Transcript VAPAAVAHTI • FRIVAKT 2/2014

SJÖMANSSERVICEBYRÅN
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
2/2014
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
MEPA muuttaa
Merimiestatuointeja
M/s Wasa Express
trafikerar i Kvarken
M/s Bravadens
nostalgikryssning
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
1
VAPAAVAHTI 2/14
FRIVAKT 2/14
Pääkirjoitus................................................................. 3
Mepa muuttaa............................................................. 4
Ruissalon Mepala myyty.............................................. 5
Palvelupiste Hernesaareen............................................ 6
ForMare saavutti loistavat tulokset.............................. 8
Merenkulkua tutuksi nuorisolle................................. 12
Sjöfartens Dag Maarianhaminassa............................. 16
Merenkulun turvallisuus koskee kaikkia.................... 22
Merimiestatuointeja.................................................. 28
Sylvänne pakina........................................................ 32
Äänimeri eksursio...................................................... 34
M/s Bravadenin porukka muisteli menneitä.............. 36
Bebbe Engblomin kokoelmat.................................... 38
M/s Wasa Express liikennöi Merenkurkussa.............. 42
Merimiesurheilua...................................................... 50
M/s Swegardin köysitöitä.......................................... 56
M/s Merikarhu jälleen liikenteessä............................. 57
Kirjoja merenkulkijoille............................................. 58
Ristikot..................................................................... 64
Kursseilla, laitureilla ja lankongeilla........................... 66
MEPAn toimintakertomus........................................ 69
Ledare......................................................................... 3
SSB flyttar................................................................... 4
Mepala på Runsala sålt................................................ 5
Cruise Crew Lounge Anchor ...................................... 7
ForMare -projektets pilotgrupp................................. 10
Seminariedagen för studiehandledare........................ 14
Sjöfartens dag............................................................ 19
Sjösäkerheten rör alla................................................. 25
Sjömanstatueringar.................................................... 30
Exkursion till Åland.................................................. 35
M/s Bravaden nostalgikryssning................................ 37
Bengt ”Bebbe” Engblom........................................... 40
Wasa Express – trafik i Kvarken................................. 46
Peter Ståhlberg/Wasa Line......................................... 49
SSB:s ishockeyturnering............................................ 51
Sjömansgolf i Hirsala................................................. 53
Kaknäs Kick Off........................................................ 55
M/s Swegards reparbeten........................................... 56
Korsord..................................................................... 65
SSB verksamhetsberättelse......................................... 76
Kannen kuva – Pärmbild: Pekka Karppanen
Takakansi – Baksida: Pekka Karppanen
Irina Laine navigerar i Kvarken, s.46
2
Vapaavahti
Frivakt
Merimiesurheilussa jääkiekkoa, golfia,
s. 50
Hilla Pohjalainen kertoi Trafin
seminaarissa merenkulkija työstä ja
opinnoista, s. 12
2 / 2014
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
Hyvät merenkulkijat
On kai aika todeta, että yksi virstanpylväs
on ohitettu Mepan historiassa, kun Meri­
miespalvelutoimiston hallitus on tehnyt lo­
pullisen päätöksen toteuttaa rakennushanke
Linnankatu 3ssa. Että nykyinen kiinteistö
oli tullut tiensä päätökseen, ja jotain sille
oli tehtävä, oli kyllä itsestäänselvyys, mutta
mitkä ovat vaikutukset Mepan toimintaan?
Katsoessamme tilannetta taaksepäin voidaan
todeta, että rakennushankkeen budjetti on
kasvanut melkein 50 % ja hankeen lainoi­
tusosuus on nyt 85 %.
Kuuluuko tämä todella meidän toimin­
taan ja onko meillä sitä tietotaitoa, jota
vaaditaan tämänkaltaisen rakennushank­
keen toteuttamiseen? Toimitusjohtajana ja
vastuussa lakisääteisestä toiminnasta minun
on valitettavasti todettava, että näen tässä
muutamia kysymysmerkkejä, siitä miten
tätä hanketta saatetaan maaliin. Olisin itse
toivonut, että olisimme valinneet paremmin
hallinnassa olevan tien ja toteuttaneet tämän
kaiken pienemmällä riskillä.
Tiedämme, että Suomen valtiontalous
ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa ja
myös muun talouden yllä liehuu tumman­
sävyisiä pilviä. Ottaen huomioon edellä mai­
nitut seikat sekä sen, että periaatepäätös väy­
lämaksujen puolittamisesta ja lästimaksun
lopettamisesta on tehty, tuskin edesauttavat
Mepan taloudellisen aseman turvaamisessa.
Eteemme tulee varmasti tulevaisuudessa tar­
ve sopeuttaa toimintaa toisenlaiselle tulota­
solle, ilman omia rahoitusriskejä.
Meidän on kuitenkin uskottava tulevaan
ja, että Mepan hallituksen päätökset ovat oi­
keita ja johtavat Merimiespalvelun oikeille
urille. Ne jotka ovat mukana loppukesästä
2016, kun rakennushanke valmistuu, voivat
kertoa miten tässä kävi. Jos minä toimitus­
johtajan asemassa kuulun niihin, reilun kah­
den vuoden päästä, jätän sanomatta. Mepalla
on kuitenkin mielestäni tärkeä rooli täytettä­
vänä ja suurin osa meidän toiminnoista voi­
daan kehittää positiiviseen suuntaan, jos voi­
daan keskittyä lakisääteiseen tehtäväämme.
Muutto väliaikaistiloihin Olympiatermi­
naaliin on nyt edessä ja toiminta jatkuu tois­
taiseksi, kuten aikaisemmin.
Toivottaen hyvää kesää ja kyllä ne kesäkelit
vielä saapuvat tänäkin vuonna.
projektet står färdigt, under sensommaren
2016, kommer att kunna uttala sig om hur
det gick och leda in sjömansservicebyrån på
nya framgångsrika spår. Om det är under­
tecknad eller någon annan, som i egenskap
av SSBs VD sammanfattar detta om dryga
två år, låter jag vara osagt. Jag anser trots
allt att SSB har en uppgift att fylla och att
mycket av vår verksamhet kan utvecklas i en
positiv riktning om vi kan koncentrera oss på
den lagstadgade uppgift som vi finns till för.
Vår flytt till våra tillfälliga utrymmen i
Olympiaterminalen står nu för dörren och
verksamheten fortsätter tillsvidare som tidi­
gare.
Med önskan om en trevlig sommar och
hoppas att sommarvärmen infinner sig till
slut.
Niklas Rönnberg
Niklas Rönnberg
Bästa sjöfarare
Man kan väl säga att en milstolpe har passe­
rats i SSBs historia, då Sjömanservicebyråns
styrelse har tagit det definitiva beslutet att
påbörja bygget av en ny fastighet på Slottsga­
tan 3. Att någonting bör göras med fastighe­
ten är väl självklart, men hur kommer detta
byggnadsprojekt att påverka verksamheten
på SSB? Då man ser tillbaka på situationen,
då fastighetsutvecklingsprojektet började,
har budjeten ökat med nästan 50 % och pro­
jektets belåningsgrad är uppe i 85 %. Hör
detta verkligen till våra åligganden, och har
vi det kunnande som behövs för att förverk­
liga ett dylikt projekt? Som VD med ansvar
för den lagstadgade verksamheten, måste
jag tyvärr medge att jag ser vissa frågetecken
i hur vi skall ro iland detta. Jag hade själv
önskat att man valt en mer kontrollerbar väg
och förverkligat det hela med en mindre risk.
Vi vet att den finska statsekonomin inte
ser så värst bra ut och att det också kan ses
en del orosmoln över den övriga ekonomin.
Detta tillsamman med att man tagit ett prin­
cipbeslut över att halvera farledsavgifterna
och avskaffa lästavgiften, kommer knappast
att stärka den finansiella tryggheten för Sjö­
mansservicebyrån. Vi kommer helt säkert att
vara tvungna att anpassa verksamheten till en
annan inkomstnivå i framtiden, även utan
att ta egna finansiella risker.
Vi skall väl dock tro att allt går vägen och
att SSBs styrelse tagit de rätta besluten för
framtiden. Den som är med då fastighets­
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
3
MEPA MUUTTAA – SSB FLYTTAR –
Linnankadulle uusi rakennus
Ny byggnad på Slottsgatan
Vuosia vireillä ollut rakennushanke alkaa edistyä. Linnankadun van­
ha kiinteistö tyhjennetään kesän aikana, ja MEPA muuttaa Olympia­
terminaaliin osoitteeseen Olympiaranta 1, 00140 Helsinki
Linnankatu 3: n tontilla oli alun perin 1906 rakennettu jugend­
talo, joka tuhoutui jatkosodan pommituksissa 1944. Vuonna 1960
tontille valmistui nykyinen rakennus, joka on ollut toimisto- ja ma­
joitusliikekäytössä. Kiinteistön heikon kunnon ja huonojen vuok­
rausmarkkinoiden vuoksi MEPAn hallitus päätti purkaa talon ja
pystyttää paikalle asuinrakennuksen, jonka katutasoon tulee MEPAn
toimisto.
MEPA muuttaa uusiin tiloihin heinäkuun aikana. Muuton vuoksi
konttori on suljettuna 13.7. asti, mistä pahoittelut etukäteen. Tie­
dotamme aukioloajoista verkkosivuillamme. Kuntosalitoiminnan
jatkumisesta tiedotamme erikseen.
Puhelin- ja sähköpostiyhteydet säilyvät ennallaan, samoin posti­
osoite:
Byggnadsprojektet som planerats under flera år börjar ta form. Un­
der sommaren töms den gamla fastigheten på Slottsgatan, och SSB
flyttar till Olympiaterminalen på adressen Olympiastranden 1,
00140 Helsingfors.
På tomten på Slottsgatan 3 stod ursprungligen ett jugendhus som
uppförts år 1906. Det förstördes i bombningarna under fortsätt­
ningskriget år 1944. Den nuvarande byggnaden på tomten stod
färdig år 1960. Byggnaden har inrymt kontors- och inkvarterings­
verksamhet. Då byggnaden är i dåligt skick och hyresmarknaden
är olönsam, beslöt SSB:s styrelse låta riva byggnaden och bygga ett
bostadshus, i vars gatuplan SSB:s byrå inryms.
SSB flyttar till nya utrymmen under juli månad. På grund av
flyttningen kommer byrån att vara stängd till den 13 juli, vilket vi
beklagar på förhand. Vi informerar om öppethållningstiden på våra
hemsidor. Om gymverksamheten informerar vi separat.
Telefon- och e-postkontakter är oförändrade, likaså postadressen:
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
PL 170
00161 Helsinki
puh 09 668 9000
[email protected]
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
PB 170
00161 Helsingfors
Tel. 09 668 9000
[email protected]
4
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
RUISSALON
MEPALA PÅ
MEPALA
MYYTY
–
RUNSALA
SÅLT
–
Kesän aukiolo jouduttiin peruuttamaan
Sommarens öppethållning annullerades
Turun Ruissalossa sijaitseva Mepala on palvelukonseptina tullut tien­
sä päähän. MEPAn hallitus teki myyntipäätöksen talvella ja kauppa
toteutui varsin nopeasti. Valitettavasti suunniteltu ensi kesän aukiolo
jouduttiin perumaan kiinteistön välittömän luovutuksen vuoksi.
Vuokratontilla oleva Mepalan päärakennus ja rantasauna tulivat
MEPAn hallintaan vuonna 1973, jolloin kiinteistöä nimitettiin me­
renkulkijoiden virkistys- ja kurssikeskukseksi. Varsinainen toiminta
aloitettiin kesällä 1974. Rantasauna uusittiin 1980 -luvulla ja päära­
kennusta ja muita rakennuksia on kunnostettu säännöllisesti.
Kesäisin auki ollut Mepala palveli päiväkäytössä lomalla olleita
merenkulkijoita, sekä satamissa ja telakalla olleiden alusten miehistö­
jä. 2000 -luvulle tultaessa aktiivimerenkulkijoiden käynnit harveni­
vat voimakkaasti, kun taas ylläpitokustannukset jatkavat nousuaan.
Myyntiä oli suunniteltu jo pitkään, koska kustannukset ja palvelu­
vastaavuus eivät enää aikoihin ole olleet tasapainossa. Säästyvät varat
kanavoidaan muuhun merimiespalvelutoimintaan.
Turkulaisille merenkulkijoille myynti tuli kuitenkin yllätyksenä.
– Ikävä päätös kaiken kaikkiaan! Olen ollut 40 vuotta merillä, ja
nyt olisi ollut aikaa nauttia Mepalan palveluista, kertoi MEPAan
soittanut Reima Rantanen harmistuneena.
Samanlaisia kommentteja on tullut MEPAn kotisivujen palauttei­
na, Facebook -viesteinä ja puheluina.
– Paikka oli hieno. Itse kävin usein saunassa ja uimassa. Olisin
toivonut, että Turun seudulla tällainen palvelu olisi säilynyt. Me­
renkulkijoita täällä on edelleen paljon, korosti Vesa Kuusiaho m/s
Amorellalta.
Hän muisteli Mepalan soveltuneen hyvin erilaisiin merimiesta­
paamisiin.
Den service som stått till buds i form av villan Mepala på Runsala i
Åbo, har nu kommit till en ända. SSB:s styrelse beslöt under vintern
att sälja, och försäljningen gick mycket snabbt. På grund av den
omedelbara överlåtelsen är man tvungen att annullera sommarens
planerade öppethållning.
Mepalas huvudbyggnad och bastubyggnad ligger på hyrd tomt
och kom i SSB:s ägo år 1973 då fastigheten kallades rekreationsoch kurscentrum för sjöfarare. Den egentliga verksamheten inleddes
sommaren 1974. Strandbastun byggdes på 1980-talet och huvud­
byggnaden och övriga byggnader har reparerats regelbundet.
Mepala, som varit öppet under dagtid, har tjänat semestrande
sjöfarare, samt sjöfarare under liggetid i hamn eller dockning. I bör­
jan av 2000-talet blev de aktiva sjöfararnas besök allt färre, medan
underhållskostnaderna fortsatte stiga.
Försäljningen har redan länge planerats, då servicebehovet och
kostnaderna inte varit i balans under en så lång tid. De inbesparade
medlen kanaliseras till andra former av sjömansservice.
För sjöfararna i Åbo var försäljningen ändå en överraskning.
– Ett tråkigt beslut! Jag har varit till sjöss i 40 år, nu skulle jag
haft tid att njuta av servicen på Mepala, berättade Reima Rantanen
förargad då han ringde till SSB.
Liknande kommentarer har kommit som respons på nyheten på
SSB:s hemsidor, i Facebook och per telefon.
–Platsen var fin. Själv brukade jag ofta gå i bastun och simma. Jag
hade önskat att en sådan service skulle ha bevarats här i Åbotrakten.
Här bor fortfarande många sjöfarare, betonade Vesa Kuusiaho från
m/s Amorella.
Han mindes att Mepala lämpade sig väl för olika sjömansträffar.
Mepalassa järjestettiin myös monia tilaisuuksia merimiesmotoristien tapaamisista kursseihin. Tässä on menossa Julle Korpelan palkintotilaisuus.
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
5
HELSINGIN HERNESAAREEN AVATTIIN
PALVELUPISTE RISTEILYALUSTEN
MERENKULKIJOILLE
MEPAn ja Suomen Merimieskirkon yhteinen klubi on otettu hyvin
vastaan. Nettisurffailua, shoppailua, jalkapalloa, kuljetuksia ja
muita palveluita on tarjottu kesäkuun alusta lähtien.
Helsingin risteilyliikenteestä valtaosa on siir­
tynyt Länsisatamaan ja Hernesaareen, joten
palvelupisteen perustaminen tälle alueelle oli
luonnollinen valinta. Taannoin järjestettiin
Helsingissä vierailleiden risteilyalusten mie­
histöille kysely, jonka perusteella konseptia
alettiin suunnitella. Mallia otettiin myös
Hampurissa ja Venetsiassa toimivista klu­
beista.
ITF Seafarers´ Trust tuki hanketta ja Hel­
singin satama suhtautui alusta lähtien myö­
tämielisesti palvelupisteeseen. Aluksi suun­
niteltiin siirrettävää parakkia mutta lopulta
päädyttiin satamaan tyhjilleen jääneeseen
matkamuistomyymälään, jonka satama sii­
vosi ja kunnosti.
Omalla porukalla tehtiin myös pientä pin­
taremonttia. Cruise Crew Lounge Anchor
-nimen saaneelle klubille nimettiin hoita­
jiksi Merimieskirkosta Katri Oldendorff ja
MEPAsta Mikko Balvik. Muutakin hen­
kilökuntaa kummastakin organisaatiosta
osallistui mahdollisuuksien mukaan, mutta
korvaamattomaksi avuksi nousi merimies­
kirkkolegenda Esko Vepsä.
6
Vapaavahti
Frivakt
Hänellä ei mene sormi suuhun eikä peu­
kalo ole keskellä kämmentä. Eskolla oli myös
hyviä ideoita sisustukseen ja palvelupisteen
markkinointiin. Anchor -klubilla aloitettiin
toiminta suunnitellussa aikataulussa, joita­
kin toimituksia hieman myöhästyi.
Kanttiini ja internet
-palvelut
Hyllyille koottiin myyntiin valikoima ta­
varoita Vuosaaren Merimieskeskuksen
kokemusten mukaan. Välipalat, juomat,
hygieniatuotteet, nuudelit ja matkamuis­
tot kuuluvat merimiesklubien perusvalikoi­
maan. Saatavilla on tietenkin yhteydenpitoa
helpottavia puhelin- ja SIM -kortteja.
Klubin toisessa päässä on nettinurkkaus,
jossa on viisi kannettavaa tietokonetta. Me­
renkulkijat voivat niillä surffailla verkossa
ilmaiseksi, mikä on osoittautunut halutuksi
ja suosituksi palveluksi. Tämä toki tiedettiin
jo ennakkokyselyn perusteella.
Merenkulkijoille tarjotaan Anchor -klubin
välityksellä myös opastusta, kuljetuspalvelui­
ta sekä liikuntaa ja merimiesurheilua. Heti
toiminnan alettua saatiin järjestettyä pari fu­
tistapahtumaa. Hernesaaren laiturin lähellä
on padel -kenttä sekä jalkapallokenttä, jossa
on varattu arkipäivisin vuoro klo 13:00 –
14:30 merenkulkijoiden käyttöön.
Ensikokemusten perusteella voidaan to­
deta, että palvelulle on selvät tilaus ja sitä
tullaan todennäköisesti jatkamaan tulevina
kesinä.
YHTEYSTIEDOT
Cruise Crew Lounge Anchor
Hernesaari quay, Helsinki
Avoinna elokuun loppuun 10:00 –17:00
aina silloin, kun laitureissa risteilyalus
[email protected],
[email protected]
mobile +358 40 631 9551
2 / 2014
EN NY SERVICEPUNKT FÖR
KRYSSNINGSFARTYGENS SJÖFARARE
ÖPPNADES PÅ ÄRTHOLMEN
SSB:s och Finlands Sjömanskyrkas gemensamma klubb har fått ett varmt mottagande. Från början av
juni har man erbjudit nätsurfande, shoppande, fotboll, transporter och annan service.
Av kryssningstrafiken till Helsingfors har
lejonparten flyttat till Västrahamnen och
Ärtholmen, därför var det ett naturligt val
att placera servicepunkten här. För en tid se­
dan gjorde man en rundfråga bland manskap
på kryssningsfartyg som besökte Helsingfors
och utgående från svaren började man pla­
nera konceptet. Man tog också modell av
klubbarna i Hamburg och Venedig.
ITF Seafarers’ Trust stödde projektet och
Helsingfors hamn förhöll sig positivt till
servicepunkten ända från början. I början
planerade man en flyttbar barack, men till
slut beslöt man använda en souvenirkiosk
som stod tom och som hamnen lät städa och
renovera.
Med egna krafter gjordes också smärre
ytreparationer. Från Sjömanskyrkans sida
utnämndes Katri Oldendorff och från SSB
Mikko Balvik för att ansvara för verksam­
heten på klubben som fick namnet Cruise
Crew Lounge Anchor. Från båda organisatio­
nerna deltar också annan personal då det är
möjligt, men Sjömanskyrkans legendariska
Esko Vepsä kom att bli en oersättlig hjälp.
Han står aldrig rådlös och har inte hel­
ler tummen mitt i hand. Esko hade också
goda idéer gällande inredning och service­
punktens marknadsföring. Verksamheten
på klubben Anchor inleddes enligt planerad
tidtabell, också om några leveranser förse­
nades.
Kantin och internetservice
Utgående från erfarenheterna från Nordsjö
Sjömanscentrum samlade man på hyllorna
ett utbud av produkter för försäljning. Mel­
2 / 2014
lanmål, drycker, hygienartiklar, nudlar och
souvenirer hör till grundurvalet på sjömans­
klubbarna. Telefon- och SIM-kort som un­
derlättar möjligheterna att hålla kontakt, står
naturligtvis till buds.
I andra ändan av klubben finns en inter­
nethörna med fem bärbara datorer. Med
dem kan sjöfararna avgiftsfritt surfa på nä­
tet, något som visat sig vara en önskvärd och
populär serviceform. Det här visste vi vis­
serligen på basen av enkäten som gjordes.
På klubben Anchor erbjuds sjöfararna
också guidning, transport och motion och
sjömansidrott. Genast då verksamheten
startade lyckades vi ordna ett par fotbolls­
evenemang. Nära Ärtholmens kaj finns en
plan för padelspel och en fotbollsplan, som
har reserverats för sjöfararna vardagar kl.
13.00 – 14.30.
På basen av de första erfarenheterna kan
man konstatera att det fanns en klar be­
ställning på servicen, som sannolikt fort­
sätter under kommande somrar.
KONTAKTUPPGIFTER
Cruise Crew Lounge Anchor
Hernesaari quay, Helsingfors
Öppen till slutet av augusti 10.00 – 17.00
alltid då ett kryssningsfartyg ligger vid ka­
jen
[email protected],
[email protected]
mobile +358 40 631 9551
Frivakt
Vapaavahti
7
Kuntonyrkkeilyä Katajanokan liikuntasalilla
FORMARE
-projektin pilottihyhmä saavutti loistavat tulokset
Silja Serenadelta valitut merenkulkijat onnistuivat hienosti täyttämään hyvinvointiprojektille asetetut tavoitteet.
Parikymmenhenkisen ryhmän asenne ja sitoutuminen olivat kohdallaan ja yhteistyö eri tahojen kanssa sujui
upeasti. Laivalla järjestettiin toukokuussa päätöstilaisuus, jossa käytiin läpi tuloksia ja saavutuksia.
Laivan konferenssitiloihin saapuneet projek­
tiin osallistuneet merenkulkijat puhkuivat
intoa ja energiaa, mikä sai raihnaiseen kun­
toon päässeen Vapaavahdin toimittajankin
hyvälle mielelle.
– Minun kohdallani ForMarella oli selvä
tilaus. Syksyllä keho ja mieli olivat vähän
huonossa hapessa, nyt ovat asiat todella hy­
vin, kokki Esa Penjala hehkutti.
Hänen mukaansa koko laivan porukka on
seurannut ja kannustanut pilottiryhmän toi­
mintaa ja edistymistä. ForMare on herättänyt
suurta mielenkiintoa paitsi Silja Serenadella,
myös muilla laivoilla. Päätöstilaisuuteen ja
sitä seuranneelle risteilylle osallistui myös
projektin hallintoon osallistunutta Tallink
Siljan konttorihenkilökuntaa.
Hankkeessa vahvalla panoksella mukana
olevan Merimieseläkekassan hallinto- ja vies­
tintäpäällikkö Marina Paulaharju oli hyvin
tyytyväinen onnistuneesta pilottihankkeesta.
– Merimieseläkekassa haluaa kaikin mah­
dollisin keinoin edistää merenkulkijoiden
8
Vapaavahti
Frivakt
kokonaishyvinvointia. On hyvä, että jo
varhaisessa vaiheessa kiinnitetään huomioi­
ta elintapoihin ja jaksamiseen, Paulaharju
tähdensi.
Hän näkee ForMaressa paljon edistystä ai­
kaisempiin hankkeisiin verrattuna. MEK on
kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin.
Yhteydenpito ohjaajan ja
ohjattavan välillä tärkeää
Projektivastaava Johan Treuthardt ME­
PAsta ja R5 -yrityksen ammattivalmentaja
Mikael Paajanen kiittelivät ryhmän sitoutu­
mista ja aktiivista kommunikointia ohjaajien
kanssa.
– Projektin alkaessa laiva oli telakalla suur­
ten muutostöiden alla, mikä toi oman haas­
teensa tapaamisten suunnitteluun. Kaikki
meni kuitenkin hienosti, Treuthardt kertoi.
Hän kehui erityisesti myös ohjaajia, val­
mistumassa olevia Arcada -ammattikorkea­
koulun opiskelijoita sopeutumisesta meren­
kulkijoiden epäsäännöllisiin ja vaihtuviin
aikatauluihin.
Treuthardtin mukaan aktiivinen yhtey­
denpito auttoi myös sellaisina hetkinä, kun
ohjattavalla oli motivaatio heikentynyt. Yh­
teistyö oli muutakin kuin pelkkiä treeni- ja
ravinto-ohjeita. Kemiat toimivat, vaikka oh­
jaajat olivat nuoria ja tulivat merenkulkualan
ulkopuolelta.
Alkuvuoden tiivis
aikataulu
Neljän kuukauden ohjelma koostui ennak­
kokyselystä, testeistä ja niiden läpikäynneis­
tä, luennoista, henkilökohtaisista ohjauksista
ja infotilaisuuksista. Treuthardt, Paajanen se­
kä ammattivalmentaja Mari Lindström R5
-yrityksestä olivat mukana useilla matkoilla
tapaamassa ja ohjaamassa pilottiryhmän me­
renkulkijoita.
2 / 2014
Henkilökohtaisia tapaamisia pidettiin myös MEPAn
kuntosalilla. Kaikki testit vietiin läpi Arcadan tiloissa.
Myös Katajanokan liikuntasalia käytettiin hyväksi.
– Ensimmäisellä tapaamiskerralla käytiin läpi ohjat­
tavan ennakkokyselyä ja henkilökohtaisia tavoitteita
sekä sovittiin muun muassa liikuntalokikirjan pitämi­
sestä, Mari Lindström kertoi.
Hän oli erityisen ylpeä ja onnellinen neljän ohjat­
tavansa tuloksista.
Rasvamassaa lähti, lihasmassaa
tuli
Tilaisuudessa esiteltiin pääkohtia hyvin onnistuneen
projektin tuloksista. Pilottiryhmästä lähti yhteensä yli
100 kiloa rasvamassaa. Painonpudotus ei ollut ensi­
sijainen tavoite, mutta se antoi monelle osallistujalle
konkreettista tyytyväisyyden tunnetta.
– Ryhmässä on nyt enemmän lihasta, kuin rasvaa.
Keskimääräinen painoindeksi oli projektin alussa
29,7, lopussa 28,4, Mikael Paajanen luettelee. Tärke­
ää oli myös kehon sisäisen rasvan väheneminen lähes
kahdellatoista prosentilla.
Projektiin osallistuneiden merenkulkijoiden luu­
massa kasvoi yhteensä 2,6 kiloa, se on hyvä määrä.
Luusto on tullut tiheämmäksi, mikä ehkäisee luusai­
rauksia ja muita vammoja. Paajanen on tyytyväinen
erityisesti ryhmän aktiivisuusluokan nousuun, mutta
muistuttaa, että taso täytyisi pitää.
Koulutusjakson jälkeen seuraa
elämäntapajakso
Jakson alussa ja lopussa tehdyt lihaskuntotestit ja niissä
tapahtunut edistys olivat huikeaa luettavaa. Kyykyt,
vatsaliikkeet ja punnerrukset paranivat koko porukal­
la.
– Näiden suorittamista valvottiin tarkasti, fuskausta
ei sallittu, naurahti Treuthardt tyytyväisenä ja kertoi
myös ryhmän jäsenten hapenottokyvyn parantuneen
selvästi.
Kaikki testit osoittivat, että projektiin osallistunei­
den kunto ja työkyky paranivat.
Henkilöstöjohtaja Susanna Siljander Tallink Siljal­
ta totesi ForMaren olevan parhaita hänen näkemiään
projekteja.
– Meille on yhtiönä tärkeää, että saamme olla muka­
na uudenlaisissa hyvinvointihankkeissa. Itse laiva kävi
alkuvuodesta läpi mittavat muutokset, työtapoja kehi­
tettiin ja nyt uudistetaan myös elämäntapoja, Susanna
Siljander kuvaili.
Hän oli tyytyväinen. Kaikki olivat onnistuneet, teh­
neet suuria muutoksia ja saaneet positiivisia tuloksia.
Tallink Silja on Siljanderin mukaan mielellään muka­
na jatkossa – entistä suuremmallakin porukalla. Hän
antoi reilun tunnustuksen ja kiitoksen kaikille hank­
keessa mukana olleille tahoille ja henkilöille. Susanna
Siljander totesi lopuksi, että projektin päätöstilaisuus
on oikeastaan vasta alku kunkin omalle elämäntapa­
muutokselle.
ForMare –projektin jatkosta kerrotaan seuraavassa
Vapaavahdissa.
Teksti ja kuvat: Pekka Karppanen
2 / 2014
Keittiön kova kolmikko Eero Hyvärinen, Elisa Loponen ja Esa Penjala
pudottivat lattialla olevan ”voivuoren” (50 kg)verran painoaan
Mikael Paajanen käy tuloksia läpi Tommy Niemisen ja Eero Hyvärisen
kanssa
Frivakt
Vapaavahti
9
Den tuffa kökstrion Eero Hyvärinen,
Elisa Loponen och Esa Penjala gjorde
en viktminskning som motsvarade
”smörberget” (50 kg) på golvet.
FORMARE
-projektets pilotgrupp nådde strålande resultat
De utvalda sjöfararna från Silja Serenade lyckades väl med att uppfylla målen för hälsoprojektet.
Gruppen på runt tjugo personer hade rätt inställning och var engagerade, och samarbetet med de
olika parterna fungerade utmärkt. I maj ordnades ett avslutningsevenemang på fartyget där man gick
igenom resultaten och prestationerna.
Projektdeltagarna som kommit till fartygets
konferenslokaler sprudlade av entusiasm och
energi, vilket även fick Frivakts krassliga re­
daktör på gott humör.
– För mig kom ForMare som på beställ­
ning. I höstas var jag i dåligt skick både fy­
siskt och psykiskt, men nu mår jag riktigt
bra, intygar kocken Esa Penjala ivrigt.
Han berättar att hela fartygsbesättningen
har följt och uppmuntrat pilotgruppens ak­
tiviteter och framsteg. ForMare har väckt
stort intresse inte bara på Silja Serenade, utan
också på andra fartyg. Tallink Siljas kontors­
10
Vapaavahti
Frivakt
personal, som administrerat projektet, del­
tog också i avslutningsevenemanget och den
därpå följande kryssningen.
– Sjömanspensionskassans administra­
tions- och informationschef Marina Paulaharju har gjort en stor insats i pilotprojektet
och var mycket nöjd med det lyckade resul­
tatet.
Sjömanspensionskassan vill främja sjöfa­
rarnas hälsa på alla möjliga sätt. Det är bra
att redan i ett tidigt skede uppmärksamma
levnadsvanor och ork, framhåller Paulaharju.
Jämfört med tidigare projekt tycker hon
att ForMare lett till större framsteg, och
nämner att SPK är intresserad av att delta
även i fortsättningen.
Kontakten mellan
instruktören och
deltagaren är viktig
Projektansvarig Johan Treuthardt från SSB
och personlig tränare Mikael Paajanen från
R5 tackade gruppen för dess engagemang och
goda kommunikation med instruktörerna.
2 / 2014
– I början av projektet låg fartyget i docka medan ett stort renove­
ringsarbete pågick, och detta gjorde det svårare att planera in träffar. Allt
löste sig dock fint, berättar Treuthardt.
Han berömde även instruktörerna, de snart utexaminerade studen­
terna från yrkeshögskolan Arcada, för att de anpassat sig till sjöfararnas
oregelbundna och varierande tidsscheman.
Samarbetet bestod inte enbart av rena instruktioner om träning och
kost. Treuthardt menar att den goda kommunikationen även under­
lättade under de stunder då deltagarnas motivation sviktade. Trots att
instruktörerna var unga och inte tillhörde sjöfartsbranschen rådde det
en god personkemi.
Tight schema i början av året
Programmet sträckte sig över fyra månader och bestod av en förhand­
senkät, tester och genomgång av dem, föreläsningar, individanpassade
instruktioner och informationsträffar. Treuthardt, Paajanen och den per­
sonliga tränaren Mari Lindström från R5 var med på flera resor för att
träffa och instruera pilotgruppens sjöfarare.
Individuella pass hölls även på SSB:s gym, medan alla tester genom­
fördes i Arcadas lokaler. Dessutom använde man gymmet på Skatudden.
– Under det första mötet gick vi igenom deltagarnas förhandsenkät
och personliga mål, och förklarade att de skulle föra en motionsloggbok,
berättar Mari Lindström.
Hon var mycket stolt och glad över resultaten som de personer hon
tränade lyckades uppnå.
Mari Lindström tillsammans med den effektiva och motiverade gruppen.
Mindre fett, mera muskler
Under evenemanget presenterades några huvudpunkter från de lyckade
projektresultaten. Sammanlagt blev pilotgruppen av med över 100 kilo
fett. Viktminskning var inte det främsta målet, men det hjälpte många
deltagare att känna sig nöjda när de kunde se ett konkret resultat.
– Nu har gruppen mera muskler än fett. I början av projektet låg grup­
pens genomsnittliga BMI på 29,7 och i slutet på 28,4, informerar Mikael
Paajanen. Ett annat viktigt resultat är att deltagarnas inre kroppsfett
minskat med nästan 12 procent.
Benmassan hos projektdeltagarna ökade med sammanlagt 2,6 kilo,
vilket är mycket bra. De har fått en tätare benstomme som förebygger
skelettsjukdomar och andra skador. Paajanen är särskilt nöjd med att
gruppen förbättrat sin aktivitetsklass, men påminner om att deltagarna
måste upprätthålla denna nivå.
Utbildningsperioden övergår till en livsstil
Framstegen i styrketesterna som gjordes i början och i slutet av pro­
jektperioden är fantastisk läsning. Alla i gruppen blev bättre på benböj,
magövningar och armhävningar.
– Deltagarna övervakades noga när de utförde testerna, inget fusk
tilläts, skrattar Treuthardt belåtet. Gruppens syreupptagningsförmåga
har också märkbart förbättrats.
Alla tester visade att projektdeltagarnas kondition och arbetsförmåga
förbättrades.
Tallink Siljas personalchef Susanna Siljander konstaterade att For­
Mare var ett av de bättre projekten som hon erfarit.
– För oss som företag är det viktigt att vi får delta i nya typer av
hälsoprojekt. I början av året gjordes omfattande förändringar på själva
fartyget, vi förbättrade arbetsrutinerna och nu får personalen dessutom
en ny livsstil, förklarar Siljander.
Hon var nöjd. Alla hade varit framgångsrika, gjort stora förändringar
och nått positiva resultat. Siljander ville gärna se ett fortsatt deltagande
från Tallink Silja – helst med en ännu större grupp. Hon tackade alla
parter och personer som deltagit i projektet och gav dem en stor eloge.
Till sist konstaterade hon att projektets avslutningsevenemang egentli­
gen bara var början på varje deltagares livsstilsförändring.
Vi berättar mera om ForMares fortsättning i Frivakts nästa nummer.
text och bilder: Pekka Karppanen
2 / 2014
Personalchef Susanna Siljander konstaterade att ForMare
var ett av de bättre projekten som hon erfarit.
Johan Treuthardt och Mikael Paajanen går igenom erfarenheterna från projektet.
Frivakt
Vapaavahti
11
MERENKULKUA TUTUKSI SUOMEN
NUORISOLLE
Jäänmurtaja Urhon seminaaripäivään osallistui opinto-ohjaajia eri puolilta maata. Vieraille esiteltiin
itse laivaa sekä merenkulkua ammattina ja elinkeinona. Myös alan toimijoiden tehtävät ja työt tulivat
tutuiksi.
Seminaarin isäntänä toimivat Arctia Ship­
pingin j/m Urho ja asiamies Sami Uolamo
Suomen Konepäällystöliitosta. Laivaa esitteli
yliperämies Sampo Viheriälehto. Hän veti
komentosillalla ja konehuoneessa varsin kat­
tavan esittelykierroksen. Vieraat olivat hyvin
kiinnostuneita jäänmurrosta.
Konepäällystöliitto on ottanut paljon vas­
tuuta uusien merenkulkijoiden rekrytoin­
nista. Toiminnanjohtaja Leif Wikström ha­
vaitsi jo aikaisessa vaiheessa, että konepuolen
ammattilaisista tulee laivoilla pulaa, vaikka
muista ammattilaisista on jopa ylitarjontaa.
Mukana tilaisuuksissa ovat toki muutkin jär­
jestöt sekä joukko alan toimijoita.
Merenkulun työllisyys on
kasvanut
Seminaarin osallistujat saivat kattavan tieto­
paketin alasta, kun ammattiliitot, Suomen
Varustamot, MEPA, Merimieskirkko ja Me­
rimieseläkekassa selostivat merenkulun vii­
meisimpiä tuulia. Suomen Merimies-Unioni
lienee tunnetuin alan järjestöistä.
– Lähes satavuotiaan liiton piirissä on yhä
kymmenisentuhatta palkansaajaa, kertoi
asiantuntija Jessica Troberg , joka on työs­
kennellyt merenkulkijoiden rekrytoinnin
hyväksi jo vuosia, myös edellisissä työpai­
koissaan
Tonnistovero ja mahdollisuus käyttää suo­
malaislaivoissa monikansallista miehistöä
ovat pysäyttäneet aluskannan pienenemisen.
Viime vuosina lasketaan uusien laivojen tuo­
neen jopa uutta 700 työpaikkaa, joista tosin
osaa miehittävät ulkomaiset merenkulkijat.
Ala toivoo, että kotimaisen tonniston osuus
merikuljetuksista kohoaisi nykyisestä 30
prosentista 40 prosenttiin.
– Konepuolella työtilanne on hyvä. Ko­
nemestareita on perinteisesti työllistynyt
laivojen lisäksi sairaaloihin, voimalaitoksiin,
varustamoihin, luokituslaitoksiin ja telakoil­
le, Sami Uolamo kertoi.
Hänen mukaansa tosin nykyään koulutus
on hieman eriytynyt maa- ja meripuolen
välillä.
Suomessa on kahdeksan
merenkulkualan
oppilaitosta
Opinto-ohjaajille esiteltiin alan kansainvä­
lisiä koulutukseen ja työharjoitteluun liit­
tyviä säädöksiä. Välillä ne sopivat huonosti
kotimaan koulutusjärjestelmään. Harjoitte­
lupaikoista tuntuu olevan jatkuva pula. Pai­
kat jakaa varustamoiden ja merenkulkualan
oppilaitosten yhteistyönä HarjoitteluMylly,
jota hoitaa Laura Raikunen Suomen Varus­
tamoyhdistyksestä.
– ”Myllyn” tärkein tehtävä on jakaa har­
joittelupaikat tasapuolisesti merenkulkualan
Yliperämies Sampo Viheriälehto selosti opinto-ohjaajille j/m Urhon komentosiltatekniikkaa
12
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
Asiamies Sami Uolamo kertoi v. 1869
alkunsa saaneen Suomen Konepäällystöliiton
toiminnasta
Opinto-ohjaajien seminaari pidettiin j/m Urhon
salongissa
oppilaitoksille ja niiden opiskelijoille, Rai­
kunen totesi.
Yleiskeskustelussa todettiin, että vaatimus
360 meripäiväharjoittelusta voi venyttää
perustutkinnon pituuden jopa neljään vuo­
teen.
Merenkulkualan koulutusta saa neljällä
paikkakunnalla; Turussa, Maarianhaminas­
sa, Raumalla ja Kotkassa. Koulutuspolitiik­
kaa toteutetaan yhdessä alan viranomaisten,
oppilaitosten ja työmarkkinajärjestöjen
kanssa mm. valtakunnallisissa sekä Meren­
kulkualan koulutustoimikunnassa että Me­
renkulun tutkintotoimikunnassa.
Merimiehen ansiot, eläke
ja hyvinvointi
Pientä keskustelua syntyi, kun muutamin
esimerkein käytiin läpi merenkulkijoiden
lomia ja palkkoja. Haitari on tosin melko
suuri. Kieltämättä suuren aluksen päällikkö
mahdollisine luotsauspalkkioineen voi pääs­
tä melko mukaviin vuosiansioihin. Vastuu ja
työn määrä ovat myös suuret.
Merelle pääsyyn vaaditaan muutakin kuin
kiinnostusta pitkiin lomiin ja hyviin palk­
koihin. Ennen koulutukseen pääsyä pitää
hankkia lääkärintodistus Merimiesterveys­
keskukselta.
– Matkustajalaivoihin voi päästä oman
alansa koulutuksella, mutta on myös käytävä
Basic Safety Training -koulutus tai vähintään
turvatoimi -peruskoulutus, Jessica Troberg
selvitti.
2 / 2014
Laivalla on paljon vuorotyötä, joten käy­
tännössä henkilön on oltava täysi-ikäinen.
Merimieseläkettä alkaa myös kertyä, kun
vakuutettu on 18 -vuotias. Merimieseläke­
kassa huolehtii suomalaisten merenkulkijoi­
den lakisääteisestä työeläketurvasta.
– MEK on yksi maamme vakavaraisim­
mista työeläkelaitoksista. Tämänhetkisen
sijoitussalkun arvo on 889 MEUR ja siitä
saadaan noin 8,6 prosentin tuotto, hallin­
to- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharju
kertoi.
Hänen mukaansa runsas 60 prosenttia
vakuutetuista työskentelee matkustaja-aluk­
silla. Paulaharju kertoi myös työhyvinvoin­
titoiminnasta, palveluista ja parhaillaan työ­
ryhmän valmistelussa olevan merimieseläke­
uudistuksen tavoitteista.
Toimitusjohtaja Niklas Rönnberg selos­
ti kuulijoille MEK:n ja MEPAn yhteistyö­
tä hyvinvointisaralla. Viimeisin hanke on
ForMare, josta tarkemmin toisaalla tässä
Vapaavahdissa. MEPA tarjoaa merenkulki­
joille lisäksi kursseja, vapaa-ajan palveluita,
elokuvia ja n. 100.000 nidettä käsittävän
kirjaston. Yhteistyötä tehdään paljon myös
Merimieskirkon kanssa.
Vuodesta 1875 toimineella Suomen Me­
rimieskirkolla on pitkät perinteet merenkul­
kijoiden tukena toimimisesta. Pääsihteeri
Sakari Lehmuskallio kertoi kansainvälisestä
yhteistyöstä, sekä kotimaan satama- ja laiva­
kuraattoreiden toiminnasta.
– MEPAn ja Merimieskirkon yhteistyö
on sujunut hienosti varsinkin Vuosaaren
Merimieskeskuksessa. Tänä kesänä aloittaa
yhteistyöprojektina Hernesaaressa risteily­
alusten miehistöille suunnattu palvelupiste,
Lehmuskallio kehui.
Merenkulkuala huolehtii
ympäristöstä
Asenteet ovat vuosien varrella muuttuneet ja
merenkulkijat arvostavat luontoa. Suomen
Varustamot ry:n ympäristöasioita hoitava
Christina Palmén painotti esityksessään
osaavan henkilöstön merkitystä.
– Merenkulku on ympäristöystävällinen
ja energiatehokas kuljetusmuoto. Paljon on
jo tehty, mutta tulevina vuosina odottavat
suuret investoinnit, Palmén selvitti.
Hän viittasi kansainvälisiin merenkulkua
koskeviin ympäristölakeihin, joista tunne­
tuimmat lienevät rikkidirektiivi, painolasti­
vesien käsittely ja alusten energiatehokkuus­
vaatimukset. Typpipäästörajoitusten tiuken­
tuminen Itämerellä lykkääntyi lähinnä val­
miiksi kaupallistetun tekniikan puuttuessa.
– Varustamoiden kannalta tulisi lakimuu­
toksiin varata riittävästi aikaa, jotta uudis­
rakennukset ja mahdolliset jälkiasennukset
ehditään suunnitella kunnolla, Palmén pai­
notti.
Päivä kului nopeasti ja loppukeskustelu
jäi lyhyeksi. Opinto-ohjaajat olivat kuiten­
kin hyvin tyytyväisiä – kattavan tietoiskun
jälkeen on alaa helpompi markkinoida kiin­
nostuneille opiskelijoille.
teksti ja kuvat: Pekka Karppanen
Frivakt
Vapaavahti
13
Besökarna fick en utförlig
rundtur i maskinrummet,
även på nedre plan.
KUNSKAP OM SJÖFARTSBRANSCHEN
ÅT FINLANDS UNGA
Studiehandledare från spridda delar av landet deltog i seminariedagen på isbrytaren Urho. Besökarna
fick en presentation av själva fartyget samt av sjöfarten som yrke och näringsgren. De informerades
också om vilka uppgifter de verksamma i branschen arbetar med.
Arctia Shippings j/m Urho och ombudsman
Sami Uolamo från Finlands Maskinbefäls­
förbund stod värd för seminariet. Överstyr­
man Sampo Viheriälehto visade fartyget
och gav en grundlig rundtur på komman­
dobryggan och i maskinrummet. Besökarna
visade stort intresse för isbrytning.
Maskinbefälsförbundet har tagit ett stort
ansvar för rekryteringen av nya sjöfarare.
Förbundets verksamhetsledare Leif Wikström upptäckte redan i ett tidigt skede att
fartygen kommer att få brist på fackmän
på maskinsidan trots att det rentav finns
ett överutbud av yrkesutbildade inom an­
dra områden. Vid denna tillställning deltog
dock även andra organisationer och några
verksamma inom branschen.
Ökad sysselsättning inom
sjöfarten
Seminariedeltagarna gavs en heltäckande
bild av branschen när fackförbunden, Rede­
rierna i Finland, SSB, Sjömanskyrkan och
Sjömanspensionskassan redogjorde för dags­
14
Vapaavahti
Frivakt
läget inom sjöfarten. Finlands Sjömans-Uni­
on torde vara den mest kända av branschor­
ganisationerna.
Det snart hundraåriga förbundet omfat­
tar alltjämt tiotusentals löntagare, säger sak­
kunnig Jessica Troberg som har arbetat med
rekryteringen av sjöfarare i många år, även på
sina tidigare arbetsplatser.
Tack vare tonnageskatten och möjlighe­
ten att använda multinationell besättning
på finländska fartyg minskar inte längre far­
tygsbeståndet. Enligt beräkningar har de nya
fartygen skapat hela 700 nya arbetstillfällen
de senaste åren; en del av dessa har visser­
ligen bemannats med utländska sjöfarare.
Branschen hoppas att det inhemska tonna­
gets andel av sjötransporterna ska öka från
nuvarande 30 procent till 40 procent.
På maskinsidan är arbetssituationen god.
Maskinmästare har förutom på fartygen bru­
kat få jobb på sjukhus, kraftverk, rederier,
klassificeringsanläggningar och varv, berättar
Sami Uolamo.
Han menar dock att utbildningen på land­
sidan och på sjösidan numera skiljer sig åt
något.
Finland har åtta
sjöfartsskolor
Studiehandledarna informerades om de in­
ternationella branschbestämmelserna om
utbildning och praktik, vilka ibland stäm­
mer dåligt överens med Finlands utbild­
ningssystem. Det tycks råda en ständig brist
på praktikplatser. Platserna fördelas genom
rederiernas och sjöfartsskolornas samarbete
PraktikKvarnen, som sköts av Laura Raikunen från Rederierna i Finland.
”Kvarnens” viktigaste uppgift är att fördela
praktikplatserna jämnt mellan sjöfartsskolor­
na och deras studerande, fastslår Raikunen.
I den allmänna diskussionen uppdagades
att kravet på 360 sjödagar praktik kan dra
ut på grundexamen så att den pågår i upp
till fyra år.
Sjöfartsutbildning finns på fyra orter: Åbo,
Mariehamn, Raumo och Kotka. Utbild­
ningspolitiken drivs av branschens myndig­
heter, läroanstalter och arbetsmarknadsorga­
nisationer i bl.a. utbildningskommissionen
för sjöfartsbranschen och examenskommis­
sionen för sjöfart, som båda är rikstäckande.
2 / 2014
Sjömännens inkomster,
pension och välbefinnande
Det uppstod lite diskussioner när sjöfarar­
nas semester och löner togs upp med några
exempel. Spännvidden är tämligen stor. En
befälhavare på ett stort fartyg kan onekligen
komma upp i en ganska hygglig årsinkomst
med eventuella lotsningsarvoden. Jobbet
innebär dock ett stort ansvar och mycket
arbete.
För att få arbeta till sjöss krävs dock mer
än intresse för långa semestrar och bra lön.
Till exempel måste man skaffa ett läkarintyg
från sjömanshälsovårdscentralen för att ens
kunna bli antagen till en utbildning.
Om man vill jobba på passagerarfartyg
kan det räcka med en utbildning inom den
egna branschen, men även då måste man gå
en Basic Safety Training-utbildning eller åt­
minstone en grundläggande säkerhetsutbild­
ning, förklarar Jessica Troberg.
På ett fartyg är det mycket skiftarbete och
därför måste personalen i praktiken vara
myndig.
Dessutom börjar man tjäna in till sjö­
manspensionen vid 18 års ålder. Sjömans­
pensionskassan sköter de finländska sjöfarar­
nas lagstadgade arbetspensionsskydd.
SPK är en av Finlands mest solida arbets­
pensionsanstalter. I dagsläget är placerings­
portföljen värd 889 miljoner euro och den
ger en avkastning på omkring 8,6 procent,
säger administrations- och informationschef
Marina Paulaharju.
Enligt henne arbetar drygt 60 procent av
de försäkrade på passagerarfartyg. Paulaharju
berättade också om SPK:s verksamhet för att
främja välbefinnande i arbetet, deras övriga
tjänster och om målen för sjömanspensions­
reformen som nu bereds av arbetsgruppen.
Verkställande direktör Niklas Rönnberg
informerade åhörarna om SPK:s och SSB:s
samarbete inom välbefinnande. Det senaste
projektet är ForMare, som du kan läsa me­
ra om i detta nummer av Frivakt. SSB ger
sjöfararna tillgång till kurser, fritidstjänster,
filmer och ett bibliotek med ca 100 000 vo­
lymer. Man samarbetar också mycket med
Sjömanskyrkan.
Finlands Sjömanskyrka, som funnits sedan
1875, har en lång tradition av att stödja sjö­
farare. Generalsekreterare Sakari Lehmuskallio berättade om deras internationella
samarbete samt om hamn- och skeppskura­
torernas arbete i Finland.
SSB:s och Sjömanskyrkans samarbete
har fungerat smidigt framför allt i Nordsjö
sjömanscenter. Servicepunkten för kryss­
ningsfartygens besättningar som öppnar på
Ärtholmen i sommar är ett av våra samar­
betsprojekt, säger Lehmuskallio stolt.
2 / 2014
Christina Palmén från Rederierna i Finland rf fick redogöra även för sin egen sjömanskarriär eftersom studiehandledarna var så nyfikna på den.
Generalsekreterare Sakari Lehmuskallio säger att sjömanskyrkornas ekumeniska gemensamma organ ICMA är verksam i 700 hamnar.
Sjöfartsbranschen värnar
om miljön
Genom åren har attityderna förändrats och
sjöfararna värdesätter numera naturen mer
än tidigare. Christina Palmén som ansvarar
för miljöfrågor vid Rederierna i Finland rf
betonade under sitt föredrag betydelsen av
kunnig personal.
Sjöfarten är en miljövänlig och energi­
effektiv transportform. Mycket har redan
gjorts, men de kommande åren väntar stora
investeringar, klargör Palmén.
Hon hänvisar till de internationella miljö­
lagarna som berör sjöfarten; de mest kända
torde vara svaveldirektivet, bestämmelserna
om hanteringen av ballastvatten och kraven
på fartygens energieffektivitet. Beslutet om
skärpta gränser för kväveutsläpp i Östersjön
blev uppskjutet främst på grund av bristen
på kommersialiserad teknik.
För rederiernas skull bör man avsätta
tillräckligt med tid för lagändringar, så att
de hinner planera nybyggen och eventuella
efterinstallationer ordentligt, understryker
Palmén.
Dagen förflöt snabbt och man hann bara
med en kort slutdiskussion. Studiehandle­
darna var dock mycket nöjda – efter detta
omfattande informationstillfälle är det enk­
lare för dem att marknadsföra branschen för
intresserade studenter.
text och bilder: Pekka Karppanen
Frivakt
Vapaavahti
15
RIKKIDIREKTIIVI JA MONTA
MUUTA TEEMAA SJÖFARTENS
DAG -TAPAHTUMASSA
Maarianhaminan merenkulun päivästä on yli kymmenen vuoden aikana
kasvanut merkittävä tapahtuma, joka kokoaa alan päättäjiä Ahvenanmaalta,
Suomesta, Ruotsista ja muista maista. Seminaarit, ajankohtaiset aiheet ja
hyvät verkostoitumismahdollisuudet ovat tapahtuman parasta antia.
Monien muiden ohella tilaisuudesta nautti
suuresti Patrick Donner Malmössä sijait­
sevasta World Maritime Universitysta. Hän
esitteli Speakers´ Cornerissa kansainvälisen
merenkulkujärjestön IMO:n perustamaa op­
pilaitosta, jossa hän on työskennellyt vuo­
desta 1995.
– Tälle tapahtumalle on selkeä tilaus. Oh­
jelma on loistava ja taukojakin on sopivasti,
jotta ehtii tavata tuttuja ja solmia uusia kon­
takteja, Donner kehui.
Hänen mukaansa viestintää eri kulttuuri­
en välillä on kehitettävä, näin paranee myös
meriturvallisuus. Donner on opettanut kan­
sainvälisiä merenkulkualan ihmisiä pitkään
ja tuntee työskentelytapoja monista maista.
– Nykyinen työ on antoisaa, kun usein ta­
paa entisiä, hyvin motivoituneita oppilaita
tärkeissä tehtävissä eri puolella maailmaa,
hän kertoi.
Donner tuntee suomalaisen merenkulun
edelleen hyvin ja muistaa MEPAnkin toimit­
tuaan pitkään Sally -varustamossa ja Delfin
Cruises Ltd -yhtiössä.
Konttiliikennettä ja RORO
-lasteja
Alandica kulttuuri- ja kongressikeskuksen
auditoriossa pidettiin RORO -seminaari,
jonka ohjaajana toimi Olof Widen Suomen
Varustamoista. Rikkidirektiivin vaikutuksia
pohdittiin monessa esityksessä. Pohjois-Eu­
roopassa liikennöi noin 270 ro-ro- tai ropax
-alusta, joista lähes kaikki ovat työllistettyjä.
Toistaiseksi rikkipesureita on asennettu vain
muutamiin kymmeniin aluksiin. Kalustoa
on myös siirtynyt tulevan rikkidirektiivialu­
een ulkopuolelle.
– Meidän aluksistamme kolme on jo siir­
16
Vapaavahti
Frivakt
tynyt Välimerelle, missä operoimme yhdes­
sä Med Cross Linen kanssa, toimitusjohtaja
Jari Sorvettula Eckerö Shippingilta kertoi
omassa esityksessään.
Hänen mukaansa ro-ro -sektoria ovat tasa­
painottaneet vähentynyt uudisrakennustoi­
minta ja lisääntynyt kierrätys hyvän romu­
hinnan vuoksi.
Välimeren Afrikassa infrastruktuuri on
vielä jäljessä, mikä antaa etua pienemmille
ro-ro -aluksille. Itämeren alueen paperin­
kuljetus on Sorvettulan mukaan painunut
alaspäin, joskin metsäteollisuuden lasteja
edelleen kuljetetaan. Joustavuutta tarvitaan,
koska myös konttiliikenne kilpailee ro-ro
-sektorin kanssa.
Rikkidirektiivi voimaan
ensi vuoden alussa
Tilaisuudessa puhuivat myös logistiikkajoh­
taja Christina Törnqvist metsäyhtiö Hol­
menilta sekä Patrick Verhoeven Euroopan
Unionin laivanvarustamoiden kattojärjestö­
stä ECSA:sta.
– Infrastruktuuria on kehitettävä EU:n
valkoisen kirjan mukaisesti siten, että vuo­
teen 2030 mennessä yli 300 kilometrin kul­
jetuksista 30 prosenttia on siirrettävä maan­
teiltä kiskoille tai vesikuljetuksiin. Vuoteen
2050 mennessä osuuden pitää kasvaa 50
prosenttiin, Verhoeven kertoi.
Osana tätä merenkulku on sitoutunut
edistämään ympäristöteknologiaa ja kehit­
tämään toimintaa yhä ympäristöystävälli­
sempään suuntaan.
Christina Törnqvist ei usko merikuljetus­
ten merkittävästi pienenevän rikkidirektiivin
takia, vaikka kustannukset voivat nousta 20
– 25 prosenttia.
– Myös raide- ja tieliikenteelle tulee koko
ajan lisää maksuja ja ympäristöveroja,
Törnqvist arvioi.
Hänen mielestään varustamoiden
on järjesteltävä reittejä rationaalisesti,
pyrittävä kuljettamaan täysiä lasteja ja
kehitettävä satamatoimintaa. Hänen
mielestään satamia on myös liikaa.
– SECA (rikkidirektiivi) -alueellamme
on 350 satamaa. Määrä tulee vähenemään.
Osa lopettaa, osa yhdistyy. Meillä ei yksin­
kertaisesti ole varaa näin moneen satamaan,
Törnqvist latasi.
Hänen mukaansa satamien kustannuste­
hokkuudessa on yhä parantamisen varaa.
Politiikkaa ja turvallista
merenkulkua
Hallitusneuvos Lolan Eriksson Liikenne- ja
viestintäministeriöstä esitteli keväällä valmis­
tunutta Suomen meriliikennestrategiaa, jon­
ka tavoitteena on varmistaa kilpailukykyinen
ja kustannustehokas toiminta. Hän painotti
suomalaisten erikoisosaamista talvisissa olo­
suhteissa.
– Suomessa on yhä yli 9.000 merimiesam­
mateissa toimivaa henkilöä. Tarkoitus on
ylläpitää ja kehittää arktista osaamista sekä
edistää koko meriklusterin mahdollisuuksia,
Eriksson sanoi.
Hän kertoi Suomen olevan aloitteellinen
toimija kansainvälisillä merenkulkufooru­
meilla, kuten IMO: ssa, EU:ssa ja HEL­
COM: ssa. Eriksson totesi Suomen toimivan
vastuullisesti ja ennakoivasti Itämeren suo­
jelun hyväksi. Öljyonnettomuuksien riskejä
minimoidaan ja torjuntakalustoa kehitetään.
Suomen kanta on, että merenkulun ympä­
ristö- ja turvallisuussääntelystä tulee ensisi­
jaisesti päättää IMO:ssa.
Perinteisesti vakuutusyhtiö Alandia on
2 / 2014
ESL-Shipping sai ”The Safest Working Place in
Shipping” -palkinnon. Varustamo on onnistunut
kehittämään ja parantamaan työympäristöä sekä
vähentämään turvallisuusriskejä ja työtapaturmia.
Sjöfartens dag
kokoaa Alandica
kulttuurikeskukseen viitisenkymmentä näytteilleasettajaa ja noin
1500 vierasta
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
17
RORO -seminaarin moderaattori Olof Widen Suomen Varustamot ry:sta ja Henrik Tidblad, Gothenburg Chartering´lta.
palkinnut turvallisuutta kehittä­
neitä asiakasvarustamoitaan. Tur­
vallisimman merenkulun työpai­
kan, ”The Safest Working Place
in Shipping” -palkinnon useana
vuonna voittanut Bore Ltd sai nyt
kunniamaininnan. Pääpalkinto
meni tänä vuonna ESL -Ship­
pingille. Palkintoraadin mukaan
varustamo on onnistunut kehittä­
mään ja parantamaan työympäris­
töä sekä vähentämään turvallisuus­
riskejä ja työtapaturmia.
Suuri päivä
Maarianhaminassa
Sjöfartens dag on järjestetty vuo­
desta 2001 lähtien ja on vakiin­
nuttanut paikkansa alan johtavana
tapahtumana. Viitisenkymmentä
näytteilleasettajaa, 1500 vierasta
ja kymmeniä luennoitsijoita me­
renkulkualan huipulta avaavat
Maarianhaminan kesän matkai­
lusesonkiin. Ravintolat ja hotellit
täyttyvät ja kaikkialla puhutaan
merenkulusta.
Näytteilleasettajat, kutsuvieraat
18
Vapaavahti
Frivakt
ja muut merenkulkualan ihmiset
tapasivat vielä Ahvenanmaan Me­
rimuseon iltatilaisuudessa. Yleisö
sai vapaasti tutustua museon laa­
joihin näyttelyihin ja kokoelmiin,
sekä nautti hyvästä illallisesta me­
rellisessä seurassa ja miljöössä.
Tapahtuma toimii silti myös al­
kuperäisen ajatuksen mukaisesti.
Merenkulun ammatteja ja opiske­
lua esitellään maakunnan koulu­
laisille ja muillekin kiinnostuneil­
le. Päivän mittaan myös MEPAn
osastolla kävi monta tuttua me­
renkulkijaa. Tapahtuman järjes­
telyjä koordinoi vanhaan tapaan
Eva Mikkola-Karlström Godby
Shippingilta.
teksti ja kuvat: Pekka Karppanen
Toimitusjohtaja Jari Sorvettula
Eckerö Shippingiltä kertoi,
että heidän varustamostaan
m/s Baltic Excellent, Trader
ja Trans­porter ovat siirtyneet
liikennöimään Välimerelle
2 / 2014
SVAVELDIREKTIVET OCH
FLERA ANDRA TEMAN UNDER
SJÖFARTENS DAG
Mariehamns sjöfartsdag har under drygt tio års tid vuxit till ett betydelsefullt
evenemang som samlar branschens beslutsfattare från Åland, Finland, Sverige och
andra länder. Det bästa med evenemanget är seminarierna, de aktuella ämnena och
de goda möjligheterna att nätverka.
Patrick Donner från World Maritime Uni­
versity i Malmö var en av alla som njöt av
tillställningen. I Speakers´ Corner presen­
terade han läroinrättningen som grundades
av den internationella sjöfartsorganisationen
IMO och där han arbetat sedan 1995.
Det finns en tydlig efterfrågan på detta
evenemang. Programmet har ett jättebra
innehåll och lagom många pauser så att man
hinner träffa bekanta och knyta nya kontak­
ter, berömde Donner.
Han menar att vi måste förbättra kommu­
nikationen mellan olika kulturer för att öka
sjösäkerheten. Donner har länge undervisat
internationellt sjöfartsfolk och känner till
arbetssätten i flertalet länder.
Mitt nuvarande arbete är givande eftersom
jag ofta träffar före detta, mycket motiverade
elever med viktiga uppdrag runtom i värl­
den, berättade han.
Donner är fortfarande väl insatt i den fin­
ländska sjöfarten och minns även SSB efter­
som han länge arbetade för Sally-rederiet och
bolaget Delfin Cruises Ltd.
mera balanserad genom att nybyggandet
minskat och återvinningen ökat tack vare
det höga skrotpriset.
Infrastrukturen i den afrikanska delen av
Medelhavet ligger fortfarande efter, vilket
ger mindre roro-fartyg en fördel. Sorvettula
säger att papperstransporterna i Östersjöre­
gionen har minskat, även om man fortfaran­
de utför transporter åt skogsindustrin. Efter­
som även containertrafiken konkurrerar med
roro-sektorn krävs det en större flexibilitet.
Svaveldirektivet träder i
kraft i början av nästa år
Under evenemanget pratade även logistik­
chef Christina Törnqvist från skogsbolaget
Holmen och Patrick Verhoeven från den
europeiska redareföreningen ECSA.
I enlighet med EU:s vitbok ska infrastruk­
turen utvecklas så att 30 procent av trans­
porterna på över 300 kilometer flyttas från
landsvägar till spårvägar eller vattentranspor­
ter före år 2030. Före utgången av 2050 ska
andelen växa till 50 procent, berättade Ver­
hoeven.
Som en del av detta mål har sjöfarten
förbundit sig att främja miljöteknologi och
utveckla sin verksamhet i en ännu miljövän­
ligare riktning.
Christina Törnqvist tror inte på någon be­
tydande minskning av sjötransporterna på
grund av svaveldirektivet, även om kostna­
derna kan komma att öka med 20–25 pro­
cent.
Containertrafik och
roro-laster
I auditoriet på Alandica Kultur och Kon­
gress hölls ett roro-seminarium som leddes
av Olof Widen från Rederierna i Finland.
Effekterna av svaveldirektivet togs upp un­
der många föredrag. I norra Europa trafike­
rar cirka 270 roro- och ropax-fartyg, varav
nästan alla har sysselsättning. Hittills har
endast ett tiotal fartyg försetts med svavel­
renare. Dessutom har en del av materielen
flyttat utanför det kommande svaveldirek­
tivets område.
Tre stycken av våra fartyg har redan över­
gått till Medelhavet, där vi opererar till­
sammans med Med Cross Line, berättade
verkställande direktör Jari Sorvettula från
Eckerö Shipping under sitt föredrag.
Han menar att roro-sektorn har blivit
2 / 2014
Patrick Donner från World Maritime University konstaterade att kulturell mångfald
och bristfällig kommunikation kan påverka sjösäkerheten.
Frivakt
Vapaavahti
19
Daniel Friman hade jouren i Högskolan på Ålands monter. Laura Raikunen
från Rederierna i Finland rf samordnar
praktik­kvarnen för studerande.
Spår- och vägtrafiken kommer också att
belastas med ytterligare avgifter och miljö­
skatter, bedömde Törnqvist.
Hon anser att rederierna måste organisera
rutterna rationellt, sträva efter att transpor­
tera fulla laster och utveckla hamnverksam­
heten. Hon tycker att det finns för många
hamnar.
I området för SECA (svaveldirektivet)
finns det 350 hamnar. Antalet kommer att
minskas. En del stängs, andra slås samman.
Vi har helt enkelt inte råd med så här många
hamnar, fastslog Törnqvist.
Enligt henne finns det fortfarande utrym­
me för förbättringar när det gäller hamnar­
nas kostnadseffektivitet.
Politik och en säker sjöfart
Regeringsrådet Lolan Eriksson från kom­
munikationsministeriet presenterade Fin­
lands sjöfartsstrategi, som färdigställdes
under våren. Målet med strategin är att
säkerställa en konkurrenskraftig och kost­
nadseffektiv verksamhet. Hon framhöll den
specialkompetens om vinterförhållanden
som finländarna besitter.
20
Vapaavahti
Frivakt
Patrick Verhoeven från den europeiska redareföreningen ECSA tog under sin föreläsning upp svaveldirektivets effekter på sjöfarten i Europa.
2 / 2014
I Finland finns det över 9 000 personer
med ett sjömansyrke. Planen är att upprätt­
hålla och utveckla den arktiska kompetensen
samt att främja möjligheterna för hela det
marina klustret, sade Eriksson.
Hon berättade att Finland är en hand­
lingskraftig aktör inom internationella sjö­
fartsforum såsom IMO, EU och HELCOM.
Eriksson konstaterade att Finland agerar
ansvarsfullt och förutseende för att skydda
Östersjön; man minimerar riskerna för ol­
jeolyckor och utvecklar bekämpningsmate­
rielen. Finlands ståndpunkt är att beslut om
sjöfartens miljö- och säkerhetsregler i första
hand ska fattas i IMO.
Försäkringsbolaget Alandia har av tradi­
tion prisbelönat gott säkerhetsarbete bland
sina kundrederier. Bore Ltd har flera år
vunnit priset ”The Safest Working Place
in Shipping” för den säkraste arbetsplatsen
inom sjöfarten, men fick nu nöja sig med
ett hedersomnämnande. Huvudpriset gick
i år till ESL Shipping. Enligt prisjuryn har
rederiet lyckats utveckla och förbättra sin ar­
betsmiljö samt minska säkerhetsriskerna och
arbetsolycksfallen.
2 / 2014
En stor dag i Mariehamn
Sjöfartens dag har arrangerats sedan 2001
och har befäst sin position som det ledande
evenemanget i branschen. Ett femtiotal ut­
ställare, 1 500 besökare och tiotalet förelä­
sare från sjöfartbranschens toppskikt inleder
sommarens turistsäsong i Mariehamn. Res­
taurangerna och hotellen fylls och överallt
pratas det sjöfart.
Utställarna, inbjudna gäster och annat sjö­
fartsfolk träffades dessutom vid kvällsevene­
manget på Ålands sjöfartsmuseum. Det var
fritt fram för besökarna att bekanta sig med
museets omfattande utställningar och sam­
lingar. Därtill fick de avnjuta en god middag
i maritimt sällskap och en havsnära miljö.
Evenemanget uppfyller likväl sitt ur­
sprungliga syfte: att presentera sjöfartens
yrken och studiemöjligheter för landskapets
skolelever och andra intresserade. Under da­
gens gång besöktes också SSB:s monter av
många bekanta sjöfarare. Precis som tidigare
koordinerades evenemanget av Eva Mikkola-Karlström från Godby Shipping.
SSB hade sin egen ”styrman”
i stopptörn, medan kollegerna
lyssnade på intressanta föreläsningar
text och bilder: Pekka Karppanen
Frivakt
Vapaavahti
21
Vankkaa kokemusta ja näkemystä työpajan rastilla: Timo Alava, Risto Repo, Tapani Salmenhaara ja Ove Hagerlund
MERENKULUN TURVALLISUUS
KOSKEE KAIKKIA
Trafi rakentaa uutta turvallisuuskulttuuria yhdessä alan toimijoiden kanssa
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi järjesti
toukokuun lopulla Helsingissä kaksipäiväisen
meriturvallisuustapahtuman, joka koostui
tiistain työpajatyöskentelystä ja keskiviikon
seminaarista. Työpajatyöskentelyyn osallistui
yli viisikymmentä merenkulun ammattilaista
laivoilta ja maaorganisaatioista. Erityisasian­
tuntija Esa Pasanen tiimeineen Trafista oli
valinnut viisi eri aihetta käsiteltäviksi.
– Jokaisella pisteellä on vetäjä, ja ryhmä
pui aihetta reilut parikymmentä minuuttia,
jonka jälkeen porukka siirtyy seuraavalle pis­
teelle, Pasanen kertoi
Aiheina olivat turvallisuusjohtamisjärjes­
telmä, aluksen turvallinen miehitys, seka­
miehistön haasteet, merimieslääkärijärjestel­
mä sekä se, onko viranomaisvalvonta uhka
vai mahdollisuus.
Esa Pasanen kehotti osallistujia rohkeasti
tuomaan esille kaikki mahdolliset näkökul­
22
Vapaavahti
Frivakt
mat; sai provosoida ja provosoitua. Ryhmien
ohjaajat kirjasivat osallistujilta tulleita miet­
teitä SWOT -analyysin mallien mukaan.
Mielipiteitä, kokemuksia ja
ehdotuksia
Ryhmien ohjaajat päästivät lyhyiden alus­
tusten jälkeen osallistujat irti. Kannanottoja
alkoi tulla tiuhaan tahtiin. Kun porukka pis­
teellä vaihtui, saatiin täydentäviä komment­
teja. Aineistoa tuli paljon varsinkin sekamie­
hitystä käsittelevällä rastilla.
– Suomen lipun säilyminen oli yksi seikka,
mitä sekamiehistön haasteita pohtineet osal­
listujat nostivat esiin positiivisena. Uhaksi
koettiin puolestaan kansallisen osaamisen
katoaminen, rastin vetäjä Valtteri Laine
Trafista totesi.
Hän on itsekin seilannut useita vuosia
monikulttuurisen miehistön kanssa ja pys­
tyi hyvin tiivistämään aiheesta tulleet runsaat
kommentit ja kokemukset.
– Kommunikaatio koettiin myös ongel­
maksi. Kielitaito voi olla puutteellinen, mut­
ta kulttuurierot voivat vaikuttaa eri asioista
raportointiin ja varsinkin omien virheiden
tunnustamiseen, Laine selvitti.
Nykyisin pidetään läheltä piti - tilanteiden
raportointia tärkeänä meriturvallisuutta li­
säävänä tekijänä. Borella pitkään päällikkönä
seilannut Kaj Orädd tiedosti asian jo vuosia
sitten.
–Tein pienen, joskin vähemmän dramaat­
tisen virheen, josta raportoin eteenpäin.
Tilanne olisi voinut edetä pahemmaksi.
Halusin ettei samaa satu muille, työpajatyös­
kentelyyn ja seminaariin osallistunut Orädd
painotti.
2 / 2014
Merenkulkujohtaja Tuomas Routa Trafista oli tyytyväinen
kaksipäiväisen tapahtuman antiin. Trafi hyötyi työpajatyöskentelystä sekä viidenkymmenen asiantuntijan ajatuksista ja
kokemuksista
Tutkija Jari Nisula muistutti, että turvallinen menneisyys ei
välttämättä takaa turvallista tulevaisuutta
Turvallisuuskulttuuri on
kehittynyt
Onnettomuustutkintakeskuksen erikois­
tutkijalla, merikapteeni Risto Revolla oli
asiallisia kommentteja monella rastilla. Tur­
vallisuusjohtamisjärjestelmästä osallistujia
alustanut Petri Öhrmark Trafista painotti
proaktiivista toimintaa – vaarat pitää tun­
nistaa etukäteen.
–Tärkeintä on lisätä turvallisuusajattelua
ja – tietoisuutta. Myös turvallisuusviestintää,
koulutusta ja perehdytystä tulee kehittää,
Öhrmark tähdensi.
Keskiviikon seminaarissa merenkulkujoh­
taja Tuomas Routa käsitteli aihetta laajem­
min.
– Vuosina 2000 – 2013 löysi Onnetto­
muustutkintakeskus merenkulusta kaikki­
aan 31 tapausta, joissa oli ollut puutteita
2 / 2014
turvallisuusjohtamisessa, kertoi Routa.
Muuten aluskalusto ja miehistö täyttävät
viranomaisvaatimukset pääsääntöisesti hy­
vin. Vuonna 2013 Trafin tilaston mukaan
löytyi eniten katsastuspuutteita radio- ja
hengenpelastuslaitteista. Satamavaltiotar­
kastuksissa pysäytettiin kaksi suomalaisalus­
ta ulkomailla vuonna 2013.
Meriturvallisuus kiinnosti
alan vaikuttajia koko
Suomesta
Varsinaiseen seminaariin saapui yli 130
henkilöä. Tapahtuma oli vahvasti interak­
tiivinen. Yleisö pystyi kommentoimaan
esityksiä, äänestämään ja esittämään lisäky­
symyksiä älypuhelimilla ja tableteilla. Aikaa
säästyi, kun moderaattori valitsi valmiiksi
asiallisimmat kysymykset. Esitysten lomassa
järjestettiin useita reaaliaikaisia äänestyksiä.
Uutta lähestymistapaa edusti myös tutkija
Jari Nisulan esitys turvallisuudesta ja riskeis­
tä. Hän kertoi, kuinka ihminen tekee paljon
pieniä, harmittomia virheitä. Ammattilainen
ei välttämättä kuluta paljon aikaa niiden kar­
simiseen vaan keskittyy tuleviin haasteisiin.
– Organisaatio voi ajautua vaaraan, kun
supistettu turvallisuustaso tuntuu hyvältä,
ja aletaan säästää siitäkin. Jos on pitkään
seesteistä, aletaan uskoa turvallisuuteen lii­
an luottavaisesti. Todellisuudessa marginaali
on jo liian pieni, Nisula selosti.
Hän korosti myös komentosiltayhteistyön
ja perusturvallisuustekijöiden tärkeyttä.
Erityisasiantuntija Markku Vanhanen
Trafin liikennelääketieteen yksiköstä kertoi,
että Suomessa tehdään vuosittain 5000 me­
rimieslääkärin tarkastusta. Maassa on noin
Frivakt
Vapaavahti
23
Seminaariin osallistui lähes sata merenkulkualan henkilöä. Tauoilla oli hyviä tilaisuuksia verkostoitumiseen.
400 merimieslääkäriä, joista puolet on ak­
tiivisia.
– Merimieslääkärien koulutusta, ohjeis­
tusta ja valvontaa tullaan tehostamaan. Val­
tuutus on mahdollisesti tulossa määräaikai­
seksi, Vanhanen kertoi.
Hänen mukaansa kansainväliset meri­
mieslääkärintodistukset tullaan hyväksy­
mään Suomessa uuden säädöksen myötä.
Miehistö tänään ja
tulevaisuudessa
Alusten turvallinen miehitys -rastia vetänyt
ylitarkastaja Thomas Lundström oli tyyty­
väinen, kun aihe innosti työpajaan osallis­
tuneita.
– Kentältä tuli paljon uusia näkemyksiä.
Itsekin opin paljon, kiitteli Lundström ak­
tiivisia osallistujia.
Turvallisen minimimiehityksen määritte­
ly on haastavaa. Liikennealue, satamakäyn­
tien tiheys, riittävät lepoajat ja monet seikat
voivat vaikuttaa samantyyppisten alusten
optimaaliseen miehitykseen. Lundströmin
mukaan tarvitaan kaikkien toimijoiden
24
Vapaavahti
Frivakt
yhteistyötä sekä riittävää kommunikaatiota
laivoilta maaorganisaatioihin päin.
Yleisöä kiinnostivat erityisesti myös kah­
den opiskelijan mietteet. Esa Pasanen haas­
tatteli Hilla Pohjalaista ja Wiljami Suomalaista, jotka kummatkin olivat valmistumas­
sa Etelä-Kymenlaakson Ammattiopistosta,
Kotkasta. Vahtiperämieheksi opiskellut
Hilla Pohjalainen ei nähnyt työnsaantimah­
dollisuuksia kovin optimistisena.
– Opinnot ja ammatti sinänsä ovat kiin­
nostavia, mutta työmarkkinat jopa puoli­
matruuseille ovat aika tukossa. Työnhakijan
sukupuolikin voi jossain tapauksissa olla
haitta, totesi Pohjalainen hieman surullisena.
Hän on kuitenkin päässyt tutustumaan
alaan hyvin – romantiikka karisi ja yllättä­
vää oli etenkin paperityön ja sertifikaattien
runsaus.
Kansi- ja konekorjauksen perustutkinnon
suorittanut Wiljami Suomalainen uskoi
työnsaantiin. Hän suuntaa konepuolelle.
– Laivoilla on ollut hyvä henki ja mukava
työyhteisö. Vuorottelun ansiosta loma on lo­
maa ja työvuorolla taas tehdään töitä, Suo­
malainen mietti.
Kumpikin katsoi saaneensa opiskeluaika­
naan hyvää oppia meri- ja työturvallisuu­
desta sekä asennoitumisesta mahdollisiin
vaaroihin.
Seminaarin päätteeksi merenkulkujohtaja
Tuomas Routa teki yhteenvedon hienosti su­
juneen tapahtuman runsaasta annista ja ke­
hotti merenkulkijoita rohkeasti puuttumaan
ja raportoimaan kaikista turvallisuuteen liit­
tyvistä seikoista.
teksti ja kuvat: Pekka Karppanen
2 / 2014
SJÖFARTSSÄKERHETEN RÖR ALLA
Trafi bygger upp en ny
säkerhetskultur med aktörerna i
branschen
I slutet av maj anordnade Trafiksäkerhets­
verket Trafi ett tvådagarsevenemang om sjö­
säkerhet i Helsingfors: workshoparbete på
tisdagen och ett seminarium på onsdagen.
Över femtio yrkesverksamma inom sjöfarten
– både från fartyg och från landorganisatio­
ner – deltog i workshopen. Specialsakkun­
nig Esa Pasanen från Trafi hade tillsammans
med sitt team valt ut fem ämnen för behand­
ling.
Vid varje station finns det en ledare. Grup­
pen behandlar ämnet i tjugo minuter och
går därefter vidare till nästa station, berättade
Pasanen.
Ämnena var säkerhetsledningssystemet,
säker bemanning av fartyg, utmaningarna
med en blandad besättning, sjömansläkar­
systemet och huruvida myndighetstillsyn är
ett hot eller en möjlighet.
Esa Pasanen uppmanade deltagarna att
våga framföra alla möjliga synpunkter; man
fick provocera och bli provocerad. Grupp­
ledarna antecknade deltagarnas funderingar
enligt modellen för SWOT-analys.
Åsikter, erfarenheter och
förslag
Överinspektör
Thomas Lundström,
som ledde stationen
om säker bemanning av fartyg, var
nöjd över att ämnet
engagerade workshopdeltagarna.
SWT-analysen förbereddes genom att
deltagarna fick skriva ner sina tankar
på klisterlappar.
2 / 2014
Efter några inledande ord släppte grupple­
darna deltagarna fria. Åsikter började ström­
ma in i rask takt. När gruppen vid respektive
station byttes ut fick man in ytterligare kom­
mentarer. Det samlades in mycket material i
synnerhet vid stationen där man diskuterade
blandade besättningar.
Att finsk flagg bevaras var en positiv aspekt
som deltagarna lyfte fram när de funderade
över utmaningarna med blandade besätt­
ningar. Att den nationella kompetensen
försvinner upplevdes i sin tur som ett hot,
noterade stationens ledare Valtteri Laine
från Trafi.
Han själv har också seglat med en mång­
kulturell besättning i många år och kunde
sammanfatta de rikliga kommentarerna och
erfarenheterna om ämnet på ett bra sätt.
Kommunikationen upplevdes också som
ett problem. Bristfälliga språkkunskaper går
an, men kulturskillnaderna däremot kan
påverka till exempel rapporteringen och
framför allt förmågan att identifiera egna
fel, förklarade Laine.
Numera ses rapporteringen av tillbud som
en viktig faktor som höjer sjösäkerheten. Kaj
Orädd har seglat länge som befälhavare på
Frivakt
Vapaavahti
25
Workshoparbetet
höll deltagarna alerta, och tröttheten
slog inte till trots de
bekväma sofforna.
Närmare hundra
personer från sjöfartsbranschen deltog
i seminariet. Under
pauserna fanns det
goda möjligheter att
nätverka.
Forskare Jari Nisula påminde om
att ett tryggt förflutet inte nödvändigtvis garanterade
en trygg framtid.
Bore och blev medveten om saken redan för
flera år sedan.
Jag gjorde ett litet, inte särskilt dramatiskt
fel som jag rapporterade vidare. Situationen
kunde dock ha slutat värre och därför ville
jag att samma sak inte skulle hända andra,
poängterade Orädd, som deltog i worksho­
pen och seminariet.
Säkerhetskulturen har
utvecklats
Olycksutredningscentralens specialforskare,
sjökapten Risto Repo kom med sakliga
kommentarer vid flera av stationerna. Petri
Öhrmark från Trafi som hjälpte deltagarna
att komma igång och diskutera säkerhetsled­
ningssystemet betonade proaktiva åtgärder
– farorna måste identifieras i förväg.
Det viktigaste är att öka säkerhetstänkan­
det och säkerhetsmedvetenheten. Även den
säkerhetsrelaterade informationen, utbild­
ningen och introduktionen måste förbättras,
framhöll Öhrmark.
Under onsdagens seminarium tog sjöfarts­
26
Vapaavahti
Frivakt
direktör Tuomas Routa upp ämnet ur ett
bredare perspektiv.
Under åren 2000–2013 påträffade Olycks­
utredningscentralen 31 fall inom sjöfarten
där det hade förkommit brister i säkerhets­
ledningen, berättade Routa.
I övrigt uppfyller fartygen och besätt­
ningen oftast myndigheternas krav. Flest
brister vid besiktningen hade enligt Trafis
statistik från 2013 radio- och livräddnings­
utrustningarna. Samma år stoppades två
finländska fartyg utomlands vid hamnstats­
kontroller.
Sjösäkerhet intresserade
inflytelserika inom
branschen från hela
Finland
Över 130 personer kom till det mycket in­
teraktiva seminariet. Publiken kunde kom­
mentera föredragen, rösta och ställa frågor
via sin smarttelefon eller surfplatta. På så sätt
kunde moderatorn i förväg välja ut de mest
relevanta frågorna, vilket sparade tid. Under
föredragens gång genomfördes flera omröst­
ningar i realtid.
Forskare Jari Nisulas föredrag om sä­
kerhet och risker representerade också ett
nytt förhållningssätt. Han berättade om att
människan gör många små, harmlösa fel. På
jobbet ödslar man kanske inte tid på att för­
söka minimera dem utan koncentrerar sig på
kommande utmaningar.
En organisation kan utsätta sig för fara
om den vänjer sig vid en lägre säkerhetsnivå
och börjar sänka säkerheten ytterligare. När
ingenting händer under lång tid, får man
kanske en för stark tilltro till säkerheten. I
verkligheten är marginalen redan för liten,
förklarade Nisula.
Han underströk också vikten av samarbete
på kommandobryggan och faktorer som ska­
par en grundtrygghet.
Specialsakkunnig Markku Vanhanen från
Trafis enhet för trafikmedicin berättade att
sjömansläkarna i Finland varje år gör 5 000
undersökningar. Det finns ca 400 sjömanslä­
kare i Finland, varav hälften är aktiva.
Sjömansläkarnas utbildning, direktiv och
2 / 2014
Specialsakkunnig Esa Pasanen
intervjuade Hilla Pohjalainen
och Wiljami Suomalainen,
som båda höll på att utexamineras från Södra Kymmenedalens yrkesinstitut.
Valtteri Laine sammanfattade sin
workshop. Blandade besättningar
har hejdat minskningen av finländskt tonnage. Hotbilden är att
den nationella sjöfartskompetensen
försvinner.
tillsyn ska effektiveras. Auktorisationen ska
eventuellt bli tidsbegränsad, sade Vanhanen.
Enligt honom ska internationella sjömans­
läkarintyg godkännas i Finland i och med de
nya bestämmelserna.
Besättningen i dag och i
framtiden
Överinspektör Thomas Lundström, som
ledde stationen om säker bemanning av
fartyg, var nöjd över att ämnet engagerade
workshopdeltagarna.
Det kom in många nya synpunkter från
fältet. Jag själv lärde mig också mycket, tack­
ade Lundström de aktiva deltagarna.
Det är svårt att fastställa hur många per­
soner en besättning minst bör bestå av för
att den ska vara säker. Trafikområdet, hamn­
besöksfrekvensen, vilotiderna och många
andra omständigheter kan påverka hur den
optimala besättningen ser ut på samma typ
av fartyg. Lundström menar att det krävs
samarbete mellan alla aktörer och att kom­
munikationen från fartygen till landorgani­
2 / 2014
sationen måste vara tillräcklig.
Publikens intresse väcktes särskilt av två
studenters funderingar. Esa Pasanen inter­
vjuade Hilla Pohjalainen och Wiljami Suomalainen, som båda snart skulle utexamine­
ras från Södra Kymmenedalens yrkesinstitut
i Kotka. Hilla Pohjalainen som hade studerat
till vaktstyrman såg inte särskilt optimistiskt
på sina chanser att få jobb.
Studierna och yrket i sig är intressanta,
men det står ganska still på arbetsmarkna­
den, till och med för halvmatroser. Den ar­
betssökandes kön kan i vissa fall också vara
en nackdel, konstaterade Pohjalainen ned­
slaget.
Hon hade dock fått möjlighet att bekanta
sig med branschen – romantiken falnade och
det som överraskade mest var mängden pap­
persarbete och certifikat.
Wiljami Suomalainen som avlagt en
grundexamen i däcks- och maskinreparation
trodde att det gick att få jobb. Han siktade
på maskinsidan.
Det har varit en bra atmosfär och trevliga
arbetskamrater på fartygen. Tack vare alter­
neringen är semester just semester och un­
der arbetsskiften jobbar man, reflekterade
Suomalainen.
Båda ansåg sig under studietiden ha fått
goda kunskaper om sjö- och arbetssäkerhet
och hur man ska ställa sig till potentiella
faror.
Seminariet avslutades med att sjöfartsdi­
rektör Tuomas Routa sammanfattade det
stora utbytet från den lyckade tillställningen
och uppmanade sjöfararna att våga ingripa
i och rapportera om alla säkerhetsrelaterade
omständigheter.
text och bilder: Pekka Karppanen
Frivakt
Vapaavahti
27
MERIMIESTEN TATUOINNIT
KIINNOSTUKSEN KOHTEENA
Tutkimuksen valmistuttua miettii
tutkija kirjan kokoamista aiheesta.
Parisen vuotta sitten Vapaavahdissakin pe­
räänkuulutettiin merimiehiä kertomaan
tatuoinneistaan tutkimustarkoituksiin. Nyt
tutkimus on valmistunut ja Itä-Suomen
yliopistossa väitöskirjaansa tatuoinneista
valmisteleva Jari Ruotsalainen kiittelee saa­
mastaan avusta.
– Kiinnostuin tatuoinneista jo pitkälti yli
kymmenen vuotta sitten, kertoo Ruotsalai­
nen.
Hän tunnustaa tutustuneensa ilmiöön en­
sin käytännössä, teettäessään parikymmentä
vuotta sitten tatuoinnin omalle iholleen.
– No se olisi saanut vaikka jäädä tekemät­
tä, naurahtaa tutkija.
Myöhemmin heräsi uteliaisuus tutkia il­
miötä tieteen näkökulmasta.
– Tein ensimmäisen opinnäytetyön tatu­
oinneista vuonna 2001.
Aiheesta syntyi tuolloin myös kirja: Kosmeettisia häiriöitä? – Kertomuksia suomalaisesta tatuoinnista. (Ilias 2001)
– Pro graduni tein tatuoinneista vuonna
2010.
Väitöskirja tatuoinneista
Nyt työn alla oleva artikkeliväitöskirja muo­
dostuu kolmesta aiheesta. Ensimmäinen
artikkeli luo katsauksen lähihistoriaan, me­
rimiesten tatuointeihin viime vuosisadan al­
kupuolelta aina 1960-luvulle saakka. Toinen
artikkeli kartoittaa nykypäivää, tatuointeihin
suhtautumista palveluammateissa. Kolmas
artikkeli pohtii tatuointien suhdetta taitee­
seen ja tutkimuksessa kuullaan tatuointien
tekijöitä.
Merimiesten tatuointeja käsittelevä artik­
keli julkaistiin äskettäin tieteellisessä verkko­
julkaisu Eloressa.
Merimiesten vanhoja tatuointeja ja nii­
den merkitystä Ruotsalainen on lähestynyt
kuuntelemalla merimiesten kertomuksia
tatuoinneistaan.
– Pääasiallinen materiaali koostui viime
vuoden aikana tehdyistä haastatteluista,
yhdeksän jo eläkkeellä olevan merimiehen
tarinoista. He olivat työskennelleet eri teh­
28
Vapaavahti
Frivakt
tävissä kaukoliikenteen laivoilla. Naisia en
onnistunut haastatteluun tavoittamaan.
Ruotsalainen muistuttaa, ettei itse ole kos­
kaan tehnyt merityötä, joten hän on lähesty­
nyt kohdettaan ulkopuolisen näkökulmasta.
Muistoja ja tarinoita
Haastattelujen pohjalta Ruotsalainen tutki
tatuointien merkitystä merimiehille. Hän
pohti niitä myös merimiesten vapaa-ajan ja
työpaikkarituaalien valossa sekä eritteli tatu­
ointien sosiaalisia ulottuvuuksia niin merillä
kuin maissakin.
– Rajasin tutkimukseni kohteeksi ajan­
jakson 1960-luvulle saakka, koska oletin,
että silloin tapahtunut merenkulun murros
vaikutti myös merimieskulttuuriin ja tatu­
ointeihin. Laivojen satamassaoloaika lyheni
tuolloin merkittävästi.
Haastatellessaan vanhempia merenkulki­
joita Ruotsalainen sai tutustua merimies­
kulttuuriin tatuointiteeman ulkopuolelta­
kin.
– Elävästi kerrottuja tarinoita tuli valta­
vasti. Niitä kertyi purjelaivakaudelta laivan
kannelta vapaahetkiin Kööpenhaminan Ny­
havnissa. Kuulin jopa kokemuksia sotavan­
keudesta, keskitysleirillä Saksassa.
Muistelukerronnassa haastateltavat saivat
kertoa sen minkä halusivat muistaa.
– Muistitieto ja muistelu kertoo enem­
män tapahtumien merkityksistä kuin itse
tapahtumista, selittää tutkija.
Tatuointien merkityksiä
– Yleisin kuva-aihe oli ”merimiehen hauta”,
joka oli kolmella haastateltavista. Muita
toistuvia aiheita olivat koristeelliset ja am­
matilliset tatuoinnit, ankkurit, sydämet,
pääskyset, alastomien naisten, laivojen ja
kotisatamien nimet, vuosiluvut ja erilaiset
purjelaivat.
Purjelaivojen alle tatuoitujen ”Finland”
tai ”Homeward” tekstin on joskus tulkittu
ilmaisevan merimiesten koti-ikävää.
Tatuoinneilla saatettiin myös kapinoida
aikakauden arvoja ja vanhempia vastaan,
kuten eräs haastatelluista toteaa: ” isä sanoi,
että turpaan tulee, jos on tatuointeja. No sehän
oli kuin tanssiin kutsu.”
Tatuointi oli myös merimiesten ammat­
tikuntaan kuulumisen symboli. Haastat­
teluissa paljastui, että merimiehiä harmitti
tatuointien aiheuttama sekaannus toiseen
tatuoituna tunnettuun ryhmään – vankilas­
sa olleisiin.
– Merimiesten tatuoinnit tunnisti haasta­
teltavien mukaan paitsi merenkulullisista ai­
helmista myös niiden teknisemmästä toteu­
tuksesta. Merimiesten tatuoinnit oli yleensä
tehty ammattitatuoijilla, toisin kuin vankien
tatuoinnit. Vankien tatuoinnit oli haastatel­
tavien mielestä tehty lähes poikkeuksetta
itse käsin hakkaamalla. Maissa eläväthän ei­
vät ole tällaisia eroja osanneet havaita ja siksi
kaikki menivät samaan ”kastiin”.
Työpaikkarituaali
ajankuluna
Tatuoiminen oli myös eräänlainen työpaik­
karituaali. Purjelaivojen aikaan tatuointeja
tehtiin kauniilla säällä redillä odotellessa
ajankuluksi.
– Laivalla tatuointeja tehtiin omatekoisilla
laitteilla tai hakkaamalla käsin hyönteisneu­
loilla, kertoo tutkija.
”Me tehtiin sähkökonekin. Oliko se tommoinen pieni ovikello mikä laitettiin moottoriksi,
mutta ei sitä sietänyt perkelekään, se oli kuin
olis puukolla vetäny”, kertoi yksi haastatelta­
vista Ruotsalaiselle.
Vapaa-ajalla tatuointeja teetettiin varsin­
kin myöhemmin myös maissa. Monet tutki­
muksen tatuoinnit ja tarinat olivat peräisin
Nyhavnista ja merimiesten muisteluissa ta­
tuointi otettiin haastateltujen sanoja laina­
ten ”vähä kaljas”, ”puolhumalas”, ”pienessä
kännissä”, ”jonku verran kaasussa” tai ”kännissä ku käet”.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Tans­
kan lisäksi muissa Skandinavian maissa
ei tatuointimahdollisuuksia ollut ennen
2 / 2014
Tatuoidun köyden tarina
Muistelu voi koostua myös sepitetyistä kertomuksista. Haastateltavat muistelivat mielellään kertomusta, jossa merimies on tatuoinut itseensä ankkurin, josta lähtee köysi, joka jatkaa kulkuaan tatuoidun peräaukkoon saakka. Tatuointia on voitu ”maustaa” toiseen pakaraan tatuoidulla tekstillä
”mikäli köysi loppuu, boksissa on lisää”. Tämän kertomuksen tunsivat lähes kaikki – myös erilaisina
variaatioina. Yhdessä variaatiossa köyden tilalle on tatuoitu ankkuriketju, toisessa tatuoitu köysi
tai ketju kiertää kehon ympäri kerran tai kolmesti. ––– Näitä kertomuksia yhdistää se, että asiaa
kysyttäessä kukaan ei ole kuvailtuja tatuointeja nähnyt.
Katkelma väitöstutkimuksen artikkelista: ”Yks ja ainoa hautaan saakka” – Merimiestatuoinnin
ritualistiset ja sosiaaliset ulottuvuudet muistelukerronnassa. www.elore.fi.
1970-luvun loppua. Suomessa en­
simmäinen viralliset luvat saanut
tatuointistudio aloitti toimintansa
Helsingissä vuonna 1987.
Kirjanteko
kiinnostaisi
Tutkimuksen valmistuttua Ruot­
salainen kiittelee työssä auttaneita
merimiehiä, Mepaa ja netissä asiasta
keskustelleita.
– Merimiesporukka oli avuliasta ja
ystävällistä porukkaa. Haastatteluja
oli mukava ja kiinnostava tehdä.
Sukellus merimieskulttuuriin ei jä­
tä tutkijaa rauhaan, vaikka merimies­
tatuointien osuus tutkimuksesta on
valmis. Väitöskirjan osaksi tulevan
artikkelin mitta on rajallinen, joten
paljon jäi sanomatta ja kuvia näyt­
tämättä.
– Minua kiinnostaisi koostaa ai­
heesta kirja siten, että saisin mukaan
vielä lisää haastateltavia ja että siinä
samalla voisi kerätä mahdollista ai­
heeseen liittyvää vanhaa valokuvaaineistoa. Kuvia on Suomen meri­
museossa sekä Rauman merimuse­
ossa löydettävissä hyvin vähän. Itse
asiassa Suomen merimuseossa ei ole
tatuointiin liittyvää kuvamateriaalia
ollenkaan ja Raumalla muutamia
kappaleita.
– Pidän erittäin tärkeänä että tä­
mä osanen merenkulun historiaa
saataisiin Suomessakin paremmin
taltioitua kuvin ja sanoin, toteaa
Ruotsalainen.
Nyt tutkija heittää Vapaavahdin
lukijoille uuden haasteen.
– Mikäli joku haluaisi osallistua
mahdollisen kirjan tai kirjan kaltai­
sen esityksen tekemiseen vaikkapa
valokuvin, yhteystietoni saa Mepan
toimistosta Pekka Karppaselta.
Teksti ja kuvat: Sirpa Sutinen
2 / 2014
Jari Ruotsalainen innostui merimiehiä
haastatellessaan merimieskulttuurista,
ja haluaisi koota tarinat tatuointien
ympäriltä kansien väliin.
Frivakt
Vapaavahti
29
INTRESSE FÖR
SJÖMANSTATUERINGAR
Nu när undersökningen är färdig funderar forskaren
på att sammanställa en bok om ämnet.
För ett par år sedan gick Frivakt ut med en
efterlysning där man bad sjömännen att be­
rätta om sina tatueringar i forskningssyfte.
Nu är undersökningen genomförd och Jari
Ruotsalainen som håller på och skriver på
sin doktorsavhandling om tatueringar vid
Östra Finlands universitet tackar för hjälpen.
– Jag blev intresserad av tatueringar redan
för mer än tio år sedan, säger Ruotsalainen.
Han berättar att han först blev bekant med
fenomenet i praktiken när han själv tatuera­
de sig för ett tjugotal år sedan.
– Den tatueringen hade kunnat få vara
ogjord, skrattar forskaren.
Senare väcktes nyfikenheten att undersöka
fenomenet ur vetenskaplig synvinkel.
– Jag gjorde mitt första lärdomsprov om
tatueringar 2001.
Detta gav även upphov till en bok om
ämnet: Kosmeettisia häiriöitä? – Kertomuksia
suomalaisesta tatuoinnista (Ilias 2001).
– År 2010 skrev jag min pro gradu om
tatueringar.
Doktorsavhandling om
tatueringar
Sammanläggningsavhandlingen som nu är
under arbete består av tre ämnen. Den första
artikeln ger en översikt över samtidshisto­
rien; sjömanstatueringar från början av förra
århundradet fram till 1960-talet. Den andra
artikeln beskriver nutiden; inställningen till
tatueringar i serviceyrken. Den tredje arti­
keln diskuterar förhållandet mellan tatu­
eringar och konst, och tatuerare får komma
till tals i undersökningen.
Artikeln om sjömanstatueringar publice­
rades nyligen i den vetenskapliga nättidskrif­
ten Elore.
Ruotsalainen har närmat sig ämnet om
gamla sjömanstatueringar och deras bety­
delse genom att låta sjömän berätta om sina
tatueringar.
– Det huvudsakliga materialet bestod av
intervjuer från förra året med nio pensionera­
de sjömän. De hade haft olika arbetsuppgif­
ter på fartyg som gått i fjärrtrafik. Jag lycka­
des inte få tag på några kvinnor att intervjua.
30
Vapaavahti
Frivakt
Ruotsalainen påpekar att han själv aldrig
har arbetat till sjöss och att han därmed har
närmat sig ämnet från en utomståendes per­
spektiv.
Minnen och berättelser
Baserat på intervjuerna undersökte Ruotsa­
lainen tatueringarnas betydelse för sjömän­
nen. Han diskuterade dem även i ljuset av
sjömännens fritid och arbetsplatsritualer
samt analyserade de sociala dimensionerna
av tatueringarna såväl till sjöss som på land.
– Jag begränsade min undersökning tids­
mässigt fram till 1960-talet, eftersom jag an­
tog att den omvälvning som då skedde inom
sjöfarten också påverkade sjömanskulturen
och tatueringarna. Vid den här tiden korta­
des fartygens hamntid betydligt.
Under intervjuerna med de äldre sjöfa­
rarna fick Ruotsalainen bekanta sig med sjö­
manskulturen även bortom tatueringstemat.
– Jag fick höra många historier från segel­
fartygens epok berättas med inlevelse – om
allt från tiden på däck till ledigheten i Ny­
havn i Köpenhamn. En person hade till och
med erfarenhet från krigsfångenskap i ett
koncentrationsläger i Tyskland.
De intervjuade fick själv välja vilka min­
nen de ville berätta om.
– Den muntliga traditionen och minnena
säger mer om händelsernas betydelse än om
själva händelserna, förklarar forskaren.
Tatueringarnas betydelser
– Det vanligaste motivet var ”en sjömans
grav”, som bars av tre av de intervjuade. An­
dra återkommande motiv var dekorativa och
yrkesrelaterade tatueringar, ankare, hjärtan,
svalor, avklädda damer, namn på fartyg och
hemmahamnar, årtal och olika segelfartyg.
Texten ”Finland” eller ”Homeward” som
tatuerats in under segelfartygen har ibland
tolkats som ett uttryck för sjömännens hem­
längtan.
Tatueringar har också varit ett sätt att re­
voltera mot rådande värderingar och mot
föräldrarna, vilket en av de intervjuade be­
kräftar: ”Far sa att jag skulle få på käften om
jag tatuerade mig. Det var ju som att han bjöd
upp till dans.”
Tatueringarna var också en symbol för att
man tillhörde sjömännens yrkeskår. I inter­
vjuerna framkom det att sjömännen retade
sig på att tatueringarna gjorde att folk blan­
dade ihop dem med en annan grupp som
är känd för att tatuera sig – de som suttit i
fängelse.
– De intervjuade menade att man kunde
känna igen en sjömanstatuering inte bara
på sjöfartsmotiven, utan också på det tek­
niska utförandet. Sjömanstatueringar var
oftast gjorda av professionella tatuerare, till
skillnad från internernas tatueringar. Enligt
de intervjuade var internernas tatueringar
nästan uteslutande hemmagjorda. De som
inte lever till sjöss har inte kunnat upptäcka
dessa skillnader och har därför dragit alla
över samma kam.
Arbetsplatsritual som
tidsfördriv
Att tatuera sig var också ett slags arbetsplats­
ritual. På segelfartygens tid gjorde man tatu­
eringar som tidsfördriv vid vackert väder när
man låg på redden och väntade.
– Man gjorde tatueringarna med egen­
händigt tillverkad utrustning eller genom att
sticka för hand med nål, berättar forskaren.
”Vi tillverkade en elektrisk apparat också. Jag
tror vi hade en sådan där liten dörrklocka som
motor, men det var ingen som pallade för den.
Den kändes som att bli ristad med kniv”, berät­
tade en av de intervjuade för Ruotsalainen.
Framför allt under senare år tatuerade sig
sjömännen även på land på sin fritid. Många
av tatueringarna i undersökningen hade bli­
vit till i Nyhavn och med sjömännens egna
ord tatuerade man sig ”lite på örat”, ”salongsberusad”, ”i fyllan och villan”, ”lite i gasen”
eller ”full som en alika”.
En intressant detalj är att det med undan­
tag för Danmark inte var möjligt att tatuera
sig i de Skandinaviska länderna förrän efter
1970-talets slut. Den första finländska tatu­
eringsstudion med officiella tillstånd startade
sin verksamhet i Helsingfors 1987.
2 / 2014
Historien om
reptatueringen
Minnena kan även bestå av uppdiktade skrönor. De
intervjuade drar sig gärna till minnes historien om
sjömannen som har tatuerat ett ankare med ett rep
som fortsätter ner mellan hans skinkor. Tatueringen
har ibland kryddats med texten ”om repet tar slut
finns det mer i boxen” tatuerad på den ena skinkan.
Nästan alla kände till olika varianter av denna historia. I en variant innehåller tatueringen en ankarkätting i stället för ett rep, i en annan går repet eller
kedjan några gånger runt sjömannens kropp. --- Gemensamt för dessa historier är att ingen har sett de
beskrivna tatueringarna.
Utdrag ur doktorsavhandlingens artikel: ”Yks ja ainoa hautaan saakka” – Merimiestatuoinnin ritualistiset ja sosiaaliset ulottuvuudet muistelukerronnassa.
www.elore.fi.
Sugen på att sammanställa en
bok
Ruotsalainen är nu klar med sin under­
sökning och tackar de sjömän som hjälpt
honom med arbetet, SSB och dem som dis­
kuterat ämnet på nätet.
– Sjömännen var tillmötesgående och
vänliga. Det var roligt och intressant att göra
intervjuerna.
Djupdykningen i sjömanskulturen lämnar
inte forskaren i fred, trots att delen om sjö­
manstatueringar är färdig vad forskningsar­
betet beträffar. Artikeln som utgör en del av
doktorsavhandlingen har en begränsad längd,
och därför finns det mycket kvar att säga och
många flera bilder att visa.
– Jag skulle vilja sammanställa en bok om
ämnet så att jag kan ta med ännu flera intervju­
ade. Då skulle jag också kunna samla in gamla
fotografier. På Finlands sjöhistoriska museum
och Raumo sjöfartsmuseum finns det mycket få
bilder. Faktum är att det på Finlands sjöhistoriska
museum inte finns något tatueringsrelaterat
bildmaterial över huvud taget och i Raumo
finns endast några få bilder.
– Jag tycker att det är oerhört viktigt att även
vi i Finland bättre bevarar denna del av sjö­
fartshistorien för eftervärlden i ord och bild,
konstaterar Ruotsalainen.
Sedan kastar forskaren fram en ny uppgift åt
Frivakts läsare.
– Om någon vill bidra till en eventuell bok
eller en bokliknande framställning exempelvis
med bilder kan man få mina kontaktuppgifter
från Pekka Karppanen på SSB:s kontor.
Text och bilder: Sirpa Sutinen
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
31
MAISSA
Kiinan satamia oli kierrelty kulttuurivallan­
kumouksen aikaan pari kuukautta. Toiset
pari kuukautta oli ajeltu kohti Eurooppaa
– siihen aikaan oli kierrettävä Afrikan ete­
läpuolelta. Kun oli sitten töijätty Välimeren
satamaan tuntui kotoisalta, kun ahterissa
makasi provianttisilmäinen tervakeula.
Vaikka varustamon korsteenimerkkiä
pilkattiin nälkärenkaiksi, laivoissa väki
viihtyi, kuin ruoste ulkosivussa. Joku oli
ollut samassa paatissa kuusitoista vuotta.
Kun laiva myytiin, oli veteraani noitunut:”
Tämän jos olisin tiennyt, en olisi aikanaan
jobia ottanut”.
Meidän Kiinanmatkaajien edustajia oli jo
kohta innolla naapurissa kyselemässä, mil­
laisia vapaa-ajan mahdollisuuksia seudulta
löytyy. ”Tuossa ensimmäisessä risteyksessä
on Brunon baari, siinä me on iltaisin käyty.
Ei me muuta tiedetä.”
Niinpä seuraavana päivänä meidän poruk­
kaa kävi kertomassa naapureille, miten yö
oli vierähtänyt merimiesviihteellä edellisen
päivän tapaamisen jälkeen.
Jos oli merimatkat pitkiä ja hitaita, oltiin
satamissakin ajan kanssa: aikoja laskettiin
hyvinkin viikoissa, mistä saattoi kertyä kuu­
kausikin.
Jos oli jobi sattunut tankkipaattiin, maissa
käynnit jäivät ehkä kokonaan väliin. Usein
lastattiin merellä poijusta. Vain horisontissa
pilkotti kaukaisen rannikon öljynjalostamon
elämänliekki. Merellä myös purettiin pie­
32
Vapaavahti
Frivakt
nempiin laivoihin tai proomuihin. Jos öl­
jysatamaan mentiinkin, ne olivat monesti
kaukana kylistä ja kaupungeista.
Pitkillä merimatkoilla haikailtiin, mil­
laista on olo maissa. Miltä maistuu kylmä
kalja? Millaisia paikkoja oli löydetty edelli­
sessä satamassa? Joskus kilpailtiin, kuka oli
ostanut arvokkaimman esineen paikalliselle
neidille. Ompelukone oli johdossa, kunnes
iltakahville tullut konekakkonen vei voiton
ostamallaan omakotitalolla. Tarkemmissa
tutkimuksissa voittoesineeksi täsmentyi Ma­
dagaskarin rantojen ruohomaja.
Oli muitakin kiinteistöjä ostettu. Vaasa Li­
nen porukat kuuluivat hankkineen jossain
Kolumbian satamassa oman kapakan ja sen
mukana mittavan juomavaraston. Oman lai­
van väki seuralaisineen hyödynsi hankinnan
etuja maksutta. Muillekin tarjoiltiin käypään
hintaan. Historiikin mukanaan varastot oli­
vat tyhjentyneet laivan lähtiessä. Kiinteistö,
jonkinlainen lautamökki, oli lopuksi pilkot­
tu palasiksi.
Jos ei aina ostettu omaksi, saatettiin myös
vuokrata. Eräässä bulkkerissa Amerikan
suunnasta kohti Rotterdamia ajeltaessa ko­
nemestarit ja perämiehet päättivät uhkaroh­
keasti yhteisestä tupakkalakosta. Jos joku
sortuisi tupakoimaan ennen Eurooppaan
saapumista, joutuisi maksamaan lakossa sin­
nitteleville yhden illanvieton kaikki kustan­
nukset seuraavassa satamassa. Jokunen päivä
lakko sujui hyvässä hengessä. Jossain vaihees­
sa perämiehillä heräisi epäilys konemestarien
lakkohengestä. Ehkä sen haistoi hengestä.
Käry kävi, kun konehuoneen sähkökaapin
takaa löytyi käryävä salapolttopaikka.
Rotterdamissa lakkolaiset vuokrasivat baa­
rikadulta yksityiskäyttöön sopivan tarjoilu­
paikan. Yläkerran henkilökohtaiset palvelut
sisältyivät budjettiin. Perämies vuosia myö­
hemmin muisteli, kuinka oli pyytänyt kuit­
tia yläkerran asioinnistaan. Palvelun tarjoaja­
kin kuului kirjoittaneen uransa ensimmäisen
kuitin. Jokin arvio esitettiin, että rikkuruus
olisi kustantanut pari kuukausipalkkaa.
Ammattinimike merimies koskee se­
kä miehiä, että naisia. Pyssän lisäksi naisia
työskenteli radiohytissä, täkillä ja sittemmin
myös konehuoneessa sekä päällikköinä. Kol­
masosa laivaväestä saattoi olla naisia.
Kun oltiin samassa työpaikassa, mentiin
usein maihinkin yhdessä. Miesten vapaaajan paikoissa ei useinkaan karsastettu lai­
van naisväen läsnäoloa, kunhan paikkakun­
talaiset eivät kokeneet siskojen kilpailevan
samoista asiakkaista.
Eivät kaikki halunneet maissa jätkäpo­
rukoiden hännillä kulkea, vaan etsivät itse
sopivaa maaseuraa. Usein hyvällä menestyk­
sellä, koska päivettyneiden kansojen maissa
vaaleat naiset olivat suosittuja. Aivan kuten
tummat kiharatukat ovat lähellä suomalais­
naisten sydäntä.
Toisin kuin maankorvessa kulkevat saat­
tavat luulla, eivät merenkulkijat käyttäneet
2 / 2014
kaikkea vapaa-aikaansa ja omaisuuttaan
tarjoilupaikoissa. Amerikkalaiset perheet te­
kivät pyyteetöntä työtä viemällä laivaväkeä
kiertoajeluille. Näinpä tuli Houstonin ava­
ruuskeskuskin nähdyksi, samoin kuin mo­
nia yksityiskoteja. Jonkinlainen paikallinen
seurakunta oli merimiestyön organisoijana.
Kotimaisia merimieskirkkoja ei monissa
satamissa ollut. Jos oli, lähdettiin aina papin
kyydillä kirkolle. Ruotsalaisilla, norjalaisilla
ja tanskalaisia oli enemmän varaa merenkul­
kijoiden hyvinvointia varten ja suomalaiset
olivat tervetulleita heidän kirkkoihinsa. Jos­
kus järjestyi kirkkokyytejä kauempaakin.
Hyvää huolta merenkulkijoista pidettiin
sosialistisissa maissa. Valtion merimiesklubit
olivat suuria rakennuksia, missä oli tarjolla
edullisesti ruokaa, juomaa ja monenlaista os­
tettavaa. Shanghain merimiesklubi oli vanha
englantilaisten suurlähetystö monine raken­
nuksineen. Konekolmonen kehui edullisesti
ostaneensa hopeisia ruokailuvälineitä, missä
oli kuningattaren vaakunat.
Merimiesklubit olivat ahkeria järjestä­
mään kiertoajeluita. Paikkakunnan parhaita
nähtävyyksiä haluttiin esitellä työläistovereil­
le. Näin tuli tutuksi Leningradin Eremitaasi,
Kiinan keisarin palatsit, Kiinan muuri ja sa­
toja vuosia vanhat Ming keisareiden haudat.
Egyptin valtiovalta halusi esitellä Kheop­
sin pyramidialuetta sekä Kairon museoita.
Kipinähän näitä kiertoajeluita järjesteli
laivan odotellessa redillä Suezin kanavaan
2 / 2014
menoa. Kanavan avauduttua 1975 oli aluk­
si voimassa määräys, ettei radiosähköttäjä
saanut poistua ankkuroidusta aivasta. Myö­
hemmin tätä pykälää ei ollut ja pyramidit
tuli nähdyksi muiden mukana.
Poistumiskielto kipinälle oli myös Wel­
landin kanavassa. Vaan joskus oli slusseista
lähdettävä viemään laivaväkeä lääkäriin ja
samalla matkalla ehdittiin poikkeamaan
Niagaran putouksilla.
Omatoimimatkojakin osattiin järjestää.
Meksikosta löytyy paljon vanhoja pyra­
mideja. Taksillisella porukkaa ajeltiin pari
tuntia Coatzacoalcosista läpi viidakkojen ja
vietettiin päivä Gomalcalcon Maya-intiaani­
en siirtokunnan raunioilla.
Pienimuotoisempaa maissa käyntiä olivat
vierailut museoissa, eritoten merimuseoissa.
Eivätpä jääneet vierailematta Antwerpenin,
Amsterdamin ja Rotterdamin taidemuseot­
kaan. Tosin museoita mieluummin useim­
mat lähtivät biitsille, jos lähistöltä sellaisia
löytyi. Ratsastus oli sangen suosittua ja suo­
malaiset toki kävivät luistelemassakin, missä
jäähalleja nähtiin.
Biitsit ja museot eivät aina kaikkia kiin­
nostaneet. Nuori puolimatruusi oli saanut
Amerikan satamassa koko viikon yövahti­
hukin. Päivät olivat vapaita ja veri veti vä­
hän toisenlaisiin tapahtumiin. Iltapäivällä
Amerikan katuja tallatessa katse kiintyi
näyteikkunan valokuviin, missä venytte­
li vähäpukeisia naisia. Pääsylipun hinta oli
puolikkaan palkoille aika kova, mutta esitys
alkaisi piakkoin.
Vapaita paikkoja oli myynnissä enää vä­
hän, mutta mukavasti eturivillä keskellä oli
tilaa. Hivenen puolikasta dongeripuvussaan
arvelutti, kun yleisö oli sonnustautunut kra­
vatti- ja muihin limonaadiasuihin. Mutta
kun oli lippu hankittu, niin muiden muka­
na saliin.
Esityksen alkaessa ja suuren sinfoniaorkes­
terin pauhatessa alkoi arveluttaa, olikohan
tämä sellainen esitys, mitä näyteikkunakuvat
olivat antaneet yksinäisen yövahdin ymmär­
tää. Poiskaan ei kehdannut lähteä etupenkis­
tä arvokkaan yleisön edestä. Aikanaan koitti
väliaika ja ovi kadulle oli auki. Yövahdin
kuvauksesta saatettiin päätellä, että harva
merenkulkija on nähnyt livenä edes ensim­
mäistä puoliaikaa Pjotr Tšaikovskin baletista
Joutsenlampi.
Timo Sylvänne
www.aanimeri.fi
Frivakt
Vapaavahti
33
ÄÄNIMERILÄISTEN EKSKURSIO
AHVENANMAALLE
Äänimeriläisten perinteinen ekskursio suuntautui Ahvenanmaalle keväällä 2014.
Jo vuosi sitten Turun ekskursiolla pohdittiin Ahvenanmaan suuntaa.
Edellisessä Vapaavahdissa Pekka Karppanen kertoi kiinnostavasti Lars-Erik Erikssonin merimuseosta Vårdössä. Niinpä Pekan
kanssa talven mittaan suunniteltiin yhden
päivän ohjelmaksi Lassen museolla vierailu.
Matkan varrelta löytyy sopivasti Bomarsun­
din linnoituksen ja Kastelholman linnan
rauniot. Ekskursion toinen päivä varattiin
Ahvenanmaan merenkulkumuseolle.
Aikaisempien vuosien osallistujamäärää
ei saavutettu. Edellyttihän matka vähintään
kahden yön poissaoloa kotoa. Laivallakin
piti matkustaa kahteen otteeseen, ellei sit­
ten valinnut lentokonetta. Ahvenanmaalle
pääsee vesitse monesta suunnasta ja niinpä
porukkaa kerääntyi kolmella eri aluksella.
Marcus Lindfors Maarianhaminasta tuki
matkaamme lainaamalla autonsa ensimmäi­
sen päivän nähtävyyksiä varten. Vapaavah­
din esittelyn perusteella olimme osanneet
varautua Lassen merimuseoon perehtymi­
seen, mutta silti olimme ällistyneitä. Mu­
seomestarin ohella tervetulleeksi toivotti pi­
halla jököttävä höyrykone. Ehdimme nähdä
ja kuulla vain osan kokoelmista; jokaisen
esineen historian tiesi Lasse kertoa. Paljon jäi
hyllyissä ja kaapeissa ja pinoissa olevia löytö­
jä näkemättä. Vaikka ruotsinkieli ruosteessa
olikin, tarvittaessa selvisivät hankalammat
jutut englanniksi ja välillä suomeksikin.
Paluumatkalla Bomarsundin ja Kastelhol­
man rauniot tutkittiin tarkkaan. Lisäksi poi­
kettiin katsastamaan matkalla olleet kirkot.
Ovet olivat lukossa, mutta kirkkomailta löy­
tyi monia merenkulkijoille tuttujen nimien
hautakiviä.
Sää suosi ensimmäisen päivän kiertoaje­
luamme auringonpaisteella, joskin talvivaat­
teet olivat tarpeen. Toisen päivän merenkul­
kumuseokierros Maariahaminassa oli satei­
nen, mikä ei sisätiloissa haitannut. Eniten
näytteillä on purjelaivakalustoa. Salongit
ovat tallessa seilipaatista ja höyrylaivasta.
Samanlainen höyrykonekin on, kuin Lassen
museon portinpielessä.
Parkkilaiva POMMERN museon rannas­
sa on vaikuttava. Monien luukkujen kone­
laivoissa seilanneina ihmettelimme, että par­
kissa on vain yksi pitkä lastiruuma keulasta
perään. Esitteessä selostettiin, että ennen
viljasäkkien kuormausta oli keskelle ruumaa
rakennettu pitkittäissuuntaan puulaipio ja
siksi tarvittiin laivaporukassa kirvesmiestä.
Mahtoikohan pelkästään yhden timpan na­
puttelulla moinen rakennelma syntyä?
Sadesää näytti, että laivan kansi vuotaa
joistakin kohdin. Kunnossapitoon museolle
on palkattu muutama henkilö. Onneksi hei­
dän avukseen löytyy innokasta talkooväkeä.
Matkalaisille kotiläksyksi jäi miettiä, min­
ne suunnataan ekskursiolle keväällä 2015.
Timo Sylvänne
kuvat: T. Sylvänne, Liisa Ståhle
Bomarsundin
linnoituksen
tykkejä
34
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
ÄÄNIMERI-MEDLEMMARNAS
EXKURSION TILL ÅLAND
Våren 2014 satte Äänimeri-medlemmarnas traditionella exkursion kurs mot Åland.
Åland hade funnits i tankarna redan under Åboexkursionen för ett år sedan.
I förra numret av Frivakt berättade Pekka
Karppanen intresseväckande om Lars-Erik
Erikssons sjöfartsmuseum på Vårdö. Till­
sammans med Pekka planerade vi sålunda in
ett besök på Lasses museum som program­
punkt för en av dagarna. På vägen till museet
ligger lämpligt nog Bomarsunds fästning och
Kastelholms slottsruin. Exkursionens andra
dag avsattes till Ålands sjöfartsmuseum.
I år var deltagarantalet inte lika stort som
tidigare år. Nu var ju resenärerna tvungna att
vara borta minst två nätter hemifrån. Dess­
utom måste de resa med båt i två omgångar,
om de nu inte valde flyget. Vattenvägen kan
man ta sig till Åland från många håll och
mycket riktigt samlades gänget med tre olika
fartyg.
Marcus Lindfors från Mariehamn bidrog
till vår resa genom att låna ut sin bil till den
första dagens sevärdheter. Tack vare artikeln
i Frivakt hade vi på förhand kunnat bekanta
oss med Lasses sjöfartsmuseum – trots det
blev vi slagna med häpnad. Förutom musei­
intendenten själv välkomnades vi av en ång­
Olavi Kivilähde ja Timo
Sylvänne seilasivat yhdessä 42
vuotta sitten m/s White Rosessa
maskin som stod på gårdsplanen. Vi hann se
och höra berättas om endast en bråkdel av
samlingarna; Lasse kunde historien bakom
vartenda föremål. Det var många skatter på
hyllorna och i skåpen och högarna som för­
blev oupptäckta. Trots vår ringrostiga svens­
ka gick det bra; mera invecklade saker redde
vi ut på engelska och ibland också på finska.
På tillbakavägen studerade vi Bomarsunds
och Kastelholms ruiner omsorgsfullt. Dess­
utom gjorde vi avstickare till kyrkorna längs
vägen. Dörrarna var låsta, men på kyrkogår­
darna fann vi många gravstenar med namn
som var bekanta för sjöfararna.
Under den första dagens rundtur sken so­
len på oss, men vinterkläder var ändå nöd­
vändiga. Regnvädret den andra dagen gjorde
detsamma eftersom vi tillbringade dagen in­
omhus på sjöfartsmuseet i Mariehamn. Där
visas främst inventarier från segelfartyg, till
exempel finns salongerna från en segelskuta
och ett ångfartyg bevarade. Där står också
en likadan ångmaskin som i porten till Las­
ses museum.
Barkskeppet POMMERN vid stranden
utanför museet var imponerande. Eftersom
vi har seglat med maskinfartyg med flera
luckor förvånades vi över att barken bara
har ett långt lastrum som sträcker sig från
fören till aktern. I broschyren berättas att
innan spannmålssäckarna lastades på hade
man byggt ett längsgående träskott mitt
i lastrummet och att man därför hade be­
hövt en timmerman i besättningen. Undrar
om en konstruktion av detta slag verkligen
kunde åstadkommas genom knackandet från
enbart en timmerman?
Regnet avslöjade att fartygsdäcket läcker
på några ställen. Museet avlönar några per­
soner för att sköta underhållet, och som tur
är har dessa entusiastisk museipersonal till
sin hjälp.
Resenärerna fick i hemläxa att fundera
över vilket håll exkursionen ska ta sikte på
våren 2015.
Timo Sylvänne
www.aanimeri.fi
Lars-Erik Eriksson önskade gästerna välkomna till sitt sjöfartsmuseum på Vårdö
Frivakt
Vapaavahti
35
M/S BRAVADENIN PORUKKA
MUISTELI MENNEITÄ
Vanhoja merimiehiä kiinnostaa mennyt aika ja varsinkin vanhat seilauskaverit.
White Rose -laivalla seilanneet pitävät yhtä ja Henry Nielsen Nostalgia -risteilyjä
on ollut jo neljä. GE -varustamon väki on myös aktivoitunut. Nyt oli Bravadenin vuoro.
Nostalgiatapahtumat ovat paljolti keskittyneet jo lakkautettujen va­
rustamoiden ja menneiden laivojen ympärille. Ne eivät häviä histo­
rian hämärään ainakaan niin kauan, kun on niissä palvelleita ihmisiä
muistelemassa ja tapaamassa toisiaan.
Erittäin tärkeää osaa näyttelevät tällä rintamalla Merimieskuvia ja
Äänimeri hienoine kuvakokoelmineen, muistelmineen, kertomuk­
sineen, historiikkeineen jne. Facebookissa on myös ryhmiä, suurim­
pana ja aktiivisimpana Gustaf Eriksonin laivoissa seilanneiden GEgruppen. Toivottavasti innostus lisääntyy ja leviää uusiin kohteisiin.
Bravadenin risteily Viking Linella 12.–
14.5.2014
Matkanjohtajanamme toimi Markku Satola ja muita matkalaisia
oli kymmenen henkeä. Valitettavasti muutamia innokkaita lähtijöitä
jäi pois työesteiden takia. Tämäntyyppisessä toiminnassa käy myös
usein, että alkuinnostus hiipuu ja lopullinen porukka pienenee.
Ilahduttavaa oli, että mukanamme oli entinen varustajamme
Bengt ”Bebbe” Engblom ja myös rahtaus- ja operatiivinen päällik­
kömme Jukka Itäkylä edustamassa varustamohenkilökuntaa. Toki
useampikin heistä olisi ollut tervetullut.
Hauskaa juttelua riitti alusta loppuun asti vanhojen seilauskaverei­
den kohdatessa. Osa porukasta vieraili Tukholman päässä kaupungil­
la. Ainakin yhden henkilön tiedetään jopa tehneen museovierailun.
Muut kiertelivät ja katselivat vanhaa kaupunkia. Onneksi sää oli
kohtuullisen hyvä ja aurinkoinen.
Ihmiset olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja toivoivat jatkossa uusin­
taa hieman suuremmalla porukalla.
Terveisin Jukka ”Wintiö” Vanhanen
Bravaden – merimies­
urheilijoiden laiva
Vuonna 1979 valmistunut ja 2011 romutettu alus tunnettiin ME­
PAssa hyvin. M/s Walki Paper nimettiin Sallaksi, jolla tiedotussihteeri
Sakari Karttunen teki matkan Suomesta Saksaan. Laajempi yhteistyö
alkoi, kun laiva tuli ulkomailla olon jälkeen takaisin Suomen lipun alle
vuonna 1995. Rederi Ab Engship nimesi laivan Bravadeniksi, jota se
totteli vuoteen 2011 asti.
Bravadenin miehistö käytti aktiivisesti kaikkia MEPAn palveluita,
mutta profiloitui erityisesti urheilulaivaksi. Porukka voitti lukuisia mi­
taleita ja Bravaden menestyi laivajoukkueiden yleisurheilukilpailussa.
Huomionarvoista on sekin, että Bravadenissa on seilannut kaikkiaan
seitsemän Vuoden merimiesurheilijaksi valittua henkilöä uransa jossain
vaiheessa.
Konepäällikkö Hilding Sundberg oli hyvä kannustamaan ja opas­
tamaan muita. Ensimmäinen naispuolinen Vuoden merimiesurheili­
ja oli 1990-luvun lopulla yliperämies Elina Varmola. Kippari Paavo
Rauhalalla oli jo Teboilin ajoilta mittava urheilu-ura. Yliperämies Jyrki Stenman on myös pitkän linjan urheilumies. Tapio Lehto seilasi
aikaisemmin kipinänä ja kouluttautui sitten perämieheksi. Vuoden
2012 merimiesurheilija Kai Korhonen seilasi Bravadenissa kokkina
2000-luvun puolivälissä. Viime vuonna tittelin saavuttanut moniotte­
lija Pasi Kinnari on myös seilannut kokkina Bravadenilla.
Aluksen vaiheet ja kuvia Äänimeressä:
http://www.aanimeri.fi/index.php?q=gallery&g2_itemId=17931&g2_
page=1
36
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
M/S BRAVADEN-FOLKET
MINDES TILLBAKA
Gångna tider och i synnerhet före detta
seglingskamrater intresserar gamla sjömän. De
som seglat med White Rose har en kryssning,
det har redan arrangerats fyra Henry Nielsen
Nostalgia-kryssningar och GE-rederiet har också
ordnat aktiviteter. Nu hade turen kommit till
Bravaden.
Nostalgiträffar inriktar sig främst på redan nerlagda rederier och
fartyg från det förflutna. De försvinner åtminstone inte i historiens
dunkel så länge folk som betjänat dem träffar varandra och pratar
gamla minnen.
Merimieskuvia och Äänimeri spelar en mycket viktig roll på detta
område med sina fina bildsamlingar, memoarer, historier, historiska
översikter med mera. Det finns även grupper på Facebook; en av
de största och mest aktiva är GE-gruppen, för dem som seglat med
Gustaf Erikson-fartygen. Förhoppningsvis ökar intresset och sprider
sig till nya objekt.
Bravadens kryssning med Viking Line
12–14 maj 2014
Kryssningsresenärerna bestod av reseledare Markku Satola och yt­
terligare tio personer. Tyvärr fick några som ville följa med ställa in
på grund av jobbet. Vid aktiviteter av detta slag är det också ofta så
att det inledande intresset falnar och den slutgiltiga deltagargruppen
minskar.
Det var glädjande att vår förre redare Bengt ”Bebbe” Engblom
och vår fraktchef och operativa chef Jukka Itäkylä gjorde oss sällskap
som representanter för rederipersonalen. Ännu flera av dem hade
dock varit välkomna.
Det tog aldrig slut på roliga samtalsämnen under seglingskamra­
ternas träff. Väl i Stockholm gav sig en del av gruppen ut på stan.
Vi vet att åtminstone en person passade på att besöka ett museum.
Övriga gick runt och tittade i gamla stan. Vädret var hyfsat fint
och soligt.
Deltagarna var nöjda med resan och hoppades kunna göra om
den i framtiden med en något större grupp.
Hälsningar
Jukka ”Wintiö” Vanhanen
Bravaden – sjömans­
idrottarnas fartyg
Fartyget som byggdes 1979 och skrotades 2011
var välkänt på SSB. M/s Walki Paper kallades för
Salla när bland andra informationssekreterare
Sakari Karttunen reste med fartyget från Finland
till Tyskland. När fartyget åter började segla under
finsk flagg 1995 efter en tid utomlands, inleddes
ett mera omfattande samarbete. Rederi Ab Engship
döpte om fartyget till Bravaden, ett namn som det
behöll fram till 2011.
Bravadens besättning var flitiga användare av
alla SSB:s tjänster, men fartyget profilerade sig
särskilt som ett idrottsfartyg. Besättningen vann
många medaljer och Bravaden rönte framgångar i
friidrottstävlingen för fartygslag. Det är också an­
märkningsvärt att hela sju stycken personer som ut­
setts till Årets sjömansidrottare någon gång under
sin karriär har seglat med Bravaden. De är Hilding
Sundberg, Elina Varmola, Paavo Rauhala, Jyrki
Stenman, Tapio Lehto, Kai Korhonen och Pasi
Kinnari.
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
37
Bengt Engblom SALEngineering/Elmarino Shipping Oy:n
konttorissa
MITALEITA MERIMIESURHEILUSTA
– kokardeja, sandaareja, varustamoiden lippuja
Bengt ”Bebbe” Engblomilta löytyy meriaiheista materiaalia vaikka
millä mitalla, mutta kokoelmiin mahtuu vielä lisää.
Bebbe on jo kauan keräillyt aineistoa omal­
ta alaltaan. Tavaraa löytyy nykyiseltä työpai­
kalta SAL-Engineeringin toimistolta, Turun
asunnolta sekä Nauvosta. Yhteen koottuna
tulisi niistä pieni museo täyteen.
Minun lippukokoelmani olikin muutama
vuosi sitten näytillä Uudessakaupungissa.
Mukana oli myös muutama kokardeilla täy­
tetty vitriinitaulu, Bebbe kertoi.
Eri varustamoiden lippuja löytyy Engblo­
min kokoelmista noin sata. Uusimpia lisäyk­
siä on Wasalinen lippu, joka muistuttaa pal­
jon alkuperäisen Oy Vaasanlaivat – Vasabå­
tarna Ab (1979-1991)-varustamon lippua.
Lipun luovutti tuttu mies Peter Ståhlberg,
joka on varustamon toimitusjohtaja.
Bebbe on kartuttanut kokoelmiaan monin
38
Vapaavahti
Frivakt
eri tavoin. Merenkulkuaiheisen esineistön
keräilyä helpottaa hieman se, että itse toimii
alalla. Engblom on merenkulkija jo neljän­
nessä sukupolvessa.
Kauppamerenkulkua
Nauvosta käsin
Bengt Engblomin isoisän isä aloitti liiken­
teen rannikolla kuljettamalla muun muassa
kiviä Turkuun. Isoisä jatkoi purjehdusta, lai­
valla rahdattiin kaikenlaista tavaraa maanvil­
jelijöiden ja muiden asukkaiden tarpeisiin.
Perheen jaala oli sodan aikana valtion käy­
tössä. Kun se saatiin takaisin, tuli seuraava
sukupolvi mukaan.
Isoisä, isä ja setä kuljettivat polttopuuta
linnakesaarille ja Turkuun. Syksyllä rahdat­
tiin sokerijuurikasta Naantaliin ja Saloon,
Engblom muisteli suvun vaiheita.
Viimeinen puulaiva Apostol myytiin 50
-luvun puolivälissä, ja Engblomit siirtyivät
rautalaivojen aikaan hankkimalla moottori­
alus Huldan. Tässä laivassa Bebbe oli muuta­
mia matkoja mukana. Seuraavassa aluksessa
Monassa hän teki jo maalaus- ja kunnossa­
pitotöitä, sekä piti ruoria.
Monassa minulla oli oma hytti, jossa saa­
toin kuunnella Beatlesia ja muuta musiikkia
Ruotsista ostetulla levysoittimella, Bebbe
kertoi.
15 vuotta täytettyään hänet mönsträttiin
virallisesti ms Yvonneen. Vuonna 1973 vel­
2 / 2014
jekset Kurt ja Kaj Engblom perustivat Re­
deri Ab Engshipin, jonka toimitusjohtajana
Bebbe toimi 2001–2006 kunnes Bore osti
varustamon.
Merenkulkija ja varustaja
Jungmannin ja toimitusjohtajan jobin väliin
mahtuu toki monia vaiheita. Ylioppilaaksi
tulon jälkeen Bebbe seilasi Borella ja FÅAlla
sekä opiskeli Turussa. Ensimmäinen päälli­
kön jobi oli kuitenkin oman yhtiön Unde­
nissa. Hän seilasi monessa Engshipin laivassa
Fraudenin kanssa ajettiin vuosina 1982–
1985 paljon Antwerpeniin, jossa oli Norjan
Merimiespalvelun kenttä. Siellä tehtiin ur­
heilutuloksia, joista sain mitaleita, Engblom
kertoi.
Lieneekö tuolta ajalta peräisin miehen
tunnettu positiivinen suhtautuminen me­
rimiesurheiluun. Hän on edelleen kovassa
kunnossa ja osallistuu säännöllisesti muun
muassa Vasaloppet- ja Finlandia -hiihtoihin.
Vuonna 1992 tuli Bebben aika siirtyä
konttorin puolelle, vaikka hän olisi mielel­
lään jatkanut seilausta oltuaan tuolloin m/s
Norden -aluksella. Merenkulkijat muistavat
1990 -luvun alun, kun monet suomalaisva­
rustamot tilasivat uutta tonnistoa muun mu­
assa Sietaksen telakalta Saksasta. Engshipin
hoitoon tuli lisäksi muiden varustamoiden
aluksia. Liiketoimien yhteydessä Bebbe sai
haltuunsa myös varustamoiden mainosma­
teriaalia ja esineistöä.
Keräily alkoi nuorena
Nauvossa
Engblom joutui lapsena kehittelemään itsel­
leen ajankulua, kun naapurustossa oli vähän­
laisesti kavereita. Keräily alkoi tulitikkuaski­
en etiketeistä ja postimerkeistä. Hän kulki
laivojen mukana pienestä pitäen ja pystyi
kartuttamaan kokoelmiaan satamissa. Myö­
hemmin aihepiiri tarkentui merenkulkuun.
Kun varustamomme osti tai rahtasi aluk­
sen, pyysin toisesta yhtiöstä liput, standaarit
ja muuta rekvisiittaa, selvitti Bebbe.
Hänellä on hyvä verkosto ja koukkuja ve­
sillä – uutta materiaalia löytyy myös huu­
tokaupoista. Esimerkiksi AL -varustamon
(Suomen Etelä-Amerikan Linja Oy) lipun
hän hankki Ruotsista.
Todella komea on Engblomin kuudensa­
dan kokardin kokoelma. Vanhoina hyvinä
aikoina päällystö käytti koppalakkeja – jo­
kaisella varustamolla oli omansa. Niistäkin
valmistettiin uudistettuja versioita vuosien
varrella.
2 / 2014
Ensi alkuun olin kiinnostunut suomalais­
varustamoiden kokardeista. Kokoelma on
ajan mittaan laajentunut Pohjois-Euroopan
laivayhtiöihin. Tunnen niistä lähes kaikki –
muutama on vielä selvittämättä, hän kertoi
ja näytti pahviin kiinnitettyjä toistaiseksi
tunnistamattomia kokardeja.
Hän on myös suunnitellut tekevänsä va­
rustamoinfot kokardeihin liittyvistä yhtiöis­
tä.
Päätyseinän miniatyyripulloja ja varustamoiden standaareja
Etikettejä ja purjelaivojen
leimoja
Bebbe esittelee talon alakerrassa olevaa
huonetta, jossa on hyvässä järjestyksessä hä­
nen keräämäänsä esineistöä.
Vaimon kanssa on yksi yhteinenkin keräi­
lykohde, miniatyyripullot, Bebbe naurahti ja
viittasi koko päätyseinän kokoiseen hyllyyn
täynnä pieniä viinapulloja, yhteensä 1600
erilaisia. Hyllyn päällä on kymmenittäin va­
rustamoiden standaareja.
Varkaiden ei kannata vaivautua, sillä ta­
lossa on asianmukaiset hälytyslaitteet. Vo­
rot saattaisivat sitä paitsi pelästyä täytettyjä
lintuja ja muita eläimiä tai kaapissa olevaa
käärmeitä. Seinillä olevat perhostaulut ovat
myös upeita.
Kun katselee hienoja laivayhtiöiden tuli­
tikkuaskeja, pitää eräässä mielessä harmitella
tupakoinnin vähenemistä. Varustamot eivät
enää juuri teetä mainostulitikkuja. Henry
Nielsenin, Effoan, Johnson Linen ja monen
muun yhtiön etiketit tuovat muistoja mie­
leen.
Yksi mielenkiintoinen kohde oli paksu
kansio, johon Bebbe on keräillyt leimo­
ja purjealuksilta. Suurimman osan hän on
saanut Tall Ships Races -kilpailuun osallis­
tuneilta aluksilta, mutta leimoja on tullut
muualtakin.
Vuosituhannen vaihteessa olin Brestissa
laulamassa Shanty Singers -kuoron mukana.
Merellisessä tapahtumassa oli lukuisia pur­
jealuksia ja miljoonayleisö, Bebbe muisteli.
Purjelaivaleimoja on nyt noin 140. Alku­
peräiset ovat kansiossa, leimoista on myös
digitaaliset kopiot. Jokaisen leiman hän on
itse hakenut laivalta tai ainakin lankonki­
vahdilta. Tähän ja muuhunkin keräilyyn on
mennyt aikaa.
Kokoelma on suuri, mutta otan silti vas­
taan lisää, jos jollain on nurkissa kokarde­
ja tai muuta meriaiheista esineistöä, Bebbe
kommentoi lopuksi.
teksti ja kuvat: Pekka Karppanen
Tunnistamattomia kokardeja – vihjeitä
otetaan vastaan
Nauvolaisvarustamoiden kokardeja;
Paulins Rederier, Fenno Steamship Ltd,
Engship, Oy Ridal Ab,
Frivakt
Vapaavahti
39
På Bebbes keps
sitter det pins från
flertalet skidlopp.
MEDALJER FRÅN SJÖMANSIDROTTEN
– Kokarder, standar och rederiflaggor
Hos Bengt ”Bebbe” Engblom
hittar man mängder med
marina föremål, men än ryms
det mera i samlingarna.
Bebbe har samlat på saker från sin bransch
sedan långt tillbaka. Han har dem på kon­
toret på sin nuvarande arbetsplats SALEngineering, i bostaden i Åbo och i Nagu.
Tillsammans skulle de fylla ett litet museum.
För några år sedan ställdes min samling
med flaggor ut i Nystad. Där hade jag också
med några glasmontrar med kokarder, berät­
tar Bebbe.
I Engbloms samlingar finns det ungefär
hundra flaggor från olika rederier. Ett av de
senaste tillskotten är Wasalines flagga, som
påminner mycket om flaggan för det ur­
sprungliga rederiet Oy Vaasanlaivat – Vasa­
båtarna Ab (1979–1991). Flaggan skänktes
av en välbekant man, Peter Ståhlberg, som
är rederiets vd.
Bebbe har utökat sina samlingar på många
olika sätt. När man samlar på sjöfartsrelate­
rade föremål underlättar det att själv arbeta
inom branschen; Engblom är fjärde genera­
tionens sjöfarare.
40
Vapaavahti
Frivakt
Handelssjöfart från Nagu
Bengt Engbloms farfars far började trafikera
längs kusten genom att transportera bland
annat sten till Åbo. Farfadern fortsatte seg­
lingsverksamheten; alla slags varor som jord­
brukare och andra invånare kunde tänkas
behöva fraktades med fartyget. Under kriget
användes familjens skuta av staten. När de
fick tillbaka den följde nästa generation med.
Min farfar, far och farbror transporterade
ved till befästningsöarna och till Åbo. På
hösten fraktade man sockerbetor till Nåden­
dal och Salo, berättar Engblom om släktens
historia.
Det sista träskeppet Apostol såldes i mit­
ten av 50-talet och familjen Engblom över­
gick till järnfartygens era när de skaffade mo­
torfartyget Hulda. Bebbe följde bara med på
några resor med detta fartyg, men på nästa
fartyg – Mona – utförde han målnings- och
underhållsarbeten samt höll i rodret.
På Mona hade jag en egen hytt där jag
brukade lyssna på Beatles och annan musik
på skivspelaren som jag köpt i Sverige, berät­
tar Bebbe.
Femton år fyllda mönstrade han officiellt
på m/s Yvonne. År 1973 grundade bröderna
Kurt och Kaj Engblom Rederi Ab Engship.
Bebbe var rederiets verkställande direktör
2001–2006, tills det köptes upp av Bore.
Sjöfarare och redare
Mellan jobbet som jungman och verkstäl­
lande direktör har han dock hunnit med en
hel del. Efter studenten seglade Bebbe med
Bore och FÅA samt studerade i Åbo. Det
första jobbet som befälhavare hade han på
det egna bolagets Unden. Han seglade med
många av Engships fartyg.
Med Frauden åkte vi mycket till Antwer­
pen mellan 1982 och 1985. Där hade Nor­
ges sjömansservice en idrottsplan och jag fick
medaljer för mina idrottsprestationer, berät­
tar Engblom.
Kanske är det från denna tid Engblom har
fått sin positiva inställning till sjömansidrot­
ten. Han är fortfarande i god form och deltar
regelbundet i bland annat skidtävlingarna
Vasaloppet och Finlandia.
År 1992 var det dags för Bebbe att flytta
över till kontorssidan, även om han gärna
hade fortsatt segla med m/s Norden där han
arbetade vid tidpunkten. Sjöfarare minns
början på 1990-talet, då många finländska
rederier beställde nytt tonnage från till ex­
empel Sietasvarvet i Tyskland. Engship fick
2 / 2014
Stämplar från
segelfartyg i pärmen. Bland de 140
stämplarna finns t.ex.
en från mexikanska
Cuauhtémoc.
Tändsticksaskar från forna tiders fartygsbolag.
dessutom ta hand om andra rederiers fartyg.
I samband med affärerna kom Bebbe över
rederiernas reklammaterial och föremål.
Samlandet började i unga
år i Nagu
Som barn fick Engblom hitta på egna tids­
fördriv, då det fanns få lekkamrater i grann­
skapet. Samlandet började med tändsticks­
asksetiketter och frimärken. Han följde med
fartygen och kunde utöka sina samlingar i
hamnarna. Senare avsmalnades ämnesom­
rådet till sjöfart.
När vårt rederi köpte eller befraktade ett
fartyg, bad jag om flaggor, standar och an­
nan rekvisita från det andra bolaget, förkla­
rar Bebbe.
Han har ett bra nätverk och många kro­
kar ute på haven – nytt material hittar han
även på auktioner. Till exempel köpte han
Finland-Sydamerika Linjens flagga i Sverige.
Engbloms samling på sexhundra kokarder
är verkligen grann. På den gamla goda tiden
använde befälen uniformsmössor – varje re­
deri hade sin egen. Genom åren gjordes det
nya versioner av dem.
Till en början var jag bara intresserad av
kokarder från finländska rederier. Med tiden
har samlingen utvidgats till fartygsbolagen
i norra Europa. Jag känner till de flesta av
dem, men några är jag ännu inte på det
klara med, berättar han och pekar på hit­
2 / 2014
Bebbe har även många
vackra fartygstavlor.
tills oidentifierade kokarder fastsatta på en
pappskiva.
Han har också funderat på att skriva ner
rederiinfo om bolagen som hör till kokar­
derna.
Etiketter och
segelfartygsstämplar
Bebbe visar rummet på nedre våningen i
huset där det råder ordning och reda bland
hans föremålssamlingar.
Jag och frugan har ett gemensamt samlar­
område, miniatyrflaskor, skrattar Bebbe och
syftar på hyllan som täcker den ena gavelväg­
gen och är fylld med små vinflaskor, sam­
manlagt 1 600 olika. Ovanpå hyllan finns
tiotals standar från rederier.
Tjuvar behöver inte göra sig besvär, ef­
tersom det finns ett ordentligt larmsystem
i huset. Tjuvarna skulle dessutom kunna
skrämmas av de uppstoppade fåglarna och
andra djuren eller av ormarna i skåpet. Väg­
garna pryds av vackra fjärilstavlor.
När man ser fartygsbolagens fina tänd­
sticksaskar är det på sätt och vis synd att folk
röker mindre. Rederierna låter knappt till­
verka reklamtändstickor längre. Etiketterna
från Henry Nielsen, Effoa, Johnson Line och
många andra bolag väcker minnen till liv.
Ett intressant objekt är den tjocka pärmen
där Bebbe har samlat stämplar från segelfar­
tyg. De flesta har han fått från fartyg som
tävlat i Tall Ships Races, men stämplarna har
också kommit från andra håll.
Vid millennieskiftet var jag i Brest och
sjöng med kören Shanty Singers. Det marina
evenemanget drog många segelfartyg och en
miljon besökare, minns Bebbe.
Nu har han omkring 140 stämplar från se­
gelfartyg. Originalstämplarna finns i pärmen
men han har också digitala kopior av dem.
Bebbe har själv hämtat alla stämplar från far­
tygen eller åtminstone från landgångsvakten.
Detta och det övriga samlandet har tagit sin
tid.
Min samling är stor, men om någon har
kokarder eller andra marina föremål som
ligger och skräpar i något hörn tackar jag
inte nej till dem, lyder Bebbes avslutande
kommentar.
text och bilder: Pekka Karppanen
Frivakt
Vapaavahti
41
M/S WASA EXPRESS HOITAA
PERINTEISTÄ LIIKENNETTÄ
MERENKURKUSSA
Vaasan ja Uumajan välillä on ollut säännöllistä laivaliikennettä jo vuodesta 1948. Linjalla
on ollut monta operaattoria ja alusta, Wasa Express -nimelläkin useampia. Palvelukonsepti on
hieman hakenut paikkaansa tax free -myynnin loppumisesta lähtien, nyt alkaa näyttää hyvältä.
Vapaavahti teki matkan aluksella kesäkuun
puolivälissä; rahtia oli ruumassa ja matkus­
tajia riitti Jukolan Viestin suunnistajista lap­
siperheisiin ja liikemiehiin.
– Nykyään alkaa olla asuntoautoja mo­
nista eri maista. Myös pitkiä, 26 -metrisiä
rekkoja liikennöi Suomen ja Ruotsin väliä.
Lastia on ollut hyvin, yliperämies Jaakko
Hernesniemi kehuu.
Matkustajaprofiili on myös hieman erilai­
nen, kuin esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan
välisillä laivoilla, millä Hernesniemi on ai­
kaisemmin työskennellyt. Wasa Express te­
kee matkan neljässä tunnissa. Moni käyttää
ajan tietokoneella työskentelyyn, koska net­
tiyhteydet toimivat käytännössä katkeamatta
koko ajan.
Suuria uudistuksia läpikäyneellä aluksella
on Hernesniemen mukaan panostettu mat­
kustajien viihtyvyyteen.
– Kaikki perinteiset ruotsinlaivojen systee­
mit löytyvät leikkihuoneista ja kokoustiloista
myymälään, ravintoloihin ja baariin, Her­
nesniemi kertoo.
Suuressa suosiossa on saaristolaispöytä,
jonka antimet maistuvat monille matkusta­
jille, etenkin rekkakuskeille.
Lastina myös paperia
Aluksella käytetään kummassakin päässä
peräramppeja. Hernesniemen kanssa auto­
kannella on vuorossa Vaasasta kotoisin oleva
pursimies Peter Byholm, jolla on reilut kol­
me vuosikymmentä merimiesuraa takana.
Mies on seilannut muuallakin, kuin koti­
kulmilla.
– Kävin merimiesammattikoulun Maa­
rianhaminassa, ja pääsin Eriksonille töihin
1980 -luvun alussa, Byholm muistelee.
Hän työskenteli useilla GE-varustamon
kylmäaluksilla, sekä Koreassa rakennetuilla
bulkkereilla Balderöllä ja Andersöllä. By­
holm seilasi niissä myös ulosliputusten jäl­
keen. Hän on myös palvellut Lillbackan,
Viking Linen ja monen muun varustamon
aluksilla.
– Seilasin edellisellä Vaasan ja Uumajan
väliä kulkeneella laivalla, RG 1:llä matruu­
sina ja poosuna. Siirryin sieltä tänne, kertoi
Byholm tarkastellessaan lauttavaunuja.
Vaunuilla kuljetetaan paperirullia Ruot­
sista Suomeen. Kansiporukka ei ihmettele
metsäiseen maahan tuotavaa paperia, vaan
on tyytyväistä, kun rahtia riittää.
Vahtimiehiä ja
päivämiehiä
Wasa Expressin kansiosastolla pursimies By­
holm on ainoa päivämies. Saniteetti- ja il­
mastointitöistä vastaava korjausmies luetaan
koneporukkaan. Kannella ovat lisäksi kolme
matruusia ja kaksi puolimatruusia. Kuljetus­
miehistö ja – päällystö ajavat kahden viikon
Perämies Janne Anttila
noteerasi etelään matkanneen ison bulkkerin m/s
Kumpulaksi
42
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
Yliperämies Jaakko Hernesniemi tuli komentosillalle viimeistelemään aluksen vakavuuslaskelmat
vuorottelulla, talous- ja ravintolapuoli teke­
vät viikon työpassin.
– Nykyinen vaihtokaverini asuu Närpi­
össä, joten saatamme sopia hänen kanssaan
lyhyemmistäkin vaihdoista, pursimies Peter
Byholm tuumii.
Hän on hyvin tyytyväinen lomajärjeste­
lyihin, Kesällä voi pitää pidemmän loman,
jonka vastikepäivät kerätään talvisaikaan.
Helsingissä rakennetun aluksen parikym­
mentätuhatta hevosvoimaa (14866 kW) ovat
konepäällikkö Jari Pyykön komennossa.
– Meillä on neljä Wärtsilän kolmekakkos­
ta, jotka pyörittävät kahta potkuria. Nope­
utta löytyy tarvittaessa reilut 18 solmua, ciiffi
Pyykkö toteaa.
Hän on työskennellyt aluksella reilun
vuoden oltuaan aikaisemmin muun muassa
Finnlinesilla, Borella, Engshipilla ja Lang­
hilla. Wasa Expressin koneosastolla on hä­
nen lisäkseen kolme konemestaria, kolme
moottorimiestä, kaksi sähkömiestä ja kaksi
Timo Niemelä opastaa matkustajia laivan infotiskillä
korjausmiestä.
– Lisäksi on harjoittelijoita, jotka tulevat
yleensä Rauman merikoulusta. Heitä on vä­
hän joka osastolla, viisi kaikkiaan, Pyykkö
kertoo.
Hän uskoo, että rikkidirektiivin tullessa
voimaan Wasa Expressilla aletaan todennä­
köisesti käyttää Neste Oilin kehittämää vä­
härikkistä polttoainetta.
Päällikkö ja perämies
uloslähdössä
Aluksella ei käytetä luotsia kummassakaan
päässä. Raahessa syntynyt ja Mustasaaressa
asuva kippari Jaakko Suhonen ajaa laivan
laiturista väylälle, jossa vahdin ottaa ensim­
mäinen perämies Irina Laine. 1 A -jääluo­
kan laiva ajaa reitillä ympäri vuoden ilman
pidempiä seisokkeja.
– Miehistöä meillä on sesonkiaikana muu­
sikot mukaan lukien 45–50, talvella kym­
menkunta vähemmän. Henkilökunnasta
noin kolmannes tulee Vaasan seudulta, muut
ovat ympäri Suomea, Suhonen kertoo.
Hän on itse lähtenyt merille 1998, käy­
nyt koulut Raumalla ja työskennellyt muun
muassa Silja Linella, Finnlinesilla, Gustaf
Eriksonilla, ESL -Shippingillä ja RG-Linella.
Laiva on päällikön mukaan selkeästi mat­
kustajaystävällisempi, kuin edellinen, ropax
-alus RG 1, josta siirtyi paljon henkilökuntaa
Wasa Expressiin. Varustamo- ja laivahenki­
lökunta ovat suurella innolla kehittäneet
toimintaa ja alkanut kesä näyttää todella
hyvältä.
Hetken aikaa käsiruoria pitänyt puolimat­
ruusi Juho Kajan lähtee palokierrokselle ja
autopilotti kytketään päälle. Kippari jää vie­
lä hetkeksi komentosillalle, kun Irina Laine
käväisee lääkitsemässä erästä matkustajaa.
Saavuttuaan hän tarkistaa aluksen sijainnin
Ecdiksen näytöltä.
Anne-Marie Takalo valitteli, ettei ole kiireiltään ehtinyt
valokuvaamaan
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
43
Vaasan ja Uumajan
välinen laivaliikenne
hyvässä vauhdissa
– uutta alusta suunnitellaan
Toimitusjohtaja Peter Ståhlberg on, kuten laivaporukka kuvaili,
paiskinut hihat käärittynä töitä varustamon ja liikenteen kehittämi­
seksi. Työ on alkanut tuottaa tulosta, mistä johtaja kiittelee myös
merihenkilöstöä.
– Meillä on ollut sitoutunutta henkilökuntaa, joka on myös jous­
tanut. Askel kerrallaan on edetty, Ståhlberg kuvailee.
Hänellä on pitkä kokemus alasta sekä maa- että meripuolelta. Mies
toimi matkustajalaivan päällikkönä jo alle kolmikymppisenä, kun
Helsingin ja juuri itsenäistyneen Viron laivaliikennettä Suomen lipun
alla käynnistettiin.
Wasaline aloitti vuoden 2013 alusta ja pystyi heti tuplaamaan mat­
kustajamäärän edellisvuoteen nähden. Peter Ståhlbergin mukaan ope­
ratiivinen nollatulos on tavoitteena ja siihen myös päästään. Talouden
parantaminen on vaatinut radikaalejakin ratkaisuja.
– Kaikki ei ole tullut säästöistä, myös myyntiä on lisätty. Emme
voi kilpailla viinanmyynnillä, vaan huippuhenkilökunnalla ja hyvällä
palvelulla. Matkustajan pitää saada tuntea olevansa tärkeä, Ståhlberg
tähdentää.
Näihin asioihin panostetaan tulevaisuudessa. Palvelukonseptia ke­
hitetään koko ajan, hyvää palautetta on tullut muun muassa Meren­
kurkun asioihin perehtyneiltä EU-parlamentin jäseniltä. Vaasan ja
Uumajan kaupunkien yhteistyö on sujunut hyvin, mikä edesauttaa
Euroopan Unionin tuen saamista.
Vaasa ja Uumaja perustavat yhteisen satamayhtiön, jonka nimeksi
tulee Merenkurkun Satamat Oy - Kvarken Hamnar Ab. Se aloittaa
toimintansa ensi vuoden alusta. Toimitusjohtaja Ståhlbergin mukaan
myös uuden laivan suunnittelu on hyvässä vauhdissa.
– Kyllä meillä on vielä paperikartatkin
käytössä elektronisen navigointivarustuksen
lisäksi. Tiedonantoja merenkulkijoille -lehti
karttakorjauksineen tulee laivalle, Irina sel­
vittää.
Hänellä on vielä opinnäytetyö tekemät­
tä Satakunnan Ammattikorkeakoulussa.
Harjoittelu- ja työpaikkoja on ollut paljon,
mikä on viivästyttänyt valmistumista. Irina
on työskennellyt aikaisemmin muun muassa
RG-Linella, Nesteellä ja VG -Shippingilla,
pääosin Suomen lipun alla.
– M/s Mirva purjehti Gibraltarin lipun alla.
Liikennöimme pääosin Itämerellä monikan­
sallisen miehistön voimin, Laine muistelee.
Hän on viihtynyt ammatissa hyvin, mutta
ei osaa sanoa, miksi hakeutui juuri meren­
kulkualalle. Paperityön määrä tuli kuitenkin
pienenä yllätyksenä, mutta ei haittaa häntä.
Irina on toiminut Wasa Expressilla sekä yk­
kös- että kakkosperämiehenä.
44
Vapaavahti
Frivakt
– Kansiosaston palkanlaskentatyöt, erilai­
set tarkastukset, sertifikaatit, turvallisuusasi­
at, laiva-apteekki ja monet muut työt navi­
goinnin ja lastioperaatioiden lisäksi, Laine
luettelee.
Hän vetää myös pelastusveneharjoituksia
ja toteaa kaikkien veneiden olleen vedessä tä­
nä kesänä. Kaikki on mennyt hienosti paitsi
matkustajien, myös muun miehistön kanssa.
Provianttia Vaasasta ja
lähiseudulta
Henkilökunnan hyvää yhteishenkeä kehuu
myös infotiskillä ja cafeteriaesimiehenä työs­
kentelevä Timo Niemelä. Porukka on hyvin
työhön sitoutunutta ja tulee keskenään toi­
meen. Laivalla ei ole kuppikuntia eri osas­
tojen välillä.
Pursimies Byholm näyttää miehistötilois­
sa kahvipannun paikan, ja toteaa byssassa
työskentelevän myös hänen seilauskaverinsa
GE –varustamon ajoilta. Kokki Anne-Marie
Takalo on tuttu merenkulkija MEPAn kurs­
seilta ja valokuvakilpailuista.
– Nyt ei ole tullut paljon kuvattua. Minus­
ta tuli maajussin morsian ja muutin kotiseu­
dulleni Pattijoelle, Anne-Marie naurahtaa.
Hän on Eriksonin lisäksi seilannut Nes­
teellä, ESL-Shippingillä ja Håkansilla sekä
toiminut opettajana Kotkan merikoulussa.
Hän viihtyy Wasa Expressilla hyvin, koska
voi vaikuttaa työhönsä, toteuttaa ideoitaan
ja vaihdella vaikka kylmäruuista lämpimien
puolelle.
Laivalla ei ole varsinaista keittiöpäällikköä.
Pääkokki ja ravintolapäällikkö vastaavat yh­
dessä tarjoilujen suunnitteluista ja tilauksista.
– Itse arvostan suuresti sitäkin, että varus­
tamo tarjoaa kotimaista lihaa ja ostaa kalat,
vihannekset ja paljon muuta ympäristökun­
2 / 2014
Puolimatruusi Juho Kajan pitää hetken käsiruoria satamasta lähdön jälkeen
tien yrittäjiltä. Näin työllistetään meidän
lisäksi muitakin suomalaisia, Anne-Marie
pohtii.
Hän lupaili tulla MEPAn kursseille heti,
kun maatalon kiireiltä ehtii.
Harrastuksia maissa ja
laivalla
Wasa Expressiin saatiin jo viime vuonna
kuntosali miehistön käyttöön. Monet ehti­
vät myös maihin lenkille ja MEPAn vide­
oitakin vaihdetaan säännöllisesti. Hieman
harvinaisempi harrastus on perämies Janne
Anttilalla, joka navigoi alusta paluumatkalla
Vaasaan.
– Practical Shooting on ammuntalaji,
jonka harrastajia on Suomessa vähän, ja
merimiesharrastajia vielä vähemmän, Janne
toteaa.
2 / 2014
Lajia harrastetaan pistoolilla, haulikolla ja
kiväärillä. Kilpailuissa mitataan tarkkuutta
ja nopeutta. Janne Anttila on investoinut
laadukkaaseen kalustoon ja on osallistunut
kilpailuihin ja myös järjestänyt niitä.
– Viime aikoina kilpaileminen on jäänyt
vähemmälle. Merikapteeniopinnot Turussa
ja eri työpaikat ovat pitäneet vapaa-ajan epä­
säännöllisenä, Anttila kertoo.
Hänellä oli ennen opiskelua reilusti kan­
sipraktiikkaa, joten perämiehenkirja tuli
käteen heti, kun se oli mahdollista. Antti­
la kertoi opiskelukavereissaan olevan useita
alaa vaihtaneita, jo aikuisikään ehtineitä
henkilöitä. Hän itse aloitti vuonna 1996 ja
on seilannut myös talouspuolella matkusta­
jalaivoissa. Kansipuolella hän on ollut muun
muassa Nesteellä ja Godby Shippingilla.
Matka etenee hyvää vauhtia Pohjanlahden
kapeimman kohdan poikki. Lyhyellä reitillä
on kauniita merimaisemia, luotoja, saaria,
merimerkkejä sekä hylkeitä ja merilintu­
ja. Janne Anttila tekee ilmoituksen Botnia
VTS:lle, Vaasan siluetti alkaa pian näkyä.
teksti: Pekka Karppanen
kuvat: Pekka Karppanen,
Jaakko Hernesniemi, Timo Niemelä
Frivakt
Vapaavahti
45
M/S WASA EXPRESS
SKÖTER TRADITIONELL
TRAFIK I KVARKEN
Ända sedan 1948 har det gått reguljär fartygstrafik mellan Vasa
och Umeå. Linjen har trafikerats av många operatörer och fartyg,
flera med namnet Wasa Express. Servicekonceptet har sökt sin plats
sedan tax free-försäljningen upphörde, och nu tycks det ha hittat
hem.
Frivakt gjorde en resa med fartyget i mitten
av juni; det fanns last i lastrummet och pas­
sagerarna bestod av allt från Jukolakavlens
orienterare till barnfamiljer och affärsmän.
Nu börjar det komma husbilar från många
olika länder. Även långa 26-meterslångtra­
dare trafikerar mellan Finland och Sverige.
Det har varit gott om last, säger överstyrman
Jaakko Hernesniemi stolt.
Passagerarprofilen är också lite annorlun­
da än till exempel på fartygen mellan Hel­
singfors och Tallinn, där Hernesniemi har
arbetat tidigare. Resan med Wasa Express
tar fyra timmar. Många använder tiden till
att arbeta med datorn, eftersom det går bra
att ansluta till internet utan att förbindelsen
bryts hela tiden.
Fartyget har genomgått en totalrenovering
och Hernesniemi påpekar att man satsat på
passagerarnas trivsel.
All service som traditionellt funnits på
Sverigebåtarna finns också här från lekrum
och konferenslokal till butik, restaurang och
bar, berättar Hernesniemi.
Skärgårdsbordet är mycket populärt och
faller många passagerare i smaken, särskilt
långtradarchaufförerna.
46
Vapaavahti
Frivakt
Papper finns också bland
lasten
Akterramper används i båda ändar. Båts­
man Peter Byholm från Vasa, som har en
sjömanskarriär på drygt trettio år bakom sig,
arbetar på bildäck under samma skift som
Hernesniemi. Han har även seglat på andra
håll än i hemtrakterna.
Jag gick sjömansskolan i Mariehamn och
fick jobb på Erikson i början av 1980-talet,
drar Byholm sig till minnes.
Han arbetade på flera av GE-rederiets kyl­
fartyg samt på de Koreabyggda bulkfartygen
Balderö och Andersö. Byholm seglade med
dem även efter utflaggningen. Dessutom har
han arbetat på Lillbackas, Viking Lines och
många andra rederiers fartyg.
På RG 1, fartyget som tidigare trafikerade
mellan Vasa och Umeå, seglade jag som
matros och båtsman. Därifrån kom jag hit,
berättar Byholm medan han kontrollerar
flakvagnarna.
Vagnarna används för att transportera
pappersrullar från Sverige till Finland. Be­
sättningen på däck funderar inte närmare på
att man importerar papper till ett skogbe­
vuxet land, utan är nöjda så länge det finns
tillräckligt med last.
Vakthållning och
dagtidsarbete
Båtsman Byholm är den enda i däcksbesätt­
ningen som arbetar dagtid på Wasa Express.
Den maskinreparatör som ansvarar för VVSarbeten räknas till maskinpersonalen. Därtill
finns det tre matroser och två halvmatroser
på däck. Transportbesättningen och trans­
portbefälet löser av varandra efter två veckor,
ekonomi- och restaurangsidan gör arbetspass
på en vecka.
Min nuvarande avlösare bor i Närpes, så
det kan hända att vi kommer överens om
att lösa av varandra med kortare intervall,
funderar båtsman Peter Byholm.
Han är mycket nöjd med semesterarrange­
mangen; på sommaren kan man ha en längre
semester som man arbetar in under vintern.
Maskinchef Jari Pyykkö har kommandot
över det Helsingforsbyggda fartygets tjugo­
tusen hästkrafter (14866 kW).
2 / 2014
Befälhavare Jaakko Suhonen
som studerat i Raumo har skaffat sig lotsningsrättigheter i båda
hamnarna.
Vi har fyra av Wärtsiläs 32:or som driver
två propellrar. Om det behövs kan vi kom­
ma upp i en hastighet på 18 knop, bekräftar
chief Pyykkö.
Han har arbetat på fartyget i drygt ett år
efter att tidigare ha seglat med bland annat
Finnlines, Bore, Engship och Langh. På Wa­
sa Express maskinavdelning finns förutom
Pyykkö tre maskinmästare, tre maskinmän,
två elektriker och två reparatörer.
Därtill har vi praktikanter, oftast från sjö­
fartsskolan i Raumo. De är sammanlagt fem
stycken och utspridda på olika avdelningar,
berättar Pyykkö.
När svaveldirektivet träder i kraft tror han
att man kommer att använda Neste Oils låg­
svavliga bränsle på Wasa Express.
Befälhavare och styrman
på väg ut
Lots används inte i någon av ändarna. Skep­
pare Jaakko Suhonen, som är född i Bra­
hestad och bor i Korsholm, kör fartyget från
kajen och ut på farleden, där förste styrman
Irina Laine tar över. Fartyget har isklass 1
2 / 2014
A och kör rutten året om utan några längre
driftstopp.
Under högsäsong består besättningen av
45–50 man, musikerna inräknade, och på
vintern ett tiotal färre. Ungefär en tredjedel
av personalen kommer från Vasaregionen,
övriga från andra håll i Finland, berättar Su­
honen.
Han själv har arbetat till sjöss sedan 1998.
Han utbildade sig i Raumo och har jobbat
på bland annat Silja Line, Finnlines, Gustaf
Erikson, ESL-Shipping och RG-Line.
Befälhavaren anser att fartyget är betydligt
mera passagerarvänligt än det tidigare ropax­
fartyget RG 1, varifrån en stor del av perso­
nalen gick över till Wasa Express. Rederi- och
fartygspersonalen har utvecklat verksamhe­
ten med stor entusiasm och det ser verkligen
bra ut för återstoden av sommaren.
Halvmatros Juho Kajan som styrt rodret
manuellt en stund ska gå brandronden och
slår på autopiloten. Skepparen blir dock kvar
på kommandobryggan ett tag till eftersom
Irina Laine går i väg för att hjälpa en passa­
gerare som behöver vård. När hon kommer
tillbaka kontrollerar hon fartygets position
på ECDIS-skärmen.
Utöver den elektroniska navigeringsut­
rustningen använder vi fortfarande pappers­
sjökort. Fartyget får häftet Underrättelser för
sjöfarande som innehåller sjökortsrättelser,
förklarar Irina.
Hon har ännu inte klar med sitt lär­
domsprov vid Satakunta yrkeshögskola.
De många praktik- och arbetsplatserna har
fördröjt hennes examen. Irina har tidigare
arbetat på bland annat RG-Line, Neste och
VG-Shipping, i huvudsak under finsk flagg.
M/s Mirva seglade under gibraltisk flagg.
Vi trafikerade främst på Östersjön med mul­
tinationell besättning, minns Laine.
Hon trivs bra med sitt yrke, men kan inte
säga varför hon sökte sig till just sjöfarts­
branschen. Mängden pappersarbete kom
dock som en liten överrakning, men den gör
henne inget. Irina har varit både förste och
andre styrman på Wasa Express.
Jag har arbetat med löneräkning på däcksi­
dan, olika kontroller, certifikat, säkerhetsfrå­
gor, fartygsapoteket och många andra upp­
gifter utöver navigering och lastoperationer,
räknar Laine upp.
Hon håller även livbåtsövningar och säger
att alla båtar varit i vattnet denna sommar.
Frivakt
Vapaavahti
47
Vid sidan av arbetet färdigställer styrman Irina
Laine sitt lärdomsprov.
Allt har gått bra, både med passagerare och
med övrig besättning.
Proviant från Vasa med
omnejd
Timo Niemelä, som arbetar i informations­
disken och ansvarar för cafeterian, lovordar
den goda sammanhållningen bland perso­
nalen. De är mycket engagerade i sitt arbete
och kommer väl överens. Det förekommer
inga kotterier mellan de olika avdelningarna
på fartyget.
Båtsman Byholm visar var man hämtar
kaffe i personalrummet och nämner att en
av hans kolleger från tiden hos GE-rederiet
också arbetar här i byssan. Kocken AnneMarie Takalo känner vi igen från SSB:s kur­
ser och fototävlingar.
Nu har det inte blivit så mycket fotogra­
fering. Jag gick och gifte mig med en bonde
och flyttade till min hembygd Pattijoki,
skrattar Anne-Marie.
Förutom med Erikson har hon seglat med
Neste, ESL-Shipping och Håkans, och varit
lärare vid sjöfartsskolan i Kotka. Hon trivs
bra på Wasa Express eftersom hon kan på­
verka sitt arbete, genomföra egna idéer och
till exempel växla mellan kallskänkans upp­
gifter och dem på varmrättssidan.
Det finns ingen egentlig kökschef på far­
tyget. Förstekocken och restaurangchefen
48
Vapaavahti
Frivakt
Båtsman Peter Byholm kontrollerade flakvagnar med pappersrullar som skulle fraktas
från Sverige till Finland.
ansvarar tillsammans för planeringen av ser­
veringarna och för beställningarna.
Jag sätter stort värde på att rederiet serve­
rar finländskt kött och köper fisk, grönsaker
och mycket annat från företag i närliggande
kommuner. På så sätt sysselsätter vi också an­
dra finländare, begrundar Anne-Marie.
Hon lovar att dyka upp på SSB:s kurser så
snart hon hinner komma loss från de bråd­
skande bestyren på gården.
Fritidsintressen på land
och på fartyget
Reda förra året fick besättningen på Wasa
Express ett gym till förfogande. Många hin­
ner även ge sig ut på en motionsrunda i
land och SSB:s filmer byts ut regelbundet.
Styrman Janne Anttila, som navigerar farty­
get på vägen tillbaka till Vasa, har ett något
ovanligare fritidsintresse.
2 / 2014
Practical Shooting är en skyttegren med
få utövare i Finland, och ännu färre bland
sjömansfolket, konstaterar Janne.
Skyttegrenen utövas med pistol, hagel­
bössa och gevär. Vid tävlingar mäter man
precision och snabbhet. Janne Anttila har
investerat i en utrustning av god kvalitet och
både deltagit i tävlingar och arrangerat dem.
På senare tid har det inte blivit så mycket
tävlande. Sjökaptensstudierna i Åbo och de
olika arbetsplatserna har gjort att min fritid
varit oregelbunden, berättar Anttila.
Anttila hade hunnit göra en hel del däcks­
praktik innan han började studera och fick
därför styrmansbrevet i handen så snart det
var möjligt. Anttila berättar att det bland
hans studiekamrater finns flera vuxna som
bytt bransch. Han själv började 1996 och
har seglat även på ekonomisidan på passage­
rarfartyg. På däcksidan har han arbetat för
bland andra Neste och Godby Shipping.
Resan går snabbt framåt över Bottenvikens
smalaste ställe. Den korta rutten bjuder på
vacker havsutsikt med skär, öar, sjömärken
samt sälar och sjöfåglar. Janne Anttila rap­
Maskinmästare Jouni Räsänen från Lahtis är på sitt andra arbetspass på fartyget. Han
säger att arbetssituationen är god på maskinsidan – reparatörer är det rentav svårt att
hitta.
porterar till Botnia VTS, snart skymtar Vasas
silhuett.
Text: Pekka Karppanen
Bilder: Pekka Karppanen,
Jaakko Hernesniemi, Timo Niemelä
God fart på fartygstrafiken mellan
Vasa och Umeå – ett nytt fartyg
planeras
Verkställande direktör Peter Ståhlberg har, precis som besättningen
beskrev, jobbat hårt med ärmarna uppkavlade för att utveckla rede­
riet och trafiken. Nu har arbetet börjat ge resultat och direktören
tackar även sjöpersonalen för detta.
Personalen har varit både engagerad och flexibel. Vi har gått
framåt ett steg i taget, beskriver Ståhlberg.
Han har lång erfarenhet från branschen på såväl land- som sjö­
sidan. Redan innan Ståhlberg hunnit fylla trettio blev han befäl­
havare på ett passagerarfartyg när man under finsk flagg började
med fartygstrafik mellan Helsingfors och Estland, som precis blivit
självständigt.
Wasaline inledde verksamheten i början av 2013 och lyckades
genast fördubbla passagerarantalet jämfört med föregående år. Peter
Ståhlberg säger att målet är ett operativt nollresultat och att man
kommer att uppnå detta mål. Det har varit nödvändigt med vissa
radikala lösningar för att förbättra ekonomin.
Resultatet beror inte enbart på besparingar, försäljningen har också
ökat. Vi kan inte konkurrera med alkoholförsäljning, men med den
bästa personalen och med god service. Passagerarna måste känna att
de är betydelsefulla, understryker Ståhlberg.
Dessa saker ska man satsa på i fortsättningen. Servicekonceptet
utvecklas hela tiden och man har fått nyttig feedback från bland an­
nat medlemmar i EU-parlamentet, som är insatta i frågor som rör
Kvarken. Samarbetet mellan Vasa och Umeå har gått bra, vilket gör
det enklare att få EU-stöd.
Vasa och Umeå ska grunda ett gemensamt hamnbolag med namnet
Merenkurkun Satamat Oy – Kvarken Hamnar Ab. Bolaget inleder
sin verksamhet i början av nästa år. Verkställande direktör Ståhlberg
avslöjar att planerna på ett nytt fartyg också fortskrider med god fart.
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
49
MEPA HOCKEY 2014 JÄÄKIEKKOTURNAUS
PELATTIIN TURUSSA
Varsin pienellä kokoonpanolla mukaan tullut Amorella ylsi mestariksi, mutta kovaa vastusta tuli
monelta joukkueelta. Hyvä oman pään pelaaminen ja toisaalta maalipaikoista onnistuminen riittivät
viimevuotisen turnausvoiton uusimiseen.
Kupittaan Marli Areena tarjosi jälleen hyvät olosuhteet
merenkulkijoiden jääkiekkoon. Kahdeksan laivajoukku­
een jääkiekkoturnaukseen osallistui yhteensä sata pelaa­
jaa. Kaikkiaan 20 ottelua saatiin päivän aikana vietyä läpi
kahdessa kaukalossa. Matsit pelattiin hyvässä merimies­
hengessä – mikään joukkue ei hävinnyt kaikkia pelejään.
Turnauksen kestäessä saattoi hyvin huomata, että jouk­
kueet hitsautuivat yhteen ja pelien taso nousi loppua koh­
den. Viking Gracelle turnaus oli henkilökunnan ensim­
mäinen merimiesurheilutapahtuma – pelipaidat ehtivät
juuri valmistua. Urheilukoordinaattori Kimmo Wenho
sai kun saikin kasattua joukkueen kokoon.
Välieriin etenivät Amorella, Rauman Merikoulu, Turun
Aboa Mare -koulun joukkue HC Enå, sekä Nesteen pai­
doilla pelannut HC Kinnarit. Alun perin Neste/Kristina
Katarina -nimellä ilmoittautunut joukkue nimettiin uu­
delleen kokoajansa Pasi Kinnarin mukaan, koska pelaajia
tuli useista varustamoista ja kahdesta merikoulusta. Turna­
uksen jälkeen Pasi antoi sekamiehistölleen nimen VMU;
Vapaat merimiesurheilijat eli Vaparit.
Pronssiottelussa pelasivat Rauman ja Turun Merikoulu­
jen ympärille kasatut joukkueet, joista Rauma vei prons­
sin tuloksella 2-1. Finaalissa Amorellan pelaajat joutuivat
kuitenkin edellisvuotta huomattavasti tiukemmalle. Maa­
livahti Joonas Järvenpää oli tärkeässä roolissa ja Oscar
Essen jakoi tarkkoja syöttöjä ja osui itse hyvällä prosen­
tilla. HC Kinnarit hävisi niukasti 2-1 Amorellalle, joka
näin uusi viime vuoden mestaruuden. Voittopokaalin kävi
pokkaamassa turnauksen ainoa naispelaaja Jenni Linden.
Turnauksen Fairplay -joukkueeksi valittiin Finlandia.
Parhaat maalivahdit löytyivät Amorellan ja HC Kinnarei­
den joukkueista, joista vaikean valinnan jälkeen päädyttiin
palkitsemaan Kinnareista Janne Kylmämaa, joka oli lai­
nassa HC Enån joukkueesta.
Arvokkaimman pelaajan MVP -palkinnon olisi myös
voinut antaa vaikka kuinka monelle. Raati päätyi Raumal­
la opiskelevaan nuoreen Waltteri Dahliin, jonka taidot
veteraanisäännöillä pelatussa turnauksessa pääsivät oike­
uksiinsa.
Hienosti turnaushenkeen kotiutuneet raitapaidat tuli­
vat Turun Erotuomarikerhosta. Yleismiehenä kunnostau­
tui jälleen ”vanhempi huoltaja” Reijo ”Reka” Hyökki.
Hallilla oli päivän mittaan melkoista vilinää – satakunta
pelaajaa ja kymmeniä ”ystäviä ja kylänmiehiä”. Tuttuja kä­
vi tervehtimässä myös vuosikaudet MEPAn turnauksissa
viheltänyt Jääkiekkoleijona # 136 Seppo Mäkelä.
Rauman Merikoulu - Amorella
Symhp/Galaxy - Viking Grace
Amorella - Symhp/Galaxy
Grace - Rauman Merikoulu
Amorella - Viking Grace
Symhp/Galax - Raum. Merikoulu
Baltic Princess - FInlandia
ENÅ - HC Kinnarit
HC Kinnarit - Baltic Princess
Finlandia - ENÅ
ENÅ - Baltic Princess
HC Kinnarit - Finlandia
Rauman Merikoulu - Finlandia
Amorella - Baltic Princess
Enå - Viking Grace
HC Kinnarit - Symph/Galaxy
Rauman Merikoulu - HC Kinnarit
Enå - Rauman Merikoulu
HC Kinnarit - Amorella
3-0
2-2
7-0
0-1
3-1
4-3
5-1
1-1
2-1
2-3
1-0
1-3
6-0
3-1
2-0
4-3 rl
3-4
1-2
1-2
Amorella
MEPA kiittää kaikkia turnauksessa mukana olleita!
teksti ja kuvat: Pekka Karppanen
50
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
MEPA HOCKEY – TURNERINGEN
SPELADES I ÅBO
Åtta lag deltog – Förra årets mästare Amorella förnyade titeln
Muistakaa Minuuttikisa!
Kom ihåg Minuttävlingen!
www.mepa.fi/minuuttikisa
Kuppis Marli Arena bjöd på fina faciliteter ock­
så för årets sjöfarares hockeyturnering. Tjugo
matcher genomfördes under dagens lopp i två
rinkar. Matcherna spelades i god sjömansanda
– inget lag förlorade alla sina matcher.
Ju längre turneringen framskred samman­
svetsades lagen och kvaliteten på matcherna
ökade. Till kvartsfinalerna tog sig Amorella,
Raumo Sjömanskola, Åbo Aboa Mares skollag
HC Enå, och HC Kinnarit som spelade med
Nestes skjortor. Ursprungligen var laget HC
Kinnarit anmälda med namnet Neste/Kata­
rina, men döptes om efter lagets lagledare och
eldsjäl Pasi Kinnari, som mobiliserat spelare
från flera rederier och sjömansskolor.
I bronsmatchen möttes Raumos och Åbos
sjöfartsskolor. Raumo var denna gång snäppet
starkare med slutsiffrorna 2-1. I finalen förlo­
rade HC Kinnarit med 2-1 åt Amorella som
därmed förnyade sitt mästerskap från förra
året.
Till turneringens Fair-play lag valdes Fin­
landia. De bästa målvakterna kom från final­
lagen. Valet mellan Amorellas målvakt och HC
Kinnarits var svårt, men turneringsjuryn valde
slutligen Kinnarits Janne Kylmämaa som var
utlånad från HC Enås lag.
Turneringens värdefullaste spelares pris
kunde även ha gått till flera starka kandida­
ter. Juryns ögon fastnade dock slutligen på
den unga Raumostudenten Waltteri Dahl,
vars skicklighet var en fröjd för ögat och kom
optimalt fram då turneringen spelades med
veteranregler.
Även turneringens ”zebror” det vill säga
domare som kom från Åbos domarklubb
förtjänar ett stort tack för att de anpassade sig
till den unika turneringsatmosfären, och lät
spelen flyta istället för att avgöra matcherna
med kontroversiella domslut. I uppgiften
som tusenkonstnär fungerade även i år ”äldre
materialförvaltare” Reijo ”Reka” Hyökki. I
hallen var det livligt – ett hundratal spelare
och tiotals vänner och lokala ”kändisar” gäs­
tade hallen under dagens lopp. Bland gästerna
fanns även ishockeylejon #136 Seppo Mäkelä
som dömt SSB:s turneringar i åratal på plats.
VMU Vapaat Merimiesurheilijat
Rauman Merikoulu
Aboa Mare
Ett varmt tack till alla som deltog i turneringen!
Johan Treuthardt & Pekka Karppanen
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
51
HIRSALAN HIENO KENTTÄ SAI
KIITOSTA MERIMIESGOLFFAREILTA
Tutut pelaajat pitivät pintansa kovassa kisassa.
Toukokuun toiseksi viimeinen viikko oli kevään
helteisin, tosin juuri keskiviikkona oli epävakaista.
Suuremmalta sateelta sentään vältyttiin, ilma oli oi­
keastaan ihan mukava pelaamiseen. Hyvin hoidettu
kenttä oli loistavassa kunnossa. Vaihteleva maasto ja
sopivat korkeuserot toivat luontevaa haastetta koke­
neillekin pelaajille.
Kierrokselle lähti kaikkiaan 44 merenkulkijaa.
Ilmoittautumisia oli hieman enemmän, mutta
muutamia peruutuksia tuli ennen kisaa. Kaikki
kuitenkin ilmoittivat, mistä MEPAssa oltiin erityi­
sen tyytyväisiä. Kilpailumuotona olivat pistebogey
ja scratch. Kilpailuun starttasi kolmetoista ryhmää,
joissa oli kolmesta neljään pelaajaa. Kierros vei aikaa
reilut neljä tuntia, etuysin jälkeen oli kahvitauko
klubilla.
Scratchissa tusinan verran pelaajia selvisi alle
sadalla lyönnillä. Voittajaksi suoriutui Jari Mäkineste 88 lyönnillä. Seuraavina tulivat 91 lyöntiä
käyttäneet Olavi Pohjola ja Svante Wickström.
Max Holmin ja Esa Tammen tulos oli 92 ja aina
tasaisesti menestyvä Aapo Hytti kiersi kentän 94
lyönnillä.
Nina Okko puhdisti palkintopöytää isolla kädel­
lä. Hän voitti naisten sarjan ja sai pistepogeyssä 31
pistettä voittaja Harri Lipposen ohella. Seuraaville
sijoille tulivat 30 pisteellä Pauli Ojanen, Ilpo Nurminen, Raul Melos ja Mika Alanne. Pisimmästä
avauksesta, 215 metriä, vastasi Olavi Pohjola ja lä­
himmäs lippua 5,71 m, löi Aapo Hytti.
Nina Okko putsasi
palkintopöydän
MEPA kiittää kaikkia osallistujia!
Hati voitti pist
eb
ogeyn
P-Bogey
LIPPONEN, Harri OKKO, Nina OJANEN, Pauli NURMINEN, Ilpo MELOS, Raul ALANNE, Mika TUHKANEN, Santtu HOLM, Max ASIKAINEN, Esa SAARINEN, Tapani WICKSTRÖM, Svante ARASOLA, Pekka ROUSKU, Risto WÄRNSTRÖM, John POHJOLA, Olavi 52
Vapaavahti
Frivakt
31
31
30
30
30
30
29
29
29
29
29
29
28
27
27
NENONEN, Jukka KIIHAMÄKI, Pertti MUSTONEN, Pekka
HYTTI, Aapo LEHTINEN, Pekka MÄKINESTE, Jari RUZZA, Alexander TANSKANEN, Sari TAMMI, Esa AARNINSALO, Jaakko SAARELA, Tytti NIKULA, Risto JÄRVELÄ, Jaana JÄRVINEN, Anitta HEISKARI, Seppo 27
26
26
26
26
26
26
25
25
23
23
23
23
23
23
AHLSKOG, Kurt NORONKOSKI, Olli LAHTI, Matti Aura HEIKKILÄ, Jari RANNISTO, Harri KOSKINEN, Sami HAKKARAINEN, Niko HILTUNEN, Anne GERMANOW, Birgitta LEHTIÖ, Lasse RANTANEN, Timo METTÄLÄ, Heidi NOROKYTÖ, Tuomas PASSI, Jorma 22
22
22
19
19
18
18
18
18
17
16
14
12
12
2 / 2014
SJÖMANSGOLFSPELARNA BERÖMDE
DEN FINA GOLFBANAN I HIRSALA
Bekanta spelare höll ledningen i en tuff tävling
Den nästsista veckan i maj var vårens varmaste,
just onsdagen var visserligen vädret ostadigt.
Något ösregn undgick vi i alla fall, vädret var
egentligen riktigt bra för att spela. Den väl­
skötta banan var i prima skick. Den kuperade
terrängen med lämpliga höjdskillnader bjöd
på lagom utmaning också för de mera erfarna
spelarna.
Sammanlagt 44 sjöfarare deltog i tävlingen.
Något flera hade anmält sig, men några annul­
leringar kom just före tävlingen började. På SSB
var man i allafall nöjda med att alla i ändå hade
anmält sig. Tävlingsformerna var poängbogey
och scratch. Tretton grupper om tre eller fyra
spelare startade. Det tog drygt fyra timmar att
spela varvet, efter hål 9 höll man kaffepaus på
klubben.
I scratchtävlingen klarade sig ett dussin spe­
lare med mindre än etthundra slag. Jari Mäkineste tog hem segern med 88 slag. Följande var
Olavi Pohjola och Svante Wickström med 91
slag. Max Holms och Esa Tamminens resultat
var 92 slag och Aapo Hytti, som alltid spelar på
jämn nivå, klarade sig med 94 slag.
Nina Okko tog ledigt hem sin seger. Hon
segrade i damernas serie och i poängbogey seg­
rade hon med 31 poäng på delad plats med
Harri Lipponen. Följande placeringar fick
Pauli Ojanen, Ilpo Nurminen, Raul Melos
och Mika Alanne med 30 poäng. Längsta slag,
215 meter, gjorde Olavi Pohjola och närmast
flaggan, 5,71 meter, slog Aapo Hytti.
Svante Wickström fick
ME Groups Specialpris
SSB tackar alla deltagare!
Scratch
Jari Mäkineste Olavi Pohjola
Svante Wickström Max Holm Esa Tammi Aapo Hytti Ilpo Nurminen Pauli Ojanen Tapani Saarinen Santtu Tuhkanen Nina Okko Pekka Arasola 2 / 2014
88
91
91
92
92
94
96
97
98
99
99
99
Frivakt
Vapaavahti
53
VMU – VAPAAT MERIMIES­URHEILIJAT
TEKIVÄT PELIREISSUN TUKHOLMAAN
Lopettaneiden varustamoiden merenkulkijat järjestävät mielellään nostalgiatapaamisia.
Nesteen ja Kristina Cruisen porukat vaalivat myös aktiivisia merimiesurheilumuistoja.
Mukaan otetaan pelaajia muistakin varustamoista. VMU:ksi nimetyn joukkueen
pelaajat kirjoittivat raportin Kaknäs Kick Off –tapahtumasta.
Matka alkoi Turun terminaalista, jossa ta­
pasimme tutut ja ennestään tuntemattomat
pelaajat. Kättelyiden ja nimenvaihtojen jäl­
keen suunnistimme laivaan yhdessä. Hytissä
suoritetun peliasujen jaon jälkeen joukkue
siirtyi viettämään iltaansa ja katsomaan mitä
tällä uusimmalla risteilyaluksella on tarjotta­
vanaan. Tero Vaara yhtyeineen oli varmasti­
kin monelle se ykkösjuttu mitä Gracelta sai
irti, vaikka Jarno kuulemma oli viettänyty­
kin varsin menestyksekkään illan BlackJackpöydässä.
Jotkut viihtyivät muita kauemmin illan­
vietoissaan, mutta huolehtien kuitenkin,
ettei pienimuotoinen viihteellä olo häiritse
seuraavan päivän urheilukoitosta kuiten­
kaan.
Aamun ensituntien hyväillessä kasvoja
poistuimme laivasta meitä odottavaan kyy­
ditykseen, joka vei meidät pelipaikalle. En­
simmäisenä paikalla katse osui kenttään, ja
miten silmiähivelevässä kunnossa se oikein
oli. Aivan sametin sileää nurmikkoa, juuri
täydellisen mittaisena, ilman mitään ylimää­
räisiä kuoppia tai möykkyjä.
Puitteet olivat aivan viimeisen päälle, eikä
valituksen sanaa edes yrittämällä saa aikai­
seksi.
Ensimmäistä peliä odotellessa ehti hyvin
ottamaan rauhallista alkulämpöä, hakemaan
kosketusta pallloon ja leiriytymään varjoi­
saan paikkaan valmistautumaan aamun ja
päivän koitoksiin.
Pelipaikkojen ja -taktiikan sopiminen su­
jui varsin luonnikkaasti, ja jokaisen roolitus
oli selvä ennen ensimmäistä ottelua.
Kello oli viimein lähes 10 ja oli aika suun­
nata kentälle. Ottelu oli kenttätapahtumil­
taan erittäin tasainen, mutta joukkueen
hyvin kurinalainen puolustus ja parempi
erikoistilannepelaaminen käänsi ottelun lo­
pulta 1-0 voitoksi.
Tunnin tauon jälkeen olikin kaksi ottelua
putkeen, jossa molemmissa kenttätapahtu­
mat olivat tasaisia, mutta pienet erot käänsi­
vät ottelut vastustajille.
Jatko-ottelu oli myös erittäin tiukkaa
vääntöä puolin ja toisin, peli äityikin vä­
54
Vapaavahti
Frivakt
VMU Vapaat Merimiesurheilijat
lillä hieman kovaotteiseksi, mutta mitään
ylilyöntejä ei kuitenkaan tapahtunut. 0-0
tuloksen jälkeen olikin rankkarikisan vuo­
ro, jossa Jude, Kalle ja KC tekivät kylmän
viileästi hienot sijoitukset oikeaan kulmaan.
Maalilla Jarno torjui ensimmäisen pilkun va­
kuuttavasti, ja jatkopaikka saatiin sinetöityä
hyvän esityksen jälkeen.
Polisen-ottelussa näkyikin jo, että turna­
uksen aikana saadut pienet kolhut alkoivat
painaa, eikä liike enää ollut yhtä vakuuttavaa
kuin kovakuntoisilla poliisimiehillä. Hyvän
taistelun jälkeen kärsitty tappio merkitsi tur­
nauksen päättymistä ja saunaan siirtymistä.
Ruokailuiden ja saunomisten jälkeen kes­
kityimme oleskelemaan ja nautiskelemaan
erittäin kauniista ja aurinkoisesta kesäpäi­
västä, ennen kuljetusta keskustaan päin.
Palkintojenjaossa VMU onnistui nappaa­
maan turnauksen parhaan maalivahdin pal­
kinnon, joten aivan tyhjin käsin joukkueen
ei tarvinnut poistua.
Tukholmassa lähdimme etsimään jotain
urheilubaaria, jossa voisi seurata Suomen
jännittävää välieräkamppailua Tshekkiä vas­
taan. Onnistuimmekin löytämään lafkan,
josta kyseinen ottelu näkyi.
Kahden erän jälkeen suuntasimme tak­
seilla terminaaliin, reissun viimeistä etappia
varten. Paluumatkalla joukkue juhli hyvin
mennyttä turnausta kukin omalla tavallaan.
Champions league –finaalin seuraaminen
taisi olla suosituin vaihtoehto. Illan myötä
jotkut kävivät koittamassa onneaan laivan
yökerhosta, ilmeisesti hieman huonolla me­
nestyksellä.
Aamulla olikin aika jättää toisillemme
hyvästit ja suunnata omille teillemme, ku­
ka mihinkin kaupunkiin. Kaiken kaikkiaan
erittäin onnistunut ja hyvä reissu, joka oli
loistavasti järjestetty ja ilmastokin oli erittäin
suosiollinen.
Ottelutulokset:
Polfors – VMU Hjelmskallarna – VMU Rosella – VMU 0-1,
2-0,
4-0
Jatko-ottelu1:
Viking Grace – VMU 0-0
(1-3 rankkarit)
Jatko-ottelu2:
Polisen – VMU 4-0
2 / 2014
KICK-OFF FOTBOLLSTURNERING PÅ
KAKNÄS 2014
Efter att turneringen blev inställd förra året, på grund av konstgräsprojektet,
kunde man nu återigen spela den traditionella Kick-off turneringen på
Sjöfartsklubben Kaknäs.
Turneringen har fått ett mycket gott rykte, vilket gör att
många är intresserade av att komma och sparka boll på våra
välansade gräsplaner, ute på den natursköna Djurgården.
Men som alltid när det gäller sjömanslag så är det inte lätt
att mobilisera folk – en del är ute på sin tjänstgöring eller
har andra hinder.
Till årets turnering fick vi elva lag, varav sju rena sjömäns­
lag och en med blandad besättning. Tre lag var samarbets­
partner, som ställer upp med lag när vi behöver motståndare
till våra kryssningsgäster. Vädret var strålande – solen sken
på deltagarna och termometern steg till närmare 30 grader.
Dagen började med intensivt transporterande av delta­
gare, första hämtning från Viking Line terminalen skedde
kl. 06.30, då ”Viking Grace” anlände till Statsgården. Laget
”Fria Sjömansidrottare” (VMU), bestående av sjömän från
olika rederier, fick snällt vänta då vi skulle tillbaka och hämta
dem efter att ha lämnat av ”Viking Grace” vid Sjömansklub­
ben. Därefter fortsatte transporterna från ett närliggande
hotell, där ”Viking Amorella” hade sovit över.
Sen var det TallinkSiljas tur. Lagen från färjorna bestod av
folk som hade ledigt på dagen, så de kom till klubben väl­
digt nära inpå matchstart. ”Team Brazil” (Silja Symphony)
fick väldigt komprimerat matchprogram – de kunde inte
komma innan kl. 11.00 så de fick spela alla sina tre grupp­
spelsmatcher i sträck. Kvalmatch till kvartsfinal följde direkt
efter, som fjärde match. Vi som arrangör fick släppa lite på
spelschemat, för att lagen skulle få tanka vatten och stretcha
lite på musklerna.
Dagen flöt på bra och tidtabellen hölls nästan. Bara en
kvarts försening när finalen skulle spelas. I finalen hade vi
”Sjöpolisen”, som egentligen heter något annat efter deras
omorganisation, men som vi förenklat kallar för ”Polisen”.
De mötte ”Hjelmskallarna” – några killar från Silja Sympho­
ny som hade stärkt laget med några landkrabbor. Finalen blev
en väldigt hård kamp om segern. Till slut bärgade ”Hjelm­
skallarna” hem vinsten med 5 – 4 (1 – 1) efter straffläggning.
Matchen om tredjepriset blev också som en final, om viket
lag skulle bli det bästa rena fartygslaget. Matchen gick mellan
”Victoria I”, från Estland och ”Viking Rosella” från Åland.
Den matchen var nästan lika hård som finalen och till slut
kunde ”Victoria I” kalla sig bästa fartygslag med segern 2 – 1.
96 mål gjordes under turneringen. Ett antal gula kort
visades, men inga röda kort – något som visar att man har
respekt för varandra – och det tycker vi är viktigt.
TEXT JARI RAMINEN
Föreståndare Sjöfartsklubben Kaknäs
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
55
Henkilökuvassa
Nicador Lucero
M/S SWEGARDIN
MIEHISTÖ
TAITAA KÖYSITYÖT
Pursimiehemme Janis Lember opetti muille, miten tehdä fendareita
laivalle vanhoista kiinnitysköysistä. Valmistuttuaan niistä tuli Suo­
men kauppalaivaston hienoimmat lepuuttajat. Itse olen aina halun­
nut veneeseen samanlaisia, mutta vain paljon pienempiä. Joten aloin
ehdottamaan niiden tekemistä.
Materiaaleina on käytetty laivan kiinnitysköysiä sekä lautapaket­
tien nostoon käytettyjä poisheitettyjä ”slingoja”. Ennen laitureille
jäi paljonkin roskiin meneviä slingoja, mutta nyt ne kaikki kerätään
talteen ja niistä tehdään fendareita.
Eniten hämmästyin, kun pojat sanoivat, ettei kukaan halua näitä.
Mutta tällä hetkellä ne viedään käsistä.
Laiva- ja konttorihenkilökunnan lisäksi niitä on muun muassa
Kielin luotseilla ja Plymouthin draftsurveyorilla. Fecampin agentti
laittoi juuri fendarin roikkumaan konttorin eteiseen.
Itse valmistuksesta pojat eivät haluaisi paljastaa kaikkia niksejä.
Mutta kuvasta näkyy, miten helppoa se on kun sen osaa, kuvassa
Nicador Lucero. Ja valmista syntyy käden käänteessä, näyttää ryh­
mäkuvassa Edwin Dimzon.
Terveisin
Tapio Lehto
M/S SWEGARD’S
CREW MASTERS
ROPE WORK
Ryhmäkuva vasemmalta: Pursimies Janis Lember,
Matruusi Edwin Dimzon, Matruusi Nicador Lucero,
Harjoittelija Valtteri Virmajoki
Our boatswain Janis Lember taught the others how to make fenders
to the vessel by using old mooring lines. After being completed they
were the finest fenders in the Finnish merchant fleet. I have always
wanted to have similar, but smaller ones, on my boat. Therefore I
started to suggest making them.
The material consisted of mooring lines and discarded slings used
to lift sawn timber packs. There used to be a lot of discarded slings on
quays, but nowadays they are all recovered and used to make fenders.
I was most surprised when the boys told me that nobody wants to
have fenders. However, at the moment they are extremely popular.
In addition to ship and office personnel for example Kiel Canal
pilots and a Plymouth draft surveyor have fenders. A Fecamp agent
just hung a fender in the office hall.
The boys do not like to reveal all their tricks when it comes to mak­
ing fender. But as can be seen in the photo portraying Nicador Lucero, it is easy when you know how to do it. Edwin Dimzon shows
in a group photo that it only takes a moment to get make a fender.
With best regards,
Tapio Lehto
56
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
HAMINAN MERIKARHU
JÄLLEEN LIIKENTEESSÄ
Talkooporukka on paiskinut töitä ja tulos näkyy
Merikarhu on yksi sodan jälkeen Suomeen
tuoduista ylijäämähinaajista, jotka oli alun
perin rakennettu Normandian maihinnou­
sua varten. Palveltuaan miinanraivaajana
1946 – 1950 alus kävi läpi muutostyöt Rau­
man Hollmingin telakalla. Tämän jälkeen
aloitti m/s Merikarhu vuoden 1952 alussa
Haminan satamajäänmurtajana. Merikarhu
kaatui myrskyssä 1964, mutta korjattiin ja
palveli vielä 1980-luvulle saakka.
Haminan kaupunki teki Merikarhusta
museoaluksen. Kunnossapitoa organisoi
Jorma ”Patu” Patanen vuoteen 2006 asti.
Tuolloin alus telakoitiin Suomenlinnassa,
jolloin esimerkiksi runko todettiin varsin
hyväkuntoiseksi. Aluksen ylläpito siirtyi
2 / 2014
Tervasaaren Pukseeri r.y. -nimiselle yhdistyk­
selle. Syksystä 2012 hoitaa kunnostustöitä
Merikarhun Perinneyhdistys r.y.
Merelle jälleen – koeajo
onnistui hyvin
Haminan Tervasaaressa on painettu pitkää
päivää – talkooväki on ollut mukana isolla
kädellä ja suurella sydämellä. Perinneyh­
distyksen aktiivijäsenet ovat kunnostaneet
koneistoa ja sisätiloja. Suureksi avuksi on
ollut Haminan kaupungin rahallinen ja ma­
teriaalinen tuki. Varoja on saatu myös yri­
tyksiltä. Keväällä tuli vielä ilahduttava tieto
Museoviraston myöntämästä 10 000 Euron
avustuksesta.
Toukokuun lopulla oli vihdoin koeajon
aika. Muutamien testien jälkeen Merikarhu
irtosi laiturista ja suuntasi kohti entisiä hi­
naustyömaitaan. Noin tunnin koeajo sujui
ilman ongelmia, jopa Full Ahead -komentoa
päästiin kokeilemaan.
Merikarhu osallistuu Kotkan Meripäiville
kantasatamassa. Suunnitelman mukaan alus
lähtee Haminasta 21.7. aamupäivällä ja pa­
laa takaisin sunnuntaina 27. heinäkuuta.
teksti: Pekka Karppanen
kuvat: Hannu Timonen
Frivakt
Vapaavahti
57
Miljan
kirjastokatsaus
Milja Nitovuori
Karjaan kirjastossa tutustuttiin keväällä Raa­
seporin alueella kirjoittaviin kirjailijoihin.
Hangossa ja Tapiolassa asuva Matti Remes
tuli kertomaan kirjastaan Tappaja.
”Olen tunnelmakirjoittaja dekkarin muo­
dossa ja sanomaa pitää olla, mutta se pitää
piilottaa tekstiin”, kertoi Remes.
Tappajan sanoma on siirtolaisuus ja pää­
henkilö Ruben Waara asuu Hangossa ja toi­
mii kuljetusalan ammattilaisena.
Mustaihoinen Neil Kärki ilmestyy Han­
koon suorittamaan adoptioisänsä antamaa
tehtävää. Hän tulee etsimään sukujuuriaan
ja hautoo sukukostoa. Tylsä itsesäälin täyttä­
mä tarina tuo Neilin Suomeen ja syrjäiseen,
kauniiseen kaupunkiin, jonka nimi japaniksi
tarkoittaa leimasinta. Tämä oli ensimmäinen
asia minkä hän oppi Hangosta.
Remes toteaa, että Hanko on täydellinen
paikka asua ja kirjoittaa. Hangossa valokin
on erilainen johtuen meren läheisyydestä.
Hänen mielestään miljöökuvaus on tärkeä
raami tarinalle.
”Hangossa ei riittäisi ruumiita joka kir­
jaan, joten juonet tulevat omasta päästä”,
hän kertoi
Kohdatessa väkivaltaa päähenkilö ei yri­
tä pelastaa koko maailmaa, vaan keskittyy
läheisiin.
”Vaikka kirjani ovat jännäreitä, niin en
halua yksityiskohtaisesti selittää väkivaltaa,
vaan ainoastaan todeta sen. Lapsikin voisi
lukea tekstiä järkyttymättä”, hän totesi
Olen itse samaa mieltä, koska liika raakuus
ahdistaa monia ihmisiä.
”Esikoiskirjailija usein oksentaa tekstiin
58
Vapaavahti
Frivakt
liikaa omaa elämäänsä ja vaimoni sanoi mi­
nulle, että hän tai romaani ja siksi siirryin
dekkareihin”, Remes kertoi
ren suosion Ruotsissa, missä ne ovat saata­
villa kirjakerhoissa.
Kirjastoon saapuu myös fantasia kirjailija
Maria Turtschaninoff kertomaan kirjastaan
Helsingin alla.
Suomenruotsalainen Turtschaninoff on
koulutukseltaan filosofian maisteri ja työs­
kentelee vapaana radio- ja lehti toimittajana.
Turtschaninoff kertoi kuuluvansa suku­
polveen jolla ei ole koskaan vakaata työpaik­
kaa. ” Ollessani jälleen tylsältä tuntuvassa
työpaikassa ajatukseni pääsivät harhailemaan
ja näin työpöytäni alla mustatukkaisen ty­
tön. Tästä alkoi tarina muotoutumaan ja
pääsin pikkutytön maailman sisään. Haluan
aina ensin kirjoittaa tarinan alusta loppuun
ja vasta sitten korjata ja työstää tekstin”, hän
kertoi
Helsingin alla on erilainen kirja suomen­
ruotsalaisesta kansanuskosta, mikä sijoittuu
nykypäivän suomeen.
Kirja on huikaiseva tarina ystävyydestä,
rakkaudesta ja rikkinäisen minuuden eheyt­
tämisestä. Pienestä pitäen helsinkiläistyttö
Alva on tarkkaillut ympäristöään ja muistaa
kaiken valokuvan tarkasti. Hän on mestari
piiloutumaan ja tuntee kaikki mahdolliset
pakoreitit Helsingissä.
Alvaa ja parkouria harrastavaa Joelia lukija
saa seurata vaarallisesta tilanteesta toiseen.
Kirjaa suositellaan nuorille, mutta myös
fantasiasta, seikkailuista ja kansantarinoista
kiinnostuneille aikuisille.
Turtschaninoffin kirjat ovat saaneet suu­
Tommi Kinnusen esikoisromaania Neljäntienristeystä on hehkutettu kirjamaailman
pankin räjäyttämisestä.
Yhtäkkiä tuntemattomasta turkulaisesta
äidinkielen opettajasta tuli julkkiskirjailija.
Ensimmäinen painos myytiin saman tien
loppuun.
Tutustuessani kirjaan ajattelin, että eikö
ole jo tarpeeksi kirjoitettu sadan vuoden
takaisista pohjoisen oloista, kätilön työs­
tä, uskonnoista ja lestadiolaisuudesta. Sekä
mietin miten mies pystyy kirjoittamaan
kätilön työstä. Yllätyksekseni kirja oli taita­
vasti kirjoitettu ja tarinat uskottavia. Paikoin
jouduin palaamaan tekstissä takaisin päin,
kun tarinat tuntuivat menevän ristiin, mutta
lopulta kaikki nivoutuivat kuitenkin hyvin
yhteen.
Neljäntienristeys on myös neljän elämän
risteys. Siinä kohtaavat kolme naista ja yksi
mies, näyttämönä kolmen sukupolven Suo­
mi.
Päähenkilö kätilö Maria joutuu kovalla
työllä hankkimaan arvostusta ammattitai­
toonsa. Isännät ovat tottuneet pyytämään
synnytyksiin ”saunamummoja” ja pyytävät
Marian apuun vasta, kun synnytys on kestä­
nyt liian kauan ja äiti sekä lapsi ovat vaarassa
kuolla.
Viimein hän saa arvostusta, mutta oma
elämä jää vaillinaiseksi sodan polttamassa
pohjoisessa.
2 / 2014
”Pakko purjehtia”
- maailmanympäripurjehtija Eero Lehtinen
kertoo värikkäästä elämästään John
Nurmisen Säätiön uutuusteoksessa
Suomalaisen purjehduksen elävä legenda Eero Lehtinen käy
muistelmateoksessaan läpi suomalaisen purjehduksen histori­
aa oman elämänsä ja oppituntiensa kautta. Lehtinen on ollut
mukana suomalaisen kilpapurjehduksen suurimmissa kan­
sainvälisissä hankkeissa.
Hän oli mukana Whitbread-purjehduksella vuosina 1989–
1990, jossa Suomi oli mukana peräti kolmella venekunnalla,
sekä itse käynnistämässään 2001–2002 Volvo Ocean Raceprojektissa. Lehtinen kertoo hankkeista ja kulissien takaisista
tapahtumista kaunistelematta ja realistisesti.
Kymmenen Atlantin ylitystä, kaksi kokonaista ja kaksi
osittaista maailmanympäripurjehdusta, Brittein saarten ja
Irlannin ympäripurjehdus ja monet muut purjehdukset nos­
tavat Lehtisen purjehdusmatkamittarin lukeman pitkälti yli
100 000 valtamerimailin.
Tommi Kinnunen on viehättynyt historiasta ja erikoi­
sesti sotahistoriasta ja on aina nauttinut suvun vanhojen
ihmisten kertomuksista. Tämän vuoksi romaani on psy­
kologisesti tarkka ja uskottava.
Tanskalaiset sisarukset Lotte ja Soren Hammer ovat yh­
dessä työstäneet kolmannen dekkarin etsivä Konrad Si­
monsenistä ja murharyhmästä.
Ensimmäinen kirja Saastat ja toinen Kaikella on hintansa sekä kolmas Yksinäisten sydänten kerho ovat itsenäisiä
kertomuksia, mutta toki parhaiten juoneen pääsee jos on
lukenut myös aiemmat osat.
Tarina alkaa yksinäisestä kuusitoista vuotiaasta pojas­
ta, joka ampuu opettajansa ja pitää panttivankeina koko
luokkaa. Tilanne laukeaa tarkka-ampujan luotiin.
Simonsenin ensimmäinen työtehtävä kahden kuukau­
den sairasloman jälkeen on tutkia liittyykö postinkantajan
kuolemaan rikosta. Tehtävän piti olla helppo sydänkohta­
uksesta toipuvalle etsivälle, mutta postinkantajan elämästä
löytyy erikoisia piirteitä ja kouluampuja liittyy kiinteästi
juoneen.
Menneisyys kummittelee tutkinnassa, mutta myös etsi­
vän yksityiselämässä. Hänen ensirakkaus muodostaa tari­
nan sivujuonen. Nämä muistot luovat pohjan motiiville,
miksi hän kiinnostuu tapauksesta niin intohimoisesti.
Imelästä nimestä huolímatta tämä kolmas kirja osoit­
tautui mielenkiintoiseksi dekkariksi.
Niin kuin kaksi aiempaa kirjaa Yksinäisten sydänten
kerho on kirjoitettu sujuvasti ja teksti on koukuttavaa ja
lukiessa unohtaa ajan ja paikan.
Näyttää siltä, että tanskalaiset sisarukset ovat ottamassa
kärkisijan pohjoismaisessa kovassa dekkarisarjassa.
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
59
Hieno ruoka- ja matkakertomuskirja
LAPIN MAKUJA
viimeisteltiin laivalta käsin
Vapaavahti tapasi m/s Finnmill -aluksella
kokkistuertti Helena Lylyharjun ja mie­
hensä, toimittaja Kari Martialan, joilla oli
juuri painoon menossa oleva uusi kirja esitel­
tävänä. He julkaisivat viime vuonna yhdessä
Ulla Liukkosen kanssa hyvän vastaanoton
saaneen Karjalainen keittiö -perinneruoka­
kirjan. Lappi on tullut pariskunnalle tutuksi
vuosien varrella, kun Kari on tehnyt asiakas­
lehteä Lapland Hotels -ketjulle.
Teimme viiden vuoden löytöretken poh­
joiseen. Koko Lappi kierrettiin ja paikkoihin
tutustuttiin, Kari kertoi työstään hotelliket­
jun lehden parissa.
Helena oli lomillaan usein mukana ja
avusti myös toimitustyössä. Pariskunta meni
naimisiinkin pohjoisessa ja sai matkoillaan
paljon kontakteja, joita voitiin hyödyntää
uuden kirjan kokoamisessa.
Lapin makuja -kirjassa kohdataan maa­
kunnan ihmisten elämän kirjo perinneruo­
kien ja matkailukokemusten kautta. Ihan
samanlaista kirjaa ei ole aikaisemmin tehty,
Martiala totesi.
60
Vapaavahti
Frivakt
He kävivät paikallisten kalapaikoilla ja po­
rolaitumilla ja kirjoittivat muistiin kuvauksia
harvinaisemmista Lapin kohteista. Kirjassa
ei paneuduta kaikkien tuntemiin turistinäh­
tävyyksiin vaan esitellään etelän ihmisille
tuntemattomampia seutuja.
Lapin ihmisiä, makuja ja
maisemia
Jo edellisessä kirjassa Kari Martialan hienot
valokuvat olivat ”puoli ruokaa”. Tässä teok­
sessa kuvitus on onnistunut, jos mahdollista,
vieläkin paremmin. Jylhät maisemat ja hyvin
sommitellut ruoka-annokset on taitettu kir­
jan sivuille todella tyylikkäästi.
Kirjassa on runsaasti tietoa elämästä Lapis­
sa – varsinaiset reseptit saimme tunnetuilta
lappilaisilta kokeilta, Martiala tähdensi.
Kari ja Helena ovat jututtaneet pohjoisen
arvostetuimpia mestareita, joukossa on tv
-kokkeja ja ruokakilpailujen voittajia. Mo­
nilla taitureilla oli omat tyylinsä ja mittansa
bravuuriresepteissään. Helena Lylyharju on
yhdenmukaistanut reseptit
Mukana on kaikkiaan 14:n eri puolilla
Lappia työskentelevän kokin reseptejä. Kir­
jassa esiintyy muitakin pohjoisen henkilöitä.
Olimme Hurtigruten -risteilyllä Norjassa.
Laivassa työskenteli Mia Aitalaakso, joka
toimii myös poroemäntänä Peerassa, Helena
Lylyharju kertoi.
Lapin ihmiset esittelevät ja kertovat tari­
noita kotiseuduiltaan. Lapin makuja on to­
dellinen lähi- ja luomuruokakirja. Lukija voi
ohjeiden mukaan valmistaa ruokaa porosta
sekä pohjoisen kaloista, riistasta ja kasvistos­
ta, jopa jäkälistä.
Kariston kustantama kirja ilmestyy elo­
kuussa. Nyt on jo sovittu kirjan kääntämi­
seksi syksyllä englanniksi. Kari Martialan
mukaan kirjaa esitellään myös Frankfurtin
kirjamessuilla, jossa Suomi on teemamaana.
Pekka Karppanen
Lapin makuja,
ISBN: 978-951-23-5751-2
2 / 2014
Merenkulun konkari Harri Winter yllätti kirjailijana
HYVÄT PAHAT POJAT
– asiantuntemus näkyy mukaansatempaavassa dekkarissa
Viking Linen operatiivisena johtajana työs­
kennellyt ja MEPAn purjehduskursseiltakin
tuttu Harri Winter on tehnyt uuden alue­
valtauksen. Nimenomaan valtauksen, sillä
Hyvät, pahat pojat -kirja menee esikoisase­
mastaan huolimatta dekkareiden huipputa­
solle. Toki toimitaan ympäristössä, joka on
Winterille tuttu. Kirjassa liikutaan matkus­
tajaliikennettä harjoittavan Östersjö Linen
ympärillä. Tapahtumat ovat fiktiivisiä, mutta
voisivat olla täysin mahdollisia. Varustamol­
ta kiristetään rahaa.
Varustamon m/s Afrodite -aluksen pom­
miuhasta selvitään, mutta tapauksen tut­
kinta ja siihen liittyvät muut seikat ottavat
lukijasta vankan otteen. Harri Winter hallit­
see varustamo- ja laivaelämän kuvaamisen ja
kertoo asiat niiden oikeilla nimillä suorasu­
kaisesti, mikä pistää varsinkin merenkulku­
alaa tuntevan lukija välillä naureskelemaan
itsekseen.
Kirjan henkilöistä yrittää ensin vaistomai­
sesti hakea yhtymäkohtia todellisuuteen.
Hahmot ovat kuitenkin kuvitteellisia, vain
kadut, hotellit ja ravintolat Maarianhami­
nassa ja muissa paikoissa ovat todellisia.
2 / 2014
Paha saa palkkansa
Juoni muuttuu sitä kiinnostavammaksi, mitä
pidemmälle lukija pääsee. Muutaman kerran
hypätään ajassa taaksepäin kuvaamaan hen­
kilöitä, joiden yhtymäkohdat m/s Afrodite
-tapaukseen selviävät myöhemmin. Jokaisen
luvun alussa on aika- ja paikkatieto, joten
takaumat eivät sekoita juonta.
Poliisilla on vaikeuksia selvittää kiristyksen
takana olevan More Justice -järjestön tausto­
ja. Apua kansainvälisiltä lainvalvojilta ei tule,
koska saalis oli pieni verrattuna maailmalla
vallinneeseen rahanpesu – ja veroparatiisiri­
koksiin. Kirjan tapahtumat ajoittuivat 1990
-luvun puoliväliin.
Hyvät, pahat pojat muistuttaa joiltain osin
Robin Hoodin tai Monte Criston Kreivin
kiehtovia tarinoita. Winter kertoo käyneen­
sä yliopistolla dekkarikurssin, josta sai erin­
omaisia eväitä juonen rakentamiseen. Hän
on järjestellyt muutamia herkullisia kääntei­
tä tapahtumiin liittyville henkilöille.
Kirja on huippuviihdettä ja sitä voi suosi­
tella kaikille dekkareiden ystäville, eritoten
merenkulkijoille. Harri Winterillä on työn
alla jo jatkoa, jossa seikkailevat osin samat
henkilöt. Jäämme odottamaan suurella mie­
lenkiinnolla.
Pekka Karppanen
Kustantaja: Myllylahti, ISBN: 978-952202-543-2, kovakantinen, 222 sivua.
Kirjaa myydään hyvin varustelluissa
kirja­kaupoissa (hinta 29,80) sekä ekirjana (Elisa, 18,50). Painetun kirjan
voi tilata suoraan kotiin merimieshinnalla 23 euroa:
Lähetä tilausviesti sähköpostilla osoitteeseen [email protected] .
Laita viestin otsikoksi MEPA-tarjous ja
viestiin toimitusosoite. (Hinta sisältää
toimituskulut. Kirjan mukana toimitetaan lasku.)
Frivakt
Vapaavahti
61
6.
Pätevä, koulutettu ja motivoitunut henkilökunta
edistää turvallisuutta ja ehkäisee
onnettomuuksien syntyä.
Jokainen
meistä toimii voimavarana laivalla ja on tärkeä osa
hyvää työtiimiä. Turvallisuus on olennainen osa työtämme, jotta pääsemme
terveenä lomille. Ohjeita on noudatettava ja perehdytystäkin saa tarpeen
mukaan.
Pelastusveneen
voi pudottaa vapaalla
pudotuksella Yliperämiehen
ohjeiden mukaisesti!
Joo...tämä
on eka kerta mutta
eipä jännitä. Olen
hypännyt benjihypynkin ja meinasin
jos ensi lomilla hyppäisi
laskuvarjolla.
Näytät
hiukan jännittävän.
Onkohan eka kerta.
Onko
kaikilla turvavyöt varmasti
kiinni? Kohta lähtee!
NN kopsautti päänsä
vapaapudotuksessa auts!!
Kolme viikkoa ja puolen
välin krouvi..
to be
continued...
62
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
Sonera Stadium
Urheilukatu 5
00250 Helsinki
INFO
www.mepa.fi
© iStock 2014 / mrPliskin
International Seminar
for Maritime Safety
and the Environment 2014
The seminar is FREE of charge and anyone interested in marine
safety and the environment is more than welcome!
Wednesday 23rd of July
Researcher Workshop for Improving Maritime Safety
How can science improve maritime safety?
What is the state of the art in the maritime
safety research? What does the EU Strategy
for the Baltic Sea Region add to the table?
Find out more about these themes and
participate in the international researcher
workshop!
Thursday 24th of July
Maritime Safety and the Environment – International Seminar
As one of the Gulf of Finland Year main
events in maritime safety, this seminar brings
together high-level experts, scientists and
decision makers in Kotka to discuss the
challenges of enhancing maritime safety.
Invited speakers from e.g. EMSA and the
leading universities in maritime research will
shed light on this highly topical question.
You are welcome to participate!
The seminar will be held at Maritime Centre Vellamo, Kotka.
Register online today!
MORE INFORMATION ABOUT ALL THESE EVENTS
www.merikotka.fi
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
63
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto.
Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki
Nimi:
Osoite:
64
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt.
Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 Helsingfors
Namn:
Adress:
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
65
KUVIA KURSSEILTA
Keramiikkaa, golfia ja kieliä
66
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
LAITUREILLA JA LANKONGEILLA
Intendentti Heidi Viktorsson veti
hyvän opaskierroksen Maarianhaminan Merenkulkumuseossa. Kuulijoina laivahistorian harrastajia
M/s Finnmaidin messissä pidettiin infotilaisuus
MEPAn tulevista kursseista
Hangon sataman toimitusjohtaja Paavo
Lyytikäinen kertoi yrityksen tulevaisuudennäkymiä yhteistyökumppaneille. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen Koverharin alueen
ostamisesta FNSteelin konkurssipesältä.
M/s Viking Gracen päällikkö Magnus Thörnroos esitteli komentosiltaa
Suomen Merihistoriallisen seuran jäsenille. Yrjö Tiitinen kuuntelee
tarkkaavaisena
2 / 2014
Turun MEPAsta lahjoitettiin Aino Pohjolan -86 maalaama " merimies ja
köysi" M/s Estradenin puosu Teuvo"Teuski" Hokkaselle, joka on suurella
Frivakt
todennäköisyydellä ja etenkin yhdennäköisyydellä
kyseinenVapaavahti
merimies. 67
RISTIKON RATKAISIJA
Vapaavahdissa 1/2014 olleen ristikon oikein ratkaisseista arpa suosi Christa Åkermania
MERIAIHEINEN NÄYTTELY
KOTKAN MERIMIESKESKUKSESSA
Esillä on Gustaf Erikson -varustamon
konekäyttöisten laivojen pienoismalleja,
historiaa ja muuta materiaalia 1950 -luvulta alkaen.
24.–30.7.2014
Näyttelyn aikana on mahdollisuus ostaa
suosittuja GE -varustamon kahvimukeja
sekä
T-paitoja
Mukana on myös meritauluja, kätevyystöitä sekä merenkulkijoiden Pohjois­
maisen valokuvakilpailun parhaat työt
vuodelta 2013
Näyttely on auki päivittäin
24.–30.7.2014 klo 11:00 – 17:00
Osoite: MEPA, Kirkkokatu 18 A
48100 Kotka
68
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
MERIMIESPALVELUTOIMISTON
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
VUODELTA 2013
V
uosi 2013 oli haasteellinen Suomen
taloudelle. Teollisuustuotanto jatkoi
supistumistaan joulukuussa ja aleni
2,2 prosenttia marraskuusta. Vuoden takaiseen verrattuna teollisuustuotanto jäi 5,2
prosenttia alemmalle tasolle. Merenkulun
kehitys oli kuitenkin hieman positiivisempi. Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettu
tonnimäärä lisääntyi 3,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Vuonna 2013 meriliikenteessä kuljetettu määrä oli 96 389 101
tonnia, josta suomalaisten alusten osuus oli
tuonnin osalta 45 prosenttia ja viennin osalta 22 prosenttia. Matkustajamäärät pysyivät
suunnilleen samoissa lukemissa kun vuonna
2012 ollen runsaat 18 miljoonaa matkustajaa. Suomen lipun alla purjehtiva tonnisto
väheni 166 229 bruttotonnia edellisvuoteen
verrattuna.
Tonnistoveron ja sekamiehityssopimuksien vaikutus Suomen merenkulkuun näkyi
vuonna 2013, vaikkakin kokonaistonnisto
väheni. Ilahduttavana tapahtumana nähtiin
m/s Viking Gracen valmistuminen. Pitkän
tauon jälkeen Suomen lipun alle tuli Suo-
2 / 2014
messa rakennettu iso ro-ro-matkustaja-alus.
Vuoden 2013 aikana Suomen lipun alle tuli
5 uutta alusta, mutta Suomen lipun jätti 17
alusta. Lisäys koostui lähinnä ro-ro- ja ro-romatkustaja-aluksista, kun taas säiliöaluksia ja
kuivalastialuksia poistui.
Merimiespalvelutoimistossa tapahtui
merkittävä henkilöstömuutos, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Martti Karlsson jäi
ansaitulle eläkkeelle ja luovutti ruorin Niklas
Rönnbergille helmikuun alusta. Merimiespalvelutoimiston tulot toteutuivat budjetin
mukaisesti. Mepa -maksua saatiin hieman
arvioitua enemmän ja myös lästimaksuista saatiin vuonna 2013 lisäerä. Vaikkakin
määrärahoja oli jonkin verran vähennetty
vuoden 2013 budjetissa, palvelut hoidettiin
samalla korkealla tasolla kuten aikaisemmin.
Palveluiden tasapuolisuuteen ja palveluista
tiedottamiseen panostettiin erityisesti.
Asunto Oy Helsingin Sailors Home rekisteröitiin 21.3.2013 ja koko osakekanta
oli Merimiespalvelutoimiston omistuksessa
vuoden 2013 aikana. Rakennuslupa myönnettiin 28.5.2013 ja lupa sai lainvoimaisuu-
den 2.7.2013. Urakkatarjouksia pyydettiin
syksyn aikana, kustannuslaskelmia tarkennettiin sekä käytiin rahoitusneuvotteluja.
Työ- ja elinkeinoministeriö suoritti oman
selvityksen rakennushankkeesta ja päätösprosessista hankkeen ympärillä. Selvityksessä
huomautettiin, että urakat tulisi kilpailuttaa
hankintalain edellyttämällä tavalla, sekä
annettiin joitakin suosituksia päätöksentekoon. Varsinaista rakentamispäätöstä ei tehty vuoden 2013 aikana.
Kiinteistö Linnankatu 3:ssa tehtiin välttämättömimmät korjaukset ja vuokraustaso
säilyi tyydyttävänä, vaikkakin kiinteistön
kohtalo oli vuoden aikana epämääräinen.
Mepan Ylläsjärvellä olevien huoneistojen
käyttöaste pieneni vuonna 2013.
TIEDOTUS
VAPAAVAHTI
Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapah-
Frivakt
Vapaavahti
69
tumista ja kursseista sekä merenkulkijoiden
vapaa-ajan toiminnasta.
Vuoden 2013 lehdissä kirjoitettiin MEPAn omasta toiminnasta, merimieskulttuurista sekä merenkulkijoiden terveydestä ja
hyvinvoinnista. Merenkulkijoista ja alalla
työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden omia kirjoituksia
julkaistiin säännöllisesti.
Laivojen ja merenkulun sidosryhmien
lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille.
Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 280
(280) ja vaihteli 60:sta 72:een. Lehden kokonaispainosmäärää oli 2100, josta noin 60
lähetettiin ulkomaille.
MUU TIEDOTUS
Sähköinen uutiskirje toimitettiin viikoittain
noin sadallekolmellekymmenelle laivalle.
Sisältö koostui tärkeimmistä merenkulun,
kotimaan, ulkomaiden ja urheilun uutisista
sekä MEPAn omista tiedotteista.
Verkkoviestintää tehostettiin ottamalla
käyttöön uudistetut kotisivut sekä perustamalla Facebook -sivu. Verkossa julkaistiin
myös valokuvia MEPAn urheilu- ja kulttuuritapahtumista sekä harrastetöistä.
MEPAn toiminnasta tiedotettiin myös
omilla kursseilla, alan järjestöjen tapahtuKURSSIT
Vuosi
ATK-kurssit
Harrastekurssit
missa ja lehdissä sekä omilla messuosastoilla
Maarianhaminassa ja Turussa.
LEHTIPALVELU
MEPAlla oli vuoden 2013 lopussa 4 (4)
lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin
tilattiin suomen- ja ruotsinkielisiä päivälehtiä. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin
merenkulkijoille Helsinkiin, Turkuun, Kotkaan, Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon,
Kaskisiin, Raaheen, Ouluun ja Kemiin.
Aluksille välitettiin lehtipakettia postin,
meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen
kautta.
Suomen satamissa vieraileville ulkomaalaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta,
Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Eestistä ja Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita
hankkimalla. Ulkomaalaisille merenkulkijoille toimitettiin myös sähköpostiuutisia
yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa.
ELOKUVAPALVELU
Laivoille toimitettiin elokuvia DVD- ja Bluray –tallenteina, sekä Playstation 3 -pelejä.
Pyynnöstä toimitettiin myös erilaisia harrasteohjelmia.
Kursseja yhteensä
2013
2012
1
13
26
25
Osallistuneet
2013
2012
6
87
245
239
Kielikurssit
1
3
9
22
Liikunta ja hyvinvointi
25
56
249
664
Yhteensä
53
97
509
1012
70
Vapaavahti
Frivakt
Elokuvia vaihdettiin yhteensä 22 599 (23
818) kpl. Vaihtokertoja oli 1208 (1 322),
joista pääosa 836 (883) tapahtui Helsingin
toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille
asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten, merimieskirkkojen ja postin välityksellä.
Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna
mukana 136 (141) laivaa.
OPINTOTOIMINTA
Mepa järjesti 53 (97) kurssia, joille osallistui
509 (1223) merenkulkijaa. Suosituimpia
olivat kädentaito-, golfkurssit sekä ruskaretki Ylläkselle. Ahvenanmaalla kurssit järjesti
Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis).
Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja,
ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskelumateriaalia.
KIRJASTOPALVELU
Kirjastopalvelu säilytti suosionsa merenkulkijoiden keskuudessa. Kirjastopalvelua sai
vuoden 2013 aikana 136 (141) laivaa.
Kirjastoja vaihdettiin 308 (345) kertaa
vuoden aikana.
Mepa -sopimuksen piiriin kuuluvissa laivoissa oli 35- 350 kirjaa käsittävät kirjastot,
joita vaihdettiin tarpeen mukaan. Kirjastoon
hankittiin kotimaisten kielten lisäksi eestin-,
venäjän- ja englanninkielisiä kirjoja.
Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja.
Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat
valitsivat kirjoja itselleen tai laivaan vietäviksi.
Vapaavahdissa julkaistiin kirja- ja kirjailijaesittelyjä.
Vuoden 2013 aikana ei E- kirjoja saatu
neuvoteltua kirjastoille, lukuun ottamatta
tekijänoikeusvapaata aineistoa.
2 / 2014
LIIKUNTA JA
TYÖHYVINVOINTI
Toimintavuonna jatkettiin matkustaja- ja
rahtialuskäyntejä, joiden tarkoitus oli tiedottaa MEPAn palveluista. Työhyvinvointiprojekti ForMaren pilottivuoden suunnitelma
ja tiedotus toteutettiin, projekti alkaa tammikuussa 2014.
Uusien kotisivujen myötä merimiesten
kuntoliikuntakilpailu Minuuttikisa siirtyi
sähköiseen muotoon. Ensimmäiseen uudistuneeseen kisaan otti osaa 458 merenkulkijaa (140). Yksilökisan voitti Harri Honkala
m/t Jurmolta, laivasarjan paras oli m/s Ahti.
Jääkiekossa oli mukana 7 joukkuetta ja
110 pelaajaa (130), jalkapallossa 15 joukkuetta ja 200 pelaajaa (180). Salibandyn
Nordic Open -turnaukseen osallistui 12
joukkuetta ja 140 pelaajaa. Kesäkuussa
järjestettiin myös pienimuotoisempi jalkapallopäivä, jossa oli mukana 40 pelaajaa.
Kahteen golfkilpailuun osallistui yhteensä
84 (74)pelaajaa.
Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa
kuntosalipalveluita käytettiin 7422 (7453)
kertaa. Liikuntasaleilla oli 1294 (1088) ja
jäähalleilla 1150 (1540) kävijää.
MEPA järjesti 9 tilattua työhyvinvointitapahtumaa, joissa oli yhteensä 108 osallistujaa.
Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin Nesteellä kokkina työskentelevä Pasi Kinnari.
Kekkosen Kannun sai Bore Ltd:n merimiesurheilujoukkue.
HARRASTUS- JA
VIRKISTYSTOIMINTA
Perinteistä merenkulkijoiden harrastenäyttelyä ei tänä vuonna pidetty, mutta sen
sijaan järjestettiin ”Meri, laivat ja Kotka”
2 / 2014
-näyttely Kotkan meripäivien yhteydessä
25.-31.7.2013. Näyttely oli onnistunut ja
siihen tutustui ilahduttavan monta kävijää.
Näyttely koostui pienoismalleista, maalauksista, köysitöistä ja merimiesnukeista sekä
valokuvauskilpailun parhaista kuvista.
Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun lähetettiin yhteensä 1030 kpl
(1172) valokuvaa. Kilpailun voitti matruusi
Davíð Már Sigurðsson Islannista. Valokuvat
olivat myös esillä Åland Maritime Dayn tapahtumassa Maarianhaminassa. Helsingin
satamassa vierailleiden alusten henkilökunnalle järjestettiin taide- ja tutustumisretkiä.
Aboa Maren järjestämiin merenkulkumessuihin Turussa.
Suomen Merimieskirkon kanssa jatkettiin
keskusteluja Helsingissä vierailevien risteilyalusten henkilökunnan palvelupisteestä
Hernesaareen sekä Vuosaaren Merimieskeskuksen toiminnan kehittämisestä.
Mepan toimitusjohtaja on osallistunut
puhujana Merimieseläkekassan järjestämään
seminaariin 17.9 sekä Aktuellt inom Sjöfart
-tapahtumaan 21.11.
Merimiespalvelutoimisto on ollut edustettuna Merenkulun neuvottelukunnassa sekä
sen meriliikennejaostossa.
KANSAINVÄLINEN
YHTEISTYÖ
ASIAMIES- JA
KLUBITOIMINTA
Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean
(ISWAN) aloitti toimintansa uudella nimellään vuonna 2013. Mepan toimitusjohtaja
osallistui ”Port Levy” -järjestelmää käsittelevään seminaariin Lontoossa 21.5.
Mepa on ollut osana Suomen delegaatiota
Lontoossa pidetyssä IMO MSC -kokouksessa toukokuussa.
Toimitusjohtaja osallistui myös Suomen
merimieskirkon isännöimään ICMA -kokoukseen Helsingissä ja Tallinnassa 19 –
20.9.
Yhteinen johtaja- ja urheilukokous pidettiin Pohjoismaisella tasolla Arköllä, Norrköpingin edustalla 4 – 5.9. Kokouksessa
käsiteltiin Pohjoismaiden merimiespalvelun
kehitystä ja yhteistyötä ja todettiin, että merenkulun tilanteen seuranta ja läsnäolo ISWANissa ovat tärkeitä.
Laivakäynnit vähenivät jonkin verran edellisvuoden määrästä, mutta laivakäynneissä
linjaus on ollut, että palvelu on tasapuolista
ja laadukasta.
KOTIMAINEN YHTEISTYÖ
Mepa osallistui keväällä Sjöfartens dag -tapahtumaan Maarianhaminassa sekä syksyllä
HELSINKI
Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta
Hankoon käsittävällä toimialueellaan 1815
(2200) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin
151 (174) kertaa ja elokuvia 836 (883)
kertaa. Vuosaaren merenkulkijakeskuksessa
on merimiesklubi-toimintaa ylläpidetty yhteistyössä Suomen merimieskirkon kanssa.
Linnankadulla ei ole ollut varsinaista klubitoimintaa vuoden 2013 aikana. Helsingin
satama päätti loppuvuonna ottaa Vuosaaren
sataman kuljetuspalvelun omaan hoitoonsa,
ja näin ollen erillismaksu kuljetuspalvelusta
päätettiin poistaa vuoden 2014 alusta. Merimiespalvelutoimisto teki myös päätöksen
sijoittaa toinen Helsingin asiamiehistä Vuosaaren merenkulkijakeskukseen parantaakseen palveluita Vuosaaren satamassa.
Frivakt
Vapaavahti
71
PALVELUTILASTO
Laivakäynnit
Kirjastopalvelu
Elokuvapalvelu
Liikunta
Vuosi
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
Kuljetuspalvelu
2012
Helsinki
1815
2200
151
174
836
883
1181
1252
913
792
Kotka
1481
1433
32
46
137
194
9
9
36
15
Turku
889
984
60
60
178
177
1526
1566
285
137
Yhdysh.
1619
2857
65
65
57
68
847
735
35
63
5804
7474
308
345
1208
1322
3563
3562
1269
1007
KOTKA
Kotkan asiamies teki kertomusvuonna toimialueellaan Kotkan, Haminan,
Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 1481 ( 1433 )
laivakäyntiä. Kirjastoyksikköjä vaihdettiin 32
(46) kertaa. DVD-elokuvapaketteja vaihdettiin
137 ( 194 ) kertaa. Kuljetuspalveluja MEPAn autolla
tarjottiin 36 ( 15 ) merenkulkijalle ja lehtipaketteja
ulkomaille lähetettiin 7 ( 51 ) kertaa.
Merenkulkualan opiskelijoille pidettiin infotilaisuus. MEPAn tiloissa pidettiin Kymenlaakson merieläkeläisten joulumyyjäiset. Kotkassa järjestettiin
myös golf- ja köysityökurssit, joille kummallekin
osallistui 9 merenkulkijaa.
TURKU
Turun asiamies teki 889 (984) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 60 (60) kertaa ja elokuvia 178 (177).
Kuljetuspalveluja sai 285 (137) merenkulkijaa.
Turussa järjestettiin 7(21) MEPAn kurssia, joille
osallistui 49 (185) merenkulkijaa.
Mepalassa kävi 2699 (2308) vierailijaa.
YHDYSHENKILÖT
Yhdyshenkilöt tekivät 1619 (2857) laivakäyntiä.
Kirjastoja vaihdettiin 65 (65) ja elokuvia 57 (68)
kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 35 (63) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 507
(605) kertaa.
TOIMIHENKILÖT
Helsinki
toimitusjohtaja Martti Karlsson (31.1 saakka) Niklas Rönnberg (alkaen 1.2), AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä,
kirjastosihteeri Milja Nitovuori, asiamies Jaakko
Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihteeri Paula Suhonen, työhyvinvointivastaava Johan
Treuthardt.
Kotka
asiamies Risto Nikula
Turku
asiamies Juha Toivanen
72
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
MERIMIESPALVELU­
TOIMISTO
TASE
31.12.2013
TASE
31.12.2012
35 937,49
35 937,49
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
27 718,76
29 553,15
Koneet ja kalusto
69 342,88
87 512,22
Osakkeet ja osuudet
1 693 893,97
1 693 893,97
PYSYVÄT VASTAAVAT
YHTEENSÄ
1 826 893,10
1 846 896,83
Tilisaamiset
52 901,11
201 911,39
Siirtosaamiset
12 529,60
13 555,06
YHTEENSÄ
65 430,71
215 466,45
535 371,42
47 588,11
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Rahoitusomaisuus
Rahat ja
pankkisaamiset
0
168 377,11
YHTEENSÄ
Määrä-aikaistalletukset
535 371,42
215 965,22
VAIHTUVAT VASTAAVAT
YHTEENSÄ
600 802,13
431 431,67
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2 427 695,23 2 278 328,50
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Muut rahastot
Vararahasto
Kiinteistökorjaus­rahasto
Ed. tilikausien ylijäämä
Tilikauden yli/alijäämä
YHTEENSÄ
252 665,78
252 665,78
246 516,10
246 516,10
1 557 200,64
1 732 837,79
200 067,43
-175 637,15
2 256 449,95
2 056 382,52
2 290,00
790,00
Vieras pääoma
Saadut ennakot
Tilivelat
Siirtovelat
YHTEENSÄ
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
41 584,04
69 728,69
127 371,24
151 427,29
171 245,28
221945,98
2 427 695,23 2 278 328,50
YHDYSHENKILÖT
hallitusneuvos Tarja Kröger (ylitarkastaja Sari Alho)
Hanko: Jani Hedback, Inkoo: Tom Björklöf, Kaskinen: Jarmo
Nordback, Kemi: Tommi Lehtola, Maarianhamina: Inga-Britt
Wirta, Raahe: Petri Leskelä, Rauma: Sirpa Tolppanen, Oulu: Antti
Härö, Sanni Sirviö
LIIKENNE- JA VIESTINTÄ­MINISTERIÖN EDUSTAJA
Varapuheenjohtaja
erityisasiantuntija Tero Jokilehto (hallitusneuvos Pekka Kouhia)
HALLINTO
EDUSTAJISTO
Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna
seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa):
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EDUSTAJA
Puheenjohtaja
2 / 2014
VALTIOVARAINMINISTERIÖN EDUSTAJA
neuvotteleva virkamies Riitta Bäck (neuvotteleva virkamies Joanna
Autiovuori)
LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJAT
merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (merihenkilöstöpäällikkö Ulla äkHäkkinen)
merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (toimitusjohtaja Olof Widén)
Frivakt
Vapaavahti
73
merihenkilöstöpäällikkö Hanne Hinders
(varatoimitusjohtaja Hans Ahlström)
henkilöstöjohtaja Erkki Kotiranta (miehityspäällikkö Heikki Leikkonen)
MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJAT
Miehistö
kokkistuertti Mikko Ervast (keittiömestari
Tarja Rännäli)
tarjoilija Arja Ahonen (kokki Mika Ojala)
Kansipäällystö
merikapteeni Dan Stenbäck (merikapteeni
Niclas Seligson)
Konepäällystö
konepäällikkö Jari Simpura (asiamies Sami
Uolamo)
mahdollisesti vaikuttaisi toimintaan.
Edustajiston varsinainen kokous pidettiin
18.4. Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain
(447/2007) 15. §:n mukaan edustajistolle
kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos.
Edustajiston ylimääräinen kokous pidettiin 28.5 jolloin käsiteltiin toiminta- ja
taloussuunnitelma vuodelle 2013 sekä hallitukselta selvitys tulevan rakennusprojektin
kustannusvaikutuksista ja siitä, miten ne
Merimiespalvelutoimiston hallitukseen
kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa):
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
VARSINAINEN TOIMINTA
Tuotot
Mepa-maksut/merenkulkijat ja varustamot
Mepa-maksut/valtion osuus
Lästimaksut
Tuotot klubitoiminnasta
Satamakaupunkien avustukset
Tuotot yhteensä
Kulut
Klubit ja toimipaikat
Urheilutoiminta
Elokuvapalvelu
Tiedotus- ja julk.toiminta
Ulkomaantoiminta
Harrastustoiminta
Opintotoiminta
Kirjastopalvelu
Kansainvälinen yhteistyö
Kotimainen yhteistyö
Henkilöstökulut
Hallinnolliset kulut
Poistot
Kulut yhteensä
Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä
SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Ylläs vuokrat
Linnank.3 vuokrat
Korkotuotot
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
Kulut
Ylläs kulut
Linnank. 3 kulut
Kulut yhteensä
Sijoitus- ja rahoitustoim. tuotto/kulujäämä
Ylijäämä ennen veroja
Linnankatu 3 ennakkoverot
Veronpalautukset
Tilikauden yli-/alijäämä
74
Vapaavahti
Frivakt
Hallitus
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN
EDUSTAJA
valtakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Susanna Siitonen)
LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJAT
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2013
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2012
606 567,83
606 567,83
583 000,00
885,20
15 950,00
1 812 970,86
572 229,29
572 229,29
505 520,00
1 300,70
15 950,00
1 667 229,28
-76 746,69
-91 877,95
-95 666,79
-201 301,93
-23 792,44
-19 224,27
-88 368,60
-38 239,42
-14 413,99
-14 825,22
-743 119,45
-129 671,62
-24 948,68
-1 562 197,05
250 773,81
-80 970,95
-63 723,55
-124 391,38
-194 514,35
-23 741,72
-15 939,66
-108 028,64
-69 560,82
-5 571,27
-14 046,26
-681 459,02
-117 238,62
-31 030,68
-1 530 216,92
137 012,36
30 710,00
88 744,71
3 183,49
2 000,00
124 638,20
30 906,52
106 850,00
17 600,89
7 600,00
162 957,41
-38 791,01
-136 553,57
-175 344,58
-50 706,38
200 067,43
0
0
200 067,43
-48 534,93
-433 614,94
-482 149,87
-319 192,46
-182 180,10
0
6 542,95
-175 637,15
2 / 2014
asiantuntija Kimo Kostiainen (asiantuntija
Jessica Troberg 6.5 saakka, Bernt Bergman
alkaen 7.5)
asiantuntija Riku Anttila (asiantuntija Eija
Kanto)
nepäällystöliitto (järjestösihteeri Reima Angerman)
MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJAT
Miehistön edustajat
liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija Satu Silta)
Hallituksen puheenjohtajana toimi valtakunnansovittelija Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Susanna Siitonen.
Hallitus kokoontui viisi kertaa toimintavuoden aikana.
Merimiespalvelutoimiston nimen ovat
olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka
ja Martti Karlsson (31.1 saakka) ja Niklas
Rönnberg (alkaen 1.2) yhdessä tai kumpi-
Päällystön edustajat
merikapteeni Kai Terimaa, Suomen Laivanpäällystöliitto (merikapteeni Petri Suominen)
konemestari Harri Piispanen, Suomen Ko-
Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja
pääsihteeri Sakari Lehmuskallio
kin heistä erikseen hallituksen jäsenen Kimo Kostiaisen tai Kenneth Bondaksen tai
toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan
kanssa.
Vuoden 2013 tilintarkastaja oli KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT
Heidi Vierros.
Merimiespalvelutoimiston taloudellinen
asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta.
Helsingissä 6. maaliskuuta 2014
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Merimiespalvelutoimiston edustajiston varsinaiselle kokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Merimiespalvelutoimiston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnontilikaudelta 1.1.–31.12.2012.
Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
HalIituksen ja toiminnanjohtajan vastuu
Hallitus ja toiminnanjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja
varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki
edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttiiä, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon
tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus Merimiespalvelutoimistoa kohtaan, taikka rikkoneet lakia tai sääntöjä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja
niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka
on Merimiespalvelutoimistossa merkityksellistä oikeat ja riittavät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.
Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei
siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon Merimiespalvelutoimiston sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös
sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden
sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määriin tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Merimiespalvelutoimiston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 11. maaliskuuta 2014
KPMG OY AB
Heidi Vierros
KHT
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
75
STYRELSEN FÖR
SJÖMANSSERVICEBYRÅNS
VERKSAMHETSBERÄTTELSE
FÖR ÅR 2013
Å
r 2013 innebar utmaningar för
Finlands ekonomi. Industriproduktionen fortsatte att krympa och
minskade i december med 2,2 procent från
november. Jämfört med ett år tillbaka låg industriproduktionen på en 5,2 procent lägre
nivå. Utvecklingen inom sjöfarten var dock
något mera positiv. För utrikeshandelns
sjötransporter ökade mängden ton med
3,4 procent jämfört med år 2012. År 2013
transporterades 96 389 101 ton sjöledes, de
finska fartygens andel var för importens del
45 procent och för exportens del 22 procent.
Antalet passagerare var i ungefär samma
storleksklass som år 2012, dryga 18 miljoner passagerare. Tonnaget under finsk flagg
minskade med 166 229 bruttoton jämfört
med föregående år.
Tonnageskatten och avtalet avsett att
trygga tillgången på yrkeskunnig personal
ombord på finska lastfartyg, inverkade positivt på Finlands sjöfart under år 2013, trots
att totaltonnaget minskade. Att m/s Viking
Grace kunde sjösättas var en glädjande händelse. Efter en lång paus fick man ett stort
ro-ro-passagerarfartyg byggt i Finland un76
Vapaavahti
Frivakt
der finsk flagg. Under år 2013 fick man 5
nya fartyg under finsk flagg, men 17 fartyg
flaggade ut. Ökningen utgjordes närmast
av ro-ro och ro-ro-passagerarfartyg, medan
tankfartyg och torrlastfartyg flaggades ut.
På Sjömansservicebyrån skedde en betydande personaländring, då mångårige verkställande direktören Martti Karlsson gick i
välförtjänt pension och överlämnade rodret
till Niklas Rönnberg i början av februari.
Sjömansservicebyråns intäkter förverkligades enligt budgeten. Sjömansserviceavgifter
inflöt något mera än budgeterat och av lästavgifterna utdelades ett tilläggsbelopp. Trots
att anslagen i budgeten för 2013 något minskats, kunde man behålla servicen på en lika
hög nivå som tidigare. Man fäste speciell
uppmärksamhet vid rättvis fördelning och
information om servicen.
Asunto Oy Helsingin Sailors Home inregistrerades den 21.3.2013 och hela aktiestocken var under år 2013 i Sjömansservicebyråns ägo. Byggnadslov beviljades den
28.5.2013 och lovet vann laga kraft den
2.7.2013. Offerter inbegärdes under början
av hösten, kostnadskalkyler preciserades och
man underhandlade om finansieringen.
Arbets- och näringsministeriet gjorde
en egen utredning av byggnadsprojektet
och beslutsprocessen gällande projektet. I
utredningen anmärktes att offerterna bör
konkurrensutsättas i enlighet med lagen om
upphandling och man utfärdade några rekommendationer gällande beslutsprocessen.
Beslut om att bygga fattades inte under år
2013.
I fastigheten Slottsgatan 3 gjordes de mest
nödvändiga reparationerna och uthyrningen
bibehölls på en tillfredsställande nivå, trots
att fastighetens öde fortfarande var oklart
under året.
Beläggningsgraden för SSB:s fritidslägenheter vid Ylläsjärvi minskade under år 2013.
INFORMATIONS­
VERKSAMHET
FRIVAKT
Tidningen Frivakt utkom fyra gånger på två
språk och i fyrfärg. I tidningen informerades
om SSB:s tjänster, evenemang och kurser
2 / 2014
och om fritidsverksamhet för sjöfolk.
Under år 2013 fokuserade man på SSB:s
egen verksamhet, sjömanskultur och sjöfararnas hälsa och välbefinnande. Man intervjuade sjöfarare och andra personer verksamma inom branschen. Sjöfararnas egna bidrag
publicerades regelbundet.
Förutom till fartygen och sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till medier
som uppmärksammat sjöfarten samt ett antal prenumeranter. Det totala antalet sidor
var 280 (280) och varierade mellan 60 och
72 sidor per nummer. Upplagan omfattade
2 100 exemplar, av vilka ca 60 skickades utomlands.
ÖVRIG INFORMATION
Det elektroniska nyhetsbrevet skickades
varje vecka till ca etthundratrettio fartyg.
Innehållet var sammanställt av de viktigaste
sjöfartsnyheterna ur inhemska och utländska källor, nyheter om idrott och SSB:s egna
meddelanden.
Nätverksinformationen effektiverades
med förnyade hemsidor och grundandet av
en Facebook-sida. Bilder från SSB:s idrottsoch kulturevenemang samt hobbyarbeten
publicerades på nätet. Man informerade om
SSB:s verksamhet också på egna kurser, vid
evenemang arrangerade av sjöfartsorganisationer samt på egna avdelningar vid mässor
i Mariehamn och i Åbo.
TIDNINGSTJÄNST
SSB hade vid utgången av år 2013 4 (4) tidningsstationer i utländska hamnar, till vilka
man prenumererade på finsk- och svenskspråkiga dagstidningar. För sjöfararnas bruk
prenumererade SSB på tidningar och tidskrifter till Helsingfors, Åbo, Kotka, Hangö,
Raumo, Mäntyluoto, Kaskö, Uleåborg och
Kemi. Till fartygen förmedlades tidningspaket per post, via mäklare och servicepunkten
på flygstationen.
För utländska sjöfarare som besökte finska
hamnar beställdes tidningar från Tyskland,
Sverige, Polen, England, Holland, Ryssland,
Estland och Filippinerna. Urvalet kompletterades med inköp av lösnummer. I samarbete med andra sjömansserviceorganisationer
distribuerades också nyheter per e-post till
utländska sjöfarare.
FILMTJÄNST
Till fartygen levererades filmer som DVDoch Blu-ray-skivor samt Playstation3-spel.
Olika hobbyprogram levererades också enligt önskemål.
2 / 2014
Sammanlagt utbyttes 22 599 (23 818) filmer. Antalet utbyten var 1208 (1 322), av
dem skedde de flesta 836 (883) i Helsingfors. Filmerna levererades till fartygen av
ombud, kontaktpersoner, utbytesmanskap,
via sjömanskyrkor eller per post.
Under verksamhetsåret var 136 (141) fartyg inskrivna i filmtjänsten.
STUDIEVERKSAMHET
SSB ordande 53 (97) kurser, i vilka sammanlagt 509 (1223) sjöfarare deltog. Mest populära var kurserna i hantverk, golfkurserna
och fotvandringskursen i Ylläs. På Åland arrangerades kurserna av Medborgarinstitutet i
Mariehamn (Medis). Sjöfararna kunde låna
språkkurser, litteratur om datoranvändning
och annat material för självstudier.
BIBLIOTEKSTJÄNST
Bibliotekstjänsten bibehöll sin popularitet
bland sjöfararna. Under år 2013 utnyttjade
136 (141) fartyg bibliotekstjänsten.
Under året skedde 308 (345) biblioteksbyten.
På fartyg med bibliotekstjänst hade man
bibliotek omfattande 35 – 350 böcker, som
byttes vid behov. Utöver böcker på de inhemska språken anskaffade biblioteket böcker på estniska, ryska och engelska.
Böcker cirkulerades på utländska fartyg
som besökte finska hamnar.
På skeppsbiblioteket i Helsingfors kunde
sjöfarare låna böcker för eget bruk eller för
fartygets besättning.
Böcker och författare presenterades i Frivakt.
Under år 2013 gjordes inga framsteg i förhandlingar om e-boken. Material som inte
berörs av lagen om upphovsrätt kunde förmedlas som tidigare.
MOTION OCH
ARBETSHÄLSA
Under året fortsatte resorna med passageraroch lastfartyg för att informera om SSB:s
tjänster. Man planerade och informerade
KURSER
År
Kurser sammanlagt
Deltagare
2013
2012
2013
2012
ADB-kurser
1
13
6
87
Hobbykurser
26
25
245
239
Språkkurser
1
3
9
22
Motion och hälsa
25
56
249
664
Summa
53
97
509
1012
Frivakt
Vapaavahti
77
om arbetshälsoprojektet ForMares pilotår.
Projektet inleds i januari år 2014.
Konditionstävlingen Minuttävlingen fick
sin elektroniska form då de nya hemsidorna
togs i bruk. I den första förnyade tävlingen
deltog 458 (140) sjöfarare. Harri Honkala
från m/t Jurmo vann i den individuella tävlingen, m/s Ahti segrade i fartygsserien.
I ishockeyturneringen deltog 7 lag och
110 (130) spelare, i fotbollen 15 lag och
200 (180) spelare. I innebandyturneringen
Nordic Open deltog 12 lag och 140 spelare.
I juni arrangerades också en mindre fotbollsdag som lockade 40 spelare. I två golftävlingar deltog sammanlagt 84 (74) spelare.
I Helsingfors, Åbo och Mariehamn utnyttjades konditionssalar 7422 (7453) gånger.
Motionssalar noterade 1294 (1088) besök
och ishallar 1150 (1540) besök.
SSB arrangerade 9 arbetshälsoevenemang
på beställning. I dem deltog sammanlagt 108
sjöfarare.
Pasi Kinnari som arbetar som kock hos
Neste valdes till Årets sjömansidrottare.
Bore Ltd:s sjömansidrottarlag tilldelades
Kekkonens Kanna.
HOBBY OCH REKREATION
Under året ordnades ingen traditionell hob78
Vapaavahti
Frivakt
byutställning för sjöfarare, men i samband
med Havsdagarna i Kotka 25 – 31.7.2013
arrangerades utställningen ”Havet, fartygen
och Kotka”. Utställningen var lyckad och
besöktes av ett glädjande stort antal personer. Utställningen var sammanställd av
fartygsmodeller, målningar, reparbeten och
sjömansdockor samt de bästa bilderna från
fototävlingen.
Till sjöfararnas nordiska fototävling
skickades sammanlagt 1030 (1172) foton
in. I tävlingen segrade matros Davíð Már
Sigurðsson från Island. Fotona var också utställda på evenemanget Åland Maritime Day
i Mariehamn. För personalen på fartyg som
besökte Helsingfors arrangerades besök på
utställningar och exkursioner.
INTERNATIONELLT
SAMARBETE
Internationella Sjömansvälfärdskommittén
(ISWAN) inledde sin verksamhet under nytt
namn år 2013. SSB:s verkställande direktör
deltog i ett seminarium som behandlade
”Port Levy”-systemet i London den 21.5.
SSB representerades i den finländska delegationen vid IMO MSC-mötet i London
i maj.
Verkställande direktören deltog också i
ICMA:s möte i Helsingfors och Tallinn 19
– 20.9, för vilket Finlands Sjömanskyrka
stod som värd.
Ett kombinerat nordiskt chefs- och idrottsmöte hölls på Arkö utanför Norrköping den 4 – 5.9. Vid mötet behandlades
sjömansservicens utveckling och samarbetet i de nordiska länderna. Man betonade
vikten av att följa med utvecklingen inom
sjöfarten och att delta i ISWAN:s arbete.
SAMARBETE I
HEMLANDET
SSB deltog under våren i evenemanget Sjöfartens Dag i Mariehamn och under hösten
i sjöfartsmässan som arrangerades av Aboa
Mare i Åbo.
Tillsammans med Finlands Sjömanskyrka
fortsatte man diskussionerna om en servicepunkt på Ärtholmen för personalen på
kryssningsfartyg och om utvecklandet av
verksamheten på Sjömanscentret i Nordsjö.
SSB:s verkställande direktör har deltagit
som talare på ett seminarium arrangerat av
Sjömanpensionskassan den 17.9 och på evenemanget Aktuellt inom Sjöfart 21.11.
Sjömansservicebyrån har varit representerad i Sjöfartsdelegationen och dess sjö­
trafiksektion.
2 / 2014
SERVICESTATISTIK
Fartygsbesök
Filmtjänst
Motion
Transporttjänst
År
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
Helsingfors
1815
2200
151
174
836
883
1181
1252
913
792
Kotka
1481
1433
32
46
137
194
9
9
36
15
Åbo
889
984
60
60
178
177
1526
1566
285
137
Kontaktp.
1619
2857
65
65
57
68
847
735
35
63
Summa
5804
7474
308
345
1208
1322
3563
3562
1269
1007
OMBUDS- OCH
KLUBBVERKSAMHET
Antalet fartygsbesök minskade något jämfört
med föregåenden år. Vid fartygsbesöken betonades rättvis och kvalitativ service.
HELSINGFORS
Ombuden i Helsingfors gjorde 1815 (2200)
fartygsbesök inom sitt serviceområde från
Borgå till Hangö. Bibliotek utbyttes 151
(174) gånger och filmer 836 (883) gånger. På
Sjömanscentret i Nordsjö har sjömansklubbverksamheten upprätthållits i samarbete med
Finlands Sjömanskyrka. Under år 2013 har
ingen egentlig klubbverksamhet ordnats
på Slottsgatan. Helsingfors hamn beslöt
under slutet av året ta över transportservicen i Nordsjö hamn, och man beslöt sluta
uppbära den särskilda avgiften för transport
från början av år 2014. Sjömansservicebyrån
beslöt också placera det ena ombudet i Helsingfors på Nordsjö Sjömanscentrum för att
så förbättra servicen i Nordsjö hamn.
KOTKA
Ombudet i Kotka gjorde under året 1481
(1433) fartygsbesök inom sitt verksamhetsområde i Kotka, Fredrikshamn, Lovisa
och Villmanstrand hamnar. Bibliotek byttes 32 (46) gånger. DVD-filmpaket byttes
2 / 2014
Bibliotekstjänst
137 (194) gånger. Transport med SSB:s bil
ordnades för 36 (15) sjöfarare och tidningspaket skickades till utlandet 7 (51) gånger.
Ett informationsmöte om SSB:s verksamhet
ordnades för sjöfartsstuderande. Kymmenedalens sjömanspensionärer ordnade julbasar
i SSB:s utrymmen. I Kotka ordnades också
kurser i golfspel och reparbeten, i båda kurserna deltog 9 sjöfarare.
ÅBO
Ombudet i Åbo gjorde 889 (984) fartygsbesök. Bibliotek byttes 60 (60) gånger och
filmer 178 (177) gånger. Transporttjänst fick
285 (137) sjöfarare.
I Åbo arrangerade SSB 7 (21) kurser, i dem
deltog 49 (185) sjöfarare.
På Mepala noterades 2699 (2308) besök.
KONTAKTPERSONER
Kontaktpersonerna gjorde 1619 (2857)
fartygsbesök. Bibliotek byttes 65 (65) och
filmer 57 (68) gånger. Sammanlagt 35 (63)
sjöfarare fick transporttjänst. Internetpunkten i Kaskö utnyttjades 507 (605) gånger.
FUNKTIONÄRER
Helsingfors
verkställande direktör Martti Karlsson (till
den 31.1), Niklas Rönnberg (från den 1.2),
AV-sekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka Karppanen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare
Sirpa Kittilä, bibliotekssekreterare Milja Nitovuori, ombud Jaakko Aarninsalo, ombud
Niklas Peltola, byråsekreterare Paula Suhonen, arbetshälsoansvarig Johan Treuthardt.
Kotka
ombud Risto Nikula
Åbo
ombud Juha Toivanen
KONTAKTPERSONER
Hangö: Jani Hedback, Ingå: Tom Björklöf,
Kaskö: Jarmo Nordback, Kemi: Tommi
Lehtola, Mariehamn: Inga-Britt Wirta, Brahestad: Petri Leskelä, Raumo: Sirpa Tolppanen, Uleåborg: Antti Härö, Sanni Sirviö
FÖRVALTNINGEN
REPRESENTANTSKAPET
Sjömansservicebyråns representantskap hade
under verksamhetsåret följande medlemmar
(suppleanterna inom parentes)
Frivakt
Vapaavahti
79
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
BALANS­
RÄKNING
31.12.2013
BALANS­
RÄKNING
31.12.2012
AKTIVA
FASTA TILLGÅNGAR
Materiella tillgångar
Tomter
35 937,49
35 937,49
Byggnader och
konstruktioner
27 718,76
29 553,15
Maskiner och inventarier
69 342,88
87 512,22
Aktier och andelar
1 693 893,97
1 693 893,97
FASTA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT
1 826 893,10
1 846 896,83
RÖRLIGA TILLGÅNGAR
Fordringar
Kontofordringar
52 901,11
201 911,39
Resultatregleringar
12 529,60
13 555,06
SAMMANLAGT
65 430,71
215 466,45
Finansieringstillgångar
Kassa- och
banktillgodohavanden
535 371,42
47 588,11
0
168 377,11
SAMMANLAGT
535 371,42
215 965,22
RÖRLIGA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT
600 802,13
431 431,67
2 427 695,23
2 278 328,50
Depositioner
AKTIVA
SAMMANLAGT
PASSIVA
Eget kapital
Övriga fonder
Reservfond
252 665,78
252 665,78
Fastighetsreparationsfond
246 516,10
246 516,10
Överskott från tidigare år
1 557 200,64
1 732 837,79
200 067,43
-175 637,15
2 256 449,95
2 056 382,52
Räkenskapsperiodens över-/underskott
SAMMANLAGT
Främmande kapital
Erhållna förskott
2 290,00
790,00
41 584,04
69 728,69
Resultatregleringar
127 371,24
151 427,29
SAMMANLAGT
171 245,28
221945,98
PASSIVA
SAMMANLAGT
2 427 695,23
2 278 328,50
Kontoskulder
80
Vapaavahti
Frivakt
ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIETS REPRESENTANT
Ordförande
regeringsråd Tarja Kröger (överinspektör Sari Alho)
KOMMUNIKATIONSMINISTERIETS REPRESENTANT
Viceordförande
enhetschef Tero Jokilehto (regeringsråd Pekka Kouhia)
FINANSMINISTERIETS REPRESENTANT
konsultativa tjänstemannen Riitta Bäck (konsultativa tjänstemannen
Joanna Autiovuori)
REPRESENTANTER FÖR SKEPPSREDARNA
sjöpersonalchef Mikaela Björkholm (sjöpersonalchef Ulla Häkkinen)
sjöpersonalchef Outi Byckling (verkställande direktör Olof Widén)
sjöpersonalchef Hanne Hinders (viceverkställande direktör Hans
Ahlström)
personalchef Erkki Kotiranta ( bemanningschef Heikki Leikkonen)
REPRESENTANTER FÖR SJÖFARARNA
Manskapet
kockstuert Mikko Ervast (köksmästare Tarja Rännäli)
servitris Arja Ahonen (kock Mika Ojala)
Däcksbefälet
sjökapten Dan Stenbäck (sjökapten Niclas Seligson)
Maskinbefälet
maskinchef Jari Simpura (ombudsman Sami Uolamo)
Representantskapets ordinarie sammanträde hölls den 18 april. Vid
sammanträdet behandlades de i Sjömansservicelagen (447/2007)
nämnda ärendena samt utkastet till budget.
Representantskapet höll ett extra möte den 28 maj, vid vilket man
behandlade verksamhets- och ekonomiplanen för år 2013 samt styrelsens utredning gällande det planerade byggnadsprojektets kostnadseffekter och hur de möjligen skulle inverka på verksamheten.
Styrelsen
Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande
medlemmar (suppleanterna inom parentes)
ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIETS
REPRESENTANT
riksförlikningsman Esa Lonka (regeringsråd Susanna Siitonen)
2 / 2014
REPRESENTANTER FÖR SKEPPSREDARNA
ombudsman Kimo Kostiainen (ombudsman
Jessica Troberg till den 6.5, Bernt Bergman
från den 7.5)
ombudsman Riku Anttila (ombudsman Eija
Kanto)
REPRESENTANTER FÖR SJÖFARARNA
Manskapets representanter
förbundssekreterare Kenneth Bondas, Finlands Sjömans-Union (funktionär Satu Silta)
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
RESULTATRÄKNING
1.1.-31.12.2013
RESULTATRÄKNING
1.1.-31.12.2012
606 567,83
572 229,29
ORDINARIE VERKSAMHET
Intäkter
SSB-avgifter/sjöfarare och rederier
SSB-avgifter/statens andel
606 567,83
572 229,29
Lästavgifter
583 000,00
505 520,00
885,20
1 300,70
15 950,00
15 950,00
1 812 970,86
1 667 229,28
Klubbar och verksamhetsställen
-76 746,69
-80 970,95
Representanter för befälet
sjökapten Kai Terimaa, Finlands Skeppsbefälsförbund (sjökapten Petri Suominen)
maskinmästare Harri Piispanen, Finlands
Maskinbefälsförbund (förbundssekreterare
Reima Angerman)
Idrott och motion
-91 877,95
-63 723,55
Representant för Finlands Sjömanskyrka
generalsekreterare Sakari Lehmuskallio
Som ordförande för styrelsen fungerade
riksförlikningsman Esa Lonka och som viceordförande regeringsrådet Susanna Siitonen. Styrelsen sammanträdde fem gånger
under året.
Sjömansservicebyråns namn tecknades
av Esa Lonka och Martti Karlsson (till den
31.1) och Niklas Rönnberg (från den 1.2)
eller någondera av dem tillsammans med
styrelsemedlemmen Kimo Kostiainen eller
Kenneth Bondas eller byråns AV-sekreterare
Heli Myllykangas.
Revisor för år 2013 var CGR-samfundet
KPMG Oy Ab, som utnämnt CGR Heidi
Vierros som huvudansvarig revisor.Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår
av närslutna balans- och resultaträkning.
Helsingfors den 6 mars 2014
Intäkter från klubbverksamhet
Hamnstädernas bidrag
Intäkter sammanlagt
Kostnader
Filmtjänst
-95 666,79
-124 391,38
-201 301,93
-194 514,35
Utlandsverksamhet
-23 792,44
-23 741,72
Hobbyverksamhet
-19 224,27
-15 939,66
Studieverksamhet
-88 368,60
-108 028,64
Bibliotekstjänst
-38 239,42
-69 560,82
Internationellt samarbete
-14 413,99
-5 571,27
Information och publikationer
Samarbete i hemlandet
-14 825,22
-14 046,26
Personalkostnader
-743 119,45
-681 459,02
Administration
-129 671,62
-117 238,62
-24 948,68
-31 030,68
-1 562 197,05
-1 530 216,92
250 773,81
137 012,36
Avskrivningar
Kostnader sammanlagt
Överskott av ordinarie verksamhet
PLACERINGS- OCH FINANSIERINGSVERKSAMHET
Intäkter
Ylläs hyror
30 710,00
30 906,52
Slottsgatan 3 hyror
88 744,71
106 850,00
3 183,49
17 600,89
Ränteintäkter
Övriga intäkter
2 000,00
7 600,00
124 638,20
162 957,41
-38 791,01
-48 534,93
Slottsgatan 3 kostnader
-136 553,57
-433 614,94
Kostnader sammanlagt
-175 344,58
-482 149,87
Över-/undersk. av placerings- och
finans.verks.
-50 706,38
-319 192,46
Över-/underskott före skatter
200 067,43
-182 180,10
0
0
Intäkter sammanlagt
Kostnader
Ylläs kostnader
Slottsgatan 3 förskottsskatt
Skatteåterbäring
Räkenskapsperiodens över-/underskott
2 / 2014
0
6 542,95
200 067,43
-175 637,15
Frivakt
Vapaavahti
81
REVISIONSBERÄTTELSE
Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte
Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1
– 31.12.2013. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet.
Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar
Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och
tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen skall se till att Sjömansservicebyråns bokföring är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.
Revisorns skyldigheter
Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed
förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen
innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse
som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot Sjömansservicebyrån, eller brutit mot lag eller förordningar.
En revision innefattar ett genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet
och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken
för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen
som i Sjömansservicebyrån kan ha en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga
och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte
i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i Sjömansservicebyråns interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering
av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i den operativa ledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen.
Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.
Utlåtande
Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som
gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av
Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria.
Helsingfors den 11 mars 2014
KPMG OY AB
Heidi Vierros
CGR
82
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2014
TULEVIA KURSSEJA
Elokuu
Tutustu purjehdukseen, Turku
23.08.
Tutustu sieniin, Nuuksio
26.08.
Ratsastuskurssi, Valkeakoski
28.08. – 30.08.
Syyskuu
Ylläsvaellus
04.09. – 11.09.
Tutustu purjehdukseen, Turku
08.09.
Digikuvaus+käsittely, PK-seutu
15.09. – 17.09.
Tutustu sieniin, Nuuksio
18.09.
Kotisivut – ja blogit
22.09. – 24.09.
Excel, Hki
24.09. – 26.09.
Vanhojen valokuvien korjaaminen,
Hki
29.09. – 30.09.
Lokakuu
Vanhojen valokuvien korjaaminen,
Turku
16.10. – 17.10.
Uintitekniikka, Turku
20.10.
Puikot heilumaan, PK-seutu
20.10. – 22.10.
Huovutuskurssi, PK-seutu
23.10. – 24.10.
Uintitekniikka, Hki
30.10.
Polkupyöräergometritesti, Tku
31.10.
Marraskuu
Keramiikkakurssi, Vantaa
05.11. – 07.11.
Tutustu keilailuun, Turku
10.11.
Köysityökurssi, Kotka
10.11. – 12.11.
Tutustu keilailuun, PK-seutu
13.11.
Tutustu keilailuun, Turku
17.11.
Korukurssi, Kotka
17.11. – 18.11.
Tutustu keilailuun, PK-seutu
20.11.
Liikuntakurssi, Pajulahti
24.11. – 26.11.
Tyylikurssi, Hki
27.11. – 28.11.
Liikuntakurssi, Pajulahti
06.10. – 08.10.
Excel-kurssi, Turku
06.10. – 08.10.
Kotisivut ja blogit, Turku
09.10. – 10.10.
Vesispinning, Flamingo Vantaa
10.10.
Joulukuu
Venäjän alkeet, Hki
13.10. – 15.10.
Jouluaskartetelu,PK-seutu
04.12. – 05.12.
Excel-jatkokurssi, Turku
13.10. – 15.10.
Jouluaskartelu kurssi, Turku
08.12. – 09.12.
Kahvakuula, Hki
14.10.
Jouluaskartelukurssi, Turku
10.12. – 11.12.
MEPA GOLF
25.8.2014
KYMEN GOLF
Niinilahdentie 2
48310 Kotka
Info ja ilmoittautuminen:
www.mepa.fi
MERIMIESILTA VUOSAAREN MERIMIESKESKUKSESSA 12.8.2014
Teemana Gustaf Erikson -varustamon konekäyttöiset alukset
Merimiesiltaa vietetään tiistaina 12.8.klo 17:00 alkaen ruokailun, esitysten ja tuttujen tapaamisten merkeissä. Esillä on myös GE -varustamon pienoismalleja sekä varustamon historiasta ja sen laivoissa seilanneiden merenkulkijoiden elämästä kertovia kuvia ja tekstejä.
Tarjolla lohikeittoa, leipää, kahvit ja konjakit omakustannushintaan 15 euroa henkilöltä.
Tarkempi ohjelma päivitetään www.mepa.fi -sivuille
Ilmoittautuminen: Pekka Karppanen, puh 0400 879 733, [email protected]
Osoite: Vuosaaren Merimieskeskus, Provianttikatu 4, Helsinki
TERVETULOA!
SJÖMANSKVÄLL PÅ NORDSJÖ SJÖMANSCENTRUM
Temat är Gustaf Eriksons maskindrivna fartyg
Sjömanskvällen går av stapeln tisdagen den 12 augusti och börjar kl. 17.00. Vi äter gott,
njuter av program och träffar gamla bekanta. Fartygsmodeller av GE-rederiets fartyg, bilder och
texter som berättar om rederiets historia och om sjöfararnas liv ombord finns utställda.
På menyn står soppa på lax, bröd, kaffe och konjak till ett självkostnadspris om 15 euro per
person.
Ett mera detaljerat program uppdateras på våra hemsidor www.mepa.fi.
Anmälningar: Pekka Karppanen, tel. 0400 897 733, [email protected]
Adress: Nordsjö Sjömanscentrum, Proviantgatan 4, Helsingfors
VÄLKOMMEN!
2 / 2014
Frivakt
Vapaavahti
83
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
Olympiaranta 1, 00140 H:ki
Olympiastranden 1, 00140 H:fors
P./Tel (09) 668 9000,
E-mail: [email protected]
www.mepa.fi
Toimitusjohtaja
Verkställande direktör
Niklas Rönnberg
p/tel 09 668 90015
[email protected]
Yleissihteeri/opintoasiat
Allmänsekreterare
/studieärenden
Sirpa Kittilä
p./tel. 6689 0016
GSM 040 521 2055
[email protected]
[email protected]
AV-sihteeri
AV-sekreterare
Heli Myllykangas
p./tel. 6689 0012
[email protected]
Työhyvinvointi ja liikunta/
Arbetshälsa och motion
Johan Treuthardt
p/tel 0400 709 491
[email protected]
Vapaavahti
Asiamiehet/Ombud
Jaakko Aarninsalo
p./tel. 040 504 3761
[email protected]
Niklas Peltola
p./tel. 0400 419 687
[email protected]
Talous ja toimisto
Ekonomi och kontor
Gerd Grabber
[email protected]
Paula Suhonen
Toimisto ja Ylläsmajat
Kontor och Ylläs-stugor
p./tel. (09) 6689 0011
[email protected]
Tiedotus/Information
Pekka Karppanen
p/tel 0400 879 733
[email protected]
84
Kirjasto
Bibliotek
[email protected]
Frivakt
HELSINKI SEAFERER’S
CENTRE
Provianttik. 4, Helsinki
Proviantg. 4, Helsingfors
p/tel (09) 5844 8200
[email protected]
SIVUTOIMISTOT-FILIALER
KOTKA
Kirkkokatu 18 A
48100 Kotka
Asiamies/Ombud
Risto Nikula
p/tel 0400 605 187
fax (05) 218 2860
[email protected]
TURKU/ÅBO
Linnankatu 93
Slottsgatan 93
20100 Turku/Åbo
p./tel. (02) 230 4995
fax (02) 234 3597
Asiamies-Ombud
Juha Toivanen
p./tel. 040 507 1140
[email protected]
YHTEYSHENKILÖT/
KONTAKTPERSONER
RAUMA/RAUMO
Yhdysmies/kontaktperson
Sirpa Tolppanen
p/tel 040-5476936
OULU/ULEÅBORG
Sanni Sirviö
p/tel 040 746 0150
Markku Lauriala
p./tel. 0400 875 633
KEMI
Yhdysmies/kontaktperson
Tommi Lehtola
p/tel 040 567 0938
RAAHE/BRAHESTAD
Yhdysmies/kontaktperson
Petri Leskelä
p./tel. 040 546 8516
KASKINEN/KASKÖ
Yhdysmies/kontaktperson
Jarmo Nordback
p./tel. 040 848 8855
JULKAISIJA:
Merimiespalvelutoimisto
UTGIVARE:
Sjömansservicebyrån
PÄÄTOIMITTAJA/
CHEFREDAKTÖR
Niklas Rönnberg
Toimitussihteeri/
Redaktionssekreterare
Pekka Karppanen
p./tel. 0400 879 733
[email protected]
Översättningar till svenska
av B2B Translations
Gerd Grabber, Johan Treuthardt
Kirjapaino/Tryckeri
MIKTOR
Taitto/Layout
Jyri Leskinen
VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 e
ISSN 0789-8231 (Painettu)
ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu)
M - Itella Oyj
2 / 2014
Aikakauslehtien Liiton Jäsen