluaskartelu I, Turku Jouluaskartelu II, Turku 01.12. - 02.12.
08.12. - 09.12.
06.06. - 07.06.
06.06. - 07.06.
4 / 2010
HARRASTA, OPISKELE JA URHEILE
KURSSEILLAMME!
MEPA järjestää merenkulkijoille monipuolisia mahdollisuuksia opiskella ja harrastaa, sekä tutustua uusiin
asioihin. Tavoitteena on, että osallistujat saavat virikkeitä
itsensä kehittämiseen ja mielekkääseen vapaa-ajan käyttöön sekä laivalla että maissa.
Kursseille voivat osallistua MEPA -palveluihin oikeutetut
merenkulkijat.
Opetus, lounaat ja majoitukset ovat maksuttomia lukuun
ottamatta viikon pituista Ylläsretkeä, josta peritään 100
euron maksu. Kurssien opetuksesta vastaavat eri alojen
ammattitaitoiset aikuiskouluttajat.
Kurssipaikat Helsingissä ja
Turussa pidettävillä kursseilla:
Helsinki, MEPAn kurssitila Katajanokalla, Linnankatu 3
Turku, MEPAn kurssitila Linnansatama (ISPS-alueella),
Linnankatu 93
Ilmoittautumiset
puh: (09) 6689 000,
faksi: (09) 622 1808,
s-posti: [email protected].
Ilmoita nimi, osoite, laiva,
puhelinnumero sekä majoitustarpeesi.
LIIKUNTAA KESÄLLÄ
JA TALVELLA
MEPAn kuntoliikunta- ja hyvinvointikurssien tavoitteena on löytää iloa ja hyvää oloa
monipuolisesta liikunnasta ja saada puhtia
oman peruskunnon kohottamiseen sekä
työkyvyn ylläpitämiseen. Liikuntakurssit on
tarkoitettu kaiken ikäisille ja -kuntoisille merenkulkijoille. Sopivasti ulkoillen, pelaillen
ja hikoillen, välillä venytellen ja rentoutuen
sekä vedessä jumpaten virkistyy varmasti parin päivän visiitillä Pajulahden liikuntakeskuksen monipuolisissa palveluissa.
Kursseilla liikutaan hyvien ohjaajien opastuksella. Kesällä lajeina ovat muun muassa
vesijumppa, sulkapallo, sauvakävely, sähly
sekä tanssi. Talvella puolestaan on hiihtoa,
sisäliikuntaa, kuntosaliharjoittelua sekä vesijumppaa. Myös kurssilaisten toiveita kuunnellaan. Iltaisin rentoudutaan rantasaunassa
ja pulahdetaan raikkaaseen Iso-Kukkasen
järveen.
Sykettä syksyyn ja kyytiä kaamokselle
Talviliikunta
Kesäksi kuntoon
Hyvinvointikursseilla kohennamme myös
henkistä kuntoamme. Teemme rentoutusharjoituksia, jumppaamme rytmikkään
musiikin tahdissa ja ulkoilemme kauniissa
luonnossa. Lajivalikoima vaihtelee vuodenajan mukaan. Asiantuntija luennoi ravinnosta ja liikunnasta.
Vaelluksia viikon ajan
Ruskaretkiä Ylläksellä (hinta 100 €/henkilö)
kuuluu MEPAn suosituimpiin kursseihin.
Viikko alkaa bussikuljetuksella etelästä torstaiaamuna. Muutaman kahvi- ja ruokatauon
katkaiseman ajomatkan jälkeen saavutaan
Ylläkselle ja majoitutaan MEPA -majoihin.
Bussi kuljettaa kurssilaiset päivittäisvaellukselle Lapin kauniin ruskan värittämään
luontoon.
4 / 2010
Melontaretket Hämeenlinnassa
Kaksipäiväisellä kurssilla melotaan Vanajan
vesistössä. Reiteillä on paljon nähtävyyksiä ja
viihtyisiä rantautumispaikkoja eväiden nautiskeluun. Majoitus ja ruokailut hotellissa.
Haulikkoammuntaa - kiekoille kyytiä
Kaksipäiväinen tapahtuma sisältää opetusta
aseiden käsittelyssä, ampumaharjoituksia ja
savikiekkokisan. Kurssi järjestetään Nastolan
ampumaradalla, josta saadaan ammuksia ja
haulikoita lainaksi. Majoitus, rantasauna ja
ruokailut Pajulahdessa.
Golfia Kotkassa ja Nurmijärvellä
Kaksipäiväisellä alkeiskursseilla käydään läpi
etikettiä, teoriaa sekä tutustutaan varusteisiin. Ammattiopettajan avulla saadaan tuntumaa erilaisista lyönneistä ja pelitilanteista.
Pienellä lisäharjoittelulla voi suorittaa green
card -kokeen.
Turussa järjestetään yksipäiväinen tutustuminen lajiin.
TUTUSTU LAJEIHIN
Erikoiskurssien tavoitteena on tutustuttaa
vasta-alkajia uuteen harrastukseen - lajin perusteisiin pureutuva opetus sisältää tietoa lajin harrastusmahdollisuuksista myös kurssin
jälkeen. Kursseilla voi herätellä henkiin myös
unhoon jääneitä liikuntakokemuksia - uusi
innostus voi syntyä vanhemmallakin iällä hyvässä seurassa ja kannustavassa opastuksessa.
Näillä tutustumiskursseilla voi käydä kokeilemassa miltä tuntuu golfata, keilata, ampua
jousella. Oppisitko oikean kiipeilytekniikan
tai jarrutuksen rullaluistimilla. Mepa tarjoaa
opetuksen lisäksi ruuan ja kahvit.
Tutustu keilailuun (Helsinki)
Mestarikeilaaja antaa kurssilaisille parhaat
vinkkinsä. Laji sopii lähes kaikille ja on ollut
merenkulkijoiden kestosuosikki.
Tutustu jousiammuntaan (Helsinki)
Puoli päivää menee kuin siivillä. Monet keFrivakt
Vapaavahti
31
hittyvät nopeasti. Keskittymistä vaativaa lajia
voi kuitenkin harrastaa kevyemminkin.
Tutustu golfiin (Turku)
Turun Kakskerrassa on koulutettu yli viisisataa merenkulkijaa golfin saloihin. Kannattaa käydä katsomassa, olisiko tästä uudeksi
harrastukseksi.
Tutustu rullaluisteluun (Helsinki)
Hauska ja vauhdikas liikuntamuoto voisi sopia monelle merenkulkijalle kuntoiluun. Se
selviää kokeilemalla.
Tutustu seinäkiipeilyyn (Helsinki)
Haastavan mutta turvallisen iltapäivän aikana kokeillaan kiipeilyä turvavaljaiden kanssa.
Kokemus on hieno ja moni jää koukkuun.
Tutustu Dartsiin (Helsinki)
Perinteinen pub -peli tuli Suomeen Porin
sataman kautta. Tikanheitto sopii skönelle
kuin skönelle.
Ratsastuksen alkeiskurssi (Valkeakoski)
Kaksipäiväisen tapahtuman aikana saamme
rautaisannoksen ratsastuksesta. Hevosiin tutustutaan, satulointi opitaan ja kevyttä ravia
köpötellään. Kurssipaikkana on Eurotalli.
Tutustu purjehdukseen (Naantali)
Naantalissa opettelemme purjehtimisen
käytännön perustaitoja kuten rantautumista, maisemanavigointia, kartanlukua, purjehdussanastoa ym. Tutustumisen järjestää
Easy Sailing.
OPI VIERAIDEN
KIELTEN ALKEITA
Italian alkeiskurssi
Espanjan alkeiskurssi
Venäjän alkeiskurssi
Viron alkeiskurssi
Alkeiskurssin tavoitteena on auttaa vastaalkajia pääsemään kiinni kieltenopiskeluun
- omat tavoitteesi voivat olla myös ammatillisia tai vapaa-aikaan ja matkustamiseen
liittyviä. Ryhmässä opiskelu on tehokasta
ja opetuksen pääpaino on oman suullisen
kielitaidon kehittämisessä ja tietysti toisten
puheen ymmärtämisessä. Sanasto on palvelusanastoa sekä osallistujien tarpeen mukaista sanastoa.
TIETOTEKNIIKKA
Nyt kannattaa päivittää tiedot ja taidot Mepan kursseilla. Perinteiset Office -työkalut
ovat saaneet paljon lisää ominaisuuksia.
Kurssit ovat pituudeltaan kahdesta kolmeen
päivään.
Microsoft Vista Business Pro käyttöjärjestelmä
Ohjelmat:
Microsoft Office 2007 Pro Plus -ohjelmisto
- Word, tekstinkäsittely
- Excel, taulukkolaskenta
- PowerPoint, esitysgrafiikkaohjelma
- Office Publisher, julkaisun teko
- Office SharePoint Designer 2007, vaativaan kotisivun tekoon
Sekä:
32
Vapaavahti
Frivakt
- FrontPage 2000, kotisivunteko-ohjelma
- Paint Shop Pro, kuvankäsittelyohjelma
- Adobe Phortoshop Elements 7, kuvankäsittelyohjelma
Alkeiskurssit
on tarkoitettu vasta-alkajille ja kahden päivän aikana tutustutaan perin pohjin laitteistoon sekä sovellusohjelmien perusteisiin
siten, että kurssin jälkeen tiedetään kuinka
niitä käytetään ja mitä kaikkea tietokoneen
avulla voi tehdä. Kurssilla tehdään monipuolisia harjoituksia hyvien opettajien opastuksella.
Tekstinkäsittely
Perehdymme Word-ohjelman ominaisuuksiin ja työskentely-ympäristöön. Harjoitusten tavoitteena on helpottaa tekstien muokkausta ja parantaa asiakirjojen ulkonäköä olipa kyseessä mainos tai kokouspöytäkirja.
Kurssin konsteja voi hyödyntää muissakin
tekstinkäsittelyohjelmissa.
Excel-taulukkolaskentakurssi
Pohjaksi on hyvä käydä alkeiskurssi tai olla
käyttänyt tietokonetta esimerkiksi työpaikalla. Kurssilla perehdymme Excel-ohjelman
ominaisuuksiin ja työskentely-ympäristöön.
Harjoitusten tavoitteena on oppia tekemään
taulukoita, joita muokataan edelleen myös
graafisiksi esityksiksi.
Internetin tehokäyttö
Voit tutustua tiedon seuraamiseen, hankkimiseen ja siirtämiseen kansainvälisissä verkoissa ja perehtyä www-palveluiden käyttämiseen. Kotitarpeisiin on hyvä oppia mm.
pankkipalveluiden käytön perusteet. Sähköposti, Facebook ja Skype -verkkopuhelut
käydään myös läpi.
Kotisivut ja blogit
Kurssilla tutustutaan blogeihin ja verkon
helppokäyttöisiin kotisivujärjestelmiin.
Omien kotisivujen tekemistä harjoitellaan
FrontPage tai SharePoint Designer -ohjelmalla. Mukana on jonkin verran kuvankäsittelyä. Kurssilla tulee hallita internetin
perusteet.
Kuvankäsittelykurssi
Adobe Photoshop Elements pystyy ihmeisiin. Muokkaamme ja parantelemme kuvia,
teemme grafiikkaa. Voit tuoda ottamiasi
digikuvia mukaan kurssille. Tietotekniikan
perusasiat tulee hallita ennen tätä kurssia.
Tietokoneen ylläpidon perusteet
Käymme läpi suojauksen. päivitysten, palomuurien ja virustorjunnan perusteet ja
poistamme haittaohjelmat. Opimme myös
vinkkejä tietokoneen käytön tehostamisesta,
eheytyksestä ja asetuksista.
4 / 2010
Kädentaitoa lisäävillä harrastekursseilla voit
perehtyä moneen mielenkiintoiseen aiheeseen ja saada hyviä neuvoja sekä hyvän mielen omasta osaamisesta. Pääosa opetuksessa
käytettävistä materiaaleista on ilmaista.
Hopeaketjukurssi
Valmistamme viikinkiketjuja, kuten muinais- ja kuningasketjuja. Aloituspaketti maksaa 35 euroa, nopeat tekijät voivat ostaa lisää
materiaalia.
Huovutuskurssi (Helsinki)
Kurssilla opettelemme neula- ja märkähuovutuksen. Valmistamme kaulaliinan, hatun
tai laukun sekä pieniä koriste-esineitä.
Jouluaskartelukurssi (Helsinki ja Turku)
Perinteisillä askartelupäivillä voi kyhätä
kaikkea mukavaa jouluun liittyvää. Opettaja
avustaa, tarvikkeet saa Mepasta.
Ilo irti puutarhasta (Kaarina)
Tutustumme perinteisiin suomalaisiin hyötykasveihin, kesäkukkiin ja perennoihin.
Saamme tietoa alan uusimmista suuntauksista.
Keramiikkakurssi (Helsinki)
Kurssilla opitaan keramiikan käsin rakentamisen helppoja ja hauskoja tekniikoita. Voit
muovailla savesta vaikka kahvikuppisarjan,
tarjoiluvateja tai veistoksen. Työt maalataan
raikkailla keramiikkaväreillä, lasitetaan ja
poltetaan.
HARRASTEKURSSIT
Hopeaketjukurssi
Huovutuskurssi
Ilo irti puutarhasta
Jouluaskartelukurssi
Keramiikkakurssi
Köysityökurssi
Lasikorukurssi
Mosaiikkikurssi
Pajutyökurssi
Puikot heilumaan
Saaristolaivurikurssi
Valokuvaus- ja videoretki
Vesivärikurssi
Köysityökurssi (Helsinki ja Turku)
Purjelaivakaudelta peräisin olevia taitoja
opetetaan nykymerenkulkijoille. Voit aloittaa pannualustasta, ja kokeilla eri paksuisilla
köysillä vaikka maton tekoa.
Lasikorukurssi (Helsinki)
Kurssilla valmistetaan korvakoruja ja riipuksia sulatetusta lasista.
Mosaiikkikurssi (Kiljava)
Kaksipäiväisellä kurssilla käytetään rikottuja
laatankappaleita sekä valmiita mosaiikkipaloja erilaisten esineiden päällystämiseen.
Pajutyökurssilla (Kaarina)
teemme tarve-esineitä sekä koristeita luon-
nonpajusta ja kasvatetusta punontapajusta
taivutellen. Tämä on taattua huvia ja hyötyä.
Puikot heilumaan (Helsinki)
Aikamme muotiharrastusta kannattaa tulla
kokeilemaan. Kutominen rentouttaa ja tuottaa hyödyllisiä aikaansaannoksia.
Saaristolaivurikurssilla (Turku)
käymme läpi Suomen Navigaatioliiton opetusohjelman mukaisen saaristolaivurikurssin. Perehdymme veneilyn ja navigoinnin
perusteisiin sekä merikartan käyttöön.
Valokuvauskurssilla (Helsinki ja Turku)
syvennymme digikuvauksen hienouksiin
ammattilaisten johdolla. Teemme retken
kauniille kuvauspaikalle. Toisena päivänä
otetaan myös tietokoneet avuksi.
Vesivärikurssi (Helsinki)
Kurssilla opetellaan ja harjoitellaan vesivärimaalauksen tekniikkaa. Tutustutaan menetelmiin ilmaista tunnelmaa kuvan ja värin
keinoin.
OPINTOAINEISTON
VÄLITYS JA LAINAUS
Merenkulkijat voivat lainata MEPAsta laivalle sovituksi ajaksi oppimateriaalia; kielipaketteja, videoita tai multimediaa eri aiheista. Perusidea on, että lainattavan materiaalin avulla pääsee alkuun esim. uuden kielen
opiskelussa - kielipaketti sisältää yleensä
oppikirjan, videon ja kuuntelukasetit, myös
multimedia cd-romppuja on tarjolla.
Kielipaketteja
itseopiskeluun
englanti: English for you, Working
english, Get on!
ranska: Parfait, Chéz Marianne
espanja: Este Pais I, Español uno,
Fantastico
ruotsi: Hålligång, Profil, Lycka till
eesti: Keelesild, Kohtume Eestis!, Nael
kummi
saksa: Einverstanden, Deutsch ist da!
tanska: Hvad sagde du?
italia: Festa di classe, italianissimo, Puhu
italiaa!
venäjä: KapustaI ja II, Mozno!
suomi: Finskan lättare än Du tror
portugali: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues
Lisäksi voit lainata Alfasoftin CD-rommeja
(englanti, saksa, ranska, venäjä ja ruotsi).
Myös ATK-ohjelmia ja aiheita käsittelevää
kirjallisuutta on lainattavissa. Opetusvideolta ja DVD:ltä opit suosittua pilatesta, joogaa, jumppaa tai voit tutustua golfiin, perhonsidontaan sekä purjehdukseen. Tilaukset
ja tiedustelut MEPAn Helsingin toimistosta
puh. (09) 668 9000 ja
DVD:t puh. (09) 6689 0012.
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
33
SJÖMANSSERVICEBYRÅNS
KURSER 2011
34
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
Januari
Gör smycken av glas, Helsingfors Data för nybörjare, Helsingfors Lär dig bowla, Helsingfors Kalkylera med Excel, Helsingfors Bildbehandling, Helsingfors Spanska för nybörjare, Åbo Augusti
18.01 - 19.01
24.01 - 25.01
25.01
26.01 - 28.01
31.01 - 02.02
31.01 - 02.02
Februari
Lär dig bågskytte, Helsingfors Internet, Helsingfors Word, Helsingfors Italienska för nybörjare, Åbo Använd Internet effektivt, Helsingfors Silvertrådsarbeten, Helsingfors Data för nybörjare, Åbo 01.02
03.02 - 04.02
07.02 - 08.02
07.02 - 09.02
10.02 - 11.02
17.02 - 18.02
28.02 - 01.03
Mars
Word, Åbo Kalkylera med Excel, Åbo Använd Internet effektivt, Åbo Bildbehandling A och B, Åbo Grunderna i datorunderhåll, Åbo Mosaikarbeten, Åbo Använd Internet effektivt, Åbo Vintermotion, Pajulahti Lär dig bågskytte, Helsingfors Lär dig väggklättring, Helsingfors 02.03 - 04.03
07.03 - 09.03
10.03 - 11.03
14.03 - 16.03
17.03 - 18.03
17.03 - 18.03
21.03 - 22.03
21.03 - 23.03
22.03
29.03
April
Reparbeten, Helsingfors Videflätning, S:t Karins Estniska för nybörjare, Helsingfors Skärgårdsskepparkurs, Åbo Svenska för nybörjare, Helsingfors I trim till sommaren, Pajulahti 05.04 - 06.04
07.04 - 08.04
11.04 - 13.04
11.04 - 14.04
14.04 - 15.04
27.04 - 29.04
Maj
Akvarellmålning, Helsingfors Golfkurs, Åbo Ridning, Valkeakoski Golfkurs, Nurmijärvi Lär dig segla, Nådendal Golfkurs, Kotka Fotografering, Åbo 05.05 - 06.05
06.05
12.05 - 14.05
16.05 - 17.05
21.05
23.05 - 24.05
30.05 - 31.05
Paddling, Tavastehus Paddling, Tavastehus Hagelgevärsskytte, Pajulahti
08.08 - 09.08
11.08 - 12.08
September
Fotvandra vid Ylläs Data för nybörjare, Helsingfors Word, Helsingfors Använd Internet effektivt, Helsingfors Kalkylera med Excel, Helsingfors Digifotografering, Helsingfors 08.09 - 15.09
15.09 - 16.09
19.09 - 21.09
22.09 - 23.09
26.09 - 28.09
29.09 - 30.10
Oktober
Hemsidor och bloggar, Helsingfors 03.10 - 05.10
Data för nybörjare, Helsingfors 06.10 - 07.10
Bildbehandling, Helsingfors 10.10 - 12.10
Höstlig energiladdning, Pajulahti 10.10 - 12.10
Grunderna i datorunderhåll, Helsingfors 13.10 - 14.10
Lär dig bowla, Helsingfors 14.10
Tovning, Helsingfors 20.10 - 21.10
Reparbeten, Åbo 24.10 - 25.10
Låt stickorna klirra, Helsingfors 27.10 - 28.10
Data för nybörjare, Åbo 31.10 - 01.11
November
Lär dig dartpilkastning Använd Internet effektivt, Åbo Hemsidor och bloggar, Åbo Trotsa polarmörkret, Pajulahti Keramikarbeten, Helsingfors Grunderna i datorunderhåll, Åbo Ryska för nybörjare, Helsingfors Kalkylera med Excel, Åbo Använd Internet effektivt, Åbo Bildbehandling, Åbo Julpyssel, Helsingfors 01.11
02.11 - 04.11
07.11 - 09.11
09.11 - 11.11
10.11 - 11.11
10.11 - 11.11
14.11 - 16.11
16.11 - 18.11
21.11 - 22.11
23.11 - 25.11
28.11 - 29.11
December
Julpyssel I, Åbo Julpyssel II, Åbo 01.12 - 02.12
08.12 - 09.12
Observera: Undervisningsspråket är finska. Vi förbehåller
oss rätten till ändringar.
Juni
Trädgårdsglädje, S:t Karins Paddling, Tavastehus Paddling, Tavastehus Lär dig segla, Nådendal Lär dig åka rullskridsko, Helsingfors Familjekurs, Pajulahti 4 / 2010
06.06 - 07.06
06.06 - 07.06
09.06 - 10.06
11.06
14.06
29.06 - 01.07.
Frivakt
Vapaavahti
35
LÄR DIG NYTT OCH
MOTIONERA PÅ VÅRA KURSER!
SSB arrangerar mångsidiga möjligheter till studier
och fritidssysselsättningar och att bekanta sig med
nya saker. Målsättningen är att kursdeltagarna skall få
impulser till att utveckla sig själv och använda fritiden
meningsfullt ombord och i land.
Kurserna är öppna för sjöfarare med rätt till SSB:s
service. Undervisning, luncher och inkvartering är
avgiftsfria med undantag för den veckolånga kursen i
Ylläs, för den debiteras en avgift om100 €.
För undervisningen ansvarar professionella vuxenutbildare inom olika branscher. Undervisningsspråket är
finska.
MOTION SOMMAR
OCH VINTER
Målsättningen för SSB:s motionskurser är
att deltagarna skall upptäcka hur motion i
olika former kan ge glädje och välbefinnande
och att ge en impuls till att höja den egna
grundkonditionen och upprätthålla arbetsförmågan. Motionskurserna är avsedda för
sjöfolk i alla åldrar, oberoende av konditionen. Man blir garanterat utvilad och pigg av
lämpliga portioner av svettframdrivande spel
och stretching utomhus varvat med avslappning och vattengympa inomhus under ett
par dagar på det mångsidiga idrottscentrumet i Pajulahti.
På kurserna motionerar man under goda
instruktörers ledning. Under sommaren är
grenarna bland annat vattengympa, badminton, stavgång, innebandy och dans. Under
vintern är de skidning, inomhusmotion,
träning i konditionssal och vattengympa.
Kursdeltagarna får också komma med önskemål. Under kvällarna kopplar man av med
strandbastu och man kan ta sig ett dopp i
sjön Iso-Kukkanen.
Höstlig energiladdning
Trotsa polarmörkret
Vintermotion
I trim till sommaren
På Må bra-kurserna höjer vi också vårt mentala välbefinnande. Vi gör avslappningsövningar, gymnastiserar till musik och är ute i
den vackra naturen. Grenarnas utbud växlar
med årstiderna. Sakkunniga föreläser om
kostvanor och motion.
Fotvandringar under en vecka
SSB:s fotvandringar i Ylläs höstglöd (pris
100 €/person) är en av de mest populära
kurserna. Veckan börjar med bussfärden som
startar söderifrån torsdag morgon. Med avbrott för några mat- och kaffepauser fortsätter färden till Ylläs och inkvartering i SSB:s
36
Vapaavahti
Frivakt
Kurslokaler i Helsingfors och Åbo:
SSB:s kurslokal på Skatudden, Slottsgatan 3, Helsingfors
SSB:s kurslokal i Slottshamnen, Slottsgatan 93, Åbo (ISPSområde)
Anmälningar per telefon: (09) 6689 000, fax: (09) 622
1808, e-post: [email protected]. Meddela namn, adress, fartyg, telefonnummer och om du behöver inkvartering.
fritidslägenheter. Bussen transporterar kursdeltagarna till startplatserna för de dagslånga
fotvandringarna i Lapplands vackra natur
som glöder i höstens färger.
Paddlingsfärder i Tavastehus
Under två dagar paddlar man i vattendragen
kring Vanajavesi. Längs rutterna finns många
sevärdheter och trivsamma platser där man
kan ta i land för att njuta medhavd matsäck.
Inkvartering och måltider på hotell.
Hagelgevärsskytte - lerduvor på kornet
Kursen räcker två dagar och omfattar instruktioner i hur man hanterar vapen, skjutövningar och en tävling i lerduveskytte. Kursen ordnas på skjutbanan i Nastola, man får
ammunition och låna hagelgevär. Inkvartering, strandbastu och måltider på Pajulahti.
Golf i Kotka och i Nurmijärvi
På tvådagarskursen för nybörjare går vi igenom etikett och teori och bekantar oss med
utrustningen. Under en professionell lärares
ledning prövar vi olika slag och spelsituationer. Med en liten extra träning kan man
avlägga provet för green card.
I Åbo ordnas en endagskurs i golf.
PRÖVA NYA GRENAR
Syftet med specialkurserna är att få nybörjare
att intressera sig för en ny gren - samtidigt
som man lär sig grunderna får man tips om
var man efter avslutad kurs kan träna vidare.
Det kan ju hända att man under kursen på
nytt blir intresserad av något man tidigare
gjort och kanske redan helt glömt bort.
Också på ”äldre dagar” kan gnistan tändas
på nytt, i trevligt sällskap och under uppmuntrande ledning. Kurserna ger möjlighet
att pröva på att spela golf, bowling eller bågskytte. Skulle du lära dig den rätta tekniken
i väggklättring eller att bromsa på rullskridskor? Utöver undervisningen bjuder SSB på
mat och kaffe.
4 / 2010
Lär dig bowla (Helsingfors)
En mästarbowlare ger kursdeltagarna sina
bästa tips. Grenen lämpar sig för de flesta
och har länge varit en favoritgren bland sjöfararna.
Lär dig bågskytte (Helsingfors)
En halv dag förflyter som på vingar. Många
utvecklas snabbt. En gren som kräver koncentration men också kan utövas litet lättare.
Lär dig spela golf (Åbo)
I Kakskerta utanför Åbo har över femhundra
sjöfarare invigts i golfspelets mysterier. Kanske det här kunde bli en ny hobby?
Lär dig åka rullskridsko (Helsingfors)
En rolig och fartfylld motionsform som kan
lämpa sig för många sjöfarare. Det klarnar
då man prövar.
LÄR DIG GRUNDERNA
I FRÄMMANDE SPRÅK
Italienska för nybörjare
Spanska för nybörjare
Ryska för nybörjare
Estniska för nybörjare
Grundkursernas syfte är att hjälpa nybörjaren att komma igång med sina språkstudier
- den individuella målsättningen kan ha anslutning till yrke, fritid eller resor. Undervisning i grupp är effektivt och huvudvikten
läggs vid att öva upp muntlig färdighet och
givetvis att förstå vad andra säger. Det ordförråd som inövas omfattar servicebranschen
och deltagarnas individuella behov.
DATATEKNIK
Lär dig väggklättring (Helsingfors)
Under en eftermiddag prövar vi en utmanande men trygg gren då vi klättrar med säkerhetssele. En fin upplevelse som ger mersmak.
Nu lönar det sig att uppdatera sina kunskaper på SSB:s kurser. De traditionella Officeverktygen har fått många nya egenskaper.
Kurserna pågår två eller tre dagar.
Lär dig dartpilkastningn (Helsingfors)
Det traditionella pubspelet kom till Finland
via hamnen i Björneborg. Pilkastning lämpar sig för varje sjöman.
Microsoft Vista Business Pro operativsystem
Program:
Microsoft Office 2007 Pro Plus program
- Word, ordbehandling
- Excel, kalkyleringsprogram
- PowePoint, presentationsprogram
- Office Publisher, för publikationer
- Office SharePoint Designer 2007 - för krävande hemsidor
Dessutom:
- FrontPage 2000, program för hemsidor
- Paint Shop Pro, bildbehandlingsprogram
- Adobe Photoshop Elements 7, bildbehandlingsprogram
Ridkurs för nybörjare (Valkeakoski)
Under två dagar får vi en järnranson om
ridning. Vi bekantar oss med hästar, lär oss
sadla och tulta fram i lätt trav. Kursen hålls
på Eurotalli.
Lär dig segla (Nådendal)
I Nådendal lär vi oss seglingens praktiska
grunder, hur man lägger till vid land och
förtöjer båten. Vi lär oss landskapsnavigering, läsa sjökort och seglingstermer. Undervisningen sköts av Easy Sailing.
Nybörjarkurserna
är avsedda för dem som inte har tidigare
erfarenhet. Under två dagar bekantar vi oss
ingående med utrustningen och grunderna
i programmen, så att vi efter kursen vet hur
de används och vad allt man kan göra med
hjälp av en dator. Under goda lärares ledning
gör vi mångsidiga övningar.
Ordbehandling
Vi lär oss egenskaperna hos Word och användarmiljön. Målsättningen för övningarna är
att lära hur man bearbetar texten och förbättrar dokumenten visuellt - de må gälla
en reklam eller ett mötesprotokoll. Kursens
finesser kan utnyttjas också i andra ordbehandlingsprogram.
Kalkyleringsprogrammet Excel
Det är bra att ha gått en nybörjarkurs som
grund, eller att t.ex. ha använt dator i jobbet. På kursen lär vi oss Excel-programmets
egenskaper och användarmiljö. Målsättningen för övningarna är att vi lär oss göra
tabeller och bearbeta dem vidare i form av
grafiska framställningar.
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
37
Effektiv användning av Internet
Du kan lära dig hur man följer med, hur
man skaffar och förmedlar information i internationella nätverk och hur man använder
www-service. Det är bra att lära sig t.ex. hur
man använder bankservice för hemmabruk.
Vi går igenom också användning av e-post,
Facebook och Skype-telefonsamtal.
Hemsidor och bloggar
Vi bekantar oss med bloggar och lättanvända
hemsidor. Vi övar att göra egna hemsidor
med programmen FrontPage eller SharePoint Designer.
Bildbehandling
Med Adobe Photoshop Elements kan man
göra under. Vi bearbetar och förbättrar bilder och gör grafik. Du kan ta med egna digitala bilder till kursen. För den har kursen
måste man kunna grunderna i datateknik.
Grunderna i datorns underhåll
Vi går igenom datorskydd, uppdateringar,
grunderna om brandmurar och virusbekämpning och eliminerar skadliga program.
Vi får tips om hur man effektiverar datoranvändandet och om defragmentering och
inställningar.
HOBBYKURSER
Gör smycken av glas
Silvertrådsarbeten
Tovning
Trädgårdsglädje
Julpyssel
Keramikarbeten
Reparbeten
Mosaikarbeten
Videflätning
Låt stickorna klirra
Skärgårdsskepparkurs
Fotografering
Akvarellmålning
På hantverkskurserna kan man bekanta sig
med många intressanta ämnen och får goda
råd och nöjet av att lära sig nya färdigheter.
Största delen av materialet som används är
gratis.
Silvertrådsarbeten (Helsingfors)
Vi tillverkar kungskedjor, och andra kedjor
efter forntida modell från vikingatid. Startpaketet kostar 35 euro, den som är snabb
kan köpa mera material.
nyttoväxter, sommarblommor och perenner. Vi får också information om de senaste
trenderna.
Keramikarbeten (Helsingfors)
Vi lär oss lätta och roliga tekniker vid arbete
med lera för hand. Du kan till exempel göra
en egen serie av kaffekoppar, fat eller skulpturer. Arbetena målas i fräscha färger, glaseras
och bränns.
Reparbeten (Helsingfors och Åbo)
Dagens sjöfolk får lära sig traditionellt hantverk från segelfartygsepoken. Du kan börja
med ett pannunderlägg, och pröva på att
göra en matta av rep av olika tjocklek.
Mosaikarbeten (Kiljava)
Under tvådagarskursen använder vi bitar av
kakel och färdiga mosaikbitar för att beklä
olika föremål.
Gör smycken av glas (Helsingfors)
Vi tillverkar örhängen och hängsmycken av
smält glas.
Videflätning (S:t Karins)
Vi gör bruks- och prydnadsföremål av videvidjor. Garanterad nytta och nöje.
Låt stickorna klirra (Helsingfors)
Det lönar sig att pröva på en nygammal
hobby. Stickning ger både avkoppling och
nyttiga resultat.
Skärgårdsskepparkurs (Åbo)
Vi går igenom Finlands Navigationsförbunds undervisningsprogram för skärgårdsskeppare. Vi bekantar oss med grunderna för
båtliv, lär oss navigera och läsa sjökort.
Fotografering (Helsingfors och Åbo)
Under ledning av professionella lärare fördjupar vi oss i den digitala fotograferingens
konst. Vi gör en utfärd till en naturskön
plats. Under den andra dagen tar vi också
datorerna i bruk.
Akvarellmålning (Helsingfors)
Vi får lära oss och öva akvarellmålningens
teknik och hur man med färgernas hjälp
fångar en stämning i bilden.
FÖRMEDLING OCH
UTLÅNING
AV STUDIEMATERIAL
Julpyssel (Helsingfors och Åbo)
Under de traditionella julpysseldagarna kan
man tillverka små trevliga föremål till jul. En
lärare assisterar, SSB skaffar materialet.
SSB lånar ut studiematerial; språkpaket,
videofilmer eller multimedia om olika ämnen, till fartygen för en bestämd tid. Idén
är att lånaren med hjälp av studiematerialet
skall komma i gång med sina studier i t.ex.
främmande språk - språkpaketet innehåller
i allmänhet en lärobok, en videofilm och
ljudkassetter. Också CD-ROM-skivor står
till buds.
Trädgårdsglädje (S:t Karins)
Vi bekantar oss med traditionella finländska
Språkpaket för självstudier
Undervisningsspråket är finska.
Tovning (Helsingfors)
Vi lär oss tova både med nål och med våt ull.
Vi tillverkar en halsduk, hatt eller en väska
och mindre prydnadsföremål.
38
Vapaavahti
Frivakt
engelska: English for you, Working english,
Get on!
spanska: Este Pais I, Español uno, Fantastico
estniska: Keelesild, Kohtume Eestis, Nael
kummi
italienska: Festa di classe, Italianissimo,
Puhu italiaa!
portugisiska: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues
franska: Parfait, Chére Marianne
svenska: Hålligång, Profil, Lycka till
tyska: Einverstanden, Deutch is da!
finska: Finskan lättare än Du tror
danska: Hvad sagde du?
ryska: Kapusta I+II, Možno!
Dessutom kan man låna Alfasofts multimedia CD-ROM-skivor (engelska, tyska,
franska, ryska och svenska). Också för den
som studerar ADB finns det program och
litteratur att låna. Med hjälp av undervisningsvideofilmer kan du lära dig gymnastisera, pilates, yoga, golf, segling eller knyta
laxflugor. Beställningar och förfrågningar
riktas till SSBs Helsingforskontor, tel. (09)
668 9000 och
DVD-skivor (09) 668 90012.
4 / 2010
KURSER I MARIEHAMN
Digitalfotografering
måndagar (2 tillf. 10 lekt.)
Plats: Medis
Ledare: Siv Ekström
24.1 kl 12.00-15.45, teori, fotografering
utomhus
31.1 kl. 10.00-15.45, bildbehandling vid
datorn i Medis datasal
Keramik
måndagar kl. 10-13.45 (6 tillf. 30 lekt.)
Plats: Södra Medis
Ledare: Sonia Backman
Udda veckor: 17.1, 31.1, 14.2, 28.2, 14.3
och 28.3.
Ridning för nybörjare, nybörjarkurs
för personer med ingen eller liten
ridvana, (7 tillf.)
Plats: Stall Aftonsol
Udda veckor fredagar: 4.3, 18.3, 1.4, 15.4,
29.4, 13.5 och 27.5
kl. 13-14.30. 30 min. Teori, 60 min. ridning.
Max.antal deltagare: 8. OBS! Bindande
anmälan.
Kursavgift för SSB- medlemmar: 40 €.
Ridning för ridvana (7 tillf.).
Kursen passar för personer
som har ridit tidigare.
Plats: Stall Aftonsol
Udda veckor torsdagar: 3.3, 17.3, 31.3,
14.4, 28.4, 12.5 och 26.5 kl. 13-14.30. 90
min. ridning. Max.antal deltagare 6.
OBS! Bindande anmälan.
Kursavgift för SSB-medlemmar: 70 €.
Vattengymnastik, kurs A
torsdagar kl. 13-13.45 (7 tillf.)
Plats: Mariebad
Ledare: Marie Johansson
Jämna veckor: 13.1, 27.1, 10.2, 24.2, 10.3,
24.3 och 7.4.
Vattengymnastik, kurs B
torsdagar kl. 13-13.45 (7 tillf.)
Plats: Mariebad
Ledare: Marie Johansson
Udda veckor: 20.1, 3.2, 17.2, 17.3, 31.3,
14.4 och 28.4.
Vikingasmycken
Veckoslutskurs fred. 25.3-sönd. 27.3: fred.
kl. 18-21.15, lörd. kl. 10-16.30, sönd. kl.
10-13.15
Plats: Medis
Ledare: Päivi Åberg
Vi lär oss göra vikingasmycken av äkta silvertråd. Den formas till ringar som sedan
fogas ihop på olika sätt. Vi får lära oss göra
t.ex. dubbel repkedja, blomsterkedja och 2
i 2-kedja som armband, örhängen, slipsnål
eller ring. Redskap får lånas material köpas
av läraren.
Kryddväxter (1 tillf. 6 lekt.)
Vad kan kryddorna och örterna i trädgården och naturen användas till?
Vi samlas i Medis undervisningskök och
får massor av tips och idéer och spännande
smakkombinationer som kryddar både din
vardag och fest.
Fredag 6.5 kl. 10-15.30
Ledare: Soile Wartiainen
Plats: Medis
Nytta och nöje av trädgården,
kurs A (2 tillf. 8 lekt.)
Nyttoväxter, perenner, sommarblommor.
Udda veckor: torsdagar 17.3 och 31.3 kl.
9-12.15
Ledare: Lasse Söderlund
Plats: Medis
Nytta och nöje av trädgården,
kurs B (2 tillf. 8 lekt.)
Nyttoväxter, perenner, sommarblommor.
Jämna veckor: torsdagar 10.3 och 24.3
kl. 9-12.15
Ledare: Lasse Söderlund
Plats: Medis
Anmäl er så fort som möjligt till Medis, tel.
531620. Om du är intresserad av någon
kurs får du gärna marknadsföra kursen
bland dina arbetskamrater, ni kan anmäla
er i grupp. Även om du bor på annan ort,
eller i skärgården, kan du delta. Meddela i
samband med kursanmälan om du behöver
övernattning. Observera att kurstiderna
kan ändras om ni är en grupp som gärna
vill gå på några av dessa kurser men kurstiden inte passar. Kontakta oss på Medis
kansli tel. 531620 eller rektor Leena Raitanen tel. 531622.
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
39
LOMALLE LAPIN
LUONTOON!
MEPAlla on Länsi-Lapissa, Kolarin kunnassa, Ylläsjärven kylässä
11 lomahuoneistoa. Niitä vuokrataan merenkulkijoille viikoksi
kerrallaan erittäin edullisesti, kesällä vuokra-aika voi olla lyhyempikin.
Huoneistoja on kahta kokoa:
- 8 kpl /40 m² + parvi 15 m² , viikkovuokra 110 €
ja viikoilla 8 – 16 /150 €
- 3 kpl/ 47 m² + parvi 17 m², viikkovuokra 120 €
ja viikoilla 8 – 16 /170 €
Huoneistot käsittävät takkatuvan, parven, keittiön, saunan ja
WC:n. Niihin voi huoneistotyypistä riippuen majoittua kuudesta
kahdeksaan henkilöä. Varustukseen sisältyy mm. astianpesukone,
jääkaappi-pakastin, pyykinpesukone, vaatteiden kuivauskaappi,
täydellinen astiasto, mikrouuni, radio ja TV. Ylläksen palvelut ovat
lähellä ja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ihanteelliset kaikkina
vuodenaikoina:
• Yllästunturilla 58 laskettelurinnettä
• hoidettuja latuja 330 km
• kunto- ja patikkapolut
• erinomaiset kalastus- ja retkeilymahdollisuudet
Näin varaat Ylläshuoneiston
Huoneiston voi vuokrata merenkulkija, joka työskentelee suomalaisessa tai MEPA-sopimuksen tehneessä ulosliputetussa aluksessa.
Vuokra-aika alkaa klo 12.00 lauantaina tai torstaina.
Huoneiston käyttöoikeutta ei saa siirtää tuttaville tai sukulaisille.
Hakemukset viikoiksi 8 -16 on aina jätettävä kirjallisina edellisen syyskuun loppuun mennessä. Jouluksi, uudeksi vuodeksi ja
tammikuulle majoja voi varata lokakuusta lähtien. Kätevimmin
hakeminen onnistuu kotisivuillamme (www.mepa.fi) täytettävällä
sähköisellä lomakkeella. Huoneistojen varaukset ja niitä koskevat
lisätiedot MEPAn Helsingin toimistosta.
Tiedustelut arkisin klo 8.00–16.15 (kesällä 8.00–15.15),
puh. (09) 6689 0011, s-posti [email protected], faksi (09) 622 1808
tai www.mepa.fi
40
Vapaavahti
Frivakt
SEMESTRA I
NATURSKÖNA
LAPPLAND!
SSB äger elva fritidslägenheter i västra Lappland, i Kolari kommun, i byn Ylläsjärvi. Lägenheterna kan hyras av sjöfarare veckovis
synnerligen fördelaktigt. Om sommaren kan man också hyra för
kortare tid.
Det finns lägenheter av två storlekar:
- 8 st / 40 m2 + sovloft 15 m2. Hyran per vecka är 110 €
och under veckorna 8 - 16 /150 €
- 3 st / 47 m2 + sovloft 17 m2. Hyran per vecka 120 €
och under veckorna 8 - 16 /170 €.
Lägenheterna omfattar ett rum med öppen spis, sovloft, kök, bastu
och WC. Sovplatser finns för sex till åtta personer, beroende på
lägenhetstyp. I utrustningen ingår bl.a. torkskåp för kläder, full
uppsättning kärl, tvätt- och diskmaskin, kylfrysskåp, mikrovågsugn, radio och TV.
Det är nära till service i Ylläs och omgivningen är idealisk för uteliv under alla årstider:
• Yllästunturi har 58 backar
• 330 km underhållna skidspår
• motions- och vandringsstigar
• fina förutsättningar för fiske och utflykter
Så här reserverar du en lägenhet i Ylläs:
En lägenhet kan hyras av sjöfarande som är anställd på finländskt
fartyg eller utflaggat fartyg som ingått SSB-avtal. Bokningen börjar kl.12.00 lördag eller torsdag. Rätten att använda lägenheten får
inte överföras på bekanta eller släktingar. Den som önskar hyra en
lägenhet under veckorna 8-16 bör sända in en skriftlig ansökan
före den 30 september. Reservationer för jul, nyår och januari, kan
göras från och med oktober. Lättast gör du en ansökan med den
elektroniska blanketten på vår hemsida, www.mepa.fi.
Bokningar och förfrågningar adresseras till SSB:s byrå i Helsingfors.
Närmare information vardagar kl.8.00-16.15
(sommartid 8.00-15.15) per telefon (09) 6689 0011,
el-post [email protected], fax (09) 622 1808 eller www.mepa.fi.
4 / 2010
Armeija marssii vatsallaan
– Laiva byssallaan
Pekka Poutanen odottaa Suomenlinnan lauttaa Kauppatorilla
Koulutus talousalalle,
Byssassa tehty työ jää usein näke- Veren perintö merellä,
kiinnostus kattiloihin
luottamustoimissa
mättä. Kuitenkin kokin rooli
armeijassa
on laivassa välttämätön. Ilman herää
kapteeniakin selvitään vähän
Jo Pekan isä oli nuoruudessaan valinnut me- Pekan näkökyvyssä on ongelmia - toinen
matkaa. Kokitta seilaaminen
rimiehen ammatin. Isä Erkki oli lähtenyt 16- silmä on lähes sokea. Merenkulun peruvuotiaana merelle. Erikssonin Pamirissa hän sammatit esim. kannella olivat siis pois
olisi katastrofi. Ohessa byssassa
kiersi viljapurjehduksella Kap Hornin. Näin laskuista. Talouspuolella olisi kuitenkin
palvelleen laivatoverin, Pekka
isä oli ”Malamok” ja kuului itseoikeutettu- mahdollisuuksia ja niin Pekka kirjoittautui
na Kaphornarien yhdistykseen AICH:on. Isä kotikaupungissaan Porissa ammattikoulun
Poutasen tarina.
Merikö lie vetänyt niin kovin, että poikalapsi ja hänen sisarensa päättivät syntyä
13.11.1950, pari kuukautta ennen luonnon
suunnittelemaa ajankohtaa. Keskosena syntyneen Pekan kaksos-sisar ei kestänytkään
tätä maailmaa vaan hänen kohtalokseen tuli
menehtyä heti syntymän jälkeen. Pekka oli
vahvempi. Hän sinnitteli hengissä ja varttui
aikanaan merenkulkijaksi. Ennenaikainen
syntymä kuitenkin oli osaltaan syynä siihen,
että hänen tiensä oli monesti raskaampaa ja
rajoitetumpaa kuin useimpien meidän muiden. Monista vaikeuksista huolimatta hänestä kehittyi kelpo merimies, jonka seikkailut
suomen lipun alla ulottuivat tuhansien kilometrien päähän kotisatamasta.
4 / 2010
3
palveli pitkään Finnlinesin Amerikan linjan
laivolla päällikkönä. Näin Pekallekin avautui
jo lapsena mahdollisuus tehdä tuttavuutta
laivaelämän ja kaukomatkojen kanssa. Lapsuuden kesät ja suuri osa talvistakin kuluivat isovanhempien hoteissa Porin sataman
läheisyydessä Mäntyluodossa, jossa mummu
ja tuffa asuivat. Isoisä, tuffa työskenteli satamatyönjohtajana ja mummu kaitsi lapsia,
Pekkaa ja hänen nuorempaa sisartaan. Isä oli
pitkiä aikoja ammatista johtuen matkoilla.
Isä ei ollut Pekan lapsuudessa yhtään joulua kotona. Äitikin oli välillä isän matkassa.
Pekka osoitti jo tällöin merkkejä tulevasta
ammatistaan. Hänen sisarensa muistaa Pekan olleen aina kovin kiinnostunut kattiloista, joita hän hämmensi leikeissään.
keittäjälinjalle ja siirtyi myöhemmin ravintolalinjalle. Opinnot täydentyivät myöhemmin Raumalla, merimiesammattikoulussa
jossa hän valmistui kokiksi 1974.
Asevelvollisena Suomen Armeijan palvelukseen Pekka astui lokakuussa 1970. Palvelusaikansa hän sai viettää rannikkotykistössä Suomenlinnassa. Palveluspaikkana oli,
kuinkas muutenkaan, rannikkotykistön upseerikerho. Kovana pakkastalvena piti kantaa
mm puut 10 huoneeseen joissa kaikissa oli
puulämmitys.
”Mieluisimpia tehtäviä oli, kun aina perjantaisin matkustin Suomenlinnan lautalla
kauppatorin rantaan, jossa pääesikunnan
auto kuljettajineen oli odottamassa”, muistelee Pekka.
Frivakt
Vapaavahti
41
Finn-Amerissa oli hyvät miehistötilat
”Autolla ajettiin lähimpään Alkoholiliikkeen myymälään ja kuormaan lastattiin
juomia, jotka menivät sitten upseerikerhon
emännän tilauksena kerhon varastoihin sieltä edelleen tarjoiltaviksi. Sitä ennen eikä sen
jälkeenkään ole vastaavia kertamääriä ns. jalojuomia ollut hallinnassani. Juomalasti vietiin lautalla saareen, jossa emäntä oli lastia
vastassa. Kertaakaan ei mitään puuttunut,
tai tullut muitakaan huomautuksia toimituksesta.” Pekka kuittaa.
Pekan 60-vuotispäivän viettoon valittiinkin paikka osin näiden muistojen siivittämänä. Pekan asuinkasarmi oli näet sijainnut
juuri samassa rakennuksessa, jossa juhlapaikka, ”Panimo” ravintola tänään sijaitsee.
Japani Italia ja muut kaukomaat. Törnin pituus vaihteli 6 – 10 kuukauteen. Lomakin
kesti aikanaan 6 kk.
”Kun jäin Timberista vapaille huomasin
vieraantuneeni ihmisistä ja yhteiskunnasta.
Tämä näytti vaivaavan myös monia muita
laivatovereitani. Laivaelämä, vaikka olikin
suljettua, oli tavallaan turvallista. Se hyöty
näistä seilauksista oli että pystyin ostamaan
oman asunnon Porin Musasta. Finntimberin
jälkeen pestauduin uuteen m/s Finfellowiin
jossa isäni oli kipparina. Hän jäi eläkkeelle
da tullaamatta tavaroita. Pekalla oli ja on
edelleenkin intohimo ja harrastus, musiikin
harrastus ja LP-äänilevyjen keruu. Pekka oli
ostanut Lontoosta kymmenkunta LP levyä,
joiden Pekka ei ollut käsittänyt olevan niin
arvokkaita, että ne olisi pitänyt tullata. Pekan
mukaan mahdollisesti jonkin ilkeämielisen
laivatoverin hyvällä avustuksella tomera tullivirkailija tuli laivalle tutkimaan hänen tavaroitaan – ja löysi äänitteet. Kuulusteluthan
ja rangaistusvaatimuksethan siitä seurasivat.
Pekka joutui tuomiolle Rauman käräjille ja
tuomittiin maksamaan sakkoja tullirikoksesta. Lisäksi rikoksen kohteet, kymmenen LP
levyä tuomittiin menetetyiksi valtiolle.
”Kukahan niitäkin levyjä siellä tuomiokunnassa nyt kuuntelee”, aprikoi Pekka.
Seilaukset päättyvät
Pekka Poutanen toimi Saksan reittiä liikennöineessä Finnjetissä yli kymmenen vuotta
talousapulaisena. ”Sinä aikana tuli tutuksi
sekä linja-autoreitti Pori-Helsinki kuin taksimatka linja-autoasemalta Sompasaareenkin.
Työssä maissa ja merellä.
Pekan ensimmäisiä työpaikkoja oli hotelli
Vaakuna aivan Helsingin keskustassa. Maaelämä ei kuitenkaan kauaa kiinnostanut.
Merille olisi päästävä. Tähän avautuikin tilaisuus, kun Pekka sai pestin m/s Finnhansassa
talousapulaisena Suomen – Saksan Reitillä.
Travemunde tuli tutuksi näin nuorelle miehelle vaikka lähinnä satama aluksi . Kaupunkiin oli matkaa sinne mentiin myöhemmin
linja-autolla tai taksilla.
Finnhansan jälkeen oli vuorossa Finnamer
jossa Pekalla oli ensimmäisen kerran oma
hytti ja vessa. Keittiö samassa tasossa vastapäätä hyttiä oli hänen uransa aikana Pekan
lyhin työmatka. Seilaukset ulottuivat sittemmin myös USAn Itärannikolle. Jenkeissä satamat sijaitsivat lähempänä kaupunkikeskustoja. Satamapubeissa käytiinkin katselemassa
maan tapoja ja muuta meininkiä. Satamista
jäi mieleen Newport News Virginiassa.
Kun juttelin MEPAssa tästä artikkelista,
sain kuulla, että toiminnanjohtaja Martti
Karlsson oli juuri tuolloin noissa aluksissa
stujuna. Martilta kuulin, että Pekalla oli joskus vaikeuksia löytää oikeita jauhopurkkeja.
Hän ei silloin uskaltanut näkökyvyn rajoittuneisuudesta puhua. ”Nyt vasta ymmärrän
eräät silloiset vaikeudet” sanoo Martti luettuaan tämän jutun.
Seilauksia kaukomaille
Villinlinjan laiva Finntimber oli seuraava
työpaikka. Vaihdot tehtiin lentäen maailman eri satamiin. Kohdemaita olivat mm.
42
Vapaavahti
Frivakt
Pekka Poutasen syntymäpäiviä vietettiin Suomenlinnassa sijaitsevassa
”Panimo”-ravintolassa
v.1982 mutta minä olin siinä vuoteen -86.
Liikenne oli säännöllistä linjaliikennettä
Suomen satamien ja Englannin satamien
välillä. Laiva oli uudenaikainen RoRo alus
ja olen kuullut, että se seilaa jossain itämerellä vieläkin. Sen jälkeen oli vuorossa Finnjet
jossa työskentelin eläkkeelle jäämiseeni asti.”
Tullirikoksesta
tuomio 70 luvulla.
”Kyllä oli kylmä paikka Rauman raastuvanoikeuden odotussali, jossa odottelin salakuljetusjuttuni käsittelyvuoroa”, tuumii Pekka
jutellessamme merimieselämän rankoista
kokemuksista.
Juttu oli nimittäin sellainen, että vielä
kuusi/ seitsemänkymmentäluvulla henkilökohtaiseenkaan käyttöön ei voinut tuo-
Saksaan matkalla ei maisemia ehtinytkään
niin paljon katselemaan kun päivittäinen
työvuoro vierähti keittiössä. Saksan päässä
sentään pääsi joskus päiväkävelylle …”
1990-luvun alkuvuosina Pekan vammaisuus alkoi estää niin paljon työtä, että
hänen oli alettava etsiä uusia ratkaisuja.
Merimieseläkekassan lääkäri passitti Pekan
sairaseläkkeelle. Huhtikuun 2. 1994 lähtien
Pekka on seurannut merenkulun tapahtumia
maista käsin.
”Kurjaa on se, että useimmat aikalaiseni merenkulkijat, joita vielä kymmenisen
vuotta sitten näkyi Porissakin, ovat kadonneet kuin meren nielaisemina.” Näin tuumii
Pekka ja jatkaa kävelylenkkiään kohti Tikkulan Prismaa, jossa hänellä on tapana poiketa
kympin kaffella
teksti ja kuvat:
Jaakko Hernesniemi
4 / 2010
3
Kocken på fartyget är
lika viktig som i armén
Pekka Poutanen lärde känna
sjömanslivet redan på Finnlines
Amerikabåtar tillsammans med
sin far. I sitt yrke som kock blev
han bekant med lyxiga hotell,
den ”vilda linjens” båtar och
passagerarfartyg i lyxklass.
Pekka föddes för tidigt med en tvillingsyster
som dog vid födseln. Han var nästan blind
på högra ögat, och det begränsade senare
hans möjligheter i sjötjänst. Han kom i alla
fall att arbeta hos samma rederi som fadern,
sjökapten Erkki Poutanen. Denne hade i
tiden rundat Kap Horn med Eriksons Pamir,
han gick i pension år 1982 från Finnfellow,
där far och son under några år hann arbeta
samtidigt.
Pekka Poutanen studerade först till kock
på restauranglinjen i Björneborg, och senare
vid sjömansyrkesskolan i Raumo. Jobben på
land blev kortvariga, då han gick till sjöss
på sin första båt, ms Finnhansa, som skötte
passagerartrafik mellan Helsingfors och Travemünde. Sjömansbanan fortsatte sedan på
längre rutter.
Seglatser till fjärran land
På Finn-Amer hade Pekka första gången
egen hytt och WC. Vägen till arbetet var
kort, köket låg mitt emot hytten. Fartyget
gick under Pekkas tid oftast till USA:s östkust. Fartyget gick in hamnar i centrum av
städerna, man lärde känna landet och livet
där. Av hamnarna minns han bäst Newport
News i Virginia.
På Finntimber varierade arbetstörnens
längd mellan sex och tio månader. Avlösning
skedde per flyg till olika hamnar i världen.
Fartyget trafikerade ofta i Fjärran östern och
till exotiska länder.
Då jag blev ledig från Timber märkte
jag att jag fjärmats från människorna och
samhället. Några av mina seglingskamrater
led också av samma problem, minns Pekka
Poutanen.
Från resorna till fjärran land lyckades
Poutanen ändå spara så mycket pengar att
han kunde köpa en egen bostad i stadsdelen
Musa i Björneborg.
Dom för tullbrott
Poutanen seglade med Finnfellow i reguljär linjetrafik mellan Finland och England.
4 / 2010
Han har alltid varit intresserad av musik och
samlat skivor. En gång köpte Pekka ett tiotal
LP-skivor i London. Han borde ha förtullat
dem. Han missänker att någon arbetskamrat
berättat om saken för tullen, som rotade i
Pekkas ägodelar och hittade skivorna.
Därpå följde förhör och straff utkrävdes.
Vid tinget i Raumo dömdes han att betala
böter för tullbrottet och förlora skivorna till
staten.
Vem månntro i domsagan nu lyssnar på
de skivorna, funderar Pekka då han minns
en av de hårdaste upplevelserna som sjöman.
Sedan började han på Finjet som gick i
trafik på Tyskland. Rutten var regelbunden
och bussresan från Björneborg till Helsingfors och taxiresan till hamnen blev bekanta
i samband med ledigheterna. På 1990-talet
försämrades synen så mycket att läkaren förpassade honom på sjukpension. På land har
Pekka följt med sjöfartens utveckling.
Det är sorgligt att sjömännen under min
tid numera försvunnit ur gatubilden i Björneborg, liksom uppslukade av havet, funderar Pekka och fortsätter sin promenad mot
Tikkulas Prisma, där har ofta sticker sig in
för ”tians kaffe”.
Text: Jaakko Hernesniemi
(svenska versionen förkortad)
Bilder: Jaakko Hernesniemi,
Finnlines, SSB:s arkiv
På Finntimber var det
långa arbetstörnar
Frivakt
Vapaavahti
43
Tapani Outinen Vuoden
Merimiesurheilijaksi
Merimiespalvelutoimisto on va- va makaa päiväsaikaan joko Tukholmassa
linnut vuoden 2010 Merimies- tai Helsingissä, joten aikaa jää myös maissa Merimiesurheilua
käyntiin. Outinen työskentelee pääosin a la 80 – luvulta lähtien
urheilijaksi tarjoilija Tapani
Carte – ravintolassa ja yökerhossa, työaika
Tapani Outinen ei nuorena ollut mikään
Outisen ms Gabriellalta. Outi- on klo 17.00 – 04.00.
innokas urheilun harrastaja. Hän
nen on menestyksekkäästi osallis- Liikuntaa laivalla ja maissa erityisen
osallistui vain pakollisiin koululiikunnan
tunut eri merimiesurheilulajeilajeihin. Aikuisiällä liikuntaharrastus tuli
Gabriellan kuntosali on kovassa käytössä. mukaan.
hin vuosien varrella ja toiminut Varsinkin juoksumatto on suosittu väline.
- 1980 – luvun muotilajit squash ja purje- Kerralla salissa voi kuntoilla viisi, kuusi lautailu ”kolahtivat”, Tapsa kertoo.
laivajoukkueiden kokoajana.
Tapsa kertoo.
Hän kehittyi kummassakin lajissa niin
Hän on voittanut kotimaisia ja henkilöä,
Hän lähtee kesäisin päivävapaalla usein pitkälle, että harrasti niitä kilpatasolla. Tuopohjoismaisia mitaleita yleisur- rullaluistelemaan varsinkin Tukholmassa. hon aikaan hän teki töitä vain talvisin, kesät
Talvisin Tapsa juoksee matolla, kun on lai- menivät surffaten.
heilussa, sulkapallossa, penkkivalla. Lomilla hän laittaa sukset jalkaan.
Merimiesurheiluun hän osallistui ensimpunnerruksessa ja sisäsoudussa.
- Hiihdän kaudessa noin 650 - 700 kilo- mäistä kertaa Viking Sagassa ja on ollut siitä
Hämeenlinnassa asuva Tapsa on työskennellyt Viking Line -varustamossa vuodesta
1984 lähtien ja viimeiset yhdeksän vuotta
ms Gabriellassa.
- Uran alussa kävin Silja Linen Finlandiassa, muuten olen viihtynyt punaisilla laivoilla,
Tapsa kertoo.
Gabriellalla on Tapsan mukaan loistava
yhteishenki. Vuorottelujärjestelmä vaihtelee
kuuden ja kahdeksan päivän jaksoissa. Lai44
Vapaavahti
Frivakt
metriä, keväällä osallistuin Tarton hiihtomaratonillekin, Tapani kertoo.
Tartossa Tapanilla meni 63 kilometriin
hiihtoon kuusi tuntia, kun hän joutui lähtemään ensikertalaisena takarivistä. ”Paalulta”
lähti Andrus Veerpalu.
Rullaluistimilla hän hoitaa kuntoaan myös
lomalla. Kesäaikaan tulee luisteltua kaikkiaan 750 - 1.000 kilometriä. Kerran kesässä
hän osallistuu myös Forssassa järjestettävään
40 - 45 kilometrin rullaluistelumaratoniin.
lähtien aktiivinen.
- Pelasin Mepan turnauksessa Mariellan
joukkueessa ja saavutimme pronssia joskus
80 –luvulla, Tapsa muistelee.
Hän kuului myös legendaariseen, Koskisen Matin vetämään Amorellan futistiimiin,
joka voitti useita laivajoukkueiden Suomen
mestaruuksia ja kerran maailmanmestaruuden. Koskinen oli aktiivinen kaveri, joka aina
jostain raapi rahaa kokoon pelivarusteisiin ja
reissuihin. Useimmat joukkueen jäsenet ovat
4 / 2010
koko ikänsä olleet kovassa kunnossa. Muun
muassa Matti Mäkinen ”veti vielä vanhoilla
päivillään” täysillä Mepan sähly- ja futisturnauksissa.
Vikingin laivoilla
Turussa ja Helsingissä
Tapsan mukaan Helsingin linja sopii hänelle hienosti. Työn ja liikuntaharrastuksen voi
hienosti sovittaa yhteen. Toki hän piti huolta
kunnostaan myös Turun linjalla.
- Kerran olin vähällä jäädä ahteriin, kun
olin lyhyen satamakäynnin aikana tekemässä
lenkkiä rullaluistimilla, Tapsa naurahtaa.
Ramppia nostanut matruusi huomasi Tapanin ja päästi hänet viime hetkellä laivaan.
Turun linjalla laivat käyvät vain kääntymässä, Helsingissä ehtii satamassa olon aikana
hyvin käydä lenkillä tai kaupungilla.
Viking Line oli ansiokkaasti mukana takavuosien Trimmare – hankkeessa. Tapani on
yksi Gabriellan trimmareista ja on Flinkin
Sepon kanssa kasannut joukkueita Mepan
turnauksiin.
- Menestys on vaihdellut, mutta pääasia
on ollut se, että ollaan yhdessä oltu mukana,
Tapsa tuumii.
Tänä vuonna paras menestys tuli jalkapallossa. Gabriella voitti Mepan yhdeksän
Tapsa kuului Amorellan mestarijoukkueeseen
joukkueen turnauksen, johon osallistui sata
pelaajaa.
Gabriellan väki on myös vuosittain tehnyt yleisurheilutuloksia Tukholman päässä
ja osallistunut sisäsoutu – ja penkkipunnerruskisoihin. Hyvinvointiin panostetaan
jatkossakin.
- Marja Djerjou vetää keppijumppaa, on
zumbaa, hierontaa ja painonpudotusryhmää, Tapsa kertaa.
Laivalle on myös tulossa Mehiläinen – yhtymän kanssa koordinoitava ruokaprojekti.
Yhteistyötä tehdään Mepan ja muiden toimijoiden kanssa, jotta työkykyä saadaan ylläpidettyä.
- Merenkulkijan ammatti on ihan hyvä, ja
eduiltaan kilpailukykyinen maapuolen töihin verrattuna, Tapani miettii lopuksi.
Tapani Outinen
– Årets Sjömansidrottare
Sjömansservicebyrån har utsett
servitören Tapani Outinen från
ms Gabriella till Sjömansidrottare år 2010. Outinen har
under årens lopp med framgång
deltagit i olika grenar inom sjömansidrotten och har fungerat
som fartygslagens sammankallare. Han har vunnit medaljer
i finländska och nordiska tävlingar i friidrott, badminton,
bänkpress och innerodd.
Tapani Outinen, som bor i Tavastehus, har
arbetat hos Viking Lines rederi sedan år 1984
och de senaste nio åren på ms Gabriella.
- Under början av min sjömansbana seglade jag på Silja Lines Finlandia, annars har
jag trivts på de röda båtarna, berättar Tapsa.
Enligt Tapsa råder en strålande laganda
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
45
På Vikings båtar i
Åbo och Helsingfors
Prisutdelningsceremoni på Gabriella, Hannele Äijö, Eeva
Huukkala, Outinen och Flink
ombord på Gabriella. Avlösningssystemet
varierar med perioder från sex till åtta dagar. Fartyget ligger dagarna i Stockholm eller
Helsingfors, så han hinner också gå iland.
Outinen arbetar huvudsakligen i à la carterestaurangen och på nattklubben, arbetstiden är 17.00 – 04.00.
Motion ombord och i land
Konditionssalen är i flitigt bruk på Gabriella.
Löpmattan är speciellt populär.
- Ibland är det fem, sex personer som motionerar samtidigt, berättar Tapsa.
Under den lediga tiden på dagen åker han
ofta rullskridsko, särskilt i Stockholm. Under
vintern löper Tapsa på mattan ombord. Under ledigheterna spänner han på skidorna.
- Under säsongen skidar jag ungefär 650
– 700 kilometer, under våren deltog jag i
maraton på skidor i Tartu, berättar Tapani.
I Tartu skidade Tapani 63 kilometer på sex
timmar, då han var med första gången fick
han starta i bakersta raden. Andrus Veerpalu
startade bland de första.
På rullskridsko sköter han sin kondition
också under semestern. Under sommaren
åker han sammanlagt 750 – 1000 kilometer. En gång per sommar deltar han också i
maratonloppet på rullskridsko, 40 – 45 km,
i Forssa.
att han deltog i tävlingar. På den tiden jobbade han bara om vintern, sommaren gick i
surfandets tecken.
I sjömansidrott deltog han första gången
på Viking Saga och sen dess har han varit
aktiv.
- Jag spelade i Mariellas fotbollslag i en
SSB-turnering och vi tog brons någon gång
på 80-talet, minns Tapsa.
Han hörde också till det legendariska fotbollslaget som leddes av Matti Koskinen på
Amorella. Laget vann flera gånger i FM för
fartygslag och en gång i VM. Koskinen var
mycket aktiv och lyckades alltid skrapa ihop
pengar för spelutrustning och resor. De flesta
medlemmarna i laget har hela sitt liv varit i
fin form. Matti Mäkinen, bland andra, ”gav
järnet” ännu som lite till åldern kommen i
SSB:s turneringar i innebandy och fotboll.
Helsingforslinjen passar bra för Tapsa. Det är
lätt att kombinera arbete med konditionsidrotten. Nog skötte han ju sin kondition
också på Åbolinjen.
- En gång höll jag på att bli akterseglad,
då jag gjorde en tur på rullskridsko under ett
kort hamnbesök, skrattar Tapsa.
Matrosen som lyfte rampen fick syn på Tapani och han kunde gå ombord i sista stund.
På Åbolinjen går fartygen i hamn bara för att
vända om igen. I Helsingfors hinner man
under liggtiden jogga eller gå en tur till staden.
Viking Line deltog förtjänstfullt i projektet TrimMare för några år sedan. Tapani
var en av ”trimmarna” på Gabriella och har
tillsammans med Seppo Flink samlat ihop
lagen för SSB:s turneringar.
- Framgången har varierat, men huvudsaken har varit att vi har varit med tillsammans, funderar Tapsa.
Den största framgången i år var i fotboll.
Gabriella vann i SSB:s turnering där nio lag
deltog och sammanlagt ett hundratal spelare.
Gabriellas anställda har också årligen gjort
resultat i friidrott i Stockholm och deltagit
i tävlingar i innerodd och bänkpress. Också
i fortsättningen satsar man på arbetshälsan.
- Marja Djerjou leder käppgympa, vi har
zumba, massage och viktminskningsgrupp,
räknar Tapsa upp.
I samarbete med Mehiläinen-koncernen
planeras också ett projekt som fokuserar på
hälsosam mat. Man samarbetar med SSB
och andra aktörer för att upprätthålla arbetsförmågan.
- Sjöfararens yrke är riktigt bra, och med
sina förmåner helt konkurrenskraftig jämfört med jobben på land, säger Tapani till
slut.
Sjömansidrott
sedan 80-talet.
Som ung var Tapani Outinen inte speciellt
intresserad av idrott. Han deltog bara i de
grenar som var obligatoriska i skolan. Som
vuxen kom idrottande med i bilden.
- På 1980-talet fastnade jag för squash
och vindsurfning som var på modet, berättar Tapsa.
I båda grenarna utvecklade han sig så långt
46
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
Sähkökirja kiinnostaa
MEPA järjesti kirjamessujen aikaan pienimuotoisen paneelin,
jossa pohdittiin sähkökirjan tuloa laivoille.
Uusi tuote kiinnostaa,
mutta taitaa mennä
vähän aikaa ennen
kuin perinteisistä kirjoista luovutaan.
Temmy, Jaakko, J-P ja Elli seuraavat e-kirjan latautumista tietokoneelta Bookeen –lukulaitteeseen.
”Kirjariihi” -tapahtuma täyttyi nopeasti MEPAn sähköpostiuutisissa julkaistun tiedotteen jälkeen. Moni olikin jo ehtinyt ajatella,
ettei MEPA seuraa aikaansa ja kehitystä.
- Kyllä lehti-, kirja- ja videopalvelut toimivat hienosti. Tiedä sitten miten tällainen
sähkökirja toimisi, Peter Metsähovi tuumii.
Celinalla förstinä seilaava Peter lukee kirjoja molemmilla kotimaisilla kielillä. Hän
arvostaa kirjaa myös esineenä ja graafisena
suunnittelutuotteena. Joulu- tai isänpäivälahjana perinteinen kirja toimii ainakin tällä
hetkellä paremmin kuin jokin latauslipuke.
Sähkökirjojen myynti Yhdysvalloissa on
jo varsin merkittävää. Suomessa toiminta on
pikkuhiljaa käynnistymässä. Lukulaitteita ilmestyi kauppoihin ja e-kirjoja voi ladata sekä
suomen että ruotsinkielisistä valikoimista.
Lukulaitteen mukana tulee yleensä tekijänoikeuksista vapaata valtakielillä kirjoitettua aineistoa. Kotimaisilla kielillä kirjoitetut e-kirjat maksavat 14 - 28 euroa. Niissä
arvonlisävero on tavallista kirjaa suurempi.
Valikoima kasvaa koko ajan. Kätevimmin
lataus käy verkossa.
Kirjojen latausta varten on rekisteröidyttävä e-kirjoja myyvän yrityksen asiakkaaksi.
Tuotteet maksetaan verkkopankissa tai luottokortilla ja ne ladataan omalle tietokoneelle
kryptattuina. Samalla on luotava maksuton
Adobe -tili ja ladattava Adobe Digital Editions -ohjelma. Ohjelman avulla tiedostot
siirretään lukulaitteeseen.
Adobe Digital Editions -ohjelma toimii
samalla virtuaalisena kirjastona. Sen avulla
voi myös lukea e-kirjoja tietokoneen näytöltä.
Pientä
tietokonenäppäryyttä
tarvitaan
Yksinkertainen,
yhden asian laite
MEPA hankki koekäyttöön Bookeen Cybook Opus -lukulaitetta. Bookeen on varsin yksinkertainen laite ja hinnaltaan halpa.
Loka-marraskuussa käytiin mediakeskustelua lukulaitteiden paremmuuksista. Applen
iPad -laitteella onnistuisi myös lehtien luku,
mutta siinä on omat puutteensa kalliiseen
hintaan nähden.
Merenkulkijat hypistelevät pientä ja punaista
Bookeen -laitetta. Esittelyssä siihen ladattiin
muutama e-kirja. Näyttö on harmaasävyinen
ja muistuttaa kovasti kirjan sivua. Tekstiä voi
suurentaa ja se kääntyy laitetta kallistamalla.
Bookeenin sähkövirta ladataan usb -väylän
avulla tietokoneesta tai verkkolaitteesta. Se
muistaa, mihin kohtaan kirjaa lukija on jää-
4 / 2010
nyt. Näytön koko on viisi tuumaa ja muistiin mahtuu tuhat kirjaa. Laitteen valikot
toimivat suomen ja ruotsin kielillä.
Tekstiä on miellyttävä lukea. Se jäljittelee
hienosti oikeaa kirjaa.
- Hieno laite, mutta älypuhelimiin tottuneet merenkulkijat saattaisivat kaivata enemmän ominaisuuksia, Jaakko Hernesniemi
ms Nordlandialta pohtii.
Samaa mieltä on mt Purhan konemestari
Juha-Pekka Laurila. Laite sopii hyvin käteen,
on kevyt ja helppo kuljettaa mukana, mutta
jotain jää kaipaamaan. Parhaimmillaan laite
olisi silloin, kun koko ja muotoilu olisivat
sopivat ja laitteella voisi lukea kirjojen lisäksi
lehdet ja surffailla verkossa. Musiikki, videot
ja sosiaalinen media pitäisi myös olla saatavilla.
Ei varmaan tarvitse odottaa kauan, kun
tällaisia laitteita tulee. Ne saattavat syrjäyttää
kannettavat tietokoneet, jos hinta saadaan
kohdalleen.
MEPA seuraa e-kirjojen ja laitteiden kehitystä. Jostain piti lähteä liikkeelle. Bookeenit
olivat edullinen tapa tutustua toimintaan.
Kokemuksia ja palautetta kerätään laitteita
testanneilta merenkulkijoilta. Ensimmäisinä
Bookenit toimitettiin msv Botnicaan ja ms
Pasilaan.
MEPA ”Kirjariihen” osallistujat siirtyivät
Katajanokan entisessä vankilassa nautitun
lounaan jälkeen kirjamessuille.
Frivakt
Vapaavahti
47
E-boken väcker
intresse
I samband med bokmässan arrangerade SSB en
mindre paneldiskussion, där man diskuterade
e-bokens ankomst ombord på fartygen. Den nya
produkten intresserar, men det lär nog dröja en
tid innan man överger den traditionella boken.
En enkel apparat
för ett ändamål
Anmälningarna till ”boksmedjan” började
strömma in genast då inbjudan gått ut i
SSB:s e-postnyheter. Mången hade redan
hunnit tänka att SSB inte följer med sin tid
och utvecklingen.
- Nog fungerar tidnings-, bok- och filmservicen fint. Få nu se hur den här e-boken
fungerar, sade Peter Metsähovi.
Peter som seglar som förstestyrman på Celina läser böcker på båda inhemska språken.
Han sätter värde på böcker också som föremål och produkt av grafisk planering. Som
gåva till jul eller Farsdag är den traditionella
boken åtminstone idag bättre än en laddningsbiljett.
I USA är försäljningen av e-böcker redan
synnerligen betydande. I Finland börjar
verksamheten så småningom komma igång.
Läsplattor börjar finnas i affärerna och man
kan ladda ned böcker både på finska och på
svenska.
Litet datorfingerfärdighet
behövs
SSB skaffade på prov läsplattor av märket
Bookeen Cyybook Opus. Bookeen är en
mycket enkel apparat och kostar inte mycket. I oktober-november diskuterade man i
48
Vapaavahti
Frivakt
Temmy, Jaakko, J-P och Elli följer med
hur en e-bok laddas ned på Bookeenläsplattan från en dator.
medierna om vilken läsplatta som är bäst.
Med Apples iPad kan man också läsa tidningar, men i förhållande till det höga priset
har den också sina brister.
Med läsplattan får man i allmänhet sådant
material som inte begränsas av upphovsmannarätt, på världsspråken. E-böcker på de inhemska språken kostar 14 – 28 euro. Mervärdeskatten är högre än på vanliga böcker.
Urvalet växer hela tiden. Lättast laddar man
ned dem från nätet.
För att ladda ned böcker bör man vara
inregistrerad som kund hos ett företag som
säljer e-böcker. Varorna betalas i nätbanken
med kreditkort eller laddas ned i krypterad
form i den egna datorn. Samtidigt bör man
skapa ett avgiftsfritt Adobe-konto och ladda
ned programmet Adobe Digital Editions.
Med hjälp av programmet överför man filerna till läsplattan.
Programmet Adobe Digital Editions fungerar samtidigt som ett virtuellt bibliotek.
Med dess hjälp kan man också läsa e-böcker
på datorskärmen.
Sjöfararna fingrar på den lilla, röda Bookeenläsplattan. Vid förevisningen laddades några
e-böcker ned. Skärmen går i en grå nyans
och påminner mycket om sidan i en bok.
Texten kan förstoras och vänds då man lutar
apparaten.
Bookeens elektricitet laddas via usb-uttaget i datorn eller med nätadapter. Den minns
hur långt läsaren kommit i boken. Skärmen
är fem tum och i minnet ryms ettusen böcker. Läsplattans meny fungerar på finska och
svenska.
Texten är angenäm för ögat. Den imiterar
en riktig bok på ett lyckat sätt.
- En fin apparat, men sjöfararna som är vana med smarttelefoner saknar troligen flera
egenskaper. funderar Jaakko Hernesniemi
från ms Nordlandia.
Av samma åsikt är Jukka-Pekka Laurila,
maskinmästare på mt Purha. Läsplattan passar bra i handen, är lätt att bära med, men
någonting fattas. Apparaten är bäst då format och utformning är lämpliga och man
förutom böcker kan läsa tidningar och surfa
på nätet. Musik, filmer och sociala media
borde också vara tillgängliga.
Knappast behöver vi vänta länge innan vi
har sådana apparater. De kan konkurrera ut
de bärbara datorerna, om priset blir rimligt.
SSB följer med e-böckernas och apparaternas utveckling. Någonstans måste man
börja. Läsplattan Bookeen var ett förmånligt
sätt att bekanta sig med hur de fungerar. Vi
samlar in erfarenheter och respons från sjöfarare som testat dem. De första läsplattorna
levererades till msv Botnica och ms Pasila.
Deltagarna i SSB:s ”boksmedja” fortsatte
med lunch på Skatudden i den gamla fängelsebyggnadens restaurang och sedan följde
besök på bokmässan.
4 / 2010
Helsingin kirjamessuilla
oli ennätysyleisö
Yleisöä neljän päivän aikana
kävi lähes 80.000. Joukossa oli
useita merenkulkijoita Mepan
kirjatapahtuman osallistujien
lisäksi.
Perjantaina 29.10. oli vilkas päivä, peräti
22.000 vierasta kävi tutustumassa kirjoihin
ja samalla musiikki- sekä ruoka ja viinimessuille. Messupäivän suosituin tapahtuma oli
Jussi Halla-ahon, Sofi Oksasen ja Pekka
Haaviston keskustelu maahanmuutosta.
Oksanen myös avasi kirjamessut.
Yleisö odotti sähkökirjojen lukulaitteiden
ryntäystä, mutta ne jäivät useimmilta näkemättä. Lukulaitteisiin ei ole ollut tarjolla
sisältöä, mihin tosin on luvassa parannusta.
Useimmat aktiiviset lukijat uskovat tavallisen kirjan säilyvän.
TNS Gallup teki Helsingin kirjamessuilla
tutkimuksen vierailijoiden halukkuudesta
hankkia sähkökirjoja tai lukulaite. Vain kolme prosenttia aikoo hankkia ja 12 prosenttia
harkitsee. Haastateltavia oli 300, ja perjantaipäivän tapaan melkoinen osa yleisöstä on
nuoria opiskelijoita.
Musiikkimessuilla nähtiin monia eturivin
artisteja Vesa-Matti Loirista Tuomari Nurmioon ja Pave Maijaseen. Idols -tähdistä
mukana olivat Antti Tuisku ja Hanna Pakarinen. Ohjelmassa oli artistien esiintymisiä,
haastatteluja ja nimmarien kirjoitusta.
Kolmantena messukokonaisuutena nähtiin Viini, ruoka & hyvä elämä –tapahtuma.
Koko messujen teemana ollut Ranska näkyi
erityisesti keittiö- ja viinipuolella. Tapahtumassa kuultiin luentoja viineistä ja juustoista, seurattiin näytöskeittiöiden toimintaa ja
maisteltiin leivoksia, suklaata ja viinejä. Ruoka- ja viinikirjojaan esittelivät muun muassa
Sara La Fountain, Maija Silvennoinen ja
Hans Välimäki.
Kirsi Piha oli mukana haastattelijana
Pekka Haavisto osallistui
paljon yleisöä keränneeseen maahanmuuttokeskusteluun
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
49
Rekordpublik besökte
bokmässan i Helsingfors
Under fyra dagar besöktes mässan av närmare 80 000 personer. Bland dem var många
sjöfarare, utöver de som deltog i evenemanget
på SSB.
Fredagen den 29.10 var en livlig dag, upp till 22 000 personer bekantade sig med böcker och samtidigt med musik- och
mat- och vinmässan. Dagens mest populära evenemang var
paneldebatten där Jussi Halla-aho, Sofi Oksanen och Pekka
Haavisto diskuterade invandring
Publiken väntade en rusning till läsplattorna, men för de
flesta blev de oprövade. Läsplattorna kunde inte bjuda på innehåll. Här utlovades visserligen förbättring. De flesta aktiva
läsare tror att den traditionella boken håller sig kvar.
På bokmässan i Helsingfors gjorde TNS Gallup en undersökning beträffande besökarnas intresse för att skaffa e-böcker
eller läsplattor. Endast tre procent har för avsikt att skaffa och
12 procent överväger. Sammanlagt 300 besökare intervjuades
och en stor del av besökarna under fredagen var unga studerande.
På musikmässan kunde man se många framstående artister allt från Vesa-Matti Loiri till Tuomari Nurmio och Pave
Maijanen. Av stjärnorna från Idols såg man Antti Tuisku och
Hanna Pakarinen. Artisterna framträdde, gav intervjuer och
skrev autografer.
Den tredje helheten inom massan var evenemanget Viini,
ruoka & hyvä elämä. Frankrike, som var temaland för hela
mässan, var speciellt synligt på köks- och vinavdelningen. Man
kunde lyssna på föreläsningar om viner och ostar, följa med
demonstrationskökens förevisningar och smaka på bakverk,
choklad och viner. Bland andra Sara La Fountain, Maija Silvennoinen och Hans Välimäki presenterade sina böcker om
mat och viner.
Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin överräckte priset för
bästa nordiska kulturtidskrift.
Claes Anderssons har kallat sitt nyaste
verk ”Varje slag mitt hjärta slår”. Han
deltog också i en diskussion om poesi.
50
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
MEPAn
kirjasto
suosittelee:
Milja Nitovuori
Arjan saunakirja on laulajana tunnetun Arja
Saijonmaan uudistettu versio vuonna 1997
julkaistusta Saunasta, jota on myyty Norjassa 15 000 kappaletta. Sauna on ilmestynyt
myös Japanissa ja Ruotsissa.
Saijonmaa kertoi, että tutustuttuaan tarpeeksi suureen maailmaan hän halusi lähteä
tutkimaan saunomisen juuria ja omia juuriaan. Hänen kunnianhimoisena tavoittee-
naan oli löytää menneistä saunarituaaleista
myös uusia kauneusniksejä.
Kirja kertoo saunasta elämäntapana sekä
henkisen että ruumiillisen puhdistumisen
lähteenä.
Mytologiaa ja kiehtovia rituaaleja suomalaisessa perinteessä tuo Saijonmaan kirja
meille.
Aleksi Delikouras markkinoi kirjojaan FatalNinja 1
”Soturioppilas” ja FatalNinja 2
”Varjosoturi”.
Outolintu on oma elämänkerta 45-vuotiaasta
Mikael Jungerista.
Outolintu kertoo tarinan vantaalais-vaasalaisesta koulupojasta ja hänen etenemisestä
suomalaisen vallan keskuksiin. Lukija voi
itse päättää onko Junger nerokas visionääri
vai kertakaikkisen sietämätön riiviö.
”Kirjan kirjoittamisessa omasta elämästä ja
ajatuksista ei juuri ole järkeä. Tiesin jo aloittaessani, että iltapäivälehdet repivät sivuiltani muutaman arveluttavan yksityiskohdan,
joita saan selitellä läpi syksyn”, kertoi Junger
Tarinat kouluvuosien kepposista armeijan
toilailuihin ja opiskeluaikojen naisseikkailuihin on upotettu teksteihin sujuvasti.
Työskentelyt ministereiden erityisavustajana, pääministerin sihteerinä, Microsoftin
johtajana sekä Ylen toimitusjohtajana kertoo
lukijalle millaisesta miehestä on kysymys.
Hän on ollut lähellä kuolemaa ja osaa nauraa elämälle sekä varsinkin itselleen. Junger
kertoi oman
mottonsa: ”Se mitä teet tässä elämässä kaikuu iäisyyteen.”
Anna-Leena Härkönen
kirjoitti laulutekstejä
kirjaansa ”Vääränlainen mies”
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
51
Urpo ”Upi” Martikainen tunnetaan MTV3:n pitkäaikaisena uutisankkurina,
mutta hän on myös varteenotettava akvarellisti. Häneltä on nyt ilmestynyt jo
toinen teos, jossa hän muistelee upein kuvin ja sanoin mennyttä aikaa.
”Maailman ilmiöiden peilaaminen kuvina on mielestäni journalismin pehmeä
jatke, yksi tapa katsoa ja kuvata ympäristöämme – se kauniimpi tapa”, kertoi
Martikainen
Liisa Riekki haastatteli Juha Itkosta
Vuosi 2010
oli Juha Vuoriselle tuotteliasta aikaa.
52
Vapaavahti
Frivakt
Ile Vainio spiikkasi musiik
kimessuilla
Jos haluat tehdä nojatuolimatkan Brysseliin, Euroopan
vallan ytimeen lue Merja Rehnin kirja Koiran elämää ja
kissanpäiviä Brysselissä.
Kirja on raikas elämänkerrallinen kertomus kymmenen
vuoden mittaisesta asumisesta ulkomailla.
Rehn kertoi kirjamessuilla tämän ajan rikastuttaneen
elämää, mutta vaatinut paljon uhrauksia ja henkistä luopumista.
”Ajoittain sisuksia painaa selittämätön paine, koti-ikävä, tunne siitä, että on ulkopuoleinen, ei kotona missään”,
kertoi Rehn
Komissaari Olli Rehn johtaa Eurooppaa, mutta rouva
johtaa komissaarin tärkeintä tukikohtaa, kotia.
Kirja on kokoelma miehestä, vaimosta, lapsista, mäyräkoirasta ja ruisleivästä.
4 / 2010
Lilli Loiri-Seppä puhui alkoholismista
Leena Landerin Liekin lapset kertoo sisällissodan ajoista. Tapahtumat keskittyvät
Halikonlahden maisemiin ja pohjautuvat vankkaan historialliseen tietoon ja suvun
tarinoihin. Keskeisiin hahmoihin kuuluvat maallikkosaarnaaja Herman Harjula
ja hänen tyttärensä Saida, joissa Lander kuvaa omaa vaikeaa suhdettaan isäänsä.
”Isä oli omnipotentti pikkupoika. Hän ei ikinä kyseenalaistanut tekemisiään ja
kuvitteli antavansa meille hienon lapsuuden, mutta äiti oli se, joka toi lapsuudenturvan. Romaanissa teen huumorin kautta sovintoa isäni kanssa”, kertoi Lander.
Nurmisen säätiön osastolla oli
hieno kokoelma
Adolf Bockin
tauluja
chardson on
Maria Guzenina-Ri
jen vakiovieraita
kirjamessu-
YLE:n osastolla
keskustelivat Jake
Nyman, Baba Lybeck
ja Janne Virtanen
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
53
Harri Nykänen ja Jarkko Sipilä, kaksi raskaansarjan
dekkarikirjailijaa, tekivät yhdessä kirjan Paha paha
tyttö.
Haastattelijan kysymykseen, että miksi yhdessä, he
vastasivat suunnitelleensa usein asiaa ja nyt oli aika
toteuttaa se.
”Idea syntyi, kun joku kysyi meiltä kirjamessuilla,
että mitä tapahtuisi jos Raid kohtaisi Takamäen. Nyt
siihen saa vastauksen tässä kirjassa”, he kertoivat
Crime Time on uusi suomalainen dekkarikirjailijoiden omistama kustantamo ja Paha paha tyttö on
sen ensimmäinen romaani.
Pirkko Lindberg
SSB:s
bibliotek
rekommenderar:
av Gerd Grabber
Hotell Hemlängtan
I romanen får vi möta den värld som omgav
författarinnan i hennes egen ungdom. Det
är onekligen en annorlunda barn- och ungdomsmiljö.
- Jag ville berätta om hotellåren som var så
magiska för mig, förklarar Pirkko Lindberg.
Hotell Hemlängtan heter egentligen Hotel
Waldorf, förebilden är Hotel Astor i Vasa,
där författarinnan bodde från elva till arton
års ålder. Föreståndarinnan Czarda har i det
krigstida Viborg tagit hand om den föräldralösa Tinka, den utvidgade familjen är hotellpersonalen. Tinka och de andra hotellbarnen
bor i rum som råkar stå lediga, och rör sig
hemvant i hotellets alla utrymmen.
I boken skildras också Czardas barndom i
Hangö, där tuberkulos och inbördeskrigets
fasor drabbar familjen. Pirkko Lindberg rör
sig flytande i tid och rum, mellan Hangö,
Helsingfors och Vasa. Czardas tragiska ungdomsförälskelse, en tysk soldat som mötte
döden i eget land, figurerar ständigt i bakgrunden.
Sin egen uppväxt på 1950-talet skildrar
hon i ljusa färger, Vasa var en idyllisk trästad, den efterkrigstida världen andades optimism. Författarinnan är ändå noga med att
påpeka att basen i boken är självbiografisk
men mycket i romanen är fiktion.
Boken har utkommit på finska med titeln
Hotelli Kaipaus
Schildts Förlags Ab, 2010
Staffan Bruun
Kappsäck full med pengar
Antonio Sallinen, bekant från författarens
Fällan i Brunnsparken som utkom 2005, är
huvudperson i Staffan Bruuns nyaste deckare. Han lever ett lugnt familjeliv med hustrun Charlotta och den lilla dottern Claudia.
I samband med en flygresa förväxlas resväskorna och Antonio hamnar i en brydsam
situation då han öppnar den främmande
väskan. Den är full av pengar! Den i övrigt
ansvarsfulla och ordentliga familjefadern
frestas att behålla pengarna. Hans val blir
ödesdigert då den kalabriska maffian kommit väskan på spåren.
Besöken hos den konservativa svärfadern
och de konflikter som där uppstått har dittills bjudit på små obehag i det vardagliga
medelklasslivet. Då den lilla och sjukliga
dottern kidnappas bryts vardagsrutinerna.
Sallinen får en kort tid på sig att skaffa fram
lösensumman.
Stilen växlar mellan allvar och fars, Bruun
fångar igen sina läsare med satiriska samhällsporträtt i spännande intriger med fartfylld stil.
Boken har utkommit på finska med titeln
Kohtalokas kapsäkki
Schildts Förlags Ab, 2010
54
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
MERENKULUN VUOROVEDET
Merikapteeni Esko Sallisen lokikirja
Olli Blombergin toimittamassa kirjassa päähenkilö ihmettelee kuinka paljon
merialan töitä eri paikoissa hän on tehnyt.
Lukija on taatusti samaa mieltä, mutta
ajattelee varmasti muistojen tallentamisen
olleen arvokas työ. Merenkulun vuorovedet
on laaja ja monipuolinen katsaus suomalaisen lähimerenkulun historiaan.
Rajantakaisessa Karjalassa 1931 syntynyt
Sallinen asettuu perheensä mukana evakkomatkan jälkeen Uuteenkaupunkiin. Vilkas
satamaelämä ja vanhojen merimiesten tarinat houkuttelevat miehen alalle. Laivapoikapraktiikan jälkeen Sallinen kävi aliperämies-, perämies- ja kippariluokat Raumalla.
Oppia piti ammentaa luennoilta ja ulkomaisista kirjoista.
Ensimmäinen perämiehen jobi löytyi naapurimaasta. Ruotsalaisilla oli uudenaikaisia
laivoja, hyvät palkat ja pulaa merimiehistä.
Kuvaavaa oli, että Salliselle tarjottiin perämiehen jobia Johnson Linelle, kun hän
seisoskeli Magasintorgetilla. Svenskeissä sai
arvokasta perämiespraktiikkaa. Sallinen valmistui kippariluokalta 1959.
Kirjassa Esko Sallinen selostaa seilausuransa alkuvaiheen matkoja. Tarinat ovat mielenkiintoisia vanhan ajan merimiesjuttuja ja
niitä on elävöitetty päähenkilön valokuvaarkiston aarteilla. Hän muistelee myös laivakoiran ja kissan vaiheita.
Finnlines-varustamossa
laivoilla ja satamissa
Sallinen teki pitkän uran Finnlinesilla, jonne
hän tuli perämieheksi 1960-luvulla ja siirtyi ms Finnmaidin päällikön paikalta maapuolelle. Suomi eli voimakkaan nousun ja
teollistumisen aikaa. Finnlines kehittyi ja
Sallinen oli mukana edistämässä yhtiön toimintaa. Suomen vuosien jälkeen ulkomaat
kutsuivat Sallista ja hän pääsi näkemään ja
kokemaan Finnlinesin kulta-ajat.
Sallisen aikana Finnlines oli mukana useissa yhteistyöhankkeissa. Monet merenkulkijat muistavat legendaarisia operaattoreita;
Mideastcargo, AGS, Atlanticargo. Kirjassa
käydään läpi myös tuon ajan tonnistoa Superlinereista ja Finnenso - luokan semikonttialuksista aina suuriin Finnrose ja Finnhawk
–roroaluksiin.
Sallinen muistaa tarkasti henkilöt, joita
hän on tavannut työssä ja neuvotteluissa.
Kirjassa esitellään muun muassa Vera Cruzin
satamatoimintaa ja käydään läpi Atlanticar4 / 2010
gon käyttämiä lastaus- ja purkauspaikkoja.
Tiedot eri yritysten kilpailutilanteista ja
yhteistyöhankkeista ovat faktaa, mikä tekee
kirjasta arvokkaan myös tutkijoiden ja historiasta kiinnostuneiden kannalta.
Linjaliikenteen kuvausten ohella Sallinen
muistelee monenlaisia laivausprojekteja ja
erikoiskuljetuksia. Monipuolisen työkokemuksen ja ammattitaidon miehellä riitti kysyntää. Hän tutustui eri paikkoihin
ja ihmisiin. Työnsä ansiosta Salliset myös
kiinnostuivat Espanjan Andalusian alueesta, jonne myöhemmin asettuivat asumaan
talvikausiksi.
Konttiliikenne valtasi alaa
Helsingin merkittävimmät ahtausliikkeet
yhdistyivät 1974 Finnsteveksi, johon Sallinen nimitettiin teknilliseksi johtajaksi.
Välillä hän hoiti vaativia konsulttitöitä sekä Finnlinesin että Enso-Gutzeitin lukuun.
Projektit veivät hänet arabimaihin, Intiaan ja
Pakistaniin. Suomalaisessa mediassa tuolloin
suosittu Adnan Khashoggi junaili sopimuksia. Sallinen edusti Finnlinesia ja pikkuhiljaa
siirtyi uudelleen yhtiöön.
Kirjassa Sallinen kuvailee monia shipping
– alan ihmisiä, laivojen päälliköitä ja henkilökuntaa. Oman lukunsa ovat saaneet muun
muassa Olavi Pylkkänen ja Rolf ”Poppe”
Sundström. Harvinaisia kuvia ja ennen julkaisematonta tietoa löytyy esimerkiksi laivanvarustamo Zachariassenia käsittelevästä
luvusta.
Kirjan lopussa on laaja ja ajanmukainen
osa, jossa käsitellään konttiliikenteen kehittymistä maailmalla ja Suomessa. Kontin
keksi amerikkalainen Malcolm McLean.
Vuonna 1956 hänen johdollaan Pan-Atlantic – varustamo kuljetti ensimmäisen kontin.
Myöhemmin varustamosta tuli Sea-Land joka siirtyi Maersk – konsernin haltuun 1999.
Kirjassa on 224 sivua, runsaasti kuvia
laivoista, merimieselämästä ja satamista.
Monet niistä ovat ennen julkaisemattomia.
Laajan Finnlines-osan vuoksi kirja taatusti
kiinnostaa varustamon parhaimmat ajat kokeneita merenkulkijoita.
Merenkulun vuorovedet on sisällöltään
merkittävä. Uutta ja kiinnostavaa tietoa on
paljon. Kirja on myös helppolukuinen ja
runsaasti kuvitettuna kiinnostanee nuorempiakin lukijoita. Teoksesta voi kukin poimia
mielestään parhaat luvut ja selata niin kuin
lokikirjaa.
Kustantaja Laaksonen
Kariston Kirjapaino, Hämeenlinna 2010
ISBN 978-952-5805-22-2
Frivakt
Vapaavahti
55
Adolf Bock
Merimaalari, Marinmålaren
Tuija Peltomaan toimittama ja John Nurmisen
säätiön kustantama kirja on juhlavaa katseltavaa ja luettavaa. Parikymmentä vuotta Suomessa
vaikuttanut Adolf Bock kuuluu maailman parhaimpien ja kuuluisimpien merimaalareiden
joukkoon.
Adolf Bock (1890-1968) tutustui suomalaisiin laivanvarustamoihin jo 1920 –luvulla. Hän maalasi ja piirsi varustamoiden lukuun
tilaustöitä, mainoksia ja postikortteja. Hän ystävystyi muun muassa merenkulkuneuvos John Nurmisen kanssa, ja teki töitä tämän
huvilalla.
1950 –luvun alussa Adolf Bock oli mukana s/s Laila Nurmisen Välimeren matkalla. Aluksen perämiehenä toimi myöhemmin pullolaivojen rakentajana tunnettu Rolf Holmgren. Edesmennyt Holmgren
kertoi Vapaavahdille Adolf Bockin myyneen hänelle taulun, mutta
vastahakoisesti.
Hän kieltäytyi jämäkästi, mutta kaivoin taskustani ison setelinipun. Bock epäröi vieläkin, mutta selvästi käsi hamusi jo edessä olevia rahoja, joten kaupat syntyivät, Holmgren muisteli tapahtumaa
vuonna 2002.
Tuija Peltomaa on tehnyt arvokkaan kulttuurityön. Kirjan tekstit
ovat sekä ruotsiksi että suomeksi. Bockin hienoista maalauksista on
runsaasti värikuvia ja ne on luetteloitu kirjan lopussa. Teos on hyvin
vakuuttava katsaus Bockin vaiherikkaaseen elämään ja työhön.
Adolf Bockia esitellään Vapaavahdissa myös vuonna 2011. Raud
Publishing kirjoittaa Mepan lehteen juttusarjaa Menneiden aikojen
laivoja värikkäissä mainosjulisteissa.
Laila Nurmisen miehistö seuraa Adolf Bockin työskentelyä.
Takarivissä vasemmalla seisova merimies on tiettävästi Rolf
Holmgren
56
Vapaavahti
Frivakt
John Nurminens Stiftelses nya verk, redigerat av
Tuija Peltomaa, är praktfullt att skåda och läsa.
Adolf Bock var en av marinmåleriets stora och
mest berömda mästare i världen. Han verkade i
Finland ett tjugotal år.
Adolf Bock (1890 – 1968) bekantade sig med finländska rederier
redan på 1920-talet. På beställning av rederierna målade han och
tecknade reklamaffischer och postkort. Han blev god vän bl.a. med
sjöfartsrådet John Nurminen, och arbetade på hans villa.
I början av 1950-talet var Adolf Bock med på en resa till Medelhavet med s/s Laila Nurminen. Fartygets styrman, Rolf Holmgren,
blev senare känd för sina flaskskepp. Framlidne Holmgren berättade för Frivakts redaktör att Adolf Bock motvilligt sålt en tavla till
honom.
Han vägrade bestämt, men jag tog fram en tjock sedelbunt ur
fickan. Bock tvekade ännu, men handen famlade redan efter sedlarna, och affären avgjordes. Så mindes år 2002 Holmgren händelsen.
Tuija Peltomaa har gjort en värdefull kulturgärning. Boken är försedd med text både på svenska och på finska. Den innehåller rikligt
med fotografier av Bocks ypperliga målningar. I slutet av boken
finner man en förteckning över arbetena. Verket ger en övertygande
bild av Bocks händelserika liv och arbete.
Frivakt kommer att presentera Adolf Bock också under år 2011.
Raud Publishing har skrivit artikelserien Gångna tiders skepp i färgrika reklamaffischer.
4 / 2010
Kaare Hausken
– Still going strong!
Norjan Merimiespalvelun liikunnasta ja urheilusta vastaa pitkän
linjan mies. Alkujaan radiosähköttäjänä seilannut Kaare on tehnyt
merimiespalvelutyötä jo 42 vuoden ajan.
Stavangerissa syntynyt Hausken kävi radiosähköttäjäkoulun nykyisessä työ- ja kotikaupungissaan Haugesundissa. Hän seilasi irtolasti- ja kappaletavara-aluksilla muun muassa
Välimerellä ja Etelä-Amerikassa. Haugesundista lähti mukaan myös vaimo Ellen.
– Aloitin Norjan merimiespalvelussa Lontoon asiamiehenä toukokuussa 1968. Ellen
oli jo silloin mukana, Kaare kertoo.
Norjan merimiespalvelu oli aikoinaan
melko suuri yhteisö. Asemia oli parhaimmillaan 34 eri puolilla maailmaa ja niillä
työskenteli 68 asiamiestä. Kaare ehti työskennellä monessa eri satamassa.
– Tyttäremme syntyi 1971 New Orleansissa ja sai sekä Norjan että Yhdysvaltojen
kansallisuuden, Kaare muistelee.
Tytär ja vaimo asuivat Norjassa silloin,
kun Kaare työskenteli matka-asiamiehenä.
Tytär opiskeli myöhemmin Yhdysvalloissa
ja toimii nyt sheriffinä Coloradossa.
Vanhempi, 1967 syntynyt veli oli myös
perheen mukana vuoteen 1986 asti. Hän on
luonut uraa Norjan laivastossa ja on palvellut
muun muassa Angolassa ja Afganistanissa.
Äskettäin hän oli Ranskassa sotilaskoulutuksessa.
– Matka-asiamiehen työ oli kovaa. Lähdin
kotoa nippu lentolippuja ja täydet matkalaukut mukanani. Viiden, kuuden kuukauden
kuluttua palasin kotiin, Kaare kertoo.
”Työtörnin” aikana hän matkusti eri satamien urheiluviikoille ja hoiti perinteistä
merimiespalvelua.
Vierailuja myös
suomalaisaluksilla
Hausken järjesti satamatoimintaa merimiehille. Urheilua, retkiä, kalastusta, ratsastusta ja kaikkea, mikä merimiehiä kiinnosti.
Matka-asiamiesajan jälkeen hän työskenteli
muun muassa Singaporessa, Antwerpenissa
ja Miamissa. Näissä törmäsi usein myös suomalaisiin merenkulkijoihin.
– Parhaiten mieleeni jäi kuitenkin eräs
Finnlinesin laiva New Orleansin ajoilta.
Teimme hauskan kalareissun, Kaare naurahtaa.
New Orleansissa laivat viipyivät tuohon
aikaan useita päiviä. Kaarella oli tapana
järjestää kalastusreissuja Meksikonlahdelle.
Matkat olivat suosittuja. Niille lähdettiin
4 / 2010
kolmen aikaan yöllä ja seilattiin 50 mailia
rannikosta. Paras saalis oli lähes 2.000 kiloa
kalaa.
Kerran norjalaismiehistö joutui perumaan
ja järjestelyt hoitanut Kaare meni Finnlinesin laivaan tarjoamaan reissua.
– Hyvin ruotsia puhunut perämies sai
kymmenen merimiestä lupautumaan matkalle, Kaare muistelee.
Aamukolmelta todettiin, että eväinä oli
vain giniä ja pötkö salamia. Kaare käytti porukan tukevalla aamupalalla ja sitten
lähdettiin kalaan. Ihan kahta tonnia ei Ahti
antanut, mutta hauska reissu oli.
Kaaren mukaan suomalaisista laivoista puhuttaessa on aina mainittava Silja Serenade.
Aluksen menestyksekäs jalkapallojoukkue
kuului Kaaren suosikkeihin.
– Serenaden joukkueen poikia olen tavannut Rotterdamissa, Göteborgin 24h –turnauksessa sekä Tanskan Hanstholmissa, Kaare
muistelee.
Serenaden joukkue lensi Kööpenhaminaan, josta matkusti junalla Hanstholmiin.
Vuoden 2001 North Sea Cupissa tie katkesi
neljännesfinaaleissa.
Kaaren ensimmäinen merimiesgolfin turnaus oli Larvikissa 1997.
– Kilpailuun oli ilmoittautunut 65 pelaajaa. Tuntia ennen starttia saapui kahdeksan
merimiesgolffarin ryhmä Silja Europalta,
Kaare kertoo.
Europan pojat jaettiin kahteen ryhmään.
Kaare muistaa vieläkin, kun ensimmäisestä
ryhmästä Markku jätti jokaiselle tiiauspaikalle gintonicin Ollia varten.
Hän on ollut mukana pohjoismaisissa
kokouksissa sekä kansainvälisessä merimiesurheilukomiteassa (ISS). Sarjoja ja sääntöjä
käydään yhteisesti läpi kerran, pari vuodessa.
– Näyttää siltä, että Pohjoismaat ovat edelleen aktiivisimpia merimiesurheilun järjestäjiä. Tosin muutamassa maailman kolkassa
on vielä ihan hyvää toimintaa, Kaare toteaa.
Hän viittaa Singaporeen, Antwerpeniin,
Jaltaan ja Barcelonaan, joista aktiivisesti lähetetään urheilutuloksia.
Nykyään kokouksissa joudutaan aina
pohtimaan merimiesurheilun tulevaisuutta.
Automatisoituvassa laivayhteisössä on tärkeä
liikkua ja huolehtia kunnostaan. Siten pysyy
terveenä ja työkuntoisena. Näin pohtii Kaare
ja on itse paras esimerkki hyvän mielen ja
kunnon säilyttäneestä merimiehestä.
Merimiesurheilua
kansainvälisillä kentillä
Norjan Merimiespalvelun toiminta supistui
merkittävästi, kun NIS –rekisteri toi ulkomaisia merenkulkijoita norjalaisiin laivoihin.
Kaaren tie vei Oslon pääkonttoriin ja toiminta keskittyi enemmän merimiesurheilun
koordinointiin. Hän on hoitanut käytännön
töitä ja ollut mukana hallinnossa. Nykyisin
Merimiespalvelu kuuluu Sjöfartdirektoratet
– Merenkulkuhallintoon ja asemapaikka on
Haugesund.
– Merimiesurheilu on kohdannut suuria
haasteita, asiat ovat muuttuneet paljon, Kaare pohtii.
Frivakt
Vapaavahti
57
Kaare Hausken
– Still going strong!
Ellen och Kaare Hausken träffar kung Harald V av Norge
Det är en långa vägens man som ansvarar för motion och idrott på
sjömansservicen i Norge. Kaare, som började som radiotelegrafist,
har redan jobbat med sjömansservice i 42 år.
Hausken, som är född i Stavanger, gick i radiotelegrafistskola i sin nuvarande hemstad,
där han också arbetar. Han seglade på bulkoch styckelastfartyg bland annat till Medelhavet och Sydamerika. Också hustrun Ellen
kom med från Haugesund.
– Jag började som ombudsman för norsk
sjömansservice i London i maj år 1968. Ellen
var med redan då, berättar Kaare.
Norges sjömansservice var i tiden en rätt
stor institution. Som mest hade man stationer på 34 olika platser runt om i världen och
sammanlagt 68 ombud. Kaare hann arbeta i
många olika hamnar.
– Vår dotter föddes år 1971 i New Orleans
och blev medborgare både i Norge och USA,
minns Kaare.
Dottern och hustrun bodde i Norge då
Kaare jobbade som resande ombud. Dottern
studerade senare i USA och verkar nu som
sheriff i Colorado.
Den äldre brodern, född 1967, bodde
också med familjen ända till år 1986. Han
har gjort karriär i den norska marinen och
tjänat bland annat i Angola och Afghanistan. Nyligen deltog han i militärutbildning
i Frankrike.
– Arbetet som resande ombud var hårt.
Jag reste hemifrån med en bunt flygbiljetter
och fulla kappsäckar. Jag återvände hem efter
fem, sex månader, berättar Kaare.
58
Vapaavahti
Frivakt
Under arbetstörnen reste han till idrottsveckorna i olika hamnar och skötte traditionell sjömansservice.
Besök på finländska båtar
Hausken arrangerade verksamhet i hamnarna för sjömännen. Idrott, utfärder, fiske
och allt som sjömännen var intresserade av.
Efter tiden som resande ombud tjänstgjorde
han bland annat i Singapore, Antwerpen och
Miami. Där stötte han ofta också på finländska sjöfarare.
– Bäst minns jag ändå en av Finnlines båtar från tiden i New Orleans. Vi gjorde en
trevlig fiskeutflykt, skrattar Kaare.
På den tiden låg fartygen flera dagar i
hamn i New Orleans. Kaare brukade arrangera fiskeutflykter till Mexikanska golfen. Utflykterna var populära. Man for ut tretiden
på natten och seglade 50 sjömil från kusten.
Den bästa fångsten var nästan 2000 kilo fisk.
En gång annullerade en norsk besättning,
och Kaare som skött arrangemangen gick
ombord på Finnlines fartyg för att bjuda ut
utflykten.
– En styrman, som talade god svenska,
fick tio sjömän att lova delta i resan, minns
Kaare.
Klockan tre märkte man att reskosten bestod bara av gin och en salamikorv. Kaare
tog med mannarna på ett rejält morgonmål,
sedan gav man sig ut. Fångsten blev inte riktigt två ton, men trevligt var det.
Då man talar om finländska båtar måste
man alltid nämna Silja Serenade, menar
Kaare. Fartygets framgångsrika fotbollslag
hörde till Kaares favoriter.
– Pojkarna i Serenades lag har jag träffat i
Rotterdam, i turneringen Göteborg 24h och
i Hanstholm i Danmark, minns Kaare.
Serenades lag flög till Köpenhamn och
åkte tåg till Hanstholm. I North Sea Cup år
2001 bröts vägen i kvartsfinalen.
Kaares första turnering i sjömansgolf gick
av stapeln i Larvik år 1997.
– Sammanlagt 65 spelare hade anmält sig.
En timme före starten anlände en grupp om
åtta sjömän från Silja Europa, berättar Kaare.
Gossarna från Europa delades i två grupper. Kaare minns ännu hur Markku i den
första gruppen lämnade en gintonic åt Olli
på varje utslagsplats
Sjömansidrott på
internationella planer
Den norska sjömansserviceverksamheten
krympte betydligt då NIS-registret förde in
utländska sjöfarare på norska fartyg. Kaares
väg förde till huvudkontoret i Oslo och verksamheten koncentrerades mest på att koordinera sjömansidrott. Han har gjort praktiskt
arbete och varit med i administrationen. Numera är sjömansservicen en del av Sjöfartsdirektoratet och stationerad i Haugesund.
– Sjömansidrotten har mött stora utmaningar, mycket har förändrats, funderar
Kaare.
Han har deltagit i nordiska möten och i
internationella sjömansidrottskommitténs
(ISS) arbete. En eller ett par gånger i året går
man tillsammans igenom serier och regler.
– Det verkar som om de nordiska länderna
fortfarande är de mest aktiva arrangörerna
av sjömansidrott. Visserligen finns det ännu
riktigt bra verksamhet i några av världens
hamnar, konstaterar Kaare.
Han syftar på Singapore, Antwerpen, Jalta och Barcelona, som ännu flitigt anmäler
idrottsresultat.
Nuförtiden är vi alltid tvungna att diskutera sjömansidrottens framtid på våra möten. I den automatiserade fartygsmiljön är
det viktigt att man motionerar och sköter
sin kondition. Så håller man sig frisk och
arbetsför. Det säger Kaare som själv är det
bästa exemplet på en sjöman som är på gott
humör och i fin form.
4 / 2010
Uusi sarja merimiesjalkapalloon
Sjömansfotbollen fick ny serie
NORDIC OPEN
FOOTBALL SERIES
NORDIC OPEN
FOOTBALL SERIES
Kansainvälinen Merimiesurheilukomitea ISS
päätti kokouksessaan Göteborgissa marraskuussa
uudistaa jalkapallosarjoja. Seven Seas Football Series loppuu tänä vuonna ja tulevaisuudessa osallistutaan alueellisiin sarjoihin, kuten Mediterranean
Cup ja Black Sea Cup.
Internationella Sjömansidrottskommittén ISS
beslöt i november på sitt möte i Göteborg förnya
fotbollsserierna. I år slutar Seven Seas Football
Series och i fortsättningen deltar man i regionala
serier, liksom Mediterranean Cup och Black Sea
Cup.
Pohjoismaissa pelataan kesäaikaan uutta sarjaa, jonka nimi on Nordic Open Football Cup. Siihen voivat osallistua kaikki pohjoismaiden lippujen alla purjehtivat alukset, sekä risteilykaudella Norjan,
Ruotsin, Tanskan ja Suomen satamissa käyvät alukset. Rahtilaivavarustamot voivat kasata yhteisjoukkueita.
Pohjoismaiset alukset voivat pelata sarjaan laskettavia otteluita
myös muualla. Ulkopuolisten alusten pitää pelata joko pohjoismaista
alusta vastaan tai pohjoismaiden satamissa, jolloin ne voivat pelata
myös keskenään.
Lopulliset säännöt muotoutuvat ennen toukokuussa alkavaa sarjaa. Alustavasti on mietitty, että voitosta saa 3 pistettä, tasapelistä
yhden pisteen. Sarjajärjestys määräytyy Seven Seas Series´tä tutun
OPP-pisteytyksen mukaan. Mitä menestyneempiä vastustajia joukkue voittaa, sitä enemmän OPP-pisteitä se saa. Kilpailukausi on
kesän pohjoismainen risteilysesonki siten, että Göteborg 24h ja Suomen Mepa-turnaus ovat mukana tilastoinnissa.
Tarkempia sääntöjä ja tietoja saadaan keväällä.
I de nordiska länderna spelar man sommartid en ny serie; Nordic
Open Football Cup. I den kan alla sådana fartyg delta som seglar under nordisk flagg, och under kryssningssäsongen fartyg som besöker
hamn i Norge, Sverige, Danmark och Finland. Lastfartygsrederierna
kan samla gemensamma lag.
De nordiska fartygen kan också i andra hamnar spela matcher som
räknas med i serien. De utomnordiska fartygen bör spela mot nordiskt fartyg eller i nordisk hamn, där de också kan spela sinsemellan.
De slutliga reglerna utformas före serien börjar i maj. Preliminärt
har man tänkt sig att seger skulle ge 3 poäng, jämnt spel en poäng. Ordningen i serien räknas enligt poängsystemet OPP, bekant
från Seven Seas Series. Laget får mera poäng ju mera framgångsrik
motståndare det segrar över. Tävlingssäsongen sammanfaller med
den nordiska kryssningssäsongen så att Göteborg 24h och Finlands
SSB-turnering kommer med i statistiken.
Noggrannare regler och information ges under våren.
GÖTEBORGIN
ROSENHILL ON
MAAILMAN PARAS
MERIMIESKLUBI
ROSENHILL I
GÖTEBORG ÄR
VÄRLDENS BÄSTA
SJÖMANSKLUBB
Rosenhill Seamen’s Center valittiin ICSW: n
(The International Committee on Seafarers’
Welfare) järjestämässä äänestyksessä maailman
parhaaksi merimieskeskukseksi. Palkinnon
vastaanotti keskuksen johtaja Göran Kristenson Lontoossa IMO: n (International Maritime Organisation)tiloissa järjestetyssä tilaisuudessa. Pääsihteeri Efthimios Mitropoulos
jakoi palkinnot myös parhaalle varustamolle
(Bernhard Schulte Ship Management), parhaille satamille (Barcelona ja Singapore) sekä
parhaalle merimiespalveluhenkilölle (Ann
Brogan).
Tapahtuma liittyi kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO: n julistamaan merenkulkijoiden vuoteen 2010. Suomesta ääniä saivat
Kokkolan ja Kaskisten satama, sekä Jarmo
Nordback (Kaskisten satama). Äänestykseen
osallistui yli 2.000 merenkulkijaa.
4 / 2010
I en tävling arrangerad av den internationella
kommittén för sjömansvälfärd, ICSW, valdes
Sjömanscentret Rosenhill i Göteborg till världens bästa sjömanscentrum. Göran Kristenson, chef för centret, mottog priset vid en ceremoni arrangerad i London på IMO:s (International Maritime Organisation) högkvarter.
Generalsekreterare Efthimios Mitropoulos
delade ut utmärkelserna också åt bästa rederi
(Bernhard Schulte Ship Management) bästa
hamnar (Barcelona och Singapore) och bästa
sjömansservicefunktionär (Ann Brogan).
Evenemanget ingick i Sjömannens år 2010
som proklamerats av IMO. Flest röster i Finland fick hamnarna i Karleby och Kaskö, samt
Jarmo Nordback (Kaskö hamn) I röstningen
deltog över 2000 sjöfarare.
Frivakt
Vapaavahti
59
Kaarlo Kalliala Kaarlo KalliaTurun piispaksi la biskop i Åbo
Rotterdamin merimiespappina toiminut Kalliala
valittiin piispanvaalissa jo ensimmäisellä kierroksella. Turun arkkihiippakunnan hiippakuntadekaani aloittaa uudessa virassaan tammikuun
alussa.
Kaarlo Kallialalla on vahva side merenkulkuun.
Hän asui perheensä kanssa Rotterdamissa seitsemän vuotta 1983-1989. Kalliala toimi merimieskirkon johtajana ja seilasi laivapappina.
Kaarlon vaimo Eija toimi useita vuosia Turun
Merimieskirkossa.
Kallialan aikaan merimiespapin työ oli varsin
merenkulkijapainotteista. Hollantiin alkoi myös
tulla suomalaista siirtokuntaa, mikä näkyi Rotterdamin kirkon toiminnassa. Kalliala muistaa
aina mainita työnsä merimieskirkon johtajana.
Puolison Eija Kallialan työ ja lasten tulo
kouluikään pohjustivat päätöstä muuttaa Turkuun diakoniatyöhön. Kiinnostus merenkulkijatyöhön kuitenkin säilyi. Kalliala toimi vielä
myöhemmin ICMA:n (International Christian
Maritime Association) kouluttajana ja luennoitsijana.
Kaarlo Kalliala har starka band till sjöfarten. Han
bodde med sin familj i Rotterdam under sju år
åren 1983 – 1989. Kalliala verkade som chef för
sjömanskyrkan och seglade som präst ombord.
Kaarlos hustru Eija verkade flera år vid Sjömanskyrkan i Åbo.
Under Kallialas tid som sjömanspräst låg arbetets tyngdpunkt på sjöfarten. I Holland började också en finländsk koloni etablera sig, vilket
återspeglades i kyrkans verksamhet i Rotterdam.
Kalliala kommer alltid ihåg att nämna sitt arbete
som sjömanskyrkans chef.
Makan Eija Kallialas arbete och att barnen
kom upp i skolåldern ledde till beslutet att flytta
till Åbo och börja med diakoniarbetet. Intresset
för sjöfarararbetet fanns ändå kvar. Kalliala fungerade ännu senare som utbildare och föreläsare
för ICMA (International Christian Maritime
Association).
Kirjoitus- ja julkaisutyötä
Kalliala tunnetaan verbaalisesti lahjakkaana ja innostavana keskustelijana. Myös hänen kynästään on lähtenyt mielenkiintoisia tekstejä.
Rotterdamin aikoina hän perusti kirkolle oman lehden, Johtoloiston.
Lehti ilmestyy edelleen.
Kaarlo Kalliala on kirjoittanut eri julkaisuihin. Hänen merimieskirkkotyötä käsittelevä kirjansa Muukalaisuuden aika on myös käännetty englanniksi. Hän on päätoimittajana Turun Arkkihiippakunnan julkaisussa Tuore oliivipuun lehti. Julkaisu valittiin vuoden 2010
Laatulehdeksi.
Kaarlo Kalliala on ansiokkaasti kehittänyt kirkon toiminta- ja
johtamisjärjestelmiä työskennellessään Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymässä sekä arkkihiippakunnassa. Hän pitää merimieskirkkotyötään tärkeänä ja on todennut sen olleen itselleen eräänlainen
ammattikorkeakoulu.
Hän palasi viiden vuoden tauon jälkeen Rotterdamiin väliaikaiseksi johtajaksi, kun Toivo Loikkanen valittiin vuonna 1994
Enonkosken kirkkoherraksi. Toimin tuolloin Mepan Rotterdamin
asiamiehenä ja lähdin lentoasemalle vastaan Kallialan perhettä.
– Onko Jarmo Uutelaa näkynyt, kyseli Kalle jo kentällä.
Olin kuullut Rotterdamin kirkon ”kotiskönäristä”, mutta en
koskaan tavannut. Kuinka ollakaan, saavuttuamme kirkolle Uutela
huomasi pastorin ja heitti tutun (valitettavasti painokelvottoman)
tervehdyksensä.
Seinällä oli taulu, johon liidulla kirjoitettiin satamassa olevat suomalaislaivat. Siiinä luki: Nestegas, Akzo.
– Jotkut asiat eivät näemmä muutu, tuumasi Kalle ja laski laukkunsa lattialle.
Mepa onnittelee Kaarlo Kallialaa ja toivottaa menestystä työssä.
Pekka Karppanen
60
Vapaavahti
Frivakt
Kalliala som verkat som sjömanspräst i Rotterdam valdes redan i första omgången i biskopsvalet. Stiftsdekanen börjar i sin nya tjänst vid Åbo
ärkestift i början av januari.
Författar- och publicistverksamhet
Kalliala är känd som en verbalt begåvad och entusiasmerande debattör. Han har också publicerat intressanta texter. Under tiden i Rotterdam grundade han också en egen tidning för kyrkan, Johtoloisto.
Tidningen utkommer fortfarande.
Kaarlo Kalliala har skrivit för olika publikationer. Hans bok Muukalaisuuden aika, som handlar om sjömanskyrkans verksamhet, har
översatts också till engelska. Han verkar som chefredaktör för Åbo
ärkestifts publikation Tuore oliivipuun lehti, som utsågs till Laatulehti
2010.
Kaarlo Kalliala har på ett förtjänstfullt sätt utvecklat kyrkans verksamhets- och ledningssystem under sitt arbete i Åbo och S:t Karins
kyrkliga samfällighet och i ärkestiftet. Han anser att hans arbete i sjömanskyrkan har varit viktigt och för honom ett slags yrkeshögskola.
Han återvände till Rotterdam som ställföreträdande chef efter en
paus om fem år, då Toivo Loikkanen år 1994 valdes till kyrkoherde
i Enonkoski. Jag verkade då som SSB:s ombud i Rotterdam och jag
åkte till flygstationen för att möta Kalliala med familj.
– Har Jarmo Uutela synts till, frågade Kalle redan på flygplatsen.
Han hade hört talas om Rotterdamkyrkans ”hemsjöman”, men
aldrig träffat honom. Och då vi kom till kyrkan märkte Uutela att
pastorn kom, och hälsade som vanligt (med en här otryckbar hälsning).
På väggen fanns en tavla, där man med krita skrev namnet på de
finländska fartyg som låg i hamn. Där stod: Nestegas, Akzo.
– En del saker verkar aldrig förändras, sade Kalle och lade sin
väska på golvet.
Sjömansservicebyrån gratulerar Kalliala och önskar framgång i
arbetet.
Pekka Karppanen
4 / 2010
Merimiespalvelua yhteensä
80 vuotta.
Mepassa työntekijät ovat yleensä
viihtyneet pitkään. Äskettäin
tuli 30 palvelusvuotta täyteen
opintosihteeri Sirpa Kittilälle
ja Turun asiamiehelle Juhani
Laineelle. Kotkan asiamies Risto
Nikulakin on ollut Mepassa jo
20 vuotta.
Matkailualan koulutuksen saanut Sirpa Kittilä tuli Mepaan ms Svea Coronalta vuonna
1978. Silloin Merimiespalvelutoimistossa oli
varsin suuri henkilökunta. Sirpa tuli Helsinkiin kolmanneksi asiamieheksi.
– Tuota ajalta muistan hyvin Sköldvikin
tankit, Länsisatamasta Etelä-Amerikkaan
ajaneet Auroran ja Atlantan sekä Katajanokalle hedelmiä rahdanneet Erikssonin jääpaatit, Sirpa kertoo
Suomessa oli 70 - 80 – lukujen vaihteessa
lukumäärältään varsin suuri kauppalaivasto.
Villin linjan laivoja oli useita kymmeniä.
Helsingin alueella Sirpa oli mukana järjestämässä kiertoajeluita ja jalkapallo-otteluita.
Venäläismerimiehet olivat suurin asiakasryhmä. Laivat olivat pitkään satamissa, myös telakoilla oli koko ajan toimintaa.
Vuonna 1984 Sirpa Kittilä alkoi hoitaa
äänikasetti- ja videopalvelua ja siirtyi 1986
yleissihteeriksi.
– Siitä asti olen hoitanut kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Pohjoismainen valokuvauskilpailu tuli mukaan 80-luvun lopussa, Sirpa
muistelee.
Mepan Helsingin toimiston väki on vähentynyt, ja tehtäviä on jaettu sitä mukaa,
kun ihmisiä on jäänyt eläkkeelle. Nyt Sirpa
toimii lisäksi opintosihteerinä ja järjestää
merenkulkijoille virkistys- ja harrastustoimintaa.
Myllystä Mepaan
Juhani Laine valmistui sosionomiksi Tampereen yliopistosta 1973 ja työskenteli merialan työnvälittäjänä. Aluksi hän oli Helsingin myllyssä, joka sijaitsi Mepan nykyisessä
pääkonttorissa Linnankatu 3:ssa. Hän siirtyi
pian Mäntyluotoon jakamaan jobeja merimiehille.
Viiden vuoden työn jälkeen Juhani otti
itse moottorioppilaan jobin Khalij Enterpriseen (ex Aldebaran).
– Lensimme Kuwaitiin, josta laiva jatkoi
Iranin ja Irakin kautta Sri Lankaan, Inti4 / 2010
Sirpa Kittilä vaihtamassa kirjoja Nesteen tankkeriin 1980
aan, Australiaan ja Uuteen Seelantiin, Laine
muistelee.
Seuraavaksi hän otti jobin Effoan Argoon,
jossa seilasi kaksi Välimeren matkaa.
Turun Mepaan Juhani Laine tuli 1979.
Toimisto ja klubi sijaitsivat sataman huoltorakennuksessa. Reino Lehtonen oli tuolloin
isännöitsijä, Silvennoisen Lea klubiemäntänä ja vakituisena siistijänä oli Soikkelin
Milda. Kesällä Ruissalon Mepalaan palkattiin lisää väkeä.
– Ruissalon alkuvuodet olivat hurjia, taksit pörräsivät Mepalan ja merimieskapakka
Moselin väliä, Juhani naureskelee.
1980-luvulla oli paljon merimiesurheilua.
Telakalla oli useita venäläisaluksia, ja pelejä
järjestettiin murtajien sekä matkustajalaivojen miehistöjen kanssa. Paljon oli myös tyhjien pullojen kuljetusta laivoilta tehtaalle.
Saadut rahat tilitettiin laivojen vapaa-ajan
kassoihin.
Laineen aikana ”Mepan miehistö” on supistunut yli kahdellakymmenellä. Nyt on
paljon kurssitoimintaa, mutta urheilu on vähentynyt. Perustyö, kirjat, lehdet ja elokuvat,
on säilynyt. Laivojen satama-ajat ovat lyhentyneet, mikä vaikuttaa myös Mepan työhön.
Juhani työskentelee Turun toimistossa yhdessä Juha Toivasen kanssa. Kurssitoiminnan lisäksi miehiä työllistävät laivakäynnit
Mäntyluodon, Rauman, Uudenkaupungin,
Turun, Naantalin ja Taalintehtaan satamat.
Hovinsaarelta keskustaan
Finnlinesillä lähes 20 vuotta palvellut Risto
Nikula siirtyi ms Finnmerchantin stuertin
paikalta Kotkan Mepaan vuonna 1990. Mepa sijaitsi tuolloin Hovinsaaren merimieskeskuksessa.
– Satamassa kävi paljon neuvostoliittolaisia laivoja. Venäläisten merenkulkijoiden
kanssa kerättiin autoihin varaosia ja sieniä
metsistä, naureskelee Nikula.
Merenkulkijankadulla sijainneessa merimieskeskuksessa toimivat aikoinaan myös
Merimiesunionin toimisto, mylly ja merimieshotelli. Rakennuksessa oli sauna ja uima-allas sekä hyvät klubitilat. Risto Nikulan
aikana keskuksessa toimivat lisäksi Jaakko
Piela sekä klubiemännät Vieno Pirtilä ja
Terttu Kosma.
Merenkulku ja Kotka muuttuivat, ja Mepa
niiden mukana.
– Vuonna 1993 muutimme Kirkkokadulle
uusiin tiloihin. Aluksi pyöritimme klubitoimintaa, mutta muutama vuosi sitten luovuimme siitä, Risto muistelee.
Kotkan Mepassa Risto on nyt ainoa työntekijä. Hänen toimialueensa kattaa Kotkan
lisäksi Haminan ja Loviisan satamat.
Frivakt
Vapaavahti
61
Sammanlagt 80 år
sjömansservice
– De första åren på Runsala var häftiga,
taxibilarna körde flitigt mellan Mepala och
sjömanskrogen Mosel, skrattar Juhani.
Under 1980-talet ordnades mycket sjömansidrottsverksamhet. På varvet byggdes
nya ryska fartyg och man ordnade matcher
mellan besättningarna på isbrytare och passagerarfartyg. Många var också tomflaskorna
som transporterades från fartygen till fabriken. Pengarna redovisades till båtarnas fritidskassor.
Under Laines tid har ”SSB:s besättning”
minskat med över tjugo. Nu arrangeras
många kurser men idrotten har minskat.
Grundservicen, böckerna, tidningarna och
filmerna finns kvar. Fartygens liggtider i
hamn har blivit kortare, det inverkar också
på SSB:s arbete.
Juhani jobbar på byrån i Åbo tillsammans
med Juha Toivanen. Utöver kursverksamheten är mannarna sysselsatta med fartygsbesöken i hamnarna i Mäntyluoto, Raumo,
Nystad, Åbo, Nådendal och Dalsbruk.
De anställda har vanligen trivts
länge på SSB. Nyligen blev 30
tjänsteår fulla för studiesekreteraren Sirpa Kittilä och ombudet
Juhani Laine i Åbo. Risto Nikula, ombud i Kotka, har jobbat
redan 20 år på SSB.
Sirpa Kittilä, som fått utbildning i turistbranschen, kom till SSB år 1978 från ms
Svea Corona. Då hade Sjömansservicebyrån
en rätt stor personal och Sirpa kom till Helsingfors som tredje ombud.
– Från den tiden minns jag bra tankfartygen i Sköldvik, Aurora och Atlanta som
gick från Västra hamnen till Sydamerika
och Erikssons kylfartyg som fraktade frukt
till Skatudden, berättar Sirpa.
På 70- och 80-talen hade Finland en till
antalet fartyg mycket stor handelsflotta. Fartygen som gick i trampfart var flera tiotal. I
Helsingforsregionen var Sirpa med och arrangerade rundturer och fotbollsmatcher.
Den största kundgruppen bestod av ryska
sjömän. Fartygen låg länge i hamn, också
skeppsvarven var fullt sysselsatta.
År 1984 började Sirpa Kittilä sköta ljudkassetter och videotjänst och 1986 blev hon
allmänsekreterare.
– Sedan dess har jag skött kultur- och hobbyverksamheten. Den nordiska fototävlingen kom med i slutet av 80-talet, minns Sirpa.
På SSB:s byrå i Helsingfors har antalet anställda minskat och uppgifterna har omfördelats, då folk har gått i pension. Nu verkar
Sirpa dessutom som studiesekreterare och
arrangerar rekreations- och hobbyverksamhet för sjöfararna.
Från sjöarbetsförmedlingen till SSB
Juhani Laine blev socionom från universitetet i Tammerfors år 1973 och jobbade som
sjöarbetsförmedlare i början i Helsingfors.
Sjöarbetsförmedlingen var belägen på Slottsgatan 3 där SSB:s centralbyrå nu verkar.
Snart flyttade han till sjöarbetsförmedlingen
i Mäntyluoto.
Efter fem års arbete tog han själv jobb som
62
Vapaavahti
Frivakt
Från Hovinsaari
till centrum
Sirpa Kittilä
maskinelev på Khalij Enterprise (ex Aldebaran).
– Först flög vi till Kuwait, därifrån fortsatte fartyget via Iran och Irak till Sri Lanka,
Indien, Australien och Nya Zeeland, minns
Laine.
Sedan tog han hyra på Effoas Argo, som
gick två resor till Medelhavet.
Till SSB:s byrå i Åbo kom Juhani Laine
1979. Byrån och klubben låg i hamnens
servicebyggnad. Reino Lehtonen var disponent på den tiden, Lea Silvennoinen klubbvärdinna och Milda Soikkeli fast anställd
städerska. Till sommaren anställde man
mera folk till Mepala.
Risto Nikula, som tjänat nästan 20 år hos
Finnlines, var stuert på ms Finnmerchant
innan han började på SSB:s byrå i Kotka år
1990. SSB var då beläget i sjömanscentret i
Hovinsaari.
– Hamnen besöktes av många sovjetiska
fartyg. Med de ryska sjömännen samlade vi
reservdelar till bilar och plockade svamp i
skogen, skrattar Nikula.
I sjömanscentret verkade på den tiden
också Sjömans-Unionens byrå, sjöarbetsförmedlingen och ett sjömanshotell. I byggnaden fanns bastu och simhall och bra klubbutrymmen. Under Risto Nikulas tid jobbade
på centret också Jaakko Piela och klubbvärdinnorna Vieno Pirtilä och Terttu Kosma.
Sjöfarten och Kotka förändrades, och SSB
med dem.
– År 1993 flyttade vi till nya utrymmen
med adress Kirkkokatu. I början skötte vi
klubbverksamhet, men för några år sedan
upphörde vi med den, minns Risto.
Risto är nu SSB:s enda anställda i Kotka.
Hans verksamhetsområde täcker utöver
Kotka också hamnarna i Fredrikshamn och
Lovisa.
4 / 2010
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkkinto.
Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki
Nimi:
Osoite:
4 / 2010
63
Vapaavahti
Frivakt
Frivakt
Vapaavahti
63
3/ 2010
Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt.
Skicka in din lösning till SSB, PB 170, oo161 Helsingfors
Namn:
Adress:
64 Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
RISTIKOIDEN RATKAISUT
Vapaavahti 3/2010 ristikon oikein ratkaisseista arvottiin palkinnon saajaksi: Pekka Niemimäki
POHJOISMAINEN VALOKUVAUSKILPAILU 2010
NORDISKA FOTOTÄVLINGEN 2010
Töitä voi lähettää
11.1.2011 saakka.
Tävlingsbidragen bör insändas före
11.1.2011
MEPA
Box 170, 00161 Helsinki.
(09) 6689 0016 / Sirpa Kittilä
e-post: [email protected]
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
65
LATINOTANSSI- JA
ZUMBATUNNIT JATKUVAT
Katajanokan liikuntasalilla, Laivastokatu 2
ti 18.1.
klo 12:00-13:00
ma 24.1. klo 12:00-13:00
ti 1.2.
klo 12:00-13:00
ma 7.2.
klo 12:00-13:00
ti 15.2.
klo 12:00-13:00
ma 21.2. klo 12:00-13:00
ti 1.3.
klo 12:00-13:00
ma 7.3.
klo 12:00-13:00
TERVETULOA!
Sirpa/040 521 2055
SALIBANDY - INNEBANDY
LAIVAJOUKKUEIDEN SALIBANDYTURNAUS
KILOSPORT KAARINA
18.1.2011
FARTYGSLAGENS INNEBANDYTURNERING
KILOSPORT, S:T KARINS
18.1.2011
Närmare
information
[email protected],
0400 879 733/
Pekka
Risteily tehdään ms Mariellalla.
Lähtö Helsingin Katajanokalta
3.5.2011 klo 17.30.
Takaisin Tukholmasta lähdetään
satamapäivän jälkeen
4.5.2011 klo 16.45
Varaukset Matka-Vekasta
17.01.2011 alkaen
puh. 020-1204650,
[email protected]
Risteilyhintoja: 2h hytissä 40-52 EUR/hlö,
1h hytissä 74-79 EUR/hlö
Buffet 29 EUR/hlö, aamiainen 9 EUR/hlö
Lisätietoja internetistä:
www.mepa.fi/Nostalgia_3.doc
Convoker: Jukka ”Wintiö” Vanhanen
66
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
HARRASTETYÖT MEPAAN HOBBYARBETENA TILL SSB
helmikuussa 2011 inom februari 2011
Vielä on aikaa osallistua MEPAn vuosittain järjestämään merenkulkijoiden harrastetyökatselmukseen.
Toimita työsi MEPAan viimeistään 27.2.2011 mennessä!
Harrastetöistä kootaan näyttely Helsingin Katajanokan merimiesklubille.
Du hinner ännu delta i SSB:s årliga mönstring av sjöfolkets hobbyarbeten. Sätt fart på penseln eller låt diktarådran flöda!
Lämna in dina alster till SSB senast den 28.2.2011!
Utställningen som sammanställs av arbetena är öppen i mars på
Sjömansklubben i Helsingfors, Slottsgatan 3.
HARRASTEKATSELMUKSEN SARJAT OVAT:
HOBBYMÖNSTRINGENS SERIER:
KUVATAIDE
-öljy- tai vesivärityöt, piirrokset, veistokset
KÄTEVYYSTYÖT
-pienoismallit ja pullolaivat, köysityöt, puutyöt, kaikenlaiset käsityöt
KIRJOITUSTYÖT
-novellit, runot, pakinat, kertomukset
VALOKUVAUS
- digitaalikuvat sekä mustavalko-, dia ja värikuvat on lähetettävä
11.01.2011 mennessä Pohjoismaisen valokuvauskilpailun vuoksi
BILDKONST
arbeten i olja, akvarell, teckningar, skulpturer
HÄNDIGHETSARBETEN
miniatyrmodeller och flaskskepp, rep- och träarbeten samt alla slags
handarbeten
LITTERÄRA ALSTER
noveller, dikter, kåserier, berättelser
FOTOGRAFERING
- svartvita-, färg-, dia- och digitala bilder
bör insändas senast den 11.1.2011, med tanke på den nordiska fototävlingen!
Katselmukseen voi osallistua yhdellä tai useammalla työllä ja halutessaan vaikka kaikkiin sarjoihin, mutta samalla työllä vain kerran.
Harrastetöitä ei aseteta paremmuusjärjestykseen, mutta tekijät saavat
arvion töistään ja parhaille jaetaan tunnustuspalkintoja.
Harrastetöihin on selvästi merkittävä lähettäjän nimi/nimimerkki
ja mukaan liitettävä selvitys, josta ilmenee osanottajan nimi, ammatti, laiva sekä tarkka kotiosoite ja puhelinnumero.
Harrastetyöt toimitetaan osoitteeseen: MEPA, Linnankatu 3, IV
kerros, 00160 Helsinki tai MEPAn sivutoimistoihin.
Lähemmät tiedustelut puh (09) 6689 0016/ Kittilä
e-mail: [email protected]
MERIMIESURHEILU
Tuloksia tarkemmin seuraavassa Vapaavahdissa
Laivajoukkueiden yleisurheilumestaruus
Swegard
Klenoden
Laura
Kekkosen Kannu parhaalle urheilulaivalle:
Gabriella
3 / 2010
Man kan delta i mönstringen med ett eller flera arbeten och om man
vill i rentav alla serier, men bara en gång med samma arbete. Hobbyarbetena sätts inte i rangordning, men man får ett utlåtande om
sina alster och de bästa tilldelas hedersomnämnanden.
Hobbyarbetena bör märkas tydligt med avsändarens namn/pseudonym. Bifoga uppgifter om deltagarens namn, yrke, fartyg och
noggrann hemadress och telefonnummer.
Hobbyarbetena skickas eller levereras senast den 28.2.2011 på
adressen:
Slottsgatan 3. IV vån., 00160 Helsingfors eller till SSB:s filialbyråer.
Närmare information tel. (09) 668 90016/Sirpa Kittilä, e-mail;
[email protected]
SJÖMANSIDROTT
Mera resultat i följande nummer av Frivakt
Fartygslagens mästerskap i friidrott
Swegard
Klenoden
Laura
Kekkonens Kanna till bästa idrottsfartyg:
Gabriella
Frivakt
Vapaavahti
67
TOIMINTAA MEPAN KURSSEILLA
Pajulahden liikuntakurssin ohjelmassa
oli muun muassa potkupyöräilyä
Valokuvakurssilaiset tutust
uivat Torsti Laineen johdo
lla Helsingin vanhaan kaup
Kauppatorin karhupatsaisii
unkiin
n.
68
Vapaavahti
Frivakt
ja
4 / 2010
Toivo Liivak takoo saunahattua
huovutuskurssilla
Linda Falck neulahuovutti pienen seinätaulun
Gunilla Granroth teki köysikurssilla suurta
kansimattoa
4 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
69
u onnistui
assa Moilasen Markk
Mepan keilatapahtum
ttä
parhaiten, 201 piste
Tiina Alajoki lähetti
kuvan merenkulkija
keilaajista
Marja-Liisa Ilvesjär
vi valmisti
keramiikkakurssilla
näyttävän majakan
70
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2010
Hyvää
Uutta Vuotta!
Gott
Nytt År!
TULEVIA KURSSEJA
Tammikuu
Lasikorukurssi, Helsinki
ATK –peruskurssi, Helsinki
Tutustu keilailuun, Helsinki
ATK – excel, Helsinki
ATK –kuvankäsittely, Helsinki
Espanjan alkeiskurssi, Turku
4 / 2010
18.01. – 19.01.
24.01. – 25.01
25.01.
26.01. – 28.01.
31.01. – 02.02.
31.01. – 02.02.
Frivakt
Vapaavahti
71
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
Linnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI)
Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors)
00160 HELSINKI/HELSINGFORS
P./Tel (09) 668 9000,
telefax (09) 622 1808
E-mail: [email protected]
www.mepa.fi
Toimitusjohtaja
Verkställande direktör
Martti Karlsson
p./tel. 6689 0015
[email protected]
Asiamiehet/Ombud
Jaakko Aarninsalo
p./tel. 6689 0022
GSM 040 504 3761
[email protected]
Yleissihteeri/opintoasiat
Allmänsekreterare
/studieärenden
Sirpa Kittilä
p./tel. 6689 0016
GSM 040 521 2055
[email protected]
[email protected]
Niklas Peltola
p./tel. 6689 0021
GSM 0400 419 687
[email protected]
AV-sihteeri
AV-sekreterare
Heli Myllykangas
p./tel. 6689 0012
[email protected]
Paula Suhonen
Toimisto ja Ylläsmajat
Kontor och Ylläs-stugor
p./tel. (09) 6689 0011
[email protected]
Liikunta-asiat/
Idrottsärenden
Pekka Karppanen
p./tel. 6689 0017
GSM 0400 879 733
[email protected]
MERIMIESKLUBI/
SJÖMANSKLUBBEN
Linnank. 3 Helsinki
Slottsg. 3 Helsingfors
p./tel. (09) 659 233
Kirjastosihteeri
Bibliotekssekreterare
Milja Nitovuori
p./tel. 6689 0023
[email protected]
72
Vapaavahti
Talous ja toimisto
Ekonomi och kontor
Gerd Grabber
[email protected]
Frivakt
VUOSAAREN
MERIMIESKESKUS/
NORDSJÖ
SJÖMANSCENTRUM
Provianttik. 4, Helsinki
Proviantg. 4, Helsingfors
p/tel (09) 5844 8200
SIVUTOIMISTOT-FILIALER
KOTKA
Kotkan Merimieskeskus
Kirkkokatu 18 A,
48100 Kotka
p./tel. (05) 213 093
fax (05) 218 2860
Asiamies/Ombud
Risto Nikula
p./tel. 0400 605 187
[email protected]
TURKU/ÅBO
Linnankatu 93
Slottsgatan 93
20100 Turku/Åbo
p./tel. (02) 230 4995
fax (02) 234 3597
MEPALA Ruissalo/Runsala
p./tel. (02) 258 9150
Asiamiehet-Ombud
Juhani Laine
p./tel. 0400 709 491
Juha Toivanen
p./tel. 040 507 1140
[email protected]
YHTEYSHENKILÖT/
KONTAKTPERSONER
RAUMA/RAUMO
Yhdysmies/kontaktperson
Sanna Siivonen
p/tel 040 7431 039
LAPPEENRANTA/
VILLMANSTRAND
Yhdysmies/kontaktperson
Nico Silvast
p./tel. 0400 849 143
OULU/ULEÅBORG
Antti Härö
p./tel. 0400 371 574
Markku Lauriala
p./tel. 0400 875 633
KEMI
Yhdysmies/kontaktperson
Pia Paavola
p./tel.040 733 0446
RAAHE/BRAHESTAD
Yhdysmies/kontaktperson
Petri Leskelä
p./tel. 040 546 8516
KASKINEN/KASKÖ
Yhdysmies/kontaktperson
Jarmo Nordback
p./tel. 040 848 8855
JULKAISIJA:
Merimiespalvelutoimisto
UTGIVARE:
Sjömansservicebyrån
PÄÄTOIMITTAJA/
HUVUDREDAKTÖR
Martti Karlsson
Toimitussihteeri/
Redaktionssekreterare
Pekka Karppanen
p./tel. 6689 0020
[email protected]
Översättningar till svenska
Gerd Grabber
Kirjapaino/Tryckeri
MIKTOR
Taitto/Layout
MarkoVuorio
VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 9 e
ISSN 0789-8231
M - Itella Oyj
4 / 2010