Transcript Talousarvio 2011

 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 – 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011–2013 KV hyväksynyt 15.11.2010 § 67 STF godkänt 15.11.2010 § 67
TALOUSARVIO 2011 ja TALOUSSUUNNITELMA 2011 – 2013
BUDGET 2011 och EKONOMIPLAN 2011 – 2013
SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL
sivu - sida
YLEISOSA - ALLMÄNT ......................................................................................................................... 1-28
1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA –
UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN.................................................... 1
2 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI ........................... 9
3 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG ............................................................................. 17
KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET .......................................................................................... 29-112
YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING ....................................................................................... 29-40
03 YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING ............................................................................................ 30
1030 KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE .............................................................. 33
1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA –
STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN .................................................................. 34
1032 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET ............................................................................ 36
1033 RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET ............................................................................... 39
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD
41-57
05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN ........................... 41
5000 HALLINTO - FÖRVALTNING .................................................................................................... 46
5001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER ............................................................................ 47
5002 LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD .............................................................................. 48
5003 VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG ................................................................................ 51
5004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD.................................................................................... 53
Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård ...................................................... 54
5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD ............................................................... 55
5005 ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD .................................................... 56
YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK
58-78
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN .................................................... 58
7000 HALLINTO – FÖRVALTNING ................................................................................................... 63
7002 MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING .................................................................................. 64
7004 YMPÄRISTÖTOIMI – MILJÖENHETEN .....................................................................66
7006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU –
BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING ....................................68
7008 KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK ................................................................... 70
08 RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN ............................................................................. 72
sivu - sida
SIVISTYSTOIMI - BILDNING
75-108
HALLINTO JA TALOUS –FÖRVALTNING OCH EKONOMI ............................................................................ 75
09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING......................................................................................................... 76
092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN ................ 76
0920 Hallinto - Förvaltning ........................................................................................ 77
09211 - Mäntymäen koulu ..................................................................................................... 78
09212 - Kasavuoren koulu ...................................................................................................... 80
09221 - Kauniaisten lukio........................................................................................................ 82
0923 Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet ......................................................................... 84
093 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA ............ 85
0930 Förvaltning - Hallinto ....................................................................................................... 87
09311 - Granhultsskolan ......................................................................................................... 88
09312 - Hagelstamska skolan................................................................................................. 91
09321 - Gymnasiet Grankulla samskola ................................................................................. 93
0933 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi ......................................................................... 95
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN ................................................. 96
10 SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN ...................................................................... 99
101 HALLINTO - FÖRVALTNING ..................................................................................................... 100
102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET ................................................................. 101
103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET ..................................................................... 102
104 KULTTUURIPALVELUT - KULTURTJÄNSTER ....................................................................... 104
11 NUORISOPALVELUT - UNGDOMSTJÄNSTER ......................................................................... 106
12 LIIKUNTAPALVELUT - IDROTTSTJÄNSTER ............................................................................. 108
HENKILÖSTÖ - PERSONAL ....................................................................................................... 110-125
TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING ............................................................................. 126-127
RAHOITUS - FINANSIERING ......................................................................................................... 128-129
INVESTOINNIT - INVESTERINGAR ............................................................................................. 130-158
LIITTEET - BILAGOR .................................................................................................. 159-160
YLEISOSA
ALLMÄNT
KAUNIAINEN
1
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA
- UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN
1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska läget
Den offentliga ekonomins finansiella ställning
har försvagats kraftigt av den drastiskt minskade totalproduktionen och stimulansåtgärderna. Trots att en svag återhämtning börjat 2010
kommer den offentliga ekonomins underskott
att fördjupas ytterligare, eftersom förändringarna i konjunkturläget realiseras med eftersläpning i den offentliga ekonomin.
Kokonaistuotannon jyrkkä supistuminen ja
elvytystoimet ovat heikentäneet julkisen talouden rahoitusasemaa. Vaikka talous on kääntynyt maltilliseen nousuun vuonna 2010, julkisen
talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä.
Valtionvelka kasvaa näillä näkymin vuodesta
2008 vuoteen 2012 lähes 40 mrd. eurolla yli 90
mrd. euroon. Valtionvelan korkomenot ovat
tänä vuonna vajaa 2,5 mrd. euroa.
Statsskulden ökar enligt den nuvarande uppfattningen från 2008 till 2012 med nästan 40
miljarder euro till dryga 90 miljarder euro. Ränteutgifterna på statsskulden är knappa 2,5
miljarder euro i år.
Suomen kansantalouden kasvuksi vuonna
2010 arvioidaan 2,1 prosenttia. Kasvun taustalla on ensisijaisesti kokonaiskysynnän nousu. Vuonna 2011 kasvu kiihtyy 2,9 prosenttiin.
Vuosi 2011 tullee olemaan lähivuosien kovin
kasvuvuosi, sillä vuonna 2012 kasvun arvioidaan hidastuvan 2,6 prosenttiin.
Den finländska samhällsekonomin beräknas
växa med 2,1 procent år 2010. Tillväxten baserar sig i första hand på ökningen av den
totala efterfrågan. År 2011 kommer tillväxten
att öka till 2,9 procent. År 2011 ser ut att bli det
kraftigaste tillväxtåret under den närmaste
framtiden, eftersom tillväxten beräknas avta till
2,6 procent år 2012.
Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäverojen,
energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korottamisen myötä finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään suuntaan. Julkisen talouden tila kohenee
ensi vuonna mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä.
De första stegen mot balansering av den offentliga ekonomin tas 2010 och 2011. De
överenskomna höjningarna av mervärdesskatterna, energiskatterna samt sötsaks- och läskeacciserna kommer att vända finanspolitiken i
en åtstramande riktning. Den offentliga ekonomin kommer att förbättras nästa år men ett
betydande underskott återstår.
Vuonna 2010 inflaatio kiihtyy kansallisen hintaindeksin mukaan 1,5 prosenttiin, kun energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen
maailmanmarkkinoilla alkaa tuottajahintojen
jälkeen näkyä myös kuluttajahinnoissa. Asuntohinnat ja korot eivät enää alene. Lisäksi
heinäkuussa 2010 toteutettu arvonlisäveron
yleinen korotus ja ravintolaruoan arvonlisäveron alennus ovat nostaneet kuluttajahintoja
muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä.
Vuonna 2011 kuluttajahintojen ennustetaan
nousevan noin 2,5 prosenttia, mihin vaikuttaa
merkittävästi tuleva energiaveron korotus.
Inflationen ökar 2010 i takt med det nationella
prisindexet till 1,5 procent, då ökningen av
världsmarknadspriserna på energi och andra
råvaror börjar avspeglas förutom i producentpriserna även i konsumentpriserna. Bostadspriserna och räntorna kommer inte att sjunka
ytterligare. Dessutom kommer den i juli 2010
genomförda allmänna höjningen av mervärdesskattesatsen och sänkningen av mervärdesskatten för restaurangmat att höja på konsumentpriserna med några tiondels procentenheter. År 2011 beräknas konsumentpriserna
stiga med ca 2,5 procent. En väsentlig inverkande faktor är den kommande höjningen av
energiskatterna.
1
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
1.2 Kuntatalouden yleiset näkymät Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin
1.2.1 Den kommunala ekonomins utveckling
Finanskrisen tycks ha haft mindre inverkan på
kommunalekonomin än väntat. Kommunalekonomin har förstärkts avsevärt framför allt
av statens åtgärder under den mest akuta krisen. Kommunernas ekonomi kommer att vara
stramare än vanligt under 2010, eftersom
kommunalskatteintäkterna inte kommer att
öka. De sammanlagda skatteinkomsterna ökar
dock något redan 2010 tack vare återhämtningen av samfundsskatten och höjningen av
fastighetsskatterna, och ökningen tilltar 2011
då även kommunalskatteintäkterna börjar
växa. Den måttliga löneutvecklingen förstärker
också utsikterna för kommunalekonomin.
1.2.1 Kuntatalouden kehitys
Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi.
Erityisesti valtion toimenpiteet ovat vahvistaneet kuntataloutta merkittävästi akuutin kriisin
aikana. Kuntien talous pysyy vielä vuonna
2010 tavanomaista kireämpänä, kun kunnallisveron tuotto ei lisäänny. Kokonaisverotulot
ovat tosin jo tänä vuonna kääntymässä yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen korotusten myötä hienoiseen kasvuun, ja kasvu
nopeutuu vuonna 2011, kun myös kunnallisverotulot lisääntyvät. Myös palkkausmenojen
maltillinen kehitys parantaa kuntatalouden
näkymiä.
Kommunernas kostnadsnivå väntas stiga med
drygt 2 ½ % år 2011. Uppskattningen av inkomstnivåns utveckling inom den kommunala
sektorn år 2011 försvåras av att de gällande
avtalen kan sägas upp. Det kan likväl inte bli
några nya förhöjningar före den 1 maj 2011, så
kommunernas inkomstnivå har antagits stiga
med cirka 2½ %, dvs. något långsammare än
den allmänna inkomstnivån. Arbetsgivaravgiftsgrunderna höjs år 2011 med 0,2 procentenheter främst på grund av att arbetslöshetsförsäkringspremien stiger. Den största arbetsgivaravgiften, kommunernas pensionsförsäkringsavgift, antas förbli oförändrad. De åtgärder som hänför sig till statens budgetproposition för 2011, t.ex. förbättrandet av social- och
hälsovårdstjänsterna, utvecklandet av kvaliteten på den grundläggande undervisningen och
kostnadsökningen i anslutning till invandringen
beräknas öka kommunernas utgifter med cirka
60 miljoner euro netto.
Kuntien kustannustason ennakoidaan nousevan v. 2011 runsaat 2½ %. Vuoden 2011 kunta-alan ansiotasokehityksen arviointia vaikeuttaa kuitenkin se, että voimassa olevat sopimukset ovat irtisanottavissa. Uusia korotuksia
ei kuitenkaan voi tulla ennen 1.5.2011, joten
2½ %:n ansiotason nousu kunta-alalla on kuitenkin yleistä ansiotason nousua matalampi.
Työnantajamaksuperusteet kohoavat vuonna
2011 0,2 prosenttiyksiköllä lähinnä työttömyysvakuutusmaksun nousun myötä. Suurimman työnantajanmaksun, kuntien eläkevakuutusmaksun oletetaan pysyvän ennallaan.
Vuoden 2011 valtion talousarvioon liittyvien
toimenpiteiden, kuten esimerkiksi sosiaali- ja
terveyspalvelujen parantamisen, perusopetuksen laadun kehittämisen ja maahanmuuttoon
liittyvien kustannusten kasvamisen arvioidaan
lisäävän kuntien menoja nettomääräisesti n.
60 milj. eurolla.
Vaikka kuntatalouden näkymät ovatkin muuttuneet aiemmin arvioitua paremmiksi, taantuman jälkien korjaaminen pakottaa kunnat jatkamaan v. 2009 aloitettuja säästötoimia. Säästötoimia tullaan tekemään erityisesti rekrytointipolitiikkaa tiukentamalla ja hyödyntämällä
luonnollista poistumaa. Henkilöstömenojen
lisäksi säästöt kohdistuvat myös toimintojen
supistamiseen ja investointeihin, joiden oletetaan ennakkosuunnitelmista poiketen hienoisesti alenevan.
Trots att utsikterna för kommunekonomin har
förändrats i en bättre riktning än vad som tidigare uppskattades, tvingar reparationerna av
recessionens spår kommunerna att fortsätta
med de sparåtgärder som påbörjades 2009.
Sparåtgärderna kommer att genomföras särskilt genom att man skärper rekryteringspolitiken och utnyttjar den naturliga avgången. Förutom på personalutgifterna riktas besparingar
också på inskränkningar i verksamheten och
investeringarna, som avvikande från förhandsplanerna antas minska något.
2
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
1.2.2 Kuntatalouden verotulo- ja valtionosuuskehitys
1.2.2 Utvecklingen av kommunernas skatteinkomster och statsandelar
Yli puolet kunnista nosti vuodelle 2010 kunnallisveroprosenttiaan, ja keskimääräinen kunnallisveroaste kohosi 0.4 prosenttiyksiköllä.
Valtion säätämän kiinteistöverojen rajojen noston lisäksi kunnat itse tekivät kiinteistöveroon
poikkeuksellisen suuria korotuksia. Edellä
mainittujen korotusten yhteisvaikutus oli yli 500
milj. euroa. Kunnallisveron kertymää
kasvattaa myös vuoden 2009 verotuksen valmistumisesta johtuva oikaisutilitys.
Över hälften av kommunerna höjde sin inkomstskattesats för 2010 och den genomsnittliga kommunalskattesatsen steg med 0,4 procentenheter. Förutom den av staten reglerade
höjningen av gränserna för fastighetsskatterna
företog kommunerna själva exceptionellt stora
förhöjningar av fastighetsskatten. Den sammantagna effekten av ovan nämnda förhöjningar var över 500 miljoner euro. Inflödet av
kommunalskatt ökar också av den korrigerande redovisningen till följd av att beskattningen
för 2009 färdigställts.
Kunnallisveron tuoton arvioidaan hieman alentuvan vuonna 2010 (-0,5 %) ja kasvavan 2,5 %
vuonna 2011 ilman veroprosenttien korotuksia.
Verotulojen kehitykseen ovat vaikuttaneet ja
vaikuttavat vuoden 2010 aikanakin verokertymien ajoitukseen liittyvät kertaluonteiset tekijät.
Niiden osuus on vuonna 2010 huomattava,
arviolta noin 200 miljoonaa euroa. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan vuonna 2010,
samoin vuonna 2011. Yhteisöverojen tai kiinteistöverojen veroperusteisiin ei ole tarkoitus
tehdä valtion toimesta muutoksia vuodelle
2011 lukuun ottamatta kuntien jako-osuuden
palauttamista lamaa edeltävälle tasolle (2012
ja siitä eteenpäin: 32 % => 22 %).
Kommunalskatteinkomsterna väntas sjunka
något 2010 (-0,5 %) och stiga med 2,5 % år
2011 utan höjningar av skattesatserna. På
skatteinkomsternas utveckling har verkat och
verkar även 2010 faktorer av engångskaraktär
som inverkar på när skatteinkomsterna inflyter.
Dessa faktorers andel är betydande också
2010, uppskattningsvis ca 200 miljoner euro.
Intäkterna av samfundsskatten beräknas öka
2010 och även 2011. Staten har inte för avsikt
att göra ändringar i beskattningsgrunderna för
samfundsskatterna eller fastighetsskatterna år
2011.
År 2011 förutspås skatteinkomsterna och
statsandelarna öka med sammanlagt drygt
4 %. Intäkterna av kommunalskatten väntas
öka klart, och samfundsskatteinkomsterna
fortsätter att återhämta sig från den svacka
som recessionen orsakade. Ökningen av
statsandelarna grundar sig på bl.a. kompenseringarna av skattelättnaderna, indexförhöjningen samt utökningen av ersättningarna för
invandrare, utkomststödet och de understöd
som är beroende av prövning inom undervisningsväsendet. Den korrigering av statsandelarna för 2011 som görs på grund av den faktiska och beräknade förändringen i kostnadsnivån 2009 minskar indexförhöjningen med
cirka 80 miljoner euro.
Vuonna 2011 verotulojen ja valtionosuuksien
ennakoidaan lisääntyvän yhteensä runsaat 4
%. Kunnallisveron tuoton odotetaan kasvavan
selvästi, ja yhteisöverotulot jatkavat palautumista taantuman aiheuttamasta kuopasta. Valtionosuuksien kasvu perustuu mm. veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen
sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen harkinnanvaraisten avustusten lisäämiseen. Vuoden 2011 valtionosuuksiin tehtävä vuoden 2009 toteutuneen ja
arvioidun kustannustason muutoksen oikaisu
pienentää indeksikorotusta n. 80 milj. eurolla.
3
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
1.3 Taloudellinen tilanne PKS-seudulla ja Kauniaisissa Det ekonomiska läget i huvudstadsregionen och i Grankulla
1.3.1 Seudun talous
1.3.1 Regionens ekonomi
Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta
ja kehysalueesta. Helsingin seudulla asuu 24
% koko maan väestöstä, sijaitsee 29 % maan
työpaikoista ja tuotetaan 33 % maan bruttokansantuotteesta. Vuodesta 2005 Helsingin
seudun tuotanto on kasvanut 7 prosenttia ja
koko maan 3 prosenttia.
Helsingforsregionen består av huvudstadsregionen och kretsområdet. I Helsingforsregionen bor 24 % av landets befolkning, där finns
29 % av landets arbetsplatser och där produceras 33 % av bruttonationalprodukten. Från
år 2005 har Helsingforsregionens produktion
stigit med 7 procent mot 3 procent i hela landet.
Tuotanto kääntyi laman jälkeen selvään nousuun alkuvuoden 2010 aikana Helsingin seudulla. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi
vajaat kaksi prosenttia vuodesta 2009 vuoteen
2010 verraten ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Tuotannon vaihtelut ovat olleet Helsingin seudulla rajumpia kuin koko maassa
viime vuosina. Lamaa edeltänyt kasvu oli nopeampaa ja kesti pitempään kuin muualla,
mutta pudotus vuoden 2009 alkupuolella oli
jyrkempi. Vuoden 2010 alussa kasvu käynnistyi Helsingin seudulla vahvempana kuin koko
valtakunnassa.
Efter recessionen har produktionen vänt klart
uppåt i Helsingforsregionen under början av
2010. Enligt preliminära beräkningar ökade
produktionen under det första och andra kvartalet 2010 med knappa två procent från föregående år. Produktionssvängningarna har
under de senaste åren varit kraftigare i Helsingforsregionen än i hela landet. Tillväxten
före recessionen var snabbare och långvarigare än på andra håll i landet, men nedgången i
början av 2009 var brantare. I början av 2010
startade tillväxten i Helsingforsregionen starkare än i hela landet. Produktionskapacitetens
användningsgrader håller på att stiga. Hela
kapaciteten används i 73 procent av företagen
och 27 procent har fri kapacitet. Det har kommit in fler beställningar under de senaste månaderna, och orderböckerna börjar vara nästan normala.
Helsingin seudulla on yleisesti rekrytointitarvetta on hoiva-alalla, kiinteistönhuollossa ja palvelualoilla. Pankkisektorille saattaa tulla työvoimapulaa, jos noususuhdanne jatkuu. Tietotekniikka-ala imee taas opiskelijoita töihin.
Taantuman jälkeen yritykset etsivät kasvua
varten ohjelmistosuunnittelijoita ja projektipäälliköitä. Pula työvoimasta orastaa jo.
I Helsingforsregionen finns det rekryteringsbehov inom vårdsektorn, fastighetsunderhållet
och servicebranscherna. Om konjunkturuppgången fortsätter, kan det uppstå arbetskraftsbrist i banksektorn. IT-branschen anställer igen
studerande. Efter recessionen söker företagen
programplanerare och projektchefer. Tecken
på arbetskraftsbrist kan redan skönjas.
1.3.2 Kauniainen
Kauniaisten kaupungin tilikauden 2009 tulos
osoitti noin 2,521 meur:n alijäämää. Vuosi
2009 oli taloushistorian synkimpiä. Kaupungin
verotulokertymä valtakunnallisen verotulokertymän vanavedessä romahti 2,1 miljoonaa
vuodelle 2009 budjetoituun nähden. Sijoitusarvopapereista saatu myyntivoitto 1,13 miljoonaa
tuloutettiin vuoden 2010 alussa maksutasapainon vakauttamiseksi ja käyttötalousmenojen
kattamiseksi.
1.3.2 Grankulla
Grankulla stads resultat för räkenskapsperioden 2009 uppvisade ett underskott på ca
2,521 miljoner euro. År 2009 var ett av den
ekonomiska historiens dystraste år. Stadens
skatteinkomster sjönk i kölvattnet av de nationella skatteinkomsterna med 2,1 miljoner jämfört med de för 2009 budgeterade skatteinkomsterna. Den försäljningsvinst på 1,13 miljoner euro som erhölls av portföljinvesteringar
inkomstfördes i början av 2010 för att stabilisera betalningsbalansen och täcka driftsekonomiutgifter.
Talousarviokauden kaikkien vuosien tilikauden
tuloksen ovat suunnittelulähtökohdat huomioiden ylijäämäisiä. Verotuloennustenäkymät
ovat vuoden 2010 edetessä kohentuneet.
Taloussuunnitelman osalta vuosi 2013 pitää
sisällään suunnitellun Koivuhovin alueen
myynnin, jolla on merkittävä myyntivoittovaikutus kaupungin talouden kannalta. Toisaalta
4
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
Räkenskapsperiodens resultat för ekonomiplaneperiodens alla år uppvisar överskott med
beaktande av utgångspunkterna för planeringen. Skatteinkomstprognoserna har förbättrats
under loppet av 2010. För ekonomiplanens del
innehåller år 2013 försäljning av Björkgårdsområdet. Försäljningsvinsten har en stor betydelse för stadens ekonomi. Å andra sidan innebar den låga nivån på de anslag som reserverats för stadsbanan i investeringsdelen och
en eventuell tidigareläggning av genomförandet ett osäkerhetsmoment när ekonomiplanen
bereddes. Bl.a. av dessa skäl ändras utsikterna för ekonomiplaneperioden sannolikt ännu
under de kommande åren när budgetutsikterna klarnar.
myös taloussuunnitelman valmisteluvaiheen
epävarmuustekijänä vastaavasti on investointiosassa kaupunkirataan varattujen määrärahojen alhainen taso ja mahdollisesti aikaisempi
toteutuminen. Mm. näistä syistä taloussuunnitelmakauden näkymät muuttunevat vielä tulevien vuosien talousarvionäkymien edetessä.
Tulevan talousarviokauden suunnittelun pohjana investointitason madaltaminen on kaupungin talouden hoidon kannalta tulevien vuosien haaste. Investointien taso tulee sopeuttaa
tasolle, joka on kokonaistaloudellisesti ja vuotuisella tasolla kestävä. Myös väestörakenteen
viimevuosien kehittyminen ikääntyvän väestön
kasvaessa entisestään, luo paineita hyvinvointipalveluiden kysynnän kasvulle ja aiheuttaa
menopaineita. Aktiivisesti käynnistettyjen, meneillään olevien rakenteellisten muutosten tarkastelulle on merkittävä sija myös tulevan talouden tasapainottamistekijöiden näkökulmasta.
En utmaning under de närmaste åren inom
skötseln av stadens ekonomi är att i planeringen av den kommande ekonomiplaneperioden utgå ifrån en sänkning av investeringsnivån. Investeringarna ska anpassas till en nivå
som är hållbar både totalekonomiskt och på
årsnivå. Befolkningsstrukturens utveckling
under de senaste åren, då andelen äldre fortsätter att öka, innebär en ökning av efterfrågan
på välfärdstjänster och därmed också av utgifterna. En granskning av aktivt påbörjade, pågående strukturella ändringar har en väsentlig
plats också med tanke på den framtida ekonomins balanseringsfaktorer.
1.4 Väestö ja työllisyys - Befolkning och sysselsättning
1.4.1 Väestön rakenne ja kehitysnäkymät
1.4.1 Befolkningsstruktur och utvecklingsperspektiv
Valtakunnallinen väestökehitys
Suomen virallinen väkiluku 31.12.2009 oli
5 351 427. Väkiluku kasvoi vuoden 2009 aikana yhteensä 25 113 henkilöllä. Edellisen vuoden tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönkasvua voimakkaampaa.
Befolkningsutvecklingen i Finland
Finlands officiella invånarantal var 5 351 427
den 31 december 2009. Under 2009 ökade
folkmängden med sammanlagt 25 113 personer. I likhet med året innan var inflyttningsöverskottet från utlandet större än den naturliga befolkningstillväxten.
Ikärakenteen kehitykseen vaikuttaa syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys. Kun tarkastellaan Suomen ikärakennetta, syntyvyyden kehitys on ratkaiseva. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat
”kupruna” ikäpyramidissa. 1970-luvulta alkaen ikäluokat ovat olleet lähes samankokoisia. Lisäksi ihmisille on tullut toisen maailmansodan jälkeen tilastollista elinaikaa
Nativitetens, dödlighetens och flyttningsrörelsens utveckling inverkar på hur åldersstrukturen utvecklas. När man granskar åldersstrukturen i Finland, är nativitetsutvecklingen avgörande. De stora åldersklasserna, som föddes
efter kriget, syns som en ”bula” i ålderspyramiden. Sedan 1970-talet har åldersklasserna
5
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
varit nästan lika stora. Dessutom har den statistiska livstiden ökat med nästan 16 år under
tiden efter andra världskriget.
lisää lähes 16 vuotta.
Muutaman vuoden kuluttua Suomessa jää
eläkkeelle huomattavasti enemmän ihmisiä
kuin aikaisemmin. Tällöin testataan voimakkaan taloudellisen kasvun vuosina luodun eläkepolitiikan perustan.
Om några år går betydligt fler människor i
pension i Finland än tidigare. Grunden för den
pensionspolitik som skapades under år av
ekonomisk tillväxt testas då kraftigt.
Seudullinen väestökehitys
Helsingin seudulla asui kesäkuun 2010 lopussa 1,3 milj. asukasta ennakkotietojen mukaan.
Helsingin seudun väestö kasvoi huhti–kesäkuussa 3 610 henkilöllä. Muutos oli samaa
suuruusluokkaa kuin vuotta aikaisemmin samana ajankohtana. Väestömäärän kasvusta
puolet oli peräisin muuttoliikkeestä ja toinen
puoli luonnollisesta väestönkasvusta.
Regional befolkningsutveckling
Enligt preliminära uppgifter hade Helsingforsregionen 1,3 miljoner invånare i slutet av juni
2010. I april-juni ökade folkmängden i regionen
med 3 610 personer. Ändringen är av samma
storleksklass som under motsvarande period
året innan. Hälften av befolkningsökningen
berodde på flyttningsrörelsen och den andra
hälften på naturlig befolkningstillväxt.
Kauniaisten väestökehitys
Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyisen väestömäärän hallittu kasvattaminen. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL -yhteistyö) on
laatinut toteutusohjelman vuosille 2008–2017.
Kauniainen on MAL -yhteistyössä sitoutunut
600 asunnon tuotantoon kymmenvuotiskaudella. Maankäyttöarviot perustuvat siihen, että
kaupungin väestö voisi kasvaa vuoteen 2020
mennessä n. 10 000 asukkaaseen. Asukasluvun lisääntyminen olisi 1200–1500 henkeä
kymmenvuotiskaudella. 600 asunnosta valtion
tukemaa vuokra-asuntotuotantoa olisi 120
asuntoa. Valtuusto on hyväksynyt asuntoohjelman.
Befolkningsutvecklingen i Grankulla
Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av
den nuvarande folkmängden. Delegationen för
markanvändning, boende och trafik (MBTsamarbete) har utarbetat ett genomförandeprogram för bostadsproduktionen 2008-2017.
Grankulla har inom MBT-samarbetet förbundit
sig att producera 600 bostäder under tioårsperioden. Markanvändningsberäkningarna baserar sig på att stadens invånarantal kan växa till
ca 10 000 invånare till år 2020. Under tioårsperioden skulle detta innebära en befolkningsökning på 1200 – 1500 personer. Av de 600
bostäderna ska 120 vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Fullmäktige har godkänt bostadsprogrammet.
Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu maan kärkisijoille. Väestötiheys
Kauniaisissa on 1448 as/km2 (1.1.2009). Kauniaisille tyypillinen pientalovaltainen kaupunkirakenne, hyvien liikenneyhteyksien ja raideliikenteen varrella, on sopusoinnussa pääkaupunkiseudun yhteisten maankäytön kehityslinjausten kanssa.
I fråga om befolkningstäthet i förhållande till
arealen hör staden till de mest tätbefolkade i
landet. I Grankulla bor det 1448 invånare/km2
(1.1.2009). Den för Grankulla typiska småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser och spårtrafik står bra i samklang
med huvudstadsregionens gemensamma utvecklingslinjer för markanvändningen.
Kaupungin väestömäärä on usean edeltävän
vuoden ajan ollut noin 8 500 asukkaan tasolla.
Eri ikäryhmien sisällä on kuitenkin tapahtunut
huomattavia muutoksia. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 työikäisten osuus on laskenut 57,9
%:sta 53,1 %:iin. Ikääntyvä väestö on vuorostaan selvässä kasvussa. 2002-2010 eläkeläisten osuus on kasvanut 14,3 %:sta 19,2 %:iin.
Samanaikaisesti lasten ja nuorten osuus on
ollut melko tasainen.
Under flera år har staden haft omkring 8 500
invånare. Det har ändå skett betydande förändringar inom de olika befolkningsgrupperna.
Den arbetsföra befolkningens andel har sjunkit
från 57,9 % till 53,1 % från år 2002 till år 2010.
Däremot ökar antalet äldre invånare klart. Mellan 2002 och 2010 har andelen pensionärer
stigit från 14,3 % till 19,2 %. Samtidigt har andelen barn och unga varit rätt oförändrad.
Seuraavan viiden vuoden aikana rakentaminen tulee asunto-ohjelman mukaan olemaan
Under de närmaste fem åren kommer byggverksamheten att vara aktiv i enlighet med
6
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
bostadsprogrammet. Med beaktande av detta
har Kaupunkitutkimus TA Oy gjort upp en regional befolkningsprognosmodell för Grankulla
för åren 2010-2040. Modellen producerar årligen en prognos per åldersgrupp på hela kommunens nivå. I figuren nedan granskas befolkningsutvecklingen per åldersgrupp 2010-2020.
vilkasta. Tämän huomioiden Kaupunkitutkimus
TA Oy:n on laatinut Kauniaisten alueellisen
väestöennustemallin vuosille 2010-2040. Ennuste tuottaa vuosittain ikäryhmittäisen ennusteen koko kunnan tasolla. Alla olevassa kuvassa tarkastellaan ikäryhmittäistä väestökehitystä jaksolla 2010-2020.
Kauniainen, väestö ikäryhmittäin
Väestöprojektio 2010 ‐ 2020
Vuosi 0‐3 4‐5
6 7‐12 13‐16 17‐19 20‐24 25‐44 45‐64 65‐74 75‐79 80‐84 yli 85 Yhteensä
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
326
324
325
334
334
342
353
365
375
385
397
195
205
214
211
217
223
218
221
223
226
229
124
106
113
118
122
115
127
122
121
122
124
692
712
722
733
747
761
768
773
784
789
790
590
557
508
470
470
478
489
511
510
513
521
456
435
462
473
449
403
360
356
358
368
372
452
521
597
673
746
763
757
744
702
655
599
13‐16
17‐19
20‐24
Ikäluokka
1813
1806
1787
1751
1735
1820
1945
2029
2080
2157
2234
2378
2335
2333
2388
2412
2399
2390
2389
2410
2388
2411
847
914
985
1008
1034
1074
1085
1079
1086
1089
1056
310
322
304
307
336
352
360
405
406
414
433
242
238
247
258
250
258
269
254
258
284
299
192
214
232
244
263
270
282
301
316
322
331
8617
8689
8829
8968
9115
9258
9403
9549
9629
9712
9796
3000
2500
henkilöä
2000
1500
1000
500
0
0‐3
4‐5
6
7‐12
7
25‐44
45‐64
65‐74
75‐79
80‐84
yli 85
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
1.4.3 Hyvinvointi-indikaattorit
(Terveys 2015 tavoitteiden toteutumisen
seuranta)
1.4.3 Välfärdsindikatorer
(Uppföljning av hur målen i Hälsa 2015
nåtts)
Terveys 2015 - ohjelma on yhteistyöohjelma,
joka pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja kunnan hallinnonaloilla.
Programmet Hälsa 2015 är ett samarbetsprogram som strävar efter att stöda och främja
hälsa inom alla samhällets sektorer och kommunala förvaltningar.
Ohjelmalla halutaan lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentää väestöryhmien
välisiä terveyseroja.
Syftet med programmet är öka antalet friska
och verksamma levnadsår och minska hälsoskillnaderna mellan de olika befolkningsgrupperna.
Terveys 2015- ohjelman tavoitteet on asetettu
ja niiden toteutumista seurataan ikäryhmittäin.
Målen i programmet Hälsa 2015 har ställts och
måluppfyllelsen följs efter åldersgrupp.
Kauniaisissa seurattaviksi indikaattoreiksi on
valittu alla olevan taulukon mukaiset 6 erilaista
indikaattoria, vertailuvuosina esitettynä.
I Grankulla har man valt att följa 6 olika indikatorer enligt tabellen nedan.
Indikaattori
2007
2008
2009
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä
(suluissa lkm)
2,1 (46) 1 (16)*
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, %
vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm)
6,2 (52) 6,7 (58) ei tietoa
2010
ei tietoa
Terveydentila keskimääräinen tai huono, 8.- ja 9.luokkalaiset,
% 8. ja 9. luokkien oppilaista
18
8. ja 9: 17 (15)** Lukio 12 (18)
Tupakointi päivittäin, lukio 1. ja 2. luokka-aste, % 1. ja 2.
luokka-asteen oppilaista
16
8. ja 9: 12 (14)
Lukio: 19 (13)
Lääkkeiden erityiskorvausindeksi (Kela), suluissa Uusimaa
2009
74,9
74,5 73,1
(88,7)
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä
väestöstä
91,4
91,2
92
*kirjaamismenettely muuttunut uuden lainsäädännön mukaiseksi 1.1.2008
**Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi
1. Vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0-17 –vuotiaiden
osuus ikäluokasta. Avohuollon tukitoimenpiteet käsittää mm. tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastusten turvaamisen sekä perheen tuen ja kuntoutuksen.
Andelen 0-17-åringar som omfattas av stödåtgärder inom barnskyddets öppenvård, % av befolkningen i samma ålder. Stödåtgärderna inom öppenvården omfattar bl.a. stödboende, tryggande av utkomst, skolgång och fritidsintressen samt stöd och rehabilitering för familjen.
2. Niiden 17-24 -vuotiaiden osuus, jotka eivät ole opiskelijoita ko. vuonna eikä ole tutkintokoodia
eli ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta.
Andelen 17-24 -åringar som inte är studerande ifrågavarande år och inte har någon examenskod, dvs. utbildning efter det grundläggande stadiet.
3. Kuvaa kouluterveyskyselyssä vastanneiden oppilaiden omaa kokemusta terveydentilasta.
Beskriver de elevers egna upplevelser om sitt hälsotillstånd som svarat på skolhälsoenkäten.
8
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
4. Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokka-asteen ja lukion 1. ja 2. luokkalaisten
osuuden kyselyyn vastanneista. Tavoite vuonna 2015 on, että 16–18 -vuotiaista alle 15 % tupakoi päivittäin.
Indikatorn anger andelen elever som röker dagligen i årskurs 8-9 och årskurs 1 och 2 i gymnasiet. Målet för 2015 är att mindre än 15 % av unga i åldern 16-18 år röker dagligen.
5. Kelan erityiskorvausindeksi (koko Suomi 100).
Fpa:s specialersättningsindex (hela Finland 100)
6. Luku ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoite on, että 91-92 % ikäluokasta asuu kotona.
Siffran anger andelen hemmaboende bland de 75 år fyllda. Målet är att 91-92 % av åldersklassen bor hemma.
9
KAUNIAINEN
2
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI
Kaupungin yleinen kehittämisstrategia rakentuu tässä luvussa esitetyistä kaupungin toiminnan perustavoitteista sekä toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä strategisista
linjauksista. Nämä strategiset linjaukset ovat
kiinteässä suhteessa toimialojen tavoitteisiin.
Kaupungin kehittämisstrategia ohjaa toimialojen toiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät
toimialojen tavoitteet on määritelty koko kaupungin kannalta keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi. Kaupunki sitoutuu PKS -seudun vision
ja strategian toteuttamiseen osana kaupungin
omaa toimintaa.
Stadens allmänna utvecklingsstrategi består
av de i det här kapitlet framförda grundläggande målen för stadens verksamhet och de för
utvecklingen av verksamheten viktigaste strategiska riktlinjerna. Dessa strategiska riktlinjer
är nära förknippade med sektorernas mål.
Stadens utvecklingsstrategi styr utvecklingen
av sektorernas verksamhet, men å andra sidan har en del av sektorernas mål fastställts
som viktiga strategiska mål för hela staden.
Staden förbinder sig till att genomföra huvudstadsregionens vision och strategi som en del
av stadens egen verksamhet.
Strategian avulla hahmotetaan ne suuntalinjat,
jotka ohjaavat kaupungin toimintaa ja sen päätöksentekoa ja päätösten valmistelua. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin kehittämisstrategiasta valtuustokausittain. Kehittämisstrategia sisältää vision, arvot ja strategiset
tavoitteet. Strategisista tavoitteista johdetaan
vuosittaiset koko kaupunkia koskevat toiminnalliset tavoitteet.
Med hjälp av strategin gestaltas de riktlinjer
som styr stadens verksamhet, beslutsfattandet
och beredningen av besluten. Stadsfullmäktige
beslutar per fullmäktigeperiod om stadens utvecklingsstrategi. Utvecklingsstrategin omfattar en vision, värderingar och strategiska mål.
Från de strategiska målen härleds de årliga
verksamhetsmål som gäller hela staden.
Visionen, värderingarna och de strategiska
riktlinjerna baserar sig på fullmäktiges och
stadsstyrelsens strategiseminarier på våren
2009.
Visio, arvot ja strategiset linjaukset perustuvat
kaupunginvaltuuston ja -hallituksen keväällä
2009 pitämiin strategiaseminaareihin.
10
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
Strategian rakenne ­ Strategins uppbyggnad Visio Mielikuva, tahtotila, unelma halutusta tulevaisuudesta, yhteisen ponnistelun päämäärä
Arvot
Valtuustokausittain
Valintoja ohjaavat periaatteet
Valtuustokauden strategiset linjaukset
Mitä halutaan saada aikaan valtuustokaudella 2009‐2012
Toiminnalliset tavoitteet
Mitä konkreettisesti tehdään valtuustokauden linjausten saavuttamiseksi
1) suunnitelma 2) toteutus budjettivuonna
Kaupunki (poikkihallinnolliset)
Yleishallinto
Sosiaali‐ ja terveystoimi
Yhdyskunta‐toimi
11
Vuosittain
Sivistystoimi
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
2.1 Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar
GRANKULLAS VISION
KAUNIAISTEN VISIO
Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki,
jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia.
Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars
trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden.
KAUNIAISTEN KAUPUNGIN ARVOT
GRANKULLA STADS VÄRDERINGAR
1. Turvallisesti lähellä läpi elämän
1. Trygg närhet genom livet
I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgängliga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och
trivsam.
Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympäristö on turvallinen ja
viihtyisä.
2. Äkta gemenskap
2. Aito yhteisöllisyys
I Grankulla bryr sig människorna om varandra
och drar försorg om gemensamma frågor.
Staden verkar i tätt samarbete med föreningar,
företag och invånare. Transparent beslutsfattande och öppen information och verksamhet
skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla
stads verksamhet är flexibel och beslutsfattandet sker nära kommuninvånarna.
Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja
huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki
toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista
ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta
on joustavaa ja päätöksenteko on lähellä
kuntalaisia.
3. Levande tvåspråkighet
3. Elävä kaksikielisyys
Grankulla är en tvåspråkig stad där både den
finskspråkiga och den svenskspråkiga kulturens inverkan syns starkt i kommuninvånarnas
vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och
smidigt på två språk.
Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten
arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti
ja sujuvasti kahdella kielellä.
4. Närhet till naturen
4. Luonnonläheisyys
Grankulla värnar om en mångformig stadsstruktur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt
centrumområde erbjuder invånarna service.
Naturområdena är invånarnas mångformiga
och trivsamma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande
kollektivtrafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt.
Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis
keskusta-alue tarjoaa palvelut asukkaille.
Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät kevytliikenneväylät
ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen.
5. Smidig utveckling
5. Ketterä kehittyminen
Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin
verksamhet. Grankulla producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt genom att
utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste
innovationerna.
Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti
ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti
uusinta tietoa ja innovaatioita hyödyntäen.
12
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
2.2 Strategiset tavoitteet 2011-2012 - Strategiska mål 2011-2012
1. Grankulla utvecklar aktivt sin verksamhet – föregångare på flera områden
1. Kauniainen kehittää aktiivisesti toimintaansa – monessa edelläkävijä
Toiminnalliset tavoitteet 2011
Verksamhetsmål 2011
1.1
Kaupunki toteuttaa pääkaupunkiseudun strategisia päämääriä myös omassa toiminnassaan. PKS-yhteistyöllä tavoitellaan palvelujen
parantamista ja kustannustehokkuutta.
1.1
Staden förverkligar huvudstadsregionens strategiska mål också i sin egen verksamhet. Målet för samarbetet inom huvudstadsregionen är
att förbättra servicen och kostnadseffektiviteten.
1.2.
Kuntalaisdemokratia on vahvasti esillä kaikessa kaupungin toiminnassa. Kuntalaisilla on
mahdollisuus vaikuttaa kaupungin toimintaan
erilaisten kanavien ja foorumien kautta.
1.2
Den kommunala demokratin har en synlig
plats i all stadens verksamhet. Kommuninvånarna har möjlighet att inverka på stadens
verksamhet via olika kanaler och forum.
1.3
Jatketaan hoitokulttuurin muutosta ja sitä tukevaa valmennusta vanhustenhoidossa.
1.3
Inom äldreomsorgen fortsätter ändringen av
vårdkulturen och den utbildning som stöder
denna.
1.4
Lasten hyvinvointia tuetaan Kauniaisissa monin tavoin. Eri menetelmin havainnoidaan 2-5vuotiaitten lasten kehitysriskejä ja otetaan
käyttöön menetelmiä lapsen sosiaalisen kehityksen ja kiusaamisen vastaisen työn tueksi.
Lapsen osallisuutta tuetaan VKK-metro hankkeessa, joka tarjoaa mallin kehittää päivähoidossa tehtävää työtä uusimman tutkimuksen
tuella. Kauniaisten hankkeessa kehittämiskohteena on kiireettömyys, joka mahdollistaa lapsen kuulluksi ja nähdyksi tulemisen.
1.4
Barnens välfärd stöds i Grankulla på många
sätt. Utvecklingsriskerna hos barn i åldern 2-5
år observeras med olika metoder, och olika
förfaringssätt tas i bruk som stöder barnens
sociala utveckling och arbetet mot mobbning.
Barnens deltagande stöds i projektet VKKmetro, som med hjälp av den nyaste forskningen erbjuder en modell för att utveckla arbetet inom dagvården. I Grankullas projekt är
målet att utveckla en avstressad miljö som gör
det möjligt för barnen att bli hörda och sedda.
1.5
Kouluissa uudenlaiseen osaamiseen ja innovaatioiden syntymiseen luodaan pohjaa kokeilemalla rohkeasti uusia oppimisympäristöjä.
Ryhmät muodostetaan tällaisen oppimisen
kannalta tarkoituksenmukaisen kokoisiksi. Oppilaille tarjotaan laaja valinnanvapaus ja yksilölliset oppimispolut sekä vahvistetaan monipuolisesti oppimistaitoja. Ajanmukainen tietoja viestintätekninen toimintaympäristö ovat
näkyvä osa arjen käytäntöjä. Kouluissa harjoitetaan myös vahvaa kansainvälistä yhteistyötä.
1.5
I skolorna skapar man en grund för ett nytt
slags kunnande och för innovationer genom att
djärvt pröva olika inlärningsmiljöer. Gruppstorleken bestäms så att den är ändamålsenlig för
den här typen av lärande. Eleverna erbjuds
stor valfrihet och individuella inlärningsstigar,
och inlärningsfärdigheterna stärks mångsidigt.
En modern informations- och kommunikationsteknisk verksamhetsmiljö är en synlig del av
vardagen. I skolorna bedrivs också ett starkt
internationellt samarbete.
2. Kauniainen on maamme huippuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
2. Grankulla hör till topparna i landet i fråga
om främjande av välfärd och hälsa
Toiminnalliset tavoitteet 2011
Verksamhetsmål 2011
13
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
2.1
Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelma valmistuu
vuoden 2010 aikana ja vuonna 2011 käynnistetään linjausten mukaiset toimenpiteet. Kaupungin toimijoita ja koko yhteisöä kannustetaan tukemaan lasten hyvinvointia ja tervettä
kehitystä.
2.1
Ett barn- och ungdomspolitiskt program blir
färdigt under 2010 och år 2011 påbörjas åtgärderna enligt riktlinjerna i programmet. Stadens egna aktörer och hela samhället sporras
att stöda barnens välfärd och sunda utveckling.
2.2
Oppilashuoltoa kehitetään syrjäytymisen ehkäisyä tukevan oppilashuollon strategian ja
hyväksyttyjen linjausten mukaisesti.
Jatketaan moniammatillisen yhteistyön
selkeyttämistä ja vahvistamista sosiaalitoimen,
koulutoimijoiden ja muiden lasten/nuorten
kanssa työskentelevien kesken.
2.2
Elevvården utvecklas enligt strategin för elevvården, som stöder förebyggande av utslagning, och de godkända riktlinjerna. Arbetet
med att tydliggöra och stärka det multiprofessionella samarbetet mellan socialvården, skolorna och andra som arbetar med barn/unga
fortsätter.
2.3
Lisätään ja kehitetään koulujen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen sekä taide- ja musiikkiopetusta antavien oppilaitosten yhteistyötä ja
yhteistyömuotoja sekä tietoisuutta terveyttä
edistävistä liikuntatottumuksista.
2.3
Samarbetet och samarbetsformerna mellan
skolorna, idrottsorganisationerna, idrottsföreningarna och de läroinrättningar som ger
konst- och musikundervisning samt medvetenheten om hälsofrämjande motionsvanor
ökas och utvecklas.
2.4
Tuetaan aikuisväestön hyviä elämäntapoja.
Vahvistetaan yhteistyön rakenteita terveydenhuollon, kansalaisopiston, liikuntatoimen ja
kolmannen sektorin välillä.
2.4
Vuxenbefolkningens goda levnadsvanor stöds.
Samarbetsstrukturerna mellan hälsovården,
medborgarinstitutet, idrottsbyrån och den tredje sektorn stärks.
3. Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta
3. Staden stödjer samhällsgemenskapen
och invånarnas deltagande
Toiminnalliset tavoitteet 2011
Verksamhetsmål 2011
3.1
Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan ja sen kehittämiseen mm. erilaisin vaihtoehtoisin palaute- ja vuorovaikutus-kanavin.
3.1
Invånarna och de som använder tjänsterna har
möjlighet att delta i och inverka på stadens
verksamhet och utvecklingen av denna genom
bl.a. olika kanaler för respons och växelverkan.
3.2
Nuorten aktiivista kansalaisuutta edistetään
kehittämällä uusia tapoja vaikuttaa ja osallistua.
3.2
De ungas aktiva medborgarskap främjas genom att utveckla nya sätt att påverka och delta.
3.3
Perhekeskusverkoston toiminta, jossa pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, perustuu
kumppanuuteen vanhempien, ammattilaisten
ja muiden toimijoiden välillä. Arvioidaan ja vakiinnutetaan avoimen perhetoiminnan toimintamallit. Neuvolan toimintamalleja kehitetään
avointa perhetoimintaa tukevaksi ja vastaamaan VN asetusta 380/ 2009.
3.3
Familjecentralsnätverkets verksamhet, där
tyngdpunkten ligger på förebyggande arbete,
grundar sig på kompanjonskap mellan föräldrar, yrkespersoner och andra aktörer. Verksamhetsmodellerna för öppen familjeverksamhet utvärderas och etableras. Rådgivningens
arbetsformer utvecklas så att de stöder den
öppna familjeverksamheten och följer statsrådets förordning 380/2009.
14
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
4. Kauniaisten palvelutarjonta on yksilön
tarpeet huomioivaa ja kuntalaisten elämää
tukevia
4. Grankullas serviceutbud tar hänsyn till
individuella behov och stöder invånarnas
liv
Toiminnalliset tavoitteet 2011
Verksamhetsmål 2011
4.1
Kaupungin palveluja seurataan ja asukkaiden
mielipiteitä kuullaan säännöllisesti erilaisin
arviointimenetelmin ja asiakastyytyväisyyskyselyin, jotta palveluita voidaan suunnitella ja
toteuttaa asiakaslähtöisesti.
4.1
Stadens tjänster följs upp och invånarnas åsikter kartläggs regelbundet genom olika utvärderingsmetoder och enkäter om kundtillfredsställelse för att staden ska kunna planera och
genomföra servicen på ett kundorienterat sätt.
4.2
Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kehittämistyöhön,
joka mahdollistaa sähköisen palvelusetelin
käyttöönoton esim. vammais- tai vanhuspalvelujen hankinnassa.
4.2
Social- och hälsovården deltar tillsammans
med kommunerna i huvudstadsregionen i utvecklingsarbete som gör det möjligt att börja
använda elektroniska servicesedlar.
4.3
Staden deltar i projektet ”Tukevasti verkossa”
(Kaste-programmet/ Barnets röst-programmet/
verksamhetslinjen Tidigt stöd). Med servicesedlar som ges valda målgrupper kan webbtjänsten ”Vastaamo” användas anonymt.
Tjänsten erbjuder hjälp i frågor som hänför sig
till bl.a. fostran och parförhållande.
4.3
Osallistutaan Tukevasti –verkossa –hankkeeseen (Kaste-ohjelma/Lapsen ääni-ohjelma/
Varhainen tuki toimintalinja). Valituille kohderyhmille annetulla palvelusetelillä voi käyttää
anonyyminä Vastaamo-verkkopalvelua, jossa
saa apua mm. kasvatukseen ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa.
4.4
Grankullas skolor erbjuder sina elever vägledning för ett gott liv i en trygg, trivsam och modern inlärningsmiljö i grupper som med tanke
på inlärningen är ändamålsenliga till sin storlek. Skolornas verksamhet och miljö utvecklas
till att bli alltmer konkurrenskraftig. Skolorna
samarbetar bra sinsemellan, med övriga förvaltningsgrenar och de i staden verkande läroinrättningarna för att effektivera verksamheten
och utöka valmöjligheterna.
4.4.
Kauniaisten koulut tarjoavat oppilailleen hyvän
elämän eväät turvallisessa, viihtyisässä ja
ajanmukaisessa oppimisympäristössä, oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisen kokoisissa
ryhmissä. Koulujen toiminta ja ympäristöä kehitetään entistä kilpailukykyisemmäksi. Koulut
tekevät hyvää yhteistyötä keskenään, muiden
hallintokuntien ja kaupungissa toimivien oppilaitosten kanssa toiminnan tehostamiseksi ja
valinta-mahdollisuuksien laajentamiseksi.
5. Kauniaisten identiteetin ja omaleimaisuuden vahvistaminen näkyy kaupungin toiminnassa ja edistää Kauniaisten
tunnettuutta
5. Stärkandet av Grankullas identitet och
särprägel syns i stadens verksamhet och
gör Grankulla bättre känt
Toiminnalliset tavoitteet 2011
Verksamhetsmål 2011
5.1
Kaupungin myönteistä mielikuvaa ja kulttuurin
asemaa vahvistetaan. Kaupunki osallistuu
Kauniaisten musiikkijuhlien järjestämiseen.
5.2.
Kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden suunnitteluun ja toteutukseen.
5.1
Stadens positiva image och kulturens ställning
stärks. Staden deltar i arrangerandet av Grankulla musikfest.
5.2
Staden deltar i planeringen och genomförandet av World Design Capital Helsinki 2012året.
15
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
5.3
Kaupunki turvaa tarpeelliset resurssit kauniaislaisen kulttuuriperinnön ja paikallishistorian
ylläpitämiseksi osana kaupungin identiteettiä.
6. Kaupunki edistää henkilöstön hyvinvointia ja rekrytoitavan henkilöstön saatavuutta
5.3
Staden säkerställer nödvändiga resurser för
upprätthållande av Grankullas kulturarv och
lokalhistoria som en del av stadens identitet.
Toiminnalliset tavoitteet 2011
Verksamhetsmål 2011
6.1
Työhyvinvointia, osaamista ja osallistumista
edistetään hyvän johtamisen ja esimiestyön
avulla. Henkilöstön kehittämisen, työterveyshuollon ja työsuojelun keinoin pyritään edelleen kehittämään hyvää psyykkistä ja fyysistä
työympäristöä.
6.1
Arbetshälsan, kompetensen och deltagandet
främjas med hjälp av bra ledarskap och chefsarbete. Genom personalutveckling, företagshälsovård och arbetarskydd strävar staden
efter att vidareutveckla en god psykisk och
fysisk arbetsmiljö.
6.2. Tuloksellisuutta lisätään työ- ja palveluprosessien kehittämisen avulla.
6.2
Verksamhetsresultatet förbättras genom att
utveckla arbets- och serviceprocesserna.
6. Staden främjar de anställdas välbefinnande och tillgången på personal
6.3. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään ja laajennetaan sisältämään monimuotoisuus-, monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuuspää-määrät
ja suunnitelmaa toteuttamalla kasvatetaan eri
työyhteisöissä tietoisuutta ja tahtoa ja myötätuntoa tasa-arvoiseen, arvostavaan ja erilaisuutta hyväksyvään kulttuuriin.
6.3
Jämställdhetsplanen uppdateras och utökas
att omfatta mål för mångformighet, kulturell
mångfald och likabehandling. Genom att
genomföra planen ökas medvetenheten, viljan
och empatin vad gäller en jämlik, värdesättande kultur som godkänner olikhet.
6.4 Huolehditaan siitä, että kaupungin palkkataso ja palvelussuhde-edut ovat seudullisesti
kilpailukykyisiä.
6.4
Man ser till att stadens lönenivå och anställningsförmåner är regionalt konkurrenskraftiga.
7. Kaupungin toiminta ja palveluprosessit
ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita
7. Stadens verksamhet och serviceprocesser är ekonomiskt och funktionellt
effektiva
Toiminnalliset tavoitteet 2011
Verksamhetsmål 2011
7.1
Päiväkotiverkostoa kehitetään vastaamaan
tulevaisuuden palvelutarpeeseen pääkaupunkiseudun yhteiskäytön lisääntyessä
2012. Tavoitteena on varmistaa yksiköiden
toimintavarmuus, tarjota lapsille turvallinen,
terveellinen, ajanmukainen ja innostava, lapsen kehitystä tukeva toimintaympäristö sekä
parantaa toiminnan taloudellista tehokkuutta.
Selvitetään myös varhaiskasvatuksen siirtäminen opetustoimeen.
7.1
Daghemsnätet utvecklas så att det svarar mot
det framtida servicebehovet när samutnyttjandet inom huvudstadsregionen ökar 2012. Målet är att säkerställa enheternas driftssäkerhet
och erbjuda barnen en trygg, sund, tidsenlig
och inspirerande verksamhetsmiljö samt förbättra verksamhetens ekonomiska effektivitet.
Dessutom utreds en överföring av småbarnsfostran till skolförvaltningen.
7.2
Vanhuspalvelujen laitoshoitopainotteisuutta
vähennetään ja palvelurakennetta täydennetään tehostetun palveluasumisen yksiköllä,
ryhmäkodilla ja kotona asumista tukevan päivätoiminnan kehittämisellä. Palveluverkosto ja
7.2
Tyngdpunkten på institutionsvård inom äldreomsorgen minskas och servicestrukturen
kompletteras med en enhet för effektiverat
serviceboende och ett grupphem samt genom
att utveckla dagverksamheten som stöder bo16
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
yksiköiden koko suunnitellaan siten, että turvataan toimintavarmuus ja pystytään vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin.
ende hemma. Servicenätet och enheternas
storlek planeras så att man tryggar funktionssäkerheten och kan svara mot framtidens krav.
7.3
Kauniainen kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja ja palvelurakennetta yhteistoiminnassa Espoon ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Palvelujen kehittämistä ohjaavat pääkaupunkiseudun strategiset
linjaukset.
7.3
Grankulla utvecklar social- och hälsovårdstjänsterna och servicestrukturerna i samråd
med Esbo och de övriga kommunerna i huvudstadsregionen. Huvudstadsregionens strategiska riktlinjer styr utvecklingen av servicen.
7.4
Sähköisiä palveluja ja mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin lisätään aina missä kunnan
palveluun voidaan liittää sen tarjoaminen ja
käyttö. Tietojen jakamisella verkon kautta edistetään palvelujen sujuvuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
7.4
De elektroniska tjänsterna och möjligheterna
till elektronisk ärendehantering ökas i all kommunal service där det är möjligt att erbjuda och
använda dessa. Genom att förmedla information via webben främjar staden en smidig service och en ändamålsenlig användning av resurserna.
8. Asukasluvun hallittu kasvattaminen ja
väestörakenteen tasapainottaminen
8. Behärskad ökning av invånarantalet och
balansering av befolkningsstrukturen
Toiminnalliset tavoitteet 2011
Verksamhetsmål 2011
Edistetään Helsingin seudun vastuullista asuntotuotantoa koskevan aiesopimuksen toteuttamista ja kaupungin asunto-ohjelman mukaisen asuntotuotannon edellytysten luomista
maankäytön ja asumisen kehityskuvan mukaisilla kohdennetuilla kaavamuutoksilla ja tonttien luovutuksilla. Tavoitteena on kaupungin
kehityksen kannalta optimaalinen väestörakenne.
Genomförandet av Helsingforsregionens avsiktsförklaring om en ansvarsfull bostadsproduktion främjas och genom riktade planändringar i överensstämmelse med utvecklingsbilden för markanvändning och boende och genom överlåtelse av tomter skapas förutsättningar för en bostadsproduktion enligt stadens
bostadsprogram. Målet är en för stadens utveckling optimal befolkningsstruktur.
9. Kaupunkikuvan ja ympäristön kehittäminen
9. Utveckling av stadsbilden och miljön
Verksamhetsmål 2011
Toiminnalliset tavoitteet 2011
9.1
Grankullas värdefulla, personliga och trivsamma stadsmiljö upprätthålls och utvecklas genom satsningar på en omsorgsfull skötsel av
miljön och på förstklassigt byggande. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna. Vid valet
av material gynnas hållbara alternativ som
passar in i stadsbilden.
9.1
Ylläpidetään ja kehitetään Kauniaisten arvokasta, omaleimaista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä panostamalla sen huolelliseen hoitoon
ja laadukkaaseen rakentamiseen. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvilakaupunkiperinne. Materiaalien valinnassa suositaan kestäviä, kaupunkikuvaan soveltuvia vaihtoehtoja.
9.2
Processerna och ansvarsområdena för fastighetsskötsel revideras och det skapas en grund
för långsiktigt och kontrollerat underhåll av
fastigheterna som gör det möjligt att rikta resurserna effektivt och på rätt sätt.
9.2
Kiinteistönhoidon prosessit ja vastuualueet
tarkistetaan ja luodaan pohja pitkäjänteiselle ja
hallitulle kiinteistöjen yllä- ja kunnossapidolle,
joka mahdollistaa resurssien kohdentamisen
tehokkaasti ja oikealla tavalla.
9.3
Staden tar ansvar för miljön och främjar genomförandet av de klimatstrategiska målen.
9.3
Kaupunki toimii ympäristövastuullisesti ja edis17
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
tää ilmastostrategisten tavoitteiden toteuttamista.
9.4
Staden verkar aktivt för att utveckla ett livskraftigt, modernt centrumområde i villastaden med
beaktande av de behov som boende, service
och företagsverksamhet ställer.
9.4
Kaupunki toimii aktiivisesti elinvoimaisen modernin huvilakaupungin keskusta-alueen kehittämisessä asumisen, palvelujen ja yrittämisen
tarpeet huomioiden.
9.5
Staden skärper granskningen och styrningen
av projekt som är betydelsefulla för stadsbilden genom att revidera fasadsynemännens
verksamhetsmodell. Som ersättande organ
grundas en stadsbildskommitté, vars sammansättning representerar bred sakkunskap
och erfarenhet.
9.5
Kaupunkikuvan kannalta merkityksellisten
hankkeiden tarkastelua ja ohjausta terävöitetään uudistamalla julkisivutarkastajien toimintamalli. Korvaavaksi elimeksi perustetaan kaupunkikuvatoimikunta, jonka kokoonpano edustaa laajaa asiantuntemusta ja kokemusta.
18
KAUNIAINEN
3
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG
Kuntalain 65.1 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle
seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi
tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi).
Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Investointitarpeiden pitkäjänteisen hallinnan helpottamiseksi investointiohjelma kattaa viisi seuraavaa vuotta.
Enligt 65 § 1 mom. i kommunallagen ska fullmäktige före utgången av året godkänna en
budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budgeten godkänns ska fullmäktige också godkänna en
ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod).
Budgetåret är ekonomiplaneperiodens första
år. För att underlätta den långsiktiga förvaltningen av investeringsbehoven täcker investeringsplanen de följande fem åren.
Kuntalain 65.2 §:n mukaan talousarviossa
ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava
siten, että edellytykset kunnan tehtävien
hoitamiseen turvataan.
Enligt 65 § 2 mom. i kommunallagen godkänns
målen för kommunens verksamhet och ekonomi i budgeten och ekonomiplanen. Budgeten och ekonomiplanen ska göras upp så att
förutsättningarna för skötseln av kommunens
uppgifter tryggas.
Kuntalain 65.3 §:n mukaan taloussuunnitelman
on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarviovuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntalain tulkinnan
mukaan suunnitteluvuosien yli- / alijäämäerien
yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään
nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Riittävänä ei pidetä, että suunnittelukauden jonakin tai joinakin vuosina osoitetaan
ylijäämää, joka kattaa ennen suunnittelukautta
kertyneen alijäämän, mutta taloussuunnitelma
kokonaisuudessaan on alijäämäinen.
Enligt 65 § 3 mom. i kommunallagen ska ekonomiplanen vara i balans eller visa överskott
under en planeperiod på högst fyra år, om det
inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Enligt
tolkningen av kommunallagen ska det sammanlagda beloppet av planeperiodens överskotts-/underskottsposter vara minst noll efter
att det samlade underskottet har täckts. Det
anses inte räcka att något eller några år under
planeperioden visar överskott som täcker underskott vilket samlats före planeperioden,
medan ekonomiplanen i sin helhet visar underskott.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon myös Kuntaliiton antamat laadintaohjeet ja suositukset.
När budgeten och ekonomiplanen gjorts upp
har också Kommunförbundets anvisningar och
rekommendationer beaktats.
Vuoden 2011 talousarvioehdotus perustuu
lautakuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin,
joiden valmistelu on pohjautunut kaupunginhallituksen antamiin laatimisohjeisiin ja talousarviokehykseen, jonka kaupunginvaltuusto on
osaltaan hyväksynyt (14.6.2010).
Budgetförslaget 2011 baserar sig på nämndernas budgetförslag. Beredningen av dessa
har byggt på de av stadsstyrelsen givna anvisningarna för uppgörande av budget och på
den budgetram som fullmäktige godkänt
(14.6.2010).
19
KAUNIAINEN
3.1
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta Budgetens och ekonomiplanens struktur och bindande verkan samt
uppföljning
3.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus
3.1.1 Budgetens struktur och bindande verkan
Kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kaupunki määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden sekä järjestämiensä palveluiden laadun.
Enligt kommunallagens bestämmelser om
ekonomin fastställer kommunen i sin ekonomiplan omfattningen av och kvaliteten på de
tjänster som ordnas.
Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Samaa rakennetta noudattaa myös taloussuunnitelma. Talousarvion käyttötalousosa ja
investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen
ja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet,
määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin.
Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och
finansieringsdel. Samma uppställning följs
också i ekonomiplanen. Budgetens driftsekonomidel och investeringsdel är redskap för
verksamhetsstyrningen. Med hjälp av budgetens resultaträkningsdel och finansieringsdel
granskas hur kommunens totalekonomi utvecklas ur resultatbildnings- och finansieringssynvinkel. Fullmäktige godkänner i samband
med budgeten målen för kommunens verksamhet och ekonomi, anslagen och inkomstkalkylerna, såsom kommunallagen förutsätter.
Avvikelser från dessa kan göras endast efter
beslut av fullmäktige.
Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä
pääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjäämään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen
kattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot
kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta.
Finansieringsdelen beskriver hur de internt
tillförda medlen räcker till för att täcka kapitaloch investeringsutgifterna, det finansiella sparandet och användningen av detta eller finansieringsbehovet och täckningen av detta. I finansieringsdelen uppges de utgifter och inkomster
som hänför sig till långfristig finansiering, såsom ändringar i ut- och inlåningen. Finansieringsdelen innehåller dessutom en finansieringskalkyl till vilken uppgifterna överförs från
resultaträknings- och investeringsdelen.
Sitovat määrärahat ja tuloarviot (toimintatulot,
toimintamenot) on rasteroitu käyttötalouden
toimintayksikkötasoisissa tuloslaskelmissa.
Selvitetään siirtymistä kehysraamin käyttöönottoon ja siirtymisen mahdolliset vaikutukset.
Bindande anslag och beräknade inkomster
(verksamhetsinkomster, verksamhetsutgifter)
är skuggade i varje sektors resultaträkning i
driftsekonomidelen. Man utreder möjligheterna
och de eventuella konsekvenserna av att införa en anslagsram.
Sisäiset erät (sisäiset menot) sisältyvät sekä
määrärahaan että tuloarvioon. Vastaavasti ne
sisältyvät myös koko kaupungin tuloslaskelmaan. Sisäisten palvelujen, kuten ruoka- ja
puhdistuspalvelut, hinnoissa on mukana toiminnan välillisetkin kustannukset. Sisäisiin
vuokriin sisältyy vuosikunnossapidon ja ylläpidon lisäksi myös kiinteistöjen poistot ja laskennallinen korko (3,5 %).
Interna poster (interna utgifter) ingår i både
anslag och inkomstbudgeten. På motsvarande
sätt ingår de också i resultaträkningen för hela
staden. I priserna för interna tjänster, såsom
kost- och rengöringsservice, ingår även de
indirekta kostnaderna för verksamheten. De
interna hyrorna omfattar förutom årsunderhåll
och drift också avskrivningar på fastigheter
och en kalkylerad ränta (3,5 %).
Toiminnan yleiset lähtökohdat ja strategiset
tavoitteet on määritelty taloussuunnitelmaan
kappaleessa 2.
De allmänna utgångspunkterna för verksam20
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
heten och de strategiska målen har fastställts i
ekonomiplanen i kapitel 2.
3.1.2 Investointiosa
Investointiosassa esitetään investointimenot ja
–tulot. Lopullisesti meno määritellään investointimenoksi (taseen pysyvien vastaavien
lisäykseksi) tai käyttötalousmenoksi aikanaan
tilinpäätöksen yhteydessä noudattaen KV:n
hyväksymää pysyvien vastaavien poistosuunnitelmaa koskevaa ohjetta. Myös investointiosan meno- ja tulomäärärahat koskevat kirjanpitolain mukaisesti kalenterivuoden menoja
ja tuloja. Investointihankkeen myöhentyessä ja
ulottuessa vuodenvaihteen yli, on hankkeen
toteutusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen
kokonaismenojen pysymistä edellisen vuoden
määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkamisen vaikutukset talousarvioon käsitellään normaalin lisämäärärahakäsittelyn luonteisesti.
3.1.2 Investeringsdel
I investeringsdelen anges investeringsutgifterna och investeringsinkomsterna. En utgift fastställs slutligt som investeringsutgift (ökning av
balansräkningens bestående aktiva) eller
driftsutgift i samband med bokslutet enligt den
av STF godkända anvisningen för avskrivningsplan för bestående aktiva. Även investeringsdelens utgifts- och inkomstanslag hänför
sig enligt bokföringslagen till kalenderårets
utgifter och inkomster. Om ett investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig över årsskiftet,
kan projektet fortgå under förutsättning att utgifterna för projektet som helhet hålls inom
föregående års anslagsram. Effekterna på
budgeten av att fortsätta projekt behandlas på
samma sätt som normal behandlig av
tilläggsanslag.
Investointimäärärahat ovat sitovia tulosaluetai investointiryhmittäin, talonrakennusinvestointien kohdalla kuitenkin hankekohtaisesti.
Talonrakennusinvestoinnit on esitetty pääosin
kiinteistökohtaisesti eriteltynä eri toimenpiteisiin. Liikenneväylistä ja viheralueista sekä pihojen perusparannustoimenpiteistä taloussuunnitelmaan sisältyy toimintaa ohjaavat erittelyt.
Investeringsanslagen är bindande per resultatområdes- eller investeringsgrupp med undantag av husbyggnadsinvesteringar, som är
bindande per projekt. Husbyggnadsinvesteringarna redovisas i huvudsak per fastighet,
varvid de olika åtgärderna specificeras. I fråga
om trafikleder och grönområden samt grundliga förbättringar av gårdsområden ingår i ekonomiplanen verksamhetsstyrande specifikationer.
3.1.3 Seuranta
Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden
saavuttamiseksi vaatii kiinteää, ajanmukaista
ja säännöllistä seurantaa. Koko kaupungin
toiminnan, strategioiden toteutuminen ja talouden seuraaminen vuoden aikana raportoidaan
kuukausittaisissa talouskatsauksissa sekä
osavuosikatsauksissa.
3.1.3 Uppföljning
Att styra verksamheten i syfte att uppnå de
ställda målen kräver en kontinuerlig, aktuell
och regelbunden uppföljning. Uppföljningen av
hela stadens verksamhet, av genomförandet
av strategierna och av ekonomin under året
rapporteras i de månatliga ekonomiöversikterna och delårsrapporterna.
Kaupunginhallitustaso
Kaupungin tasolla laadittavan talouskatsauksen valmistumistavoite on seuraavan kuukauden aikana.
Stadsstyrelsenivå
Målet är att den ekonomiska översikt som görs
upp på stadsnivå färdigställs under följande
månad.
Investointien toteutumisennustetta seurataan
1. osavuosikatsauksesta lähtien kuukausittain.
Investointien talouden seuranta on osa talousraportointia (talouskatsaus). Talousarvioseurantaa tarkempaa projektihallinnallista tietoa,
mikä pureutuu merkittäviin poikkeamiin töiden
etenemisessä verraten työsuunnitelmaan, tuottaa yhdyskuntatoimi. Projektiseurantaa yhdyskuntatoimi raportoi omalle lautakunnalleen ja
KH:lle.
Prognosen för investeringsutfallet följs upp
månatligen från den första delårsrapporten.
Uppföljningen av investeringsekonomin utgör
en del av den ekonomiska rapporteringen
(ekonomisk översikt). Projektadministrativ information som är noggrannare än den ekonomiska uppföljningen och som redogör för väsentliga avvikelser i fråga om arbetets fortskridande jämfört med arbetsplanen produceras
av samhällstekniska sektorn, som rapporterar
Osavuosikatsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa, jolloin käyttötalouden toteutumisesta,
30.4. sekä 31.8. toteutuneen tilanteen perus21
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
om projektuppföljningen för sin egen nämnd
och STS.
teella, raportoidaan sekä lisäksi laaditaan ennuste koko vuoden toteumasta suhteessa
vahvistettuun talousarvioon. Osavuosikatsaus
etenee kaupunginhallituksen käsittelystä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Osavuosikatsaus pureutuu talouden tilaan yksityiskohtaisella tasolla.
Två gånger om året utarbetas en delårsrapport
där det redogörs för driftsbudgetens utfall per
30.4 och 31.8. Därtill görs det upp en prognos
för hela årets utfall i förhållande till den fastställda budgeten. Efter behandlingen i stadsstyrelsen går delårsrapporten vidare till fullmäktige för behandling. Delårsrapporten går
detaljerat in på den ekonomiska situationen.
Lautakuntataso
Lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm.
talousarvion toteutumista käyttösuunnitelmatason raportoinnilla ja edellyttävät selontekoa
toteumista sekä toimenpiteistä, joihin poikkeamat johtavat. Yhdyskuntalautakunta seuraa
työohjelman toteutumista. Tuntikehyksen käyttöä seurataan koululautakunnissa kuukausittaisen raportoinnin yhteydessä.
3.2
GRANKULLA
Nämndnivå
Nämnderna övervakar med hjälp av bl.a. rapporter på driftsekonominivån den verksamhet
som sorterar under respektive nämnd, bl.a.
budgetutfallet, och kräver redogörelser för de
åtgärder som avvikelser har lett till. Samhällstekniska nämnden följer upp hur arbetsprogrammet verkställs. Användningen av timresurs följs upp av skolnämnderna i samband
med den månatliga rapporteringen.
Tulojen kehitys - Inkomstutveckling
3.2.1 Verotulot
3.2.1 Skatteinkomster
Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon
sekä kiinteistöverosta.
Stadens skatteinkomster består av kommunens inkomstskatt, andel av intäkterna från
samfundskatten och fastighetsskatt.
3.2.1.1 Kunnan tulovero
3.2.1.1 Kommunens inkomstskatt
Kunnallisvero on kunnalle maksettava tulovero. Kunnat vahvistavat kunnallisveroprosenttinsa vuosittain.
Kommunalskatten är en inkomstskatt som betalas till kommunen. Kommunerna fastställer
årligen sina kommunalskattesatser.
Verotuloarvio suunnitteluvuosille pohjautuu
valtion verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton
ylläpitämään kuntien verotulojen ennustekehikkoon sekä kunnan omaan harkintaan.
Kehikko pohjautuu kuntakohtaisiin veropohjatietoihin.
Skatteinkomstkalkylen för ekonomiplaneåren
baserar sig på den prognosram för kommunernas skatteintäkter som upprätthålls av statens
skatteförvaltning och Finlands Kommunförbund.
Ramen baserar sig på kommunspecifika uppgifter om beskattningsgrunden.
Talousarvioehdotuksessa Kauniaisten kaupungin tuloverotuotto on laskettu nykyisen
veroprosentin, 16,50 %:n mukaan.
I budgetförslaget har kommunens inkomstskatteintäkter beräknats enligt den nuvarande skattesatsen på 16,50 %.
Alla on pitkän aikajänteen kuvaaja siitä, mistä
ansiotuloluokista Kauniaisten kunnallisverotulot ovat muodostuneet/muodostuvat.
Nedan finns för en längre tidsperiod uppgifter
om vilka förvärvsinkomstklasser Grankullas
kommunalskatteinkomster har bildats/bildas av.
22
KAUNIAIN
NEN
GRANKUL
G
LLA
Ylleisosa - Allmä
änt
TA-BG TA
AE-PROGN. T
TA-BG
Vuosi - År
Kunnallisvero
o %- Kommun
nalskatt %
Kunnallisvero
otuotto, 1 000 euroa
Kommunalskkatteintäkt, 1 000
0 euro
TS-E
EP
TS-EP
2007
2
1
16,00
200
08
16,00
2009
16,50
2010
16,50
2010
16,50
2011
16
6,50
2012
16,5
50
2013
16,50
43.285
958
45.9
43.968
8 44.198
4
43.924
46.833
48.98
84
50.459
Kauniaiste
en kaupungin kunnalllisveron ve
eropohja 1998–2013
Skatteund
derlaget förr Grankulla
a stads kom
mmunalska
att 1998-2013
3.2.1.2 Osu
uus yhteisövveron tuotossta
a samfundssskatteintäktterna
3.2.1.2 Andel av
Yhteisöt maksavat
m
tuloistaan suh
hteellista ve
eroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kun
nnille ja seurakunnille. Yh
hteisöveron jako-osuud
den
sekä yhteissöveroprose
entin määrä
äytymisperu
usteineen mä
äärää valtio
o.
Sam
mfund betalar proportio
onell skatt, dvs. samfun
ndsskatt, på sina inkom
mster till statten, kommu
unerna och församlinga
f
arna. Staten
n fastställer
förd
delningsand
delen och ssamfundsskattesatsen
inklusive bestä
ämningsgru
under.
Kuntatalou
uden tasapa
ainotussyisttä kuntaryh-män osuuttta yhteisöve
erosta koro
otettiin väliaiikaisesti vuosille 2009–
–2011, jotta
a yhteisöverron
aleneminen ei toteutuisi kuntasekktorilla liian
rajuna.
I sy
yfte att balansera den kkommunala
a ekonomin
höjdes kommu
ungruppenss andel av samfundss
ska
atten tempo
orärt för 200
09-2011, förr att sänkningen av sam
mfundskatte
en inte skulle
e bli för
dra
astisk för kommunsekto
orn.
Kauniaiste
en suhteellin
nen osuus kuntien
k
yhte
eisöveron tuotosta on säilynyt
s
melkko vakaana
a.
Osuuden arvioidaan
a
e
edelleenkin
säilyvän va
akaana. Elin
nkeinotoiminnan olennaisia muuto
oksia ei ole nykytilaan
n
ve
erraten näh
htävissä, joilla
olisi merkitttäviä vaikuttuksia yhteisöveron
muuttumiseen. Valtakkunnallisen tason yhteissöveron muu
utosten vaikutukset eivä
ät siten ole
Kauniaisisssa olleet ve
erotulokertym
män osalta
oleellisia.
Gra
ankullas relativa andel av kommunernas
sam
mfundsskatteintäkter har hållits rä
ätt stabil.
And
delen beräkknas fortsättta förbli sta
abil. Inga
väs
sentliga förä
ändringar i n
näringsverk
ksamheten
jäm
mfört med da
agens situa
ation kan förrutses som
sku
ulle ha betyd
dande inverrkan på sam
mfundsska
atten. Effektterna av de allmänna ändringarä
na i samfundsskatten på riiksnivå har således
inte
e varit väsentliga för skkatteinkoms
sterna i
Gra
ankulla.
23
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
År 2009 fick Grankulla ca 1,1 miljoner euro i
samfundsskatt. År 2010 beräknas samfundsskatten uppgå till 1,2 miljoner euro och år 2011
till 1,3 miljoner euro.
Kauniainen sai yhteisöveroja noin 1,1 meur
vuonna 2009. Vuonna 2010 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 1,2 meur ja vuonna 2011 1,3
meur.
TAE-PROGN
TA-BG
TS-EP
TS-EP
Vuosi - År
2007
2008
2009
2009
2010
2011
2012
2013
Osuus yhteisöverosta, 1 000 euroa
Andel av samfundsskatten, 1 000
euro
1.036
1.168 1.238
1.233
1.153
1.271
1.114
1.035
3.2.1.3 Kiinteistövero
3.2.1.3 Fastighetsskatt
Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella
kunnalle vuosittain suoritettava vero. Verosta
on säädetty kiinteistöverolaissa (20.7.1992/
654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä
lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaita.
Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet,
kuten kadut ja torit. Kiinteistövero menee kiinteistön sijaintikunnalle.
Fastighetsskatt är en skatt som årligen betalas
till kommunen på basis av fastighetens värde.
Om fastighetsskatten föreskrivs i fastighetsskattelagen (20.7.1992/654). Fastighetsskatten gäller alla fastigheter med undantag för
skogar och jordbruksjord. Också vissa allmänna områden, såsom gator och torg, är befriade
från fastighetsskatt. Fastighetsskatten betalas
till den kommun där fastigheten är belägen.
Kuntien perimän yleisen kiinteistöveron ala- ja
ylärajoja nostettiin vuonna 2010. Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttui 0,5-1,0 prosentista 0,6-1,35 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttui 0,22–0,5 prosentista 0,32–0,75 prosenttiin.
Kauniaisissa tämä tarkoittaa 518 teur:n korotusta kiinteistöveron tuottoon vuonna 2010.
Vuoden 2011 kiinteistöveron tuoton arvioidaan
olevan samalla tasolla kuin 2010, sillä laskennallisia muutosperusteita ei ole. Pienet muutokset kiinteistökannassa ovat mahdollisia.
De nedre och övre gränserna för den fastighetsskatt som kommunerna tar ut höjdes
2010. Variationsintervallet för den allmänna
fastighetsskattsatsen ändrades från 0,5–1,0
procent till 0,6–1,35 procent. I fråga om fastighetsskattesatsen för byggnader som används
för stadigvarande boende ändrades variationsintervallet från 0,22–0,5 procent till 0,32–0,75
procent. I Grankulla betyder det här en höjning
på 518 000 euro i fastighetsskatteintäkterna
2010. Fastighetsskatteintäkterna 2011 beräknas vara på samma nivå som 2010, eftersom
det inte finns kalkylmässiga ändringsgrunder.
Små förändringar i fastighetsbeståndet är möjliga.
Kauniaisten kaupunki sai kiinteistöveroja yhteensä 2,1 meur vuonna 2009 (2,0 milj. euroa
vuonna 2008). Vuonna 2010 kiinteistöveroja
arvioidaan kertyvän verohallinnon maksuunpanotilaston pohjalta n. 2,7 milj.euroa, jolloin
kasvua on 24 %:n verran vuoden 2009 toteumaan verraten.
Vuosi - År
Kiinteistövero % - Fastighetsskatt %
Vakituisen asunnon %
Stadigvarande bostad %
Rakentamaton rakennuspaikka %
Obebyggd byggplats %
År 2009 uppgick Grankulla stads fastighetsskatteintäkter till sammanlagt 2,1 miljoner euro
(2,0 miljoner euro 2008). Utgående från skatteförvaltningens debiteringsstatistik väntas fastighetsskatten uppgå till ca 2,7 miljoner euro år
2010, vilket är 24 % mer än utfallet 2009.
TA-BG
TS-EP TS-EP
2007
0,65
0,22
2008
0,65
0,22
2009
0,50
0,22
2010
0,60
0,32
2011
0,60
0,32
2012
0,60
0,32
2013
0,60
0,32
1,65
1,65
1,65
1,65
1,65
1,65
1,65
TA
TAEPROG
TS-EP
TS-EP
TS-EP
TS-EP
Vuosi - År
2007
2008
2009
2010
2010
2011
2012
2013
Kiinteistöverotuotto, 1 000 euroa
Fastighetsskatteintäkt, 1 000 euro
2.053
2.039
2.146
2.738
2.664
2.664
2.664
2.664
24
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
3.2.2 Valtionosuudet
3.2.2 Statsandelar
Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä
uudistettiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa säädettyjen linjausten mukaisesti vuoden 2010 alusta alkaen. Valtionosuusuudistus toteutettiin niin, että merkittäviä
muutoksia kuntien valtionosuuksien kokonaismäärissä ei päässyt tapahtumaan. Pääsääntö
on, että vuoden 2011 valtionosuudet määräytyvät lähes samoin perustein kuin vuonna
2010 sillä erotuksella, että vuoden 2011 valtionosuuksiin tehdään indeksikorotus 1,7 %.
Luonnollisesti oppilas/asiakas määrät vaikuttavat laskelmien lopputuloksiin.
Kommunernas finansierings- och statsandelssystem reviderades från början av 2010 i enlighet med riktlinjerna i ramlagen för kommunoch servicestrukturreformen. Statsandelsreformen genomfördes så att inga väsentliga
ändringar i kommunernas totala statsandelar
förekom. Huvudregeln är att statsandelarna
2011 bestäms enligt ungefär samma grunder
som år 2010, men med den skillnaden att det i
statsandelarna 2011 görs en indexhöjning på
1,7 %. Naturligtvis inverkar antalet elever/
kunder på de slutliga beräkningarna.
Statsandelarna är kalkylmässiga och fastställs
utifrån exempelvis kommunens åldersstruktur
eller antalet elever och priset per enhet för
undervisning. Dessa uppgiftsrelaterade statsandelar kompletteras eller minskas av ett utjämningsbidrag eller utjämningsavdrag som
beviljas utgående från kommunens skatteinkomster.
Valtionosuudet ovat laskennallisia ja määräytyvät esimerkiksi kunnan ikärakenteen tai
opetuksen oppilasmäärien ja yksikkökustannusten perusteella. Näitä tehtäväkohtaisia
valtionosuuksia täydentää tai vähentää kunnan verotulojen perusteella myönnettävä
valtionosuuksien tasauslisä tai -vähennys.
Esi- ja perusopetuksen valtionosuudet on
vuoden 2010 alusta maksettu oppilaidenkotikunnille. Kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai yksityisen
opetuksen järjestäjän koulua. Kuntien ja
muiden opetuksen järjestäjien on ilmoitettava
Tilastokeskukselle tiedot oppilaista, joiden
kotikunta on muu kuin opetuksen järjestäjän
kotikunta. Korvaus perustuu kotikunnan valtionosuuteen oikeuttaviin kustannuksiin, joiden perusteella jokaiselle kunnalle on vahvistettu kotikuntakorvauksen perusosa. Lopullinen korvaus määräytyy oppilaan iän mukaan
(6 v., 7-12 v. ja 13 -15 v.). Korvausmenot ja tulot kohdistetaan maksajille ja saajille tehtyjen ilmoitusten mukaan keskitetyllä palvelulla.
Statsandelarna för förskoleundervisning och
grundläggande undervisning har betalats till
elevernas hemkommuner från och med ingången av år 2010. Kommunerna ska betala
ersättning för elever som går i en annan kommuns eller en privat utbildningsanordnares
skola. Kommunerna och andra utbildningsanordnare ska lämna uppgifter till Statistikcentralen om de elever vars hemkommun är någon
annan än utbildningsanordnarens hemkommun. Ersättningen baserar sig på de hemkommunens kostnader som berättigar till
statsandel. Ersättningens storlek baserar sig
på de statandelsberättigade kostnaderna i
hemkommunen. För varje kommun har hemkommunsersättningens grunddel fastställts.
Den slutliga ersättningen bestäms enligt elevens ålder (6 år, 7-12 år och 13-15 år). Ersättningsutgifterna och ersättningsinkomsterna
riktas till betalarna och betalningsmottagarna
centraliserat enligt de lämnade uppgifterna.
Kauniainen sai laskennallisia käyttötaloudenvaltionosuuksia yhteensä 3,319 milj. euroa vuonna 2009 (3,6 meur vuonna 2008).
Vuoden 2010 talousarviossa valtionosuuksia
on arvioitu saatavan 3,867 meur (ml. kotikuntakorvaukset) ministeriöiden (SM, OPM,
STM) päätösten pohjalta. Uusi valtionosuuslaki ja peruskoulun kotikuntakorvausten muutettu kirjauskäytäntö koulujen tuloksi vähentää valtionosuuksien loppusummaa. Tuloslaskelman loppusummaan asia ei vaikuta.
Grankulla fick 2009 sammanlagt 3,319 miljoner euro kalkylmässiga statsandelar för driftsekonomin (3,6 miljoner euro 2008) I 2010 års
budget beräknas statsandelarna uppgå till
3,867 miljoner euro (inkl. hemkommunsersättningar) utgående från ministeriernas (inrikesministeriet, undervisningsministeriet, socialoch hälsovårdsministeriet) beslut. Den nya
statsandelslagen och den ändrade bokföringspraxisen för hemkommunersättningen inom
grundläggande utbildning minskar statsandelarnas slutsumma. Detta inverkar inte på resultaträkningens slutsumma.
25
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
3.3 Talousarvioehdotuksen yhteenveto - Sammandrag av budgeten
Toimintatulot
Vuoden 2011 toimintatulot ylittävät vuoden
2010 talousarvion tason noin 2,9 meur. Tulojen lisäys perustuu kotikuntakorvauksiin ja
tonteista saataviin myyntivoittoihin.
Verksamhetsinkomster
Verksamhetsinkomsterna 2011 överskrider
nivån i 2010 års budget med ca 2,9 miljoner
euro. Inkomstökningen beror på hemkommunersättningar och försäljningsvinster av tomtförsäljning.
Toimintamenot
Vuoden 2011 toimintamenojen arvellaan olevan 68,4 Meur. Talousarviossa 2010 toimintamenot (pl. lmr) ovat 67,6 meur. Menojen lisäys
vuoteen 2011 on siis 0,8 Meur eli 1,2 %. Toimialojen aktiivinen säästökohteiden kartoitustyö on ollut merkityksellistä talousarvioehdotusta laadittaessa; tavoite on ollut säästää 2 %
käyttömenoista vuoden 2010 alkuperäiseen
budjettiin verraten ja siltä pohjalta lisätä menoja maksimissaan 1 % vuoteen 2011.
Verksamhetsutgifter
Verksamhetsutgifterna 2011 beräknas uppgå
till 68,4 miljoner euro. I 2010 års budget är
verksamhetsutgifterna 67,6 miljoner euro. Utgiftsökningen jämfört med år 2010 är således
0,8 miljoner euro, dvs. 1,2 %. Sektorernas
aktiva kartläggning av besparingsobjekt har
varit betydelsefull när budgetförslaget har
gjorts upp; målet har varit att spara 2 % av
driftsutgifterna jämfört med den ursprungliga
budgeten 2010 och utgående från detta öka
utgifterna år 2011 med högst 1 %.
Henkilöstömenot, palvelujen ostot, aineet,
tarvikkeet ja tavarat sekä avustukset
Henkilöstömenot ovat yhteensä n. 31,4 meur
vuonna 2011, missä on 0,3 meur (1 %) kasvua
vuoden 2010 talousarvioon verraten. Vuoden
2011 henkilöstömenojen kasvu perustuu lähinnä palkankorotusvaraukseen, mihin varaudutaan tilanteessa, jossa kunta-alan sopimus
on päättymässä ja tulevista sopimuskorotuksista ei ole tietoa.
Personalutgifter, köp av tjänster, material,
förnödenheter och varor samt understöd
År 2011 uppgår personalutgifterna till sammanlagt ca 31,4 miljoner euro, vilket är 0,3
miljoner euro (1 %) mer än i 2010 års budget.
Ökningen i personalutgifter 2011 beror främst
på en löneförhöjningsreservering, som görs i
en situation där kommunsektorns avtal håller
på att gå ut och man ännu inte känner till de
kommande avtalshöjningarna.
Palvelujen ostojen budjettiesitys 2011 (18,6
meur) ylittää vuoden 2010 talousarvion tason
0,2 meur:lla eli 1,0 %:lla.
Anslaget för köp av tjänster 2011 (18,6 miljoner euro) överskrider budgeten för 2010 med
0,2 miljoner euro, dvs. 1,0 %.
Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden vuoden
2011 talousarvio on 4,3 meur ollen näin vuoden 2010 talousarvion tasolla.
Anslaget för material, förnödenheter och varor
är 4,3 miljoner euro i 2011 års budget, dvs. lika
stort som i budgeten för 2010.
Avustuksia budjetoitiin vuosi sitten 2,8 Meur.
Vuodelle 2011 esitetään varattavaksi rahaa
avustuksille myös 2,8 Meur.
För understöd budgeterades 2,8 miljoner euro
för 2010. Också för år 2011 föreslås ett anslag
på 2,8 miljoner euro för understöd.
Verotulot
Kaupungin verotulojen arvioidaan nousevan
50,8 meur:oon vuonna 2011. Vuoden 2010
talousarvioon (48,1 Meur) verraten verotulot
nousevat 5,4 %. Vuoden 2010 verotuloennuste
on arvioitu tilitysten perusteella 47,7 miljoonaksi euroksi. Tähän ennusteeseen nähden
vuoden 2011 talousarvion verotulot ovat 6,3 %
suuremmat.
Skatteinkomster
Stadens skatteinkomster beräknas uppgå till
50,8 miljoner euro år 2010. Jämfört med budgeten för 2010 (48,1 miljoner euro) stiger skatteinkomsterna med 5,4 %. Skatteinkomstprognosen för 2010 har beräknats enligt skatteredovisningarna till 47,7 miljoner euro. Jämfört
med denna prognos är skatteinkomsterna i
2011 års budget 6,3 % högre.
26
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
Valtionosuudet
Valtionosuudet 2011 verotulotasauksen ja kotikuntakorvausten vähentämisen jälkeen ovat
2,660 MEUR, missä on alenemaa vuoden
2010 talousarviosta (pl. kotikuntakorvaukset)
4,5 %, vaikkakin indeksikorotus 1,7 % huomioidaan. Tämä perustuu ikäluokkien 13–15 v
asukasmäärän vähenemiseen. Kyseessä on
seudullinen, ohimenevä ilmiö.
GRANKULLA
Statsandelar
Efter avdrag av skatteinkomstutjämningen och
hemkommunersättningarna uppgår statsandelarna år 2011 till 2,660 miljoner euro, vilket är
4,5 % mindre än i 2010 års budget (exklusive
hemkommunersättningar) trots att indexhöjningen på 1,7 % beaktas. Det här grundar sig
på att antalet invånare i åldersklassen 13-15 år
minskar. Det är fråga om ett regionalt, övergående fenomen.
Investoinnit
Vuoden 2011 investointimenot ovat 8,0 meur.
Investeringar
År 2011 uppgår investeringsutgifterna till 8,0
miljoner euro.
Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelma osoittaa kassavarallisuuden
supistuvan jo vuonna 2011. Vuosina 2011–
2012 joudutaan turvautumaan ulkopuoliseen
rahoitukseen maksuliikenteen hoitamiseksi.
Tämän lyhytaikaisen ja määrältään vaihtelevan
lainanoton ohella talousarvio ei sisällä varsinaisia talousarviolainoja.
Finansieringsanalys
Finansieringsanalysen visar att de likvida medlen krymper redan 2011. Under 2011-2012 är
staden tvungen att ty sig till utomstående finansiering för att kunna sköta betalningsrörelsen. Utöver dessa kortsiktiga lån vars belopp
varierar innehåller budgeten inga egentliga
budgetlån.
Talousarviovuosi 2010 pureutui koko kaupungin toiminnot kattaen talouden tasapainottamistoimenpiteisiin. Vuoden 2011–2013 taloussuunnitelma osoittaa, että kaikkia toimenpidevaihtoehtoja talouden tasapainon saavuttamiseksi joudutaan edelleen arvioimaan ja kiinnittää erityistä huomioita koko kaupungin tason ja
toimialojen menotalouden hallintaan. Vuonna
2013 on ennakoitu saatavan tuntuva myyntivoitto Koivuhovin maa-alueen myynnistä.
Budgetåret 2010 gick hela stadens verksamhet ut på åtgärder för att balansera ekonomin.
Ekonomiplanen 2011-2013 visar att alla åtgärdsalternativ för att nå balans i ekonomin
måste fortsättningsvis utvärderas och att särskild uppmärksamhet bör fästas vid kontroll av
hela stadens och sektorernas utgiftsekonomi.
År 2013 förväntas en betydande försäljningsvinst av försäljningen av Björkgårds landområde.
Tilikauden tulos
Talousarviovuoden 2011 arvioidaan olevan
ylijäämäinen 0,7 meur. Vuonna 2012 alijäämää arvioidaan kertyvän 0,1 meur ja 2013
14,0 meur.
Räkenskapsperiodens resultat
Budgetåret 2011 uppvisar ett överskott på 0,7
miljoner euro. År 2012 beräknas överskottet
också bli 0,1 miljoner och året därpå 14,0 miljoner euro.
27
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
TP
TP
TA
TULOSLASKELMAN TOTEUMAVERTAILU
BOKSLUT BOKSLUT BG + lmr KAUNIAINEN (PL. VESILAITOS)
2.008
2.009
2.010
(1 000 €)
ENNUSTE
2.010
TAE
2.011
TAE
2.012
TAE
2.013
832
3.208
421
2.448
9.733
52
16.694
760
3.384
492
2.334
10.279
99
17.349
919 Myyntitulot - Försäljningsinkomster
3.280 Maksutulot - Avgiftsinkomster
388 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
4.245 Muut tulot - Övriga inkomster
10.327 Sisäiset tulot - Interna inkomster
33 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
19.192 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
2.287
3.327
637
3.920
10.327
49
20.548
2.522
3.271
344
5.370
10.577
40
22.123
2.521
3.170
330
3.681
10.637
40
20.379
2.521
3.174
330
17.206
10.676
41
33.947
26.981
18.859
4.557
2.345
668
9.789
63.198
28.279
19.324
4.369
2.484
707
10.352
65.515
31.092 Henkilöstömenot - Personalutgifter
18.392 Palvelujen ostot - Köp av tjänster
4.268 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
3.018 Avustukset - Understöd
714 Muut menot - Övriga utgifter
10.327 Sisäiset menot - Interna utgifter
67.811 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
29.587
19.016
4.290
3.005
773
10.327
66.998
31.383
18.573
4.265
2.828
737
10.577
68.362
31.875
18.977
4.336
2.770
741
10.637
69.335
32.370
19.143
4.371
2.771
744
10.676
70.075
-46.504
-48.166
-46.450
-46.239
-48.956
-36.128
49.165
45.958
1.168
2.039
3.633
47.214
43.968
1.100
2.146
3.319
47.740
43.924
1.153
2.664
2.786
50.769
46.833
1.271
2.664
2.660
52.762
48.984
1.114
2.664
2.705
54.158
50.459
1.035
2.664
2.751
140
228
239
0
-327
6.434
-3.993
543
90
268
-5
191
2.911
-5.432
-610
167 Rahoitustulot ja -menot - Finansiella inkomster och
1.305
90 Korkotulot - Ränteinkomster
150
110 Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster
1.200
-33 Korkomenot - Ränteutgifter
-15
0 Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter
-30
3.584 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG
5.381
-6.160 Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan
-6.160
Arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot
2.314
2.441
-2.521
-2.576 TILIKAUDEN TULOS
1.535
RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT
TP
TP
TA
RAHOITUSLASKELMA 2011-2013
BOKSLUT BOKSLUT BG + lmr KAUNIAINEN (PL. VESILAITOS)
ENNUSTE
2.008
2.009
2.010
(1 000 €)
2.010
68
45
85
-50
-12
7.258
-6.523
91
60
60
-20
-9
6.602
-6.745
107
75
55
-15
-8
20.888
-6.895
735
-143
13.993
6.434
2.911
-660
-734
5.774
2.177
-7.917
-7.847
231
-48.619 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
48.169 Verotulot - Skatteinkomster
44.198
Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt
1.233
Yhteisövero - Samfundskatt
2.738
Kiinteistövero - Fastighetsskatt
3.867 Valtionosuudet - Statsandelar
3.824 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG
Satunnaiset erät - Extraordinära poster
-2.747 Tulorahoituksen korjauserät
Korrektivposter till internt tillförda medel
1.077 Toiminnan rahavirta
INVESTOINNIT - INVESTERINGAR
-7.305 Käyttöomaisuusinvestoinnit
Investeringar i anläggningstillgångar
Rahoitusosuudet investointeihin
TAE
2.011
TAE
2.012
TAE
2.013
5.381
2.314
-7.494
7.258
6.602
20.888
-3.816
-2.094
-15.685
201
3.442
4.508
5.203
-7.305
-8.024
-7.260
-9.217
8.194
3.852
2.141
15.722
1.089
-730
-611
11.708
Finansieringsandelar för investeringsutgifter
1.027
800
-1.116
-4.639
-29
-27
-29
-27
4000
-29
3.973
-990
-1.019
-1.169
2.804
-2.135
12.121
-1.835
9.986
3.136 Käyttöomaisuuden myyntitulot
Försäljningsinkomster av anläggningstillgångar
-3.092 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto
Ordinarie verksamhet och investeringar netto
RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERINGVERKSAMHET
-223 Antolainauksen muutokset
Förändringar i utlåningen
Antolainojen vähennys - Minskning av utlåningen
-223 Antolainojen lisäys - Ökning av utlåningen
Lainakannan muutokset
Förändringar i lånestocken
-220 Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Minskning av långfristiga lån
2.700 Pitkäaikaisten lainojen lisäys
-4.609
-4.000
2.257 Rahoitustoiminta netto
Finansiering netto
Muut maksuvalmiuden muutokset
0 Ennakkomaksujen muutos
900 Muut maksuvalmiuden muutokset
3.157 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
-8.609
0
0
0
3.493
-5.116
0
0
0
0
0
0
65 Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel
2.751 Kassavarat Kassamedel 31.12.
Lainakanta Lånestock 31.12
-4.027
4.123
0
-730
3.393
0
-611
2.782
0
11.708
14.491
0
Täydellinen tuloslaskelma löytyy sivulta 126 ja täydellinen rahoituslaskelma sivulta 128.
Resultaträkningen i sin helhet finns på sidan 126 och finansieringskalkylen i sin helhet på sidan 128.
28
KÄYTTÖTALOUS
DRIFTSBUDGET
(1.000 €)
Bokslut
2008 TP
Bokslut
2009 TP
Budget
2010 + lmr
*)
*)
*)
Tulot - Inkomster
Menot -Utgifter
Netto
TAE
2011
TAE
2012
TAE
2013
16.694,0
-63.198,0
17.350,2
-65.514,4
19.191,5
-67.810,5
22.123,5
-68.362,0
20.379,0
-69.335,4
33.946,7
-70.075,0
-46.504,0
-48.164,3
-48.619,0
-46.238,6
-48.956,3
-36.128,2
*) Vuosien 2008-2009 luvuista on poistettu Vesilaitos
YLEISHALLINTO
ALLMÄN FÖRVALTNING
Tulot - Inkomster
2.717,0
3.005,0
2.832,0
2.919,2
2.950,9
2.993,3
Menot -Utgifter
-5.437,0
Netto
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
-2.720,0
-6.035,0
-6.297,0
-6.316,1
-6.379,1
-6.467,8
-3.030,0
-3.465,0
-3.396,9
-3.428,2
-3.474,5
SOCIAL- O HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
3.015,0
3.070,0
2.856,0
3.055,9
3.055,9
3.055,9
Menot -Utgifter
-26.869,0
-28.143,0
-28.905,8
-28.996,2
-29.171,4
-29.349,2
Netto
-23.854,0
-25.073,0
-26.049,8
-25.940,3
-26.115,5
-26.293,3
24.767,6
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA
SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Tulot - Inkomster
Menot -Utgifter
9.607,0
9.985,0
12.101,9
13.063,9
11.268,0
-9.082,0
-8.910,0
-9.166,9
-9.153,4
-9.524,4
-9.679,0
525,0
1.075,0
2.935,0
3.910,5
1.743,6
15.088,5
Netto
RAKENNUSLAUTAKUNTA
BYGGNADSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
Menot -Utgifter
Netto
105,0
80,4
61,0
100,0
102,5
105,1
-180,0
-197,8
-203,9
-220,1
-223,2
-226,4
-75,0
-117,4
-142,9
-120,1
-120,7
-121,3
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
SIVISTYSTOIMEN HALLINTO JA TALOUS
BILDNINGSSEKTORNS FÖRVALTNING OCH EKONOMI
Tulot - Inkomster
0,0
Menot -Utgifter
0,0
0,0
0,0
-101,4
-102,9
-104,4
Netto
0,0
0,0
0,0
-101,4
-102,9
-104,4
SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
365,0
346,0
414,9
1.499,5
1.499,5
1.499,5
Menot -Utgifter
-8.301,0
-8.650,0
-8.942,5
-9.228,7
-9.326,4
-9.425,6
Netto
-7.936,0
-8.304,0
-8.527,6
-7.729,2
-7.826,9
-7.926,1
199,0
177,6
228,0
762,1
762,1
762,1
Menot -Utgifter
-8.214,0
-8.373,9
-8.785,6
-8.851,8
-8.946,0
-9.041,6
Netto
-8.015,0
-8.196,3
-8.557,6
-8.089,7
-8.183,9
-8.279,6
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
Tulot - Inkomster
SIVISTYSLAUTAKUNTA
BILDNINGSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
253,0
263,5
262,3
304,6
295,7
294,5
Menot -Utgifter
-2.442,0
-2.369,7
-2.638,0
-2.645,9
-2.681,5
-2.717,4
Netto
-2.189,0
-2.106,2
-2.375,7
-2.341,3
-2.385,8
-2.422,9
26,0
23,1
31,0
29,0
29,0
30,0
NUORISOLAUTAKUNTA
UNGDOMSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
Menot -Utgifter
-503,0
-514,2
-563,3
-552,8
-557,9
-563,4
Netto
-477,0
-491,1
-532,3
-523,8
-528,9
-533,4
LIIKUNTALAUTAKUNTA
IDROTTSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
407,0
399,7
404,4
389,2
386,2
409,2
Menot -Utgifter
-2.170,0
-2.320,8
-2.307,6
-2.295,6
-2.342,0
-2.398,7
Netto
-1.763,0
-1.921,2
-1.903,2
-1.906,4
-1.955,8
-1.989,5
29
YLEISHALLINTO
ALLMÄN FÖRVALTNING
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 6,3 M€
Rahatoimisto
Drätselkontoret
17 %
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus ja
Stadsfullmäktige
kaupunginjohtaja
2%
Stadsstyrelsen och
stadsdirektören
9%
Kaupunginkanslia
Stadskansliet
72 %
Talousarviovertailu 2009-2011
Budgetjämförelse
2009
2010
2011
Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja
Stadsstyrelsen och stadsdirektören
Kaupunginkanslia Stadskansliet
Rahatoimisto Drätselkontoret
0
1.000
2.000
3.000
4.000
5.000
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING
1030
1031
1032
1033
KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE
KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN
KAUPUNGINKANSLIA – STADSKANSLIET
RAHATOIMISTO – DRÄTSELKONTORET
Yleishallinnon toimiala jakautuu neljään
ns. tulosalueeseen: kaupunginvaltuusto,
kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja,
kaupunginkanslia sekä rahatoimisto.
Allmänna förvaltningen är indelad i fyra s.k.
resultatområden: stadsfullmäktige, stadsstyrelsen och stadsdirektören, stadskansliet
och drätselkontoret.
Yleishallinto
Allmän förvaltning
TP
Bokslut
2.008
TP
Bokslut
2.009
TA
2.010
lmr
TA
BG
2.012
TA
BG
2.011
TA
BG
2.013
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
74.075
47.643
43.950
36.850
37.403
37.964
Maksutulot - Avgiftsinkomster
76.419
78.475
81.500
79.100
80.287
81.491
173.800
218.529
186.000
136.000
126.000
126.000
595
2.451
0
0
0
0
2.392.436
2.657.761
2.520.500
2.667.250
2.707.259
2.747.868
167
0
200
0
0
0
2.717.492
3.004.859
2.832.150
2.919.200
2.950.948
2.993.322
Henkilöstömenot - Personalutgifter
-2.321.192
-2.831.033
-2.915.570 -2.954.237 -2.998.551 -3.043.529
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-1.807.488
-1.850.117
-1.988.860 -1.920.392 -1.949.198 -1.978.436
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
-876.873
-887.650
-933.540
-944.600
-958.769
-973.151
Avustukset - Understöd
-106.552
-110.692
-72.500
-64.500
-64.500
-64.500
Muut menot - Övriga utgifter
-101.570
-102.874
-132.400
-159.700
-159.700
-159.700
Sisäiset menot - Interna utgifter
-223.411
-252.940
-254.400
-272.700
-269.000
-269.000
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-5.437.086
-6.035.306
-6.297.270 -6.316.129 -6.399.717 -6.488.315
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2.719.594
-3.030.447
-3.465.120 -3.396.929 -3.448.769 -3.494.993
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Yleishallinnon tehtävänä on toimialojen toiminnan yhteensovittaminen sekä käytännön
hallinnosta ja taloudesta huolehtiminen. Pääkaupunkiseutuyhteistyö on vakiintunut osaksi
koko kaupungin toimintaa, jossa eri toimijat
vastuualueidensa puitteissa osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen sekä seudullisen vision ja strategian
toteuttamiseen. Yleishallinnon osalta kaupunginkanslia ja rahatoimisto ovat osallisina
useissa keskeisissä yhteistyö- ja valmisteluhankkeissa.
Valtuustokauden 2009 – 2012 alussa valtuuston ja hallituksen käymien seminaarityöskentelyjen pohjalta laadittu kaupungin
kehittämisstrategia rakentuu hyvien ja taloudellisten kuntapalveluiden kehittämisestä,
kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edis-
Verksamhet
Allmänna förvaltningens uppgift är att samordna
sektorernas verksamhet och dra försorg om den
praktiska förvaltningen och ekonomin. Samarbetet inom huvudstadsregionen har befästs som en
del av hela stadens verksamhet där olika aktörer
deltar inom sina ansvarsområden i att genomföra huvudstadsregionens städers samarbetsavtal
och den regionala visionen och strategin. I fråga
om allmän förvaltning deltar stadskansliet och
drätselkontoret i flera centrala samarbets- och
beredningsprojekt.
Stadens utvecklingsstrategi, som utarbetades i
början av fullmäktigeperioden 2009 – 2012 utgående från fullmäktiges och styrelsens arbete
vid seminarier, omfattar utvecklande av bra och
ekonomiska kommuntjänster, främjande av invånarnas välfärd och hälsa, stödjande av samhällsgemenskapen, åtgärder för balansering av
30
KAUNIAINEN
Käyttötalous
tämisestä, yhteisöllisyyden tukemisesta, toimenpiteistä väestörakenteen tasapainottamiseksi sekä yhteistyöstä pääkaupunkiseudun
kuntien kanssa palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja
toiminnan avoimuuden lisääminen on keskeinen toimintaa ohjaava tavoite.
Henkilöstön työhyvinvointia edistetään osaamisen ja työyhteisötaitojen kasvattamisella.
Kokemus osallisuudesta ja omaan työhön
vaikuttamisesta ovat olennaisia työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta
Tietohallinnon ratkaisut tukevat kaupungin
toiminnan kehittämistä ja johtamista sekä kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Uuden
tietohallintostrategian valmistelu aloitetaan
vuonna 2011. Sähköisten laskujen käsittely,
eli e-laskupalvelu on keskeinen kehittämisalue
läpi koko organisaation.
03
GRANKULLA
Driftsbudget
befolkningsstrukturen samt samarbete med huvudstadsregionens kommuner för att säkra tillgången på service. Ett viktigt mål som styr verksamheten är att öka transparensen i beslutsfattandet och öppenheten i verksamheten.
De anställdas arbetshälsa främjas genom att
förbättra kompetensen och arbetsgemenskapsfärdigheterna. Erfarenheter av medverkan och
möjligheter att påverka det egna arbetet är väsentliga faktorer när det gäller arbetshälsan och
att orka i arbetet.
Dataadministrationens lösningar stöder utvecklingen av stadens verksamhet, ledarskapet och
den till invånarna riktade serviceproduktionen.
Beredningen av en ny IT-strategi inleds under
2011. Behandlingen av elektroniska fakturor,
dvs. e-fakturatjänst, är ett centralt utvecklingsområde som gäller hela organisationen.
Yhtenäisen euromaksualueen, SEPAn (Single
Euro Payments Area) suunnittelu ja toteutus
etenee kansalliset aikataulut huomioiden.
Planeringen och verkställandet av ett gemensamt eurobetalningsområde, SEPA (Single Euro
Payments Area), fortsätter med beaktande av
den nationella tidsplanen.
Yleishallinnon poikkihallinnollista toimintaa
tukevat keskeiset tavoitteet vuodelle 2011
sisältyvät kaupungin kehittämisstrategiaan.
Den allmänna förvaltningens centrala mål för
2011 som stöder den tväradministrativa verksamheten ingår i stadens utvecklingsstrategi.
Talous
Talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen
ohjeiden mukaisesti tasapainoitetun talouden
saavuttamiseksi tarkkaa harkintaa noudattaen
ja tiukennetun talousarviokehyksen mukaisesti. Toiminnan tehostamista tavoitellaan lisäämällä sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia ja toteuttamalla rakenteellisia
muutoksia siellä missä mahdollista.
Ekonomi
Budgeten har gjorts upp enligt stadsstyrelsens
anvisningar för att nå en balanserad ekonomi
genom att iaktta noggrant övervägande och följa
den åtstramade budgetramen. Avsikten är att
effektivera verksamheten genom att öka möjligheterna att använda elektroniska tjänster, och
genomföra strukturella ändringar där det är möjligt.
Yleishallinnon toimintamenoista (6,3 milj.€)
kaupunginkanslian osuus on 4,5 milj.€ (72 %),
josta ruokahuolto-puhdistuspalvelujen osuus
on 2,7 milj.€ (60 %). Henkilöstömenojen
osuus yleishallinnon menoista on 47 %.
Henkilöstömenoissa tapahtuva lisäys johtuu
terveysaseman laitoshuoltajien siirtymisestä
kanslian ruoka- ja puhdistuspalveluihin.
Av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter
(6,3 miljoner €) är stadskansliets andel 4,5 miljoner € (72 %) varav kost- och rengöringsservicens andel är 2,7 miljoner € (60 %). Personalutgifterna utgör 47 % av allmänna förvaltningens
utgifter. Ökningen i personalutgifterna beror på
att hälsocentralens lokalvårdare flyttar till kansliets kost- och rengöringsservice.
Palvelujen ostoissa tapahtuva menojen alentuminen johtuu mm. siitä, että HSY:n seutu- ja
ympäristötiedon kuntaosuus (ent.YTV:n
osuus) on siirretty vuodesta 2011 ympäristötoimen menoihin. Lisäksi Greater Helsinki
Promotion´in kuntaosuutta ja Metropolia ammattikorkeakoulun toiminta-avustusta on
alennettu. World Design Capital 2012:n rahoitusosuus on sopimuksen mukaan ensi vuonna
Utgiftsminskningen under köp av tjänster beror
på bl.a. att kommunandelen för HRM:s regionoch miljöinformation (tidigare SAD:s andel) har
från år 2011 överförts på miljöenhetens utgifter.
Dessutom har kommunandelen för Greater Helsinki Promotion och verksamhetsunderstödet till
yrkeshögskolan Metropolia sänkts. Finansieringsandelen av World Design Capital 2012 är
enligt avtalet 22 500 € år 2011. Andelen är som
31
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
22 500 € ja korkeimmillaan designvuonna
2012, eli 27 500 €.
högst under designåret 2012, dvs. 27 500 €.
Henkilöstö
Yleishallinnon yhteensä 61,1 vakanssista reilu
puolet on ruokahuolto – puhdistuspalveluissa
(31,5). Henkilöstö- ja palkkahallinnon yhdistyminen mahdollistaa kaivattuja synergia- ym.
etuja henkilöstösuunnitteluun. Terveysaseman
kahden laitoshuoltajan siirtyminen puhdistuspalveluihin lisää yleishallinnon henkilöstömenoja ja palkkahallinnon yhdistyminen kaupunginkansliaan lisää kanslian henkilöstömenoja huomattavasti näkyen vastaavasti
vähennyksenä rahatoimiston henkilöstömenoissa.
Personal
Av allmänna förvaltningens 61,1 vakanser är
drygt hälften inom kost- och rengöringsservicen
(31,5). Sammanslagningen av personal- och
löneförvaltningen möjliggör efterlysta synergifördelar och andra fördelar inom personalplaneringen. Allmänna förvaltningens personalutgifter
ökar till följd av att hälsocentralens två lokalvårdare går över till rengöringsservicen. Kansliets
personalutgifter ökar betydligt i och med att löneförvaltningen sammanslås med stadskansliet,
vilket syns som motsvarande minskning i drätselkontorets personalutgifter.
Uusia toimia ei esitetä ja vakanssien täyttö
tarvetta harkitaan tarkoin niiden vapautuessa.
Kaupungin tunnettuuden ja kuntatyön houkuttelevuuden lisäämiseksi yhteistyötä yliopistojen kanssa pyritään jatkamaan osoittamalla
kunnallishallinnon korkeakouluopiskelijoille
harjoittelupaikkoja mahdollisuuksien mukaan.
Inga nya befattningar föreslås och behovet av att
besätta vakanser övervägs noga när de blir lediga. För att göra staden mer känd och kommunalt
arbete mer attraktivt är avsikten att fortsätta
samarbetet med universiteten genom att i mån
av möjlighet anvisa praktikantplatser för högskolestuderande inom kommunalförvaltning.
Investoinnit
Yleishallinnon irtaimen omaisuuden investoinnit muodostuvat keskuskeittiön laitteiden korvausinvestoinneista ja tietohallinnon laite- ja
ohjelmistohankinnoista. Tietohallinnon investoinnit perustuvat valtuuston 16.6.2008 hyväksymään tietohallintostrategiaan ja sen pohjalta
hyväksyttyyn toimeenpano-ohjelmaan (KH
1.10.2008). IT investointien taso on hieman
korkeampi kuin vuonna 2010.
Investeringar
Allmänna förvaltningens investeringar i lös
egendom består av ersättande investeringar i
köksapparatur och dataadministrationens anskaffningar av apparater och program. Dataadministrationens investeringar baserar sig på den
av fullmäktige 16.6.2008 godkända IT-strategin
och det utifrån strategin godkända genomförandeprogrammet (STS 1.10.2008). Nivån på ITinvesteringarna är något högre än år 2010.
Vuodelle 2012 ajoitettu kaupungintalon saneeraus on merkittävä lähivuosien investointihanke, joka lähes vuoden kestävänä asettaa
haasteita hallinnon päivittäistoimintojen yhteensovittamiselle.
Den för år 2012 planerade saneringen av stadshuset är ett viktigt investeringsprojekt under de
närmaste åren. Eftersom projektet pågår i nästan ett år, innebär det utmaningar när det gäller
att samordna de dagliga funktionerna inom förvaltningen.
32
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
1030 KAUPUNGINVALTUUSTO – STADSFULLMÄKTIGE
Kaupunginvaltuusto käsittää valtuuston ja tarkastuslautakunnan menot sekä keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien ja vaalien järjestelyistä aiheutuvat menot.
Stadsfullmäktige omfattar utgifterna för fullmäktige, revisionsnämnden, centralvalnämnden,
valnämnderna samt de utgifter som förrättande
av val vållar.
Toiminta
Valtuusto vastaa hallinnon järjestämisen perusteista, eli kaupungin hallintoorganisaatiosta ja sillä on kaupungin ylintä
päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Tässä tehtävässään valtuusto vastaa kaupungin kehittämisstrategiasta, strategisesta
päätöksenteosta ja keskeisten tavoitteiden
asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä.
Verksamhet
Fullmäktige svarar för grunderna för hur förvaltningen organiseras, dvs. för stadens förvaltningsorganisation, och som det organ som har
den högsta beslutanderätten i staden har fullmäktige totalansvaret för stadens verksamhet
och ekonomi. I den här uppgiften ansvarar fullmäktige för stadens utvecklingsstrategi, det strategiska beslutsfattandet och för att ställa upp de
centrala målen, balansera verksamheten och
ekonomin samt utvärdera verksamheten och
ordna uppföljningen.
Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston
päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta
koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista.
Revisionsnämnden bereder de till fullmäktiges
beslutanderätt hörande ärenden som gäller
granskningen av förvaltningen och ekonomin
samt bedömer huruvida de mål som fullmäktige
satt upp har nåtts.
Vuonna 2011 toimitetaan edustakuntavaalit ja
vuonna 2012 tammi/helmikuussa on presidentinvaali ja kunnallisvaalit lokakuussa.
År 2011 förrättas riksdagsval. I januari/februari
2012 förrättas presidentval och i oktober kommunalval.
Kaupunginvaltuusto
Stadsfullmäktige
TP
Bokslut
2.009
TP
Bokslut
2.008
TA
2.010
lmr
TA
BG
2.011
TA
BG
2.012
TA
BG
2.013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
51.595
2.500
0
0
54.095
0
0
0
0
0
0
0
0
0
10.000
0
0
0
10.000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-58.801
-31.527
-4.242
0
-704
-5.130
-100.404
-119.045
-43.366
-2.883
0
-2.344
-8.854
-176.492
-77.100
-25.000
-3.000
0
-2.500
-6.700
-114.300
-86.620
-31.700
-3.100
0
-1.500
-6.610
-129.530
-87.919
-32.176
-3.147
0
-1.500
-6.610
-131.351
-89.238
-32.658
-3.194
0
-1.500
-6.610
-133.200
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-100.404
-122.397
-114.300
-119.530
-131.351
-133.200
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
33
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN
Kaupunginhallitus käsittää kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan menot, alla lueteltavat yleishallinnon toimialaan kuuluvat yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut, pääkaupunkiseudun yhteistyöstä aiheutuvat menot ja
eräät muut poikkihallinnolliset menot.
Stadsstyrelsen omfattar utgifterna för stadsstyrelsen och stadsdirektören, nedan uppräknade
samarbetsandelar och medlemsavgifter som hör
till allmänna förvaltningens kompetensområde,
utgifterna för samarbetet inom huvudstadsregionen och vissa andra tväradministrativa utgifter.
Toiminta
Kaupunginhallitus vastaa kunnan hallinnosta
ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Verksamhet
Stadsstyrelsen ansvarar för kommunens förvaltning och ekonomi samt för beredningen och
verkställigheten av fullmäktiges beslut och för
tillsynen över beslutens laglighet.
Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan
tehtävänä on kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ja kaupungin toiminnan ohjaus.
Stadsstyrelsens och stadsdirektörens uppgift är
att verkställa stadens strategiska riktlinjer och
leda stadens verksamhet.
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii
henkilöstöjaosto, jonka tehtävänä on huolehtia
kaupungille työnantajana kuuluvista henkilöstöasioista sekä kehittää ja koordinoida kaupungin henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa. Henkilöstöjaoston menot sisältyvät kaupunginkanslian tulosalueeseen.
Under stadsstyrelsen lyder personalsektionen,
vars uppgift är att sköta sådana personalärenden som åligger staden i egenskap av arbetsgivare samt utveckla och samordna stadens personal- och lönepolitik. Personalsektionens utgifter ingår i stadskansliets resultatområde.
Osuudet - Andelar:
TA-BG 2010
HSY:n seutu- ja ympäristötieto HRM:s region- och miljöinformation
Uudenmaan liitto - Nylands förbund
Kaupunkipoliittinen ohjelma - Stadspolitiska programmet
Greater Helsinki Promotion
Metropolia Ammattikorkeakoulu
WDC rahoitusosuus – finansieringsandel
85 000
-1
56 000
9 000
79 000
50 000
7 000
286 000
60 000
9 000
43 000
25 000
22 500
159 500
32.000
7 000
32 000
7 000
5.000
4.000
1.000
5.300
4.000
1 000
70
330
49 400
100
330
49 730
Jäsenmaksut - Medlemsavgifter:
Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbund
Sydkustens landskapsförbund rf
Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry
Föreningen Nylands Friluftsområden rf
Idea in West, Espoon seudun uusyrityskeskus
Helsingin Seudun Kauppakamari Helsingforsregionens Handelskammare
Suomalaisen Työn Liitto
Svenska Finlands Folkting
1
Sisällytetty yhdyskuntatoimen menoihin
34
TA-BG 2011
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja
Stadsstyrelsen och stadsdirektören
TP
Bokslut
2.008
TP
Bokslut
2.009
TA
2.010
lmr
TA
BG
2.012
TA
BG
2.011
TA
BG
2.013
0
0
33.505
514
32.620
0
66.639
0
0
24.945
0
35.600
0
60.545
0
0
50.000
0
0
0
50.000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-127.068
-276.673
-4.250
-49.548
-61.957
-13.761
-533.257
-405.687
-279.945
-4.254
-50.500
-63.332
-16.553
-820.271
-229.090
-335.830
-3.000
0
-79.000
-18.970
-665.890
-228.832
-207.150
-2.500
0
-83.000
-17.280
-538.762
-232.264
-210.257
-2.538
0
-83.000
-13.580
-541.639
-235.748
-213.411
-2.576
0
-83.000
-13.580
-548.315
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-466.618
-759.726
-615.890
-538.762
-541.639
-548.315
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
35
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
1032 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET
Kaupunginkanslia vastaa kaupungin yleishallintotasoisesta valmistelusta ja avustaa
päätöksentekijöitä ja kaupungin organisaatiota
kunnallisen itsehallinnon ja päätöksenteon
toteuttamisessa sekä kunnan toimintojen yhteensovittamisessa. Lisäksi kanslia vastaa
keskitetystä henkilöstö- ja palkkahallinnosta,
tiedottamisesta, oikeudellisesta ohjeistuksesta
sekä ruoka- ja puhdistuspalveluista.
Kaupunginkanslia käsittää myös kirjaamon ja
arkistoinnin, puhelinkeskuksen, monistamon
ja postituksen ja hoitaa yleisten vaalien käytännön järjestelyihin liittyvät tehtävät.
Stadskansliet svarar för stadens beredning som
hör till den allmänna förvaltningen och bistår
beslutsfattarna och stadens organisation med att
genomföra det kommunala självstyret och beslutsfattandet och med att samordna kommunens verksamheter. Dessutom svarar stadskansliet för den centraliserade personalförvaltningen, informationen, juridiska anvisningar
samt kost- och rengöringsservicen. Under
stadskansliet sorterar också registraturen och
arkiveringen, telefonväxeln, kopieringen och
postningen samt uppgifter som hänför sig till de
praktiska arrangemangen vid allmänna val.
Toiminta
Pääkaupunkiseutuyhteistyössä kanslia osallistuu yhteisen henkilöstöstrategian toteuttamiseen, työnantajakuvan kehittämiseen ja yhteisen koulutuksen järjestämiseen, viestinnän
yhteishankkeisiin, hankintayhteistyön kehittämiseen sekä valmistelusihteeristön työhön.
Lisäksi kanslia on mukana toteuttamassa
osaltaan metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpiteitä.
Verksamhet
Inom samarbetet i huvudstadsregionen deltar
kansliet i genomförande av en gemensam personalstrategi, utveckling av arbetsgivarprofilen,
ordnande av gemensam utbildning, samprojekt
inom kommunikation, utveckling av upphandlingssamarbetet samt i beredningssekretariatets
arbete. Kansliet deltar också i att verkställa åtgärderna i strategin för metropolområdets konkurrenskraft.
Vuorovaikutuksen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi parannetaan mm. verkkosivujen palautejärjestelmiä.
Kaupungin näkyvyyttä edistetään mm. ilmoittelussa yhtenäisen visualisen ilmeen avulla.
Luottamushenkilöille perustetaan sähköinen
kokousalusta vuorovaikutuksen ja tiedonsaannin helpottamiseksi. Sähköisten kokousten käyttöönottoa pilotoidaan.
För att öka växelverkan och invånarnas möjligheter att delta förbättras bl.a. webbsidornas system för feedback. Stadens synlighet främjas
bl.a. genom en enhetlig visuell profil i annonserna. För de förtroendevalda grundas en elektronisk mötesplattform i syfte att underlätta interaktionen och informationen. Ett pilotprojekt för
elektroniska möten påbörjas.
Nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon kehitetään ja kutsutaan koululaisia tutustumaan kunnallishallintoon päätöksentekofoorumina ja työnantajana.
Toimialojen hankintatyön tukemiseksi hankintaprosesseja hiotaan edelleen mm. kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Keskitetty hankintasuunnitelma otetaan käyttöön ja koulutusta järjestetään uusista hankinta-ohjeista ja prosessikuvauksesta.
Henkilöstöhallinnossa tavoitteena on osaamisen, osallistumisen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Hyvän johtamisen ja esimiestyön tukemisen avulla, henkilöstön kehittämisen,
työterveyshuollon ja työsuojelun keinoin pyritään edelleen kehittämään hyvää psyykkistä
ja fyysistä työympäristöä.
De ungas möjligheter att delta och påverka beslutsfattandet utvecklas och skolelever inbjuds
att bekanta sig med kommunalförvaltningen som
beslutsforum och arbetsgivare.
Som stöd för sektorernas upphandlingsverksamhet utvecklas upphandlingsprocesserna
vidare bl.a. för att öka kostnadseffektiviteten. En
centraliserad upphandlingsplan tas i bruk och
utbildning ordnas i de nya upphandlingsanvisningarna och processbeskrivningen.
Inom personalförvaltningen är målet att främja
kompetensen, deltagandet och arbetshälsan.
Syftet är att med hjälp av att stöda bra ledarskap
och chefsarbete och genom personalutveckling,
företagshälsovård och arbetarskydd ytterligare
utveckla en god psykisk och fysisk arbetsmiljö.
Verksamhetens effektivitet förbättras genom att
utveckla arbets- och serviceprocesserna. Ett
36
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Tuloksellisuutta lisätään työ- ja palveluprosessien kehittämisen avulla. Yhteistoiminnallisen työtavan on juurruttava organisaatioon henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääjänä. Yhteistoiminta
sitouttaa ja kannustaa ja kokemus osallisuudesta on merkittävin työhyvinvointia selittävä
tekijä.
Tasa-arvosuunnitelma päivitetään ja laajennetaan sisältämään monimuotoisuus-, monikulttuurisuus- ja yhdenvertaisuuspäämäärät ja
suunnitelmaa toteuttamalla kasvatetaan eri
työyhteisöissä tietoisuutta ja tahtoa tasaarvoiseen, arvostavaan ja erilaisuutta hyväksyvään työkulttuuriin. Oppilaitosyhteistyötä
jäntevöitetään ja toimintamalleja kehitetään
osana pääkaupunkiseudun yhteistä hanketta.
Ruokapalveluja tuottavat keskuskeittiö, Villa
Bredan ja Tammikummun keittiö sekä kaupungintalon keittiö. Uutena asiakasryhmänä
on Sansinpellon päiväkoti, jolle ruokapalvelua
tuottaa keskuskeittiö. Puhdistuspalvelutoimeen kuuluu 23 rakennuksen siivous, joista
uutena terveysaseman ja laskettelurinteen
huoltorakennuksen siivous. Ostopalveluna
siivotaan 88 % ja 12 % omien siivoojien toimesta.
Ruoka- ja puhdistuspalveluissa varsinaisen
toiminnan ohella erityisenä painopistealueena
on asiakaspalveluosaamisen kehittäminen.
GRANKULLA
Driftsbudget
arbetssätt som bygger på samarbete måste förankras i organisationen som ett sätt att öka personalens möjligheter till deltagande och påverkan. Samarbete engagerar och sporrar och upplevelser av medverkan är den viktigaste faktor
som förklarar arbetshälsan.
Jämställdhetsplanen uppdateras och utvidgas
att omfatta mål som gäller mångfald, mångkulturell verksamhet och likställdhet. Genom att verkställa planen utökas medvetenheten om och
viljan till en jämlik, värdesättande arbetskultur
som godkänner olikhet i arbetsenheterna. Samarbetet med läroinrättningarna görs smidigare
och verksamhetsmodellerna utvecklas som en
del av huvudstadsregionens gemensamma projekt.
Kostservice produceras av centralköket, Villa
Bredas och Ekkullas kök samt stadshusets kök.
Ny kundgrupp är Sansåkers daghem, för vilket
centralköket producerar kostservice. Städningsverksamheten omfattar 23 byggnader varav hälsocentralen och slalombackens servicebyggnad
är nya städningsplatser. Av dessa städas 88 %
på entreprenad och 12 % av stadens egna städare.
Ett särskilt insatsområde inom kost- och rengöringsservicen vid sidan om den egentliga verksamheten är att utveckla kundservicefärdigheterna.
.
Ruokahuolto-puhdistuspalvelujen tunnuslukuja
TP/BS
2009
2,10
TA/BG
2010
2,09
2,12
2,07
18,78
20,02
653000
687400
40469
40469
Ruokahuoltoyksiköiden elintarvike- ja työvoimamenot €/painotettu suorite
Kostserviceenheternas livsmedels- och arbetskraftsutgifter €/prestation
Kouluaterian hinta keskimäärin € (hinta sisältää
yksikön menot, vyörytykset ja korot sekä poistot)
Skolmåltidens pris i genomsnitt € (priset innehåller enhetens utgifter, överföringsposter och
räntor samt avskrivningar)
Puhdistuspalveluyksiköiden menot
Rengöringsserviceenheternas utgifter
€/m2/vuosi/år
Ruokapalveluyksiköiden painotetut suoritteet
Kostserviceenheternas vägda prestationer
Puhdistuspalveluyksiköt/siivousneliöt
Rengöringsserviceenheter/städm2
37
TA/BG
2011
2,09
2012
2013
2014
2,12
2,15
2,20
2,05
2,08
2,12
2,20
21,24
21,56
21,60
21,80
683800
683800
683800
683800
42997
42997
42997
42997
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Kaupunginkanslia
Stadskansliet
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2 008
74 075
76 419
140 295
81
2 359 816
167
2 650 853
TP
Bokslut
2 009
47 643
78 475
141 989
-49
2 622 161
0
2 890 219
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1 507 722
-1 204 536
-833 980
-57 004
-38 904
-172 849
-3 814 995
-1 586 004
-1 189 793
-849 663
-60 192
-37 153
-185 103
-3 907 908
-1 799 450 -2 006 235 -2 036 329 -2 066 873
-1 283 780 -1 284 797 -1 304 069 -1 323 630
-904 100
-915 500
-929 233
-943 171
-72 500
-64 500
-64 500
-64 500
-50 900
-75 100
-75 100
-75 100
-187 790
-202 850
-202 850
-202 850
-4 298 520 -4 548 982 -4 612 080 -4 676 124
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-1 164 142
-1 017 689
-1 516 370 -1 639 782 -1 661 132 -1 682 802
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
38
TA
2 010
lmr
43 950
81 500
136 000
0
2 520 500
200
2 782 150
TA
BG
2 011
36 850
79 100
126 000
0
2 667 250
0
2 909 200
TA
BG
2 012
37 403
80 287
126 000
0
2 707 259
0
2 950 948
TA
BG
2 013
37 964
81 491
126 000
0
2 747 868
0
2 993 322
KAUNIAINEN
Käyttötalous
1033
03
GRANKULLA
Driftsbudget
RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET
Rahatoimiston tehtävänä on huolehtia kaupungin taloussuunnittelusta ja -seurannasta,
raha- ja laskentatoimesta, kirjanpidosta ja
maksuliikenteestä. Rahatoimisto toimii kaupungin keskuskassana ja maksu- ja sijoitustoimintaa hoitavana yksikkönä sekä ohjaa
hallintokuntien talouden hoitoon liittyviä tehtäviä.
Drätselkontorets uppgift är att dra försorg om
planeringen och uppföljningen av stadens ekonomi, finansförvaltning och redovisning, bokföring och betalningsrörelse. Drätselkontoret verkar som stadens centralkassa, sköter betalnings- och placeringsverksamheten och styr de
uppgifter som anknyter till skötseln av verksamhetssektorernas ekonomi.
Rahatoimistoon kuuluu myös tietohallinto,
jonka tehtävänä on johtaa kaupungin tietohallintoa. Tietohallinto tukee kaupungin johtamista ja päätöksentekoa huolehtimalla tiedon
elinkaaresta ja saatavuudesta.
Till drätselkontoret hör också dataadministrationsenheten, vars uppgift är att leda stadens
dataadministration. Dataadministrationen stöder
ledarskapet och beslutsfattandet i staden genom
att dra försorg om informationens livscykel och
tillgången på information.
Toiminta
Kaupungin keskitetyn taloushallinnon toimintaympäristö on laajentunut viime vuosien aikana. Tiivistynyt PKS-yhteistyö uusine muodostettuine yhteistyömuotoineen ja yhtiöineen,
erilaisiin seutuhankkeisiin osallistuminen ja
valtakunnalliset kehittämishankkeet korostuvat
taloushallinnon resurssoinnin allokoinnissa.
Lisäksi lisääntyneet vaatimukset valtakunnallisen tilastoinnin, talouden ja toiminnan seurannassa ja tehostamisessa sekä kaupungin toiminnan kehittämisessä ja laadun parantamisessa ovat lisänneet rahatoimiston taloussuunnittelun aikatauluihin sidottujen valmistelutehtävien määrää ja laajuutta olennaisesti.
Talouden tasapainottamiseen liittyvät valmistelut ovat keskeisessä roolissa.
Tietohallintostrategian toteuttamissuunnitelman pohjalta vuotuiset hankkeet toteutetaan
osana tietohallinnon vuosisuunnittelua tiiviisti
yhdessä toimialojen kanssa. Läpi organisaation kattavat erilaisiin prosesseihin liittyvät sähköistämishankkeet sekä tietohallinnon kiinteä
nivominen prosessisuunnitteluun ovat keskeinen osa tietohallintostrategian ydintoiminnan
painopistealuetta talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella. Voimassa oleva tietohallintostrategia on kaudelle 2008-2012 (16.6.2008
§ 47) ja uuden tietohallintostrategian valmistelu käynnistyy vuonna 2011.
Tietohallintostrategian mukaisesti vuonna
2010 käynnistyneistä hankkeista jatkuu suunnitelman mukaan potilas- ja sosiaalitietotietojärjestelmä Effica-hanke, jossa tietohallinto ja
taloushallinto toimivat keskitetysti toimintojen
mahdollistavana asiantuntijana. Ostoreskontraprosessin kehittämistyö jatkuu ja pääpaino-
Verksamhet
Verksamhetsmiljön för stadens centraliserade
ekonomiförvaltning har utvidgats under de senaste åren. Det allt intensivare samarbetet inom
huvudstadsregionen inklusive nya samarbetsformer och bolag, deltagande i olika regionala
projekt och riksomfattande utvecklingsprojekt
accentueras i allokeringen av ekonomiförvaltningens resurser. Dessutom har utökade krav på
uppföljning och effektivering av ekonomin och
verksamheten samt utveckling av den egna
verksamheten och kvaliteten avsevärt ökat de
tidsbundna beredningsuppgifternas antal och
omfattning vid drätselkontorets ekonomiska planering. Beredningen i anknytning till balansering
av ekonomin spelar en central roll.
De årliga projekten utgående från IT-strategins
genomförandeplan verkställs i tätt samarbete
med sektorerna som en del av dataadministrationens årsplanering. Projekt för utveckling av
olika elektroniska processer genom hela organisationen och sammanknytning av dataadministrationen till processplaneringen är en central del
av kärnverksamheten i IT-strategin under budget- och ekonomiplaneperioden. Den nuvarande
IT-strategin gäller för 2008-2012 (16.6.2009 §
47) och beredningen av en ny IT-strategi inleds
2011.
Av de projekt som påbörjades 2010 enligt ITstrategin fortsätter projektet för patient- och socialdatasystemet Effica planenligt. I projektet
verkar dataadministrationen och ekonomiförvaltningen gemensamt som sakkunnig som möjliggör funktionerna. Utvecklingen av inköpsreskontraprocessen fortsätter och tyngdpunkten år 2011
ligger på e-fakturaförvaltning inom hela stadsför39
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
na vuonna 2011 on e-laskuhallinto koko kaupungin toiminnoissa.
GRANKULLA
Driftsbudget
valtningen.
Rahatoimisto
Drätselkontoret
TP
Bokslut
2 009
TP
Bokslut
2 008
TA
2 010
lmr
TA
BG
2 012
TA
BG
2 011
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-627 601
-294 752
-34 401
0
-5
-31 671
-988 430
-720 297
-337 013
-30 850
0
-45
-42 430
-1 130 635
-809 930
-632 550
-642 038
-651 669
-344 250
-396 745
-402 696
-408 737
-23 440
-23 500
-23 853
-24 210
0
0
0
0
0
-100
-100
-100
-40 940
-45 960
-45 960
-45 960
-1 218 560 -1 098 855 -1 114 647 -1 130 676
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-988 430
-1 130 635
-1 218 560 -1 098 855 -1 114 647 -1 130 676
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
40
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
TA
BG
2 013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 29,0 M€
Erikoissairaanhoito
Specialiserad
sjukvård
23 %
Suun
terveydenhuolto
Munhälsovård
3%
Hallinto Förvaltning
3%
Sosiaalipalvelut
Socialtjänster
14 %
Lasten päivähoito
Barndagvård
23 %
Koti- ja laitoshoito
Hem- och
institutionsvård
24 %
Terveydenhuolto
Hälsovård
10 %
Talousarviovertailu 2009-2011 Budgetjämförelse
Suun terveydenhuolto
Munhälsovård
Erikoissairaanhoito
Specialiserad sjukvård
Terveydenhuolto
Hälsovård
Koti- ja laitoshoito
Hem- och institutionsvård
Lasten päivähoito
Barndagvård
2009
Sosiaalipalvelut
Socialtjänster
2010
Hallinto Förvaltning
2011
0
1.000
2.000
3.000
4.000
5.000
6.000
7.000
8.000
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
GRANKULLA
Driftsbudget
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
5000
5001
5002
5003
5004
5005
5006
HALLINTO - FÖRVALTNING
SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER
LASTEN PÄIVÄHOITO - DAGVÅRD
VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG
TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD
SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD
ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD
Sosiaali- ja terveystointa johtaa sosiaali- ja
terveyslautakunta. Toimiala jakautuu viiteen tulosalueeseen: sosiaalipalvelut, lasten päivähoito, vanhuspalvelut, terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä suun
terveydenhuolto. Niiden lisäksi toimialalla
on hallinnon yksikkö.
Social- och hälsovårdssektorn leds av social
och hälsovårdsnämnden. Verksamheten indelas i sex resultatområden: socialtjänster,
barndagvård, äldreomsorg, hälsovård och
specialiserad sjukvård och munhälsovård.
Utöver dessa har sektorn en förvaltningsenhet.
Lautakunnan alaisuudessa toimivat esiopetusjaostot, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto.
Under nämnden lyder förskolesektionerna, handikapprådet och äldrerådet.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Social- och hälsovårdsnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
275.470
336.748
301.700
289.600
289.600
289.600
2.308.621
2.393.180
2.249.800
2.452.265
2.452.265
2.452.265
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
202.696
162.364
185.000
190.635
190.635
190.635
Muut tulot - Övriga inkomster
226.633
174.169
117.900
120.300
120.300
120.300
1.989
3.676
1.600
3.100
3.100
3.100
0
0
0
0
0
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
3.015.409
3.070.137
2.856.000
3.055.900
3.055.900
3.055.900
Henkilöstömenot - Personalutgifter
-9.338.433
-9.599.282
-11.298.740 - 11.667.740
-11.842.756
-12.020.397
-12.598.259
-13.419.975
-12.386.630 - 11.969.342
-11.969.342
-11.969.342
-855.320
-820.758
702.070
-702.070
-702.070
-1.696.797
-1.787.452
-1.979.500 - 2.004.400
-2.004.400
-2.004.400
-20.368
-28.715
9.650
-9.795
-9.942
-2.359.791
-2.486.737
-2.463.450 - 2.643.029
-2.643.029
-2.643.029
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-26.868.968
-28.142.919
-28.905.820 - 28.996.231
-29.171.392
-29.349.180
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-23.853.559
-25.072.782
-26.049.820 - 25.940.331
-26.115.492
-26.293.280
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
41
-761.100 -16.400 -
-
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Tunnuslukuja
TP 2009
Nyckeltal
TA 2010
SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMI YHT. SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN TOT.
euro
Toimintamenot -Verksamhetsutgifter
(brutto)
2011
2012
2013
euro
euro
euro
28 956 231
29 131 392
29 309 180
28.142.881
28.869.000
3.270
3.376
euro/ asukas - euro/ invånare (brutto)
3 365
3 385
3 405
2.913
3.042
euro/ asukas - euro/ invånare
3 010
3 030
3 051
8.606
8.550
Asukkaat – Invånare
8606*
8606
*) Käytetty vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua
8606
(netto)
Toiminta
Toimialan strategisessa suunnittelussa keskitytään edelleen vuosina 2011–2013 hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Elämäntapoihin liittyvien riskien tunnistamista tehostetaan tavoitteena voimavarojen oikea kohdentaminen. Muita strategisia painotuksia ovat
hoitoon pääsyn turvaaminen, hyvä palvelun
laatu sekä osaavan ja hyvinvoivan henkilökunnan varmistaminen. Myös tuottavuuden
lisääminen koko toimialalla sekä hallitun rakennemuutoksen aikaansaaminen vanhuspalveluissa ja lasten päivähoidossa on edelleen
tavoitteena.
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma valmistuu
2010 ja sen toimeenpano ajoittuu suunnittelukaudelle. Ikääntymispoliittinen ohjelma, lastensuojelun suunnitelma, mielenterveystyön
kokonaissuunnitelma ja ehkäisevä päihdestrategia ovat muita suunnittelukaudella toimeenpantavia poikkihallinnollisia strategioita.
Sosiaali- ja terveystoimen toiminta ja kehittäminen on kaupungin arvojen, vision ja strategisten linjausten mukaista. Valtuuston hyväksymät (KV 16.11.2009, § 69) strategiset linjaukset toteuttavat hyvinvointikertomuksen 2009
avainteemoja, jotka ohjaavat toimintaa ja kehittämistä. Lisäksi pääkaupunkiseudun strategia ja seudullista yhteistyötä koskevat suunnitelmat, hallitusohjelma ja siihen liittyvät politiikkaohjelmat sekä lainsäädäntömuutokset ja
laatusuositukset ohjaavat toimintaa.
Verksamhet
I sektorns strategiska planering läggs tyngdpunkten 2011-2013 fortsättningsvis på främjande av välfärd och hälsa. Identifieringen av risker
som är förknippade med levnadssätt effektiveras
i syfte att rikta resurserna rätt. Andra strategiska
tyngdpunkter är att trygga tillgången till vård,
hålla god kvalitet på servicen och säkerställa att
personalen mår bra. Målet är också att förbättra
produktiviteten inom hela sektorn och åstadkomma en kontrollerad strukturförändring inom
äldreomsorgen och barndagvården.
Väestö
Kauniaisten väestörakenteessa on muutossuuntia, jotka lisäävät palvelujen kysyntää ja
palvelujen käyttöä. Väestön ikääntyminen ja
väestön määrän kasvu lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Uuden väestöprojektion mukaan väestö lisääntyy 353 henkilöllä
vuosina 2010–2013 ja investointisuunnitelmakaudella vuoteen 2015 mennessä 639 henkilöllä (väestö yhteensä 9256). Väestön määrä
kasvaa siten 140–150 henkilöllä/vuosi.
Befolkning
I Grankullas befolkningsstruktur finns det förändringstendenser som ökar efterfrågan på och användningen av tjänster. Befolkningens åldrande
och ökningen av antalet invånare ökar efterfrågan på social- och hälsovårdstjänster. Enligt en
ny befolkningsprognos ökar invånarantalet med
353 personer 2010-2013 och under investeringsplansperioden till år 2015 med 639 personer
(antalet invånare totalt 9256). Invånarantalet
ökar således med 140–150 personer/år.
Det 2009 påbörjade barn- och ungdomspolitiska
programmet blir färdigt 2010 och programmet
genomförs under planeringsperioden. Andra
tväradministrativa strategier som verkställs under planeringsperioden är det äldrepolitiska programmet, barnskyddsplanen, helhetsplanen för
mentalvårdsarbete och strategin för förebyggande rusmedelsarbete. Social- och hälsovårdssektorns verksamhet och utveckling följer stadens
värderingar, vision och strategiska riktlinjer. De
av fullmäktige godkända (STF 16.11.2009 § 69)
strategiska riktlinjerna för staden verkställer de
kärnteman i välfärdsrapporten 2009 som styr
verksamheten och utvecklingen. Dessutom styrs
verksamheten av huvudstadsregionens strategi
och planer för regionalt samarbete, regeringsprogrammet och till det anknutna politikprogram
samt lagstiftningsprojekt och kvalitetsrekommendationer.
42
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
GRANKULLA
Driftsbudget
Suurinta väestön kasvu on vanhemmissa ikäluokissa, kun taas taloussuunnitelmakaudella
2011 - 2013 alle kouluikäisten lasten määrässä ei tapahdu merkittävää muutosta.
Störst är befolkningstillväxten i de äldre åldersklasserna, medan det inte sker någon märkbar
förändring under ekonomiplaneperioden 2011 2013 i antalet barn under skolåldern.
Lainsäädäntömuutokset
Terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan.
Hallituksen esitykseen terveydenhuoltolaiksi
sisältyy terveydenhuollon sisällölliseen kehittämiseen liittyvät säädökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, valvontaa ja kehittämistä koskevat säännökset kootaan myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen nk. järjestämislakiin. Myös sosiaalihuollon lainsäädäntöä ollaan uudistamassa (STM
Selvityksiä 2010, 20.4.2010)..
Ändringar i lagstiftningen
Hälsovårdslagstiftningen revideras. I regeringens förslag till hälsovårdslag ingår bestämmelser
om utveckling av hälsovårdens innehåll. De bestämmelser som gäller ordnande, övervakning
och utveckling av social- och hälsovården samlas senare i en gemensam lag om anordnande
av social- och hälsovård. Också sociallagstiftningen håller på att förnyas (STM Selvityksiä
2010, 20.4.2010).
En redogörelse för genomförandet av kommunoch servicestrukturreformen lämnades till riksdagen 12.11.2009. Enligt den i redogörelsen
framförda riktlinjen är målet fortfarande att organiseringen av social- och hälsovården bygger på
ett brett befolkningsunderlag. Ramlagen reglerar
social- och hälsovårdsförvaltningen fram till utgången av 2012. Gemensamma politiska riktlinjer om de kommande strukturerna inom socialoch hälsovården finns ännu inte.
Selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutumisesta annettiin eduskunnalle
12.11.2009. Selonteossa esitetyn linjauksen
mukaan tavoitteena on edelleen, että sosiaalija terveydenhuollon organisointi perustuu laajaan väestöpohjaan. Puitelaki säätelee sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa vuoden 2012
loppuun, joten yhteisiä poliittisia linjauksia
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
tulevista rakenteista ei vielä ole.
Det har ännu inte fattats beslut om samarbetet
mellan Grankulla och Esbo eller om dess omfattning och strukturer. Grankulla fortsätter det
väl avancerade täta samarbetet med Esbo och
de övriga kommunerna i huvudstadsregionen
och utvecklandet av detta.
Kauniaisten ja Espoon välisestä yhteistyöstä,
sen laajuudesta ja rakenteista ei ole vielä päätöstä. Kauniainen jatkaa hyvin edennyttä, tiivistä yhteistyötä ja sen kehittämistä Espoon ja
muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.
Förordningen om rådgivningsverksamhet, skoloch studerandehälsovård samt förebyggande
mun- och tandvård för barn och unga trädde i
kraft 1.7.2009. Lagen om servicesedlar inom
social- och hälsovården trädde i kraft 1.8.2009.
Ändringar i lagen om service och stöd på grund
av handikapp trädde i kraft 1.9.2009. Lagen om
ändring av lagen om grundläggande utbildning
godkändes 8.6.2010. Nya läroplaner för förskolan och den grundläggande utbildningen ska tas
i bruk 1.8.2011.
Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten
ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuli
voimaan 1.7.2009 sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (1.8.2009).
Vammaisuuden perusteella järjestettävistä
palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) muutokset tulivat voimaan
1.9.2009. Laki perusopetuslain muuttamisesta
(EV 90/2010) on hyväksytty 8.6.2010. Uudet
esi- ja perusopetuksen mukaiset opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön 1.8.2011
Från början av 2011 kan klienter inom institutionsvård, boendeservice och familjevård ändra
sin hemkommun till den kommun i vars område
han eller hon får service (begränsningen i 3 § 2
mom. i lagen om hemkommun stryks).
Vuoden 2011 alusta voi toisen kunnan alueelle sijoitettu laitoshoidon ja asumispalvelujen
sekä perhehoidon asiakas muuttaa kotikuntansa siihen kuntaan, jonka alueella hän saa
palveluja (Kotikuntalain 3 §, 2 kohdassa olevan laitosrajoituksen poistaminen).
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE 2008–2011) EteläSuomen alueen hankkeista Kauniainen on
mukana mm. Lapsen ääni- kehittämisohjel-
Av de projekt i Södra Finland som ingår i det
nationella utvecklingsprogrammet för social- och
hälsovård (KASTE 2008-2011) medverkar Grankulla i bl.a. utvecklingsprogrammet ”Lapsen
ääni” och VKK-Metros verksamhet. Resultatom43
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
GRANKULLA
Driftsbudget
rådet för socialtjänster deltar bl.a. i projektet
Sentteri, där Sentteri ry producerar och utvecklar
personliga assistenters tjänster för handikappade (Kynnys ry, Helsingfors och Grankulla). I projektet ”Peliklinikka” produceras och utvecklas
tjänster för spelmissbrukare (Helsingfors, Vanda,
Grankulla, Socca, Sininauhaliitto, Aklinikstiftelsen, Sosiaalipedagogiikan säätiö och
THL).
man hankkeissa ja VKK- Metron toiminnassa.
Sosiaalipalvelujen tulosalue on mukana mm.
Sentteri- hankkeessa, jossa Sentteri ry tuottaa
ja kehittää henkilökohtaisen avustajan palveluita vammaisille henkilöille (Kynnys ry, Helsinki ja Kauniainen). Peliklinikka- hankkeessa
tuotetaan ja kehitetään palveluja peliriippuvaisille henkilöille (Helsinki, Vantaa, Kauniainen,
Socca, Sininauhaliitto, A-kliniikkasäätiö, Sosiaalipedagogiikan säätiö sekä THL).
Utnyttjande av datateknik och elektronisk
ärendehantering
Det växande regionala samarbetet, samutnyttjandet av tjänster och serviceprocessernas smidighet samt ledningen och utvecklingen av verksamheten förutsätter bra klientdatasystem och
kompatibilitet mellan dem. Det år 2010 påbörjade arbetet med att införa ett nytt klientdatasystem inom socialtjänsterna, barndagvården och
munhälsovården fortsätter.
Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi
Lisääntyvä seudullinen yhteistyö, palvelujen
yhteiskäyttö ja palveluprosessien sujuvuus
sekä toiminnan johtaminen ja kehittäminen
edellyttävät hyviä asiakastietojärjestelmiä ja
niiden yhteensopivuutta. Vuonna 2010 aloitettua uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottoa sosiaalipalveluissa, lasten päivähoidossa ja suun terveydenhuollossa jatketaan.
Det täta samarbetet inom huvudstadsregionen
fortsätter. Samjouren inom munhälsovården och
enheten för specialiserad munhälsovård (PKSSEHYK) inleddes på hösten 2009. Inom primärvården inleddes jour utanför tjänstetiden
1.4.2010. Företagshälsovårdstjänsterna har
centraliserats till affärsverket Företagshälsan i
Vanda. Inom barndagvården avancerar samutnyttjandet av tjänsterna så att man från 1.8.2012
kan söka sig fritt till dagvårdstjänsterna i huvudstadsregionens kommuner. I övrigt samarbetar
kommunerna genom att bl.a. förenhetliga kriterierna för beviljande av tjänster, utveckla elektronisk ärendehantering och bedriva upphandlingssamarbete.
Pääkaupunkiseudun yhteistyö jatkuu edelleen
tiiviinä. Suun terveydenhuollon yhteispäivystys
ja suun erikoishoidon yksikön (PKS - SEHYK)
toiminta alkoivat syksyllä 2009. Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys
alkoi 1.4.2010 alkaen. Yritystyöterveyspalvelut
on keskitetty Vantaan Työterveys – liikelaitokseen. Lasten päivähoidon yhteiskäyttö etenee
niin, että 1.8.2012 lukien toteutetaan vapaa
hakeutuminen päivähoitopalveluihin pääkaupunkiseudun kunnissa. Muuten yhteistyötä
tehdään mm. yhtenäistämällä palvelujen
myöntämisen kriteerejä, kehittämällä sähköisiä asiointipalveluja ja tekemällä hankintayhteistyötä.
Ekonomi och produktivitetsutveckling
Den viktigaste funktionella förändringen är att
anpassa resurserna till den givna budgeten. Enligt den av stadsfullmäktige godkända klämmen
ska ekonomin fås i balans före utgången av
planperioden 2009-2011 (STF 17.11.2008). Social- och hälsovårdsnämnden behandlade
klämmen 17.3.2009 (§ 34) och 1.9.2009. De
anpassningsmetoder som framfördes gällde
serviceutbudet (prioritering, inriktning på riskgrupper, servicevolymen och servicens innehåll),
effektivering av produktionen (effektivering av
serviceprocesserna och de interna processerna), strukturella förändringar, tillgången på personal och en optimal dimensionering.
Talous ja tuottavuuden kehitys
Keskeisin toiminnallinen muutos on voimavajojen sopeuttaminen annettuun talousarvioon.
Kaupunginvaltuuston hyväksymän ponnen
mukaan talous tulee saattaa tasapainoon
suunnitelmakauden 2009-2011 loppuun mennessä (KV 17.11.2008). Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli pontta 17.3.2009 (§34) ja
1.9.2009. Keinoina sopeuttamiseen pidettiin
palvelutarjontaa (priorisointi, kohdentaminen
riskiryhmiin, palvelujen määrä ja sisältö) ja
tuotannon tehostamista (palvelu- ja sisäisten
prosessien tehostaminen) sekä rakenteellisia
muutoksia ja oman henkilökunnan saatavuutta
ja optimaalista mitoitusta.
För att balansera ekonomin har sektorn fortskridig enligt det för stadsstyrelsen framförda förslaget. Utgående från beskrivningar och utvärderingar av serviceprocesserna har processerna
och arbetsfördelningen utvecklas och praxis vad
Talouden tasapainottamiseksi toimialalla on
edetty kaupunginhallitukselle tehdyn esityksen
mukaisesti. Palveluprosessien kuvausten ja
arviointien perusteella on kehitetty prosesseja
44
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
GRANKULLA
Driftsbudget
gäller verksamheten och köpta tjänster har ändrats. Användningen av ett nytt klientdatasystem
effektiverar processerna och gör det möjligt att
följa upp och leda verksamheten bättre. Med
strukturella förändringar inom barndagvården
och äldreservicen förbättras verksamhetens
produktivitet under de kommande åren.
ja työnjakoa sekä toiminta- ja ostopalvelukäytäntöjä on muutettu. Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto tehostaa prosesseja ja
mahdollistaa toiminnan paremman seurannan
ja johtamisen. Lasten päivähoidon ja vanhusten palvelujen rakenteellisilla muutoksilla saadaan aikaan toiminnan tuottavuuden paranemista tulevina vuosina.
En utredning utgående från social- och hälsovårdssektorns bokslut 2007, 2008 och 2009 har
gjorts med Kuntamaisema Oy. Utredningen visar
service- och kostnadsstrukturen och de befintliga utvecklingsbehoven. Kostnadsutvecklingen
har gått i rätt riktning och optimeringsmånen
jämfört med andra kommuner har minskat. Utredningarna har ökat transparensen i verksamheten och gjort uppföljningen av sektorns kostnader och verksamhet tydligare.
Sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2007, 2008
ja 2009 tilinpäätöksistä on tehty selvitys Kuntamaisema Oy:n kanssa. Selvitys tuo esille
palvelu- ja kustannusrakenteen ja siinä olevat
kehittämishaasteet. Kustannuskehitys on
edennyt hyvään suuntaan ja optimointivara
muihin kuntiin verrattuna on supistunut. Tehdyt selvitykset ovat lisänneet toiminnan läpinäkyvyyttä ja selkiyttäneet toimialan kustannusten ja toiminnan seurantaa.
Henkilöstö
Käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon työvoima vähenee lähivuosina. Erityisesti
sijaistyövoiman rekrytointivaikeuksien takia
vuokratyövoimaa on käytetty etenkin koti- ja
laitoshoidossa sekä suun terveydenhoidossa.
Henkilöstötilannetta on saatu parannettua
lisäämällä oppilaitosyhteistyötä, kehittämällä
rekrytointia ja tukemalla täydennyskoulutusta.
Personal
Den tillgängliga arbetskraften inom social- och
hälsovården kommer att minska under de närmaste åren. På grund av svårigheterna att rekrytera i synnerhet vikarier har man använt hyrd
arbetskraft främst inom hem- och institutionsvården och munhälsovården. Genom att öka samarbetet med läroinrättningar, utveckla rekryteringen och stöda fortbildning har man kunnat
förbättra personalsituationen.
Investoinnit
Vanhuspalvelut ja eritasoisten asumismuotojen tarjoaminen ikääntyville sekä päivähoidon
palveluverkon kehittäminen vaativat huolellista
suunnittelua.
Investeringar
Äldreservicen och erbjudandet av olika slags
boendeformer för äldre samt utvecklingen av
dagvårdens servicenät kräver noggrann planering.
Kiireellisimmin on toteutettava kahden päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen. Koko päiväkotiverkoston kehittämisen tueksi on valmistunut selvitys kevään 2010 aikana.
Det mest brådskande är planeringen och byggandet av två daghem. På våren 2010 färdigställdes en utredning som stöd för utvecklingen
av hela daghemsnätet.
Ikääntyvien palveluissa kiireellisin tarve on
tehostetulla palveluasumisella. Vuonna 2010
valmistuva ikääntymispoliittinen strategia ja
toimenpideohjelma ohjaavat kehittämistä.
Inom servicen för äldre gäller det mest brådskande behovet effektiverat serviceboende. Den
äldrepolitiska strategin och åtgärdsprogrammet,
som blir färdiga 2010, styr utvecklingen.
45
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5000 HALLINTO - FÖRVALTNING
Förvaltningen omfattar nämndens verksamhet och sektorns gemensamma administration.
Hallinto käsittää lautakunnan toiminnan ja
toimialan yhteisen hallinnon.
Hallinto
Förvaltning
0
0
15.337
0
0
0
15.337
TP
Bokslut
2009
1.217
0
0
0
0
0
1.217
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-541.827
-61.755
-10.838
-30.197
-28
-6.390
-651.035
-553.899
-51.465
-13.629
-43.120
-658
-8.444
-671.215
-598.750 -99.820 -5.000 -50.000 -400 -8.320 -762.290 -
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-635.698
-669.998
-762.290 -
TP
Bokslut
2008
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TA
2010
lmr
TA
0
0
0
0
0
0
0
BG
2011
-
TA
BG
2012
TA
BG
2013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
649.130
86.232
5.000
45.000
400
10.820
796.582
-658.867
-86.232
-5.000
-45.000
-406
-10.820
-806.325
-668.750
-86.232
-5.000
-45.000
-412
-10.820
-816.214
796.582
-806.325
-816.214
Toiminta
Effica-järjestelmä otetaan käyttöön toimialalla
sosiaalipalveluissa, päivähoidossa ja suun
terveydenhuollossa. Hallinto on käyttöönottoprojektin prosessinomistaja.
Verksamhet
Effica-systemet tas i bruk inom socialtjänster,
dagvård och munhälsovård. Förvaltningen är
processägare i det här projektet.
Talous
Hallinnon taloudessa ei ole muutoksia talousarviokaudelle 2010 verrattuna. (Toimintamenojen nousu 34t€ johtuu hallinnolle kohdistuvien eläkemenoperusteisten- ja varhemaksujen noususta 50t€, muissa menoissa hallinnon
kustannuksia on supistettu.)
Ekonomi
Förvaltningens ekonomi förändras inte jämfört
med 2010. (Verksamhetsutgifternas ökning med
34 000 euro beror på att de pensions- och förtidspensionsbaserade utgifterna ökar med
50 000 euro, i andra utgifter har förvaltningens
kostnader sjunkit.)
46
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER
Sosiaalipalvelut käsittää sosiaalityön, lastensuojelun, päihdehuollon, vammaispalvelut, kehitysvammahuollon, lastenvalvojan palvelut, perheneuvolan, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan sekä yleisten
vuokra-asuntojen ja eläkeläisasuntojen
myöntämispäätösten tekemisen.
Socialtjänsterna omfattar socialarbete, barnskydd, missbrukarvård, handikappservice,
omsorg om utvecklingshämmade, barnatillsyningsmannens tjänster, familjerådgivning,
utkomststöd och skuldrådgivning samt beslut om uthyrning av allmänna hyresbostäder
och pensionärsbostäder.
Velkaneuvonta sekä sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut hankitaan ostopalvelusopimuksella
Espoon kaupungilta.
Skuldrådgivning samt tjänster inom kris- och
socialjouren köps enligt serviceavtal av Esbo
stad.
Sosiaalipalvelut
Socialtjänster
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2008
6.864
113.105
185.772
146.932
336
0
453.009
TP
Bokslut
2009
21.259
140.452
151.825
100.098
624
0
414.258
TA
2010
lmr
15.000
120.400
183.000
55.400
0
0
373.800
BG
2011
25.000
24.800
188.635
45.300
283.735
TA
BG
2012
25.000
24.800
188.635
45.300
0
0
283.735
TA
BG
2013
25.000
24.800
188.635
45.300
0
0
283.735
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-650.414
-1.793.864
-44.141
-919.405
-9.057
-255.170
-3.672.051
-676.078
-2.063.332
-49.355
-869.596
-9.826
-291.270
-3.959.457
-732.710
-2.125.840
-25.500
-914.000
-1.800
-270.300
-4.070.150
- 551.180
- 2.142.049
5.100
- 838.400
200
68.830
- 3.605.759
-559.448
-2.142.049
-5.100
-838.400
-203
-68.830
-3.614.030
-567.839
-2.142.049
-5.100
-838.400
-206
-68.830
-3.622.424
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-3.219.042
-3.545.199
-3.696.350 - 3.322.024
-3.330.295
-3.338.689
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TA
Toiminta
Sosiaalitoimistosta jää etuuskäsittelijä osaaikaeläkkeelle. Vammaispalveluissa vaativan
hoidon tarve on lisääntynyt, mistä aiheutuu
noin 100 teur:n lisäys. Uusi Effica- asiakastietojärjestelmä otetaan käyttöön.
Verksamhet
Socialbyråns förmånshandläggare går i deltidspension. Inom handikappservicen har behovet
av krävande vård stigit, vilket medför en ökning
på ca 100 000 euro. Det nya klientdatasystemet
Effica tas i bruk.
Talous
Effican käyttöönotto lisää kustannuksia 44 000
euroa. Villa Bredan palvelukeskuksen siirtyminen vanhuspalvelujen tulosalueelle aiheuttaa tulojen pienenemisen 100 teur ja menojen
pienenemisen 486 teur.
Ekonomi
Ibruktagandet av Effica höjer kostnaderna med
44 000 euro. Då servicecentret Villa Breda övergår till resultatområdet för äldreomsorg, minskar
inkomsterna med 100 000 euro och utgifterna
med 486 000 euro.
47
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Suoritteita
TP 2009
1)
2)
Prestationer
TA 2010
1.866
205
1.850
210
176
175
Perheneuvola – Familjerådgivningen
Käyntejä 1) - Besök 1)
Asiakkaat 2) – Klienter 2)
2011
2012
2013
1.850
205
1.850
205
1.850
205
175
175
175
Toimeentulotuki – Utkomststöd
Ruokakunnat – Matlag
Käyntejä/”istuntoja”, johon voi osallistua useita - Besök/”sessioner”, i vilka flera kan delta
Henkilöitä - Personer
Tunnuslukuja
TP 2009
euro
*)
Nyckeltal
TA 2010
euro
89
96
Perheneuvola Familjerådgivningen
euro /käynti - euro/ besök (brutto)
51
54
Toimeentulotuki – Utkomststöd
euro/ asukas - euro /invånare (brutto)
*)
2011
euro
2012
2013
198.934
108
198.934
108
198.934
108
512.400
60
512.400
60
512.400
60
*)
Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritteiden/asukkaiden määrällä –
*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer/
invånare
5002 LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD
Barndagvården omfattar hela dagvårdssystemet, som består av dagvård, hemvårdsstöd, stöd för privat vård och förskoleundervisning.
Lasten päivähoito käsittää koko lasten päivähoitojärjestelmän. Kokonaisuuden muodostavat päivähoito, esiopetus, avoin perhetoiminta, kotihoidon tuki ja yksityisen
hoidon tuki.
Lasten päivähoito
Barndagvård
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2008
92.383
609.031
1.587
0
0
0
703.001
TP
Bokslut
2009
175.758
638.758
5.701
2.732
0
0
822.949
TA
2010
lmr
60.800
621.500
2.000
0
0
0
684.300
BG
2011
120.800
713.065
2.000
835.865
TA
BG
2012
120.800
713.065
2.000
0
0
0
835.865
TA
BG
2013
120.800
713.065
2.000
0
0
0
835.865
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-3.573.029
-647.171
-234.862
-484.693
-7.869
-695.211
-5.642.835
-3.728.227
-787.033
-240.100
-574.997
-15.260
-659.369
-6.004.986
-4.159.000
-740.280
-234.000
-695.500
-9.500
-732.160
-6.570.440
- 4.198.326
- 796.800
- 225.370
- 780.000
7.600
- 796.680
- 6.804.776
-4.261.301
-796.800
-225.370
-780.000
-7.714
-796.680
-6.867.865
-4.325.220
-796.800
-225.370
-780.000
-7.830
-796.680
-6.931.900
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-4.939.834
-5.182.037
-5.886.140 - 5.968.911
-6.032.000
-6.096.035
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
48
TA
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
GRANKULLA
Driftsbudget
Toiminta
Päivähoidon palvelurakennetta on kehitetty
siten, että kaupungissa on alettu vuonna 2010
tarjota ympärivuorokautista päivähoitoa sekä
aloitettu avoin perhetoiminta. Tavoitteena on,
että 1-2-vuotiaiden ikäryhmistä hoidetaan kotona noin 50 %. Tavoitteen toteutumista tukee
avoimen perhetoiminnan lisäksi vuonna 2009
toteutetut kotihoidon tuen kuntalisän tulosidonnaisuuden poisto sekä yksityisen hoidon
tuen nosto.
Päiväkotiverkostoselvitys on valmistunut
vuonna 2010, ja päiväkotiverkostoa kehitetään
edelleen sen pohjalta.
Pääkaupunkiseudun kuntien väliseen sopimukseen perustuva päivähoidon yhteiskäyttö
yli kuntarajojen laajenee vuonna 2012, mikä
edellyttää tietojärjestelmien yhteensovittamista. Effican käyttöönotto toteutuu vuonna 2011
ja se mahdollistaa mm. sähköisen päivähoitoon hakemisen.
Verksamhet
Dagvårdens servicestruktur har utvecklats så att
man 2010 har börjat erbjuda dagvård dygnet
runt och inlett öppen familjeverksamhet. Målet är
att ca 50 % av barnen i åldersgruppen 1-2 år
vårdas hemma. Det är inte bara den öppna familjeverksamheten som stöder måluppfyllelsen
utan också det att bindningen till inkomst i kommuntillägget till hemvårdsstöd slopades och stödet för privat vård höjdes 2009.
En utredning av daghemsnätet blev klar 2010
och utgående från denna utvecklas daghemsnätet vidare.
Samutnyttjandet av dagvården över kommungränserna, som baserar sig på ett avtal mellan
huvudstadsregionens kommuner, kommer att
utvidgas 2012, vilket förutsätter att datasystemen görs kompatibla. År 2011 tas Effica i bruk,
vilket möjliggör bl.a. elektronisk ansökan till dagvården.
Talous
Myyntituottojen nousu johtuu ulkopaikkakuntalaisten lasten määrästä. Maksutulot puolestaan nousevat päivähoitohintojen noustua
1.8.2010 alkaen.
Ekonomi
Försäljningsinkomsternas ökning beror på antalet barn från andra orter. Avgiftsinkomsterna
stiger, eftersom dagvårdsavgifterna steg
1.8.2010.
Avoimen perhetoiminnan menoihin on varattu
noin 40 000 euroa, etupäässä henkilöstömenoja. Ympärivuorokautisen päivähoidon
järjestäminen oman kunnan tuottamana palveluna vähentää naapurikunnilta ostettavan ympärivuorokautisen päivähoidon määrää, mutta
aiheuttaa myös jonkin verran palkkakustannusten lisäystä. Effican käyttöönotto aiheuttaa
palvelujen ostoihin kustannusten nousua n.
44 000 euroa. Kotihoidon tuen kuntalisä on
korotettu 252 euroon, mikä nostaa kustannuksia 40 000 € TA 2010:een verrattuna. Lisäksi
kotona hoidettavien lasten määrän odotetaan
nousevan.
För utgifterna för öppen familjeverksamhet har
ca 40 000 euro reserverats, främst för personalutgifter. När dagvård dygnet runt ordnas i den
egna kommunen, minskar den dygnet runtdagvård som köps av grannkommunerna, men
samtidigt ökar lönekostnaderna något. I och med
att Effica tas i bruk stiger kostnaderna för köp av
tjänster med ca 44 000 euro. Kommuntillägget
till hemvårdsstöd har höjts till 252 euro, vilket
ökar kostnaderna med 40 000 euro jämfört med
2010 års budget. Dessutom väntas antalet barn
som vårdas hemma att öka.
49
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Suoritteita
TP2009
Prestationer
TA 2010
8
325
57.905
8
350
58.000
Kaupungin päiväkotihoito Kommunal daghemsvård
Kaupungin päiväkodit- Stadens daghem
Paikat (keskim/v)- Platser (medeltal/år)
Läsnäolopäivät – Närvarodagar
24
3.635
24
3.700
Perhepäivähoito – Familjedagvård
Paikat (keskim/v)- Platser (medeltal/år)
Läsnäolopäivät – Närvarodagar
75
ei tilastoitu
100
45
14
ei tilastoitu
20
20
Tunnuslukuja
TP 2009
euro
Lasten kotih.tuki – Hemvårdsstöd
Perheet /kk – Antal familjer/mån.
Lakisääteinen – Lagstadgat
Kunnallinen – Kommunalt
Yksit.hoid. tuki – Stöd för privat vård
Lakisääteinen - Lagstadgat
Kunnallinen – Kommunalt
2011
2012
2013
8
350
58.000
7
380
63.000
7
380
63.000
24
3.700
24
3.700
24
3.700
120
120
120
120
120
120
30
42
30
30
30
30
*)
Nyckeltal
TA 2010
78
85
76
66
2011
euro
Kaupungin päiväkotihoito Kommunal daghemsvård
euro/ läsnäolopv – euro/närvarodag
(brutto)
Perhepäivähoito – Familjedagvård
euro/ läsnäolopv – euro/närvarodag
(brutto)
*)
2012
euro
2013
59
60
5.363.445
92
213.470
58
Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä –
*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestatione
50
*)
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5003 VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG
Äldreomsorgen omfattar hemvård, servicecentret Villa Bredas verksamhet och serviceboende samt ålderdomshemmet, vårdhemmet och hälsocentralens sjukhus. Villa Apollos grupphem fungerar som enhet för serviceboende.
Vanhuspalvelut käsittävät kotihoidon, Villa
Bredan palvelukeskuksen toiminnan ja
palveluasumisen sekä vanhainkodin, hoivakodin ja terveyskeskuksen sairaalan.
Palveluasumisen yksikkönä toimii Villa
Apollon ryhmäkoti.
Vanhuspalvelut
Äldreomsorg
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2008
84.343
1.355.990
0
30.587
0
0
1.470.920
TP
Bokslut
2009
66.000
1.343.827
0
34.295
0
0
1.444.122
TA
2010
lmr
112.400
1.252.100
0
34.100
0
0
1.398.600
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-2.794.079
-2.556.425
-299.868
-262.502
-1.256
-1.036.344
-6.950.474
-2.793.193
-2.616.714
-327.828
-299.739
-918
-1.146.185
-7.184.577
-3.569.460
-1.548.030
-324.200
-320.000
-1.900
-1.098.740
-6.862.330
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-5.479.554
-5.740.455
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
BG
2011
45.500
1.441.700
35.000
600
1.522.800
TA
BG
2012
45.500
1.441.700
0
35.000
600
0
1.522.800
TA
BG
2013
45.500
1.441.700
0
35.000
600
0
1.522.800
3.990.967
1.337.081
314.700
341.000
700
1.356.099
7.340.547
-4.050.832
-1.337.081
-314.700
-341.000
-711
-1.356.099
-7.400.422
-4.111.594
-1.337.081
-314.700
-341.000
-721
-1.356.099
-7.461.195
-5.463.730 - 5.817.747
-5.877.622
-5.938.395
TA
-
Toiminta
Henkilöstön rekrytointi on edelleen haasteena
osassa yksiköitä. Kotihoidossa ja Villa Bredan
vanhainkodissa muutetaan molemmissa yksi
hoitajan vakanssi sairaanhoitajan vakanssiksi.
Kotihoidon sairaanhoidollisen osaamisen vahvistamisella pyritään siirtämään painopistettä
kotona asumista tukevaan suuntaan. Ikääntymispoliittisen strategian toteuttaminen on
keskeistä vuoden aikana.
Verksamhet
Personalrekryteringen är fortfarande en utmaning i en del av enheterna. Både inom hemvården och på ålderdomshemmet Villa Breda ändras en vakans som vårdare till en vakans som
sjukskötare. Genom att stärka hemvårdens sjukvårdskunnande strävar man efter att flytta
tyngdpunkten mot en lättare riktning som stöder
boende hemma. Till den centrala verksamheten
under året hör att genomföra den äldrepolitiska
strategin.
Talous
Vakanssimuutoksista on yhteensä noin 8 500
euron lisäkustannukset/ vuosi. Vastaavasti
muutoksella aikaansaadaan säästöjä päivystyskäyntien ja sairaalamaksujen vähenemisestä.
Ekonomi
Vakansändringarna innebär tilläggskostnader på
sammanlagt ca 8 500 euro/år. Med ändringen
åstadkoms besparingar i motsvarande mån till
följd av att jourbesöken och sjukhusavgifterna
minskar.
Villa Bredan palvelukeskuksen siirtyminen
sosiaalipalveluista vanhuspalvelujen tuloalueelle aiheuttaa tulojen kasvua 100 teur ja kus-
Överföringen av servicecentret Villa Breda från
socialtjänster till resultatområdet för äldreomsorg
medför en inkomstökning på 100 000 euro och
51
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
tannusten kasvua 486 teur.
GRANKULLA
Driftsbudget
en utgiftsökning på 486 000 euro.
Suoritteita
TP 2009
Prestationer
TA 2010
2011
2012
2013
24.800
24.800
24.800
1.776
89%
Ryhmäkoti – Grupphem
(Villa Apollo)
2.000 Asumisvuorokaudet – Boendedygn
100% Kuormitus% - Belasting %
2.000
100%
2.000
100%
2.000
100%
6.218
102%
Vanhainkoti – Åldringshem
(Villa Breda)
6.100 Hoitopäivät – Vårddagar
100% Kuormitus% - Belasting %
6.100
100%
6.100
100%
6.100
100%
7.396
101%
Hoivakoti – Vårdhem
(Villa Anemone)
7.300 Hoitopäivät – Vårddagar
100% Kuormitus% - Belasting %
7.300
100%
7.300
100%
7.300
100%
10.307
93 %
Sairaala - Sjukhus
(Tammikumpu)
10.400 Hoitopäivät - Vårddagar
95 % Kuormitus % - Belasting %
10.400
95 %
10.400
95 %
10.400
95 %
Kotihoito – Hemvård
24.800 Käynnit (kodinhoitoapu ja kotisairaanhoito)– Besök (hemvård och hemsjukvård)
25.287
Pitkäaikaisen asumispalvelun ostovuorokaudet
5.460
Tunnuslukuja
*)
TP 2009
euro
TA 2010
euro
67
1.010.150
41
43
83.540
42
144
Nyckeltal
*)
2011
euro
2012
euro
2013
euro
1.071.249
43
1.071.249
43
1.071.249
43
Ryhmäkoti – Grupphem
euroa/ asumisvrk – euro/ boendedygn
(brutto)
83.139
42
83.139
42
83.139
42
1.027.850
169
Vanhainkoti – Åldringshem
euroa/ hoitopäivä - euro/ vårddag
(brutto)
1.070.575
142
1.070.575
142
1.070.575
142
160
1.174.870
161
Hoivakoti – Vårdhem
euroa/ hoitopv – euro/ vårddag
(brutto)
1.234.675
169
1.234.675
169
1.234.675
169
180
2.114.400
203
Sairaala - Sjukhus
euroa/ hoitopv – euro/ vårddag
(brutto)
1.917.146
184
1.917.146
184
1.917.146
184
Kotihoito – Hemvård
euroa/ käynti- euro/ besök
*)
(brutto)
Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä –
*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer
52
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD
Terveydenhuolto käsittää terveyskeskuksen avohoidon toiminnat sisältäen myös
sairaankuljetuksen.
Hälsovården omfattar öppenvården vid hälsocentralen inklusive sjuktransporter.
Terveydenhuolto
Hälsovård
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2008
91.428
72.700
0
49.114
-15
0
213.227
TP
Bokslut
2009
70.637
81.264
4.838
37.044
0
0
193.783
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1.349.027
-953.700
-166.816
0
-680
-324.860
-2.795.083
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2.581.856
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TA
2010
lmr
112.800
81.800
0
28.400
0
0
223.000
BG
2011
97.600
87.700
40.000
225.300
TA
BG
2012
97.600
87.700
0
40.000
0
0
225.300
TA
BG
2013
97.600
87.700
0
40.000
0
0
225.300
-1.460.129
-868.900
-122.574
0
-1.056
-338.003
-2.790.662
-1.650.680 - 1.684.163
-876.900 - 675.930
-110.700 82.900
0
-600 300
-313.730 - 344.130
-2.952.610 - 2.787.423
-1.709.425
-675.930
-82.900
0
-305
-344.130
-2.812.690
-1.735.067
-675.930
-82.900
0
-309
-344.130
-2.838.336
-2.596.879
-2.729.610 - 2.562.123
-2.587.390
-2.613.036
TA
Toiminta
Laitoshuoltajien vakanssit (2) siirretään ruokaja puhdistuspalveluihin. Opiskelijaterveydenhuoltoa sekä neuvolapalveluja ja kouluterveydenhoitoa kehitetään vastaamaan VN asetusta 308/2009. Perhekeskusverkoston toiminnan
kehittämisellä optimoidaan lapsiperheiden
palvelujen käyttöä. Sähköisiä palveluja kehitetään osallistumalla lapsiperheille kohdennettuun Tukevasti verkossa –hankkeeseen, jota
toteutetaan Espoon ja Väestöliiton kanssa.
Tulosalueella on kehitetty mm. päihdehoidon
ja kuntoutuksen prosesseja.
Verksamhet
Vakanserna som lokalvårdare (2) överförs till
kost- och rengöringsservicen. Studerandehälsovården, rådgivningstjänsterna och skolhälsovården utvecklas så att de motsvarar statsrådets
förordning 308/2009. Genom att utveckla familjecentralsnätverket optimeras barnfamiljernas
användning av service. Resultatområdet utvecklar elektronisk service genom att delta i det till
barnfamiljer riktade projektet ”Tukevasti verkossa”, som genomförs tillsammans med Esbo och
Väestöliitto. Inom resultatområdet har man utvecklat bl.a. processer för missbrukarvård och
rehabilitering.
Talous
Laitoshuollon kustannukset ovat siirtyneet
sisäisiin kustannuksiin (50 000 euroa) ja toiminnan tehostuessa muutoksesta on odotettavissa säästöä tulosalueelle. Opiskelijaterveydenhuollon velvoitteet on tarkoitus täyttää
kehittämällä neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimintaa.
Ekonomi
Kostnaderna för institutionsvård har överförts på
interna kostnader (50 000 euro) och i och med
att verksamheten blir effektiverare väntas ändringen innebära besparingar för resultatområdet.
Avsikten är att fullgöra skyldigheterna inom studerandehälsovården genom att utveckla rådgivnings- och skolhälsovården.
53
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård
Taulukossa vertailulukuina poikkeuksellisesti
tilinpäätökset 2008 ja 2009 (ei TA2010), koska
suoriteluvut ovat uusia, eikä niitä ole aiemmin
arvioitu.
I tabellen har boksluten 2008 och 2009 (inte
budgeten 2010) använts undantagsvis som jämförelsetal, eftersom prestationstalen är nya och
har inte beräknats tidigare.
Suoritteita
Prestationer
TP 2009
TA 2010
9.233
10.200
TP 2008
TP 2009
4.226
57%
4.127
48%
5.552
65%
Vastaanotto kaikki ammattiryhmät Mottagning alla yrkesgrupper
5.654
Asiakasmäärä – Kundantal
56%
Peittävyysprosentti – Täckning i %
Avohoitokäynnit lääkäreille –
Besök hos läkare inom öppenvården
Vastaanotto lääkärit – Mottagning läkare
Asiakasmäärä – Kundantal
Peittävyysprosentti – Täckning i %
2011
2012
2013
10.000
10.000
10.000
47%
47%
47%
56%
55%
55%
70%
70%
70%
Kaikki yht.otot (puhelin, käynnit) kaikki ammattiryhmät–
Alla kontakter (telefon, besök) alla yrkesgrupper
(ei tilastoitu)
8.550
Tunnuslukuja
*)
5.943
69%
Asiakasmäärä – Kundantal
Peittävyysprosentti – Täckning i %
8.606
Kauniaisten väestö – Grankullas befolkning
*)
TP 2009
TA 2010
324
343
Nyckeltal
Terveydenhuollon menot vuodessa/asukas –
Hälsovårdsutgifter per år / invånare
Käytetty vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua
54
*)
2011
2012
2013
328
328
328
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD
Munhälsovården omfattar undersökningar,
rådgivning, åtgärder inom bastandvård och
specialiserad tandvård samt instrumentservice som betjänar hela sektorn.
Suun terveydenhuolto käsittää suun terveydentilan tutkimisen, neuvonnan, perushammashoidon ja erikoishammashoidon toimenpiteet sekä koko toimialaa palvelevan välinehuollon.
Suun terveydenhuolto
Munhälsovård
Bokslut
2008
452
157.795
0
0
1.668
0
159.915
TP
Bokslut
2009
1.877
188.879
0
0
3.052
0
193.808
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-430.057
-264.344
-98.795
0
-1.478
-41.816
-836.490
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-676.575
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TA
2010
lmr
TA
700
174.000
0
0
1.600
0
176.300
BG
2011
700
185.000
2.500
188.200
-387.756
-470.131
-67.272
0
-997
-43.466
-969.622
-588.140 -152.760 -61.700 0
-2.200 -40.200 -845.000 -
-775.814
-668.700 -
TA
BG
2012
TA
BG
2013
700
185.000
0
0
2.500
0
188.200
700
185.000
0
0
2.500
0
188.200
593.974
235.250
69.000
450
66.470
965.144
-602.884
-235.250
-69.000
0
-457
-66.470
-974.060
-611.927
-235.250
-69.000
0
-464
-66.470
-983.110
776.944
-785.860
-794.910
Toiminta
Vuonna 2010 käyttöönotetun maksusitoumusmenettelyn käyttöä jatketaan niin,
että varmistetaan hoitotakuun toteutuminen.
Suun terveydenhuollossa otetaan käyttöön
uusi potilastietojärjestelmä. Se mahdollistaa
ajanvarauksen muistutusviestin lähettämisen.
Tavoitteena on peruuttamattomien poisjääntien määrän vähentäminen.
Verksamhet
Användningen av förfarandet med betalningsförbindelser, som togs i bruk 2010, fortsätter så att
vårdgarantin uppfylls. Inom munhälsovården tas
ett nytt patientdatasystem i användning. Det gör
det möjligt att skicka påminnelsemeddelande om
bokad tid. Målet är att minska antalet outnyttjade
mottagningstider som inte avbeställts.
Talous
Maksusitoumusmenettely toteutetaan kustannusneutraalisti ja sitä käytetään vain hoitojonojen purkuun niin, että pystytään noudattamaan kiireettömään hoidon pääsyn määräaikaa. Effica- asiakastietojärjestelmän käyttöönotto lisää tulosalueen menoja. Peruuttamattomien poisjääntien määrän vähenemisellä voidaan lisätä tuottavuutta.
Ekonomi
Förfarandet med betalningsförbindelser genomförs kostnadsneutralt och används enbart för att
förkorta vårdköerna så att icke-brådskande vård
kan ordnas inom utsatt tid. Ibruktagandet av
klientdatasystemet Effica ökar resultatområdets
utgifter. Produktiviteten kan förbättras, om antalet icke-avbeställda outnyttjade mottagningstider
minskar.
55
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Suoritteita
Prestationer
TP 2009
TA 2010
11.829
10.700
3.753
3.750
Tunnuslukuja
2011
2012
2013
Käynnit (oma toiminta) –
Besök (egen verksamhet)
10.700
10.700
10.700
Asiakkaat – Klienter
Peittävyys alle 18-vuotiaat
Peittävyys yli 18-vuotiaat
3.750
75%
37%
3.750
70%
35%
3.750
70%
35%
*)
Nyckeltal
*)
TP 2009
TA 2010
2011
2012
2013
euro
969.622
82
euro
euro
965.144
90
euro
965.144
90
euro
965.144
90
79
Toimintamenot-Verksamhetsupgifter
euro/ käynti – euro/ besök (brutto)
*)
Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan menot suoritemäärällä *) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer
5006 ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD
Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna
HUS: ltä hankittavan erikoissairaanhoidon.
Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan
neljässä HUS:n tulosyksikössä, joita ovat
medisiininen, operatiivinen, naisten- ja lastentautien sekä psykiatrian tulosyksiköt.
Den specialiserade sjukvården omfattar den
specialiserade sjukvård som köps av HNS.
Tjänsterna inom den specialiserade sjukvården produceras i fyra resultatenheter, dvs.
den medicinska och den operativa resultatenheten, resultatenheten för kvinno- och
barnsjukdomar och den psykiatriska resultatenheten.
Erikoissairaanhoito
Specialiserad sjukvård
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
0
-6.321.000
0
0
0
0
-6.321.000
0
-6.562.400
0
0
0
0
-6.562.400
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-6.321.000
-6.562.400
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
56
TA
0
0
0
0
0
0
0
BG
2011
-
TA
BG
2012
TA
BG
2013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-6.843.000 - 6.696.000
0
0
0
0
-6.843.000 - 6.696.000
0
-6.696.000
0
0
0
0
-6.696.000
0
-6.696.000
0
0
0
0
-6.696.000
-6.843.000 - 6.696.000
-6.696.000
-6.696.000
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Ekonomi
Kostnadsutvecklingen inom den specialiserade
sjukvården är fortsatt moderat år 2011.
Talous
Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on
edelleen maltillista vuonna 2011.
Suoritteita
Prestationer
TP 2009
TA 2010
2011
2012
2013
7.188
7.440
HUS-piiri – HNS-distriktet
Avohoitokäynnit – Besök
7.349
7.000
7.000
2.849
2.800
Hoitojaksot – Vårdperioder
2.828
2.600
2.600
1.127
1.250
Hoitopäivät (psyk.) –
Vårddagar (psyk.)
1.168
1.200
1.200
Tunnuslukuja
Nyckeltal
TP 2008
2010
euro
6.562.400
6.843.000
763
8.606
800
8.550
Toimintamenot – Verksamhetsutgifter
Euro/ asukas – Euro/ invånare (brutto)
Asukkaat – Invånare
*) Käytetty vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua
57
2011
euro
2012
euro
2012
euro
6.696.000
778
7.200.000
837
7.200.000
837
8.606
8.606
8.606
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA
SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 9,2 M€
Maankäyttö
Markanvändning
7%
Ympäristötoimi
Hallinto - Förvaltning
Miljöenheten
5%
2%
Rakennuttaminen ja
tekninen suunnittelu
Byggherreverksamh
et och teknisk
planering
41 %
Kuntatekniikka Kommunteknik
45 %
Talousarviovertailu 2009-2011 Budgetjämförelse
Kuntatekniikka Kommunteknik
Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu
Byggherreverksamhet och teknisk planering
Ympäristötoimi
Miljöenheten
Maankäyttö
Markanvändning
2009
2010
Hallinto - Förvaltning
2011
1 000€
0
500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
GRANKULLA
Driftsbudget
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
7000
7002
7004
7006
HALLINTO – FÖRVALTNING
MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING
YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN
RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU –
BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING
7008 KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK
Yhdyskuntatoimen toimialalla on viisi tulosaluetta: maankäyttö, ympäristötoimi, rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu, kuntatekniikka sekä rakennusvalvonta. Tulosalueista rakennusvalvonta toimii rakennuslautakunnan
alaisuudessa, muut neljä yhdyskuntalautakunnan alaisuudessa.
Samhällstekniska sektorn består av fem resultatområden: markanvändning, miljöenheten,
byggherreverksamhet och teknisk planering,
kommunteknik samt byggnadstillsyn. Den sist
nämnda är underställd byggnadsnämnden,
medan de övriga fyra resultatområdena lyder
under samhällstekniska nämnden.
Yhdyskuntalautakunta
Samhällstekniska nämnden
TP
TP
TA
TA
Bokslut
2008
Bokslut
2009
2010
lmr
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
40.507
57.322
13.990
13.650
13.650
13.650
270.889
354.652
513.720
278.540
176.540
178.540
0
0
0
4.000
0
0
Muut tulot - Övriga inkomster
1.954.783
1.903.876
3.910.620
5.014.202
3.324.282
16.821.858
Sisäiset tulot - Interna inkomster
7.291.147
7.578.962
7.632.000
7.721.383
7.721.383
7.721.383
49.469
89.710
31.560
32.130
32.130
32.130
9.606.795
9.984.522
12.101.890
13.063.905
11.267.985
24.767.561
Henkilöstömenot - Personalutgifter
-2.505.598
-2.787.624
-2.858.450
-2.888.590
-2.931.919
-2.975.898
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-3.365.255
-2.869.091
-2.808.320
-2.865.527
-3.215.703
-3.326.355
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
-1.650.118
-1.593.945
-1.748.890
-1.833.037
-1.860.533
-1.860.533
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
-14.300
-59.306
-321.900
-103.700
-53.700
-53.700
-440.898
-447.769
-394.310
-398.937
-398.937
-398.937
Sisäiset menot - Interna utgifter
-1.106.126
-1.152.559
-1.035.000
-1.063.594
-1.063.594
-1.063.594
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-9.082.295
-8.910.294
-9.166.870
-9.153.385
-9.524.385
-9.679.016
524.500
1.074.228
2.935.020
3.910.520
1.743.600
15.088.545
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
3.078.000
POISTOT
Toiminta
Maankäytön kehityskuva hyväksyttiin maaliskuussa 2010. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusohjelma perustuu kehityskuvan 8 ns. kohdennetun
kaavamuutoksen kehittämisalueeseen, joille rakennusoikeuden ja asuntojen lukumäärän kasvattaminen lähitulevaisuudessa keskitetään. Kaavoituksella luodaan edellytykset Helsingin seudun
kuntien ja valtion yhteisen asunto- ja tonttituotan-
Verksamhet
I mars 2010 godkändes en utvecklingsbild för
markanvändningen. Planeringen av markanvändningen och planläggningsprogrammet baserar sig
på utvecklingsbildens 8 utvecklingsområden för
s.k. riktad planändring. Inom den närmaste framtiden kommer ökningen av byggrätten och antalet
bostäder att koncentreras till dessa områden.
Med planläggningen skapas förutsättningar för en
58
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
GRANKULLA
Driftsbudget
bostadsproduktion enligt den avsiktsförklaring
som ingåtts för främjande av Helsingforsregionens kommuners och statens gemensamma boAiesopimuksen toteutustavoite Kauniaisten osalta stads- och tomtproduktion.
tarkoittaa 60 asunnon valmistumistavoitetta vuosittain. Näistä 20 % eli Kauniaisissa vuosittain 12 För Grankullas del innebär målet i avsiktsförklarkpl tulee olla valtion tukemaa vuokraingen att det årligen byggs 60 bostäder. Av dessa
asuntotuotantoa.
bör 20 %, dvs. 12 st. per år, vara statsstödda hyresbostäder.
Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö jatkuu lukuisien teemojen ja työryhmien puitteissa. Maan- Samarbetet mellan Helsingforsregionens 14
käytön, asumisen ja liikenteen asioissa tavoitelta- kommuner fortsätter inom ett stort antal teman
vana on asuntotuotantotavoitteiden lisäksi mm.
och arbetsgrupper. Inom markanvändning, boenyhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttämide och trafik är målet utöver bostadsproduktionsnen toimivaan joukkoliikenteeseen. Erityisen mer- målen bl.a. tätare och enhetligare samhällsstrukkittävää on yhteistyö energiatehokkuuden paran- tur som bygger på fungerande kollektivtrafik. Särtamiseksi. Kauniainen on sitoutunut yhdessä pää- skilt betydande är samarbetet för att förbättra
kaupunkiseudun kaupunkien kanssa vuoteen
energieffektiviteten. Tillsammans med de övriga
2030 ulottuvaan ilmastostrategiaan ja sen pohjal- städerna i huvudstadsregionen har Grankulla förta laadittuun toimintaohjelmaan.
bundit sig till en klimatstrategi som sträcker sig till
år 2030 och till det åtgärdsprogram som gjorts
Pääkaupunkiseudulle on laadittu yhteinen ilman- upp utgående från strategin.
suojeluohjelma, millä tavoitellaan ilmanlaadun ja
elinympäristön viihtyisyyden parantumista, sekä
Ett gemensamt luftvårdsprogram har gjorts upp
kaupunkilaisten terveyteen kohdistuvien ilman
för huvudstadsregionen. Syftet med programmet
epäpuhtauksien aiheuttamien kielteisten vaikutus- är att förbättra luftkvaliteten, göra livsmiljön trivten vähentymistä. Pääkaupunkiseudun ilmanlaa- sammare och minska de negativa effekter som
tuun vaikuttavat eniten liikenne, pienpoltto ja
luftföroreningar har för invånarnas hälsa. De fakenergiantuotanto.
torer som främst inverkar på luftkvaliteten i huvudstadsregionen är trafik, småskalig förbränning
Helsingin Seudun Liikenne- ja Helsingin Seudun
och energiproduktion.
Ympäristöpalvelut- kuntayhtymät ovat aloittaneet
toimintansa 1.1.2010. Parhaat käytännöt hakevat Samkommunerna Helsingforsregionens trafik och
vielä muotoaan, erityisesti HSY:n ja sen omistaja- Helsingforsregionens miljötjänster inledde sin
kuntien kesken. Vesi- ja viemärilaitostoimintojen
verksamhet 1.1.2010. Den bästa praxisen söker
yhdistämisen periaatesopimuksessa on esitetty
ännu sin form, särskilt mellan HRM och dess
yhteistoiminnan yleisperiaatteet.
ägarkommuner. De allmänna samarbetsprinciperna har framförts i principavtalet om sammanKauniainen on mukana World Design Capital
slagning av vatten- och avloppsverksfunktionerna.
2012 (maailman muotoilupääkaupunki)- hankkeessa. Yhdyskuntatoimi ottaa teeman osaksi
Grankulla deltar i projektet World Design Capital
toimintaansa. Tärkeää on näkökulman vieminen
2012 (världens designhuvudstad). Samhällstekmukaan osaksi arkipäivää.
niska sektorn tar temat som en del av sin verksamhet. Det viktiga är att införa temat som en del
Toimintaympäristömuutoksista Kauniaisille erityi- av vardagen.
sen merkittävä on ympäröivän Espoon kehitys.
non edistämiseksi solmitun aiesopimuksen mukaiselle asuntotuotannolle.
59
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
Talous
Toimialalle asetettu kehysraami ilman sisäisiä eriä
on 8 048 925 euroa. Toimialan budjetoitavaksi on
raamiin sisältymättöminä uusina erinä osoitettu
HSL:n seutu- ja ympäristötiedon kuntaosuus
(35 000 euroa) sekä HSL:n infrakorvaukset (arvio
n. 75 000 euroa). Talousarvio on laadittu tiukkaa
taloudenpitoa noudattaen sopeuttamalla toiminta
KH:n asettamaan raamiin.
Toimintatulot
Myyntituottoihin sisältyvät lähinnä maankäytön
sopimustulot, kartta- ym. tulosteiden myynnit sekä
pienehköjen koneiden ja laitteiden vuokraamiset
ulkopuolisille. Maksutuottoihin sisältyvät katujen
kunnossapitomaksut, hautaustoimen tulot sekä
muut maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset. Muut
maksutuottoihin sisältyvät tulot kertyvät erinäisistä
palvelumaksut ja -taksat hinnaston mukaisista
myynneistä, joiden hinnat vahvistetaan vuosittain
talousarviovalmistelun yhteydessä.
Muihin toimintatuottoihin sisältyvät tonttien myyntivoitot, palvelussuhde- ja eläkeläisasuntojen
vuokratuotot, liikehuoneistojen vuokratuotot sekä
kaupungin vuokratonteista saatava tulo. Sisäiset
tulot koostuvat pääosin kaupungin kiinteistöjen
tilavuokralaskutuksesta. Asuntojen vuokrien laskennassa on noudatettu KH:n päätöstä vuokrien
tarkistusperiaatteista. Tämän periaatteen mukaan
vuokrien laskennan perusteena ovat yleinen indeksikorotus sekä voimassa oleva verotusarvo.
Nykyinen asuntojen vuokrataso on pääsääntöisesti vähintään verotusarvon mukainen. Vuokratuloarvio perustuu asuntojen 100 %:een käyttöasteeseen.
Toimintamenot
Palvelujen ostoihin sisältyy toimialan budjetoinnista riippumattomia menoeriä, jotka perustuvat kaupungin ja palvelun toimittajan väliseen ostopalvelusopimukseen sekä kaupungin asukaslukuun.
Näitä ovat ympäristöterveydenhuollon asiantuntijapalvelut, julkisen liikenteen sekä palo- ja pelastustoiminnan kuntaosuudet sekä keskustan vartiointipalvelu. Lisäksi vuoden 2011 budjettiin on
osoitettu uusina erinä HSL:n infrakorvaukset sekä
HSY:n seutu- ja ympäristötiedon kuntaosuus.
Kaupungin palvelulinjan vuosikustannus 2011 on
n. 26 000 euroa. Palvelulinja on toistaiseksi ollut
käyttäjille ilmainen, jolloin sen vuosikustannus on
lisätty suoraan Kauniaisten HSL-kuntaosuuteen.
Talousarvioesitykseen sisältyy palvelulinjan muuttaminen käyttäjille maksulliseksi muiden HSLkuntien käytännön mukaisesti, jolloin vaikutus
Kauniaisten kuntaosuuden pienenemiseen on n.
15 000 euroa.
GRANKULLA
Driftsbudget
Ekonomi
Den för sektorn fastställda budgetramen utan interna poster är 8 048 925 euro. Nya poster som
sektorn ska budgetera och vilka inte ingår i ramen
är kommunandelen för HRM:s region- och miljöinformation (35 000 euro) och HRT:s infrastrukturersättningar (uppskattning ca 75 000 euro). Budgeten har gjorts upp med iakttagande av en stram
ekonomi och genom att anpassa verksamheten
till den av STS fastställda ramen.
Verksamhetsinkomster
Försäljningsinkomsterna omfattar främst inkomster genom markanvändningsavtal, försäljning av
kartor och andra utskrifter och uthyrning av mindre maskiner och apparater till utomstående. Avgiftsintäkterna omfattar underhållsavgifterna för
gator, begravningsväsendets inkomster och övriga markanvändnings- och utvecklingsersättningar. Övriga inkomster inom avgiftsintäkterna består
av försäljning av olika tjänster enligt taxan för serviceavgifter. Avgifterna fastställs årligen i samband med budgetberedningen.
Övriga verksamhetsintäkter omfattar intäkter av
försäljning av tomter, hyresintäkter av tjänste- och
pensionärsbostäder och affärslokaler samt inkomster av stadens arrendetomter. De interna
inkomsterna består huvudsakligen av fakturering
av lokalhyror för stadens fastigheter. När bostadshyrorna beräknas, har man iakttagit STS
beslut om principerna för justering av hyror. Enligt
denna princip baserar sig hyresberäkningen på
den allmänna indexhöjningen och det gällande
beskattningsvärdet. Den nuvarande hyresnivån
för bostäder följer huvudsakligen minst beskattningsvärdet. Hyresinkomstkalkylen baserar sig på
att bostädernas användningsgrad är 100 %.
Verksamhetsutgifter
I köp av tjänster ingår utgiftsposter som är oberoende av sektorns budgetering och baserar sig på
köptjänstavtal mellan staden och serviceproducenten samt på stadens invånarantal. Till dessa
hör sakkunnigtjänster inom miljöhälsovården och
kommunandelar inom kollektivtrafiken och brandoch räddningsverksamheten samt centrums övervakningstjänster. Nya poster i 2011 års budget är
dessutom HRT:s infrastrukturersättningar och
kommunandelen för HRM:s miljö- och regioninformation.
År 2011 är kostnaden för stadens servicelinje ca
26 000 euro. Hittills har servicelinjen varit gratis
för användarna och den årliga kostnaden har
lagts direkt på Grankullas HRT-kommunandel.
Enligt budgetförslaget ska servicelinjen bli avgiftsbelagd i enlighet med praxis i de övriga HRTkommunerna, varvid Grankullas kommunandel
60
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
Rakennuskustannusten sekä lämmityksen ja sähkön hinnannoususta aiheutuva menolisäys on
sisällytetty rakennuttamisen ja teknisen suunnittelun tulosalueen menoihin. Energian hinta on arvioitu valmisteluaikaisen, edellisvuotta korkeamman
hintatason mukaan. Em. johdosta aineiden ja tarvikkeiden kokonaiskustannukset nousevat merkittävästi vuoden 2010 tasosta.
Kaupungin asunto-ohjelman 2008-2011 (2017)
toimenpideosio sisältää periaatteen, jonka mukaan kaupunki tukee vähintään 3-kerroksisten
vanhojen asuinrakennusten hissien rakentamista
varaamalla hissiavustuksille vuosittain erillisen
määrärahan, jonka suuruus on 10 % hissien rakentamiskustannuksista.
GRANKULLA
Driftsbudget
minskar med ca 15 000 euro.
Den utgiftsökning som beror på höjda bygg-, värme och elkostnader har inkluderats i utgifterna
under resultatområdet för byggherreverksamhet
och teknisk planering. Energipriset har beräknats
enligt den prisnivå som rådde under beredningen,
vilken är högre än året innan. På grund av det
ovan nämnda stiger totalkostnaderna för material
och varor betydligt från nivån år 2010.
Åtgärdsdelen i stadens bostadsprogram 20082011 (2017) innehåller en princip enligt vilken
staden stöder hissinstalleringar i gamla bostadshus med fler än 3 våningar genom att årligen reservera ett separat anslag för hissunderstöd. Understödet är 10 % av kostnaderna för hissen.
Henkilöstö
Yhdyskuntatoimen nykyinen, vuoden 2010 henkilöstömäärä on 57 henkilöä. Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen henkilöstömääräksi muodostuu
56 henkilöä toimistorakennusmestarin jäätyä
eläkkeelle.
Personal
Antalet anställda vid samhällstekniska sektorn är
57 år 2010. I budgetförslaget för 2011 är antalet
anställda 56 i och med att byråbyggmästaren har
gått i pension.
I ekonomiplanen 2012-2013 föreslås inte några
förändringar jämfört med 2011 års personalplan.
I planeringen av verksamheten bör man beakta
personalens pensionering: år 2012 når två anställda och år 2013 8 anställda pensionsåldern.
Taloussuunnitelma 2012-2013 ei sisällä muutoksia vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan nähden. Toiminnan suunnittelussa on kaiken aikaa
myös otettava huomioon henkilökunnan eläköityminen jatkossa: vuonna 2012 täyttyy kahden
työntekijän eläkeikä, ja vuonna 2013 8 työntekijää saavuttaa eläkeiän.
Investoinnit
Vuotuisen investointitason tarkastelu on aiheellinen kaupungin kestävän kokonaistalouden kannalta. Aihe liittyy myös investointeja ja kunnossapitoa toteuttavan henkilöstön työkuormaan suhteessa käytettävään konsultointipalveluun eli ulkoisen rakennuttamis- ja valvontapalveluiden tarpeeseen. On pidettävä huolta siitä, että olemassa
olevien kiinteistöjen ja julkisen käyttöomaisuuden
kunnossapidosta ei jouduta tinkimään liiaksi korkean investointitason vuoksi.
Investeringar
En granskning av den årliga investeringsnivån är
motiverad med tanke på en hållbar totalekonomi
för staden. Frågan anknyter också till arbetsbördan hos den personal som genomför investeringar och underhåll i förhållande till använda konsulttjänster, dvs. behovet av externa bygg- och övervakningstjänster. Det bör ses till att man inte på
grund av en hög investeringsnivå blir tvungen att
pruta på underhållet av befintliga fastigheter och
publik egendom.
Investointisuunnitelman lähtökohtana on käytetty
vuoden 2010 talousarviossa hyväksyttyä suunnitelmaa täydennettynä mm. kouluinvestointityöryhmän kirjaamilla hankkeilla.
Som utgångspunkt för investeringsplanen har
man använt den i 2010 års budget godkända planen kompletterad med bl.a. de projekt som skolinvesteringsarbetsgruppen föreslagit.
Suunnitelmakauden vuosille 2011-2015 osoitetaan määräraha rakennusten kokonaistaloudellisen yllä- ja kunnossapidon edellyttämiin kuntotutkimuksiin ja niiden perusteella suoritettaviin toimenpiteisiin sekä suunnitteluun energian säästön,
rakennusautomaation ja rakennusten jätehuollon
tarpeet huomioiden.
För planeringsperiodens år 2011-2015 anvisas ett
anslag för fastighetsbesiktningar som förutsätts
av ett totalekonomiskt underhåll av byggnader
och de åtgärder dessa föranleder samt för planering med hänsyn till energibesparings-, byggnadsautomations- och avfallshanteringsbehoven.
61
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
GRANKULLA
Driftsbudget
I fortsättningen övervägs arbetsfördelningen mellan investeringar och driftsekonomin och möjligheten att flytta tyngdpunkten mot underhåll, bl.a.
genom att utveckla disponentfunktionerna i fastigheterna.
Jatkossa pohditaan investointien ja käyttötalouden välistä työnjakoa ja mahdollisuutta painopisteiden siirtoon kunnossapidon suuntaan mm. kiinteistöjen isännöintiä kehittämällä.
Gallträskin kunnostushankkeen jälkityöt (geotuubien tyhjennykset, rakenteiden poistot ja alueen
siistiminen) tehdään vuonna 2011. Sen jälkeen
järven tilan tarkkailua jatketaan lupaehtojen mukaisesti.
Projektet för restaurering av Gallträsk slutförs
2011 (geotuberna töms, konstruktionerna tas bort
och området snyggas upp). Därefter fortsätter
uppföljningen av sjöns skick enligt tillståndsvillkoren.
Kuntatekniikan hankkeet on esitetty alustavasti
luettelona, joka täsmentyy yhdyskuntalautakunnan hyväksymäksi työohjelmaksi budjetin tultua
vahvistetuksi. Kadunrakennuskohteiden määrittely ja ajoitus liittyy olennaisesti merkittävimpiin rakennushankkeisiin: maankäytön kehityskuvan
mukaisista kohteista keskustan ja Koivuhovin alueiden toteutuksiin sekä Kasavuoren uuden päärakennuksen toteutukseen.
Kommunteknikens projekt har preliminärt angetts
i en förteckning, som preciseras till ett av samhällstekniska nämnden godkänt arbetsprogram
efter att budgeten fastställts. Fastställandet av
och tidsplanerna för gatubyggnadsprojekt hänför
sig i hög grad till de viktigaste byggprojekten:
bland projekten enligt utvecklingsbilden för markanvändningen är det fråga om byggandet av centrum och Björkgårdsområdet samt Kasabergets
daghems nya huvudbyggnad.
62
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
7000 HALLINTO - FÖRVALTNING
Hallinnon tehtävänä on organisaation toimivuuden
ja tuottavuuden edellytysten varmistaminen. Se
kehittää toimialaa kokonaisuutena, seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä valvoo, ohjeistaa, opastaa ja neuvoo toimialaa keskeisissä
tehtävissä.
Förvaltningens uppgift är att säkerställa att det
finns förutsättningar för en välfungerande och
produktiv organisation. Förvaltningen utvecklar
sektorn som helhet, följer upp hur målen nås och
övervakar, ger instruktioner, handleder och ger
råd i de centrala uppgifterna.
Hallinto
Förvaltning
TP
TP
TA
TA
Bokslut
2008
Bokslut
2009
2010
lmr
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
24.150
0
24.150
0
0
24.200
0
24.200
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-235.963
-28.633
-22.696
0
-70
-7.360
-294.722
-240.688
-16.715
-5.218
-53.250
-70
-11.223
-327.164
-267.120
-38.190
-3.200
-313.500
-100
-11.200
-633.310
-242.000
-59.099
-2.900
-100.000
-100
-10.700
-414.799
-245.630
-59.985
-2.944
-50.000
-100
-10.700
-369.359
-249.314
-59.985
-2.944
-50.000
-100
-10.700
-373.043
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-270.572
-302.964
-633.310
-414.799
-369.359
-373.043
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Toimialan kehittäminen sekä organisaation toimivuuden ja tuottavuuden edellytysten varmistamien
kuuluvat osana hallinnon perustehtäviin. Lisäksi
hallinto seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä ohjeistaa, neuvoo ja opastaa toimialaa
keskeisissä tehtävissä.
Verksamhet
Till förvaltningens basuppgifter hör att utveckla
sektorn och säkerställa att det finns förutsättningar för en välfungerande och produktiv organisation. Dessutom följer förvaltningen upp hur målen
nås och övervakar, ger instruktioner och handleder sektorn i de centrala uppgifterna.
Talous
Hissiavustuksiin on asunto-ohjelman ohjeistuksen
mukaisesti varattu määräraha toistaiseksi tiedossa olevien hissirakennushankkeiden pohjalta
(100 000 euroa). Toimialan omien ohjelmien kuten Xcity/ WepMap ja RT-kortiston nettiversio
käyttö- ja ylläpitomaksut sekä koulutus on varattu
keskitetysti hallinnon alle (29 500 euroa).
Ekonomi
Anslag för hissunderstöd har reserverats enligt
anvisningen i bostadsprogrammet utgående från
hittills kända hissbyggnadsprojekt (100 000 euro).
Avgifterna för användning och upprätthållande av
sektorns egna program, såsom Xcity/WepMap,
och RT-kartotekets nätversion samt för utbildning
har reserverats centraliserat under förvaltningen
(29 500 euro).
63
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
7002 MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING
Tulosalue vastaa kuntalaisten ja kaupungin muiden hallintokuntien tarpeiden mukaisesti kaupungin maapolitiikasta, yleispiirteisestä ja yksityiskohtaisesta kaavoituksesta, poikkeusluvista, tonttijaoista, mittaustoimituksista, maan hankinnasta ja
luovutuksesta, maastomittauksista, rekistereiden
ylläpidosta, paikkatietopalvelusta ja kartaston ylläpidosta.
Resultatområdet svarar för stadens markpolitik,
översiktlig och detaljerad planläggning, undantagslov, tomtindelningar, mätningsförrättningar,
förvärv och överlåtelse av mark, terrängmätningar, upprätthållande av register, geografisk informationstjänst och uppdatering av kartor enligt de
behov som kommuninvånarna och stadens övriga
förvaltningsgrenar har.
Maankäyttö
Markanvändning
Bokslut
2008
11.689
29.640
0
836.959
2.132
2.326
882.746
Bokslut
2009
11.031
70.265
0
674.177
3.407
6.204
765.084
2010
lmr
7.000
125.500
0
2.751.000
5.250
3.000
2.891.750
BG
2011
7.000
137.000
0
3.763.852
3.490
3.000
3.914.342
TA
BG
2012
7.000
35.000
0
2.073.932
3.490
3.000
2.122.422
TA
BG
2013
7.000
37.000
0
15.571.508
3.490
3.000
15.621.998
-436.759
-178.971
-18.747
0
-61
-50.442
-684.980
-455.384
-148.009
-19.993
0
-4.007
-55.829
-683.222
-464.040
-165.400
-9.200
0
-200
-44.200
-683.040
-475.800
-148.497
-8.300
0
0
-36.150
-668.747
-482.937
-150.724
-8.425
0
0
-36.150
-678.236
-490.181
-150.724
-8.425
0
0
-36.150
-685.480
197.766
81.862
2.208.710
3.245.595
1.444.186
14.936.518
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
TP
TA
TA
Toiminta
Toimialan keskeisiä tavoitteita ovat kaavoitusohjelman toteuttaminen (merkittäviä kohteita ovat:
keskusta 2, Koivuhovin asema ympäristöineen ja
Gallträskin eteläosa), pääkaupunkiseutusuunnitelmaan sisältyvän MAL-strategian (maankäyttö,
asuminen ja liikenne) v. 2030 valmisteluun osallistuminen ja Kauniaisten koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän muutoksen suunnittelu EUREFFIN/N2000-järjestelmiin yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.
Verksamhet
Till resultatområdets centrala mål hör att genomföra planläggningsprogrammet (viktiga projekt är
centrum 2, Björkgårds station med omgivning och
Gallträsks södra sida), delta i beredningen av den
i huvudstadsregionens stadsregionplan ingående
MBT-strategin 2030 (markanvändning, boende
och trafik) och planera ändringen av Grankullas
koordinat- och höjdsystem enligt EUREFFIN/N2000-systemet tillsammans med de övriga
kommunerna i huvudstadsregionen.
Talous
Toimintatuottoihin sisältyy tonttien myynnit Laaksotiellä, sekä Espoon Ristihaantiellä, joka myynti
siirrettiin vuodelta 2010. Maksutuottoihin sisältyy
asema-alueen maankäyttösopimuskorvaus.
Maankäyttötoimen palvelutaksan hintoja on korotettu n. 4,9 %. Palvelujen ostot on mitoitettu vastaamaan vuoden 2011 kaavoitusohjelman tarpeita.
Ekonomi
Verksamhetsintäkterna omfattar försäljning av
tomter på Dalvägen och på Korshagsvägen i
Esbo. Den senare försäljningen flyttades fram
från år 2010. I avgiftsinkomsterna ingår ersättning
enligt markanvändningsavtalet för stationsområdet. Avgifterna i markanvändningsenhetens servicetaxa har höjts med ca 4,9 %. Köp av tjänster
har dimensionerats att motsvara behoven enligt
planläggningsprogrammet 2011.
Vuosien 2012-2013 taloussuunnitelmaan sisältyy
64
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
suunnitellut tonttien myynnit (Junghansinkuja ja
Ratakortteli v. 2012 ja Koivuhovin tontit v. 2013).
GRANKULLA
Driftsbudget
I ekonomiplanen 2012-2013 ingår planenliga
tomtförsäljningar (Junghansgränden och Bankkvarteret 2012 och Björkgårds tomter 2013).
TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL
TP-BS
2009
TA-BG
2010
TA-BG
2011
TS-EP
2012
TS-EP
2013
10
10
Kiinteistötoimitukset kpl - Fastighetsförrättningar st.
10
10
15
18
17
Rakennuspaikan merkinnät kpl - Utmärkningar av
byggplats st.
20
20
20
23
8
Kaupanvahvistukset kpl - Bestyrkande av köp st.
15
15
15
5
3
KV/KH:n hyväksymät asemakaavat/muutokset kpl Detaljplaner/ändringar godkända av STF/STS
3
2
2
65
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
7004 YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN
Till miljöenhetens uppgifter hör bl.a. tillsynsuppgifter enligt miljöskydds- och avfallslagstiftningen.
Till uppgifterna hör också myndighetstjänster
inom miljö- och naturvården samt planeringsuppgifter. Dessutom ger miljöenheten akt på miljöns
tillstånd samt ger kommuninvånare och företag
handledning och råd i frågor som hör till enhetens
verksamhetsområde.
Ympäristötoimen tehtäviin kuuluvat mm. ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaiset valvontatehtävät.
Tehtäviin kuuluvat myös ympäristön- ja luonnonsuojelun viranomaispalvelut sekä suunnittelutehtävät. Lisäksi ympäristötoimi seuraa ympäristön
tilaa sekä ohjaa ja neuvoo kaupunkilaisia ja yrityksiä vastuualueelleen kuuluvissa asioissa.
Ympäristöterveydenhuollon palvelut, ml. eläinlääkintähuolto ja kemikaalivalvonta, hankitaan ostopalveluna Espoon seudun ympäristöterveys –
seutuyksiköstä. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kauniainen, Espoo ja Kirkkonummi, Espoon
ollessa isäntäkunta.
Tjänsterna inom miljö- och hälsoskyddet, inklusive veterinärtjänster och kemikalietillsyn, köps av
Esboregionens miljö- och hälsoskydd. Grankulla,
Esbo och Kyrkslätt hör till samarbetsområdet och
Esbo är värdkommun.
Ympäristötoimi
Miljöenheten
TP
TP
Bokslut
2008
524
0
0
0
0
90
614
Bokslut
2009
198
374
0
1.489
0
0
2.061
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-52.564
-90.183
-2.970
-100
-1.275
-3.241
-150.333
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-149.719
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Tulosalueen keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat
kaupungin ilmasto—ja energia-asioiden painopisteiden toteutusohjelman (ILME-ohjelman) jalkauttaminen kaupungin toimintaan (esim. kaupungin
ekotukihenkilöiden koulutus ja verkostointi jatkuu,
energiaryhmätyöskentely, tiedon lisäämistä). Ympäristötoimi tulee kehittämään ja koordinoimaan
säännöllisin välein julkaistavaa ympäristöraporttia.
Raporttiin kootaan tietoa kaupungin eri ympäristötunnusluvuista (esim. ilmasto- ja ilmanlaatuasiat,
energia- ja jätetiedot, luontoasiat jne.) joiden avulla voidaan seurata Kauniaisten ympäristön tilan
kehitystä.
TA
TA
2010
lmr
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
550
0
0
0
0
0
550
550
0
4.000
0
0
0
4.550
550
0
0
0
0
0
550
550
0
0
0
0
0
550
-48.401
-71.872
-1.965
-175
-1.800
-2.535
-126.748
-71.910
-103.140
-2.650
-300
-1.700
-6.000
-185.700
-51.952
-143.093
-2.100
-300
-1.700
-2.140
-201.285
-52.731
-145.239
-2.132
-300
-1.700
-2.140
-204.242
-53.522
-145.239
-2.132
-300
-1.700
-2.140
-205.033
-124.687
-185.150
-196.735
-203.692
-204.483
Verksamhet
Till resultatområdets centrala mål och uppgifter
hör att förankra åtgärdsprogrammet för genomförande av insatsområdena i klimat- och energistrategin (ILME-programmet) i stadens verksamhet
(t.ex. fortsättning av utbildningen av ekostödpersoner till stadens olika verksamhetsställen och
nätverksbildningen, energigruppsarbete, kunskapsökning). Miljöenheten kommer att utveckla
och koordinera en miljörapport som publiceras
regelbundet. I rapporten samlas uppgifter om stadens olika miljönyckeltal (t.ex. klimat- och luftvårdsfrågor, energi- och avfallsuppgifter, naturfrågor) med vilkas hjälp man kan följa utvecklingen
av miljöns tillstånd i Grankulla.
66
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Talous
Taloussuunnitelmaan varatut HSY:n seutu- ja
ympäristötiedon kuntaosuudet (35 000 €) sisällytetään uutena eränä ympäristötoimen budjettiin
(2010 varaus yleishallinnossa). Vuonna 2012
avattavan Nuuksiokeskuksen toiminnan valmistelu- ja valmennusvaihe alkaa vuonna 2011 ja tämän mukainen kuntaosuus on sisälletty ympäristötoimen budjettiin (3 300 €).
GRANKULLA
Driftsbudget
Ekonomi
De i ekonomiplanen reserverade kommunandelarna för HRM:s region- och miljöinformation
(35 000 €) inkluderas som ny post i miljöenhetens
budget (2010 var reserveringen under allmän förvaltning). Berednings- och utbildningsfasen för
Nouxcentret, som öppnas 2012, börjar 2011 och
denna kommunandel har inkluderats i miljöenhetens budget (3 300 €).
TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL (VANHA)
TP 2008
TP 2009
kpl
4
Kpl
7
4
8
1
2
2
2
8
6
TA 2011
TS 2012
TS 2013
kpl
8
kpl
10
Kpl
10
Maisematyöluvat - Tillstånd för miljöåtgärder
8
8
8
Pilaantuneiden maiden tutkimukset Undersökningar av förorenad mark
Muut ympäristöselvitykset ja –suunnitelmat
Övriga miljöutredningar och –planer
Asukkaille järjestettävät ympäristötietoillat/-tapahtumat - Miljöinformationsmöten för
invånarna
2
2
2
2
2
2
10
10
10
Meluilmoitukset - Bulleranmälningar
67
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
7006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU –
BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING
Tulosalue avustaa toimialajohtajaa yhdyskuntatoimen kehittämisessä ja vastaa sen toimintaan
liittyvästä investointien teknisestä ja taloudellisesta suunnittelusta, toteuttamisen organisoinnista ja
seurannasta.
Tulosalue hoitaa ja kehittää keskitetysti kaupungin toiminnoille välttämättömien rakennusten, niiden toimintojen ja piha-alueiden kunnossa- ja
ylläpitoa.
Resultatområdet bistår sektordirektören i att utveckla samhällstekniska sektorn och svarar för
den tekniska och ekonomiska planeringen av de
investeringar som hänför sig till sektorns verksamhet samt för organiseringen och uppföljningen
av investeringsprojekten.
Resultatområdet svarar centraliserat för och utvecklar driften och underhållet av de för stadens
verksamhet nödvändiga fastigheterna, deras
funktioner och gårdsplaner.
Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu
Byggherreverksamhet och teknisk planering
TP
TP
TA
TA
2010
lmr
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2008
24.103
0
0
1.114.531
6.615.200
0
7.753.834
Bokslut
2009
43.252
0
0
1.161.877
6.842.685
943
8.048.757
0
0
0
1.155.820
6.913.240
0
8.069.060
0
0
0
1.197.455
6.958.439
0
8.155.894
0
0
0
1.197.455
6.958.439
0
8.155.894
0
0
0
1.197.455
6.958.439
0
8.155.894
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-683.720
-1.245.261
-1.302.859
0
-434.337
-240.234
-3.906.411
-763.616
-1.188.752
-1.256.331
0
-430.246
-246.313
-3.885.258
-732.510
-820.540
-1.425.110
0
-378.150
-103.150
-3.459.460
-822.087
-844.668
-1.505.377
0
-380.917
-163.414
-3.716.463
-834.418
-1.206.583
-1.527.958
0
-380.917
-163.414
-4.113.290
-846.935
-1.206.583
-1.527.958
0
-380.917
-163.414
-4.125.807
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
3.847.423
4.163.499
4.609.600
4.439.431
4.042.604
4.030.087
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
3.078.000
POISTOT
Toiminta
Tulosalueen keskeiset tavoitteet liittyvät laajan
työohjelman hallittuun toteutukseen. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu kaupungin kiinteistöissä niiden keskinäisen kannattavuuspriorisoinnin osoittamassa
järjestyksessä, päivitetyn kiinteistö- ja tilaselvityksen vaatimien toimenpiteiden valmistelua jatketaan kaupungin yleisten strategisten tavoitteiden
mukaan, Pks-yhteistyössä toistaiseksi linjattujen
toimenpiteiden toteuttamista tukevia tehtäviä suoritetaan. Gallträskin kunnostus saatetaan loppuun. Vuonna 2011 päivitetään Satuvuoren päiväkodin, Villa Bredan, urheilukentän katsomon,
Verksamhet
Till resultatområdets centrala mål hör att genomföra det omfattande arbetsprogrammet kontrollerat. Resultatområdet fortsätter att vidta åtgärder
som förbättrar energieffektiviteten i stadens fastigheter i den ordning som lönsamhetsprioriteringen visar. Beredningen av de åtgärder som
den uppdaterade fastighets- och lokalitetsutredningen kräver fortsätter enligt stadens allmänna
strategiska mål. Uppgifter utförs som stöder genomförandet av de åtgärder som hittills fastställts
inom samarbetet i huvudstadsregionen och restaureringen av Gallträsk slutförs. År 2011 uppdateras fastighetsbesiktningarna av daghemmet
68
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Jäähallin, Kavaljeerirakennuksen ja Tammikummun asuntolan kuntoarviot.
Sagoberget, Villa Breda, sportplanens läktare,
ishallen, Kavaljersbyggnaden och Ekkullas personalbostäder.
Talous
Muiden tulojen osuus (vuokrat & taksat) on vuoden 2011 talousarviossa tarkennettu vastaamaan
nykyistä tasoa. Energian (sähkö & lämpö) hinta
on arvioitu valmisteluaikaisen, edellisvuotta korkeamman hintatason mukaan. Edellä mainittu
seikka huomioiden aineiden ja tarvikkeiden kustannukset nousevat vuoden 2010 tasosta.
Ekonomi
Andelen övriga inkomster (hyror och avgifter) har
preciserats i budgeten 2011 så att den motsvarar
den nuvarande nivån. Priset för energi (el & värme) har beräknats enligt prisnivån vid beredningstidpunkten, som är högre än året innan. Med beaktande av det ovan nämnda stiger kostnaderna
för material och varor jämfört med 2010.
TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL
Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja)
Julkiset rakennukset
46,8 €/m2/vuosi
Asuinrakennukset
40,3 €/m2/vuosi
Ylläpitokustannukset (sis. pääomakulut)
Julkiset rakennukset
109,5 €/m2/vuosi
Asuinrakennukset
160,7 €/m2/vuosi
Kirjanpitoarvot 31.12.2009
Julkiset rakennukset
Asuinrakennukset
Laajuustiedot
Pinta-alat
42.254.010 €
2.689.046 €
Julkiset rakennukset
65 534 m2
Asuinrakennukset
5 308 m2
Julkiset rakennukset
308 039 m3
Asuinrakennukset
18 472 m3
Tilavuudet
69
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
7008
GRANKULLA
Driftsbudget
KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK
Kuntatekniikan tulosalueen tehtäviä ovat mm.
liikenneväylien, yleisten ja viheralueiden, vesihuollon ja hautausmaan suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito.
Resultatområdet kommunteknik har som uppgift
bl.a. att planera, bygga och underhålla trafiklederna, de allmänna områdena och parkerna, vattenförsörjningen och begravningsplatsen.
Konevarikko huolehtii kaupungin konekalustosta
ja tuottaa korjaamopalveluita.
Maskindepån har hand om stadens maskinpark
och producerar reparationstjänster.
Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueeseen ja pelastuslaitos vastaa pääosasta pelastustoimen tehtävistä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä 1.1.2010 alkaen. Vesi- ja
jätehuollon hoitamisesta pääkaupunkiseudulla
vastaa niinikään 1.1.2010 alkaen uusi Helsingin
seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä (HSY).
Kuntatekniikka huolehtii kaupungille kuuluvista
väestönsuojelun ja joukkoliikenteen sekä liikenneturvallisuuden edistämiseen tähtäävistä tehtävistä.
Grankulla hör till Västra Nylands räddningsverks
område och räddningsverket svarar för merparten
av räddningsuppgifterna. Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HSL) svarar för kollektivtrafiken från 1.1.2010. För vattenfunktioner och
avfallshantering i huvudstadsregionen svarar från
1.1.2010 den likaså nya samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HSY). Kommuntekniken drar försorg om de uppgifter inom befolkningsskyddet och kollektivtrafiken samt --- som är
på stadens ansvar.
Kuntatekniikka
Kommunteknik
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2008
4.191
241.249
0
3.293
649.665
47.053
945.451
Bokslut
2009
2.841
284.013
0
66.333
708.670
82.563
1.144.420
2010
lmr
6.440
388.220
0
3.800
713.510
28.560
1.140.530
BG
2011
6.100
141.540
0
52.895
759.454
29.130
989.119
TA
BG
2012
6.100
141.540
0
52.895
759.454
29.130
989.119
TA
BG
2013
6.100
141.540
0
52.895
759.454
29.130
989.119
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1.096.592
-1.822.207
-302.846
-14.200
-5.155
-804.849
-4.045.849
-1.279.535
-1.443.743
-310.438
-5.881
-11.646
-836.659
-3.887.902
-1.322.870
-1.681.050
-308.730
-8.100
-14.160
-870.450
-4.205.360
-1.296.751
-1.670.170
-314.360
-3.400
-16.220
-851.190
-4.152.091
-1.316.202
-1.653.170
-319.075
-3.400
-16.220
-851.190
-4.159.258
-1.335.945
-1.763.823
-319.075
-3.400
-16.220
-851.190
-4.289.653
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-3.100.398
-2.743.482
-3.064.830
-3.162.972
-3.170.139
-3.300.534
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Toiminta
Tulosalueen tavoitteena on toteuttaa laadukasta
kaupunkirakentamista sekä tuottaa ja ylläpitää
viihtyisää ja hyvin hoidettua ympäristöä. Maisema-arvot ovat tärkeä lähtökohta toiminnassa ja
sen suunnittelussa. Työohjelmissa noudatetaan
kaavoituksen aikatauluja infrastruktuurin vaatimusten osalta, vaikuttaen siten myönteisesti
asuntotuotannon edellytyksiin ja asukasluvun kehitykseen. Keskustan rakentaminen jatkuu talon-
TP
TA
TA
Verksamhet
Resultatområdets mål är att genomföra högklassig stadsbyggnad samt åstadkomma och upprätthålla en trivsam och välskött miljö. Landskapsvärdena är en viktig utgångspunkt för verksamheten och planeringen av denna. I arbetsprogrammen följs planläggningens tidsscheman vad
gäller kraven på infrastruktur, vilket inverkar positivt på förutsättningarna för bostadsproduktion
och invånarantalets utveckling. Ombyggnaden av
70
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
rakentamisen mukaisella aikataululla. Investointikohteiden valvontatehtävät on ulkoistettu. Tulosalueella pilotoidaan sähköistä työnseurantaa sekä
tehostetaan kustannusten jälkilaskentaa. Ilmastostrategisten tavoitteiden toteuttamiseen pyritään
vaikuttamaan siirtymällä kohti energiatehokasta
katuvalaistusta sekä nostamalla hiilidioksidipäästöjen määrät yhdeksi ajoneuvohankintojen valintakriteereistä.
centrum fortsätter enligt tidsschemat för husbyggnad. Övervakningen av investeringsobjekt har
lagts ut på entreprenad. Inom resultatområdet
utförs ett pilotprojekt för elektronisk arbetsuppföljning och efterkalkyleringen av kostnader effektiveras. Målet är att medverka till att de miljöstrategiska målen uppfylls genom att man övergår till
energieffektiv gatubelysning och använder mängden koldioxidutsläpp som ett valkriterium när staden köper fordon.
Talous
Kuntatekniikan maksutuloihin vuoden 2010 talousarviossa kirjattu HSY:n korvaus peruspääomasta on vuoden 2011 talousarviossa ohjeistettu kirjattavan yleishallinnon alle.
Ekonomi
Den under kommunteknikens avgiftsinkomster i
2010 års budget upptagna ersättningen för
HRM:s grundkapital tas upp i budgeten för 2011
under allmän förvaltning.
Käyttötalouden menoja supistetaan osoitetun
raamin mukaisesti, huomioiden kuitenkin palkkojen nousuvaraus. Talousarvioon sisältynyt palvelulinja on esitetty muutettavan käyttäjille maksulliseksi muiden HSL-kuntien käytäntöä vastaavasti
(vaikutus n. 15 000 e). Tulopuolella taksoja on
tarkastettu ylöspäin kustannustason nousua vastaavasti. Kuntatekniikan hankkeisiin sisältyvän
vesihuollon suunnittelu- ja rakentamiskustannukset maksaa HSY (Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut) takaisin kaupungille vuoden lopulla.
Driftsekonomiutgifterna minskas enligt den angivna ramen, likväl med beaktande av en reservering
för löneförhöjningar. Den i budgeten inkluderade
servicelinjen har föreslagits bli avgiftsbelagd för
användarna i likhet med praxis i de övriga HRTkommunerna (effekt ca 15 000 e). På inkomstsidan har avgifterna justerats uppåt att motsvara
höjningen i kostnadsnivån. HRM (Helsingforsregionens miljötjänster) betalar i slutet av året tillbaka
till staden de planerings- och byggkostnader inom
vattenförsörjningen som ingår i kommunteknikens
projekt.
Mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistamiseen on varauduttu erillisellä pima-varauksella
(100 000 e).
En separat reservering har gjorts för sanering av
eventuell förorenad mark (100 000 e).
Vuosien 2012-2013 taloussuunnitelmaan on sisällytetty budjetin valmistelun aikaiset kuntaosuudet,
jotka tarkentuvat ko. talousarviovuoden aikana
(palo- ja pelastustoimi, julkinen liikenne).
I ekonomiplanen 2012-2013 har inkluderats
kommunandelar enligt läget vid budgetberedningen och de preciseras under respektive budgetår
(brand- och räddningsverk, kollektivtrafik).
TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL
TP
2008
27
TP
2009
17
2,4
1,9
2,6
1,4
Hyväksytyt katusuunnitelmat kpl - Godkända gatuplaner st.
TA-BG
2011
12
TS-BG
2012
7
TS-EP
2012
7
Kunnostetut kadut km - Iståndsatta gator km
2
2
2
Kunnostetut kevyen liikenteen väylät km 0,6
Iståndsatta gång- och cykelvägar km
0,2
0,5
Kunnostetut viemärit km - Reparerade
0,5
avlopp km
0,2
0,3
Kunnostetut vesijohdot km - Reparerade
0,2
vattenledningar km
Leikkipuistoista katuyksikön hoidossa ovat Hurtigin puisto, kaupungintalon puisto, Kavallintien 10 puisto, Asematie 17 puisto,
Tennispuisto, Mäntykallion puisto, sekä Stenbergintien puisto.
Av lekparkerna sköter gatuenheten Hurtigs park, stadshuset park, parken på Kavallvägen 10, parken på
Stationsvägen 17, Tennisparken, Tallbergets park och Stenbergsvägens park.
71
08
KAUNIAINEN
Käyttötalous
08
GRANKULLA
Driftsbudget
RAKENNUSLAUTAKUNTA – BYGGNADSNÄMNDEN
081 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN
ok 15.12.2010
Rakennuslautakunta
Byggnadsnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2012
TA
BG
2011
TA
BG
2013
0
0
0
0
0
0
101.742
70.669
60.000
92.000
94.300
96.658
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
0
0
0
0
0
0
Muut tulot - Övriga inkomster
0
0
0
0
0
0
200
0
0
0
0
2.850
9.680
1.000
8.000
8.200
8.405
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
104.792
80.349
61.000
100.000
102.500
105.063
Henkilöstömenot - Personalutgifter
-150.903
-157.459
-174.510
-161.031
-163.446
-165.898
-12.424
-22.021
-15.150
-42.232
-42.865
-43.508
-7.553
-7.094
-3.000
-4.000
-4.060
-4.121
0
0
0
0
0
0
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
-65
-772
-1.000
-100
-102
-103
-9.151
-10.442
-10.200
-12.750
-12.750
-12.750
-180.096
-197.788
-203.860
-220.113
-223.223
-226.381
-75.304
-117.439
-142.860
-120.113
-120.723
-121.318
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
081 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN
Toiminnan kuvaus
Rakennusvalvonta valvoo Maankäyttö- ja
rakennuslain ja –asetuksen sekä rakennusjärjestyksen ja kaavamääräysten noudattamista rakentamisessa.
Beskrivning av verksamheten
Byggnadstillsynen övervakar att markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och
byggförordningen, byggnadsordningen och
planbestämmelserna iakttas vid byggande.
Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi
kehittää Kauniaisten kaupunkikuvaa
neuvonnan ja opastuksen keinoin.
Det åligger byggnadstillsynen också att genom råd
och handledning utveckla stadsbilden i Grankulla.
Toiminta
Uudistuvan keskustan rakentamisen on
arvioitu kestävän ensimmäisen rakennusvaiheen osalta vielä noin kaksi vuotta.
Venevalkamantien ja Laaksotien korttelien
lupavaiheiden odotetaan käynnistyvän
vuoden 2011 aikana.
Verksamhet
Den första byggnadsfasen i ombyggnaden av
centrum beräknas räcka ännu omkring två år.
Tillståndsbehandlingen i fråga om Båtlänningsvägens och Dalvägens kvarter beräknas starta under
2011.
Julkisivutarkastajien toimintamallia ja
kokoonpanoa muutetaan vuoden 2011
aikana. Julkisivutarkastajat -nimeä esitetään
muutettavaksi toimintaa paremmin
Fasadsynemännens verksamhetsmodell och
sammansättning ändras under 2011. Enligt
förslaget ska namnet fasadsynemän ändras till
stadsbildskommitté, som beskriver verksamheten
bättre. Avsikten är att granska lösningar som
72
KAUNIAINEN
Käyttötalous
kuvaavaksi kaupunkikuvatoimikunnaksi.
Ajatuksena on tarkastella kaupunkikuvaan
vaikuttavia ratkaisuja ja tuoda designajattelua hankkeiden valmisteluun.
Kehitystyö sähköisen asioinnin ja opastuksen lisäämiseksi jatkuu edelleen myös
tulevalla tilikaudella.
Rekisteritietojen tarkistaminen ajantasalle on
tärkeä rakennusvalvonnan tehtävä, joka tuo
tehokkuutta myös muiden yksiköiden
toimintaan. Työstä on valmiina noin 75 %.
Jotta rekisteritarkistusta voidaan jatkaa,
rakennuslautakunta varaa projektimäärärahaa tehtävään.
Yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa jatkuu yhteisen ohje- ja tulkintakortiston
laatimiseksi ja taksojen yhtenäistämiseksi.
Talous
Vuoden 2011 talousarvio perustuu keskustan ensimmäisen rakennusvaiheen osalta
Tribuuni-korttelin lupahakemuksen sekä
toisen vaiheen osalta Laaksotien korttelin
alueen ja Venevalkamantien lupahakemusten vireille tuloon vuoden 2011 aikana. Muiden tuottojen osalta talousarvio perustuu 18
pientaloasunnon rakennuslupahakemuksen,
viranhaltijapäätösten ja arkistopalveluiden
taksan mukaisiin tuloihin. Koivuhovin alueen
vaikutus talousarvioon varmistuu asemakaavojen vahvistamisen jälkeen.
Rakennusluvista ja –valvonnasta perittävät
taksat on tarkistettu ja korotettu keskimäärin
5 % päätöksellä KV 15.03.2010 § 15. Vuodelle 2011 ei ole suunniteltu uusia korotuksia.
08
GRANKULLA
Driftsbudget
påverkar stadsbilden och inkludera designtänkande i projektberedningen.
Utvecklingen för att öka den elektroniska
ärendehanteringen och handledningen fortsätter
också under den kommande räkenskapsperioden.
En viktig uppgift för byggnadstillsynen är att
granska och uppdatera registeruppgifter, vilket
effektiverar också andra enheters verksamhet. Ca
75 % av arbetet är klart. För att man ska kunna
fortsätta registergranskningen, reserverar
byggnadsnämnden ett projektanslag för uppgiften.
Samarbetet för att utarbeta ett gemensamt
anvisnings- och tolkningskartotek och förenhetliga
taxorna forsätter med kommunerna i huvudstadsregionen.
Ekonomi
Budgeten 2011 grundar sig i fråga om den första
byggnadsfasen i centrum på att tillståndsansökan
för kvarteret Tribuuni och beträffande den andra
fasen på att tillståndsansökningarna för Dalvägskvarteret och Båtlänningsvägen aktualiseras
under 2011. Vad gäller de övriga inkomsterna
baserar sig budgeten på inkomster enligt taxan
som inflyter av bygglovsansökningar för 18
småhus, tjänsteinnehavarbeslut och arkivtjänster.
Avgifterna för bygglov och byggnadstillsyn
justerades och höjdes med i genomsnitt 5 % med
STF:s beslut 15.3.2010 § 15. För 2011 har inga
nya höjningar planerats.
73
08
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
TUNNUSLUKUJA – NYCKEL TAL
TP–BS
2007
34
TP-BS
2008
31
84
71
130 965 eur
104 792 eur
Rakennuslautakunnan
myöntämät luvat
Av byggnadsnämnden beviljade
lov
Julkisivutarkastajien kokouksissaan antamat lausunnot
Av fasadsynemännen vid sina
möten givna utlåtanden
Rakennusvalvontamaksut
Byggnadstillsynsavgifter
TP-BS
2009
43
TA –BG
2010
40
TA-BG
2011
40
TS-EP
2012
40
77
95
100
100
100 000 eur
102 500 eur
80 349 eur
74
61 000 eur
SIVISTYSTOIMI
BILDNING
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 23,6 M€
Liikuntalautakunta
Idrottsnämnden
10 %
Nuorisolautakunta
Ungdomsnämnden
2%
Sivistystoimen hallinto ja
talous
0%
Sivistyslautakunta
Bildningsnämnden
11 %
Suomenkielinen
koululautakunta
39 %
Svenskspråkiga
skolnämnden
37 %
Talousarviovertailu 2009-2011 Budgetjämförelse
Liikuntalautakunta Idrottsnämnden
2009
Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden
2010
2011
Sivistyslautakunta Bildningsnämnden
Svenskspråkiga skolnämnden
Suomenkielinen koululautakunta
Sivistystoimen hallinto ja talous
0
2000
4000
6000
8000
10000
KAUNIAINEN
Sivistystoimi - Bildning
GRANKULLA
Käyttötalous
Driftsbudget
SIVISTYSTOIMI - BILDNING
HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI
KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNING
092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
093 RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITID
10
SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN
102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET
103 KAUPUNGINKIRJASTO – STADSBIBLIOTEKET
104 KULTTUURIPALVELUT – KULTURTJÄNSTER
11
NUORISOPALVELUT – UNGDOMSTJÄNSTER
12
LIIKUNTAPALVELUT – IDROTTSTJÄNSTER
Sivistystoimessa on neljä tulosaluetta: hallintoja talousyksikkö, suomenkielinen koulutoimi,
ruotsinkielinen koulutoimi sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi. Tulosalueista suomenkielinen
koulutoimi toimii suomenkielisen koululautakunnan alaisuudessa, ruotsinkielinen koulutoimi ruotsinkielisen koululautakunnan alaisuudessa sekä kulttuuripalvelut, kansalaisopisto ja
kaupunginkirjasto sivistyslautakunnan, nuorisopalvelut nuorisolautakunnan ja liikuntapalvelut liikuntalautakunnan alaisuudessa.
Bildningssektorn har fyra resultatområden: förvaltnings- och ekonomienheten, finskspråkiga
skolförvaltningen, svenskspråkiga skolförvaltningen och kultur- och fritidsförvaltningen. Av
resultatområdena lyder finskspråkiga skolförvaltningen under finskspråkiga skolnämnden,
svenskspråkiga skolförvaltningen under svenskspråkiga skolnämnden, kulturtjänster, medborgarinstitutet och stadsbiblioteket under bildningsnämnden, ungdomstjänster under ungdomsnämnden och idrottstjänster under idrottsnämnden.
Hallinto ja talous
Förvaltning och ekonomi
TP
Bokslut
2008
TP
Bokslut
2009
TA
2010
lmr
TA
BG
2012
TA
BG
2011
TA
BG
2013
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
0
0
0
Maksutulot - Avgiftsinkomster
0
0
0
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
0
0
0
Muut tulot - Övriga inkomster
0
0
0
Sisäiset tulot - Interna inkomster
0
0
0
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
0
0
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
0
0
0
-96.460
-97.907
-99.376
-4.700
-4.771
-4.842
-200
-203
-206
Avustukset - Understöd
0
0
0
Muut menot - Övriga utgifter
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
0
0
0
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-101.360
-102.880
-104.424
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-101.360
-102.880
-104.424
Sisäiset menot - Interna utgifter
Sivistystoimeen on vuonna 2010 perustettu
uusi, tulosalueena toimiva hallinto- ja talousyksikkö. Yksikön tehtävänä on sivistystoimen
sisäisenä palveluyksikkönä vastata mm. keskitetyistä toimialan hallinto- ja talouspalveluista.
Yksikössä työskentelee talouspäällikkö ja toimistosihteeri.
Inom bildningssektorn grundades 2010 ett nytt
resultatområde, förvaltnings- och ekonomienheten. Enhetens uppgift är att som bildningssektorns interna serviceenhet svara bl.a. för sektorns
centraliserade förvaltnings- och ekonomitjänster.
Vid enheten arbetar en ekonomichef och en byråsekreterare.
75
SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 8,9 M€
Hallinto Förvaltning
2%
Muu koulutoimi
Övrig
skolverksamhet
4%
Mäntymäen koulu
30 %
Kauniaisten lukio
31 %
Kasavuoren koulu
33 %
Talousarviovertailu 2009-2011 Budgetjämförelse
Muu koulutoimi Övrig
skolverksamhet
Kauniaisten lukio
Kasavuoren koulu
2009
Mäntymäen koulu
2010
Hallinto Förvaltning
2011
0
1.000
2.000
3.000
4.000
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
109
GRANKULLA
Driftsbudget
KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNING
092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
0920
09211
09212
09221
0923
Hallinto – Förvaltning
Mäntymäen koulu
Kasavuoren koulu
Kauniaisten lukio
Muu koulutoimi – Övrig skolverksamhet
Den finskspråkiga skolnämnden svarar för den
finskspråkiga grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen på andra
stadiet och yrkeshögskoleutbildningen.
Suomenkielinen koululautakunta vastaa suomenkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta.
Suomenkielinen koululautakunta
Finskspråkiga skolnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2012
TA
BG
2011
TA
BG
2013
253.650
197.600
328.000
1.416.640
1.416.640
1.416.640
Maksutulot - Avgiftsinkomster
50.700
71.634
52.800
52.800
52.800
52.800
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
37.273
52.080
17.200
13.200
13.200
13.200
Muut tulot - Övriga inkomster
21.075
24.247
13.800
13.800
13.800
13.800
1.815
0
3.100
3.100
3.100
3.100
0
0
0
0
0
0
364.513
345.561
414.900
1.499.540
1.499.540
1.499.540
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
-5.401.301
-5.664.471
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-419.093
-409.809
-362.380
-733.922
-739.429
-745.019
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
-349.915
-314.276
-213.760
-212.800
-215.992
-219.232
-687
-668
-16.000
-16.000
-16.000
-16.000
-63.496
-64.356
-114.900
-110.700
-110.700
-110.700
Sisäiset menot - Interna utgifter
-2.066.272
-2.195.999
-2.210.650 -2.221.320 -2.221.320 -2.221.320
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-8.300.764
-8.649.579
-8.942.470 -9.228.723 -9.326.432 -9.425.607
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-7.936.251
-8.304.018
-8.527.570 -7.729.183 -7.826.892 -7.926.067
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
76
-6.024.780 -5.933.981 -6.022.991 -6.113.336
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Toiminnan kehittäminen
Suomenkielinen koulutoimi tulee taloussuunnittelukaudella toteuttamaan laadittuja perusopetuksen ja lukion tulevaisuusraportteja, jotka sisältävät vision, strategian, kuvauksen
toimintaympäristön muutoksesta, eri toimijoiden taitokartat, ydin- ja tukiprosessit, joista
jälkimmäisiä on kuvattu toimintamalleilla. Toisen toteuttamisvuoden (lukuvuosi 2010 -2011)
strateginen teema on rohkeasti luova. Tästä
laaditaan lukuvuosisuunnitelmiin koulu- ja
tiimikohtainen tavoitteisto ja toimintasuunnitelma ko lukuvuodelle. Suunnitelman ja toiminnan toteutumista arvioidaan keväällä lukuvuoden päätyttyä. Tiimit myös arvioivat toimintaansa lukuvuoden jaksotuksen mukaisen
vuosikellon aikataulussa. Kevätarviointi on
vuosikellon arviointien summa.
Suomenkielisen koululautakunnan strategia
on:
- perusopetuksen yhtenäistäminen 1- 9 luokat käsittäväksi yhtenäiskouluksi
- koulutilojen nykyistä tehokkaampi käyttö
-hankkeen käynnistyminen
- tietotekniikkaohjelmien ylläpitäminen tulevaisuuden oppimisen asianmukaisen välineistön takaamiseksi.
Driftsbudget
Utvecklande av verksamheten
Den finskspråkiga skolförvaltningen kommer
under ekonomiplaneperioden att verkställa de
utarbetade framtidsrapporterna för den grundläggande utbildningen och gymnasiet. Rapporterna innehåller en vision, strategi, beskrivning
av förändringar i verksamhetsmiljön, olika aktörers kunskapskartor samt kärn- och stödprocesser, av vilka de sist nämnda har beskrivits med
verksamhetsmodeller. Det strategiska temat för
det andra genomförandeåret (läsåret 2010 –
2011) är djärvt kreativ. I läsårsplanerna ställs för
varje skola och team mål som hänför sig till temat och en verksamhetsplan för ifrågavarande
läsår. På våren, i slutet av läsåret utvärderas hur
planen och verksamheten genomförts. Teamen
utvärderar också sin verksamhet enligt det tidsschema som anges i årsklockan, som följer läsårets periodisering. Vårutvärderingen är summan av årsklockans utvärderingar.
Den finskspråkiga skolnämndens strategi är:
-
-
Talous
Koulujen menot määräytyvät kullekin koululle
määritellyn tuntikehyksen ja oppilaskohtaisiin
menoihin määritellyn euromäärän (euroa/oppilas) mukaan. Kaupungin yleisen talouslinjauksen mukaisesti vuoden 2010 osalta
toteutetaan toiminnan sopeutus, joka koulujen
osalta on 0,83 %:n vähennys henkilöstömenoista ja oppilaskohtaisista menoista, joka on
kohdistettu kokonaan henkilöstömenoihin
tuntikehyskerrointen kautta. Taloussuunnitelmakauden 2011–2013 tuntikehyskertoimet
pidetään lukuvuoden 2010-2011 tasolla.
GRANKULLA
förenhetligande av den grundläggande undervisningen till en enhetsskola som omfattar
årskurserna 1-9
påbörjande av ett projekt för effektivare användning av skollokaliteterna
upprätthållande av dataprogram för att säkerställa ändamålsenliga redskap för lärandet.
Ekonomi
Skolornas utgifter bestäms utgående från en
timresurs och elevbundna utgifter (euro/elev),
som bestäms för envar skola. Enligt stadens
allmänna ekonomiska mål genomförs 2010 anpassningsåtgärder som för skolornas del innebär
att personalutgifterna och de elevbundna utgifterna minskar med 0,83 %. Minskningen riktas i
sin helhet på personalutgifterna via timresurskoefficienterna. Under ekonomiplaneperioden 2011
- 2013 bibehålls timresurskoefficienterna på läsårets 2010-2011 nivå.
Peruskoulut
Kotikuntakorvaukset
TP
Bokslut
2.009
TP
Bokslut
2.008
Saatavat kotikuntakorvaukset
Maksettavat kotikuntakorvaukset
77
TA
2.010
lmr
TA
TA
TA
BG
BG
BG
2.011
2.012
2.013
1.316.640 1.316.640 1.316.640
-366.770 -366.770 -366.770
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
0920
GRANKULLA
Driftsbudget
Hallinto - Förvaltning
Skolbyrån är de finskspråkiga skolornas förvaltningsenhet där två personer arbetar.
Koulutoimisto on suomenkielisen opetustoimen hallintoyksikkö, jossa työskentelee kaksi
henkilöä.
Skolbyrån sköter utvecklings-, planerings- och
personalfrågor samt ekonomiska frågor som
hänför sig till Grankullas finskspråkiga grundläggande utbildning och gymnasieutbildning samt
yrkesutbildning på andra stadiet.
Koulutoimisto hoitaa Kauniaisten suomenkielisen koululaitoksen perus-, lukio-, ammatillisen
toisen asteen koulutukseen liittyvät kehittämis, suunnittelu- ja henkilöstöasiat.
Hallinto
Förvaltning
TP
Bokslut
2.009
TP
Bokslut
2.008
TA
2.010
lmr
TA
BG
2.012
TA
BG
2.011
TA
BG
2.013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-173.120
-8.780
-28.665
0
0
-8.790
-219.355
-177.192
-12.328
-4.433
0
0
-9.529
-203.482
-200.150
-14.560
-7.360
0
0
-12.790
-234.860
-173.941
-17.487
-4.400
0
0
-11.510
-207.338
-176.550
-17.749
-4.466
0
0
-11.510
-210.275
-179.198
-18.016
-4.533
0
0
-11.510
-213.257
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-219.355
-203.482
-234.860
-207.338
-210.275
-213.257
Myyntitulot - Försäljningsinkom ster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning f ör eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
0921
09211
Perusopetus
Mäntymäen koulu
Perusopetuksen 1-6 luokat.
Årskurserna 1-6 i den grundläggande utbildningen.
Toiminta
Koulu jatkaa talousarviovuonna organisaatiokokeilua, jossa henkilökunta osallistuu ja
vaikuttaa entistä huomattavasti enemmän
koulun kehittämiseen ja toimintojen suunnitteluun.
Verksamhet
Under budgetåret fortsätter skolan organisationsförsöket, där personalen deltar och påverkar betydligt mer än tidigare i att utveckla skolan
och planera verksamheten.
Kielikylvyn arviointitutkimuksen tulokset otetaan huomioon kielikylpyä kehitettäessä.
Resultaten av utvärderingen av språkbadsverksamheten beaktas när verksamheten utvecklas.
Talous
Ekonomi
Skolornas utgifter bestäms utgående från en
timresurs och elevbundna utgifter (euro/elev),
som bestäms för envar skola. Enligt stadens
allmänna ekonomiska mål genomförs 2010 anpassningsåtgärder som för skolornas del innebär
att personalutgifterna och de elevbundna utgifterna minskar med 0,83 %. Minskningen riktas i
Koulujen menot määräytyvät kullekin koululle
määritellyn tuntikehyksen ja oppilaskohtaisiin
menoihin määritellyn euromäärän (euroa/oppilas) mukaan. Kaupungin yleisen talouslinjauksen mukaisesti vuoden 2010 osalta
toteutetaan toiminnan sopeutus, joka koulujen
osalta on 0,83 %:n vähennys henkilöstöme-
78
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
noista ja oppilaskohtaisista menoista, joka on
kohdistettu kokonaan henkilöstömenoihin
tuntikehyskerrointen kautta. Taloussuunnitelmakauden 2011–2013 tuntikehyskertoimet
pidetään lukuvuoden 2010-2011 tasolla.
GRANKULLA
Driftsbudget
sin helhet på personalutgifterna via timresurskoefficienterna. Under ekonomiplaneperioden 2011
- 2013 bibehålls timresurskoefficienterna på läsårets 2010-2011 nivå.
Mäntymäen koulu
TP
Bokslut
2.009
TP
Bokslut
2.008
TA
2.010
lmr
TA
BG
2.012
TA
BG
2.011
0
0
5.164
6.099
780
0
12.043
0
1.894
6.461
6.878
0
0
15.233
Henkilös töm enot - Pers onalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Unders töd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset m enot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1.578.421
-66.287
-119.508
0
-24.125
-780.299
-2.568.640
-1.557.430
-68.590
-109.795
0
-22.818
-812.852
-2.571.485
-1.742.590 -1.719.560 -1.745.353 -1.771.534
-44.030
-47.266
-47.975
-48.695
-80.900
-82.000
-83.230
-84.478
0
0
0
0
-36.900
-36.900
-36.900
-36.900
-784.000
-802.735
-802.735
-802.735
-2.688.420 -2.688.461 -2.716.193 -2.744.342
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2.556.597
-2.556.252
-2.678.820 -2.678.861 -2.706.593 -2.734.742
Myyntitulot - Förs äljnings inkom s ter
Maksutulot - Avgiftsinkom ster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkom ster
Sis äis et tulot - Interna inkoms ter
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
0
0
3.200
4.200
2.200
0
9.600
0
0
3.200
4.200
2.200
0
9.600
0
0
3.200
4.200
2.200
0
9.600
TA
BG
2.013
0921 Peruskoulu
09211 Mäntymäen koulu
suoritteet
TP 2009
opettajien palkat
TA 2010
TAE 2011
ts 2012
ts 2013
1.020.843
1.090.400
1.100.000
1.116.500
1.133.248
muu henkilökunta
198.988
211.000
213.000
216.195
219.438
oppilaskoht.menot
198.444
163.300
163.266
165.205
167.173
sisäiset menot
812.852
784.000
802.735
802.735
802.735
2.571.485
2.692.790
2.688.461
2.716.193
2.744.342
320
328
335
330
330
toimintamenot
oppilasmäärä keskimäärin
€/oppilas
opettajien palkat
3.190
3.329
3.287
3.383
3.434
henkilöstömenot
4.867
5.321
5.138
5.289
5.368
oppilaskoht.
620
499
498
505
513
sisäiset menot
2.540
2.394
2.399
2.433
2.433
toimintamenot
valtionosuus
8.036
8.222
8.033
8.231
8.316
tuntikehys/oppilaat
lv 2008-09
oppilaat
lv 2009-10
lv 2010-11
lv 2011-12
lv 2012-13
319
320
338
330
330
tunti/oppilas
1,565
1,565
1,536
1,536
1,536
tuntikehys
499,2
500,8
519,3
507,0
507,0
erityisop. 0,19
60,6
60,8
64,2
62,7
62,7
mamu
17,0
17,0
17,0
17,0
17,0
7,0
7,0
7,0
7,0
7,0
28,0
28,0
28,0
28,0
28,0
kv kieliohj.
luokkajako/kv
HOJKS
38,0
38,0
38,0
38,0
38,0
sijaiset
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
684,8
686,6
708,6
694,7
694,7
tuntikehys yhteensä
79
0
0
3.200
4.200
2.200
0
9.600
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09212
GRANKULLA
Driftsbudget
Kasavuoren koulu
Perusopetuksen 7-9 luokat.
Årskurserna 7-9 i den grundläggande utbildningen.
Kasavuoren koulu
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2.008
253.650
0
18.979
14.400
1.035
0
288.064
TP
Bokslut
2.009
197.600
0
37.106
13.749
0
0
248.455
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1.840.839
-71.509
-121.592
-200
-19.033
-587.304
-2.640.477
-2.028.662
-86.274
-121.027
0
-19.803
-628.917
-2.884.683
-2.126.060 -2.087.785 -2.119.102 -2.150.888
-53.560
-54.066
-54.877
-55.700
-71.800
-71.600
-72.674
-73.764
0
0
0
0
-45.000
-40.800
-40.800
-40.800
-647.800
-639.600
-639.600
-639.600
-2.944.220 -2.893.851 -2.927.053 -2.960.753
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2.352.413
-2.636.228
-2.706.720 -2.888.351 -2.921.553 -2.955.253
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Toiminta
Talousarviovuonna koulu jatkaa organisaatiokokeilua, jossa toteutetaan osaamisanalyysiin perustuvaa jaettua johtajuutta, jonka tarkoituksena on sitouttaa henkilökunta koulun
kehittämiseen jakamalla valtaa ja vastuuta
opettajille heidän osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaisesti.
Talous
Koulujen menot määräytyvät kullekin koululle
määritellyn tuntikehyksen ja oppilaskohtaisiin
menoihin määritellyn euromäärän (euroa/oppilas) mukaan. Kaupungin yleisen talouslinjauksen mukaisesti vuoden 2010 osalta
toteutetaan toiminnan sopeutus, joka koulujen
osalta on 0,83 %:n vähennys henkilöstömenoista ja oppilaskohtaisista menoista, joka on
kohdistettu kokonaan henkilöstömenoihin tuntikehyskerrointen kautta. Taloussuunnitelmakauden 2011–2013 tuntikehyskertoimet pidetään lukuvuoden 2010-2011 tasolla.
Koska koulun oppilasmäärä näyttää lievästi
nousevan, nousee talousarvion euromäärä
myös lievästi. Osan noususta selittää lukuvuodeksi 2010 – 2011 esitetty 10 h:n tuntikehyslisä.
TA
2.010
lmr
228.000
0
4.000
4.600
900
0
237.500
TA
BG
2.011
0
0
0
4.600
900
0
5.500
TA
BG
2.012
0
0
0
4.600
900
0
5.500
TA
BG
2.013
0
0
0
4.600
900
0
5.500
Verksamhet
Under verksamhetsåret fortsätter skolan organisationsförsöket med delat ledarskap som grundar sig på kompetensanalys. Avsikten är att engagera personalen i utvecklingen av skolan genom att dela makt och ansvar till lärarna enligt
deras kompetens och intresse.
Ekonomi
Skolornas utgifter bestäms utgående från en
timresurs och elevbundna utgifter (euro/elev),
som bestäms för envar skola. Enligt stadens
allmänna ekonomiska mål genomförs 2010 anpassningsåtgärder som för skolornas del innebär
att personalutgifterna och de elevbundna utgifterna minskar med 0,83 %. Minskningen riktas i
sin helhet på personalutgifterna via timresurskoefficienterna. Under ekonomiplaneperioden 2011
- 2013 bibehålls timresurskoefficienterna på läsårets 2010-2011 nivå.
Eftersom skolans elevantal verkar öka något,
stiger också budgetens eurobelopp en aning. En
del av ökningen beror på den extra timresurs på
10 h som föreslagits för läsåret 2010-2011.
80
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
0921 Peruskoulu
09211 Kasavuoren koulu
suoritteet
opettajien palkat
muu henkilökunta
oppilaskoht.menot
sisäiset menot
toimintamenot
TP 2009
1.383.733
207.871
223.921
TAE 2011
1.430.000
179.000
163.666
TS 2012
1.451.450
181.685
166.121
TS 2013
1.473.222
184.410
167.465
628.917
647.800
639.600
639.600
639.600
2.884.661
2.944.060
2.893.851
2.927.623
2.960.753
327
321
316
317
317
4.232
6.204
685
1.923
8.822
4.446
6.615
521
2.015
9.160
4.527
6.609
521
2.025
9.160
4.582
6.690
529
2.019
9.243
4.582
6.690
536
2.019
9.243
oppilasmäärä keskimäärin
€/oppilas
opettajien palkat
henkilöstömenot
oppilaskoht.menot
sisäiset menot
toimintamenot
TA 2010
1.429.000
177.000
167.400
valtionosuus
0
tuntikehys/oppilaat
oppilaat
tunti/oppilas
tuntikehys
lv 2008-09
336
2,11
709,0
lv 2009-10
318
2,11
671,0
lv 2010-11
318
2,07
658,8
lv 2011-12
313
2,07
648,4
lv 2012-13
322
2,07
667,0
63,8
60,4
59,5
61,2
6,0
24,0
35,0
6,0
24,0
35,0
6,0
24,0
35,0
784,2
772,9
793,2
erityisopetus
kh lisäys
mamu
HOJKS
sijaiset
6,0
24,0
35,0
60,4
20,0
6,0
24,0
35,0
tuntikehys yhteensä
837,8
816,4
81
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09221
GRANKULLA
Driftsbudget
Kauniaisten lukio
Kauniaisten lukio
TP
Bokslut
2.009
TP
Bokslut
2.008
TA
2.010
lmr
100.000
0
0
5.000
0
0
105.000
TA
BG
2.011
100.000
0
0
5.000
0
0
105.000
TA
BG
2.012
100.000
0
0
5.000
0
0
105.000
TA
BG
2.013
100.000
0
0
5.000
0
0
105.000
0
0
13.130
576
0
0
13.706
0
0
8.513
3.620
0
0
12.133
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1.708.158
-61.470
-75.975
0
-20.334
-673.435
-2.539.372
-1.793.491
-97.235
-73.886
-100
-21.722
-724.950
-2.711.384
-1.838.370 -1.837.335 -1.864.895 -1.892.868
-49.030
-51.133
-51.900
-52.678
-47.900
-49.000
-49.735
-50.481
0
0
0
0
-33.000
-33.000
-33.000
-33.000
-746.410 -746.425 -746.425 -746.425
-2.714.710 -2.716.893 -2.745.955 -2.775.453
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2.525.666
-2.699.251
-2.609.710 -2.611.893 -2.640.955 -2.670.453
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Talousarviovuonna tehostetaan lukioiden yhteistoimintaa ja synergiaa Kauniaisten opintoportaalin avulla. Portaalin avulla laajennetaan
oppilaiden mahdollisuuksia valita itselleen
laajempi, myös yliopistokursseja käsittävä
valinnaisaineohjelma Kauniaisten oppilaitosten ja kansalaisopiston tarjonnasta.
Ympäristöwikiprojektin avulla lukio tekee
huomattavan laajaa seudullista ja yliopistoyhteistyötä.
Verksamhet
Under budgetåret effektiveras gymnasiernas
samarbete och synergi med hjälp av Grankullas
studieportal. Med portalen utökas studerandenas möjligheter att bland det utbud som Grankullas läroinrättningar och medborgarinstitutet erbjuder välja ett mer omfattande tillvalsämnesprogram som också inbegriper universitetskurser.
Med hjälp av ett miljöprojekt som använder Wikipedia deltar gymnasiet i ett mycket omfattande
regionalt samarbete och universitetssamarbete.
Talous
Kauniaisten lukion oppilasmäärä säilyy ennallaan.
Ekonomi
Antalet elever i Kauniaisten lukio förblir oförändrat.
Koulujen menot määräytyvät kullekin koululle
määritellyn tuntikehyksen ja oppilaskohtaisiin
menoihin määritellyn euromäärän (euroa/oppilas) mukaan. Kaupungin yleisen talouslinjauksen mukaisesti vuoden 2010 osalta
toteutetaan toiminnan sopeutus, joka koulujen
osalta on 0,83 %:n vähennys henkilöstömenoista ja oppilaskohtaisista menoista, joka on
kohdistettu kokonaan henkilöstömenoihin tuntikehyskerrointen kautta. Taloussuunnitelmakauden 2011–2013 tuntikehyskertoimet pidetään lukuvuoden 2010-2011 tasolla.
Skolornas utgifter bestäms utgående från en
timresurs och elevbundna utgifter (euro/elev),
som bestäms för envar skola. Enligt stadens
allmänna ekonomiska mål genomförs 2010 anpassningsåtgärder som för skolornas del innebär
att personalutgifterna och de elevbundna utgifterna minskar med 0,83 %. Minskningen riktas i
sin helhet på personalutgifterna via timresurskoefficienterna. Under ekonomiplaneperioden 2011
- 2013 bibehålls timresurskoefficienterna på läsårets 2010-2011 nivå.
82
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
09211 Kauniaisten lukio
suoritteet
opettajien palkat
muu henkilökunta
oppilaskoht.menot
sisäiset menot
toimintamenot
oppilasmäärä keskimäärin
€/oppilas
opettajien palkat
henkilöstömenot
oppilaskoht.menot
sisäiset menot
toimintamenot
valtionosuus
TA 2009
1.307.200
52.600
131.300
724.950
2.608.350
TA 2010
1.336.400
52.600
128.500
746.410
2.608.350
tae 2011
1.365.000
49.600
131.133
746.425
2.716.893
ts 2012
1.385.475
50.344
132.635
746.425
2.745.955
ts 2013
1.406.257
51.099
134.160
746.425
2.775.453
375
377
377
375
375
3.486
4.667
350
1.933
6.956
5.234
3.548
4.881
347
1.982
7.209
3.617
4.869
347
1.978
7.200
3.695
4.973
352
1.990
7.323
3.617
4.869
357
1.978
7.200
lv 2009-10
375
1,661
622,9
lv 2010-11
379
1,631
618,1
lv 2011-12
375
1,631
611,5
lv 2012-13
375
1,631
611,5
tuntikehys/oppilaat
oppilaat
tunti/oppilas
tuntikehys
lv 2008-09
375
1,609
603,4
erityisopetus
sijaiset
6,0
20,0
6,0
20,0
6,0
20,0
6,0
20,0
6,0
20,0
tuntikehys yhteensä
629,4
648,9
644,1
637,5
637,5
83
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
0923
GRANKULLA
Driftsbudget
Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet
Yrkesutbildning på andra stadiet och yrkeshögskoleutbildning ordnas via samkommuner och
genom köpta tjänster.
Toisen asteen ammatillinen koulutus hoidetaan jäsenkuntainliittojen ja ostopalvelujen
kautta kuten myös ammattikorkeakouluopetus.
I den övriga skolverksamheten ingår hemkommunersättningar enligt Esbos och Grankullas
skolavtal för specialelever, elever som deltar i
undervisning på engelska och elever som går i
årskurs 10 samt kostnaderna för morgon- och
eftermiddagsverksamhet i Mäntymäen koulu.
Muuhun koulutoimeen sisältyy Espoon ja
Kauniaisten koulusopimuksen mukaiset erityisoppilaiden, englanninkieliseen opetukseen
osallistuvien ja 10-luokalla käyvien oppilaiden
kotikuntakorvaukset ja Mäntymäen koulun
aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset
Muu koulutoimi
Övrig skolverksamhet
TP
Bokslut
2.009
TP
Bokslut
2.008
TA
2.010
lmr
TA
BG
2.011
TA
BG
2.012
TA
BG
2.013
0
50.700
0
0
0
0
50.700
0
69.740
0
0
0
0
69.740
0
52.800
10.000
0
0
0
62.800
0
52.800
10.000
0
0
0
62.800
0
52.800
10.000
0
0
0
62.800
0
52.800
10.000
0
0
0
62.800
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-100.763
-211.047
-4.175
-487
-4
-16.444
-332.920
-107.696
-145.382
-5.135
-568
-13
-19.751
-278.545
-117.610
-201.200
-5.800
-16.000
0
-19.650
-360.260
-115.360
-197.200
-5.800
-16.000
0
-21.050
-355.410
-117.090
-200.158
-5.887
-16.000
0
-21.050
-360.185
-118.847
-203.160
-5.975
-16.000
0
-21.050
-365.032
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-282.220
-208.805
-297.460
-292.610
-297.385
-302.232
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
84
RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 8,7 M€
Gymnasiet Grankulla
samskola
25 %
Muu koulutoimi
Övrig skolverksamhet
3%
Hallinto Förvaltning
2%
Granhultsskolan
36 %
Hagelstamska
högstadiet
34 %
Talousarviovertailu 2009-2011 Budgetjämförelse
2009
2010
2011
Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet
Gymnasiet Grankulla samskola
Hagelstamska högstadiet
Granhultsskolan
Hallinto Förvaltning
0
500
1.000
1.500
2.000
2.500
3.000
3.500
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
093
GRANKULLA
Driftsbudget
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
0930
09311
09312
09321
0933
Hallinto – Förvaltning
Granhultsskolan
Hagelstamska skolan
Gymnasiet Grankulla samskola
Muu koulutoimi – Övrig skolverksamhet
Ruotsinkielinen koululautakunta vastaa ruotsinkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta.
Den svenskspråkiga skolnämnden svarar för
den svenskspråkiga grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen på
andra stadiet.
Svenskspråkiga skolnämnden
Ruotsinkielinen koululautakunta
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2012
TA
BG
2011
TA
BG
2013
171.950
106.355
214.000
747.854
747.854
747.854
0
0
0
0
0
0
7.453
58.615
0
0
0
0
19.882
12.582
13.400
13.400
13.400
13.400
142
0
800
800
800
800
0
0
0
0
0
0
199.427
177.552
228.200
762.054
762.054
762.054
-5.244.163
-5.243.931
-5.755.690
-5.626.959
-5.711.363
-5.797.034
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-265.354
-351.917
-315.910
-519.573
-524.454
-529.409
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
-411.424
-402.695
-261.800
-256.354
-260.199
-264.102
-64.700
-48.100
-72.000
-72.000
-73.080
-74.176
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Avustukset - Understöd
-29.305
-36.754
-34.400
-34.400
-34.400
-34.400
Sisäiset menot - Interna utgifter
-2.199.303
-2.290.456
-2.345.800
-2.342.485
-2.342.485
-2.342.485
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-8.214.249
-8.373.853
-8.785.600
-8.851.771
-8.945.982
-9.041.606
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-8.014.822
-8.196.301
-8.557.400
-8.089.718
-8.183.928
-8.279.552
Muut menot - Övriga utgifter
Toiminnan kehittäminen
Ruotsinkielinen koulutoimi pyrkii taloussuunnittelukaudella priorisoimaan seuraavia avainalueita:
Utvecklande av verksamheten
Den svenskspråkiga skolförvaltningen kommer
under ekonomiperioden att eftersträva att följande nyckelområden prioriteras:
- oppilashuolto (Kelpo –projekti toteutetaan)
- uusi strategia arviointia varten
- opettajien jatkokulutus
- IT-toiminta kouluissa
- ruotsin kielen merkitys hallinnossa.
-
Erityisopetuksessa tapahtuu rakennemuutos.
Uusien lakien myötä oppilaiden oikeussuoja
paranee, oppilaita koskevat tiedot tulee dokumentoida ja oppilaan tulee saada tukea
aikaisemmassa vaiheessa kuin tähän saakka.
Tarkoitus on, että kouluyhteisö tarjoaa oppi-
Inom specialundervisningen sker en strukturförvandling. De nya lagarna medför att elevernas
rättsskydd förbättras, information som berör eleven ska dokumenteras och eleven ska få stöd i
ett tidigare skede än fallet varit hittills. Avsikten
85
elevvården (Kelpo-projektet genomförs)
ny strategi för utvärderingen
lärarfortbildning
it verksamheten i skolorna
det svenska språkets betydelse inom administrationen
KAUNIAINEN
Käyttötalous
lashuollossa moniammatillisia palveluja.
Arvioinnin tarkoitus on tuoda esiin tietoja, joita
voidaan käyttää päätöksenteossa ja kehittämistyössä. Pääpaino on toiminnalla (miten
meidän tulee työskennellä?), menetelmillä
(mitkä?) ja työvälineillä.
Opettajien jatkokoulutuksessa sosiaaliskulttuurinen näkökulma on yhä vahvemmassa
asemassa. Painopiste on oppilaiden yhteisessä tiedonrakentamisessa ja vuorovaikutuksessa. Kulttuurin välittämä tieto, esim. symbolijärjestelmä (matematiikka) tai kieli ja kielenkäytön säännöt ovat vastedes oppilaiden ajattelun työkaluja.
IT-toiminnassa painotetaan opettajien mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan, ja oppilaiden kohdalla tietokone tulee käsittää oppimisprosessin apuvälineenä.
09
GRANKULLA
Driftsbudget
är att skolsamfundet bjuder mångprofessionella
tjänster inom elevvården.
Syftet med utvärderingen är att ta fram kunskap
som kan tillämpas vid beslutfattande och utveckling. Fokuset ligger på verksamheten (hur ska vi
jobba?), metoder (vilka?) och arbetsredskapen.
Inom lärarfortbildningen får den sociokulturella
kunskapssynen en allt starkare roll. Betoningen
ligger på elevernas gemensamma kunskapsbyggande och växelverkan. Den kunskap som
kulturen förmedlar, t ex symbolsystem (matematik) eller språk och regler för språkbruk är verktyg för elevens tänkande framöver.
Inom It verksamheten betonas lärarnas möjligheter att utveckla sitt eget kunnande och för eleverna ska datorn uppfattas som ett hjälpmedel i
inlärningsprocessen.
Ruotsinkielinen koulutoimi pyrkii varustamaan
koulunsa ruotsinkielisellä aineistolla.
Den svenskspråkiga skolförvaltningen strävar
efter att förse de svenska skolorna med material
på svenska.
Talous
Koulujen menot määräytyvät kullekin koululle
määritellyn tuntikehyksen ja oppilaskohtaisiin
menoihin määritellyn euromäärän (euroa/oppilas) mukaan. Kaupungin yleisen talouslinjauksen mukaisesti vuoden 2010 osalta
toteutetaan toiminnan sopeutus, joka koulujen
osalta on 0,83 %:n vähennys henkilöstömenoista ja oppilaskohtaisista menoista, joka on
kohdistettu kokonaan henkilöstömenoihin tuntikehyskerrointen kautta. Taloussuunnitelmakauden 2011–2013 tuntikehyskertoimet pidetään lukuvuoden 2010-2011 tasolla.
Ekonomi
Skolornas utgifter bestäms utgående från en
timresurs och elevbundna utgifter (euro/elev),
som bestäms för envar skola. Enligt stadens
allmänna ekonomiska mål genomförs 2010 anpassningsåtgärder som för skolornas del innebär
att personalutgifterna och de elevbundna utgifterna minskar med 0,83 %. Minskningen riktas i
sin helhet på personalutgifterna via timresurskoefficienterna. Under ekonomiplaneperioden 2011
- 2013 bibehålls timresurskoefficienterna på läsårets 2010-2011 nivå.
Oppilasmäärä vähenee yhteensä 20 oppilaalla. Siitä huolimatta oppilasmäärä kasvaa
alimmalla asteella.
Antalet elever minskar sammanlagt med 20.
Trots det är det en ökning av elevantalet i det
lägsta stadiet.
Vuosien aikana erityisopetukseen tehdyn,
laajan erityslapsien integroinnin sisältävän
panostuksen takia tarvitaan jatkossakin
HOJKS-tunteja.
I och med den satsning som gjorts under årens
lopp på specialundervisningen med en omfattande integrering av barn med särskilda behov
behövs fortsättningsvis ett antal IUP timmar som
resursinsats.
1.1.2010 käyttöön otetun clearing-järjestelmän
ansiosta ulkokuntalaisista oppilaista saatavat
tulot kirjataan koko ruotsinkielisessä koulutoimessa ruotsinkielisen koululautakunnan alle
momentille myyntitulot.
Tack vare clearingsystemet, infört 1.1.2010, placeras inkomster för utsockneselever inom hela
den svenska skolsektorn under svenskspråkiga
skolnämnden i momentet försäljningsinkomster.
Lukion kotikuntakorvaus perustuu pääkaupunkiseudun kaupunkien väliseen sopimukseen.
Gymnasiets hemkommunsavgift bygger på ett
avtal mellan städerna i huvudstadsregionen.
86
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Grundläggande utbildningen
hemkommunsersättningar
TP
Bokslut
2.009
TP
Bokslut
2.008
TA
2.010
lmr
hemkommunsersättning, inkomst
hemkommunsersättning, utgift
TA
BG
2.011
677.854
-194.172
TA
BG
2.012
677.854
-194.172
TA
BG
2.013
677.854
-194.172
0930 Förvaltning – Hallinto
Toiminta
Koulutoimisto on ruotsinkielisten koulujen hallintoyksikkö, joka koostuu koulutoimen johtajasta. Yksikkö pyrkii:
-
Verksamhet
Skolbyrån är de svenskspråkiga skolornas förvaltningsenhet som består av skoldirektören.
Enheten strävar efter:
-
kehittämään talousraportointia
parantamaan tiedonkulkua koulujen ja
koulutoimiston välillä.
ekonomirapporteringen utvecklas
informationsgången mellan skolorna och
skolbyrån förbättras.
Ekonomi
Budgeten för året 2011 utgår från föregående
års bokslut och bygger på den givna ramen som
omfattar en del spardirektiv.
Talous
Vuoden 2011 talousarvio perustuu edellisen
vuoden tilinpäätökseen sekä annettuun kehykseen, joka sisältää joitakin säästöohjeita.
Hallinto
Förvaltning
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2012
TA
BG
2011
TA
BG
2013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-144.284
-11.351
-32.451
0
0
-8.081
-196.167
-107.284
-16.522
-2.996
0
-13
-5.663
-132.478
-162.170
-15.260
-6.500
0
0
-10.600
-194.530
-137.100
-14.466
-6.500
0
0
-9.180
-167.246
-139.157
-14.683
-6.598
0
0
-9.180
-169.617
-141.244
-14.903
-6.696
0
0
-9.180
-172.024
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-196.167
-132.478
-194.530
-167.246
-169.617
-172.024
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
87
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
0931 Grundläggande utbildning
09311 Granhultsskolan
Granhultsskolan
0
0
4.918
10.987
142
0
16.047
TP
Bokslut
2009
3.710
0
7.714
7.173
0
0
18.597
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1.852.633
-46.052
-160.656
0
-11.805
-904.305
-2.975.451
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2.959.404
TP
Bokslut
2008
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TA
2010
lmr
TA
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
0
0
0
3.400
0
0
3.400
0
0
0
3.400
0
0
3.400
0
0
0
3.400
0
0
3.400
0
0
0
3.400
0
0
3.400
-1.860.622
-62.593
-142.236
0
-15.905
-977.783
-3.059.139
-2.034.250
-51.790
-116.000
0
-18.100
-970.700
-3.190.840
-2.003.751
-56.932
-121.284
0
-18.100
-953.820
-3.153.887
-2.033.807
-57.786
-123.103
0
-18.100
-953.820
-3.186.617
-2.064.314
-58.653
-124.950
0
-18.100
-953.820
-3.219.837
-3.040.542
-3.187.440
-3.150.487
-3.183.217
-3.216.437
Toiminta
Verksamhet
Koululla on keväällä 375 oppilasta jaettuina 20
perusopetusryhmään. Syksyn oppilasmäärä
lienee sama.
Syksyllä 2011 on todennäköisesti 55 oppilasta
1. luokalla, joista 3:lla on 11-vuotinen oppivelvollisuus, mikä mahdollisesti edellyttää 4 perusopetusryhmää. Tämä tarkoittaa 21 perusopetusryhmää syksyllä 2011.
Keväällä 4 oppilaalla on 11-vuotinen oppivelvollisuus. Syksyllä määrä lienee 7. Luokkakoko vaihtelee 14 ja 21 oppilaan välillä ja sitä
rajoittavat niitä oppilaita koskevat määräykset,
joilla on 11-vuotinen oppivelvollisuus.
Elevantalet under våren är 375 fördelat på 20
basgrupper. På hösten torde elevantalet vara
det samma.
Antalet elever i årskurs 1 torde vara 55, varav 3
med 11-årig läroplikt, hösten 2011 vilket eventuellt förutsätter 4 basgrupper. Detta betyder 21
basgrupper hösten 2011.
Antalet elever med 11-årig läroplikt är 4 på våren. På hösten torde antalet vara 7. Klasstorleken ligger mellan 14 och 21 elever och begränsas av bestämmelserna gällande eleverna med
11-årig läroplikt.
Painopistealueena on oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointi.
Seuraavia oppilashankkeita kehitetään edelleen ja arvioidaan.
- ”Intelligent på tangent” (älykäs näppäimellä),
jonka lähtökohtana on, että 1. luokan oppilaat
kirjoittavat itsensä lukutaitoon.
- ”Vi i världen” (me maailmassa), joka antaa
nimen kaikille tiloille Granhultsskolanissa ja
vakiinnuttaa nimet.
KiVa koulu –hanke aloitetaan koko koulussa.
KiVa koulu on valtakunnallinen ohjelma kiusaamista vastaan. Hanke arvioidaan touko-
Tyngdpunktsområdet är elevernas och personalens välmående.
Följande elevprojekt vidareutvecklas och utvärderas
- ”Intelligent på tangent” som utgår ifrån att
eleverna i årskurs 1 skall skriva sig till läsning.
- ”Vi i Världen” som namnger alla utrymmen i
Granhultsskolan och befäster namnen.
KiVa skola projektet startas upp i hela skolan.
KiVa skola är ett landsomfattande program mot
mobbning. Projektet utvärderas i maj.
Projektet design 2012 genomförs som en designtävling inom slöjdundervisningen för årskurs
88
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
kuussa. Design 2012 –hanke toteutetaan designkilpailuna 6. vuosikurssin veistonopetuksessa. Lopputyöt asetetaan näytteille.
6. Slutprodukterna ställs ut.
Talous
Ekonomi
Luokkien äidinkielen ja suomen kielen lukukirjavalikoima uusitaan.
Kerhotoimintaa ylläpidetään. Opetushallitus
osallistuu rahoitukseen.
Taloudellinen panostus oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin tarkoittaa pieniä opetusryhmiä, uudenaikaisia ja tarkoituksenmukaisia
välineitä sekä koulun pihan varustamista aktivoivilla kalusteilla ja riittävän aineistomäärän
hankkimista kululle.
Interaktiivisten kirjoitustaulujen hankkiminen
saatetaan loppuun ja ohjelmistoa täydennetään lisenssiä vaativilla opetusohjelmilla.
Hankkeeseen ”Intelligent på tangent” hankitaan riittävä määrä tietokoneita.
Klassuppsättningar av läseböcker i modersmål
och finska förnyas.
Klubbverksamheten upprätthålls. Utbildningsstyrelsen bidrar till finansieringen.
Den ekonomiska satsningen på elevernas och
personalens välmående är små undervisningsgrupper, modern ändamålsenlig utrustning, förse
skolgården med aktiverande redskap och förse
skolan med tillräckligt med material.
Slutföra anskaffningen av interaktiva skrivtavlor
samt utöka programvaran gällande licensbelagda undervisningsprogram.
Förse projektet ”Intelligent på tangent” med tillräckligt antal datorer.
Koulujen menot määräytyvät kullekin koululle
määritellyn tuntikehyksen ja oppilaskohtaisiin
menoihin määritellyn euromäärän (euroa/oppilas) mukaan. Kaupungin yleisen talouslinjauksen mukaisesti vuoden 2010 osalta
toteutetaan toiminnan sopeutus, joka koulujen
osalta on 0,83 %:n vähennys henkilöstömenoista ja oppilaskohtaisista menoista, joka on
kohdistettu kokonaan henkilöstömenoihin tuntikehyskerrointen kautta. Taloussuunnitelmakauden 2011–2013 tuntikehyskertoimet pidetään lukuvuoden 2010-2011 tasolla.
Skolornas utgifter bestäms utgående från en
timresurs och elevbundna utgifter (euro/elev),
som bestäms för envar skola. Enligt stadens
allmänna ekonomiska mål genomförs 2010 anpassningsåtgärder som för skolornas del innebär
att personalutgifterna och de elevbundna utgifterna minskar med 0,83 %. Minskningen riktas i
sin helhet på personalutgifterna via timresurskoefficienterna. Under ekonomiplaneperioden 2011
- 2013 bibehålls timresurskoefficienterna på läsårets 2010-2011 nivå.
0931 Grundläggande utbildning
09311 Granhultsskolan
prestationer
bokslut 2009
lärarlöner
budget 2010
förslag 2011
ep 2012
ep 2013
1.128.381
1.131.500
1.130.000
1.146.950
övrig personal
345.498
410.300
416.000
422.240
428.574
elevbundna kostnader
218.033
182.890
193.316
195.989
198.703
interna utgifter
1.164.154
977.782
964.400
953.820
953.820
953.820
3.059.131
3.184.540
3.153.887
3.186.616
3.219.837
357
361
372
367
348
3.159
3.134
3.039
3.127
3.341
514
509
509
517
524
interna utgifter
2.738
2.671
2.565
2.601
2.738
utgifter totalt
8.565
8.821
8.482
8.689
9.241
statsstöd per enhet
6.658
utgifter totalt
elevantal
€/elev
lärarlöner
elevbundna kostnader
89
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
nyckeltal
Ghult
läsår
läsår
08-09
elever
GRANKULLA
Driftsbudget
läsår
09-10
läsår
10-11
läsår
11-12
12-13
358
356
371
373
358
timmar/elev
1,565
1,565
1,536
1,536
1,536
timresurs
560,3
557,1
570,0
573,1
550,1
specialundervisning
68,0
67,6
70,5
70,9
68,0
inflyttare
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
vikarier
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
IUP-resurs
172,0
172,0
172,0
172,0
172,0
tim resurs totalt
847,3
843,8
859,5
863,0
837,1
special.koeff. 0,19
09312
Hagelstamska skolan
Hagelstamska högstadiet
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Bokslut
2008
171.950
0
2.535
8.895
0
0
183.380
TP
Bokslut
2009
102.600
0
1.558
5.339
0
0
109.497
TA
2010
lmr
114.000
0
0
10.000
0
0
124.000
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1.998.294
-60.694
-148.645
0
-7.993
-722.398
-2.938.024
-1.920.489
-52.529
-158.541
0
-8.376
-699.722
-2.839.657
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2.754.644
-2.730.160
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TA
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
0
0
0
10.000
0
0
10.000
0
0
0
10.000
0
0
10.000
0
0
0
10.000
0
0
10.000
-2.154.760
-57.530
-93.600
0
-9.500
-724.600
-3.039.990
-2.093.715
-57.603
-86.070
0
-9.500
-718.750
-2.965.638
-2.125.121
-58.467
-87.361
0
-9.500
-718.750
-2.999.199
-2.156.998
-59.344
-88.671
0
-9.500
-718.750
-3.033.263
-2.915.990
-2.955.638
-2.989.199
-3.023.263
Toiminta
Verksamhet
Äidinkieli ja kirjallisuus ovat edelleen lukuvuoden ainekohtaisia painopistealueita. Ympäristötietoisuus tarkoittaa ympäristökasvatusta,
joka leimaa koko kouluyhteisöä. Koulu on kilpailukykyinen ja käyttää IT/Fronteria. Kaikki
oppilaat 7. ja 8. vuosikurssilla saavat perusopetusta IT:ssa. Vuosikurssien 8 ja 9 oppilailla
on mahdollisuus valita lisäopetusta IT:ssa.
Hyvinvointiin ja kunnioitukseen kiinnitetään
paljon huomiota. Koulussa haluamme antaa
oppilaille ja henkilökunnalle eväät jaksamiseen ja hyvinvointiin arjessa niin, että se vaikuttaa positiivisesti oppimiseen. Työstämme
myös päihteiden käyttöä ehkäiseviä toimenpiteitä. KiVa koulu hanke aloitetaan perusopetuksessa. KiVa Koulu –hanke on valtakunnal-
Ämnesvisa tyngdpunktsområden för läsåret är
fortsättningsvis modersmål och litteratur. Miljömedvetenhet- innebär miljöfostran som ska genomsyra hela skolsamfundet. Skolan är konkurrenskraftig och använder IT/Fronter. Alla elever i
åk 7 och 8 får grundundervisning i IT. Eleverna i
åk 8 och 9 har möjlighet att välja extra ITundervisning.
Det läggs stor vikt på välmående och respekt. I
skolan vill vi ge våra elever och vår personal
verktyg för att orka och må bra i vardagen så att
inlärningen påverkas positivt. Rusmedelsförebyggande åtgärder jobbar vi även med.
KiVa Skola projektet startas upp i grundläggande utbildningen. KiVa Skola är ett landsomfattande program mot mobbning. Projektet utvärde90
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09
GRANKULLA
Driftsbudget
linen ohjelma kiusaamista vastaan. Hanke
arvioidaan toukokuussa.
Koulu valmistautuu Design 2012 –vuoteen
pääkaupunkiseudulla yhdessä Kasavuoren
koulun kanssa. Sopeutusluokka aloittaa syksyllä 2010 ja tehtävään palkataan erityisluokanopettaja. Tämä on resurssi syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille. Tavoitteena on
luoda turvallinen oppimisympäristö joustavin
opetusmenetelmin eritystukea tarvitseville
oppilaille koskien työskentelytapoja ja motivaation ylläpitämistä. Sopeutumisluokassa voi
myös olla oppilaita, joilla lisäksi on keskittymis- ja/tai luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Yhteistyötä kotien kanssa vahvistetaan ja oppilaan
ympärillä olevaa verkostoa tehostetaan. Koska oppilaita opettaa pääasiassa yksi opettaja,
mahdollistaa tämä kiinteämmän rakenteen ja
jatkuvuuden työssä. Tämä auttaa oppimista ja
motivaatiota. Yksilöllisiin tarpeisiin kiinnitetään
enemmän huomiota. Oppilaat oppivat myös
kehittämään uusia työmenetelmiä.
Kaikki oppilaat saavat päättötodistuksen ja
opiskelupaikan perusopetuksen jälkeen.
ras i maj.
Vi förbereder oss för Design 2012 i huvudstadsområdet tillsammans med Kasavouren koulu.
Flexklassen startar hösten 2010 och en specialklasslärare anställs för uppgiften. Detta är en
resurs för elever med risk för utslagning. Målet
är att skapa en trygg inlärningsmiljö med flexibla
undervisningsmetoder för elever i behov av särskilt stöd när det gäller arbetsvanorna och upprätthållande av motivationen. Flexklassen kan
även gälla elever som därtill har koncentrationsoch/eller läs- och skrivsvårigheter. Samarbetet
med hemmet stärks och det nätverk som finns
kring eleven effektiveras. Eftersom eleverna i
huvudsak undervisas av en lärare, möjliggörs en
fastare struktur och kontinuitet i arbetet. Detta
gynnar inlärningen och motivationen. De individuella behoven beaktas i större utsträckning.
Eleverna lär sig också att utveckla nya arbetsmetoder.
Alla elever får avgångsbetyg och studieplats
efter den grundläggandeutbildningen
Talous
Ekonomi
Erityisopetukseen panostaminen mm. perustamalla sopeutusluokkia on eduksi heikoille
oppilaille ja vähentää rauhattomuutta, mahdollista väkivaltaa ja päihderiippuvuutta sekä
ehkäisee syrjäytymistä yhteiskunnassa. Kilpailukykyä lisätään seudulla oppilasmäärän lisäämiseksi, kun ennuste vuodelle 2011-2012
on 243 oppilasta.
Koulu pyrkii ylläpitämään tärkeää kerhotoimintaa, joka aikaansaadaan opetushallituksen
rahoituksen avulla. Jotta koulu pysyisi talousarviokehyksessä, sen täytyy säästää kirjahankinnoissa, kirjoja kierrätetään n. 3 vuotta.
Koulu panostaa pieniin opetusryhmiin, uudenaikaisiin ja tarkoituksenmukaisiin välineisiin
sekä oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin.
Satsning på specialundervisning bl.a. genom att
inrätta flexklassen gynnar de svaga eleverna
och minskar oroligheter ev. våld och drogberoende och minskar utslagning i samhället.
Öka konkurrenskraften i regionen för att öka
eleventalet , då prognosen för 2011-2012 är
243 elever.
Strävar till att kunna upprätthålla den viktiga
klubbverksamheten som byggs upp med hjälp
av Utbildningsstyrelsens finansiering.
För att hålla sig inom budgetramarna är vi
tvungna att spara på bokanskaffningar, böckerna återvinns i ca 3 år.
Skolan satsar på små undervisningsgrupper,
modern och ändamålsenlig utrustning och satsning på elevers och personals välmående.
Koulujen menot määräytyvät kullekin koululle
määritellyn tuntikehyksen ja oppilaskohtaisiin
menoihin määritellyn euromäärän (euroa/oppilas) mukaan. Kaupungin yleisen talouslinjauksen mukaisesti vuoden 2010 osalta
toteutetaan toiminnan sopeutus, joka koulujen
osalta on 0,83 %:n vähennys henkilöstömenoista ja oppilaskohtaisista menoista, joka on
kohdistettu kokonaan henkilöstömenoihin tuntikehyskerrointen kautta. Taloussuunnitelmakauden 2011–2013 tuntikehyskertoimet pidetään lukuvuoden 2010-2011 tasolla.
Skolornas utgifter bestäms utgående från en
timresurs och elevbundna utgifter (euro/elev),
som bestäms för envar skola. Enligt stadens
allmänna ekonomiska mål genomförs 2010 anpassningsåtgärder som för skolornas del innebär
att personalutgifterna och de elevbundna utgifterna minskar med 0,83 %. Minskningen riktas i
sin helhet på personalutgifterna via timresurskoefficienterna. Under ekonomiplaneperioden 2011
- 2013 bibehålls timresurskoefficienterna på läsårets 2010-2011 nivå.
91
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
0931 Grundläggande utbildning
09312 Hagelstamska skolan
prestationer
bokslut 2009
lärarlöner
budget 2010
förslag 2011
ep 2012
ep 2013
1.311.159
1.368.500
1.350.000
1.370.250
1.390.804
övrig personal
210.953
259.700
255.000
258.825
262.707
elevbundna kostnader
218.004
158.430
150.973
153.128
155.315
interna utgifter
699.721
724.600
718.750
718.750
718.750
2.839.649
3.039.990
2.965.638
2.999.199
3.033.263
302
281
261
244
239
4.338
4.866
5.174
5.618
5.809
563
563
563
571
580
interna utgifter
2.315
2.576
2.755
2.947
3.002
utgifter totalt
9.395
10.809
11.366
12.296
12.669
statsstöd per enhet
6658
utgifter totalt
elevantal medeltal
€/elev
lärarlöner
elevbundna kostnader
nyckeltal
Hstam
läsår
läsår
läsår
läsår
läsår
08-09
09-10
10-11
11-12
12-13
elever
311
290
269
243
229
timmar/elev
2,11
2,11
2,07
2,07
2,07
656,2
611,9
557,3
503,4
474,4
59,1
55,1
51,1
46,2
43,5
6,0
6,0
6,0
6,0
6,0
20,0
10,0
timresurs
special.koeff. 0,19
specialundervisning
inflyttare
extra resurs
vikarier
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
IUP resurs
110,0
110,0
110,0
110,0
110,0
tim resurs totalt
886,3
828,0
759,4
700,6
668,9
92
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09321
GRANKULLA
Driftsbudget
Gymnasiet Grankulla samskola
Gymnasiet Grankulla samskola
TP
Bokslut
2009
0
0
0
0
0
0
0
45
0
49.343
70
0
0
49.458
TA
2010
lmr
100.000
0
0
0
800
0
100.800
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1.248.952
-46.424
-66.703
0
-9.507
-564.519
-1.936.105
-1.330.066
-70.549
-98.310
0
-12.402
-607.288
-2.118.615
-1.404.510
-46.030
-39.500
0
-6.800
-639.900
-2.136.740
-1.392.393
-54.100
-37.300
0
-6.800
-656.735
-2.147.328
-1.413.279
-54.912
-37.860
0
-6.800
-656.735
-2.169.585
-1.434.478
-55.735
-38.427
0
-6.800
-656.735
-2.192.176
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-1.936.105
-2.069.157
-2.035.940
-2.076.528
-2.098.785
-2.121.376
TP
Bokslut
2008
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
BG
2011
70.000
0
0
0
800
0
70.800
TA
BG
2012
70.000
0
0
0
800
0
70.800
TA
BG
2013
70.000
0
0
0
800
0
70.800
TA
Toiminta
Verksamhet
Koulun opiskelijoista korkeintaan 1 % keskeyttää opintonsa.
Koulun ensimmäiselle sijalle asettavien hakijoiden lukumäärä kasvaa.
Koulu profiloituu lukiona, jolla on oma toiminta-ajatus vertailtaessa sitä pääkaupunkiseudun muihin lukioihin.
Koulu panostaa pienempiin opetusryhmiin
ennemmin kuin erikoisiin opetusaineisiin.
Koulu aloittaa jäsennellyn arviointitoiminnan.
Opiskelijoiden kaikkien kokeiden keskiarvo on
korkeampi kuin 4,5 p.
Antalet studerande som avbryter studierna utgör
högst 1% av skolans studerande.
Antalet förstahandssökande till skolan växer.
Skolan profilerar sig som ett gymnasium med
en egen verksamhetsidé i jämförelsen med de
andra gymnasierna i huvudstadsregionen.
Skolan satsar på mindre undervisningsgrupper
framom udda undervisningsämnen.
Skolan startar en strukturerad utvärderingsverksamhet.
Medeltalet av studenternas samtliga prov överstiger 4,5 p.
Talous
Ekonomi
Fyysisen ympäristön parantaminen jatkuu
ottaen huomioon myös opettajien ja hallinnon
tarpeet.
Vakinaisesti palkatut opettajat hoitavat opetusta.
Äidinkieleen ja kirjallisuuteen panostaminen
jatkuu.
Koulu panostaa eritysopetukseen erityistä
tukea tarvitseville opiskelijoille.
En förbättring av den fysiska miljön fortsätter
beaktande också lärarnas och administrationens
behov.
Undervisningen sköts av fast anställda lärare.
Satsningen på ämnet modersmål och litteratur
fortsätter.
Skolan satsar på specialundervisning för studerande i behov av speciellt stöd.
Koulujen menot määräytyvät kullekin koululle
määritellyn tuntikehyksen ja oppilaskohtaisiin
menoihin määritellyn euromäärän (euroa/oppilas) mukaan. Kaupungin yleisen talouslinjauksen mukaisesti vuoden 2010 osalta
toteutetaan toiminnan sopeutus, joka koulujen
Skolornas utgifter bestäms utgående från en
timresurs och elevbundna utgifter (euro/elev),
som bestäms för envar skola. Enligt stadens
allmänna ekonomiska mål genomförs 2010 anpassningsåtgärder som för skolornas del innebär
att personalutgifterna och de elevbundna utgifterna minskar med 0,83 %. Minskningen riktas i
93
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
osalta on 0,83 %:n vähennys henkilöstömenoista ja oppilaskohtaisista menoista, joka on
kohdistettu kokonaan henkilöstömenoihin tuntikehyskerrointen kautta. Taloussuunnitelmakauden 2011 – 2013 tuntikehyskertoimet pidetään lukuvuoden 2010-2011 tasolla.
GRANKULLA
Driftsbudget
sin helhet på personalutgifterna via timresurskoefficienterna. Under ekonomiplaneperioden 2011
- 2013 bibehålls timresurskoefficienterna på läsårets 2010-2011 nivå.
09321 Gymnasiet Grankulla samskola
prestationer
bokslut 2009
lärarlöner
övrig personal
budget 2010
förslag 2011
ep 2012
ep 2013
1.023.592
1.019.100
1.029.500
1.044.943
1.060.617
25.215
39.900
35.000
35.525
36.058
elevbundna kostnader
179.772
91.130
97.000
98.371
99.763
interna utgifter
607.288
639.900
656.735
656.735
656.735
2.118.611
2.136.740
2.147.328
2.169.585
2.192.176
272
279
273
276
276
3.766
3.651
3.770
3.786
3.843
utgifter totalt
elevantal medeltal
€/elev
lärarlöner
elevbundna kostnader
320
320
320
325
330
interna utgifter
2.234
2.292
2.405
2.379
2.379
utgifter totalt
7.794
7.654
7.863
7.861
7.943
statsstöd per enhet
5394
5394
nyckeltal
GGs
elever
timmar/elev
timresurs
specialundervisn.
vikarier
tim resurs totalt
läsår
läsår
läsår
läsår
läsår
08-09
09-10
10-11
11-12
12-13
266
285
271
276
276
1,609
1,661
1,631
1,631
1,631
427,99
473,39
435,93
445,28
445,28
6,00
6,00
6,00
6,00
6,00
20,00
20,00
20,00
20,00
20,00
453,99
499,39
461,93
471,28
471,28
94
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
0933 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi
Övrig skolverksamhet
Muu koulutoimi
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2012
TA
BG
2011
TA
BG
2013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
0
-100.833
-2.969
-64.700
0
0
-168.502
-25.470
-149.724
-612
-48.100
-58
0
-223.964
0
-145.300
-6.200
-72.000
0
-223.500
0
-142.300
-5.200
-72.000
0
-4.000
-223.500
0
-144.435
-5.278
-73.080
0
-4.000
-226.793
0
-146.601
-5.357
-74.176
0
-4.000
-230.134
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-168.502
-223.964
-223.500
-223.500
-226.793
-230.134
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Verksamhet
Koulukyydit hoidetaan palvelujen ostona ja ne
koskevat lähinnä lapsia, jotka kuljetetaan erityiskouluun Helsinkiin. Folkhälsan huolehtii
iltapäivätoiminnasta, jolle se saa tukea. Granhultsskolan pitää huolta aamutoiminnasta.
Skolskjutsarna sköts enligt köp av tjänster och
gäller närmast barn som förs till specialskola i
Helsingfors. Eftermiddagsverksamheten sköts
av Folkhälsan som erhåller understöd för verksamheten. Morgonvården sköts av Granhultsskolan.
95
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI
KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 8,0 M€
Liikuntapalvelut
Idrottstjänster
42 %
Sivistyslautakunnan
hallinto
Bildningsnämndens
förvaltning
3%
Kansalaisopisto
Medborgarinstitutet
10 %
Kaupunginkirjasto
Stadsbiblioteket
17 %
Kulttuuripalvelut
Kulturtjänster
18 %
Nuorisopalvelut
Ungdomstjänster
10 %
Liikuntapalvelut Idrottstjänster
Nuorisopalvelut Ungdomstjänster
Kulttuuripalvelut Kulturtjänster
Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket
Kansalaisopisto Medborgarinstitutet
Sivistyslautakunnan hallinto Bildningsnämndens förvaltning
2009
2010
2011
0
500
1.000
1.500
Teur
2.000
2.500
KAUNIAINEN
Käyttötalous
10
GRANKULLA
Driftsbudget
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN
10 SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN
102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET
103 KAUPUNGINKIRJASTO – STADSBIBLIOTEKET
104 KULTTUURIPALVELUT – KULTURTJÄNSTER
11 NUORISOPALVELUT – UNGDOMSTJÄNSTER
12 LIIKUNTAPALVELUT – IDROTTSTJÄNSTER
Vuoden 2011 alusta alkaen Kulttuuri – ja vapaa-aikatoimen tulosalue sisältää sivistyslautakunnan alaiset tulosyksiköt; kansalaisopiston, kaupunginkirjaston ja kulttuuripalvelut,
liikuntalautakunnan alaisen yksikön; liikuntapalvelut sekä nuorisolautakunnan alaisen yksikön; nuorisopalvelut.
Från början av 2011 omfattar resultatområdet för
kultur- och fritidsverksamhet de under bildningsnämnden lydande resultatenheterna; medborgarinstitutet, stadsbiblioteket och kulturtjänster,
den under idrottsnämnden lydande enheten;
idrottstjänster och den under ungdomsnämnden
lydande enheten; ungdomstjänster.
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle on määritelty
yhteiset strategiset tavoitteet pohjautuen kaupungin visioon, arvoihin ja strategisiin tavoitteisiin sekä kaupunginvaltuuston 15.3.2010 §
17 hyväksymään Kauniaisten kaupungin sivistyspoliittiset linjaukset 2010–2012 – ohjeistukseen. Myös lautakuntien itse määrittämä tahtotila tavoitteiden asetannassa on ollut tärkeä
osa uuden organisaation strategiatyötä.
För kultur- och fritidssektorn har fastställts gemensamma strategiska mål utgående från stadens vision, värderingar och strategiska mål
samt Grankullas bildningspolitiska riktlinjer 20102012, som godkändes av fullmäktige 15.3.2010
§ 17. Också de strategiska avsikter som nämnderna fastställt vid uppsättandet av mål har varit
en viktig del av den nya organisationens strategiarbete.
Strategiset tavoitteet ovat tulosalueen työskentelyä ohjaavia, joiden pohjalta tehdään
konkreettinen toimintasuunnitelma. Tavoitteiden toteutumista seurataan strategiakartan
mukaisesti määrittelemällä tavoitetaso, toimenpiteet kullekin tavoitteelle, arviointitapa
sekä vastuutaho.
De strategiska målen styr resultatområdets arbete och utifrån dem görs en konkret verksamhetsplan. Måluppfyllelsen följs enligt strategikartan genom att fastställa en målnivå, åtgärder för
varje mål, utvärderingssätt och ansvarig aktörer.
Toiminta
Uuden organisaation toimintaa kehitetään
lisäämällä yhteistyötä paitsi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen sisällä myös hallintokuntien
välillä sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
Kauniaislaisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään priorisoimalla kulttuuri- ja vapaaaikatoimen resursseja lapsiin ja nuoriin sekä
ikääntyvään väestöön. Myös aikuisväestön
hyviä elämäntapoja pyritään tukemaan. Järjestöjen ja seurojen merkitystä kulttuuri- ja
vapaa-ajan palveluiden järjestäjänä kehitetään
ja vahvistetaan. Lasten ja nuorten osallisuutta
tuetaan kaikilla kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen
osa-alueilla. Tulosalue pyrkii myös omalla
toiminnallaan vahvistamaan myönteistä mielikuvaa Kauniaisista mm. osallistumalla kaupunkiympäristön kehittämiseen ja tehostamal-
Verksamhet
Den nya organisationens verksamhet utvecklas
genom ökat samarbete inte bara inom kulturoch fritidssektorn utan också mellan förvaltningarna och med organisationer och föreningar.
Man främjar Grankullabornas välfärd och hälsa
genom att allokera kultur- och fritidssektorns
resurser till barn och unga och den åldrande
befolkningen. Avsikten är också att stöda goda
levnadsvanor hos den vuxna befolkningen. Organisationernas och föreningarnas betydelse
som arrangörer av kultur- och fritidstjänster utvecklas och stärks. Barns och ungas medverkan
stöds inom kultur- och fritidssektorns alla delområden. Resultatområdet strävar också efter att
med sin verksamhet stärka den positiva bilden
av Grankulla bl.a. genom att delta i utvecklingen
av stadsmiljön och genom att effektivera marknadsföringen och informationen.
96
KAUNIAINEN
Käyttötalous
la markkinointia ja tiedottamista.
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi tekee asiakastyytyväisyyskyselyn tammi-helmikuussa 2011,
joka on tarkoitus tehdä kahden vuoden välein.
Talous
Taloudellisuuteen ja toiminnalliseen tehokkuuteen panostetaan strategisella suunnittelutyöllä, selkeillä tehtäväjaoilla sekä säännöllisillä
työpistekokouksilla. Resurssiohjausta toteutetaan aikataulutetuilla seurantaprosesseilla.
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen henkilöstösuunnitelmassa ei ole muutoksia edelliseen
vuoteen verrattuna. Henkilöstön hyvinvointiin
panostetaan kehityskeskustelujen ja osaamisen kehittämisen kautta. Työhyvinvointiin ja
työssä viihtymiseen kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa tulosyksiköissä.
10
GRANKULLA
Driftsbudget
Kultur- och fritidssektorn genomför en enkät om
kundtillfredsställelsen i januari-februari 2011 och
avsikten är att genomföra den med två års mellanrum.
Ekonomi
I fråga om ekonomin och verksamheten satsar
sektorn på effektivitet genom strategiskt planeringsarbete, klar uppgiftsfördelning och regelbundna arbetsplatsmöten. Resursstyrning verkställs med schemalagda uppföljningsprocesser. I
kultur- och fritidssektorns personalplan finns
inga ändringar jämfört med året innan. Sektorn
satsar på personalens välfärd genom utvecklingssamtal och kompetensutveckling. I alla resultatenheter fästs särskild vikt vid arbetshälsan
och trivseln i arbetet.
97
KAUNIAINEN
Käyttötalous
10
98
GRANKULLA
Driftsbudget
SIVISTYSLAUTAKUNTA
BILDNINGSNÄMNDEN
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 2,6 M€
Hallinto Förvaltning
6%
Kansalaisopisto
Medborgarinstitutet
20 %
Kulttuuritoimi
Kulturbyrån
38 %
Kaupunginkirjasto
Stadsbiblioteket
36 %
Talousarviovertailu 2009-2011
Budgetjämförelse
2009
2010
2011
Kulttuuritoimi Kulturbyrån
Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket
Kansalaisopisto Medborgarinstitutet
Hallinto Förvaltning
0
200
400
600
800
1.000
1.200
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
10
GRANKULLA
Driftsbudget
SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN
Toiminnan kuvaus
Sivistyslautakunnan tavoitteena on edistää
yleistä sivistystä, tukea opiskelua ja omatoimista tiedon hankintaa sekä kirjallisuuden ja
eri taidelajien harrastusta.
Beskrivning av verksamheten
Bildningsnämnden strävar efter att främja allmänbildning, stödja studier och självständig
informationssökning samt främja intresset för
litteratur och andra konstformer.
Sivistyslautakunta
Bildningsnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
10.182
9.218
10.100
10.000
8.500
8.500
181.148
201.694
95.200
108.110
106.100
104.200
0
0
0
0
0
0
57.792
52.304
30.800
47.400
48.100
48.800
3.621
293
126.200
139.125
133.000
133.000
0
0
0
0
0
0
252.743
263.509
262.300
304.635
295.700
294.500
-1.086.535
-1.053.967
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-237.344
-236.595
-305.861
-306.691
-310.900
-317.500
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
-205.812
-167.780
-126.070
-103.670
-118.200
-127.000
Avustukset - Understöd
-354.005
-369.680
-445.630
-456.650
-447.650
-447.650
-8.584
-11.147
-12.200
-9.550
-9.900
-10.100
-549.456
-530.577
-632.700
-637.105
-641.715
-646.715
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-2.441.736
-2.369.746
-2.637.981 -2.645.969 -2.681.465 -2.717.365
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2.188.993
-2.106.237
-2.375.681 -2.341.334 -2.385.765 -2.422.865
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
99
-1.115.520 -1.132.303 -1.153.100 -1.168.400
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
101 HALLINTO - FÖRVALTNING
Hallinto
Förvaltning
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
0
59
0
0
0
0
59
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
126.200
0
126.200
0
0
0
0
139.125
0
139.125
0
0
0
0
133.000
0
133.000
0
0
0
0
133.000
0
133.000
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-6.043
-2.908
-102
0
0
-260
-9.313
-6.232
-3.033
-197
0
0
-372
-9.834
-101.580
-34.241
-8.000
0
-100
-3.100
-147.021
-100.300
-36.500
-7.350
0
-100
-3.400
-147.650
-100.300
-36.500
-7.400
0
-100
-3.100
-147.400
-100.300
-36.500
-7.400
0
-100
-3.100
-147.400
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-9.254
-9.834
-20.821
-8.525
-14.400
-14.400
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Sivistyslautakunnan hallinnon alla ovat lautakunnan menot sekä kulttuuri- ja vapaaaikapäällikön ja toimistosihteerin menot kokonaisuudessaan. Sivistyslautakunnan hallinnon
alle kirjattu tulo koostuu liikuntatoimen, kulttuuritoimen ja nuorisotoimen samansuuruisista sisäisistä eristä.
Verksamhet
Bildningsnämndens förvaltningsutgifter består av
utgifterna för nämnden samt för kultur- och fritidschefen och byråsekreteraren. Den inkomst
som tas upp under bildningsnämndens förvaltning består av idrottsbyråns, kulturbyråns och
ungdomsbyråns lika stora interna poster.
100
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
102 KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET
Kansalaisopiston tehtävänä on edistää jatkuvaa, koko elämän kestävää omaehtoista oppimista, harrastamista, itsensä kehittämistä ja
henkistä kasvua. Opisto järjestää eri alojen
koulutusta tavoitteenaan aktiivinen kuntalainen. Visiona on kilpailukykyinen, kaksikielinen, aikaansa seuraava ja monipuolinen oppilaitos.
Medborgarinstitutets uppgift är att främja ett kontinuerligt, livslångt lärande, fritidssysselsättningar, självutveckling och andlig tillväxt. Medborgarinstitutet ger utbildning i olika ämnen med aktiva
kommuninvånare som mål. Visionen är en konkurrenskraftig, tvåspråkig och mångsidig läroinrättning som följer med sin tid.
Kansalaisopisto
Medborgarinstitutet
TP
Bokslut
2008
TP
Bokslut
2009
TA
2010
lmr
TA
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
0
151.052
0
1.681
3.621
0
156.354
56
174.952
0
1.435
293
0
176.736
0
67.000
0
1.100
0
0
68.100
0
79.810
0
1.700
0
0
81.510
0
79.800
0
1.700
0
0
81.500
0
79.800
0
1.700
0
0
81.500
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-398.145
-36.131
-50.648
-500
-3.528
-126.726
-615.678
-401.779
-40.990
-29.384
0
-1.144
-109.856
-583.153
-332.850
-49.420
-3.400
-600
-1.100
-124.200
-511.570
-363.310
-24.800
-7.100
-600
-1.100
-141.700
-538.610
-365.000
-30.000
-15.000
-600
-1.300
-141.700
-553.600
-370.000
-33.600
-18.600
-600
-1.500
-141.700
-566.000
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-459.324
-406.417
-443.470
-457.100
-472.100
-484.500
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Toiminta
Toiminta jatkuu normaalisti vuonna 2011.
Opisto järjestää terveellisen ruoanlaiton kursseja ja seniorikurssien markkinointia tehostetaan.
Verksamhet
Verksamheten fortsätter normalt 2011. Institutet
ordnar kurser i hur man tillreder hälsosam mat
och effektiverar marknadsföringen av seniorkurser.
Talous
Raamiin nähden sekä tuloihin että menoihin
on lisätty 13 400 euroa. Tämä edellyttää, että
kurssimaksuja korotetaan.
Ekonomi
Jämfört med ramen har 13 400 euro adderats till
både inkomster och utgifter. Detta förutsätter att
kursavgifterna måste höjas.
101
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET
Kaupunginkirjaston tehtävänä on tuottaa kirjastolain ja –asetuksen edellyttämät kirjastopalvelut, sekä edistää demokraattista tietoyhteiskuntaa ja elinikäistä oppimista
Stadsbibliotekets uppgift är att producera bibliotekstjänster enligt bibliotekslag och biblioteksförordning samt att befrämja ett jämlikt informationssamhälle och det livslånga lärandet.
Kaupunginkirjasto on avoin ja julkinen kohtaamispaikka, jossa kuntalaisille tarjotaan heidän elämänsä eri vaiheissa viihtyisät tilat, monipuoliset kokoelmat ja asiakaspalvelua.
Stadsbiblioteket är en öppen och offentlig mötesplats, som erbjuder kommuninvånarna trivsamma utrymmen, mångsidiga samlingar i olika
faser av deras liv.
Kaupunginkirjasto
Stadsbibliotek
Bokslut
2008
10.177
22.564
0
0
0
0
32.741
TP
Bokslut
2009
9.162
22.881
0
0
0
0
32.043
TA
2010
lmr
10.000
24.000
0
0
0
0
34.000
TA
BG
2011
10.000
24.000
0
0
0
0
34.000
TA
BG
2012
8.500
22.000
0
0
0
0
30.500
TA
BG
2013
8.500
20.000
0
0
0
0
28.500
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-556.734
-83.860
-136.273
-30
-4.366
-155.742
-937.005
-548.032
-77.268
-130.380
-120
-4.418
-147.544
-907.762
-584.640
-90.340
-100.770
-30
-7.000
-159.300
-942.080
-583.183
-111.575
-81.620
-50
-4.350
-163.215
-943.993
-601.000
-110.000
-86.600
-50
-4.500
-163.215
-965.365
-610.000
-111.000
-91.600
-50
-4.500
-163.215
-980.365
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-904.264
-875.719
-908.080
-909.993
-934.865
-951.865
TP
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Perustoiminnan kahtiajako jatkuu. Kirjasto
antaa palvelua sekä kirjastossa että Internetin
kautta. Muutoksen suunta on, että käyttäjille
annetaan asiakaspalvelua Internetin kautta
yhä enemmän ja verkkoaineiston tarjonta lisääntyy.
Verksamhet
Tudelningen i basverksamheten fortsätter. Biblioteket ger service både i biblioteket och över
Internet. Förändringen går i riktning att ge biblioteksanvändarna alltmer kundservice över Internet samt att erbjuda fler medier över nätet.
Osallistutaan HelMet-kirjastojen uuden verkkopalvelun rakentamiseen ja pääkaupunkiseudun yhteiseen verkkomaksaminenhankkeeseen.
Biblioteket deltar i att bygga upp HelMet- bibliotekens nya servicenätsidor och i huvudstadsregionens gemensamma nätbetalningsprojekt.
102
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Suoritteet ja tunnusluvut – Prestationer och nyckeltal
TP-BS 2009
207588
13,65
TS-EP 2011
195000
13,0
TS-EP 2012
190000
13,0
TS-EP 2013
190000
13,0
4,4
TA-BG 2010
221000
Lainoja - Lån
13,0
Henkilötyövuosia –
Årsverken
4,05
Euro/laina - Euro/lån
4,66
4,8
4,8
2178
2300
2300
2300
2300
15206
20220
15000
14600
14600
7480
8000
7850
7700
7700
45541
47500
43000
43000
43000
22243
18500
22500
22500
22500
Aukiolotunteja –
Öppettimmar
Lainoja/htv –
Lån/årsverken
Käyntejä/htv –
Besök/årsverken
HelMet-www-sivujen
käyntejä – Besök på
HelMet-www-sidorna
Aineistovarauksia –
Reserveringar av medier
Talous
Kirjastoaineiston uutuushankinta supistuu
edelleen. Myös henkilöstöön ja resursseihin
liittyviä vähennyksiä on jouduttu tekemään.
Ekonomi
Nyanskaffningen av biblioteksmedier minskar
fortsättningsvis. Biblioteket har varit tvunget att
göra nedskärningar också med avseende på
personalen och resurserna.
103
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
104 KULTTUURIPALVELUT– KULTURTJÄNSTER
Kulttuuripalveluiden tehtävänä on tuottaa kaupunkilaisille kulttuuritarjontaa, huolehtia taiteen perusopetuksen tukemisesta, kaupungin
taidekokoelmasta sekä paikallishistoriallisesta
arkistosta.
Kulturtjänsternas uppgift är att producera kulturutbud för invånarna, stöda den grundläggande
undervisningen i konst samt förvalta stadens
konstsamling och det lokalhistoriska arkivet.
Kulttuuritoimi
Kulturbyrå
TP
Bokslut
2008
TP
Bokslut
2009
TA
2010
lmr
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Sisäiset menot - Interna utgifter
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-125.613
-114.445
-18.789
-353475
-690
-266.728
-879.740
-97.924
-115.304
-7.819
-369560
-5.585
-272.805
-868.997
-96.450
-85.510
-86.800
-88.100
-131.860
-133.816
-134.400
-136.400
-13.900
-7.600
-9.200
-9.400
-445000
-456.000
-447.000
-447.000
-4.000
-4.000
-4.000
-4.000
-346.100
-328.790
-333.700
-338.700
-1.037.310 -1.015.716 -1.015.100 -1.023.600
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-816.151
-814.267
-1.003.310
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Kulttuuripalveluiden yhteistyöhön kaupungin
ulkopuolisten tahojen kanssa panostetaan
mm. PKS- ja WDC- hankkeissa sekä avustusjärjestelmien kehittämisellä. Myös yhteistyö
suurimpien järjestöjen kanssa on säännöllistä.
Kulttuuripalvelut järjestää laadukkaita kulttuuritapahtumia ja toiminnassa huomioidaan erityisesti ikääntyvä väestö lisäämällä kulttuuritarjontaa vanhusten laitoshoidossa. Paikallista
kulttuuriperinnettä vaalitaan ylläpitämällä paikallishistoriallista arkistoa. Myös kansainvälisyys pidetään osana kauniaislaista kulttuuritoimintaa.
Kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitoon
ja käyttöön halutaan panostaa vuoden aikana
ja kulttuuritilojen käyttöastetta pyritään lisäämään.
Asiakastyytyväisyyteen ja vuorovaikutteiseen
viestintään panostetaan, mm. asiakaskyselyjä
ja nettisivuja sekä tilavarausjärjestelmää kehittämällä.
-965.716
0
4.300
0
46.400
0
0
50.700
TA
BG
2013
0
3.861
0
50869
0
0
54.730
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
4.300
0
45.700
0
0
50.000
TA
BG
2012
5
7.473
0
56111
0
0
63.589
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
100
4.200
0
29700
0
0
34.000
TA
BG
2011
-964.400
0
4.400
0
47.100
0
0
51.500
-972.100
Verksamhet
Enheten satsar på samarbete med aktörer utanför staden, bl.a. i projekt inom huvudstadsregionen och WDC-projekt samt genom att utveckla
understödssystemen. Även samarbetet med de
största organisationerna är regelbundet. Enheten ordnar högklassiga kulturevenemang och
beaktar i synnerhet den äldre befolkningen i
verksamheten genom att öka kulturutbudet inom
institutionsvården för äldre. Man värnar om den
lokala kulturtraditionen genom att upprätthålla
det lokalhistoriska arkivet. Också internationalism ingår som en del i kulturverksamheten i
Grankulla.
Avsikten är att under året satsa på underhållet
och användningen av kulturhistoriska byggnader
och målet är att öka kulturlokaliteternas användningsgrad.
Enheten satsar på kundtillfredsställelse och interaktiv kommunikation, bl.a. genom att utveckla
kundenkäter, webbsidorna och systemet för
bokning av lokaler.
104
KAUNIAINEN
Käyttötalous
10
105
GRANKULLA
Driftsbudget
11
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
11 NUORISOPALVELUT - UNGDOMSTJÄNSTER
Nuorisolautakunnan tehtävänä on huolehtia
nuorisolaissa kunnalle asetettujen tehtävien
hoidosta.
Ungdomsnämndens uppgift är att dra försorg om
de arbetsuppgifter som ålagts kommunen i ungdomslagen.
Nuorisolautakunnan tehtävä on tarjota kasvatuksellista ohjausta, toimitiloja, toiminta- ja
harrastusmahdollisuuksia sekä tukea nuorisoyhdistyksiä ja muita nuorisoryhmiä. Tehtävänä on toimia vaikuttamassa nuorten kasvuja elinoloihin sekä ohjata nuoria aktiiviseen
kansalaisuuteen.
Ungdomsnämnden ska erbjuda fostrande handledning, lokaliteter samt verksamhets- och hobbymöjligheter och stödja ungdomsföreningar och
andra ungdomsgrupper. Till uppgifterna hör också att inverka på de ungas uppväxt- och levnadsförhållanden och vägleda de unga mot ett
aktivt medborgarskap.
Nuorisolautakunta
Ungdomsnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2012
TA
BG
2011
TA
BG
2013
5.797
5.039
7.000
7.000
7.000
7.000
10.340
11.254
13.000
13.000
13.000
13.000
0
0
0
0
0
0
Muut tulot - Övriga inkomster
7.891
6.815
9.000
7.000
7.000
8.000
Sisäiset tulot - Interna inkomster
2.251
0
2.000
2.000
2.000
2.000
0
0
0
0
0
0
26.279
23.108
31.000
29.000
29.000
30.000
-240.367
-237.678
-210.900
-214.260
-217.500
-221.000
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-60.523
-71.593
-90.340
-89.200
-90.600
-92.100
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
-38.594
-29.961
-34.700
-30.050
-30.500
-31.000
Avustukset - Understöd
-16.400
-16.400
-18.400
-18.400
-18.400
-18.400
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Henkilöstömenot - Personalutgifter
-861
-150
-1.200
0
0
0
Sisäiset menot - Interna utgifter
-146.695
-158.427
-207.800
-200.900
-200.900
-200.900
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-503.440
-514.209
-563.340
-552.810
-557.900
-563.400
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-477.161
-491.101
-532.340
-523.810
-528.900
-533.400
Muut menot - Övriga utgifter
106
KAUNIAINEN
Käyttötalous
11
GRANKULLA
Driftsbudget
Verksamhet
Samarbetet med föreningarna ökas och understödssystemet utvecklas. Ungdomsrådets verksamhet stöds i samråd med skolorna.
Enheten satsar på öppet hus-verksamhet och
närvaro under de ungas fritid och på att utveckla
dessa. Enheten satsar också på informationsarbete som görs tillsammans med skolorna. Verksamheten i ungdomsgården utvecklas bl.a. genom att öka smågruppsverksamheten. Internationalism är en viktig del av ungdomsarbetet.
Ungdomstjänsterna satsar också på kundtillfredsställelse och interaktiv kommunikation genom att utveckla bl.a. kundenkäter, webbsidorna
och systemet för bokning av lokaler. Enheten
värnar om personalens arbetshälsa och trivsel i
arbetet bl.a. genom utvecklingssamtal och genom att utveckla kompetensen och motiveringsmetoderna.
Toiminta
Yhteistyötä yhdistysten kanssa lisätään ja
avustusjärjestelmää kehitetään. Nuorisoneuvoston toimintaa tuetaan yhteistyössä koulujen kanssa.
Panostetaan ja kehitetään avointa talotoimintaa ja sekä läsnäoloa nuorten vapaa-ajalla.
Myös koulujen kanssa tehtävään tiedotustyöhön panostetaan. Nuorisotalossa tapahtuvaa
toimintaa kehitetään mm. lisäämällä pienryhmätoimintaa. Kansainvälisyys on tärkeä osa
nuorisotyötä.
Nuorisopalveluissa panostetaan myös asiakastyytyväisyyteen ja vuorovaikutteiseen viestintään, mm. asiakaskyselyjä ja nettisivuja
sekä tilavarausjärjestelmää kehittämällä.
Henkilöstön työhyvinvoinnista ja työssä viihtymisestä huolehditaan mm. kehityskeskusteluin ja kehittämällä osaamista ja kannustusmenetelmiä.
.
107
LIIKUNTALAUTAKUNTA
IDROTTSNÄMNDEN
Toimintamenot 2011 Verksamhetsutgifter 2,3 M€
Pujottelurinne
3%
Lämmitettävä
hiekkakenttä
3%
Hallinto
Förvaltning
1%
Järjestötoiminta
Föreningsverksamhet
4%
Oma toiminta
Egen verksamhet
9%
Villa Frosterus
1%
Ulkoliikuntapaikat
Idrottsplatser utomhus
14 %
Palloiluhalli
Bollhallen
14 %
Uimahalli Simhallen
30 %
Jäähalli Ishallen
22 %
Talousarviovertailu 2009-2011 Budgetjämförelse
2009
2010
2011
Pujottelurinne
Lämmitettävä hiekkakenttä
Villa Frosterus
Ulkoliikuntapaikat…
Palloiluhalli…
Jäähalli Ishallen
Uimahalli Simhallen
Oma toiminta …
Järjestötoiminta…
Hallinto Förvaltning
0
200
400
600
800
1.000
12
KAUNIAINEN
Käyttötalous
12
GRANKULLA
Driftsbudget
LIIKUNTAPALVELUT – IDROTTSTJÄNSTER
Verksamhet
Det centrala i idrottsnämndens planering och
mål är att med hjälp av motion främja befolkningens välmående i livets alla faser, upprätthålla invånarnas arbets- och funktionsförmåga, öka
äldre personers självständighet och levnadslust
samt stärka samhörigheten
Toiminta
Liikuntalautakunnan suunnittelussa ja tavoitteissa keskeistä on edistää liikunnan keinoin
väestön hyvinvointia elämänkulun kaikissa
vaiheissa, ylläpitää kansalaisten työ- ja toimintakykyä, lisätä ikäihmisten omatoimisuutta ja
elämänhalua sekä vahvistaa yhteenkuuluvuutta.
Liikuntalautakunta
Idrottsnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2008
TA
2010
lmr
TA
BG
2011
TA
BG
2012
TA
BG
2013
0
0
0
0
0
0
207.783
202.541
213.800
194.800
194.800
194.800
0
0
0
0
0
0
159.197
158.377
149.400
154.400
154.400
179.400
39.787
38.745
41.200
40.025
37.000
35.000
0
0
0
0
0
0
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
406.767
399.663
404.400
389.225
386.200
409.200
Henkilöstömenot - Personalutgifter
-692.453
-703.127
-737.350
-707.600
-735.600
-765.000
-93.065
-93.145
-118.220
-121.200
-130.000
-136.500
-160.966
-145.045
-185.400
-177.800
-185.000
-190.000
-91.305
-91.350
-92.100
-92.100
-92.100
-92.100
-2.945
-14.660
-7.100
-14.000
-17.000
-20.000
Sisäiset menot - Interna utgifter
-1.128.923
-1.273.509
-1.167.400
-1.182.900 -1.182.300 -1.195.100
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-2.169.657
-2.320.836
-2.307.570
-2.295.600 -2.342.000 -2.398.700
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-1.762.890
-1.921.173
-1.903.170
-1.906.375 -1.955.800 -1.989.500
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
Maksutulot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut tulot - Övriga inkomster
Sisäiset tulot - Interna inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut menot - Övriga utgifter
Toiminta
Panostetaan yhteistyöhön koulujen, sosiaalija terveystoimen ja yhdyskuntatoimen kanssa
sekä liikuntayhdistysten ja urheiluseurojen
kanssa, sisältäen yhdistysfoorumi – toiminnan
kehittämisen. Liikuntapalveluita järjestetään
kohdistetusti eri väestöryhmille ja sitä eniten
tarvitseville ennaltaehkäisevästä terveysnäkökulmasta.
Liikuntapaikkoja pyritään kehittämään ja huomioidaan niiden tarkoituksenmukainen käyttö,
ottamalla huomioon mm. tulevat tarpeet ja
kestävän kehityksen vaatimukset.
Asiakastyytyväisyyteen ja vuorovaikutteiseen
viestintään panostetaan, mm. asiakaskyselyjä
ja nettisivuja sekä tilavarausjärjestelmää kehit-
Verksamhet
Enheten satsar på samarbete med skolorna,
social- och hälsovården och samhällstekniska
sektorn samt motions- och idrottsföreningar,
inkluderande utveckling av verksamheten med
föreningsforum. Motionstjänster riktas till olika
befolkningsgrupper och till dem som mest behöver dessa ur förebyggande hälsoperspektiv.
Syftet är att utveckla idrottsanläggningarna och
ta hänsyn till en ändamålsenlig användning av
dessa med beaktande av bl.a. kommande behov
och kraven på hållbar utveckling
Enheten satsar på kundtillfredsställelse och interaktiv kommunikation genom att utveckla bl.a.
kundenkäter, webbsidorna och systemet för
bokning av lokaler.
108
KAUNIAINEN
Käyttötalous
12
GRANKULLA
Driftsbudget
tämällä.
Talous
Maksutulojen osalta vähennys(19 000 €) vuoteen 2010 verrattuna johtuu väestön ikääntymisestä.
Muiden tulojen osalta tulojen lisääntyminen
(5 000 €) johtuu palloiluhallin monitoimitilan
käyttöasteen noususta.
Henkilöstömenojen osalta määräraha on
29 700 € alhaisempi kuin vuonna 2010 johtuen henkilöstömenojen alhaisemmista sivukuluista.
Sisäisten menojen osuus liikuntalautakunnan
vuoden 2011 talousarviossa on
yht.1 182 300 € (= 51,5 % vuoden 2011 Talousarviosta).
Ekonomi
Minskningen i avgiftsinkomster (19 000 €) jämfört med år 2010 beror på befolkningens åldrande.
Ökningen i övriga inkomster (5 000 €) beror på
att användningsgraden i bollhallens allaktivitetssal har ökat.
Personalutgifterna är 29 700 € lägre än år 2010
på grund av personalutgifternas lägre lönebikostnader.
De interna utgifternas andel i idrottsnämndens
budget för 2011 är totalt 1 182 300 € (= 55 % av
2011 års budget).
.
109
HENKILÖSTÖ
PERSONAL
KAUNIAINEN
Henkilöstö - Personal
GRANKULLA
HENKILÖSTÖ – PERSONAL
Talousarviovuonna tavoitteena on osaamisen,
osallistumisen ja työhyvinvoinnin edistäminen.
Hyvän johtamisen ja esimiestyön avulla, henkilöstön kehittämisen, työterveyshuollon ja
työsuojelun keinoin pyritään edelleen kehittämään hyvää psyykkistä ja fyysistä työympäristöä.
Tuloksellisuutta lisätään työ- ja palveluprosessien kehittämisen avulla. Yhteistoiminnallisen
työtavan on juurruttava organisaatioon henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääjänä. Yhteistoiminta sitouttaa ja kannustaa ja kokemus osallisuudesta on merkittävä työhyvinvointia selittävä tekijä.
Sairauspoissaoloihin pyritään vaikuttamaan
ns. varhaisen välittämisen mallin avulla, jossa
yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelun
ja työterveyshuollon kanssa selvitetään voiko
työssä selviytymistä tukea pitkien tai toistuvien
lyhytaikaisten poissaolojen jälkeen, onko työoloilla yhteyttä sairastavuuteen ja tuetaan
myös omaehtoista terveydestä ja kunnosta
huolehtimista. Tehtäväkierron, uudelleensijoitusten ja tarvittaessa työkykyarviointien avulla
pyritään vaikuttamaan vajaakuntoisten selviytymiseen työtehtävissä. Tavoitteena on selvittää eri kuntoutusmuotoja työntekijöiden työssä
selviytymisen tukemiseksi.
Kasvatetaan henkilöstön omaehtoisen terveydestä ja kunnosta huolehtimisen tietoisuutta
erilaisilla koulutustilaisuuksilla sekä tukemalla
liikunnan harrastamista.
Målet under budgetåret är att främja kompetensen, deltagandet och arbetshälsan. Avsikten är
att med hjälp av bra ledarskap och chefsarbete
samt genom personalutveckling, företagshälsovård och arbetarskydd ytterligare utveckla en
god psykisk och fysisk arbetsmiljö.
Genom att utveckla arbets- och serviceprocesserna förbättras resultatet. Arbete i samråd ska
förankras i organisationen för att öka personalens möjligheter att delta och påverka. Samarbete engagerar och sporrar och upplevelser av
medverkan är en viktig faktor med tanke på arbetshälsan.
Syftet är att inverka på sjukfrånvaron med hjälp
av modellen för s.k. tidigt uppmärksammande,
där personalförvaltningen, arbetarskyddet och
företagshälsovården i samarbete utreder möjligheterna att stöda arbetstagare att klara sig i arbetet efter långa eller upprepade korta frånvarotider. Dessutom kartlägger man om det finns ett
samband mellan arbetsförhållandena och sjukfrånvaron och stöder arbetstagarens egna hälsooch konditionsfrämjande åtgärder. Genom arbetsrotation, omplaceringar och vid behov bedömningar av arbetsförmågan försöker man
hjälpa arbetstagare med nedsatt funktionsförmåga att klara arbetsuppgifterna. Målet är att
kartlägga olika rehabiliteringsformer som stöd för
arbetstagarnas möjligheter att klara sig i arbetet.
Man ökar personalens medvetenhet om hälsooch konditionsfrämjande på egen hand med
hjälp av olika kurser och genom att stöda motionsutövning.
Tasa-arvosuunnitelma päivitetään ja laajennetaan sisältämään monimuotoisuus-, monikulttuurisuus- ja yhdenvertaisuuspäämäärät ja
suunnitelmaa toteuttamalla kasvatetaan eri
työyhteisöissä tietoisuutta ja tahtoa tasaarvoiseen, arvostavaan ja erilaisuutta hyväksyvään työkulttuuriin.
Jämställdhetsplanen uppdateras och utvidgas
att omfatta mål som gäller mångfald, mångkulturell verksamhet och likställdhet. Genom att verkställa planen utökar man medvetenheten om och
viljan till en jämlik, värdesättande kultur som
godkänner olikhet i arbetsenheterna.
Käyttömenojen tasapainottamiseksi toimialoilta edellytetään erityistä harkintaa henkilöstön
palkkausta koskien. Täyttölupamenettely on
edelleen voimassa (KH 14.1.2009 § 15). KH
päätti edellyttää KJ:n täyttölupaa (KH
3.6.2010 § 151) myös alle 6 kk:n sijaisuuksiin
ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin (kausityöntekijät, projekti- ym. henkilöt, määräaikaiset avustavat tehtävät, korkeakouluharjoittelijat ym). Täyttölupamenettely ei koske sosiaalija terveystoimen ja koulutoimen hoito-, kasvatus- ja opetustyötä. Ylityömääräyksiä anne-
För att balansera driftsutgifterna förutsätts att
sektorerna visar särskilt omdöme i anställningen
av personal. Förfarandet med tillstånd för att
besätta tjänster och befattningar gäller fortfarande (STS 14.1.2009 § 15). STS beslutade att
förutsätta SD:s tillstånd (STS 3.6.2010 § 151)
också för under 6 månaders vikariat och visstidsanställningar (säsongarbetare, projektanställda o.d., assisterande uppgifter på viss tid,
högskolepraktikanter, osv.). Tillståndsförfarandet
gäller inte vård-, fostrings- och undervisningsarbete inom social- och hälsovården och skolför110
KAUNIAINEN
Henkilöstö - Personal
GRANKULLA
taan vain erityisen perustelluissa tapauksissa.
Toimialoille suositellaan, mahdollisuuksien
mukaan, myönteistä suhtautumista myös palkattomien virkavapauksien ja työlomien myöntämisiin. Myös osa-aikaisuuksiin toivotaan
mahdollisuuksien mukaan myönteistä suhtautumista sekä taloudellisin perustein, jotta voitaisiin vastata toiveisiin yksilöllisemmistä työaikamuodoista ja – mahdollisuuksista ja näin
osaltaan jopa vaikuttaa työurien pidentämisiin
ja työssä jaksamisen edistämiseen. Lisäksi
kaikilla toimialoilla tulee toimintoja ja prosesseja tarkastella kriittisesti taloudellisuus- ja
tehokkuusnäkökulmasta.
valtningen. Förordnande om övertidsarbete ges
endast i särskilt motiverade fall. Förvaltningarna
rekommenderas att i mån av möjlighet förhålla
sig positivt också till tjänste- och arbetsledigheter utan lön. En positiv attityd önskas också i
mån av möjlighet till deltidsanställningar, både
på ekonomiska grunder och för att kunna svara
mot behovet av mer individuella arbetstidsformer
och arbetstidsmöjligheter, och på så sätt till och
med bidra till en förlängning av yrkeskarriärerna
och till att arbetstagarna orkar längre i arbetet.
Därtill bör alla sektorer granska verksamheten
och processerna kritiskt ur såväl ekonomiskt
perspektiv som effektivitetsperspektiv.
Toimialojen tulee myös käyttää erityistä harkintaa käytettävissä olevien vakanssien lisäksi
koskien sijaisten käyttöä, kausityöntekijöiden,
korkeakouluharjoittelijoista, kesätyöntekijöiden, määräaikaisista projekti- ym. henkilöiden
palkkaamista ym. sekä erikseen vuokratyövoiman ja ostopalvelun käyttöä.
Utöver de befintliga vakanserna bör verksamhetssektorerna överväga noggrant också användningen av vikarier, anställningen av säsongarbetare, högskolepraktikanter, sommararbetare, visstidsanställda projektarbetare och
andra personer samt separat användningen av
hyrd arbetskraft och köpta tjänster.
HENKILÖKOHTAISEN ELÄKEIÄN TÄYTTYMINEN V. 2011 - 2020
Toimiala
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yhteensä
1
1
4
5
2
5
2
1
21
YL.HALL.
4
1
5
5
6
5
12
8
10
10
66
SOTE
0
1
5
0
2
1
2
1
1
2
15
YLK
KOULU**
1
1
1
1
4
s.kiel.
2
1
1
4
r.kiel.
3
1
2
2
3
2
6
2
21
SIVISTYS
Yhteensä
8
4
14
9
13
15
18
21
13
16
131
KOULU (opet)
3
1
3
1
2
2
2
4
3
21
s.kiel.
2
1
1
4
0
2
0
0
0
1
11
r.kiel.
Yhteensä
5
2
4
5
2
4
2
4
3
1
32
YHTEENSÄ
13
6
18
14
15
19
20
25
16
17
163
Taulokko perustuu henkilökohtaisen eläkeiän määritykseen, jota ei vuoden 2004 jälkeen enää ole tehty.
111
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
TP 2009
59,10 03 YLEISHALLINTO
258,50 05 SOSIAALI‐ JA TERVEYSTOIMI
60,00 07 YHDYSKUNTATOIMI
09 SIVISTYSTOIMEN HALL. JA TALOUS
110,50 09 KOULUTOIMI*
127,50 SKOLVÄSENDET
18,50 10 SIVISTYSTOIMI
4,60 11 NUORISOTOIMI
18,60 12 LIIKUNTATOIMI
YHTEENSÄ
657,30
muutos
muutos muutos
Lokakuu 2010 TAE 2011 TAE 2011 TS 2012 TS 2013
59,1
2,0
61,1
0,0
0,0
259,5
‐2,0
257,5
0,0
0,0
57,0
‐1,0
56,0
0,0
0,0
2,0
0,0
2,0
0,0
0,0
118,5
0,0
118,5
0,0
0,0
128,5
0,0
128,5
0,0
0,0
17,9
0,0
17,9
0,0
0,0
4,6
0,0
4,6
0,0
0,0
18,6
0,0
18,6
0,0
0,0
665,7
‐1,0
664,7
0,0
0,0
* lisäys TP 2009 avustajien määrän kasvu erityisopetuksessa
Vuonna 2011 käytettävissä on 664,70 vakanssia.
Suurin toimiala on sosiaali- ja terveystoimi,
257 vakanssia.
Koulutoimilla vakansseja on yhteensä 247.
Kouluissa henkilökohtaisten avustajien määrä
on kasvanut erityistuen ja – opetuksen tarpeessa olevien oppilaiden määrän kasvun
myötä.
Sosiaali- ja terveystoimessa johtavan hoitajan
virka lakkautetaan ja vanhuspalvelupäällikön
virka perustetaan. Koti- ja laitoshoidon alue
muuttuu vanhuspalvelujen tulosalueeksi. Samalla Villa Bredan palvelukeskus siirtyy osaksi
Villa Bredan vanhainkotia vanhuspalvelujen
tulosalueelle.
Toimistorakennusmestarin tehtävä yhdyskuntatoimessa lakkaa.
År 2011 finns det 664,70 vakanser. Den största
sektorn är social- och hälsovården med 257
vakanser. Skolförvaltningarna har sammanlagt
247 vakanser. I skolorna har antalet personliga
assistenter ökat till följd av att antalet elever som
behöver särskilt stöd och specialundervisning
har ökat.
Inom social- och hälsovården indras tjänsten
som ledande skötare och en tjänst som chef för
äldreomsorgen inrättas. Resultatområdet för
hem- och institutionsvård ändras till resultatområde för äldreomsorg. Samtidigt blir servicecentret Villa Breda en del av Villa Bredas ålderdomshem under resultatområdet för äldreomsorg.
Befattningen som byråbyggmästare vid samhällstekniska sektorn dras in.
Henkilöstökulut, henkilöstösivukulut ja henkilöstökorvaukset (euroa)
1.000 €
YLEISHALLINTO
SOTE
YLK
RAKENNUSVALVONTA
KOULUTOIMI
SIVISTYS
NUORISO
LIIKUNTA
Yhteensä
Muutos
TP 2009 TA 2010 TAE 2011 2010-2011
2.831
2.916
2.950
1,2 %
9.599
11.299
11.668
3,3 %
2.788
2.858
2.889
1,1 %
157
175
161
-7,7 %
10.908
11.754
11.657
-0,8 %
1.054
1.116
1.132
1,5 %
238
211
214
1,6 %
703
737
708
-4,0 %
28.279
31.065
112
31.379
1,0 %
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
Lokakuu
2010
TAE
2011
TAE
2011
muutos
muutos
TS
2012
TS
2013
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
O3 YLEISHALLINTO
O31
kaupunginjohtaja
O32
KAUPUNGINKANSLIA
O321
Hallintopalvelut
kaupunginsihteeri
1,0
1,0
1,0
1,0
hallintopäällikkö
1,0
1,0
kaupunginlakimies
1,0
1,0
kaup.johtajan sihteeri
1,0
1,0
kielenkääntäjä
1,0
1,0
keskusarkistonhoitaja
1,0
1,0
julkaisusihteeri
1,0
1,0
toimistosihteeri
1,0
1,0
keskuksenhoitaja
1,0
1,0
keskus-toimistosiht.
1,0
1,0
vahtimestari
iltavahtimestari
1,0
0,5
1,0
0,5
11,5
O322
O324
O325
O32
0,0
11,5
Henkilöstöhallinto
henkilöstöpäällikkö
1,0
1,0
henkilöstösihteeri
palkkahallintosihteeri
palkkasihteeri
1,0
1,0
3,5
1,0
1,0
Tiedottaminen
tiedotussihteeri
3,5
6,5
0,0
6,5
1,0
0,0
1,0
1,0
0,0
1,0
Ruoka- ja puhdistuspalvelut
ruokahuolto-siiv.pääll.
1,0
1,0
toimistonhoitaja
0,7
0,7
palveluesimies
1,0
1,0
ruokapalveluesimies
2,0
2,0
ruokapalvelutyönjohtaja
1,0
1,0
ruokapalvelun hoitaja
16,8
16,8
laitoshuoltaja
0,0
2,0
2,0
ruokapalv.hoit.-siivooja
3,0
3,0
siivooja-ruokapalvelun hoitaja
siivooja
1,0
3,0
1,0
3,0
KAUPUNGINKANSLIA YHT.
29,5
2,0
48,5
2,0
113
31,5
50,5
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O33
TALOUSHALLINTO
talousjohtaja
Lokakuu
2010
TAE
2011
1,0
TAE
2011
muutos
TS
2012
TS
2013
1,0
taloussuunnittelija
1,0
1,0
laskentasuunnittelija
pääkirjanpitäjä
0,6
1,0
0,6
1,0
pääkassanhoitaja
1,0
1,0
tietohallintopäällikkö
1,0
1,0
IT-suunnittelija
mikrotukihenkilö
2,0
2,0
2,0
2,0
O3 YLEISHALLINTO YHTEENSÄ
muutos
9,6
0,0
9,6
0,0
0,0
59,1
2,0
61,1
0,0
0,0
114
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
Lokakuu
2010
TAE
2011
TAE
2011
O5
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
5000
HALLINTO
sosiaali-ja terveysjohtaja
1,0
1,0
hallintopäällikkö
1,0
1,0
hallintoassistentti
1,0
1,0
toimistonhoitaja
1,0
1,0
4,0
5001
5002
0,0
4,0
SOSIAALIPALVELUT
sosiaalipalvelupäällikkö
1,0
sosiaalityöntekijä
3,0
3,0
sosiaaliohjaaja
1,0
1,0
perheneuvoja
1,0
1,0
etuuskäsittelijä
1,0
1,0
palveluohjaaja
1,5
1,5
psykologi
1,0
1,0
kanslisti
0,5
0,5
palvelukeskuksen johtaja
1,0
-1,0
0,0
0,5
-0,5
0,0
toiminnanohjaaja
1,0
-1,0
0,0
laitoshuoltaja
1,0
-1,0
laitosmies
1,0
-1,0
14,5
-4,5
0,0
0,0
10,0
PÄIVÄHOITO
varhaiskasvatuspäällikkö
1,0
päiväkodin johtaja
6,0
6,0
erityislastentarhanopettaja
1,0
1,0
28,0
28,0
lastenhoitaja
43,0
43,0
päiväkotiapulainen
6,0
6,0
keittäjä
2,0
2,0
ruokapalvelun hoitaja
5,0
5,0
laitosapulainen
perhepäivähoitaja
1,0
1,0
10,0
10,0
7,0
7,0
7,0
117,0
115
TS
2013
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
lastentarhanopettaja
henk.koht.avustaja
muutos
TS
2012
1,0
toimistosihteeri
vast. ruoanjakaja
muutos
7,0
0,0
117,0
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
5003
5004
5005
O5
Lokakuu
2010
VANHUSPALVELUT
johtava hoitaja
vanhuspalvelupäällikkö
osastonhoitaja
kotihoidon ohjaaja
toimistonhoitaja
sairaanhoitaja
hoitaja
laitoshuoltaja
ruokapalvh./-laitosh.
palvelukeskuksen johtaja
toimistosihteeri
toiminnanohjaaja
laitoshuoltaja
laitosmies
TERVEYDENHUOLTO
johtava lääkäri
terveyskeskuslääkäri
toimistonhoitaja
psykologi
psykiatrinen sairaanhoitaja
puheterapeutti
vast. terveydenhoitaja
terveydenhoitaja
osastonhoitaja
perheohjaaja
sairaanhoitaja
terv.kesk.avustaja
vast.fysioterapeutti
fysioterapeutti
laitoshuoltaja
SUUN TERVEYDENHUOLTO
vastaava hammaslääkäri
tk-hammaslääkäri
osastonhoitaja
hammashoitaja
suuhygienisti
välinehuoltaja
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
TAE
2011
1,0
0,0
4,0
1,0
1,0
22,0
42,5
9,5
0,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
81,5
muutos
TS
2012
TS
2013
1,0
0,5
1,0
1,0
1,0
4,5
0,0
1,0
4,0
1,0
1,0
24,0
40,5
9,5
0,5
1,0
0,5
1,0
1,0
1,0
86,0
0,0
0,0
*-2
-2,0
1,0
4,5
1,5
1,0
1,0
1,0
1,0
7,0
1,0
1,0
2,5
1,0
1,0
4,0
0,0
28,5
0,0
0,0
1,0
3,0
1,0
5,0
1,0
1,0
12,0
0,0
1,0
3,0
1,0
5,0
1,0
1,0
12,0
0,0
0,0
259,5
-2,0
257,5
0,0
0,0
1,0
4,5
1,5
1,0
1,0
1,0
1,0
7,0
1,0
1,0
2,5
1,0
1,0
4,0
2,0
30,5
-1,0
1,0
TAE
2011
muutos
2,0
-2,0
*siirtyy kanslian alaisuuteen
ruokahuolto-siivouspalveluihin
116
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O7
Lokakuu
2010
TAE
2011
TAE
2011
YHDYSKUNTATOIMI
yhdyskuntatoimen johtaja
1,0
1,0
kuntatekniikkainsinööri
1,0
1,0
toimialasihteeri
1,0
3,0
1,0
3,0
MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ
maankäyttöpäällikkö
kiinteistöinsinööri
maankäyttöteknikko
maanmittausteknikko
paikkatietokäsittelijä
kartoittaja
mittamies
vastaava mittamies
maankäyttösihteeri
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
9,0
YMPÄRISTÖTOIMI
ympäristöpäällikkö
0,0
0,0
KIINTEISTÖT
isännöitsijä
rakennusinsinööri
talonrakennusmestari
kiinteistönhoitaja
kirvesmies
0,0
KUNTATEKNIIKKA
kuntatekniikkapäällikkö
projekti-insinööri
toimistorakennusmestari
kaupunginpuutarhuri
toimistonhoitaja
toimistosihteeri
0,0
1,0
1,0
1,0
6,0
3,0
12,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
6,0
117
TS
2012
TS
2013
0,0
0,0
9,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU
rakennuttajapäällikkö
1,0
projekti-insinööri
1,0
toimistosihteeri
1,0
3,0
muutos
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
muutos
1,0
1,0
1,0
1,0
3,0
1,0
1,0
1,0
6,0
3,0
0,0
-1,0
-1,0
12,0
1,0
1,0
0,0
1,0
1,0
1,0
5,0
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
KUNNOSSAPITO
kunnossapitomestari
kunnossapitopuutarhuri
puutarhatyöntekijä
kunnossapitoetumies
traktorinkaivurin käyttäjä
traktorin käyttäjä
pyöräkuormaajan kuljettaja
kuorma-autonkuljettaja
sekatyömies
hautausmaanhoitaja
Lokakuu
2010
1,0
1,0
4,0
1,0
1,0
3,0
1,0
2,0
1,0
1,0
16,0
KONEVARIKKO
koneteknikko
autonkuljettaja
auto-koneasentaja
07 YHDYSKUNTATOIMI YHTEENSÄ
TAE
2011
muutos
TS
2012
TS
2013
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
1,0
4,0
1,0
1,0
3,0
1,0
2,0
1,0
1,0
0,0
1,0
1,0
2,0
4,0
RAKENNUSVALVONTA
rakennustarkastaja
assistentti
TAE
2011
muutos
16,0
1,0
1,0
2,0
0,0
2,0
1,0
4,0
2,0
1,0
3,0
0,0
3,0
0,0
0,0
57,0
-1,0
56,0
0,0
0,0
118
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O90
Lokakuu
2010
SIVISTYSTOIMEN HALLINTO JA TALOUS
talouspäällikkö
1,0
toimistosihteeri
Yhteensä
2,0
0,0
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
1,0
2,0
vahtimestari
iltavahtimestari
viik.loppuvahtimestari
1,0
1,0
0,0
1,0
21,25 h/vko
21 h/vko
2,0
1,0
1,0
1,0
13,0
13,0
1,0
0,5
0,5
1,0
0,5
0,5
17,0
0,0
17,0
Opettajat
Rehtori
1,0
1,0
Luokanopettaja
18,0
18,0
Erityisopettaja
3,0
1,0
3,0
1,0
Maahanmuut.op.
23,0
Tuntiopettajat
Sivutoim. tuntiop.
0,0
5,0
Mäntymäen koulu
O9211
O9212
1,0
0,0
mikrotukihlö
av. + IP
23,0
5,0
5,0
0,0
5,0
0,0
0,0
45,0
0,0
45,0
0,0
0,0
0,0
0,0
KASAVUOREN KOULU
koulusihteeri
1,0
1,0
koulupsykologi
0,5
0,5
koulukuraattori
1,0
1,0
koulunk.avustaja
vahtimestari
4,0
1,0
4,0
1,0
1,0
1,0
iltavahtimestari
vkl.vaht.mest. 27 h/vko
irtaimistonhoitaja (½ Hgst)
32,5 h/vko
TS
2013
0,0
HALLINTO
koulutoimenjohtaja
koulunkäyntiavustaja
muutos
TS
2012
1,0
2,0
O920
koulupsykologi
muutos
0,0
SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
MÄNTYMÄEN KOULU
koulusihteeri
TAE
2011
1,0
2,0
O92
O9211
TAE
2011
1,0
1,0
0,5
0,5
10,0
119
0,0
10,0
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
Lokakuu
2010
Vakinaiset opettajat
Rehtori
Lehtori
Erityisopettaja
1,0
1,0
24,0
1,0
O9221
KAUNIAISTEN LUKIO
koulusihteeri
koulupsykologi
O92
MUU KOULUTOIMI
kouluk.av muualla
Suomenkieliset koulut yht.
0,0
0,0
0,0
42,0
0,0
42,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,5
0,0
1,5
1,0
17,0
0,0
18,0
8,0
0,0
8,0
0,0
0,0
27,5
0,0
27,5
0,0
0,0
2,0
0,0
2,0
0,0
0,0
118,5
0,0
118,5
0,0
0,0
8,0
Kauniaisten lukio
0,0
6,0
18,0
O9221
TS
2013
0,0
1,0
17,0
Tuntiopettajat
Päätoim.tuntiop.
TS
2012
6,0
1,0
0,5
Vakinaiset opettajat
Rehtori
Lehtori
26,0
muutos
6,0
1,5
O923
0,0
6,0
Kasavuoren koulu
O9212
TAE
2011
24,0
1,0
26,0
Tuntiopettaja
Päätoim.tuntiop.
TAE
2011
muutos
8,0
2,0
120
2,0
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Lokakuu
TAE
2010
2011
Toimiala
Tehtävänimike
O93
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
O930
FÖRVALTNING
skoldirektör
1,0
1,0
O9311
GRANHULTSSKOLAN
skolsekreterare
skolkurator
skolpsykolog
skolgångsbiträden
skolvärd
kvällsvaktmästare
veckoslutsvaktm.
Ordinarie lärare
Rektor
Klasslärare
Speciallärare
Specialklasslärare
Timlärare
Timlärare heltid
Timlärare deltid
O9311
O9312
0,0
0,0
HAGELSTAMSKA HÖGSTADIET
skolsekreterare
skolpsykolog + GGs
skolkurator + GGs
skolgångsbiträde
Vaktmästare
kvällsvaktmästare
veckoslutsvaktm.
inventarieskötare
0,0
14,5
0,0
0,0
25,0
0,0
0,0
13,0
0,0
13,0
0,0
0,0
52,5
0,0
52,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
11,0
1,0
1,0
1,0
5,0
1,0
1,0
0,5
0,5
0,0
1,0
21,0
2,0
2,5
26,5
121
0,0
5,0
8,0
1,0
1,0
1,0
5,0
1,0
1,0
0,5
0,5
Ordinarie lärare
Rektor
Lektor
Specialklasslärare
Speciallärare
0,0
1,0
20,0
3,0
1,0
5,0
8,0
Granhult
1,0
1,0
1,0
1,0
9,0
1,0
1,0
0,5
1,0
20,0
3,0
1,0
25,0
muutos
TS
2013
1,0
1,0
1,0
1,0
9,0
1,0
1,0
0,5
14,5
TAE
2011
muutos
TS
2012
11,0
1,0
21,0
2,0
2,5
0,0
26,5
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala
Tehtävänimike
Lokakuu
2010
Timlärare
Timlärare heltid
Timlärare deltid
O9321
7,0
4,0
Hagelstam
O9312
GYMNASIET GRANKULLA SAMSKOLA
skolsekreterare
Ordinarie lärare
Rektor
Lektor
Stud.hl.
Speciallärare
O93
TS
2013
0,0
11,0
0,0
0,0
48,5
0,0
48,5
0,0
0,0
1,0
0,0
1,0
1,0
0,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
16,0
1,0
0,5
0,0
4,0
3,0
18,5
4,0
3,0
7,0
0,0
7,0
0,0
0,0
26,5
0,0
26,5
0,0
0,0
128,5
0,0
128,5
0,0
0,0
Gymnasiet
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
TS
2012
7,0
4,0
1,0
16,0
1,0
0,5
Timlärare
Timlärare heltid
Timlärare deltid
TAE
2011
muutos
11,0
18,5
O9321
TAE
2011
muutos
122
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O10
SIVISTYSLAUTAKUNTA
O102
KANSALAISOPISTO
rehtori
toimistonhoitaja
iltavahtimestari
suunnittelijaopettaja
Lokakuu
2010
1,0
1,0
0,3
1,0
3,3
O103
KIRJASTO
kirjastotoimenjohtaja
informaatikko
kirjastovirkailija
erikoiskirjastovirkailija
vast.kirjastovirkailija
palvelusihteeri
O10
KULTTUURITOIMI
kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö
toimistosihteeri
kulttuurituottaja
SIVISTYSLAUTAKUNTA
TAE
2011
muutos
muutos
TS
2012
TS
2013
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
1,0
0,3
1,0
0,0
3,3
1,0
4,0
2,0
1,0
4,0
1,0
4,0
2,0
1,0
4,0
1,0
1,0
13,0
O104
TAE
2011
0,0
0,3
0,3
1,0
13,0
0,3
0,3
1,0
1,6
0,0
1,6
0,0
0,0
17,9
0,0
17,9
0,0
0,0
123
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O11
Lokakuu
2010
TAE
2011
TAE
2011
muutos
muutos
TS
2012
TS
2013
NUORISOLAUTAKUNTA
NUORISOTOIMI
kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö
0,3
0,3
toimistosihteeri
0,3
0,3
erityisnuorisotyöntekijä
nuorisonohjaaja
2,0
2,0
2,0
2,0
O11
NUORISOLAUTAKUNTA YHT.
O12
LIIKUNTALAUTAKUNTA
O121 HALLINTO
Kulttuuri -ja vapaaaikapäällikkö
toimistosihteeri
Liikunnanohjaaja
4,6
0,0
4,6
0.0
0.0
4,6
0,0
4,6
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,3
0,3
0,3
1,0
0,3
1,0
1,6
0,0
1,6
O122 LIIKUNTATOIMI
Uimahalli
hallimestari
1,0
laitosmies
2,0
2,0
lippukassanhoitaja
2,0
2,0
uinninvalvoja
uimaopettaja
3,0
1,0
3,0
1,0
9,0
Jäähalli
kenttämestari
urheilulaitoksen hoitaja
O12
1,0
LIIKUNTALAUTAKUNTA
0,0
1,0
7,0
9,0
1,0
7,0
8,0
0,0
8,0
0,0
0,0
18,6
0,0
18,6
0,0
0,0
124
KAUNIAINEN
Henkilöstö - Personal
125
GRANKULLA
TULOSLASKELMA
RESULTATRÄKNING
TULOSLASKELMA 2011 RESULTATRÄKNING
Talousarvio 2011 Toimintatulot
Myyntitulot
Försäljningsinkomster
3%
Valtionosuudet
Statsandelar
4%
Kiinteistövero
Fastighetsskatt
4%
Rahoitustulot
Finans.inkomster
0%
Maksutulot
Avgiftsinkomster
4%
Tuet ja avustukset
Understöd och bidrag
0%
Muut tulot Övriga
inkomster
7%
Yhteisövero
Samfundskatt
2%
Sisäiset tulot Internal
inkomster
15 %
Kunnallisvero ansiotulo
Kommunal inkostskatt
62 %
Talousarvio 2011 Toimintamenot
Sisäiset menot
Internal utgifter
14 %
Suunnitelmapoistot
Avskrivningar enligt
plan
9%
Muut menot Övriga
kostnader
1%
Avustukset
Understöd
4%
Aineet ja tarvikkeet
Material och varor
6%
Palvelujen ostot Köp
av tjänster
25 %
Rahoitusmenot
Finansiella utgifter
0%
Henkilöstömenot
Personalkostnader
42 %
KAUNIAINEN
Tuloslaskelma - Resultaträkning
GRANKULLA
TULOSLASKELMA – RESULTATRÄKNING
Tuloslaskelma osoittaa, kattaako tulorahoitus
kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat
menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan
toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Talousarvion tuloslaskelmaosa
sisältää kaikki toiminnan tulot ja menot. Tämä
tarkoittaa, että sisäiset suoritukset (ostot ja
myynnit sekä sisäiset vuokrat) sisältyvät tuloslaskelmaosan menoihin ja tuloihin.
Toimintakate
Toimintakate osoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, käyttötalouden valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla.
Vuoden 2011 talousarvion mukaan toimintakate on – 46,2 miljoonaa euroa. Kaupungin
toimintakate on negatiivinen, koska kaupungin
toimintamenojen kattamiseen tarkoitetuilla
verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla
on merkittävä osuus toiminnan rahoituksessa.
Vuosikate
Vuosikate kuvaa kaupungin rahoitustulosta ja
se osoittaa mm. riittääkö kaupungin tulorahoitus kattamaan pysyvien vastaavien (käyttöomaisuuden) poistot. Vuosikate on vuoden
2011 talousarviossa 7,3 miljoonaa euroa.
Kun vuosikatteesta vähennetään poistot, arvonalennukset, satunnaiset menot ja lisätään
satunnaiset tulot, saadaan tilikaudelle budjetoitujen tulojen ja menojen erotus eli tilikauden
tulos (yli/alijäämä). Se lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa (taseessa).
Vuoden 2011 talousarviossa tulos osoittaa 0,3
miljoonan ylijäämää.
Resultaträkningen visar hur de internt tillförda
medlen täcker kostnaderna för produktionen av
tjänster. De internt tillförda medlens tillräcklighet
bedöms med hjälp av verksamhets- och årsbidraget samt räkenskapsperiodens resultat. Budgetens resultaträkningsdel innehåller alla inkomster och utgifter för verksamheten. Det här
betyder att de interna prestationerna (köp och
försäljningar samt interna hyror) ingår i resultaträkningsdelens utgifter och inkomster.
Verksamhetsbidrag
Verksamhetsbidraget anger hur stor del av verksamhetsutgifterna som ska täckas med skatteinkomster, statsandelar för driftsekonomin och
finansiella inkomster. Enligt budgeten för 2011
är verksamhetsbidraget -46,2 miljoner euro.
Stadens verksamhetsbidrag är negativt, eftersom de skatteinkomster som är avsedda för att
täcka stadens verksamhetsutgifter och statsandelarna för driftsekonomin utgör en betydande
del av finansieringen av verksamheten.
Årsbidrag
Årsbidraget beskriver stadens finansiella resultat
och visar bl.a. om stadens internt tillförda medel
räcker till för att täcka utgifterna för produktionsfaktorer med lång verkningstid, dvs. avskrivningarna på anläggningstillgångar. I 2011 års budget
är årsbidraget 7,3 miljoner euro.
När avskrivningarna, nedskrivningarna och de
extraordinära utgifterna dras av från årsbidraget
och de extraordinära inkomsterna läggs till, får
man skillnaden mellan de för räkenskapsperioden budgeterade inkomsterna och utgifterna,
dvs. räkenskapsperiodens resultat (över/underskott), som ökar eller minskar stadens eget kapital (i balansräkningen).
Resultatet i budgeten för 2011 uppvisar ett överskott på 0,3 miljoner euro.
126
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Tuloslaskelma - Resultaträkning
TULOSLASKELMA 2011 - 2013 TULO- JA MENOLAJEITTAIN
RESULTATRÄKNING ENLIGT INKOMST OCH UTGIFTSSLAG 2011 - 2013
TP
TP
TA
TULOSLASKELMAN TOTEUMAVERTAILU
BOKSLUT BOKSLUT BG + lmr KAUNIAINEN (PL. VESILAITOS)
2.008
2.009
2.010
(1 000 €)
ENNUSTE
2.010
TAE
2.011
TAE
2.012
TAE
2.013
832
3.208
421
2.448
9.733
52
16.694
760
3.384
492
2.334
10.279
99
17.349
919 Myyntitulot - Försäljningsinkomster
3.280 Maksutulot - Avgiftsinkomster
388 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
4.245 Muut tulot - Övriga inkomster
10.327 Sisäiset tulot - Interna inkomster
33 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
19.192 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
2.287
3.327
637
3.920
10.327
49
20.548
2.522
3.271
344
5.370
10.577
40
22.123
2.521
3.170
330
3.681
10.637
40
20.379
2.521
3.174
330
17.206
10.676
41
33.947
26.981
18.859
4.557
2.345
668
9.789
63.198
28.279
19.324
4.369
2.484
707
10.352
65.515
31.092 Henkilöstömenot - Personalutgifter
18.392 Palvelujen ostot - Köp av tjänster
4.268 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
3.018 Avustukset - Understöd
714 Muut menot - Övriga utgifter
10.327 Sisäiset menot - Interna utgifter
67.811 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
29.587
19.016
4.290
3.005
773
10.327
66.998
31.383
18.573
4.265
2.828
737
10.577
68.362
31.875
18.977
4.336
2.770
741
10.637
69.335
32.370
19.143
4.371
2.771
744
10.676
70.075
-46.504
-48.166
-46.450
-46.239
-48.956
-36.128
49.165
45.958
1.168
2.039
3.633
47.214
43.968
1.100
2.146
3.319
48.169 Verotulot - Skatteinkomster
44.198
Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt
1.233
Yhteisövero - Samfundskatt
2.738
Kiinteistövero - Fastighetsskatt
3.867 Valtionosuudet - Statsandelar
47.740
43.924
1.153
2.664
2.786
50.769
46.833
1.271
2.664
2.660
52.762
48.984
1.114
2.664
2.705
54.158
50.459
1.035
2.664
2.751
140
228
239
0
-327
6.434
-3.993
543
90
268
-5
191
2.911
-5.432
-610
1.305
150
1.200
-15
-30
5.381
-6.160
68
45
85
-50
-12
7.258
-6.523
91
60
60
-20
-9
6.602
-6.745
107
75
55
-15
-8
20.888
-6.895
2.441
-2.521
167 Rahoitustulot ja -menot - Finansiella inkomster och
90 Korkotulot - Ränteinkomster
110 Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster
-33 Korkomenot - Ränteutgifter
0 Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter
3.584 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG
-6.160 Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan
Arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot
-2.576 TILIKAUDEN TULOS
RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT
2.314
1.535
735
-143
13.993
-48.619 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
127
RAHOITUS
FINANSIERING
KAUNIAINEN
Rahoitus - Finansiering
GRANKULLA
RAHOITUS - FINANSIERING
Rahoitusosassa osoitetaan kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä
kuinka rahoitustarve katetaan. Samoin ilmenee, kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinka
se käytetään.
Finansieringsdelen visar hur mycket kapitalfinansiering som vid sidan av de internt tillförda
medlen behövs för investeringar och amorteringar och hur finansieringsbehovet täcks. Dessutom framgår hur stort det finansiella sparandet
är och hur det används.
RAHOITUSLASKELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ
FINANSIERINGSANALYSENS STRUKTUR OCH
INNEHÅLL
Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta
Toiminnan rahavirta muodostuu tuloslaskelmaosasta tuotavasta vuosikatteesta ja satunnaisista menoista/tuloista nettoperusteisesti
sekä tulorahoituksen korjauseristä. Tulorahoituksen korjauserät vähennetään toiminnan
rahavirrasta sen vuoksi, että niistä saatavat
tulot eivät perustu varsinaiseen palvelutoimintaan. Tällaisia tuloja ovat esim. tonteista saatavat myyntivoitot.
Investointien rahavirta muodostuu käyttöomaisuuden (pysyvien vastaavien) hankintamenoista ja niitä varten tuloina saaduista rahoitusosuuksista (esim. valtiolta). Investointiosassa esitetään myös käyttöomaisuuden
(pysyvien vastaavien) myyntitulot. Kun pysyvien vastaavien myyntivoitot on vähennetty
toiminnan rahavirrassa, niistä saatu myyntihinta vastaavasti lisätään investointien rahavirtaan.
Rahoituksen rahavirta
Antolainojen muutokset sisältävät kaupungin myöntämät lainat ja sijoitukset ja lainasaamiset. Antolainojen muutoksina esitetään erikseen lainojen lisäykset ja vähennykset.
Lainakannan muutokset sisältää arvion siitä,
kuinka paljon kaupunki ottaa pitkäaikaista
lainaa talousarviovuoden aikana eli lainojen
lisäyksen. Pitkäaikaisten lainojen vähennykset
osoittavat arvion pitkäaikaisten lainojen lyhennysten määrästä talousarviovuoden aikana.
Kauniaisten kaupungin taloussuunnitelmassa
vuosille 2011–2013 ei ole suunniteltu pitkäaikaisen lainan ottamista.
Nettokassaflödet i den ordinarie verksamheten och investeringarna
Kassaflödet i verksamheten består av det från
resultaträkningen överförda årsbidraget, extraordinära utgifter/inkomster på nettobasis och
korrektivposter till internt tillförda medel. Korrektivposterna till internt tillförda medel dras av från
kassaflödet i verksamheten för att inkomsterna
av dessa inte grundar sig på den egentliga serviceverksamheten. Dylika inkomster är t.ex. försäljningsvinster för tomter.
Kassaflödet för investeringarnas del består
av anskaffningsutgifter för anläggningstillgångar
(bestående aktiva) och de finansieringsandelar
som erhållits för dem som inkomst (t.ex. av staten). I investeringsdelen anges också försäljningsinkomster för anläggningstillgångar (bestående aktiva). När försäljningsvinsterna inom bestående aktiva dragits av från kassaflödet i verksamheten, läggs försäljningspriset på motsvarande sätt till kassaflödet för investeringarnas
del.
Kassaflödet för finansieringens del
Förändringarna av utlåningen inkluderar de av
staden beviljade lånen och placeringarna samt
lånefordringarna. Som förändringar av utlåningen upptas separat ökningar och minskningar av
utlåningen.
Förändringarna av lånebeståndet innehåller
en uppskattning av hur mycket staden tar upp
långfristiga lån under budgetåret, dvs. ökningen
av lånebeståndet. Minskningen av långfristiga
lån visar en kalkyl över amorteringarna av
långfristiga lån under budgetåret.
I Grankulla stads ekonomiplan för 2011-2013
planeras inga långfristiga lån.
128
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Rahoitus - Finansiering
RAHOITUSLASKELMA 2011-2013 FINANSIERINGSKALKYL
TP
TP
TA
BOKSLUT BOKSLUT BG + lmr
2.008
2.009
2.010
6.434
2.911
3.824
-660
-734
5.774
2.177
-7.917
-7.847
231
1.027
800
-1.116
-4.639
-29
-27
-29
-27
4000
RAHOITUSLASKELMA 2011-2013
KAUNIAINEN (PL. VESILAITOS)
(1 000 €)
VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG
Satunnaiset erät - Extraordinära poster
-2.747 Tulorahoituksen korjauserät
Korrektivposter till internt tillförda medel
1.077 Toiminnan rahavirta
ENNUSTE
2.010
5.381
2.314
-7.494
TAE
2.011
7.258
TAE
2.012
6.602
TAE
2.013
20.888
-3.816
-2.094
-15.685
201
3.442
4.508
5.203
-7.305
-8.024
-7.260
-9.217
8.194
3.852
2.141
15.722
1.089
-730
-611
11.708
INVESTOINNIT - INVESTERINGAR
-7.305 Käyttöomaisuusinvestoinnit
Investeringar i anläggningstillgångar
Rahoitusosuudet investointeihin
Finansieringsandelar för investeringsutgifter
3.136 Käyttöomaisuuden myyntitulot
Försäljningsinkomster av anläggningstillgångar
-3.092 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto
Ordinarie verksamhet och investeringar netto
RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERINGVERKSAMHET
-223 Antolainauksen muutokset
Förändringar i utlåningen
Antolainojen vähennys - Minskning av utlåningen
-223 Antolainojen lisäys - Ökning av utlåningen
Lainakannan muutokset
Förändringar i lånestocken
-220 Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Minskning av långfristiga lån
2.700 Pitkäaikaisten lainojen lisäys
-4.609
-4.000
-990
-1.019
-1.169
2.804
900 Muut maksuvalmiuden muutokset
3.157 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
3.493
-5.116
0
0
0
0
0
0
-2.135
12.121
-1.835
9.986
65 Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel
2.751 Kassavarat Kassamedel 31.12.
Lainakanta Lånestock 31.12
-4.027
4.123
0
-730
3.393
0
-611
2.782
0
11.708
14.491
0
129
INVESTOINNIT
INVESTERINGAR
INVESTOINNIT - INVESTERINGAR 2011-2015
1 000 euroa
2011
TS
2012
TS
2013
TS
2014
TS
2015
TS
HANKE
2011-15
1 KIINTEÄ OMAISUUS
FAST EGENDOM
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
MENOT UTGIFTER
TULOT INKOMSTER
80,0
52,6
80,0
20,4
80,0
113,5
80,0
15,5
80,0
17,6
400,0
219,6
2 TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD
03 KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN
Kaupungintalon saneeraus - Sanering av stadhuset
1.350,0
1.350,0
05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Kasavuoren päiväkoti, uusi päärakennus - Kasabergets daghem, ny huvudbyggnad
2.800,0
Sansinpellon uusi päiväkoti - Sansåkers nya daghem
30,0
Senioriasumisen, palveluasumisen -ja laitospalvelujen rakenne, tarveselvitys Strukturen hos seniorboende, serviceboende och institutionstjänster, behovutredning
50,0
2.800,0
150,0
3.850,0
4.030,0
50,0
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointeja
Investeringar för underhåll och service av byggnader
1.261,8
1.059,6
1.013,5
1.064,0
1.002,0
5.400,9
09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGEN
Mäntymäen koulu
Pienten (D-)siiven saneeraus, tarveselvitys
Sanering av flygeln för de lägsta årskurserna (D), behovsutredning
10,0
10,0
Hallintotilojen saneeraus, tarveselvitys - Sanering av förvaltningslokalerna, behovsutredning
10,0
10,0
Julkisivujen kohentaminen, tarveselvitys - Renovering av fasaderna, behovsutredning
10,0
10,0
Kasavuoren koulukeskus
Auditorion saneeraus (2.vaihe) - Sanering av auditoriet (fas 2)
170,0
170,0
Kuvaamataidon työtilat, tarveselvitys 2011 - Teckningssal, behovsutredning 2011
20,0
Teknisen työn tilan metallivarasto, tarveselvitys ja toteutus
Metallager i klassrummet för teknisk slöjd, behovsutredning och genomförande
70,0
170,0
150,0
70,0
Svenska skolcentrum
A-osan kunnostaminen - Renovering av A-delen
398,0
398,0
420,0
420,0
Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen, tarveselvitys, F- ja G-osien saneeraus
Modernisering av hustekniken och lokaliteterna, behovsutredning, sanering av F- och G-delarna
40,0
40,0
Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen, tarveselvitys, osat B ja D
Modernisering av hustekniken och lokaliteterna, behovsutredning, B- och D-delarna
15,0
15,0
60,0
60,0
Keittiön peruskorjaus - Renovering av köket
Kaikki koulut - Samtliga skolor
Turvakameroita ja lukitusparannuksia - Säkerhetskameror och förbättringar av låssystem
(Granhultsskolan -11)
Lukituksen uudistaminen , tarveselvitys - Nya låssystem, behovsutredning
15,0
15,0
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN
Jäähalli - Ishallen
Kentän alusrakenteen peruskorjaus - Ombyggnad av planens grundkonstruktion
20,0
620,0
600,0
Vss-palloiluhalli - Skyddsrummet-bollhallen
Kameravalvonta - Kameraövervakning
20,0
20,0
Pesutilojen kunnostus - Sanering av tvättrummen
50,0
50,0
Uimahalli - Simhallen
Uimahallin kunnostus - Renovering av simhallen
350,0
4.986,8
MENOT - UTGIFTER
Sivu 130
350,0
3.727,6 4.928,5 1.414,0 1.002,0 16.058,9
1 000 euroa
2011
TS
2012
TS
2013
TS
2014
TS
2015
TS
HANKE
2011-15
3 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS
PUBLIK EGENDOM
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Liikenneväylät - Trafikleder
1.000,0
400,0
Tunnelitien pohjoispään rakentaminen - Ombyggnad av Tunnelvägens norra del
550,0
Kaupunkirata - Stadsbanan
300,0
Liityntäpysäköinti, tarveselvitys - Anslutningsparkering, behovsutredning
920,0
600,0
600,0
550,0
500,0
2.000,0
2.000,0
220,0
Kirkonmäen puistoalueen kunnostus - Iståndsättning av kyrkbackens parkområde
220,0
220,0
220,0
220,0
Gallträsk
1.100,0
100,0
100,0
Keskustan infrastruktuuri - Infrastrukturen i centrum
4.800,0
10,0
10,0
Viheralueet - Grönområden
3.520,0
300,0
1000,0
2050,00
60,0
10,0
20,0
3.350,0
10,0
10,0
110,0
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN
Kasavuoren kuntopolun valaistuksen uusiminen - Ny belysning vid Kasabergets motionsslinga
Lämmitettävän tekonurmikentän lunastaminen yhdistykseltä (GrIFK-jalkapallo ry) Inlösen av den uppvärmbara konstgränsplan av föreningen (GrIFK Fotboll rf)
80,0
80,0
10,0
10,0
Smedsinkentän valaistuksen uusiminen - Ny belysning på Smedsplan
30,0
30,0
Lämmitettävän tekonurmikentän valojen uusiminen, vallin poisto, aidan rakentaminen Ny belysning på den uppvärmbara konstgränsplan, borttagning av vall, byggande av staket
MENOT- UTGIFTER
40,0
40,0
1.600,0
2.610,0 3.790,0 2.870,0 2.830,0 13.700,0
4 IRTAIN OMAISUUS
LÖS EGENDOM
03 KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN
Kaupungintalon saneerauksen ensikertainen kalustaminen
Första inredning av stadshuset sanerade lokaliteter
80,0
Keskuskeittiön ja jakelukeittiöiden laitteiden uusiminen
Förnyande av utrustning i centralköket och utdelningsköket
IT-hankinnat, hallinto (KH) - IT-anskaffningar, förvaltningen (STS)
98,0
70,0
524,0
125,0
340,0
33,0
285,0
50,0
230,0
37,0
80,0
21,0
80,0
21,0
80,0
21,0
105,0
18,0
360,0
48,0
335,0
40,0
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Konekalusto - Maskinpark
Konekalusto vaihtohyvitys - Ersättning för bytesmaskiner (kirjataan käyttötalouteen)
1.550,0
208,0
09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGEN
SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI - FINSKASPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN
Mäntymäen koulu ja Kasavuoren koulukeskus
IT-hankinnat 2011-2012 - IT-anskaffningar 2011-2012
Oppilaskoneet ja verkko - Elevdatorer och nät
Opettajakoneet - Lärardatorer
240,0
63,0
Mäntymäen koulu
Koulukalusteiden ja oppimisympäristön uusimisohjelma (määrärahat)
Moderniseringsprogram för skolornas inredning och inlärningsmiljö (anslag)
20,0
20,0
Kasavuoren koulukeskus
Koulukalusteiden ja oppimisympäristön uusimisohjelma (määrärahat)
Moderniseringsprogram för skolornas inredning och inlärningsmiljö (anslag)
40,0
40,0
50,0
50,0
Saneerauksen ensikertainen kalustaminen, auditorion kalusteet/laitteet (määräraha)
Första inredning av sanerade lokaliteter, auditorets möbler/utrusning (anslag)
RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI - SVENSKASPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN
IT-hankinnat 2011-2012 - IT-anskaffningar 2011-2012
Oppilaskoneet ja verkko - Elevdatorer och nät
Opettajakoneet - Lärardatorer
80,0
21,0
Granhultsskolan
Tekstiilityön luokan ensikertainen kalustaminen
Första inredning av textilslöjdsalen
15,0
Sivu 131
80,0
21,0
80,0
21,0
240,0
63,0
15,0
1 000 euroa
2011
TS
Svenska skolcentrum
Ensikertainen kalustaminen ja valaisimia A-osaan, II krs
Första inredning och armaturer till A-delen, II våningen
Ensikertainen kalustaminen ja valaisimia D-, E-, F-, G- ja H-osaan
Första inredning och armaturer till D-, E-, F-, G- ja H-delen
Pulpettien ja säilytyskaappien uusiminen luokkahuoneissa
Förnyande av pulpeter och förvaringskåp i klassrummet
2012
TS
2013
TS
2014
TS
2015
TS
20,0
20,0
60,0
60,0
40,0
40,0
MENOT-UTGIFTER
1.329,0
HANKE
2011-15
842,0
432,0
465,0
353,0
2.401,0
5 KUNTAYHTYMÄT - SAMKOMMUNER
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, pääomalaina ja sen palautus Huvudstadsregionens Vagnpark Ab, kapitallån och dess återbetalning
28,3
-14,0
14,3
MENOT-UTGIFTER
28,3
-14,0
14,3
YHTEENSÄ MENOT-TOTALA UTGIFTER
YHTEENSÄ TULOT-TOTALA INKOMSTER
NETTO
Sivu 132
8.024,1
7.259,6
9.216,5
4.829,0
4.265,0
85,6
70,4
150,5
63,5
57,6
32.574,2
427,6
7.938,5
7.189,2
9.066,0
4.765,5
4.207,4
32.146,6
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
1. KIINTEÄ OMAISUUS - FAST EGENDOM
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Määräraha 2011-2015
80 000 € / vuosi
Anslag 2011-2015
80 000 € / år
Myynnit - Försäljning:
2011
2011
2012
2012
2013
2014
2015
Hinta-arvio –
Beräknat pris
Laaksotie - Dalvägen
2 065 050
Ristihaantie 14, Espoo – Korshagavägen 14, Esbo
1 751 400
Junghansinkuja 3 – Junghansgränden 2
1 625 000
Ratakortteli - Bankvarteret
469 300
Koivuhovi – Björkgård
15 685 000
Alppikuja 2 ja 3, Alppitie 17
720 000
Alpgränden 2 och 3, Alpvägen 17
Kasavuorentie 11 – Kasabergsvägen 11
900 000
Ostot - Förvärv:
2011-2015 Katu- ja puistoaluetta tarpeen mukaan. - Gatu- och parkområden efter behov.
Tulot Inkomster
2011
2011
2012
2012
2012
2013
2014
2015
Myyntivoitto Försäljningsvinst
2 050 912
1 712 940
1607 407
466 525
15 571 508
704 494
882 403
Maanmyyntikohteitten myyntihintojen ja kaupungin taseessa olevien hankintahintojen erotus (=myyntivoitto) tuloutetaan yhdyskuntatoimen maankäyttöyksikön käyttötaloudessa.
(Hankintahinta Anskaffningspris)
(14 138)
(38 460)
(17 593)
(2 775)
(113 492)
(15 506)
(17 597)
Skillnaden mellan markförsäljningsobjektens
försäljningspris och deras i stadens balans ingående anskaffningspris (=försäljningsvinsten) tas
upp som intäkt i driftsbudgeten för samhällstekniska sektorns markanvändningsenhet.
2. TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD
Investointiaste kohoaa uudisrakentamisen
osalta samalla kun kunnossapito- ja peruskorjausinvestointiaste säilyy.
Investeringsgraden stiger för nybyggnationens
del samtidigt som underhålls- och saneringsinvesteringsgraden förblir oförändrad.
03 KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN
Kaupungintalo – Stadshuset
KAUPUNGINTALON SANEERAUS – SANERING AV STADSHUSET
Määräraha 2012
1 350 000 €
Anslag 2012
1 350 000 €
133
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
Perustelut
Määräraha KV:n 1.2.2010 hyväksymien luonnossuunnitelmien pohjalta laadittujen tarkempien saneeraussuunnitelmien toteuttamiseksi.
Kustannusten nousu luonnosvaiheen perusteella arvioituun verraten johtuu pääasiassa
lisääntyneistä rakenteellisista ja ulkoseinämuutoksista, väli- ja lasiseinien, siirtoseinien
sekä pääsisäänkäynti- ja hissiratkaisun kustannuksista. Lisäkustannus on perusteltu toiminnallisuus ja saavutettavat hyödyt, kuten
paraneva pääsisäänkäynnin ilme, huollettavuus, käytettävyys ja turvallisuus sekä esteettömyys huomioiden.
GRANKULLA
Motiveringar
Anslag för genomförande av preciserade saneringsplaner som utarbetats utgående från de av
STF 1.2.2010 godkända skisserna. Kostnadsstegringen jämfört med beräkningarna i skissfasen beror huvudsakligen på fler konstruktionsmässiga ändringar och ändringar av ytterväggen, samt kostnaderna för mellan- och glasväggar, flyttbara väggar samt huvudingångs- och
hisslösningen. Tilläggskostnaden är motiverad
med tanke på funktionaliteten och den nytta som
erhålls, såsom huvudingångens bättre utseende,
underhållsmöjligheterna, användbarheten, säkerheten och tillgängligheten.
05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Kasavuoren päiväkoti
UUSI PÄÄRAKENNUS – NY HUVUDBYGGNAD
Määräraha 2011
2 800 000 €
Anslag 2011
2 800 000 €
Perustelut
Määräraha nykyisten purettavien tilojen paikalle rakennettavaa päiväkotirakennusta varten. Vuonna 2010 hankkeelle on varattu 1,5
miljoonaa. Suunnittelua ohjaa KH:n asettama
hanketyöryhmä, ottaen huomioon päiväkotiverkostoselvityksen 2010 mukaiset tavoitteet.
KV hyväksyi 17.5.2010 hankelaajuuden ja
kokonaiskustannuksen enintään 4,5 miljoonaa
euroa sisältäen purkukustannukset.
Motiveringar
Anslag för en daghemsbyggnad som uppförs på
samma ställe som de nuvarande lokaliteterna,
vilka ska rivas. År 2010 har det reserverats 1,5
miljoner för projektet. Planeringen styrs av en av
STS tillsatt projektarbetsgrupp med beaktande
av målen enligt utredningen av daghemsnätet
2010. STF godkände 17.5.2010 projektets omfattning och totalkostnaden på 4,5 miljoner euro
inklusive rivningskostnader.
SANSINPELLON UUSI PÄIVÄKOTI – SANSÅKERS NYA DAGHEM
Määräraha 2011
30 000 €
Anslag 2011
30 000 €
Määräraha 2012
150 000 €
Anslag 2011
150 000 €
Määräraha 2013
3 850 000 €
Anslag 2013
3 850 000 €
Perustelut
Määräraha sosiaali- ja terveyslautakunnan
esittämän rakennushankkeen suunnittelua ja
toteutusta varten (15.6.2010 § 55). Toteutusajankohta- ja kustannukset tarkentuvat
kaavaprosessin ja suunnittelun edettyä pidemmälle.
Motiveringar
Anslag för planering och genomförande av det
av social- och hälsovårdsnämnden föreslagna
projektet (15.6.2010 § 55). Tidpunkten för genomförande och kostnaderna preciseras när
planläggningsprocessen och planeringen fortskridit.
134
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
SENIORIASUMISEN, PALVELUASUMISEN –JA LAITOSPALVELUJEN RAKENNE, TARVESELVITYS
– STRUKTUREN HOS SENIORBOENDE, SERVICEBOENDE OCH INSTITUTIONSTJÄNSTER,
BEHOVSUTREDNING
Määräraha 2011
50 000 €
Anslag 2011
50 000 €
Perustelut
Valmisteilla olevassa kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa tullaan määrittelemään määrälliset ja osin sisällölliset tavoitteet
vanhustenhuollon palvelurakenteelle. Uuden
strategian senioriasumista, palveluasumista ja
laitospalveluja koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien investointien suunnittelua ja tarveselvityksen laatimista varten varataan määräraha ensisijaisesti Villa Bredan
alueen suunnittelulle.
Motiveringar
I stadens äldrepolitiska strategi, som utarbetas
som bäst, kommer kvantitativa och delvis innehållsmässiga mål att ställas för servicestrukturen
inom äldreomsorgen. Anslag reserveras för planering av de investeringar som behövs för att nå
de mål i den nya strategin som gäller seniorboende, serviceboende och institutionstjänster och
för utarbetande av en behovsutredning främst
för planeringen av Villa Bredas område.
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTOINTEJA –
INVESTERINGAR FÖR UNDERHÅLL OCH SERVICE AV BYGGNADER
Määräraha 2011
1 261 800 €
Anslag 2011
1 261 800 €
Määräraha 2012
1 059 600 €
Anslag 2012
1 059 600 €
Määräraha 2013
1 013 500 €
Anslag 2013
1 013 500 €
Määräraha 2014
1 064 000 €
Anslag 2014
1 064 000 €
Määräraha 2015
1 002 000 €
Anslag 2015
1 002 000 €
Perustelut
Suunnitelmakauden vuosille 2011-2015 osoitetaan määräraha rakennusten kokonaistaloudellisen yllä- ja kunnossapidon edellyttämiin kuntotutkimuksiin ja niiden perusteella
suoritettaviin toimenpiteisiin sekä suunnitteluun energian säästön, rakennusautomaation
ja rakennusten jätehuollon tarpeet huomioiden. Määrärahan jako kohteittain täsmentyy
talousarviovuosittain. Taulukkoon on koottu
kaupungin kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja
kuntoarvioissa esiin tulleet korjaustarpeet.
Kustannustasoltaan esitys tähtää pysyvämpään energiatehokkuus- ja kunnossapitopai-
Motiveringar
För planperioden 2011-2015 anvisas ett anslag
för de fastighetsbesiktningar som ett totalekonomiskt underhåll förutsätter och för de åtgärder
som vidtas på basis av dessa samt för planering
med beaktande av de krav som energibesparing, byggnadsautomation och avfallshantering
ställer. Fördelningen av anslaget per fastighet
preciseras per budgetår. I tabellen räknas upp
de underhållsbehov som kommit fram i de långsiktiga planerna för fastigheterna och vid fastighetsbesiktningar. Till sin kostnadsnivå syftar
förslaget till en mer varaktig inriktning på energieffektivitet och underhåll i husbyggnadsinvester135
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
notteisuuteen talonrakennusinvestoinneissa.
GRANKULLA
ingarna.
Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointeja
TAE/TS TAE/TS TAE/TS TAE/TS TAE/TS
(12082010 TMe) a l v 0
2011 2012 2013 2014 2015
Kaupungintalo
‐ LVIS‐jä rjes tel mi en uus i mi nen 118,5 t€ / 2009‐> SISÄLLYTETÄÄN SANEERAUSHANKKEESE
‐ KV‐s a l i n i kkunoi den uus i mi nen 15 t€ / 2009 ‐> SISÄLLYTETÄÄN SANEERAUSHANKKEESEEN
‐ pa l oi l moi ti njä rjes tel mä n uus i mi nen 40 t€ / 2010 ‐> SISÄLLYTETÄÄN SANEERAUSHANKKEESEEN
‐ s i s ä va l a i s tuks en uus i mi nen 240 t€ / 2011 ‐> SISÄLLYTETÄÄN SANEERAUSHANKKEESEEN
Metsämajan pk A)
‐ s a l a oja t 38,5 t€ / 2009 ‐> SIIRRETÄÄN
38,5
‐ ul kos ei ni en, i kkunoi den ja ovi en kunnos tus & ma a l a us 81,4 t€ / 2010 ‐> SIIRRETÄÄN
85
‐ i l ma nva i hdon l a a jennus 16,5 t€ / 2010 ‐> SIIRRETÄÄN
16,5
‐ kel l a ri ti l ojen perus korja us 21,0 t€ / 2011 ‐> SIIRRETÄÄN
21
‐ a utoma a ti ojä rjes tel mä n a l a kes kuks en pä i vi tys / uus i nta 15 t€ / 2012
15
‐ l ä mmöns i i rti mi en uus i nta 28 t€ / 2013
28
‐ ves i ka tteen huol toma a l a us 28,0 t€ / 2014
28
Folkhälsanin pk
‐ a utoma a ti ojä rjes tel mä n a l a kes kes kus ten pä i vi tys / uus i nta 15 t€ / 2013
15
‐ pa rti ol a i s ten ti l ojen pi ntojen perus korja us 35 t€ / 2014 ‐> SIIRRETÄÄN
35
Heikelintien pk A)
‐ i l ma nva i hdon pa ra nnuks et 22,6 t€ / 2009 ‐> SIIRRETÄÄN
‐ kel l a ri ti l ojen perus korja us 22,6 t€ / 2010 ‐> SIIRRETÄÄN
‐ a s ui nhuonei s ton perus korja us 30,1 t€ / 2011 ‐> SIIRRETÄÄN
‐ a utoma a ti ojä rjes tel mä n a l a kes kus ten pä i vi tys / uus i nta 15 t€ / 2012
‐ l ä mmi tys & s ä hköjä rjes tel mi en pa ra nta mi nen, l ä mmöns i i rti mi en uus i nta 75,3 t€ / 2013
75,3
Puistokujan pk A)
‐ jul ki s i vuma a l a us 15 t€ / 2010 ‐> SIIRRETÄÄN
15
‐ putki s to‐ ja a utoma a ti okorja uks i a 20 t€ /2013
20
‐ s ä hköverkon korja uks i a 25 t€ / 2014 ‐> SIIRRETÄÄN
25
Pikku Akatemian pk A)
‐ Vi hera l ui den kunnos tus , ma a npi ntojen ka l l i s tus ja l oi s kekourujen ka l l i s tus ten pa ra nta mi nen 6 t€ / 2011 6
‐ Pi ha va rus tei den ja ‐a i tojen huol toma a l a us , ‐kä s i ttel y 10 t€ / 2011 ‐> SIIRRETÄÄN
10
‐ Sokkel i pi ntojen kunnos tus ja huol toma a l a us 5 t€ / 2012 ‐> SIIRRETÄÄN
5
‐ Puuverhoi l un & kui tus ementti l evyjen huol toma a l a us & ‐kä s i ttel y 20 t€ / 2012 ‐> SIIRRETÄÄN
20
‐ Ikkunoi den, puuverhoi l tujen va ra s to‐ovi en huol to + kuul tokä s i ttel y & s i s ä ä nkä ynti ovi en l a kka us j
10
Mäntymäen koulu
‐ i kkunoi den korja uks i a & uus i nta a 47,3 t€ / 2009 ‐> SIIRRETÄÄN
47,3
‐ va nha n ti i l i jul ki s i vun korja uks i a 36,3 t€ / 2013 ‐> SIIRRETÄÄN
36,3
‐ l i i kunta s a l i n ma a l a us & ra ppa us korja uks i a 18 t€ / 2014 ‐> SIIRRETÄÄN
18
‐ ul koka tos korja us 50 t€ / 2014 ‐> SIIRRETÄÄN
50
‐ va l a i s tuks en pa ra nta mi nen (jul ki s i vukorja us ten yhteydes s ä ) 2013
xx
Svenska Skolcentrum
‐ F‐ & G‐os i en huopa ka tteen uus i nta 150 t€ / 2013
150
Granhultsskolan
‐ voi mi s tel us a l i n l a tti a pi nnoi tteen uus i mi nen 2014 ‐> SIIRRETÄÄN
75
Kasavuoren koulukeskus
‐ l uokka kohta i s en i l ma nva i hdon korva a mi nen C‐kä ytä vä l l ä 2015 ‐> SIIRRETÄÄN
800
Tammikumpu, tk‐sairaala
‐ pa tteri ventti i l i en uus i mi nen ja verkos ton ta s a pa i notus
20
12
‐ l ä mmönja kokes kuks en uus i mi nen
28
‐ ul kova l a i s tuks en ja pa l oi l moi ti njä rjes tel mä n uus i mi nen
17
‐ kompens oi nti yks i kön ja turva va l a i s tus kes kuks en uus i mi nen 13
‐ ves i ka ttei den ja rä ys tä s kourujen puhdi s tus & ma a l a us 16 t€ / 2011
16
‐ i kkunoi den, jul ki s i vujen l a udoi tus ten ja puu‐ul ko‐ovi en kunnos tus ja ma a l a us 12 t€ / 2012
12
‐ a l kuperä i s ten i kkunoi den uus i mi nen 20 t€ / 2014 ‐> SIIRRETÄÄN
20
136
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
Kavaljeerirakennus
‐ a s untokorja uks i a 74,2 t€ / 2010 ‐> SIIRRETÄÄN
74,2
Klostret
‐ i kkunoi den korja uks i a & uus i nta a 197 t€ / 2010 ‐> SIIRRETÄÄN 2011
97
100
‐ ra kennus tekni s i ä korja uks i a 103 t€ /2011, 15 t€ / 2014 ‐> SIIRRETÄÄN
68
15
‐ Ka i kki en puuverhoi l tujen jul ki s i vuos i en huol toma a l a us 35 t€ / 2011
35
‐ Ikkunoi den kunnos tus / uus i mi nen 35 t€ / 2011 ?
15
‐ Ul ko‐ovi en uus i mi nen / kunnos tus 15 t€ / 2011
‐ Pä ä ra kennuks en ves i ka tteen huol tokorja us 3 t€ / 2011 ja s i vura kennuks en ves i ka tte
18
‐ Ves i ‐ ja vi emä ri ka l us tei den perus huol to 10 t€ / 2011
10
Villa Frosterus A)
‐ pi nta kui va tus , perus muuri ‐ ja porra s korja uks i a 39,6 t€ / 2009 ‐> SIIRRETÄÄN
36,9
‐ a l a pohja ‐, runko‐, jul ki s i vu‐, i kkuna ‐ ja tera s s i kunnos tuks i a 148,7 t€ / 2010 ‐> SIIRRETÄÄN
148,7
Jäähalli
‐ i v‐konei den uus i mi nen 33 t€ / 2011
33
Uimahalli
‐ s okkel i n korotus l a s i jul ki s i vul l a 88 t€ / 2009 ‐> SIIRRETÄÄN
88
‐ ots ooni s ä i l i ön uus i nta 16,5 t€ / 2011
16,5
‐ l ä mmi tys ‐, kemi ka a l i jä rjes tel mä n & ki uka i den uus i nta 29,7 t€ / 2013
29,7
‐ ves i ka tteen uus i mi nen (2007 kuntoa rvi on muka a n)
Kirjasto
14
‐ ves i ‐, vi emä ri ‐ ja i l ma nva i htojä rjes tel mä n (2011>s i i rto ‐12) ja s ä hköjä rjes tel mä n (2015) korj
‐ l ä mmi tys jä rjes tel mä n uus i nta (l ä mmöns i i rti met, verkos to‐ & pa tteri ventti i l i t, kä yttöveden ki ertoves i pumput) 33
Vallmogård
‐ i kkunoi den, ves i pel ti en, pa rvekkeen ym. uus i mi s ta & kunnos tus ta 73 t€ / 2011
73
‐ ves i ka ton kunnos tus & ka ttoturva tuottei den uus i mi nen 10 t€ / 2011
10
‐ s ä hköjä rjes tel mä ‐ ja va l a i s tus korja uks i a
30
‐ jul ki s i vun ra ppa us korja us
45
Annex
‐ s a l a oja korja us 55 t€ / 2011
55
‐ pi ha s uunni tel ma ja pi ha n kunnos tus ja ma a npi ntojen muotoi l u 15 t€ / 2012
15
‐ s ä hköjä rjes tel mä n (2011>s i i rto ‐12) s ekä ves i ‐ vi emä ri ‐ ja i l ma nva i htojä rjes tel mä n (2015) k
13
‐ i kkunoi den ja ul ko‐ovi en uus i mi nen 15t€ / 2013
15
‐ s i s ä ti l ojen pi nta remontti (2. krs ja porta i kko) 10 t€ / 2014 ‐> SIIRRETÄÄN
‐ i l ma s toi nti koneet
‐ ja kokes kuks et (uus i nta )
‐ va l a i s tus ryhmä johdot (uus i nta )
Petra
‐ l ä mpöl a s i en uus i nta , a l a ka ttokorja uks i a 66 t€ / 2009 ‐> SIIRRETÄÄN 2011
66
‐ ves i ka ton perus korja us (2006 kuntoa rvi on muka a n)
Villa Junghans 22
‐ kel l a ri n korja uks i a 22 t€ / 2009 ‐> SIIRRETÄÄN
‐ va nha n os a n i l ma nva i hdon pa ra nta mi nen 30 t€ / 2010 ‐> SIIRRETÄÄN 2012
30
‐ i v‐konei den & l a i ttei den uus i nta a 10 t€ / 2012
10
‐ ta l otekni s i ä korja uks i a 120 t€ / 2013
120
‐ l ä mmönja kopa keti n uus i nta
20
‐ va l a i s tus korja uks i a
30
Nuorisotalo
‐ ta l otekni i ka n pa ra nnuks i a 35 t€ (s uunni ttel u 2009)
28,5
‐ ta l otekni i ka n pa ra nnuks i a 25 t€ / 2010
25
‐ ta l otekni i ka n pa ra nnuks i a 20 t€/2011 ‐> SIIRRETÄÄN
20
‐ ta l otekni i ka n pa ra nnuks i a 80 t€ / 2012 ‐> SIIRRETÄÄN
80
‐ ta l otekni i ka n pa ra nnuks i a 125 t€ / 2013
110
137
100
132
33
55
77
10
12
20
20
38
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
Rakennuskonttori
‐ Sokkel i n vedeneri s tys ja ka dunva rren ma i s emoi nti
Asematie 17
‐ pi ha s uunni tel ma ja pi ha n kunnos tus 10 t€ / 2013
‐ a l a pohja n uus i mi nen 30 t€ / 2013
‐ i kkunoi den uus i mi nen 12 t€ / 2014
‐ ves i ka tteen uus i mi nen 15 t€ / 2015
‐ va ra s tora kennuks en kunnos tus / uus i nta 15 t€ / 2015
‐ s a deves i ka i vot, s ä hköjohdot & ma a doi tuks et
‐ poi s toi l ma koneet va rus tei neen&ka na vi s toi neen 12 t€ / 2015
‐ pi ha ‐ ja a l ueva l a i s tuks en tä ydennys 10 t€ / 2011
‐ koneel l i nen i l ma nva i hto LTO:l l a , s ä hköja kokes kuks et & va l a i s tus ryhmä johdot
Muut rakennusten yllä‐ ja kunnossapitoinvestoinnit
‐ Inves toi nti en ja energi a tehokkuuden pa ra nta mi s en s uunni ttel ua
‐ Ohja us ‐ ja va l vonta jä rjes tel mä n tä ydentä mi nen (‐11?/‐12 ka up.ta l o)
‐ Jä teka toks i a (Pui s tokuja n pk ‐11 / Ki rja s to ‐12 / ??? ‐13)
‐ Ennalta arvaamattomat työt, lisä‐ & muutostyöt & kustannusnousuvaraukset
KAIKKI YHTEENSÄ (TAVOITETASO N. 1 Me/v)
A) kohteen ti l a s tra tegi nen l uoki tus huomi oi ta va
50
10
30
12
15
15
25
12
10
66
125
44
16,5
145
35
44
16,5
145
35
44
16,5
145
35
44
35
44
145
145
1261,8 1059,6 1013,5 1064,0 1002,0
9 KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNINGEN
Mäntymäen koulu
PIENTEN (D-)SIIVEN SANEERAUS, TARVESELVITYS –
SANERING AV FLYGELN FÖR DE LÄGSTA ÅRSKURSERNA (D), BEHOVSUTREDNING
Määräraha 2011
10 000 €
Anslag 2011
10 000 €
Perustelut
D-Siipi on rakennettu vuonna 1988 eikä sitä
ole remontoitu kuluneina vuosina. Tilojen
ajanmukaiseksi saattaminen.
Motiveringar
D-flygeln byggdes 1988 och har inte renoverats
sedan dess. Modernisering av lokaliteterna.
Mäntymäen koulu
HALLINTOTILOJEN SANEERAUS, TARVESELVITYS –
SANERING AV FÖRVALTNINGSLOKALERNA, BEHOVSUTREDNING
Määräraha 2012
10 000 €
Anslag 2012
10 000 €
Perustelut
Tiloja ei ole remontoitu vuoden 1989 jälkeen.
Kyseessä on tilojen ajanmukaiseksi saattaminen.
Motiveringar
Lokalerna har inte renoverats efter 1989. Det är
fråga om moderniseringen av lokaliteterna.
138
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
Mäntymäen koulu
JULKISIVUN KOHENTAMINEN, TARVESELVITYS –
RENOVERING AV FASADERNA, BEHOVSUTREDNING
Määräraha 2012
10 000 €
Anslag 2012
10 000 €
Perustelut
Koulun vanhan osan julkisivu on 1970-luvulta,
jolloin sitä viimeksi kohennettiin. Julkisivu on
paikoin ränsistynyt ja tarvitsee perusparannuksen.
Motiveringar
Fasaden på skolans gamla del är från 1970talet, då den senast renoverades. Fasaden är
ställvis förfallen och är i behov av ombyggnad.
Kasavuoren koulukeskus
AUDITORION SANEERAUS (2. VAIHE) – SANERING AV AUDITORIET (2. SKEDET)
Määräraha 2011
170 000 €
Anslag 2011
170 000 €
Perustelut
Auditorion saneeraus jaettiin kahteen vaiheeseen. Tässä on kyseessä hankkeen jälkimmäinen vaihe, josta on olemassa yksityiskohtaiset suunnitelmat.
Motiveringar
Saneringen av auditoriet indelades i två faser.
Här är det fråga om projektets senare fas för
vilken det finns detaljerade planer.
Kasavuoren koulukeskus
KUVAAMATAIDON TYÖTILAT, TARVESELVITYS 2011 –
TECKNINGSSAL, BEHOVSUTREDNING 2011
Määräraha 2011
20 000 €
Anslag 2011
20 000 €
Määräraha 2012
150 000 €
Anslag 2012
150 000 €
Perustelut
Tarveselvitys hankkeesta laaditaan vuonna
2010, ja tarkemmat suunnitelmat viimeistään
toteutusvuonna. Määräraha-arvio tarkentuu
samalla. Hankkeessa on kyse kahden 1970luvulta olevan kuvaamataidon luokan saneerauksesta ajanmukaisiksi kuvaamataidon opetustiloiksi.
Motiveringar
En behovsutredning för projektet utarbetas 2010
och noggrannare planer senast det år projektet
genomförs. Samtidigt preciseras anslagskalkylen. I projektet är det fråga om att sanera
två teckningssalar från 1970-talet till moderna
undervisningslokaler för teckning.
139
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
Kasavuoren koulukeskus
TEKNISEN TYÖN TILAN METALLIVARASTO, TARVESELVITYS JA TOTEUTUS –
METALLAGER I KLASSRUMMET FÖR TEKNISK SLÖJD, BEHOVSUTREDNING OCH
GENOMFÖRANDE
Määräraha 2011
70 000 €
Anslag 2011
70 000 €
Perustelut
Metallivarasto muutettiin teknisten töiden tilojen saneerauksen yhteydessä ilmanvaihto- ja
varastohuoneeksi. Tämä ratkaisu ei toimi,
vaan järjestelyt on tutkittava uudelleen.
Motiveringar
Metallagret ändrades till ventilations- och lagringsrum i samband med saneringen av klassrummet för teknisk slöjd. Denna lösning fungerar
inte, utan arrangemangen måste granskas på
nytt.
Svenska skolcentrum
A-OSAN KUNNOSTAMINEN - RENOVERING AV A-DELEN
Määräraha 2012
398 000 €
Anslag 2012
398 000 €
Perustelut
Vesi- ja viemäriverkosto sekä lämpöjohdot
uusitaan.
Motiveringar
Vatten- och avloppsnätet och värmeledningarna
förnyas.
Svenska skolcentrum
KEITTIÖN PERUSKORJAUS – RENOVERING AV KÖKET
Määräraha 2011
420 000 €
Anslag 2011
420 000 €
Perustelut
Tarve keittiön peruskorjaukselle. Keittiön
suunnittelu on valmis vuonna 2010.
Motiveringar
Behov av renovering av köket. Planeringen av
köket är klar 2010.
Svenska skolcentrum
TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN, TARVESELVITYS
F- JA G-OSIEN SANEERAUS – MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA, BEHOVSUTREDNING, SANERING AV F- OCH G-DELARNA
Määräraha 2011
40 000 €
Anslag 2011
40 000 €
Perustelut
F-osa on rakennettu 1977 ja G-osa 1983 ja ne
ovat erittäin kuluneita. Svenska skolcentrumin
F- ja G-osissa uusitaan ilmanvaihtojärjestelmä, vesi- ja lämpöjohdot sekä sähköasennuksia. F- ja G-osan käytävät, luokkahuoneet ja
käymälät tulee saneerata ja suurentaa. Tieto-
Motiveringar
F-delen är byggd 1977 och G-delen är byggd
1983 och är mycket nedslitna. I svenska skolcentrums F- och G-delar förnyas ventilationssystemet, vatten och värmeledningar och elinstallationer. F- och G-delens korridorer, klassrum
och toaletter bör saneras och förstoras. Datasa140
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
koneluokan ylilämpöongelmat tulee poistaa
(esim. asentamalla ilmalämpöpumppu). Turvallisuussyistä kaikissa luokkahuoneissa tulee
olla kaksi poistumistietä. F-osan ja aulan välisen palo-oven tulee olla elektroninen.
GRANKULLA
lens problem med övertemperatur bör avlägsnas
(t.ex. genom att installera en luftvärmepump). Av
säkerhetsskäl bör alla klassrum ha två utrymningsvägar. Branddörren mellan F-delen och
aulan bör vara elektronisk.
Svenska skolcentrum
TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN, TARVESELVITYS OSAT B JA D –
MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA, BEHOVSUTREDNING, B- OCH DDELARNA
Määräraha 2011
15 000 €
Anslag 2011
15 000 €
Perustelut
B-osa on rakennettu 1959 ja D-osa 1962 ja ne
ovat suuresti saneerauksen tarpeessa. B- ja
D-osien käytävät, luokkahuoneet ja käymälät
saneerataan ja ilmanvaihtojärjestelmä, vesi- ja
lämpöjohdot sekä sähköasennuksia tulee uusia. Biologian luokkahuoneet ovat kuluneita ja
ne tulee uusia nykyisten standardien mukaisiksi. Turvallisuussyistä kaikissa luokkahuoneissa tulee olla kaksi poistumistietä. Sisäistä
koulutusta varten käytettyä toisen kerroksen
tietokoneluokkaa tulee suurentaa niin, että
siihen mahtuu 18 henkilön ryhmä.
Motiveringar
B-delen är byggd 1959 och D-delen 1962 är i stort
behov av sanering. B- och D-delens korridorer,
klassrum och toaletter saneras och ventilationssystemet, vatten och värmeledningar och elinstallationer bör förnyas. Biologiklassrummen är nedslitna och bör förnyas till dagens standard. Alla
klassrum bör ha två utgångar av säkerhetsskäl.
Datasalen i andra våningen som används för intern utbildning bör förstoras så att det ryms in en
grupp på 18 personer.
Kaikki koulut – Samtliga skolor
TURVAKAMEROITA JA LUKITUSPARANNUKSIA (Granhultsskolan 11) SÄKERHETSKAMEROR OCH FÖRBÄTTRINGAR AV LÅSSYSTEM (Granhultsskolan 11)
Määräraha 2011
60 000 €
Anslag 2011
60 000 €
Perustelut
Turvakamerat ja uudet lukitusjärjestelmät kuuluvat kaikkien koulujen tekemään turvallisuuspakettiin. Granhultsskolan tarvitsee kipeästi
uusia lukkoja ja turvakameroita, koska kiinteistöä käytetään aikaisesta aamusta myöhäiseen
iltaan.
Motiveringar
Säkerhetskameror och utbytta låssystem ingår i
det trygghetspaket som alla skolor utarbetat.
Granhultsskolan är i starkt behov av nya lås och
säkerhetskameror på grund av att fastigheten är
i användning från tidig morgon till sent på kvällarna.
LUKITUKSEN UUDISTAMINEN – NYA LÅSSYSTEM (Tarveselvitys - Behovsutredning 13, Kasavuoren
koulukeskus & Svenska skolcentrum 14, Mäntymäen koulu & Granhultsskolan 15)
Määräraha 2013
15 000 €
Anslag 2013
15 000 €
Perustelut
Kaikkien koulujen lukitustarpeet selvitetään
tavoitteena koulukohtainen, yhtenäinen ja
yksinkertainen järjestelmä.
Motiveringar
Alla skolors låsningsbehov utreds för att åstadkomma ett skolspecifikt, enhetligt och enkelt
system.
141
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN
Jäähalli-Ishallen
KENTÄN ALUSRAKENTEEN PERUSKORJAUS –
OMBYGGNAD AV PLANENS GRUNDKONSTRUKTION
Määräraha 2011
20 000 €
Anslag 2011
20 000 €
Määräraha 2012
600 000 €
Anslag 2012
600 000 €
Perustelut
Hankkeena huonokuntoinen kentän asfaltti- ja
eristekerros sekä putkistot korvataan uudella
teräsbetonipintaisella rakenteella. Hanke alentaa hallin kylmäkoneiden vuorokautista energiankulutusta, mutta mahdollistaa samalla
hallin nykyistä monipuolisemman ympärivuotisen käytön.
Motiveringar
Planens asfalt- och isoleringsskikt, som är i dåligt skick, och rörnätet ersätts med en ny konstruktion av armerad betong. Projektet sänker
kylmaskinernas energiförbrukning per dygn, men
möjliggör samtidigt att hallen kan användas året
runt på ett mångsidigare sätt än tidigare.
Vss-palloiluhalli-Skyddsrummet-bollhallen
KAMERAVALVONTA – KAMERAÖVERVAKNING
Määräraha 2011
20 000 €
Anslag 2011
20 000 €
Perustelut
Kameravalvonta helpottaa palloiluhallin uuden
pääsisäänkäynnin kautta kulkevien erityisryhmien liikkumista. Kameravalvonta mahdollistaa pyörätuolia käyttävien sisäänpääsyn myös
ilman avustajaa. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä asiattomien henkilöiden oleskelua
huoltotunnelissa sekä vähentää ilkivaltaa palloiluhallissa.
Motiveringar
Kameraövervakningen gör det lättare för specialgrupper som går genom bollhallens nya huvudingång att röra sig. Kameraövervakningen
gör det möjligt för rullstolsburna att komma in
också utan assistent. Målet är också att på förhand hindra att obehöriga personer vistas i servicetunneln och minska skadegörelsen i bollhallen.
142
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
Vss-palloiluhalli-Skyddsrummet-bollhallen
PESUTILOJEN KUNNOSTUS – SANERING AV TVÄTTRUMMEN
Määräraha 2013
50 000 €
Anslag 2013
50 000 €
Perustelut
Pesutilojen uudistamista toimiviksi, nykyaikaisiksi ja vedenkulutusta vähentäviksi sekä pesutilojen käyttömukavuuden lisääminen.
Motiveringar
Sanering av tvättrummen så att de blir välfungerande och moderna och att man kan minska på
vattenkonsumtionen. Samtidigt görs tvättrummen mer bekväma att använda.
Uimahalli-Simhallen
KUNNOSTUS – RENOVERING
Määräraha 2014
350 000 €
Anslag 2014
350 000 €
Perustelut
Uimahallin allasvesitekniikan ja altaan valaistuksen modernisointia sekä pesuhuoneiden
kaakelipintojen ja suihkusekoittajien uudistamista. Kemikaalisyöttöjen ja vedenkäsittelytilojen putkilinjojen uudistamista sekä henkilökunnan sosiaalitilojen modernisointia.
Motiveringar
Simhallens bassängvattenteknik och belysningen av bassängen moderniseras och tvättrummens kakelytor och duschblandare förnyas. Rörlinjerna för kemikaliematning och i vattenbehandlingsutrymmena förnyas och personalutrymmena moderniseras.
3. JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS - PUBLIK EGENDOM
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
LIIKENNEVÄYLÄT – TRAFIKLEDER
Budjetin hyväksymisen jälkeen YLK hyväksyy
kohteittaisen työohjelman kunakin vuonna
toteutettavista kohteista.
Efter att budgeten godkänts fastställer samhällstekniska nämnden ett arbetsprogram med de
projekt som genomförs respektive år.
Työohjelmassa huomioidaan alustavan kohdeluettelon mukaisesti erityisesti kaupungin
kehittämisstrategian tarpeet sekä seudullisesti
hyväksytyt strategiat yms.
I arbetsprogrammet beaktas enligt den preliminära projektlistan särskilt behoven enligt stadens
utvecklingsstrategi och regionalt godkända strategier o.d.
KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2011 € / v
Laaksotie
rakennus
400
Kasavuoren- ja Stenbergintie (Kasavuoren
pk:n uuden päärakennuksen yhteydessä
toteutettavat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt)
Kauniaistentien/laaksotien liikennevalot
Ersintie
rakennus
rakennus
rakennus
250
0
100
143
KAUNIAINEN
Liikenneturvallisuuskohteita
Suunnittelukohteita
Pienet kohteet
Valaistuskohteet
Päällystyskohteet
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
rakennus
suunnittelu
rakennus
rakennus
rakennus
50
50
50
50
50
1000 rakennus
suunnittelu
rakennus
rakennus
rakennus
50
50
50
100
150
400 rakennus
rakennus
suunnittelu
rakennus
rakennus
rakennus
620
50
50
50
50
100
920 rakennus
rakennus
rakennus
suunnittelu
rakennus
rakennus
rakennus
150
100
50
50
50
50
150
600 KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2012 Liikenneturvallisuuskohteita
Suunnittelukohteita
Pienet kohteet
Valaistuskohteet
Päällystyskohteet
KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2013 Bredantie
Liikenneturvallisuuskohteita
Suunnittelukohteita
Pienet kohteet
Valaistuskohteet
Päällystyskohteet
KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2014 Vanha Turuntie/pohj. Heikelintie KVL
Yhtiönkuja
Liikenneturvallisuuskohteita
Suunnittelukohteita
Pienet kohteet
Valaistuskohteet
Päällystyskohteet
Perustelut
Kadunrakennuskohteet sisältävät katujen ja
kevytliikenneväylien saneerauksen ja parantamisen, uusien katujen ja kevytliikenneväylien rakentamisen, kaavojen toteuttamisen
edellyttämät katutyöt, kunnallistekniset perusparannuskohteet, liikenneturvallisuuden parantamiskohteet sekä esteettömän ympäristön
kohteet. Päällystyskohteet sisältävät erilliset
päällystyskustannukset.
Valaistuskohteet sisältävät erilliset valaistuksen ja rakentamis- ja saneerauskohteet.
Motiveringar
Gatubyggnadsprojekten omfattar sanering och
förbättring av gator och gång- och cykelvägar,
byggande av nya gator och gång- och cykelvägar, gatubyggnadsarbeten som genomförande
av planer förutsätter, kommunaltekniska ombyggnadsarbeten, förbättringar av trafiksäkerheten samt projekt för en tillgänglig omgivning.
Beläggningsprojekten innefattar separata beläggningskostnader. Belysningsprojekten inkluderar separata projekt för byggande och sanering av belysning.
144
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
TUNNELITIEN POHJOISPÄÄN RAKENTAMINEN –
OMBYGGNAD AV TUNNELVÄGENS NORRA DEL
Määräraha 2012
550 000 €
Anslag 2012
550 000 €
Perustelut
Kadun etelä- ja pohjoisosien peruskorjaus
kahdessa vaiheessa osana keskusta-alueen
kehittämistä ja ajoitettuna ennen talonrakentamisen aloituksia Laaksotien ja Helsingintien
kortteleissa. Asemakaava määrittelee toteutuksen bulevardimaisena. Keskiosan peruskorjaus tunnelin kohdalla jää odottamaan
kaupunkiradan toteutusajankohtaa.
Motiveringar
Ombyggnaden av gatans södra och norra delar
utförs i två steg som en del av utvecklingen av
centrumområdet. Arbetet utförs innan husbyggnationen i Dalvägens och Helsingforsvägens
kvarter påbörjas. Enligt detaljplanen ska gatan
bli boulevardlik. Ombyggnaden av den mellersta
delen vid tunneln senareläggs tills stadsbanan
verkställs.
KAUPUNKIRATA - STADSBANAN
Määräraha 2012
300 000 €
Anslag 2012
300 000 €
Määräraha 2013
500 000 €
Anslag 2013
500 000 €
Määräraha 2014-2015
2 000 000 €
Anslag 2014-2015
2 000 000 €
Perustelut
Osana pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien kehittämistä kaupunkirataa ollaan kehittämässä lähivuosina jatkamalla sitä
Leppävaarasta Espooseen. Tämä tarkoittaa
mm. toisen raideparin rakentamista ja asemien uusimista. Hankkeen toteutus kestää 4-5
vuotta hankepäätöksestä.
Motiveringar
Som en del av utvecklingen av huvudstadsregionens trafiksystem kommer stadsbanan att utvecklas under de närmaste åren genom att förlänga den från Alberga till Esbo centrum. Detta
innebär bl.a. att ett dubbelspår anläggs och stationerna byggs om. Projektet pågår i 4–5 år från
projektbeslutet.
LIITYNTÄPYSÄKÖINTI, TARVESELVITYS – ANSLUTNINGSPARKERING, BEHOVSUTREDNING
Määräraha 2011
10 000 €
Anslag 2011
10 000 €
Perustelut
Helsingintien kortteliin rakennettava liityntäpysäköintilaitos. Määrärahan suuruus riippuu
olennaisesti perusratkaisusta. Määräraha tarveselvitykselle.
Motiveringar
Ett parkeringshus för anslutningsparkering som
byggs i Helsingforsvägens kvarter. Storleken på
anslaget beror i hög grad på den grundläggande
lösningen. Anslag för behovsutredning.
145
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
VIHERALUEET – GRÖNOMRÅDEN
Määräraha 2011-2015
220 000 € / vuosi
Anslag 2011-2015
220 000 €/år
Perustelut
Viheralueiden kunnostukset jatkuvat tavoitteena huoliteltu ja viimeistelty kaupunkikuva.
Motiveringar
Iståndsättningen av grönområden fortsätter med
en prydlig och välskött stadsbild som mål.
VIHERALUEINVESTOINNIT 2011‐2015 1000 e
Katualueiden viherympäristöt (*
Leikkipaikat
Päiväkotien pihat (aitojen uusiminen 2011)
Puistoalueiden kunnostaminen
Luonnonhoitosuunnitelman teettäminen (20102011)
Bensowin lammen kunnostus, suunnittelu ja rak.
Hautausmaan käytävien ja kasvillisuuden kunnostus
Hautausmaan pysäköintialueen kunnostus
Radanvarren suojaviheralue
Bensowinkujan viheralue
Akatemianraitin maisemointi
Helsingintien katupuiden parannustoimenpiteet
Granhultin koulun kiipeilyteline
Paul Olssonin arboretumpuiston kunnostustyöt
(Thurmaninpuiston itäpää)
2011
40
10
30
10
Ennalta-arvaamattomat /suunnit./ takuuhoidot
10
30
220
220
YHTEENSÄ 2012
50
30
30
30
2013
50
20
20
30
2014
60
30
30
50
2015
60
30
30
50
10
70
20
20
30
30
30
220
220 220
5
25
30
10
50
10
15
15
(* Kohteet työohjelman kadunrakennuskohteista
KIRKONMÄEN PUISTOALUEEN KUNNOSTAMINEN –
ISTÅNDSÄTTNING AV KYRKBACKENS PARKOMRÅDE
Määräraha 2012
100 000 €
Anslag 2012
100 000 €
Perustelut
Kadunrakennustyöt tulevat muuttamaan alueen korkomaailmaa huomattavasti, mikä aikaansaa suunnittelutarpeen tietä rajaavalle
puistoalueelle sekä kirkolle johtavien kevyen
liikenteen väylille. Tavoitteena on samalla
hienovaraisesti perusparantaa maisemallisesti
merkittävä Tunnelitien näkymäakselin päätepiste, Kauniaisten Kirkonmäki, tarpeellisin osin
siten, että lopputuloksena on korkealaatuinen,
kaupunkikuvaan soveltuva puisto
Motiveringar
Gatubyggnadsarbetena kommer att ändra områdets höjdförhållanden betydligt, vilket medför
att det uppstår ett behov av att planera parkområdet vid vägen och gång- och cykelvägarna till
kyrkan. Målet är att samtidigt aktsamt, till behövliga delar, restaurera den landskapsmässigt viktiga kyrkbacken i Grankulla, som utgör ändpunkten på Tunnelvägens siktaxel, så att slutresultatet är en högklassig park som passar in i stadsbilden.
146
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
KESKUSTAN INFRASTRUKTUURI - INFRASTRUKTUREN I CENTRUM
Määräraha 2011
300 000 €
Anslag 2011
300 000 €
Määräraha 2012
1 000 000 €
Anslag 2012
1 000 000 €
Määräraha 2013
2 050 000 €
Anslag 2013
2 050 000 €
Perustelut
Liikekeskustan uudistamisen edellyttämän
infrastruktuurin toteutukseen varattava määräraha, joka tarkentuu hankkeen edetessä talonrakentamistyön valmistumisaikataulujen mukaisesti. Vuoden 2011 määräraha varataan
Kirjaston- ja radanvarsiraitin maatöihin, tarvittaviin muurirakenteisiin ja toteutussuunnitteluun.
Motiveringar
Anslag för genomförande av den infrastruktur
som ombyggnaden av centrum kräver. När arbetet framskrider preciseras anslaget enligt tidschemat för när husen blir färdiga. Anslaget för
2011 reserveras för markarbeten vid Biblioteksstråket och järnvägsstråket, behövliga murkonstruktioner och verkställighetsplanering.
GALLTRÄSK
Määräraha 2011
60 000 €
Anslag 2011
60 000 €
Määräraha 2012
10 000 €
Anslag 2012
10 000 €
Määräraha 2013
20 000 €
Anslag 2013
20 000 €
Määräraha 2014-15
10 000 € / v
Anslag 2014-15
10 000 € / år
Perustelut
Gallträskin kunnostustyö saatetaan loppuun ja
järven tilan seurantaa jatketaan lupapäätöksen ehtojen mukaisesti.
Motiveringar
Restaureringen av Gallträsk slutförs och uppföljningen av sjöns tillstånd fortsätter enligt villkoren
i tillståndsbeslutet.
147
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN
KASAVUOREN KUNTOPOLUN VALAISTUKSEN UUSIMINEN –
NY BELYSNING VID KASABERGETS MOTIONSSLINGA
Määräraha 2013
80 000 €
Anslag 2013
80 000 €
Perustelut
Vuonna 2010 uudistetun kuntopolun valaistuksen uusiminen turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty
KH:ssa 21.6.2010 (§ 157).
Motiveringar
Ny belysning vid den 2010 iståndsatta motionsslingan för att förbättra säkerheten. Behovsutredningen för projektet godkändes i STS
21.6.2010 (§ 157).
Lämmitettävä tekonurmikenttä – Uppvärmbar konstgräsplan
TEKONURMEN LUNASTAMINEN YHDISTYKSELTÄ (GrIFK-jalkapallo ry) SOPIMUKSEN MUKAAN INLÖSEN AV DEN UPPVÄRMBARA KONSTGRÄNSPLAN AV FÖRENINGEN (GRIFK FOTBOLL RF)
Määräraha 2011
10 000 €
Anslag 2011
10 000 €
Perustelut
Kaupungin ja yhdistyksen välinen sopimus
monitoimikentän rakentamisesta tekonurmeksi
päättyy 31.10.2011. Sopimuksen mukaan
tekonurmi siirtyy kaupungille 10 000 euron
korvausta vastaan.
Motiveringar
Avtalet mellan staden och föreningen om att
bygga om allaktivitetsplanen till konstgräsplan
går ut 31.10.2011. Enligt avtalet överförs konstgräsplanen till staden mot en ersättning på
10 000 euro.
Smedsinkenttä – Smedsplan
KENTÄN VALOJEN UUSIMINEN - NY BELYSNING PÅ PLANEN
Määräraha 2012
30 000 €
Anslag 2012
30 000 €
Perustelut
Käyttöikänsä lopussa olevien valaisinpylväiden ja valaistuksen uusimista energiasäästön
ja käyttömukavuuden lisäämiseksi sekä iltaisin
tapahtuvan ilkivallan vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Kenttä on päiväkotien
aktiivisessa käytössä ja iltaisin perheet käyttävät kenttää arkiliikunnassaan. Kenttä jäädytetään talvisin luisteluradaksi, jolloin sen käyttö
painottuu pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppukäyttöön.
Motiveringar
Belysningsstolparna, som är i slutet av sin livslängd, och belysningen förnyas för att öka energibesparingen och användarvänligheten samt för
att minska skadegörelsen om kvällarna och öka
säkerheten. Planen används aktivt av daghem
och om kvällarna använder familjer planen i sin
vardagsmotion. På vintern fryses planen ner till
en skridskoplan och då används den främst under kvällar och veckoslut.
148
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
Lämmitettävä tekonurmikenttä – Uppvärmbar konstgräsplan
VALOJEN UUSIMINEN, VALLIN POISTO, AIDAN RAKENTAMINEN –
NY BELYSNING, BORTTAGNING AV VALL, BYGGANDE AV STAKET
Määräraha 2014
40 000 €
Anslag 2014
40 000 €
Perustelut
Lähtökohtana on Standardin EN 12193 määrittely urheilukenttien ja alueiden valaistusteknillisistä vaatimuksista siten, että harjoittelu ja
otteluiden pelaaminen on turvallista ja peli/
harjoitteluolosuhteet sääntöjen mukaiset.
Nykyinen valaistus on käyttöikänsä lopussa.
Uuden valaistuksen rakentaminen mahdollistaa täysi- ja puolivalon säädön valaistuksessa
ja on siten energiataloudellisempaa.
Motiveringar
Utgångspunkten är de krav för belysningstekniken på idrottsplatser som ställs i standarden EN
12193 så att det är tryggt att träna och spela
matcher och att spel/träningsförhållandena följer
bestämmelserna. Den nuvarande belysningen är
i slutet av sin livslängd. Den nya belysningen
skulle göra det möjligt att växla mellan full och
halv belysning, vilket är energiekonomiskt bättre.
Kentän vallin poistaminen on välttämätöntä,
kun uusi aita rakennetaan ilkivallan vähentämiseksi tekonurmella.
Det är nödvändigt att ta bort planens vall, då det
nya staketet byggs för att minska skadegörelsen
på konstgräsplanen.
149
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
4. IRTAIN OMAISUUS - LÖS EGENDOM
03 KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN
Kaupungintalo
KAUPUNGINTALON SANEERAUKSEN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN –
FÖRSTA INREDNING AV STADSHUSET SANERADE LOKALITETER
Määräraha 2012
80 000 €
Anslag 2012
80 000 €
Perustelut
Kalusteiden osittaista uusimista saneerattavissa tiloissa (aulat, valtuustosali, kokoushuoneet, asiakaspalvelu).
Motiveringar
En del av inredningen förnyas i de sanerade
utrymmena (vestibulen, fullmäktigesalen, mötesrummen, kundbetjäningen).
Keskuskeittiö - Centralköket
KESKUSKEITTIÖN JA JAKELUKEITTIÖN LAITTEIDEN UUSIMINEN – FÖRNYANDE AV UTRUSTNING I
CENTRALKÖKET OCH UTDELNINGSKÖKET
Määräraha 2011
98 000 €
Anslag 2011
98 000 €
Määräraha 2012
70 000 €
Anslag 2012
70 000 €
Määräraha 2014
105 000 €
Anslag 2014
105 000 €
Määräraha 2015
18 000 €
Anslag 2015
18 000 €
Perustelut
Keskuskeittiön ja jakelukeittiön laitteiden korvausinvestointeja.
Motiveringar
Ersättningsinvesteringar av utrustning i centralköket och utdelningsköket.
ATK-HANKINNAT, HALLINTO - ANSKAFFNING AV IT-UTRUSTNING, FÖRVALTNINGEN
Määräraha 2011
524 000 €
Anslag 2011
524 000 €
Määräraha 2012
125 000 €
Anslag 2012
125 000 €
Perustelut
Suunnitelma pohjautuu valtuuston hyväksymään (KV 16.6.2008 § 47) tietohallintostrategian ja sen toteuttamiseen talousarviokaudella. Tietohallintostrategia on voimassa vuoteen
2012 saakka. Vuonna 2011 käynnistyy uuden
IT-strategian valmistelu. Tietohallintostrategian toteuttamissuunnitelman hankkeet toimivat
mm. kaupungin toiminnan ja strategisten
hankkeiden mahdollistajina.
Motiveringar
Planen baserar sig på den av fullmäktige godkända (STF 16.6.2008 § 47) IT-strategin och
dess genomförande under budgetperioden. ITstrategin gäller till 2012. År 2011 inleds beredningen av en ny IT-strategi. Projekten inom ITstrategins genomförandeplan möjliggör bl.a.
stadens verksamhet och de strategiska projekten.
150
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
Tietohallinnon toteuttamissuunnitelman kustannusvaikutukset
Kohta
Hankinta/toimenpide
strategiassa
II.1
Selvitys
2011
Tietoliikenneverkon kehittäminen
II
20 000
kytkimet ja muut laitteet
Verkon vanhoja tärkeimpiä kytkimiä uusitaan
vastaamaan kasvaneita liikennemääriä, uusia
joudutaan hankkimaan konemäärän kasvaessa.
20 000
muut lähiverkkoon kohdistuvat työt
Normaaleja ympäri vuoden tapahtuvia verkon
korjaus-ja parannustöitä
40 000
III
III.3
III.7
PKS:n yhteinen palvelukartta
Kotisivun kehittäminen,Extranet
Päivittäisten varmistusten kehittäminen
III.8
eResepti
III.9
paikkatietojärjestelmä xCity
Verkkolaskutus ja e-lasku
PKS:n yhteinen palvelukartta edistää
kuntalaisten ja kaupungin välistä
vuorovaikutusta tarjoamalla mahdollisuuden
kunnan kaikkia toimipisteitä koskevan
palautteen antamiseen.
Valtakunnallinen, lakisääteinen projekti
SEPA-ohjelmistopäivitykset
IV
Sosiaali- ja terveystoimen Efficatietojärjestelmä ja integrointi
Järjestelmän käyttöönotto ja toiminnallista
integrointia (Effica)
V
Tietoteknisen osaamistason nosto, MS
Office, laaja-alainen koulutus
Tietoteknisen osaamisen kehittämisohjelma
Palvelimien,työasemien ja tulostimien
uusintaa suunnitelman mukaan
Normaalia vuosittaista, kaluston uusintaa
jakorjausta
Lisenssit ja käyttöoikeudet
Normaaleja vuotuisia lisenssi ja ylläpitomaksuja
muut ohjelmistoihin liittyvät kulut
Windows 7
Taloushallinnon järjestelmien muutostyöt ja
päivittämistarpeet
Puhelinkeskuksen muutosprojekti
Ylläpidot, lisenssit ja päivitykset yhteisesti
käytettäviin ohjelmistoihin
Mahdollisia päivityskonsultointeja ja
muutostöitä
2012 KT/I
50 000
I
40 000
I
I
I
10 000
I
7 000
10 000
I
I
10 000
I
100 000
I
30 000
I
100 000
25 000
I
95 000
100 000
KT
15 000
40 000
10 000
I
I
I
I
170 000
185 000
Yhteensä
789 000
410 000
josta investointien osuus
524 000
125 000
265 000
285 000
KT
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
KONEKALUSTO SEKÄ VAIHTOKONEHYVITYS MASKINPARK OCH ERSÄTTNING FÖR BYTESMASKINER
KAUNIAISTEN KAUPUNKI
Inv1115 koneidenvaihtovuodet.xls
KONEVARIKKO
INVESTOINTIOHJELMA VUOSINA 2011-2015
KONE KOHDE
NO:
34
HANKINTA VAIHTO NETTO
HINTA
HYVITYS MENO
Kunnossapitokuormaaja, uusi Kunnossapitoon, Kunnossapidon entinen Kiinteistöosastolle
151
80 000
0
I
5 000
7 000
50 000
25 000
35 000
Yksipuhelinjärjestelmään siirtyminen
I
80 000
KT
KAUNIAINEN
11
58
73
75
2011
23
25
30
54
81
82
83
2012
34
44
47
90
2013
26
41
45
52
84
85
86
87
2014
24
43
66
77
80
91
2015
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
Kuorma-auto
Katupesuri, ed. (11) lisälaite
Sirottimet, ed. (11) lisälaite
Perävaunu poisto, ed. (11) lisälaite
Kunnossapitokalustoa
YHTEENSÄ EUROA
Pienoiskaivuri
Nurmikonleikkaustraktori
Kunnossapitokuormaaja
Lakaisulaite
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Kunnossapitokalustoa
YHTEENSÄ EUROA
Kunnossapitokuormaaja
Pakettiauto
Pakettiauto
Henkilöauto (mittausryhmä)
Kunnossapitokalustoa
YHTEENSÄ EUROA
Nurmikonleikkaustraktori
Pakettiauto
Pakettiauto
Lakaisukone
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Kunnossapitokalustoa
YHTEENSÄ EUROA
Traktori
Pakettiauto
Lakaisulaite
Metsäperävaunu
Kuormausnostin
Henkilöauto (nuorisotoimi)
Kunnossapitokalustoa
YHTEENSÄ EUROA
Perustelut
Kone no 34
Uuden kunnossapitokuormaajan hankinta
Kunnossapito-osastolle, entinen käytetty vuosimallia 2006 oleva Wille 455B siirtyy Kiinteistöosastolle, jolla ei tällä hetkellä ole lainkaan
omaa konetta. Ostopalvelun käyttökokeilu
170 000
35 000
35 000
0
20 000
340 000
35 000
25 000
131 000
20 000
18 000
18 000
18 000
20 000
285 000
100 000
45 000
40 000
30 000
15 000
230 000
30 000
45 000
50 000
140 000
20 000
20 000
20 000
20 000
15 000
360 000
130 000
45 000
15 000
35 000
35 000
60 000
15 000
335 000
25 000
3 000
4 000
1 000
0
33 000
4 000
4 000
30 000
3 000
3 000
3 000
3 000
0
50 000
25 000
5 000
4 000
3 000
0
37 000
4 000
3 000
4 000
25 000
3 000
3 000
3 000
3 000
0
48 000
25 000
3 000
1 000
3 000
3 000
5 000
0
40 000
145 000
32 000
31 000
-1 000
20 000
307 000
31 000
21 000
101 000
17 000
15 000
15 000
15 000
20 000
235 000
75 000
40 000
36 000
27 000
15 000
193 000
26 000
42 000
46 000
115 000
17 000
17 000
17 000
17 000
15 000
312 000
105 000
42 000
14 000
32 000
32 000
55 000
15 000
295 000
Motiveringar
Maskin nr 34
Köp av ny underhållslastare till underhållsavdelningen. Den gamla lastaren Wille 455B av årsmodell 2006 övergår till fastighetsavdelningen,
som för närvarande inte har någon egen maskin.
Försöket med att använda köpta tjänster visade
152
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
osoittautui laadultaan huonoksi, ja uuden sopimuskumppanin löytäminen ei tarjolla olevan
konevolyymin puitteissa ole ollut mahdollista.
Ilman omaa konetta on odotettavissa suurta
viivettä varsinkin pihojen talvihoidossa, mikä
tulisi erityisesti vaikeuttamaan ruokakuljetuksia ja muuta liikennöintiä aamuisin. Oma kone
on vuositasolla 4000 euroa vuokrakonetta
edullisempi.
sig vara dåligt med tanke på kvaliteten, och det
har inte varit möjligt att hitta en ny avtalspartner
inom ramen för den till buds stående maskinvolymen. Utan egen maskin är betydande förseningar att vänta särkilt i vinterunderhållet av gårdar, vilket skulle försvåra i synnerhet mattransporter och annan trafik på morgnarna. En egen
maskin blir 4000 euro billigare per år än en hyrd
maskin.
Kone no 11
Kuorma-auton hankinta kunnossapitoyksikön
käyttöön. Kyseessä on kaupungin ainoa laite,
jolla voidaan talviaikana pitää bussireitit liikennöitävässä kunnossa tehokkaasti ja laadukkaasti. Nykyisin käytössä oleva kuormaauto on hankittu vuonna 2001 ja sillä on ajettu noin 200.000 km. Suolan levittäminen aiheuttaa vuosien kuluessa rakenteiden voimakasta syöpymistä sekä ongelmia sähkölaitteissa,
vaikka auto on pesty jokaisen käyttökerran
jälkeen huolellisesti. Auton kunnossapitokustannukset ovat nousseet viimeisten 2 vuoden
aikana moninkertaisiksi kunnon heikkenemisen myötä.
Maskin nr 11
Köp av en lastbil till underhållsenheten. Det är
fråga om stadens enda fordon med vilken bussrutterna kan hållas effektivt och förstklassigt i
farbart skick vintertid. Den nuvarande lastbilen
köptes 2001 och det har körts ca 200 000 km
med den. Utspridningen av salt orsakar under
åren kraftig korrosion av konstruktionerna och
problem i elsystemet trots att bilen har tvättats
efter varje användning. Underhållskostnaderna
för bilen har under de 2 senaste åren mångfaldigats i takt med att bilens skick försämrats.
Kone no 58
Kuorma-auton lisälaite. Nykyinen katupesuri
on hankittu vuonna 1999 edelliseen kuormaautoon, jolloin se ei enää vastaa nykyisiä tarpeita eikä ole yhteensopiva.
Kone no 73
Kuorma-auton lisälaite, jolla levitetään hiekoitussepeliä, kuivaa suolaa ja suolaliosta. Laite
on välttämätön liukkaudentorjunnassa. Laite
kuluu nopeasti liuossuolan syövyttäessä teräsrakenteita ja on uusittava säännöllisesti.
Kone no 20
Kunnossapitokalustoa hankitaan tarpeen mukaan niiden kuluessa käytössä tai vaurioituessa niin ettei niiden korjaus ole enää kannattavaa eikä tarkoituksenmukaista.
Maskin nr 58
Tilläggsutrustning till lastbilen. Den nuvarande
gatutvätten köptes 1999 till föregående lastbil,
varför den inte längre svarar mot dagens behov
och inte är kompatibel.
Maskin nr 73
Tilläggsutrustning till lastbilen med vilken sandningsmakadam, torrt salt och saltlösning sprids
ut. Utrusningen är nödvändig för halkbekämpningen. Utrustningen slits snabbt då saltlösningen orsakar korrosion i stålkonstruktionerna, och
därför behöver utrustningen bytas ut regelbundet.
Maskin nr 20
Underhållsmaskiner köps efter behov, när de
slits eller skadas så att det inte längre är lönsamt
eller ändamålsenligt att reparera dem.
153
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
09 KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNINGEN
Suomenkielinen koulutoimi
Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulukeskus
IT – HANKINNAT 2011–2013 - IT-ANSKAFFNINGAR 2011–2013
- Oppilaskoneet ja verkko 80 000 €
- Opettajakoneet 21 000 €
- Elevdatorer och nät 80 000 €
- Lärardatorer 21 000 €
Perustelut
Hankitaan palvelimia ja muuta palvelimiin liittyvää tarpeistoa, oppilaskoneiden uusintaa
tehokkaaseen kuvankäsittelyyn, vanhan laitekannan uusintaa, sähköisen alustan ja uusien
järjestelmien hankintaa, langattoman verkon
kustannuksia (ml. selvityksen tekeminen)
Motiveringar
Köp av servrar och annan utrustning i anslutning
till servrar, nya elevdatorer för effektiv bildbehandling, förnyande av det gamla apparatbeståndet, köp av en elektronisk plattform och nya
system, kostnader för trådlöst nät (inklusive en
utredning).
Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulukeskus
KOULUKALUSTEIDEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖN UUSIMISOHJELMA MODERNISERINGSPROGRAM FÖR SKOLORNAS INREDNING OCH INLÄRNINGSMILJÖN
Määräraha 2011
Mäntymäen koulu 20 000 €
Kasavuoren koulukeskus 40 000 €
Anslag 2011
Mäntymäen koulu 20 000 €
Kasavuoren koulukeskus 40 000 €
Perustelut
Määräraha koulujen vanhojen kalusteiden
uusimiseen. Samalla projektin tarkoituksena
on uudistaa oppimisympäristö nykyajan vaatimusten mukaiseksi.
Motiveringar
Anslaget för förnyande av skolornas gamla möblemang. Samtidigt är projektets syfte att modernisera inlärningsmiljön till att motsvara dagens krav.
Kasavuoren koulukeskus
SANEERAUKSEN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN, AUDITORION KALUSTEET/LAITTEET –
INREDNING AV SANERADE LOKALITETER, AUDITORIETS MÖBLER/UTRUSTNING
Määräraha 2011
50 000 €
Anslag 2011
50 000 €
Perustelut
Saneerattavien tilojen ensikertainen kalustaminen.
Motiveringar
Första inredning av sanerade lokaliteter
154
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
Ruotsinkielinen koulutoimi
IT –HANKINNAT 2011-2013 - IT-ANSKAFFNINGAR 2011-2013
- Oppilaskoneet ja verkko 80 000 €
- Opettajakoneet 21 000 €
- Elevdatorer och nät 80 000 €
- Lärardatorer 21 000 €
Perustelut
Hankitaan luokkahuoneisiin Smart Boardtauluja, uusitaan vanhentunutta laitekantaa
(68 kpl), tehdään tutkimus langattomien järjestelmien käytöstä, hankitaan videoneuvottelulaitteet, muita huoltotoimenpiteitä.
Motiveringar
Köp av Smart Board-tavlor till klassrummen,
förnyande av det gamla apparatbeståndet (68
st.), en utredning av användningen av trådlösa
system, köp av videokonferensutrusning, andra
underhållsåtgärder.
Granhultsskolan
TEKSTIILITYÖN LUOKAN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN – FÖRSTA INREDNINGEN AV
TEXTILSLÖJDSALEN
Määräraha 2011
15 000 €
Anslag 2011
15 000 €
Perustelut
Tekstiilityön luokan ensikertaiseen kalustamiseen kuuluu koneita ja talouslaitteita, joita
tarvitaan tekstiilityön opetuksessa. Tarvitaan
pöytiä, tuoleja, tietokone, jossa on dokumenttikamera, videotykki, opettajanpöytä ja säilytyskaappeja. Tekstiilityön luokka kytketään
koulun keskusradiojärjestelmään.
Motiveringar
Den första lösa inredningen till textilslöjdsalen
omfattar maskiner och hushållsapparater som
behövs för undervisning i textilslöjd. Bord, stolar,
dator med dokumentkamera, videokanon, lärarbord och förvaringsskåp behövs. Textilslöjdsalen
skall kopplas till skolans centralradiosystem.
Svenska skolcentrum
ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN JA VALAISIMIA A-OSAAN, II KRS. FÖRSTA INREDNINGEN OCH ARMATUR TILL A-DELEN, VÅNING II
Määräraha 2012
20 000 €
Anslag 2012
20 000 €
Perustelut
Kaikkiin luokkahuoneisiin hankitaan kaappeja,
opettajanpöytiä, tuoleja, projektorikangas,
videotykki kattoon, AV-laitteita ja verhoja.
Motiveringar
Till alla klassrum köps skåp, lärarbord, stolar,
projektorduk, videokanon i taket, AV-apparater
och gardiner.
155
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
Svenska skolcentrum
ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN JA VALAISIMIA D-, E-, F-, G- ja H-OSAAN
FÖRSTA INREDNINGEN OCH ARMATUR TILL D-, E-, F-, G-, OCH H-DELEN
Määräraha 2012
60 000 €
Anslag 2012
60 000 €
Perustelut
Kaappeja, opettajanpöytiä, tuoleja, projektorikangas, videotykki kattoon, AV-laitteita ja verhoja. Saneeratut luokkahuoneet kalustetaan
ergonomisesti oikeaoppisilla tuoleilla ja pöydillä opettajille ja oppilaille.
Motiveringar
Skåp, lärarbord, stolar, projektorduk, videokanon
i taket, AV-utrustning och gardiner. De sanerade
klassrummen ska möbleras med ergonomiskt
riktiga stolar och bord för elever och lärare.
Svenska skolväsendet
PULPETTIEN JA SÄILYTYSKAAPPIEN UUSIMINEN LUOKKAHUONEISSA - FÖRNYANDET AV PULPETER OCH UTTJÄNTA FÖRVARINGSSKÅP I KLASSER
Määräraha 2011
40 000 €
Anslag 2011
40 000 €
Perustelut
Saneeratut luokkahuoneet kalustetaan ergonomisesti oikeaoppisilla tuoleilla ja pöydillä
opettajille ja oppilaille. Olemassaolevat kalusteet ovat vanhoja ja niissä ei ole säätömahdollisuuksia. Hankitaan myös luokkahuoneisiin
lukittavia säilytyskaappeja.
Motiveringar
De sanerade klassrummen möbleras med ergonomiskt riktiga stolar och bord för lärare och elever. De befintliga möblerna är gamla och har
inga justeringsmöjligheter. Låsbara förvaringsskåp köps till klassrummen.
156
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
6. KUNTAYHTYMÄT - SAMKOMMUNER
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY, pääomalaina ja sen palautus HUVUDSTADSREGIONENS VAGNPARK AB, kapitallån
Määräraha 2011
28.300 €
Anslag 2011
28.300 €
Määräraha 2013
-14 000 € (takaisinmaksu)
Anslag 2013
-14 000 €
Perustelut
Junakalustoyhtiön osakkailta perimän pääomalainan Kauniaisten osuus. Kalustoyhtiö
lyhentää pääomalainaa ensimmäisen kerran
vuonna 2012. Junakalustoyhtiön pitkän aikavälin taloussuunnitelman mukaan osakkailta
saatujen pääomalainojen takaisinmaksu alkaa
ensimmäisen kerran vuonna 2013. Suunnitelman mukaan pääomalainat maksetaan
osakkaille kokonaan vuoteen 2022 mennessä.
Kauniaisten omistusosuus 2 % junakalustoyhtiöstä.
Motiveringar
Grankullas andel av det kapitallån som vagnparksbolaget tagit ut av delägarna. Bolaget
amorterar kapitallånet första gången år 2012.
Enligt bolagets långsiktiga ekonomiplan börjar
återbetalningen av de av delägarna erhållna
kapitallånen första gången år 2013. Enligt planen återbetalas kapitallånen i sin helhet till delägarna till år 2022. Grankullas ägarandel är 2 %
av vagnparksbolaget.
157
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
158
GRANKULLA
LIITTEET
BILAGOR
KAUNIAISTEN KAUPUNKI
Liite 1
YLEISHALLINNON VIRANHALTIJOIDEN HANKINTAVALTUUDET JA
LASKUJEN HYVÄKSYMINEN SEKÄ LASKUN HYVÄKSYJÄN SIJAINEN
Menokohta/
Tulokohta
Tulosyksikkö
Hankinnan/toimenpiteen hyväksyjä
Laskun hyväksyjä
Kaupunginvaltuusto
Tarkastuslautakunta
Kaupunginhallitus ja KJ
Hallintopalvelut
Henkilöstöhallinto
Tiedottaminen
Ruoka- ja puhdistuspalvelut
Rahatoimisto
Rahatoimisto, atk
Vaalilautakunta
Kaupunginsihteeri
LTK
KJ/Kaupunginsihteeri
Kaupunginsihteeri
Henkilöstöpäällikkö
Tiedotussihteeri
Ruokahuolto-siivouspäällikkö
Talousjohtaja
Talousjohtaja
Kaupunginlakimies
Kaupunginsihteeri
Talousjohtaja
Kaupunginsihteeri
Kaupunginsihteeri
Henkilöstöpäällikkö
Tiedotussihteeri
Ruokahuolto-siivouspäällikkö
Talousjohtaja
Tietohallintopäällikkö
Kaupunginlakimies
KH
KJ
KJ
KH/KJ
KH/KJ/Talousjohtaja.
Talousjohtaja
Talousjohtaja
Talousjohtaja
Talousjohtaja
Talousjohtaja
Talousjohtaja
Atk-jory/Talousjohtaja
Atk-jory/Koulutoimenjohtajat
Ruokahuolto-siivouspäällikkö
Tietohallintopäällikkö
Koulutoimenjohtajat
Ruokahuolto-siivouspäällikkö
KÄYTTÖTALOUS
00000101
0000102
000103
00010321
00010322
00010324
0010325
001033
00103301
0000104
TULOSLASKELMA MÄÄRÄRAHAT
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Korkomenot
Muut rahoitusmenot
INVESTOINNIT
Atk-hankinnat, hallinto
Koulujen atk-hankinnat,
Keskuskeittiön laitteiden
uusiminen
RAHOITUSLASKELMA
Antolainojen vähennys
Pitkäaikaisten lainojen väh.
Talousjohtaja
Talousjohtaja
Laskujen hyväksymisessä asianomaisen poissa ollessa toimii sijaisena
Hyväksyjä
Sijainen
KJ
Kaupunginsihteeri
Talousjohtaja
Henkilöstöpäällikkö
Tiedotussihteeri
Kaupunginlakimies
Ruokahuolto-siivouspäällikkö
Talousjohtaja
Hallintopäällikkö
Taloussuunnittelija
Kaupunginsihteeri
Kaupunginsihteeri
Kaupunginsihteeri
Palveluesimies
159
GRANKULLA STAD
Bilaga 1
BEFOGENHETER FÖR TJÄNSTEINNEHAVARE INOM DEN ALLMÄNNA FÖRVALTNINGEN
ATT GÖRA ANSKAFFNINGAR OCH GODKÄNNA FAKTUROR SAMT STÄLLFÖRETRÄDARE
FÖR TJÄNSTEINNEHAVARE SOM GODKÄNNER FAKTUROR
Utgiftsmoment/
Inkomstmoment
Resultatenhet
Tjänsteinnehavare
som godkänner
anskaffningen/åtgärden
Tjänsteinnehavare
som godkänner fakturan
Stadssekreteraren
Nämnden
SD/ Stadssekreteraren
Stadssekreteraren
Personalchefen
Informationssekreteraren
Kosthålls- och städchefen
Ekonomidirektören
Ekonomidirektören
Stadsjuristen
Stadssekreteraren
Ekonomidirektören
Stadssekreteraren
Stadssekreteraren
Personalchefen
Informationssekreteraren
Kosthålls- och städchefen
Ekonomidirektören
IT-administratören
Stadsjuristen
STS
SD
SD
STS/SD
STS/SD/Ekonomidirektören
Ekonomidirektören
Ekonomidirektören
Ekonomidirektören
Ekonomidirektören
Ekonomidirektören
Ekonomidirektören
IT-ledningsgr./Ekonomidirektören
IT-ledningsgr./Skoldirektörerna
Kosthålls- och städchefen
IT-administratören
Skoldirektörerna
Kosthålls- och städchefen
DRIFTSEKONOMI
00000101
0000102
000103
00010321
00010322
00010324
0010325
001033
00103301
0000104
Stadsfullmäktige
Revisionsnämnden
Stadsstyrelsen och SD
Förvaltningstjänster
Personalförvaltning
Information
Kost- och rengöringsservice
Drätselkontoret
Drätselkontoret, IT
Valnämnden
RESULTATRÄKNINGEN ANSLAG
Skatteinkomster
Statsandelar
Ränteinkomster
Övrig finansiering
Ränteutgifter
Övriga finansiella utgifter
INVESTERINGAR
IT-anskaffningar, förvaltn.
Skolornas IT-anskaffn.,
Ny apparatur till
centralköket
FINANSIERINGSKALKYL
Minskning av utlåningen
Minskning av långfristiga lån
Ekonomidirektören
Ekonomidirektören
Ställföreträdare för tjänsteinnehavare som godkänner fakturor
Godkänns av
Ställföreträdare
SD
Stadssekreteraren
Ekonomidirektören
Personalchefen
Informationssekreteraren
Stadsjuristen
Kosthålls- och städchefen
Ekonomidirektören
Förvaltningschefen
Ekonomiplaneraren
Stadssekreteraren
Stadssekreteraren
Stadssekreteraren
Serviceförmannen
160
Talousarvio 2011
Määrärahojen jakautuminen toiminnoittain
Nuorisolautakunta
1%
Ruotsinkielinen
koululautakunta
13 %
Sivistyslautakunta
4%
Yleishallinto
9%
Suomenkielinen
koululautakunta
13 %
Sivistystoimi hallinto ja talous
0%
Rakennusvalvonta
0%
Liikuntalautakunta
3%
Sosiaali- ja
terveyslautakunta
42 %
Yhdyskuntatoimi
13 %