Transcript vapaavahti • frivakt 2/2012

SJÖMANSSERVICEBYRÅN
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
M/s Lindan
pikavisiitti
Shipping
Training Days
2 / 2012
2/2012
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
Sjöfartens dag
på Åland
Rosella -still
going strong
Frivakt
Vapaavahti
1
VAPAAVAHTI 2/12
FRIVAKT 2/12
Pääkirjoitus: Työniloa!!……………………………… 3
Maarianhaminan Aland Maritime
Day veti väkeä, Mepa mukana……………………… 4
Rosella –miehistö ja kalusto kunnossa……………… 8
Shipping Training Days – varustamopäivät
merenkulun opiskelijoille…………………………… 12
IT-alalta merille…………………………………… 16
Merimiespalvelutoimiston hallituksen
toimintakertomus vuodelta 2011…………………… 18
M/s Gabriellan ykköskokki Kari Kuusisto………… 32
13.500 laivapostikortin kokoelma………………… 36
Tervakaupunki Vaasa katsoi merelle………………… 40
Mukavat kesäjuhlat Merimieskeskuksessa…………… 44
Tankkilaiva Tornadon kannelta
Merimieskeskuksen johtajaksi……………………… 45
Telakalla…………………………………………… 46
Äänimeri- nettiyhteisön tutustuminen
Merikeskus Vellamoon……………………………… 48
Yövuorossa Vuosaaressa…………………………… 50
Tykinlaukaus juhlisti Helsinki-päivää
ja s/s Hyökyn satavuotista taivalta.………………… 54
MEPAn kirjasto suosittelee………………………… 55
Langh Ship voitti laivajoukkueiden
jääkiekkoturnauksen………………………………… 59
Kesä alkoi MEPAn golf –kisasta…………………… 60
Harrastetöitä Mepan näyttelyissä…………………… 62
Nimitysuutisia……………………………………… 66
Merenkulkijoita kevään kursseilla…………………… 61
Ristikko…………………………………………… 70
Laitureilla ja lankongeilla…………………………… 73
Tulevia kursseja…………………………………… 75
Ledare: Arbetsglädje!……………………………… 3
Aland Maritime Day i Mariehamn
lockade publik, SSB var med……………………… 6
Rosella – både manskap och fartyg i skick………… 10
Shipping Training Days – rederidagar
för sjöfartsstuderande……………………………… 14
Till sjöss från IT-branschen………………………… 17
Styrelsen för Sjömansservicebyråns
verksamhetsberättelse för år 2011…………………… 25
M/S Gabriellas kock Kari Kuusisto………………… 34
13.500 postkort med fartygsmotiv………………… 38
Tjärstaden Vasa blickade mot havet………………… 42
Gemytlig sommarfest på Sjömanscentret…………… 44
Från tankfartyget Tornados däck till
posten som chef för Sjömanscentret………………… 45
Nattskift i Nordsjö………………………………… 52
Langh Ship vann sjöfartslagens
ishockeyturnering…………………………………… 59
Sommaren började med SSB:s golftävling…………… 60
Utnämningsnytt…………………………………… 66
Korsordet…………………………………………… 71
M/s Lindan kokkistuertti Petri Päivärinta
pelasi mestarijoukkueessa, s. 59. Pikun työpaikan tunnelmia voi lukea sivulta sivulta
50 alkaen
2
Vapaavahti
Frivakt
Hyvää kesää!
Trevlig sommar!
M/s Kristina Katarinan Juha Havutie
jälkikasvuineen ehti tutustua Mepan
harrastenäyttelyyn paikan päällä.
Muut voivat katsella kuvia sivuilta
62 - 65.
Tero Virtanen från WinNova och Leif
Johansson från Meriturva deltog då Sjöfartsmuseet i Mariehamn öppnades
Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen
Takakansi - baksida: Sirpa kittilä
2 / 2012
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
Martti Karlsson esitteli valokuvanäyttelyä
Alpo Mikkolalle Maarianhaminassa
Martti Karlsson presenterade fotoutställningen
för Alpo Mikkola i Mariehamn
Työniloa!!
Arbetsglädje!
Mepalle myönnettiin maaliskuussa Merenkulun Teemapalkinto. Valinnan keskeisenä kriteerinä oli, että Mepa on lähes 40 vuoden ajan
tehnyt työtä merenkulkijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Edellä mainittuun kiteytyy myös Mepan toiminnan ydin. Kaiken
mitä teemme palvelee sitä, että merenkulkija viihtyy laivalla.
Vastauspuheenvuorossani palkinnonantajille siteerasin suuresti
arvostamani laivanvarustaja Alpo Mikkolan toteamusta; ”kun merenkulkija voi hyvin laivassa, niin silloin varustajakin voi yleensä
hyvin konttorissa”.
Siinä Alpo on todella oikeassa. Työhyvinvointiin panostaminen on
varustamolle keskeinen valinta. Henkilöstö on sen tärkein pääoma.
Laivoilla on nykyisellään niin pienet tiimit, että jokaisen panosta
tarvitaan.
Toivotamme toisillemme usein työniloa. Se syntyy siitä, että työpaikalla perustyöhyvinvoinnin elementit ovat kunnossa. Laivalla
ollaan usein pitkiäkin jaksoja yhtä mittaa yhdessä. Tällöin on erityisen tärkeää, että työyhteisö toimii ja ”hommat” hoidetaan yhdessä.
Merenkulkijoiden työhyvinvointi on monien osasten summa. Sen
kehittämisessä Mepa haluaa olla mukana. Viime vuonna palkkasimme vuodeksi työhyvinvointia kehittävän henkilön.
Tästä työstä saatu palaute oli niin kannustavaa, että hallitus vakinaisti työtä tehneen työsuhteen. Nyt toivommekin, että varustamot
ja merenkulkijat hyödyntävät Mepan työhyvinvointipalveluita mahdollisimman tehokkaasti.
Työssä jaksaminen vaatii myös rentoutumista. Suomen kesä tarjoaa siihen erinomaiset mahdollisuudet.
I mars fick Sjömansservicebyrån motta Sjöfartens Temapris. Det centralaste kriteriet för valet var att Sjömansservicebyrån under närmare
40 år har verkat för att främja sjöfararnas välbefinnande.
I det utkristalliseras också kärnan i SSB:s verksamhet. Allt vad vi
gör bidrar till att sjöfararen trivs ombord.
I mitt svarstal till prisets givare citerade jag redaren Alpo Mikkola,
som jag storligen uppskattar. Han har konstaterat att ”då sjöfararen
mår bra ombord, mår också redaren i allmänhet bra på kontoret.”
I det har Alpo verkligen rätt. Att satsa på välbefinnande i arbetet
har varit ett centralt val för rederiet. Personalen är dess viktigaste
resurs. På fartygen är arbetsteamen numera så små, att varje medlems
insats behövs.
Vi önskar ofta varandra arbetsglädje. Den uppstår då alla element
i det grundläggande välbefinnandet på arbetsplatsen är på sin plats.
På fartygen är man ofta tillsammans oavbrutet under långa perioder.
Då är det särskilt viktigt att arbetsgemenskapen fungerar och att man
gör jobbet tillsammans.
För sjöfararen är välbefinnandet en summa av många faktorer. I
den utvecklingen vill Sjömansservicebyrån vara med. Senaste år avlönade vi för ett år en person för att utveckla välbefinnandet i arbetet.
Responsen för det arbetet var så uppmuntrande, att styrelsen beslöt fastanställa personen. Nu önskar vi att rederierna och sjöfararna
utnyttjar Sjömansservicebyråns välbefinnandetjänster så effektivt
som möjligt.
För att orka i arbetet måste man också koppla av. Sommaren i
Finland erbjuder utmärkta möjligheter för det.
Mukavaa kesää ja työniloa kaikille!
Önskar er alla en skön sommar och arbetsglädje!
Martti Karlsson
Martti Karlsson
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
3
Maarianhaminan Aland
Maritime Day veti väkeä,
Mepa mukana
Kahdettatoista kertaa järjestetty Aland Maritime Day on muodostunut yhdeksi tärkeimmäksi merenkulkutapahtumaksi Suomessa
ja Pohjoismaissa. Kulttuuri- ja kongressitalo Alandican tiloissa oli nelisenkymmentä
näytteilleasettajaa. Ohjelmassa oli lukuisia
luentoja, jotka vetivät ammattilaisia varustamoista, merikouluista ja muilta merenkulkualan tahoilta.
Mepalla oli oma osasto valokuvanäyttelyineen. Viereisessä kabinetissa kuultiin AnnGerd Steinbyn mielenkiintoinen esitys
Lundqvist –varustamon vaiheista ja katsottiin filmi Eriksonin Degerö –laivan matkoista ja miehistön nostalgiatapaamisesta.
Yksi kiinnostavimmista luennoitsijoista
oli Alexander Bard, ruotsalainen media-alan
monitoimimies ja visionääri. Hän käsitteli
perinteistä elinkeinoa merenkulkua uuden
teknologiakehityksen kannalta. Bard tunnetaan Suomessa myös muusikkona (Army of
Lovers, Gravitonas) ja Idols-tuomarina.
Aland Maritime Day –tapahtuman järjestämisestä vastaavat Ålands Sjöfart –yhdistys,
Alandiabolagen, Det Norske Veritas sekä
Ahvenanmaan maakuntahallitus. Godby
Shippingin Eva Mikkola-Karlströmillä ja
Dan Mikkolalla on suuri rooli tapahtuman
toteutuksessa.
Pekka Karppanen
Merimuseo on uudistettu todella hienoon kuosiin.
Maarianhaminan
Merimuseo avattiin
Merimuseo avasi ovensa yli kaksi
vuotta kestäneen uudistuksen
jälkeen. Remontin yhteydessä tilat
kasvoivat1600 neliömetrillä. Perusnäyttelyssä on neljä pääteemaa;
purjemerenkulku, konemerenkulku, laivanrakennus ja meriturvallisuus.
Ålands Sjöfartsmuseum sijaitsee
Maarianhaminan satamassa matkustajaterminaalien läheisyydessä,
Hamngatan 2.
Museo on auki:
26.4. - 31.8. päivittäin 10 - 17
1.9. - 31.12. päivittäin 11 – 16
Linkki:
http://www.sjofartsmuseum.ax/sve/
Margitha Lindberg ja Jessica Troberg Seaventures -osastolla Alandicalla.
4
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
Mepan ja Merimieseläkekassan
osastot olivat kulttuuri- ja kongressikeskus Alandican toisessa
kerroksessa. Eva Westerbacka ja
Michaela Björklund esittelevät
MEK:in toimintaa Martti
Karlssonille. Taustalla Dan
Mikkola tulossa portaita ylös.
SSB:s och Sjömanspensionskassans avdelningar var belägna
i anda våningen i kultur- och
kongresshuset Alandica. Eva
Westerbacka och Michaela
Björklund presenterar SPK:s
verksamhet för Martti Karlsson.
I bakgrunden kommer Dan
Mikkola upp för trapporna.
Parkkilaiva Herzogin Cecilien kapteenin salonki Merimuseolla.
Alandia-Bolagen premierade Bore Ltd
I samband med Sjöfartens dag i Mariehamn fick representanter för Bore Ltd
motta utmärkelsen ”Årets tryggaste Arbetsplats 2012”. Sjöförsäkringsbolaget Alandia
har delat ut priset årligen sedan år 2006.
Bore Ltd sai Alandia-Bolagen -palkinnon
Varustamolle myönnettiin ”Vuoden turvallisin työpaikka 2012” -palkinto, jonka
merivakuutusyhtiö Alandia on jakanut
vuodesta 2006 lähtien vuosittain.
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
5
Aland Maritime Day i
Mariehamn lockade publik,
SSB var med
Aland Maritime Day, som nu arrangerades
för tolfte gången, har kommit att bli ett av
de viktigaste sjöfartsevenemangen i Finland
och hela Norden. Ett fyrtiotal utställare hade mött upp på kultur- och kongresshuset
Alandica. På programmet stod ett stort antal
föreläsningar som lockade yrkesfolk från rederierna, sjöfartsskolorna och andra aktörer
inom branschen.
SSB hade en egen avdelning med sin fotoutställning. I ett närliggande kabinett kunde
man lyssna till Ann-Gerd Steinbys intressanta föredrag om Rederiet Lundqvist och
man fick se en film om Eriksons M/S Degerös resor och en nostalgiträff som ordnades
för besättningen.
En av de mest intressanta föredragshållarna
var Alexander Bard, en svensk visionär och
mångsysslare inom mediebranschen. Han
behandlade den nya teknologins utveckling
och hur den påverkar den traditionella sjöfartsnäringen. Bard är i Finland känd också
som musiker (Army of Lovers, Gravitonas)
och Idols-domare.
För evenemanget Aland Maritime Days
arrangemang ansvarar förbundet Ålands
Sjöfart, Alandia-Bolagen, Det Norske Veritas och Ålands landskapsregering. Eva Mikkola-Karlström och Dan Mikkola spelar
en stor roll vid evenemangets genomförande.
Sjöfartsmuseet har
genomgått en förnämlig renovering
Sjöfartsmuseet i
Mariehamn öppnades
Sjöfartsmuseet öppnades igen
efter att ha genomgått en renovering som räckt mera än två år. I
samband med renoveringen växte
museet med 1600 kvadratmeter.
Basutställningen omfattar fyra
huvudteman: segelsjöfarten, maskinsjöfarten, skeppsbyggnad och
sjösäkerhet.
Ålands Sjöfartsmuseum ligger på
Hamngatan 2, nära passagerarterminalen i Mariehamns hamn.
Museet är öppet:
Sommartid dagligen 10.00 – 17.00
Vintertid dagligen 11.00 – 16.00
Länk:
http://www.sjofartsmuseum.ax/sve/
6
Vapaavahti
Frivakt
Ann-Gerd Steinby och Inga-Britt Wirta,
SSB:s kontaktperson i Mariehamn
2 / 2012
Ann-Gerd Steinbys
föredrag om Rederiet
Lundqvists historia
väckte stort intresse.
Man var tvungna
att låna stolar från
kabinettet invid.
I museets bottenvåning kan man se ett stort antal miniatyrmodeller av maskindrivna fartyg.
Herr Lund underhöll SSB:s gäster med dragspelsmusik
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
7
Rosella –miehistö ja
kalusto kunnossa
Rosella teki Viking XPRS:n tuurausmatkat
Helsingistä Tallinnaan 2011 kevättalvella.
Turussa 1980 rakennettu ja viime vuonna perusteellisesti uudistettu alus liikennöi
Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä.
Rosellan merenkulkijat ovat vakiokävijöitä merimiesurheilutapahtumissa, laivalla on alalta myös pitkät perinteet. Vuonna
1981 Rosella voitti laivajoukkueiden maailmanmestaruuden
jalkapallossa. The Seven Seas Football Series –sarjaan osallistui tuolloin peräti 964 laivaa edustaen 70 eri kansallisuutta.
Mepamiehet olivat tulossa Ruotsista Ahvenanmaalle, joten
oli luonnollista katsastaa Rosellan hienosti uudistetut tilat
ja tavata tuttuja urheilumiehiä työnsä ääressä. Merimatka
kestää vain kaksi ja puoli tuntia. Alus tekee vuorokaudessa
kaksi edestakaista matkaa Kapellskäriin ja yöpyy Maarianhaminassa.
Tony Eriksson
8
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
Kiireinen laivamatka
Kapellskäristä Rosellaan nousee varsin paljon
matkustajia, joista suurin osa käy pöytään
laivan keulassa olevaan ruokaravintolaan.
Kaikki matkustajatilat ovat ajanmukaisia ja
viihtyisiä. Lyhyellä matkalla on laivaporukalla kova kiire. Rosellan turvallisuuspäälliköllä
ja urheilumanagerilla Andreas Rosenkvistillä on vapaavuoro, mutta vanha tuttu Patrick Johansson ehtii hieman esitellä laivaa.
Byssassa oli melkoinen hyörinä, kun ruokasalista tuotiin tiskiin astioita ja vietiin
puhtaita tilalle. Kenth Isaksson ja Niklas
Pettersson ehtivät pikaisesti poseeraamaan
kuvissa. Ruokasalin puolella Tony Eriksson
leikkaa lihaa isolla veitsellä yhtä kätevästi,
kun taituroi kentällä salibandymailan kanssa.
Rosellan konehuoneessa Sampo Haapalainen ja Niklas Karlsson valvovat neljän
Wärtsilä Pielstick -koneen käyntiä. 17760
kilowattia tuottaa 136 -metriselle laivalle
yli 20 solmun nopeuden. Matka taittuu tasaisesti ja perillä Maarianhaminassa ollaan
tuota pikaa.
Talvella taukoa
Rosellan matkahinnat ovat todella edullisia. Ilmeisesti kilpailu Maarianhaminan ja
Ruotsin välisessä laivaliikenteessä on kovaa.
Toisaalta, matkustajille jää enemmän varoja
käytettäväksi vaikka Rosellan loistaviin ravintolapalveluihin ja ostoksiin.
Toukokuussa laivan porukka sai yllättäviä
ja vähän huonoja uutisia. Varustamo suunnittelee Rosellan ylösmakuutusta hiljaisimpina talvikuukausina. Seisokin pituudesta
ei vielä ole tietoa. Perinteisesti Suomen ja
Rosellan nykyinen tiimi on menestynyt Mepan salibandyturnauksissa
hyvin vuosien varrella
Ruotsin välisessä laivaliikenteessä on ollut
hiljaisempi jakso tammikuun alkupuoliskolta helmikuun lopun talvilomiin asti.
Toivotetaan Rosellalle ja miehistölle suotuisia tuulia!
Pekka Karppanen
I samband med dockningen år 2011 gjorde man
ett stort antal förändringar i Rosellas inredning
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
9
Rosella – både manskap
och fartyg i skick
Rosellas nuvarande team har under
årens lopp haft
framgångar vid
SSB:s turneringar
i innebandy
Fartyget som byggdes i Åbo år
1980 och genomgick en grundlig
renovering senaste år trafikerar
nu mellan Mariehamn och
Kapellskär.
Vid sjömansidrottsevenemangen träffar man
alltid sjöfarare från Rosella, fartyget har också
långa traditioner inom den sektorn. Rosella
vann år 1981 fartygslagens världsmästerskap
i fotboll. Då deltog sammanlagt 964 fartyg
som representerade 70 olika nationaliteter i
serien The Seven Seas Football Series.
SSB:s mannar var på väg från Sverige till
Åland, och det föll sig naturligt att bekanta
sig både med högklassigt renoverade utrymmen och träffa bekanta idrottsmän i arbete.
Sjöresan tar bara två och en halv timme. Fartyget gör per dygn två resor tur och retur till
Kapellskär och övernattar i Mariehamn.
sjöresan har besättningen bråttom. Rosellas
sjösäkerhetschef och idrottsmanager Andreas Rosenkvist är på ledighet, men Patrick
Johansson, en gammal bekant, hinner ändå
förevisa fartyget en stund.
I byssan var det liv och rörelse då kärlen
bars ut från matsalen för att diskas och nya
bars in. Kenth Isaksson och Niklas Petters-
Paus under vintern
Arbetsdryg sjöresa
I Kapellskär stiger en stor mängd resenärer
ombord, de flesta sätter sig till bords i restaurangen i fören. Alla passagerarutrymmen är
tidsenliga och trivsamma. Under den korta
10
Vapaavahti
Frivakt
son hann snabbt posera framför kameran. I
matsalen skär Tony Eriksson upp kött med
en stor kniv lika skickligt som han hanterar
klubban i innebandy.
I Rosellas maskinrum övervakar Sampo
Haapalainen och Niklas Karlsson de fyra
Wärtsilä- Pielstick maskinernas funktion.
17760 kilowatt ger det 136 meter långa fartyget över 20 knops fart. Resan löper jämnt
och inom kort är vi framme i Mariehamn.
Niklas Pettersson
Rosellas biljettpris är verkligen förmånliga.
Konkurrensen i trafiken mellan Mariehamn
och Sverige är uppenbarligen hård. Å andra
sidan har resenärerna mera pengar att spendera på Rosellas högklassiga restaurangtjänster och på shoppande.
I maj fick besättningen överraskande och
tråkiga nyheter. Rederiet planerar att lägga
upp Rosella för de lugnare vintermånaderna.
Driftstoppets längd är ännu inte känt. Traditionellt har en lugnare period i fartygstrafiken infallit från början av januari till vintersemestrarna i slutet av februari.
Vi önskar Rosella med besättning förliga
vindar!
2 / 2012
Patrick Johansson och
Kenth Isaksson
Niklas Karlsson
Sampo Haapalainen
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
11
Shipping Training Days –
varustamopäivät merenkulun
opiskelijoille
Niklas Rönnberg toimii SV Ry:n tekniikan, turvallisuuden ja ympäristön asiantuntijana. Hän keskittyi
esityksessään onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, hyvään merimiesja aluksen kunnossapitoon.
Suomen Varustamot Ry elvytti monen vuoden tauon jälkeen tapahtuman, jossa merenkulkuelinkeinosta jaetaan viimeistä tietoa alan
opiskelijoille. Gustavelundin kokoushotelliin oli kokoontunut viitisenkymmentä valmistuvaa merikapteeni- ja insinööriopiskelijaa.
Tulevaa päällystöä oli saapunut Kotkan,
Rauman ja Turun ammattikorkeakouluista.
– Myös Maarianhaminasta oli tarkoitus
tulla opiskelijoita, mutta heille tuli este, harmitteli asiantuntija Jessica Troberg Suomen
Varustamoista
Huhtikuun alkupuoliskolla järjestetyn
kaksipäiväisen tapahtuman aikana opiskelijat saivat tietoa aluksen taloudenpidosta, hallinnosta sekä vakuutus- ja luokitusasioista.
– Turvallisuus ja ympäristönsuojelu ovat
myös täällä käsiteltäviä asioita, samoin ISMkoodi ja Port State Control –asiat, tähdensi
Niklas Rönnberg, joka toimii SV Ry:n tek12
Vapaavahti
Frivakt
niikan, turvallisuuden ja ympäristön asiantuntijana.
Jessica Trobergin mukaan Shipping Training Days -päivien ohjelma on suunniteltu
siten, että mahdollisimman hyvin täydennetään ammattikorkeakouluissa saatuja
valmiuksia. Tapahtuma on tarkoitus tästä
lähtien järjestää vuosittain.
luonnollisesti antamaan viime käden tietoa
eri alueilta. Opiskelijat saivat tärkeää lisäinformaatiota asioista, joista merenkulun koulutusohjelmissa on rajalliset mahdollisuudet
saada ajankohtaista oppia. Esitykset pidettiin
englanniksi.
Aluksen ja sen osien luokitus on jatkuva ja
vaativa tapahtumasarja, joka aukeaa vastuussa olevalle merenkulkijalle täysin vasta usean
vuoden laivalla olon jälkeen. Luokituslaitos
Det Norske Veritaksen edustaja Jussi Lindström oli koonnut kattavan ja kiinnostavan
paketin alusluokituksesta. 130 vuotta vanha
DNV on toiminut Suomessa vuodesta 1918,
vuonna 1957 perustettiin oma konttori.
Luennoilta lisäoppia
Ei vara venettä kaada
Suomen Varustamot Ry oli hankkinut luennoitsijoita alan johtavilta toimijoilta. Myös
yhdistyksen omat asiantuntijat pystyivät
Vakuutusyhtiö on varustamolle ja aluksen
päällystölle tärkeä yhteistyökumppani. Suomen merkittävin merivakuuttaja on Alandia
2 / 2012
Marine , joka tarjoaa asiakkaille kaiken tarvittavan turvan, kuten kasko-, P&I-, Loss of Hire- ja muut vakuutukset. Vuonna 1947 perustetun Alandia Marinen edustaja
Johan Ström selosti merivakuutustoiminnan periaatteita,
vastuunjakoa ja kävi läpi tärkeimmät vakuutusmuodot.
Laivan päällystön on tärkeää tietää toimenpiteet onnettomuuden sattuessa. Heti kun tilanne sallii, on otettava yhteys varustamoon ja vakuutusyhtiöön. Vahingon
tapahduttua ulkomailla on varustamolle eduksi käyttää
vakuutusyhtiön verkostoa ja paikallisia asiantuntijoita.
Vakuutusyhtiö tukee varustamoita ja toimii yhteistyössä
asiakkaiden kanssa vahinkojen ehkäisemiseksi.
Meriturvaa ja verkostoitumista
Omassa osuudessaan Niklas Rönnberg keskittyi juuri
onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, hyvään merimiestapaan ja aluksen kunnossapitoon. Tulevan päällystön
on hyvä omaksua turvallisuuskulttuuri ja tuntea vastuuta
ympäristöstä.
– Riskienhallinnan kannalta on tärkeää dokumentoida
läheltä piti -tilanteet ja vaaralliset tapahtumat, Rönnberg
selosti kuulijoille.
Paikalla oli runsaasti myös ammattikorkeakoulujen
opettajia ja varustamoiden henkilökuntaa. Valmistuvilla
opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua tuleviin kollegoihin ja työnantajiin. Edustajia oli muun muassa Borelta, Finnlinesilta, ESL-Shippingilta, Langhilta ja Godby
Shippingilta.
– Nämä ovat hienoja tilaisuuksia ja osallistuminen on
aktiivista, totesi toimialajohtaja Tapani Salmenhaara
Kymenlaakso Ammattikorkeakoulusta.
Salmenhaaran mukaan välillä alkaa porukkaa vaivata
opiskeluväsymys, mikä näkyy poissaoloina varsinaisesta
opinahjosta. Gustavelundin tapahtumaan oli hyvä osanotto, kotkalaiset tulivat paikalle yhteiskuljetuksella.
Ennen seuraavan päivän luentoja oli vielä vuorossa iltatilaisuus, jossa opiskelijat saattoivat verkostoitua toistensa
ja varustamoiden henkilöstön kanssa.
Toimialajohtaja Tapani Salmenhaara
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta.
Pekka Karppanen
Suomen Varustamot Ry:n toimitusjohtaja Olof Widen ja puheenjohtaja
Thomas Franck, joka on myös Bore Ltd:n toimitusjohtaja
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
13
Shipping Training Days –
rederidagar för
sjöfartsstuderande
Rederierna i Finland rf återupplivade efter en paus om många
år ett evenemang där sjöfartsnäringen bjöd de studerande på
senaste nytt inom branschen. På
kongresshotellet Gustavelund hade ett femtiotal blivande sjökaptener och ingenjörsstuderande
samlats.
De blivande befälhavarna hade anlänt från
yrkeshögskolorna i Kotka, Raumo och Åbo.
– Det var meningen att studerande från
Mariehamn också skulle delta, men de fick
förhinder, berättade ombudsman Jessica
Troberg från Rederierna i Finland litet förtretad.
Under tvådagarsevenemanget i början av
april fick de studerande information om ett
fartygs ekonomi, administration och om
14
Vapaavahti
Frivakt
frågor i anslutning till försäkringar och klassificering.
– Vi tar också upp frågor om säkerhet och
miljöskydd här, liksom ISM-koden och Port
State Control, framhöll Niklas Rönnberg,
som fungerar som specialist på teknik, säkerhet och miljö på RiF rf.
Enligt Jessica Troberg planerar man programmet för Shipping Training Days så att
man så väl som möjligt kompletterar de färdigheter som ges vid yrkeshögskolorna. Man
planerar att arrangera evenemanget årligen
härefter.
Föreläsningar gav
ytterligare information
Rederierna i Finland rf hade vidtalat föreläsare från ledande aktörer inom branschen.
Också föreningens egna specialister kunde
naturligtvis informera om senaste nytt inom
olika områden. De studerande fick viktig
tilläggsinformation om aktuella frågor som
sjöfartens utbildningsprogram har begränsa-
de möjligheter att behandla. Föreläsningarna
hölls på engelska.
Klassificeringen av fartyget och dess delar är en fortgående och krävande process,
som klarnar helt för den ansvarige sjöfararen
först efter flera år ombord. Representanten
för klassificeringssällskapet Det Norske Veritas, Jussi Lindström, hade sammanställt
ett omfattande och intressant informationspaket om fartygsklassificering. Det 130 år
gamla DNV har verkat i Finland sedan år
1918, år 1957 grundade man ett eget kontor.
Man kan aldrig
vara nog försiktig
För rederiet och fartygets befälhavare är försäkringsbolaget en viktig samarbetspartner.
I Finland är Alandia Marine det främsta sjöförsäkringsbolaget, som erbjuder sina kunder all behövlig säkerhet liksom kasko- P
& I-, Loss of Hire- och övriga försäkringar.
Alandia Marine grundades år 1947. Representanten för bolaget, Johan Ström, presen2 / 2012
terade sjöförsäkringens principer och ansvarfördelning och de viktigaste
formerna av försäkring.
Då en olycka inträffar är det viktigt att fartygets befälhavare känner till
vilka åtgärder som bör vidtas. Genast då situationen tillåter bör rederiet
och försäkringsbolaget kontaktas. Om skadan inträffar utomlands är
det en fördel för rederiet om man kan utnyttja försäkringsbolagets nätverk och lokala sakkunniga. Försäkringsbolaget stöder rederierna och
samarbetar med kunderna för att förebygga skador.
Sjösäkerhet och nätverksskapande
Niklas Rönnberg fokuserade i sitt eget anförande just på förebyggandet
av olyckor, gott sjömanskap och fartygets underhåll. Det blivande befälet borde tillägna sig en säkerhetskultur och känna ansvar för miljön.
– Med tanke på riskhanteringen är det viktigt att man dokumenterar
alla farliga tillbud som uppstår, förklarade Rönnberg för åhörarna.
På plats fanns också en stor skara lärare från yrkeshögskolorna och
personal från rederierna. De studerande hade möjlighet att bekanta sig
med blivande kolleger och arbetsgivare. Representanter från bl.a. Bore,
Finnlines, ESL Shipping, Langh och Godby Shipping var närvarande.
– De här evenemangen är fina och deltagandet har varit aktivt, konstaterade branschdirektör Tapani Salmenhaara från Kymeenlaakson
Ammattikorkeakoulu.
Enligt Salmenhaara drabbas eleverna ibland av studietrötthet, som tar
sig uttryck i frånvaro från den egentliga läroinrättningen. Deltagandet i
evenemanget i Gustavelund var gott, Kotkaborna kom med gemensam
transport.
Före följande dags föreläsningar stod en kvällssits på programmet. De
studerande kunde här knyta nätverk sinsemellan och med rederiernas
personal.
Branschdirektör Tapani Salmenhaara från
Kymmenedalens Yrkeshögskola
2 / 2012
Niklas Rönnberg fokuserade i sitt anförande på förebyggandet av olyckor, gott sjömanskap och fartygets underhåll
Johan Ström/Alandia Marine
Frivakt
Vapaavahti
15
IT-alalta merille
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa
opiskelujen loppusuoralla oleva Vesa Tuomala pitää Shipping Training Days -tapahtuman antia oivallisena. Paljon hyödyllistä
tietoa, uusia kontakteja ja positiivia tunteita.
Vesa opiskelee Kotkassa merikapteeniksi.
– Aloitin alan opiskelut Turun Aboa Maressa, ja sain vahtiperämiehen paperit. Siirryin jatkamaan opintoja Kotkaan, mistä olen
kotoisin, Tuomala kertoo.
Miehen suvussa on ollut merenkulkijoita,
luotseja ja kalastajia. Isä seilasi Finnlinesillä
ja isoisä purjehti parkkilaivoilla ja hinaajissa.
Vesa päätti lähteä merille vasta aikuisiällä.
– Olen toiminut informaatioteknologian
piirissä 17 vuotta. Aikaisemmin silmälasit
olivat este kansipuolen ammattiin. Nyt on
onneksi toisin, Vesa sanoo.
Mies on ottanut lukuhommat tosissaan.
Opiskelujen ja seilausten ohella syntyi kirja ”Merenkulun turvallisuus suomalaisissa
kauppa-aluksissa” kesällä 2010. Vesa IT -alan
16
Vapaavahti
Frivakt
työkokemus näkyy kirjassa. Toki merenkulkupuolikin on hallussa.
– Oppia ja kokemusta on tullut koulutuksen ohella kansimiehistön ja – päällystön
työtehtävistä, sekä purjehduksesta, Vesa Tuomala selvittää.
Hän oli mukana, kun Stella Lines käynnisti Helsinki- Pietari -liikennettä Julia
-autolautan kanssa. Viisumimääräyksiä ei
vielä ollut helpotettu, ja liikenne jouduttiin
lopettamaan kannattamattomana. Tuomala
on sen jälkeen työskennellyt Godby Shippingilla, ja nykyisin seilaa perämiehenä m/s
Midaksen mukana Karibialla.
– Opinnäytetyö pitäisi vielä tehdä, Vesa
tuumii.
Hän suunnittelee myös uutta kirjaa riskienhallinnasta ja kriisijohtamisesta.
teksti:Pekka Karppanen,
kuvat Vesa Tuomala
Vesa todella lähti Godby Shippingin
Midakseen, joka oli jo Tukholman
telakoinnin jälkeen siirtynyt Ranskan kautta Karibialle. Vesa ylitti
Atlantin KLM-lentoyhtiön jumbojetillä. Alus liikennöi Karibialla
ranskalaisen CMA-CGM –konttioperaattorin lukuun. Reitti on: St
Maarten - St Kitts - Guadeloupe - St
Barth - St Thomas - Puerto Rico St Croix – Tortola. Midas kiertää
seitsemän päivän aikana 11 eri satamaa. Alus on yhdessä satamassa vain
muutaman tunnin.
2 / 2012
Till sjöss från IT-branschen
Vesa Tuomala är inne på slutrakan i Kymmenedalens Yrkeshögskola. Han tycker att
evenemanget Shipping Training Days var
utomordentligt givande. Man fick mycket
nyttig information, nya kontakter och positiva känslor. Vesa studerar i Kotka för att
bli sjökapten.
– Jag började studierna i branschen i Åbo,
i Aboa Mare, och fick där vaktstyrmansbrev.
Jag fortsatte studera i Kotka, där jag är hemma, berättar Tuomala.
I släkten har han haft sjöfarare, lotsar och
fiskare. Fadern seglade hos Finnlines och farfadern seglade på barkfartyg och bogserbåtar.
Vesa beslöt att gå till sjöss först som vuxen.
– Jag har jobbat inom IT-branschen under
17 år. Tidigare var glasögon ett hinder för
att jobba på däck. Nu är det annorlunda,
säger Vesa.
Han har tagit studierna på allvar. Vid sidan av studier och seglingstid skrev han sommarn 2010 boken ”Merenkulun turvallisuus
suomalaisissa kauppa-aluksissa”. Man kan i
boken skönja hans arbetserfarenhet av ITbranschen. Visst behärskar han också sjöfarten.
– Utöver utbildningen har jag samlat
lärdomar och erfarenhet av jobb både som
däcksman och befäl, och av segling, förklarar
Vesa Tuomala.
Han var med då Stella Lines inledde trafiken mellan Helsingfors och S:t Petersburg
med bilfärjan Julia. Bestämmelserna gällande
visum hade ännu inte underlättats, och man
var tvungen att lägga ned verksamheten som
olönsam. Tuomala har seglat med Godby
Shipping, och överväger möjligheterna att
gå ut med M/S Midas till Karibien.
– Slutarbetet borde ännu göras, funderar
Vesa.
Han planerar också en ny bok om krishantering och krisledarskap.
2 / 2012
Vesa gav sig verkligen av till Godby
Shippings M/S Midas, som redan
efter dockningen i Stockholm hade
styrt stäven mot Karibien via Frankrike. Vesa flög över Atlanten med ett
av KLM:s jumbojetplan. Fartyget
trafikerar i Karibien för det franska
containerrederiet CMA-CGM. Rutten är Saint Martin – Saint Kitts –
Guadeloupe - Saint Barth – Saint
Thomas – Puerto Rico – Saint Croix
– Tortola. Midas besöker under sju
dagar 11 olika hamnar för bara några timmar i gången.
Frivakt
Vapaavahti
17
MERIMIESPALVELUTOIMISTON
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
VUODELTA 2011
Ulkomaan meriliikenteessä
kuljetettiin lähes 99 miljoonaa
tonnia. Kasvua edellisvuodesta
oli yli viisi miljoonaa tonnia.
Tuonnista suomalaisalusten
osuus oli 38 % ja viennistä
vain 18 %.
18
Vapaavahti
Frivakt
Ulkomaan matkustajaliikenteessä oli lähes
18 miljoonaa matkustajaa, joka oli lähes kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Lisäys johtui lähinnä Suomen ja Viron sekä
Pietarin liikenteen kasvusta.
Merimiespalvelutoimiston tulot eivät toteutuneet aivan suunnitellusti. Merimiespalvelumaksua saatiin vähän edellisvuotta
enemmän, mutta budjetoitua vähemmän.
Siihen vaikutti osaltaan lisääntynyt ulkomaisten merenkulkijoiden osuus suomalaisissa laivoissa sekä heikentyneen rahtitilanteen vuoksi joitakin laivoja oli osan vuotta
poissa liikenteestä. Lästimaksua saatiin myös
arvioitua vähemmän.
Vaikka tuotot eivät toteutuneet suunnitellusti, niin merimiespalvelulain mukainen
toiminta kasvoi useilla sektoreilla.
Urheilussa salibandy-, jääkiekko- ja jalkapalloturnausten suosion kasvu jatkui. Turnauksiin osallistui ennätysmäärä joukkueita. Ilahduttavaa oli, että matkustaja-alusten
lisäksi rahtilaivajoukkueiden määrä lisääntyi
ja ne myös menestyivät hyvin.
Kansainvälisen jalkapallosarjan loputtua
Pohjoismaat aloittivat vuoden alusta oman
sarjan. Siihen osallistui runsaasti risteilyaluksia sekä paljon Pohjoismaisia matkustajaaluksia.
Loppukeväästä palkattiin määräaikainen
työntekijä kehittämään merenkulkijoiden
työhyvinvointia. ja liikuntatoimintaa. Työn
vaikuttavuuden arviointi siirtyi seuraavalle
vuodelle.
Yleisurheilussa oli hieman aikaisempaa
enemmän osallistujia. Lisäys johtui osittain
suomalaisissa laivoissa olleiden ulkomaalaisten merenkulkijoiden tekemistä urheilutuloksista. Helsingin kuntosalikävijöiden määrä väheni huomattavasti. Maarianhaminassa
sitä vastoin lisättiin salivuoroja kasvaneen
kysynnän vuoksi.
Kirjastopalvelussa toivomuskirjojen lainaus lisääntyi. Suomalaisten kirjailijoiden
jännityskirjat olivat kysytyimpiä. Merenkulkijoilta tuli paljon kiitosta kirjaston monipuolisesta valikoimasta ja uutuuskirjojen
nopeasta saamisesta laivoille. Ulkomaalaisille
merenkulkijoille hankittiin lähinnä eestin-,
englannin- ja venäjänkielistä kirjoja. Meren2 / 2012
kulkijoille esiteltiin sähkökirjaa, mutta lainaustoiminnan aloittamisen esteenä olivat
edelleen tekijänoikeusasiat.
Filmejä vaihdettiin keskimäärin kerran
kuukaudessa palvelun piirissä olleille aluksille. Kotimaiset elokuvat olivat suosittuja ja
niitä ilmestyi useita. Lisäksi laivoille toimitettiin TV:stä nauhoitettuja sarjoja ja kielikursseja.
Opintotoimintaan osallistuvien määrä
lisääntyi huomattavasti. Ilahduttavaa oli,
että Ahvenanmaalla pidetyillä kursseilla oli
aikaisempaa enemmän osallistujia. Myös
kädentaito- ja tanssikurssit, tutustumiset eri
liikuntalajeihin sekä päiväretkiä Ylläksellä
olivat suosittuja. Sitä vastoin useita ATKkursseja ja osa melontakursseista jouduttiin
perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi.
Vapaavahdin sisällön kehittämistyö jatkui.
Lehdessä kirjoitettiin aikaisempaa enemmän
laivoista, merenkulkijoista sekä omista tapahtumista. Valokuvien määrää lisättiin ja
lehden luettavuutta parannettiin taittoa väljentämällä. Lehdestä saatiin paljon myönteistä palautetta.
Sähköpostiuutisia toimitettiin lähes kaikkiin suomalaisiin aluksiin säännöllisesti. Lisäksi vuoden loppupuolella alettiin julkaista
kuukausittain ilmestyvää sähköistä tiedotuslehteä. Sen sisältö koostui Merimiespalvelutoimiston tarjoamista palveluista ja tapahtumaraporteista.
Turun toinen asiamies jäi alkuvuodesta
eläkkeelle, eikä tointa täytetty. Tämän vuoksi laivakäynnit vähenivät Turun palvelualueella. Kotkan alueen laivakäynnit vähenivät
huomattavasti, johtuen laivaliikenteen hiljentymisestä.
Helsingin asiamiesten tekemät laivakäynnit lisääntyivät erityisesti ulkomaisten
alusten osalta. Vuosaaren sataman liikkumisrajoitukset vaikeuttivat merenkulkijoiden pääsyä Merimieskeskukseen ja tämän
vuoksi viestintäpalveluja välitettiin suoraan
aluksille.
Perinteinen merenkulkijoiden harrastenäyttely pidettiin keväällä merimiesklubilla.
Myönteistä oli, että siihen osallistui aiempaa enemmän harrastajia. Merenkulkijoiden pohjoismainen valokuvauskilpailu oli
erittäin korkeatasoinen ja siihen lähettiin
runsaasti valokuvia. Parhaat kuvat olivat
Helsingin lisäksi esillä Kotkan Meripäivillä.
Kotkassa järjestettiin ensimmäisen kerran
ohjelmallinen merenkulkijatapaaminen. Se
pidettiin Meripäivien aikana Merikoulun
takilassa. Tilaisuuteen osallistui runsaasti
merenkulkijoita. Siitä tuli paljon myönteistä
palautetta ja sen jatkamista toivottiin.
Kiinteistö Linnankatu 3:ssa tehtiin vain
välttämättömimmät korjaukset. Kiinteistöä koskeva kaavamuutos eteni Helsingin
kaupunkisuunnitteluviraston kaavaosastolla
huomattavasti luvattua hitaammin. Mahdollinen päätös rakennusluvan hakemisesta
siirtyi tästä syystä ensi vuodelle.
Talkoita jatkettiin Ruissalon Mepalassa.
2 / 2012
Päärakennus maalattiin ulkopuolelta sekä
sammal poistettiin katolta. Ranta sorastettiin, viheralueet siivottiin, sekä grilli katettiin. Kesäkausi päättyi Shanty-Singers-kuoron upeaan esiintymiseen.
Mepan Ylläsjärvellä olevien huoneistojen
käyttöaste laski 44.5 %:iin. Erityisesti kesällä
ja syksyllä kysyntä oli aiempaa vähäisempää.
Merimieseläkekassa hankki majan samalta
alueelta merenkulkijoille vuokrattavaksi, mikä osaltaan vaikutti kysynnän vähenemiseen.
TIEDOTUS
VAPAAVAHTI
Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapahtumista ja kursseista sekä merenkulkijoiden
vapaa-ajan toiminnasta.
Vuoden 2011 lehdissä keskityttiin MEPAn omaan toimintaan sekä merenkulkijoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä
tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden omia
kirjoituksia julkaistiin säännöllisesti.
Vuoden 2012 kursseja ja MEPAn palveluita esiteltiin Vapaavahdin liitteessä. Laivojen
ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä
lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin
kokonaissivumäärä oli 280 (288) ja vaihteli
60:sta 80:een. Lehden kokonaispainosmäärä
oli 2500 kpl, josta noin 60 lähetettiin ulkomaille. Vuoden lopulla aloitettiin sähköisen
Vapaavahti-Uutiskirjeen lähetykset.
(suluissa vuoden 2010 luvut)
MUU TIEDOTUS
Sähköpostin välityksellä toimitettiin viikoittain kotimaisista ja ulkomaisista tietolähteistä koottuja merenkulun uutisia noin sadallekahdellekymmenelle laivalle.
Merenkulun lehdistön sekä kotisivujen ja
sosiaalisen median kautta tiedotettiin MEPAn kulttuuri- ja urheilutapahtumista sekä
muista palveluista. MEPAn toiminnasta tiedotettiin omilla kursseilla ja alan järjestöjen
tapahtumissa.
LEHTIPALVELU
MEPAlla oli vuoden 2011 lopussa 5 (5)
lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin
tilattiin suomen- ja ruotsinkielisiä päivälehtiä. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin merenkulkijoille Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun ja
Kemiin. Aluksille välitettiin 1 293 (1368)
lehtipakettia postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kautta.
Suomen satamissa vieraileville ulkomaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta,
Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Eestistä ja Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita
hankkimalla. Ulkomaisille merenkulkijoille
toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa.
ELOKUVAPALVELU
Laivoille toimitettiin elokuvia DVD- ja Bluray -tallenteina. Televisiosta nauhoitettiin
kotimaisia sarjoja, viihde- ja merenkulkuaiheisia ohjelmia. Toivomuksesta toimitettiin
erilaisia harrasteohjelmia.
Elokuvia vaihdettiin yhteensä 23157
(23132) kpl. Vaihtokertoja oli 1 306 (1 369),
joista pääosa 867 (852) tapahtui Helsingin
toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille
asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten, merimieskirkkojen ja postin välityksellä.
Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna
mukana 133 (134) laivaa.
Frivakt
Vapaavahti
19
OPINTOTOIMINTA
Mepa järjesti 77 (70) kurssia, joille osallistui
1223 (681) merenkulkijaa. Suosituimpia
olivat kädentaito-, golfkurssit ja perhekurssi
sekä ruskaretki Ylläkselle. Liikuntakurssien
lisäksi järjestettiin hyvinvointikursseja, joilla
keskityttiin fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Ahvenanmaalla kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja,
ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskelumateriaalia.
KIRJASTOPALVELU
Kirjastopalveluja sai vuoden 2011 aikana
134 (139) laivaa.
Kirjastoja vaihdettiin asiamiesten, postin,
Matkahuollon sekä yhdyshenkilöiden välityksellä 391 (382) kertaa.
Mepa sopimuksen piiriin kuuluvissa laivoissa oli 35 - 250 kirjaa käsittävät kirjastot,
joita vaihdettiin tarpeen mukaan. Henkilökunnan kansainvälistymisen vuoksi kirjastoon hankittiin eestin-, venäjän- ja englanninkielisiä kirjoja.
Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja.
Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat
valitsivat kirjoja itselleen tai omaan laivaan
vietäväksi.
Vapaavahdissa jatkuivat kirja- ja kirjailijaesittelyt.
LIIKUNTA
Merenkulkijoiden käyttöön varattiin liikuntatiloja Turussa, Maarianhaminassa ja Helsingissä. Kuntosalipalveluja käytti 10.410
(16.070) merenkulkijaa. Yleisurheiluun
osallistui 355 (213) merenkulkijaa. Liikuntasaleja käytti 1.640 (1.232) ja jäähalleja
1.945 (1.460) merenkulkijaa.
Merenkulkijoita kiinnostivat eniten joukkuelajit. Jalkapalloturnauksessa oli yhdeksän
joukkuetta ja noin sata pelaajaa. Kaksipäiväiseen jääkiekkoturnaukseen osallistui 120
pelaajaa kahdeksassa joukkueessa. Yleisurheilun suosio kasvoi.
Silja Serenade sijoittui kolmanneksi jalka-
KURSSIT
Vuosi
20
Vapaavahti
Frivakt
pallon kansainvälisessä Nordic Open Football -sarjassa. Salon jalkapalloturnauksen paras oli M/S Amorellan miehistö, joka voitti
myös Kisakallion jääkiekkoturnauksen ja sai
Kekkosen Kannun. Yleisurheilun laivajoukkueiden kiertopalkinnon voitti M/S Klenoden. Kaarinassa järjestetyn salibandyturnauksen voitti M/S Gabriella.
Merenkulkijat kilpailivat henkilökohtaisista mestaruuksista haulikkoammunnassa,
golfissa ja yleisurheilussa. Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin tarjoilija Arja Ahonen
M/S Silja Serenadelta.
Helsingissä ja Turussa pelattiin 26 (25)
kansainvälisen sarjan jalkapallopeliä. Risteilylaivojen miehistöille järjestettiin tiloja
koripallon ja jalkapallon harjoitteluun.
HARRASTUS- JA
VIRKISTYSTOIMINTA
Merenkulkijoiden harrastekatselmus järjestettiin 38:nen kerran. Siihen osallistui
51 (43) harrastajaa. Parhaista töistä koottu
näyttely oli esillä Helsingin merimiesklubilla
11.3.-3.4.2011. Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun lähetettiin
yhteensä 1268 (1101) valokuvaa. Kilpailun
voitti kokkistuertti Jörgen Språng Ruotsista.
Helsingin satamassa vierailleiden alusten
henkilökunnalle järjestettiin taide- ja tutustumisretkiä. Tutustu tanssiin teematunteja
jatkettiin latinalaistanssien ja zumban merkeissä Helsingissä.
KANSAINVÄLINEN
YHTEISTYÖ
Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean
(ICSW) vuosikokous pidettiin 13.-14.4
Kööpenhaminassa. Kokouksessa käsiteltiin
työohjelmat, strategia- ja rahoitussuunnitelmat sekä jäsenyysasiat.
Pohjoismainen päällikkökokous pidettiin
Helsingissä 07.10. Kokouksen asioina olivat
kansalliset raportit, yhteistyö Rotterdamissa,
ehdotus ICSW:n saamiseksi ILO:n alakomiteaksi, sekä Pohjoismaisen merimiesurheilun
kehittäminen.
Pohjoismaisen urheilukomitean kokous
Kursseja yhteensä
2011
2010
Osallistuneet
2011
2010
ATK-kurssit
14
14
99
95
Harrastekurssit
19
12
193
107
Kielikurssit
4
7
36
60
Liikunta ja hyvinvointi
40
37
895
419
Yhteensä
77
70
1223
681
2 / 2012
pidettiin 06-07.12 Haugesundissa. Kansainvälisten urheilusarjojen loputtua sovittiin Pohjoismaisen jalkapallosarjan uusista
säännöistä, vahvistettiin kuluneen vuoden
urheilutulokset sekä päätettiin seuraavan
vuoden urheilutapahtumista.
KOTIMAINEN YHTEISTYÖ
Osallistuttiin merenkulun rekrytointityöryhmän työskentelyyn ja Kotkan Meripäivien yhteydessä pidettyyn merenkulkualan
rekrytointitapahtumaan.
Merimiespalvelutoimiston ja Suomen
Merimieskirkon yhteistyöryhmässä keskusteltiin Helsingissä vierailevien risteilyalusten
henkilökunnan palvelupisteestä Hernesaareen ja Kalajoen satamassa käyvien merenkulkijoiden palvelusta.
Merimieseläkekassan kanssa keskusteltiin
merenkulkijoiden työhyvinvoinnin edistämisestä sekä valmisteltiin Merenkulun seminaaria.
Merimiespalvelutoimistoa tukivat taloudellisesti seuraavat satamakaupungit: Helsinki, Kemi, Kotka ja Turku.
ASIAMIES- JA
KLUBITOIMINTA
HELSINKI
Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta
Hankoon käsittävällä toimialueellaan 2445
(2021) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin
175 (174) kertaa, ja elokuvia 511 (498)
kertaa. Liikuntatapahtumiin osallistui 1673
(1499) merenkulkijaa.
Ulkomaisille merenkulkijoille järjestettiin
liikuntatapahtumia, kuljetuspalveluita sekä
kiertoajeluita. Laivakäyntien yhteydessä toimitettiin ulkomaisia lehtiä, sekä kierrätettiin
elokuvia ja kirjoja laivojen välillä. Merenkulkijoiden yhteydenpitoa kotimaihinsa edistettiin välittämällä puhelukortteja, sekä lainaamalla matkapuhelimia. Helsingissä vieraileville laivoille lainattiin internet-yhteydellä
varustettuja kannettavia tietokoneita.
Helsingin Merimiesklubilla oli internetyhteydellä varustettuja tietokoneita merenkulkijoiden vapaassa käytössä. Niitä käytti
1900 ( 2200) merenkulkijaa. Vierailuja klu-
PALVELUTILASTO
Vuosi
billa ja käyntejä kuntosalilla kirjattiin noin
9 100 (14 000). Sauna- ja kokoustiloja varattiin 3 (2) kertaa.
Hangon internet-pistettä käytti 700 (650)
merenkulkijaa.
KOTKA
Kotkan asiamies teki kertomusvuonna toimialueellaan Kotkan, Haminan,
Loviisan ja Lappeenrannan satamissa
1107 (1395) laivakäyntiä. Kirjastoyksikköjä
vaihdettiin 52 (57) kertaa.
DVD-elokuvapaketteja vaihdettiin 133
(146) kertaa.
Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 52 (2 ) merenkulkijalle.
Lehtipaketteja ulkomaille lähetettiin 52
(52) kertaa.
Kansainvälisiä pre paid-puhelinkortteja
myytiin yhteistyössä Haminan Merimieskirkon kanssa.
MEPA-infotilaisuuksia pidettiin1 (2) merenkulkualan opiskelijoille.
Golf-kurssille osallistui 7 ja köysityökurssille13 merenkulkijaa.
Meripäivien aikana järjestettiin nostalginen ”Vanha Merimies” tapahtuma.
Osallistuttiin Suomen varustamot, merenkulun ammattiliittojen ja Kymenlaakson
ammattikorkeakoulun merenkulunosaston
kanssa Rekry-messuille kl Katariinalla ja jm
Tarmolla.
TURKU
Turun asiamiehet tekivät 1143 (1532) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 79 (89) kertaa
ja elokuvia 260 (303). Kuljetuspalveluja sai
183 (229) merenkulkijaa.
Turussa järjestettiin 16 (12) MEPAn kurssia, joille osallistui 128 ( 93) merenkulkijaa.
Opintopaketteja lainattiin 1 ( 2) kpl.
Kuntosalikävijöitä oli 1278 (2070). Liikuntatoimintaan osallistui 1688 (1502)
merenkulkijaa. Mepalassa kävi 3028 ( 3068)
vierailijaa.
YHDYSHENKILÖT
Yhdyshenkilöt tekivät 2774 (2694) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 73 (62) ja
elokuvia 46 (68) kertaa. Kuljetuspalveluja
annettiin 60 (25) merenkulkijalle. Kaskisen
nettipistettä käytettiin 818 ( 597) kertaa.
Laivakäynnit 2011
Kirjastotoim. Elokuvapalv. 2010
2011
2010
2011
Liikunta Kuljetuspalv.
2010
2011
2010
2011
2010
Helsinki
2445
2021
175
174
867
852
1673
1499
1015
958
Kotka
1107
1395
52
57
133
146
75
60
52
21
Turku
1143
1532
79
89
260
303
1688
1502
183
229
Yhdyshenk.
2774
2694
85
62
46
68
1005
434
60
25
Yhteensä
7469
7642
391
382
1306
1369
4441
3495
1310
1233
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
21
TULOSLASKELMA
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
TULOSLASKELMA
1.1. - 31.12.2011
VARSINAINEN TOIMINTA
Tuotot
Mepa-maksut/merenkulkijat ja varustamot
559 882,70
Mepa-maksut/valtion osuus
559 882,70
Lästimaksut
535 852,00
Tuotot klubitoiminnasta
Satamakaupunkien avustukset
Tuotot yhteensä
1 704,00
15 820,00
1 673 141,40
Kulut
TOIMIHENKILÖT
Helsinki
toimitusjohtaja Martti Karlsson, AV-sihteeri
Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä, kirjastosihteeri Milja Nitovuori,
asiamies Jaakko Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihteeri Paula Suhonen, siivooja
Auli Liukkonen, työhyvinvointivastaava Johan
Treuthardt ma. 9.5 alk.
Klubit ja toimipaikat
-76 059,70
Urheilutoiminta
-57 346,30
Elokuvapalvelu
-127 447,81
Tiedotus- ja julk.toiminta
-190 722,42
Ulkomaantoiminta
-20 114,70
Harrastustoiminta
-20 202,21
Opintotoiminta
-96 004,73
Kirjastopalvelu
-89 979,64
Kansainvälinen yhteistyö
-4 196,70
Kotimainen yhteistyö
-4 608,46
Kotka
asiamies Risto Nikula
Henkilöstökulut
-666 656,38
Hallinnolliset kulut
-117 058,36
Turku
asiamies Juhani Laine 30.4.2011 saakka, asiamies Juha Toivanen
Poistot
YHDYSHENKILÖT
Hanko: Jani Hedback, Inkoo: Tom Björklöf,
Kaskinen: Jarmo Nordback, Kemi: Pia Paavola, Tommi Lehtola, Maarianhamina: Inga-Britt
Wirta, Raahe: Petri Leskelä, Rauma: Sanna Siivonen, Oulu: Antti Härö
SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA
HALLINTO
Korkotuotot
17 905,27
Edustajisto
Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt
(edustajien varajäsenet suluissa):
Muut tuotot
4 500,00
Tuotot yhteensä
Kulut yhteensä
Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä
-39 385,31
-1 509 782,72
163 358,68
Tuotot
Ylläs vuokrat
Linnank.3 vuokrat
30 061,00
115 323,99
167 790,26
Kulut
Ylläs kulut
-35 280,08
Työ- ja elinkeinoministeriön
edustaja
Puheenjohtaja
hallitusneuvos Tarja Kröger (hallitussihteeri
Seija Jalkanen)
Linnank. 3 kulut
-130 274,72
Kulut yhteensä
-165 554,80
Liikenne ja viestintäministeriön edustaja
Varapuheenjohtaja
toimistopäällikkö Ove Hagerlund (merenkulun
tarkastaja Marko Rahikainen)
Linnankatu 3 ennakkoverot
-6 523,92
Veronpalautukset
11 194,91
22
Vapaavahti
Frivakt
Sijoitus- ja rahoitustoim. tuotto/kulujäämä
Ylijäämä ennen veroja
Tilikauden yli-/alijäämä
2 235,46
165 594,14
170 265,13
2 / 2012
TASE
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
TASE
31.12.2011
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet
35 937,49
Rakennukset ja rakennelmat
31 413,09
Koneet ja kalusto
112 497,11
Osakkeet ja osuudet
942 693,97
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
1 122 541,66
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Tilisaamiset
Siirtosaamiset
YHTEENSÄ
195 005,28
22 882,44
217 887,72
Rahoitusomaisuus
Rahat ja pankkisaamiset
34 129,22
Määrä-aikaistalletukset
1 053 909,28
YHTEENSÄ
1 088 038,50
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
1 305 926,22
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2 428 467,88
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Muut rahastot
Vararahasto
252 665,78
Kiinteistökorjausrahasto
246 516,10
Ed. tilikausien ylijäämä
Tilikauden ylijäämä
YHTEENSÄ
1 562 572,66
170 265,13
2 232 019,67
Vieras pääoma
Saadut ennakot
Tilivelat
750,00
45 847,96
Siirtovelat
149 850,25
YHTEENSÄ
196448,21
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2 428 467,88
Valtiovarainministeriön edustaja
työmarkkinalakimies Pirkko Janas (työmarkkinalakimies Mika
Saarinen) 14.2.2011 saakka
neuvotteleva virkamies Riitta Bäck (neuvotteleva virkamies
Joanna Autiovuori) alkaen 15.2.2011
Laivanvarustajien edustajat
merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen (merihenkilöstöpäällikkö Lena Marcus)
merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (johtaja Erkki Kotiranta)
merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (hankintajohtaja
Thomas Doepel)
merihenkilöstöpäällikkö Bengt Björkholm 9.3.2011 saakka
H&R johtaja Katarina Hildén alkaen 10.3.2011 (OTM Linda
Langh)
Merenkulkijoiden edustajat
Miehistö
korjausmies Rauno Mutka (keittiömestari Tarja Rännäli)
tarjoilija Arja Ahonen (kokki Anu Ryökkynen)
Kansipäällystö
merikapteeni Carl-Henrik Järvinen (varatoiminnanjohtaja
Risto Blomquist)
Konepäällystö
konemestari Markku Suni (konemestari Harri Piispanen)
Edustajiston varsinainen kokous pidettiin 17.3. Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain (447/2007) 15. §:n mukaan edustajistolle kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos.
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
23
Hallitus
Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna
seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa):
Työ- ja elinkenoministeriön edustaja
valtakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Raila Kangasperko)
Laivanvarustajien edustajat
asiantuntija Niklas Rönnberg (asiantuntija Jukka Kantola)
asiantuntija Kimo Kostiainen (toimitusjohtaja Olof Widén)
Merenkulkijoiden edustajat
Miehistön edustajat
liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija
Satu Silta)
Päällystön edustajat
merikapteeni Veikko Engren, Suomen Laivanpäällystöliitto (toiminnanjohtaja Pekka Partanen)
24
Vapaavahti
Frivakt
sähkömestari Pekka Savikko, Suomen Konepäällystöliitto (asiamies
Reima Angerman)
Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja
pääsihteeri Sakari Lehmuskallio
Hallituksen puheenjohtajana toimi valtakunnansovittelija Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Raila Kangasperko. Hallitus kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana.
Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka ja Martti Karlsson yhdessä tai kumpikin heistä
erikseen hallituksen jäsenen Kimo Kostiaisen tai Kenneth Bondaksen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan kanssa.
Vuoden 2011 tilintarkastaja oli KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Heidi
Vierros.
Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta
taseesta ja tuloslaskelmasta.
Helsingissä 20. helmikuuta 2012
2 / 2012
STYRELSEN FÖR
SJÖMANSSERVICEBYRÅNS
VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR
ÅR 2011
Utrikeshandelns sjötransporter
uppgick till närmare 99 miljoner ton. Ökningen från året
innan var över fem miljoner
ton. Det finska tonnagets andel av importen var 38 % och
endast 18 % av exporten.
2 / 2012
Antalet passagerare i utrikes passagerarfartygstrafik var närmare 18 miljoner, vilket
var nästan två procent mera än året innan.
Ökningen berodde närmast på den ökade
trafiken mellan Finland och Estland och S:t
Petersburg.
Sjömansservicebyråns intäkter förverkligades inte alldeles enligt planerna. Sjömansserviceavgifter inflöt något mera än året innan,
men mindre än budgeterat. Därtill bidrog
delvis en ökad andel utländska sjöfarare på
finska fartyg och att en del fartyg inte var i
trafik under en del av året på grund av en försvagad fraktmarknad. Också lästavgift inflöt
mindre än budgeterat.
Trots att intäkterna inte förverkligades
enligt planerna, ökade den i sjömansservicelagen stadgade verksamheten inom flera
sektorer.
Inom idrotten fortsatte innebandy-, ishockey- och fotbollsturneringarnas popularitet att växa. Ett rekordstort antal lag
deltog i turneringarna. Glädjande var att
utöver passagerarfartygens lag också antalet
lag från lastfartygen ökade och att de hade
god framgång.
Efter att den internationella fotbollsserien
lagts ned började de nordiska länderna sin
egen serie från början av året. Ett stort antal
kryssningsfartyg och nordiska passagerarfartyg deltog i serien.
Under slutet av våren avlönades en funktionär i visstidsanställning för att utveckla
sjöfararnas arbetshälsa och motionsverksamhet. Utvärderingen av arbetet sköts upp till
följande år.
I friidrott deltog något flera än tidigare.
Ökningen berodde delvis på resultat gjorda
av utländska sjöfarare på finska fartyg. Antalet besökare i konditionssalen i Helsingfors minskade betydligt. I Mariehamn ledde
ökad efterfrågan till att träningsutrymmen
reserverades oftare.
Inom bibliotekstjänsten ökade antalet lån
enligt önskemål. Mest efterfrågade var rysare
av finska författare. Många sjöfarare uttryckte sitt tack för ett mångsidigt utbud och för
att de nyaste böckerna snabbt levererades till
fartygen. För de utländska sjöfararna anskaffades främst böcker på estniska, engelska och
ryska. E-boken presenterades för sjöfararna,
men frågan om upphovsrätt, stod ännu som
hinder för att börja utlåningsverksamheten.
På fartygen som omfattades av filmtjänsten byttes filmerna i medeltal en gång i månaden. De inhemska filmerna var populära
och flera av dem hade premiär under året.
Därtill levererade man till fartygen serier inspelade från TV samt språkkurser.
Antalet deltagare i studieverksamheten
ökade märkbart. Glädjande var att flera än
tidigare deltog i kurserna som arrangerades
Frivakt
Vapaavahti
25
på Åland. Populära var också händighetsoch danskurserna, liksom kurserna för att
bekanta sig med olika motionsgrenar, samt
dagsutflykterna i Ylläs. Däremot annullerades ett flertal datakurser och en del av paddlingskurserna på grund av ringa intresse.
Arbetet med att utveckla innehållet i Frivakt fortsatte. Man skrev mera än tidigare
om fartyg och sjöfarare och om egna evenemang. Antalet bilder utökades och tidningens läsbarhet förbättrades med hjälp av
en luftigare layout. Tidningen fick mycket
positiv respons.
El-postnyheter levererades regelbundet
till nästan alla finska fartyg. Därtill började
26
Vapaavahti
Frivakt
man under slutet av året ge ut en elektronisk informationstidning månatligen. Dess
innehåll bestod av Sjömansservicebyråns
utbud av tjänster och rapporter från olika
evenemang.
Ett ombud i Åbo gick i pension under början av året, och tjänsten lediganslogs inte.
Det ledde till att antalet fartygsbesök minskade inom Åbos serviceområde. Inom Kotkas område minskade fartygsbesöken betydligt på grund av att fartygstrafiken minskade.
Helsingforsombudens fartygsbesök ökade
särskilt på de utländska fartygen. På grund
av begränsningarna i rörelsefriheten inom
Nordsjö hamn försvårades sjöfararna möj-
lighet att besöka Sjömanscentret och därför
levererades tjänster direkt till fartygen.
Den traditionella hobbymönstringen för
sjöfarare hölls på sjömansklubben under våren. Det var positivt att deltagarna var flera
än tidigare. Den nordiska fototävlingen var
högklassig och ett stort antal bilder skickades
in. De bästa bilderna var utställda i Helsingfors och på Kotka Havsdagar.
I Kotka arrangerades första gången en sjömansträff med program. Den hölls under
Kotka Havsdagar i sjömansskolans övningsutrymmen Takila. Ett stort antal sjöfarare
mötte upp. Evenemanget fick god respons
med önskemål om fortsättning.
I fastigheten Slottsgatan 3 genomfördes
endast absolut nödvändiga reparationer. På
Helsingfors stadsplaneringskontors stadsplaneavdelning framskred behandlingen av
planändringen betydligt långsammare än
man utlovat. Ett möjligt beslut om att anhålla om byggnadslov sköts därför upp till
nästa år.
På sommarvillan Mepala på Runsala fortsatte talkoarbetena. Huvudbyggnaden målades utvändigt och man avlägsnade mossa
från taket. Stranden fick nytt grus, grönområdena städades och grillen fick väggar
och tak. Man avslutade sommarsäsongen
med ett stäningsfullt framförande av kören
Shanty Singers.
För SSB:s fritidslägenheter vid Ylläsjärvi
sjönk beläggningsprocenten till 44,5. Efterfrågan var mindre än tidigare särskilt under
sommaren och hösten. Sjömanspensionskassan anskaffade en stuga för uthyrning till
sjöfarare inom samma område, vilket delvis
inverkade i form av minskad efterfrågan.
2 / 2012
INFORMATIONSVERKSAMHET
FRIVAKT
Tidningen Frivakt utkom fyra gånger på två
språk och i fyrfärg. I tidningen informerades om SSB:s tjänster, evenemang och kurser
och om fritidsverksamhet för sjöfolk.
Under år 2011 fokuserade man på SSB:s
egen verksamhet och på sjöfararnas hälsa och
välbefinnande. Man intervjuade sjöfarare
och andra personer verksamma inom branschen. Sjöfararnas egna bidrag publicerades
regelbundet.
SSB:s service och kurskalendern för år
2012 presenterades i en bilaga till Frivakt.
Förutom till fartygen och till sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till medier
som uppmärksammat sjöfarten samt ett antal prenumeranter. Det totala antalet sidor
var 280 (288) och varierade mellan 60 och
80. Upplagan omfattade 2500 exemplar, av
vilka ca 60 skickades utomlands. I slutet av
året började man skicka ut ett elektroniskt
nyhetsbrev.
(siffrorna för år 2010 inom parentes)
ÖVRIG INFORMATION
Ungefär etthundratjugo fartyg fick varje
vecka sjöfartsnyheter sammanställda ur inhemska och utländska källor.
Via sjöfartsorganisationernas tidningar,
hemsidor och sociala medier informerades
om SSB:s kultur- och idrottsevenemang och
övrig service. Man informerade om SSB:s
verksamhet på egna kurser och evenemang
arrangerade av branschens organisationer.
TIDNINGSTJÄNST
SSB hade vid utgången av år 2011 i utländska hamnar 5 (5) tidningsstationer till vilka
man prenumererade på finsk- och svenskspråkiga dagstidningar. För sjöfararnas
bruk prenumererade SSB på tidskrifter och
tidningar till hamnarna i Hangö, Raumo,
Mäntyluoto, Kaskö, Brahestad, Uleåborg
och Kemi. Till fartygen förmedlades 1293
(1368) tidningspaket per post, via mäklare
eller servicepunkten på Helsingfors-Vanda
flygstation.
För utländska sjöfarare som besökte finska
hamnar prenumererade man på tidningar
från Tyskland, Polen, England, Holland,
2 / 2012
KURSER
År
Kurser sammanlagt
Deltagare
2011
2010
2011
2010
ADB-kurser
14
14
99
95
Hobbykurser
19
12
193
107
Språkkurser
4
7
36
60
Motion och hälsa
40
37
895
419
Summa
77
70
1223
681
Ryssland, Estland och Filippinerna. Urvalet
kompletterades med inköp av lösnummer.
Nyheter per el-post distribuerades också till
de utländska sjöfararna i samarbete med andra sjömansserviceorganisationer.
FILMTJÄNST
Filmer levererades till fartygen som DVDoch BD-skivor. Från TV inspelades inhemska serier, underhållningsprogram och
faktaprogram om sjöfart. Enligt önskemål
levererades också olika hobbyprogram.
Sammanlagt utbyttes 23 157 (23 132)
filmer. Antalet utbyten var 1 306 (1 369),
av vilka de flesta, 867 (852) skedde i Helsingfors. Filmerna levererades till fartygen av
ombud, kontaktpersoner och utbytesmanskap, via sjömanskyrkor eller per post.
Under verksamhetsåret var 133 (134) fartyg inskrivna i filmtjänsten.
STUDIEVERKSAMHET
SSB ordnade 77 (70) kurser, i vilka sammanlagt 1223 (681) sjöfarare deltog. Mest
populära var kurserna i hantverk, golfkurserna, familjekursen och fotvandringarna vid
Ylläs. Utöver motionskurserna arrangerades
arbetshälsokurser där man fokuserade på att
förbättra det fysiska och psykiska välbefinnandet i arbetet. På Åland arrangerades kurserna av Medborgarinstitutet i Mariehamn
(Medis). Sjöfararna kunde låna språkkurser,
litteratur om datoranvändning och annat
material för självstudier.
BIBLIOTEKSTJÄNST
Under år 2011 byttes bibliotek på 134 (139)
fartyg.
Biblioteken byttes av ombud, kontaktpersoner eller via post eller Matkahuolto 391
(382) gånger.
På fartyg med bibliotekstjänst hade man
bibliotek omfattande 35 – 250 böcker, som
byttes vid behov. Då personalen blivit allt
mera internationell, anskaffades böcker på
estniska, ryska och engelska.
Böcker cirkulerades också på utländska
fartyg som besökte finska hamnar.
På skeppsbiblioteket i Helsingfors lånade
sjöfarare böcker för eget bruk eller till fartygets besättning.
I Frivakt presenterades fortsättningsvis
böcker och författare.
MOTION
Motions- och idrottsutrymmen reserverades
för sjöfarare i Åbo, Mariehamn och Helsingfors.
Konditionssalarnas tjänster utnyttjades av
10 410 (16 070) sjöfarare. I friidrott deltog
355 (213) sjöfarare. Motionssalarna utnyttjades av 1 640 (1 232) och ishallarna av
1 945 (1 460) sjöfarare.
Sjöfararna var mest intresserade av laggrenar. I fotbollsturneringen deltog nio lag och
ca etthundra spelare. I ishockeyturneringen
som pågick under två dagar deltog 120 spelare från åtta lag. Intresset för friidrott ökade.
Silja Serenade placerade sig på tredje plats
i den internationella fotbollsserien Nordic
Open Football. I fotbollsturneringen i Salo
segrade M/S Amorellas manskap som också
vann ishockeyturneringen i Kisakallio, och
tog hem pokalen Kekkonens Kanna. M/S
Klenoden vann vandringspriset i fartygslagens tävling i friidrott. M/S Gabriella segrade i innebandyturneringen som gick av
stapeln i S:t Karins.
Sjöfararna tävlade i individuella mästerskapstävlingar i trapskytte, golf och friidrott.
Servitrisen Arja Ahonen från M/S Silja Serenade utsågs till Årets sjömansidrottare.
I Helsingfors och Åbo spelades 26 (25)
fotbollsmatcher i den internationella serien.
Frivakt
Vapaavahti
27
För manskap på kryssningsfartyg reserverades utrymmen för att träna basket och fotboll.
HOBBY OCH REKREATION
Sjöfararnas hobbyutställning ordnades
för trettioåttonde gången. Deltagarna var
sammanlagt 51 (43). Av de bästa arbetena
sammanställdes en utställning som var öppen 11.3 – 3.4.2011 på sjömansklubben i
Helsingfors. Till sjöfararnas nordiska fototävling skickades sammanlagt 1268 (1101)
foton in. Kockstuerten Jörgen Språng från
Sverige segrade i tävlingen.
För personalen på fartyg som besökte Helsingfors arrangerades besök på utställningar
och exkursioner. I Helsingfors fortsatte temalektionerna i dans med latinska rytmer
och zumba.
INTERNATIONELLT
SAMARBETE
Internationella Sjömansvälfärdskommitténs
(ICSW) årsmöte hölls i Köpenhamn 13 –
14.4. Vid mötet diskuterade man arbetsproSERVICESTATISTIK
28
gram, strategi- och finansieringsplaner och
medlemsfrågor.
Det nordiska chefsmötet hölls i Helsingfors den 7.10. På mötets agenda stod nationella rapporter, samarbetet i Rotterdam,
förslaget att för ICSW få status som underkommitté inom ILO samt utvecklande av
den nordiska sjömansidrotten.
Den nordiska idrottskommitténs möte
hölls i Haugesund 6 – 7.12. Då de internationella idrottsserierna lagts ned, beslöt man
om nya stadgar för den nordiska fotbollsserien. Det gångna årets idrottsresultat fastställdes och man fattade beslut om idrottsevenemang under det kommande året.
SAMARBETE I HEMLANDET
SSB deltog i sjöfartens rekryteringsarbetsgrupps arbete och i ett rekryteringsevenemang som hölls i samband med Kotka havsdagar.
I arbetsgruppen för samarbete mellan
Sjömansservicebyrån och Finlands Sjömanskyrka diskuterade man sjömansservice vid
Ärtholmen för kryssningsfartyg som besöker Helsingfors samt servicen för sjöfarare i
Kalajoki hamn.
Fartygsbesök Bibliotekstjänst Filmtjänst Med Sjömanspensionskassan diskuterades
verksamhet för att främja sjöfararnas arbetshälsa och förberedelserna för Sjöfartsseminariet.
Sjömansservicebyrån stöddes ekonomiskt
av hamnstäderna Helsingfors, Kemi, Kotka
och Åbo.
OMBUDS- OCH
KLUBBVERKSAMHET
HELSINGFORS
Ombuden i Helsingfors gjorde 2445 (2 021)
fartygsbesök inom sitt serviceområde från
Borgå till Hangö. Bibliotek byttes 175 (174)
och filmer 511 (498) gånger. I idrotts- och
motionsevenemang deltog 1499 (1225) sjöfarare.
För utländska sjöfarare ordnades idrottsevenemang, transporter och rundturer. I
samband med fartygsbesöken levererades
utländska tidningar och filmer och böcker
byttes ut mellan fartygen. För att underlätta
sjöfararnas möjligheter att hålla kontakt med
hemlandet förmedlade man telefonkort och
lånade ut mobiltelefoner. På fartyg som be-
Motion Transporttjänst
År
2011
2010
2011
2010
2011
2010
2011
2010
2011
2010
Helsingfors
2445
2021
175
174
867
852
1673
1499
1015
958
Kotka
1107
1395
52
57
133
146
75
60
52
21
Åbo
1143
1532
79
89
260
303
1688
1502
183
229
Kontaktpersoner
2774
2694
85
62
46
68
1005
434
60
25
Summa
7469
7642
391
382
1306
1369
4441
3495
1310
1233
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
RESULTATRÄKNING
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
RESULTATRÄKNING
1.1. - 31.12.2011
ORDINARIE VERKSAMHET
Intäkter
SSB-avg./sjöfarare och rederier
559 882,70
SSB-avg./statens andel
559 882,70
Lästavgifter
535 852,00
Intäkter från klubbverksamhet
Hamnstädernas bidrag
Intäkter sammanlagt
1 704,00
15 820,00
1 673 141,40
Kostnader
Klubbar o. verksamhetsställen
-76 059,70
Idrott och motion
-57 346,30
Filmtjänst
-127 447,81
Information och publikationer
-190 722,42
Utlandsverksamhet
-20 114,70
Hobbyverksamhet
-20 202,21
Studieverksamhet
-96 004,73
Bibliotekstjänst
-89 979,64
Internationellt samarbete
-4 196,70
Samarbete i hemlandet
-4 608,46
Personalkostnader
-666 656,38
Administration
-117 058,36
Avskrivningar
-39 385,31
Kostnader sammanlagt
Överskott av ordinarie verksamhet
-1 509 782,72
163 358,68
PLACERINGS- O.
FINANSIERINGSVERKSAMHET
Intäkter
Hyror Ylläs
Hyror Slottsgatan 3
30 061,00
115 323,99
Ränteintäkter
17 905,27
Övriga intäkter
4 500,00
Intäkter sammanlagt
167 790,26
Kostnader
Kostnader Ylläs
-35 280,08
Kostnader Slottsgatan 3
-130 274,72
Kostnader sammanlagt
-165 554,80
Överskott av placerings- o.
finansieringsverksamhet
Överskott före skatt
2 235,46
165 594,14
Slottsgatan 3 förskottsskatt
-6 523,92
Skatteåterbäring
11 194,91
Räkenskapsperiodens överskott
2 / 2012
sökte Helsingfors utlånades bärbara datorer med internetförbindelse.
På Helsingfors Sjömansklubb stod datorer med
internetförbindelse avgiftsfritt till sjöfararnas förfogande. De utnyttjades av 1900 (2200) sjöfarare.
Ungefär 9 100(14 000) besök på klubben och i konditionssalen kunde noteras. Bastu- och mötesutrymmen reserverades 3 (2) gånger.
Internetpunkten i Hangö utnyttjades av 700 (650)
sjöfarare)
KOTKA
Ombudet i Kotka gjorde under året 1107 (1395)
fartygsbesök inom sitt verksamhetsområde i Kotka,
Fredrikshamn, Lovisa och Villmanstrand hamnar.
Bibliotek byttes 52 (57) gånger.
DVD-filmpaket byttes 133 (146) gånger.
Transport med SSB:s bil ordnades för 52 (2) sjöfarare. Paket med tidningar skickades till utomlandet
52 (52) gånger.
I samarbete med Sjömanskyrkan i Fredrikshamn
såldes internationella telefonkort.
För sjöfartsstuderande ordnades 1 (2) informationsmöte om SSB:s verksamhet.
I golfkursen deltog 7 sjöfarare och i kursen i reparbeten 13.
I samband med Havsdagarna arrangerades en nostalgisk träff för sjömän.
SSB deltog tillsammans med Rederierna i Finland,
sjöfartens fackförbund och Kymmenedalens yrkeshögskolas sjöfartsavdelning i en rekryteringsmässa på
skolskeppet Katariina och ib Tarmo.
ÅBO
Inom Åbo filialbyrås serviceområde gjordes 1143
(1532) fartygsbesök. Bibliotek byttes 79 (89) gånger
och filmer 260 (303). Transporttjänst fick 183 (229)
sjöfarare.
I Åbo arrangerades 16 (12) kurser, i dem deltog
128 (93) sjöfarare. Sammanlagt utlånades 1 (2) studiepaket.
Konditionssalar besöktes av 1278 (2070) sjöfarare.
I motions- och idrottsverksamhet deltog 1688 (1502)
sjöfarare. Mepala hade 3028 (3068) besökare.
KONTAKTPERSONER
Kontaktpersonerna gjorde 2774 (2694) fartygsbesök.
Bibliotek utbyttes 73 (62) gånger och filmer 46 (68).
Sammanlagt 60 (25) sjöfarare fick transporttjänst. Internetpunkten i Kaskö utnyttjades 818 (597) gånger.
FUNKTIONÄRER
Helsingfors
verkställande direktör Martti Karlsson, AV-sekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka
Karppanen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare Sirpa Kittilä, bibliotekssekreterare
Milja Nitovuori, ombud Jaakko Aarninsalo, ombud
Niklas Peltola, byråsekreterare Paula Suhonen, städerska Auli Liukkonen, arbetshälsoansvarig Johan
Treuthardt tidsb. anst. fr. 9.5.2011
Kotka
ombud Risto Nikula
170 265,13
Frivakt
Vapaavahti
29
Åbo
ombud Juhani Laine till den 30.4.2011, ombud Juha
Toivanen
KONTAKTPERSONER
Hangö: Jani Hedback, Ingå: Tom Björklöf, Kaskö:
Jarmo Nordback, Kemi: Pia Paavola, Tommi Lehtola,
Mariehamn: Inga-Britt Wirta, Brahestad: Petri Leskelä, Raumo: Sanna Siivonen, Uleåborg: Antti Härö
FÖRVALTNINGEN
Representantskapet
Sjömansservicebyrån hade under verksamhetsåret
följande medlemmar (suppleanterna inom parentes):
BALANSRÄKNING
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
BALANSRÄKNING
31.12.2011
AKTIVA
FASTA TILLGÅNGAR
Materiella tillgångar
Tomter
35 937,49
Byggnader och konstruktioner
31 413,09
Maskiner och inventarier
112 497,11
Aktier och andelar
942 693,97
Arbets- och näringsministeriets
representant
Ordförande
regeringsråd Tarja Kröger (regeringssekreterare Seija
Jalkanen)
FASTA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT
Kommunikationsministeriets representant
Viceordförande
byråchef Ove Hagerlund (sjöfartsinspektör Marko
Rahikainen)
Resultatregleringar
Finansministeriets
representant
arbetsmarknadsjurist Pirkko Janas (arbetsmarknadsjurist Mika Saarinen) till den 14.2.2011
konsultativa tjänstemannen Riitta Bäck (konsultativa
tjänstemannen Joanna Autiovuori) från den15.2.2011
Depositioner
1 053 909,28
SAMMANLAGT
1 088 038,50
RÖRLIGA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT
1 305 926,22
AKTIVA SAMMANLAGT
2 428 467,88
Representanter för
skeppsredarna
sjöpersonalchef Ulla Häkkinen (sjöpersonalchef Lena
Marcus)
sjöpersonalchef Outi Byckling (direktör Erkki Kotiranta)
sjöpersonalchef Mikaela Björkholm (inköpschef Thomas Doepel)
sjöpersonalchef Bengt Björkholm till den 9.3.2011
HR direktör Katarina Hildén från den 10.3.2011
(OTM Linda Langh)
Representanter
för sjöfararna
Manskapet
reparatör Rauno Mutka (köksmästare Tarja Rännäli)
servitris Arja Ahonen (kock Anu Ryökkynen)
Däcksbefälet
sjökapten Carl-Henrik Järvinen (viceverksamhetsledare Risto Blomquist)
1 122 541,66
RÖRLIGA TILLGÅNGAR
Fordringar
Kontofordringar
SAMMANLAGT
195 005,28
22 882,44
217 887,72
Finansieringstillgångar
Kassa och banktillgodohavanden
34 129,22
PASSIVA
Eget kapital
Övriga fonder
Reservfond
252 665,78
Fastighetsreparationsfond
246 516,10
Överskott från tidigare år
Räkenskapsperiodens överskott
SAMMANLAGT
1 562 572,66
170 265,13
2 232 019,67
Främmande kapital
Erhållna förskott
Kontoskulder
750,00
45 847,96
Resultatregleringar
149 850,25
SAMMANLAGT
196448,21
PASSIVA SAMMANLAGT
2 428 467,88
Maskinbefälet
maskinmästare Markku Suni (maskinmästare Harri
Piispanen)
Representantskapets ordinarie sammanträde hölls
den 17.3. Vid sammanträdet behandlades de i § 15
i Sjömansservicelagen (447/2007) nämnda ärendena
och utkastet till budget.
30
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
Styrelsen
Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande
medlemmar (suppleanterna inom parentes):
Representant för Finlands Sjömanskyrka
generalsekreterare Sakari Lehmuskallio
Arbets- och näringsministeriets representant
riksförlikningsman Esa Lonka (regeringsråd Raila Kangasperko)
Som ordförande för styrelsen fungerade riksförlikningsman Esa
Lonka och som viceordförande regeringsrådet Raila Kangasperko.
Styrelsen sammanträdde fyra gånger under verksamhetsåret
Sjömansservicebyråns namn tecknades av Esa Lonka och Martti
Karlsson tillsammans eller av någondera av dem tillsammans med
styrelsemedlemmen Kimo Kostiainen eller Kenneth Bondas eller
byråns AV-sekreterare Heli Myllykangas.
Revisor för år 2011 var CGR-samfundet KPMG Oy Ab, som
utnämnt CGR Heidi Vierros att fungera som huvudansvarig revisor.
Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av närslutna
balans- och resultaträkning.
Representanter för skeppsredarna
ombudsman Niklas Rönnberg (ombudsman Jukka Kantola)
ombudsman Kimo Kostiainen (verkställande direktör Olof Widén)
Representanter för sjöfararna
Manskapet
förbundssekreterare Kenneth Bondas, Finlands Sjömans-union
(funktionär Satu Silta)
Befälet
sjökapten Veikko Engren, Finlands Skeppsbefälsförbund (verksamhetsledare Pekka Partanen)
elmästare Pekka Savikko, Finlands Maskinbefälsförbund (ombudsman Reima Angerman)
Helsingfors den 20 februari 2012
REVISIONSBERÄTTELSE
Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte
Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1 – 31.12.2011. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet.
Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar
Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att
de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande
av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen skall se till att Sjömansservicebyråns bokföring är lagenlig och
medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.
Revisorns skyldigheter
Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet
med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få
en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om
huruvida styrelsen medlemmar har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot Sjömansservicebyrån, eller brutit mot lag eller förordningar.
En revision innefattar ett genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som
ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och
innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna
riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som i Sjömansservicebyrån kan ha en betydande inverkan
för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn
bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett
uttalande om effektiviteten i Sjömansservicebyråns interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering
av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i den operativa ledningens
bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och
verksamhetsberättelsen.
Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.
Utlåtande
Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga
uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria.
Helsingfors den 22 februari 2012
KPMG OY AB
Heidi Vierros
CGR
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
31
M/s Gabriellan ykköskokki
Kari Kuusisto
– Nyt on kasassa 30.000 sivua yli sadassa
mapissa. Oma 48 neliön keräilyhuone alkaa
täyttyä, Kari naureskelee.
Karin ”konttori” on 1993 rakennetun
viihtyisän talon alakerrassa. Vaimo Karita
ei ole hermostunut arkistohyllyjen määrästä.
– Karita on myös osallistunut keräilyyn.
Kun seilasin Rederi Ab Sallyn tankkilaivoissa, hän lähetti minulle lehtien urheilusivuja,
Kuusisto kertoo.
Mies pelasi itsekin jääkiekkoa Tapparan
B-junioreihin asti ja menestyi myös yleisurheilussa. Kari oli esimerkiksi juoksemassa
4x100 metrin viestijoukkueessa, joka voitti
Suomen mestaruuden B-pojissa. Aika 45,9
kesti piirin ennätyksenä 14 vuotta. Hakametsän hallissa hän kävi usein katsomassa,
kun Ilves, KooVee ja Tappara pelasivat SMtason otteluita.
Merikoulusta Karibialle
Karin kansioissa on leikkeitä Hesarista, Aamulehdestä, Turun Sanomista, Uudesta
Suomesta, IL, IS
Keräilyharrastus on kulkenut
mukana Algotin pöntöistä punaisille laivoille
32
Vapaavahti
Frivakt
Tampereella syntynyt Kari Kuusisto aloitteli
purukumipakkauksissa olevien kuvien keräilyn samoihin aikoihin, kun Hakametsän
tuliterässä hallissa pelattiin vuoden 1965
jääkiekon maailmanmestaruuskisoja. Matti
”Mölli” Keinonen veteli piruetteja jäällä, ja
Kari teki leikekirjaa Aamulehden jääkiekkouutisista.
Kuusisto kävi keittäjälinjan Tampereen
ammattikoulussa 1972-1974. Hän jatkoi
laivakokiksi Raumalla ja kävi talousesimiesluokan Kotkassa. Ensimmäinen laivapaikka
löytyi ahvenanmaalaisen varustamon, Sallyn
tankkilaivoilta.
– Algotin laivoissa menikin melkein kahdeksan vuotta, konkurssiin asti, Kari muistelee.
Hän aloitti 1978 mt Sannyssa, joka oli
Corkin satamassa Irlannissa. Kuusisto matkusti laivalle yksin. Lentokoneella pääsi
Dubliniin, loppumatka oli taitettava junalla.
Karin mukaan matka oli nuorelle miehelle
melkoinen seikkailu.
Hän muistelee maineikkaiden tankkilaivojen nimiä; Jonny, Bonny, Dagny, Sanny.
Työjaksot kestivät yleensä puoli vuotta. Tuona aikana hän kävi 36 eri maassa. Tutuiksi
tulivat etenkin Yhdysvaltojen, Bahamasaarten ja Karibian valtioiden satamat.
– Vuoden 1980 merimieslakon aikana maleksittiin kuusi viikkoa Trinidad ja Tobagossa, Kari kertoo.
Hän jatkoi ennen seilausuraa alkanutta keräilyharrastusta. Mappeihin päätyivät myös
jalkapallosta, yleisurheilusta, talvilajeista ja
olympiakisoista kertovat lehtileikkeet.
Viking Linelle 1986
Sallyn konkurssin myötä yhtiön osuus Viking Linestä päätyi punaisten laivojen muille
osakkaille. Kari Kuusiston työjaksot ja matkat lyhenivät. Mies ei muistele pahalla – alkoi olla perheenlisäysten aika.
2 / 2012
– Aloitin uudessa Mariellassa helmikuussa 1986. Siellä meni
noin puolitoista vuotta tuuraajana. Sitten vierähtikin seitsemän
ja puoli vuotta Rosellassa. Gabriellassa olen nyt ollut 15 vuotta,
Kari luettelee.
Helsingin linjalla jää jonkin verran vapaa-aikaa, minkä Kari
käyttää kuntoiluun, myös Mepan salilla. Lomilla ollessaan hän
ui, kävelee ja pyöräilee. Hyötyliikuntaa kertyy myös sauna- ja
takkapuiden pilkkomisesta.
– Entisenä jääkiekon aktiiviharrastajana tuntui luontevalta
harrastaa liikuntaa jo tankkilaivoilla, joiden kansilla pystyi lenkkeilemään. Laivoissa oli jo tuolloin pienimuotoiset kuntosalit,
Kari kertoo.
Merimiesliikuntaa
ja kirjoja
Kari ei jääkiekkotaustastaan huolimatta onnistunut osallistumaan Mepan turnauksiin.
– Vanhempi poikani Joonas on ollut Gabriellassa tiskaamassa,
ja oli alkutalvesta mukana Mepan salibandyturnauksessa. Hän
on nyt omassa ammatissaan sähköasentajana maissa, Kari kertoo.
Kuusisto pitää erittäin paljon Mepan Ylläsvaelluksista ja on
ollut mukana jo neljä kertaa.
– Ensimmäisen kerran olin vuonna 2005 ja olin heti myyty.
Ylläsvaellus on hieno Mepan kurssi, aivan huippu. Aina on ollut
mukavaa, matka on taittunut ja naurua piisannut, Kari kehuu.
Mepan kuntosalilla käydessään Kari poikkeaa myös kirjaston
poistokirjahyllyille. Mukaan tarttuu teos jos toinenkin valikoimasta, joka on jo tehnyt kierroksen suomalaislaivoissa. Hän on
lukuharrastuksessakin järjestelmällinen. Kari laskujen mukaan
hän on lukenut 1048 kirjaa, joissa on ollut 338.116 sivua. Kirjanpito alkoi vuonna 1990.
Välillä hän selaa myös omia arkistojaan. Kaverit joskus soittelevat ja kyselevät jonkin vanhan pelaajan tilastoja. Kari on koonnut
kattavat tilastot jääkiekon SM-liigan ja Mestaruussarjan pelaajista vuodesta 1928 lähtien.
Hänen veljellään on Helsingissä postimerkkiliike Merkki-Albert. Kari on itsekin harrastanut postimerkkeilyä, kokoelmissa
ovat muun muassa lähes kaikki Suomi -merkit loistoleimoilla.
Kari käy paljon vaihtokauppaa purkkakuvista Håkansilta eläkkeelle jääneen pursimies Seppo Mannisen kanssa. Kari on vakuuttanut keräämänsä materiaalin. Arvokkaimpia ovat 1960
-luvun jääkiekkokuvat.
Kansioista löytyy myös auto- ja mp-aiheista materiaalia
– Aina pitää olla yksi ilmainen harrastus. Minulla se on hedelmämerkit, joita olen kerännyt 1700 erilaista, Kari naurahtaa.
teksti:Pekka Karppanen,
kuvat Pekka Karppanen, Saku Karttunen
Kari seilasi lähes 8 vuotta Algotin
pöntöissä
Karin kootut kansiot:
• Aku Ankan vuosikerrat 1968-2000
• 15.200 erilaista purukumipakkauk-
sen kuvaa
• 58.000 sivua urheiluleikkeitä, joista
30.000 sivua jääkiekkoaiheisia
210 lehtileikekansiota, joista
102 jääkiekosta
• 8000 jalkapalloaiheista keräilykuvaa
• 14.800 jääkiekkoaiheista keräily kuvaa
• postimerkkikansioita
• sekalaista urheiluaiheista materiaalia
tilastomappeja urheilutuloksista ym
• arkistomateriaalia
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
33
M/S Gabriellas kock
Kari Kuusisto
I Karis pärmar finner man urklipp ur Hesari, Aamulehti, Turun Sanomat, Uusi Suomi, IL, IS
Samlarhobbyn följt med från Algots skorvar till de röda båtarna
Kari Kuusisto, född i Tammerfors, började
samla bilder från tuggummiförpackningar
vid tiden för VM i ishockey som spelades
i den splitternya hallen i Hakametsä. Matti
”Mölli” Keinonen gjorde piruetter på isen,
och Kari gjorde en klippbok med ishockeynyheter ur Aamulehti.
– Nu har jag 30 000 sidor i mera än etthundra mappar. Rummet om 48 kvadrat
reserverat för samlingen börjar vara fullt,
skrattar Kari.
Karis ”kontor” ligger i nedre våningen
i det trivsamma huset som är byggt 1993.
Hustrun Karita är inte alls nervös på grund
av mängden arkivhyllor.
– Karita har också deltagit i samlandet. Då
jag seglade med Rederi Ab Sallys tankfartyg
skickade hon tidningarnas idrottssidor år
mig, berättar Kuusisto.
Själv spelade han ishockey ända upp i Tapparas B-juniorer och hade också framgångar
i friidrott. Han sprang till exempel i stafettla34
Vapaavahti
Frivakt
gets 4 x 100 meter, då man gjorde distriktets
rekordtid som höll i 14 år. Han brukade ofta
gå i hallen i Hakametsä för att se då Ilves,
KooVee och Tappara spelade FM-matcher.
Från sjöfartsskolan
till Karibien
Kuusisto gick kökslinjen i yrkesskola åren
1972-1974. Han fortsatte i Raumo för att
bli kock och gick ekonomiförmansklassen i
Kotka. Första jobbet till sjöss hittade han på
åländska rederiet Sallys tankfartyg.
– På Algots båtar gick sedan nästan åtta år,
ända till konkursen, minns Kari.
Han började år 1978 på M/T Sanny som
låg i hamnen i Cork i Irland. Kuusisto reste
dit ensam. Med flyg kom man till Dublin,
resten av resan gick med tåg. Kari berättar
att resan då var ett äventyr för en ung man.
Han minns namnen på de berömda tankfartygen; Jonny, Bonny, Dagny, Sanny. Arbetsperioden ombord räckte i allmänhet ett
halvt år. Under den tiden hann han besöka
36 olika länder. Bekanta blev framför allt
hamnarna i USA, Bahamasöarna och Karibiens stater.
– Under sjömansstrejken år 1980 låg vi sex
veckor i Trinidad och Tobago, berättar Kari.
Han fortsatte sin samlarhobby som börjat
före han gick till sjöss. I samlingarna hamnade också tidningsurklipp om fotboll, friidrott, vintergrenar och olympiska spel.
Till Viking Line 1986
Vid Sallys konkurs kom bolagets andel av
Viking Line i andra aktieägares ägo. För Kari
Kuusisto blev arbetsperioderna och resorna
kortare. Det hade han ingenting emot – det
var tid för familjeökning.
– I februari 1986 började jag på nya Mariella. Där vikarierade jag ungefär ett och ett
halvt år. Sen följde sju och ett halvt år på
Rosella. På Gabriella har jag nu varit 15 år,
räknar Kari upp.
På den linjen blir det litet fritid i Helsingfors. Den utnyttjar Kari till motionsidrott,
också i SSB:s konditionssal. Under ledighe2 / 2012
terna brukar han simma, promenera och cykla. Att
hugga ved till bastu och öppen spis ger ytterligare
nyttomotion.
– För en tidigare aktiv ishockeyspelare kändes det
naturlig att idrotta redan på tankfartygen, där man
kunde jogga på däck. Man hade redan på den tiden
mindre konditionssalar ombord, berättar Kari.
Sjömansidrott och böcker
Trots sin ishockeybakgrund har Kari inte haft möjlighet att delta i SSB:s turneringar.
– Min äldre son Joonas har jobbat som diskare på
Gabriella, han var med i SSB:s innebandyturnering i
början av vintern. Nu har han sitt eget jobb på land,
berättar Kari.
Kuusisto tycker särskilt mycket om SSB:s Ylläsvandringar och har varit med redan fyra gånger.
– Jag var med första gången år 2005, och genast helt
förlorad. Ylläsvandringen är en fin SSB-kurs, alldeles
toppen. Det har alltid varit trevligt, resan har gått
snabbt och roligt, berömmer Kari.
Då Kari besöker SSB:s konditionssal sticker han sig
in till bibliotekets hyllor med avskrivna böcker. Bland
böckerna som redan cirkulerat på de finska fartygen,
finns det alltid någonting intressant att ta med sig.
Också i läsandet är han mycket systematisk. Enligt
Karis bokföring har han läst 1043 böcker om sammanlagt 336 179 sidor. Bokföringen började han år
1990.
Ibland bläddrar han också i sina egna arkiv. Kompisarna ringer ibland, frågar om statistik för någon
gammal spelare. Kari har samlat fullständiga statistikuppgifter om ishockey och FM-ligan och Mästerskapsseriens spelare ända från år 1928.
Hans bror har frimärksaffären Merkki-Albert. Kari
har också själv samlat frimärken, i samlingen har han
bland annat lyxstämplade märken från Finland. Kari
gör ofta byteshandel med båtsman Seppo Manninen
som gått i pension från Håkans. Kari har försäkrat
sina samlingar. Ishockeybilderna från 1960-talet hör
till de mest värdefulla
– Man måste alltid ha en hobby som är gratis. För
min del är det fruktmärken, av dem har jag 1700
olika, skrattar Kari.
Kari seglade nästan 8 år på Algots skorvar
Karis samlade pärmar:
• Aku Ankka årgångar 1968 –2000
• 15 200 olika bilder från tuggummi-
förpackningar
• 58 000 sidor idrottsurklipp, av vilka
30 000 om ishockey
• 210 pärmar med tidningsurklipp,
av dem 102 om ishockey
• 8000 samlarbilder med fotbollsmotiv
• 14 800 samlarbilder med ishockeymotiv
• frimärkspärmar
• diverse material om idrott pärmar
med statistik över idrottsresultat mm
• arkivmaterial
Bilderna i Champion-serien är efterfrågade
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
35
Seuraus keräilykärpäsen puraisusta:
13.500 laivapostikortin kokoelma
Vain harva keräilykärpäsen puremaksi joutunut muistaa, mistä
tapahtumasta koko loppuelämälle höystöä antanut intohimo
alkoi. Eläkkeellä olevalle telakkainsinöörille, laivapostikortteja
keräävälle Juhani Merasvuolle
hetki on muistissa kuin eilinen
päivä.
”Kun nuorena insinöörinä helmikuussa
vuonna 1970 aloitin ensimmäisen työpäiväni Uudenkaupungin telakalla, sain tervetuliaisiksi postikortin. Siinä oli valokuva
vasta valmistuneesta telakan ensimmäisestä
risteilyaluksesta, Ruotsiin tilatusta punakylkisestä ms Lindblad Explorerista. Synnynnäinen keräilyvimmani sai selvän suunnan: laivapostikortteja niiden olla pitää”, Merasvuo
muistelee.
Rahtilaivakortit vähissä
Takana ovat Merasvuon praktiikkatelakkana
toiminut Pansio Turussa, Uudenkaupungin
telakka ja Wärtsilä Helsingissä. Käpylässä
Helsingissä eläkepäiviään viettävä keräilijä
on kirjaimellisesti täystyöllistänyt itsensä
harrastuksellaan. Kokoelma karttuu kaiken
aikaa huutokaupoista, keräilytapahtumista,
kirpputoreilta ja antikvariaateista sekä ystävien ja tuttujen avustuksella.
13.500 kortin kokoelma ei suinkaan ole
vain läjä pahviläpysköitä; se on tietokoneohjelmien avulla ylläpidettävä rekisteri, kortit
kierrekansioiden muovitaskuissa. Jokaisen
laivan nimi on tulostettu aakkosjärjestyksessä manuaalisiin kierrekansioihin ja koodattu
numerosarjoin. Etsittävästä laivasta löytyy
kortti tai useampiakin alle 20 sekunnissa.
(Kokeiltu on, toteaa tämän jutun kirjoittaja).
Korttien huimasta lukumäärästä huolimatta edustettuna on ”vain” nelisentuhatta
laivaa. Näin siksi, että monesta aluksesta on
useampia korttiversioita. Esimerkiksi Finnjetistä Merasvuolla on yli 100 erilaista korttia.
Finnlinesin tai Siljan väreissä alus komeilee
suunnilleen fifty-fifty. Merasvuon tähtäyksessä on Suomen täydellisin Finnjet-korttikokoelma; vielä uupuu muutama...
Korttikokoelma nousee arvoon arvaamattomaan jokaisesta laivasta tehdyn, valtavaan
lähdemateriaaliin perustuvan tietokannan
ansiosta. Kaikki löytyy: laivan luovutusvuosi,
rakennusmaa, tyyppi, aikaisemmat ja myöhemmät nimet, rakentaja, tilaaja, Brt, Nrt,
36
Vapaavahti
Frivakt
Juhani Merasvuo ja kaukalollinen rahtilaivakortteja. Pöydällä Antares (Helsinki),
Bifrost (Tukholma), Bitterfeld (Rostock) ja Hellermaa (Tallinna).
Dwt, Upp, pituus, leveys, syväys, koneisto,
teho, nopeus, miehistö, matkustajat, autojen
lukumäärä, varustamot, lippu sekä lisätietoja, esim. Lloyd´s 1970-71.
”Rahtilaivakorteista ja etenkin tankkereista on huutava pula”, Merasvuo huokaa.
”Koska kortit on tehty myyntitarkoituksessa, ovat matkustajalaivat etusijalla. Keräi-
lymarkkinoilla liikkuvat etupäässä samat,
suuripainoksiset kortit.”
”Korttien hintahaitari liikkuu yhdestä
eurosta ylöspäin. Kallein ostamani kortti
on Bore I. Se maksoi minulle 1970-luvulla
Tukholmassa 1.000 kruunua. Sellaiset suuret
matkustajalaivat kuten Queen Mary, Mauretania ja Lusitania ovat ylihinnoiteltuja,
2 / 2012
vaikka niiden kortteja painettiin mainostarkoituksessa kymmeniä tuhansia.”
Honkaharju yllätti
Nykyinen postikorttikulttuuri ylipäänsä ei
saa Merasvuolta kiitosta. Etenkin kaikkialle
maailmaan levittäytynyt jenkkifirma syytää
markkinoille sekavia ja rumia kortteja. ”Onneksi laivakorteissa sentään taiteilijakortit
ovat säilyttäneet asemansa”, hän kiittelee.
”Kukapa ei tuntisi Håkan Sjöströmin ikuistamia purjelaivoja Sigyn, Herzogin Cecilie ja
Suomen Joutsen”.
Tämän kirjoittaja tapasi merenkulkijain
harrastusnäyttelyn avajaisissa vanhan ystävänsä, merenkulkija-taidemaalarin Risto
Honkaharjun. Merimiesklubin seinälle oli
kiinnitetty muutamia Riston taiteilemia laivapostikortteja. Päätettiin, että hän lähettää
minulle muutaman näytille ja minä esittelen ne Merasvuolle, joka ei koskaan ollut
Honkaharjusta kuullutkaan. Näin tehtiin
ja pääsin pläjäyttämään pöytään Murtajan,
Tarmon, Herzogin Cecilien sekä ”Hyljätyksi”
nimetyn romulaivan.
”Onpa hieno yllätys, että tällainen uusi
merimaalari tulee tietooni”, Merasvuo ihasteli. ”Kuvat ovat hyviin tunnistettavia ja hienoa työtä”, hän kiitteli. Ja niin sai kokoelma
kolme uutta korttia. Lisääkin on luvassa, mikäli Risto niitä vanhoista kätköistään löytää.
Mutta se Hyljätty? Kirjoittajakin muistaa
aavelaivan, joka lopullista romutusta odottaessaan killui Katajanoka itäisessä laiturissa
joskus 1974, kun silloinen työpaikkani eli
Mepa oli muuttanut Linnankadulle. Jotta
korti saisi arvoisensa paikan Merasvuon kokoelmissa, niin olisi saatava laivan nimi selville. Alus oli pienehkö, harmaa rahtilaiva,
jolla oli (muistaakseni) suomalainen nimi.
Haloo! Kuka muistaa? Ole hyvä ja ilmoita
Merasvuolle, yhteystieto jutun lopussa. Kiitos!
Luonnollisesti Merasvuo kantaa mukanaan muistoja telakka-ajoista. Kaksi asiaa
hänelle on jäänyt mieleen ylitse muiden:
”Finnjet oli yksi hienoimmista laivoista
mitä milloinkaan on rakennettu. Ikävä kyllä, sitä ei pelastettu jälkipolvien ihailtavaksi.”
Niinpä Itämeren kuningatar sitten koki nöyryyttävän lopun Intiassa purkumoukarien ja
hitsipillien soittaessa hautajaismusiikkia.
Toinen sietämätön juttu oli loistavaa työtä
tehneen Wärsilä Marine -telakan konkurssi:
” Monen vuoden petaamisen jälkeen konkurssi meni nuottien mukaan. Se oli rahamiesten lompakoiden uusjako”, Merasvuo
toteaa sarkastisesti.
Moottorikuunari Koivisto. Sen rakentaminen aloitettiin Koiviston kauppalassa
1930-luvun lopulla. Sodan jälkeen alus vietiin Raumalle, missä se viimeisteltiin
vuonna 1946. Myöhemmin se seilasi Carmen-nimisenä ja kävi Islannin sillivesillä
Jalostaja I:nä.
Joulukuussa 1981 tilaajalle, Oy Gustav Paulig Ab:lle, luovutettu tuotetankkeri Parita. Tämä on ns. telakkakortti, jonka takana on perustiedot aluksesta kolmella kielellä.
Telakkakortteja painettiin vain rajoitettu erä, ja niitä jaettiin telakan henkilökunnalle. Pienten painosmääriensä ja korkealaatuisuutensa vuoksi ne ovat keräilijöiden
arvostamia kohteita. Merasvuolla on Parita-korttia tuplana, joten toinen on vaihtari.
Kiinnostaako?
Kortit kiertoon
Mikäli lukija on kiinnostunut laivapostikorteista, Merasvuo pitää yhteydenottoa suotavana. Laivapostikorttien ohessa laiva-aiheiset
kolikot ovat Merasvuon leipälaji, ja sekin kokoelma on mittava.
2 / 2012
Sähköposti: juhani.merasvuo(at)pp.inet.fi
Kannattaa vilkaista myös Sinettipostin
kuvallista nettihuutokauppaa. Satojen postikorttien joukossa on aina myös laivapostikortteja. Osoite on www.sinettiposti.com
Myös Huutonetistä niitä löytyy hakusanalla laivapostikortti.
Teksti: Sakari Karttunen
Kuvat ja korttien skannaus:
Ella Karttunen
Frivakt
Vapaavahti
37
Resultat av en samlarvurm:
13.500 postkort med fartygsmotiv
Utan dataprogram skulle det vara svårt att sköta Merasvuos samling med så omfattande information.
Som bäst för han in uppgifterna om det nyligen anskaffade kortet på Finnclipper.
På bordet Bergholmen, hamnen i Batumi, ett fantasifartyg och Sovjetskaja Rodina.
Av dem som drabbats av en samlarvurm, minns bara ett fåtal hur passionen som kommit att prägla
hela livet egentligen tändes. Pensionerade varvsingenjören Juhani Merasvuo, som samlar postkort med
fartygsmotiv, minns den stunden som om det skedde i går.
Då jag som ung ingenjör började på varvet
i Nystad i februari år 1970, välkomnades
jag den första arbetsdagen med ett postkort.
Det var ett foto av det första kryssningsfartyg
som sjösatts på varvet, rödmålade M/S Lindblad Explorer beställd från Sverige.
”Min medfödda samlarvurm fick en klar
riktning: fartygskort skulle det bli”, minns
Merasvuo.
Ont om kort med
lastfartyg
Varvet i Pansio i Åbo där Merasvuo praktiserade, varvet i Nystad och Wärtsiläs varv i
Helsingfors, är nu för hans del historia. Sam38
Vapaavahti
Frivakt
laren, som tillbringar sina dagar som pensionär i Kottby, har bokstavligen sysselsatt sig
på heltid med sin hobby. Samlingen växer
ständigt med kort från auktioner, samlarjippon, loppmarknader, antikvariat och hjälp
av vänner och bekanta.
Samlingen om 13500 kort består ingalunda bara av en hög bitar av papp; den består
av ett register som uppdateras med hjälp av
ett dataprogram och korten förvaras i plastfickor i spiralpärmar. Fartygens namn är
utskrivna i alfabetisk ordning och försedda
med en kod i nummerföljd. Fartyget man
söker finner man på ett kort eller på flera
på mindre än 20 sekunder. (Skribenten har
själv prövat).
Trots det hisnande antalet kort, är ”bara”
fyratusen fartyg med i samlingen. Det har
sin förklaring i att många fartyg presenteras
på olika versioner av kort. Merasvuo har till
exempel över 100 olika kort med Finnjet.
Fartyget ståtar i Finnlines eller Siljas färger
ungefär fifty-fifty. Merasvuos målsättning är
att ha den mest fullständiga samlingen av
kort på Finnjet; ännu fattas det några…
Samlingens värde stiger oerhört tack vare
databasen som bygger på det väldiga källmaterial som samlats för varje fartyg. Allt finns:
vilket år fartyget överlåtits, i vilket land det
byggdes, tidigare och senare namn, byggare, beställare, Brt, Nrt, Dwt, Depl, längd,
bredd, djup, maskin, effekt, fart, manskap,
passagerare, bilarnas antal, rederier, flagg och
tilläggsuppgifter, t.ex. Lloyd’s 1970-71.
2 / 2012
Merasvuo har naturligtvis många minnen
från tiden på varven. Två minns han bättre
än alla andra:
”Finnjet var ett av det finaste fartyg som
någonsin byggts. Tyvärr räddades det inte så
att kommande generationer kunde ha beundrat det. ”
Östersjöns drottning mötte sedan ett
förödmjukande slut i Indien, där ljudet av
släggor och svetsning stod för begravningsmusiken.
Ett annat olidligt minne är konkursen på
varvet Wärtsilä Marine, som gjort ett strålande arbete: ”Efter många års förberedelser
löpte konkursen enligt planerna. Det var en
omfördelning av finansmännens plånböcker”, konstaterade Merasvuo sarkastiskt.
Korten i cirkulation
SHO/FÅA:s S/S Clio överläts i Helsingfors krigsåret 1944. Det trafikerade till år
1965 och höggs upp i Belgien.
”På kort med lastfartyg och framförallt
tankfartyg, råder en skriande brist”, suckar
Merasvuo. ”Då korten framställts för försäljning, har passagerarfartygen haft företräde.
På samlarmarknaden finns mest samma kort
som tryckts i stora upplagor. ”
”Priset på korten varierar från en euro
uppåt. Det dyraste kort jag köpt avbildar Bore I. Det kostade 1000 kronor i Stockholm
på 1970-talet. Kort av sådana stora passagerarfartyg som Queen Mary, Mauretania och
Lusitania är överprissatta, trots att de trycktes i upplagor om tiotals tusen i reklamsyfte.
Men ”Hyljätty” då? Också skribenten
minns spökskeppet som guppade vid den
östra kajen på Skatudden i väntan på den
slutliga skrotningen omkring år 1974, då
Sjömansservicebyrån, min dåvarande arbetsplats, just hade flyttat till Slottsgatan. För
att kortet skulle få en värdig plats i Merasvuos samling måste man få reda på fartygets
namn. Fartyget var ett mindre, gråmålat
lastfartyg, som om jag minns rätt hade ett
finskt namn. Hallå! Vem minns? Var vänlig
meddela Merasvuo, hans kontaktuppgifter
finns nedan. Tack!
Om läsaren är intresserad av fartygspostkort, uppmanar Merasvuo att ta kontakt.
Vid sidan av fartygspostkort hör mynt med
fartygsmotiv till Merasvuos specialintressen,
också den samlingen är omfattande.
E-post: juhani.merasvuo(at)pp.inet.fi
Det lönar sig också att gå in på Sinettipostis auktion i internet. Bland hundratals
andra postkort finns också alltid fartygskort.
Adressen är www.sinettiposti.com. Man hittar dem också på Huuto.net med sökordet
laivapostikortti.
Text: Sakari Karttunen
Bilder och skanning:
Ella Karttunen
Honkaharju överraskade
Dagens postkortskultur som sådan får inte
beröm av Merasvuo. Till exempel har en
nordamerikansk firma, som brett ut sig
över hela världen, spritt ut orediga och fula
kort. ”Lyckligtvis har fartygskorten gjorda
av konstnärer hållit sin position”, säger han.
”Och vem skulle inte känna till Håkan Sjöströms bilder sav segelfartygen Sigyn, Herzogin Cecilie och Suomen Joutsen.”
Skribenten träffade vid öppningen av sjöfararnas hobbyutställning en gammal vän,
sjöfararen och bildkonstnären Risto Honkaharju. Några av Ristos fartygskort fanns
uppsatta på sjömansklubbens vägg. Vi kom
överens om att han skickar mig några kort
och att jag visar dem för Merasvuo, som
aldrig ens hört talas om Honkaharju. Jag
kunde sedan visa honom bilderna av Murtaja, Tarmo, Herzogin Cecilie och skrotfartyget ”Hyljätty”.
”Det var en fin överraskning, att en sådan
ny marinmålare kommer till min kännedom”, sade Merasvuo förtjust. ”Bilderna är
verklighetstrogna och fint gjorda”, berömde
han. Och så fick samlingen tre nya kort.
Och flera utlovas, om Risto hittar dem i sina
gamla gömmor.
2 / 2012
S/S Bore eller ”Nolla-Bore” blev färdigbyggd i Oskarhamn i Sverige 1960 och seglade
under Bores flagg åren 1960 – 1977. Senare namn var Borea och Kristina Regina.
Nu tjänstgör fartyget i renoverat skick och under sitt ursprungliga namn Bore som
hotellfartyg på Aura å i Åbo.
Frivakt
Vapaavahti
39
Tervakaupunki Vaasa
katsoi merelle
Univormutakkeja
1800-luvulta Pohjanmaan
museossa.
Tärkeimmät vientituotteet olivat muun muassa laivat, puutavara, terva ja piki.
Tarveaineita puualuksille
Vaasan teollistuminen alkoi 1600-luvulla
pikitehtaasta. Se oli aikanaan Pohjanmaan
suurin pikipruukki. Pikeä valmistettiin tervasta ja käytettiin puualusten saumojen tiivistämiseen.
Puulaivoihin ja niiden köysistöihin tarvittiin 1600-luvulla valtavasti tervaa. Pääosa
vientitervasta tuli tuolloin Pohjanmaalta ja
Vaasa oli tärkein kauppapaikka. Talonpoikien tuomat tervatynnyrit odottivat ”tervahovissa” satamassa matkaa Ruotsinmaalle.
Tervakauppa oli säännösteltyä ja porvareille jaettiin tervakiintiöitä. Tervatuloilla maksettiin verot ja selvittiin katovuosista. Moni
porvari myös palkkasi itselleen sijaisen sotaväkeen tervasta saaduilla rahoilla.
Satama-alue ja kanavat
Vaasa sai oikeuden käydä vapaasti ulkomaankauppaa vuonna 1766. Tällä oli merkittävät
seuraukset kaupungin kehittymiselle: laivat lastattiin tervalla ja
merenkulku ammattimaistui.
40
Vapaavahti
Frivakt
1700-luvulla vaasalaiset kauppiaat lähtivät
usein kippareiksi omille laivoilleen; porvareista kehittyi vauraita laivanvarustajia ja
kauppiaita. Porvari oli siis asukas, jolla oli
oikeus harjoittaa ammattia kaupungissa.
Alemman porvariston merimiehiä asui
Vaasassa 1740-luvulla 30 kappaletta. Renkiä
ja talollisten poikia värvättiin merimiehiksi.
Vaasassa oli tuolloin paljon vähävaraista väkeä, kuten laivamiehiä, kalastajia ja työmiehiä. Heillä ei ollut äänioikeutta.
Porvarit rakennuttivat ensimmäiset majakat: meritietä arvostettiin kauppaväylänä.
Kaarle IX perusti 1606 Vaasan kaupungin,
ja aluksi sitä nimitettiin Mustasaareksi. Viisi vuotta perustamisesta nimi muutettiin
Vaasaksi. Kaupungissa oli suojaisa satama
ja saari, jota oli helppo puolustaa vihollista
vastaan.
Vanha satama kävi liian matalaksi
1700-luvun lopussa. Suuret alukset alkoivat
rantautua Palosaaren salmeen kauemmaksi
kaupungista. Oli kuitenkin hankalaa kuljettaa lastia kaupunkiin seitsemän kilometrin
matka, koska tie oli huonossa kunnossa.
Usein tavaroita rahdattiinkin veneillä kanavia pitkin kaupungin keskustaan saakka.
Kauppatavaraa säilytettiin makasiineissa
kanavien varrella. Kanavien käyttö hankaloitui maannousun takia: väyliä jouduttiin
kaivamaan yhä syvemmiksi.
Karikkoista merenkurkkua kutsuttiin laivojen hautausmaaksi. Haaksirikkojen lisäksi
laivojen kauppamatkoja uhkasivat merirosvot. Vaasalainen fregatti Gustav Adolf kaapattiin 1796 Välimerellä.
Kauppiaitten aittarivit reunustivat Vaasan
kaupungin rantoja ja laivaveistämössä valmistui purjealuksia 1930-luvulle saakka.
Merenkurkun alueella myös kalastus ja
hylkeenpyynti ovat olleet tärkeitä merellisiä elinkeinoja. Kevättalven hylkeenmetsästyksessä käytettiin erityistä venetyyppiä,
”fälbåtia”. Pyyntimatka saattoi kestää kolme
kuukautta ja veneessä asui kolmesta viiteen
miestä.
teksti ja kuvat: Eeva Vänskä
2 / 2012
”Moni porvari
palkkasi sijaisen
sotaväkeen
tervasta saaduilla
rahoilla.”
Björkön saari Vaasan ulkosaaristossa on ollut asuttu
1300-luvulta. Kyläläisten
elinkeinoja olivat pitkään
kalastus ja hylkeenpyynti.
Vasta 1954 avattiin maantie lähisaareen.
Hylkeenpyynti oli aiemmin tärkeää Merenkurkun
kalastajille. Vene oli kahdeksisen metriä pitkä ja
kolme metriä leveä.
Nauvon Merenkulkutalo
kuuluu kesän käyntikohteisiin
Lomailevalle merenkulkijalle voi lämpimästi suositella vierailua 2010 avatussa Nauvon Merenkulkutalossa. Museo
ja näyttely kertovat perinteisen merenkulkupaikkakunnan
kehityksestä purjelaiva-ajoilta aina Paulin -, Delfin Cruises
- ja Engship - varustamoihin. Esillä on runsaasti moottorialusten pienoismalleja jopa 2000-luvulta. Engshipilta
on runsaasti aineistoa; maalaukset kaikista aluksista ja
jopa konttorin aulan lattialla ollut komea kompassiruusu.
Useimmat laivamallit ovat maineikkaan pienoismallirakentajan, Åke Sandvallin käsialaa.
Merenkulkutalo on kesällä auki tiistaista sunnuntaihin
klo 1100 - 1800 (16. - 31.8. klo 1100 - 1600)
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
41
Tjärstaden Vasa
blickade mot havet
Vasa fick år 1766 rättigheter att fritt bedriva utrikeshandel. Detta hade betydande följder för stadens
utveckling: fartyg lastades med tjära och sjöfarten blev yrkesmässig.
På 1700-talet gick köpmännen i Vasa ofta
ombord som skeppare på sina egna fartyg;
borgarna blev förmögna skeppsredare och
handelsmän. En borgare var alltså en invånare som hade rätt att utöva näringsverksamhet i staden.
I Vasa bodde på 1740-talet sammanlagt 30
sjömän som representerade det lägre borgarståndet. Man värvade drängar och bondsöner som sjömän. Vid den tiden var en stor
del av invånarna i Vasa mindre bemedlade;
matroser, fiskare och arbetare. De hade inte
rösträtt.
Borgarna lät bygga de första fyrarna: sjövägen uppskattades som handelsled. De viktigaste exportvarorna var bland andra båtar,
trävaror, tjära och beck.
42
Vapaavahti
Frivakt
Material för träfartyg
I Vasa började industrialiseringen under
1600-talet med beckfabriken. Den var i tiden den största i Österbotten. Becket, som
framställdes av tjära, användes för att täta
nåtarna på fartygen av trä. På 1600-talet behövda man stora mängder tjära för fartygen
och deras tågverk. Lejonparten av tjäran som
exporterades kom på den tiden från Österbotten och Vasa var den viktigaste handelsplatsen. Tjärtunnorna som bönderna levererat samlades i tjärhovet i hamnen för vidare
transport västerut.
Handeln med tjära var reglerad och borgarna tilldelades tjärkvoter. Med hjälp av intäkterna från tjärhandeln betalade man skatter och genomlevde nödåren. Många borgare
använde också pengar från tjärhandeln för
att avlöna ersättare till krigsmakten.
Hamnområdet och
kanalerna
Karl IX grundade Vasa stad år 1606, och i
början kallades staden Mustasaari. Fem år
efter grundandet byttes namnet till Vasa.
Staden hade på ön en skyddad hamn och
var lätt att försvara mot fiender.
I slutet av 1700-talet blev Vasa hamn för
grund. De stora fartygen började lägga till
vid Brändö sund utanför staden. Det var
emellertid svårt att transportera varor den
sju kilometer långa sträckan till staden, då
vägen var i dåligt skick. Ofta transporterades
2 / 2012
”Många borgare
använde pengar
från tjärhandeln
för att avlöna
ersättare till
krigsmakten. ”
varorna med båt längs kanaler till centrum av staden.
Handelsvarorna lagrades i magasinen längs kanalerna. Landhöjningen försvårade kanalernas utnyttjande: man var tvungen att gräva farlederna allt
djupare.
Den grunda och steniga Kvarken kallades fartygens
gravgård. Fartygens handelsresor hotades också av
sjörövare. Fregatten Gustav Adolf, hemma från Vasa,
kapades på Medelhavet år 1796.
Handelsmännens bodar stod längs stränderna i
staden Vasa och på skeppsvarven byggde man segelfartyg ända till 1930-talet.
Kring Kvarken har också fiske och sälfångst varit
viktiga maritima näringar. Under vårvinterns säljakt
använde man en speciell båttyp, en ”fälbåt”. Jaktresan kunde vara tre månader och tre till fem män
bodde i båten.
text och bilder: Eeva Vänskä
Sälfångsten var tidigare viktig för fiskarna i
Kvarken. Båten var åtta
meter lång och tre meter
bred.
En stadsvy
från det
gamla Vasa.
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
43
Mukavat
kesäjuhlat
Merimieskeskuksessa
Merimieskirkon Ville Nieminen ja Kati Lindbohm pitivät yhteiset läksiäiset Vuosaaressa
Gemytlig
sommarfest på
Sjömanscentret
Sjömanskyrkans Ville Nieminen och Kati Lindbohm höll gemensam avskedsfest i Nordsjö
Kumpikin on tehnyt työtä Merimieskirkolle neljännesvuosisadan. Villellä työjakso oli yhtenäinen, Kati työskenteli välillä muualla.
– Tulin töihin vuonna 1987 talouspäälliköksi. Puolitoista vuotta
sitten siirryin keskustoimistolta tänne Vuosaaren merimieskirkon johtajaksi, Ville Nieminen kertoo.
Hyväntuulinen mies luonnehtii toimenkuvan muuttumista siirtymisellä rahataloudesta kotitalouteen. Vuosaaressa Ville on saanut
isännöidä suuriakin tilaisuuksia ja laittanut ruokaa pöytään. Rooli
vaihtuu käden käänteessä juhlapuhujasta tiskien kerääjään.
Villen aikana Vuosaaren merimieskeskuksessa saatiin järjestettyä
kiinnostavia taidenäyttelyitä. Uudenkarhean rakennuksen vaaleille
seinille saatiin vähän silmänruokaa, mikä toi suureen saliin paremman tunnelman.
Båda har jobbat för Sjömanskyrkan ett kvartssekel. Villes arbetsperiod
löpte oavbruten medan Kati också har haft annat arbete.
– Jag började jobba som ekonomichef år 1987. För ett och ett halvt
år sedan flyttade jag från centralbyrån hit som chef för Nordsjö sjömanskyrka, berättar Ville Nieminen.
Den gladlynte mannen karaktäriserar ändringen i arbetsuppgifterna som en övergång från penninghushållning till hemhushållning.
I Nordsjö har Ville fått stå som värd också vid stora evenemang och
också dukat fram mat på borden. Rollen växlar i en handvändning
från festtalarens till diskarens.
Under Villes tid på Nordsjö Sjömanscentrum har man arrangerat
intressanta konstutställningar. På byggnadens nya, ljusa väggar fick
man litet ögonfröjd, som skapade en bättre stämning i den stora salen.
Hampurissa kahteen otteeseen
Två perioder i Hamburg
Katariina Kati Lindbohm tuli ensimmäisen kerran Merimieskirkon
palvelukseen 1981, kun hän otti emännän tehtävät vastaan Hampurissa.
– Sopivan pehmeä lasku juuri joulumyyjäisiin, Kati muistelee.
Hampurin merimieskirkon basaari on suuri tapahtuma, joka vetää
paljon yleisöä. Myyjäisten valmistelu, itse tapahtuma ja purku teettävät valtavan työn kirkon henkilökunnalla.
– Talkooväen ja vapaaehtoisten työpanos on arvokas ja välttämätön,
Kati kehuu Hampurin merimieskirkon piirissä olevia ystäviään.
Hän siirtyi vuonna 1986 Rouenin skandinaavisen merimieskirkon
emännäksi ja työskenteli myös kirkon uusille omistajille. Muutaman
Suomessa vietetyn vuoden kuluttua Kati palasi Merimieskirkkoon,
ja jälleen Hampuriin. Vuonna 2000 hän aloitti Haminan merimieskirkon emännäksi ja sieltä kolme vuotta sitten satamakuraattoriksi
Vuosaareen.
Katarina ”Kati” Lindbohm trädde i Sjömanskyrkans tjänst första
gången år 1981, då hon tog emot värdinnans uppgifter i Hamburg.
– En lagom mjuklandning, just vid julbasaren, minns Kati.
Basaren på sjömanskyrkan i Hamburg är ett stort evenemang som
lockar mycken publik. Basarens förberedelser, själva basaren och nedmonteringen efteråt kräver en stor insats av kyrkans personal.
– Volontärernas arbetsinsats är värdefull och oundgänglig, säger
Kati berömmande om sina vänner kring sjömanskyrkan i Hamburg.
År 1986 flyttade hon till Rouen för att verka som värdinna vid den
skandinaviska sjömanskyrkan, och hon arbetade också för kyrkans nya
ägare. Efter några år i Finland återvände hon till Sjömanskyrkan, igen
till Hamburg. År 2000 började hon som värdinna för sjömanskyrkan
i Fredrikshamn, och därifrån kom hon till Nordsjö för att verka som
hamnkurator för tre år sedan.
Merimiesten palvelua
Alan ja yhteisön hyvin tuntevana jutun kirjoittaja voi todeta, että
merimieskirkon työ on mukavaa, mutta sitä on paljon. Kati ja Ville
eivät ole pelänneet tarttua toimeen, oli tehtävä mikä oli.
– Varojen keräämiseen liittyvät tehtävät näyttävät joskus menevän
aika kauaksi merenkulkijoista. Viime kädessä kaikki toiminta kuitenkin tukee perustyötämme, Ville Nieminen kiteyttää.
Läksiäisiä oli juhlistamassa monta entistä ja nykyistä työtoveria ja
tuttua. MEPA kiittää Katia ja Ville hienosta yhteistyöstä ja toivottaa
menestystä kolmannen elämän kynnykselle.
44
Vapaavahti
Frivakt
Sjömännens service
Skribenten, som är väl förtrogen med arbetsfältet, kan konstatera att
sjömanskyrkans arbete är trevligt, men uppgifterna är många. Kati och
Ville har aldrig varit rädda för att hugga i, oberoende av arbetsuppgift.
– Medelinsamlingen och uppgifterna i anslutning till den, tycks
ibland vara ganska fjärran från sjöfararna. I sista hand stöder all verksamhet ändå vår kärnarbete, sammanfattar Ville Nieminen.
Många gamla och nyare kolleger och vänner mötte upp på avskedsfesten. SSB tackar Kati och Ville för ett gott samarbete och önskar all
framgång på tröskeln till det tredje livet.
2 / 2012
Tankkilaiva
Tornadon
kannelta Merimieskeskuksen
johtajaksi
Päivi Tuomi palasi monen välietapin kautta merenkulkijoiden maailmaan
kuva: Timo Sylvänne/Äänimeri
Från tankfartyget Tornados däck till
posten som
chef för Sjömanscentret
Päivi Tuomi återvände till sjöfarten
efter många mellanetapper
Vastikään sosionomi-diakoniksi valmistunut Päivi tutustui Merimieskirkkoon jo interrail –matkoilla sekä seilatessaan Henry Nielsenin ja
Nesteen laivoilla. Hän aloitti Vuosaaressa kesäkuun alussa.
– Opiskelin Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja suoritin jo työharjoittelun täällä, Päivi kertoo.
Tarmokkaalla naisella on energiaa ja positiivisuutta, mikä näkyy
ja tarttuu heti läsnäolijoihin. Nuorena hän opiskeli Helsingin Merenkulkuoppilaitoksessa ja lähti jungmanniksi Nielsenin Tornado –
tankkeriin.
– Laiva oli jo parhaimmat päivänsä nähnyt. Se oli rakennettu vuonna 1959, Päivi muistelee.
Hän oli mukana, kun m/t Tornado ajettiin romuttamolle Taiwanissa. Seilausaikaa ehti kertyä Nielsenillä ja Nesteellä kaksi vuotta, ennen
kuin merenkulun näkymät alkoivat huonontua ja työpaikat huveta.
Päivi, just utdimitterad socionom-diakon, lärde känna Sjömanskyrkan
redan på interrailresor och då hon seglade på Henry Nielsens och
Nestes fartyg. Hon började i Nordsjö i början av juni.
– Jag studerade vid Diakoniyrkeshögskolan i Träskända och gjorde
redan min yrkespraktik här, berättar Päivi.
Den driftiga damens energiska och positiva utstrålning syns och
smittar genast på de närvarande. Som ung studerade hon vid sjöfartsskolan i Helsingfors och gick till sjöss som lättmatros på Nielsens
tanker Tornado.
– Fartyget hade redan sett sina bästa dagar. Det var byggt år 1959,
minns Päivi.
Hon var med då M/T Tornado fördes till Taiwan för upphuggning.
Hos Nielsen och Neste hann hon segla sammanlagt två år innan sysselsättningen inom sjöfarten började bli sämre.
Meri kiehtoo, oli tyyntä tai myrskyä
Havet fascinerar, vid stiltje och storm
Merimiesajan jälkeen Päivi työskenteli ja opiskeli maissa eri aloilla.
Hän toimi myös äitinsä omaishoitajana ja suoritti samalla lähihoitajan
sekä dementiahoitajan tutkinnot. Ennen opiskelua Järvenpäässä hän
työskenteli Diakonissalaitoksella ja omaishoidon neuvojana Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä.
Päivin koulutuksesta, monipuolisesta työkokemuksesta ja positiivisesta asenteesta on varmasti hyötyä Vuosaaren sataman merimiespalveluiden ja Merimieskeskuksen kehittämisessä. Yhteistyötä tarvitaan, ja
se Päivin ollessa kyseessä varmasti onnistuu. ”Paras pelaaja on se, joka
saa muut pelaamaan paremmin!” – näin saattaisi Päiviä luonnehtia
eräs prinsiipeistään tunnettu jääkiekkokommentaattori.
Efter tiden till sjöss arbetade och studerade Päivi inom olika branscher.
Hon skötte också sin mor som anhörigvårdare och avlade samtidigt
examen som närvårdare och demensvårdare. Före studierna i Träskända arbetade hon på Diakonissanstalten och som stödperson på
Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner r.f.
Päivis utbildning, mångsidiga arbetserfarenhet och positiva inställning kommer säkert att vara till nytta för utvecklandet av sjömansservicen och sjömanscentret i Nordsjö. Samarbete behövs och det lyckas
säkert då det är fråga om Päivi. ”Den bästa spelaren är den som får de
andra att spela bättre” . Om Päivi kunde man säkert citera en känd
ishockeykommentator.
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
45
Telakalla
Suomen eduskunta sääti lain merenkulun
verovähennyksistä 1970. Sen ansiosta innostuivat monet maakrapufirmat sijoittamaan
laivatilauksiin ja suomalainen tonnisto lähes
kaksinkertaistui. Parhaimmillaan laivan tilaaja sai verovähennnyksiä yli 100% tilauksen hinnasta.
Oman työnantajani laivastoon oli rakenteilla parinkymmenen uudisrakennuksen
joukko Euroopan eri telakoilla. Niinpä eräänä kevättalven päivänä soi puhelin kotona
ja tuli tarjous lähteä Sevillassa valmistuvaan
jauholaariin.
Täkkikolmosen kanssa liihoteltiin reittilennolla Amsterdamin ja Madridin kautta
Sevillaan. Maaliskuun puolivälissä etelän
auringossa oli aamulämpötilat lähellä nollaa.
Luntakin oli hetken tarjolla.
Sevillan huoneistohotelli Resiturissa asusteli uudisrakennuksen päällikkö ja muut
perämiehet sekä siiffi porukkanaan konemestarit ja sähkömies. Tuloiltana esittäydyttiin hotellin baarissa, mikä ilmeni olevan
46
Vapaavahti
Frivakt
perinteinen työpäivän jälkeinen kokoontumispaikka.
Joillakin laivaväestä oli puolisoita mukana. Oli reittilentoa edullisempaa tilata lomamatka hotelleineen johonkin Espanjan
turistikohteeseen ja sieltä autoilla Sevillaan.
Ensimmäisellä kättelykierroksella ei jäänyt
kaikkien kasvot mieleen. Seuraavana iltana
eräs rouvista tuli taas kättelemään ja meinasin todeta, että eikös jo eilen tavattu. Onneksi hymistelin vain tavanomaisia, koska
päivällä oli lomalento vienyt eilisen rouvan
kotimaahan ja tuonut uuden tilalle.
Työpäivän aamuina ennen kahdeksaa
hotellin oven edessä odotteli telakan auto.
Kipinällä ei kuun puolivälissä ollut kummoisia kiireitä. Radiohytissä oli asennukset
tehty. Tuli sähköä kaikkiin laitteisiin ja lyhytaaltoyhteys Helsinkiradioon toimi moitteitta. Varustamo- ja yksityispuheiluita piti
ajoittain hoidella. Maanantaiaamun ensimmäinen tehtävä oli pyytää Helsinkiradiosta
lottorivi. Jokaviikkoinen rahatilaus oli ai-
noita konttorihommia ennen kuunvaihteen
palkanlaskuja.
Telakan kioskista ostettiin täytettyjä sämpylöitä ja omalla keittimellä tippui kahvi.
Jonkinlaista hermostuneisuutta oli ilmapiirissä aluksen luovutuksen lähestyessä. Telakkaväelle ei passannut reklamoida ja tehty työ
piti yrittää laadusta riippumatta hyväksyä.
Niinpä kun konehuoneessa maalattiin turkkipeltejä, tuli perässä omissa hommissaan
rälläkkämies, jonka kipinäsuihkut käryttivät
tuoreen maalin.
Kello 14 aikoihin oli paluukyyti hotellille. Kuskina yleensä sama koppalakkipäinen
telakan mies. Aina yhtä tyytymätön liikenteen muihin kulkijoihin ja pikaisesti kiihtyvä
kuin Formula-auto. Varttitunnin kestävällä
matkalla laskimme joskus ajomiehen noitumisia ja parhaimmillaan kuului kymmenkunta kertaa coño eli lausuttuna jotenkin
conjo.
Viikonloput olivat vapaita ja silloin keksittiin erilaisia harrastuksia. Ratsastamassa
2 / 2012
käytiin, taksille osattiin kertoa osoitteeksi
”caballo”. Hevostalleilla ihailtiin harjoittelevan ratsukon temppuja: hevonen hyppelehti
eteen, taakse ja sivuille, välillä tasajalkaa, välillä erijalkaa. Lopulta selvisi, että oltiin kouluratsastusta ihmettelemässä. Turistien tallit
löytyivät pari kilometriä edempää.
Seurueellemme tarjottuja hevosia arvelimme vanhoiksi härkätaistelujuhdiksi. Pitkiä ja
leveitä arpia oli eri puolilla kylkiä ja mahaa.
Minulle jääneellä ratsulla oli turpa hiertynyt
verille rautaisen päitsen (vai mikä se on nimeltään) hiertämänä.
En raaskinut paljoa suitsista nykiä ja muiden lähtiessä matkaan me jäimme seisokelemaan tyynesti puun alle. Tallimies antoi
lähtölaukauksen heittämällä hevosta tiiliskivenpuolikkaalla. Salamana tuli ratsuun eloa
kuin hakkapeliittojen hyökkäyksessä: täyskäännös vasempaan ja täyttä laukkaa suoraan
tallin ovesta sisälle. Nopea oli ratsastajankin
kumarrus oven kohdalla: vain tukka pyyhki
yläkamanaa. Rauhallisemmalla manöveerauksella päästiin matkaan ja aikanaan takaisin
talleille, jotta ehdin muiden mukaan samaan
taksiin.
Turistitallien lähetä löytyi jäähalli, missä
oli yleisöluistelua. Tokihan espanjalaisille
piti käydä näyttämässä, miten oikeasti luistellaan. Jääkiekkokaukalossa oli paljonkin
paikallisia, jotka varovaisesti koittivat horjahdella kaukalon laidoista kiinnipitäen.
Pukukopissa hivenen ihmetytti, kun pääsylipun hinnalla oli tarjolla vain kaunoluistimia. Vaan ei se hidastanut hinkua päästä
jäälle näyttämään, millä tyylillä Euroopan
2 / 2012
ja Pohjois-Amerikan jääkiekkomestaruuskisoissa USA uppoaa.
Hyvän vauhdin sai kaunoluistimillakin,
kunnes unohtui luistimen kärjissä olevat
piikit, mitä seurasi mahalasku ja pitkä liuku. Yksi ja kaksi kaatumista ohkaisissa kesäkamppeissa eivät vielä lannistaneet, mutta
vähitellen alkoi tuntua, ettei hokkariluistelija sillä reissulla kaunoluistimiin totu. Rintakivuista huolimatta ei mitään kuulunut
murtuneen, kun seuraavalla viikolla lääkäri
röntgenkuviani silmäili.
Lennolla Sevillaan oli täkkikolmosen kanssa kuskattu kitaroita mukana. Oli selvinnyt,
että suunnilleen samanlaisen jee-jeen rämpyttäjiä oltiin. Niinpä arki-illat vierähtivät
hotellihuoneessa molempien nuottiarkistoja
soitellen. Kahdella kitaralla ja kaksiäänisellä
laululla saatiin kelpo meteliä aikaan.
Ensimmäiset konsertit pidettiin laivan
omalle porukalle. Siiffi Gregori supliikkimiehenä kävi ravintolan johdon kanssa sopimassa duomme esiintymisestä ravintolayleisölle. Suksee oli hyvä, koska seuraavana
iltapäivänä telakan auton kurvatessa hotellin
eteen oli aulassa melkoinen tungos teinityttöjä odottelemassa muusikoita. Illan konsertissa ravintola oli täynnään nuoria neitoja.
Täkkikolmonen tallensi saappaansa varteen
saamiaan kirjeenvaihto-osoitteita. Seuraavana syksynä matkatessamme Austraaliasta
Kiinaan näitä osoitelappusia vielä löytyi.
Muuallekin kaupungin baareihin tarjoitui
soittokeikkaa kaljapalkalla. Kitarat kainalossa jossain puistossa kulkiessamme löytyi
yleisöksi usalainen eläkeläisporukka. Mum-
mit ja ukit riehaantuivat kovasti muutamista
blues-esityksistämme.
Sevillasta kolmonen osti duollemme pienet rummut ja rumpaliksi ottaantui yliperämies. Myöhemmin hänen siirtyessään
aluksen päälliköksi saimme triolle hyvän
harjoituspaikan laivan salongista.
Molemmissa messeissä oli pienet radiovastaanottimet. Kun niihin kytki kitaran
mikrofonin ja väänsi volyymin täysille, lähti
kahdesta semmoisesta mööpelistä kunnon
Hurriganes soundi. Aikanaan laivan maatessa pitkiä aikoja ankkurissa oli trion esityksille
kysyntää laivaväen yhteisissä juhlissa.
Sevillan katedraalin mainitaan olevan
maailman suurin katolinen katedraali. Rakennettu 1400-luvulla. Korkea on katedraalin Giralda-torni, 97 metriä. Viimeisiä iltoja
ennen laivan luovutusta kylillä kulkiessamme
siiffi ohimennen mainitsi:”Minä sitä olen kiivennyt tuon tornin huippuun ja kaivertanut
sinne nimikirjaimet”. Kuten aina kirkkoon
liittyvissä asioissa epäileviä Tuomaita löytyi.
Kiistelyn siiffi päätti tomerasti:”Lyödään veto viinipullosta. Jos joku ei usko, sopii kiivetä torniin katsomaan”.
Joten jos jollakulla suuntautuu matka Sevillaan, voisi pistäytyä katedraalin tornissa ja
vahvistaa, että sieltä löytyy nimikirjaimet
G.S.
Timo Sylvänne
www.aanimeri.fi
Frivakt
Vapaavahti
47
Ruokailu ja sauna nautittiin ravintolalaiva Aquila Rosalla
Äänimeri- nettiyhteisön
tutustuminen Merikeskus
Vellamoon
Merenkulkijoiden nostalgiasivustot keräävät runsaasti
kävijöitä internetissä. Merimieskuvia.net järjesti yhteisötapaamisen viime vuonna Hyökyllä.
Tänä keväänä saapuivat Äänimeren kuvaajat ja verkkovierailijat Kotkaan.
Aanimeri.fi -sivuston perustaja Timo Sylvänne on entinen radiosähköttäjä ja Vapaavahdin vakituinen pakinoitsija. Jo alkuvaiheessa materiaalia tallentamaan liittyivät
seilauskaveri Kari Hovi ja kollegat Raimo
Mäkinen ja Jari Savolainen. Yhteisön juttuja kuvakokoelmaa kartuttaa nykyisin yli sata
merenkulkijaa.
– Homma lähti liikkeelle Vapaavahtiin
kirjoittamistani pakinoista, joita elävöitin
Henry Nielsenin laivoilta otetuilla kuvilla.
Pikkuhiljaa on perustettu verkkoalbumeja
myös muiden varustamoiden aluksista, Timo Sylvänne kertoo.
Sivustolle tehdään päivittäin lähes tuhat
vierailua. Materiaalia lisätään säännöllisesti
ja moni merenkulkija käy päivittäin katso48
Vapaavahti
Frivakt
massa, mitä uutta sivuille on ilmestynyt. Ylläpitäjät keräävät ja tallentavat tietoja myös
varustamoista, kuten Henry Nielsen ja Vasa
Shipping. Niinkin merkittävästä varustamosta, kuin Nielsen aikoinaan oli, ei ole ennen tehty historiikkia. Nyt sellainen löytyy
aanimeri.fi -sivustolta. Fleet list sisältää jo
toista sataa alusta. Tuorein lisäys äskettäin
löytynyt ss LILY vuodelta 1925.
– Sivustolla kävijät voivat jättää kuvien
tai juttujen alle korjauksia ja kommentteja,
mitkä usein ovat olleet arvokasta lisäinformaatiota, Sylvänne korostaa.
Timo Sylvänteen Vapaavahdissa julkaistut
pakinat löytyvät myös sivustolta.
Museojäänmurtajan
ovet aukesivat
Kontinpuolikkaassa esiteltiin Herakles
-laivan sodan jälkeen tuomaa ensimmäistä kahvilastia
Huhtikuun puolenvälin jälkeen löytyi päivämäärä, jolloin parikymmentä ”äänimeriläistä” pääsi kokoontumaan Kotkaan. Paikallinen Mepan asiamies Risto Nikula oli tehnyt
esityötä, ja Merikeskus Vellamo suhtautui
erittäin positiivisesti vierailuun. Museojäänmurtaja Tarmo on suljettuna Museoviraston
budjettileikkausten vuoksi. Vellamo järjesti
kuitenkin syvän meren seilureille opastetun
kierroksen aluksella.
2 / 2012
”Äänimerimiehet” kokoontuivat Merikeskus Vellamon aulaan
Vanhan murtajan työskentely- ja asuintilat kiinnostivat vierailijoita. Monikaan ei
ollut näin vanhassa aluksessa seilannut. Konehuone, byssa ja kipinän hytti aikaansaivat
lukuisia kommentteja. Ryhmän seniori oli
radiosähköttäjä Martti Mustonen, joka oli
lähtenyt merille Algotin s.s. Fannylla vuonna
1956.
– Vuonna 1906 rakennettu Fanny oli Kaskisissa lastaamassa propseja Englantiin, kun
astuin laivaan, Mustonen muistelee.
Tarmo on rakennettu vuotta myöhemmin
Newcastlessa.
Koko ryhmä seurasi opasta konehuoneeseen, jossa oli viisi höyrykattilaa ja kaksi
pääkonetta.
– Aluksi käytettiin fyyreissä hiiltä, mutta
vuonna 1950 Tarmo muutettiin öljypoltolle,
oppaana toiminut museomestari Juha Puustinen selvittää.
Tarmo joutui talvisodassa ilmahyökkäyksen kohteeksi Kotkan satamassa. Hyökkäyksessä kaatuneet 39 miestä on haudattu
Kotkan kirkon hautausmaalle.
syä odottaa lisäksi runsaasti meritaidetta ja
muuta esineistöä. Vellamon väki lupasi ottaa
Timosen kommentin huomioon.
Varsinaiseen näyttelyyn äänimerimiehet
tutustuivat omatoimisesti. Yläkerrastakin
löytyi toki hienoja laivamalleja, näyttävimpänä tietenkin suurikokoinen Arcturus. Porukkaa kiinnostivat myös tauotta pyörivät
dokumenttifilmit esimerkiksi Finnstarin risteilystä ja kahvilaiva Heraklesin saapumisesta
Turkuun.
Tietokeskuksesta saunaan
Museorakennuksen katutasolla on Tietokeskus Vellamo kattavine arkisto- ja kirjastokokoelmineen. Tuloaulassa on tilaa lukea
merenkulkulehtiä tai etsiä alan tietoa lukupäätteiltä. Äänimerimiehet uppoutuivat oitis
kirjahyllyjen tarjontaan. Joitakin kiinnosti
ajankohtainen näyttely Titanicin suomalaisuhreista.
Nostalgiamerenkulkijat siirtyivät iltapäivällä laiturin toisessa päässä olevaan ravintolalaivaan Aquila Rosaan. Alun perin
troolariksi suunniteltu ja pari vuotta sitten
ravintolalaivaksi valmistunut alus tarjosi hienot puitteet illanviettoon.
Syötiin, saunottiin ja verkostoiduttiin.
Timo Sylvänne piti lyhyen alustuksen aanimeri.fi -sivuston toiminta-ajatuksesta ja kehitystarpeista. Merellinen ympäristö ja hyvä
seura innoittivat väkeä kypsyttelemään uusia
ajatuksia merimieselämän tallentamiseen ja
esittämiseen verkkosivuilla.
teksti: Pekka Karppanen
kuvat: Pekka Karppanen, Mika Muhli
Merikeskus Vellamon
mittavat kokoelmat
Vierailla oli tilaisuus museovirkailijoiden
opastuksella tutustua myös Vellamon varasto- ja konservointitiloihin. Vuonna 2008
valmistunut näyttävä rakennus pitää sisällään paljon sellaista, mitä museokävijät eivät
normaalisti näe.
– Nämä pienoismallit pitäisi kyllä saada
näytteille. Varmasti ainakin merimiehiä kiinnostaisi, kommentoi kokkistuertti Hannu
Timonen nähtyään reservissä olevat lukuisat
laivamallit.
Varastohyllyillä lepää upeita malleja Suomen kauppalaivaston jo legendoina seilaavista aluksista. Kihu, Orion, Patricia, monia
muita sekä useita jäänmurtajia. Esille pää2 / 2012
Kokkeja museojäänmurtajan keittiössä
Frivakt
Vapaavahti
49
Yövuorossa
Vuosaaressa
Langh Shipin m/s Lindan
käynti Helsingissä osui keskelle
yötä. Laiva on Containershipin
rahtauksessa Pohjois-Euroopan
liikenteessä, jossa satama-ajat ja
merimatkat ovat lyhyitä. Vuosaareen laiva saapui Klaipeidasta 14.6. klo 01:38. Muutaman
tunnin lastauksen ja purkauksen
jälkeen m/s Linda jatkoi matkaa
Pietariin.
Valoisa kesäyö Vuosaaressa sujuu rauhallisesti, kunnes Lindan keula työntyy esiin Pikku
Niinisaaren takaa. Satamavalvojat tulevat irrottamaan meriklaarissa olleen Birka Expressin ja ajavat sitten valot vilkkuen D-laituriin
odottamaan Lindaa. Laiva on nopeasti kiinnitetty ja konttinosturi aloittaa työt.
Monella merenkulkijalla on lomavuoro
alkamassa ja vaihtoparia odotellessa on hyvä kertoa kuulumisia Vapaavahti -lehdelle.
Raumalla asuvan kokkistuertti Ulla-Maija
Kuuselan törni jatkuu vielä.
– Aloitin laivalla pari viikkoa sitten – silloinkin yöllä. Nyt tulin odottelemaan provianttia, Ulla-Maija kertoo.
Hän tarkastaa ensimmäiseksi Mepan tuoman lehtipinon ja noteeraa sanaristikot. Ne
ovat Ulla-Maijan mukaan hyvää aivovoimistelua, samalla sanavarasto kasvaa. Hän
50
Vapaavahti
Frivakt
käyttää myös Mepan kirjastopalveluita, jotka
ovat tulleet tutuiksi monilla muillakin rahtilaivoilla.
– Pasiseereissa en oikein viihdy. Työtahti
niissä on koko ajan hektistä, Kuusela toteaa.
Helsingissä syntynyt Ulla-Maija on käynyt koulut Raumalla ja seilannut Langh
Shipin lisäksi Finnlinesilla, Birka Cargolla,
ESL-Shippingilla, Engshipilla ja Nesteellä.
Lindalla hän vastaa 14 hengen muonituksesta. Normaalimiehityksen lisäksi mukana on kolme harjoittelijaa ja MacGregorin
asentaja.
Langh Ship tarjoaa
harjoittelupaikkoja
Messissä konepuolen harjoittelija Otto Lehtinen avustaa Mepan DVD-filmien vaihdossa.
– Luen itse paljon, ja näköjään muutkin
lainaavat kirjoja kaapista, Keravalta kotoisin
oleva Lehtinen kertoo.
Hän valmistuu vuoden kuluttua Ekamista
(Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto). Mies
on ollut tyytyväinen valittuaan merimiesammatin stujuina seilanneiden isän ja sedän
malliin. Tärkeää oli saada harjoittelupaikka.
– Viisi kaveriani sai Langh Shipilta harjoittelupaikan. Ainakin täällä Lindalla on tosi
hyvä porukka ja mukava tehdä töitä, Lehtinen kehuu.
M/s Lindan kolmesta harjoittelijasta kaksi
on koneessa, yksi kansipuolella.
Golf-kisat jäävät
jälleen väliin
Päällikkö Markku Vaarapuro
Punakylkisellä konttilaivalla on myös urheilumiehiä. Messissä on suuri kiertopalkinto, jonka lomalla oleva kokkistuju, Mepan
jääkiekkoturnauksen parhaaksi pelaajaksi
valittu Petri ”Piku” Päivärinta on tuonut
laivalle. Lastitoimistossa on myös tuttu merimiesurheilija, perämies Priit Paukku.
– Laskin juuri, etten taaskaan pääse Mepan enkä Laivakauppiaiden golfturnaukseen, Paukku harmittelee.
Langh Shipin jalkapallojoukkueessa pelaava mies hoitaa vuorollaan lasti- ja purka2 / 2012
ustöiden valvontaa. Hän ehtii kuitenkin välillä käydä hakemassa
sataman portilta lomalta palaavia merenkulkijoita laivan käytössä
olevalla pikkubussilla.
Golf –kisat jäävät väliin myös konepäällikkö Carl-Gustav Lindelliltä. Paraisilta kotoisin oleva mies odottelee vaihtopariaan, joka tuo
tavaraa varustamon autolla.
– Meitä on koneessa ciiffi, mestari ja repari ja harjoittelijat päälle,
Lindell sanoo.
Hän kävi koulut Maarianhaminassa. Oltuaan yhden kesän Algotilla siirtyi hän ”svenskeihin”, joissa meni lähes parikymmentä vuotta.
– Transatlanticin suurilla roroilla ajettiin Australiaan. Jäähdytyskontit teettivät töitä, joskus oli ylimääräinen sähkömieskin, CarlGustav muistelee.
Linda kuljettaa myös kylmäkontteja. Normaalisti riittää, että kansimiehet kirjaavat lämpötilat ylös.
Lindell seilasi ruotsalaisvarustamoiden jälkeen muutaman vuoden
Nesteellä, kunnes otti 1996 uuteen Lauraan konepäällikön jobin.
Siitä lähtien hän on seilannut Langhilla. Golfia harrastava konepäällikkö ei innostu Mepan tuomasta filmipaketista nuorempien
merenkulkijoiden tavoin.
– Olisinko viiden vuoden aikana katsonut kolme filmiä, Lindell
miettii.
Hän on sen sijaan tyytyväinen laivan satelliittitelevisiojärjestelmään. Tapahtumien tasalla pysyy, kun seuraa neljää kotimaista kanavaa. Jääkiekon MM-kisojen ajaksi hankittiin vielä maksu TV-kortti.
Kokkistuertti Ulla-Maija Kuusela
Pietari –Teesport on
matkan rauhallisin osuus
Komentosillalla vaihtoa valmisteleva päällikkö Markku Vaarapuro
odottelee Ilkka Schroderusta, joka tulee päästämään hänet lomalle.
– Kuuden junaan olisi tarkoitus ehtiä, pohjoisessa syntynyt ja Porissa asuva Vaarapuro suunnittelee.
Hän ei pidä linjaa pahana, vaikka jollain kierroksella on kymmenen päivän aikana seitsemän satamaa. Hän korostaa kuitenkin
henkilökunnan pätevyyttä.
– Työtäni helpottaa, kun on ammattitaitoiset ja kokeneet perämiehet, Markku kiteyttää.
Vaarapuro itse on valinnut merimiesuran aikamiehenä, kolmikymppisenä.
– Tein aikaisemmin erilaisia maalaus- ja asennustöitä maissa. Opiskelin Raumalla merenkulkua, ei ole tarvinnut katua, hän kehuu.
Myös Markku on pitkäaikainen Langh Shipin työntekijä. Hän
tuli taloon ensimmäisen kerran 1995 ja on nyt seilannut 14 vuotta
Langhilla. Hän kuvailee Lindan porukkaa mukavaksi, aktiiviseksi ja
liikunnalliseksi.
– Kuntosalia käytetään, mutta myös luetaan paljon, hän luonnehtii laivaväen vapaa-ajan viettoa.
Markku lukee itse viisi, kuusi kirjaa työjakson aikana. Myös kitara
kulkee mukana.
Konepäällikkö Carl-Gustav Lindell
Tavaraa tulee, jätettä menee
Konemestari Santer Trumm ja konekorjausmies Markus Kütt haistelevat kesäyön tuoksuja takakannella. He ovat juuri kytkeneet jätevesiletkun sataman liittymään.
– Ei nykyään heitetä tai lasketa mitään mereen. Onneksi satamissa
on valmiudet ottaa jätteet vastaan, Markus tähdentää.
He jäävät odottelemaan varaosa-, tarvike- ja muonatäydennystä.
Hyväntuuliset kansimiehet Jari Kujanpää ja Eemeli Laiho tulevat
konttien seasta katsomaan, joko proviantti on tulossa.
– Ei näy vielä! No, poseerataan sitten hetki kuvaajalle, Kujanpää
heittää.
M/s Lindalla kaikki käy luonnikkaasti. On helppoa jakaa päällikön
näkemys hyvän miehistön merkityksestä.
teksti ja kuvat: Pekka Karppanen
Jari Kujanpää ja Eemeli Laiho
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
51
Nattskift i Nordsjö
Langh Ships M/S Lindas besök i Helsingfors inföll mitt i natten. Fartyget trafikerar i Containerships befraktning i Nordeuropa, där liggetider i hamn och sjöresor är korta. Fartyget
anlände till Nordsjö den 14.6 kl. 01.38 från Klaipeda. Några timmar efter lastning och lossning fortsatte M/S Linda sin resa mot S:t Petersburg.
Den ljusa sommarnatten i Nordsjö förlöper
lugnt ända tills man kan se Lindas stäv skjuta
fram bakom Lilla Bastö. Hamnövervakarna
kommer för att lossa sjöklara Birka Express
trossar och kör sedan med blinkande lyktor
mot D-kajen för att vänta på Linda. Båten
är snabbt förtöjd och containerkranen börjar
arbetet.
Många sjöfarare skall börja sin ledighet
och medan man väntar på sitt avlösningspar
hinner man berätta senaste nytt för Frivakts
utsände. För kockstuerten Ulla-Maija Kuusela, hemma i Raumo, fortsätter arbetstörnen ännu.
– Jag började här ombord för ett par veckor
sedan – också då på natten. Nu kom jag för
att vänta på proviant, berättar Ulla-Maija.
Hon går först igenom tidningsbunten som
SSB haft med sig och noterar korsorden. Ulla-Maija tycker att de är bra gymnastik för
hjärnan, samtidigt utökar man sitt ordförråd. Hon utnyttjar också SSB:s bibliotekstjänst, den har blivit bekant också på många
andra lastfartyg.
– Jag trivs inte riktigt på passagerarfartyg.
Arbetstakten är så hektisk hela tiden, konstaterar Kuusela.
Ulla-Maija är född i Helsingfors och har
gått i skola i Raumo och utöver hos Langh
Ship har hon seglat hos Finnlines, Birka
Cargo, ESL Shipping, Engship och Neste.
Ombord på Linda ansvarar hon för provianteringen för 14 personer. Utöver den ordinarie besättningen har man tre praktikanter
ombord och en montör från MacGregor.
52
Vapaavahti
Frivakt
Langh Ship erbjuder
praktikantjobb
Otto Lehtinen, som praktiserar på maskinsidan, hjälper SSB med byten av DVD-filmer i mässen.
– Jag läser mycket själv, och andra tycks
också låna böcker ur skåpet, berättar Lehtinen som är hemma från Kervo.
Efter ett år blir han färdig från Ekam
(Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto). Han
är nöjd med att ha valt sjömansyrket - både
hans far och farbror har seglat som stuert.
Det är viktigt att få en praktikantplats.
– Fem av mina kompisar fick praktikantplats hos Langh Ship. Åtminstone här på
Linda har vi ett verkligt fint gäng och här är
roligt att jobba, berömmer Lehtinen.
Av M/S Lindas tre praktikanter jobbar två
vid maskin och en på däck.
Golftävlingen
får igen stå över
Det finns också idrottsmän ombord på det
röda containerfartyget. I mässen står en stor
vandringspokal som kockstuert Petri ”Piku” Päivärinta vunnit som bästa spelare i
SSB:s ishockeyturnering, han är som bäst på
ledighet. En annan bekant sjömansidrottare,
Priit Paukku, jobbar i lastkontoret.
– Jag räknade just ut att jag igen varken
hinner till SSB:s eller Skeppshandlarnas golfturnering. säger Paukku förtretad.
Han spelar i Langh Ships fotbollslag och
sköter under sitt arbetspass övervakningen
Befälhavaren
Markku Vaarapuro
2 / 2012
av lastning och lossning. Ibland hinner han ändå med en minibuss
från hamnporten avhämta sjöfarare som återvänder från sin ledighet.
Också för maskinchefen Carl-Gustav Lindell, hemma från Pargas, får golftävlingen bli ospelad. Han väntar på sitt avlösningspar
som levererar varor med rederiets bil.
– Vid maskin jobbar maskinchef, maskinmästare, reparatör och
praktikanter, berättar Lindell.
Han gick i skola i Mariehamn. Efter en sommar hos Algot fortsatte
han på svenska fartyg, där han stannade nästan tjugo år.
– Vi gick med Transatlantics stora roro-fartyg till Australien. Kylcontainrarna var jobbiga, ibland behövdes en extra elektriker, minns
Carl-Gustav.
Linda transporterar också kylcontainrar. Det räcker normalt att
däckmännen skriver upp temperaturerna.
Efter de svenska rederierna seglade Lindell några år hos Neste, tills
han år 1996 tog jobbet som maskinchef på nya Laura. Sedan dess har
han seglat hos Langh. Den golfspelande maskinchefen blir inte lika
förtjust över SSB:s filmpaket som de yngre sjöfararna.
– Kanske jag sett tre filmer under ett år, funderar Lindell.
Däremot är han nöjd med fartygets satellit-TV. Då man följer med
fyra inhemska kanaler vet man vad som händer. Inför VM i ishockey
skaffade man också betalkort för TV.
Maskinreparatör Markus Kütt och maskinmästare Santer
Trumm
Resans lugnaste del mellan S:t
Petersburg och Teesport
På kommandobryggan väntar befälhavaren Markku Vaarapuro på
Ilkka Schroderus, som skall avlösa honom då han börjar sin ledighet.
– Det är meningen att jag skall hinna med tåget klockan sex, berättar Vaarapuro som är född i Björneborg, där han också bor.
Han har ingenting emot linjen, trots att man ibland skall hinna
anlöpa sju hamnar under tio dagar. Han understryker ändå vikten
av att personalen är kompetent.
– Mitt arbete underlättas av att jag har yrkeskunniga och erfarna
styrmän, summerar Markku.
Vaarapuro har själv valt sjömansbanan vid vuxen ålder, som trettioåring.
– På land hade jag olika målnings- och installationsjobb. Jag studerade sjöfart i Raumo, och har inte behövt ångra det, säger han nöjd.
Också Markku har jobbat länge hos Langh Ship. Han började
första gången år 1995 och har nu seglat hos Langh i 14 år. Han
berömmer Lindas besättning - trevliga, aktiva och motionsintresserade människor.
– Man utnyttjar konditionssalen, men läser också mycket, beskriver han besättningens fritidsaktiviteter.
Markku läser själv fem, sex böcker under en arbetstörn. Också
gitarren följer med.
Gods lastas, avfall töms
Maskinmästare Santer Trumm och maskinreparatör Markus Kütt
vädrar sommarnattens dofter på akterdäck. De har just kopplat avfallsvattenslangen till hamnens anslutning.
– Nuförtiden varken kastar man eller släpper ut någonting i havet.
Lyckligtvis är hamnarna utrustade för att ta emot avfall, framhåller
Markus.
De stannar för att invänta komplettering av reservdelar, annan
utrustning och proviant. De gladlynta däcksmännen Jari Kujanpää
och Eemeli Laiho kommer ut mellan containrarna för att se om
provianten kommer.
– Syns inte ännu! Nå, då hinner vi posera en stund framför kameran, säger Kujanpää.
På M/S Linda löper allting smidigt. Det är lätt att hålla med befälhavaren om betydelsen av en bra besättning.
text och bild: Pekka Karppanen
2 / 2012
Maskinchefen Carl-Gustav Lindell
Otto Lehtinen hjälper SSB med byten av DVD-filmer
Priit Paukku sköter
under sitt arbetspass
övervakningen av
lastning och lossning.
Frivakt
Vapaavahti
53
Tykinlaukaus juhlisti
Helsinki-päivää ja s/s Hyökyn
satavuotista taivalta.
Patu Patanen ja kumppanit viettävät juhlavuotta monin tavoin
Pietarissa Libauskij -nimiseksi vuonna 1912 rakennettu alus palveli aluksi majakkalaivana Liepajassa. 1917
se tuli jääkäripataljoona 27: n suomalaisjääkärien
sotasaaliina Helsinkiin ja luovutettiin valtiolle. Alus
on palvellut majakkalaivana nimillä Relandersgrund,
Ärandsgrund ja Helsinki.
Alus sai Hyöky -nimen 1961 muutostöiden yhteydessä ja toimi merenmittauksen tukialuksena vuoteen
1983. Sen jälkeen Haminan Höyrylaiva Oy hankki
aluksen Merenkulkuhallitukselta ja talkooväki alkoi
kunnostaa Hyökyä museoksi Patu Patasen johdolla.
Helsingistä Haminaan
ja Kotkaan
S/s Hyöky on yleensä Haminan Tervasaaressa, mutta kuuluu Helsingin Silakkamarkkinoiden ja Kotkan
Meripäivien vakiovieraisiin. Keväällä 2012 Hyöky komisti Helsingin Kauppatorin rantoja Helsinki-päivään
12.6. asti.
– Kotkan Meripäiville mennään ja Hamina Tattoo
–tapahtuman yhteydessä avaamme pienoismallinäyttelyn Tervasaaressa, Patu Patanen kertoo kesän suunnitelmista.
Hyökyllä oli käymässä myös laiva- ja majakkamallien tekijä Heikki Helminen, jonka töitä tullaan näkemään muiden ohella Patasen organisoimassa näyttelyssä. Myös Jaakko Pielan laivapienoismalleja on
esillä.
Kukkalataus Hyökyn
keulakannelta
S/s Hyökyn kippari Patu Patanen
valittiin juuri Haminan vaikutusvaltaisimmaksi kulttuurihenkilöksi.
Valinnan suoritti Kymen Sanomien
kokoama asiantuntijaraati.
54
Helsinkipäivä lähestyy puoltaväliä, kun Patanen ja
tykkimestari Jari Espo virittelevät kello 12.00 lyöntejä ja näytöslaukausta. Ihmisiä alkaa kertyä laiturille ja Kauppatorille vievälle sillalle. Tykki on replika
Ruotsinsalmen taisteluissa käytetyistä viisimetrisistä
laivatykeistä.
– Hoidamme näytöksiä Hamina Tattoossa ja yritystapahtumissa, Jari Espo selvittää.
Taannoin hän oli porukoineen ja tykkeineen Suomenlinnan Kustaanmiekassa ampumassa, kun erään
mainostoimiston juhlaväki ”hyökkäsi merirosvolaivalla”.
Patanen on laittanut tykin piippuun kauniin kukkakimpun, ja Espo sytyttää ruudin pitkän kepin avulla.
Pesä hehkuu hetken kunnes kuuluu kova pamaus. Savun hälvettyä ihmetellään, kun kukkakimpusta ei näy
meressä terälehteäkään.
– Se taisi lentää maata kiertävälle radalle, Patu heittää.
Mepa onnittelee satavuotiasta Hyökyä ja toivottaa
myös porukalle pitkää ikää!
teksti ja kuvat: Pekka Karppanen
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
MEPAn
kirjasto
suosittelee:
Milja Nitovuori
Kesäterveisiä Mepan
kirjastosta
Suurelle osaa suomalaisista kesäloman suunnitteluun kuuluu varata aikaa kirjan tai kymmenen lukemiseen. Lempeän suvituulen
pyöritellessä hiuksia jossakin niemen nokassa
on nautittavaa uppoutua kirjojen maailmaan.
Ehdottomasti suosituimpia ovat dekkarit ja
niistähän on varaa valita.
Kirjakustantamo Myllylahti Oy on erikoistunut suomalaisten kirjoittamiin dekkareihin. Mepaan tulee usein pyyntöjä, että
laivalle toimitettaisi kaikki mahdolliset MurhaMylly- sarjaan kuuluvat kirjat. Sarjassa on
jo lähemmäksi seitsemänkymmentä teosta.
Lukijan on helppo seurata juonikäänteitä
mitkä sijoittuvat itselle tuttuihin paikkakuntiin ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Rikoskirjallisuuden arvostus on noussut,
koska dekkari on hyvä väline käsitellä yhteiskunnallisia asioita sekä ihmismielen koukeroita.
Tärkeintä on, että juoni pystyy pitämään
kiinnostuksen yllä viimeisille sivuille asti.
Tasapuolisuuden nimissä on kerrottava, että
osa merenkulkijoista haluaa aina ja ehdottomasti ulkomaisten kirjailijoiden teoksia.
Suomalaisille uusi tuttavuus on espanjalainen dekkaristi Alicia Gimenez Bartlett.
Kirjailijalta on jo julkaistu toistakymmentä
teosta. Kustannusosakeyhtiö Tammelta ilmestyi ensimmäinen suomankielinen kirja
Petra Delicado ja merkityt tytöt. Toivottavasti
käännösputki aukesi ja saamme luettavaksi lisää barcelonalaisen komisario Petra Delicadon
seikkailuja.
Tässä modernissa trillerissä tutustutaan valtavien muutosten Espanjaan, machomiesten
maailmaan sekä syyllistävää katolilaisuuteen.
Naiskomisario on juuttunut arkistotöihin,
kunnes pääsee pölyn keskeltä kenttätyöhön
jäljittämään sarjaraiskaajaa.
Jos näissä kirjoissa ei ole tarpeeksi toimintaa, niin Jack Higginsin uusimmassa Tappava
petos kirjassa vauhtia riittää ja petturuudella
on hintansa.
Veteraanikirjailija Higgins aloitti kirjoittamisen vuonna 1959 ja häneltä ilmestyy edelleen kirja vuodessa.
Murhamysteerioiden välissä voi rentoutua
vaikkapa matkailuun, herkutteluun ja auringonlämpöön sijoittuviin romaaneihin. Valittavana on Hanna Tuurin Irlantiin sijoittuvat
kirjat, Frances Mayesin Vaellusvuosi, Peter
Maylen monet kirjat, Lumoavaan Provinceen
pääsee Yvonne Lenardin kanssa ja Andalucian
sitruunat tuoksuvat Chris Stewartin kirjassa.
Onneksi meillä on kirjoja mistä valita sopivin sopivaan ajankohtaan.
Aurinkoista kesää kaikille !
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
55
M/s J.L. Runeberg,
ensimmäiset sata vuotta
Thure Malmbergin hieno historiikki kuvaa
perinteikkään aluksen vaiheita tsaarin ajalta
nykypäivään
M/s J.L. Runeberg – saaristolaiva sydämissämme julkaistiin samalla kerralla suomenja ruotsinkielisenä. Kirja on kovakantinen
ja hienosti kuvitettu. Menneiltä ajoilta on
kuvia, asiakirjoja ja lehtileikkeitä, jotka herättävät satunnaisenkin silmäilijän mielenkiinnon.
Alus on rakennettu Helsingin Hietalahdessa nimellä s/s Helsingfors Skärgård. Ensimmäinen omistaja oli Nyländska Skärgårds
Aktiebolag joka liikennöin laivalla Helsingistä Porkkalaan. Sataan vuoteen mahtuu useampia omistajia ja reittejä. Alus on toiminut
jopa Korkeasaaren lauttana ja armeijan tukialuksena.
Laivan nimeksi tuli 1930 -luvulla J.L.
Runeberg ja höyrykone vaihdettiin dieselmoottoriin 1960-luvulla. Nykyiset omistajat
ostivat laivan vuonna 1986 ja laittoivat sen
kuntoon. Heidän aikanaan alus teki toistaiseksi pisimmän matkansa Tukholmaan keväällä 1987.
Thure Malmberg kertoo varsin kattavasti
laivan viimeisen neljännesvuosisadan vaiheista. Näin se täydentää hienosti edellistä,
vuonna 1982 julkaistua historiikkia.
Thure Malmberg: M/s J.L. Runeberg –
saaristolaiva sydämissämme 1912-2012
ISBN 978-952-93-0112-6, kovakantinen,
120 sivua, hinta 30 €
Teos on saatavana kirjakaupoissa, laivan
kahvilassa ja varustamossa sekä Loviisan merimuseossa.
Adolf Bockin tekemä mainosjuliste
M/s J. L. Runeberg, de första
etthundra åren
Thure Malmbergs förnämliga historik beskriver det traditionella fartygets skeden från
tsartiden till i dag
M/s J.L. Runeberg – skärgårdsbåten i våra
hjärtan utgavs samtidigt på svenska och finska. Boken är inbunden och försedd med
högklassiga illustrationer. Foton, dokument
och tidningsurklipp från gångna tider väcker
läsarens intresse.
Fartyget byggdes i Sandviken i Helsingfors
och fick namnet s/s Helsingfors Skärgård.
Den första ägaren var Nyländska Skärgårds
56
Vapaavahti
Frivakt
Aktiebolaget och rutten gick mellan Helsingfors och Porkala. Under en period om
etthundra år blev det många ägare och rutter.
Båten har fungerat som färja till Högholmen
och enrollerades också i försvarsmaktens
tjänst under kriget.
På 1930-talet fick båten namnet J.L. Runeberg och ångmaskinen byttes mot dieseln
på 1960-talet. De nuvarande ägarna köpte
fartyget år 1986 och rustade upp det. Under
deras tid gjorde båten den hittills längsta resan till Stockholm våren 1987.
Thure Malmberg ger ett heltäckande
porträtt av båtens skeden under det senaste
kvartsseklet, och kompletterar så den historik som utkom år 1982.
Thure Malmberg: M/s J.L. Runeberg –
skärgårdsbåten i våra hjärtan 1912-2012
ISBN 978-952-93-0113-3, inbunden, 120
sidor, pris 30 €
Boken är till salu i bokhandlar, båtens
kafé, hos rederiet och Lovisa sjöfartsmuseum
Pekka Karppanen
2 / 2012
Merimies ja ammattiyhdistysmies
runonkirjoittajana
Sven-Erik Nylundin ensimmäinen laivamatka antoi nimen
runokokoelmalle
”Ei yksin leivästä” otsikoi Vapaavahti aikoinaan Nylundin jutun, kun mies jäi eläkkeelle
Suomen Laivanpäällystöliiton järjestösihteerin toimesta. Hänet tunnettiin kovana,
mutta rehellisenä ja rehtinä järjestömiehenä,
joka teki koko ajan yhteistyötä myös Mepan
kanssa. Välillä hallituksen jäsenenä, välillä
kirjoittajana tai muuna yhteistyökumppanina.
Kokemukset merellä ja järjestöelämässä
eivät voi olla jättämättä jälkiään henkilöön,
joka suorittaa tehtävänsä sellaisella antaumuksella kuin Sven-Erik. Hän on nyt pukenut tuntojaan sanoiksi ja julkaissut kirjan
Slätklättring, jonka runoja tullaan julkaisemaan Vapaavahdissa sopivissa paikoissa.
Kuten Sven-Erik kirjoittaa; ”Runoillani en
ole voittanut kilpailuja. Lieneekö syynä se,
että käytän sanoja, joita vain merenkulkijat
ja järjestöihmiset ymmärtävät.” Kirjan nimi
Slätklättring viittaa Nylundin kokemuksiin
ensimmäisessä laivassaan.
Vuonna 1953 hän oli jungmannina s/s
Katrinassa, kun perämiehen käskystä joutui
kiipeämään keulamastoon lamppua vaihtamaan. Hän mietti myöhemmin usein, miksi
viisitoistavuotias kokematon poika lähetettiin pimeässä ja lumimyrskyssä kiipeämään
ilman turvavöitä.
Laivanpäällystöliiton vuosina Sven-Erik
Nylund panosti erityisesti meri- ja työturvallisuuteen kotimaassa ja kansainvälisissä
merenkulkujärjestöissä.
Paragrafbåten (1964)
kuva: Hilkka Kotkamaa
Vi rullar genom Nordsjön,
du paragrafbåt
och vi,
paragrafmänniskor
elva män och två kvinnor,
du och vi
kom till världen
via sjöfartsteoretikernas grå celler
och
redarnas snålhet
Lyckade båtar
lönsamma
så skrevs i tidningarna,
de står sig i konkurrensen
Tärnan skall vara ditt namn
som en vattenfågel
skall du dömas
att fara över haven.
Inga hamntider
till sjöss till sjöss
skall ditt lockrop ljuda
Kommerserådinnan kastar flaskan
champagnen flödar
längs den vassa stäven
som skall klyva vågen.
Till Brest, ej längre
Efter Brest måste du bära
mer män än redarplånboken
orkar bära
En sjöman och fackföreningsman skrev dikter
Diktsamlingen ”Slätklättring”
fick namnet av Sven-Erik Nylunds första sjöresa
”Inte av bröd allena” var rubriken i Frivakt i
tiden då Nylund gick i pension från posten
som organisationssekreterare på Finlands
Skeppsbefälsförbund. Han var känd för att
vara en hård, men hederlig och rejäl fackföreningsman, som hela tiden också samarbetade med SSB – ibland som medlem i
styrelsen, ibland som skribent eller samarbetspartner i allmänhet.
2 / 2012
Erfarenheterna på havet och i organisationslivet har självfallet format en människa
som utfört sitt uppdrag med en sådan hängivenhet som Sven-Erik. Han har nu klätt
sina känslor i ord och gett ut en diktbok.
Frivakt kommer att publicera valda dikter i
kommande nummer.
Sven-Erik skriver; ”… Jag har inte vunnit några pris i dikttävlingar. Delvis tror jag
att det beror på att få litteraturkännare känner sjömannens inre väsen… Det finns ord
som endast sjömän och fackföreningsfolk
förstår…”. Namnet ”Slätklättring” syftar på
Nylunds erfarenheter på hans första fartyg.
Han var år 1953 jungman på S/S Katrina,
då han på styrmannens order skickades upp
i förmasten för att byta lanterna. Senare funderade han ofta över varför en femtonårig
oerfaren pojke skickades att klättra i mörker
och snöstorm utan säkerhetsbälte.
Under åren på Skeppsbefälsförbundet arbetade han särskilt för att förbättra sjösäkerheten och arbetsskyddet i hemlandet och i
internationella sjöfartsorganisationer.
Pekka Karppanen
Frivakt
Vapaavahti
57
Martti Agge
Mereltä ankkurit maihin
Silja Serenadeltä eläkkeelle jäänyt matkamies
kirjoitti kokemuksistaan elämän merellä.
Liike on tärkeää – eläminen myös, voisi luonnehtia Martin
elämäntapaa. Hän on tehnyt matkaa patikoiden, polkupyörällä, kalapaatilla, matkailuautolla, tankkerilla, rahtilaivalla, matkustajalaivalla. Jossain välissä on ollut aikaa kirjoittaa kirjoja.
Työtä on helpottanut se, että Agge on jo nuorukaisesta lähtien tehnyt muistiinpanoja. Hänen edellinen kirjansa kertoo
pyörämatkasta Lapin Nuorgamista kotikaupunkiin Paraisille:
”Polkupyörällä Suomineito päästä varpaisiin”.
Päiväkirjamerkintöjen avulla kokkina seilannut mies onnistuu hienosti kuvaamaan jo alkuaikojen merimatkoja Lundqvistin aluksilla Kanadassa, Veracruzissa, Kreikassa ja monilla
merillä. Kirja etenee kronologisesti ja siinä on hieno kuvitus.
Merimieslakon (1980) jälkeen hän työskenteli vuoden pestin
Libyassa, minkä jälkeen tie vei lopullisesti matkustajalaivoihin.
Agge on kerännyt tietoja laivoista ja vierailemistaan paikoista.
Hän on koonnut fleet list –tyyppisen luettelon seilaamistaan
aluksista ja tehnyt tiivistelmät varustamoista. Rahtilaivoista
hän muistaa seilauskavereiden nimiä, kuten legendaarisen
Susi-Larssenin ja Seren keittiöpäällikön ”Meneeks’ mittää”.
Pääosan työurastaan Martti Agge teki matkustajalaivojen
keittiöissä. Työtä on kuvattu seikkaperäisesti ja selkeästi. Vuosien saatossa voi aistia kiireiden lisääntyneen. Välillä hän selvittää yksityiselämän käänteitä ja vapaa-ajan viettoa. Agge on
ollut myös merimiesurheiluaktiivi ja saavuttanut varsin hyviä
tuloksia.
Kirjassa eläkkeelle jäänti sivuutetaan nopeasti; Martilla on
heti monta rautaa tulessa; kylävaaritoiminnasta lavatanssiin.
Eläkkeellä tehdyt patikka- ja pyöräretket on selostettu tarkasti
sää- ja sijaintitietoineen. Kertomukset kalastusalusreissuista
Jäämerelle ovat myös erittäin mielenkiintoisia.
Kirjassa Martti Agge käy läpi vaiheitaan lapsuudesta eläkeikään. Kuten hän itse toteaa: ”Merimies ei helpolla pääse
merestä eroon”. Omakustannuskirjassa on 320 sivua ja runsas
kuvitus. Kirjaa on lainattavissa Mepan laivakirjastossa ja ostettavissa myös Martti Aggelta.
Martti Aggen ensimmäinen laiva oli Viking 3,
mutta hän teki pitkiä ja mielenkiintoisia matkoja
myös Lundqvistin kuivarahdeilla ja tankkilaivoilla.
Pääosan merimiesurastaan hän työskenteli Itämeren
matkustaja-aluksilla.
58
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
Langh Ship voitti
Langh Ship vann
laivajoukkueiden
sjöfartslagens
jääkiekkoturnauksen ishockeyturnering
Aboa Mare
Langh Ship
MEPA järjesti Turun Impivaarassa yhdeksän laivajoukkueen jääkiekkoturnauksen. Matkustajalaivat osallistuivat laivakohtaisilla joukkueilla, rahtilaivoista koottiin joukkueet saman varustamon laivoista.
Pelaajia oli reilusti yli 120, päivän aikana kävi lisäksi kymmeniä merenkulkijoita katsomassa pelejä.
Turnauksessa pelattiin kolme alkulohkoa, välisarja ja sijoitussarja.
Kaikille joukkueille tuli vähintään neljä peliä. Alkulohkojen voittajat
menivät suoraan välieriin.
Aikaisempina vuosina hyvin menestynyt Amorella ei pystynyt
puolustamaan viime vuoden mestaruutta huolimatta alkusarjan voitosta. Välierässä tuli niukka tappio Turun merenkulkuopiskelijoiden,
Aboa Maren joukkueelle. Pronssiottelussa Gabriella oli nälkäisempi
luvuin 3-1.
Finaalijoukkueet Langh ja Aboa Mare olivat kohdanneet jo alkusarjassa. Ottelu päättyi Aboa Maren voittoon 2-4. Finaalissa nuoret
opiskelijat joutuivat taipumaan Langh Shipille 0-6. Langhin maalivahti Petri Päivärinta valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.
Huoltojoukoissa toimivat tuttuun tapaan Reijo ”Reka” Hyökki ja
Matti Pirnes Karhu-Kissoista, joille suuret kiitokset. Korvaamaton
apu toimitsijatyössä oli myös Marko Linden. Patrik Qvarnströmin maukkaat välipalat olivat hyvää huikopalaa ja TPS-junioreiden
kahvila teki maistuvat ruuat. Osa porukasta kävi vetreyttämässä lihaksiaan Nummen saunassa ja kylpypaljussa.
2 / 2012
Gabriella
SSB ordnade sjöfartslagens ishockeyturnering i Impivaara, Åbo. Nio
lag deltog i turneringen.
Passagerarfartygen deltog med fartygslag, medan lastfartygen delade lagen enligt rederi.
Amorellas lag som tidigare år varit framgångsrikt klarade inte av
att försvara sitt mästerskap trots seger i grundserien. Deras medvind
slutade i semifinalen då Aboa Mare som bestod av Åbos sjöfartsstuderande var snäppet bättre och därmed fällde Amorella till bronsspel.
I bronsmatchen var Viking Lines Gabriella hungrigare och knep
bronsmedaljerna av systerskeppet Amorella med 3-1.
Finallagen Langh och Aboa Mare möttes redan i grundserien. Då
var Aboa Mare bättre med 4-2.
Aboa Mare fick dock se att farten var annorlunda i finalen då de
mötte en laddad trupp från Langh som tagit den längre vägen till
finalen, via mellanseriespel. Langh ångade över det unga elevlaget
med siffrorna 6-0 och tog därmed hem guldmedaljerna. Langhs
målvakt Petri Päivärinta, var lagets stora hjälte och valdes även till
turneringens bästa spelare.
Kiitokset kaikille, terveisin
Ett stort tack till alla!
Hälsningar
Johan Treuthardt
Pekka Karppanen
Tulokset: www.mepa.fi
Johan Treuthardt
Pekka Karppanen
resultaten på: www.mepa.fi
Frivakt
Vapaavahti
59
Kesä alkoi MEPAn golf –kisasta
Sommaren började med SSB:s
Vuoden 2012 ensimmäinen merimiesgolf
pelattiin Sea Golf Rönnäsissa, jonne pääsee
Kuninkaantien ABC:lta mukavan mutkikasta asfalttitietä pitkin. Maanantaiksi 21.5. oli
vielä tilattu aurinkoinen keli, ja Kari Mattila joukkoineen oli laittanut kentän hienoon
kuntoon.
Matkaan lähti 33 kilpailijaa, jotka kaikki kiittelivät olosuhteita ja Rönnäs Golfin
kodikasta klubia ja ilmapiiriä. Sarjan A
(hcp<18,4) voiton vei tuloksella 70 Anitta
Järvinen Silja Serenadelta. Toiseksi tuli Esa
Asikainen Silja Europalta (78). Esa Tammi
Silja Serenadelta ja Timo Nakari Mariellalta
selvittivät kentän 82 lyönnillä.
Sarjassa B (hcp>18,4) löi ME Groupin
Pekka Lehtinen 76, Kai Ounamo Mariellalta 77 ja Pekka Tuhkanen KYAMK:sta 82.
Pisin lyönti, 217m jäi Silja Europan Peter
Afthanin nimiin. Lähimmäs lippua, 4,11m
osui Erik Anttonen mt Masteralta. Bruttolyöntikisassa kentän selvittivät 82 lyönnillä
Anitta Järvinen ja Esa Tammi; Anittan parempi takaysi toi palkinnon hänelle. (Kiitos
ME Groupille palkinnoista)
Kiitoksia kaikille!
Seuraava MEPA kisa Tavast Golfissa
7.8.2012 klo 10.30
60
Vapaavahti
Frivakt
Året 2012 första sjömansgolf spelades i Sea
Golf Rönnäs, som ligger längs den kurviga
asfaltvägen som startar från Kungsvägens
ABC. För måndagen den 21.5 hade man
beställt soligt väder, och Kari Mattila & co
hade fixat banan i toppskick.
Totalt startade 33 tävlare, som var tacksamma för omständigheterna, stämningen
samt den hemtrevliga Rönnäs Golfs klubben. Silja Serenades Anitta Järvinen kammade hem segern i A-serien (hcp<18,4)
med resultatet 70, medan Silja Europas Esa
Asikainen tog andra plats med 78 slag. Esa
Tammi från Silja Serenade och Timo Nakari
från Mariella klarade banan med 82 slag.
I B-Serien (hcp>18,4) använde ME
Groups Pekka Lehtinen 76 slag, Kai Ounamo från Mariella 77 och Pekka Tuhkanen från KYAMK 82.
Det längsta slaget, 217 m tog Silja Europas
Peter Alfthan i sitt namn. Närmaste flaggan kom Erik Anttonen från mt Mastera
med 4,11 m. I bruttoslagtävlingen var det
Anitta Järvinen och Esa Tammi som klarade
av banan med 82 slag; Anittas bättre resultat på de bakre 9 hålen avgjorde segern till
hennes fördel. (Ett stort tack till ME Group
för priserna)
Ett stort tack till alla!
Nästa SSB tävling hålls på Tavast Golf
7.8.2012 klo. 10.30
2 / 2012
golftävling
TULOKSET
A (hcp <18,4)
1. Anitta Järvinen
2. Esa Asikainen
3. Esa Tammi 4. Timo Nakari
5. Olli Noronkoski
6. Jaakko Aarninsalo
70 (18,2)
78 (17,3)
82 (7,5)
82 (16,3)
83 (9,2)
84 (15,9)
B (hcp>18,4)
1. Pekka Lehtinen
2. Kai Ounamo
3. Pekka Tuhkanen
4. Tytti Saarela
5. Mikko Heimonen
6. Tarmo Sköld
76 (19,5)
77 (35,5)
82 (18,6)
87 (36,0)
88 (32,0)
93 (29,9)
Scratch
1. Anitta Järvinen
2. Esa Tammi
3. Olli Noronkoski
4. Kimmo Lehto
5. Esa Asikainen
6. Pekka Lehtinen
Erik Anttonen m/t Masteralta sai palkinnon Johan Treuthardtilta
89
89
92
95
96
96
Kaikki tulokset: www.mepa.fi
Esa Tammi sai omakseen myös Trast -kiertopalkinnon,
joka toimitettiin Silja Serenadelle
Tytti Saarela ja Anitta Järvinen saivat palkintonsa Silja Serenadella
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
61
Harrastetöitä Mepan
näyttelyissä
Perinteinen Merenkulkijoiden vuosinäyttely oli Katajanokan klubilla huhtikuun 9. päivään
asti. Osa töistä oli vielä näytillä Vuosaaren Merimieskeskuksessa toukokuun ajan.
Risto Honkaharju toi esille näyttävän valikoiman akvarellejä
Lea Savolaisen taitavia tilkkutöitä
Rami
Kokkosen
kitarat
62
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
Arto Dahlbon tyylille riittää ihailijoita
Margetta Henrikssonin keramiikkaveistos
Koruja ja lasitöitä oli esillä
monilta merimiestaiteilijoilta
Ilkka Karppasen tekemä pienoismalli
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
63
Piia Riekkinen
Birgit Stenroos
Toivo Liivak
Seppo Roos
Arto
Dahlbo
64
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
Marianne Tommolan öljyvärimaalaus
Söderskärin majakka
Risto Honkaharju
Anneli Myllymäen nukkekoti oli täynnä miniatyyrejä
Lars Näsman
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
65
Nimitysuutisia Utnämningsnytt Nimitysuutisia Utnämningsnytt Nimitysuutisia Utnämningsnytt
FM Kari Välimäki
Merimieseläkekassan
uusi toimitusjohtaja
Filosofian maisteri Kari Välimäki (57) on
nimitetty Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi 1.10.2012 alkaen. Hän siirtyy uuteen
tehtäväänsä Sosiaali- ja terveysministeriön
kansliapäällikön virasta. Hän on toiminut
Merimieseläkekassan hallituksen puheenjohtajana 1.1.2010 alkaen, josta tehtävästä
hän samassa yhteydessä luopuu.
Välimäki seuraa tehtävässään Merimieseläkekassan nykyistä toimitusjohtajaa, vakuutusneuvos Helena Jaatista (67) hänen siirtyessä eläkkeelle. Jaatinen on ollut Merimieseläkekassan toimitusjohtajana vuodesta
1986 lähtien.
Lisätietoa: www. merimieselakekassa.fi
Merenkulun maineteko -palkinto
Forum Marinum
-säätiölle
Meriliitto ry:n hallitus on myöntänyt Forum Marinum -säätiön ylläpitämälle Forum Marinum -merikeskukselle Merenkulun maineteko
-kunniapalkinnon nro 8. Palkinnon luovutti tiistaina 22.5.2012 Meriliiton hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Markku Mylly
ja sen vastaanotti Forum
Marinum -säätiön hallituksen puheenjohtaja Maija
Perho. Tilaisuudessa olivat
paikalla myös Meriliiton
hallituksen jäsenet.
Meriliiton hallitus toteaa
perusteluissaan, että merikeskus Forum Marinum
on toiminut erinomaisesti
Suomen merellisen kulttuurin yleisen tiedon ja
arvostuksen lisäämiseksi.
Perustamisestaan lähtien
(v. 1998) Forum Marinum
on edistänyt merkittävästi
suomalaisen merenkulun
historian tutkimusta ja
tuntemusta sekä välittänyt
laajoissa näyttelyissään tietoa suurelle yleisölle merenkulkuelinkeinosta.
66
Vapaavahti
Frivakt
FM Kari Välimäki
utnämnd till ny vd för
Sjömanspensionskassan
Filosofie magister Kari Välimäki (57) har
utnämnts till verkställande direktör för Sjömanspensionskassan fr.o.m. 1.10.2012. Han
övergår till sin nya uppgift från tjänsten som
kanslichef vid social- och hälsovårdsministeriet. Han har fungerat som ordförande för
Sjömanspensionskassans styrelse från den 1
januari 2010, en post som han nu lämnar i
detta sammanhang.
I sin nya uppgift efterträder Välimäki
Sjömanspensionskassans nuvarande verkställande direktör, försäkringsrådet Helena
Jaatinen (67), som går i pension. Jaatinen
har verkat som vd för Sjömanspensionskassan sedan 1986.
Hederspriset ”En
bedrift inom sjöfarten” till Stiftelsen
Forum Marinum
Sjöfartsförbundets styrelse har beviljat hederspriset “En bedrift inom
sjöfarten”nr 8 till det maritima centret Forum Marinum som administreras av Stiftelsen Forum Marinum. Priset tilldelades av Sjöfartsförbundets styrelses ordförande, verkställande direktör Markku
Mylly tisdagen den 22 maj
2012 och mottogs av Stiftelsen Forum Marinums
styrelses ordförande Maija
Perho (på bilden).Närvarande vid tillfället var hela
Sjöfartsförbundets styrelse.
Sjöfartsförbundets styrelse motiverar sitt beslut
att det maritima centret
Forum Marinum har utmärkt ökat kunskapet och
uppskattningen av den finska sjöfartskulturen. Sedan
början av sin verksamhet
(1998) har Forum Marinum bidragit till att främja
forskningen inom sjöfartshistoria och förmedla
kunskap samt på sina storskaliga utställningar delat
information om sjöfartsbranschen till allmänheten.
2 / 2012
Nimitysuutisia Utnämningsnytt Nimitysuutisia Utnämningsnytt Nimitysuutisia Utnämningsnytt
Mepan laivapalvelut
pyörivät kesälläkin
Asiamiehet pitelevät lomia, mutta tuuraajat hoitavat laivapalveluita
Helsingin, Kotkan ja Turun alueilla. Helsingin asiamiesten lomatuuraajana toimii Joel Karlsson, jonka monet tuntevat jo viime
kesältä. Kotkan tuuraaja Markus Roslund hoiteli asiamiehen hommia viimeksi kesällä 2010. Turun laivakäynnit tekee pitkän linjan
merenkulkuammattilainen Jorma Sippola.
Joel Karlsson
Markku Mylly
Meriturvallisuusviraston johtoon
Satamaliiton toimitusjohtaja, entinen Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly (61) on valittu Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) uudeksi pääjohtajaksi 8. kesäkuuta 2012. Pääjohtajan
toimikausi kestää viisi vuotta.
Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) tehtävänä on
auttaa EU:n jäsenvaltioita ja
komissiota edistämään meriturvallisuutta, vähentämään merionnettomuuksia ja ehkäisemään
alusperäistä meren saastumista.
Markku Mylly
blir generaldirektör för EMSA
Markku Mylly har utsetts till ny generaldirektör för EMSA (European Maritime Safety Agency) som är EU:s byrå för sjöfartssäkerhet.
Han tillträder i september. Sjökapten Markku Mylly är i dag verkställande direktör för Finlands Hamnförbund.
MEPA futis
Sonera Stadium 14.8.
Markus Roslund
Ilmoittautuminen/Anmälning:
www.mepa.fi
Jorma Sippola
2 / 2012
Info: Johan Treuthardt
0400 709 491, [email protected]
Frivakt
Vapaavahti
67
Merenkulkijoita kevään
kursseilla
Vesivärikurssilaiset maalasivat
Helsingissä, opettajana akvarellien
Grand Old Man Risto Honkaharju
Pro Mika Mäki on kouluttanut satoja merenkulkijoita
Golfin saloihin
Ilo irti puutarhasta –kurssilaisia
metsäretkellä
Ulla Wikström, Vuokko Kaunonen
ja Janet Pelkonen puutarhasta –
kurssilla Kaarinassa
68
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
Muistikortit täyttyivät Mepan valokuvauskurssilla
Ilpo Minkkinen veti rutiinilla saaristolaivurikurssin
Turun Mepassa
Melontaretkelle lähdettiin Helsingin
Vuosaaresta
Mepan kurssilaisia Kymen Golf –
kentällä Kotkassa
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
69
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto.
Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki
Nimi:
Osoite:
70
70 Vapaavahti
Vapaavahti
Frivakt
Frivakt
2 / 2012
Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt.
Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 Helsingfors
Namn:
Adress:
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
71
3 / 2010
RISTIKOIDEN RATKAISUT
Ristikon Vapaavahti 1/2012 oikein ratkaisseiden kesken arvotun kirjapalkinnon voitti Maj-Lis Blomqvist
Minuuttikisa
jatkuu
Kannattaa edelleen tulla mukaan, sillä palkintoja jaetaan
myös kaikkien osallistujien kesken. Kärki on tosin jo karannut
melko pitkälle. Arja Ahonen Silja Serenadelta johtaa kuntoiltuaan alkuvuoden aikana 350h 55
min. M/s Finnhawkin päällikkö
Tapani Saarinen on kiilannut Hallitseva Vuoden merimiesurheilija Arja
toiseksi; 228h 46 min. Hänen Ahonen hallitsee myös minuuttikisaa
niskaansa hengittää (206h 25
min) Marko Taskinen m/s Ahdista, joka johtaa laivojen kisaa.
tulokset löytyvät: www.mepa.
fi tai älypuhelimella suoraan
oheisella QR-koodilla
72
Vapaavahti
Frivakt
Minuttävlingen
fortsätter
Det lönar sig ännu att delta,
eftersom fina priser delas ut
mellan alla deltagare. Toppen
har dock tagit ett starkt försprång. Arja Ahonen från Silja
Serenade leder efter att hittills
motionerat 350 timmar och 55
minuter. M/s Finnhawks chef
Tapani Saarinen har spurtat till
andra plats med 228 h och 46
min. Strax bakom ligger dock
Marko Taskinen (206 h 26 min)
från m/s Ahti. Ahti leder fartygstävlingen.
resultaten finns på: www.mepa.
fi eller fås med smartphone från
QR-koden invid.
2 / 2012
Laitureilla
ja lankongeilla
The basket ball team of the Jewel of the Seas is enjoying nice weather
in Hernesaari dock, Helsinki. Anyway, they had the basket ball session
indoor.
Ylikonemestari Seppo Järveläinen jatkaa työelämää s/s Tursolla.
Legendaarinen satamajäänsärkijä toimi myös Sepon 70 -vuotispäivien juhlapaikkana. Onnea!
Alfons Håkansin työtoverit olivat valmistelleet komean
läksiäislahjan pursimies Matti Viljaselle. Mukava ja
aina sanavalmis Matti menehtyi oltuaan vain viisi
päivää eläkkeellä. Ankkuri luovutettiin Matin pojalle
Matiakselle.
M/s Gabriellan merimiesmotoristi Sami Koskinen ehtihätäisesti
käydä kahvilla Tammisaaren Nesteellä ennen Ruukin kierroksen
lähtöä.
Arvostettu merimiestaiteilija Risto Honkaharju
luovutti akvarellin ”Hietalahdenranta” ravintola
Salvelle, jonka kanta-asiakkaisiin hän seilatessaan
kuului. Ravintolapäällikkö Mika Elo etsii hienolle
taululle arvoisensa paikan Salven paljon nähneiltä
ja merimiesjuttuja kuulleilta seiniltä.
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
73
NAUTICA HUUTOKAUPPA
Hagelstamin Huutokaupat järjestää ensimmäisen Nautica-huutokaupan syksyllä
2012. Huutokaupan teemana on meri, ja sen valikoima koostuu mm. kartoista,
laivapienoismalleista, meriantiikista, vanhasta arkkitehtuuri- ja kaupunkiaiheisesta
grafiikasta, merimaalauksista, laivatauluista ja meriaiheisista keräilykohteista.
Hagelstam järjestää erityisen sisäänjättöpäivän, 16.8., jolloin huutokauppaan soveltuvia
kohteita voi jättää myytäväksi. Tätä varten on hyvä tehdä ajanvaraus,
[email protected] tai 09-6877990.
Huutokaupan näyttö on avoinna 29.8.-5.9.2012, la-su 11-16, ark. 12-17.
Näytön aikana John Nurmisen säätiön julkaisu- ja näyttelyvastaava, merihistoriaan ja karttoihin
erikoistunut Maria Grönroos pitää kaksi esitelmää aiheesta ”Skandinavian kartan historia”.
Ensimmäinen esitelmistä on 29.8. klo 16 ja toinen 4.9 klo 14.
Nautica-huutokauppa pidetään 5.9.2012 klo 17 Hagelstamin tiloissa Helsingissä,
osoitteessa Bulevardi 9 A.
NAUTICA SPECIALAUKTION
Nautica den 5 september 2012. Värdering och inlämning inför auktionen pågår!
Nautica är en specialauktion på kartor, fartygsmodeller, sjöantik, äldre grafik med arkitekturoch stadsmotiv, marinmålningar, fartygstavlor och samlarobjekt med sjömotiv.
www.hagelstam.fi
Elokuun Golf kisa
Hämeenlinnan
Tavast Golf & Country Clubilla
Tiistaina, 7.8. ensimmäisen
ryhmän lähtö klo 10:30
ilmoittautuminen: www.mepa.fi
Perinteinen vanhojen laivajulisteiden
Raudsepp –kalenteri on tulossa
myyntiin Mepaan. Hinta 32 euroa.
Tiedustelut: [email protected]
Haulikkokurssi ja
Trap –kilpailu
22.8.-23.8.2012
Pajulahti/Nastolan
ampumarata
Info:
Pekka, 0400 879 733,
[email protected]
74
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2012
Tulevia kursseja
Elokuu
Tutustu melontaan, Turun seutu Tutustu melontaan, Pääkaupunkiseutu Ratsastuskurssi, Valkeakoski Haulikkokurssi, Pajulahti Tutustu purjehdukseen, Naantali 13.08.
14.08.
16.08. – 18.08.
22.08. - 23.08.
ratamaksu 15
25.08.
Syyskuu
Ylläsvaellus, Ylläsjärvi Frisbeegolf, Turku Frisbeegolf, Helsinki Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu Ilo irti puutarhasta, sadonkorjuu, Kaarina Atk-perusteet, Helsinki Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu Digikuvaus ja kuvankäsittely, Helsinki Tutustu vesiliikuntaan, Turku Atk-internetin tehokäyttö, Helsinki Atk-excel, Helsinki 06.09. – 13.09.
maksu 100
07.09.
10.09.
11.09.
13.09. – 14.09.
17.09. – 18.09.
18.09.
19.09. – 21.09.
20.09
24.09. – 25.09.
26.09. – 28.09.
Lokakuu
Atk-perusteet, Helsinki Tutustu vesiliikuntaan, Helsinki Atk-kotisivut ja blogit, Helsinki Atk-publishing, Helsinki Sykettä syksyyn, Pajulahti Facebook perusteet, Helsinki Atk-hyöty ja viihde, Helsinki Köysityökurssi, Turku 01.10. – 02.10.
02.10.
03.10. – 05.10.
08.10. – 10.10.
08.10. – 10.10.
11.10. – 12.10.
15.10. – 17.10.
15.10. – 17.10.
Kuntonyrkkeily, Helsinki Kahvakuula, Helsinki Kahvakuula, Turku Venäjän alkeet, Helsinki Huovutus, Helsinki Uintitekniikka, Turku Uintitekniikka, Helsinki Atk-perusteet, Turku Atk-internetin tehokäyttö, Turku Puikot heilumaan, Helsinki Bodycombat, Helsinki Atk-word, Turku 17.10.
18.10.
19.10.
22.10. – 24.10.
25.10. – 26.10.
25.10.
26.10.
25.10. – 26.10.
29.10. – 30.10.
29.10. – 31.10.
31.10.
31.10. – 02.11.
Marraskuu
Yoga, Helsinki Tyylikurssi, Helsinki Yoga, Turku Atk-kotisivut ja blogit, Turku Keramiikkakurssi, Vantaa Facebook perusteet, Turku Bodycombat, Helsinki Atk-excel, Turku Kyytiä kaamokselle, Pajulahti Beachvolley, Helsinki Atk-word, Turku Polkupyörä ergometritesti, Hki Polkupyörä ergometritesti, Tku Jouluaskartelu, Helsinki 01.11.
01.11. – 02.11.
05.11.
05.11. – 07.11.
07.11. – 09.11.
08.11. – 09.11.
09.11.
12.11. – 14.11.
12.11. – 14.11.
15.11.
15.11. – 16.11.
21.11.
22.11.
26.11. – 27.11.
Joulukuu
Jouluaskartelu, Turku Jouluaskartelu, Turku 10.12. – 11.12.
13.12. – 14.12.
ADOLF BOCK JA MERITAITEEN MESTARIT
9.6.-9.9.2012
Salon taidemuseo Veturitalli järjestää
9.6.-9.9.2012 tiloissaan suuren meritaiteen
näyttelyn Adolf Bock ja meritaiteen mestarit,
pääyhteistyökumppaninaan John Nurmisen
Säätiö. Näyttelyssä on runsaat sata teosta.
Bockin lisäksi esillä on tauluja Oscar Kleinehilta, Berndt Lindholmilta, Albert Edelfeltiltä,
Akseli Gallen-Kallelalta, Johan Knutsonilta,
Torsten Waenerbergilta, Hjalmar Munsterhjelmilta ja Woldemar Toppeliukselta.
Ulkomaisia mestareita edustavat mm. Ivan
Aivazovski, Willem van de Velde ja Julius von
Klever.
Salon taidemuseo Veturitalli,
Mariankatu 14, 24240 Salo,
p. (02) 778 4892, www.salontaidemuseo.fi.
Avoinna ti–pe 10–18, la 11–17, su 11–18.
Pääsymaksu 4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
2 / 2012
Frivakt
Vapaavahti
75
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
Linnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI)
Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors)
00160 HELSINKI/HELSINGFORS
P./Tel (09) 668 9000,
telefax (09) 622 1808
E-mail: [email protected]
www.mepa.fi
Toimitusjohtaja
Verkställande direktör
Martti Karlsson
p./tel. 6689 0015
[email protected]
Kirjastosihteeri
Bibliotekssekreterare
Milja Nitovuori
p./tel. 6689 0023
[email protected]
Yleissihteeri/opintoasiat
Allmänsekreterare
/studieärenden
Sirpa Kittilä
p./tel. 6689 0016
GSM 040 521 2055
[email protected]
[email protected]
Asiamiehet/Ombud
Jaakko Aarninsalo
p./tel. 040 504 3761
[email protected]
AV-sihteeri
AV-sekreterare
Heli Myllykangas
p./tel. 6689 0012
[email protected]
Talous ja toimisto
Ekonomi och kontor
Gerd Grabber
[email protected]
Niklas Peltola
p./tel. 0400 419 687
[email protected]
Tiedotus/Information
Pekka Karppanen
p/tel 0400 879 733
[email protected]
Paula Suhonen
Toimisto ja Ylläsmajat
Kontor och Ylläs-stugor
p./tel. (09) 6689 0011
[email protected]
Liikunta-asiat/
Idrottsärenden
Johan Treuthardt
p/tel 0400 709 491
[email protected]
MERIMIESKLUBI/
SJÖMANSKLUBBEN
Linnank. 3 Helsinki
Slottsg. 3 Helsingfors
p./tel. (09) 659 233
76
Vapaavahti
Frivakt
VUOSAAREN
MERIMIESKESKUS/
NORDSJÖ
SJÖMANSCENTRUM
Provianttik. 4, Helsinki
Proviantg. 4, Helsingfors
p/tel (09) 5844 8200
SIVUTOIMISTOT-FILIALER
KOTKA
Kirkkokatu 18 A
48100 Kotka
Asiamies/Ombud
Risto Nikula
p/tel 0400 605 187
fax (05) 218 2860
[email protected]
TURKU/ÅBO
Linnankatu 93
Slottsgatan 93
20100 Turku/Åbo
p./tel. (02) 230 4995
fax (02) 234 3597
MEPALA Ruissalo/Runsala
p./tel. (02) 258 9150
Asiamies-Ombud
Juha Toivanen
p./tel. 040 507 1140
[email protected]
YHTEYSHENKILÖT/
KONTAKTPERSONER
RAUMA/RAUMO
Yhdysmies/kontaktperson
Sanna Siivonen
p/tel 040 7431 039
OULU/ULEÅBORG
Antti Härö
p./tel. 0400 371 574
Markku Lauriala
p./tel. 0400 875 633
KEMI
Yhdysmies/kontaktperson
Tommi Lehtola
p/tel 040 567 0938
RAAHE/BRAHESTAD
Yhdysmies/kontaktperson
Petri Leskelä
p./tel. 040 546 8516
KASKINEN/KASKÖ
Yhdysmies/kontaktperson
Jarmo Nordback
p./tel. 040 848 8855
JULKAISIJA:
Merimiespalvelutoimisto
UTGIVARE:
Sjömansservicebyrån
PÄÄTOIMITTAJA/
HUVUDREDAKTÖR
Martti Karlsson
Toimitussihteeri/
Redaktionssekreterare
Pekka Karppanen
p./tel. 6689 0020
[email protected]
Översättningar till svenska
Gerd Grabber
Kirjapaino/Tryckeri
MIKTOR
Taitto/Layout
MarkoVuorio
VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 9 e
ISSN 0789-8231
M - Itella Oyj
2 / 2012