Transcript Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2013

Katternöbolagens årsberättelse • Katternöyhtiöiden vuosikertomus
Kopsa
Risti-Veto
Katternöbolagens årsberättelse 2013
Kalajoki
Katternö servicepunkt
Katternö palvelupiste
Tynkä
Katternögruppens verksamhetsområde. . . .2
Fingrids stamnät
Fingridin kantaverkko
Alavieska
Alavieska
Herrfors regionnät
Herrforsin alueverkko
Annan kraftledning
Muu voimajohto
TTeikkoperä
Ylivieska
Himanka
Verkställande direktörens översikt
Kanteleen
Voima Oyy
Olmala
Rieskaneva
Lohtaja
Värmekraftverk
Lämpövoimalaitos
Ohenneva
Vattenkraftverk
Vesivoimalaitos
Ventusneva
Vindkraftverk
Tuulivoimalaitos
Polvikoski
stad
tad
Jakobstad
Pietarsaari
Pietar
arsaarii
ar
Kållby
K
Kolppi
Katternö
Kojola
K
Kaitsor
Katternökoncernen
Styrelsens verksamhetsberättelse . . . . .30
K
Kaitfors
Ullava
Esse
Ä
Ähtävä
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42
Perhonjokikoncernen
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44
Styrelsemedlemmar . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35
Kaustinen
Terjärv
rjärv
Teerijärvi
Lestijärvi
Veteli
K
Kiitola
Jeppo
J
Je
Jepua
Kimo
Nätverksamheten
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43
TToholampi
Munsala
Maxmo
M mo
o
Maksamaa
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34
Pedersöre
Oravais
Oravainen
av
n
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39
Elmarknaden, lokala vattenkraften
Fjärrvärmeverksamheten. . . . . . . . . . . . . . .26
Tegelbacken
Nykarleby
Uusikaarlepyy
Uusikaar
Övrig elaffärsverksamhet
Biobränslefabriken i Härjedalen . . . . . . . . . 12
De stora IT-projektens år . . . . . . . . . . . . . . .22
M
Mesilä
Kronoby
K
Kruunupyy
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38
Elnätverksamheten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Sievi
Lar
arsmo
Larsmo
Luoto
Luo
oto
Alholmens Kraftt
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37
Katternö i korthet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8
och slutkundsförsäljningen . . . . . . . . . . . . . 14
Nivala
Kan
Kannus
K
Kälviä
Återhämtningens år? . . . . . . . . . . . . . . . . . .4
Ekonomisk översikt 2013 . . . . . . . . . . . . . . . 10
Alaviirre
Alaviirre
Fingrids elstation
Fingridin sähköasema
Transformatorstation
Muuntoasema
Revisionsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . .36
Herrforskoncernen
Halsua
Evijärvi
Kortesjärvi
Voltti
V
Vörå
Vöyri
Vaasa
Sänkiaho
Karl Vilhjálmsson
Alajärvi
Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2013
Lapua
Katternö-ryhmän toiminta-alue. . . . . . . . . . .2
Toimitusjohtajan katsaus
Toipumisen vuosi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4
Katternö lyhyesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8
Talouskatsaus 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Katternögruppens verksamhetsområde
Katternö-ryhmän toiminta-alue
Herrfors konserni
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38
Muu sähköliiketoiminta
Härjedalenin biopolttoainetehdas . . . . . . . 12
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39
Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40
ja loppuasiakasmyynti . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Jakobstad/Pietarsaari
Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . .36
Verkkotoiminta
Sähköverkkotoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Suurten IT-hankkeiden vuosi. . . . . . . . . . . .22
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42
Kaukolämpötoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . .26
Perhonjoki konserni
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43
Sveg
Pärmbild: Karl Vilhjálmsson
Grafisk form: Wiizart
Tryck: Forsberg, 2014
.............
Kansikuva: Karl Vilhjálmsson
Graafinen suunnittelu: Wiizart
Painatus: Forsberg, 2014
Katternö konserni
Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . .30
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44
Hallituksien jäsenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35
3
V
erksamhetsåret 2013 dominerades av den lågkonjunktur som vi
drabbades av redan 2008. Elpriset
fortsatte följaktligen på en låg nivå.
Det goda vattenläget i slutet av året
förstärkte denna pristrend. Importen uppgick nästan till en femtedel av totalkonsumtionen i Finland
2013.
Det finns dock vissa indikatorer
som tyder på en långsam förbättring. Så växte t.ex. elkonsumtionen
för industrin med en procent om
än konsumtionen som helhet sjönk
med 2,5 procent Det bör dock noteras att den milda vintern kraftigt
bidrog till denna utveckling.
Hållbar samhällsutveckling
Vår energipolitik styrs nu helt av
miljökrav. Enligt våra Kyotoåtaganden skall vi minska koldioxidutsläppen med 20 % fram till 2020, öka
vår användning av förnyelsebara energikällor upp till 38 % och använda
primärenergin 20 % effektivare. För
att klara dessa ambitiösa mål antog
riksdagen ett omfattande stödpaket
för främst biobränsle och vindkraft,
som trädde i kraft 2012. Ett år senare reducerades stödet för biobränsle
med en tredjedel och skatt på användning av torv i värmeproduktion
infördes. Idag är stödet för vindkraft
60 euro per megawattimme medan
VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS
ÖVERSIKT 2013
biobränsle får nöja sig med 13 euro.
Konsekvenserna av denna politik
har varit förödande. Användningen
av skogsbränsle och torv har minskat medan användningen av kol har
vuxit lavinartat.
Vi bygger vindkraft i snabb takt
med målsättningen 2 500 megawatt
fram till år 2020. Problemet är bara
att det är utländska leverantörer
som helt behärskar vindkraftsmarknaden. Detta medför att pengarna
strömmar ut ur landet utan att förbättra sysselsättningsläget. Detta
trots att stödet till vindkraft med
dagens prisnivåer kommer att kosta
skattebetalarna hundratals miljoner
Återhämtningens år?
Stefan Storholm
per år vid fullt utbyggd vindkraft.
Vore det inte vettigare att stöda
användningen av vårt eget skogsbränsle i stället. Då skulle inhemska
produkter, allt från skogsmaskiner till förbränningsanläggningar
komma till användning. Och också
utvinningen av träbränsle, alla
transporter och drift av kraftverken skulle ge sysselsättning och ge
skatteintäkter.
Vår nettoimport av bränsle kostar
i nuläget ca 8 miljarder euro per år.
Som jämförelse kan nämnas att vår
årliga nettoupplåning nu uppgår till
9 miljarder. Varför då införa skatt
på vår egen torv som ofrånkomligen
medför en ännu större energiimport? Och samtidigt kämpar samhället med ett sparpaket på 3 miljarder
för att inte upplåningen ytterligare
skall skena iväg.
Jag förstår inte heller de akademiska resonemangen om att den
långsamma tillväxten av torv gör
den i Kyotosammanhang till ett fossilt bränsle. Tillväxten av torv är ca
40 TWh per år medan användningen har legat mellan 15 till 20 TWh
per år. Om man jämför användningen i förhållande till tillväxten uppvisar torven samma förnybarhet
som för skogsbränsle. Nu används
bara ca 0,6 % av våra torvmarker
för torvproduktion, medan närmare
hälften är skyddade eller orörda.
Nu vill man i miljöns namn köra ner
torvindustrin och göra 10 000 människor arbetslösa och i stället öka
bränsleimporten. Den årliga tillläggsnotan blir ca en halv miljard
något beroende på vilka importbränslen som ersätter torven.
Är detta verkligen en hållbar ut-
nykyhintatasolla satoja miljoonia
vuodessa, kun tuulivoima on valmiina suunnitellussa laajuudessaan.
Eikö sen sijaan olisi järkevämpää
tukea oman metsäpolttoaineemme
käyttöä? Kotimaiset tuotteet, aina
metsäkoneista polttolaitoksiin
saakka pääsisivät silloin käyttöön.
Lisäksi puupolttoaineen korjuu
ja hyödyntäminen, kuljetuksista
voimaloiden käyttöön, työllistäisi ja
tuottaisi verotuloa.
Polttoaineiden nettotuonti maksaa tällä hetkellä noin 8 miljardia
euroa vuodessa. Vertailun vuoksi
voidaan mainita, että vuosittainen
nettolainanottomme on nyt 9 miljardia. Miksi omalle turpeellemme
säädettiin vero, joka kiistatta lisää
energiantuontia entisestään? Ja
samaan aikaan yhteiskunta kamppailee saadakseen kokoon kolmen
miljardin säästöpaketin, jotta lai-
nanotto ei enää riistäytyisi käsistä.
En myöskään ymmärrä akateemisia ajatuskulkuja, joissa turve
luokitellaan hitaan kasvunsa vuoksi
Kioton yhteyksissä fossiiliseksi
polttoaineeksi. Turpeen kasvu vastaa noin 40 TWh:a vuodessa, mutta
sen käyttö on ollut 15–20 TWh:n
luokkaa vuodessa. Jos verrataan
käyttöä suhteessa kasvuun, turve
on yhtä uusiutuvaa kuin metsäpolttoaineet. Nyt vain noin 0,6 % soistamme on turvetuotannon käytössä,
kun taas lähes puolet soista on
suojeltuja tai koskemattomia. Nyt
turveteollisuus halutaan ympäristön
nimissä ajaa alas ja saattaa 10 000
ihmistä työttömiksi, ja turpeen
sijaan lisätä polttoaineiden tuontia.
Vuosittainen lisälasku tästä on noin
puoli miljardia euroa riippuen siitä,
mitkä tuontipolttoaineet korvaavat
turpeen.
veckling? En stabil samhällsutveckling med tryggad sysselsättning
som säkerställer en stabil ekonomi
är minst lika viktig.
Katternökoncernen
I enlighet med vår långsiktiga strategi har vi fortsatt att utveckla vår
koldioxidfria produktion. Vindkraftsparkerna Ristiveto i Merijärvi
och Kopsa 1 i Puhuris regi i Brahestad är nu i produktion. Kopsa
2 är under byggnad och tas i bruk
under löpande år.
I våra övriga produktinsanläggningar, främst kanske Alholmens
Kraft som använder biobränsle har
vi dock upplevt bakslag. Med minskat stöd för biobränsle och sjunkande elpriser har verksamheten
blivit olönsam. Detta syns i mindre
produktionsmängd. Bristen på torv
Timo Annola
TOIMITUSJOHTAJAN
KATSAUS 2013
T
Toipumisen vuosi?
oimintavuotta 2013 hallitsi
matalasuhdanne, jonka vaikutus toimintaamme alkoi jo v. 2008.
Sähkönhinta pysyi edelleen matalana. Loppuvuoden hyvä vesitilanne
vahvisti tätä hintatrendiä. Liki
viidesosa sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2013 katettiin
tuonnilla.
Tilanteen hitaasta kohentumisesta on kuitenkin havaittavissa joitain
viitteitä. Esim. teollisuuden sähkönkulutus kasvoi prosentin, vaikka kokonaiskulutus laski 2,5 prosenttia.
Kannattaa kuitenkin huomata, että
leuto talvi vaikutti tähän kehitykseen voimakkaasti.
4
Kestävää
yhteiskuntakehitystä
Ympäristövaatimukset ohjaavat
nykyään täysin energiapolitiikkaamme. Kioton velvoitteidemme mukaisesti meidän on leikattava hiilidioksidipäästöjä 20 % vuoteen 2020
mennessä, lisättävä uusiutuvien
energialähteiden käyttöä 38 %:iin ja
käytettävä primäärienergiaa 20 %
tehokkaammin. Jotta selviäisimme
näistä kunnianhimoisista tavoitteista, eduskunta hyväksyi lähinnä
biopolttoaineita ja tuulivoimaa
koskeneen mittavan tukipaketin,
joka astui voimaan v. 2012. Vuotta
myöhemmin biopolttoaineen tukea
leikattiin kolmasosalla ja turpeen
käyttö lämmöntuotantoon laitettiin
verolle. Tällä hetkellä tuulivoimaa
tuetaan 60 eurolla megawattitunnilta, kun biopolttoaineet joutuvat
tyytymään 13 euroon. Tämän
politiikan seuraukset ovat olleet
tuhoisia. Metsäpolttoaineiden ja
turpeen käyttö on vähentynyt, kun
taas hiilen käyttö on lisääntynyt
huomattavasti.
Rakennamme tuulivoimaa kiivasta vauhtia, tavoitteena 2 500
megawattia vuoteen 2020 mennessä.Ongelmana on kuitenkin, että
tuulivoimamarkkinat ovat täysin
ulkomaisten toimittajien hallussa.
Niinpä raha virtaa pois maasta
parantamatta työllisyystilannetta.
Näin siitä huolimatta että tuulivoiman tuki maksaa veronmaksajille
Onko tämä todellakin kestävää
kehitystä? Vakaa yhteiskuntakehitys ja taloudellisen vakauden
takaava työllisyys ovat vähintään
yhtä tärkeitä.
Katternö-konserni
Katternö-konserni on jatkanut hiilidioksidittoman tuotantonsa kehittämistä pitkän aikavälin strategiansa
mukaisesti. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhurin
johtama Kopsa 1 –tuulivoimapuisto
Raahessa ovat nyt tuotannossa.
Kopsa 2 on rakenteilla, ja se otetaan
käyttöön nyt kuluvana vuonna.
Muissa tuotantolaitoksissamme,
lähinnä Alholmens Kraftilla, joka
käyttää biopolttoaineita, olemme
kuitenkin kärsineet takaiskuja. Toiminnasta on tullut kannattamatonta
biopolttoainetuen leikkausten ja
laskevien sähkönhintojen vuoksi. Se
5
till ett konkurrenskraftigt pris var en
annan bidragande orsak.
Moderniseringen av vår vattenkraft har fortsatt enligt plan. Slutprojekteringen av Djupsjöbacka
kraftverk i Kronoby pågår medan
moderniseringen av Björkfors
kraftverk i Pedersöre väntar på
miljötillstånd från NMT-centralen.
Ibruktagande av det gamla vattenkraftverket i Kiitola i Jeppo ligger
nu på besvärsrunda i förvaltningsdomstolen. Detta är en process som
inleddes för mer än tio år sedan.
Satsningarna i Fennovoimas planerade kärnkraftverk i Pyhäjoki har
fortsatt planenligt.
Moderniseringen av biobränslefabriken HMAB i Sveg i Sverige har
fortsatt programenligt. Torvskörden
blev också rekordstor i förhållande
till vad som budgeterats. Samtidigt
har vi byggt ut pelleteringskapaciteten till 100 000 per år.
Vår målsättning är att bygga ett
nytt värmeverk i Sveg. Som en del
i den utvecklingsprocessen valde
vi att gå in som majoritetsägare i
Härjeåns Kraft när Fortum valde att
sälja. Härjeåns Kraft bedriver vattenkraftsproduktion, eldistribution
och elförsäljning via dotterbolaget
Fyrfasen i Härjedalen i Sverige. Omsättningen för Härjeåns Kraft Ab var
senaste år 609 milj kronor. Förnyandet av vårt eget distributionsnät
fortlöpte likaså planenligt. Satsningarna i regionnätet blev mycket
större än planerat. Här är orsaken
att de stora planerade satsningarna i nejden i ny vindkraft förutsätter nya 110 kV:s anslutningar till
stamnätet. Under årets satsades
därför i en ny 110 kV:s-linje till Toby
i Vasa som kan svälja närmare 200
MW ny produktion.
en dividend på 2,70 euro per aktie eller totalt 1,51 milj. euro. Detta
motsvarar en avkastning på 32 % på
satsat aktiekapital
Koncernens resultat
Omsättningen under året ökade till
122,4 miljoner euro, en ökning med
30,3 % främst tack vare köpet av
Härjeåns Kraft. Vinsten före extraordinära poster uppgick till 12,0 milj.
euro jämfört med 10,8 milj. euro föregående år.
Avkastningen på det egna kapitalet sjönk till 7,1 % jämfört med 9,6 %
året innan. Likaså sjönk avkastningen på investerat kapital till 4,8 %
från 7,2 % året innan.
Rörelsens kassaflöde blev 13,3
miljoner och soliditeten 47,7 %.
Till moderbolagets ägare utdelas
Framtidutsikter för koncernen
Vår långsiktiga strategi att satsa på
förnyelsebar energi fortsätter. Sannolikt tas investeringsbeslut för två
nya vindparker under 2014. Stödpolitiken för skogsbränsle och skattepolitiken för torv förändras förhoppningsvis under året för att minska
användningen av kol.
Förvärvet av aktiemajoriteten i
Härjeåns Kraft möjliggör fortsatta
kostnadsbesparingar genom ett intensivare samarbete mellan HMAB
och Härjeåns Kraft. Projekteringen
av det nya värmeverket fortsätter
planenligt.
Vår kundtidning har rönt stor upp-
samaan aikaan laajentaneet pelletointikapasiteettia 100 000:een
vuodessa.
Tavoittelemme uuden lämpövoimalan rakentamista Svegiin. Valitsimme osana tätä kehitysprosessia
siirtyä Härjeåns Kraftin enemmistöosakkaaksi Fortumin ilmoitettua
myyntihalukkuudestaan. Härjeåns
Kraft harjoittaa vesivoimatuotantoa,
sähkönjakelua ja -myyntiä Fyrfasen-tytäryhtiönsä kautta Ruotsin
Härjedalenissa.
Oman jakeluverkkomme uusiminen sujui myös suunnitellusti.
Panostimme alueverkkoon paljon
suunniteltua enemmän, sillä seudulle suunnitellut suuret tuulivoimainvestoinnit edellyttävät uusia
110 kV:n liittymiä kantaverkkoon.
Tämän vuoksi toimintavuonna
panostettiin uuteen 110 kV:n linjaan
Vaasan Tuovilaan, sillä linja pystyy
nielemään liki 200 MW uutta tuotantoa.
Konsernin
tulevaisuudennäkymät
Pitkäjänteinen strategiamme uusiutuvaan energiaan panostamiseen
jatkuu. Kahden uuden tuulipuiston
investointipäätös tehdään todennäköisesti v. 2014. Metsäpolttoaineen
tukipolitiikkaa ja turpeen veropolitiikkaa toivottavasti muutetaan
vuoden mittaan hiilenkäytön vähentämiseksi.
Osake-enemmistön hankinta Härjeåns Kraftista voi edelleen säästää
kustannuksia HMAB:n ja Härjeåns
Kraftin tiiviimmän yhteistyön ansiosta. Uuden lämpövoimalan projektityö jatkuu suunnitellusti.
Asiakkaamme ovat todella arvostaneet Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on edelleen
tiedottaa aktiivisesti ympäristö- ja
energia-asioista. Samoin haluamme
edistää sähkön, lämmön ja veden
skattning bland våra kunder. Vår
fortsatta målsättning är att aktivt
informera i miljö- och energifrågor.
Likaså att bidra med effektiva möjligheter att spara såväl el, värme
som vatten.
Enligt vår senaste kundenkät
uppskattar våra kunder den lokala
service vi kan bidra med .Det syns
också i det stora förtroende våra
kunder visar oss. För detta vill jag
rikta ett varm tack.
Jag vill också tacka vår personal
för ett gott arbete under ett synnerligen händelserikt år, liksom våra
ägare och våra samarbetspartners
för ett fortsatt gott samarbete.
I april 2014,
Stefan Storholm, vd
Karl Vilhjálmsson
näkyy pienempinä tuotantomäärinä.
Hinnaltaan kilpailukykyisen turpeen
puute oli toinen tähän vaikuttava
syy.
Vesivoimamme modernisointi on
jatkunut suunnitelmien mukaisesti.
Djupsjöbackan voimalan lopputyöt
Kruunupyyssä jatkuvat, mutta
Pedersöressä sijaitsevan Björkforsin voimalan modernisointi odottaa
ELY-keskuksen ympäristölupaa.
Kiitolan vanhan vesivoimalan käyttöönotto Jepualla on nyt valituskierroksella hallinto-oikeudessa. Tämä
prosessi alkoi yli kymmenen vuotta
sitten. Panostus Fennovoiman suunniteltuun Pyhäjoen ydinvoimalaan
on jatkunut suunnitellusti.
HMAB:n biopolttoainetehtaan
modernisointi Ruotsin Svegissä
on jatkunut ohjelman mukaisesti.
Turvesadosta tuli suunnitelmaan
nähden ennätyssuuri. Olemme
6
Konsernin tulos
Liikevaihto nousi toimintavuonna
122,4 miljoonaan euroon, jossa on
lisäystä 30,3 %, lähinnä Härjeåns
Kraftin oston ansiosta. Voitto ennen
satunnaisia eriä oli 12,0 miljoonaa
euroa, kun se edellisvuonna oli
10,8 milj. euroa.
Oman pääoman tuotto supistui
ja oli 7,1 %, edellisvuonna 9,6 %.
Sijoitetun pääoman tuotto supistui
samoin 4,8 %:iin, edellisvuonna se
oli 7,2 %.
Liiketoiminnan kassavirta oli 13,3
miljoonaa ja vakavaraisuus 47,7 %.
Emoyhtiön osakkaille jaetaan
osinkona 2,70 euroa osakkeelta eli
yhteensä 1,51 milj. euroa. Se vastaa
32 % tuottoa emoyhtiöön sijoitetusta osakepääomasta.
tehokkaita säästömahdollisuuksia.
Viimeisimmän asiakastiedustelumme mukaan asiakkaamme
arvostavat tarjoamaamme paikallista palvelua.Se näkyy myös
asiakkaidemme meille osoittamasta
suuresta luottamuksesta. Haluamme kiittää siitä lämpimästi.
Haluan myös kiittää henkilökuntaamme hyvästä työstä varsin
tapahtumarikkaana vuonna, samoin
omistajiamme sekä yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä.
Huhtikuussa 2014,
Stefan Storholm, tj
7
Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark
regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från
Vörå till Alavieska.
Vår målsättning är att tillgodose
regionens energibehov. Vi strävar
också efter att i mån av möjlighet
investera i regionen och på så sätt
stöda den regionala utvecklingen.
Våra investeringar i Alholmens Kraft
Ab, Kanteleen Voima Oy och Puhuri
Oy är bra exempel på detta.
Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö
elanskaffning, Katternö el- och fjärr-
värmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab,
samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet
omfattande såväl region- som el- och
fjärrvärmedistribution.
På den numera fria elmarknaden
åtnjuter Katternögruppen en stark
kundtrohet. Våra kunder vet att en
geografiskt avlägsen producent
har svårt att i längden upprätthålla
samma höga servicegrad. Bland våra
ägare finns främst städer, kommuner
och deras kraftbolag – i sista hand
ägs vi alltså av regionens invånare.
Eldistributionen sker via våra ägares elverk och vårt dotterbolag Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktio-
nen sker i våra egna kraftverk, i våra
aktieägares kraftverk och i kraftverk
som vi är delägare i. Under tiden när
kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa.
Katternökoncernens huvudkontor
finns i Jakobstad. Herrfors har också
servicepunkter i Oravais, Terjärv,
Kållby och Ylivieska. Vi har också två
dotterbolag i Sverige, Härjedalens
Miljöbränsle Ab och Härjeåns Kraft
Ab. Sammanlagt sysselsätter vi 171
personer. w
Katternökoncernen består av:
Katternö moderbolaget ägs av:
Moderbolag
• Oy Katternö Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . tjänsteproduktion för koncernbolagen
och ägarna
Dotterbolag
• Oy Herrfors Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion, elhandel och
värmedistribution
• Oy Perhonjoki Ab . . . . . . . . . . . . . . . el- och fjärrvärmeproduktion
• Katternö Kraft Oy Ab . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Herrfors Nät-Verkko Oy Ab . . . . . . . nätverksamhet
• KAT-Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . utveckling
• Härjedalens Miljöbränsle AB . . . . . torv- och träpellets produktion
• Härjeåns Kraft AB . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion och -distribution
• Esse Elektro Kraft Ab. . . . . 13,38 %
• Staden Jakobstad/
Energiverket . . . . . . . . . . . .40,32 %
• Jeppo Kraft Andelslag . . . . .0,04 %
• Korpelan Voima
kuntayhtymä. . . . . . . . . . . .26,54 %
• Kronoby kommun/Elverket 4,12 %
• Nykarleby Kraftverk Ab. . . 13,34 %
• Vetelin Sähkölaitos Oy . . . .2,26 %
Andelar i andra företag
• Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Oy Alholmens Kraft Ab . . . . . . . . . . . el- och fjärrvärmeproduktion
• EPV-Energia Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Kanteleen Voima Oy . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Tunturivoima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Voimaosakeyhtiö SF . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Rajakiiri Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Katternö Kärnkraft Oy Ab . . . . . . . . elproduktion
Katternö i korthet
Gun-Marie Wiis
Katternö lyhyesti
Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla
huolehdimme sähkön hankinnasta,
tuotannosta ja jakelusta, käsittää
rannikkoseudun Vöyriltä Alavieskaan.
Katternö konsernin tavoitteena
on turvata alueen energiahuolto nyt
ja vastaisuudessa. Pyrimme myös
investoimaan toiminta-alueellemme
ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat
Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen
Voima Oy ja Puhuri Oy.
Konsernin toiminta jakautuu
kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja
kaukolämmöntuotantoon, pääosin
8
tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki
Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon
kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun.
Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa
asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme
tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia
ja näiden energialaitoksia – omistajamme ovat siis alueen asukkaat.
Sähkön jakelusta vastaavat
omistajamme sekä tytäryhtiömme
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa,
osakkaittemme voimalaitoksissa
sekä osakkuusvoimaloissamme.
Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool
markkinoille ja päinvastoin.
Katternö konsernin pääkonttori
sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Meillä
on myös kaksi tytäryhtiötä Ruotsissa, Härjedalens Miljöbränsle Ab ja
Härjeåns Kraft Ab. Yhteensä palveluksessamme on 171 henkilöä. w
Katternö konserniin kuuluvat:
Katternö emoyhtiön omistajat:
Emoyhtiö
• Oy Katternö Ab. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .palvelutuotanto konserniyhtiöille
• Esse Elektro Kraft Ab. . . . . 13,38 %
• Pietarsaari/Energialaitos .40,32 %
• Jepuan voima
Sähköosuuskunta . . . . . . . .0,04 %
• Korpelan Voima
kuntayhtymä. . . . . . . . . . . .26,54 %
• Kruunupyyn kunta/
Sähkölaitos . . . . . . . . . . . . . . 4,12 %
• Nykarleby Kraftverk Ab. . . 13,34 %
• Vetelin Sähkölaitos Oy . . . .2,26 %
ja omistajat
Tytäryhtiöt
• Oy Herrfors Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto, sähkökauppa
ja lämmönjakelu
• Oy Perhonjoki Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähkön- ja kaukolämmöntuotanto
• Katternö Kraft Oy Ab. . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. . . . . . . . . .verkkotoiminta
• KAT-Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .kehitys
• Härjedalens Miljöbränsle AB . . . . . . .turve- ja puupellettituotanto
• Härjeåns Kraft AB . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto ja -jakelu
Osuuksia muissa yhtiöissä
• Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Oy Alholmens Kraft Ab . . . . . . . . . . . . .sähkön- ja kaukolämmöntoiminta
• EPV-Energia Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Kanteleen Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Tunturivoima Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Voimaosakeyhtiö SF . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Rajakiiri Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Katternö Kärnkraft Oy Ab. . . . . . . . . . .sähköntuotanto
9
U
nder verksamhetsåret 2013 fortsatte lågkonjunkturen att sätta
sina spår i den finländska ekonomin.
Den totala elförbrukningen i Finland
sjönk med 1,5 % när elförbrukningen året innan ökade med 1,1 %. En liten ljusning var dock att industrins
elförbrukning steg med 1 % (–4,0
%). Inom Katternöområdet minskade elförbrukningen med 2,5 % när
förbrukningen året innan steg med
drygt 4 %.
Resultatutveckling
Utvecklingen av koncernens omsättning och resultat påverkades såväl
av fortsättningsvis låga elpriser som
av den milda vintern. Katternö koncernens omsättning för 2013 uppgick
till 122,4 milj. euro (92,1). Ökning-
en i omsättningen kommer främst
från köpet av aktiemajoriteten i Härjeåns Kraft koncernen som från början av juli 2013 är en del av Katternö koncernen. Även omsättningen
i dotterbolagen Oy Herrfors Ab och
Oy Perhonjoki Ab ökade jämfört med
fjolåret tack vare större elproduktion
och därmed större försäljning till elbörsen samt ibruktagning av Oy Perhonjoki Ab:s vindkraftspark Ristiveto.
Koncernens rörelsevinst uppgick
till 12,2 miljoner euro (5,5). Det förbättrade rörelseresultatet kommer dels från Härjeåns Kraft koncernen och dels från Härjedalens
Miljöbränsle Ab som 2013 gör ett
klart bättre resultat än fjolåret tack
vare av en god torvbrytningssäsong.
Även dotterbolaget Oy Perhonjoki
Ab´s vindkraftspark Ristiveto genererar tack vare inmatningstariffer ett
acceptabelt rörelseresultat.
I dotterbolaget Oy Herrfors Ab
sjönk rörelseresultatet för elhandeln
på grund av högre produktionskostnader och lägre elbörspris. Fjärrvärmeverksamhetens rörelseresultat
förbättrades något tack vare de prisförhöjningar som gjordes redan i slutet av föregående räkenskapsperiod.
Nätverksamhetens rörelseresultat
försämrades något på grund av det
varma vädret och därmed lägre överföringsvolymer.
På grund av det försämrade resultatet sjönk koncernens avkastning
på det egna kapitalet till 7,1 % (9,6).
Avkastningen på investerat kapital
Ekonomisk översikt 2013
Talouskatsaus 2013
L
ama jätti edelleen jälkiään
Suomen talouselämään vuonna
2013. Suomen kokonaissähkönkulutus supistui 1,5 %, kun se oli
edellisvuonna kasvanut 1,1 %. Pientä valoa toi kuitenkin teollisuuden
sähkönkulutuksen lisääntyminen
1 %:lla (–4,0 %). Sähkönkulutus
supistui Katternön alueella 2,5 %;
kun se oli edellisvuonna kasvanut
runsaat 4 %.
Tuloskehitys
Konsernin liikevaihdon ja tuloksen
kehittymiseen vaikuttivat niin
matalat sähkönhinnat kuin leuto
talvikin. Vuonna 2013 Katternökonsernin liikevaihto oli 122,4 milj.
euroa (92,1). Liikevaihdon kasvu
10
johtuu lähinnä Härjeåns Kraft -konsernin osake-enemmistön ostosta.
Härjeåns Kraft -konserni on ollut
heinäkuun 2013 alusta lähtien
osa Katternö-konsernia. Myös
tytäryhtiöiden Oy Herrfors Ab:n
ja Oy Perhonjoki Ab:n liikevaihto
kasvoi edellisvuodesta suuremman
sähköntuotannon ansiosta ja sitä
kautta sähköpörssiin myydyn määrän kasvusta sekä Oy Perhonjoki
Ab:n Ristivedon tuulivoimapuiston
käyttöönoton vuoksi.
Konsernin liikevoitto oli 12,2
milj. euroa (5,5). Liikevoiton kasvu
aiheutuu osin Härjeåns Kraft -konsernista ja osin Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä, joka tekee v. 2013
selvästi edellisvuotta paremman
tuloksen hyvän turpeenkorjuukauden ansiosta. Lisäksi tytäryhtiö
Oy Perhonjoki Ab:n Ristivedon
tuulivoimapuisto tuottaa syöttötariffien ansiosta kohtuullisen hyvää
liiketulosta.
Oy Herrfors Ab -tytäryhtiön
sähkökaupan liiketulos supistui
korkeampien tuotantokustannusten
ja matalamman sähköpörssihinnan
vuoksi. Kaukolämpötoiminnan
liiketulos kohentui hieman jo
edellisen tilikauden lopussa tehtyjen hinnankorotusten ansiosta.
Verkkotoiminnan liiketulos heikentyi hieman lämpimän sään ja sitä
kautta pienempien siirtovolyymien
vuoksi.
Heikomman tuloksen seuraukse-
sjönk på grund av den högre skuldsättningsgraden, i och med köpet av
Härjeåns Kraft, och uppgick till 4,8
% (7,2).
Koncernens räntebärande skuld
ökade under räkenskapsperioden till
107,0 miljoner euro (44,9), främst på
grund av företagsförvärvet och soliditet sjönk därmed till 47,7 % (60,5).
Rörelsens kassaflöde i koncernen
förbättrades och uppgick till 13,3
miljoner euro (9,6).
Thomas Sandkulla
Investeringar
Under verksamhetsåret har koncernens nettoinvesteringar varit totalt
30,2 miljoner euro (29,1) varav 24,6
miljoner (28,3) investerats i materiella och immateriella tillgångar och
5,6 miljoner (1,2) euro i aktier och andelar. Förvärvet av aktiemajoriteten
i Härjeåns Kraft Ab ingår inte i dessa
siffror.
na konsernin oman pääoman tuotto
laski 7,1 %:iin (9,6). Sijoitetun pääoman tuotto laski Härjeåns Kraftin
oston aiheuttaman suuremman
velkaantumisasteen vuoksi; tuottoprosentti oli 4,8 % (7,2).
Konsernin korollinen velka nousi
tilikauden aikana 107,0 miljoonaan
euroon (44,9) lähinnä yritysoston
vuoksi, ja vakavaraisuus laski
47,7 %:iin (60,5).
Konsernin liiketoiminnan kassavirta koheni ja oli 13,3 milj. euroa
(9,6).
Investoinnit
Konsernin nettoinvestoinnit olivat
toimintavuoden aikana yhteensä 30,2 milj. euroa (29,1), joista
24,6 miljoonaa (28,3) investoitiin
aineelliseen ja aineettomaan
omaisuuteen ja 5,6 milj. euroa (1,2)
osakkeisiin ja osuuksiin. Osake-
Nätverksamhetens investeringar
i koncernen uppgick till 17,4 miljoner euro (5,8), elhandel och produktionens investeringar uppgick till
2,9 miljoner euro (20,1) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till
1,5 miljoner euro (0,6) samt investeringarna i HMAB till 2,8 (1,6) miljoner euro.
Bland investeringarna i aktier och
andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia
Oy och Pohjolan Voima Oy och vattenkraftsbolaget Voimapiha Oy, dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s
satsningar i intressebolaget Kanteleen Voima Oy:s vindkraftsserie
samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i
Fennovoima Oy via intressebolaget
Katternö Kärnkraft Oy Ab.
den fortsatta osäkerheten i ekonomin verkar fortsätta även under början av 2014 med låga energipriser
som följd. Detta medför att koncernens produktionskapacitet inte kommer i fullo till användning under det
kommande året.
Investeringen i Härjeåns Kraft och
ny vindkraftsproduktion via dotterbolagen Perhonjoki och Katternö Kraft torde också resultera i förbättrad lönsamhet för koncernen.
Omstruktureringen av verksamheten inom dotterbolaget HMAB börjar ge utdelning. Även ett intensivare
samarbete mellan de svenska dotterbolagen förväntas resultera i kostnadsinbesparingar. Därmed bedöms
lönsamhetsförutsättningarna för
2014 som goda. w
Framtidsutsikter
Det goda vattenläget i Norden och
enemmistön osto Härjeåns Kraft
Ab:stä ei sisälly näihin lukuihin.
Konsernin verkkotoiminnan
investoinnit olivat 17,4 milj. euroa
(5,8), sähkökaupan ja tuotannon
investoinnit 2,9 milj. euroa (20,1) ja
kaukolämpötoiminnan investoinnit
1,5 milj. euroa (0,6) sekä investoinnit HMAB:hen 2,8 milj. euroa (1,6).
Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan
mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n
osakehankinnat EPV Energia
Oy:stä, Pohjolan Voima Oy:stä ja
vesivoimayhtiö Voimapiha Oy:stä,
tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n
panostus osakkuusyhtiö Kanteleen
Voima Oy:n tuulivoimayhtiöön
Puhuri Oy:hyn sekä Oy Herrfors
Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn
osakkuusyhtiö Katternö Ydinvoima
Oy Ab:n kautta.
Tulevaisuudennäkymät
Pohjoismaiden hyvä vesitilanne
ja talouden epävarmuus tuntuvat
jatkuvan, ja niiden seurauksena
sähkönhinnat pysyvät matalalla
myös vuoden 2014 alussa. Konsernin tuotantokapasiteetti ei näin
ollen ole täydessä käytössä tulevana vuonna.
Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuulivoimatuotantoon Perhonjoki- ja
Katternö Kraft -tytäryhtiöiden kautta lisännevät konsernin kannattavuutta. Toiminnan uudelleenjärjestelyt tytäryhtiö HMAB:ssä alkavat
tuottaa tulosta. Lisäksi tiiviimmän
yhteistyön Ruotsin tytäryhtiöiden
kanssa odotetaan tuottavan kustannussäästöjä. Näin ollen vuoden
2014 kannattavuusedellytykset
arvoidaan hyviksi. w
11
H
ärjedalens Miljöbränsle Ab
lyckades bra i sin målsättning
att förändra verksamheten och att
få nya kunder och produkter. Under 2013 kunde vi också skönja en
trendbrytning på den nedåtgående
trenden på torvproduktionen. Under
sommaren lyckades vi uppnå en
torvproduktion som överskred budgeten med 50 %. Vi kan nu märka
att de åtgärder som gjorts för att
förbättra avrinningen från torvmarkerna har gett resultat. En bidragande orsak till den stora produktionen
var också en lyckad värvning av nya
entreprenörer och speciellt en finsk
erfaren entreprenör. Samtidigt var
vädret under juli månad extremt
gott med en lång nederbördsfri
period. Detta ledde till att de flesta
avbröt brytningen redan i början av
augusti när en regnperiod började.
Med facit i hand kunde brytningen
ha fortsatt en betydligt längre tid
ända in i september vilket dock inte
var fallet i Sveg. Man var redan då
nöjda med resultatet av årets skörd.
Produktionen av träpellets och
träbriketterna mer än fördubblades.
Träbriketterna ökade från 20 000
ton till 35 000 ton och träpelletsen
ökade från 5 000 ton till 25 000 ton.
I och med detta fick vi också många
nya kunder så att vi inte skall vara
så sårbara med förändringar på
marknaden. Under året investerades
i mera produktionskapacitet av pellets för att öka den totala biobränsletillverkningen. Tidigare fanns det
en kapacitet på ca 10 000 ton pellets
men i och med investeringen kan
vi producera till och med 100 000
ton pellets per år. Vår strävan är att
växa på sikt och att uppnå en träproduktion på totalt ca 100 000 ton.
Vi levererar till slutkundsmarknaden
i små säckförpackningar, till mindre
bulkkunder men också till större
BIOBRÄNSLEFABRIKEN I HÄRJEDALEN
”Framtidens bio-bränslen kommer från HMAB”
värmeverk med både bil och tåg i
brandsäkra containrar. Genom att vi
har en god tillgång till järnväg kan
vi lätt transportera produkterna på
ett kostnadseffektivt sätt till bland
annat Mälardalen. Vårt leveranskoncept går ut på att vara flexibla och
leverera fritt fabriken i Sveg eller
fritt mottagningsfickan vid kundens
värmeverk.
I och med att vi sanerat en hel del
under årens lopp kan vi se att vårt
resultat förbättrats och konkurrenskraften ökat rejält. Personalminskningar, användningen av inhyrd
personal och bättre strukturer har
lett till en lättare kostnadskostym.
Den största delen av kapaciteten
köps på entreprenad medan kärnkompetensen kring processen
fortsättningsvis hålls i egna händer.
Inom Härjedalen och Jämtland
finns det mycket skog och vår
strategi går ut på att förädla en
stor del av dessa produkter och
leverera dem till Mälardalen och
Stockholmsområdet. Under året har
vi också handlat in rundvirke efter
stormens intrång för att flisa den
för pelletstillverkningen. I övrigt
används sågspån som råmaterial
vid tillverkning av träbriketter och
träpellets. Spåntillgången inom området har fortsättningsvis varit god.
Planerna för ett nytt kraftvärmeverk för att försörja fabriken med
både ånga, el och fjärrvärme tog
fart under året. Målsättningen är
att under 2014 ta ett investeringsbeslut. Kraftvärmeverket kommer
att producera betydligt mer el än
den förbrukar och i Sverige erhålls
elcertifikat i 15 år för all den el som
produceras med biobränslen eller
torv. Via ett eget kraftvärmeverk blir
också produktionen av träprodukterna billigare i och med billigare
torkningsmedia och andra synergieffekter med kraftvärmeverket. w
auto- ja junakuljetuksina paloturvallisissa konteissa. Koska käytettävissämme on hyvät rautatieyhteydet,
voimme helposti kuljettaa tuotteet
kustannustehokkaasti muun muassa Ruotsin Mälardaleniin. Toimituskonseptimme mukaisesti olemme
joustavia ja toimitamme tuotteen
vapaasti tehtaalta Svegissä tai
vapaasti asiakkaan lämpövoimalan
vastaanottopisteeseen.
Koska olemme saneeranneet aika
lailla vuosien mittaan, tuloksemme
on kohentunut ja kilpailukykymme
parantunut reilusti. Henkilöstöleikkaukset, vuokratyövoiman
käyttö ja paremmat rakenteet ovat
keventäneet kustannustaakkaa.
Suurin osa kapasiteetista ostetaan
urakoitsijoilta, mutta prosessin
ydinosaaminen pidetään edelleen
omissa käsissä.
Härjedalenissa ja Jämtlannissa on
paljon metsää, ja strategianamme
on jalostaa suuri osa näitä tuotteita
ja toimittaa niitä Mälardaleniin ja
Tukholman alueelle. Olemme vuoden kuluessa ostaneet myrskyjen
jäljiltä myös tukkipuuta hakettaaksemme sen pellettituotantoa varten.
Muutoin puubrikettien ja –pellettien
valmistukseen käytetään raakaaineena sahajauhoa. Alueelta on
edelleen saanut hyvin sahajauhoa.
Suunnitelmat uuden voimalan
rakentamiseksi tuottamaan tehtaalle sekä höyryä, sähköä että kaukolämpöä pääsivät vauhtiin v. 2013.
Tavoitteena on investoinnista
päättäminen vuoden 2014 aikana.
Lämpövoimala tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä se
kuluttaa, ja Ruotsissa saa sähkösertifikaatin 15 vuodeksi kaikelle biopolttoaineilla ja turpeella tuotetulle
sähkölle. Oman lämpövoimalan
ansiosta puutuotteiden tuotanto on
halvempaa, koska kuivatus on edullisempaa ja lämpövoimalan kanssa
on muitakin synergiaetuja. w
Karl Vilhjálmsson
HÄRJEDALENIN BIOPOLTTOAINETEHDAS
”Tulevaisuuden biopolttoaineet tulevat HMAB:ltä”
H
ärjedalens Miljöbränsle Ab
onnistui hyvin tavoitteessaan
muuttaa toimintaa ja saada uusia
asiakkaita ja tuotteita. Vuonna 2013
näimme myös turvetuotannon alaspäin suuntautuneen trendin taittuvan. Onnistuimme kesän turvetuotannossa ylittämään budjetoidun
määrän 50 %:lla. Voimme nyt todeta
turvesoiden valumien parantamiseksi tehtyjen toimenpiteiden tuottaneen tulosta. Tuotannon kasvuun
vaikutti myös uusien urakoitsijoiden
ja etenkin kokeneen suomalaisen
urakoitsijan onnistunut rekrytointi.
Samoin heinäkuun sää oli äärimmäisen hyvä ja sateeton kausi oli
12
pitkä. Niinpä useimmat keskeyttivät
turpeennoston jo elokuun alussa,
jolloin sateinen kausi alkoi. Nyt näin
jälkikäteen voidaan todeta, että
turpeennosto olisi voinut jatkua
huomattavasti kauemmin, aina
syyskuulle, mutta niin ei kuitenkaan
Svegissä tapahtunut. Siellä oltiin
silloin jo tyytyväisiä vuoden korjuutulokseen.
Puupellettien ja –brikettien
tuotanto yli kaksinkertaistui. Puubrikettien tuotanto lisääntyi 20 000
tonnista 35 000 tonniin ja puupellettien 5 000 tonnista 25 000 tonniin.
Tämän myötä saimme myös monia
uusia asiakkaita, jotta emme ole
niin haavoittuvaisia markkinoiden
muutoksissa. Vuonna 2013 investoitiin pellettien tuotantokapasiteetin
lisäämiseen biopolttoainetuotannon kokonaismäärän kasvattamiseksi. Aiemmin tuotantokapasiteetti
oli noin 10 000 tonnia pellettejä,
mutta investoinnin myötä pystymme tuottamaan jopa 100 000 tonnia
pellettejä vuodessa. Pyrimme pitkän tähtäimen kasvuun ja saavuttamaan kaikkiaan n. 100 000 tonnin
puupolttoainetuotannon. Toimitamme tuotetta loppuasiakasmarkkinoille pienissä säkkipakkauksissa,
pienehköille bulkkiasiakkaille sekä
myös suurehkoille lämpövoimaloille
13
Industrin återhämtade sig något
Industrins elförbrukning ökade med
1 % jämfört med året innan medan
övrig förbrukning minskade med 3,5
% jämfört med 2012. Minskningen
berodde främst på det varma vädret.
Totalt förbrukade Finland 83,9 TWh
vilket är en minskning med ca 1,3
TWh jämfört med fjolåret. 81,9 %
producerades inom Finlands gränser
medan 18,7 % importerades. Importen minskade något, men låg fortsättningsvis på en mycket hög nivå.
När Ryssland 2012 införde kapacitetsavgifter minskade lönsamheten
i deras elexport, vilket gjorde att
numera importeras det mera elenergi från Sverige än från Ryssland.
Exporten till Estland 2013 låg på
ungefär samma nivå som 2012 d.v.s.
drygt 1,5 TWh. I slutet av fjolåret
togs även en andra överföringsförbindelse till Estland i testbruk, vilket
mer än fördubblade överföringskapaciteten.
Genomsnittspriset på den nordiska elmarknaden steg något jämfört
med året innan, men ändå klart
mindre än åren 2010 och 2011. En
fortsatt lågkonjunktur med svag
efterfrågan på el, stor tillgång på
vattenkraft, låga priser på utsläpps-
rätter men även utökad vindkraftproduktion i Norden var orsaker som
bidrog till att priserna hölls nere.
Medelmarknadspriset på el i Finland
2013 var 41,16 euro/MWh, vilket var
drygt 12 % högre än året innan. I
Finland hade vi de högsta medelpriserna i september månad.
I början av året gick vi in i den
tredje perioden i EU:s utsläppshandel 2013–2020. De vederlagsfria
utsläppsrätterna för elproduktionen
delas inte längre ut, vilket medför
tilläggskostnader för elproduktionen. Priset på utsläppsrätterna har
dock under 2013 legat på en låg
nivå främst p.g.a. lågkonjunkturen i
Europa. För att höja priset på utsläppsrättigheterna har EU godkänt
en indragning av utsläppsrätter från
marknaden under en treårsperiod,
med start 2014.
Stenkolets användning ökade
Det rörliga stödet för skogsbränslebaserade produkter som togs ibruk
2012 av regeringen med målsättning att öka andelen förnyelsebara
energikällor, minskades med en
tredjedel 1.1.2013. Detta gjorde att
skogsbränslet förlorade sin konkurrensförmåga jämtemot fossila bränslen såsom stenkol. Kombinationen
av ökad användning av skiffergas,
främst i USA, samt de låga priserna
på utsläppsrättigheterna och lågkonjunkturen har igen gjort att priset
på kol har hållits på en låg nivå.
Andreas Rasmus
Elmarknaden, kraftproduktionen
och slutkundsförsäljningen 2013
Dessa båda faktorerna har bidragit
till att t.ex. världens största biokraftverk Alholmens Kraft har ersatt allt
större del av skogsbränslet med kol.
Koncernens kraftproduktion
Alholmens Krafts startades upp 9.1.
efter jul- och nyårshelgen och kördes
under långa perioder på full effekt
fram till sommarstoppet 3.5. Sommarstoppet var längre än normalt
3.5–27.8. p.g.a. kraftverkets första
turbinrevision. Stoppet förlängdes
även med ca en månad p.g.a. tillläggsjobb. Efter sommarstoppet
kördes kraftverket fram till julhelgen. Reservkraftverket AK1 har varit
i drift under tiden AK2 har varit ur
drift.
Den dåliga torvsäsongen 2012
påverkade driften av Kanteleen
Voima Oy:s kraftverk i Haapavesi
ännu på vårvintern. Kraftverket gick
endast 3 veckor i februari. P.g.a. av
det låga marknadspriset på el startades kraftverket upp först i mitten
av augusti och gick sedan till slutet
av september. För övrigt så gick
kraftverket endast korta perioder i
november och december.
Vind och vatten
Koncernen har satsat stort på
vindkraft 2013. Koncernens produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab:s vindkraftspark Ristiveto i Merijärvi med
sex stycken 2,3 MW och 115 m höga
vindturbiner blev klar på vårsidan
och en officiell invigning av parken
hölls den 13.7.
Kanteleen Voima Oy:s dotterbolag
Puhuri Oy:s Kopsa 1 vindkraftprojekt
med sju stycken 3 MW och 142 m
höga vindturbiner i Brahestad blev
Elgenerering från Ristiveto vindkraftspark 2013
Ristiveto tuulipuiston sähköntuotanto vuonna 2013 (6 x 2,3 MW)
MW 16
14
12
10
8
6
4
2
Sähkömarkkinat, energiantuotanto
ja loppuasiakasmyynti v. 2013
Teollisuudessa toipumisen
merkkejä
Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi
prosentin edellisvuotisesta, mutta
muu kulutus supistui 3,5 prosenttia
verrattuna vuoteen 2012. Supistuminen johtui lähinnä lämpimästä
säästä. Koko Suomen sähkönkulutus
oli 83,9 TWh, mikä on n. 1,3 TWh
edellisvuotista vähemmän. 81,9 %
sähköstä tuotettiin Suomen rajojen
sisäpuolella ja 18,7 % tuotiin ulkomailta. Tuonti supistui jonkin verran,
mutta oli edelleen hyvin mittavaa.
Kun Venäjä otti v. 2012 käyttöön
kapasiteettimaksut, heidän sähkön14
vientinsä kannattavuus laski, minkä
vuoksi Suomeen tuodaan sähköä
nykyään enemmän Ruotsista kuin
Venäjältä. Vienti Viroon oli v. 2013
suunnilleen vuoden 2012 tasolla
eli runsaat 1,5 TWh. Viime vuoden
lopussa saatiin koekäyttöön toinen
siirtokaapeli Viroon, mikä yli kaksinkertaisti siirtokapasiteetin.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden keskihinta nousi jonkin verran
edellisvuotiseen verrattuna, mutta
se on kuitenkin selvästi alempi kuin
vuosina 2010 ja 2011. Laman jatkuminen ja sähkön heikko kysyntä,
vesivoiman hyvä saatavuus, pääs-
töoikeuksien alhaiset hinnat mutta
myös Pohjoismaiden lisääntynyt
tuulivoimatuotanto vaikuttivat osaltaan hintojen säilymiseen matalalla.
Sähkön keskimarkkinahinta v. 2013
oli Suomessa 41,16 euroa/MWh,
mikä oli runsaat 12 % enemmän kuin
edellisvuonna. Korkeimmat keskihinnat sattuivat Suomessa syyskuulle.
EU:n päästökaupan kolmas kausi,
2013–2020, käynnistyi vuoden
alussa. Sähköntuotantoon ei enää
jaeta ilmaisia päästöoikeuksia, mikä
aiheuttaa lisäkustannuksia sähköntuotantoon. Päästöoikeuksien
hinta on kuitenkin v. 2013 pysytellyt
27.12.
7.12.
17.12.
27.11.
7.11.
17.11.
18.10
28.10.
8.10.
28.9.
8.9.
18.9.
19.8.
29.8.
9.8.
30.7.
20.7.
10.7.
30.6.
10.6.
20.6.
31.5.
21.5.
11.5.
1.5.
21.4.
1.4.
11.4.
12.3.
22.3.
2.3.
20.2.
31.1
10.2.
21.1
1.1.
11.1
0
alhaisena Euroopassa vallitsevan
laman vuoksi. EU on nostaakseen
päästöoikeuksien hintaa hyväksynyt
päästöoikeuksien vetämisen markkinoilta kolmen vuoden aikana, alkaen
vuodesta 2014.
Kivihiilen käyttö lisääntyi
Hallituksen vuonna 2012 käyttöön
ottamaa metsähakepohjaisten
tuotteiden muuttuvaa tuotantotukea, jolla tavoiteltiin uusiutuvien
energialähteiden osuuden lisäämistä, leikattiin kolmasosalla 1.1.2013.
Sen seurauksena metsäpolttoaine
menetti kilpailukykyään fossiilisille
polttoaineille, esim. kivihiilelle. Liuskekaasun lisääntynyt käyttö, etenkin
USA:ssa, yhdessä päästöoikeuksien
alhaisten hintojen ja laman kanssa
ovat toisaalta pitäneet hiilen hinnan
matalalla tasolla. Näiden molempien
tekijöiden vaikutuksesta esimerkiksi
maailman suurin biovoimalaitos Alholmens Kraft on korvannut hiilellä
yhä suuremman osuuden metsäpolttoaineesta.
Konsernin energiantuotanto
Alholmens Kraft käynnistettiin 9.
tammikuuta joulun ja uudenvuoden
pyhien jälkeen, ja se toimi täydellä
teholla pitkiä aikoja aina 3. toukokuuta alkaneeseen kesäseisokkiin
saakka. Kesäseisokki oli normaalia
pidempi eli 3.5.–27.8. voimalan
ensimmäisen turbiinirevision vuoksi.
Seisokkia pidennettiin vielä lisätöiden vuoksi noin kuukaudella. Voimala oli kesäseisokin jälkeen käynnissä
joulunpyhiin saakka. Varavoimala
AK1 oli käytössä milloin AK2 oli
poissa käytöstä.
Vuoden 2012 heikko turvekausi
vaikutti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalan toimintaan vielä
kevättalvella. Voimala oli käynnissä
vain kolme viikkoa helmikuussa.
Alhaisen markkinahinnan vuoksi
voimala käynnistettiin vasta elokuun
puolivälissä, ja se oli käynnissä
syyskuun loppuun saakka. Muutoin
voimalaa käytettiin vain lyhyitä
jaksoja marras- ja joulukuussa.
Tuuli ja vesi
Konserni on vuonna 2013 panostanut
voimakkaasti tuulivoimaan. Konsernin tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab:n
Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä, jossa on kuusi 2,3 MW:n 115
metriä korkeaa tuuliturbiinia, valmistui kevätpuolella, ja puisto vihittiin
virallisesti käyttöön 13. heinäkuuta.
Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiön
Puhuri Oy:n Kopsa 1 -tuulivoimapuisto, jossa on seitsemän 3 MW:n 142
metriä korkeaa tuuliturbiinia, valmistui Raahessa loppukesällä. Puisto
15
klart mot slutet av sommaren. Invigningen av parken skedde oktober.
I juni var Oy Perhonjoki Ab via
sin andel i EPV Energia Oy med och
köpte av Dong Energy Wind Power
Holding A/S produktionsandelar
i 7 vattenkraftverk i Indalsälven i
Sverige. Affären ökade koncernens
vattenkraftstillgångar med ca 10 %.
Kärnkraftprojekten
Byggandet av Olkiluoto 3 fortsatte
under 2013 och man har ställvis
övergått till testningsskedet. När
anläggningen kommer att vara produktionsklar är ännu öppet.
Olkiluoto 4 projektet är som bäst i
offert- och planeringsskedet. Enligt
principbeslutet bör OL4:s byggnadslovsansökan inlämnas senast den
1.7.2015.
Fennovoimaprojektet fortskred
planenligt under året och EPC-avtalet
undertecknades i slutet av 2013.
Härjeåns Kraft
I juni månad förvärvades av Fortum
distribution aktiemajoriteten i Härjeåns Kraft koncernen. Härjeåns Kraft
är ett energibolag med ca 90 anställda som verkar på 6 orter i Härjedalen
i Sverige. Huvudkontoret är beläget i
Sveg. Koncernen består av;
Härjeåns Kraft med kraftproduktion i 9 vattenkraftverk och en total
effekt på 14,7 MW.
Härjeåns nät med eldistribution
och kommunikationsnät. Totalt
ca 27 000 nätkunder, ca 2 850 km
högspänningsnät och ca 2 790 km
lågspänningsnät.
Fyrfasens energi, som svarar för
koncernens och Bergs Tingslags
Elektriska Ab:s elförsäljning
Lokala vattenkraften
Efter två vattenrika år kom vi 2013
ner tillbaka på en mera normal nivå.
Koncernens vattenkraftproduktion i
Esse och Perho åar minskade med 25
% jämfört med 2012. Reparationen
av turbin 1 vid Björkfors kraftverk
som påbörjades 2012 fortsatte in
i februari månad. I oktober råkade
vi utför ett mindre turbinhaveri vid
Kattilakoski kraftverk, vilket ledde
till att kraftverket var ur drift en
månad. I övrigt har produktionen
fortlöpt utan större problem.
Herrfors meddelade i början av
året till behöriga myndigheter om
inledande av byggandet av Djupsjö-
Mats Sandström
vihittiin käyttöön lokakuussa.
Oy Perhonjoki Ab osallistui EPV
Energia Oy:n osuutensa kautta kesäkuussa Dong Energy Wind Power
Holding A/S:n tuotanto-osuuksien
ostoon seitsemästä vesivoimalasta
Ruotsin Indalsälvenissä. Kaupan
ansiosta konsernin vesivoimavaranto kasvoi noin 10 %.
Ydinvoimahanke
Olkiluoto 3:n rakentaminen jatkui
v. 2013, ja siinä on paikoin siirrytty
testausvaiheeseen. Milloin laitos
on valmiina tuotantoon, on vielä
avoinna.
Olkiluoto 4 -hanke on parhaillaan
tarjous- ja suunnitteluvaiheessa.
Periaatepäätöksen mukaan OL4:n
rakennuslupahakemus on jätettävä
viimeistään 1.7.2015.
Fennovoima-hanke jatkui suunnitellusti vuoden mittaan, ja EPC16
backa vattenkraftverksprojekt. En
förlängningsansökan om slutförande
av byggnadsarbetet som lämnades
in 2012 godkändes under året av
Regionförvaltningsverket. Byggandet av kraftverket skall vara slutförd
senast den 17.2.2017.
Kiitola kraftverksprojekt, som har
pågått sedan 2006, erhöll 2011 byggnads- och drifttillstånd enligt vattenlagen. Besvär mot tillståndsbeslutet
inlämnades, och i början av 2013
upphävde Vasa förvaltningsdomstol
regionalförvaltningens beslut samt
avslog Oy Herrfors Ab:s ansökan.
Herrfors har under året besvärat sig
till Högsta förvaltningsdomstolen
och väntar nu på beslut därifrån.
Ansökan om justering av vissa
tillståndsvillkor för att öka fallhöjden
vid Björkfors kraftverk blev inlämnad till Regionförvaltningsverket i
Affären påverkar inte Katternö
koncernens krafttillgångar eftersom
ingen energi överförs till Katternös
balans.
Västra- och Inre Finland 2012. Under
2013 har Herrfors givit ett bemötande gällande NMT-centralens utlåtande angående ansökan. Ansökan
väntar nu på behandling hos Regionförvaltningsverket.
I slutet december röstade riksdagen för beslutet om att införa kraftverksskatt (Windfall-skatt). Beslutet
väntar nu på EU komissionens
godkännande. Om kraftverksskatten
förverkligas innebär det en tilläggskostnad på 35 M€ för vattenkraften
i Finland.
Slutkundsförsäljningen
Herrfors erbjuder sina kunder olika
typer av produkter. Största delen av
våra kunder föredrar våra standardprodukter, allmän el, tvåtidsel och
årtidsel, medan övriga hellre väljer
att aktivt följa med marknaden med
mera skräddarsydda produkter. De
låga elpriserna och det milda vädret
påverkade även elförsäljningen.
Herrfors slutkundsförsäljning
minskade med 0,7 % jämfört med
föregående år.
Under året slutfördes installationen av fjärravlästa mätare och vi kan
nu erbjuda våra kunder möjlighet att
aktivt följa med sin egen förbrukning
på våra hemsidor. Även faktueringen
har övergått från uppskattad förbrukning med utjämning till verklig
förbrukning. Projektet med att ta
ibruk ett nytt energihanteringsprogram fortsatte under 2013.
För att bättre kunna betjäna våra
kunder utförde vi en kundundersökning på vårsidan. Feedbacken från
undersökningen implementeras nu
i vår verksamhet och vi försöker ytterligare förbättra vår kundservice.
Tuomas Nevalainen
sopimus allekirjoitettiin vuoden 2013
lopussa.
Härjeåns Kraft
Härjeåns Kraft –konsernin osakeenemmistö hankittiin heinäkuussa
Fortum Distributionilta. Härjeåns
Kraft –energiayhtiöllä on noin 90
työntekijää, jotka toimivat kuudella
paikkakunnalla Ruotsin Härjedalenin
maakunnassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Svegissä. Konserni
koostuu seuraavista:
Härjeåns Kraft jolla on energiantuotantoa 9 vesivoimalassa, kokonaisteholtaan 14,7 MW.
Härjeåns Nät, joka harjoittaa
sähkönjakelua ja jolla on tietoliikenneverkko. Yhteensä noin 27 000
verkkoasiakasta, n. 2850 km suurjänniteverkkoa ja n. 2790 km pienjänniteverkkoa.
Fyrfasens Energi, joka vastaa kon-
sernin ja Bergs Tingslags Elektriska
Ab:n sähkönmyynnistä.
Kauppa ei vaikuta Katternö-konsernin energiantuotantovarantoon,
koska energiaa ei siirretä Katternön
taseeseen.
Paikallinen vesivoima
Kahden runsasvetisen vuoden
jälkeen palasimme v. 2013 normaalimmalle tasolle. Konsernin
vesivoimatuotanto Ähtävänjoessa ja
Perhonjoessa supistui 25 % vuoteen
2012 verrattuna. Vuonna 2012 aloitettu Björkforsin voimalan ykkösturbiinin korjaus jatkui helmikuulle
saakka. Kattilakosken voimalassa
sattui lokakuussa pienehkö turbiinirikko, minkä vuoksi voimala oli
kuukauden poissa käytöstä. Muilta
osin tuotanto sujui suuremmitta
ongelmitta.
Herrfors ilmoitti asianosaisille
viranomaisille vuoden alussa Djupsjöbackan vesivoimalan rakentamisen käynnistymisestä. Aluehallintovirasto hyväksyi vuonna 2012
jätetyn rakennustöiden määräajan
pidentämishakemuksen vuonna
2013. Voimalan on oltava valmiina
viimeistään 17.2.2017.
Kiitolan voimalahanke, joka on
ollut käynnissä vuodesta 2006, sai
vesilain mukaisen rakentamis- ja
käyttöluvan v. 2011. Lupapäätöksestä tehtiin valitus, ja vuoden 2013
alussa Vaasan hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen ja
hylkäsi Ab Herrfors Oy:n hakemuksen. Herrfors on v. 2013 valittanut
korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja
odottaa nyt oikeuden päätöstä.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jätettiin v. 2012 hakemus
tiettyjen lupaehtojen muuttamiseksi,
jotta Björkforsin voimalan pudotus-
korkeutta voitaisiin lisätä. Herrfors
antoi v. 2013 vastineen koskien
ELY-keskuksen lausuntoa hakemuksesta. Hakemus odottaa nyt aluehallintoviraston käsittelyä.
Eduskunta hyväksyi äänestyksessä joulukuun lopussa uuden voimalaitosveron (Windfall-veron). Päätös
odottaa nyt EU-komission hyväksyntää. Jos voimalaitosvero toteutuu,
se tietää Suomen vesivoimaloille
35 M€:n lisäkustannusta.
Loppuasiakasmyynti
Herrfors tarjoaa asiakkailleen
erityyppisiä tuotteita. Suurin osa
asiakkaistamme suosii vakiotuotteitamme, yleissähköä, aikasähköä ja
kausisähköä, kun taas toiset haluavat mieluummin seurata aktiivisesti
markkinoita räätälöidympien tuotteiden avulla. Alhaiset sähkönhinnat ja
leuto sää vaikuttivat myös sähkön-
myyntiin. Herrforsin loppuasiakasmyynti supistui 0,7 % edellisvuoteen
verrattuna.
Etäluettavien mittareiden asennukset saatiin päätökseen vuonna
2013, ja voimme nyt tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden seurata
kotisivuillamme aktiivisesti omaa
sähkönkulutustaan. Myös laskutus
on siirtynyt arvioidusta kulutuksesta
ja tasauslaskutuksesta todellisen
kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Uuden energiankäsittelyohjelman käyttöönottohanke jatkui
vuonna 2013.
Toteutimme kevätpuolella asiakastutkimuksen voidaksemme palvella
asiakkaitamme entistä paremmin.
Tutkimuksesta saatua palautetta
siirretään nyt toimintaamme ja
pyrimme parantamaan asiakaspalveluamme entisestään.
Herrfors perusti yhdessä kuu17
Å
i Jakobstad. Det grundade bolaget kopplar samman olika ägares
laddningspunkter till ett ur användarens synvinkel enhetligt Virtapisteladdningsnätverk. Tanken är att vi i
framtiden även skall kunna erbjuda
våra kunder möjlighet att köpa riksomfattande laddningskort för elbilar.
Genom vår kundtidning Katternö
som under året utkommit tre gånger
har vi aktivt informerat om miljö- och
energifrågor samt också vad som har
varit aktuellt inom Katternö gruppen. Tidningen har varit uppskattad
bland våra kunder vilket vi är mycket
tacksamma för. w
Seppo Tupeli
Herrfors var tillsammans med
16 inhemska energibolag med och
grundade laddningsoperatörbolaget
Liikennevirta Ab. En snabbladdningsstation för elbilar kommer att
installeras inkommande sommar
18
kan vi konstatera att jordkabel är
det effektivaste sättet att uppnå
kraven men dock mången gång det
dyraste. Inom Herrfors kommer
andelen jordkabel att öka inom detaljplanerade områden medan vi på
landsbygden kommer att fortsätta
en lång tid med luftlinjer. Den nya
lagen förbinder bolagen att se till
att kriterierna är fullföljda till och
med år 2028.
Elförbrukningen inom Katternö
gruppen och därmed elöverföring
i regionnätet sjönk med drygt 2,5
% och blev ungefär 1220 GWh. Året
började med normala temperaturer men hösten och förvintern och
speciellt december månad blev betydligt varmare än normalt. Under
december var förbrukningen nästan
20 % lägre än under ett normalår.
I stort sett framskred året mycket
lugnt med mindre väderproblematik
ända till november månad. Stormen
Eino presenterade sig då i november och härjade i våra elnät. Stormen förorsakade många avbrott
men endast fåtalet överskred 24
timmar. Så gott som alla fick tillbaka strömmen under samma dag.
I december fick vi en fortsättning
via Seija-stormen men lyckligtvis
härjade den inte lika starkt inom
vårt distributionsområde. Också på
ELNÄTVERKSAMHETEN
Ny elmarknadslag – bättre leveranssäkerhet
Mats Sandström
Tuomas Nevalainen
dentoista kotimaisen energiayhtiön
kanssa Liikennevirta Oy –nimisen
sähköautojen latausoperaattoriyhtiön. Pietarsaareen asennetaan
tulevana kesänä sähköautojen pikalatausasema. Nyt perustettu yhtiö
yhdistää eri omistajien latauspisteet
käyttäjän näkökulmasta yhtenäiseen
Virtapiste-latausverkostoon. Tarkoituksena on, että voimme tulevaisuudessa tarjota asiakkaillemme myös
mahdollisuuden ostaa valtakunnallinen sähköautojen latauskortti.
Olemme kolme kertaa vuodessa
ilmestyvässä Katternö-asiakasleh-
rets diskussioner präglades till
största delen av den nya elmarknadslagen som trädde i kraft 1
september. Den nya lagen definierar
tydligare än förut leveranskriterierna och indelas enligt detaljplanerat
och icke detaljplanerat område. Detaljplanerade områden får ha högts
6 timmars elavbrott ifall av storm
eller snölast medan det utanför
dessa områden får existera högst
36 timmars avbrott. I övrigt höjdes
också avbrottsersättningarna ungefär med det dubbla. Planeringskriterierna är givna medan sättet
att uppnå dessa kriterier är upp till
varje bolag att avgöra. Generellt
dessämme tiedottaneet aktiivisesti
ympäristö- ja energia-asioista ja
myös Katternö-ryhmän ajankohtaisista asioista. Asiakkaamme arvostavat lehteä, mistä olemme hyvin
kiitollisia. w
SÄHKÖVERKKOTOIMINTA
Uusi sähkömarkkinalaki – parempi toimitusvarmuus
T
oimintavuonna käytyjä keskusteluja leimasi pitkälti uusi sähkömarkkinalaki, joka astui voimaan 1.
syyskuuta 2013. Uusi laki määrittelee aiempaa selkeämmin toimitusvaatimukset, jotka jaotellaan sen
mukaan, onko alueella asemakaava
vai ei. Asemakaava-alueella saa olla
enintään kuuden tunnin sähkönjakelun keskeytys myrskyn tai lumikuorman seurauksena, kun taas
muualla kuin asemakaava-alueella
keskeytys saa olla enintään 36
tuntia. Vakiokorvaukset nostettiin
noin kaksinkertaisiksi. Suunnittelukriteerit annetaan, mutta jokainen
yhtiö päättää itse, millä tavoin se
pyrkii saavuttamaan ne. Yleisesti
voimme todeta maakaapelin olevan
tehokkain tapa vaatimusten saavuttamiseksi mutta monesti myös
kallein. Maakaapelin osuus kasvaa
Herrforsissa asemakaava-alueilla,
mutta maaseudulla ilmajohdot ovat
käytössä vielä pitkään. Uusi laki
velvoittaa yhtiöitä huolehtimaan
siitä, että ne täyttävät säädetyt
vaatimukset vuoden 2028 loppuun
mennessä.
Katternö-ryhmän sähkönkulutus
ja sitä kautta alueverkon sähkönsiirto supistui runsaat 2,5 %.
Sähkönkulutus oli noin 1220 GWh.
Alkuvuoden lämpötila oli normaali,
mutta syksy ja alkutalvi, etenkin
joulukuu, olivat huomattavasti
normaalivuotta lämpimämpiä. Sähkönkulutus oli joulukuussa liki 20 %
vähemmän kuin normaalivuonna.
Kaiken kaikkiaan vuosi sujui hyvin
rauhallisesti eikä sääongelmia
juuri ollut esiintynyt marraskuuhun
mennessä. Sitten Eino-myrsky iski
alueemme sähköverkkoihin juuri
marraskuussa. Myrsky aiheutti
useita sähkökatkoja, mutta vain
muutama niistä kesti yli 24 tuntia.
Lähes kaikki saivat sähkön takaisin
samana päivänä. Joulukuussa saimme jatkoa Seija-myrskyn muodossa,
mutta se ei onneksi aiheuttanut
19
110 kV sidan var leveranssäkerheten
optimal med endast 4 mycket korta
avbrott (automatisk återinkoppling)
men tyvärr ett litet längre avbrott
under Eino stormen. Störningen i
110 kV nätet vid Jussila kunde dock
reservmatas via andra vägar så att
avbrottet inte påverkade mera än
vad stormskadorna i distributionsnätet försorsakade.
I varje fall är det alltid en påminnelse om hur viktigt det är att våra
elnät fungerar och att vi alltid bör
säkerställa alternativa kopplingsmöjligheter. Under Eino stormen
fick vi en positiv erfarenhet av hur vi
nätinnehavare också kan hjälpas åt
att reparera felen också i andra nät.
Eftersom vi blev lite olika drabbade
kunde de montörer som befann sig i
nät som snabbare avklarades flytta
över till grannens nät för att avklara
deras stormskador. Efter den nya
erfarenheten har vi bestämt oss för
att utvidga samarbetet och bilda en
specialgrupp som utbildar sig också
i andra distributionsnät för att
kunna hjälpa till vid behov. Mången
gång kan behoven förekomma samtidigt i alla nät men vissa gånger
kan man hitta tid för att hjälpa sin
granne.
Under året fortsatte diskussionerna inom Katternö om ett förnyat
gemensamt övervakningsprogram
för elnäten. Efter årsskiftet slutfördes inköpsförhandlingarna med
ABB och leveransen kommer att
ske under 2014. Installationen av
de fjärravlästa mätarna slutfördes
under året och arbetet med att få in
timvärdena i ett nytt system fortsatte. Det nya energidatasystemet
skall kunna hantera alla värden
samt sköta balansen för alla kunder
och det kommer att tas i bruk under
första halvan av 2014.
Inom Herrfors distributionsområde
blev det en nedgång på överföringen med 2,1 %. Nya anslutningar
har byggts under året i en jämn
takt även om antalet anslutningar
minskade nästan med 20 % mot
tidigare år. Under året anslöts ca
120 nya abonnenter till i vårt distributionsnät. Också en hel del ersättningsinvesteringar har gjorts under
året där gamla blanka luftledningar
ersatts med endera isolerade
luftledningar eller med jordkablar.
Arbetet med att automatisera
elstationerna har pågått under året
med nya jordslutskompenseringar
och bättre IT förbindelser. Med nya
reläer kan man till en del minska
på de korta elavbrott som sker på
grund av fåglar eller kvistar som
tillfälligt rör vid luftledningarna. Allt
detta för att ytterligare minska på
avbrotten och att öka tillgängligheten samt förbättra elkvaliteten. w
Mats Sandström
yhtä paljon vahinkoa jakelualueellamme. 110 kV:n puolella toimitusvarmuus oli optimaalinen, ja
verkossa oli vain neljä hyvin lyhyttä
katkosta (automaattinen takaisinkytkentä), mutta valitettavasti myös
yksi pitkähkö katkos Eino-myrskyn
aikana. Jussilan kohdalla tapahtunut 110 kV verkon häiriö voitiin
kuitenkin ohittaa varasyötöllä toisia
reittejä, joten katkos ei aiheuttanut
enempää haittaa kuin mitä jakeluverkon myrskyvahingot aiheuttivat.
Tapahtuma oli joka tapauksessa muistutus siitä, miten tärkeää
sähköverkkojemme toiminta on
ja että meidän on aina pyrittävä
varmistamaan vaihtoehtoiset
kytkentämahdollisuudet. Einomyrskyn aikana saimme myönteistä
kokemusta siitä, miten me verkonhaltijat voimme auttaa korjaamaan
20
Katternö
vikoja myös toistemme verkoissa.
Koska myrsky iski verkkoihimme eri
voimakkuudella, asentajat pystyivät
oman verkon viat hoidettuaan siirtymään naapurin verkkoon auttamaan
heidän myrskyvahinkojensa korjaamisessa. Olemme tämän uuden
kokemuksen jälkeen päättäneet
laajentaa yhteistyötä ja muodostaa
erikoisryhmän, joka opiskelee myös
muiden jakeluverkkoja voidakseen
auttaa tarvittaessa. Monesti korjaustöille saattaa olla tarvetta yhtä
aikaa kaikissa verkoissa, mutta
joskus voi löytyä aikaa myös naapurin auttamiseen.
Katternössä jatkettiin vuoden
kuluessa keskustelua sähköverkkojen uudesta yhteisestä valvontaohjelmasta. ABB:n kanssa käydyt
ostoneuvottelut saatiin päätökseen
vuodenvaihteen jälkeen, ja toimi-
tus tapahtuu vuoden 2014 aikana.
Etäluettavien mittareiden asennus
saatiin päätökseen vuoden aikana,
ja tuntipohjaisten arvojen sisällyttäminen uuteen järjestelmään jatkui.
Uusi energiatietojärjestelmä osaa
käsitellä kaikkia arvoja sekä hoitaa
kaikkien asiakkaiden sähkötasetta,
ja se otetaan käyttöön vuoden 2014
alkupuoliskolla.
Sähkönsiirto supistui Herrforsin
jakelualueella 2,1 %. Uusia liittymiä
on rakennettu tasaista vauhtia vuoden mittaan, vaikka liittymien määrä supistui liki 20 % aiempiin vuosiin
verrattuna. Noin 120 uutta asiakasta liittyi jakeluverkkoomme vuoden
mittaan. Vuonna 2013 tehtiin myös
joukko korvausinvestointeja, joissa
vanhat kiiltävät ilmajohdot korvattiin joko eristetyillä ilmajohdoilla tai
maakaapeleilla. Sähköasemien au-
tomatisointityö on jatkunut vuoden
kuluessa uusien maasulkukompensointien ja parempien IT-yhteyksien
muodossa. Uusilla releillä pystyy
jonkin verran vähentämään lyhyitä
katkoksia, jotka johtuvat ilmajohtoihin tilapäisesti koskevista linnuista
tai oksista. Uudistusten tavoitteena
on edelleen vähentää katkosten
määrää ja lisätä sähkön saatavuutta
ja parantaa sen laatua. w
21
Å
r 2013 var ett händelserikt år
med flera spännande projekt.
Vår bransch genomgår snabba förändringar vilket ställer tuffa krav på
informationsteknologin. Eftersom
många av våra affärsprocesser är
beroende av välfungerande ITsystem blir valen och utvecklingen
av dessa en central fråga. Förutom
att vi måste kunna garantera en
mycket hög tillförlitlighet måste
infrastrukturen byggas så att den
tål en snabb utveckling samtidigt
som driftskostnaderna minimeras.
Nedan presenteras två av projekten
vi kört under år 2013.
Katternö serverrum
Ett delmoment i planeringen av våra
nya utrymmen i Allegro-kvarteret
var planeringen av ett nytt serverrum. Det gamla var alldeles för litet
och lämpade sig inte för koncernens
växande behov. Allegroutrymmena
gav oss därför möjligheten att börja
från ett närapå tomt bort.
Som alltid satsade vi på att göra
en ordentlig förstudie. Baserat på
denna följde en kravspecifikation
som uppfyller såväl nuvarande
behov samt behoven ett antal år
framöver. Nyckeln här är att bygga
så att vi kan satsa i rätt tid, dvs.
välja de lösningar vi är nöjda med
idag men som även är flexibla.
Kraven må vid första anblick låta
överdrivna men vid en närmare titt
inser man snabbt att det helt enkelt
handlar om bästa praxis. Lösningar
som för en tid sedan medförde rätt
stora investeringar gör det inte
mera idag. En annan viktig poäng i
riskanalysen är att beakta konsekvenserna av en större störning i
systemen, eller varför inte en brand,
översvämning eller motsvarande
katastrof. Risken kan anses rätt
liten, men för en större operatör i
Sverige hände det osannolika för en
tid sedan och konsekvenserna var
allvarliga.
Kraven var således:
• Säkra de fysiska inkommande
och utgående förbindelserna.
• Det måste finnas fler än en passiv
förbindelse mellan vårt server-
De stora IT-projektens år
Johanna Forsman
uosi 2013 sisälsi runsaasti
tapahtumia ja useita jännittäviä
hankkeita. Alamme käy läpi nopeita
muutoksia, mikä asettaa tiukkoja
vaatimuksia informaatiotekniikalle.
Koska monet liikeprosessimme ovat
riippuvaisia hyvin toimivista IT-järjestelmistä, niiden valinta ja kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä.
Sen lisäksi että meidän täytyy voida
taata erittäin korkea luotettavuus,
infrastruktuuri on rakennettava siten, että se kestää nopeaa kehitystä
samalla kun käyttökustannukset
ovat mahdollisimman pienet. Alla
esitellään kaksi vuonna 2013 toteutettua hanketta.
22
• Dubblerad, av varandra oberoende kylningssystem för att
garantera att temperaturen hålls
på lämplig nivå.
• 24/7 övervakning av systemens
funktionalitet inklusive larm till
interna och externa parter vid
eventuella avvikelser.
Angående apparaturen och
systemen kan sägas följande:
• Systemen är virtualiserade och
byggda så att om något slutar
fungera flyttas de system som
påverkas av felet över till en
annan del av systemet samtidigt
som leverantören får ett alarm.
• Säkerhetskopieringen är ordnad
så att data flyttas automatiskt till
en annan fysisk plats, så även vid
en totalkatastrof har vi data kvar
och kan återställa det i ett annat
system.
Detta projekt slutfördes under sommaren 2013.
Signalnätsprojektet
I förra årsberättelsen skrev vi att
vi höll på att starta upp ett projekt
i vilket vi förnyar vårt kommunikationssystem. Detta system kommer
att sköta om kommunikationen
mellan våra kontor och kommunikationen till och från elnätsövervakningssystemen.
Driftkommittén inom Katternögruppen kom överens om följande kriterier för kommunikationssystemet:
• Bör vara mycket driftsäkert och
får under inga omständigheter
vara väderkänsligt. Dessutom ska
Katternö
Suurten IT-hankkeiden vuosi
V
Robert Ståhl
rum och Jakobstadsnejdens
Telefon Ab:s (JNT) huvudcentral.
För att minska risken för avbrott
i samband med grävning utanför Allegro eller vid eventuella
ombyggnader inom huset, ska
fiberkabeln dras via två skilda
rutter från JNT:s huvudcentral
ända upp till serverummet
• Gasbaserat släckningssystem.
Vatten får naturligtvis inte användas i utrymmen med elektronisk
utrustning
• Diesel-säkrad elförsörjning som
regelbundet testas. Därtill batterier (UPS) som håller utrustningen igång tills dieselgeneratorn
kommer igång eller tills annan
matning kan ordnas.
• Åtkomstkontroll. Den fysiska
säkerheten garanteras via strikt
åtkomstkontroll med uppföljning.
Katternö palvelinhuone
Allegro-korttelin uusien tilojen
suunnitteluun sisältyi yhtenä osana
uuden palvelinhuoneen suunnittelu.
Vanha oli aivan liian pieni eikä soveltunut enää konsernin kasvaviin
tarpeisiin. Allegron tilat tarjosivat
sen vuoksi mahdollisuuden alkaa
suunnittelu lähestulkoon tyhjältä
pöydältä.
Kuten aina, panostimme kunnolliseen esitutkimukseen. Sen perusteella noudatimme vaatimusspesifikaatiota, joka täyttää sekä nykyiset
että lähitulevaisuuden tarpeet.
Ratkaisevaa on rakentaa niin, että
voimme panostaa oikeaan aikaan
eli valita sellaiset ratkaisut, joihin
olemme nykytilanteessa tyytyväisiä
mutta jotka ovat myös joustavia.
Vaatimukset voivat ensinäkemältä vaikuttaa liioitelluilta, mutta kun
asiaa tutkii tarkemmin, ymmärtää
nopeasti, että tämä on aivan yksinkertaisesti paras menettelytapa.
Ratkaisut, jotka jokin aika sitten
aiheuttivat aika suuret investoinnit,
eivät enää nyt sitä tee. Riskiarvioinnin toisena tärkeänä vaiheena
on huomioida, mitä seurauksia
järjestelmien suurista häiriötiloista
aiheutuisi, esim. tulipalosta, tulvasta tai vastaavasta katastrofista.
Riskiä voidaan pitää aika pienenä,
mutta Ruotsissa eräälle suurehkolle
operaattorille tämä epätodennäköinen skenaario toteutui jokin aika
sitten, ja seuraukset olivat vakavia.
Vaatimuksina olivat:
• Turvata fyysiset tulevat ja lähtevät liittymät.
• Palvelinhuoneemme ja Pietarsaarenseudun Puhelin Oy:n
(JNT:n) pääkeskuksen välillä
on oltava useampi kuin yksi
passiivinen liittymä. Jotta voidaan madaltaa katkoksen riskiä
tilanteessa, jossa Allegron ulkopuolella tehdään kaivuutöitä tai
talossa mahdollisia muutostöitä,
kuitukaapeli on vedettä kahta
erillistä reittiä JNT:n pääkeskuksesta aina palvelinhuoneeseen
saakka.
• Kaasupohjainen sammutusjärjestelmä. Vettä ei tietenkään saa
käyttää sähkölaitteita sisältävissä tiloissa.
• Diesel-varmistettu sähkönsaanti,
jota testataan säännöllisesti.
Lisäksi akut (UPS) jotka pitävät
laitteet käynnissä, kunnes dieselgeneraattori käynnistyy tai jokin
muu virransyöttö saadaan järjestettyä.
• Pääsynvalvonta. Fyysinen turvallisuus taataan tiukalla pääsynvalvonnalla ja seurannalla.
• Kaksinkertaiset, toisistaan riippumattomat jäädytysjärjestelmät
takaavat lämpötilan säilymisen
sopivalla tasolla.
• Järjestelmien toiminnan 24/7 valvonta, mukaan lukien hälytykset
sisäisille ja ulkoisille osapuolille
mahdollisissa häiriötilanteissa.
Laitteista ja järjestelmistä
voidaan todeta seuraavaa:
• Järjestelmät on virtualisoitu ja
rakennettu siten, että jos jokin
lakkaa toimimasta, ne järjestelmät, joihin virhe vaikuttaa, siirtyvät järjestelmän toiseen osaan
samalla, kun laitetoimittajalle
lähtee hälytys.
• Varmuuskopiointi on järjestetty
siten, että data siirtyy automaattisesti toiseen fyysiseen paikkaan. Niinpä täyskatastrofissakin
data on tallella ja voidaan palauttaa toiseen järjestelmään.
Tämä hanke saatiin valmiiksi kesällä 2013.
Signaaliverkkohanke
Edellisessä vuosikertomuksessa
mainittiin uuden hankkeen käynnistämisestä viestintäjärjestelmiemme
uudistamiseksi. Järjestelmä hoitaa
toimistojemme välisen viestinnän
sekä viestinnän sähköverkkojen
valvontajärjestelmiin ja –järjestelmistä.
23
•
•
•
•
reservkomponenter alltid finnas
på hyllan för att kunna bytas ut
med väldigt kort varsel
Knutpunkterna ska ha dieselsäkrad strömförsörjning och
följaktligen klara sig utan extern
strömtillförsel
Bör ha låga driftskostnader
Bör vara flexibel, dvs. enkelt att
ta i bruk, underhålla samt expandera
Bör uppfylla såväl dagens som
morgondagens kommunikationskrav
Under år 2013 startade vi tillsammans med våra samarbetspartners
projektet där vi flyttar över kommunikationen till säkrad fiber. I korthet
baserar det sig på att vi använder en
ring av stamnätsfiber mellan de centrala huvudknutpunkterna. Dessa
centraler har sin eltillförsel säkrad
med diesel, som garanterar en lång
funktionstid även om eltillförseln
runtomkring avstannat.
Från dessa centrala knutpunkter
dras s.k. passiv fiber till de för vår
verksamhet centrala platser. Passiv
fiber innebär alltså att det inte finns
någon utrustning mellan våra punkter och huvudknutpunkterna som
behöver el för att fungera. Således
kan vi garantera en fungerande
kommunikation mellan kontoren,
elnätsövervakningssystemen och
elstationerna även om resten av
området är strömlöst och mobiltelefonnätet är utslaget. Detta ger
oss ett mycket bättre utgångsläge
i händelse av en värre storm inom
vårt distrikt.
I vårt södra verksamhetsområde
var Jakobstads Energiverk och Herr-
fors kontor i Kållby bland de första
att bli uppkopplade. Därefter har
Nykarleby Kraftverk tillsammans
med en rad elstationer kopplats in
och under kvartal två och tre detta
år kommer även Vetelin Sähkölaitos
och Esse Elektro-Kraft att anslutas
till ringen. I Ylivieska – Alavieskadistriktet är projektet klart. w
Färdiga projekt
Valmiit hankkeet
Beställda projekt
Tilatut hankkeet
Ylivieska
Karleby
Kokkola
Kronoby
Kruunupyy
Jakobstad
Pietarsaari
Lägesbild för
Katternögruppens
signalnätsprojekt för
åren 2013–14, samt
principen för vår
kommunikation över
säkrad fiber.
Kållby
Kolppi
Esse
Ähtävä
Nedervetil
Alaveteli
Terjärv
Teerijärvi
Nykarleby
Uusikaarlepyy
Lappfors
Vetil
Veteli
Munsala
Jeppo
Jepua
Evijärvi
Katternö-ryhmän
signaaliverkkohankkeen tilannekuva
vuosille 2013-2014 sekä
varmennetun kuidun
kautta tapahtuvan viestintämme periaate.
Johanna Forsman
Katternö-ryhmän käyttötoimikunta sopi seuraavista,
viestintäjärjestelmälle
asetettavista kriteereistä:
• Oltava erittäin käyttövarma eikä
missään olosuhteissa herkkä sääoloille. Lisäksi varaosia on aina
oltava hyllyllä, jotta osanvaihto
voidaan tehdä hyvin lyhyellä
varoitusajalla.
• Solmupisteissä on oltava dieselvarmistettu virransaanti, ja niiden
tulee näin ollen selvitä ilman
ulkoista virransaantia.
• Matalat käyttökustannukset.
• Tulee olla joustava eli helppo
ottaa käyttöön, ylläpitää ja laajentaa.
• Tulee täyttää niin nykypäivän
kuin huomisenkin viestintävaatimukset.
24
Käynnistimme vuonna 2013 yhteistyökumppaneidemme kanssa
hankkeen, jossa siirrämme viestinnän varmistettuun kuituun. Lyhykäisyydessään se perustuu siihen, että
rakennamme keskeisten pääsolmupisteiden välille kantaverkkokuiturenkaan. Näiden keskusten sähkönsaanti on varmistettu dieselillä,
joka takaa pitkän toiminta-ajan,
vaikka sähkönsaanti olisi muualta
katkennut. Passiivikuitu tarkoittaa
siis, ettei pisteidemme välillä ole
sellaista laitteistoa ja pääsolmupisteitä, jotka tarvitsevat toimiakseen
sähköä. Näin ollen voimme taata,
että viestintä toimii konttoreiden,
sähköverkon valvontajärjestelmien
ja sähköasemien välillä, vaikka sähkö olisi poissa muualta alueelta ja
matkapuhelinverkko lakkaisi toimimasta. Se parantaa lähtökohtaamme huomattavasti siltä varalta, että
alueellemme sattuisi rajumyrsky.
Pietarsaaren Energialaitos ja
Herrforsin Kolpin toimisto olivat
eteläisellä toiminta-alueellamme
ensimmäisiä järjestelmään liitettyjä
kohteita. Sen jälkeen siihen on liitetty Uudenkaarlepyyn Voimalaitos
sekä joukko sähköasemia, ja tämän
vuoden toisella ja kolmannella
neljännekselle siihen liitetään myös
Vetelin Sähkölaitos ja Esse ElektroKraft. Ylivieskan–Alavieskan piirissä hanke on valmis. w
Oravais
Oravainen
Kortesjärvi
Karvsor
Fiberkoncept, principbild
Kuitukonsepti, periaatekuva
25
Fjärrvärmeproduktionen
Oy Perhonjoki Ab levererade under
2013 totalt 196 GWh fjärrvärme till
Jakobstads energiverk. En ökning
med 1,9 % jämfört med år 2012.
Fjärrvärmen producerades av Perhonjokis delägda Alholmens Krafts
biobränsleanläggning i Jakobstad.
Året var någorlunda normalt med
undantag av den varma december
månaden då fjärrvärmeleveransen
var 28 % lägre än året innan.
Fjärrvärmeverket Vieskan Voima i
Ylivieska som hör till Oy Perhonjoki
Ab producerade under året totalt 97
GWh fjärrvärme, en minskning med
9,5 % jämfört med rekordåret innan.
Minskningen berodde främst på det
varma vädret. För övrigt så producerade Vieskan Voima 26 GWh el och
5,9 GWh processånga. Elproduktionen låg på samma nivå som året
innan medan processångan ökade
med 10,7 %.
För att bättre kunna hantera
mängden träbränslen som används
vid anläggningen har under året tagits i bruk en ny mottagningsstation
för träflis. Mindre investeringar har
även blivit gjorda för att höja leverassäkerheten och tillgängligheten.
Den dåliga torvsäsongen 2012
påverkade verksamheten även på
vårvintern 2013 med högre bränslekostnader som följd. Lönsamheten
påverkades också av regeringens
Under året anslöt sig 18 nya kunder,
varav en kund i Alavieska. Gränsen
på 600 kunder spräcktes även under
året. För att förbättra leveranssäkerheten och tillgängligheten,
samt för att kunna hänga med i
utbyggnadstakten i Ylivieska, har
under året 1,5 km nya fjärrvärmeledningar blivit installerade och 1 km
sanerade. I Alavieska förbättrades
lagringen av bränslet så att bränslet
nu kan lagras under tak. w
beslut om att höja skatten på torv,
vilket också påverkade stödet för
skogsbränslen. Torvens andel sjönk
till under 50 % samtidigt som träbränslens andel för första gången
överskred 50 %. Oljans andel var
under 1 %.
Fjärrvärmeförsäljning
Fjärrvärmeförsäljningen i hela
Ylivieska området minskade under
året med 10 % jämfört med föregående år och uppgick till 86 GWh.
Fjärrvärmeförsäljningen i Alavieska
sjönk med 9,2 % och uppgick till 3,9
GWh. Det relativt varma året och
speciellt december månad hade en
negativ inverkan på försäljningen.
Andreas Rasmus
Fjärrvärmeverksamheten 2013
Tuomas Nevalainen
Kaukolämpötoiminta 2013
Kaukolämpötuotanto
Oy Perhonjoki Ab toimitti vuonna
2013 yhteensä 196 GWh kaukolämpöä Pietarsaaren Energialaitokselle.
Se on 1,9 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämpö
tuotetaan Perhonjoen osittain
omistamassa Alholmens Kraftin
biopolttoainelaitoksessa Pietarsaaressa. Vuosi oli jokseenkin normaali
lukuun ottamatta lämmintä joulukuuta, jolloin kaukolämpötoimitukset supistuivat 28 % edellisvuoden
vastaavasta jaksosta.
Ylivieskassa sijaitseva, Oy Perhonjoki Ab:hen kuuluva Vieskan
Voima –kaukolämpölaitos tuotti
vuoden aikana yhteensä 97 GWh
26
kaukolämpöä, joka on 9,5 % vähemmän kuin ennätysvuonna 2012.
Supistuminen johtui lähinnä lämpimästä säästä. Muilta osin Vieskan
Voima tuotti 26 GWh sähköä ja
5,9 GWh prosessihöyryä. Sähköntuotanto oli edellisvuoden tasolla,
mutta prosessihöyryn tuotanto
kasvoi 10,7 %.
Puuhaketta varten otettiin v. 2013
käyttöön uusi vastaanottoasema,
jotta laitoksessa käytettävien
puupolttoaineiden määrää voitaisiin käsitellä helpommin. Lisäksi
on tehty pienehköjä investointeja
toimitusvarmuuden ja saatavuuden
parantamiseksi.
Vuoden 2012 heikko turvekausi vaikutti toimintaan myös
kevättalvella 2013 korkeampina
polttoainekustannuksina. Lisäksi
kannattavuuteen vaikutti hallituksen turveveron korotuspäätös, mikä
vaikutti myös metsäpolttoaineiden
tukeen. Turpeen osuus laski alle
50 %:iin samalla, kun puupolttoaineiden osuus ylitti ensimmäisen
kerran 50 %. Öljyn osuus oli alle
1 %.
lämmin vuosi, etenkin joulukuu,
vaikuttivat myyntiin negatiivisesti. Kaukolämpöön liittyi 18 uutta
asiakasta, joista yksi Alavieskasta,
vuoden 2013 aikana. 600 asiakkaan
raja rikkoutui vuoden aikana. Uusia
kaukolämpöjohtoja asennettiin
1,5 km ja vanhoja saneerattiin 1 km
toimitusvarmuuden ja saatavuuden
parantamiseksi, ja lisäksi haluttiin
pysytellä mukana Ylivieskan laajentumisvauhdissa. Alavieskassa polttoaineen varastointia parannettiin
siten, että nyt varastointi tapahtuu
katon alla. w
Kaukolämpömyynti
Kaukolämpömyynti koko Ylivieskan
alueelle supistui vuoden mittaan
10 % edellisvuoteen verrattuna;
myynti oli 86 GWh. Alavieskan
kaukolämpömyynti laski edellisvuodesta 9,2 %. Kaukolämpöä
myytiin 3,9 GWh. Suhteellisen
27
Resultat- och balansräkning
för Katternökoncernen, Herrforskoncernen
och Perhonjokikoncernen
Katternökonsernin,
Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin
tuloslaskelma ja tase
2013
28
29
Katternökoncernen
Styrelsens verksamhetsberättelse för 2013
Utvecklingen av
energimarknaden
Verksamhetsåret 2013 präglades av
en utdragen lågkonjunktur. Vattenläget i Norden var i början av året
dåligt men förbättrades mot slutet
av året. Områdespriset för Finland
steg från 36,6 euro per megawattimme året innan till 41,1 euro per
megawattimme. Detta ledde till att
koncernens dyrare produktionsformer i någon mån kom i användning.
Produktionen av bränntorv som
är vårt viktigaste inhemska bränsle
tillsammans med biobränsle lider av
brist på nya torvmarker. Den långsamma tillståndsprocessen för nya
miljötillstånd, som nu ytterligare
försvåras med ett nytt lagförslag
kommer att försämra framtida
tillgång på bränntorv. Med nya
skatter på torv och ett reducerat
produktionsstöd för träbränsle har
utvecklingen paradoxalt nog lett till
att kolanvändningen kraftigt ökat.
Från att ha varit ett reservbränsle i
Alholmens Kraft är nu plötsligt kolet
ett huvudbränsle.
Vindkraftsparken Ristiveto i Merijärvi och Puhuri Oy:s vindkraftspark
i Kopsa i Brahestad togs båda i bruk
under året. Tillsammans kommer
dessa parker att bidra med en kapacitet på närmare 35 MW.
Elförbrukningen på Katternös
distributionsområde sjönk under
året med 2,5 %. För hela landet
minskade förbrukningen med 1,5 %.
Fjärrvärmeleveranserna till
Jakobstads Energiverk ökade med
1,9 %. I Ylivieskaområdet minskade
försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 8,5 %. Värt att
notera är att dessa förbrukningssiffror kraftigt påverkats av den
milda vintern.
Koncernstruktur och
affärsverksamhet
Katternö koncernen består av
moderbolaget Oy Katternö Ab samt
dotterkoncernerna Herrfors, Perhonjoki, Härjeåns Kraft samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors
koncernen består av moderbolaget
Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, KatVoima Oy och Härjedalens Miljöbränsle Ab. I koncernen Perhonjoki
ingår moderbolaget Oy Perhonjoki
Ab samt döttrarna Katternö Kraft
Oy Ab samt Pohjanmaan Energiavarat Oy. I Härjeåns Kraft koncernen
ingår moderbolaget Härjeåns Kraft
Ab samt döttrarna Härjeåns Nät Ab,
Fyrfasen Energi Ab och Herjenet Ab
Koncernens verksamhet är
uppdelad i produktion av el- och
fjärrvärme, distribution av el- och
fjärrvärme samt försäljning av el
och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme, till
koncernen och dess ägare, sköts i
huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som
via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy,
EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft
Ab samt via dotterbolaget Katternö
Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen
Voima Oy. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av
Oy Herrfors Ab. Elnätverksamheten
Katternö-konserni
Hallituksen toimintakertomus 2013 (käännös)
Sähkömarkkinoiden kehitys
Toimintavuotta 2013 leimasi pitkittynyt laskusuhdanne. Pohjoismaiden vesitilanne oli vuoden alussa
heikko, mutta parani loppuvuotta kohti. Suomen aluehinta nousi
edellisvuoden 36,6 eurosta megawattitunnilta 41,1 euroon megawattitunnilta. Konsernin kalliimpia tuotantomuotoja otettiin tämän vuoksi
jossain määrin käyttöön.
Biopolttoaineen rinnalla maamme tärkeimmän kotimaisen polttoaineen, turpeen, tuotanto kärsii uusien turvesoiden puutteesta. Uusien
ympäristölupien hidas lupaprosessi
ja nyt myös uusi lakiehdotus heikentävät ja vaikeuttavat turvepolttoaineen saatavuutta tulevaisuudessa.
Turpeelle asetettujen uusien verojen ja puupolttoaineen tuotantotuen
leikkauksen myötä kehitys on paradoksaalisesti lisännyt voimakkaasti hiilen käyttöä. Hiili oli aiemmin
Alholmens Kraftin varapolttoainetta, mutta nyt siitä on yhtäkkiä tullut
pääasiallinen polttoaine.
30
Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhuri Oy:n Kopsan tuulivoimapuisto Raahessa otettiin molemmat käyttöön toimintavuoden
aikana. Niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on lähes 35 MW.
Sähkönkulutus laski 2,5 % Katternön jakelualueella. Koko maassa
sähkönkulutus laski 1,5 %.
Kaukolämmöntoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle kasvoivat 1,9 %. Kaukolämmön sekä prosessihöyryn myynti laski Ylivieskan
alueella 8,5 %. Kannattaa huomata,
että leuto talvi on vaikuttanut voimakkaasti näihin kulutuslukuihin.
Konsernirakenne ja liiketoiminta
Katternö-konserniin kuuluvat
emoyhtiö Oy Katternö Ab sekä tytärkonsernit Herrfors, Perhonjoki
ja Härjeåns Kraft sekä osakkuusyhtiö Oy Novasec Ab. Herrfors-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors
Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors NätVerkko Oy Ab, Kat-Voima Oy ja Härjedalens Miljöbränsle Ab. Perhon-
joki-konserniin kuuluu emoyhtiö Oy
Perhonjoki Ab sekä tytäryhtiöt Katternö Kraft Oy Ab ja Pohjanmaan
Energiavarat Oy. Härjeåns Kraft –
konserniin kuuluu emoyhtiö Härjeåns Kraft Ab sekä tytäryhtiöt Härjeåns Kraft Ab, Fyrfasen Energi Ab
ja Herjenet Ab.
Konsernin toiminta voidaan jakaa
sähkön- ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja myyntiin. Oy Perhonjoki Ab hoitaa pääasiassa sähkön ja kaukolämmön hankinnan ja
tuotannon konsernille Pohjolan Voima Oy:n, EPV Energia Oy:n ja Oy Alholmens Kraft Ab:n omistuksensa kautta sekä tytäryhtiön Katternö
Kraft Oy Ab:n Kanteleen Voima Oy:n
omistuksensa kautta. Oy Herrfors
Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja
jakelun. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
hoitaa sähköverkkotoiminnan. Härjedalens Miljöbränsle Ab tuottaa
puu- ja/tai turvepohjaisia pellettejä
ja brikettejä.
Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa tarvittavat palvelut konserniyh-
sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy
Ab. I Härjedalens Miljöbränsle Ab,
produceras pellets och briketter
baserade på trä och/ eller torv som
råvara
Moderbolaget Oy Katternö Ab
producerar tjänster för koncernbolagen och aktieägarnas balanshantering och elanskaffning.
I början av juli 2013 förvärvade
moderbolaget ca 50,5% av aktierna
i Härjeåns Kraft Ab i Sveg, i Sverige.
Härjeåns Kraft koncernens verksamhet består av egen elproduktion i
moderbolaget, försäljning av elhandelstjänster i Fyrfasen Energi Ab,
försäljning av elnätstjänster i Härjeåns Nät Ab samt småskalig bredbandsverksamhet i Herjenet Ab.
Resultatutveckling
Koncernens omsättning uppgick
under året till 122,4 miljoner euro
(92,1) och rörelsevinsten till 12,2
miljoner euro (5,5). Det förbättrade
rörelseresultatet kommer dels från
Härjedalens Miljöbränsle Ab, som
2013 gör ett klart bättre resultat
än fjolåret på grund av en bättre
torvbrytningssäsong, dels från Oy
Perhonjoki Ab vars vindkraftspark
tiöiden ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa
varten.
Emoyhtiö hankki heinäkuun 2013
alussa noin 50,5 %:a Ruotsissa Svegissä toimivan Härjeåns Kraft Ab:n
osakkeista. Härjeåns Kraft –konsernin toiminta muodostuu omasta sähköntuotannosta emoyhtiössä,
sähkökauppapalvelujen myynnistä
Fyrfasen Energi Ab:lle, sähköverkkopalvelujen myynnistä Härjeåns
Nät Ab:lle sekä pienimuotoisesta laajakaistatoiminnasta Herjenet
Ab:ssä.
Tuloskehitys
Konsernin liikevaihto oli toimintavuonna 122,4 milj. euroa (92,1) ja liikevoitto 12,2 milj. euroa (5,5). Liiketuloksen kohentuminen johtuu
yhtäältä Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä, jonka tulos oli v. 2013 selvästi edellisvuotta parempi onnistuneen turpeenkorjuukauden
ansiosta, ja toisaalta Oy Perhonjoki Ab:stä, jonka Ristiveto-tuulivoimapuisto tekee syöttötariffien ansiosta tyydyttävää liiketulosta. Myös
Härjeåns Kraft edistää osaltaan liiketuloksen kasvua, vaikka yhtiön ti-
Ristiveto, tack vare inmatningstariffer, genererar ett tillfredsställanderörelseresultat.
Moderbolagets omsättning uppgick till 0,6 miljoner euro (0,6). Tack
vare en dividend från dotterbolaget
Oy Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 1,9 miljoner euro
(1,5).
Koncernens avkastning på det
egna kapitalet var 7,1 % (9,6).
Avkastningen på investerat kapital
var 4,8 % (7,2).
Koncernens räntebärande skuld
uppgick vid räkenskapsperiodens
slut till 107,0 miljoner euro (45,0).
Koncernens soliditet, inklusive
leasingansvar, var 47,7 % (59,3).
Rörelsens kassaflöde i koncernen
uppgick till 13,3 miljoner euro (9,6).
Risker och riskhantering
Målsättningen med koncernens
riskpolicy är att säkerställa att
de strategiska och ekonomiska
målsättningar som uppställts för
bolagen kan uppfyllas.
Bränslerisken i de produktionsbolag som använder torv har visat
sig vara mycket kostsam om den
utfaller.
lit näyttävätkin vuoden jälkimmäiselle puoliskolle tappiota yhtiön
jakelualueelle loppuvuodesta 2013
osuneen myrskyn aiheuttamien vahinkojen kustannusvarausten vuoksi. Yhtiö tekee kuitenkin kustannusvarauksen myrskyvaurioista, jotka
emoyhtiö kärsi vuoden 2013 lopussa mikä aiheuttaa että yhtiön tulos
vuoden toisella puoliskolta on negatiivinen.
Emoyhtiön liikevaihto oli 0,6 milj.
euroa (0,6). Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n jakaman osingon ansiosta tilikauden voitto oli 1,9 milj. euroa (1,5).
Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 7,1 % (9,6 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 4,8
%:iin (7,2 %).
Konsernin korollinen velka oli tilikauden lopussa 107,0 milj. euroa
(45,0).Konsernin omavaraisuus,
leasingvastuu mukaan lukien, oli
47,7 % (59,3 %).
Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 13,3 milj. euroa (9,6).
Riskit ja riskienhallinta
Konsernin riskienhallintaohjelman
tavoitteena on varmistaa yhtiöille
För att hantera volym- och marknadsprisrisker köps modelleringsoch marknadsanalystjänster av
Power-Deriva Oy. Deras analyser
och rapporter ligger till grund för
den kontinuerliga uppföljningen av
marknadsutvecklingen som görs i
ledningsgruppen. För att minimera
marknadsprisrisker utnyttjas såväl
el- som koldioxidderivat på Nordpool och ECX.
Investeringar och placeringar
Under verksamhetsåret har koncernens nettoinvesteringar varit totalt
30,2 miljoner euro (29,1) varav 24,6
miljoner (28,3) investerats i materiella och immateriella tillgångar och
5,6 miljoner (1,2) euro i aktier och
andelar. Förvärvet av aktiemajoriteten i Härjeåns Kraft Ab ingår inte i
dessa siffror.
Nätverksamhetens investeringar i
koncernen uppgick till 17,4 miljoner
euro (5,8), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 2,9
miljoner euro (20,1) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar
till 1,5 miljoner euro (0,6) samt
investeringarna i HMAB till 2,8 (1,6)
miljoner euro.
asetettujen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen.
Turvetta käyttävien tuotantoyhtiöiden polttoaineriski on toteutuessaan osoittautunut erittäin hintavaksi.
Power-Deriva Oy:ltä ostetaan
mallinnus- ja markkina-analyysipalveluja volyymi- ja markkinahintariskien käsittelyä varten. Markkinakehityksen jatkuva seuranta
johtoryhmässä perustuu Power-Deriva Oy:n analyyseille ja raporteille.
Markkinahintariskien minimoimiseksi hyödynnetään Nordpoolin ja
ECX:n sähkö- ja hiilidioksidijohdannaisia.
Investoinnit ja sijoitukset
Konsernin nettoinvestoinnit olivat toimintavuoden aikana yhteensä 30,2 milj. euroa (29,1), joista 24,6
miljoonaa (28,3) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen
ja 5,6 milj. euroa (1,2) osakkeisiin ja
osuuksiin. Osake-enemmistön osto
Härjeåns Kraft Ab:stä ei sisälly näihin lukuihin.
Konsernin verkkotoiminnan investoinnit olivat 17,4 milj. euroa (5,8),
sähkökaupan ja tuotannon inves31
Bland investeringarna i aktier
och andelar kan nämnas bl.a. Oy
Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV
Energia Oy och Pohjolan Voima Oy
och vattenkraftsbolaget Voimapiha
Oy, dotterbolaget Katternö Kraft Oy
Ab:s satsningar i intressebolaget
Kanteleen Voima Oy:s vindkraftsserie samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Oy Ab.
Aktier och aktiekapital
I moderbolaget Oy Katternö Ab
finns 560 000 aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie.
Styrelse och personal
På den ordinarie bolagsstämman
25.4.2013 valdes följande ordinarie
styrelsemedlemmar i moderbolaget
för verksamhetsåret:
• Peter Boström, ordförande
• Alpo Salonen
• Gösta Willman, vice ordförande
• Sven-Oskar Stenbäck
• Juha Kauppinen
• Mikael Jakobsson
• Tuula Loikkanen
• Alf Stenvik
Som styrelsens sekreterare har
moderbolagets vd Stefan Storholm
fungerat.
Bolagen i Katternö koncernen i
Finland köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som
tillsammans med Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Härjedalens Miljöbränsle
och Härjeåns Kraft var koncernens
arbetsgivare vid årets slut. Antalet
anställda vid bokslutstidpunkten,
där även Härjeåns Kraft koncernens
anställda ingår, framgår av tabellen
nedan.
2013 2012
Antalet anställda 31.12. 170
79
Genomsnittligt antal anställda *)
171
89
Totala personalkostnader
i koncernen (1000 €)
(inklusive styrelsearvoden)
8 813 6 321
Revisorer
Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2013 valde bolagsstämman
i moderbolaget CGR samfundet
Ernst & Young Oy med Kjell Berts
som ansvarig revisor.
Styrelsens förslag
till disposition av vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst i
moderbolaget är 1.905.165,05 euro.
Moderbolagets styrelse föreslår för
bolagsstämman att som dividend
utbetalas 2,70 euro per aktie, eller
totalt 1.512.000 euro. Resterande
belopp eller 393.165,05 euro förs till
vinstmedelskontot.
Uppskattning av
den kommande utvecklingen
Lågkonjunkturen verkar fortsätta
med låga elpriser som följd även
under 2014. Detta medför fortsatt
begränsad användning av bolagets
produktionsapparat.
Omstruktureringen av verksamheten inom dotterbolaget HMAB
börjar ge utdelning. Lönsamhetsförutsättningarna för 2014 är därför
goda.
Investeringarna i Härjeåns Kraft
och ny vindkraft i såväl Perhonjoki
som Katternö Kraft torde också ge
utdelning med förbättrad lönsamhet som resultat.
Jakobstad, den 12.3.2014
Pietarsaaressa, 12.3.2014
Pe
P
eter Boström
Peter
htaja
ordförande /puheenjoh
/puheenjohtaja
Will
Wi
illllman
Gösta Willman
vice ordförande /varapuhe
/varapuheenjohtaja
T l Loikkanen
L ikk
Tuula
M kael Jakob
Mi
ob
bsson
Mikael
Jakobsson
toinnit 2,9 milj. euroa (20,1) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 1,5
milj. euroa (0,6) sekä investoinnit
HMAB:hen 2,8 milj. euroa (1,6).
Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä,
Pohjolan Voima Oy:stä ja vesivoimayhtiö Voimapiha Oy:stä, tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n panostus osakkuusyhtiö Kanteleen Voima
Oy:n tuulivoimasarjaan sekä Oy
Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Katternö
Ydinvoima Oy Ab:n kautta.
Osakkeet ja osakepääoma
Emoyhtiö Oy Katternö Ab.ssä on
560.000 osaketta. Osakkeen nimellisarvo on 8,41 euroa/osake.
Hallitus ja henkilökunta
Varsinaisessa yhtiökokouksessa
25.4.2013 emoyhtiön hallitukseen
valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet toimintavuodeksi:
• Peter Boström, puheenjohtaja
• Alpo Salonen
• Gösta Willman, varapuheenjoht.
• Sven-Oskar Stenbäck
• Juha Kauppinen
• Mikael Jakobsson
32
• Tuula Loikkanen
• Alf Stenvik
Emoyhtiön toimitusjohtaja Stefan
Storholm on toiminut hallituksen
sihteerinä.
Katternö-konsernin Suomessa
toimivat yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut Oy Herrfors Ab:ltä,
joka yhdessä Herrfors Nät-Verkko
Oy Ab:n, Härjedalens Miljöbränslen
ja Härjeåns Kraftin kanssa kanssa
olivat konsernin työnantajia vuoden
lopussa. Konserniyhtiöiden työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä, mukaan lukien Härjeåns Kraft
–konsernin työntekijät, ilmenee alla
olevasta taulukosta.
2013 2012
Työtekijämäärä 31.12. 170
79
Keskimääräinen työtekijämäärä *)
171
89
Konsernin henkilöstömenot yhteensä (1000 €)
(sis. hallituksen palkkiot)
8 813 6 321
Emoyhtiössä oli 31.12.2013 kaksi
(2) työntekijää.
Tilintarkastajat
Toimintavuoden 2013 varsinaisik-
si tilintarkastajiksi valittiin emoyhtiön yhtiökokouksessa KHT-yhteisö
Ernst & Young Oy, Kjell Berts päävastuullisena tilintarkastajana.
Hallituksen esitys
voittovarojen käytöksi
Emoyhtiön tilikauden voitto on
1.905.165,05 euroa. Emoyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista 2,70 euroa osakkeelta eli yhteensä 1.512.000 euroa.
Loput eli 393.165,05 euroa viedään
voittovarojen tilille.
Tulevan kehityksen arviointi
Laskusuhdanne ja sen seurauksena
matalat sähkönhinnat tuntuvat jatkuvan myös v. 2014.Yhtiön tuotantokoneiston on sen vuoksi edelleen
rajoitetussa käytössä.
Toiminnan uudelleenjärjestelyt
tytäryhtiö HMAB:ssä alkavat tuottaa tulosta. Vuoden 2014 kannattavuusedellytykset ovat sen vuoksi hyvät.
Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuulivoimaan niin Perhonjoessa kuin
Katternö Kraftissakin tehdyt investoinnit alkanevat myös tuottaa tulosta ja nostaa kannattavuutta.
Juha Kauppinen
A po Salonen
Al
Alpo
Sven-Oskar Stenbäck
Alf Stenvik
Alf
Stteffan
S
an S
tto
orh
rhol
olm
Stefan
Storholm
v rkställande direktör /toimit
ve
verkställande
/toimitusjohtaja
33
Oy Katternö Ab
Koncernresultaträkning
Oy Katternö Ab
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2013
1.1–31.12.2012
122 361
92 102
9 191
3 575
–434
1 083
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
Koncernbalansräkning
AKTIVA
Liikevaihto
BESTÅENDE AKTIVA
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Immateriella tillgångar
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
–86 708
152
–13 251
–99 807
–57 182
0
–15 321
–72 503
–6 571
–2 242
–8 813
–4 946
–1 375
–6 321
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva
–9 817
–411
–4 566
0
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset pysyvien vast.hyöd.
Övriga rörelsekostnader
–4 103
–3 871
Liiketoiminnan muut kulut
Rörelsevinst
12 177
5 491
849
680
–1 709
–179
6 542
–342
–914
5 285
11 997
–3 815
10 776
0
Voitto ennen satunnaiseriä
Satunnaiset erät
8 183
10 776
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Fordringar
Långfristiga fordringar
Övriga fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Lånefordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
–1 104
–2 365
–30
–4 476
Tuloverot
Vähemmistön osuus
Kassa och bank
4 714
6 270
Tilikauden voitto
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Vinst före extraordinära poster
Extraordinära poster
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
Inkomstskatt
Minoritetsandel
Räkenskapsperiodens vinst
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Konsernitase
(1 000 EUR)
Placeringar
Intressebolag
Aktier och andelar
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
(1 000 EUR)
31.12.2013
31.12.2012
PYSYVÄT VASTAAVAT
2 582
797
21 441
26 508
129 608
13 251
5 453
196 261
4 289
11 090
39 694
11 241
22 465
88 779
44 185
22 428
66 613
19 953
39 979
59 932
265 456
149 508
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Övriga omsättningstillgångar
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
7 472
203
7 675
3 775
172
3 946
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
2 976
2 439
26 619
1
8 350
7 193
42 164
13 147
1
2 788
1 571
17 507
3 237
10 976
56 051
321 506
34 869
184 377
31.12.2013
31.12.2012
4 709
2
1 835
4 575
4 709
2
198
4 575
67 023
4 714
64 298
6 270
EGET KAPITAL TOTALT
82 858
80 052
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
MINORITETSANDEL
68 498
29 590
VÄHEMMISTÖOSUUS
1 349
1 393
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Reservfond
Överkursfond
Uppskrivningsfond
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
AVSÄTTNINGAR
Övriga avsättningar
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Anslutningsavgifter
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
Övriga skulder
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Erhållna förskott
Skulder till leverantörer
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
34
VASTAAVA
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Vararahasto
Ylikurssirahasto
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut varaukset
VIERAS PÄÄOMA
1 943
18 338
67 949
4 824
93 054
1 943
5 354
39 566
973
47 835
39 097
360
17 095
7 183
12 013
75 748
5 386
17
15 148
2 569
2 387
25 507
170 151
321 506
74 735
184 377
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
35
Katternökoncernens
revisionsberättelse
Katternö-konsernin
tilintarkastuskertomus (käännös)
Oy Herrfors Ab
Koncernresultaträkning
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma
Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle
Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1–31.12.2013.
Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning,
resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet.
Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013.
Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Omsättning
Styrelsens och verkställande direktörens ansvar
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av
bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och
tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse.
Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören
för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett
betryggande sätt.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät
tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä
ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty.
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
1.1–31.12.2013
1.1–31.12.2012
121 947
91 782
9 190
3 575
–434
1 083
–86 548
152
–13 251
–99 647
–57 120
0
–15 321
–72 441
–6 438
–2 222
–8 659
–4 867
–1 366
–6 233
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva
–9 801
–311
–4 554
0
Övriga rörelsekostnader
–4 039
–3 723
Rörelsevinst
12 255
5 481
729
675
–1 582
–179
6 421
–347
–788
5 286
Vinst före Extraordinära poster
Extraordinära poster
12 076
–3 815
10 767
0
Voitto ennen satunnaisia eriä
Satunnaiset erät
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
8 262
10 767
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Inkomstskatt
–1 104
–30
Minoritetsandel
–2 365
–4 477
4 793
6 260
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Tilintarkastajan velvollisuudet
Revisorns skyldigheter
Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet
och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört
revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en
rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen
innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna
i moderbolagets styrelse eller verkställande direktören har gjort sig
skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen
eller bolagsordningen.
En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och
verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig
på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en
väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna
riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer
den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering
av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har använts
och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av
bokslutet och verksamhetsberättelsen.
Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga
revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme
ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen
Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä
tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme
tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko
tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja
syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia
tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin
hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä
luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta
perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen.
Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen
valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot
antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.
Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta
ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning från intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Räkenskapsperiodens vinst
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset pysyvien vast. hyöd.
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Tuloverot
Vähemmistön osuus
Tilikauden voitto
Utlåtande
Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga
och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med
i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut
och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen
och bokslutet är konfliktfria.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot
konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Övriga utlåtanden
Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi
förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt
apspeför verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen
osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden
vas
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
toimi
tarkastavaltamme tilikaudelta.
Jakobstad/Pietarsaari, 14.4.2014
14
Ernst & Young Ab
CGR-samfund /KHT-yhteisö
36
Kjel
elll Be
B
erts
Kjell
Berts
CGR/KHT
37
Oy Herrfors Ab
Koncernbalansräkning
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
AKTIVA
(1 000 EUR)
31.12.2013
31.12.2012
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Övriga utgifter med lång verkningstid
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
Placeringar
Intressebolsag
Aktier och andelar
VASTAAVA
PYSYVÄT VASTAAVAT
1 195
1 374
2 569
664
114
778
19 760
26 508
129 590
13 251
5 172
194 280
2 607
11 090
39 694
11 241
22 321
86 952
22 196
40 632
62 828
19 727
36 326
56 053
259 678
143 783
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Osakkeet ja osuudet
Oy Herrfors Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Resultaträkning för
Muun sähköliiketoiminnan
övrig elaffärsverksamhet
tuloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2013
1.1–31.12.2012
16 965
16 463
32
0
3
684
–14 304
–282
–14 585
–12 920
–274
–13 195
–286
–69
–355
–316
–76
–392
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Köpta tjänster
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
–516
–537
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
RÖRLIGA AKTIVA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Övriga rörelsekostnader
–859
–648
Liiketoiminnan muut kulut
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Övriga omsättningstillgångar
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
Rörelsevinst
683
2 378
Liikevoitto
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
Fordringar
Långfristiga fordringar
Öriga fordringar
7 472
203
7 675
3 775
172
3 946
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
2 976
2 439
26 817
1
8 350
7 162
42 330
13 253
1
2 788
1 533
17 575
3 184
10 221
56 164
315 841
34 181
177 965
31.12.2013
31.12.2012
3 784
1 637
5 012
2
3 784
0
5 012
2
64 971
4 793
62 576
6 260
EGET KAPITAL TOTALT
80 199
77 634
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
MINORITETSANDEL
68 312
29 084
VÄHEMMISTÖOSUUS
1 349
1 393
Kortfristiga
Kundfordringar
Lånefordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Överkursfond
Uppskrivningsfond
Reservfond
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
AVSÄTTNINGAR
Övriga avsättningar
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Anslutningsavgifter
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
Övriga skulder
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Erhållna förskott
Skulder till leverantörer
Skulder till aktionärer
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
38
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Internränta
från företag inom koncernen
från övriga
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Internränta
från företag inom samma koncern
från övriga
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Bokslutsdispositioner
Förändring av avskrivningsdifferens
Inkomstskatt
VASTATTAVAA
Räkenskapsperiodens vinst
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Sisäinen korko
saman konsernin yrityksiltä
muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Sisäinen korko
saman konsernin yrityksiltä
muilta
256
0
15
244
1 187
42
–396
–9
–2
–137
0
–20
–5
1 448
546
3 826
21
–8
–145
–381
Tuloverot
422
3 437
Tilikauden voitto
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Arvonkorotusrahasto
Vararahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut varaukset
VIERAS PÄÄOMA
2 058
18 338
67 949
4 824
93 169
2 058
5 354
35 966
973
44 351
35 497
360
17 141
o
7 801
12 013
72 812
5 386
17
15 176
0
2 538
2 386
25 503
167 330
315 841
71 247
177 965
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Laina osakkailta
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
39
Oy Herrfors Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Muun sähköliiketoiminnan
Balansräkning för
tase
övrig elaffärsverksamhet
(1 000 EUR)
AKTIVA
(1 000 EUR)
31.12.2013
31.12.2012
VASTAAVA
BESTÅENDE AKTIVA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Immateriella tillgångar
Immateriella rättigheter
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
Placeringar
Andelar i företag inom samma koncern
Övriga aktier och andelar
54
91
483
3 785
2 617
932
119
7 935
483
3 817
2 765
988
94
8 147
12 782
1 765
14 547
12 086
1 407
13 493
22 537
21 732
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Nätverksamhetens
Verkkotoiminnan
resultaträkning
tuloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2013
1.1–31.12.2012
19 681
20 389
18
67
21
62
–6 712
118
–3 329
–9 923
–7 304
40
–3 303
–10 567
–990
–218
–1 208
–1 056
–240
–1 296
–115
–114
–7 467
–7 035
1 036
1 460
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Övriga rörelsekostnader
RÖRLIGA AKTIVA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Rörelsevinst
Fordringar
Långfristiga
Fordringar hos företag inom samma koncern
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Från företag inom samma koncern
Från övriga
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Från företag inom samma koncern
Från övriga
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
Kortfristiga
Kundfordringar
Fordringar hos företag i samma koncern
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
EGET KAPITAL TOTALT
ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER
Avskrivningsdifferens
11 045
11 045
10 148
10 148
1 737
1 137
2 466
35
5 375
1 175
1 618
1 504
16
4 313
409
2 004
16 828
39 364
16 465
38 196
31.12.2013
31.12.2012
3 061
14 616
422
3 061
12 267
3 062
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
18 098
18 390
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
2 161
2 182
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristiga
Skulder hos företag inom samma koncern
Övriga skulder
Kortfristigt
Skulder till leverantörer
Skulder till företag i samma koncern
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
40
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
Rahat ja pankkisaamiset
Bokslutsdispositioner
Förändring av avskrivningsdifferens
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Inkomstskatt
Räkenskapsperiodens vinst
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
0
11
0
16
0
–2
9
0
–2
14
1 046
1 474
0
0
–263
–369
Tuloverot
783
1 106
Tilikauden voitto
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
VASTATTAVAA
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
16 290
12
16 302
15 578
7
15 585
152
2 303
134
173
2 803
369
1 399
159
95
2 039
19 105
39 364
17 624
38 196
Pitkäaikaiset saamiset
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
41
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Nätverksamhetens
Verkkotoiminnan
balansräkning
tase
(1 000 EUR)
Oy Perhonjoki Ab
Koncernresultaträkning
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2013
1.1–31.12.2012
64 521
58 795
–56 177
–1 030
–57 207
–55 015
–630
–55 645
–95
–1
–96
–100
–1
–101
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
–1 425
–753
Övriga rörelsekostnader
–1 587
–1 449
Rörelsevinst
4 206
847
125
628
–511
242
5 946
–158
–322
5 466
Vinst före extraordinära poster
4 448
6 313
Voitto ennen satunnaisia eriä
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
4 448
6 313
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Inkomstskatt
Minoritetsandel
–659
–3
–151
1
Räkenskapsperiodens vinst
3 786
6 163
Omsättning
AKTIVA
31.12.2013
31.12.2012
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
VASTAAVA
PYSYVÄT VASTAAVAT
38
28
128
244
187
36
24
619
128
267
203
44
22
663
657
691
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
RÖRLIGA AKTIVA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Fordringar hos företag i samma koncern
Övriga fordringar
Resultatregleringar
468
367
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset yrityksiltä samassa konsernissa
Muut saamiset
Siirtosaamiset
1 146
7 278
15
1 251
9 690
977
5 963
1
395
7 336
–141
1 581
10 018
10 675
9 283
9 974
31.12.2013
31.12.2012
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Fond för inbetalt fritt eget kapital
Vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
1 203
364
3 938
783
1 203
364
2 833
1 106
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Rahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
EGET KAPITAL TOTALT
6 288
5 505
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
FRÄMMANDE KAPITAL
Kortfristigt
Skulder till leverantörer
Skulder till företag i samma koncern
Erhållna förskott
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
42
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Köpta tjänster
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning från intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Liikevaihto
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Tuloverot
Vähemmistön osuus
Tilikauden voitto
VASTATTAVAA
VIERAS PÄÄOMA
1 154
2 101
319
654
158
1 463
2 406
0
447
153
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Saadut ennakot
Muut velat
Siirtovelat
4 386
10 675
4 469
9 974
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
43
Oy Perhonjoki Ab
Koncernbalansräkning
Konsernitase
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
AKTIVA
31.12.2013
31.12.2012
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Övriga utgifter med lång verkningsgrad
PYSYVÄT VASTAAVAT
14
1 374
1 388
14
114
128
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
664
Byggnader och konstruktioner
11 917
Maskiner och inventarier
18 329
Övriga materiella tillgångar
2 028
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggningar
0
32 937
664
5 164
4 689
2 055
20 017
32 587
Placeringar
Intressebolsag
Övriga aktier och andelar
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
20 176
35 322
55 497
18 112
32 184
50 295
89 822
83 010
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Övriga omsättningstillgångar
Fordringar
Långfristiga
Övriga fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Överkursfond
Fond för inbetalt fritt eget kapital
Uppskrivningsfond
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
EGET KAPITAL TOTALT
MINORITETSANDEL
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Skulder till leverantörer
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
44
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Muut osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
562
562
539
539
2 744
2 744
2 439
2 439
7 756
1 573
40
9 368
9 860
1 011
48
10 919
360
1 700
13 034
102 856
15 597
98 607
31.12.2013
31.12.2012
18 700
10 757
10 506
204
18 700
10 757
8 913
204
11 686
3 786
5 522
6 163
55 639
50 260
4 577
4 192
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
VASTAAVA
Vaihto-omaisuus
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VÄHEMMISTÖOSUUS
VIERAS PÄÄOMA
1 177
24 522
25 699
540
26 242
26 783
7 318
6 777
2 500
346
16 941
4 950
11 364
37
1 021
17 372
42 640
102 856
44 155
98 607
Pitkäaikainen
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
Styrelsernas medlemmarna • Hallituksien jäsenet
Oy Herrfors Ab
Backman Göran
Boström Peter, ordf/pj
Ekstrand Anne
Frostdahl Jan-Erik
Salonen Alpo
Stenvik Alf
Storholm Stefan, vd/tj
Toivola Antti
Oy Herrfors Nät-Verkko Ab
Sandkulla Thomas
Storholm Stefan, ordf./pj
Tupeli Seppo, vd/tj
Oy Katternö Ab
Boström Peter, ordf/pj
Jakobsson Mikael
Kauppinen Juha
Loikkanen Tuula
Salonen Alpo
Stenbäck Sven-Oskar
Stenvik Alf
Storholm Stefan, vd/tj
Willman Gösta
Oy Katternö Kraft Ab
Ahlskog Glen
Boström Peter, ordf/pj
Eklund Tony
Kauppinen Juha
Kulla Ingvar
Stenvik Alf
Storholm Stefan, vd/tj
von Schoultz Roald
Oy Katternö Kärnkraft Ab
Boström Peter, ordf/pj
Eklund Tony
Erkinheimo Pekka
Haarala Pasi
Stenvik Alf
Storholm Stefan, vd/tj
Vilkuna Antti
von Schoultz Roald
Ahlskog Glen
Backman Göran
Boström Peter
Eklund Tony
Ekstrand Anne
Erkinheimo Pekka
Frostdahl Jan-Erik
Haarala Pasi
Honkanen Timo
Jakobsson Mikael
Kauppinen Juha
Kulla Ingvar
Loikkanen Tuula
Salonen Alpo
Sandkulla Thomas
Stenbäck Sven-Oskar
Stenvik Alf
Storholm Stefan
Toivola Antti
Tupeli Seppo
Vilkuna Antti
Willman Gösta
von Schoultz Roald
Perhonjoki Oy
Ahlskog Glen
Boström Peter, ordf/pj
Eklund Tony
Ekstrand Anne
Kulla Ingvar
Loikkanen Tuula
Salonen Alpo
Storholm Stefan, vd/tj
Oy Tunturivoima Ab
Honkanen Timo, ordf./pj
Storholm Stefan, vd/tj
46
Oy Katternö Ab • Oy Herrfors Ab • Oy Perhonjoki Ab • Katternö Kraft Oy Ab
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab • Katternö Kärnkraft Ab Oy • HMAB • Härjeåns Kraft AB
Köpmansgatan 10, 68600 Jakobstad / Kauppiaankatu 10, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, www.katterno.fi