Transcript Vuosikertomus 2012

Katternöbolagens årsberättelse • Katternöyhtiöiden vuosikertomus
Ristivuori
(projekt Korsdrag/ Risti-Veto hanke)
Kalajoki
Katternö servicepunkt
Katternö palvelupiste
Katternöbolagens årsberättelse 2012
Tynkä
Verkställande direktörens översikt . . . . . . . .2
Fingrids stamnät
Fingridin kantaverkko
Herrfors regionnät
Herrforsin alueverkko
Alavieska
Alavieska
Teikkoperä
T
Kanteleen
Voima Oyy
Ylivieska
Annan kraftledning
Muu voimajohto
Fingrids elstation
Fingridin sähköasema
Transformatorstation
Muuntoasema
Himanka
Himanka
Olmala
och slutkundsförsäljningen . . . . . . . . . . . . . 14
Nivala
Ka
Kan
Kannus
Sievi
K
Kälviä
Ventusneva
Polvikoski
Mesilä
M
K
Kronoby
Kruunupyy
Jakobs
bst
stad
tad
tad
d
Jakobstad
Pieta
tar
arsaarii
ar
Pietarsaari
Kållby
Kolppi
K
Katternö
N arleby
arlleby
e
Nykarleby
Uu aar
Uusikaar
a
y
Uusikaarlepyy
Kaitsor
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40
Perhonjokikoncernen
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42
Styrelsemedlemmar . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33
Ullava
Revisionsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . .34
Kaustinen
Terjärv
rjär
äv
Teerijärvi
Lestijärvi
Veteli
Kiitola
K
Jeppo
Je
Jepua
Kojola
K
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39
Styrelsens verksamhetsberättelse . . . . .28
K
Kaitfors
Tegelbacken
Kimo
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38
Nätverksamheten
Signalnätprojektet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Katternökoncernen
Toholampi
T
Munsala
M mo
Max
o
Maxmo
Mak
aksamaa
Maksamaa
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Esse
Ä
Ähtävä
Pedersöre
Pedersöre
Orravai
vaiss
Oravais
Oravai
Ora
avainen
v
n
Oravainen
Övrig elaffärsverksamhet
Elnätverksamheten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Fjärrvärmeverksamheten. . . . . . . . . . . . . . .22
Lars
ars
rsmo
Larsmo
Luo
Lu
oto
Luoto
Alholmens Kraftt
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36
Elmarknaden, lokala vattenkraften
Rieskaneva
Ohenneva
Vindkraftverk
Tuulivoimalaitos
Ekonomisk översikt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7
Biobränslefabriken i Härjedalen . . . . . . . . . 12
Lohtaja
Lohtaja
Värmekraftverk
Lämpövoimalaitos
Vattenkraftverk
Vesivoimalaitos
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35
Investeringar i kraftproduktion 2012 . . . . . 10
Alaviirre
Alaviirre
Herrforskoncernen
Katternö i korthet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5
Halsua
Evijärvi
Kortesjärvi
Voltti
Montering och lyft av
vindmöllorna i Ristivuori.
V
Vörå
Vöyri
Tuulimyllyjen asennus ja
pystytys Ristivuorella
Vaasa
Sänkiaho
Alajärvi
Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2012
L
Lapua
Toimitusjohtajan katsaus. . . . . . . . . . . . . . . .2
Katternö lyhyesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5
Talouskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7
Voimatuotannon investoinnit 2012. . . . . . . 10
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38
Signaaliverkkoprojekti . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Vasa
Vaasa
Kaukolämpötoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . .22
Katternögruppens verksamhetsområde
Katternö-ryhmän toiminta-alue
Fotografier: Mats Sandström och
Katternös arkiv
Grafisk form: Wiizart
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36
Muu sähköliiketoiminta
Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima
Sähköverkkotoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Jakobstad
stad
Pietarsaari
saari
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35
Härjedalenin biopolttoainetehdas . . . . . . . 12
ja loppuasiakasmyynti . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Oulu
Herrfors konserni
Verkkotoiminta
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40
Perhonjoki konserni
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Katternö konserni
Tryck: Forsberg, 2013
Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . .28
.............
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32
Valokuvat: Mats Sandström ja
Katternön arkisto
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33
Graafinen suunnittelu: Wiizart
Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . .34
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42
Hallituksien jäsenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44
Painatus: Forsberg, 2013
1
V
erksamhetsåret 2012 präglades av lågkonjunkturen och
den statsfinansiella krisen
främst i Sydeuropa. Som följd av
denna osäkerhet blev investeringströskeln kännbart högre med en
ännu långsammare återhämtning
från lågkonjunkturen som resultat.
Vår marknadsmiljö
Utvecklingen av koldioxidmarknaden har varit en stor besvikelse för
gröna pådrivare. Förslaget är nu att
ytterligare minska tillgången på
koldioxidrättigheter i början av nuvarande period genom att flytta en
del till slutet av perioden, eller vid
behov helt dra in dessa rättigheter.
Denna åtgärd är dock riskfylld på
sikt. De låga priserna på koldioxid
är resultatet av en lågkonjunktur
och mycket god tillgång på vattenkraft. Ifall högkonjunkturen tar fart
och vattentillgångarna sinar, vilket
nu verkar vara fallet, ökar behovet
av koldioxidrättigheter mycket
snabbt med kraftigt förhöjda priser
som resultat. Vår exportindustri är
tyvärr mycket sårbar för extra kostnader som konkurrenterna på den
globala marknaden inte drabbas av.
Ett annat frågetecken är hur
energispardirektivet kommer att
utformas. Iden är god men genomförandet med ett planerat tak för
slutenergikonsumtionen får inte
utgöra ett hinder för utbyggnad
av livskraftig industri om än dess
totala energiförbrukning ökar.
Verksamhetsåret präglades
av kolets återkomst i motsats till
den officiella målsättningen. Den
främsta orsaken var den regniga
sommaren som halverade torvproduktionen. Härtill bidrog också den
allt långsammare behandlingen av
miljötillstånd för nya produktionsmarker. Nya skatter för torv och
VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2012
Återhämtningens år
TOIMITUSJOHTAJAN
KATSAUS V. 2012
Toipumisen vuosi
L
ama ja valtiontalouden kriisi
leimasivat toimintavuotta 2012
etenkin Etelä-Euroopassa.
Investointikynnys kohosi tämän
epävarmuuden seurauksena
tuntuvasti korkeammaksi, minkä
vuoksi lamasta toipuminen hidastui
entisestään.
Markkinaympäristömme
Hiilidioksidipäästömarkkinoiden
kehitys on ollut suuri pettymys
innokkaille vihreille toimijoille.
Nyt on esitetty päästöoikeuksien
vähentämistä nykyisen kauden
alkuvaiheessa siirtämällä osa niistä
kauden loppuun tai tarvittaessa
kokonaan poistamalla ne. Siinä on
2
kuitenkin vaaransa pitkällä aikavälillä. Päästöoikeuksien alhaiset
hinnat ovat aiheutuneet lamasta ja
vesivoiman erittäin hyvästä saatavuudesta. Mikäli suhdanteet kohentuvat ja vesivarat ehtyvät, kuten nyt
näyttäisi käyvän, päästöoikeuksien
kysyntä kasvaa hyvin nopeasti ja
sitä mukaa myös hinnat nousevat
voimakkaasti. Ylimääräiset kustannukset, joilta globaaleilla markkinoilla toimivat kilpailijat säästyvät,
haavoittavat valitettavan helposti
vientiteollisuuttamme.
Energiansäästödirektiivin määräykset ovat toinen kysymysmerkki.
Ajatus on hyvä, mutta loppuenergiankulutukselle suunnitellun katon
toteuttaminen ei saa muodostaa
estettä elinvoimaisen teollisuuden
rakentamiselle, vaikka sen kokonaisenergiankulutus kasvaisikin.
Toimintavuotta leimasi hiilen
paluu pelikentälle virallisten
tavoitteiden vastaisesti. Tärkeimpänä syynä oli sateinen kesä, joka
puolitti turvetuotannon. Asiaan
vaikutti myös uusien tuotantoalueiden ympäristölupien yhä hitaampi
käsittely. Turpeelle asetetut uudet
verot ja biopolttoaineen tuen leikkaaminen vuoden alusta suosivat
hiilen käyttöä. Biopolttoaineen
ja turpeen korvaaminen hiilellä
vaikuttaa varsin kielteisesti sekä
työllisyyteen että kauppatasee-
Stefan Storholm
ett nedskuret stöd för biobränsle
från årets början gynnade kolanvändningen. Att biobränsle och torv
ersätts med kol har en synnerlig
negativ inverkan på såväl sysselsättningen som på handelsbalansen, när inhemska bränslen ersätts
med importerat kol.
En långsiktig hållbar utveckling
förutsätter en fungerande, transparent elmarknad. Tanken var
att koldioxidhandeln skulle styra
utvecklingen. Nu har vi ytterligare krav på andelen förnyelsebar
energi, effektivitetsdirektiv, krav
på inblandning av biobränsle,
investeringsstöd, skogsbränslestöd
i olika former, inmatningstariffer
och skatter i nya former. Från och
med i år har vi också en ny och nära
nog anläggningsspecifik inmatningstariff ifall närmast kol ersätts
med förgasat biobränsle. Denna
orättvisa behandling av biobränsleanvändare kommer att snedvrida
konkurrensen på den lokala bioenergimarknaden. Frågan är verkligen
hur länge vi har en fungerande
elmarknad.
En ny elmarknadslag är på kommande. Enligt förslaget kommer
man kraftigt att höja böterna vid
längre strömavbrott. Likaså sätter
man en hård tidtabell på en snabb
utbyggnad av jordkabelnätet. Idén
är säkert god men man borde också
ställa frågan hur långt kan man
pressa lönsamheten för nätverksamheten. Att Fortum flaggar för
utförsäljning av nätverksamheten, liksom Vattenfall gjort redan
tidigare, visar att lönsamheten för
nätverksamheten är otillräcklig.
Katternökoncernen
seen, kun kotimaisia polttoaineita
korvataan tuontihiilellä.
Pitkäjänteinen kestävä kehitys
edellyttää toimivia ja läpinäkyviä
sähkömarkkinoita. Hiilidioksidikaupan suunniteltiin ohjaavan
kehitystä. Nyt olemme saaneet
lisävaatimuksia uusiutuvan energian osuudesta, energiatehokkuusdirektiivin, vaatimuksia biodieselin
sekoittamisesta, investointituen,
metsäpolttoainetuen eri muodoissaan, syöttötariffit ja uudenlaisia
veroja. Tästä vuodesta lähtien
meillä on myös uusi, lähestulkoon
laitoskohtainen syöttötariffi, jos
lähinnä hiiltä korvataan kaasutetulla biopolttoaineella. Biopolttoaineiden käyttäjien epäoikeudenmukainen kohtelu vääristää kilpailua
paikallisilla bioenergiamarkkinoilla.
Voidaan todella kysyä, miten kauan
meillä on toimivat sähkömarkkinat.
Uusi sähkömarkkinalaki on
tuloillaan. Esityksen mukaan pitkistä sähkökatkoksista aiheutuvia
sakkomaksuja aiotaan voimakkaasti nostaa. Samoin asetetaan
tiukka aikataulu maakaapeliverkon
nopealle laajentamiselle. Ajatus on
varmaan hyvä, mutta pitäisi myös
kysyä, miten pitkälle verkkotoiminnan kannattavuutta voi puristaa.
Fortum on ilmoittanut halustaan
myydä verkkotoimintansa, ja Vattenfall on tehnyt niin jo aiemmin, ja
tämä osoittaa, että verkkotoiminnan kannattavuus on riittämätön.
livoimapuisto Merijärvellä saatiin
lähes valmiiksi toimintavuonna ja
Kopsan tuulivoimapuiston rakentaminen alkoi Puhuri Oy:n johdolla
Pyhäjoella. Niiden hiilidioksidipäästötön tuotantokapasiteetti on
yhteensä 35 MW.
Alholmens Kraftilla koimme
kuitenkin takaiskun. Kymmenen
vuotta jatkunut hiilenkäytön supistaminen loppui äkisti. Turvepolttoaineen saanti heikkeni samalla,
kun biopolttoaineen tuotantotuen
leikkaaminen vuoden alusta teki
tietyt biopolttoainejakeet kannattamattomiksi sähkön pörssihinnan
samanaikaisesti laskiessa. Hiilen
käytön lisääminen oli siinä tilanteessa ainoa kilpailukykyinen
ratkaisu.
Vesivoimaloiden modernisointi
jatkui. Nyt oli Björkforsin toisen
Katternö-konserni
Katternö-konserni on jatkanut
hiilidioksidittoman tuotantonsa kehittämistä pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti. Ristivedon tuu-
I enlighet med vår långsiktiga
strategi har vi fortsatt att utveckla
vår koldioxidfria produktion. Vindkraftsparken Ristiveto i Merijärvi
nära nog slutfördes under verksamhetsåret medan vindraftsparken
Kopsa i Pyhäjoki i Puhuri Oy:s regi
påbörjades. Totalt står dessa parker
för 35 MW ny kodioxidfri produktionskapacitet
I Alholmens Kraft upplevde vi
dock ett bakslag. Den tioåriga
kontinuerliga avvecklingen av
kolanvändningen fick ett abrupt
slut. Dels minskade tillgången på
torvbränsle kraftigt samtidigt som
det reducerade produktionsstödet
för biobränsle från början av året
gjorde vissa biobränslefraktioner
olönsamma, när börspriset på el
samtidigt sjönk. Ökad användning
3
av kol blev den enda konkurrenskraftiga bränslelösningen.
Moderniseringen av vattenkraftverken fortsatte. I tur stod nu Björkförs andra turbin. Satsningarna i
utvecklingen av Fennovoimas nya
kärnkraftverk i Pyhäjoki har likaså
fortsatt planenligt.
Utbyggnaden och förnyandet av
region- och distributionsnätet löpte
planenligt. Likaså utvecklingen av
fjärrvärmeproduktionen och -distributionen i Ylivieska .
Koncernens resultat
Utvecklingen av koncernen påverkades av såväl sjunkande elpriser
som en mindre egen produktion.
Omsättningen sjönk till 92,1 miljoner, en minskning med 5,9 % jämfört med tidigare år. Vinsten före
bokslutsdispositioner steg till 10,8
turbiinin vuoro. Panostus Fennovoiman uuden Pyhäjoen ydinvoimalan
kehittämiseen jatkui myös suunnitellusti.
Alue- ja jakeluverkkojen rakentaminen ja uudistaminen sujuivat
suunnitellusti. Samoin kaukolämpötuotannon ja –jakelun kehittäminen Ylivieskassa.
Konsernin tulos
Konsernin kehitykseen vaikuttivat
niin laskevat sähkönhinnat kuin
oman tuotannon supistuminen.
Konsernin liikevaihto laski vuoden
aikana 92,1 milj. euroon, mikä on
5,9 % vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Voitto ennen satunnaiseriä
oli 10,8 miljoonaa, kun se edellisvuonna oli ollut 8,8 miljoonaa.
Oman pääoman tuotto nousi
10,1 %:iin edellisvuoden 6,6 %:sta,
4
miljoner jämfört med 8,8 miljoner
föregående år .
Avkastningen på eget kapital
steg till 10,1 % från 6,6 % året innan
medan avkastningen på investerat
kapital sjönk till 7 % från 7,4 % året
innan. Rörelsens kassaflöde utvecklades positivt, en uppgång till
9,6 miljoner. Investeringarna uppgick till 29,1 miljoner vilket gav en
soliditet för koncernen på 58,8 %.
Till moderbolagets ägare utdelades en dividend på 3,375 euro per
aktie eller totalt 1,89 miljoner euro.
Detta motsvarar en avkastning på
satsat kapital i moderbolaget på
38,5 %.
Framtidsutsikter för koncernen
Vår långsiktiga strategi att satsa
på förnyelsebar energi fortsätter.
Investeringsbeslut för vindkrafts-
kun taas kokonaispääoman tuotto laski 7 %:iin edellisvuoden
7,4 %:sta. Liiketoiminnan kassavirta kehittyi myönteisesti ja nousi 9,6
miljoonaan. Konserni teki investointeja 29,1 miljoonalla, ja sen omavaraisuusaste oli 58,8 %.
Emoyhtiön osakkaille jaettiin
osinkona 3,375 euroa osakkeelta
eli yhteensä 1,89 milj. euroa. Se
vastaa 38,5 % tuottoa emoyhtiöön
sijoitetusta osakepääomasta.
Konsernin tulevaisuudennäkymät
Pitkäjänteinen strategiamme uusiutuvaan energiaan panostamiseen
jatkuu. Kuluvana vuonna tehtäneen
investointipäätökset Vuohtomäen
ja Kopsa II:n tuulivoimapuistoihin
Pohjois-Pohjanmaalla. Panostus
Kanteleeseen biopolttoaineen
parkerna i Vuohtomäki och Kopsa II
i norra Österbotten torde fattas under innevarande år. Satsningarna
i Kantele för att öka biobränsleanvändningen kommer att fortsätta.
Likaså de planerade satsningarna i
Fennovoima.
Vår kundtidning Katternö har
rönt stor uppskattning bland våra
läsare. Vår fortsatta målsättning
är att aktivt informera i miljö- och
energifrågor. Likaså att bidra med
effektiva möjligheter att spara
energi och vatten.
Slutligen vill jag än en gång tacka
våra kunder för visat förtroende
under det gångna året. Likaså vill
jag tacka vår personal för ett gott
arbete under svåra marknadsförhållanden, liksom våra ägare och
samarbetspartners för ett fortsatt
givande samarbete. w
käytön lisäämiseksi jatkuu. Samoin
suunnitellut panostukset Fennovoimaan.
Asiakkaamme arvostavat Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on edelleen tiedottaa aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista.
Samoin haluamme edistää energian
ja veden tehokkaita säästömahdollisuuksia.
Lopuksi haluan jälleen kerran
kiittää asiakkaitamme heidän
osoittamastaan luottamuksesta
kuluneena vuonna. Samoin haluan
kiittää henkilökuntaamme hyvästä
työstä vaikeissa markkinaoloissa,
kuten myös omistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme antoisasta
yhteistyöstä. w
Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med
stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar
elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Vörå till Alavieska.
Vår målsättning är att tillgodose
regionens energibehov. Vi strävar
också efter att i mån av möjlighet
investera i regionen och på så sätt
stöda den regionala utvecklingen.
Våra investeringar i Alholmens Kraft
Ab och Kanteleen Voima Oy är bra
exempel på detta.
Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katter-
nö elanskaffning, Katternö el- och
fjärr värmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy
Perhonjoki Ab och Katternö Kraft
Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl regionsom el- och fjärrvärmedistribution.
På den numera fria elmarknaden
åtnjuter Katternögruppen en stark
kundtrohet. Våra kunder vet att en
geografiskt avlägsen producent har
svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra
ägare finns främst städer, kommuner
och deras kraftbolag – i sista hand
ägs vi alltså av regionens invånare.
Eldistributionen sker via våra
ägares elverk och vårt dotterbolag
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk
och i kraftverk som vi är delägare i.
Under tiden när kundernas behov
underskrider produktionen, säljs
överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa.
Katternökoncernens huvudkontor
finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Terjärv,
Kållby och Ylivieska. Sammanlagt
sysselsätter vi 79 personer. w
Katternö i korthet
Katternö lyhyesti
Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla
huolehdimme sähkön hankinnasta,
tuotannosta ja jakelusta, käsittää
rannikkoseudun Vöyriltä Alavieskaan.
Katternö konsernin tavoitteena
on turvata alueen energiahuolto nyt
ja vastaisuudessa. Pyrimme myös
investoimaan toiminta-alueellemme
ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat
Oy Alholmens Kraft Ab ja Kanteleen
Voima Oy.
Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja
kaukolämmöntuotantoon, pääosin
tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki
Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon
kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun.
Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa
asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme
tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia
ja näiden energialaitoksia – omistajamme ovat siis alueen asukkaat.
Sähkön jakelusta vastaavat
omistajamme sekä tytäryhtiömme
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa,
osakkaittemme voimalaitoksissa
sekä osakkuusvoimaloissamme.
Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin.
Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa.
Yhteensä palveluksessamme on 79
henkilöä. w
5
Katternö moderbolaget ägs av:
Katternökoncernen består av:
• Esse Elektro Kraft Ab. . . . . 13,38 %
• Staden Jakobstad/
Energiverket . . . . . . . . . . . .40,32 %
• Jeppo Kraft Andelslag . . . . .0,04 %
• Korpelan Voima
kuntayhtymä. . . . . . . . . . . .26,54 %
• Kronoby kommun/Elverket 4,12 %
• Nykarleby stad/
Kraftverket . . . . . . . . . . . . . 13,34 %
• Vetelin Sähkölaitos Oy . . . .2,26 %
Moderbolag
• Oy Katternö Ab . . . . . . . . . . . . . . . . tjänsteproduktion för koncernbolagen
Dotterbolag
• Oy Herrfors Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion, elhandel och
värmedistribution
• Oy Perhonjoki Ab. . . . . . . . . . . . . . . el- och fjärrvärmeproduktion
• Katternö Kraft Oy Ab . . . . . . . . . . . elproduktion
• Herrfors Nät-Verkko Oy Ab . . . . . . nätverksamhet
• KAT-Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . utveckling
• Härjedalens Miljöbränsle AB . . . . torvproduktion
Andelar i andra företag
• Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . .
• Oy Alholmens Kraft Ab . . . . . . . . . .
• EPV-Energia Oy . . . . . . . . . . . . . . . .
• Kanteleen Voima Oy . . . . . . . . . . . .
• Tunturivoima Oy . . . . . . . . . . . . . . .
• Voimaosakeyhtiö SF . . . . . . . . . . . .
• Rajakiiri Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
• Katternö Kärnkraft Oy Ab . . . . . . .
elproduktion
el- och fjärrvärmeproduktion
elproduktion
elproduktion
elproduktion
elproduktion
elproduktion
elproduktion
Katternö emoyhtiön omistajat:
Katternö konserniin kuuluvat:
• Esse Elektro Kraft Ab. . . . . 13,38 %
• Pietarsaari/Energialaitos .40,32 %
• Jepuan voima
Sähköosuuskunta . . . . . . . .0,04 %
• Korpelan Voima
kuntayhtymä. . . . . . . . . . . .26,54 %
• Kruunupyyn kunta/
Sähkölaitos . . . . . . . . . . . . . . 4,12 %
• Uusikaarlepyy/
Voimalaitos . . . . . . . . . . . . . 13,34 %
• Vetelin Sähkölaitos Oy . . . .2,26 %
Emoyhtiö
• Oy Katternö Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . palvelutuotanto konserniyhtiöille
Resultatutveckling
Utvecklingen av koncernens omsättning och resultat påverkades
av såväl sjunkande elpriser som en
mindre egen elproduktion. Den regniga sommaren och därmed goda
tillgången på vattenkraft i Norden
ledde i samverkan med det osäkra
konjunkturläget till låga börspriser
på el. Den regniga sommaren ledde
även till en mycket dålig torvsäsong. Bristen på torv och det låga
marknadspriset på el medförde att
koncernens produktionskapacitet
även producerade mindre el, än
under ett normalt år, vilket medförde att försäljningen till elbörsen
minskade.
Även omsättningen och resultatet
i Härjedalens Miljöbränsle Ab, som
tillverkar biobränslen av bl.a. torv,
påverkades negativt av den regniga
sommaren.
Fjärrvärmeverksamhetens
omsättning ökade tack vare större
fjärrvärmeleveranser till Jakobstads
Energiverk som ökade med 4 % i
jämförelse med fjolåret. Även för
moderbolaget Herrfors fjärrvärmeverksamhet i Ylivieskaområdet
ökade försäljningen av fjärrvärme
inklusive processånga med 12,4 %.
Torvbristen ledde dock till högre
produktionskostnader och därmed
lägre vinstmarginaler som resultat
för verksamheten i Ylivieska.
Nätverksamhetens omsättning
och resultat ökade tack vare den
större elkonsumtionen (+5,8 %)
Ekonomisk översikt 2012
Talouskatsaus 2012
S
Tytäryhtiöt
• Oy Herrfors Ab. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto, sähkökauppa
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ja lämmönjakelu
• Oy Perhonjoki Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . sähkön- ja kaukolämmöntuotanto
• Katternö Kraft Oy Ab. . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto
• Herrfors Nät-Verkko Oy Ab . . . . . . . . . verkkotoiminta
• KAT-Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . kehitys
• Härjedalens Miljöbränsle AB . . . . . . . turvetuotanto
Osuuksia muissa yhtiöissä
• Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto
• Oy Alholmens Kraft Ab . . . . . . . . . . . . . sähkön- ja kaukolämmöntoiminta
• EPV-Energia Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto
• Kanteleen Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto
• Tunturivoima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto
• Voimaosakeyhtiö SF . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto
• Rajakiiri Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto
• Katternö Kärnkraft Oy Ab. . . . . . . . . . . sähköntuotanto
6
P
å grund av lågkonjunkturen i
Europa fortsatte den finländska exportindustrins svårigheter under 2012. Detta ledde till
minskad produktion och därigenom
minskad elförbrukning. Industrins
elförbrukning minskade år 2012
med 4 %. Trots detta ökade den
totala förbrukningen i Finland med
1,1 % när förbrukningen året innan
minskade med närmare 4 %. Inom
Katternöområdet var dock utvecklingen gynnsammare och elkonsumtionen ökade med 4,4 %.
Thomas Sandkulla
uomen vientiteollisuuden
vaikeudet jatkuivat Euroopan
taantuman vuoksi vuonna
2012. Tuotanto supistui ja sitä
kautta sähkönkulutus väheni.
Teollisuuden sähkönkulutus laski
4 % vuonna 2012. Siitä huolimatta
kokonaiskulutus kasvoi Suomessa
1,1 %; edellisvuonna se oli vähentynyt lähes 4 %. Katternön alueella
kehitys oli kuitenkin suotuisampi ja
sähkönkulutus lisääntyi 4,4 %.
Tuloskehitys
Konsernin liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen vaikuttivat niin
laskevat sähkönhinnat kuin oman
tuotannon supistuminen. Sateinen
kesä ja sitä kautta vesivoiman hyvä
saatavuus Pohjoismaissa laskivat
yhdessä epävarman suhdannetilanteen kanssa sähkön pörssihintoja.
Sateisen kesän vuoksi myös turvekaudesta muodostui erittäin huono.
Konserni tuotti normaalivuotta vähemmän sähköä turpeen puutteen
ja sähkön alhaisen markkinahinnan
vuoksi, jolloin myös myynti sähköpörssiin supistui.
Lisäksi sateinen kesä vaikutti
kielteisesti biopolttoaineita muun
muassa turpeesta valmistavan
Härjedalens Miljöbränsle Ab:n
liikevaihtoon ja tulokseen.
Kaukolämpötoiminnan liikevaihto
kasvoi Pietarsaaren Energialaitok-
selle toimitettujen, 4 % edellisvuotisia suurempien kaukolämpötoimitusten ansiosta. Myös emoyhtiö
Herrforsin Ylivieskan alueen kaukolämpötoiminnan kaukolämmön
ja prosessihöyryn myynti lisääntyi
12,4 %. Turvepula kuitenkin nosti
tuotantokustannuksia ja sitä kautta
heikensi voittomarginaaleja Ylivieskan toiminnassa.
Verkkotoiminnan liikevaihto ja
tulos kasvoivat Herrforsin jakelualueen sähkönkulutuksen lisääntymisen (+5,8 %) ansiosta.
Konsernin liikevaihto supistui
vuoden aikana 92,1 miljoonaan euroon (97,9), kun taas voitto ennen
satunnaiseriä nousi 10,8 miljoo7
inom Herrfors distributionsområde.
Koncernens omsättning sjönk under året till 92,1 miljoner euro (97,9)
medan vinsten före bokslutsdispositioner ökade till 10,8 miljoner euro
(8,8). Minskningen i omsättningen
kommer främst från Oy Herrfors Ab
elhandel och –produktion samt produktionsbolagen Oy Perhonjoki Ab
och Katternö Kraft Oy Ab. Resultatökningen kommer i första hand från
dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab
som under verksamhetsåret erhållit dividendintäkter från Pohjolan
Voima Oy.
Tack vare det förbättrade resultatet ökade koncernens avkastning
på det egna kapitalet och var 10,1
% (6,6). Avkastningen på investerat
kapital sjönk något, på grund av
den högre skuldsättningsgraden,
och uppgick till 7,0 % (7,4). I avkast-
ningssiffrorna ingår även koncernens leasingansvar.
Koncernens räntebärande skuld,
inklusive leasingansvar, ökade
under räkenskapsperioden till 46,6
miljoner euro (21,9) på grund av
stora investeringar som till största
delen finansierats med främmande
kapital. Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, sjönk på grund
av detta till 58,8 % (65,1).
Rörelsens kassaflöde i koncernen
förbättrades tack var förbättrat
resultat och uppgick till 9,6 miljoner
euro (8,0).
naan euroon (8,8). Liikevaihdon
lasku johtuu lähinnä Oy Herrfors
Ab:n sähkökaupasta ja -tuotannosta sekä tuotantoyhtiöistä Oy
Perhonjoki Ab ja Katternö Kraft Oy
Ab. Tuloksen kasvu on ensi sijassa
peräisin tytäryhtiö Oy Perhonjoki
Ab:stä, joka sai toimintavuonna
osinkotuottoa Pohjolan Voima
Oy:ltä.
Konsernin oman pääoman tuotto koheni parantuneen tuloksen
ansiosta; tuottoprosentti oli 10,1 %
(6,6). Kokonaispääoman tuotto
laski jonkin verran, suuremman
velkaantumisasteen vuoksi; tuottoprosentti oli 7,0 % (7,4). Tuottoluvut
sisältävät myös konsernin leasingvastuut.
Konsernin korollinen velka,
mukaan luettuna leasingvastuut,
nousi tilikaudella 46,6 miljoonaan
euroon (21,9) suurten investointien
vuoksi, jotka suurimmalta osin
rahoitettiin vieraalla pääomalla.
Konsernin omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, laski tämän
vuoksi 58,8 %:iin (65,1 %).
Liiketoiminnan kassavirta koheni paremman tuloksen ansiosta;
kassavirta oli 9,6 miljoonaa euroa
(8,0).
8
Investeringar
Under verksamhetsåret har koncernens nettoinvesteringar varit totalt
29,1 miljoner euro (6,2) varav 28,1
miljoner (5,7) investerats i materiella och immateriella tillgångar och
Investoinnit
Konsernin nettoinvestoinnit olivat
toimintavuoden aikana yhteensä
29,1 milj. euroa (6,2), joista 28,1
miljoonaa (5,7) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen
ja 1,0 milj. euroa (0,5) osakkeisiin ja
osuuksiin.
Verkkotoiminnan investoinnit
olivat 5,8 milj. euroa (3,0), sähkökaupan ja sähköntuotannon
1,0 miljoner (0,5) euro i aktier och
andelar.
Nätverksamhetens investeringar
uppgick till 5,8 miljoner euro (3,0),
elhandel och -produktionens investeringar uppgick till 20,1 (1,7) och
fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 0,6 miljoner euro (1,0). I
torvproduktionen uppgick investeringar till 1,6 (0,3) miljoner euro.
Ökningen i nätverksamhetens
investeringar kommer främst från
installationen av fjärravlästa elmätare på Herrfors distributionsområde. I elproduktionens investeringar
ingår investeringen i en 14 MW:s
vindkraftspark, kallad ”Ristiveto”
i Merijärvi via dotterbolaget Oy
Perhonjoki Ab.
Bland investeringarna i aktier och
andelar kan nämnas bl.a. dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s sats-
ningar i intressebolaget Kanteleen
Voima Oy:s vindkraftsserie samt Oy
Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö
Kärnkraft Ab. Dotterbolaget Oy
Herrfors Ab har under året minskat
sitt ägande i Katternö Kärnkraft och
äger nu ca 20,5% i bolaget.
investoinnit 20,1 milj.euroa (1,7) ja
kaukolämpötoiminnan investoinnit
0,6 milj. euroa (1,0). Turvetuotannon investoinnit olivat 1,6 milj.
euroa (0,3).
Verkkotoiminnan investointien
kasvu on lähinnä peräisin Herrforsin jakelualueelle asennettavien
etäluettavien sähkömittareiden
asennuksesta. Sähköntuotannon
investoinnit sisältävät investoinnin
Ristiveto-nimiseen 14 MW:n tuulivoimapuistoon Merijärvellä tytäryhtiö Oy Perhonjoki Ab:n kautta.
Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan
mainita mm. tytäryhtiö Katternö
Kraft Oy Ab:n panostus osakkuusyhtiö Kanteleen Voima Oy:n
tuulivoimasarjaan sekä Oy Herrfors
Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn
osakkuusyhtiö Katternö Ydinvoima
Oy:n kautta. Tytäryhtiö Oy Herrfors
Ab on vuoden aikana vähentänyt
omistustaan Katternö Ydinvoimasta
ja omistaa nyt n. 20,5 % yhtiöstä.
bolagets resultat. Utbyggnaden av
vindkraften kommer att fortsätta
och satsningarna i Fennovoima
fortsätter enligt tidigare plan. w
Framtidsutsikter
Den fortsatta men långsamma
återhämtningen från lågkonjunkturen torde medföra att efterfrågan
på koncernens produkter, el och
värme, ökar. Det försämrade vattenläget med stigande börspriser
på el kommer att inverka positivt på
produktionsvolymen och elförsäljningen och därmed också förbättra
lönsamheten. Gjorda satsningar i
Härjedalens Miljöbränsle Ab torde
medföra en positiv inverkan på
Tulevaisuudennäkymät
Hidas mutta kuitenkin tasaisesti
jatkuva toipuminen taantumasta
lisännee konsernin tuotteiden,
sähkön ja lämmön, kysyntää. Vesitilanteen heikentyminen ja sähköpörssin hintojen nousu vaikuttavat
tuotantovolyymiin ja sähkönmyyntiin myönteisesti ja sitä kautta
myös parantavat kannattavuutta.
Härjedalens Miljöbränsle Ab:hen
tehdyt investoinnit vaikuttanevat
yhtiön tulokseen myönteisesti.
Tuulivoimarakentaminen jatkuu ja
samoin panostus Fennovoimaan
jatkuu aiempien suunnitelmien
mukaisesti.w
9
Tre saker präglade investeringsmiljön för energianskaffningar:
• en osäkerhet för efterfrågan på el
när industriproduktionen flydde
Europa
• den därpå följande onormalt låga
elprisnivån
• ett lågt pris på det främmande
kapitalet, som dock inte orkar
sparka igång investeringstakten
I och med dessa slutsatser koncentrerades investeringarna för
energiproduktionen i vårt land till
redan känd elproduktion såsom
vindkraften. IE-direktivet som är på
kommande kommer att skapa ett
tryck på förändringsinvesteringar för
värmekraften, men dess betydelse
syns inte ännu på marknaden.
Ristiveto byggdes
Vårt produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab startade i början av
året ett projekt benämnt Ristiveto
(Korsdrag), och byggde sex 2,3 MW
stora 115 meter höga vindturbiner av
märket Siemens. Detta projekt som
blev försenat på grund av förseningar i komponentleveranserna är vid
färdigställandet det första vindprojektet inomlands i Finland. Projekten
i Tervola och Villmanstrand är dock
endast en litet steg efter oss.
Mera vind
MKB och planeringen för Kanteleen
Voimas dotterbolag Puhuri Oy:s
Kopsa projekt blev klara och ett investeringsbeslut kunde tas i början
av sommaren för sju st 3 MW stora
vindkraftverk med 142 meter höga
ståltorn.
MKB- och planeringsprocesserna
för Ketunperä och Ylipää i Brahestad
fortsatte under hela verksamhetsåret. Dessa projekt samt det påbörjade
Parhalahti projektet och utvidgningen av Kopsa väntar på ett förbättrande av försvarets radarsystem så
att programmets iakttagelseförmåga
inte minskar även om det skulle byggas ytterligare vindkraft i området.
Investeringar i kraftproduktion 2012
Voimantuotannon investoinnit 2012
Energiahankkeiden investointiympäristöä leimasivat kolme asiaa:
• epävarmuus sähkön kysynnästä
teollisuustuotannon paetessa
Euroopasta
• edellisen tuoma epänormaalin
matala sähkön hinta
• matala vieraan pääoman hinta,
joka ei kuitenkaan jaksa vääntää
investointeja liikkeelle
Tämän perusteella maassamme
energiantuotannon investoinnit
keskittyivät jo tuettuun sähköntuotantoon kuten tuulivoimaan.
Tulossa oleva IE-direktiivi tulee
luomaan pakon lämpövoiman
10
muutosinvestoinneille,mutta sen
merkitys ei vielä näkynyt markkinoilla.
Ristiveto rakennettin
Tuotantoyhtiömme Oy Perhonjoki
Ab käynnisti vuoden alussa Ristivedoksi kutsutun hankkeen, jossa rakennettiin kuusi 2,3 MW Siemensin
tuuliturbiinia 115 metrin korkuisilla
terästorneilla. Tämä komponenttitoimitusten myöhästymisen takia
myöhässä oleva hanke on valmistuessaan maamme ensimmäinen
sisämaan tuulihanke, tosin hankkeet
Tervolassa ja Lappeenrannassa ovat
vain hieman hankettamme jäljessä.
Lisää tuulta
Kanteleen Voiman tytäryhtiön,
Puhuri Oy:n Raahen Kopsan hankeen YVA – ja kaavoitus valmistuivat ja kesän kynnyksellä pystyttiin
tekemään investointipäätös seitsemästä 3 MW tuulivoimalasta,
joihin tulee jopa 142 metriä korkeat
terästornit.
YVA- ja kaavoitusprosessit
Raahen Ketunperällä ja Ylipäässä
jatkuivat koko kertomusvuoden.
Nämä hankkeet samoin kuin aloitettu Parhalahden hanke sekä Kopsan
laajennusosuudet odottavat puolustusvoimain tutkajärjestelmän
parantamista siten, että järjestelmän havaintokyky ei vähene, vaikka
Antti Vilkuna
Rajakiiri Oy, som Katternö Kraft är
en delägare i, fortsatte sitt planeringsarbete för utvidgning av Röyttä
vindkraftpark i Torneå samt för
havsvindkraftprojekt i Brahestads
område och Torneå. Havsvindkraftprojekten framskridande beror på
erhållande av ett så kallat demostöd
eller förbättrande av stödformerna
för projekten. Rajakiiri påbörjade
också nya landvindkraftprojekt på
strandområdet mellan Torneå och
Simo.
Vindkraftbolaget Innopower fortsatte utvecklingen av sina projekt
bl.a. i Brahestad och Kristinestad
men ingetdera projekt blev klart för
investering. Oy Perhonjoki Ab äger 4
% av detta bolag.
EPV Vindkrafts projekt närmade
sig investeringsskede och eventuellt
något vindprojekt väntas starta
under år 2013. För Merituuli Oy har
inget nytt skett.
Raahen seudulle rakennetaisiin vielä
lisää tuulivoimaa.
Katternö Kraft Oy:n osaomistama
Rajakiiri Oy jatkoi suunnittelutyötään Torniön Röyttän tuulipuiston
laajennuksesta sekä merituulihankkeissa Raahen seudulla ja Torniossa.
Merituulihankkeiden eteneminen
on kiinni ns. demotuen saannista
hankkeille tai tukimuotojen paranemisesta. Rajakiiri aloitti myös uusia
maatuulihankkeita Tornion ja Simon
välisellä rannikkoalueella.
Tuulivoimayhtiö Innopower jatkoi
hankkeidensa kehittämistä mm.
Raahessa ja Kristiinankaupungissa,
mutta mikään hanke ei valmistunut
investointia varten. Oy Perhonjoki
Ab omistaa tästä yhtiöstä 4 %.
EPV Tuulivoiman hankkeet alkoivat lähestyä investointivaihetta ja
ehkä joku tuulihanke saadaan käyn-
tiin vuonna 2013. Merituuli Oy:ssä ei
mitään uutta.
Arbetet för kärnkraftprojekten
fortsatte
Olkiluoto 3 projektet fortsatte enligt
tidigare med att helhetstidtabellen
drar ut på tiden till slutet av år 2014
eller ända fram till 2016, beroende
på vem man frågar. TVO fortsatte
också färdigställandet av Olkiluoto
4 projektet med en offertförfrågan
för vilken deadlinen var i mars under
detta år.
Fennovoimas offertomgång avslutades i början av verksamhetsåret
och utvärderingen pågick under hela
år 2012. Bolagets minoritetsägare
EON tvingades på grund av Tysklands energibeslut först att avstå
från sitt projekt Horizon i England
Ydinvoimahankkeet
jatkoivat työtään
Olkiluoto 3 hanke edistyi tapansa
mukaan kokonaisaikataulun venyessä samalla vuoden 2014 loppupuolelle tai 2016 vuoteen saakka,
riippuen keneltä kysyy. TVO jatkoi
myös Olkiluoto 4 hankkeen valmistelua tarjouspyyntövaiheella,
joka päättyi vasta kuluvan vuoden
maaliskuussa.
Fennovoiman hankkeen tarjouspyyntövaihe päättyi kertomusvuoden alussa ja vuosi 2012 meni tarjouspyyntöjä arvioitaessa. Saksan
energiapäätösten pakottamana yhtiön vähemmistöosakas EON luopui
ensin Englannin Horizon hankkeesta
ja loppuvuodesta Fennovoimasta.
och i slutet av året också Fennovoima. Projektet i Englands sålde EON
tillsammans med sin partner RWE till
Hitachi. Värdet på försäljningen av
detta projekt, som är i samma läge
som Fennovoima, är enligt pressuppgifter 967 miljoner euro.w
Englannnin hankkeen EON ja kumppaninsa RWE myivät Hitachille. Tämän Fennovoiman kanssa samassa
vaiheessa olevan hankkeen kaupan
arvo on lehtitietojen mukaan 967
miljoonaa euroa. w
11
V
”Framtidens biobränslen kommer
från HMAB”
erksamheten i Härjedalens
Miljöbränsle Ab är väldigt väderberoende eftersom största
delen av omsättningen är beroende
av hur torvbrytningen lyckas. Under
sommaren 2012 uppnåddes bara ca
70 % av budgeterad volym vilket berodde främst på regniga förhållanden. I avsaknad av kompletterande
affärsverksamhet påverkar detta
därför också resultatet negativt.
Under hösten har en stor del av
resurserna gått ut på att minska de
fasta kostnaderna och därigenom
minska på antalet fastanställd
personal. För 2 år sedan var bemanningen 45 personer medan den nu
är nere i 17 personer. Konceptet går
ut på att ha personal tillgänglig endast när vi producerar och i och med
lägre volymer kör fabriken endast
6 månader i året. Den största delen
av kapaciteten köps på entreprenad
medan kärnkompetensen kring
processen fortsättningsvis hålls i
egna händer.
Under hösten har också åtgärder
vidtagits för att hitta kompletterande affärsverksamheter. Detta
behövs för att bredda produktsortimentet och därigenom inte bara stå
på ett ben vilket har visat sig vara
mycket sårbart. I tiderna lanserade
man ett uttryck ”Framtidens biobränslen kommer från HMAB” och
vi försöker nu leva upp till detta
Biobränslefabriken i Härjedalen
Härjedalenin biopolttoainetehdas
”Tulevaisuuden
biopolttoaineet
HMAB:ltä”
12
H
ärjedalens Miljöbränsle Ab:n
toiminta on erittäin riippuvaista säistä, koska suurin
osa liikevaihdosta syntyy nimenomaan turpeennoston onnistumisen tai epäonnistumisen mukaan.
Kesällä 2012 turpeennostossa
päästiin vain noin 70 prosenttiin
budjetoidusta määrästä, mikä
aiheutui lähinnä sateisista sääoloista. Täydentävän liiketoiminnan
puuttuessa tämä asiantila vaikuttaa
siksi myös tulokseen negatiivisesti.
Suuri osa voimavaroista käytettiin
syksyllä kiinteiden kulujen leikkaamiseen ja sitä kautta vakinaisen
henkilöstömäärän supistamiseen.
Yhtiön miehitys oli kaksi vuotta
sitten 45 työntekijää, kun se nyt on
17. Suunnitelmana on pitää henkilökuntaa vain tuotannon ajan, ja
koska volyymit ovat pienentyneet,
tehdas on käynnissä vain kuusi kuukautta vuodessa. Suurin osa kapasiteetista ostetaan urakoitsijoilta,
mutta prosessin ydinosaaminen
pidetään edelleen omissa käsissä.
Syksyn kuluessa pyrittiin myös
löytämään turvetuotantoa täydentävää liiketoimintaa. Sitä tarvitaan
laajentamaan tuotevalikoimaa,
jotta emme seisoisi vain yhden
jalan varassa, mikä on osoittautunut erittäin haavoittuvaksi. Otimme
aikoinaan käyttöön sanonnan
”Tulevaisuuden biopolttoaineet
mål. Därför kommer vi att lansera
nya produkter från fabriken under
2013. I takt med att torvprodukterna inte visar en ökad efterfrågan
har våra blickar vänts till träprodukter. Inom Härjedalen och Jämtland
finns det mycket skog och vår
strategi går ut på att förädla en stor
del av dessa produkter och leverera
dem till Mälardalen och Stockholms
området. Sågverksamheten i Jämtland verkar ha problem så att flera
sågar har satts i malpåse. Vi analyserar därför också möjligheten att
handla in rundvirke och att flisa en
del av den för att tillverka egen flis.
I övrigt används sågspån som råmaterial vid tillverkning av träbriketter
och träpellets.
Vi har goda transportmöjligheter
i och med inlands järnvägen som
sträcker sig ända till Sveg. Det har
redan tagits beslut att investera i
flera pelletspressar och produktionen kommer att starta inför
nästa eldningssäsong under sensommaren. En torkad flisprodukt
står sedan som nästa produkt att
lanseras under slutet av året. Med
dessa förändringar har vi goda
möjligheter att få denna verksamhet på fötter igen samt att minska
volymfluktuationerna vilka varit
ödesdigra för fabriken.
I framtiden behövs torven i vårt
kraftvärmeverk som är planerat
att byggas för att försörja fabriken
med både ånga, el och fjärrvärme.
Dessutom kommer kraftvärmeverket att producera betydligt mer
el än den förbrukar och i Sverige
erhålls elcertifikat i 15 år för all den
el som producerats med biobränslen och torv. Via ett eget kraftvärmeverk blir också produktionen av
träprodukterna billigare i och med
billigare torkningsmedia och andra
synergieffekter med kraftvärmeverket. w
HMAB:ltä”, ja yritämme nyt täyttää
tämän tavoitteen. Niinpä aiomme
tuoda tehtaalta markkinoille uusia
tuotteita vuoden 2013 aikana. Koska turvetuotteiden kysyntä ei ole
näyttänyt kasvavan, olemme kääntäneet katseemme puutuotteisiin.
Härjedalenissa ja Jämtlannissa on
paljon metsää, ja strategianamme
on jalostaa suuri osa puutuotteita
ja toimittaa niitä Mälardaleniin ja
Tukholman alueelle. Sahatoiminta
näyttää Jämtlannissa olevan ongelmissa ja useita sahoja on lakkautettu. Analysoimme sen vuoksi
myös mahdollisuutta tukkipuun
ostoon, jolloin voisimme hakettaa
ja käyttää osan siitä itse. Muutoin
puubrikettien ja –pellettien valmistukseen käytetään raaka-aineena
sahajauhoa.
Meillä on hyvät kuljetusmahdol-
lisuudet Svegiin saakka ulottuvan
sisämaan rautatien ansiosta. Olemme jo päättäneet investoida useisiin
pellettipuristimiin, ja tuotanto käynnistyy loppukesällä ennen seuraavan lämmityskauden alkua. Seuraavaksi tuotteeksi suunnitellaan
kuivattua haketta, joka tuodaan
markkinoille vuoden lopussa. Meillä on hyvät mahdollisuudet saada
näiden muutosten avulla tuotanto
jälleen raiteilleen sekä pienentää
volyymivaihteluita, jotka ovat olleet
tehtaalle kohtalokkaita.
Tulevaisuudessa turvetta tarvitaan lämpövoimalassamme, jota
on suunniteltu rakennettavaksi
tuottamaan tehtaalle sekä höyryä,
sähköä että kaukolämpöä. Lisäksi
lämpövoimala tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä se
kuluttaa, ja Ruotsissa saa sähkös-
ertifikaatin 15 vuodeksi kaikelle biopolttoaineilla ja turpeella tuotetulle
sähkölle. Oman lämpövoimalan
ansiosta puutuotteiden tuotanto on
halvempaa, koska kuivatus on edullisempaa ja lämpövoimalan kanssa
on muitakin synergiaetuja. w
13
D
en finlänska processindustrins exportsvårigheter som
tog sin början redan 2011
fortsatte 2012 vilket ledde till minskad produktion och därvia även
minskad elförbrukning. Industrins
elförbrukning minskade år 2012
med 4 %. Trots detta ökade den
totala förbrukningen i Finland med
1,1 % när den året innan minskade
med närmare 4 %. Totalt förbrukade
Finland ifjol 85,2 TWh el. Av detta
bestod 20,5 % av nettoimport, 27
% av kraftvärmeproduktion (CHP),
26 % av kärnkraft, nästan 20 %
av vattenkraft samt knappt 7 % av
kol- och kondenskraft. Vindkraftens
andel var 0,6 %. Inom Katternöområdet ökade elkonsumtionen med
4,4 %.
Den goda vattensituationen på
den nordiska elmarknaden under
hela 2012 bidrog till den ökade
nettoimporten. Importen ökade
främst från Sverige, med hela 179
% medan importen från Ryssland
minskade kraftigt med 59 %.
Minskningen från Ryssland berodde
huvudsakligen på att förmånlig el
importerades från Sverige, men
också delvis av kapacitetsmarknadens införande i Ryssland. 2012 var
i den bemärkelsen också ett rekordår då det gäller nettoimporten.
Aldrig tidigare har en så stor andel
av elanskaffningen i Finland täckts
med import som år 2012.
I frånvaro av längre perioder
med stark kyla, innebar den goda
tillgången på vattenkraft och det
osäkra konjunkturläget låga elspotpriser. Det genomsnittliga elspot
priset i Finland år 2012 uppgick till
36,6 €/MWh, en minskning med ca
en fjärdedel jämfört med året innan.
I juli hade vi på den nordiska marknaden de lägsta elpriserna på 10 år.
Det regnade största delen av
sommaren, vilket ledde till en ytterst dålig torvsäsong. Bristen på
Andreas Rasmus
torv och det låga marknadspriset
Elmarknaden, lokala vattenkraften
och slutkundsförsäljningen
Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima
ja loppuasiakasmyynti
S
uomen prosessiteollisuuden jo vuonna 2011
alkaneet vientivaikeudet
jatkuivat v. 2012, minkä seurauksena tuotanto ja sitä kautta
myös sähkönkulutus supistuivat.
Teollisuuden sähkönkulutus aleni
4 % vuonna 2012. Siitä huolimatta
kokonaiskulutus kasvoi Suomessa
1,1 %; edellisvuonna se oli vähentynyt lähes 4 %. Kaikkiaan Suomessa
kulutettiin viime vuonna 85,2 TWh
sähköä. Siitä 20,5 % oli peräisin
nettotuonnista, 27 % lämpövoimatuotannosta (CHP), 26 % ydinvoimasta, lähes 20 % vesivoimasta
sekä vajaa 7 % hiili- ja laudevoi14
masta. Tuulivoiman osuus oli 0,6 %.
Sähkönkulutus kasvoi Katternön
alueella 4,4 %.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden koko vuoden hyvänä jatkunut
vesitilanne edisti nettotuonnin
kasvua. Sähköntuonti lisääntyi
lähinnä Ruotsista, peräti 179 %, kun
taas tuonti Venäjältä supistui voimakkaasti, 59 %. Venäjältä tuodun
sähkömäärän vähentyminen aiheutui pääasiassa Ruotsista tuodun
sähkön edullisuudesta, mutta osittain myös kapasiteettimarkkinoiden käyttöönotosta Venäjällä. 2012
oli ennätysvuosi myös nettotuonnin
suhteen. Tuontisähköllä ei ole
koskaan katettu niin suurta osuutta
Suomen sähkönhankinnasta kuin
vuonna 2012.
Koska pitkiä ja kovia pakkasjaksoja ei ollut, vesivoiman hyvä
saatavuus ja epävarmat suhdanteet pitivät sähkön spot-hinnat
alhaisina. Vuonna 2012 sähkön
keskimääräinen spot-hinta oli
Suomessa 36,6 €/MWh, missä on
noin neljäsosan pudotus edellisvuoteen verrattuna. Pohjoismaisten
markkinoiden sähkönhinnat olivat
heinäkuussa alhaisimmat kymmeneen vuoteen.
Kesä oli suurimmalta osin sateinen, minkä vuoksi turvekaudesta
på el bidrog till att Kanteleen Voima
Oy:s kraftverk i Haapavesi endast
var i produktion under vårvintern
samt en kort vecka i augusti. Även
Alholmens Kraft körde på lägre
effekter än normalt under året samt
höll pga. låga elpriser stagnation
under perioderna 1.1–9.1, 19.7–8.8
samt 23.12.2012–9.1.2013. Den sedvanliga stagnationen hölls 16.5–11.6
Reservkraftverket AK1 drabbades
av en brand den 15.5. En stor del av
pannhusets elkablar brann och det
resulterade i omfattande reparationer. Kraftverket var tillgängligt igen
under hösten.
Vi går in i den tredje perioden för
utsläppshandel 2013 – 2020, vilket
medför radikala förändringar. För
elproduktionens del försvinner de
fria utsläppsrätterna, vilket betyder
att man blir tvungen att köpa alla
utsläppsrätter från marknaden.
Fjärrvärmeproduktionen får fortsättningsvis fria utsläppsrätter men
mängden minskar drastiskt. EUkommissionen offentliggjorde 11.12.
ett förslag på att begränsa antalet
utsläppsrätter som auktioneras
ut. Parlamentet kommer att rösta
om saken i april 2013. Ytterligare
krävs det även ett godkännande av
EU-rådet med tillräcklig majoritet
för att förslaget skall gå igenom.
Eftersom flera länder motsätter sig
förfarandet är det sannolikt att inga
åtgärder vidtas.
tuli äärimmäisen huono. Kanteleen
Voima Oy:n Haapaveden voimala oli
turpeen puutteen ja sähkön matalan markkinahinnan vuoksi tuotannossa vain kevättalvella ja lyhyen
viikon elokuussa. Myös Alholmens
Kraft kävi normaalia pienemmällä teholla vuoden mittaan ja piti
matalien sähkönhintojen vuoksi
seisokkia 1.1. – 9.1., 19.7. – 8.8. sekä
23.12.2012 – 9.1.2013. Laitos oli
normaaliin tapaan pysähdyksissä
16.5. – 11.6. AK1-varavoimalassa
sattui tulipalo 15. toukokuuta. Suurin osa pannuhuoneen sähkökaapeleista paloi, mikä aiheutti laajat korjaukset. Voimala oli käyttövalmiina
jälleen syksyllä.
Siirrymme päästökaupassa
kolmanteen vaiheeseen v. 2013–
2020, mikä tuo mukanaan rajuja
muutoksia. Vapaat päästöoikeudet
poistuvat sähköntuotannosta, joten
kaikki päästöoikeudet on ostettava
markkinoilta. Kaukolämpötuotannossa vapaat päästöoikeudet säilyvät edelleen, mutta niiden määrä
putoaa rajusti. EU-komissio julkaisi
11.12. esityksen huutokaupattavien
päästöoikeuksien määrän rajoittamisesta. Parlamentti äänestää
asiasta huhtikuussa 2013. Koska
useat maat vastustavat menettelyä,
toimenpiteisiin ei todennäköisesti
ryhdytä.
Lokala vattenkraften
År 2012 var ett mycket vattenrikt år.
Vattenkraftproduktionen vid Kaitfors kraftverk i Perho å löpte utan
större problem och var mycket nära
ett nytt rekord, det blev den näst
Paikallinen vesivoima
Vuosi 2012 oli erittäin runsasvetinen. Kaitforsin voimalan tuotanto
Perhonjoessa sujui suuremmitta
ongelmitta ja nousi hyvin lähelle
uutta ennätystä. Tuotantomäärä
oli kaikkien aikojen toiseksi suurin.
Kaitforsin vuosituotanto oli vajaa
högsta noteringen genom tiderna.
Produktionen vid Kaitfors nådde
knappt 34 400 MWh i årsproduktion, jämfört med dryga 23 500
MWh som är medelvärdet. Även
vattenkraftproduktionen i Esse å
har till stor del fortlöpt utan större
problem. I slutet av juni upptäcktes
dock ett oljeläckage vid Björkfors
2 vilket ledde till att turbinen var ur
drift fram till slutet av februari 2013.
Det vattenrika året ökade koncernens vattenkraftproduktion i Esse
och Perho åar med 18 % jämfört
med föregående år.
Vid årskiftet köpte Oy Herrfors Ab
Djupsjöbacka vattenkraftprojekt i
Terjärv. Möjlighet att bygga ett 0,3
MW kraftverk för 900 MWh finns
i och med gällande tillstånd, som
förutsätter att byggstarten sker
senast i början av 2013 och slutförs
34 000 MWh; keskimäärin tuotanto
jää runsaaseen 23 500 MWh:iin.
Myös Ähtävänjoen vesivoimatuotanto on sujunut enimmäkseen
suuremmitta ongelmitta. Kesäkuun
lopussa Björkfors 2:ssa havaittiin
kuitenkin öljyvuoto, jonka vuoksi
turbiini oli poissa käytöstä helmikuun 2013 loppuun. Runsanvetinen
vuosi nosti konsernin vesivoimatuotantoa Ähtävänjoessa ja
Perhonjoessa 18 % edellisvuoteen
verrattuna.
Oy Herrfors Ab osti vuodenvaihteessa Teerijärven Djupsjöbackan
vesivoimahankkeen. Voimassa
oleva lupa sallii 0,3 MW ja 900 MWh
voimalan rakentamisen, mutta
lupa edellyttää, että rakentaminen
aloitetaan viimeistään vuoden 2013
alussa ja saatetaan valmiiksi viimeistään helmikuussa 2015. Länsi15
senast februari 2015. En ansökan
om förlängning av byggnadsstarten med två år har inlämnats till
Regionförvaltningsverket i Västra
och Inre Finland i november 2012.
Eftersom förlägningsbeslutet har
dröjt meddelade Herrfors till behöriga myndigheter om inledande av
byggandet i februari 2013.
Under 2011 erhölls byggnads- och
driftstillstånd enligt vattenlagen
för förnyandet av Kiitola kraftverk
i Jeppo. Besvär mot tillståndsbeslutet inlämnades och i skrivande
stund upphävde Vasa förvaltningsdomstol regionalförvaltningens beslut och avslog ansökan. Ändringar
i beslutet kommer att sökas genom
besvär hos högsta förvaltningsdomstolen i vår.
Planeringen för att öka fallhöjden vid Björkfors har framskridit
och ansökan om justering av vissa
tillståndsvillkor har inlämnats till
tillståndsgivande instans. Projektet
grundar sig på att utnyttja det nu
gällande tillståndets uppdämningsnivå vid Myros avstängningsdamm
med befintligt kraftverk vilket lagen
mot byggande av kraftverk inte
förhindrar.
ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jätettiin marraskuussa 2012
hakemus rakentamisen aloitusajankohdan lykkäämisestä kahdella
vuodella. Koska päätös on viipynyt,
Herrfors ilmoitti asianomaisille
viranomaisille rakentamisen aloittamisesta helmikuussa 2013.
Kiitolan voimalan uudistamiseen
Jepualla saatiin v. 2011 rjoittamishetkellä Vaasan hallinto-oikeus
kumosi aluehallinnon päätöksen ja
hylkäsi hakemuksen. Päätökseen
haetaan muutosta valittamalla
korkeimpaan hallinto-oikeuteen
keväällä.
Björkforsin pudotuskorkeuden
noston suunnittelu on edennyt, ja
tiettyjen lupamääräysten muutoshakemus on jätetty lupaviranomaiselle. Hanke perustuu voimassa
olevan luvan padotuskorkeuden
hyödyntämiseen nykyisen voimalan
Myron sulkupadon kohdalla, mitä
koskiensuojelulaki ei estä.
16
Slutkundsförsäljningen
Kunderna väljer utifrån egna behov
och förväntningar olika prisvillkor för sin elleverans. Till relativt
stabila standardpris, till tidsbundna
och fasta priser eller på olika sätt
till marknadsutvecklingen bundna
pris. Det stora flertalet konsumenter använder våra standardprisvillkor, medan andra aktivt vill delta i
marknadens fluktuationer. Som en
följd av marknadsutvecklingen jus-
Loppuasiakasmyynti
Asiakkaat valitsevat sähkötoimitukselleen erilaiset hintaehdot omien
tarpeidensa ja odotustensa pohjalta: suhteellisen vakaat perushinnat,
aikasidonnaiset ja kiinteät hinnat
tai eri tavoin markkinoiden kehitykseen sidoksissa olevat hinnat.
Suurin osa asiakkaista valitsee
perushinnat, mutta jotkut haluavat
aktiivisesti osallistua markkinoiden muutoksiin. Perushintojamme
laskettiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla markkinoiden kehityksen
seurauksena.
Loppuasiakasmyynti on jatkunut ilman mainittavia muutoksia.
Markkinapohjaisille palveluille on
terades våra standardpriser under
första halvåret nedåt.
Slutkundsförsäljningen har fortgått utan nämnvärda förändringar.
Marknadsanpassade tjänster har
funnit ökad efterfrågan bland vissa
företag och sådana koncept utvecklas ytterligare.
Under verksamhetsåret fortsatte
installationen av fjärrmätning hos
våra kunder och dess implementering till andra datamiljöer sker
successivt.
Genom Katternö-tidningen strävar vi att ge våra läsare en saklig
och allsidig men även en lättförståelig bild av energimarknaden.
Dessutom publicerar vi en mängd
människonära artiklar om samhället
vi verkar i. w
löytynyt lisää kysyntää tietyistä
yrityksistä, ja tällaisia konsepteja
kehitetään edelleen.
Etämittareiden asentaminen
asiakkaiden tiloihin jatkui toimintavuoden aikana, ja niitä liitetään
muihin tietojärjestelmiin vaihe
vaiheelta.
Pyrimme Katternö-lehdessä
tarjoamaan lukijoillemme asiallisen ja monipuolisen mutta myös
helppotajuisen kuvan energiamarkkinoista. Lisäki julkaisemme ihmisläheisiä artikkeleita yhteiskunnastamme. w
I
Ett lugnt
och stabilt år
ur elnätssynvinkel
Våra kunder erhåller
el som är mångsidigt
producerad med i
huvudsak inhemska
och förnybara energikällor.
Toimitamme asiakkaillemme monipuolisesti pääasiassa kotimaisilla ja
uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua
sähköä.
Seppo Tupeli
nom Katternö gruppen blev årets
totala elförbrukning och därmed
elöverföring i regionnätet drygt
1,3 TWh vilket är ca 4,4 % högre än
året innan. Speciellt den kalla decembermånaden bidrog till att det
förlöpte en ökning från året innan. I
stort sett skedde året mycket lugnt
med mindre väderproblematik än
året innan. Inga större stormar
som härjade och rev ner våra elnät.
Också på 110 kV:s sidan var leveranssäkerheten optimal med endast
4 st mycket korta avbrott (automatisk återinkoppling) men tyvärr ett
längre avbrott mitt i sommaren. I
slutet av juli inträffade ett häftigt
åskväder i området kring Jakobstad.
Åskan förorsakade att en brytare
vid Alholmen inte kunde återinkopplas men via omkopplingar på
andra håll i nejden kunde spänningen återinföras efter 67 minuter.
Lyckligtvis inträffade avbrottet mitt
i semestertiden och dessutom en
tidig söndagmorgon, så de negativa
effekterna blev minsta möjliga. I
varje fall är det en påminnelse om
hur viktigt det är att våra elnät fungerar och att vi alltid bör säkerställa
alternativa kopplingsmöjligheter.
Under året färdigställdes ombyggnaden av 110 kV:s linjen från Terjärv
till Vetil och den nya linjen togs i
Elnätverksamheten
Sähköverkkotoiminta
Sähköverkon
näkökulmasta
rauhallinen ja
vakaa vuosi
K
atternö-konsernissa vuoden
kokonaissähkönkulutus ja
näin ollen myös sähkönsiirto
alueverkossa oli runsaat 1,3 TWh,
mikä on n. 4,4 % edellisvuotta
enemmän. Etenkin kylmä joulukuu
vaikutti tähän kasvuun. Vuosi oli
pääosin hyvin rauhallinen, ja sääongelmia oli edellisvuotta vähemmän.
Suuria myrskyjä ei tullut riepottelemaan sähköverkkoamme. Myös 110
kV:n puolella toimitusvarmuus oli
optimaalinen, ja verkossa oli vain
neljä hyvin lyhyttä katkosta (automaattinen jälleenkytkentä), mutta
valitettavasti myös yksi pitkähkö
katkos keskikesällä. Pietarsaaren
alueella riehui raju ukkonen heinä-
kuun lopussa. Yhtä katkaisijaa Alholmassa ei saatu ukkosen vuoksi
kytkettyä takaisin verkkoon, mutta
muualla alueella tehtyjen kytkentöjen ansiosta jännite saatiin takaisin
67 minuutin kuluttua. Onneksi
katkos sattui loma-aikaan ja lisäksi
varhain sunnuntaiaamuna, joten
kielteiset vaikutukset jäivät mahdollisimman pieniksi. Tapahtuma oli
joka tapauksessa muistutus siitä,
miten tärkeää sähköverkkojemme
toiminta on ja että meidän on aina
pyrittävä varmistamaan vaihtoehtoiset kytkentämahdollisuudet. 110
kV:n linjan laajennus Teerijärveltä
Veteliin saatiin valmiiksi vuoden
mittaan ja uusi linja otettiin käyt17
bruk i juni 2012. Också den nya elstationen Kettukallio och den 3 km
långa anslutningsledningen i Ylivieska togs i bruk i maj 2012. Vi kan nu
via den nya elstationen levererera el
till Ylivieska från tre olika håll vilket
ger en betydligt bättre säkerhet.
Samtidigt har vi nu också möjlighet
att planera och genomföra renoveringen av Ylivieska gamla elstation
som finns i norra delen av staden.
Inom Herrfors distributionsområde
blev det en uppgång på överföringen på 5,8 %. Nya anslutningar
har byggts under året i en jämn
takt även om antalet anslutningar
minskade en aning gentemot
tidigare år. Under året anslöts ca
150 nya abonnenter in i vårt elnät.
Också en hel del ersättningsinvesteringar har gjorts under året där
töön kesäkuussa 2012. Lisäksi
Kettukallion uusi sähköasema ja
Ylivieskan 3 km pitkä liityntäjohto
otettiin käyttöön toukokuussa 2012.
Nyt voimme toimittaa Ylivieskaan
sähköä kolmelta suunnalta uuden
sähköaseman avulla, mikä parantaa
toimitusvarmuutta merkittävästi.
Samalla voimme myös suunnitella
ja toteuttaa Ylivieskan pohjoisosassa sijaitsevan vanhan sähköaseman
korjauksen.
Sähkönsiirto kasvoi Herrforsin jakelualueella 5,8 %. Uusia liittymiä on
perustettu tasaista vauhtia vuoden
mittaan, vaikka liittymien määrä
supistui vähän aiempiin vuosiin verrattuna. Noin 150 uutta asiakasta
liittyi verkkoomme vuoden mittaan.
Vuonna 2012 tehtiin myös joukko
korvausinvestointeja, joissa vanhat
18
gamla blanka luftledningar ersatts
med endera isolerade luftledningar
eller med jordkablar. En trend på
en ökad jordkabel andel pågår men
detta går inte att applicera över
hela linjen. Vi har ställen där det är
oändamålsenligt att koppla en ringmatning vilket är nästan en förutsättning för jordkabelanslutningar.
Blir det avbrott i en jordkabel tar
det en lång tid att lokalisera felet
och att avhjälpa problemet. Här är
det betydligt enklare och snabbare
med luftledningar. Under året fortsatte installationen av fjärravlästa
mätare så att ungefär hälften av
alla mätare blivit utbytta. Projektet framskrider enligt planerna så
att alla mätare skall vara utbytta
under 2013 och timvärdena användas för elbalans-beräkningen före
utgången av 2013. Ett nytt program
för hantering av timvärden kommer
också att medföra möjligheter för
kunder att utvärdera sin förbrukning via nätet samt för nätbolaget
att få kontakt med sina mätare och
att bättre kunna optimera sina linjer
och dess belastning. w
avojohdot korvattiin joko eristetyillä ilmajohdoilla tai maakaapeleilla.
Maakaapeleiden osuuden kasvu on
selvänä suuntauksena, mutta sitä ei
voi soveltaa kaikkialla. On paikkoja,
joihin ei ole mahdollista tai järkevää järjestää rengassyöttöä, mitä
maakaapeliliittymät lähestulkoon
edellyttävät. Jos maakaapelilinjaan
tulee katkos, vian paikantaminen ja
korjaaminen kestävät pidempään.
Ilmajohtojen korjaus ovat huomattavasti helpompi ja nopeampi
toteuttaa. Etäluettavien mittareiden
asentaminen jatkui vuoden mittaan.
Noin puolet kaikista mittareista
on nyt vaihdettu. Hanke etenee
suunnitelmien mukaan siten, että
kaikkien mittareiden tulee olla
vaihdettuina vuoden 2013 aikana
ja tuntiarvoja käytettävä sähkötaselaskennassa ennen vuoden 2013
loppua. Uusi tuntiarvojen käsittelyyn tarkoitettu ohjelmaa tarjoaa
asiakkaille mahdollisuuden tarkastella todellinen kulutus internetin
kautta ja verkkoyhtiölle mahdollisuuden saada yhteys mittareihin ja
optimoida linjoja ja niiden kuormitusta entistä paremmin. w
Katternögruppen
förnyar sitt kommunikationssystem
Under 1980-talet byggde Katternögruppen gemensamt upp ett
4-kanals radiosystem för att sköta
om kommunikationen till och från
elnätsövervakningssystemen.
Under årens lopp har 4-kanalssystemet fyllt sin uppgift men är
inget man kan bygga vidare på eller
ens upprätthålla framöver. Således
startades ett gemensamt projekt
där målsättningen var att ersätta
det gamla systemet med ett nytt,
samt se över kravspecifikationerna
helt från grunden.
Stormarna under år 2010 lärde
våra branschkollegor i söder att en
fungerande kommunikation är a
och o. Olycksutredningscentralen
konstaterade också i sin utredning
att bristande kommunikationer
bidrog till att göra ett svårt läge
mycket värre eftersom tele- och energibolagen inte hade något fungerande samarbete. Som ett exempel
kan nämnas att bolagen inte kände
till varandras nyckelpersoner eller
varandras centrala knutpunkter.
Detta ledde till att återställningsar-
beten drog ut på tiden och följaktligen fick man problem med driften
av övervakningssystemen.
Inom vårt område har vi ett bra
utgångsläge. Vi har en stark regional förankring och med tanke
på både nuvarande och framtida
behov har vi mycket att vinna på
att samarbeta med andra lokala
aktörer. Här ska vi alltså dra nytta
av varandras styrkor.
Vårt mål är att stegvis ersätta
det gamla kommunikationssystemet med ett nytt robust system.
Det i sig är en intressant utmaning
med tanke på den snabba tekniska
utvecklingen. I början av 2012
bildades en driftkommitté inom
Robert Ståhl
Signalnätsprojektet
Signaaliverkkoprojekti
Katternö-konserni
uusii viestintäjärjestelmänsä
Katternö-konserni rakensi 1980-luvulla 4-kanavaisen radiojärjestelmän hoitamaan kahdensuuntaista
viestintää sähköverkon valvontajärjestelmiin. Nelikanavajärjestelmä
on vuosien kuluessa täyttänyt
tehtävänsä, mutta sitä ei voi enää
laajentaa eikä edes ylläpitää jatkossa. Niinpä konsernissa käynnistet-
tiin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on korvata vanha järjestelmä
kokonaan uudella sekä käydä läpi
tekniset vaatimukset aivan alusta
lähtien.
Vuoden 2010 myrskyt opettivat
etelässä toimiville kollegoillemme,
että toimiva viestintä on kaiken
a ja o. Myös onnettomuustutkintakeskus totesi selvityksessään
puutteellisen viestinnän osaltaan
tehneen vaikeasta tilanteesta vielä
paljon hankalamman, koska tele- ja
energiayhtiöillä ei ollut toimivaa
yhteistyökuviota. Esimerkkinä
voidaan mainita, etteivät yhtiöt
tienneet toistensa avainhenkilöitä
tai keskeisiä solmupisteitä, minkä
vuoksi palautustyöt viivästyivät ja
sen seurauksena valvontajärjestelmien käyttöön syntyi ongelmia.
Meillä on alueellamme hyvä
lähtötilanne. Olemme vahvasti ankkuroituneet alueelle, ja hyödymme
suuresti yhteistyöstä muiden
paikallisten toimijoiden kanssa niin
nykyisiä kuin tuleviakin tarpeita
ajatellen. Tässä voimme siis hyötyä
toistemme vahvuuksista.
Tavoitteenamme on vanhan
viestintäjärjestelmän korvaaminen
vaiheittain uudella ja kestävällä
järjestelmällä. Se on jo sinällään
mielenkiintoinen haaste tekniikan
nopean kehityksen vuoksi. Katternö-konserniin muodostettiin vuo19
Katternögruppen med uppgift
att analysera olika scenarion och
undersöka alternativ. Eftersom
Katternögruppens distrikt är rätt
stort kom vi till att det är bäst att
dela in projektet i två faser. Under
fas 1 ersätts kommunikationerna i
det södra distriktet och följs därefter av fas 2, där kommunikationen
i distrikten norr om Karleby stegvis
ersätts.
Vilka krav ställer vi på vårt kommunikationssystem?
Följande krav har vi definierat som
viktiga för att trygga våra funktioner i alla lägen:
Bör vara mycket driftsäkert
Vi måste kunna vara säkra på att
vår kommunikation – såväl intern
som extern – fungerar under mycket
utmanande förhållanden, likt
stormarna under år 2010. Vädret får
således under inga omständigheter
förorsaka problem.
De för oss centrala verksamhetspunkterna bör ha ett reservkommunikationssystem, ifall att det
primära kommunikationssättet
fallerar.
All reservapparatur ska finnas
tillgänglig hos operatören för att
eventuella fallerande komponenter
ska kunna bytas ut med mycket
kort varsel med ingen eller mycket
liten inverkan på kommunikationen.
Funktionaliteten i kommunikationsnätet ska vara under konstant
övervakning.
Bör klara sig
utan extern strömtillförsel
För kommunikationsringen använ-
der vi endast knutpunkter med
diesel-säkrad strömförsörjning.
Vidare har vi inga komponenter
som är elberoende mellan huvudknutpunkterna och ändpunkterna
(kontoren och elstationerna). Detta
betyder alltså att vi har ett fungerande kommunikationssystem
så länge som det går att få tag på
diesel och våra elreservaggregat på
våra egna punkter håller.
kommunikationssystemet kunna
användas säkert och kostnadseffektivt.
Bör uppfylla såväl dagens
som morgondagens
kommunikationskrav
Det sägs att det är svårt att sia,
speciellt om framtiden. Trenden
verkar emellertid gå mot att myndigheterna ändrar sina regelverk oftare och att tiden för verkställandet
av besluten tenderar bli allt kortare.
Många saker som är på idéstadiet
idag – och som för oss i branschen
kan te sig utopistiska – kan imorgon vara en realitet som påverkar
oss i högsta grad. Därför är det av
största vikt att vi inte målar in oss i
något hörn.
Bör ha låga driftskostnader…
Bör vara flexibel, dvs. enkelt att ta
i bruk, underhålla samt expandera
Att lägga till en nod (kommunikationspunkt) ska kräva minimala
arbetsinsatser. Oberoende av vad
framtiden för med sig i form av
elektroniska tjänster, övervakning
och organisationsreformer, ska
Fas 1 / Vaihe 1
Projektet körs igång!
Med beaktande av ovan nämnda
krav har vi tillsammans med våra
samarbetspartners tagit fram ett
koncept för kommunikation över
säkrad fiber. Konceptet är unikt
inom vår bransch och följer i stort
sett samma filosofi som vår försvarsmakt förlitar på för sin egen
kommunikation.
I korthet baserar det sig på att vi
använder en ring av stamnätsfiber
mellan de centrala huvudknutpunkterna. Dessa centraler har sin
eltillförsel säkrad med diesel, som
garanterar en lång funktionstid
även om eltillförseln runtomkring
avstannat.
Från dessa centrala knutpunkter
dras s.k. passiv fiber till de för vår
verksamhet centrala platser. Passiv
fiber innebär alltså att det inte finns
någon utrustning mellan våra punkter och huvudknutpunkterna som
behöver el för att fungera. Således
kan vi garantera en fungerande
kommunikation mellan kontoren,
elnätsövervakningssystemen och
elstationerna även om resten av
området är strömlöst och mobiltelefonnätet är utslaget. Detta ger
oss ett mycket bättre utgångsläge
i händelse av en värre storm inom
vårt distrikt.
De nödvändiga förberedelserna
för projektet är slutförda och arbetet med att verkställa fas 1 påbörjas
under våren 2013. Fas 2, vilket innefattar vårt norra distrikt, beräknas
starta under hösten 2013. w
Fiberkoncept, principbild / Kuitukonsepti, periaatekuva
Katternö Site
Katternö Site
Stamnät
Kantaverkko
Passiv fiber/Passiivikuitu
Dieselcentral
Dieselkeskus
Passiv fiber/Passiivikuitu
Dieselcentral
Dieselkeskus
JNT Nätverk /JNT:n verkko
den 2012 alussa käyttötoimikunta,
jonka tehtävänä on analysoida
erilaisia skenaarioita ja tutkia vaihtoehtoja. Koska Katternö-konsernin
piiri on melko laaja, päädyimme
siihen, että hanke on parasta jakaa
kahteen vaiheeseen. 1. vaiheessa
korvataan viestintäjärjestelmä
eteläisessä piirissä ja sen jälkeen 2.
vaiheessa Kokkolan pohjoispuoleisessa piirissä asteittain.
Mitä vaatimuksia asetamme
viestintäjärjestelmällemme?
Olemme määritelleet järjestelmälle
seuraavat tärkeät vaatimukset,
jotta toimintomme voidaan turvata
kaikissa tilanteissa:
Järjestelmän on oltava erittäin
käyttövarma
Meidän on voitava olla varmoja,
20
että viestintämme – niin sisäinen
kuin ulkoinenkin – toimii erittäin
haastavissakin oloissa, kuten
vuoden 2010 myrskyissä. Sää ei siis
saa aiheuttaa ongelmia missään
olosuhteissa.
Meille keskeisissä toimipisteissä
on oltava varaviestintäjärjestelmä,
mikäli ensisijainen viestintätapa
pettää.
Kaikki varalaitteet on oltava
operaattorilla saatavilla, jotta
mahdollisesti vioittuvat komponentit voidaan vaihtaa hyvin lyhyellä
varoitusajalla siten, ettei viestintään aiheudu mitään vaikutuksia tai
vaikutus jää hyvin vähäiseksi.
Viestintäverkon toiminta tulee
olla jatkuvassa valvonnassa.
Tulee selvitä ilman ulkoista
virransyöttöä
Käytämme viestintärenkaassa
vain sellaisia solmupisteitä, joiden
virransaanti on diesel-varmistettu.
Lisäksi pääsolmupisteiden ja
päätepisteiden (konttoreiden ja
sähköasemien) välillä ei ole sähköstä riippuvaisia komponentteja.
Tämä tarkoittaa siis, että meillä on
toimiva viestintäjärjestelmä niin
kauan kuin dieseliä on saatavilla
ja sähkön vara-aggregaatit omissa
pisteissämme toimivat.
Käyttökustannusten
tulee olla matalat
Tulee olla joustava eli helppo
ottaa käyttöön, ylläpitää ja laajentaa
Noodin (viestintäpisteen) lisäämiseen tarvitaan vain minimaalinen
työpanos. Riippumatta siitä, millai-
sia elektronisia palveluja, valvontaa
ja organisaatiomuotoja tulevaisuus
tuo tullessaan, viestintäjärjestelmää on voitava käyttää varmasti ja
kustannustehokkaasti.
Tulee täyttää niin nykypäivän
kuin huomisenkin viestintävaatimukset
Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Suuntauksena
näyttää kuitenkin olevan, että
viranomaiset muuttavat sääntöjään
yhä useammin ja että päätösten
toimeenpanoon jää yhä lyhyempi
aika. Monet nyt idea-asteella olevat
asiat – jotka meistä alalla toimivista
voivat tuntua utopistisilta – voivat
huomenna olla todellisuutta, joka
vaikuttaa meihin mitä suurimmassa määrin. Siksi on äärimmäisen
tärkeää, ettemme maalaa itseämme
nurkkaan ja umpikujaan.
Hanke käynnistyy!
Yllä mainittujen vaatimusten
valossa olemme yhteistyökumppaneidemme kanssa kehittäneet
varmistettua kuitua käyttävän viestintäkonseptin. Se on alallamme
ainutlaatuinen ja noudattaa pitkälti
samaa filosofiaa, johon puolustusvoimamme luottaa omassa viestinnässään.
Lyhykäisyydessään se on seuraavanlainen: yhdistämme keskeiset
pääsolmupisteet renkaaksi kantaverkkokuidulla. Näiden keskusten
sähkönsaanti on varmistettu dieselillä, joka takaa pitkän toimintaajan, vaikka sähkönsaanti olisi
muualta katkennut.
Näistä keskeisistä solmupisteistä vedetään ns. passiivikuitu
toimintamme kannalta keskeisille
paikoille. Passiivikuitu tarkoittaa
siis, ettei pisteidemme välillä ole
sellaista laitteistoa ja pääsolmupisteitä, jotka tarvitsevat toimiakseen
sähköä. Näin ollen voimme taata,
että viestintä toimii konttoreiden,
sähköverkon valvontajärjestelmien
ja sähköasemien välillä, vaikka sähkö olisi katkennut muualta alueelta
ja matkapuhelinverkko lakannut
toimimasta. Näin lähtökohtamme
on huomattavasti parempi siltä
varalta, että alueellemme sattuisi
rajumyrsky.
Hankkeen vaatimat valmistelut
on tehty, ja 1. vaiheen toteutus
aloitetaan keväällä 2013. Toisen
vaiheen, joka käsittää pohjoisen
piirimme, arvioidaan käynnistyvän
syksyllä 2013. w
21
Fjärrvärmeproduktionen
Under år 2012 levererade Perhonjoki totalt 192 GWh fjärrvärme till
Jakobstads energiverk vilket är en
ökning på 4 % i förhållande till året
innan. Året var någorlunda normalt,
kanske en aning högre förbrukning
tack vare den kalla decembermånaden. Den av Perhonjoki levererade
fjärrvärmen producerades vid
Alholmens Krafts biobränsleanläggning i Jakobstad.
Fjärrvärmeverket i Ylivieska som
hör till Oy Perhonjoki Ab producerade under året totalt 107 GWh
fjärrvärme, 26 GWh el och 5,3 GWh
processånga. Värmeproduktionen
steg ungefär med 13 % jämfört med
föregående år, elproduktionen steg
ca 5 % och produktionen av ånga
ökade ytterligare nästan 4 %. Alla
produktionssiffror är rekordhöga
och de högsta som någonsin producerats i Ylivieska. Detta betyder att
vi genom många nya anslutningar
höjt vår förbrukning också under
normala år.
Eftersom förbrukningen ökat
behövs också mera kapacitet och
för att åstadkomma det har fortsatta investeringar gjorts i pannan och dess anläggningar under
verksamhetsåret. Investeringarna
har lyckats över förväntan och det
har också bidragit till produktionsrekorden.
Torvläget har varit mycket utmanande under året p.g.a den verkligt
svåra och regnrika sommaren.
Endast 30 % av den normala torvskörden uppnåddes i Finland och
våra entreprenörer hade det jobbigt. Torvens andel av produktionen vid kraftverket i Ylivieska sjönk
från tidigare 83 % till endast 64 %
och på hösten var den endast 50 %.
Träbränsleandelen har ökat kraftigt
från endast 16 % till drygt 50 %.
Lyckligtvis var oljans andel fortsättningsvis låg, endast 1,6 %. Användningen av inhemskt träbränsle har
ökat kraftigt p.g.a dålig torvskörd
men också i och med den nya
energiskattereformen som innebar
en rejäl ökning av torvskatten från
början av 2013. Detta har lett till en
stor efterfrågan av träbränslen och
Seppo Tupeli
leverantörerna har haft svårigheter
att leverera bra bränsle. Därför har
också Vieskan Voima köpt in en del
rundvirke för att i framtiden ha i
lager för svårare tider.
Torvens ställning som bränsle
har diskuterats intensivt under året
speciellt efter den regniga sommaren. Torven har en viktig betydelse
som bränsle i samförbränning med
trä. Torvens ställning har försvagats
efter förnyandet av skattereformen
och dessutom har torvproduktionen
försvårats via tilläggskrav och svårigheter att erhålla miljötillstånd.
Det är viktigt ur en nationalekonomisk synvinkel att säkerställa
att torven fortsättningsvis är ett
konkurrenskraftigt bränslealternativ i våra värmekraftverk.
Fjärrvärmeförsäljning
joka nosti turveveroa reippaasti
vuoden 2013 alusta lukien. Sen seurauksena puupolttoaineiden kysyntä on kasvanut, ja toimittajilla on
ollut vaikeuksia hyvän polttoaineen
toimittamisessa. Siksi myös Vieskan Voima on ostanut energiapuuta, jotta sillä olisi tulevaisuudessa
hyvää puuhaketta käytettävissä
vaikeiden aikojen varalta.Turpeen
asemasta polttoaineena on keskusteltu tiiviisti toimintavuoden
aikana, erityisesti sateisen kesän
jälkeen. Turve on tärkeä polttoaine yhteispoltossa puun kanssa.
Turpeen asema on heikentynyt
verouudistuksen myötä, ja lisäksi
turpeentuotantoa ovat vaikeuttaneet erilaiset lisävaatimukset ja
ympäristölupien saantivaikeudet.
Kansantalouden näkökulmasta on
tärkeää varmistaa turpeen säily-
minen edelleen kilpailukykyisenä
polttoainevaihtoehtona lämpövoimaloissamme.
Fjärrvärmeverksamheten 2012
Kaukolämpötoiminta 2012
Kaukolämpötuotanto
Perhonjoki toimitti v. 2012 kaikkiaan 192 GWh kaukolämpöä Pietarsaaren Energialaitokselle, mikä
tarkoittaa 4 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuosi oli jokseenkin normaali, vaikka kulutusta oli
ehkä aavistuksen enemmän kylmän
joulukuun ansiosta. Perhonjoen
toimittama kaukolämpö tuotetaan
Alholmens Kraftin biopolttoainelaitoksessa Pietarsaaressa.
Oy Perhonjoki Ab:hen kuuluva Ylivieskan kaukolämpölaitos
tuotti vuoden aikana yhteensä
107 GWh kaukolämpöä, 26 GWh
sähköä ja 5,3 GWh prosessihöyryä.
Kaukolämmöntuotanto kasvoi n.
22
13 % edellisvuoteen verrattuna,
sähköntuotanto kasvoi n. 5 % ja
höyryntuotanto kasvoi liki 4 %.
Kaikki tuotantoluvut ovat ennätyssuuria, Ylivieskan kaikkien aikojen
korkeimmat. Näin ollen olemme
monien uusien liittymien ansiosta
lisänneet kulutustamme myös
normaalivuosina.
Koska kulutus on kasvanut, tarvitaan myös enemmän kapasiteettia
ja sen aikaansaamiseksi kattilaan
ja sen laitteisiin on edelleen investoitu toimintavuoden aikana.
Investoinnit ovat onnistuneet yli
odotusten, ja se on myös osaltaan
auttanut saavuttamaan tuotantoennätyksen.
Turvetilanne oli toimintavuotena
hyvin haastava todella vaikean ja
sateisen kesän vuoksi. Suomessa
saatiin nostettua vain 30 % normaalista turvesadosta, ja urakoitsijoidemme työ oli hankalaa.
Turpeen osuus Ylivieskan voimalan
tuotannossa putosi aiemmasta
83 %:sta vain 64 %:iin ja syksyllä
se oli vain 50 %. Puupolttoaineen
osuus on kasvanut voimakkaasti
vain 16 %:sta runsaaseen 50 %:iin.
Onneksi öljyn osuus oli edelleen
pieni, vain 1,6 %. Kotimaisen puupolttoaineen käyttö on lisääntynyt
voimakkaasti huonon turvesadon
vuoksi mutta toisena syynä on
myös uusi energiaverouudistus,
Ylivieska fjärrvärmeförsäljning
ökade under året med 17 % jämfört
med föregående år och uppgick till
91,1 GWh. Fjärrvärmeförsäljningen
i Alavieska steg från föregående år
med över 34 % och uppgick till 4,3
GWh. Fjärrvärmen i Ylivieska har i
dag 600 kunder. Under året anslöts
9 nya kunder, vars totala byggnadsvolym var dryga 30 000 m3. Detta
höjer totalbyggnadsvolymen på
anslutningarna med ca 2 %. Ökningen i Ylivieska väntas fortsätta,
men kanske i en mera moderat
utveckling.
I övrigt förnyas en del av stamledningarna eftersom de börjar bli
i behov av renovering. En del läckageställen har uppdagats under året
och de har avhjälpts allt eftersom.
För de kommande åren skall dock
Kaukolämpömyynti
Ylivieskan kaukolämpömyynti
kasvoi 17 % edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämpöä myytiin
91,1 GWh. Alavieskan kaukolämpömyynti kasvoi edellisvuodesta
34 % ja kaukolämpöä myytiin 4,3
GWh. Ylivieskan kaukolämmöllä on
nykyään 600 asiakasta. Toimintavuonna kaukolämpöverkkoon liittyi
9 uutta asiakasta, joiden rakennustilavuus oli yhteensä runsaat
30 000 m3. Se nostaa liittymien
yhteenlaskettua rakennustilavuutta
noin 2 %. Ylivieskan kasvun odotetaan jatkuvan mutta ehkä hieman
maltillisempana.
Muutamia runkojohtoja uusitaan,
större helheter planeras och renoveras etappvist.
Fjärrvärmens energipris höjdes
i början av november med 13 %.
Prisförhöjningen orsakades av den
förhöjda energiskatten som föll ut
mest på torvanvändningen i värmeproduktion. Dessutom ledde den
regniga sommaren till att bränslekostnaderna för året steg rejält.
Därför finns det också behov av att
analysera bränsleläget för kommande säsonger och att ytterligare göra
bränslemixen mera flexibel. w
koska ne alkavat olla korjaamisen
tarpeessa. Toimintavuonna havaittiin joitain vuotokohtia, jotka on
sitä mukaa korjattu. Tuleville vuosille aiotaan kuitenkin suunnitella
suurempia kokonaisuuksia, jotka
korjataan vaiheittain.
Kaukolämmön energiahintaa
nostettiin 13 % marraskuun alussa.
Hinnankorotus aiheutui energiaveron noususta, joka kohdistui
voimakkaimmin turpeen käyttöön
lämmöntuotannossa. Lisäksi
polttoainekustannukset kasvoivat
reippaasti lähinnä sateisen kesän
vuoksi. Sen vuoksi tulevien kausien
polttoainetilannetta on analysoitava ja polttoaineyhdistelmästä
saatava entistäkin joustavampi.w
23
24
25
Resultat- och balansräkning
för Katternökoncernen, Herrforskoncernen
och Perhonjokikoncernen
Katternökonsernin,
Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin
tuloslaskelma ja tase
2012
27
Katternökoncernen
Styrelsens verksamhetsberättelse för 2012
Utvecklingen av
energimarknaden
Verksamhetsåret 2012 präglades
av en långsam återhämtning från
rådande lågkonjunktur. Vattenläget i Norden var mycket gott med
relativt låga elpriser som följd. Områdespriset för Finland sjönk från
49,30 euro per megawattimme året
innan till 36,6 euro per megawattimme. Detta ledde till att koncernens dyrare produktionsformer inte
kom till full användning med minskad produktion som slutresultat.
Moderniseringen och saneringen av
trä- och torvförädlingen inom dotterbolaget Härjedalens Utveckling
Ab försämrade likaså lönsamheten
under verksamhetsåret.
Produktionen av bränntorv som
är vårt viktigaste inhemska bränsle
tillsammans med biobränsle
halverades på grund av det dåliga
vädret senaste sommar. En annan
orsak till det dåliga utfallet var den
långsamma hanteringen av nya
miljötillstånd. Detta har medfört att
produktionsarealen för torv hela
tiden minskar. Med nya skatter på
torv och ett reducerat produktionsstöd för träbränsle har utvecklingen
paradoxalt nog lett till att kolanvändningen kraftigt ökat. Från att
ha varit ett reservbränsle i Alholmens Kraft är nu plötsligt kolet ett
huvudbränsle.
Vindkraftsparken i Ristiveto i
Merijärvi färdigställdes under året
medan byggandet av Puhuri Oy:s
vindkraftspark Kopsa påbörjades.
Tillsammans kommer dessa parker
att bidra med närmare 35 MW
Elförbrukningen inom koncernens distributionsområde ökade
under året med 5,8 %. För hela landet ökade förbrukningen med 1 %.
Fjärrvärmeleveranserna till
Jakobstads Energiverk ökade med
4,0 %. I Ylivieskaområdet ökade
försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 12,4 %.
Koncernstruktur och
affärsverksamhet
Katternö koncernen består av
moderbolaget Oy Katternö Ab samt
dotterkoncernerna Herrfors och
Perhonjoki samt intressebolaget
Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy
Herrfors Ab samt dotterbolagen Oy
Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima
Oy och Härjedalens Miljöbränsle
Ab. I koncernen Perhonjoki ingår
moderbolaget Oy Perhonjoki Ab
samt döttrarna Katternö Kraft Oy
Ab samt Pohjanmaan Energiavarat
Oy.
Koncernens verksamhet är
uppdelad i produktion av el- och
fjärrvärme, distribution av el- och
fjärrvärme samt försäljning av el
och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme, till
koncernen och dess ägare, sköts i
huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som
via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy,
EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft
Katternö-konserni
Hallituksen toimintakertomus 2012 (käännös)
Energiamarkkinoiden
kehitys
Toimintavuotta 2012 leimasi hidas
elpyminen vallitsevasta taantumasta. Pohjoismaiden vesitilanne
oli erittäin hyvä ja sen seurauksena
sähkönhinnat olivat suhteellisen
alhaisia. Suomen aluehinta laski
edellisvuoden 49,30 eurosta/MWh
36,6 euroon/MWh. Tämän vuoksi
konsernin kalleimmat tuotantomuodot eivät tulleet täyteen käyttöönsä ja tuotantomäärät jäivät
pienemmiksi. Lisäksi turpeenoston
ja –jalostuksen modernisointi ja
saneeraus tytäryhtiö Härjedalens
Utveckling Ab:ssä heikensivät
kannattavuutta toimintavuoden
aikana.
Polttoturpeen tuotanto, joka on
tärkein kotimainen polttoaineemme
yhdessä biopolttoaineiden kanssa,
puolitettiin huonosta sääolosuhteesta johtuen viime kesänä. Toinen
syy heikkoon tulokseen oli uuden
ympäristöluvan hidas käsittely.
28
Tämän seurauksena turpeen
tuotantoala jatkuvasti pienenee.
Uusilla turveveroilla ja pienentyneenä puupolttoaineiden tuotantotuella kehitys on paradoksaalisesti
johtanut siihen että hiilen käyttö
on voimakkaasti lisääntynyt.
Aikaisemmin varapolttoaineena
Alholmens Kraftilla hiilestä on nyt
yllättäen tullut pääpolttoaine.
Ristivedon tuulivoimapuisto
Merijärvellä valmistui vuoden
aikana ja Puhuri Oy:n tuulivoimapuisto Kopsan rakentaminen alkoi.
Yhdessä näistä puistoista tullaan
saamaan melkein 35 MW.
Vuonna 2012 sähkönkulutus
kasvoi konsernin jakelualueella 5,8
%. Koko maassa sähkönkulutus
nousi 1 %.
Kaukolämpötoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle lisääntyivät 4,0 %. Ylivieskan alueella
kaukolämmön myynti, prosessihöyry mukaan lukien, lisääntyi 12,4 %.
Konsernirakenne
ja liiketoiminta
Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab, alikonsernit
Herrfors ja Perhonjoki sekä osakkuusyhtiö Oy Novasec Ab. Herrforskonserniin kuuluvat emoyhtiö Oy
Herrfors Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, KAT-Voima
Oy ja Härjedalens Miljöbränsle Ab.
Perhonjoki-konserniin kuuluvat Oy
Perhonjoki Ab sekä tytäryhtiöt Katternö Kraft Oy Ab ja Pohjanmaan
Energiavarat Oy.
Konsernin toiminta voidaan
jakaa sähkön ja kaukolämmön
tuotantoon, jakeluun ja myyntiin.
Sähkön ja kaukolämmön tuotanto
ja hankinta tapahtuvat pääasiassa
Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Sillä on
omistusosuudet Pohjolan Voima
Oy:ssä, EPV Energia Oy:ssä, Oy
Alholmens Kraft Ab:ssä, sekä Oy
Perhonjoki Ab:n tytäryhtiö Katternö
Kraft Oy Ab:n kautta Kanteleen Voima Oy:ssä, joista se hankkii energi-
Ab samt via dotterbolaget Katternö
Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen
Voima Oy. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av
Oy Herrfors Ab. Elnätverksamheten
sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy
Ab. I Härjedalens Miljöbränsle Ab,
produceras pellets och briketter
baserade på trä och/ eller torv som
råvara
Moderbolaget Oy Katternö Ab
producerar tjänster för koncernbolagen och aktieägarnas balanshantering och elanskaffning.
Resultatutveckling
Koncernens omsättning uppgick
under året till 92,1 miljoner euro
(97,9) och vinsten före bokslutsdispositioner till 10,8 miljoner euro
(8,8). Minskningen i omsättningen
kommer främst från Oy Herrfors
Ab och produktionsbolagen Oy
Perhonjoki Ab och Katternö Kraft
Oy Ab. Resultatökningen kommer i
första hand från dotterbolaget Oy
Perhonjoki Ab som under verksamhetsåret erhållit dividendintäkter
från Pohjolan Voima Oy.
Det är också skäl att notera att
aa konsernille ja sen omistajille. Oy
Herrfors Ab hoitaa kaukolämmön
myynnin ja jakelun. Verkkotoimintaa hoitaa Herrfors Nät-Verkko Oy
Ab. Härjedalens Miljöbränse Ab:ssä
tuotetaan pellettejä ja brikettejä
raaka-aineena puu ja/tai turve.
Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa
tarvittavat palvelut konsernin ja
osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa varten.
Tuloskehitys
Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 92,1 milj. euroa (97,9) ja
liikevoitto 10,8 milj. euroa (8,8).
Liikevaihdon supistuminen aiheutuu lähinnä Oy Herrfors Ab:stä
ja tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki
Ab:stä ja Katternö Kraft Oy Ab:stä.
Liiketuloksen kasvu tulee lähinnä
tytäryhtiö Oy Perhonjoki Ab:lta
joka toimintavuoden aikana on
saanut osinkotuottoja Pohjolan
Voima Oy:ltä.
On myös syytä huomata, että
Perhonjoki-konsernin tytäryhtiöt
toimivat omakustannusperiaatteella eivätkä näin ollen tavoittele
dotterbolagen i Perhonjoki koncernen fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst.
Moderbolagets omsättning
uppgick till 0,6 miljoner euro (0,5).
Tack vare en dividend från dotterbolaget Oy Herrfors Ab uppgick
räkenskapsperiodens vinst till 1,5
miljoner euro (1,5).
Koncernens avkastning på det
egna kapitalet var 10,1 % (6,6).
Avkastningen på investerat kapital
var 7,0 % (7,4). I siffrorna ingår
även koncernens leasingansvar.
Koncernens räntebärande skuld,
inklusive leasingansvar, uppgick
vid räkenskapsperiodens slut till
46,6 miljoner euro (21,9). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, var 58,8 % (65,1).
Rörelsens kassaflöde i koncernen
uppgick till 9,6 miljoner euro (8,0).
Risker och riskhantering
Målsättningen med koncernens
riskpolicy är att säkerställa att
de strategiska och ekonomiska
målsättningar som uppställts för
bolagen kan uppfyllas.
voittoa.
Emoyhtiön liikevaihto oli 0,6 milj.
euroa (0,5). Tytäryhtiö Oy Herrfors
Ab:n jakaman osingon ansiosta
tilikauden voitto oli 1,5 milj. euroa
(1,5).
Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 10,1 % (6,6). Sijoitetun
pääoman tuottoprosentti oli 7,0 %
(7,4). Siihen sisältyvät myös konsernin leasingvastuut.
Korollinen velka, leasingvastuu
mukaan lukien, oli tilikauden lopussa 46,6 milj. euroa (21,9). Yhtiön
omavaraisuus, leasingvastuu
mukaan lukien, oli 58,8 % (65,1).
Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 9,6 milj. euroa (8,0).
Riskit ja riskienhallinta
Konsernin riskienhallintaohjelman
tavoitteena on varmistaa yhtiöille
asetettujen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen.
Turvetta käyttävien tuotantoyhtiöiden polttoaineriski on toteutuessaan osoittautunut erittäin
hintavaksi.
Bränslerisken i de produktionsbolag som använder torv har visat
sig vara mycket kostsam om den
utfaller.
För att hantera volym- och
marknadsprisrisker köps modellerings- och marknadsanalystjänster
av Power-Deriva Oy. Deras analyser
och rapporter ligger till grund för
den kontinuerliga uppföljningen av
marknadsutvecklingen som görs i
ledningsgruppen. För att minimera
marknadsprisrisker utnyttjas såväl
el- som koldioxidderivat på Nordpool och ECX.
Investeringar och placeringar
Under verksamhetsåret har koncernen nettoinvesteringar varit totalt
29,1 miljoner euro (6,2) varav 28,1
miljoner (5,7) investerats i materiella och immateriella tillgångar och
1,0 miljoner (0,5) euro i aktier och
andelar (nettoinvesteringar).
Nätverksamhetens investeringar
uppgick till 5,8 miljoner euro (3,0),
elhandel och produktionens investeringar uppgick till 20,1 (1,7) och
fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 0,6 miljoner euro (1,0). I
Power-Deriva Oy:ltä ostetaan
mallinnus- ja markkina-analyysipalveluja volyymi- ja markkinahintariskien käsittelyä varten.
Markkinakehityksen jatkuva
seuranta johtoryhmässä perustuu
Power-Deriva Oy:n analyyseihin ja
raportteihin. Markkinahintariskien
minimoimiseksi hyödynnetään Nordpoolin ja ECX:n sähkö- ja hiilidioksidijohdannaisia.
Investoinnit ja sijoitukset
Toimintavuoden aikana konsernin
nettoinvestoinnit ovat olleet yhteensä 29,1 milj. euroa (6,2), joista
28,1 (5,7) miljoonaa aineelliseen
ja aineettomaan omaisuuteen ja
1,0 (0,5) milj. euroa osakkeisiin ja
osuuksiin (nettoinvestointeja).
Verkkotoiminnan investoinnit
olivat 5,8 milj. euroa (3,0), sähkökaupan ja sähköntuotannon investoinnit 20,1 milj. euroa (1,7) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 0,6
milj. euroa (1,0). Turvetuotantoon
investoitiin1,6 (0,3) milj. euroa.
Sähkötuotannon investoinneissa on myös mukana noin 14 MW
29
torvproduktionen uppgick investeringar till 1,6 (0,3) miljoner euro.
I elproduktionens investeringar
ingår investeringen i en ca 14 MW
vindkraftspark i Merijärvi via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab.
Bland investeringarna i aktier
och andelar kan nämnas bl.a. Oy
Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV
Energia Oy, dotterbolaget Katternö
Kraft Oy Ab:s satsningar i intressebolaget Kanteleen Voima Oy:s vindkraftsserie samt Oy Herrfors Ab:s
satsningar i Fennovoima Oy via
intressebolaget Katternö Kärnkraft
Ab. Dotterbolaget Oy Herrfors Ab
har under året minskat sitt ägande
i Katternö Kärnkraft och äger nu ca
20,5% i bolaget.
Dotterbolaget Oy Herrfors Ab har
även förvärvat aktier i Jakobstadsnejdens Telefon Ab och Anvia Abp.
Aktier och aktiekapital
I moderbolaget Oy Katternö Ab
finns 560 000 aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie.
Styrelse och personal
På den ordinarie bolagsstämman
26.4.2012 valdes följande ordinarie
styrelsemedlemmar i moderbolaget
för verksamhetsåret:
• Peter Boström, ordförande
• Alpo Salonen
• Gösta Willman, vice ordförande
• Sven-Oskar Stenbäck
• Carl-Johan Kronström
• Ole Vikström
• Tuula Loikkanen
• Alf Stenvik
Som styrelsens sekreterare har
moderbolagets vd Stefan Storholm
fungerat.
Bolagen i Katternö koncernen köper samtliga administrativa tjänster
av Oy Herrfors Ab som tillsammans
med Herrfors Nät-Verkko Oy Ab och
Härjedalens Miljöbränsle var koncernens arbetsgivare vid årets slut.
Antalet anställda vid bokslutstidpunkten framgår av tabellen nedan.
Av personalen var två personer
deltidsanställda.
2012 2011
Antalet anställda 31.12.
79 108
Genomsnittligt antal anställda *)
89
50
Totala personalkostnader
i koncernen (1000 €)
(inklusive styrelsearvoden)
6 321 4 204
*) 2011 Ingår inte Härjedalens Miljöbränsle Ab
I moderbolaget var 31.12.2012
två (2) personer anställda.
Revisorer
Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2012 valde bolagsstämman i moderbolaget CGR samfundet Ernst & Young Oy med Kjell
Berts som ansvarig revisor.
Styrelsens förslag till
disposition av vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst i
moderbolaget är 1.516.343,53 euro.
Moderbolagets styrelse föreslår för
bolagsstämman att som dividend
utbetalas 3,375 euro per aktie, eller
totalt 1.890.000 euro. Resterande
belopp eller 373.656,47 euro tas
från vinstmedelskontot.
Uppskattning av den
kommande utvecklingen
Den fortsatta men långsamma
återhämtningen från lågkonjunkturen torde medföra att efterfrågan på koncernens produkter, el
och värme, ökar. Det försämrade
vattenläget med stigande grossistpriser på el kommer att inverka
positivt på vår produktionsvolym
och vår elförsäljning och därmed
också förbättra lönsamheten.
För att förbättra lönsamheten för
fjärrvärmeverksamheten i Ylivieska
kommer nya satsningar att göras
för att ytterligare öka användningen av biobränsle på torvens
bekostnad. Gjorda satsningar i
Härjedalens Miljöbränsle Ab torde
medföra ett positivt kassaflöde
också för denna affärsverksamhet. Utbyggnaden av vindkraften
kommer att fortsätta och satsningarna i Fennovoima fortsätter enligt
tidigare plan.
Jakobstad, den 15.3.2013
Pietarsaaressa, 15.3.2013
Peter Boström
ordförande
/puheenjohtaja
o
ö a e /pu
e
Gösta Willman
W llman
Wi
vice ordförande /varapuheenjohtaja
/
/varapuhe
Carl-Johan Kronström
Tuula Loikkanen
suuruinen investointi tuulivoimapuistoon Merijärvellä tytäryhtiön
Oy Perhonjoki Ab:n kautta.
Osake- ja osuusinvestoinneista
voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki
Ab:n osakehankinnat EPV Energia
Oy:stä, tytäryhtiön Katternö Kraft
Ab:n satsaukset osakkuusyhtiö
Kanteleen Voima Oy:n tuulivoimasarjaan sekä Oy Herrfors Ab:n
panostukset Fennovoima Oy:hyn
osakkuusyhtiö Oy Katternö
Kärnkraft Ab:n kautta. Tytäryhtiö
Oy Herrfors Ab on vuoden aikana
vähentänyt omistuksensa Katternö
Kärnkraftissa ja omistaa nyt n. 20,5
% yhtiöstä.
Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab on
myös hankkinut osakkeita Pietarsaaren Puhelin Oy:stä ja Anvia
Oyj:stä.
Osakkeet ja osakepääoma
Emoyhtiö Oy Katternö Ab.ssä on
560.000 osaketta. Osakkeiden
nimellisarvo on 8,41 euroa/osake.
Hallitus ja henkilökunta
Varsinaisessa yhtiökokouksessa
30
26.4.2012 emoyhtiön hallitukseen
valittiin seuraavat varsinaiset
jäsenet toimintavuodeksi 2012:
• Peter Boström, puheenjohtaja
• Alpo Salonen
• Gösta Willman, varapuh.joht.
• Sven-Oskar Stenbäck
• Carl-Johan Kronström
• Ole Vikström
• Tuula Loikkanen
• Alf Stenvik
Yhtiön toimitusjohtaja Stefan
Storholm on toiminut hallituksen
sihteerinä.
Katternö-konsernin yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut
Oy Herrfors Ab:ltä, joka yhdessä
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n ja
Härjedalens Miljöbränsle AB:n
kanssa olivat konsernin työantajat
vuoden lopussa. Konserniyhtiöiden
työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilmenee alla olevasta
taulukosta. Henkilökunnasta kaksi
työntekijää oli osa-aikaisia.
2012
2011
79
108
Työtekijämäärä 31.12.
Keskimääräinen työtekijämäärä *)
89
50
Konsernin henkilöstömenot
yhteensä (1000 €)
(sis. hallituksen palkkiot)
6321 4204
*) 2011 ei sis. Härjedalens Miljöbränsle Ab:tä
Emoyhtiössä oli 31.12.2012 palkattu kaksi (2) henkilöä.
Tilintarkastajat
Toimintavuoden 2012 varsinaiseksi
tilintarkastajaksi valittiin emoyhtiön yhtiökokouksessa tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy,
päävastuullisena tilintarkastajana
KHT Kjell Berts.
Hallituksen esitys
voittovarojen käytöksi
Emoyhtiön tilikauden voitto on
1.516.343,53 euroa. Emoyhtiön
hallitus esittää yhtiökokoukselle
osingon jakamista 3,375 euroa
osakkeelta eli yhteensä 1.890.000
euroa. Loput, eli 373.656,47 euroa
nostetaan voittovarojen tililtä.
Tulevan kehityksen arviointi
Laman jälkeinen hidas mutta jatkuva elpyminen lisännee yhtiön sähkö- ja lämpötuotteiden kysynnän
kasvua. Heikentynyt vesitilanne
nousevine sähkötukkuhintoineen
tulee vaikuttamaan positiivisesti
tuotantovolyymiin ja kannattavuuteen seurauksena parempi kannattavuus.
Ylivieskan kaukolämpötoiminnan
kannattavuuden paranemiseksi
tullaan tekemään uusia satsauksia
biopolttoainekäytön lisäämiseksi
turpeen kustannuksella. Tehdyt
panostukset Härjedalens Miljöbränsle Ab:hen tuonee mukanaan
positiivinen kassavirtaama myös
tälle toiminnalle. Uuden tuulivoiman rakentaminen tulee jatkumaan
kuten myös panostukset Fennovoima-projektiin aikaisemman suunnitelman mukaan.
Alpo Salonen
Sven-Oskar
Sven
Oskar Stenbäck
Alf Stenvik
Ole Vikström
Stefan Storholm
verkställande direktör /toimitusjohtaja
31
Oy Katternö Ab
Koncernresultaträkning
Oy Katternö Ab
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2012
1.1–31.12.2011
92 102
97 956
–434
1 083
606
715
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
Koncernbalansräkning
AKTIVA
Liikevaihto
BESTÅENDE AKTIVA
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Immateriella tillgångar
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
–57 182
0
–15 321
–72 502
71 296
18
–6 475
–77 753
–4 946
–1 375
–6 321
–3 584
–619
–4 204
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
–4 566
–2 246
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
Övriga rörelsekostnader
–3 871
–4 292
Liiketoiminnan muut kulut
RÖRLIGA AKTIVA
5 491
10 782
Liikevoitto
6 542
–342
–914
5 286
1 139
–2 494
–628
–1 983
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Övriga omsättningstillgångar
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
10 777
8 798
Inkomstskatt
Minoritetsandel
–30
–4 477
–2 300
–516
6 270
5 982
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Rörelsevinst
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Räkenskapsperiodens vinst
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tuloverot
Vähemmistön osuus
Tilikauden voitto
Konsernitase
(1 000 EUR)
Placeringar
Intressebolag
Aktier och andelar
Fordringar
Långfristiga fordringar
Övriga fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Lånefordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
(1 000 EUR)
31.12.2012
31.12.2011
PYSYVÄT VASTAAVAT
797
1 033
4 289
11 090
39 694
11 241
22 465
88 779
3 829
11 416
35 203
11 214
3 396
65 057
14 520
39 979
54 499
14 132
39 490
53 622
144 074
119 713
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
3 775
172
3 946
3 987
1 258
5 245
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
2 439
0
13 147
1
2 788
1 571
17 507
12 325
102
1 287
1 129
14 8 43
10 976
9 798
34 869
178 943
29 886
149 599
31.12.2012
31.12.2011
4 709
2
198
4 575
4 709
2
198
4 575
59 994
6 270
55 175
5 982
EGET KAPITAL TOTALT
75 749
70 642
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
MINORITETSANDEL
28 460
25 921
VÄHEMMISTÖOSUUS
1 393
1 341
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Reservfond
Överkursfond
Uppskrivningsfond
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
AVSÄTTNINGAR
Övriga avsättningar
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Anslutningsavgifter
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
Övriga skulder
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Erhållna förskott
Skulder till leverantörer
Skulder till aktionärer
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
32
VASTAAVA
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Vararahasto
Ylikurssirahasto
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut varaukset
VIERAS PÄÄOMA
1 943
5 354
39 566
973
47 835
1 943
6 774
15 512
903
25 131
5 386
17
15 148
0
2 569
2 387
25 507
3 505
26
12 350
1 147
4 470
5 067
26 564
74 735
178 943
53 036
149 599
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Laina osakkailta
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
33
Katternökoncernens
revisionsberättelse
Katternö-konsernin
tilintarkastuskertomus (käännös)
Oy Herrfors Ab
Koncernresultaträkning
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma
Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle
Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1.2012–31.12.2012.
Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning,
resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet.
Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012.
Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Omsättning
Styrelsens och verkställande direktörens ansvar
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av
bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och
tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse.
Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören
för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett
betryggande sätt.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät
tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä
ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty.
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
Revisorns skyldigheter
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme
ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen
Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä
tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme
tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko
tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja
syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia
tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin
hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä
luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta
perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen.
Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen
valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot
antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.
Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta
ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet
och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört
revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en
rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen
innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna
i moderbolagets styrelse eller verkställande direktören har gjort sig
skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen
eller bolagsordningen.
En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och
verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig
på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en
väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna
riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer
den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering
av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har använts
och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av
bokslutet och verksamhetsberättelsen.
Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga
revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.
Utlåtande
Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga
och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med
i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut
och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen
och bokslutet är konfliktfria.
Övriga utlåtanden
Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi
förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt
apspeför verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden.
1.1–31.12.2012
1.1–31.12.2011
91 782
97 635
–434
1 083
606
715
–57 120
0
–15 321
–72 441
–71 307
18
–6 486
–77 774
–4867
–1 366
–6 233
–3 536
–619
–4 155
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
–4 554
–2 234
Övriga rörelsekostnader
–3 723
–4 014
Liiketoiminnan muut kulut
5 481
10 779
Liikevoitto
6 421
–347
–788
5 286
10 767
982
–2 590
–502
–2 111
8 668
–30
–2 300
–4 477
–516
6 260
5 852
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Tilintarkastajan velvollisuudet
Rörelsevinst
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning från intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
Inkomstskatt
Minoritetsandel
Räkenskapsperiodens vinst
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tuloverot
Vähemmistön osuus
Tilikauden voitto
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot
konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen
osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden
vas
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
toimi
tarkastavaltamme tilikaudelta.
Jakobstad/Pietarsaari, 11.4.2013
13
Ernst & Young Ab
CGR-samfund /KHT-yhteisö
34
Kjel
Kj
elll B
Be
ert
rs
Kjell
Berts
CGR/KHT
35
Oy Herrfors Ab
Koncernbalansräkning
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
AKTIVA
(1 000 EUR)
31.12.2012
31.12.2011
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Övriga utgifter med lång verksningstid
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
Placeringar
Intressebolsag
Aktier och andelar
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
PYSYVÄT VASTAAVAT
664
114
778
2 607
11 090
39 694
11 241
22 321
86 952
879
129
1 008
2 147
11 416
35 202
11 214
3 396
63 374
14 294
36 326
50 620
13 811
35 837
49 648
138 350
114 030
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Övriga omsättningstillgångar
Fordringar
Långfristiga fordringar
Öriga fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Lånefordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
VASTAAVA
3 775
172
3 946
3 987
1 258
5 245
2 439
0
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Osakkeet ja osuudet
–316
–76
–392
–298
–71
–369
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
Rörelsevinst
2 378
2 370
Liikevoitto
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
57 952
6 260
53 163
5 852
EGET KAPITAL TOTALT
73 011
67 814
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
MINORITETSANDEL
28 275
25 735
VÄHEMMISTÖOSUUS
1 393
1 341
36
–18 056
–347
–18 403
Liiketoiminnan muut kulut
3 784
5 012
2
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
–12 920
–274
–13 195
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Köpta tjänster
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
–540
3 784
5 012
2
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Erhållna förskott
Skulder till leverantörer
Skulder till aktionärer
Övriga skulder
Resultatregleringar
–203
187
–648
31.12.2011
Långfristigt
Anslutningsavgifter
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
Övriga skulder
3
684
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Liikevaihto
Övriga rörelsekostnader
31.12.2012
FRÄMMANDE KAPITAL
22 203
VAIHTUVAT VASTAAVAT
29 060
143 091
AVSÄTTNINGAR
Övriga avsättningar
16 463
Omsättning
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
34 181
172 532
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
1.1–31.12.2011
–503
8 996
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Uppskrivningsfond
Reservfond
1.1–31.12.2012
–537
10 221
PASSIVA
(1 000 EUR)
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
12 374
102
1 287
1 058
14 819
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
(1 000 EUR)
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
13 253
1
2 788
1 533
17 575
Kassa och bank
Oy Herrfors Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Resultaträkning för
Muun sähköliiketoiminnan
övrig elaffärsverksamhet
tuloslaskelma
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
från företag inom koncernen
från övriga
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
från företag inom samma koncern
från övriga
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
Bokslutsdispositioner
Förändring av avskrivningsdifferens
Inkomstskatt
Räkenskapsperiodens vinst
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
saman konsernin yrityksiltä
muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
saman konsernin yrityksiltä
muilta
1 431
42
309
49
–395
–5
1 073
–362
0,4
–4
3 451
2 367
–8
–119
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
–381
–586
Tuloverot
3 062
1 661
Tilikauden voitto
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Vararahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut varaukset
VIERAS PÄÄOMA
2 058
5 354
35 966
973
44 351
2 058
6 774
11 912
903
21 647
5 386
17
15 176
0
2 538
2 386
25 503
3 505
26
12 368
1 147
4 470
5 039
26 554
71 247
172 532
49 542
143 091
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Laina osakkailta
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
37
Oy Herrfors Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Muun sähköliiketoiminnan
Balansräkning för
tase
övrig elaffärsverksamhet
(1 000 EUR)
AKTIVA
(1 000 EUR)
31.12.2012
31.12.2011
VASTAAVA
BESTÅENDE AKTIVA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Immateriella tillgångar
Immateriella rättigheter
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
Placeringar
Andelar i företag inom samma koncern
Övriga aktier och andelar
91
135
483
3 817
2 765
988
94
8 147
481
3 849
3 022
1 044
91
8 487
12 086
1 407
13 493
13 028
0
13 028
21 732
21 649
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Nätverksamhetens
Verkkotoiminnan
resultaträkning
tuloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2012
1.1–31.12.2011
20 389
16 305
21
62
–1
66
–7 304
40
–3 303
–10 567
–4 584
45
–2 495
–7 034
–1 056
–240
–1 296
–928
–216
–1 143
–114
–112
–7 035
–7 111
1 460
970
16
–2
14
23
–0,7
22
1 474
992
0
9
Inkomstskatt
–369
–264
Räkenskapsperiodens vinst
1 106
738
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Övriga rörelsekostnader
RÖRLIGA AKTIVA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Rörelsevinst
Fordringar
Långfristiga
Fordringar hos företag inom samma koncern
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
10 148
10 148
9 803
9 803
1 175
1 618
1 504
16
4 313
1 292
2 407
212
14
3 926
2 004
910
16 465
38 196
14 640
36 289
31.12.2012
31.12.2011
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
3 061
12 267
3 062
3 061
11 140
1 661
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
EGET KAPITAL TOTALT
18 390
15 862
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
2 182
2 175
Kortfristiga
Kundfordringar
Fordringar hos företag i samma koncern
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER
Avskrivningsdifferens
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristiga
Skulder hos företag inom samma koncern
Övriga skulder
Kortfristigt
Skulder till leverantörer
Skulder till företag i samma koncern
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
38
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
Bokslutsdispositioner
Förändring av avskrivningsdifferens
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Tuloverot
Tilikauden voitto
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
15 578
7
15 585
15 603
2
15 605
369
1 399
159
95
2 039
342
1 859
211
210
2 647
17 624
38 196
18 253
36 289
Pitkäaikaiset saamiset
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
39
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Nätverksamhetens
Verkkotoiminnan
balansräkning
tase
(1 000 EUR)
Oy Perhonjoki Ab
Koncernresultaträkning
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2012
1.1–31.12.2011
58 795
75 846
0
11
–55 015
–630
–55 645
–71 574
–834
–72 408
–100
–1
–101
–75
0
–76
–753
–769
–1 449
–1 376
847
1 228
5 946
–158
–322
5 466
569
–72
–440
57
6 313
1 285
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
–151
1
–188
1
Tuloverot
Vähemmistön osuus
6 163
1 098
Tilikauden voitto
Omsättning
AKTIVA
31.12.2012
31.12.2011
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
28
28
128
267
203
44
22
663
128
290
209
58
1
685
691
714
VASTAAVA
Övriga rörelseintäkter
PYSYVÄT VASTAAVAT
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Köpta tjänster
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
RÖRLIGA AKTIVA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Fordringar hos företag i samma koncern
Övriga fordringar
Resultatregleringar
367
357
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset yrityksiltä samassa konsernissa
Muut saamiset
Siirtosaamiset
977
5 963
1
395
7 336
706
4 599
0
15
5 319
Kassa och bank
1 581
2 132
Rahat ja pankkisaamiset
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
9 283
9 974
7 808
8 522
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
31.12.2012
31.12.2011
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Fond för inbetalt fritt eget kapital
Vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
1 203
364
2 833
1 106
1 203
364
2 095
738
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Rahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
EGET KAPITAL TOTALT
5 505
4 399
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
PASSIVA
FRÄMMANDE KAPITAL
Kortfristigt
Skulder till leverantörer
Skulder till företag i samma koncern
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
40
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
Övriga rörelsekostnader
Rörelsevinst
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning från intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
Inkomstskatt
Minoritetsandel
Räkenskapsperiodens vinst
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
VASTATTAVAA
VIERAS PÄÄOMA
1 463
2 406
447
153
4 469
972
2 451
313
386
4 122
4 469
9 974
4 122
8 522
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
41
Oy Perhonjoki Ab
Koncernbalansräkning
Konsernitase
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
AKTIVA
31.12.2012
31.12.2011
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Övriga utgifter med lång verkningsgrad
PYSYVÄT VASTAAVAT
14
114
128
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
664
Byggnader och konstruktioner
5 164
Maskiner och inventarier
4 689
Övriga materiella tillgångar
2 055
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggningar 20 017
32 587
Placeringar
Intressebolsag
Övriga aktier och andelar
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
14
129
143
664
5 269
5 045
2 190
877
14 045
12 876
32 184
45 060
12 125
32 103
44 229
77 774
58 416
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Övriga omsättningstillgångar
Fordringar
Långfristiga
Övriga fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Överkursfond
Fond för inbetalt fritt eget kapital
Uppskrivningsfond
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
EGET KAPITAL TOTALT
MINORITETSANDEL
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Skulder till leverantörer
Skulder till aktionärer
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
42
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Muut osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
539
539
96
96
2 439
2 439
0
0
9 860
1 011
48
10 919
7 957
715
156
8 828
1 700
3 546
15 597
93 371
12 471
70 886
31.12.2012
31.12.2011
18 700
10 757
8 913
204
18 383
10 757
7 058
204
287
6 163
3 884
1 098
45 025
41 384
4 192
3 969
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
VASTAAVA
Vaihto-omaisuus
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VÄHEMMISTÖOSUUS
VIERAS PÄÄOMA
540
26 242
26 783
450
8 964
9 413
4 950
11 364
0
37
1 021
17 372
3 376
8 140
1 506
33
3 065
16 120
44 155
93 371
25 534
70 886
Pitkäaikainen
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
Laina osakkailta
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
Styrelsernas medlemmarna • Hallituksien jäsenet
Stenvik Alf
Oy Herrfors Ab
Backman Göran
Boström Peter, ordf/pj
Ekstrand Anne
Frostdahl Jan-Erik
Salonen Alpo
Stenvik Alf
Storholm Stefan, vd/tj
Toivola Antti
Backman Göran
Vikström Ole
Honkanen Timo
Kronström Carl-Johan
Stenbäck Sven-Oskar
Oy Herrfors Nät-Verkko Ab
Sandkulla Thomas
Storholm Stefan
Tupeli Seppo, vd/tj
Kivioja Jouko
Kulla Ingvar
Salonen Alpo
Toivola Antti
Oy Katternö Ab
Boström Peter, ordf/pj
Kronström Carl-Johan
Loikkanen Tuula
Salonen Alpo
Stenbäck Sven-Oskar
Stenvik Alf
Storholm Stefan, vd/tj
Vikström Ole
Willman Gösta
Oy Katternö Kraft Ab
Boström Peter, ordf/pj
Eklund Tony
Kauppinen Juha
Kronström Carl-Johan
Kulla Ingvar
Storholm Stefan, vd/tj
Vikström Ole
von Schoultz Roald
Perhonjoki Oy
Boström Peter, ordf/pj
Eklund Tony
Ekstrand Anne
Kivioja Jouko
Kulla Ingvar
Loikkanen Tuula
Salonen Alpo
Storholm Stefan, vd/tj
Oy Tunturivoima Ab
Honkanen Timo
Storholm Stefan, vd/tj
På bilden sakans
/kuvasta puuttuvat
Kauppinen Juha
Tupeli Seppo
44
von Schoultz Roald
Eklund Tony
Sandkulla Thomas
Willman Gösta
Frostdahl Jan-Erik
Boström Peter
Loikkanen Tuula
Ekstrand Anne
Storholm Stefan
Oy Katternö Ab • Oy Herrfors Ab • Oy Perhonjoki Ab • Katternö Kraft Oy Ab
Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, www.katterno.fi