Transcript Årsredovisning Vuosikertomus

Årsredovisning
Vuosikertomus
2010
Österbottens Kötts
anskaffningsområde
Vår mission
Karleby
Kokkola
Larsmo
Luoto
Jakobstad
Pietarsaari
Kronoby
Kruunupyy
Pedersöre
Pedersöre
Nykarleby
Uusikaarlepyy
Korsholm
Mustasaari
Maxmo
Maksamaa
Vasa
Vaasa
Vörå
Vöyri
Korsnäs
Korsnäs
Pohjanmaan Lihan
hankinta-alue
Närpes
Närpiö
Kaskö
Kaskinen
Andelslaget Österbottens Kött ansvarar på sitt verksamhetsområde för anskaffningen av det inhemska kött som Atria behöver.
Osuuskunta Pohjanmaan Liha vastaa toimialueellaan
Atrian tarvitsemasta kotimaisen lihan hankkimisesta.
Vår köttanskaffnings- och djurförmedlingsverksamhet skall vara
lönsam och skapa ett mervärde för våra avtalsproducenter.
Lihanhankinta- ja eläinvälitystoimintamme on oltava kannattavaa ja luotava lisäarvoa sopimusasiakkaillemme.
Vår vision
Visiomme
Oravais
Oravainen
Malax
Maalahti
Andelslaget Österbottens Kött skall vara det marknadsledande
anskaffningsföretaget på verksamhetsområdet.
Osuuskunta Pohjanmaan Liha on markkinajohtaja toimintaalueellaan.
Köttproduktionen skall basera sig på avtalsbundet ärligt partnerskap mellan andelslag och producent.
Lihantuotanto perustuu sopimussidonnaiseen, rehelliseen
kumppanuuteen osuuskunnan ja tuottajan välillä.
Vi skall tillsammans med avtalsproducenterna utveckla en
konkurrenskraftig och högklassig köttproduktion som uppfyller
konsumenternas förväntningar.
Kehitämme yhdessä sopimustuottajien kanssa kilpailukykyisen
ja korkealaatuisen lihantuotannon, joka täyttää kuluttajien
odotukset.
Våra värderingar
Arvomme
Kristinestad
Kristiinankaupunki
Relationer
Vi bryr oss om våra avtalsproducenter och våra anställda. Genom
ett aktivt och positivt samarbete månar vi om våra relationer.
Passion
Vi tror på vår affärsverksamhet.
Pålitlighet
Våra producenter är nöjda och litar på vår verksamhet och de vill
behålla oss som samarbetspartner.
Fortlöpande utveckling
Vi agerar planmässigt och kostnadseffektivt samt utvecklar
verksamheten snabbare än konkurrenten. Vår kompetensnivå
stiger hela tiden.
Marknadsledare • Effektivitet • Partnerskap
2
Missiomme
Suhteet
Välitämme sopimusasiakkaistamme ja työntekijöistämme. Hoidamme suhteitamme aktiivisella ja myönteisellä yhteistyöllä.
Intohimo
Uskomme liiketoimintaamme.
Luotettavuus
Tuottajamme ovat tyytyväisiä ja luottavat toimintaamme ja
haluavat pitää meidät yhteistyökumppaninaan.
Jatkuva kehitys
Toimimme suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti sekä
kehitämme toimintaamme nopeammin kuin kilpailijamme. Pätevyystasomme nousee koko ajan.
Markkinajohtajuus • Tehokkuus • Kumppanuus
INNEHÅLLSFÖRTECKNING
SISÄLTÖ
ÖK:s mission, vision, värderingar..................................................................2
OPL:n missio, visio, arvot........................................................... 2
Österbottens Kötts anskaffningsområde...................................................2
Pohjanmaan Lihan hankinta-alue............................................ 2
Verksamhetsberättelse 2010 ...................................................................... 4
Toimintakertomus 2010.............................................................5
Köttanskaffningen 2010................................................................................ 6
Lihanhankinta 2010.....................................................................6
Djurförmedling 2010........................................................................................7
Eläinvälitys 2010......................................................................... 7
A-Producenter och A-foder.....................................................................8–16
A-Tuottajat ja A-Rehu..........................................................8–16
Plock ur verkställande direktörens översikt.............................8–9
Toimitusjohtajan katsauksesta poimintoja ........9–10
Atria-koncernens år 2010 i koncentrerad form............................ 10
Atria-konsernin vuosi 2010 tiivistettynä.................. 10
Om A-Producenter Ab:s och A-Foder Ab:s verksamhet............. 11
A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehun Oy:n toiminnasta........11
AtriaNöt............................................................................................... 12
AtriaNauta.......................................................................13
AtriaFjäder.......................................................................................... 14
AtriaSiipi..........................................................................14
AtriaSvin.............................................................................................. 15
AtriaSika..........................................................................15
Om Finnpigs verksamhet................................................................. 16
Finnpig Oy:n toiminnasta.............................................17
Andelslaget Österbottens Kött organisation 1.6.2011............................. 18
Pohjanmaan Liha organisaatio 1.6.2011...................................18
Medlemmar och fullmäktige........................................................................ 19
Jäsenet ja valtuusto.................................................................19
Förvaltningsrådet.......................................................................................... 19
Hallintoneuvosto.......................................................................19
Revision och kontroll................................................................................... 20
Tilintarkastus ja valvonta.......................................................20
Fullmäktige 2008–2010............................................................................... 20
Edustajisto 2008–2010............................................................20
Styrelsen......................................................................................................... 21
Hallitus.........................................................................................21
Resultaträkning.............................................................................................22
Tuloslaskelma...........................................................................22
Balansräkning.................................................................................................23
Tase .........................................................................................23
Bokslutets noter ....................................................................................24–26
Liitetietoja........................................................................... 24–26
Finansieringsanalys.......................................................................................27
Rahoituslaskelma.....................................................................27
Underskrifter................................................................................................. 28
Allekirjoitukset..........................................................................29
Förvaltningsrådets utlåtande.................................................................... 28
Hallintoneuvoston lausunto...................................................29
Revisionsberättelse..................................................................................... 28
Tilintarkastuskertomus...........................................................29
Österbottens Kötts kontaktuppgifter...................................................... 30
Pohjanmaan Lihan yhteystiedot............................................30
A-Producenter, Finnpig, Finnbeef och A-foder....................................... 30
A-Tuottajat, Finnpig, Finnbeef, A-Rehu................................30
ÖK´s mission, vision and values.................................................................. 31
ÖK´s mission, vision and values..............................................31
3
SV
VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2010
År 2010 inleddes med stora förväntningar på att marknaden i Finland skulle uppleva en
allmän återhämtning efter den ekonomiska recessionen. Nationalekonomin såg ljus i
tunneln med en växande konsumtion inom alla områden samtidigt som finansmarknaden kunde erbjuda krediter med historiskt låga räntor. Även inom köttsektorn kunde
man vädra bättre tider för både industrin och primärproduktionen. Bättre utsikter inom
köttsektorn suddades först ut i och med livsmedelsstrejken under våren, då både
primärproduktionen och industrin fick tilläggskostnader. Återhämtningen efter strejken
var knappt över förrän köttmarknaden åter igen till hösten upplevde en kostnadsökning i och med prisstegringar på fodermarknaden.
Köttkonsumtionen i Finland hade en positiv tillväxtriktning inom alla köttslag under
året. EU:s nya marknadsstandard för fjäderfäkött, vilket förbjöd försäljning av fryst kött
som färskt, trädde i kraft under våren och resulterade i ett ökat utbud av fjäderfäkött
i köttdiskarna på bekostnad av andra köttslag. Den nationella köttproduktionen
minskade under första delen av året medan den sedan återhämtade sig till samma
nivå som under föregående år. Andelslaget Österbottens Kött har under det gångna
verksamhetsåret haft en positiv anskaffningstillväxt, som generellt varit större än
marknaden i genomsnitt. Andelslagets köttinvägning ökade med 9,1 % i jämförelse med
föregående år. Under verksamhetsåret anskaffade andelslaget totalt 17,12 miljoner kilo
rött kött. Ökningen inom anskaffningen visar entydigt på att andelslaget Österbottens
Kötts ägare har en stark tro på framtidens köttproduktion. Den av TNS Gallup utförda
undersökningen under våren 2010 stärker ytterligare vår tro på att ägarmedlemmarna
även framöver kommer att investera aktivt inom svin- och nötköttsproduktionen. Den
ambitiösa ÖK2015-visionen förverkligas sakta men säkert.
Djurförmedlingens volymtillväxt i jämförelse med föregående år är 13,3%. Kalvförmedlingen har varit i relativt god balans under året medan smågrisförmedlingen stundom
under året haft en fördröjning i avhämtningstiderna. Balansen inom smågrisförmedlingen
förbättrades avsevärt mot hösten i jämförelse med föregående verksamhetsår; mycket
tack vare de stimuleringsåtgärder som vidtogs under år 2009 med bland annat nyinvesteringar inom slaktsvinsproduktionen. Utdragna leveranstider är oacceptabla och åtgärder
för att förbättra balanssituationen inom svinkedjan måste vidtas ytterligare.
Inom köttbranschen har man aktivt under året diskuterat frågor rörande djurens
välmående. Överlag kan det konstateras att den finländska köttproduktionen håller en
hög standard i fråga om kvalitet och djurvälfärd. Olika åtgärder för att kunna påvisa och
trygga en ansvarsfull och fortsatt hög standard inom primärproduktionen har vidtagits.
Näringen kommer att ordna rådgivande utbildning i frågor kring djurens välmående
under våren och hösten 2011.
Andelslaget bedriver ingen egentlig forskningsverksamhet i egen regi, utan deltar via
branschens olika forskningsprojekt i att utveckla och söka efter nya metoder, vilka
gynnar bolaget och primärproduktionen. Andelslagets affärsverksamhet skall vara
ansvarsfull och transparent och följer därmed de allmänna ansvarsprinciperna som til�lämpas inom Atria Abp. Genom ansvarsfullt företagande tryggar Österbottens Kött sina
verksamhetsförutsättningar nu och i framtiden. Andelslagets kvalitetsköttsprogram
förverkligas genom AtriaNöt- och AtriaSvin-koncepten vilka är en viktig del av ”Atria
4
Handavtryck” programmet. Atria Handavtryck programmet inbegriper hela produktionskedjan från jord till bord och garanterar att vår mat är ansvarsfullt och etiskt
producerad, säker Atria kvalitetsmat.
En trygghet för Österbottens Kötts ägarmedlemmar är att andelslagets ekonomi står
på en stadig grund. Andelslagets resultat är långt beroende av de ränte- och dividendintäkter som bolaget erhåller under året. Kostnadsstrukturen har utvecklats stabilt
inom alla funktioner på grund av volymtillväxten. Andelslagets resultat blev 0,51 miljoner euro efter direkta skatter och balansomslutningen är 15,93 miljoner euro. Räkenskapsperiodens vinst möjliggör att styrelsen för Andelslaget Österbottens Kött föreslår
att på andelskapitalet utbetalas en ränta på 15 %. Av den resterande delen överförs
25.794,70 euro till reservfonden och 193.520,30 euro till dispositionsfonden.
2010 2009 2008
1. Omsättning (1000 €) 12.728 12.268 10.471
2. Resultat före skatter (1000 €) 677 662 969
3. Avkastning på eget kapital % ROE 4,49 % 4,52 % 7,03 %
4. Soliditet % 74,95 %
75,35 % 72,17 %
Framtidsutsikter
Återhämtningen efter den ekonomiska recessionen i samhället pågår ännu, vilket
kommer att påverka resultatbildningen i andelslaget i form av minskade ränte- och
dividendintäkter. Andelslaget försäkrar skaderiskerna i sin verksamhet så högt som
det anses vara ekonomiskt eller i övrigt motiverat. Bolagets försäkringsskydd omfattar
nödvändiga försäkringar mot egendomsskador samt produkt- och verksamhetsansvar.
Kostnadsutvecklingen kräver en noggrann uppföljning men torde fortsättningsvis enligt
de kända faktorerna förbli stabil. Prisnivån på spannmål, protein och aminosyror kommer
fortsättningsvis att vara på en hög nivå på den globala råvarumarknaden, vilket påverkar
produktionskostnaden för kött. Även energipriserna håller på att stiga. Kraftigt stigande
produktionskostnader sätter förväntningar på stigande köttpriser, som i något skede
torde realiseras på köttmarknaden. Enligt uppgjorda prognoser kommer det globala utbudet av kött att vara rikligt under den första halvan av år 2011 och produktionen kommer
att minska först mot slutet av året eller i början av år 2012. Ett sjunkande utbud kommer
att påverka köttmarknaden gynnsamt. Under år 2011 kommer finansmarknaden inom
EU och USA att vara relativt stabil vilket leder till att marknadsräntorna fortsättningsvis
kommer att ha en fördelaktig nivå. Vårt målmedvetna arbete för att ÖK2015-visionen skall
uppfyllas fortsätter enligt den uppsatta strategiplanen. Behovet av nya slaktsvinsplatser
och ökandet av nötköttsproduktionen i form av di- och mjölkkor i kedjan är nödvändig.
Balansoptimeringen inom djurförmedlingen genom en vertikal nätverksintegrering måste
fortsätta. Det torde ligga i allas intresse att den födda kalven och grisen har en slutadress.
Stefan Saaristo
Verkställande direktör
FI
TOIMINTAKERTOMUS 2010
Vuosi 2010 alkoi suurin odotuksin Suomen markkinoiden yleisestä elpymisestä taloudellisen taantuman jälkeen. Kansantaloudessa nähtiin valoa tunnelin päässä, sillä kulutus
kasvoi kaikilla aloilla ja rahoitusmarkkinat kykenivät tarjoamaan luottoja historiallisen
alhaisin koroin. Myös liha-alalla ounasteltiin parempia aikoja sekä teollisuudelle että
alkutuotannolle. Liha-alan näkymiä heikensi kuitenkin kevään elintarvikelakko, joka
aiheutti lisäkustannuksia sekä alkutuotannolle että teollisuudelle. Lakosta toipuminen
oli tuskin ohi, kun lihamarkkinoiden kustannukset lisääntyivät syksyllä uudelleen rehumarkkinoiden hinnannousujen vuoksi.
Kaikkien lihalajien kulutus kasvoi Suomessa vuoden aikana. Keväällä tuli voimaan siipikarjanlihaa koskeva EU:n uusi markkinointistandardi, joka kieltää pakastetun lihan myymisen
tuoreena. Tämä lisäsi siipikarjanlihan tarjontaa lihatiskeissä muiden lihalajien kustannuksella. Kansallinen lihantuotanto väheni vuoden alkupuolella mutta palautui myöhemmin
edellisen vuoden tasolle. Osuuskunta Pohjanmaan Lihan lihanhankinnan kasvu oli kuluneena toimintavuotena yleisesti suurempaa kuin markkinoilla keskimäärin, ja lihamäärä
kasvoi 9,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintavuoden aikana osuuskunta hankki
yhteensä 17,12 miljoonaa kiloa punaista lihaa. Hankinnan kasvu osoittaa selvästi, että
Osuuskunta Pohjanmaan Lihan omistajat uskovat vahvasti tulevaisuuden lihantuotantoon. TNS Gallupin keväällä 2010 tekemä tutkimus vahvistaa edelleen uskoa siihen, että
omistajajäsenet investoivat aktiivisesti sian- ja naudanlihan tuotantoon myös vastaisuudessa. Kunnianhimoinen Pohjanmaan Liha 2015 -visio toteutuu hitaasti mutta varmasti.
Eläinvälityksen volyymi kasvoi 13,3 prosenttia edellisvuodesta. Vasikkavälityksen tilanne oli suhteellisen tasapainoinen vuoden aikana, kun taas porsasvälityksessä oli ajoittain viivästyksiä noutoajoissa. Porsasvälityksen tilanne tasapainottui syksyä kohden
huomattavasti edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Tilanteen paranemiseen vaikuttivat suuresti vuonna 2009 toteutetut elvytystoimenpiteet, muun muassa lihasikatuotannon uudet investoinnit. Noutoaikojen pitkittymistä ei kuitenkaan voida hyväksyä, ja
siksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä sikaketjun tilanteen tasapainottamiseksi.
Liha-alalla keskusteltiin vuoden aikana aktiivisesti eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että suomalaisessa lihantuotannossa noudatetaan tiukkoja vaatimuksia laadun ja eläinten hyvinvoinnin suhteen. Alkutuotannon
vastuullisen ja asianmukaisen toiminnan osoittamiseksi ja turvaamiseksi on toteutettu
erilaisia toimenpiteitä. Ala järjestää eläinten hyvinvointiin liittyvää neuvontakoulutusta
keväällä ja syksyllä 2011.
Osuuskunta ei itse harjoita varsinaista tutkimustoimintaa, vaan se osallistuu alan eri
tutkimusprojektien kautta alkutuotantoa ja yhtiötä hyödyttävien uusien menetelmien
kehittämiseen ja etsimiseen. Osuuskunnan liiketoiminnan tulee olla vastuullista, läpinäkyvää ja sitä kautta Atria Oyj:n soveltamien yleisten vastuuperiaatteiden mukaista.
Vastuullinen toiminta auttaa Pohjanmaan Lihaa turvaamaan toimintaedellytyksensä nyt
ja tulevaisuudessa. Osuuskunnan laatulihaohjelma toteutetaan AtriaNauta- ja AtriaSikakonseptien kautta, jotka ovat tärkeä osa Atrian Kädenjälki -ohjelmaa. Ohjelma kattaa
koko tuotantoketjun pellolta pöytään ja takaa, että ruoka on vastuullisesti ja eettisesti
tuotettua, turvallista Atrian laaturuokaa.
Osuuskunta Pohjanmaan Lihan vakaa talous on turva osuuskunnan omistajajäsenille.
Osuuskunnan tulos on pitkälti riippuvainen yhtiön vuoden aikana saamista korko- ja
osinkotuloista. Kustannusrakenteen kehitys on ollut vakaata kaikissa toiminnoissa
volyymin kasvun ansiosta. Osuuskunnan tulos oli 0,51 miljoonaa euroa verojen jälkeen,
ja taseen loppusumma oli 15,93 miljoonaa euroa. Osuuskunta Pohjanmaan Lihan hallitus
ehdottaa tilikauden voiton perusteella, että osuuspääomalle maksetaan 15 prosentin
korko. Voiton jäljelle jäävästä osuudesta siirretään 25 794,70 euroa vararahastoon ja
193 520,30 euroa käyttörahastoon.
2010 20092008
1. Liikevaihto (1 000 €)
12 728
12 268
10 471
2. Tulos ennen veroja (1 000 €)
677
662
969
3. Oman pääoman tuottoprosentti (ROE)
4,49 %
4,52 %
7,03 %
4. Vakavaraisuusprosentti
74,95 %
75,35 %
72,17 %
Tulevaisuudennäkymät
Yhteiskunnan toipuminen taloudellisesta taantumasta jatkuu edelleen. Tämä vaikuttaa
myös osuuskunnan tulokseen niin, että korko- ja osinkotulot pienenevät. Osuuskunta
vakuuttaa toimintansa vahinkoriskit siinä määrin kuin se katsotaan taloudellisesti tai
muutoin perustelluksi. Yhtiön vakuutussuoja käsittää välttämättömät omaisuusvahinkovakuutukset sekä tuote- ja toimintavastuuvakuutukset. Kustannuskehitystä on
seurattava tarkasti, mutta tiedossa olevien tekijöiden perusteella se pysynee vakaana.
Viljan, proteiinien ja aminohappojen hinnat pysyvät korkeina maailmanlaajuisilla raakaainemarkkinoilla, mikä vaikuttaa lihan tuotantokustannuksiin. Myös energiahinnat
ovat nousussa. Tuotantokustannusten tuntuva kasvu ennakoi lihan hintojen nousua,
mikä toteutunee jossain vaiheessa lihamarkkinoilla. Lihan maailmanlaajuinen tarjonta
on ennusteiden mukaan runsasta vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla, ja tuotanto
vähenee vasta vuoden loppupuolella tai vuoden 2012 alussa. Tarjonnan supistuminen
vaikuttaa myönteisesti lihamarkkinoihin. EU:n ja Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinat
ovat suhteellisen vakaat vuonna 2011, mikä pitää markkinakorot edelleen suotuisalla
tasolla. Määrätietoinen työ Pohjanmaan Liha 2015 -vision edistämiseksi jatkuu laaditun
strategiasuunnitelman mukaisesti. Uusien lihasikapaikkojen rakentaminen sekä naudanlihatuotannon kasvattaminen lisäämällä emo- ja lypsylehmien määrää tuotantoketjussa
on välttämätöntä. Eläinvälityksen tasapainottamista vertikaalisen verkostointegraation avulla on jatkettava. Lienee kaikkien edun mukaista, että syntyneellä vasikalla ja
porsaalla on jokin määränpää.
Stefan Saaristo
Toimitusjohtaja
5
KÖTTANSKAFFNINGEN 2010 | LIHANHANKINTA 2010
Mängden anskaffat kött under år 2010 ökade i enlighet med budgeten. Totalt ökade volymen levererat
kött från andelslagets medlemmar med 9,1 % från
år 2009 anskaffade kött mängder. Svinköttets andel
av den totala anskaffningsmängden uppgick till 86%
och andelen nötkött stod för 14%.
Svin & nöt anskaffningen i milj. kg 2007–2010
Sian & naudanhankinta milj. kg 2007–2010
Den största ökningen skedde på slaktade svinmängder, volymmässigt ökade svinanskaffningen med
10%. Medelvikten på alla utslaktade slaktsvin låg
på 89,6 kg (86,3 kg, 2009). Antalet utslaktade suggor ökade kraftigt med hela 29,7% från året innan,
styckemässigt slaktades 3602 st . Totalt uppgick
mängden anskaffat svinkött till 14.732.715 kg. Producentpriset under året var till en början betydligt lägre
än året innan och fast det blev en positiv trend mot
slutet av året stannade det kumulativa utbetalade medelpriset på 0,7% under priset året innan.
Stigande foderkostnader under den senare delen av
året försämrade lönsamheten för svinproducenterna.
17,00
16,00
15,00
14,00
13,00
12,00
11,00
10,00
milj.kg
2007
2008
2009
2010
13,99
14,35
15,69
17,12
Anskaffning i kg Hankinta kiloina
2007
Suurin lisäys oli teurastettujen sikojen määrässä,
määrällisesti sianhankinta nousi 10 %. Teurastettujen teurassikojen keskimääräinen paino oli 89,6 kg
(86,3 kg, 2009). Teurastettujen emakoiden määrä
kasvoikin voimakkaasti 29,7 % edellisvuodesta,
kappalemääräisesti teurastettiin 3602 kpl. Yhteensä
hankitun sianlihan määrä nousi 14.732.715 kiloon.
Vuoden tuottajahinta oli aluksi huomattavasti alempi
kuin edellisenä vuonna ja vaikka kehityssuunta
oli positiivinen vuoden loppua kohti, jäi kertynyt
maksettu keskihinta 0,7 % edellisvuoden hinnasta.
Kohonneet rehukustannukset vuoden toisella puoliskolla henkensivät sikatuottajien kannattavuutta.
18,00
Den totala anskaffningen av nöt ökade också. Den
volymmässiga ökningen var 4,1%. Ungnötsslakten
ökade med 7,5% och medan den volymmässiga
utslaktningen av kor minskade med 4,1%. Medelvikten på tjurar fortsatte att stiga och låg på 355 kg
(351 kg, 2009). Totalt uppgick mängden ungnöt till
1.741.952 kg och ko till 648.548 kg, totalt anskaffat
nötkött uppgick till 2.390.500 kg. Trots stigande
producentpris under hösten stannade det utbetalda
kumulativa medelpriset på en 2,8% lägre nivå än
under år 2009. Också de stigande spannmålspriserna
under slutet av året har försämrat lönsamheten för
nötköttsproducenterna.
Hankitun lihan määrä kasvoi vuonna 2010 talousarvion mukaisesti. Yhteensä osuuskunnan jäsenten
toimittaman lihan määrä kasvoi 9,1 % vuonna 2009
hankitusta lihan määrästä. Sianlihan osuus kokonaishankintamäärästä nousi 86 %:iin ja naudanlihan
osuus oli 14 %.
Myös naudan kokonaishankinta lisääntyi. Määrällisesti kasvu oli 4,1 %. Nuoren naudan teurastus
nousi 7,5 %, kun taas lehmien teurastus vähentyi
määrällisesti 4,1 %. Sonnien keskipaino jatkoi nousemistaan ja oli 355 kg (351 kg, 2009). Kokonaisuudessaan nuoren naudan määrä nousi 1.741.952 kiloon
ja lehmien 648-548 kiloon; hankitun naudanlihan
kokonaismäärä nousi 2.390.500 kiloon. Huolimatta
syksyllä kohonneista tuottajahinnoista jäi maksettu
kertynyt keskihinta 2,8 % alemmalle tasolle kuin
vuonna 2009. Myös kohonneet viljan hinnat vuoden
lopulla ovat heikentäneet naudanlihantuottajien
kannattavuutta.
Antal slaktade djur Teurastettujen eläinten määrä, kpl
2008
2009
2010
11.834.932 12.118.75813.391.873 14.732.715
Svin Sika
Svin Sika
2007 20082009 2010
134.340136.720
151.370
160.459
630.689638.079673.941648.548
Ko Lehmä
Ko Lehmä
2.3022.260
2.360
2.212
Ungnöt Nuori nauta
1.530.238
1.597.734
1.625.032 1.741.952
Ungnöt Nuori nauta
4.7964.837
4.854
5.210
Får Lammas
1.201
655
181
190
652245 0
Övrigt Muu
13.997.712 14.355.47115.691.028
Totalt Yhteensä
6
0
17.123.405
Får Lammas
64
42
Totalt Yhteensä
141.502143.859
9
8
158.593
167.889
DJURFÖRMEDLING 2010 | ELÄINVÄLITYS 2010
Antalet smågrisar som förmedlats via Österbottens
Kött fortsatte öka. Antalet suggor i produktion hölls
på en konstant nivå under året. Fortsättningsvis
stiger produktiviteten ute på gårdarna, desto flere
producenter uppnår över 27 avvanda smågrisar/
årssugga idag. Totalt förmedlades det under året
139.870st smågrisar, detta är en ökning med 4,1%
från år 2009. Under slutet av året köptes 1 433 st
smågrisar in från A-producenter.
Totala antalet förmedlade kalvar fortsatte öka,
ökningen uppgick till 10,2% jämfört med år 2009.
Det var för tredje året i rad kalvförmedlingen ökade
med över 10 %. Det totala antalet förmedlade kalvar
uppgick till 4.077st. Från A-producenter köptes
933st kalvar in under året, sålunda ökade den egna
kalvanskaffningen med 10,7% från året innan.
Förmedling av spädkalv och vägda förmedlingskalvar låg på knappt en 9 % resp. 4 % ökning från året
innan. De förmedlade biffkalvar ökade med 6,5%,
totalt förmedlades 890 biffkalvar. Tillgången på
kalvstationskalvar till förmedling var god under året
och antalet förmedlade stationskalvar ökade med
31,8%. Fördelningen av de olika kalvslagen framgår
ur cirkeldiagrammet
Den interna rekryteringen av avelsdjur i suggbesättningarna fortsatte öka. I samma takt ökar användningen av semin från FinnPig. Antalet förmedlade
rekryteringsdjur uppgick till totalt 1 811 st.
Förmedling Välitys
Smågrisar
Porsaat
Kalvar Vasikat
Totalt
Yhteensä
2006 2007 20082009
98.638104.944 105.618134.381
3.048 3.262 3.3213.699
101.686 108.206 108.939138.080
2010
139.870
4.077
143.947
Välitettyjen vasikoiden määrä nousi edelleen; kasvu
oli 10,2 % verrattuna vuoteen 2009. Kolmantena
vuonna peräkkäin vasikoiden välitys nousi yli 10 %.
Välitettyjen vasikoiden kokonaismäärä oli 4.077
kpl. A-tuottajilta ostettiin 933 kpl vasikoita vuoden
aikana, joten oma vasikoiden hankinta nousi 10,7
% edellisvuodesta. Ternivasikoiden ja punnittujen
välitysvasikoiden välityksessä oli kasvua vajaan 9,5
%:n ja vastaavasti 4 % :n verran edellisvuodesta.
Välitettyjen lihavasikoiden määrä nousi 6,5 %, ja yhteensä välitettiin 890 lihavasikkaa. Vasikka-asemien
vasikoiden saatavuus välitykseen oli hyvä vuoden
aikana ja välitettyjen asemavasikoiden määrä nousi
31,8 %. Eri vasikkalajien jakaantuminen käy ilmi
piirakkakuviosta.
Förmedlade smågrisar 2006–2010 Välitysporsaat 2006–2010
145000
135000
125000
115000
105000
95000
85000
75000
smågrisar
Pohjanmaan Lihan kautta välitettyjen pikkuporsaiden määrä jatkoi nousemistaan. Tuotannossa olevien
emakoiden määrä oli muuttumattomalla tasolla
vuoden aikana. Tilojen tuotanto kasvaa edelleen, ja
sitä mukaa yhä useammat pikkuporsaiden tuottajat
saavuttavat tänä päivänä 27 vieroitetun porsaan
määrän/vuosiemakkoa kohti. Yhteensä välitettiin
vuoden aikana 139.870 pikkuporsasta, mikä on
4,1%:n kasvua vuodesta 2009. Vuoden lopulla ostettiin A-tuottajilta 1 433 kpl porsaita.
2006
2007
2008
2009
2010
98.638
104.944
105.618
134.381
139.870
Sisäinen siitoseläinten hankinta emakkokarjoista
jatkoi kasvamistaan. Samaa tahtia lisääntyy FinnPigin siemenen käyttö. Välitettyjen hankintaeläinten
määrä oli yhteensä 1 811 kpl.
Kalvar totalt Vasikoita yhteensä
Spädkalvar
Ternivasikat
Kalvar Vasikat
Kalvförmedling 2006–2010, Vasikoiden välitys 2006–2010,
alla kalvslag
kaikki vasikkalajit
Biffkalvar
Pihvivasikka
4500
Kalvstationskalv
VK-vasikka
4000
13 %
22 %
12 %
3500
53 %
3000
2500
kalvar
2006
2007
2008
2009
2010
3.048
3.262
3.321
3.699
4.077
7
ö
Plock ur verkställande direktörens översikt
A-Producenter och A-Foder
Atrias dotterbolag som koncentrerat sig på primärproduktion klarade sig igen väl; speciellt bra gick det
inom affärsverksamheten med foder. A-Foder kunde
alltjämt utöka sin marknadsandel såväl i öst som
väst och dess omsättning nådde upp till rekordsiffror. Särskilt glädjande var den stora ökningen för
Varkaus fabrikens produktion. Fabriken har i själva
verket från början av år 2011 gått i tre skift.
Köttmarknaden var uppåtgående i hemlandet. Konsumtionen av kött och köttprodukter har ökat under
hela 2000-talet med undantag för år 2009. Finländarna konsumerade år 2010 388,6 milj. kilo kött, en ökning med 3 %. Däremot höll sig produktionen av kött
på föregående års nivå. Produktionen av svinkött var
203,1 milj. kg. (-1 %) och konsumtionen 186,9 milj. kg
(+2 %), produktionen av nötkött 82,1 milj. kg. (+1%)
och konsumtionen 98,8 milj. kg (+5 %), fjäderfäproduktionen 96,3 milj. kg (+2 %) och konsumtionen
97,4 milj. kg (+4 %) och produktionen av fårkött
0,7 milj. kg (+5 %) och konsumtionen 2,8 milj. kg (-4
%). Atrias anskaffningsandelar år 2010 var följande:
svin 43,2 %, nöt 43 %, fjäderfä 38,6 % och totalt alla
slag av kött 41,8 %. Atrias anskaffning ökade med
en knapp procent från året innan. Tillväxten kom till
största delen från fjäderfäkött.
Producentpriserna var inte i Finland så konkurrenskraftiga som året innan i jämförelse med EU-områdena, i vissa slag av kött ligger vi t.o.m. under EU:s
genomsnitt. I Finland betalades för gris av E-klass
1 cent över medeltalet för EU-området, för P2-ko 12
cent under, för O3-kviga 9 cent under och för O2-tjur
8 cent över medeltalet. Gårdarnas lönsamhet sattes
hårt på prov i synnerhet under höstsäsongen, då
många produktionsfaktorer samtidigt blev kraftigt
dyrare.
Atria
För Atria gick året i saneringarnas tecken; en minskning av personalen förekom på alla områden av företagsverksamheten. Resultatet och omsättningen för
Finland och samtidigt hela koncernen led betydligt
8
av den omfattande strejken i livsmedelsbranschen
på våren 2010. Man förlorade försäljning under den
viktiga grillningssäsongen och urvalen för affärerna
var dåliga även under höstsäsongen. Strejkens prislapp för bolaget och dess ägare var tung.
Atria offentliggjorde ett betydande beslut på
hösten, då man meddelade att slaktningen och
styckningen av nöt körs ned i Kuopio och att hela
nötslakten centraliseras till Kauhajoki. Beslutet om
centraliseringen gav upphov till en livlig diskussion
om bl.a. transportsträckorna. Atria meddelade att
man får årliga inbesparingar på cirka 6 milj. euro.
Atria tror sig efter investeringen vara den överlägset
mest effektiva nötslaktaren och styckaren i alla de
nordiska länderna.
Tack var åtgärderna för en effektivering åstadkom
man den klaraste omsvängningen i resultatet i Skandinavien. Även resultatet för Finland var ännu nöjaktigt med beaktande av verkningarna av strejken i
livsmedelsbranschen. Däremot gick Ryssland djupt.
Rysslands nationalekonomi befann sig ännu i en
recession och protektionismen blomstrade. Atria led
både av den dåliga utvecklingen för konsumtionen
och den exceptionellt kraftiga höjningen av priset
på råvaror. Dessutom var konkurrensen speciellt på
Moskvamarknaden hård. Resultatet för de baltiska
länderna förbättrades mot slutet av året och för
första gången finns det hopp om att resultatet går
upp och blir positivt den närmaste tiden. Atrias
omsättning sjönk för andra året i följd och var 1.300,9
Me (föregående år 1.316,0 Me). Vinsten före skatter
krympte till nästan obefintlig. Den var endast 0,3
milj. euro (år 2009 16,5 Me).
Om Atria Abp:s verksamhet
Förstärkning av konkurrenskraften i
ett svagt marknadsläge
Atria hade god beredskap att efter recessionsåret
2009 komma in på en bana med lönsam tillväxt.
Verksamhetsmiljön visade sig dock för oss - liksom
för de flesta företag inom livsmedelsbranschen
- vara överraskande full av utmaningar. Även om
konsumenternas köpkraft började bli starkare mot
slutet av år 2010 på alla våra affärsverksområden, var återhämtningen med tanke på hela året
långsammare än väntat. Efterfrågan på dagligvaror,
som förblev låg, dämpade en ökad efterfrågan på
färskmatprodukter och orsakade en betydande
priskonkurrens både mellan kedjorna för dagligvaruhandeln och inom vår bransch. Till följd av priskonkurrensen sjönk värdet för konsumentförsäljningen
för de produktgrupper vi representerar praktiskt
taget i alla våra verksamhetsländer. Den överlägset
mest utmanande verksamhetsmiljön hade Atria i
Ryssland, där totalförsäljningen av köttillverkningar
i dagligvaruhandeln minskade med cirka 10 procent
och prisnivån förblev låg. Samtidigt steg priset på
den råköttvara som Atria Ryssland använde med
över 25 procent. I den hårda priskonkurrensen var
det inte möjligt att snabbt föra över råvarukostnaderna till konsumentpriserna. Det minskade värdet
av efterfrågan och försäljningen var nästan likadant
på Atria Baltikums område i Estland. Som total
tillväxt för dagligvarumarknaden i Sverige förväntades fyra procent, men ökningen blev endast en aning
över två. De marknader för köttförädlingsprodukter
som representeras av Atria Skandinavia ökade ännu
mindre än detta, till ett värde av cirka en procent. I
Finland fick den totala efterfrågan på livsmedel ett
uppsving särskilt mot slutet av året, men deras medelpris i livsmedelshandeln sjönk under året med nästan fem procent. Utmaningarna från efterfrågan eller
priserna var dock små i jämförelse med de effekter
som orsakades av vårens arbetsmarknadskonflikt.
Dessa orsakade direkt eller indirekt största delen av
den minskade omsättningen för Atria Finland på cirka
14 miljoner och den minskade affärsvinsten på cirka
12 miljoner euro.
Effektiveringsprogrammen
förbättrade lönsamheten
Fastän Atrias resultat kraftigt sjönk på grund av
de förlustbringande verksamheterna i Ryssland,
utvecklades lönsamheten för verksamheten positivt
på de andra områdena för företagsverksamheten
med beaktande av omständigheterna. Affärsvinsten
för Atria Skandinavia ökade med cirka 40 procent och
under det sista kvartalet nådde bolaget upp till nästan en affärsvinstnivå på sex procent. Den goda lönsamhetsutvecklingen fick fart av att svenska kronan
märkbart förstärktes. Atria Baltikums verksamhet
var alltjämt förlustbringande, men rörelseförlusten
krympte med över 30 procent från året innan. Atria
Finlands affärsvinst på över 30 miljoner euro var
en god prestation i de exceptionella förhållandena.
Den positiva lönsamhetsutvecklingen för Atria fick
stöd av flera betydande strukturarrangemang och
effektiveringsprogram. I Sverige avstod vi från tillverkningen av det konsumentförpackade köttet med
dålig lönsamhet. I Ryssland koncentrerar vi samman
en stor del av vår köttillverkningsproduktion, till fabriken i Gorelovo i S:t Petersburg, som öppnades på
våren. Vi förväntar oss att arrangemangen ska föra
med sig årliga kostnadsinbesparingar på cirka sex
miljoner euro från mitten av år 2012. Även i Estland
centraliserar vi våra verksamheter och vi stängde
produktionsanläggningen i Ahja. I Finland inledde vi
ett länge förberett effektiveringsprogram för att
sammanföra nötslakten till en, även med europeiskt
mått, mycket konkurrenskraftig enhet i Kauhajoki. Vi
förväntar oss att också detta arrangemang ska föra
med sig inbesparingar på cirka sex miljoner euro i
kostnadsstrukturen på årsnivå. Beslutet om att centralisera nötslakten fattade vi i början av år 2011. Det
nya nötslakteriet i Kauhajoki är färdigt före utgången
av år 2012. Alla dessa arrangemang förbättrade - och
förbättrar alltjämt - vår kostnadseffektivitet och
-struktur, fastän de inte i det svaga marknadsläget
de facto realiserades till fullo på resultatnivå.
Fixpunkten hos lönsamheten
Fixpunkten för Atrias ekonomiska utveckling är
under de kommande åren att betydligt förbättra
lönsamheten för våra utländska bolag. Detta är
kärnbudskapet i vår förnyade strategi som sträcker
sig fram till år 2013. I den nya strategin betonas en
förstärkning av Atrias finansställning och balansstruktur. Man strävar betydligt efter att höja
Toimitusjohtajan katsauksesta poimintoja:
bolagets självförsörjningsgrad och speciellt avkastningen av det egna kapitalet. I motsvarande mån
försöker man sänka graden av nettoskuldsättningen.
Höjningen av den ekonomiska ställningen genomförs
i främsta rummet genom att förbättra lönsamheten
och kassaflödet. Det mest betydande av de övriga
instrumenten är att frigöra kapitalen från balansen
genom att minska driftkapitalet.
Året 2011
I Atrias verksamhetsmiljö finns det två divergerande
utvecklingstrender, vilkas inbördes vikt rätt långt
avgör Atrias tillväxt och lönsamhet år 2011. Den
positiva utvecklingstrenden är en lindrig tillväxt
för konsumtionsefterfrågan i Finland, Sverige, Danmark och Estland. Även i Ryssland återhämtar sig
efterfrågan, men långsammare än för andra länder. I
takt med efterfrågan har Atria goda förutsättningar
för en organisk tillväxt. Den ökade omsättningen
dämpas dock av mindre försäljningsvolymer än
tidigare i Sverige på grund av att man avstått från
att tillverka konsumentförpackat kött samt på grund
av det fortsatt utmanande läget för efterfrågan och
pris i Ryssland. Den negativa utvecklingstrenden
är priserna på spannmål, foder och andra råvaror,
vilka gått upp på ett alarmerande och häftigt sätt.
Ifall man inte förmår överföra råvarukostnaderna
tillräckligt snabbt och i tillräcklig utsträckning till
konsumentpriserna och om det därtill uppstår ett
stort överutbud på kött, försvagas Atrias och hela
köttförädlingsbranschens förutsättningar att uppnå
resultat på ett avgörande sätt. Om detta hotscenario
inte går i uppfyllelse, har Atria goda förutsättningar
för t.o.m. en betydande resultatförbättring.
Seinäjoki 18.3.2011
Juha Gröhn
verkställande direktör
Atria Abp
A-Tuottajat ja A-Rehu
Alkutuotantoon keskittyneet Atrian tytäryhtiöt pärjäsivät jälleen hyvin; erityisen hyvin meni rehuliiketoiminnassa. A-Rehu kykeni edelleen kasvattamaan
markkinaosuuttaan niin idässä kuin lännessäkin ja
sen liikevaihto kipusi ennätyslukemiin. Erityisen
ilahduttavaa oli Varkauden tehtaan tuotannon kova
kasvu. Tehdas onkin pyörinyt alkuvuoden 2011 jo
kolmessa vuorossa.
Lihamarkkinat olivat kotimaassa nousussa. Lihan ja
lihavalmisteiden kulutus on kasvanut koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuotta 2009. Suomalaiset
kuluttivat vuonna 2010 lihaa 388,6 milj. kiloa, lisäystä
3 %. Lihan tuotanto sen sijaan pysyi edellisvuoden
tasolla. Sianlihan tuotanto oli 203,1 milj. kg (-1 %) ja
kulutus 186,9 milj. kg (+2 %), naudanlihan tuotanto
82,1 milj. kg (+1 %) ja kulutus 98,8 milj. kg (+5 %),
siipikarjanlihan tuotanto 96,3 milj. kg (+2 %) ja kulutus 97,4 milj. kg (+4 %) ja lampaanlihan tuotanto 0,7
milj. kg (+5 %) ja kulutus 2,8 milj. kg (-4 %). Atrian
hankintaosuudet vuonna 2010 olivat seuraavat: sika
43,2 %, nauta
43,0 %, siipikarja 38,6 % ja yhteensä kaikki lihalajit
41,8 %. Atrian hankinta kasvoi vajaan prosentin edellisvuodesta. Kasvu tuli pääosin siipikarjanlihasta.
Tuottajahinnat eivät olleet Suomessa muihin EUalueisiin verrattuna niin kilpailukykyiset kuin edellisvuonna, joissakin lihalajeissa olimme EU:n keskiarvon
alapuolella. Suomessa maksettiin E-luokan siasta
1 snt yli EU-alueen keskiarvon, P2-lehmästä 12 snt
alle, O3-hiehosta 9 snt alle ja O2-sonnista 8 snt yli
keskiarvon. Maatilojen kannattavuus oli koetuksella erityisesti syyskaudella, kun monet tuotannon
tekijät kallistuivat voimakkaasti.
Atria
Atrian vuosi meni saneerausten merkeissä; henkilöstövähennyksiä oli kaikilla liiketoiminta-alueilla. Suomen ja samalla koko konsernin tulosta ja liikevaihtoa
haittasi merkittävästi keväällä 2010 ollut laaja
elintarvikealan lakko. Myyntiä menetettiin tärkeällä
grillikaudella ja valikoimat kauppoihin olivat kehnot
myös syyskaudella. Lakon hintalappu yhtiölle ja sen
omistajille oli raskas.
Atria julkisti myös merkittävän päätöksen syksyllä,
kun se ilmoitti ajavansa alas Kuopion naudan teurastuksen ja leikkuun ja keskittävänsä Kauhajoelle
koko nautateurastuksen. Keskittämispäätös aiheutti
kovasti keskustelua mm. kuljetusmatkoista. Atria
ilmoitti saavansa keskittämisestä noin 6 milj. euron
vuotuiset säästöt. Atria uskoo olevansa investoinnin
jälkeen ylivoimaisesti tehokkain naudan teurastaja ja
leikkaaja koko pohjoismaissa.
Tehostamistoimien ansiosta selkein tuloskäänne
saatiin aikaan Skandinaviassa. Myös Suomen tulos
oli vielä tyydyttävä ottaen huomioon elintarvikealan
lakon vaikutukset. Sen sijaan Venäjä kynti syvällä.
Venäjän kansantalous oli vielä lamassa ja protektionismi kukoisti. Atria kärsi sekä kulutuksen huonosta
kehityksestä, että raaka-aineiden hintojen poikkeuksellisen voimakkaasta kasvusta. Lisäksi kilpailu
erityisesti Moskovan markkinoilla oli kovaa. Baltian
tulos parani loppuvuotta kohden ja ensi kerran on
toiveita, että tulos nousee positiiviseksi lähiaikoina.
Atrian liikevaihto laski toisena vuonna peräkkäin ja
oli 1.300,9 Me (edell. vuosi 1.316,0 Me). Voitto ennen
veroja kuihtui lähes olemattomiin. Se oli vain 0,3 milj.
euroa (v. 2009 16,5 Me).
varakaupan ketjujen välillä että toimialamme sisällä.
Hintakilpailun seurauksena edustamiemme tuoteryhmien kuluttajamyynnin arvo laski käytännöllisesti
katsoen kaikissa toimintamaissamme. Ylivoimaisesti haasteellisin toimintaympäristö Atrialla oli
Venäjällä, jossa lihavalmisteiden kokonaismyynti
päivittäistavarakaupassa vähentyi noin 10 prosenttia
ja hintataso pysyi matalana. Samaan aikaan Atria Venäjän käyttämän liharaaka-aineen hinta nousi yli 25
prosenttia. Raaka-ainekustannusten nopea siirtäminen kuluttajahintoihin ei ollut kireässä hintakilpailutilanteessa mahdollista. Kysynnän ja myynnin arvon
supistuminen oli lähes samanlaista Atria Baltian
alueella Virossa. Ruotsissa päivittäistavaramarkkinoiden kokonaiskasvuksi odotettiin neljää prosenttia,
mutta kasvu jäi hieman yli kahteen. Atria Skandinavian edustamien lihanjalostustuotteiden markkinat
kasvoivat tätäkin vähemmän, arvoltaan noin yhden
prosentin. Suomessa elintarvikkeiden kokonaiskysyntä elpyi erityisesti loppuvuodesta, mutta niiden
keskihinta elintarvikekaupassa laski vuoden aikana
lähes viisi prosenttia. Kysynnän tai hintojen haasteet
olivat kuitenkin pieniä verrattuna kevään työmarkkinaselkkauksen aiheuttamiin vaikutuksiin. Nämä
aiheuttivat suoraan tai välillisesti valtaosan Atria
Suomen liikevaihdon noin 14 miljoonan ja liikevoiton
noin 12 miljoonan euron pienentymisen.
Atria Oyj:n toiminnasta
Kilpailukyvyn vahvistamista heikossa
markkinatilanteessa
Tehostamisohjelmat paransivat
kannattavuutta
Atrialla oli hyvät valmiudet siirtyä vaikean lamavuoden 2009 jälkeen kannattavan kasvun uralle.
Toimintaympäristö osoittautui kuitenkin meille – niin
kuin useimmille elintarviketeollisuuden yrityksille
– yllättävänkin haasteelliseksi. Vaikka kuluttajien
ostovoima alkoi vahvistua vuoden 2010 loppupuolella kaikilla liiketoiminta-alueillamme, elpyminen
oli koko vuotta ajatellen odotettua hitaampaa.
Matalana pysynyt päivittäistavaroiden kysyntä
hillitsi tuoreruokatuotteiden kysynnän kasvua ja
aiheutti merkittävää hintakilpailua sekä päivittäista-
Vaikka Atrian tulos laski voimakkaasti Venäjän
toimintojen tappiollisuuden takia, toiminnan
kannattavuus muilla liiketoiminta-alueilla kehittyi
olosuhteet huomioon ottaen myönteisesti. Atria
Skandinavian liikevoitto kasvoi noin 40 prosenttia ja viimeisellä vuosineljänneksellä yhtiö ylsi
lähes kuuden prosentin liikevoittotasoon. Hyvää
kannattavuuskehitystä vauhditti Ruotsin kruunun
tuntuva vahvistuminen. Atria Baltian toiminta oli
edelleen tappiollista, mutta liiketappio supistui
edellisestä vuodesta yli 30 prosenttia. Atria Suomen
yli 30 miljoonan euron liikevoitto oli hyvä suoritus
9
ö
poikkeuksellisissa olosuhteissa. Atrian myönteistä
kannattavuuskehitystä tukivat useat merkittävät
rakennejärjestelyt ja tehostamisohjelmat. Ruotsissa
luovuimme huonosti kannattavasta kuluttajapakatun lihan valmistamisesta. Venäjällä keskitämme
suuren osan lihavalmistetuotannostamme yhteen,
keväällä avattuun Gorelovon tehtaaseen Pietarissa.
Odotamme järjestelyjen tuovan noin kuuden miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt vuoden
2012 puolivälistä alkaen. Myös Virossa keskitimme
toimintojamme ja suljimme Ahjan tuotantolaitoksen.
Suomessa aloitimme pitkään valmistellun tehostamisohjelman nautateurastuksen keskittämisestä
yhteen, eurooppalaisittainkin hyvin kilpailukyiseen
yksikköön Kauhajoella. Myös tämän järjestelyn
odotamme tuovan vuositasolla kuuden miljoonan
euron säästöt kustannusrakenteeseen. Päätöksen
nautateurastuksen keskittämisestä teimme vuoden
2011 alussa. Kauhajoen uusi nautateurastamo on
valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Nämä kaikki
järjestelyt paransivat – ja edelleen parantavat – kustannustehokkuuttamme ja -rakennettamme, vaikka
ne eivät heikossa markkinatilanteessa täysimääräisesti tulostasolle realisoituneetkaan.
Kiintopiste kannattavuudessa
Atrian taloudellisen kehittämisen kiintopiste on
seuraavien vuosien ajan ulkomaisten yhtiöidemme
kannattavuuden merkittävä parantaminen. Tämä
on ydinviesti uusitussa, vuoteen 2013 ulottuvassa
strategiassamme. Uudessa strategiassa painottuu
Atrian rahoitusaseman ja taserakenteen vahvistaminen. Yhtiön omavaraisuusastetta ja erityisesti oman
pääoman tuottoa pyritään nostamaan merkittävästi.
Nettovelkaantumisastetta pyritään vastaavasti
Atria-koncernens år 2010 i koncentrerad form
Vuosi 2011
Atrian toimintaympäristössä on kaksi toisilleen
vastakkaista kehityssuuntaa, joiden keskinäinen
painoarvo ratkaisee pitkälti Atrian kasvun ja kannattavuuden vuonna 2011. Positiivinen kehityssuunta on
kulutuskysynnän lievä kasvu Suomessa, Ruotsissa,
Tanskassa ja Virossa. Venäjälläkin kysyntä elpyy,
mutta näitä muita maita hitaammin. Kysynnän kasvun myötä Atrialla on hyvät edellytykset orgaaniseen kasvuun. Liikevaihdon kasvua kuitenkin hillitsee
aiempaa pienemmät myyntivolyymit Ruotsissa
kuluttajapakatun lihan valmistuksesta luopumisen
takia sekä Venäjän haasteellisena jatkuva kysyntä- ja
hintatilanne. Negatiivisena kehityssuuntana ovat viljan, rehujen ja muiden raaka-aineiden hälyttävän rajusti nousseet hinnat. Mikäli raaka-ainekustannuksia
ei kyetä siirtämään riittävän nopeasti ja riittävässä
määrin kuluttajahintoihin ja jos lisäksi lihasta syntyy
suurta ylitarjontaa, Atrian ja koko lihanjalostusalan
tuloksentekoedellytykset heikkenevät ratkaisevasti.
Jos tämä uhkaskenaario ei toteudu, Atrialla on hyvät
edellytykset merkittäväänkin tulosparannukseen.
Seinäjoella, 18.3.2011
Juha Gröhn
toimitusjohtaja
Atria Oyj
Atria-konsernin vuosi 2010 tiivistetysti
- Atria-koncernens omsättning för hela året sjönk med 1,1 procent i jämförelse med året innan
- Omsättningen i lokala valutor minskade med 4,9 procent från året innan
- Koncernens rörelsevinst var 9,8 miljoner euro, vilken innefattar kostnader av engångsnatur på totalt
11,8 milj. euro (13,1 milj. €)
- Lönsamheten för Atria Finland och Skandinavia var på nöjaktig nivå
- Resultatet för Atria Ryssland var kraftigt förlustbringande
- Atria-konsernin koko vuoden liikevaihto laski 1,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna
- Paikallisissa valuutoissa liikevaihto pieneni 4,9 prosenttia edellisvuodesta
- Konsernin liikevoitto oli 9,8 miljoonaa euroa, joka sisältää kertaluonteisia kuluja yhteensä
11,8 milj. euroa (13,1 milj. €)
- Atria Suomen ja Skandinavian kannattavuus oli tyydyttävällä tasolla
- Atria Venäjän tulos oli voimakkaasti tappiollinen
Nyckeltal för Atriakoncernen
Atria-konsernin tunnusluvut
Milj. €2010
2009
2010Q4
2009Q4
Omsättning346,7
340,4
1 300,9
1316,0
Omsättning4,4
3,9
9,8
27,5
Omsättning-%1,3
1,1
0,8
2,1
Vinst före skatter
1,5
3,2
0,3
16,5
Resultat per aktie, €
0,01
-0,04
-0,18
0,25
Avkastning av det bundna kapitalet %
(ROCE, 12 mån. rörligt)1,1
3,1
Nyckeltal för Atria Finland Ab
Milj. €2010
2009
2010Q4
2009Q4
Omsättning213,9
207,5
767,8
781,9
Omsättning7,8
11,2
30,7
42,9
Omsättning-%3,6
5,4
4,0
5,5
Avkastning av det bundna kapitalet %
(ROCE, 12 mån. rörligt)7,9
10,2
10
laskemaan. Taloudellisen aseman kohentaminen
toteutetaan ensisijassa kannattavuutta ja kassavirtaa parantamalla. Muista välineistä merkittävin on
pääomien vapauttaminen taseesta käyttöpääomaa
vähentämällä.
Milj. €
2010
2009
Liikevaihto
346,7
340,4
Liikevoitto
4,43,9
Liikevoitto-%
1,31,1
Voitto ennen veroja
1,5
3,2
Osakekohtainen tulos, €
0,01
-0,04
Sitoutuneen pääoman tuotto %
(ROCE, 12 kk liukuva)
Atria Suomi Oy:n tunnusluvut
Milj. €
2010
2009
Liikevaihto
213,9207,5
Liikevoitto
7,811,2
Liikevoitto-%
3,65,4
Sitoutuneen pääoman tuotto %
(ROCE, 12 kk liukuva)
2010Q4
1 300,9
9,8
0,8
0,3
-0,18
2009Q4
1 316,0
27,5
2,1
16,5
0,25
1,1
3,1
2010Q4
2009Q4
767,8 781,9
30,7 42,9
4,0 5,5
7,9
10,2
Om A-Producenter Ab:s och A-Foder Ab:s verksamhet
Primärproduktionsbolagens
utmanande år 2010
Dröjsmålen med att avhämta slakt- och förmedlingsdjuren
angav tonen för år 2010. Orsaken var vårens strejkåtgärder
inom köttindustrin, vilka orsakade en betydande skada
inom djurlogistiken. Arbetsstriderna som började i april
orsakade slaktrusningar, och det tog ända till årets slut
med att slutligt reda upp dem. Detta återspeglade sig
omedelbart i tiderna för att avhämta djuren och i synnerhet en grisanhopning och försvårade verksamheten
på gårdarna.
Som en helhet var köttproduktionen i riket 382 milj.
kilo. Atria-gruppens anskaffningar i fråga om svinkött
var 87,3 milj. kilo, med vilket man uppnådde en andel
på 43,2 procent av produktionen i riket. Anskaffningen
av nötkött var 35,3 milj. kilo och anskaffningsandelen
43,0 procent. Fjäderfäkött anskaffades 33,0 milj. kilo
och marknadsandelen var 38,6 %. Kalvar förmedlades
61.000 stycken, vilket var nästan 53 procent av alla
kalvar som förmedlats i Finland. Grisar förmedlades
nästan 729.000 stycken. Antalet representerade cirka
48 procent av grisförmedlingen i riket.
Produktionen förblev på föregående års nivå. Små
förändringar skedde i fråga om köttslagen. Produktionen
av svinkött sjönk med en procent och nötköttet ökade
i samma mån. Konsumtionen var en glad överraskning,
eftersom det skedde en ökning för alla slag av kött.
I sin helhet ökade köttkonsumtionen med 3 procent.
Mest konsumerades svinkött, ökningen var 2 procent i
jämförelse med föregående år. Nötköttet och konsumtionen ökade 5 % och fjäderfäköttet 4 procent. Nötkött
producerades cirka 1,5 milj. kilo mera än fjäderfäkött.
Den inhemska konsumtionens nivå var cirka 83 procent.
Här kommer importens verkan till synes. Även om den
inhemska produktionen t.o.m. vore tillräcklig, liksom
exv. för svinkött, måste man exportera nästan 37 milj.
kilo. Nötkött producerades 17 milj. kilo för att täcka
underskottet mellan produktion och konsumtion.
Köttproduktionsgårdarnas lönsamhet försämrades avsevärt under redovisningsåret. I början av året försämrades resultatet av anhopningarna för förmedlingsverksamheten och de fördröjda avhämtningarna av slaktdjur.
De kraftiga prisstegringarna för produktionsinsatserna,
vilka började på hösten, gjorde produktionen olönsam.
Då spannmål och foder blev nästan hälften dyrare än vid
motsvarande tidpunkt föregående år var det den mest
betydande kostnadsfaktorn. Höjningar på nästan samma
nivå såg man i priserna på gödselmedel och energi.
På marknaden erhölls inte en motsvarande höjning för
köttprodukternas kostnadsstegring, vilket ledde till en
lönsamhetskris. En viktig faktor med tanke på köttproduktionen blir i själva verket att behärska kostnaderna
och periodisera dem. Elementen kan till exempel vara
att öka den egna foderproduktionen eller upphandlingen
av den ”vid rätt tidpunkt”. Det samma gäller leveranserna av gödselmedel. I framtiden är det de facto en
gränsfaktor att fästa priset för produktionssatsningarna
vid rätt tidpunkt med tanke på en optimering av lönsamheten för produktionen, eftersom marknaden inte har en
direkt mekanism till producentpriserna som motsvarar
kostnaderna. Producentpriserna på kött steg i fjol cirka
7 procent, men de täckte naturligtvis inte kostnadsökningarna.
Resultatet för A-Foder Ab var före skatter 1,085 milj.
euro. Vi kunde sänka kostnaderna så mycket att det
uppstod 0,3 cent/kg per anskaffat kilo.
A-Foder Ab
A-Foder Ab fortsatte sin starka utveckling under sitt
sjätte verksamhetsår. Omsättningen var 53,2 milj. euro
med en tillväxt på 17,9 procent från föregående år. Inalles levererades 422 milj. kilo foderprodukter och gödselmedel till gårdarna. Bolaget gjorde ett positivt resultat,
med vilket det egna kapitalet förkovrades.
Den fortsatta årliga tillväxten för A-Foders fodertillverkning snabbare än marknaden fortsatte även år 2010.
Tillverkningen av nötfoder ökade med 20 procent och för
svinfoder med 15. Totaltillverkningen i foderblandningar
i Finland var 1,343 mrd kilo med en ökning på 1 procent
jämfört med året innan.
A-Foders priskonkurrensförmåga var synnerligen
bra såväl för gödselmedel som foder. De kraftiga
prishöjningarna för råvarorna alltifrån hösten höjde dock
försäljningspriserna kraftigt för foder och gödselmedel.
En negativ effekt på primärproduktionsbolagens
verksamhet och resultat ges av den dåliga lönsamheten
för husdjursproduktionen år 2011. Förväntningarna riktar
sig särskilt på en sänkning av priserna på foderråvarorna
fr.o.m. hösten. Detta skulle underlätta kostnadstrycken
på produktionen.
Jouko Lahtinen
verkställande direktör
A-Producenter Ab, A-Foder Ab
A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toiminnasta
Alkutuotantoyhtiöillä haastava vuosi
2010
Teuras- ja välityseläinten hakuviiveet sävyttivät vuotta
2010. Syynä olivat lihateollisuuden kevään työtaistelutoimenpiteet, jotka aiheuttivat merkittävää haittaa
eläinlogistiikassa. Huhtikuussa alkaneet työtaistelut
aiheuttivat teurasruuhkat, joiden lopullinen purkaminen
kesti vuoden loppuun asti. Tämä heijastui välittömästi
eläinten noutoaikoihin ja varsinkin porsasruuhkaan sekä
vaikeutti tiloilla tapahtuvaa toimintaa.
Kokonaisuutena lihantuotanto oli valtakunnassa 382 milj.
kiloa. Atria-ryhmän hankinta sianlihan osalta oli 87,3 milj.
kiloa, jolla saavutettiin 43,2 prosentin osuus valtakunnan
tuotannosta. Naudanlihan hankinta oli 35,3 milj. kiloa ja
hankintaosuus 43,0 prosenttia. Siipikarjanlihaa hankittiin
33,0 milj. kiloa ja markkinaosuus oli 38,6 %. Vasikoita välitettiin 61.000 kappaletta, joka oli lähes 53 prosenttia kaikista Suomessa välitetyistä vasikoista. Porsaita välitettiin
lähes 729.000 kappaletta. Määrä edusti noin 48 prosentin
osuutta valtakunnan porsasvälityksestä.
Tuotanto säilyi edellisen vuoden tasolla. Pieniä muutoksia tapahtui lihalajien kohdalla. Sianlihan tuotanto laski
prosentin ja naudanlihan kasvoi saman verran. Kulutus oli
iloinen yllätys, koska kaikkien lihalajien kohdalla tapahtui
kasvua. Kokonaisuudessaan lihankulutus kasvoi 3 prosenttia. Eniten kulutettiin sianlihaa, kasvua oli edelliseen
vuoteen verraten 2 prosenttia. Naudanlihan ja kulutus
kasvoi 5 % ja siipikarjanlihan 4 prosenttia. Naudanlihaa
tuotettiin noin 1,5 milj. kiloa siipikarjanlihaa enemmän. Kulutuksen kotimaisuusaste oli noin 83 prosenttia. Tässä näkyy
tuonnin vaikutus. Vaikka kotimainen tuotanto olisikin
riittävää, kuten esim. sianlihassa, sikaa jouduttiin viemään
maasta lähes 37 milj. kiloa. Naudanlihaa tuotiin 17 milj. kiloa
kattamaan tuotannon ja kulutuksen välistä vajetta.
Lihantuotantotilojen kannattavuus heikkeni merkittävästi kertomusvuoden aikana. Alkuvuoden aikana tulosta
heikensivät välitystoiminnan ruuhkat ja teuraseläinten
noutojen viivästyminen. Syksystä alkaneet tuotantopanosten voimakkaat hinnannousut veivät tuotannon
kannattamattomaksi.
Viljan ja rehujen kallistuminen lähes puolella edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli merkittävin kustannustekijä. Lähes samantasoiset nousut nähtiin
lannoitteiden ja energian hinnoissa.
Markkinoilta ei saatu lihatuotteille kustannusnousua
vastaavaa korotusta, joka johti kannattavuuskriisiin.
Lihantuotannon kannalta tärkeäksi tekijäksi nouseekin
kustannusten hallinta ja niiden jaksotukset. Elementteinä
voivat olla esimerkiksi oman rehutuotannon lisääminen
tai sen hankinta ”oikea-aikaisesti”. Sama koskee lannoitetoimituksia. Tuotantopanosten hinnan kiinnittäminen
tuotannon kannattavuuden optimoinnin kannalta oikeaan
aikaan onkin tulevaisuudessa rajatekijä, koska markkinoilla
ei ole välitöntä mekanismia kustannuksia vastaaviin tuottajahintoihin. Lihan tuottajahinnat nousivat viime vuonna
noin 7 prosenttia, mutta eivät luonnollisestikaan kattaneet
kustannusnousuja.
A-Tuottajat Oy:n tulos oli ennen veroja 1,085 milj. euroa.
Saimme alennetuksi kustannuksia niin paljon, että hankittua kiloa kohden syntyi säästöä 0,3 snt/kg.
A-Rehu Oy
A-Rehu Oy jatkoi vahvaa kehittymistään kuudentena
toimintavuotenaan. Liikevaihto oli 53,2 milj. euroa, jossa
on kasvua edelliseen vuoteen 17,9 prosenttia. Kaikkiaan
toimitettiin erilaisia rehutuotteita ja lannoitteita tiloille 422
milj. kiloa. Yhtiö teki positiivisen tuloksen, jolla kasvatettiin
omaa pääomaa.
Vuosittain jatkunut A-Rehun rehuvalmistuksen kasvu
markkinoita nopeammin jatkui myös vuonna 2010. Naudanrehujen valmistus kasvoi 20 prosenttia ja sianrehujen
15. Kokonaisvalmistus rehuseoksissa Suomessa oli 1,343
mrd. kiloa ja siinä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna
1 prosentti.
A-Rehun hintakilpailukyky oli erittäin hyvä niin lannoitteissa kuin rehuissakin. Voimakkaat raaka-aineiden
hinnankorotukset syksystä lähtien nostivat kuitenkin
myyntihintoja rehuissa ja lannoitteissa voimakkaasti.
Alkutuotantoyhtiöiden toimintaan ja tulokseen negatiivisen vaikutuksen antaa kotieläintuotannon huono
kannattavuus vuonna 2011. Odotukset kohdistuvat erityisesti rehuraaka-aineiden hintojen laskuun syksystä
alkaen. Tällä helpotettaisiin tuotannon kustannuspaineita.
Jouko Lahtinen
toimitusjohtaja
A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy
11
ö
ö
AtriaNöt
Uppgiften för AtriaNöt-servicen är att svara för Atria
Finland Ab:s anskaffning av nötråvara, produktionsinsats- och förnödenhetshandel för nötkreatursgårdarna, för transportfunktionerna samt utvecklingstjänsterna för våra avtalsproducentgårdar. Vårt mål
är de mest framgångsrika husdjursgårdarna i Finland.
Anskaffningen av nötkött och kalvar
Totalvolymen för den inhemska nötköttsproduktionen år 2010 var 82,1 milj. kg. Produktionen ökade med
ungefär en procent från året innan. Konsumtionen
av nötkött var i motsvarande mån 98,8 milj. kg.
Konsumtionen av nötkött ökade glädjande nog med
cirka 5 % i jämförelse med föregående år. I praktiken
innebär förändringarna i volymen för produktionen
och konsumtionen att självförsörjningsgraden gick
ned till knappt 83 %. Nötkött importerades 17,3 milj.
kg, vilket är över 2 milj. kilo mera än året innan.
AtriaNöt -servicen klarade sig alltjämt väl i
upphandlingskonkurrensen om nötkött. Slaktnöt
anskaffades totalt 112.700 stycken, av vilket erhölls
över 35 milj. kg kött. Antalet förmedlade kalvar
minskade med över 3 % från året innan, dock förstärktes AtriaNöt-servicens anskaffningsandel. De
avhämtningstider som brukats som indikatorer för
servicekvaliteten förlängdes litet från föregående
år. Orsaken till detta var slaktstrejken på våren 2010,
vilken stoppade nötkedjans rörelse, och verkningen
av den syntes ännu länge efter att strejken slutat.
Avhämtningstiden för spädkalvar var i genomsnitt
13,4 dagar, för brådskande kor 4,5 och för alla kor 13,3
dagar efter anmälan.
Nötköttsproduktionen för Atria grundar sig på
kontraktsproduktion. I de särskilda villkor som
trädde i kraft i början av mars introducerades ett Apartnerskapstillägg och för att få det förutsätts att
man använder vår kedjas egna foder. Avtalsgårdarna
kan också få ett plantillägg, om de gör upp ett produktionsprogram på nätet. Även frågorna om djurens
välbefinnande och kvalitetskontroll togs med större
12
vikt i betraktande i de särskilda villkoren.
Atria introducerade i början av året köttfärs av
ekologiskt nöt på marknaden. För att nå en lyckad
anskaffning av ekologisk råvara justerades det ekologiska tillägget för nöt i februari. Ekotrenden håller
alltjämt på att tillta, och vi söker också alltjämt nya
producenter av ekologiskt nötkött.
Jord- och skogsbruksministeriet utfärdade en ny
förordning om klassificeringen av slaktkroppar för
nöt fr.o.m. 1.7.2010. Enligt den nya förordningen tas
som nya köttighetsklasser i bruk delklasserna /E+
och E-, U+ och U-) för E- och U-klasserna. I praktiken
är nästan alla de kroppar som klassificeras i dessa
klasser avkomlingar till moderkor. Till E- och Uklasserna klassificeras cirka 1 % av de nötkreatur
som slaktas av Atria.
Handeln med produktionsinsatser
ökade alltjämt
Förra året var prisutvecklingen för foder oväntad.
Priset på spannmål steg snabbt och kraftigt. Den
första impulsen var de dåliga skördarna i Ryssland,
Vitryssland och Ukraina. Det minskade utbudet och
den ökade efterfrågan jämte uppköpsspekulationer
fick priserna på spannmål att gå upp i rask takt med
cirka 40 %. Prisstegringen för spannmål betungade
också nötgårdarna.
A-Foders tillverkning och försäljning av foderblandningar för nötkreatur utvecklades synnerligen
starkt. Produktionen av nötfoder vid fabrikerna i
Varkaus och Koskenkorva steg med över 20 % från
året innan. De konkurrenskraftiga priserna på foder,
mer kända produkter och ökat förtroende hos producenterna lade en god grund för en lyckad försäljning.
Även kundrelationschefernas försäljningsskicklighet
och den förbättrade utfodringskunskapen gav ett
synligt resultat. Utöver foderblandningarna förmedlades till gårdarna en betydande mängd olika slag av
torrfoder (t.ex. kornfoder, drank, mäsk, potatisprodukter, mejeriprodukter). Också försäljningen av
gödselmedel utvecklades synnerligen väl. Den effek-
tiva produktinsatshandeln har ökat konkurrensen i
branschen och för sin del dämpat husdjursgårdarnas
kostnadsökning.
Köttnötgårdarnas utveckling
Kundrelationscheferna hos AtriaNöt-servicens
köttnötgårdar svarar för utvecklingen av gårdarna
inom det egna distriktet. I detta arbete har de till sin
hjälp även tjänster som producerats av utomstående serviceproducenter, bland vilka de viktigaste
är de byggplaneringstjänster som producerats av
Rakennustoimisto Tiimi Oy och de ekonomiredovisningstjänster som producerats av Autiomat Oy.
Modergårdarna erbjuds även avelsdjurtjänster som
specialservice. Till vår kedja hör två uppfödningsgårdar med avelstjurar för tjurar av biffras och vi är
med och utvecklar produktionen av förnyelsekvigor
av biffras. Från uppfödningsgårdarna för avelstjurar
såldes till gårdarna för avel över 60 tjurar. Vid uppfödningsgårdarna för avelstjurar togs i fjol i bruk bl.a.
testikelundersökningar av tjurar för försäljning samt
en ”Poikakotikäsikirja” (Pojkhemshandbok) som styr
och systematiserar verksamheten. Även förmedling
av avelsdjur mellan gårdarna bedrevs i någon mån.
Kundrelationscheferna för AtriaNöt-servicens köttnötgårdar utför i stor mängd utveckling av den praktiska produktionen tillsammans med producenterna
inom det egna distriktet. Utvecklingsverksamheten
som hänför sig till den övriga nötköttsproduktionen
har till största delen externaliserats. AtriaNöt-servicen samarbetar med MTT:s Ruukki-enhet. Vi är med
som planerare, utbildare samt privatfinansiär av den
InnoNauta-projekthelhet som leds av MTT Ruukki.
Projektet har presenterats mer ingående på MTT:s
webbsidor (www.mtt.fi/ruukki). Vidare har vi i någon
mån samarbete med andra regionala projekt. Vi är
bl.a. utbildare och mottagare av stödöverföring i det
Sika-nauta-projekt som koordineras av Sydösterbottens ProAgria.
Produktutvecklingen av våra foder sköter vi själva.
Vi gjorde på hösten 2010 en omfattande förnyelse
av helfoderserien för nötboskap. Vi tog bl.a. i bruk
levande jäst i tre foderblandningar för mjölkkor.
I november 2010 ordnades det i Kalajoki ett seminarium riktat till gårdarna med nötköttsproduktion,
med temat ”Uutta Intoa Naudanlihatuotantoon” (Ny
entusiasm i Nötköttsproduktionen). Seminariet samlade långt över hundrafemtio deltagare, vilka njöt av
både fackprogrammet och underhållningsprogrammet för att höja humöret och speciellt av en trevlig
samvaro. Vi var med på sommarens lantbruksutställning samt Kone-Agria.
Välbefinnandet iakttas mer noggrant
än förut
I fjol tog Atria i bruk ett Kädenjälki-program (Handavtryck) som berör hela koncernen och som täcker
hela köttkedjans verksamhet allt från primärproduktionen ända fram till matbordet för konsumenten.
Programmet samlar principerna, rutinerna och resultaten för hela företagets ansvarsfyllda verksamhet.
Under år 2010 tog kvalitetsarbetet ett steg framåt i
den inhemska nötköttsproduktionen. Vi satsade speciellt kraftigt på djurens välbefinnande. Anvisningarna ”Vastuullinen naudanlihatuotanto” (Ansvarsfull
nötköttsproduktion), vilka gäller alla våra kontraktsproducenter, publicerades förra sommaren. Under
hösten infördes en systematisk ledningsmodell för
kvalitet och uppföljningen av djurens välbefinnande.
Uppföljningen görs utifrån gårdarnas produktions-,
svinn- och slaktresultat. Gränser för när man ska
ingripa i resultaten har fastställts och då de utlöses
medför det omedelbart ett ingripande. De åtgärdsrekommendationer som lämnats gårdarna bokförs och
man övervakar att de följs. För uppföljningen av hur
utvecklingshelheten för välbefinnandet har utvecklats ett instrument för AtriaNöt-välbefinnande. Som
verktyg vid uppföljningen av välbefinnandet finns
också Naseva-systemet till hjälp. Inom ramen för
Naseva skapas kvalitetskriterier som grundar sig på
en bedömning av djuren och dödligheten följs upp.
Målet är att också få med läkemedelsbokföringen på
ett täckande sätt i bruk inom ramen för systemet.
AtriaNauta
AtriaNauta -palvelun tehtävänä on vastata Atria Suomi
Oy:n nautaraaka-aineen hankinnasta, tuotantopanosja tarvikekaupasta nautatiloille, kuljetustoiminnoista
sekä kehityspalveluista sopimustuottajatiloillemme.
Tavoitteenamme on Suomen menestyvimmät kotieläintilat.
Naudanlihan ja vasikoiden hankinta
Kotimainen naudanlihantuotannon kokonaismäärä
vuonna 2010 oli 82,1 milj. kg. Tuotanto kasvoi prosentin verran edellisvuodesta. Naudanlihan kulutus oli
vastaavasti 98,8 milj. kg. Naudanlihan kulutus nousi
ilahduttavasti noin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käytännössä muutokset tuotannon ja kulutuksen
määrässä tarkoittavat sitä, että naudanlihan omavaraisuusaste laski vajaaseen 83 %:iin. Naudanlihaa
tuotiin maahan 17,3 milj. kg, joka on yli 2 miljoonaa kiloa
enemmän kuin edellisenä vuonna.
AtriaNauta -palvelu pärjäsi edelleen hyvin naudanlihan hankintakisassa. Teurasnautoja hankittiin
yhteensä 112.700 kappaletta, joista kertyi lihaa yli 35
milj. kg. Välitettyjen vasikoiden määrä pieneni yli 3
% edellisvuodesta, kuitenkin AtriaNauta -palvelun
hankintaosuus vahvistui. Palvelun laadun mittareina
käytetyt noutoajat pitenivät hieman edellisvuodesta.
Syynä tähän oli kevään 2010 teurastuslakko, joka pysäytti nautaketjun liikkeen, ja sen vaikutus näkyi vielä
pitkään lakon päättymisen jälkeen. Ternivasikoiden
noutoaika oli keskimäärin 13,4 päivää, kiirelehmien 4,5
ja kaikkien lehmien 13,3 päivää ilmoituksesta.
Atrialainen naudanlihantuotanto perustuu sopimustuotantoon. Maaliskuun alussa voimaan tulleissa erillisehdoissa otettiin käyttöön A-kumppanuuslisä, jonka
saaminen edellyttää ketjumme omien rehujen käyttöä.
Sopimustilat voivat saada myös suunnitelmalisän, jos
ne tekevät netissä tuotanto-ohjelman. Myös eläinten
hyvinvointi- ja laadunvalvonta-asiat otettiin entistä
painavammin huomioon erillisehdoissa.
Atria toi vuoden alussa markkinoille luomunaudan
jauhelihan. Luomuraaka-aineen onnistunutta hankintaa
varten naudan luomulisää tarkistettiin helmikuussa.
Luomu­t rendi on edelleen jatkuvassa kasvussa, ja
haemme edelleenkin uusia luomunaudanlihantuottajia.
Maa- ja metsätalousministeriö antoi uuden asetuksen
nautojen teurasruhojen luokituksesta 1.7.2010 alkaen.
Uuden asetuksen mukaan uusina lihakkuusluokkina
otetaan käyttöön E- ja U -luokkien osa­luokat (E+ ja
E-, U+ ja U-). Käytännössä lähes kaikki näihin luokkiin
luokittuvat ruhot ovat emolehmien jälkeläisiä. E- ja
U-luokkiin luokittuu noin 1 % Atrian teurastamista
naudoista.
Tuotantopanoskauppa kasvoi
edelleen
Viime vuosi oli rehujen hintakehityksen osalta odottamaton. Viljan hinta nousi nopeasti ja voimakkaasti.
Alkusysäyksenä olivat Venäjän, Valko-Venäjän ja
Ukrainan huonot sadot. Tarjonnan pieneneminen ja
kysynnän lisääntyminen ostokeinotteluineen nostivat
viljojen hintoja nopeassa tahdissa noin 40 %. Viljan
hinnannousu rasitti myös nautatiloja.
A-Rehun nautakarjan rehuseosten valmistus ja
myynti kehittyivät erittäin voimakkaasti. Nautarehujen
tuotanto Var­kauden ja Koskenkorvan tehtaalla nousi yli
20 % edellisvuodesta. Rehujen kilpailukykyiset hinnat,
tuotteiden tunnettuuden ja tuottajien luottamuksen
lisääntyminen loivat hyvän perustan onnistuneelle
myynnille. Myös asiakkuuspäälliköiden myyntitaidon
ja ruokinnan osaamisen parantuminen toivat näkyvää
tulosta. Rehuseosten lisäksi tiloille välitettiin merkittävä määrä erilaisia elintarviketeollisuuden rehujakeita
(esim. ohrarehu, rankki, mäski, perunatuotteet, meijerituotteet). Myös lannoitemyynti kehittyi erittäin
hyvin. Tehokas tuotantopanoskauppa on lisännyt
alan kilpailua ja hillinnyt osaltaan kotieläintilojen kustannusten nousua.
Lihanautatilojen kehittäminen
AtriaNauta -palvelun lihanautatilojen asiakkuuspäälliköt vastaavat oman alueensa tilojen kehittämisestä.
Tässä työssä heillä on apunaan myös ulkopuolisten
palveluntarjoajien tuottamia palveluita, joista tärkeimmät ovat Rakennusinsinööritoimisto Tiimi Oy:n
tuottamat rakennussuunnittelupalvelut ja Autiomat
Oy:n tuottamat talouslaskentapalvelut. Emotiloille tarjotaan erikoispalveluna myös jalostuseläinpalveluita.
Ketjuumme kuuluu kaksi pihvirotuisten sonnien siitossonnikasvattamoa ja olemme mukana kehittämässä
myös pihvirotuisten uudistushiehojen tuotantoa.
Siitossonnikasvattamoista myytiin tiloille jalostukseen
yli 60 sonnia. Siitossonnikasvattamoissa otettiin viime
vuonna käyttöön mm. myytävien sonnien kivestutkimukset sekä toimintaa ohjaava ja systematisoiva ”Poikakotikäsikirja”. Myös tilojen välistä siitoseläinvälitystä
tehtiin jonkin verran.
AtriaNauta -asiakkuuspäälliköt tekevät runsaasti
käytännön tuotannon kehittämistä alueensa tuottajien kanssa. Muu naudanlihantuotantoon liittyvä
kehitystoiminta on pääosin ulkoistettu. AtriaNauta
–palvelu tekee yhteistyötä MTT:n Ruukin yksikön
kanssa. Olemme mukana MTT Ruukin vetämässä
InnoNauta –hankekokonaisuuden suunnittelijana,
kouluttajana sekä yksityisrahoittajana. Hanketta on
esitelty tarkemmin MTT:n nettisivuilla (www.mtt.
fi/ruukki). Lisäksi teemme jonkin verran yhteistyötä muiden alueellisten hankkeiden kanssa. Olemme mm. kouluttajana ja tuensiirron saajana EteläPohjanmaan ProAgrian koordinoimassa Sika-nauta
-hankkeessa.
Rehujemme tuotekehityksen hoidamme itse. Teimme vuoden 2010 syksyllä mittavan uudistuksen nautakarjan täysrehusarjaan. Otimme mm. käyttöön elävän
hiivan kolmessa lypsylehmien rehuseoksessa.
Marraskuussa 2010 järjestettiin Kalajoella naudanlihantuotantotiloille suunnattu seminaari, jonka teemana oli ”Uutta Innoa Naudanlihantuotantoon”. Seminaari
keräsi pitkälti toistasataa osallistujaa, jotka nauttivat
sekä asiaohjelmasta että hyväntuulisesta hauskutusohjelmasta ja erityisesti mukavasta yhdessäolosta.
Olimme mukana kesän maatalousnäyttelyissä sekä
Kone-Agriassa.
Hyvinvointia seurataan entistä
tarkemmin
Viime vuonna Atria otti käyttöön koko konsernia koskevan Kädenjälki-ohjelman, joka kattaa koko lihaketjun
toiminnan alkutuotannosta kuluttajan ruokapöytään.
Ohjelma kokoaa koko yrityksen vastuullisen toiminnan
periaatteet, käytännöt ja tulokset.
Vuoden 2010 aikana laatutyö harppasi eteenpäin
kotimaisessa naudanlihantuotannossa. Panostimme
erityisen voimakkaasti eläinten hyvinvointiin. Kaikkia
sopimustuottajiamme koskeva ”Vastuullinen naudanlihantuotanto” -ohjeistus julkaistiin viime kesänä.
Syksyn aikana käyttöön otettiin systemaattinen
laadun johtamismalli ja eläinten hyvinvoinnin seuranta. Seurantaa tehdään tilojen tuotanto-, hävikki- ja
teurastulosten pohjalta. Tuloksille on määritetty puuttumisrajat, joiden laukeaminen aiheuttaa välittömän
puuttumisen asiaan. Tiloille annetut toimenpidesuositukset kirjataan ja niiden toteutumista valvotaan.
Hyvinvoinnin kehittymisen kokonaisuuden seurantaa
varten on kehitetty AtriaNauta -hyvinvointimittari.
Työkaluna hyvinvoinnin seurannassa on apuna myös
Naseva-järjestelmä. Nasevan puitteissa luodaan eläinten arviointiin perustuvia laatukriteereitä ja seurataan
kuolleisuutta. Myös lääkekirjanpito on tavoitteena
saada kattavasti käyttöön järjestelmän puitteissa.
13
ö
AtriaFjäder
Produktionen för Atria Chick ökade 2010 till ett nytt
rekord. Med mödrarna medräknade producerades
broiler 33,0 milj. kg.
Året var tudelat. I början av året tömdes ännu
gamla fryslager, varför produktionen i början av
året ännu var ganska liten. I början av april trädde
inom hela EU-området en marknadsföringsstandard i kraft, som förbjuder att fjäderfäkött som en
gång varit nedfruset säljs som färskt. Detta har
en ytterst stor betydelse på hanteringen av hela
kedjan. Kläckerierna måste redan då de placerar
ägg i kläckningsmaskinen ha kännedom om var det
kött som producerats med dem ska säljas. Detta
förutsatte ett helt nytt sätt att nalkas frågan för
hela produktionskedjan. För primärproduktionen och
i synnerhet unghöns- och broilervärpanläggningarna
behövdes ny kapacitet redan föregående år, för att
man skulle kunna svara på sommarens stora konsumtionsefterfrågan. Endast fyra nya broilerutvidgningar blev färdiga, så man sökte nå det nödvändiga
uppfödningsutrymmet med snabbt omlopp. Under
sommartiden körde man med pauser på en och en
och en halv vecka. För slakteriet medförde de stora
mängderna rikligt med arrangemang, då samtidigt en
del av det ordinarie folket var på semester.
Mest utmanande var ändå produktionsstyrningen,
dvs. att få de olika parterna att förstå, hur kedjan
beställning-leverans fungerar i den nya situationen.
Produktionskedjan för broiler är snabb, men ändå tar
omloppet från ägg till färdig produkt för minuthandeln minst två månader. I sin helhet förlöpte sommaren på ett strålande sätt.
För primärproduktionen orsakar marknadsföringsstandarden dock ineffektivitet, eftersom hallkapaciteten, då man lever efter växlingarna i efterfrågan, måste vara dimensionerade enligt en högre
produktionsvolym.
Dagstillväxten för broiler steg ytterligare en aning
och var 44,8 gram/dag. Uppfödningstiden blev 37,3
dagar och medelslaktvikten 1,67 kg.
Broilerkonsumtionen ökade i Finland med c. 4 %
och totalkonsumtionen var c. 87,6 milj. kg. Utländsk
broiler utgjorde av detta knappt 12 milj. kg, tillväxten
i jämförelse med året innan var cirka 2 milj. kg.
Kalkonkonsumtionen ökade med cirka 5 % och var
9,5 milj. kg. Av detta utgjorde den utländska kalkonen cirka 2,5 milj. kg, dvs. alltjämt var vart fjärde kilo
av totalkonsumtionen av utländskt ursprung.
aivan uutta lähestymistapaa koko tuotantoketjuun.
Alkutuotantoon ja varsinkin nuorikko- ja broilerimunittamoihin tarvittiin uutta kapasiteettia jo edellisenä vuonna, jotta kesän suureen kulutuskysyntään
pystyttiin vastaamaan. Uusia broilerilaajennuksia
valmistui viime vuonna vain neljä, joten tarvittava
kasvatustila haettiin nopealla kierrolla. Kesäaika
mentiinkin viikon, puolentoista tauoilla. Teurastamolle kesän suuret määrät aiheuttivat runsaasti
järjestelyjä, kun samaan aikaan osa vakinaisesta
väestä oli kesälomilla.
Haasteellisinta oli kuitenkin tuotannon­ohjaus, eli
saada eri osapuolet ymmärtämään, miten tilaustoimitusketju uudessa tilanteessa toimii. Broilerin
tuotantoketju on nopea, mutta silti kierto munasta
valmiiksi tuotteeksi vähittäiskauppaan kestää
vähintään kaksi kuukautta. Kokonaisuutena kesäaika
meni loistavasti.
Alkutuotantoon markkinointistandardi aiheuttaa
kuitenkin tehottomuutta, koska kysynnän vaihteluiden mukaan elettäessä hallikapasiteetti täytyy olla
mitoitettuna korkeimman tuotantomäärän mukaan.
Broilereiden päiväkasvut kohosivat vielä hieman
ja olivat 44,8 grammaa/pv. Kasvatusajaksi tuli 37,3
päivää ja keskiteuraspainoksi 1,67 kg.
Broilerin kulutus kasvoi Suomessa n. 4 % ja kokonaiskulutus oli n. 87,6 milj. kg. Ulkomaista broileria
tästä oli vajaa 12 milj.kg, kasvua edellisvuoteen
verrattuna oli noin 2 milj. kg.
Kalkkunan kulutus kasvoi noin 5 % ja oli 9,5 milj.
kg. Tästä oli ulkomaista kalkkunaa noin 2,5 milj. kg,
eli edelleen kokonaiskulutuksesta joka neljäs kilo oli
ulkomaista alkuperää.
AtriaSiipi
Atria Chickin tuotanto kasvoi 2010 uuteen ennätykseen. Broilereita tuotettiin emot mukaan luettuina
33,0 milj. kg.
Vuosi oli kaksijakoinen. Alkuvuosi purettiin vielä
vanhoja pakkasvarastoja, minkä vuoksi tuotanto oli
alkuvuonna vielä melko pientä. Huhtikuun alussa tuli
voimaan koko EU:n alueella markkinointistandardi,
joka kieltää kertaalleen pakastetun siipikarjanlihan
myymisen tuoreena. Tällä on erittäin suuri merkitys
koko ketjun hallintaan. Hautomolla täytyy olla
tiedossa jo munia haudontakoneeseen laitettaessa,
mihin niillä tuotettu liha myydään. Tämä edellytti
14
AtriaSvin
AtriaSvin anskaffade cirka 87,3 milj. kg kött, av vilket
andelen för Österbottens Kött var cirka 14,0 milj. kg.
Mängden minskade i jämförelse med året innan med
1,2 milj. kg (1,4 %). I hela landet gick produktionen av
svinkött i fjol med cirka 1 % och stannade vid 203,1
milj. kg.
AtriaSvin förmedlade cirka 728.600 st. grisar, av
vilka cirka 138.000 st. gick via Österbotten Kötts
förmedling. Grisförmedlingen minskade med 1,7 % i
jämförelse med år 2009.
Början av året var väl i balans med hänsyn till
slaktdjur och förmedlingsgrisar, men strejken i livsmedelsbranschen som började i april fick till stånd
kaos i svinkedjan, och den redde man upp hela resten
av året. Ett slaktunderskott på tio dagar orsakade
en anhopning av cirka 40.000 köttsvin, vilket även
återspeglades i grisförmedlingen.
Priserna på spannmål och foder steg på hösten
2010, vilket försämrade lönsamheten för svingårdarna. Cirka etthundra svingårdar lade ner produktionen. Till storleken var de mindre än genomsnittet.
Under år 2010 blev cirka 10.000 nya köttsvinsplatser färdiga. Även suggsvingårdar byggdes det
i någon mån, men kedjans totalantal suggor ökade
inte. För en strukturomvandling behövs det dock
avsevärt snabbare takt för att vi ska kunna trygga
tillgången på svinkött även i framtiden.
Den modell för A-partnerskapsverksamhet som
skapats för att förbättra produktionen av svinkött
fortsattes. Smågrupper kring de ställda målen, 25
svin/årssugga och en kilos tillväxt per dag, har sammankommit regelbundet och på de gårdar som är
med har besök för att utveckla produktionen gjorts.
I synnerhet hos suggsvingårdarna har det under ett
par av de senaste åren skett ett tydligt hopp uppåt.
De bästa gårdarna avvande redan 27 grisar/årssugga.
Av de renrasiga svin av norsk lantras som producerades av Finnpig-förädlarna förmedlades cirka 700
stycken. Den norska lantrasen är en moderras från
hybridproduktionen, och alla de förmedlade hybriderna är till hälften norska. Quality Genetics svenska
yorksvin används som fadersras för hybridproduktionen. Hybridproduktionen förblev på samma nivå som
år 2009, dvs. vi förmedlade cirka 10.000 hybridsvin.
Finnpigs galtstation producerade sperma vid de
övre gränserna för sin kapacitet. Galtstationen
levererade sperma av norsk lantras, svensk york och
hampshire till våra kontraktsgårdar.
AtriaSvin-kvalitet 2010
Den livliga debatt om svinens välbefinnande som
kommit i gång mot slutet av föregående år var en
betydande vattendelare i utvecklingen av den finländska svinproduktionen. I takt med debatten bad
jord- och skogsbruksministeriet näringen om snabba
åtgärder för att mäta samt utveckla en ansvarsfull svinproduktion. Beredningsarbetet inleddes
omedelbart inom ramen för EES/Sikava och på våren
kom man överens om gemensamma åtgärder. De
gemensamma mätinstrumenten fastställdes för kasseringsprocenterna för köttsvinens samt suggornas
storlek och delkroppar, för köttsvinens samt suggornas dödlighet samt för medicineringen av svinen.
Ansvarighetsaspekten förutsatte också en komplett
reform av innehållet i Sikavas hälsovårdsbesök,
vilken genomfördes under sommaren och början av
hösten. De nya mättalen samt hälsovårdsbesöken
togs i bruk genom producent- och veterinärutbildning från början av år 2011. Atrias eget ansvarighetsarbete utvecklades även för primärproduktionens
del inom ramen för programmet Atrian kädenjälki
(Atrias handavtryck).
Hälsotillståndet för vår svinkedja var stabilt
under året. Under vårvintern hade en producent
för föryngringsdjur i sin svingård ett utbrott av
dysenteri, vilket kom att sprida sig till några köttsvingårdar. Saneringsarbetet inleddes omedelbart
och slutfördes före sommaren. Hos svingårdarna
med grisproduktion i vår kedja fanns det under året
enstaka kvalitets- och hälsoproblem förknippade
med zirkovirus, vilka lyckligtvis har löst sig med hjälp
av management samt ibruktagande av vaccin.
AtriaSika
AtriaSika hankki lihaa noin 87,3 milj. kg, josta Pohjanmaan Lihan osuus oli noin 14,0 milj. kg. Määrä väheni
edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 milj. kg (1,4 %). Koko
maassa sianlihantuotanto laski viime vuonna noin 1 %
ja päätyi 203,1 milj. kiloon.
AtriaSika välitti porsaita noin 728.600 kpl, joista Pohjanmaan Lihan välityksen kautta kulki noin 138.000 kpl.
Porsasvälitys väheni vuoteen 2009 verrattuna 1,7 %.
Alkuvuosi oli hyvin tasapainossa teuraiden ja välitysporsaiden suhteen, mutta huhtikuussa alkanut
elintarviketeollisuuden lakko sai sikaketjun kaaokseen,
jota selviteltiin koko loppuvuosi. Kymmenen päivän
teurastusvaje aiheutti noin 40.000 lihasian suman, joka
heijastui myös porsasvälitykseen.
Viljan ja rehujen hinnat nousivat syksyllä 2010, mikä
heikensi sikatilojen kannattavuutta. Noin sata sikatilaa
lopetti tuotannon. Kooltaan ne olivat keskimääräistä
pienempiä.
Uusia lihasikapaikkoja valmistui vuonna 2010 noin
10.000 kappaletta. Myös emakkosikaloita rakennettiin
jonkin verran, mutta ketjun kokonaisemakkomäärä
ei noussut. Rakennekehitykseen tarvitaan kuitenkin
huomattavasti kovempaa vauhtia pystyäksemme
turvaamaan sianlihan saannin myös tulevaisuudessa.
Sianlihantuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi
luotua A-Kumppanuustoimintamallia jatkettiin. Asetettujen tavoitteiden, 25 sikaa/vuosiemakko ja kilo
kasvua päivässä tiimoilta pienryhmiä on kokoontunut
säännöllisesti ja mukana oleville tiloille on tehty tuotannonkehittämiskäyntejä. Varsinkin emakkosikaloissa
tuotostasoissa on tapahtunut viimeisen parin vuoden
aikana selkeä hyppäys ylöspäin. Parhaat tilat vieroittivat jo 27 porsasta/vuosiemakko.
Finnpig-jalostajien tuottamia puhdasrotuisia norjanmaatiaisensikoita välitettiin noin 700 kappaletta.
Norjanmaatiainen on hybridituotannon emärotu, ja
kaikki välitetyt hybridit ovat puolinorjalaisia. Quality
Geneticsin ruotsinyorkkia käytetään hyb­ridituotannon
isärotuna. Hybridituotanto pysyi samalla tasolla kuin
vuonna 2009, eli välitimme noin 10.000 hybridiensikkoa.
Finnpigin karjuasema tuotti siementä kapasiteettinsa
ylärajoilla. Karjuasema toimitti norjanmaatiaisen, ruotsinyorkin ja hampshiren siementä sopimustiloillemme.
AtriaSika -laatu 2010
Edellisen vuoden lopulla käynnistynyt vilkas sikojen
hyvinvointia koskeva keskustelu oli merkittävä vedenjakaja suomalaisen sikatuotannon kehityksessä.
Keskustelun myötä maa- ja metsätalousministeri pyysi
elinkeinolta ripeitä toimenpiteitä sikatuotannon vastuullisen toiminnan mittaamiseksi sekä kehittämiseksi.
Valmistelutyö aloitettiin ETT:n/Sikavan puitteissa välittömästi ja keväällä sovittiin elinkeinon yhteisistä toimenpiteistä. Yhteiset mittarit määritettiin lihasikojen
sekä emakoiden koko- ja osaruhohylkäysprosentille,
lihasikojen sekä emakoiden kuolleisuudelle sekä sikojen lääkitykselle. Vastuullisuusnäkökulma edellytti
myös Sikavan terveydenhuoltokäynnin sisällön täydellistä uudistusta, joka toteutettiin kesän ja alkusyksyn
aikana. Uudet mittaluvut sekä terveydenhuoltokäynnit
otettiin tuottaja- sekä eläinlääkärikoulutusten myötä
käyttöön vuoden 2011 alusta alkaen. Atrian omaa vastuullisuustyötä kehitettiin myös alkutuotannon osalta
Atrian kädenjälki-ohjelman puitteissa.
Sikaketjumme terveystilanne oli vuoden aikana vakaa. Kevättalvella yhdellä uudiseläintuottajalla oli sikalassaan dysenteriataudinpurkaus, joka pääsi leviämään
muutamaan lihasikalaan. Saneeraustyö aloitettiin
välittömästi ja saatiin päätökseen kesään mennessä.
Ketjumme porsastuotantosikaloissa oli vuoden aikana
yksittäisiä välitysporsaiden sirkovirukseen liittyviä laatu- ja terveysongelmia, jotka onneksi ovat ratkenneet
managementin sekä rokotteen käyttöönoton avulla.
15
ö
Om Finnpigs verksamhet
Finnpigs sperma efterfrågad
Finnpigs uppgift är att skaffa internationellt konkurrenskraftigt djurmaterial för A-Producenter Oy:s och
HK Agri Oy:s avtalsproducenter och placera ut det i
svinkedjan tillsammans med ägarna. Finnpig svarar
för förädlingen och semineringsverksamheten och
Finnpigs ägare för hybridproduktionen och handeln
med avelsdjur.
Det djurmaterial som tillhandahålls av Finnpig gör
det möjligt att höja grisproduktionen med 2-4 grisar
per sugga och år. De effektivaste grisproducenterna
avvande 28 grisar av god kvalitet per sugga om året.
Produktionsstatistikerna för år 2010 finns ännu inte
tillgängliga, men sannolikt gick Finland förbi grisproduktionen i Sverige och Norge i fråga om effektivitet.
Vi utnyttjar samma djurmaterial som i de två grannländerna. Det långsiktiga arbete som utförts i Finland
för att förbättra skötseln och utfodringen av djuren
börjar ge resultat.
Förädling
Svinavelsarbetet fortsatte med Nordic Genetics och
Norsvin. Vårt intressebolag Nordic Genetics har fött
upp en yorkshire avelspopulation och har tagit i bruk
nya förädlingsmål. En större avelspopulation gör det
möjligt att snabbare nå framsteg i de önskade egenskaperna utan risk för släktavel. Totalförädlingsvärdet av Yorkshire tas med där grisarnas födelsevikt
är en ny egenskap, eftersom vi önskar förbättra en
jämn kvalitet på grisarna genom att minska grisarnas
16
vikt- och tillväxtspridning.
I gårdstestningen introducerades en mätningsmetod, som förutom späcktjockleken även mäter hur
tjock ryggmuskeln är. På så sätt kan vi tillgodogöra
oss av gårdstestningens resultat bättre än förut.
Samtidigt förnyades strukturbedömningen för
gårdstestningen tillsammans med Norsvin. Målet är
att vidare förbättra djurens struktur och uthållighet.
Nordic Genetics och Norsvin satsar även på ett genomiskt val i syfte att utveckla suggornas uthållighet
och moderegenskaper.
Norsvin har på de hårt konkurrensutsatta djurmaterialmarknaderna i USA uppnått en stark ställning,
och bolagets marknadsandel växer snabbt. Nordic
Genetics yorkshire testas för närvarande hos några
stora kunder, men resultaten kan motses först om
ett år.
Seminering
Försäljningen av semineringsdoser ökade år 2010
med över 15 % från föregående år. På våren kunde
man se att försäljningen av sperma överskrider galtstationens produktionskapacitet. För att säkerställa
spermaleveranserna tog vi i juni i bruk en satellitgaltstation. Utvidgningen av galtstationen inleddes
på hösten och de nya galtplatserna kunde tas i bruk i
januari 2011. Ändringsarbetena på lager och personalutrymmena blev färdiga i april. Genom ändringarna
förbättrade särskilt stationens biosäkerhet.
Kostnaderna för galtstationsverksamheterna steg
i fjol betydligt på grund av de höjda frakt-, arbets-,
foder- och energikostnaderna. Finnpig har dock inte
velat höja priserna på sperma, eftersom lönsamheten för produktionen av svinkött inte är på en
tillfredsställande nivå. Vi har kunnat kompensera
kostnadsstegringen tack vare den ökade volymen.
För att hålla produktionskostnaderna i styr är det
ytterst viktigt att bevara och öka försäljningsvolymerna av spermadoser.
Prislistan för spermadoser ändrades sålunda att
priset på de specialiserade hybridproducenternas
förädlingssperma sänktes och de andra höjdes. Ändringen ökade inte försäljningsintäkterna av Finnpigs
spermadoser. Av hybridproduktionen har förädlingsavgifter uppburits mera än från förnyelsen på egen
hand. Målet för tariffändringen var att minska detta
missförhållande. Förädlingsavgifterna för sperma
och avelsdjur bör bemötas jämbördigt med förnyelsesätten - målet är att av var och en som utnyttjar
förädlingen insamla en rättvis del av kostnaderna för
förädlingen. Det rådande marknadsläget får avgöra
hur kunderna utnyttjar djurmaterialet.
Användningen av djurmaterialet kan
utvecklas
Lönsamheten för produktionen av svinkött är inte
tillfredsställande och hela svinkedjan bör vända på
varje sten för att förbättra lönsamheten. Djurmaterialet, dess kostnad och ett optimalt utnyttjande av
djurmaterialet i svinkedjan är en betydande konkurrensfaktor.
Genetiken kostade i Finnpig-kedjan en cent per
köttkilo. En mer betydande faktor är dock det hur
djurmaterialet utnyttjas - hur vi får de bästa generna
i förädlingens spets att snabbt strömma ända fram
till köttsvinen. Vårt trerasprogram grundar sig på
avelsprogram, som varje år sänker produktionskostnaderna för svinkött med över två cent per köttkilo.
Den försämrade lönsamheten syns även i försäljningsvolymerna för avelsdjur, eftersom förnyelsen
av suggor är en betydande kostnadspost inom
grisproduktionen. För att sänka kostnaderna strävar
kunderna efter att minska förnyelsen av suggor. På
kort sikt kan man visserligen spara på så sätt, men
på lång sikt sjunker försäljningsintäkterna, då det
finns suggor med bristande kondition i produktionen
och grisproduktionen sjunker.
En förnyelse av suggorna på egen hand ökar även
då det ekonomiska läget skärps. Detta är förståeligt,
i synnerhet hos kombinationssvingårdarna, där det
finns utrymme för uppfödning av gyltor. Vid förnyelsen av suggor kommer man till ett gott resultat på
många olika sätt. Oberoende av vilket förnyelsesätt
kunden väljer, ska förnyelsen göras professionellt
och utgående från den strategi som valts. En vårdslös förnyelse höjer kostnaderna, sänker grisproduktionen och försvagar kvaliteten på köttsvinen. Vi bör
tillsammans arbeta för att förbättra kvaliteten på
förnyelsen av suggorna.
Heikki Hassinen
verkställande direktör
Finnpig Oy
Finnpig Oy:n toiminnasta
Finnpigin siemen kysyttyä
Finnpig Oy:n tehtävänä on hankkia omistajiensa,
A-Tuottajat Oy:n ja HK Agri Oy:n sopimustuottajille
kansainvälisesti kilpailukykyistä eläinainesta ja
jalkauttaa se yhdessä omistajien kanssa sikaketjuun.
Finnpig vastaa jalostuksesta ja keinosiemennystoiminnasta ja Finnpigin omistajat hybridituotannosta ja
siitoseläinkaupasta.
Finnpigin tarjoama eläinaines mahdollistaa porsastuotannon noston 2–4 porsaalla emakkoa ja vuotta
kohden. Tehokkaimmat porsastuottajat vieroittavat
28 hyvälaatuista porsasta emakkoa kohti vuodessa. Vuoden 2010 tuotostilastot eivät ole vielä
käytettävissä, mutta todennäköisesti Suomi ohitti
viime vuonna Ruotsin ja Norjan porsastuotannon
tehokkuudessa. Käytämme samaa eläinainesta kuin
kahdessa naapurimaassa. Suomessa tehty pitkäjänteinen työ eläinten hoidon ja ruokinnan parantamiseksi alkaa tuottaa tulosta.
Jalostus
Sianjalostusyhteistyö jatkuu Nordic Geneticsin ja
Norsvinin kanssa. Osakkuusyhtiömme Nordic Genetics on kasvattanut yorkshiren jalostuspopulaatiota
ja on ottanut käyttöön uusia jalostustavoitteita.
Suurempi jalostuspopulaatio mahdollistaa nopeamman edistymisen halutuissa ominaisuuksissa ilman
sukusiitoksen vaaraa. Yorkshiren kokonaisjalostusarvoon otetaan mukaan uutena ominaisuutena
porsaiden syntymäpaino, koska haluamme parantaa
porsaiden tasalaatuisuutta pienentämällä porsaiden
paino- ja kasvuhajontaa.
Tilatestauksessa otettiin käyttöön uusi mittausmenetelmä, joka mittaa silavan paksuuden lisäksi
myös selkälihaksen paksuuden. Näin voimme hyödyntää tilatestauksen tulokset entistä paremmin.
Samalla uudistettiin tilatestauksen rakennearvostelu
yhdessä Norsvinin kanssa. Tavoitteena on parantaa
edelleen eläinten rakennetta ja kestävyyttä. Nordic
Genetics ja Norsvin panostavat myös genomiseen
valintaan tavoitteena kehittää emakoiden kestävyyttä ja emo-ominaisuuksia.
Norsvin on saavuttanut USA:n tiukasti kilpailluilla
eläinainesmarkkinoilla vahvan aseman, ja yhtiön
markkinaosuus kasvaa nopeasti. Nordic Geneticsin yorkshire on parhaillaan muutamalla suurella
asiakkaalla testissä, mutta tuloksia on odotettavissa
vasta vuoden kuluttua.
Keinosiemennys
Siemenannosten myynti kasvoi vuonna 2010 yli 15
% edellisvuodesta. Keväällä oli nähtävissä, että
siemenen myynti ylittää karjuaseman tuotantokapasiteetin. Varmistaaksemme siementoimitukset
otimme kesäkuussa käyttöön satelliittikarjuaseman.
Karjuaseman laajennus aloitettiin syksyllä ja uudet
karjupaikat saatiin käyttöön tammikuussa 2011.
Varastojen ja sosiaalitilojen muutostyöt valmistuivat
huhtikuussa. Muutoksilla parannetaan erityisesti
aseman bioturvallisuutta.
Karjuasematoiminnan kustannukset nousivat viime
vuoden aikana merkittävästi rahti-, työ-, rehu- ja
energiakustannusten nousun vuoksi. Finnpig ei
kuitenkaan halunnut nostaa siemenen hintoja, koska
sianlihantuotannon kannattavuus ei ole tyydyttävällä tasolla. Olemme voineet kompensoida kustannusnousun volyymin kasvun ansiosta. Siemenannosten
myyntimäärien säilyminen ja kasvattaminen on
erittäin tärkeää tuotantokustannuksien kurissapitämiseksi.
Siemenannosten hinnastoa muutettiin siten, että
erikoistuneiden hybridituottajien jalostussiemenen
hintaa alennettiin ja muiden nostettiin. Muutos ei
lisännyt Finnpigin siemenannosten myyntituottoja. Hybridituotannosta on kerätty jalostusmaksuja
enemmän kuin omatoimisesta uudistuksesta. Hinnastomuutoksen tavoitteena oli pienentää tätä epäkohtaa. Siemenen ja siitoseläinten jalostusmaksujen
tulee kohdella eri uudistapoja tasapuolisesti – tavoitteena on kerätä jokaiselta jalostuksen käyttäjältä
oikeudenmukainen osa jalostuksen kustannuksista.
Vallitseva markkinatilanne saa ratkaista, kuinka
asiakkaat eläinainesta käyttävät.
Eläinaineksen käytössä
on kehitettävää
Sianlihantuotannon kannattavuus ei ole tyydyttävä ja koko sikaketjussa pitää kääntää kaikki kivet
kannattavuuden parantamiseksi. Eläinaines, sen
kustannus ja eläinaineksen optimaalinen käyttö
sikaketjussa on yksi merkittävä kilpailutekijä.
Genetiikka maksaa Finnpig-ketjussa alle yhden
sentin lihakiloa kohden. Merkittävämpi tekijä on
kuitenkin se, kuinka eläinainesta käytetään – kuinka
saamme jalostuksen kärjestä parhaat geenit virtaamaan nopeasti lihasikoihin saakka. Kolmirotuohjelmamme perustuu jalostusohjelmiin, jotka alentavat
joka vuosi sianlihan tuotantokustannusta yli kaksi
senttiä lihakiloa kohden.
Heikentynyt kannattavuus näkyy myös siitoseläinten myyntimäärissä, koska emakoiden uudistus
on merkittävä porsastuotannon kustannuserä.
Alentaakseen kustannuksia asiakkaat pyrkivät
vähentämään emakoiden uudistamista. Lyhyellä aikavälillä näin voidaankin säästää, mutta pidemmällä
aikavälillä myyntituotot alenevat, kun tuotannossa
on vajaakuntoisia emakoita ja porsastuotos laskee.
Emakoiden omatoiminen uudistus lisääntyy myös
taloustilanteen tiukentuessa. Tämä on ymmärrettävää, varsinkin yhdistelmäsikaloissa, joissa on
ensikoiden kasvatustilaa. Emakoiden uudistuksessa
päästään hyvään lopputulokseen monella eri tavalla.
Minkä tahansa uudistustavan asiakas valitseekin,
uudistus pitää tehdä ammattimaisesti ja päätettyyn
strategiaan perustuen. Huolimaton uudistaminen
nostaa kustannuksia, alentaa porsastuotosta ja
heikentää lihasikojen laatua. Meidän tulee yhdessä
tehdä työtä emakoiden uudistamisen laadun parantamiseksi.
Heikki Hassinen
toimitusjohtaja
Finnpig Oy
17
Andelslaget Österbottens Kött
organisation 1.6.2011
Fullmäktige
Förvaltningsrådet
Ordf. H.Holm
Styrelse
Ordf. K-G. Paxal
VD
Stefan Saaristo
Helén Jåfs
Sekreterare
Anskaffningsprocessen
Ekonomiprocessen
Bengt Höstman
Marcus Skullbacka
Ekonomichef
Anskaffningschef
Åsa Frants
Bokföring, fakturering, likvider
Karita Taxell
Slaktlikvider
Bo-Göran Dahlgren
Peter Backlund
Anskaffning
Djurförmedling
Tor Antfolk
Daniel Klockars
Anskaffning
Christina Sand
Slaktlikvider
Nöt - linjen
Svin - linjen
18
Utveckling
Foder
Anskaffning
Utveckling & kvalitet
FÖRVALTNINGSRÅDET
HALLINTONEUVOSTO
Förvaltningsrådet sammanträdde 3 gånger under året. Förvaltningsrådets
sammansättning var vid årets utgång följande;
Hallintoneuvosto kokoontui 3 kertaa menneen vuoden aikana. Hallintoneuvoston
kokoonpano vuoden lopussa oli seuraava;
Valda för tiden 2008–2011
Valitut ajaksi 2008–2011
Valda för tiden 2009–2012
Valitut ajaksi 2009–2012
Valda för tiden 2010–2013
Valitut ajaksi 2010–2013
Henrik Holm har fungerat som ordförande för förvaltningsrådets och Peter
Hellström som viceordförande. Styrelsen och styrelsesuppleanterna har
närvarit vid förvaltningsrådets sammanträden.
Henrik Holm on toiminut hallintoneuvoston puheenjohtajana ja Peter Hellström
varapuheenjohtajana. Hallitus ja hallituksen varajäsenet ovat olleet läsnä hallintoneuvoston kokouksissa.
MEDLEMMAR OCH FULLMÄKTIGE
JÄSENET JA VALTUUSTO
Under året har medlemsskapet avslutats för medlemmar, som varit
passiva utan leveranser i över två år.
Vuoden aikana jäsenyys on lakkautettu jäseniltä, jotka ovat
olleet toimettomina ilman toimituksia yli kaksi vuotta.
Medlemmar 31.12.2010
Jäsenet 31.12.2010
jordbrukare Olavi Högnäsbacka, Kristinestad
jordbrukare Henrik Holm, Nykarleby
jordbrukare Henrik Strandberg, Nykarleby
jordbrukare Kenneth Påhls, Vörå-Maxmo
jordbrukare Johan Snickars, Malax
jordbrukare Markus Strömsnäs, Pedersöre
jordbrukare Ola Sandberg, Pedersöre
jordbrukare Mikael Vidlund, Närpes
jordbrukare Ulf Svartbäck, Närpes
jordbrukare Kenneth Lindén, Nykarleby
jordbrukare Peter Hellström, Kronoby
jordbrukare Hans-Erik Sten, Pedersöre
479 st
maanviljelijä Olavi Högnäsbacka, Kristiinankaupunki
maanviljelijä Henrik Holm, Uusikaarlepyy
maanviljelijä Henrik Strandberg, Uusikaarlepyy
maanviljelijä Kenneth Påhls, Vöyri-Maksamaa
maanviljelijä Johan Snickars, Maalahti
maanviljelijä Markus Strömsnäs, Pedersöre
maanviljelijä Ola Sandberg, Pedersöre
maanviljelijä Mikael Vidlund, Närpiö
maanviljelijä Ulf Svartbäck, Närpiö
maanviljelijä Kenneth Lindén, Uusikaarlepyy
maanviljelijä Peter Hellström, Kronopyy
maanviljelijä Hans-Erik Sten, Pedersöre
479 kpl
19
REVISION OCH KONTROLL
TILINTARKASTUS JA VALVONTA
Fullmäktige utsåg på sitt ordinarie sammanträde den 6.4.2010 till revisorer för år 2010 års räkenskaper CGR Kenneth Storm och CGR Benita Öling. Till revisorssuppleant valdes revisionsbyrå Ernst & Young.
Valtuusto valitsi varsinaisessa kokouksessaan 6. huhtikuuta 2010 vuoden 2010 tilintarkastajiksi KHT Kenneth
Storm ja KHT Benita Öling. Varatilintarkastajiksi valittiin tilitoimisto Ernst & Young.
Den kontroll förvaltningsrådet i enlighet med stadgarna utövar har handhafts av Kenneth Lindén, Hans-Erik
Sten och Ola Sandberg
Hallintoneuvoston harjoittamasta säännösten mukaisesta valvonnasta on huolehtinut Kenneth Lindén, Hans-Erik
Sten ja Ola Sandberg.
FULLMÄKTIGE 2008–2010
EDUSTAJISTO 2008–2010
Genom valkretsvis poströstning har följande medlemmar valts till fullmäktige
Karleby, Kronoby, Larsmo,
Jakobstad, Pedersöre
Karijoki, Korsnäs, Kristinestad,
Närpes, Malax, Korsholm, Vasa
Kokkola, Kruunupyy, Luoto,
Pietarsaari, Pedersöre
Gåsström Staffan
Edström Peter
Andtbacka Thomas
Sandström Fredrik
Krokfors Mårten
Snårbacka Tom
Storbacka Johan
Östman Anders
Rudström Kaj Oskar
Finne Mats
Flöjt Tommy
Eklund Ralf
Dalhem Olav
Lasen Mikael
Helenelund Börje
Dahlgren Bo-Harry
Thölix Peter
Ingves Mats
Storfors Christer
Smeds Joakim
Ingves Samuel
Dahlin Bengt
Storgård Mats
Gåsström Staffan
Edström Peter
Andtbacka Thomas
Sandström Fredrik
Krokfors Mårten
Snårbacka Tom
Storbacka Johan
Östman Anders
Rudström Kaj Oskar
Finne Mats
Flöjt Tommy
Eklund Ralf
Dalhem Olav
Lasen Mikael
Karleby
Pedersöre
Kronoby
Pedersöre
Kronoby
Pedersöre
Kronoby
Larsmo
Kronoby
Pedersöre
Kronoby
Pedersöre
Karleby
Pedersöre
Nykarleby, Oravais, Vörå-Maxmo
Backlund Johan
Nyholm Steve
Dalkarl Kenneth Ollqvist Christer
Forsgård Kjell
Frostdahl Andreas
Södergård Stefan
Dahlin Håkan
20
Oravais
Nykarleby
Vörå-Maxmo
Vörå-Maxmo
Nykarleby
Nykarleby
Vörå-Maxmo
Vörå-Maxmo
Korsholm
Malax
Korsholm
Kristinestad
Malax
Malax
Kristinestad
Närpes
Närpes
Kokkola
Pedersöre
Kruunupyy
Pedersöre
Kruunupyy
Pedersöre
Kruunupyy
Luoto
Kruunupyy
Pedersöre
Kruunupyy
Pedersöre
Kruunupyy
Pedersöre
Uusikarlepyy, Oravainen,
Vöyri-Maksamaa
Backlund Johan
Nyholm Steve
Dalkarl Kenneth Ollqvist Christer
Forsgård Kjell
Frostdahl Andreas
Södergård Stefan
Dahlin Håkan
Oravainen
Uusikarlepyy
Vöyri-Maksamaa
Vöyri-Maksamaa
Uusikarlepyy
Uusikarlepyy
Vöyri-Maksamaa
Vöyri-Maksamaa
Karijoki, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Närpiö, Maalahti,
Mustasaari, Vaasa
Helenelund Börje
Dahlgren Bo-Harry
Thölix Peter
Ingves Mats
Storfors Christer
Smeds Joakim
Ingves Samuel
Dahlin Bengt
Storgård Mats
Mustasaari
Maalahti
Mustasaari
Kristiinankaupunki
Maalahti
Maalahti
Kristiinankaupunki
Närpiö
Närpiö
STYRELSEN
Styrelsen, som under året sammankom till 10 protokollförda möten,
bestod under året av:
jordbrukare
jordbrukare
jordbrukare
jordbrukare
företagets VD Kjell-Göran Paxal, ordförande
Jan Anderssén, viceordförande
Jonny Kronqvist, ordinarie medlem
Tomas Långgård, ordinarie medlem samt
Stefan Saaristo
Suppleanter för de fyra första i samma ordning var
jordbrukare jordbrukare jordbrukare
jordbrukare
Fredrik Ström, Korsholm
Tom Brors, Vörå
Jan-Erik Storfors, Malax
Niklas Sjöskog, Pedersöre
Förvaltningsrådets ordförande Henrik Holm och viceordförande Peter Hellström, samt
ÖSP:s ordförande Mats Nylund har kallats till styrelsens sammanträden.
I företagets tjänst fanns 11 personer vid utgången av år 2010.
HALLITUS
Kokoontunut hallitus piti 10 pöytäkirjaan kirjattua kokousta
ja koostui seuraavista henkilöistä:
maanviljelijä
Kjell-Göran Paxal, puheenjohtaja
maanviljelijä
Jan Anderssén, varapuheenjohtaja
maanviljelijä
Jonny Kronqvist, varsinainen jäsen
maanviljelijä
Tomas Långgård, varsinainen jäsen sekä
yrityksen toimitusjohtaja Stefan Saaristo
Neljän ensimmäisen jäsenen varajäsenet samassa järjestyksessä
maanviljelijä maanviljelijä maanviljelijä
maanviljelijä
Styrelsen. Stående från vänster Jan Anderssén, Jonny Kronqvist, Tomas Långgård och förvaltningsrådets ordförande
Henrik Holm. Sitter från vänster gör Kjell-Göran Paxal och Stefan Saaristo. Förvaltningsrådets ordförande och viceordförande kallas till styrelsens möten. På bilden fattas Peter Hellström.
Hallitus. Vasemmalta Jan Anderssén, Jonny Kronqvist, Tomas Långgård ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Henrik
Holm. Vasemmalta Kjell-Göran Paxal ja Stefan Saaristo. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kutsutaan hallituksen kokoukseen. Kuvasta puuttuu Peter Hellström.
Fredrik Ström, Mustasaari
Tom Brors, Vöyri
Jan-Erik Storfors, Maalahti
Niklas Sjöskog, Pedersöre
Hallintoneuvoston puheenjohtaja Henrik Holm ja varapuheenjohtaja Peter Hellström,
sekä ÖSP:n puheenjohtaja Mats Nylund kutsuttiin hallituksen kokouksiin.
Yrityksen palveluksessa oli 11 henkilöä vuoden 2010 lopussa.
21
RESULTATRÄKNING
TULOSLASKELMA
ANDELSLAGET ÖSTERBOTTENS KÖTT
KONCERNEN ÖSTERBOTTENS KÖTT
OSUUSKUNTA POHJANMAAN LIHA
KONSERNI POHJANMAAN LIHA
1.1.–31.12.2010
1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2010
1.1.–31.12.2009
Omsättning
12 728 131,68
12 268 549,18
12 739 208,97
12 273 019,18
Liikevaihto
Ökning (-)/minskning (+) av lager
-827,00
805,00
-827,00
805,00
Varaston (+) lisäykset (-) vähennykset
Material och tjänster
10 379 093,13
9 941 368,42
10 379 093,13
9 941 368,42
Tarvikkeet ja palvelut
Personalkostnader
561 543,87
596 673,62
561 543,87
596 673,62
Henkilöstökulut
Avskrivningar 0,00
0,00
11 937,87
12 418,87 Poistot
Övriga rörelsekostnader
1 652 180,82
1 572 540,78
1 645 140,46
1 555 577,52
Muut liikekulut
Rörelsevinst (-förlust)
136 140,86
157 161,36
142 320,64
166 175,75 Liikevoitto (tappio)
Finansiella intäkter och kostnader
541 244,96
504 445,38
557,513,69
474 176,11
Rahoitustuotot ja -kulut
Andel av intressebolags resultat
0,00
0,00
Osa osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Vinst före extraordinära poster
677 385,82
661 606,74
699 834,33
640 351,86
Voitto ennen satunnaiseriä
Extraordinära poster
0,00
0,00
0,00
0,00
Satunnaiserät
Vinst före bokslutsdispositioner
677 385,82
661 606,74
699 834,33
640 351,86
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja
och skatter
ja veroja
Direkta skatter
161 491,93
147 640,03
166 811,52
153 828,85
Verot
Räkenskapsperiodens vinst
515 893,89
513 966,71
533 022,81
486 523,01
Tilikauden voitto
22
BALANSRÄKNING
ANDELSLAGET ÖSTERBOTTENS KÖTT
KONCERNEN ÖSTERBOTTENS KÖTT
OSUUSKUNTA POHJANMAAN LIHA
KONSERNI POHJANMAAN LIHA
Per 31.12.2010
Per 31.12.2009
Per 31.12.2010
Per 31.12.2009
AKTIVA
BESTÅENDE AKTIVA
Materiella tillgångar
Jord- och vattenområden
5 284,79
5 284,79
71 698,29
71698,29
Byggnader och konstruktioner
279 994,87
289 348,81
Maskiner och inventarier
0,00
0,00
351 693,16
361 047,10
Värdepapper
Aktier och andelar
7 946 563,57
7 946 563,57
8 117 240,87
8 117 240,87
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
7 693,00
6 866,00
7 693,00
6 866,00
Fordringar
Fordringar på producenter
6 506 070,02
5 497 374,10
6 506 070,02
5 497 374,10
Lånefordringar
786 760,33
925 071,96
786 760,33
925 071,96
Resultatregleringar
277 877,96
187 949,49
289 019,85
196 992,85
Övriga fordringar
148,53
315 311,84
148,53
315 311,84
7 570 856,84
6 925 707,39
7 581 998,73
6 934 750,75
Kassa och banktillgodohavanden
397 929,58
482 266,30
417 749,98 498 562,37
15 928 327,78
15 366 688,05
16 476 375,74
15 918 467,09
PASSIVA
EGET KAPITAL
Bundet
Andelskapital
2 083 735,05
1 977 192,61
2 083 735,05
1 977 192,61
Reservfond
4 674 733,34
4 649 035,00
4 674 733,34
4 649 035,00
Fritt
Dispositionsfond
4 665 441,70
4 439 850,86
4 665 441,70
4 439 850,86
Vinst från föregående år
966 569,05
994 012,74
Räkenskapsperiodens överskott
515 893,89
513 966,71
533 022,81
486 523,01
11 939 803,98
11 580 045,18
12 923 501,95
12 546 614,22
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
480 000,00
720 000,00
Banklån
480 000,00
720 000,00
Kortfristigt
2 313 254,39
1 635 240,59
Leverantörsskulder
2 312 196,63
1 635 240,59
85 179,97
227 970,18
Resultatregleringar
83 187,73
226 955,51
674 439,44
788 642,10
Övriga kortfristiga skulder
1 113 139,44
1 204 446,77
3 508 523,80
3 066 642,87
3 072 873,80
2 651 852,87
16 476 375,75
15 918 467,09
15 928 327,78
15 366 688,05
TASE
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineellinen omaisuus
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kalusto
Arvopaperit
Osakkeet ja osuudet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Saamiset tuottajilta
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Muut saamiset
Rahat ja kassasaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Sidottu
Osuuspääoma
Vararahasto
Vapaa
Käyttörahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden ylijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Pankkilainat
Lyhytaikainen
Ostovelat
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
23
BOKSLUTETS NOTER 1.1.–31.12.2010
LIITETIETOJA 1.1.–31.12.2010
2010
2009
1. VASTAAVAT SIIRTOSAAMISET
1. AKTIVA RESULTATREGLERINGAR
Korot
Räntor
170
120
Muut
Övriga
108
68
278
188
2. MUUT SAAMISET
2. ÖVRIGA FORDRINGAR
Atria Oyj ja A-Tuottajat Oy
Atria Oyj och A-Producenter Ab
0
315
Alv ym.
0
315
3. VASTATTAVAT SIIRTOVELAT
3. PASSIVA RESULTATREGLERINGAR
Kuljetukset
Transporter
0
112
Kesälomapalkat
Semesterlöner
63
70
Muut sosiaalikustannukset
Övriga sociala
11
0
Verot
Skatter
0
40
Muut
Övriga
9
5
83
227
4. MUUT LYHYTAIKAISET VELAT
4. ÖVRIGA KORTFRISTIGA SKULDER
Rahoituslainat
Finansieringslån
129
181
Alv + sos.kulut
Moms + sociala avgifter
34
106
Foremix Ab Foremix Ab 439
416
Atria-yhtiöt
Atria-bolagen
511
501
1113
1204
5 LIIKEVAIHTO
5. OMSÄTTNING
Myynit
Försäljningsintäkter
12 719
12 263
Vuokratulot
Hyresintäkter
9
6
12 728
12 269
Teurashankinta, joka on osuuskunnan tärkein toiminto, tehdään Atrialle
Slaktanskaffningen, som är andelslagets viktigaste verksamhet, görs som
komissiona. Jos se olisi julkaistu, olisi liikevaihto noussut 26,1 milj. eurolla
kommission åt Atria och ingår inte i den redovisade omsättningen. Om den redovisats,
vajaaseen 36 milj. euroon.
skulle omsättningen höjts med 26,1 milj. till knappa 38 milj. euro.
6. HENKILÖSTÖKULUT
6. PERSONALKOSTNADER
Työajan palkat
Löner för arbetstid
385
416
Palkkakulut
Lönekostnader
57
55
Palkkasivukulut
Lönebikostnader
120
126
562
597
Henkilöstö keskimäärin
Anställda i medeltal
11 personer
11,5 personer
7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
7. ÖVRIGA RÖRELSEKOSTNADER
Vuokrat
Hyror
41
40
Vakutukset
Försäkringar
2
3
Ostopalvelut
Köpta tjänster
63
24
Konttorikulut
Kontor
110
110
Jäsenmaksut
Medlemsavgifter
74
50
Koulutus
Skolning
32
36
24
Transporter
Underhåll
Resor och möten Marknadsföring
Primärproduktion
1093
19
103
101
14
1652
1085
Kuljetukset
20
Ylläpito
104
Matkat ja kokoukset 77
Markkinointi
24
Alkutuotanto
1573
8. FINANSIELLA INTÄKTER OCH KOSTNADER
2010
2009
8. PÄÄOMAN TUOTOT JA KULUT
Dividender
197
206
Osingot
Ränteintäkter
383
359
Korkotulot
Räntekostnader
-39
-61
Korkokulut
Kreditförluster
0
0
Luottotappiot
541
504
9. Omsättningstillgångarna upptas till anskaffningsvärdet enligt fifoprincipen.
9. Vaihto-omaisuus arvioidaan hankintahintaan fifo-periaatteen
mukaan.
10. Åt styrelse och övriga förvaltningsorgan har erlagts arvoden 10. Hallitukselle ja muille hallintoelimille on maksettu palkkioita
sammanlagt 47 518 euro. yhteensä 47 518 euroa. 11. Innehav av värdepapper:
11. Hallussa olevat arvopaperit:
St
%
2010
2009
Atria Abp KII 269 500
2 767 844
2 767 844
Atria Oyj KII
Atria Abp A
480 038
4 350 027
4 350 027
Atria Oyj A
Oy Feedmix Ab
325
18.2
504 915
504 915
Oy Feedmix Ab
Oy A-Rehu A-Foder Ab
99
9.0
99 000
99 000
Oy A-Rehu A-Foder Ab
Fast.Ab Saksklubb
25
41.7
42 047
42 047
Fast.Ab Saksklubb
Oy Foremix Ab
300
100.0
40 365
40 365
Oy Foremix Ab
Pohjanmaan Teurastamo Oy 140 42.5 23 546
23 546
Pohjanmaan Teurastamo Oy Ab Hällboda
25
25 000
25 000
Ab Hällboda
Ab N o M Nyqvist
22
22 000
22 000
Ab N o M Nyqvist
Ab Hemåker
2 052
20 520
20 520
Ab Hemåker
Osuuskunta Metsäliitto 16 970
16 970
Osuuskunta Metsäliitto A-Producenter Ab 6 500
65
65
A-Tuottajat Oy M-Real Oyj
5 748
15 540
14 540
M-Real Oyj
Vasa Läns Telefon Ab 27
5 000
5 000
Vaasan Läänin Puhelin Oy Ab Gillestugan 250
4 306
4 306
Ab Gillestugan Agrolink 20
3 364
3 364
Agrolink Vasa Andelsbank 51
842
842
Vaasan Osuuspankki Oy Polarmills Ab 10
168
168
Oy Polarmills Ab As Oy Vatronummi 218
10.7
6 044
6 044
As Oy Vatronummi Aktia Oyj
880
0
0
Aktia Oyj
7 946 563
7 946 563
Av ovannämnda bolag är det endast Oy Foremix Ab som medtagits i
Yllä mainituista yhtiöistä on ainoastaan Oy Foremix Ab otettu
koncernbokslutet.
mukaan konsernin tilinpäätökseen.
25
2009
2010
12. Oman pääoman muutokset 12. Förändringar i eget kapital Sidottu
Bundet
Osuuspääoma 1.1.
Andelskapital 1.1.
1 977 192,61
1 745 050,78
Lisäys
Ökning
160 460,25
348 652,48
Vähennys
Minskning
-53 917,81
-116 510,65
Osuuspääoma 31.12. Andelskapital 31.12 2 083 735,05
1 977 192,61
Vararahasto
Reservfond
4 649 035,00
4 610 858,97
Edellisen tilikauden ylijäämä
Tidigare års överskott
25 698,34
38 176,03
Vararahasto 31.12
Reservfond 31.12
4 674 733,34
4 649 035,00
Sidottu oma pääoma Bundet eget kapital 6 758 468,39
6 626 227,61
Vapaa
Fritt
Käyttörahasto Dispositionsfond 4 665 441,70
4 439 850,86
Tilikauden voitto
Räkenskapsårets vinst
515 893,89
513 966,71
Vapaa oma pääoma Fritt eget kapital 5 181 335,59
4 953 817,57
Oma pääoma yhteensä 31.12
Eget kapital totalt 31.12
11 939 803,98
11 580 045,18
13. Otetut pantit, kiinnitykset ja vastuusitoumukset: 13. Ställda panter, inteckningar och ansvarsförbindelser: euro
euro
Omat velat För egen skuld - Foremix Ab:n kiinnitykset
- inteckningar av Foremix Ab
62 275
62 275
- 100 000 Atria A osakketta
- 100 000 Atria A aktier
950 000
950 000
14. Annetut pääomalainat
14. Utgivna kapitallån
414 000
414 000
15. Osuuskunnan laskennallinen arvo (substanssiarvo): 15. Andelslagets matematiska värde (substansvärde): euro
euro
Vastaavaa yhteensä
Summa aktiva
15 928 327,78
15 366 688,05
Vieras pääoma Främmande kapital -3 988 523,80
-3 786 642,87
Substanssiarvo Substansvärde 11 939 803,98
11 580 045,18
Maksamaton osuuspanos
Obetald and.insats
1 760 924,94
1 584 797,31
Substanssiarvo verotuksessa Substansvärde i besk. 13 700 728,92
13 164 842,49
Osuuksien määrä
Antal andelar
768 156
712 398,00
Osuuden substanssiarvo Subst. värde per andel 17,84
18,48
Osuuden nimellisarvo Nominellt värde per andel 5,00
5,00
Yllä olevassa laskennassa osakkeita ei ole arvioitu käyvän arvon
I uträkningen ovan har aktierna ej värderats
mukaan, ja sen tähden matemaattinen arvo ei ole sama kuin
enligt gängse värde, varför det matematiska
verotusarvo.
värdet ej är lika med beskattningsvärdet.
26
FINANSIERINGSANALYS
RAHOITUSLASKELMA
(1.000 euro), Andelslaget Österbottens Kött
(1000 euroa) Osuuskunta
Pohjanmaan Liha
2010
2009
TILLFÖRDA MEDEL ( A )
RAHAN LÄHTEET (A)
Rörelsevinst
136
157
Liikevoitto
Ränte- och dividendintäkter
580
566
Korko- ja osinkotulot
Ökad andelsinsats
160876
349 1072
Uudet osuusmaksut
ANVÄNDA MEDEL
RAHAN KÄYTTÖ Ränta på andelskapitalet
262
324
Osuuspääoman korko
Ränta på främmande kapital 39
61
Vieraan pääoman korko Direkta skatter
161
148
Verot
Kreditförluster
0
0
Luottotappioita
Amortering på långfristiga lån
240
180
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset
Minskad andelsinsats
54756
117 830
Palautetut osuusmaksut
TOTALT (A-B) 120 242
YHTEENSÄ (A-B)
FÖRÄNDRINGAR I RÖRELSEKAPITAL LIIKEPÄÄOMAN MUUTOKSET Ökning+/minskning- av Rahoitusomaisuuden Finansieringstillgångar
561
-92
lisäykset (+) / vähennykset (-)
Ökning+/minskning- av Vaihto-omaisuuden Omsättningstillgångar
1
-1
lisäykset (+) / vähennykset (-)
Minskning+/ökning-av
Lyhytaikaisten velkojen
Kortfristiga skulder -442120
335 242
lisäykset (+) / vähennykset (-) 27
UNDERSKRIFTER
Styrelsens och verkställande direktörens underskrifter:
Vasa, den 1 februari 2011
Kjell-Göran Paxal Jan Anderssén
Jonny Kronqvist
Thomas Långgård
Stefan Saaristo
VD
Över verkställd revision har i dag avgivits berättelse.
Vasa, den 31.3.2011
Kenneth Storm, CGR
Benita Öling, CGR
FÖRVALTNINGSRÅDETS UTLÅTANDE
Förvaltningsrådet har i dag granskat styrelsens årsberättelse samt bokslutet för
år 2010. Förvaltningsrådet föreslår, att bokslutet fastställes och att styrelsens
förslag till disposition av årsvinsten godkännes.
Vasa den 30 mars 2011
Henrik Holm
Peter Hellström
Markus Strömsnäs
Olavi Högnäsbacka
Kenneth Lindén
Ola Sandberg
Hans-Erik Sten
Kenneth Påhls
Henrik Strandberg
Ulf Svartbäck
Johan Snickars
Mikael Vidlund
REVISIONSBERÄTTELSE
Till fullmäktige för andelslaget Österbottens Kött
Vi har reviderat Andelslaget Österbottens Kötts
bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1.2010–31.12.2010.
Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning,
finansieringsanalys och noter till bokslutet.
Förvaltningsrådets och styrelsens samt
verkställande direktörens ansvar
Förvaltningsrådet och styrelsen samt verkställande
direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet
och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland
ikraftvarande stadganden gällande upprättande av
bokslut och verksamhetsberättelse. Förvaltningsrådet och styrelsen svarar för att tillsynen över
bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på
behörigt sätt och verkställande direktören för att
bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen
ordnad på ett betryggande sätt.
Revisorns skyldigheter
Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet
och verksamhetsberättelsen på grundval av vår
revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar
yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed
förutsätter att vi planerar och genomför revisionen
för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet
och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga
felaktigheter och om huruvida förvaltningsrådets
och styrelsens medlemmar eller verkställande
direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller
försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot andelslaget, eller brutit mot lagen om
andelslag eller andelslagets stadgar.
En revision innefattar att genom olika åtgärder
inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig
på revisorns omdöme och innefattar en bedömning
av risken för en väsentlig felaktighet på grund av
28
oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning
beaktar revisorn den interna kontrollen som har en
betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut
och verksamhetsberättelse som ger riktiga och
tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna
kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande
om effektiviteten i andelslagets interna kontroll. En
revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har
använts och av rimligheten i ledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av
den övergripande presentationen av bokslutet och
verksamhetsberättelsen.
Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och
ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt
utlåtande.
Utlåtande
Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om andelslagets ekonomiska ställning samt om resultatet av
dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut
och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria.
Korsholm 31.3.2011
Kenneth Storm
CGR
Benita Öling
CGR
ALLEKIRJOITUKSET
Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset:
Vaasassa, helmikuun 1. päivä 2011
Kjell-Göran Paxal Jan Anderssén
Jonny Kronqvist
Tomas Långgård
Stefan Saaristo
Toimitusjohtaja
Toteutetusta tarkistuksesta on tällä päivämäärällä annettu kertomus.
Vaasassa, 31.3.2011
Kenneth Storm, KHTBenita Öling, KHT
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO
Hallintoneuvosto on tänään tarkastanut hallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2010.
Hallintoneuvosto ehdottaa, että tilinpäätös vahvistettaisiin ja että hallituksen ehdotuksen
voiton käytöstä koskeva ehdotus hyväksyttäisiin
Vaasassa 30.3.2011
Henrik Holm
Peter Hellström
Markus Strömsnäs
Olavi Högnäsbacka
Kenneth Lindén
Ola Sandberg
Hans-Erik Sten
Kenneth Påhls
Henrik Strandberg
Ulf Svartbäck
Johan Snickars
Mikael Vidlund
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Osuuskunta Pohjanmaan Lihan
edustajistolle
Olemme tilintarkastaneet Osuuskunta Pohjanmaan
Lihan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös
sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman
ja liitetiedot.
Hallintoneuvoston ja hallituksen sekä
toimitusjohtajan vastuu
Hallintoneuvosto ja hallitus sekä toimitusjohtaja
vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät
tiedot Suomessa voimassa olevien tilipäätöksen ja
toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallintoneuvosto ja hallitus vastaa
kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että
kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme
tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintokertomuksesta. Tilintarkastuslaki
edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä
periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen
Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että
suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen
hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko
tilipäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallintoneuvoston
ja hallituksen jäsenet tai tomitusjohtaja syyllistyneet
tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan, taikka
rikkoneet osuuskuntalakia tai osuuskunnan sääntöjä.
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä
arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen
valvonnan, joka on osuuskunnassa merkityksellistä
oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen
kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekeminen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden
sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen
esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja
toimintakertomus antavat Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat
ja riittävät tiedot osuuskunnan toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Korsholm 31.3.2011
Kenneth Storm
Benita Öling
KHTKHT
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja
tominitakertomukseen sistältyvistä luvuista ja niissä
esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu
29
ÖSTERBOTTENS KÖTTS kontaktuppgifter
POHJANMAAN LIHAN yhteystiedot
Växel Vaihde: 06- 323 9411
Fax Faksi: 06-312 9449
[email protected]
[email protected]
LEDNING JOHTO
Verkställande direktör Toimitusjohtaja
Sekreterare Sihteeri
EKONOMI Ekonomichef Bokföring, fakturering,
likvider Djurlikvider
Djurlikvider
TALOUS
Talouspäällikkö
Tilitys, laskutus,
kirjanpito Eläintilitys
Eläintilitys
ANSKAFFNING HANKINTA
Anskaffningschef Djurförmedling Anskaffning och utveckling
Hankintapäällikkö
Eläinvälitys
Hankinta ja
kehitys
NÖTKÖTT NAUDANLIHA
Karleby, Kronoby, Larsmo Pedersöre, Nykarleby, Jakobstad Stefan Saaristo Helén Jåfs direkt suora
mobil autopuh.
323 9405
040 704 2131
323 9403
Bengt Höstman
323 9404 Åsa Frants
Karita Taxell
Christina Sand
323 9407
323 9429
323 9401
Marcus Skullbacka Peter Backlund 323 9426
040 724 4043
323 9406
Daniel Klockars
3239 413
Malax, Korsnäs, Närpes, Kristinestad, Kaskö
TRANSPORT
Tor Antfolk Daniel Klockars 323 9413
Bo-Göran Dahlgren 0400 166 647
0400 166 647
0400 287 236
040 738 4229
KULJETUS
SLAKTBILAR TEURASAUTOT Långkvist Br. / Teir P-H 0400 265 733
Enqvist Sven-Olof
0400 265 734
Nasstrans Ab
0400 265 731
DJURFÖRMEDLING ELÄINVÄLITYS
Grisar Porsaat Jan-Peter Långkvist 040 760 4652
Kai Puiras
0400 265 444
Avelsdjur Siitoseläimet Gustav Backman 040 722 4817
Kalvar Vasikat
Dahlgren & Silfver
0400 363 800
30
[email protected]
[email protected]
KADAVERHANTERING RAATOKERÄILY
ÖK:s område, förutom Kristinestadsområdet OPL:n alue, lukuunottamatta Kristiinankaupungin alue:
Svin, fjäderfä och hästar Sika, siipikarja, hevoset
Ab Backlund Transport 0400 365 094
Nöt Nauta
Lauhaluoma 0400 365 412
Kristinestadsområdet Kristiinankaupungin alue:
Svin, fjäderfä Sika, siipikarja
Ketola
A-PRODUCENTER
Tor Antfolk www.a-rehu.fi www.a-kauppa.fi
Lasse Åberg 323 9412
0400 865 923
Tiina Puska
416 8324
0400 261 649
0400 287 236
SVINKÖTT SIANLIHA Oravais, Vörå-Maxmo, Vasa, Korsholm Regionchef Aluepäällikkö
A-Kauppa
0400 563 622
Vörå-Maxmo, Oravais, Korsholm, Vasa, Malax, Korsnäs, Närpes, Kristinestad, Kaskö Bo-Göran Dahlgren
040 738 4229
Karleby, Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Nykarleby A-FODER A-REHU
A-TUOTTAJAT
AtriaSvin AtriaSika www.atriasika.fi
direkt suora
mobil autopuh.
Utvecklingschef Kehityspäällikkö Anne Rauhala
416 8255
040 708 8699
Kundutvecklingschef Asiakkuuspäällikkö
Christer Rönnqvist
0400 866 836
Kvalitetschef, veterinär Laatupäällikkö, eläinlääkäri Taneli Tirkkonen
323 9431
040 744 2696
Kvalitetsansvarig Laatuvastaava Hanna-Maija Tuuri 416 8088
040 869 9682
AtriaNöt AtriaNauta www.atrianauta.fi
Produktchef, nötköttproduktion Tuotepäällikkö, naudanlihantuotanto
Susanna Vehkaoja 040 750 5167
Kundutvecklingschef, nötgårdar Asiakkuuspäällikkö, nautatilat
Marko Jokinen
040 750 6182
Kvalitetschef, veterinär Laatupäällikkö, eläinlääkäri Tuomas Herva
040 866 9252
Finnbeef Ay www.finnbeef.fi [email protected] [email protected]
Avelsdjursförmedling Siitoseläinvälitys
Anne-Marie Rosenlew
040 590 5718
Kari Strohecker
040 703 3423
Finnpig Ab Oy www.finnpig.fi [email protected] [email protected]
Verkställande direktör Tomitusjohtaja
Avelskonsulent Jalostusneuvoja
Heikki Hassinen
416 8089
Kim Tarvonen
040 837 2947
040 829 0397
Our mission
Within its area of operation, Österbottens Kött is responsible for purchasing the domestic meat that Atria needs.
Our meat purchasing and animal transport operations should be profitable and create added value for our contracted producers.
Our vision
Österbottens Kött should be the leading purchasing company within its area of operation.
Meat production should be based on contractual annual partnerships between the cooperative company
and producers.
Together with our contracted producers, we will develop competitive, top-class meat production that
meets consumer expectations.
Our values
Relationships
We care about our contracted producers and employees. We look after our relationships by working together
actively and positively.
Passion
We believe in our business.
Reliability
Our producers are happy and rely on our business, and they want to keep us as a partner.
Ongoing development
Our actions are planned and cost-effective, and we are developing our business faster than the competitors.
Our expertise is constantly improving.
Market leader – Efficiency – Partnership
31
Postadress | Postiosoite
PB 173, 65101 VASA | PL 173, 65101 VAASA
Besöksadress | Käyntiosoite
Flygfältsvägen 2, Vasa | Lentokentäntie 2, Vaasa
Tel. | Puh. (06) 323 9411
Fax (06) 312 9449
www.osterbottenskott.fi