Transcript ja omo-opettajan välinen yhteistyön esimerkkejä

Interkulttuurisen koulun
haasteita ja mahdollisuuksia
Helsingin normaalilyseo
Annele Laaksonen, KT, erityisopettaja
Samran Khezri, Omakielinen opettaja
12.3.2012
TURUN NORMAALIKOULU





Sijaitsee Turun Varissuolla, asukkaita 9500, joista
monikulttuurisia asukkaita n. 3500
Norssissa oppilaita n. 900, joista monikulttuurisia n.
500 (perusopetuksessa n. 62% ja lukiossa n. 20%)
Kieliä 47 (suurimmat kieliryhmät: albania, arabia,
englanti, bosnia,kurdi, vietnam, viro, venäjä, somali)
KV-koulu (opetus norssista), n. 230 oppilasta
Opettajakunta 80, joiden lisäksi monikulttuurisia
opettajia n. 10 (yhteistyö kaupungin kanssa)
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
)%#&/!
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
TUTKIMUSTIETOA
(Bennett, 1993)
Kieltäminen - erilaisuuden kieltäminen
 Puolustautuminen - vieras on uhka
 Minimalismi - erojen vähättely
 Hyväksyminen - perspektiivien otto
 Adaptaatio - ymmärrys ja taito tulkita
 Integraatio - jatkuva välitilan hyväksyntä ja
perspektiivien hallinta

A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
TUTKIMUSTIETOA
(Banks, Bennett ym.)
Tietoisuus: omat kulttuurisidonnaiset ajatusmallit ja
ennakkoluulot, tietoisuus tavoitteista, tietoisuus
moninaisuudesta
Taidot: opettajan kompetenssi ja halu kehittää jatkuvasti
omaa ammattitaitoa, kriittisyys, taito asettua toisen
asemaan, vuorovaikutustaidot
Asenteet: herkkyys ja halu kohdata vieraasta kulttuurista
tuleva ja vierasta kieltä puhuva lapsi ja nuori, ongelmia ei
selitetä kulttuurin kautta
Toiminta: käytännön kokemus ja työ opettavat, uskallus
tehdä virheitä ja oppia niistä
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
KULTTUURIRAUHA-RINNAKKAISELO
Mistä voidaan sopia?





Näistä voimme olla eri mieltä.
Näistä olemme samaa mieltä.
Sopiminen rinnakkaiselon periaatteista ja käytännön
ratkaisuista.
> Jatkuva yhteydenpito ja neuvottelu
Yhteisenä periaatteena ihmisoikeudet; lainsäädäntö
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
KOHTI YHTEISYMMÄRRYSTÄ…
-
Kohti monikulttuurisuutta (omia kokemuksia)
Yhteiskunnalliset erot (esimerkkejä)
-
-
tasa-arvo-käsitys
hierarkiat
Kulttuuriset erot (esimerkkejä)
-
perhekäsitys
arvokäsitykset
näkemyserot kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä
aikakäsitys koulussa
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
KOULUN KEHITTYMINEN INTERKULTTUURISEKSI



Koulun strategia  monikulttuurisuus vahvasti esillä
Yhteisöllisyyden kehittyminen
> rehtorien tuki
+ Opettajien välinen yhteistyö
+ Kodin ja koulun välinen yhteistyö
+ Oppilashuolto
+ Täydennyskoulutukset
+ Uusien käytäntöjen kokeilu ja vakiinnuttaminen
+ Koulun opetussuunnitelman ja arvioinnin jatkuva
kehittyminen (esim. S2-opetus)
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
MITÄ OPETTAJAN ON HYVÄ TIETÄÄ
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN TAUSTASTA?
Maahanmuuton syy vaihtelee (vapaaehtoinen tai pakollinen muutto)







Perhetausta
Kulttuuritausta
Kielitausta
Koulutustausta
Ikä, elämänkaaren vaihe, biologinen kehitys
Kokemustausta
Persoonalliset luonteenpiirteet
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN
PSYYKKISTÄ HYVINVOINTIA LISÄÄVÄT

Koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu tuo säännöllisyyttä
elämään, kannustava opettaja tärkeä)

Turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, harrastukset, muut
aktiviteetit)


Hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen (puutu rasismiin)
Oppilaan ja perheen kuunteleminen (molempien kulttuurien
kunnioittaminen tärkeää)



Minäkuva ja identiteetti (millainen minä olen / mihin ryhmään
minä kuulun)
Yksilöllinen haavoittuvuus (persoonallisuustekijät,
perinnöllisyys, lapsuuden olosuhteet, opitut käyttäytymismallit)
Koti, koulu, vapaa-aika (harrastukset, kaverit) >
KOTOUTUMINEN perheen jäsenillä
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
MITÄ MUUTOKSIA TOIMINTAKULTTUURIIN?






Tuen kolmiportaisuus – yleinen, tehostettu ja
erityinen tuki
Oppilaan ja huoltajan osallisuuden
lisääminen
Tuen suunnitelmallisuus, jatkuva tarpeen
arviointi, dokumentointi
Yhteisopettajuus ja pedagoginen näkökulma
opetusjärjestelyihin korostuu
Moniammatilliset yhteistyömuodot
muuttuvat ja vahvistuvat
oppilas haluaa
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
•tulla hyväksytyksi
•tuntea pätevyyttä
•osallisuutta
•liittyä
KIELEN KEHITYKSEN TAITOTASOASTEIKKO



A1 ja A2 = aloittelevan kielenoppijan tasot
B1 ja B2 = itsenäisen kielenkäyttäjän tasot
C1 ja C2 = taitavan käyttäjän tasot
Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä kielitaito
jaetaan neljään osa-alueeseen:
kuullun ymmärtäminen, puhuminen,
luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen.
• Omiksi osa-alueikseen voidaan lisäksi
erottaa kielitieto ja sanasto.
•
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
TAITOTASOT JA S2-OPISKELU

Perusopetuksen B1-taitotaso = Selviytyminen arkielämässä

B2-taitotaso = Selviytyminen säännöllisessä
kanssakäymisessa syntyperäisten kanssa

C1-C2 = Selviytyminen monissa vaativissa
kielenkäyttötilanteissa
Ammattikorkeakouluopinnot ja yliopisto-opinnot edellyttävät
C1-C2-kielitaitoa

Yläkoulun alussa oppilas testataan KIKE B1-tason testeillä
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
KOULUYHTEISÖN TUKI
Suomi toisena kielenä –opetus (palkitus)
 Oman äidinkielen opetus (iltapäivisin)
 Omakielinen tuki (koulupäivän aikana)
 Oppijan kokonaisvaltainen tuki
 Yhteistyö kodin ja koulun välillä
 Ryhmäkokojen kohtuullisena pitäminen
 Oppilashuolto ja moniammatillisuus
 Erilaisten oppijoiden huomioiminen – > yleinen
tuki> tehostettu tuki> erityinen tuki

A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
KIELITAIDON TUKEMINEN



Oman äidinkielen taso vaihteleva> funktionaalista
kaksikielisyyttä tuetaan
Kielitaitoprofiili eli oppilaan osaaminen kielen eri osa-alueilla
voi olla hyvin epätasainen.
Lähikehityksen vyöhyke (opetus kohdistuu siihen tasoon, johon oppija on
siirtymässä ja josta hän on motivoitunut, Vygotsky, 1978)


Taitojen oppimiseen tarvitaan aina vuorovaikutusta
Toiminnallisten tekstitaitojen opetus / kommunikatiivisen kompetenssin
käsite

Kieliopillinen kompetenssi, diskursiivinen kompetenssi,
tekninen kompetenssi
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
TAVOITTEENA AKATEEMINEN KIELITAITO
 Ongelma koulussa: puhutun ja kirjoitetun kielen taidon välillä on
suuri ristiriita
 Suomalainen kulttuuri on pitkälti kirjoitetun kielen kulttuuri 
kirjallista kielitaitoa arvostetaan, sillä toimitaan työelämässä
 Puhutun kielen hyväkään taito ei riitä, jos kielenoppija haluaa
muuhun kuin ammatilliseen koulutukseen
 Kirjallisen kielitaidon puute on yksi maahanmuuttajien
kotoutumisen ja integroitumisen esteistä
 Tarvitaan syvempien tekstitaitojen osaamista
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
SOSIAALINEN KIELITAITO
BASIC INTERPERSONAL COMMUNICATIVE SKILLS, BICS



Saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen 2-3
vuodessa
Kielitaito on sosiaalisen vuorovaikutuksen väline
Sosiaaliseen kontekstiin perustuva sanavarasto,
konkreettiset käsitteet, yksinkertainen kielellinen
rakenne; tässä ja nyt –kielitaito, jonka lapsi oppii
toiminnassa, tarvitsee rohkaisua uuden kielen
käyttämiseen ja virheiden sallimista.
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
KOGNITIIVINEN KIELITAITO
COGNITIVE / ACADEMIC LANGUAGE PROFICIENCY, CALP





Saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen
noin 6-8 vuodessa
Kielitaito on kognitiivisten toimintojen väline;
Monipuolinen sanavarasto, abstraktien käsitteiden
hallinta, taito erottaa erilaisia tekstityyppejä; jos
hallitsee hyvin oman äidinkielen, saavuttaa
helpommin myös uuden kielen akateemisen
kielitaidon, tarvitaan tukea ja ohjausta,
(amer. Jim Cummins)
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
OPPIMINEN ON YHTEINEN ILO
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012
MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN HAASTEET
OMO-OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Uusi ympäristö
Erilainen koulujärjestelmä
HEIKKO ÄIDINKIELEN OSAAMINEN
Heikko suomen kielen taito
Epätasapainoinen kielen omaksuminen ja puutteellinen
sananvarasto
Kielitaidon osa-alueet esim. käsitteiden hallinta
Tuen puute kotoa päin
Yksinäisyys/ turvattomuuden tunne
Traumaattiset kokemukset
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
MITEN VOIDAAN TUKEA OPPILAAN KOULUNKÄYNTIÄ?
(KAKSI- TAI MONIKIELISYYDEN TUKEMINEN)
•
•
•
•
•
•
•
OMAKIELINEN OPETUS (OMO)
ÄIDINKIELEN OPETUS (MAI)
SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUS (S2)
OPPILAAN KOLMIPORTAINEN TUKI
ERITYISOPETUS
OPPILASHUOLTO
YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
OPETUSTEHTÄVÄT
YHTEISTYÖTEHTÄVÄT
KASVATUSTEHTÄVÄT
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
OMO-OPETTAJAN OPETUSTEHTÄVÄT
•
•
•
•
•
Vahvistaa oppimaan oppimisen ja ymmärtämisen taitoja
Antaa tukiopetusta eri aineissa omalla äidinkielellä
Auttaa oppilasta edistymään ja pääsemään omiin
tavoitteisiinsa sekä etenemään opetussuunnitelman
mukaisesti
Auttaa ja tukea oppilasta löytämään opetettavan aiheen
keskeiset sisällöt ja ydinkohdat
Konkretisoida ja yksinkertaistaa vaikeat käsitteet oppilaan
omalla äidinkielellä sekä hyödyntää kielen eri osa-alueita
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
•
•
•
•
•
Löytää oppilaan vahvuudet , vahvistaa niitä ja
käyttää niitä hyväksi heikoimmilla alueilla
Vahvistaa oppilaan oman äidinkielen sanavarastoa
opettamalla rinnasteisia käsitteitä
Auttaa oppilasta arvioimaan realistisesti
Auttaa oppilasta käyttämään kaikki kielen osaalueeseen kuuluvat osat apunaan
Tukea oppilasta samanaikaisopetuksessa
(yhteisopettajuus)
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
•
•
•
•
•
•
•
Auttaa ja tukea oppilasta integroitumaan uuteen oppimisja kasvatusympäristöön
Auttaa ja tukea oppilasta vahvistamaan omaa
identiteettiään
Auttaa ja tukea oppilaita mahdollisissa kulttuurien
välisissä konflikteissa ennaltaehkäisevästi
Tukea oppilaiden monikulttuuriseksi kasvamista
Olla turvallinen, luotettava ja lämmin aikuinen (yksi
esimerkki onnistuneesta kotoutumisesta)
Auttaa vanhempia heidän kasvatustehtävissään ja sen
kautta vahvistaa heidän asemaansa perheessä
Järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
•
•
•
•
•
•
•
Yhteistyö kodin kanssa (esim. tulkkaus- ja
käännösasiat)
Kulttuurien välinen linkki
Yhteistyö rehtorin kanssa
Yhteistyö muiden opettajien ja henkilökunnan
kanssa
Yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa
Erilaiset koulutustehtävät
Muut tahot
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
AINEEN- JA OMO-OPETTAJAN
VÄLINEN YHTEISTYÖN ESIMERKKEJÄ
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
Pedagogisessa
neliössä on kolme
kulmaa, opettaja ja
oppilas!
?
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
TUTKIMUKSIA (TNK:SSA)






Osmo Virrankoski, 1994. Muukalaisuuden kohtaaminen peruskoulun
päättöluokalla, Turun yliopisto
Pirjo Mikkola, 2001. Kahden kulttuurin taitajaksi, Turun yliopisto,
(Maahanmuuttajaoppilaan monikulttuurinen identiteetti, tavoitteet ja toiminta)
Tuija Lehtinen, 2002. Oppia kieli kaikki, Turun yliopisto (Maahanmuuttajalasten
suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla)
Jaana Seikkula-Leino, 2002. Miten oppilaat oppivat vieraskielisessä opetuksessa?
Turun yliopisto (Oppilaiden suoriutumistasot, itsetunto ja motivaatio
vieraskielisessä opetuksessa)
Annele Laaksonen, 2008. Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa, Turun
yliopisto
Juha Vänttinen, 2009. Saako historiasta selvää? Turun yliopisto
(Monikulttuuriset yläkoululaiset historian lähteillä. Historian taidot motiivien,
seurauksien, historian tulkintojen ja lähteiden luotettavuuden arvioinneissa)
Katriina Vartiainen, 2011. Saksan opiskelijasta saksan opettajaksi –
aineenopettajaksi opiskelevan ammatillinen kasvu ohjatussa harjoittelussa.
A. Laaksonen & S. Khezri 13.4.2015
Sohrab Sehepri
En tiedä, miksi kaikki sanovat:
”Hevonen on jalo eläin, kyyhkynen on kaunis.”
Enkä tiedä, miksei kenelläkään ole korppikotkaa lemmikkinä häkissä.
Mitä on apilalla vähemmän kuin punaisella tulppaanilla?
silmät on pestävä
toisin on nähtävä
sanat on pestävä
Sanan on oltava itse tuuli,
Sanan on oltava itse sade
Sateenvarjot on suljettava
sateen alle on mentävä…
ajatus, ja muistot on sateen alle vietävä
koko kaupungin ihmisten kanssa on sateen alle mentävä
Sateen alle on ystävä vietävä.
Pois ottakaamme vaatteet,
askelen päässä on vettä!
Tietäkäämme se, jos matoja ei olisi,
jotain vailla elämä olisi …
Käännös: Samran Khezri